SELVITYS LUKIOKOULUTUKSEN TULEVAISUUDEN JÄRJESTÄMISESTÄ KOSKEN JA PÖYTYÄN KUNTIEN SEKÄ SOMERON KAUPUNGIN YHTEISTYÖNÄ

Transkriptio

1 SELVITYS LUKIOKOULUTUKSEN TULEVAISUUDEN JÄRJESTÄMISESTÄ KOSKEN JA PÖYTYÄN KUNTIEN SEKÄ SOMERON KAUPUNGIN YHTEISTYÖNÄ

2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO Selvityksen tausta ja tavoitteet Selvityksen valmistelu 4 2. LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN NYKYTILANNE ALUEELLA Lukiokoulutuksen järjestäminen ja tätä ohjaava sääntely Lukioiden toiminnan kuvaus Elisenvaaran lukio Kosken lukio Someron lukio Elisenvaaran, Kosken ja Someron lukioiden yhteistyö Lukioiden toimintaan läheisessä kytköksessä olevat julkiset palvelut Muita huomioitavia toimintaympäristöön liittyviä tekijöitä Lukioiden käytössä olevat kiinteistöt Kustannukset lukiokoulutuksen järjestämisestä Yhteenveto LUKIOKOULUTUKSEN TULEVAISUUDEN JÄRJESTÄMISEEN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ Valtakunnan tasolla asetettavat tavoitteet lukiokoulutuksen antamiselle Lukiokoulutuksen järjestämiselle asetettavat tavoitteet Kosken, Pöytyän ja Someron alueella Arvioitu opiskelijamääräkehitys sekä alue, jolta enemmistö opiskelijoista koulutukseen osallistuu Henkilöstön saatavuus Kosken, Pöytyän ja Someron lukioiden käytössä olevien tilojen toimivuus, kunto ja tulevat korjaustarpeet Arvio Kosken, Pöytyän ja Someron kuntien toiminnallisista ja taloudellisista mahdollisuuksista lukiokoulutuksen järjestämiseen Yhteenveto 19 2

3 4. MAHDOLLISUUKSIA LUKIOIDEN YHTEISTYÖN LISÄÄMISEEN JA YHTEISEN HALLINNON JÄRJESTÄMISEEN Yleistä Hallinnon järjestämisen muotoja Lukioiden toiminta kuntien ylläpitämänä Lukioiden hallinnointi ylläpitäjäkunnan toimesta kuntien välisin sopimuksin Koulutuskuntayhtymä Muita mahdollisuuksia Arvio vaihtoehtojen toiminnallisista sekä talous- ja henkilöstövaikutuksista Yhteenveto SUUNTAVIIVOJA LUKIOKOULUTUKSEN TULEVAISUUDEN JÄRJESTÄMISELLE KOSKEN, PÖYTYÄN JA SOMERON ALUEELLA Johdanto 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet Suomen hallitus sopi rakennepoliittisesta ohjelmasta, ja päätti ohjelman toimeenpanosta osana julkisen talouden suunnitelmaa. Uudistuksessa suunniteltiin toteutettavan toisen asteen koulutuksen jär jes tä jä ver kon rakenteellinen uudistaminen sekä rahoitusjärjestelmän uu dis ta mi nen. Uudistuksen tavoitteena olivat muun muassa lukio- ja am ma til li sen perus- sekä lisäkoulutuksen järjestäjäverkon tiivistäminen sekä alueen lu kio kou lu tuk sen ammatillisen koulutuksen, korkeakoulujen ja vapaan si vis tys työn oppilaitosten välisen yhteistyön vahvistaminen. Järjestäjäverkon ke hit tä mi nen oli yhteydessä väheneviin taloudellisiin voimavaroihin sekä ra hoi tusja säätelyjärjestelmän uudistamiseen. Hallituksen esitykseen eduskunnalle lukiolain, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain ja vapaasta sivistystyöstä annetun lain 4 :n muuttamisesta sisältyivät ehdotukset koulutuksen järjestämislupien myön tä mis pe rus tei den uudistamisesta ja nykyisten järjestämislupien voi mas sa olon päättymisestä Voimassaolevat vapaan si vis tys työn oppilaitosten ylläpitämisluvat eivät kuitenkaan olisi päättyneet. Uu sien järjestämislupien myöntämisessä olisivat korostuneet koulutustarpeen li säk si muun muassa toiminnan laatuun, vaikuttavuus ja tehokkuus. Edelleen tarkoituksena oli, että koulutuksen 3

