SELVITYS LUKIOKOULUTUKSEN TULEVAISUUDEN JÄRJESTÄMISESTÄ KOSKEN JA PÖYTYÄN KUNTIEN SEKÄ SOMERON KAUPUNGIN YHTEISTYÖNÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SELVITYS LUKIOKOULUTUKSEN TULEVAISUUDEN JÄRJESTÄMISESTÄ KOSKEN JA PÖYTYÄN KUNTIEN SEKÄ SOMERON KAUPUNGIN YHTEISTYÖNÄ"

Transkriptio

1 SELVITYS LUKIOKOULUTUKSEN TULEVAISUUDEN JÄRJESTÄMISESTÄ KOSKEN JA PÖYTYÄN KUNTIEN SEKÄ SOMERON KAUPUNGIN YHTEISTYÖNÄ

2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO Selvityksen tausta ja tavoitteet Selvityksen valmistelu 4 2. LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN NYKYTILANNE ALUEELLA Lukiokoulutuksen järjestäminen ja tätä ohjaava sääntely Lukioiden toiminnan kuvaus Elisenvaaran lukio Kosken lukio Someron lukio Elisenvaaran, Kosken ja Someron lukioiden yhteistyö Lukioiden toimintaan läheisessä kytköksessä olevat julkiset palvelut Muita huomioitavia toimintaympäristöön liittyviä tekijöitä Lukioiden käytössä olevat kiinteistöt Kustannukset lukiokoulutuksen järjestämisestä Yhteenveto LUKIOKOULUTUKSEN TULEVAISUUDEN JÄRJESTÄMISEEN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ Valtakunnan tasolla asetettavat tavoitteet lukiokoulutuksen antamiselle Lukiokoulutuksen järjestämiselle asetettavat tavoitteet Kosken, Pöytyän ja Someron alueella Arvioitu opiskelijamääräkehitys sekä alue, jolta enemmistö opiskelijoista koulutukseen osallistuu Henkilöstön saatavuus Kosken, Pöytyän ja Someron lukioiden käytössä olevien tilojen toimivuus, kunto ja tulevat korjaustarpeet Arvio Kosken, Pöytyän ja Someron kuntien toiminnallisista ja taloudellisista mahdollisuuksista lukiokoulutuksen järjestämiseen Yhteenveto 19 2

3 4. MAHDOLLISUUKSIA LUKIOIDEN YHTEISTYÖN LISÄÄMISEEN JA YHTEISEN HALLINNON JÄRJESTÄMISEEN Yleistä Hallinnon järjestämisen muotoja Lukioiden toiminta kuntien ylläpitämänä Lukioiden hallinnointi ylläpitäjäkunnan toimesta kuntien välisin sopimuksin Koulutuskuntayhtymä Muita mahdollisuuksia Arvio vaihtoehtojen toiminnallisista sekä talous- ja henkilöstövaikutuksista Yhteenveto SUUNTAVIIVOJA LUKIOKOULUTUKSEN TULEVAISUUDEN JÄRJESTÄMISELLE KOSKEN, PÖYTYÄN JA SOMERON ALUEELLA Johdanto 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet Suomen hallitus sopi rakennepoliittisesta ohjelmasta, ja päätti ohjelman toimeenpanosta osana julkisen talouden suunnitelmaa. Uudistuksessa suunniteltiin toteutettavan toisen asteen koulutuksen jär jes tä jä ver kon rakenteellinen uudistaminen sekä rahoitusjärjestelmän uu dis ta mi nen. Uudistuksen tavoitteena olivat muun muassa lukio- ja am ma til li sen perus- sekä lisäkoulutuksen järjestäjäverkon tiivistäminen sekä alueen lu kio kou lu tuk sen ammatillisen koulutuksen, korkeakoulujen ja vapaan si vis tys työn oppilaitosten välisen yhteistyön vahvistaminen. Järjestäjäverkon ke hit tä mi nen oli yhteydessä väheneviin taloudellisiin voimavaroihin sekä ra hoi tusja säätelyjärjestelmän uudistamiseen. Hallituksen esitykseen eduskunnalle lukiolain, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain ja vapaasta sivistystyöstä annetun lain 4 :n muuttamisesta sisältyivät ehdotukset koulutuksen järjestämislupien myön tä mis pe rus tei den uudistamisesta ja nykyisten järjestämislupien voi mas sa olon päättymisestä Voimassaolevat vapaan si vis tys työn oppilaitosten ylläpitämisluvat eivät kuitenkaan olisi päättyneet. Uu sien järjestämislupien myöntämisessä olisivat korostuneet koulutustarpeen li säk si muun muassa toiminnan laatuun, vaikuttavuus ja tehokkuus. Edelleen tarkoituksena oli, että koulutuksen 3

4 jär jes tä jä verk ko olisi ra ken tunut vahvoista koulutuksen järjestäjistä, jotka olisivat palvelleet laa jan alueen tai väes tö poh jan koulutustarvetta. Koulutuksen järjestäjien työn jaon alueella olisi tullut olla selkeä. Hallituksen esitys lukioiden toimilupien uudistamisesta kaatui eduskunnan sivistysvaliokunnassa Kosken, Pöytyän sekä Someron lukiokoulutuksen ohjausryhmä päätti kokouksessaan tehdä selvitystyön valmiiksi eduskunnan päätöksestä huolimatta. Kosken ja Pöytyän kuntien sekä Someron kaupungin yhteistyössä valmisteltavan selvityksen tavoitteena on tarkastella, onko lukiokoulutuksen järjestämisluvan hakeminen hallinnollisesti yhtenäisenä kokonaisuutena alueella perusteltua. Selvityksessä kuvataan lukioiden nykyinen yhteistyö sekä tavoitteet ja uudet mahdollisuudet lukiokoulutuksen tulevaisuuden järjestämiselle alueella. Selvityksessä tarkastellaan lähemmin hallinnollisesti yhtenäisen kokonaisuuden hyötyjä, haasteita ja annettavan lukiokoulutuksen kehittämisen mahdollisuuksia. 1.2 Selvityksen valmistelu Selvitys on valmisteltu Kosken ja Pöytyän kuntien sekä Someron kaupungin sivistystoimialojen johtavien viranhaltijoiden ja muiden viranhaltijoiden johdolla tiiviissä yhteistyössä lukiokoulutuksen henkilöstön sekä kuntien luottamushenkilöiden kesken. Selvityksessä keskitytään yhteistyön tiivistämisen ja lukiokoulutuksen järjestämisluvan hallinnollisesti yhtenäisenä kokonaisuutena hakemisen kannalta keskeisiin tekijöihin, joista on saatavissa perusteltua tietoa. 2. Lukiokoulutuksen järjestämisen nykytilanne alueella 2.1 Lukiokoulutuksen järjestäminen ja tätä ohjaava sääntely Lukiokoulutus saa lähtökohtansa Suomen perustuslain (731/1999) 16.2 :stä, jonka mukaan Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä. 4

5 Edelleen lukiokoulutuksen antamista säännellään lukiolaissa (629/1998) ja -asetuksessa (810/1998). Lukiolain 2 :n mukaan koulutuksen tavoitteena on tukea opiskelijoiden kasvamista hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, työelämän, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Maahanmuuttajille ja vieraskielisille järjestettävän lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle kielelliset ja muut tarvittavat valmiudet lukiokoulutukseen siirtymistä varten. Lisäksi koulutuksen tulee tukea opiskelijoiden edellytyksiä elinikäiseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen elämänsä aikana. Nuorten lukiokoulutuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa. Lainsäädännön lisäksi opetuksen tavoitteita ja sisältöjä ohjataan valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa, jotka Opetushallitus vahvistaa. Paikalliset koulutuksen järjestäjät hyväksyvät edelleen opetussuunnitelman perusteisiin pohjautuvat paikalliset opetussuunnitelmat. Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen on parhaillaan Opetushallituksessa käynnissä. 2.2 Lukioiden toiminnan kuvaus Elisenvaaran lukio Lukuvuonna Elisenvaaran lukiossa opiskelee 133 opiskelijaa. Opiskelijamäärä on vuosien aikana ollut suhteellisen vakaa: lukuvuosi opiskelijaa opiskelijaa opiskelijaa opiskelijaa opiskelijaa opiskelijaa Elisenvaaran lukion opiskelijoiden kotikuntia ovat Pöytyä, Aura, Oripää, Lieto (Tarvasjoki) ja Turku. Suurin osa opiskelijoista tulee Pöytyältä ja Aurasta. Elisenvaaran lukio toimii Elisenvaaran koulun kanssa samoissa tiloissa. Molemmat koulut muodostavat yhdessä Auranlaakson kansalaisopiston ja Kyrön kirjaston kanssa yhdessä 5

6 Elisenvaaran oppimiskeskuksen, joka mahdollistaa yhteisten tapahtumien ja toiminnan järjestämisen. Elisenvaaran lukiolaisilla on mahdollisuus osallistua peruskoululaisten koulukuljetuksiin, koska lukujärjestyksen aikataulu on sama Elisenvaaran koulun kanssa. Yli 75 % lukiolaisista saa KELA:n koulukuljetusedun. Pöytyän koulutuslautakunta on hyväksynyt Lukion koulumatkatuki ja koulukuljetusperusteet seuraavasti: 1. Lukiolaiset järjestävät kuljetuksensa pääsääntöisesti itse tai julkisia kulkuneuvoja käyttäen. 2. KELA korvaa lukiolaisten koulumatkat niille, joiden koulumatka on yli 10 km. Korvaukseen sisältyy kuitenkin omavastuuosuus 43e. Koulumatkatukilomakkeita saa elokuun alusta alkaen lukion kansliasta. 3. Kunta maksaa ensimmäisen vuoden opiskelijoiden omavastuuosuuden. Matkat ovat siis käytännössä maksuttomia niille ensimmäisen vuoden opiskelijoille, jotka ovat saaneet päätöksen koulumatkatuesta. 4. Kunta järjestää mahdollisuuksien mukaan ylimääräisiä kuljetuksia (esim. koulutaksilla) niille opiskelijoille, joilla koulumatka on yli 10 km eikä julkista kulkuneuvoa ole käytännössä lainkaan saavutettavissa. Kuljetuksissa käytetään mahdollisimman paljon hyväksi olemassa olevia koulukuljetusreittejä ja julkisia kulkuneuvoja. Elisenvaaran lukion henkilökuntaan kuuluu rehtori ja 9 lukion lehtoria. Lisäksi lukiolla on 9 yhteistä opettajaa Elisenvaaran koulun kanssa, jotka opettavat joko taito- ja taideaineita tai lukion lyhyitä kieliä. Kaikki opettajat ovat päteviä. Elisenvaaran lukiolla ja koululla on yhteinen toimistosihteeri. Teknisiin palveluihin kuuluvat ruoka- ja puhtauspuolen työntekijöitä on koululla yhteensä 8. Lisäksi vahtimestari ja talonmies, joille kuuluvat koko oppimiskeskuksen kiinteistö, kuten myös siistijöille. Koulurakennuksessa on myös Pöytyän koulukuraattorin ja koulupsykologin työtilat. Samoin on myös kouluterveydenhoitajan vastaanotto. Elisenvaaran lukio toteuttaa kaikki pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit. Koulukohtaisia syventäviä ja soveltavia kursseja tarjotaan laajasti ja niitä myös valitaan paljon. Esimerkkejä ovat tekniikka ja elektroniikka, lehtityö, teatteri-ilmaisu, nuori yrittäjyys, vapaaehtoistyö ja vanhojen päivän pukukurssi. Monissa oppiaineissa (biologia, maantieto, fysiikka, kemia) tarjotaan käytännönläheisiä harjoitus- ja työkursseja. Kuvataiteessa, musiikissa, teatteri-ilmaisussa ja liikunnassa on mahdollisuus suorittaa lukio-diplomi, josta opiskelija saa erillisen todistuksen, jota voi hyödyntää näiden alojen jatkokoulutukseen hakiessa. 6