4 jär jes tä jä verk ko olisi ra ken tunut vahvoista koulutuksen järjestäjistä, jotka olisivat palvelleet laa jan alueen tai väes tö poh jan koulutustarvetta. Koulutuksen järjestäjien työn jaon alueella olisi tullut olla selkeä. Hallituksen esitys lukioiden toimilupien uudistamisesta kaatui eduskunnan sivistysvaliokunnassa Kosken, Pöytyän sekä Someron lukiokoulutuksen ohjausryhmä päätti kokouksessaan tehdä selvitystyön valmiiksi eduskunnan päätöksestä huolimatta. Kosken ja Pöytyän kuntien sekä Someron kaupungin yhteistyössä valmisteltavan selvityksen tavoitteena on tarkastella, onko lukiokoulutuksen järjestämisluvan hakeminen hallinnollisesti yhtenäisenä kokonaisuutena alueella perusteltua. Selvityksessä kuvataan lukioiden nykyinen yhteistyö sekä tavoitteet ja uudet mahdollisuudet lukiokoulutuksen tulevaisuuden järjestämiselle alueella. Selvityksessä tarkastellaan lähemmin hallinnollisesti yhtenäisen kokonaisuuden hyötyjä, haasteita ja annettavan lukiokoulutuksen kehittämisen mahdollisuuksia. 1.2 Selvityksen valmistelu Selvitys on valmisteltu Kosken ja Pöytyän kuntien sekä Someron kaupungin sivistystoimialojen johtavien viranhaltijoiden ja muiden viranhaltijoiden johdolla tiiviissä yhteistyössä lukiokoulutuksen henkilöstön sekä kuntien luottamushenkilöiden kesken. Selvityksessä keskitytään yhteistyön tiivistämisen ja lukiokoulutuksen järjestämisluvan hallinnollisesti yhtenäisenä kokonaisuutena hakemisen kannalta keskeisiin tekijöihin, joista on saatavissa perusteltua tietoa. 2. Lukiokoulutuksen järjestämisen nykytilanne alueella 2.1 Lukiokoulutuksen järjestäminen ja tätä ohjaava sääntely Lukiokoulutus saa lähtökohtansa Suomen perustuslain (731/1999) 16.2 :stä, jonka mukaan Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä. 4

5 Edelleen lukiokoulutuksen antamista säännellään lukiolaissa (629/1998) ja -asetuksessa (810/1998). Lukiolain 2 :n mukaan koulutuksen tavoitteena on tukea opiskelijoiden kasvamista hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, työelämän, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Maahanmuuttajille ja vieraskielisille järjestettävän lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle kielelliset ja muut tarvittavat valmiudet lukiokoulutukseen siirtymistä varten. Lisäksi koulutuksen tulee tukea opiskelijoiden edellytyksiä elinikäiseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen elämänsä aikana. Nuorten lukiokoulutuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa. Lainsäädännön lisäksi opetuksen tavoitteita ja sisältöjä ohjataan valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa, jotka Opetushallitus vahvistaa. Paikalliset koulutuksen järjestäjät hyväksyvät edelleen opetussuunnitelman perusteisiin pohjautuvat paikalliset opetussuunnitelmat. Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen on parhaillaan Opetushallituksessa käynnissä. 2.2 Lukioiden toiminnan kuvaus Elisenvaaran lukio Lukuvuonna Elisenvaaran lukiossa opiskelee 133 opiskelijaa. Opiskelijamäärä on vuosien aikana ollut suhteellisen vakaa: lukuvuosi opiskelijaa opiskelijaa opiskelijaa opiskelijaa opiskelijaa opiskelijaa Elisenvaaran lukion opiskelijoiden kotikuntia ovat Pöytyä, Aura, Oripää, Lieto (Tarvasjoki) ja Turku. Suurin osa opiskelijoista tulee Pöytyältä ja Aurasta. Elisenvaaran lukio toimii Elisenvaaran koulun kanssa samoissa tiloissa. Molemmat koulut muodostavat yhdessä Auranlaakson kansalaisopiston ja Kyrön kirjaston kanssa yhdessä 5

6 Elisenvaaran oppimiskeskuksen, joka mahdollistaa yhteisten tapahtumien ja toiminnan järjestämisen. Elisenvaaran lukiolaisilla on mahdollisuus osallistua peruskoululaisten koulukuljetuksiin, koska lukujärjestyksen aikataulu on sama Elisenvaaran koulun kanssa. Yli 75 % lukiolaisista saa KELA:n koulukuljetusedun. Pöytyän koulutuslautakunta on hyväksynyt Lukion koulumatkatuki ja koulukuljetusperusteet seuraavasti: 1. Lukiolaiset järjestävät kuljetuksensa pääsääntöisesti itse tai julkisia kulkuneuvoja käyttäen. 2. KELA korvaa lukiolaisten koulumatkat niille, joiden koulumatka on yli 10 km. Korvaukseen sisältyy kuitenkin omavastuuosuus 43e. Koulumatkatukilomakkeita saa elokuun alusta alkaen lukion kansliasta. 3. Kunta maksaa ensimmäisen vuoden opiskelijoiden omavastuuosuuden. Matkat ovat siis käytännössä maksuttomia niille ensimmäisen vuoden opiskelijoille, jotka ovat saaneet päätöksen koulumatkatuesta. 4. Kunta järjestää mahdollisuuksien mukaan ylimääräisiä kuljetuksia (esim. koulutaksilla) niille opiskelijoille, joilla koulumatka on yli 10 km eikä julkista kulkuneuvoa ole käytännössä lainkaan saavutettavissa. Kuljetuksissa käytetään mahdollisimman paljon hyväksi olemassa olevia koulukuljetusreittejä ja julkisia kulkuneuvoja. Elisenvaaran lukion henkilökuntaan kuuluu rehtori ja 9 lukion lehtoria. Lisäksi lukiolla on 9 yhteistä opettajaa Elisenvaaran koulun kanssa, jotka opettavat joko taito- ja taideaineita tai lukion lyhyitä kieliä. Kaikki opettajat ovat päteviä. Elisenvaaran lukiolla ja koululla on yhteinen toimistosihteeri. Teknisiin palveluihin kuuluvat ruoka- ja puhtauspuolen työntekijöitä on koululla yhteensä 8. Lisäksi vahtimestari ja talonmies, joille kuuluvat koko oppimiskeskuksen kiinteistö, kuten myös siistijöille. Koulurakennuksessa on myös Pöytyän koulukuraattorin ja koulupsykologin työtilat. Samoin on myös kouluterveydenhoitajan vastaanotto. Elisenvaaran lukio toteuttaa kaikki pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit. Koulukohtaisia syventäviä ja soveltavia kursseja tarjotaan laajasti ja niitä myös valitaan paljon. Esimerkkejä ovat tekniikka ja elektroniikka, lehtityö, teatteri-ilmaisu, nuori yrittäjyys, vapaaehtoistyö ja vanhojen päivän pukukurssi. Monissa oppiaineissa (biologia, maantieto, fysiikka, kemia) tarjotaan käytännönläheisiä harjoitus- ja työkursseja. Kuvataiteessa, musiikissa, teatteri-ilmaisussa ja liikunnassa on mahdollisuus suorittaa lukio-diplomi, josta opiskelija saa erillisen todistuksen, jota voi hyödyntää näiden alojen jatkokoulutukseen hakiessa. 6