7 Kansainvälisyys näkyy lukiossa monipuolisena kielitarjontana. Lisäksi opiskelijoilla on vuosittain mahdollisuus osallistua eri kieliä tai maita koskeviin hankkeisiin, kuten erimerkiksi leirikoulumatkoille ja vaihtovierailuille ulkomaisten koulujen kanssa. Elisenvaaran lukio tarjoaa opiskelijoilleen hyvät opiskeluhuoltopalvelut; opinto-ohjaajan, koulupsykologin, koulukuraattorin, erityisopettajan tuki saatavilla (mm. lukitodistukset yo-kirjoituksiin). Opinto-ohjauspalvelut pystytään toteuttamaan hyvin lukion oman opinto-ohjaajan toimesta. Lukio tekee yhteistyötä Auranlaakson kansalaisopiston kanssa ja opiskelijamme voivat suorittaa avoimessa yliopistossa ja korkeakouluopetuksessa tarjolla olevia kursseja Kosken lukio Kosken lukiossa opiskelee lukuvuonna opiskelijaa. Opiskelijamäärän kehitys viime vuosien aikana on ollut kasvava: lukuvuosi lukuvuosi lukuvuosi lukuvuosi lukuvuosi lukuvuosi opiskelijaa 92 opiskelijaa 105 opiskelijaa 106 opiskelijaa 107 opiskelijaa 117 opiskelijaa Koskella ja Marttilalla on lukioyhteistyösopimus: Koski järjestää koulutuksen Kosken lukiossa ja hallinnointiin ja rahoitukseen osallistuu Koski ja Marttila. Noin 50 prosenttia Kosken lukiota käyvistä tulee muista kunnista: erityisesti Loimaan Mellilästä, Ypäjältä, Liedon Tarvasjoelta ja Salon Kuusjoelta. Yksittäisiä opiskelijoita tulee vuosittain myös muista lähikunnista. Kosken lukio on tiiviissä yhteistyössä Kosken seudun yläasteen kanssa. Koskella, Marttilalla ja Loimaalla on yhteinen koulusopimus: Kosken seudun yläaste järjestää vuosiluokkien 7-9 koulutuksen Koskella, hallinnointiin ja rahoitukseen osallistuvat Koski, Marttila ja Loimaa niiltä osin kuin oppilaita tulee Mellilästä. 7

8 Kosken lukiolaiset osallistuvat samaan kuljetukseen peruskoululaisten kanssa. Kuljetukset tapahtuvat pääsääntöisesti neljällä linjaliikenteen linja-autolla. Linjaliikenteen ulkopuolisilla reiteillä on peruskoulun ja lukion yhteinen taksikuljetus. Koulukuljetukseen osallistuu noin 80 prosenttia lukion opiskelijoista. Suurella osalla koulumatka on kilometriä. Kuljetuksen järjestäminen on taloudellista, koska kuljetukset voidaan järjestää yhteisinä peruskoulun kanssa. Lukion lukujärjestysten aikataulu toimii yhteneväisenä peruskoulun kanssa. Ypäjän suunnasta tuleville lukiolaisille on taksikuljetus. Kaikkien lukiolaisten omavastuu on 43 /kk. Kosken lukiolaisille korvataan omavastuun ylittävät kustannukset, ja linja-autolla kulkevien lukion 1. vuosikurssin opiskelijoiden omavastuusta maksetaan takaisin 13 / kk. Koulun järjestämistä kuljetuksista opiskelija maksaa 1 / suunta. Kosken lukion henkilökunta on pääasiassa yhteinen Kosken seudun yläasteen henkilökunnan kanssa tai tehtäviä on yhdistetty myös alakoulun ja sivistystoimen kanssa. Kaikki opettajat ovat päteviä. 1 rehtori, joka hoitaa myös kunnan sivistysjohtajan tehtävät 1 opinto-ohjaaja, joka on yhteinen yläkoulun ja lukion kanssa 2 lukion lehtoria 1 lukion tuntiopettaja 10 lukion ja yläkoulun yhteistä lehtoria 3 yläkoulun ja lukion yhteistä tuntiopettajaa 1 lukion ja yläkoulun yhteinen koulusihteeri 1yläkoulun ja lukion yhteinen talonmies-vahtimestari 1 yläkoulun, lukion ja Kosken ja Marttilan alakoulujen koulupsykologi 0,2 yläkoulun, lukion ja alakoulun yhteinen koulukuraattori 0,2 yläkoulun ja lukion mikrotukihenkilö Ravinto- ja puhdistuspalvelu on Kosken kunnanhallituksen alainen. Ravinto- ja puhdistuspalvelun ohjaajan lisäksi lukion ja yläkoulun toiminnassa on mukana 1,5 ravitsemustyöntekijää ja 3,5 kouluhuoltajaa. Kosken lukion toiminnan tavoitteiksi on kirjattu seuraavaa: Kosken lukion palveluajatus on järjestää lukion opiskelijoille lukiolain mukaiset palvelut mahdollisimman monipuolisesti ja taloudellisesti. Opiskelijoille annetaan jatko-opintojen, kansalaisena toimimisen ja laadukkaan elämän kannalta hyvä yleissivistys omien kykyjen mukaan. 8

9 Lukio on asettanut valtuuston hyväksymiksi toiminnallisiksi tavoitteiksi: 1. Houkuttelevuus ja monipuolinen kurssitarjonta Lukio tarjoaa kaikki pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit. Koulukohtaisia syventäviä kursseja tarjotaan laajasti ja niitä valitaan paljon. Soveltavina kursseina tarjotaan mm. ilmaisutaidon, luovan kirjoittamisen ja lehtityön kursseja, aktiivisuus-, liikunta- ja erätaitokursseja. Erikoisuutena on viikon mittainen kansainvälisyys- ja ulkomaanmatkakurssi koko lukion toisen vuosikurssin ryhmälle. Vieraista kielistä on A-englannin lisäksi tarjolla A2-saksa, B2/3-saksa, -ranska ja venäjä sekä espanjan alkeet. Työ- ja kertauskursseja tarjotaan kaikista reaaliaineista. Lukiodiplomeja voi suorittaa kuvataiteessa, liikunnassa, musiikissa ja ilmaisutaidossa. Jokaisen opettajan koulutukseen varataan vuosittain euroa. 2. Saavutettavuus ja opiskelijahuolto Tukiopetukseen ja opintojen yksilölliseen ohjaukseen varataan lukuvuosittain kuusi vuosiviikkotuntia. Lukio-opiskelun saavutettavuudesta pidetään huolta järjestämällä kuljetukset yli viiden kilometrin matkalle. Suurin osa kuljetuksista toimii luontevasti peruskoulun kuljetuksessa. Opiskelijahuolto toimii opiskelijahuoltosuunnitelman mukaan. Opiskelijahuollon ohjausryhmä on seutukunnallinen ja yhteinen peruskoulun kanssa. Ohjausryhmään kuuluvat sivistysjohtajat, rehtorien, opinto-ohjaajien ja erityisopettajien edustajat sekä koulukuraattorien, koulupsykologien ja kouluterveydenhuollon edustajat. Koulukohtaiseen opiskelijatyöryhmään kuuluvat rehtori, ryhmänohjaajat, koulupsykologi, -kuraattori ja terveydenhoitaja. Huoltajayhteistyötä pidetään yllä esimerkiksi vanhempainilloissa, kahdenkeskisissä keskusteluissa, ja Wilman kautta. 3. Seutukunnallinen yhteistyö Kosken lukio on nuorisoasteen yhteistyössä Someron, Paimion ja Salon lukioiden sekä Salon seudun toisen asteen oppilaitosten kanssa. Vuosittain noin viisi Kosken lukion opiskelijaa suorittaa ammattiopintoja samanaikaisesti lukion kanssa. Lukiolainen voi suorittaa kursseja Somero-opistossa tai Forssan musiikkiopistossa. Lisäksi opiskelija voi suorittaa avoimessa yliopistossa ja korkeakouluopetuksessa tarjolla olevia kursseja. Kosken lukio on mukana etälukiotoiminnassa Elisenvaaran lukion kanssa. 9

10 2.2.3 Someron lukio Lukuvuonna Someron lukiossa opiskelee 152 opiskelijaa. Opiskelijamäärä on vuosien aikana ollut suhteellisen vakaa: lukuvuosi opiskelijaa opiskelijaa opiskelijaa opiskelijaa opiskelijaa opiskelijaa Someron lukion opiskelijoiden kotikuntia ovat Somero, Tammela, Vihti, Lohja, Salo ja Ypäjä. Suurin osa opiskelijoista tulee Somerolta. Someron lukio toimii Kiiruun koulun kanssa samoissa tiloissa normaalioloissa. Samoissa tiloissa toimii Someron kansalaisopisto ja nuorisotoimi. Tällä hetkellä toiminta on kokonaan väistötiloissa. Uuden koulurakennuksen valmistuminen etenee siten, että se olisi valmis elokuussa Someron lukiolaisilla on mahdollisuus osallistua peruskoululaisten koulukuljetuksiin, koska lukujärjestyksen aikataulu on sama Kiiruun koulun kanssa. Lukiolaiset järjestävät kuljetuksensa pääsääntöisesti itse tai julkisia kulkuneuvoja käyttäen. Someron lukion henkilökuntaan kuuluu rehtori ja 8 lukion lehtoria. Lisäksi lukiolla on 12 yhteistä opettajaa Kiiruun yläkoulun kanssa, jotka opettavat joko taito- ja taideaineita tai lukion lyhyitä kieliä. Kaikki opettajat ovat päteviä. Someron lukiolla ja Kiiruun koululla on yhteinen toimistosihteeri. Someron lukio tarjoaa opiskelijoilleen hyvät opiskeluhuoltopalvelut; opinto-ohjaajan, koulu-psykologin, -kuraattorin ja terveydenhoitajan palvelut. Somerolla on koulukuraattori ja koulupsykologi. Molemmat ovat pääsääntöisesti peruskoulun palveluksessa, mutta tarvittaessa toimivat myös lukiossa. Opinto-ohjaaja ja kouluterveydenhoitaja työskentelevät sekä lukiossa että peruskoulussa. 10