7 Kansainvälisyys näkyy lukiossa monipuolisena kielitarjontana. Lisäksi opiskelijoilla on vuosittain mahdollisuus osallistua eri kieliä tai maita koskeviin hankkeisiin, kuten erimerkiksi leirikoulumatkoille ja vaihtovierailuille ulkomaisten koulujen kanssa. Elisenvaaran lukio tarjoaa opiskelijoilleen hyvät opiskeluhuoltopalvelut; opinto-ohjaajan, koulupsykologin, koulukuraattorin, erityisopettajan tuki saatavilla (mm. lukitodistukset yo-kirjoituksiin). Opinto-ohjauspalvelut pystytään toteuttamaan hyvin lukion oman opinto-ohjaajan toimesta. Lukio tekee yhteistyötä Auranlaakson kansalaisopiston kanssa ja opiskelijamme voivat suorittaa avoimessa yliopistossa ja korkeakouluopetuksessa tarjolla olevia kursseja Kosken lukio Kosken lukiossa opiskelee lukuvuonna opiskelijaa. Opiskelijamäärän kehitys viime vuosien aikana on ollut kasvava: lukuvuosi lukuvuosi lukuvuosi lukuvuosi lukuvuosi lukuvuosi opiskelijaa 92 opiskelijaa 105 opiskelijaa 106 opiskelijaa 107 opiskelijaa 117 opiskelijaa Koskella ja Marttilalla on lukioyhteistyösopimus: Koski järjestää koulutuksen Kosken lukiossa ja hallinnointiin ja rahoitukseen osallistuu Koski ja Marttila. Noin 50 prosenttia Kosken lukiota käyvistä tulee muista kunnista: erityisesti Loimaan Mellilästä, Ypäjältä, Liedon Tarvasjoelta ja Salon Kuusjoelta. Yksittäisiä opiskelijoita tulee vuosittain myös muista lähikunnista. Kosken lukio on tiiviissä yhteistyössä Kosken seudun yläasteen kanssa. Koskella, Marttilalla ja Loimaalla on yhteinen koulusopimus: Kosken seudun yläaste järjestää vuosiluokkien 7-9 koulutuksen Koskella, hallinnointiin ja rahoitukseen osallistuvat Koski, Marttila ja Loimaa niiltä osin kuin oppilaita tulee Mellilästä. 7

8 Kosken lukiolaiset osallistuvat samaan kuljetukseen peruskoululaisten kanssa. Kuljetukset tapahtuvat pääsääntöisesti neljällä linjaliikenteen linja-autolla. Linjaliikenteen ulkopuolisilla reiteillä on peruskoulun ja lukion yhteinen taksikuljetus. Koulukuljetukseen osallistuu noin 80 prosenttia lukion opiskelijoista. Suurella osalla koulumatka on kilometriä. Kuljetuksen järjestäminen on taloudellista, koska kuljetukset voidaan järjestää yhteisinä peruskoulun kanssa. Lukion lukujärjestysten aikataulu toimii yhteneväisenä peruskoulun kanssa. Ypäjän suunnasta tuleville lukiolaisille on taksikuljetus. Kaikkien lukiolaisten omavastuu on 43 /kk. Kosken lukiolaisille korvataan omavastuun ylittävät kustannukset, ja linja-autolla kulkevien lukion 1. vuosikurssin opiskelijoiden omavastuusta maksetaan takaisin 13 / kk. Koulun järjestämistä kuljetuksista opiskelija maksaa 1 / suunta. Kosken lukion henkilökunta on pääasiassa yhteinen Kosken seudun yläasteen henkilökunnan kanssa tai tehtäviä on yhdistetty myös alakoulun ja sivistystoimen kanssa. Kaikki opettajat ovat päteviä. 1 rehtori, joka hoitaa myös kunnan sivistysjohtajan tehtävät 1 opinto-ohjaaja, joka on yhteinen yläkoulun ja lukion kanssa 2 lukion lehtoria 1 lukion tuntiopettaja 10 lukion ja yläkoulun yhteistä lehtoria 3 yläkoulun ja lukion yhteistä tuntiopettajaa 1 lukion ja yläkoulun yhteinen koulusihteeri 1yläkoulun ja lukion yhteinen talonmies-vahtimestari 1 yläkoulun, lukion ja Kosken ja Marttilan alakoulujen koulupsykologi 0,2 yläkoulun, lukion ja alakoulun yhteinen koulukuraattori 0,2 yläkoulun ja lukion mikrotukihenkilö Ravinto- ja puhdistuspalvelu on Kosken kunnanhallituksen alainen. Ravinto- ja puhdistuspalvelun ohjaajan lisäksi lukion ja yläkoulun toiminnassa on mukana 1,5 ravitsemustyöntekijää ja 3,5 kouluhuoltajaa. Kosken lukion toiminnan tavoitteiksi on kirjattu seuraavaa: Kosken lukion palveluajatus on järjestää lukion opiskelijoille lukiolain mukaiset palvelut mahdollisimman monipuolisesti ja taloudellisesti. Opiskelijoille annetaan jatko-opintojen, kansalaisena toimimisen ja laadukkaan elämän kannalta hyvä yleissivistys omien kykyjen mukaan. 8

9 Lukio on asettanut valtuuston hyväksymiksi toiminnallisiksi tavoitteiksi: 1. Houkuttelevuus ja monipuolinen kurssitarjonta Lukio tarjoaa kaikki pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit. Koulukohtaisia syventäviä kursseja tarjotaan laajasti ja niitä valitaan paljon. Soveltavina kursseina tarjotaan mm. ilmaisutaidon, luovan kirjoittamisen ja lehtityön kursseja, aktiivisuus-, liikunta- ja erätaitokursseja. Erikoisuutena on viikon mittainen kansainvälisyys- ja ulkomaanmatkakurssi koko lukion toisen vuosikurssin ryhmälle. Vieraista kielistä on A-englannin lisäksi tarjolla A2-saksa, B2/3-saksa, -ranska ja venäjä sekä espanjan alkeet. Työ- ja kertauskursseja tarjotaan kaikista reaaliaineista. Lukiodiplomeja voi suorittaa kuvataiteessa, liikunnassa, musiikissa ja ilmaisutaidossa. Jokaisen opettajan koulutukseen varataan vuosittain euroa. 2. Saavutettavuus ja opiskelijahuolto Tukiopetukseen ja opintojen yksilölliseen ohjaukseen varataan lukuvuosittain kuusi vuosiviikkotuntia. Lukio-opiskelun saavutettavuudesta pidetään huolta järjestämällä kuljetukset yli viiden kilometrin matkalle. Suurin osa kuljetuksista toimii luontevasti peruskoulun kuljetuksessa. Opiskelijahuolto toimii opiskelijahuoltosuunnitelman mukaan. Opiskelijahuollon ohjausryhmä on seutukunnallinen ja yhteinen peruskoulun kanssa. Ohjausryhmään kuuluvat sivistysjohtajat, rehtorien, opinto-ohjaajien ja erityisopettajien edustajat sekä koulukuraattorien, koulupsykologien ja kouluterveydenhuollon edustajat. Koulukohtaiseen opiskelijatyöryhmään kuuluvat rehtori, ryhmänohjaajat, koulupsykologi, -kuraattori ja terveydenhoitaja. Huoltajayhteistyötä pidetään yllä esimerkiksi vanhempainilloissa, kahdenkeskisissä keskusteluissa, ja Wilman kautta. 3. Seutukunnallinen yhteistyö Kosken lukio on nuorisoasteen yhteistyössä Someron, Paimion ja Salon lukioiden sekä Salon seudun toisen asteen oppilaitosten kanssa. Vuosittain noin viisi Kosken lukion opiskelijaa suorittaa ammattiopintoja samanaikaisesti lukion kanssa. Lukiolainen voi suorittaa kursseja Somero-opistossa tai Forssan musiikkiopistossa. Lisäksi opiskelija voi suorittaa avoimessa yliopistossa ja korkeakouluopetuksessa tarjolla olevia kursseja. Kosken lukio on mukana etälukiotoiminnassa Elisenvaaran lukion kanssa. 9