11 Lukion opiskelijahuoltoryhmään kuuluvat opinto-ohjaaja, rehtori, vararehtori, oppilaskunnan ohjaava opettaja, psykologi, terveydenhoitaja ja kuraattori. Lisäksi yhteisöllisessä ryhmässä on mukana oppilaiden edustus. Teknisiin palveluihin kuuluvia ruoka- ja puhtauspuolen työntekijöitä koululla on yhteensä 6. Lisäksi lukiolla on käytössään vahtimestari/talonmies. Kurssitarjonta Lukio on tarjonnut useita koulukohtaisia syventäviä ja soveltavia kursseja eri aineissa. Soveltavia kursseja on järjestetty teatteritaiteessa 6 kurssia, tietotekniikassa 3 kurssia. Muita soveltavia kursseja ovat viestintä- ja mediakurssi, yrittäjyyskurssi, tutkielmantekokurssi ja kolme erilaista tietotekniikkakurssia. Taitotaideaineissa on järjestetty myös koulukohtaisia kursseja, jotta voidaan parantaa valmiuksia lukiodiplomin suorittamiseen. Lukiodiplomin voi suorittaa musiikissa, liikunnassa, kuvataiteessa ja teatteritaiteessa. Someron lukiolla on vahva karonkkanäytelmäperinne. Vieraista kielistä on A-englannin lisäksi tarjolla B2-ruotsi, B2/B3-saksa, -ranska ja -venäjä. Someron lukio on nuorisoasteen yhteistyössä Kosken, Paimion ja Salon lukioiden sekä Salon seudun toisen asteen oppilaitosten kanssa. Oppilaat ovat voineet suorittaa ammatillisia opintoja ja sisällyttää ne lukio-opintoihin. Lukio on asettanut lautakunnan hyväksymiksi toiminnallisiksi tavoitteiksi: 1.Sähköisen oppimisympäristön kehittäminen yhdessä tietohallinnon kanssa - toimivat yhteys-, ohjelma- ja laitevalmiudet lukio-opintojen ajanmukaisen opetuksen toteuttamiseksi 2. Sähköiseen ylioppilastutkintoon valmistautuminen 3. Someron lukion valitsevien oppilaiden määrän kasvattaminen 4. Uuden opiskelijahuoltolain mukaisten käytänteiden kehittäminen 11

12 Someron lukio toimii yhteistyössä Somero-opiston kanssa. Oppilaat ovat voineet mm. suorittaa järjestyksenvalvojakurssin ja saada sen sisällytettyä lukio-opintoihinsa. Lisäksi yhteistyötä on tehty mm. kieltenopetuksessa. 2.3 Elisenvaaran, Kosken ja Someron lukioiden yhteistyö Kosken lukiolla, Elisenvaaran lukiolla ja Someron lukiolla on ollut tähän mennessä yhteistyötä edellä mainittujen kansalaisopisto-, etälukio- ja ammattipakettiyhteistyön lisäksi muun muassa: B3-kielten syventäviä kursseja opettajien veso -päiviä opettajainkokouksia rehtorikokouksia oppilaskuntien tapahtumia opiskelijahuoltosuunnitelma yhteiset työ- ja loma-ajat yhteiset jaksot yhteistyötä ylioppilaskirjoitusten järjestämisessä lukiodiplomiyhteistyötä avoimen yliopiston kursseja 12

13 2.4 Lukioiden toimintaan läheisessä kytköksessä olevat julkiset palvelut Elisenvaaran, Kosken ja Someron lukiot tekevät tiivistä yhteistyötä sekä alueen lukioiden kesken että muiden toimijoiden kanssa. Yhteistyö luo mahdollisuuksia toiminnan monipuolisuudelle ja kehittämiselle edelleen. Elisenvaaran lukiolla on yhteistyötä Auranlaakson kansalaisopiston kanssa, joten lukiolaiset voivat suorittaa kursseja kansalaisopistossa ja saada ne hyväksiluettua lukion koulukohtaiseksi kurssiksi. Lukion taustasta johtuen teemme yhteistyötä Kurkijoki-säätiön kanssa ja yrittäjyyskursseilla paikallisten yrittäjien ja yrittäjäyhdistyksen kanssa. Kosken kunnalla on yhteissopimus Someron kansalaisopiston kanssa vapaan sivistystyön järjestämisessä. Yhteisiä kansalaisopiston kursseja Kosken lukiolaiset voivat suorittaa niin Somero-opistossa, jonka kursseista osa on Koskella, kuin Pöytyän kunnan ylläpitämässä Auranlaakson kansalaisopistossakin. Kosken lukiolla on yhteistä toimintaa tai yhteisiä kursseja Kosken Tl kunnan nuoriso- ja liikuntatoimen sekä kulttuuritoimen kanssa. Elinkeinoelämän yhteistyötä tehdään paikallisten yrittäjien ja yrittäjäyhdistyksen kanssa. Someron lukion opiskelijat ovat voineet suorittaa kursseja Somero-opistossa ja lukea hyväkseen niitä lukio-opinnoissa sopimuksen mukaan. 2.5 Muita huomioitavia toimintaympäristöön liittyviä tekijöitä Elisenvaaran, Kosken ja Someron lukiot sijaitsevat suhteellisen lyhyiden matkojen päässä toisistaan, mikä antaa yhteistyölle hyvät lähtökohdat. Samalla kolme lukiota muodostavat toimivan kokonaisuuden, jonka suhteen ei alueella muodostu päällekkäisyyttä tai ristiin meneviä toimintoja. Lukiot ovat kuitenkin niin etäällä toisistaan, että jokaisen olemassaolo on välttämätön, jotta alueen opiskelijat pystyvät kotoa käsin käymään lukiota osallistumalla peruskoulujensa koulukuljetuksiin. Oppilaitosverkosto Varsinais-Suomen alueella on tiivis, ja antaa hyviä yhteistyön kehittämisen mahdollisuuksia lukioiden lisäksi muun muassa ammatillisen koulutuksen ja vapaan sivistystyön suuntiin. Tämän myötä mahdollisuudet monipuolisen koulutuksen antamiseen ovat hyvät. 13

14 2.6 Lukioiden käytössä olevat kiinteistöt Elisenvaaran koulua/lukiota on rakennettu useina vuosina alkaen vuodesta 1948, jolloin Monnilan siipi rakennettiin. Vuonna 1951 vihittiin käyttöön fysiikan/kemian siipi, ja vuonna 1956 juhlasali ja nykyinen ruokasaliin johtava siipi. Tästä eteenpäin koulua on rakennettu joka vuosikymmenellä luvulla rakennettiin aulan yllä oleva tila ja 1970-luvulla jatko nykyiseen ruokasaliin johtavaan siipeen. Ruokala, nykyinen opettajainhuone ja kotitalousluokka rakennettiin vuonna Kirjasto-auditorio valmistui vuonna Tiloissa toimii lukion lisäksi Elisenvaaran koulu. Pöytyän kunnanvaltuuston hyväksymän perusopetuksen järjestämisen kehittämissuunnitelman myötä Elisenvaaran yhtenäiskoulun ja lukion laajamuotoinen tilasuunnittelu on käynnissä. Elisenvaaran oppimiskeskuksen rakennus on laajalti iltakäytössä kansalaisopiston, urheiluseurojen sekä erilaisten järjestöjen ja yksityisten ihmisten varaamana. Lisäksi auditorion, auditorion näyttelytilan sekä kirjaston valmistuminen ovat lisänneet rakennuksen iltakäyttöä merkittävästi. Kosken lukio toimii Kosken Koulukeskuksessa, samoissa tiloissa Kosken seudun yläasteen kanssa. Rakennus on valmistunut samaan aikaan kuin lukio sai perustamisluvan, eli vuonna Vanhan kiinteistön täydellinen saneeraus ja uusi lisärakennusosa tehtiin vuonna Saneerauksen ja laajennuksen yhteydessä tilat saatiin nykyaikaisiksi ja esteettömiksi. Rakennus on toimiva eikä siinä ole koskaan ollut sisäilmaongelmia. Osa luokista on nimetty lukion käyttöön. Näihin tiloihin mahtuu kuhunkin 38 opiskelijaa. Perusluokkien lisäksi Koulukeskuksessa on musiikin ja kuvataiteen erityisluokat, kielistudio ja atk-luokat, jotka toimivat yläkoulun ja lukion yhteiskäytössä. Lukiolla on oma laborointiluokka. Lukion opiskelijoilla on taukotilat väestösuojassa ja vintillä. Koulukeskuksessa on kirjasto, jonka materiaali on samassa tietokannassa Kosken kunnan kirjaston kanssa. Kirjasto toimii myös lukiolaisten oppimiskeskuksena. Kaikissa luokkatiloissa on nykyaikainen varustus. Kannettavia tietokoneita on kolmikerroksisen rakennuksen kahdessa kerroksessa telakkavaunuissa. 14

15 Koulukeskuksessa on juhla/liikuntasali ja Koulukeskuksen yhteydessä on Liikuntahalli, jossa on kaksi salia ja kuntosali. Koulukeskuksen keittiötä valmistellaan Kosken kunnan keskuskeittiöksi. Ruokasalissa on kerralla tilaa 120 ruokailijalle. Koulukeskuksessa on myös kouluterveydenhoitajan, koulupsykologin ja -kuraattorin tilat. Koulun sali ja liikuntahalli ovat kunnan liikunta- ja vapaa-aikatoimen ilta- ja viikonloppukäytössä. Luokat ovat kansalaisopiston, urheiluseurojen, autokoulun sekä erilaisten järjestöjen ja yksityisten iltakäytössä. Someron lukio toimii tällä hetkellä väistötiloissa. Suurin osa opetuksesta tapahtuu kevytrakenteisessa koulurakennuksessa. Fysiikan, kemian ja biologian opetus annetaan yläkoulun yhteydessä olevassa parakkirakennuksessa. Kuvataiteen opetus toimii Jukolan rakennuksessa, jossa toimii myös Somero-opisto. Uutta koulurakennusta ollaan suunnittelemassa. L1 vaihe hyväksyttiin marraskuussa 2014 ja L2 vaihe on hyväksyttiin Uudessa rakennuksessa tulevat toimimaan lukion ja yläkoulun lisäksi Someron kansalaisopisto sekä nuorisotoimi. Rakennuksen liikuntatiloja tulevat käyttämään paikalliset liikuntaseurat. 2.7 Kustannukset lukiokoulutuksen järjestämisestä Elisenvaaran lukion toiminnan kokonaiskustannukset vuoden 2013 tilinpäätöksen mukaisesti (opetustoimen, opiskelijahuollon, kiinteistön ja yhteisten toimintojen kaikki kustannukset yhteensä) olivat euroa, ja oppilaskohtaiset kustannukset euroa/vuosi. Vuonna 2014 vastaavat kustannukset olivat euroa, ja euroa. Kosken lukion toiminnan kokonaiskustannukset vuoden 2013 tilinpäätöksen mukaisesti (opetustoimen, opiskelijahuollon, kiinteistön ja yhteisten toimintojen kaikki kustannukset yhteensä) olivat euroa, ja oppilaskohtaiset kustannukset euroa/vuosi. Vuonna 2014 vastaavat kustannukset olivat euroa, ja euroa. Someron lukion toiminnan kokonaiskustannukset vuoden 2013 tilinpäätöksen mukaisesti (opetustoimen, opiskelijahuollon, kiinteistön ja yhteisten toimintojen kaikki kustannukset yhteensä) olivat euroa, ja oppilaskohtaiset kustannukset euroa/vuosi. Vuonna 2014 vastaavat kustannukset olivat euroa, ja euroa. 15

16 2.8 Yhteenveto Elisenvaaran, Kosken ja Someron lukioiden voidaan todeta omaavan runsaasti yhteisiä piirteitä. Lukiot muun muassa ovat keskenään samaan kokoluokkaan sijoittuvia, ja toimivat samantyyppisissä toimintaympäristöissä. Lukiot myös tekevät keskenään tiivistä yhteistyötä. Oppilaitosten oppilasmäärät ovat vakaita, ja lukioiden toimintaa on resursoitu kunnissa hyvin. Koulujen käytössä olevat tilat ja näihin liittyvä suunnittelu antavat hyvät lähtökohdat opetuksen järjestämiselle. Lukiokoulutuksen valtakunnallisen tason kehittäminen on ollut keskustelussa, mikä saattaa tuoda muutoksia koulutuksen järjestämiseen. Muilta osin tärkeitä tekijöitä lukioiden kannalta ovat yhteistyötahot, joihin kuluvat muun muassa muut lähiseudun oppilaitokset ja sivistystoimen toimijat. 3. Lukiokoulutuksen tulevaisuuden järjestämiseen vaikuttavia tekijöitä 3.1 Valtakunnan tasolla asetettavat tavoitteet lukiokoulutuksen antamiselle Valtakunnan tasolla tavoitteita lukiokoulutukselle asetetaan erityisesti lainsäädännössä ja tämän nojalla annetuissa määräyksissä selvityksen luvussa 2.1 kuvatun mukaisesti. Edelleen maan hallitus on rakennepoliittisessa ohjelmassaan linjannut koulutuksen järjestämiselle asetettavia tavoitteita. Nämä liittyvät pääasiassa koulutuksen laadun ja tehokkuuden kehittämiseen annettavan koulutuksen rakenteellisen ja koulutusta koskevan rahoitusjärjestelmän uudistukseen. Tavoitteeksi on muun muassa asetettu lukiokoulutuksen kehittäminen niin, että entistä useammat opiskelijat valmistuvat kolmen vuoden tavoiteajassa. Hallituksen esityksessä 310/2014 vp lukiokoulutuksen rahoitusperusteita esitetään uudistettavaksi siten, että rahoitus muodostuisi jatkossa pääasiassa perus-, suoritus- ja 16

17 vaikuttavuusrahoitusosuuksista. Edelleen hallituksen esityksessä 306/2014 vp tavoitteeksi on asetettu toisen asteen koulutusjärjestelmän tehostaminen päällekkäisiä toimintoja poistamalla sekä koulutuksen järjestäjien toiminnallista ja hallinnollista yhteistyötä kehittämällä. Molempien hallituksen esitysten käsittely eduskunnassa on toistaiseksi keskeytynyt. 3.2 Lukiokoulutuksen järjestämiselle asetettavat tavoitteet Kosken, Pöytyän ja Someron alueella Lukiokoulutuksen järjestämiselle Kosken, Pöytyän ja Someron alueella asetettiin osana valmisteluprosessia pidetyissä tilaisuuksissa seuraavia tavoitteita: laadukkaan ja monipuolisen lukiokoulutuksen järjestäminen alueella lähellä oppilaita yksilön elinikäisen oppimisen mahdollisuuksien turvaaminen osaltaan opetuksen monipuolisuuden vahvistaminen (harvinaisemmat aineet) lukioiden yhteistyönä tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen enenevässä määrin opinto-ohjauksen ja oppilashuollon kehittäminen alueellisena kokonaisuutena opetushenkilöstöjen yhteistyö opettajien ja muun henkilöstön osaamisen kehittäminen yhteisen, mutta samalla jokaisen lukion monimuotoisen kehittämisen mahdollistavan toimintakulttuurin luominen alueellisen omaleimaisuuden kehittäminen maaseutulukion myönteiset elementit jokaisesta opiskelijasta huolehtiminen alueen kehittäminen ja tulevaisuuden rakentaminen, elinvoimaisuus sivistyksen merkitys sekä itsessään että mahdollisuuksien luojana yhteistyön lisääminen korkea-asteen oppilaitosten ja muiden koulutusmuotojen oppilaitosten kanssa yhteiskunnallisen kehityksen edistäminen osaltaan tulevaisuuden rakenteen luominen, jossa toisen asteen koulutuksen yhteistyö tiivistyy, mutta luo edellytyksiä edelleen myös perusopetuksen ja lukioiden yhteistyölle lukiokoulutukseen rakennettava malli palvelee tasapuolisesti kaikkia alueen kuntia 3.3 Arvioitu opiskelijamääräkehitys sekä alue, jolta enemmistö opiskelijoista koulutukseen osallistuu 17

18 Opiskelijamäärän arvioitu kehitys: Elisenvaaran lukio Kosken lukio Someron lukio Alueet, joilta enemmistö opiskelijoita tulee: Elisenvaaran lukio Kosken lukio Someron lukio Pöytyä, Aura, Oripää, Lieto (Tarvasjoki), Turku Koski, Marttila, Loimaan Mellilä, Ypäjä, Lieto (Tarvasjoki), Salon Kuusjoki Somero, Tammela, Salo, Vihti, Lohja Ypäjä Kartassa näkyvän mukaisesti Elisenvaaran, Kosken ja Someron lukioiden opiskelijat tulevat suhteellisen laajalta alueelta. Huomionarvoista on, että sekä opiskelijoiden kulkeminen että lukioiden yhteistyö ylittävät seutu- ja maakuntarajat. Toiminnallisen kokonaisuuden muodostuminen ei ole sidoksissa seutu- ja maakuntien rajoihin. Lukioiden väliset etäisyydet ovat noin 30 kilometriä, jolloin jokainen toimipiste on opiskelijoiden yhdenvertaisuuden ja koulutuksen saavutettavuuden kannalta tärkeä. Julkisen liikenteen vähäisyys vaikuttaa osaltaan asiaan. Lukioiden yhteydessä toimivien perusopetuksen koulujen koululaiskuljetuksia hyödynnetään lukioiden saavutettavuuden edistämiseksi. 18

19 Kartta alueesta, jolta opiskelijoita lukioihin pääsääntöisesti hakeutuu. 3.4 Henkilöstön saatavuus Päteviä opettajia on saatu kaikkiin virkoihin hyvin. Hakijoita on ollut koulutusalasta riippuen riittävä määrä, jotta on voitu valita ansioituneimmat. Kosken lukiossa kahta virkaa lukuun ottamatta kaikki virat ovat yhteisiä yläkoulun kanssa. Elisenvaaran ja Someron lukioissa taito- ja taideaineiden 19

20 opettajat ovat yhteisiä yläkoulun kanssa, muut opettajanvirat ovat lukion virkoja. Opettajia tulee lukioiden sijaintipaikkakuntien lisäksi lähikaupungeista, Turusta, Salosta, Loimaalta ja Forssasta. Koulujen hyvien työolojen, hyvän ilmapiirin ja motivoituneiden opiskelijoiden vuoksi opettajat ovat tulleet mielellään näihin kolmeen lukioon. Tulevia virkarakenteita ja yhteistyötä pohditaan lukuvuosittain lukioiden kesken. 3.5 Kosken, Pöytyän ja Someron lukioiden käytössä olevien tilojen toimivuus, kunto ja tulevat korjaustarpeet Someron lukion, Kiiruun koulun ja Somero-opiston yhteinen koulurakennus valmistuu elokuussa Elisenvaaran lukion/koulun tilat ovat kunnoltaan vaihtelevat. Kunnanvaltuuston hyväksymän perusopetuksen kehittämissuunnitelman toteuttamisella on merkittäviä vaikutuksia myös lukion tiloihin. Suunnitelmassa mukana oleva yhtenäiskoulu Kyrössä voidaan sijoittaa joko Kyrön koulun tai Elisenvaaran oppimiskeskuksen yhteyteen. Kosken Koulukeskukseen tehtiin mittavat saneeraus- ja laajennustyöt vuosina Tilat ovat toimivat, ja tämänhetkinen lukion opiskelijamäärä ja yläkoulun oppilasmäärä mahtuu tiloihin. Tilojen toimivuus ja kunto ovat hyvät. Tilat ovat esteettömät eikä niissä ole sisäilmaongelmia. Koulukeskuksen keittiötä valmistellaan Kosken kunnan keskuskeittiöksi. 3.6 Arvio Kosken, Pöytyän ja Someron kuntien toiminnallisista ja taloudellisista mahdollisuuksista lukiokoulutuksen järjestämiseen Kosken, Pöytyän ja Someron kunnilla voidaan arvioida olevan hyvät toiminnalliset edellytykset lukiokoulutuksen järjestämiseen. Arvio perustuu aiemmin selvityksessä esiin tuotuihin seikkoihin sekä lukioiden jo tiiviiseen yhteistyöhön. Kiristyvässä taloustilanteessa lukioiden yhteistyöllä/yhteisellä hallinnolla voitaisiin saavuttaa jonkin verran taloudellisia säästöjä. Muun muassa toiminnan yhteinen suunnittelu ja etäopetuksen lisääminen antaisivat mahdollisuuksia opetuksen monipuolisuuden säilyttämiseen, vaikka kaikkea opetusta ei joka paikkakunnalla voitaisi antaa. Muita säästöjä voitaisiin saavuttaa muun muassa 20

21 opiskelijakuljetuksissa sekä yhteisillä ohjelma- ja muilla hankinnoilla. Jokaisen kunnan tahtotilana on jatkaa lukiokoulutusta alueellaan, jolloin kuntien panostusta valtionosuuksien heikentyessä tarvitaan joka tapauksessa aiempaa enemmän. 3.7 Yhteenveto Lukiokoulutuksen tulevaisuuden järjestämiseen vaikuttavat tekijät ovat moninaisia ja osittain muutoksen alla. Tavoitteita asetetaan sekä valtakunnan, seutukunnan että kuntien tasolla, minkä lisäksi muun muassa opiskelijamäärien kehitys ja henkilöstön saatavuus vaikuttavat asiaan. Oppilaitosten käytössä olevat tilat ja näiden tiimoilta käynnissä oleva suunnittelu luovat puitteet koulutuksen järjestämiselle. Kuntien tahtotila lukiokoulutukseen panostamiseen on vahva. 4. Mahdollisuuksia lukioiden yhteistyön lisäämiseen ja yhteisen hallinnon järjestämiseen 4.1 Yleistä Lukiokoulutuksen järjestämisessä voidaan nähdä erilaisia vaihtoehtoja. Osittain yhteistyön lisäämisellä ja hallinnon tiivistämisellä voidaan nähdä yhteistä kosketuspintaa, joiltakin osin erilaiset näkökulmat nousevat esiin. 4.2 Hallinnon järjestämisen muotoja Lukioiden toiminta kuntien ylläpitämänä Lukiokoulutuksen tulevaisuuden järjestämisen rakenteellisen uudistamisen valmistelu jatkuu valtionhallinnossa, ja tehtävät linjaukset täsmentyvät myöhemmin. Perusteltua tilanteessa on Kosken, Pöytyän ja Someron kuntien lukioiden jatkaminen kuntien ylläpitäminä, kunnes tilanne selkeytyy. Samalla lukioiden välistä yhteistyötä voidaan tiivistää. 21