10 2.2.3 Someron lukio Lukuvuonna Someron lukiossa opiskelee 152 opiskelijaa. Opiskelijamäärä on vuosien aikana ollut suhteellisen vakaa: lukuvuosi opiskelijaa opiskelijaa opiskelijaa opiskelijaa opiskelijaa opiskelijaa Someron lukion opiskelijoiden kotikuntia ovat Somero, Tammela, Vihti, Lohja, Salo ja Ypäjä. Suurin osa opiskelijoista tulee Somerolta. Someron lukio toimii Kiiruun koulun kanssa samoissa tiloissa normaalioloissa. Samoissa tiloissa toimii Someron kansalaisopisto ja nuorisotoimi. Tällä hetkellä toiminta on kokonaan väistötiloissa. Uuden koulurakennuksen valmistuminen etenee siten, että se olisi valmis elokuussa Someron lukiolaisilla on mahdollisuus osallistua peruskoululaisten koulukuljetuksiin, koska lukujärjestyksen aikataulu on sama Kiiruun koulun kanssa. Lukiolaiset järjestävät kuljetuksensa pääsääntöisesti itse tai julkisia kulkuneuvoja käyttäen. Someron lukion henkilökuntaan kuuluu rehtori ja 8 lukion lehtoria. Lisäksi lukiolla on 12 yhteistä opettajaa Kiiruun yläkoulun kanssa, jotka opettavat joko taito- ja taideaineita tai lukion lyhyitä kieliä. Kaikki opettajat ovat päteviä. Someron lukiolla ja Kiiruun koululla on yhteinen toimistosihteeri. Someron lukio tarjoaa opiskelijoilleen hyvät opiskeluhuoltopalvelut; opinto-ohjaajan, koulu-psykologin, -kuraattorin ja terveydenhoitajan palvelut. Somerolla on koulukuraattori ja koulupsykologi. Molemmat ovat pääsääntöisesti peruskoulun palveluksessa, mutta tarvittaessa toimivat myös lukiossa. Opinto-ohjaaja ja kouluterveydenhoitaja työskentelevät sekä lukiossa että peruskoulussa. 10

11 Lukion opiskelijahuoltoryhmään kuuluvat opinto-ohjaaja, rehtori, vararehtori, oppilaskunnan ohjaava opettaja, psykologi, terveydenhoitaja ja kuraattori. Lisäksi yhteisöllisessä ryhmässä on mukana oppilaiden edustus. Teknisiin palveluihin kuuluvia ruoka- ja puhtauspuolen työntekijöitä koululla on yhteensä 6. Lisäksi lukiolla on käytössään vahtimestari/talonmies. Kurssitarjonta Lukio on tarjonnut useita koulukohtaisia syventäviä ja soveltavia kursseja eri aineissa. Soveltavia kursseja on järjestetty teatteritaiteessa 6 kurssia, tietotekniikassa 3 kurssia. Muita soveltavia kursseja ovat viestintä- ja mediakurssi, yrittäjyyskurssi, tutkielmantekokurssi ja kolme erilaista tietotekniikkakurssia. Taitotaideaineissa on järjestetty myös koulukohtaisia kursseja, jotta voidaan parantaa valmiuksia lukiodiplomin suorittamiseen. Lukiodiplomin voi suorittaa musiikissa, liikunnassa, kuvataiteessa ja teatteritaiteessa. Someron lukiolla on vahva karonkkanäytelmäperinne. Vieraista kielistä on A-englannin lisäksi tarjolla B2-ruotsi, B2/B3-saksa, -ranska ja -venäjä. Someron lukio on nuorisoasteen yhteistyössä Kosken, Paimion ja Salon lukioiden sekä Salon seudun toisen asteen oppilaitosten kanssa. Oppilaat ovat voineet suorittaa ammatillisia opintoja ja sisällyttää ne lukio-opintoihin. Lukio on asettanut lautakunnan hyväksymiksi toiminnallisiksi tavoitteiksi: 1.Sähköisen oppimisympäristön kehittäminen yhdessä tietohallinnon kanssa - toimivat yhteys-, ohjelma- ja laitevalmiudet lukio-opintojen ajanmukaisen opetuksen toteuttamiseksi 2. Sähköiseen ylioppilastutkintoon valmistautuminen 3. Someron lukion valitsevien oppilaiden määrän kasvattaminen 4. Uuden opiskelijahuoltolain mukaisten käytänteiden kehittäminen 11