22 Haasteita lukioiden jatkaessa kuntien ylläpitäminä saatetaan valtionosuuksien heikentyessä kohdata erityisesti taloudellisissa kysymyksissä. Mallin mukaisesti jatkamista puoltavat erityisesti kuntien itsenäisen päätösvallan tuomat mahdollisuudet lukiokoulutusta koskevien linjausten tekemisessä Lukioiden hallinnointi ylläpitäjäkunnan toimesta kuntien välisin sopimuksin Lukioiden toiminta voitaisiin järjestää myös yhden ylläpitäjäkunnan toimesta kuntien välisin sopimuksin. Mallissa hallintoa hoitaisi ylläpitäjäkunta esimerkiksi lukioiden yhteisen johtokunnan johtamana. Edelleen lukioilla voisi olla yhteinen rehtori, minkä lisäksi koulukohtaiset johtajat vastaisivat yksikkönsä kehittämisestä. Henkilöstö olisi kokonaisuudessaan ylläpitäjäkunnan palveluksessa. Lukiokoulutuksen järjestämisestä kokonaisuudessaan aiheutuvien kustannusten jakamisesta sovittaisiin kuntien välisessä sopimuksessa. Kokonaiskustannuksista vähennettäisiin valtionosuus ja muut tulot, minkä jälkeen kustannukset voitaisiin jakaa kuntien kesken esimerkiksi kuntien alueella järjestettävien opetustuntimäärien suhteessa. Laskutus voisi tapahtua ennakkolaskutuksena puolivuosittain, minkä jälkeen tilinpäätöksen valmistuttua toteutettaisiin lopullinen laskutus. Jokainen kunta päättäisi alueellaan ylläpidettävistä, lukion käyttöön osoitettavista tiloista. Mallin hyötynä voidaan nähdä suhteellisen kevyt, olemassa olevaa rakennetta hyödyntävä hallinto-organisaatio, jossa kullakin kunnalla säilyy itsenäistä päätösvaltaa lukiokoulutuksen antamiseen kunnan alueella. Hallinnon sijoittuessa tiettyyn kuntaan voitaisiin esimerkiksi lukion johtokunnan puheenjohtajuus osoittaa toiselle kunnalle ja rehtorin tehtävä kolmannelle kunnalle. Edelleen valtionosuuksien vähetessä kuntien mahdollisuudet säästöjen etsimiseen kohdentuvat toimintojen osalta laajemmalle alueelle Koulutuskuntayhtymä 22

23 Lukioiden hallinnon toteuttamiseksi voitaisiin perustaa myös koulutuskuntayhtymä. Tämä olisi ylläpitäjäkuntaa itsenäisempi toimija omine hallinto-organisaatioineen ja talousarvioineen. Mallissa kuntien päätösvalta lukiokoulutuksen järjestämiseen alueellaan olisi ylläpitäjäkuntamallia huomattavasti vähäisempi. Samoin luotavaksi tulisi nykyisten hallinto-organisaatioiden rinnalle perustettava uusi organisaatio. Hallinto-organisaationa koulutuskuntayhtymä voisi olla neutraalimpi suhteessa yksittäisen kunnan ylläpitämään kokonaisuuteen. Kolmen lukion toimintaa ylläpitävä koulutuskuntayhtymä keskittyisi nimenomaan lukiokoulutuksen järjestämiseen ollen samalla haavoittuvampi laajemmalla sektorilla toimiviin kuntiin nähden. Esimerkiksi valtionosuuksien vähentyessä tulisi koulutuskuntayhtymän hakea säästö suoraan lukiokoulutuksen määrärahoista. Kuntien ja yhden kunnan kuntien välisin sopimuksin ylläpitämän kokonaisuuden liikkumavara vastaavissa tilanteissa on väljempi, ja mahdollisuudet lukiokoulutuksen ylläpitämiseen resursseja suuntaamalla vahvemmat Muita mahdollisuuksia Muita mahdollisuuksia lukiokoulutuksen hallinnon järjestämiseksi voidaan tarkastella lähemmin valmistelun edetessä. 4.3 Arvio vaihtoehtojen toiminnallisista sekä talous- ja henkilöstövaikutuksista Lukioiden hallinnon järjestämisen mallien toiminnallisia, taloudellisia ja henkilöstövaikutuksia voidaan kokonaisuutena pitää suhteellisen vähäisinä. Toiminnallisesti vastaavat hyödyt ovat saavutettavissa pitkälti lukioiden välisellä yhteistyöllä, henkilöstön kannalta muutos liittyisi lähinnä työnantajan vaihtumiseen. Hallinnollisesti henkilöstön yhteiskäyttö voisi lukioiden yhteisessä hallintomallissa olla jouhevampaa, vaikkakin toimipisteiden väliset etäisyydet asettaisivat tälle rajansa. Henkilöstön tehtävänkuvien muodostamisessa saatettaisiin saavuttaa myös uusia mahdollisuuksia. Taloudellisesti sekä ylläpitäjäkuntamallissa että koulutuskuntayhtymämallissa voitaisiin saavuttaa jossakin määrin hyötyjä. Toisaalta erityisesti koulutuskuntayhtymämalli todennäköisesti myös lisäisi hallinnon kustannuksia. 23

24 4.4 Yhteenveto Tarkastelu osoittaa lukiokoulutuksen hallinnon järjestämisessä olevan vaihtoehtoisia malleja, joista koulutuskuntayhtymän perustaminen näyttäytyy kokonaan uutena hallinto-organisaationa vaativimpana. Ennen ratkaisuihin etenemistä perusteltua on seurata tilanteen kehittymistä valtionhallinnossa. 5. Suuntaviivoja lukiokoulutuksen tulevaisuuden järjestämiselle Kosken, Pöytyän ja Someron alueella Kosken, Pöytyän ja Someron alueiden lukiokoulutuksen kehittämistä on kokonaisuutena perusteltua jatkaa kuntien ylläpitämien lukioiden välistä yhteistyötä syventäen. Alueen näkökulma huomioidaan työssä. Jatkon osalta seurattavaksi tulevat edelleen lukiokoulutuksen järjestämistä koskeva valmistelu ja päätöksenteko valtionhallinnossa sekä kuntien taloudelliset edellytykset koulutuksen järjestämiseen. Mikäli kehityssuunta edellyttää lukiokoulutuksen hallinnollisen uudelleenjärjestämisen valmistelua, muodostaa Kosken, Pöytyän ja Someron kuntien kesken toteutettavan ylläpitäjäkuntamallin lähempi tarkastelu perustellun lähtökohdan työlle. 24

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS Espoon kaupunki, sivistystoimi, luopuu aikuisten lukiokoulutuksen järjestämisestä.

Lisätiedot

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 Lukion tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 PÄIVÄN TEEMA LUKIOKOULUTUKSEN PILVET JA UUDET TUULET 3.4.2014 Tuula Haatainen LUKIOKOULUTUKSEN PILVIÄ JA UUSIA TUULIA 1/2 PALJON

Lisätiedot

TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ

TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 LUKU...2 TOIMINNAN YLEISET PERUSTEET...2 1 Toiminta-ajatus...2 2 LUKU...2 ORGANISAATIO...2 2 Lautakunnat...2 3 Lautakunnan kokoonpano...3

Lisätiedot

Muonion kunta/sivistystoimi KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET

Muonion kunta/sivistystoimi KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET Muonion kunta/sivistystoimi KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET Sivistyslautakunta 6.8.2012 Sisällys 1. JOHDANTO...3 2. PERUSOPETUS...3 2.1 OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN...3 2.2 OPPILAAT...3 2.3 OPPILASKULJETUKSET...4

Lisätiedot

TAMMELAN KUNNAN SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ

TAMMELAN KUNNAN SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ TAMMELAN KUNNAN SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 LUKU... 2 SIVISTYSTOIMEN YLEISET TOIMINTAPERUSTEET... 2 1 Toiminta-ajatus... 2 2 LUKU... 2 ORGANISAATIO... 2 2 Lautakunnat... 2 3 Lautakuntien

Lisätiedot

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11. Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.2014 Kuntaliiton lähtökohta ja tavoitteet uudistukselle Yleiset tavoitteet:

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpano Euran kasvatus- ja opetuspalveluissa

Oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpano Euran kasvatus- ja opetuspalveluissa Kasvatus- ja opetuslautakunta 39 18.06.2014 Kunnanhallitus 134 11.08.2014 Valtuusto 29 29.09.2014 Oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpano Euran kasvatus- ja opetuspalveluissa 1305/12.01.03/2014 Kasvope

Lisätiedot

Kansanopistojen kuulemistilaisuus Tampere 9.10 Oulu 15.10 Helsinki 22.10. Kirsi Kangaspunta, johtaja

Kansanopistojen kuulemistilaisuus Tampere 9.10 Oulu 15.10 Helsinki 22.10. Kirsi Kangaspunta, johtaja Kansanopistojen kuulemistilaisuus Tampere 9.10 Oulu 15.10 Helsinki 22.10 Kirsi Kangaspunta, johtaja Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenteellinen uudistaminen Taustalla julkisen talouden

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2016 1 (6) Kaupunginhallitus Sj/3 07.03.2016

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2016 1 (6) Kaupunginhallitus Sj/3 07.03.2016 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2016 1 (6) 213 Eräiden opetusviraston virkojen perustaminen, lakkauttaminen ja nimikkeiden muuttaminen HEL 2016-000596 T 01 01 00 Päätös päätti 1 perustaa opetusvirastoon

Lisätiedot

Lausunto hallituksen esityksestä (HE 67/2013 vp) oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

Lausunto hallituksen esityksestä (HE 67/2013 vp) oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Lausunto hallituksen esityksestä (HE 67/2013 vp) oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Eduskunnan sivistysvaliokunta pyytää ehdotuksesta lausuntoa

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Miksi Vieraskielisiä on lukiokoulutuksessa vähän suhteessa kantaväestöön Puutteet kielitaidossa ja kielitaitoon liittyvissä

Lisätiedot

LAUSUNTO LUKIOKOULUTUKSEN KEHITTÄMISEN TOIMENPIDE-EHDOTUKSIA VALMISTELEVAN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA

LAUSUNTO LUKIOKOULUTUKSEN KEHITTÄMISEN TOIMENPIDE-EHDOTUKSIA VALMISTELEVAN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA 1 (5) 11.2.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO LUKIOKOULUTUKSEN KEHITTÄMISEN TOIMENPIDE-EHDOTUKSIA VALMISTELEVAN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Ruokolahden kunta Sivistystoimen johtosääntö 1 (8) 56100 Ruokolahti Voimaan 1.1.2009 (kv 15.12.2008/ 59) muutos 1.8.2010 (kv. 21.6.

Ruokolahden kunta Sivistystoimen johtosääntö 1 (8) 56100 Ruokolahti Voimaan 1.1.2009 (kv 15.12.2008/ 59) muutos 1.8.2010 (kv. 21.6. Ruokolahden kunta Sivistystoimen johtosääntö 1 (8) 1 Soveltaminen Tämä johtosääntö kattaa sivistystoimen päävastuualueen. Johtosäännön määräyksiä sovelletaan opetus- ja kulttuuritoimeen, varhaiskasvatukseen

Lisätiedot

JATKAISINKO LUKIOSSA?

JATKAISINKO LUKIOSSA? JATKAISINKO LUKIOSSA? MIKSI LUKIOON? Tavoitteenasi on jatkaa korkeakouluissa, erityisesti yliopistossa. Yliopistojen pääsykokeissa voidaan vaatia lukion oppimäärän osaamista, esim. maa, fy, ke ja bi. Tarvitset

Lisätiedot

Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka. 4,1 3,9 2,8 1,1 1,3 1,1 3,9 4,1 4,5 4,5 4,1

Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka. 4,1 3,9 2,8 1,1 1,3 1,1 3,9 4,1 4,5 4,5 4,1 Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka ka ka ka. 1 Opiskeluryhmissäni on ollut hyvä yhteishenki. 4,2 4,2 3,9 4,1 2 Opiskeluryhmissäni vallitsee

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille VUOSAAREN LUKIO_MAAHANMUUTTAJIEN VALMISTAVA KOULUTUS Lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille alkamassa Vuosaaren lukion yhteydessä on syksyllä 2011 alkamassa lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 9/2016 1 (5) Kaupunginhallitus Sj/3 7.3.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 9/2016 1 (5) Kaupunginhallitus Sj/3 7.3.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 9/2016 1 (5) 3 Eräiden opetusviraston virkojen perustaminen, lakkauttaminen ja nimikkeiden muuttaminen HEL 2016-000596 T 01 01 00 Päätösehdotus päättää 1 perustaa opetusvirastoon

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 25

Espoon kaupunki Pöytäkirja 25 26.02.2014 Sivu 1 / 1 321/02.05.01/2014 25 Lukiokoulutuksen valmistavan koulutuksen toteuttaminen Espoossa Valmistelijat / lisätiedot: Tapio Erma, puh. 046 877 3216 Astrid Kauber, puh. 046 877 3297 Riina

Lisätiedot

Sähköinen lausunto TAUSTATIEDOT. Vastaajatahon virallinen nimi Opetusalan Ammattijärjestö OAJ. Heljä Misukka koulutusjohtaja

Sähköinen lausunto TAUSTATIEDOT. Vastaajatahon virallinen nimi Opetusalan Ammattijärjestö OAJ. Heljä Misukka koulutusjohtaja Sähköinen lausunto TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Heljä Misukka koulutusjohtaja Nina Lahtinen kehittämispäällikkö Kysymykset 1. Hallituksen aluejakolinjauksen

Lisätiedot

Paras paikka rakentaa tulevaisuuttasi! Kuva: Lea Kallio

Paras paikka rakentaa tulevaisuuttasi! Kuva: Lea Kallio Paras paikka rakentaa tulevaisuuttasi! Kuva: Lea Kallio Opiskelu lukiossa Vaatii hyvän pohjatason äidinkielestä, matematiikasta, ruotsista ja englannista Vaatii itsenäistä otetta opiskeluun ja vastuun

Lisätiedot

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista

Lisätiedot

YSIEN YHTEISVALINTAILTA tammikuu 2015

YSIEN YHTEISVALINTAILTA tammikuu 2015 rehtori MIKA STRÖMBERG apulaisrehtori ANNE LINDELL Imatran yhteislukio Koulukatu 2, 55100 Imatra www.imatranyhteislukio.fi YSIEN YHTEISVALINTAILTA tammikuu 2015 MIKÄ SINUSTA TULEE ISONA? VUOSI 2020/2025

Lisätiedot

HARJAVALLAN LUKIO KOULUN YHTEYSTIEDOT HARJAVALLAN LUKIO. Myllykatu 10 29200 Harjavalta. OSOITE Harjavallan lukio

HARJAVALLAN LUKIO KOULUN YHTEYSTIEDOT HARJAVALLAN LUKIO. Myllykatu 10 29200 Harjavalta. OSOITE Harjavallan lukio KOULUN YHTEYSTIEDOT OSOITE Harjavallan lukio YHTEYSHENKILÖT Risto Tenhunen Rehtori GSM 0444325321 Satu Metso Koulusihteeri GSM 0444325322 Riitta-Liisa Kortetjärvi Opinto-ohjaus 0444325324 SÄHKÖPOSTIT etunimi.sukunimi@harjavalta.fi

Lisätiedot

Lukio-opintojen säädöstaustaa

Lukio-opintojen säädöstaustaa Lukio-opintojen säädöstaustaa Marjaana Manninen KONSTIT hanke 2009 Lukiodiplomit verkkoon paja Osaamisen ja sivistyksen asialla LUKIOKOULUTUKSEN SÄÄTELYJÄRJESTELMÄ Lukiolaki Yleiset valtakunnalliset tavoitteet

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN OPETUKSEN TULOSYKSIKÖN TOIMINTAOHJE

ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN OPETUKSEN TULOSYKSIKÖN TOIMINTAOHJE Espoon kaupungin suomenkielisen 3.2.2 1 (12) ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN OPETUKSEN TULOSYKSIKÖN TOIMINTAOHJE Sivistystoimen johtaja 18.12.2015 Voimaan 1.1.2016 1 Toiminta-ajatus Espoon suomenkielinen

Lisätiedot

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila HE 216/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opetus-

Lisätiedot

Kansalaisopistojen kuulemistilaisuus Tampere 9.10 Oulu 15.10 Helsinki 22.10. Kirsi Kangaspunta, johtaja

Kansalaisopistojen kuulemistilaisuus Tampere 9.10 Oulu 15.10 Helsinki 22.10. Kirsi Kangaspunta, johtaja Kansalaisopistojen kuulemistilaisuus Tampere 9.10 Oulu 15.10 Helsinki 22.10 Kirsi Kangaspunta, johtaja Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenteellinen uudistaminen Taustalla julkisen talouden

Lisätiedot

KIEPO-projektin kieliohjelmavaihtoehdot (suomenkieliset koulut, yksikielinen opetus)

KIEPO-projektin kieliohjelmavaihtoehdot (suomenkieliset koulut, yksikielinen opetus) Tekijä: Pakkoruotsi.net. Mahdolliset oikaisut: info@pakkoruotsi.net KIEPO-projektin kieliohjelmavaihtoehdot (suomenkieliset koulut, yksikielinen opetus) KIEPO-projektin keskeiset suositukset, sivut 50

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta Annettu Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 04 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään

Lisätiedot

Eräiden lukiokoulutuksen ja perusopetuksen virkojen nimikkeiden muuttaminen KOLA 85

Eräiden lukiokoulutuksen ja perusopetuksen virkojen nimikkeiden muuttaminen KOLA 85 Kasvatus- ja opetuslautakunta 85 17.11.2014 Eräiden lukiokoulutuksen ja perusopetuksen virkojen nimikkeiden muuttaminen KOLA 85 Valmistelija/lisätiedot: Kasvatus- ja opetustoimenjohtaja Tuija Willberg

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat

Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat OKM:n tavoitteet ja toteutusmallit Kuopio 14.10.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta

Lisätiedot

HYVINKÄÄN KAUPUNKI Sivistystoimi/ Hallinto Kankurinkatu 4-6 20.10.2015 05800 HYVINKÄÄ

HYVINKÄÄN KAUPUNKI Sivistystoimi/ Hallinto Kankurinkatu 4-6 20.10.2015 05800 HYVINKÄÄ Sivistystoimi/ Hallinto Kankurinkatu 4-6 20.10.2015 Alakoulujen rehtorit ENSIMMÄISEN VIERAAN KIELEN VALINTA JA MUSIIKKILUOKALLE PYRKIMINEN Tämän kirjeen liitteenä on 2. luokkalaisten vanhemmille jaettava

Lisätiedot

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio www.osyk.fi - esittely peruskoulun 9. luokkalaisia varten ( MKE 4.12.2015) Lukiomme vahvuudet Runsaasti oppimista tukevia tekijöitä keskusteleva toimintakulttuuri,

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI KOULUTUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 16.6.2014 27. Voimaantulo: 1.8.2014.

SUONENJOEN KAUPUNKI KOULUTUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 16.6.2014 27. Voimaantulo: 1.8.2014. SUONENJOEN KAUPUNKI 1 KOULUTUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 16.6.2014 27 Voimaantulo: 1.8.2014 1 Soveltamisala Koulutuslautakunnan alaisen toiminnan järjestämisessä noudatetaan

Lisätiedot

LUKIOON VALMISTAVA KOULUTUS. Hallinnon näkökulma Erja Vihervaara 4.3.2014 OPH

LUKIOON VALMISTAVA KOULUTUS. Hallinnon näkökulma Erja Vihervaara 4.3.2014 OPH LUKIN VALMISTAVA KULUTUS Hallinnon näkökulma Erja Vihervaara 4.3.2014 PH Tavoitteet Parantaa opetuskielen taitoja ja opiskelutaitoja. Antaa valmiuksia toimia suomalaisessa yhteiskunnassa. Mahdollisuuksien

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA

MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA Leena Nissilä Osaamisen ja sivistyksen asialla MAAHANMUUTTAJAT SUOMESSA Ulkomaan kansalaisia 121 739 2,3 % väestöstä Pakolaisia vastaanotettu vuodesta 1973 yht. 27

Lisätiedot

Päivitetyn opetussuunnitelman mukainen tuntijako on hyväksytty varhaiskas vatus- ja koulutuslautakunnassa 11.2.2009/13.

Päivitetyn opetussuunnitelman mukainen tuntijako on hyväksytty varhaiskas vatus- ja koulutuslautakunnassa 11.2.2009/13. Varhaiskasvatus- ja 74 10.06.2009 Varhaiskasvatus- ja 5 20.01.2010 Varhaiskasvatus- ja 107 15.12.2010 Sivistyslautakunta 91 13.11.2013 Lukion opetussuunnitelman päivittäminen 157/30.304/2009 Varhaiskasvatus-

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 01-02. 2014 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi no / /

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 01-02. 2014 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi no / / Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO 6.2.2014 Opetus- ja kulttuuriministeriö OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 01-02. 2014 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi no / / Aineopettajaliiton (AOL

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus

Ammatillinen koulutus Ammatillinen koulutus pähkinänkuoressa AMMA projekti, 2005. Ammatillinen koulutus maahanmuuttajille. YLIOPISTOT 4-7 vuotta Suomen koulutusjärjestelmä AMMATTIKORKEA- KOULUT, 4 vuotta Suomessa kaikki käyvät

Lisätiedot

VALMA - säädösten valmistelu

VALMA - säädösten valmistelu VALMA - säädösten valmistelu Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten yhteistyöseminaari 25.11.2013, Helsinki Congress Paasitorni Hallitusneuvos Piritta Väinölä Opetus-

Lisätiedot

VALITSE LUKIO-OPINNOT

VALITSE LUKIO-OPINNOT VALITSE LUKIO-OPINNOT OVI MAHDOLLISUUKSIEN MAAILMAAN. Lukio on tärkeä ponnahduslauta tulevaisuuteesi. Se tarjoaa Sinulle hyvät valmiudet ja suoran väylän eri alojen jatko-opintoihin sekä lisäaikaa tulevaisuutesi

Lisätiedot

KESKISEN UUDENMAAN MUSIIKKIOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ

KESKISEN UUDENMAAN MUSIIKKIOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ KESKISEN UUDENMAAN MUSIIKKIOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ SISÄLLYSLUETTELO I LUKU... 3 TOIMIALA... 3 1 Toiminnan järjestäminen... 3 2 Toiminnan tarkoitus... 3 3 Oppilaitoksessa annettava opetus... 4 4 Oppilaat...

Lisätiedot

Painopistealueet ja kehittämiskohteet sekä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset 2014:

Painopistealueet ja kehittämiskohteet sekä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset 2014: Oheismateriaali / koultk 10.9.2013 72 Sivistyspalvelujen talousarvio 2014 Sanalliset kuvaukset ja tunnusluvut Vastuualue / tehtäväalue: Yhteispalvelut: Matti Hursti Yhteispalvelut-vastuualue tuottaa sivistysosaston

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen yhteydessä voidaan järjestää myös muuta taiteen edistämiseen liittyvää toimintaa.

Taiteen perusopetuksen yhteydessä voidaan järjestää myös muuta taiteen edistämiseen liittyvää toimintaa. Op 401 L taiteen perusopetuksesta 21.8.1998/633 1. Taiteen perusopetuksen tarkoitus. Taiteen perusopetus on tavoitteellista tasolta toiselle etenevää ensisijaisesti lapsille ja nuorille järjestettävää

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Opetusneuvos 5.5.2014 Jussi Pihkala VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA 1 Johdanto 2 Nykytila Koulunkäyntiavustajien lukeminen osaksi opettaja-oppilassuhdetta

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA OPETUSSUUNNITELMISTA OPETUKSEN JA KOULUTUKSEN NÄKÖKULMASTA

AJANKOHTAISTA OPETUSSUUNNITELMISTA OPETUKSEN JA KOULUTUKSEN NÄKÖKULMASTA AJANKOHTAISTA OPETUSSUUNNITELMISTA OPETUKSEN JA KOULUTUKSEN NÄKÖKULMASTA Johtaja Jorma Kauppinen Helsinki 16.9.2014 Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Opetussuunnitelman

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien

Lisätiedot

Musiikin laajan taiteen perusopetuksen kokonaisuus Asikkalassa ja Padasjoella

Musiikin laajan taiteen perusopetuksen kokonaisuus Asikkalassa ja Padasjoella Musiikin laajan taiteen perusopetuksen kokonaisuus Asikkalassa ja Padasjoella PAKETTI / Johtoryhmä 16.3.2010 Rehtori Mari Ylä-Sankola-Peltola Hankerahoitus ajalle 1.8.2009 30.9.2010 / 17 000 euroa Tausta:

Lisätiedot

20 Varsinais-Suomi. 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

20 Varsinais-Suomi. 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 20 Varsinais-Suomi 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 20.1. VARSINAIS-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 4 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset: 15 kpl

Lisätiedot

Tilat Lukio toimii omassa rakennuksessaan, lisäksi yläasteen erikoisluokat ovat lukion käytettävissä. Ylläsinstituutti. toimii lukion kanssa

Tilat Lukio toimii omassa rakennuksessaan, lisäksi yläasteen erikoisluokat ovat lukion käytettävissä. Ylläsinstituutti. toimii lukion kanssa KOLARIN LUKIO 2 Historiaa Valtioneuvosto antoi 17.5.1973 luvan Kolarin lukion perustamiseen ja syksyllä 1973 lukion aloitti 47 opiskelijaa. Tilaongelmia oli pitkään; aluksi toimittiin vuosi yläasteen tiloissa,

Lisätiedot

13.11.2015. ammatillista peruskoulutusta, ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta ammatilliseen koulutukseen valmistavaa koulutusta.

13.11.2015. ammatillista peruskoulutusta, ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta ammatilliseen koulutukseen valmistavaa koulutusta. Muistio 1 (6) OAJ NÄKÖKULMIA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMISEEN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN SOPEUTTAMINEN/ REFORMI Aikataulu Hallinto Saavutettavuuden turvaaminen ja opetuksen laatu edellyttävät, että

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN OPETUKSEN VIRANHALTIJOIDEN OPETUSLAINSÄÄDÄNTÖÖN PERUSTUVA RATKAISUVALTA

ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN OPETUKSEN VIRANHALTIJOIDEN OPETUSLAINSÄÄDÄNTÖÖN PERUSTUVA RATKAISUVALTA Suomenkielisen opetuksen 3.1.2 1 (6) ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN OPETUKSEN VIRANHALTIJOIDEN OPETUSLAINSÄÄDÄNTÖÖN PERUSTUVA RATKAISUVALTA Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta 26.1.2012

Lisätiedot

3.1 Sisäoppilaitosmuotoisessa majoituksessa olevat opiskelijat (2.3 kohdassa ilmoitetuista opiskelijoista)

3.1 Sisäoppilaitosmuotoisessa majoituksessa olevat opiskelijat (2.3 kohdassa ilmoitetuista opiskelijoista) OPETUSHALLITUS Tieto ja rahoitus -yksikkö PERUSTIEDOT/Lukiokoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Tilanne 20.1.2013 1. Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari

Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari Power Park 14.4.2010 Valtakunnallinen vapaan sivistystyön kehittämisohjelma 2008 2012 Vapaan sivistystyön tarkoituksena on järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen

Lisätiedot

Osaamispisteitä kertyy, kun niitä vastaava osaaminen on osoitettu. Yli-insinööri Timo Repo

Osaamispisteitä kertyy, kun niitä vastaava osaaminen on osoitettu. Yli-insinööri Timo Repo Osaamispisteitä kertyy, kun niitä vastaava osaaminen on osoitettu Yli-insinööri Timo Repo Lähtökohtia työelämälähtöisyyden lisäämisestä/osaavan työvoiman tarve yhteinen kieli koulutukselle ja työelämälle

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2011 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/5 13.12.2011

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2011 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/5 13.12.2011 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2011 1 (6) 239 Esitys kaupunginhallitukselle virkojen perustamisesta HEL 2011-008297 T 01 01 00 Päätös päätti esittää kaupunginhallitukselle, että se perustaisi 1.8.2012

Lisätiedot

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Esimerkkejä Vaasa: Nivelluokat Jyväskylä: JOPO mmt oppilaille Kontiolahti: Jatkoluokat MOKU 18.9.2009 Vaasan nivelluokat 1 Nivelluokat

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 30.5.2016 Dnro 69/530/2015 Anne-Marie Brisson

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 30.5.2016 Dnro 69/530/2015 Anne-Marie Brisson OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 30.5.2016 Dnro 69/530/2015 Anne-Marie Brisson Yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen osasto MUNKKINIEMEN KOULUTUSSÄÄTIÖ SR:N PERUSOPETUKSEN

Lisätiedot

3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN. 3.1 Yhteistyö kotien kanssa. 3.2 Ohjauksen järjestäminen. 3.2.1. Ohjauksen sisällöt ja työnjako

3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN. 3.1 Yhteistyö kotien kanssa. 3.2 Ohjauksen järjestäminen. 3.2.1. Ohjauksen sisällöt ja työnjako 3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN 3.1 Yhteistyö kotien kanssa Koti ja koulu ovat yhdessä vastuussa nuoren kasvusta hyvään aikuisuuteen. Molemmat tukevat opiskelijoita sekä opiskelua että hyvinvointia

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Sisällys: 1. Ohjaustoiminnan tavoitteet... 3 2. Ohjauksen järjestäminen, työmuodot ja tehtävien jakautuminen... 3 3. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö... 5 4. Keskeiset

Lisätiedot

VUOSITTAINEN SUUNNITELMA UTAJÄRVEN KUNTA UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015. Lukuvuosi _2015-2016 R1 21 R2 9 R3 18 R4 4. Yhteensä 52 1/7

VUOSITTAINEN SUUNNITELMA UTAJÄRVEN KUNTA UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015. Lukuvuosi _2015-2016 R1 21 R2 9 R3 18 R4 4. Yhteensä 52 1/7 1/7 UTAJÄRVEN KUNTA Liite UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015 Lukuvuosi _2015-2016 OPETUSSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN opetustunnit yleisopetus vkt sltk myöntänyt 136 käytössä 136 opiskelijamäärä vuosiluokittain

Lisätiedot

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Kuntamarkkinat Jorma Suonio Tuotantojohtaja, toisen asteen koulutus 10.9.2014 Jorma Suonio 16 vuotiaiden väestöennuste Tampere + naapurikunnat

Lisätiedot

EVÄITÄ ELÄMÄÄN LUKIOSTA

EVÄITÄ ELÄMÄÄN LUKIOSTA EVÄITÄ ELÄMÄÄN LUKIOSTA Perustietoja lukio-opinnoista ja Paimion lukiosta AJANKOHTAISTA Uusi tuntijako voimaan v. 206 Opetussuunnitelma.8.206 Järjestämisluvat Sähköiset kirjoitukset alkaen s. 206 digabi.fi

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4. Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

LUKIOINFOA 9-luokille syyskuu 2015

LUKIOINFOA 9-luokille syyskuu 2015 rehtori MIKA STRÖMBERG Imatran yhteislukio Koulukatu 2, 55100 Imatra www.imatranyhteislukio.fi LUKIOINFOA 9-luokille syyskuu 2015 IMATRAN YHTEISLUKIO NUORTEN LUKIOKOULUTUS PÄIVÄLUKIO 350 opiskelijaa IB-LUKIO

Lisätiedot

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat

Lisätiedot

Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta 5.2.2015 11

Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta 5.2.2015 11 Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Koulutuslautakunta 5.2.2015 11 Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Tehtävä Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen tehtävänä on tarjota

Lisätiedot

HYVÄ TULEVA LUKIOLAINEN! AIOTKO LUONNONTIETEELLISELLE TAI LÄÄKETIETEELLISELLE ALALLE? KIINNOSTAVATKO SINUA KANSAINVÄLISET TEHTÄVÄT?

HYVÄ TULEVA LUKIOLAINEN! AIOTKO LUONNONTIETEELLISELLE TAI LÄÄKETIETEELLISELLE ALALLE? KIINNOSTAVATKO SINUA KANSAINVÄLISET TEHTÄVÄT? Kaarinan Lukio 2009 010 HYVÄ TULEVA LUKIOLAINEN! Juuri nyt sinun kannattaa panostaa opiskeluun. Kaarinan lukiossa on laaja ja monipuolinen kurssitarjotin, josta voit pakollisten yleissivistävien aineiden

Lisätiedot

Opiskelijamäärät ilmoitetaan 20.1.2016 tilanteen mukaan.

Opiskelijamäärät ilmoitetaan 20.1.2016 tilanteen mukaan. TÄYTTÖOHJE 1 (9) Perustiedot 20.1.2016 LUKIOKOULUTUS Yhteystiedot (1 * ) Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 58 :n ja asetuksen (1766/2009) 25 :n mukaan koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

LUKIOINFOA 9-luokan huoltajille tammikuu 2016

LUKIOINFOA 9-luokan huoltajille tammikuu 2016 rehtori MIKA STRÖMBERG Imatran yhteislukio Koulukatu 2, 55100 Imatra www.imatranyhteislukio.fi LUKIOINFOA 9-luokan huoltajille tammikuu 2016 Toisen asteen koulutus: LUKIO - KOULUTUS AMMATILLINEN KOULUTUS

Lisätiedot

KAKSI PÄÄTOIMISTA OPINTO-OHJAAJAA

KAKSI PÄÄTOIMISTA OPINTO-OHJAAJAA KAKSI PÄÄTOIMISTA OPINTO-OHJAAJAA n. 275 ohjattavaa / opo 13/14ABC-ryhmät ja 15DEF-ryhmät Tapani Pikkarainen Wilma-viesti tapani.pikkarainen(at)espoo.fi 0438245895 13/14DEF-ryhmät ja 15ABC-ryhmät Sami

Lisätiedot

Kerttulin lukion kurssien valintaopas 2014-2015

Kerttulin lukion kurssien valintaopas 2014-2015 1 Kerttulin lukion kurssien valintaopas 2014-2015 Kurssien suoritusaikasuositus: A (äidinkieli) 3 vuoden syksy 1,2,3 4,5,6,7,8*,9* 8*,9* 3 vuoden kevät 1,2,3 4,5,6,7 6,7,8,9 4 vuoden syksy 1,2,3 4,5,6,7

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Petri Lempinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

TÄYTTÖLUPIEN HAKEMINEN KOULUTOIMEN VIRKOIHIN JA TYÖSOPIMUSSUHTEISIIN TEHTÄVIIN

TÄYTTÖLUPIEN HAKEMINEN KOULUTOIMEN VIRKOIHIN JA TYÖSOPIMUSSUHTEISIIN TEHTÄVIIN Koulutuslautakunta 20 29.04.2014 Kunnanhallitus 105 12.05.2014 Kunnanhallitus 124 26.05.2014 TÄYTTÖLUPIEN HAKEMINEN KOULUTOIMEN VIRKOIHIN JA TYÖSOPIMUSSUHTEISIIN TEHTÄVIIN Koulutuslautakunta 29.04.2014

Lisätiedot

TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN JA VAPAAN SIVISTYSTYÖN RAKENTEELLISTA UUDISTAMISTA KOSKEVA PROJEKTISUUNNITELMA

TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN JA VAPAAN SIVISTYSTYÖN RAKENTEELLISTA UUDISTAMISTA KOSKEVA PROJEKTISUUNNITELMA 1 Opetus- ja kulttuuriministeriö 19.2.2014 TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN JA VAPAAN SIVISTYSTYÖN RAKENTEELLISTA UUDISTAMISTA KOSKEVA PROJEKTISUUNNITELMA 1. Uudistuksen lähtökohdat, tarkoitus ja tavoite Hallituksen

Lisätiedot

KOULUN OPISKELIJAMÄÄRÄ LUOKKATASAOITTAIN

KOULUN OPISKELIJAMÄÄRÄ LUOKKATASAOITTAIN Sivistyslautakunta 215 05.11.2015 Taidelukion lukuvuosisuunnitelma lkv. 2015-16 490/41/411/2015 SL 215 Selostus: KOULUN OPISKELIJAMÄÄRÄ LUOKKATASAOITTAIN Savonlinnan Taidelukion 1. vuosikurssilla opiskelee

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja. 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016...

SISÄLLYSLUETTELO. KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja. 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016... i SISÄLLYSLUETTELO KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016... 4 40, KASKO 19.5.2015 17:30 Sivu 2 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO

Lisätiedot

Eräiden opettajien siirtäminen avoimiksi jääneisiin tai perustettaviin virkoihin

Eräiden opettajien siirtäminen avoimiksi jääneisiin tai perustettaviin virkoihin Lasten ja nuorten 5 22.01.2014 valmistelutoimikunta Kunnanhallitus 26 11.02.2014 Eräiden opettajien siirtäminen avoimiksi jääneisiin tai perustettaviin virkoihin LANUVTMK 5 Kunnallislaki 45 (11.4.2003/305)

Lisätiedot

Toimipiste 1.vsk 2.vsk 3.vsk 4vsk aikuiset yhteensä. Päätoimiset tuntiopettat. Lukiolähtöiset 9 5 14 Peruskoululähtöiset

Toimipiste 1.vsk 2.vsk 3.vsk 4vsk aikuiset yhteensä. Päätoimiset tuntiopettat. Lukiolähtöiset 9 5 14 Peruskoululähtöiset Kuhmon yhteislukion lukuvuosisuunnitelma lv. 2010 2011 1. Opiskelijamäärä lukuvuoden alkaessa 2. Opettajien määrä Päätoimiset tuntiopettat sivutoimiset tuntiopettajat Toimipiste 1.vsk 2.vsk 3.vsk 4vsk

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMISEN TULOKSIA JA TAVOITTEITA Koordinaattoritapaaminen 19.8. Paasitorni

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMISEN TULOKSIA JA TAVOITTEITA Koordinaattoritapaaminen 19.8. Paasitorni OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMISEN TULOKSIA JA TAVOITTEITA Koordinaattoritapaaminen 19.8. Paasitorni Sanna Mäkinen, KM, sanna.makinen@joensuu.fi Kehittävä arviointi, Joensuun yliopisto TAUSTALLA: Hallitusohjelma:

Lisätiedot

1.4. Lukio palvelee oman kunnan lisäksi usean kunnan nuoria, joissa ei ole toisen asteen koulusta.

1.4. Lukio palvelee oman kunnan lisäksi usean kunnan nuoria, joissa ei ole toisen asteen koulusta. LAUSUNTO 10.11.2014 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ LAUSUNTOPYYNNÖT OKM/58/010/2014 JA OKM/57/010/2014 KARSTULAN KUNNAN NÄKEMYKSIÄ KOSKIEN LUONNOSTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI EDUSKUNNALLE LAIKSI KOULUTUKSEN

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen.

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. I luku Tehtäväalue 1 Tehtäväalue Sivistystoimen toimialan tehtävänä

Lisätiedot

YHTENÄISKOULUHANKE, VAIKUTUSTEN ARVIOINTIA VAIHTOEHTOJEN 2+ JA UUSI VÄLILLÄ

YHTENÄISKOULUHANKE, VAIKUTUSTEN ARVIOINTIA VAIHTOEHTOJEN 2+ JA UUSI VÄLILLÄ YHTENÄISKOULUHANKE, VAIKUTUSTEN ARVIOINTIA VAIHTOEHTOJEN 2+ JA UUSI VÄLILLÄ Vaikutus Vaihtoehto 2+ (7,4 milj.+0,8 milj. = 8,2 milj.) Vaihtoehto UUSI (9,8 milj.+0,6 milj. = 10,4 milj.) Perusopetuksen vl.

Lisätiedot

EVÄITÄ ELÄMÄÄN LUKIOSTA

EVÄITÄ ELÄMÄÄN LUKIOSTA EVÄITÄ ELÄMÄÄN LUKIOSTA Perustietoja lukio-opinnoista ja Paimion lukiosta 4.2.204 Heikki Turpeinen, Paimion lukio MIKSI LUKIOON? o SAAT HYVÄN YLEISSIVISTYKSEN Pohja henkiselle kasvulle Eväät elinikäiseen

Lisätiedot

Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012

Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012 Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012 Demokratiakasvatusselvityksen (PK, LU, AM) tavoitteet saada konkreettista tietoa koulujen ja oppilaitosten osallistumista

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Opintotukilaki 5 a, 2 mom.

Opintotukilaki 5 a, 2 mom. Opintotukilaki 5 a, 2 mom. Lukio-opinnot ovat päätoimisia, jos niiden oppimäärän mukainen laajuus on yhteensä vähintään 75 kurssia tai jos ne suoritetaan ammatillisen perustutkinnon yhteydessä aikuisille

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Varhaiskasvatus ja opetus Terhi Päivärinta Johtaja, opetus ja kulttuuri Kuntatalo 4.2.2015 Nykyinen yhteistyö Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta Tutkimus opettajien odotuksista ja asenteista: Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta #digikoulu Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää peruskoulun ja lukion opettajien odotuksia ja

Lisätiedot

aikuisten perusasteen

aikuisten perusasteen Oulun aikuislukion aikuisten perusasteen ja lukio-opinnot vankilaopetuksessa apulaisrehtori Päivikki Halla-aho 8.5.2012 Aikuislukion vankilaopetuksesta Koulu käynnistyi Oulun vankilassa v.1978 Videovälitteistä

Lisätiedot

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 3/2016. Sivistyslautakunta 18.04.2016 1

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 3/2016. Sivistyslautakunta 18.04.2016 1 ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 3/2016 Sivistyslautakunta 18.04.2016 1 Kokousaika Kokouspaikka Saapuvilla olleet et Maanantai 18.04.2016 klo 18.00 Kunnanviraston kokoushuone Inkinen Anneli Oksanen Annika

Lisätiedot

Oman äidinkielen opetuksen järjestäminen. Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämisen koordinaattoritapaaminen 29.10.

Oman äidinkielen opetuksen järjestäminen. Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämisen koordinaattoritapaaminen 29.10. Oman äidinkielen opetuksen järjestäminen Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämisen koordinaattoritapaaminen 29.10.2009 Maahanmuuttajien oman äidinkielen opetus Espoossa järjestetään perusopetusta

Lisätiedot

AURANLAAKSON KANSALAISOPISTON TOIMINTAKERTOMUS 2013

AURANLAAKSON KANSALAISOPISTON TOIMINTAKERTOMUS 2013 AURANLAAKSON KANSALAISOPISTON TOIMINTAKERTOMUS 2013 1. Toimintaympäristön kuvaus Auranlaakson kansalaisopisto toimii neljän paikkakunnan alueella: Aura, Marttila, Oripää ja Pöytyä. Oppilaitoksen ylläpitäjä-

Lisätiedot