12 Someron lukio toimii yhteistyössä Somero-opiston kanssa. Oppilaat ovat voineet mm. suorittaa järjestyksenvalvojakurssin ja saada sen sisällytettyä lukio-opintoihinsa. Lisäksi yhteistyötä on tehty mm. kieltenopetuksessa. 2.3 Elisenvaaran, Kosken ja Someron lukioiden yhteistyö Kosken lukiolla, Elisenvaaran lukiolla ja Someron lukiolla on ollut tähän mennessä yhteistyötä edellä mainittujen kansalaisopisto-, etälukio- ja ammattipakettiyhteistyön lisäksi muun muassa: B3-kielten syventäviä kursseja opettajien veso -päiviä opettajainkokouksia rehtorikokouksia oppilaskuntien tapahtumia opiskelijahuoltosuunnitelma yhteiset työ- ja loma-ajat yhteiset jaksot yhteistyötä ylioppilaskirjoitusten järjestämisessä lukiodiplomiyhteistyötä avoimen yliopiston kursseja 12

13 2.4 Lukioiden toimintaan läheisessä kytköksessä olevat julkiset palvelut Elisenvaaran, Kosken ja Someron lukiot tekevät tiivistä yhteistyötä sekä alueen lukioiden kesken että muiden toimijoiden kanssa. Yhteistyö luo mahdollisuuksia toiminnan monipuolisuudelle ja kehittämiselle edelleen. Elisenvaaran lukiolla on yhteistyötä Auranlaakson kansalaisopiston kanssa, joten lukiolaiset voivat suorittaa kursseja kansalaisopistossa ja saada ne hyväksiluettua lukion koulukohtaiseksi kurssiksi. Lukion taustasta johtuen teemme yhteistyötä Kurkijoki-säätiön kanssa ja yrittäjyyskursseilla paikallisten yrittäjien ja yrittäjäyhdistyksen kanssa. Kosken kunnalla on yhteissopimus Someron kansalaisopiston kanssa vapaan sivistystyön järjestämisessä. Yhteisiä kansalaisopiston kursseja Kosken lukiolaiset voivat suorittaa niin Somero-opistossa, jonka kursseista osa on Koskella, kuin Pöytyän kunnan ylläpitämässä Auranlaakson kansalaisopistossakin. Kosken lukiolla on yhteistä toimintaa tai yhteisiä kursseja Kosken Tl kunnan nuoriso- ja liikuntatoimen sekä kulttuuritoimen kanssa. Elinkeinoelämän yhteistyötä tehdään paikallisten yrittäjien ja yrittäjäyhdistyksen kanssa. Someron lukion opiskelijat ovat voineet suorittaa kursseja Somero-opistossa ja lukea hyväkseen niitä lukio-opinnoissa sopimuksen mukaan. 2.5 Muita huomioitavia toimintaympäristöön liittyviä tekijöitä Elisenvaaran, Kosken ja Someron lukiot sijaitsevat suhteellisen lyhyiden matkojen päässä toisistaan, mikä antaa yhteistyölle hyvät lähtökohdat. Samalla kolme lukiota muodostavat toimivan kokonaisuuden, jonka suhteen ei alueella muodostu päällekkäisyyttä tai ristiin meneviä toimintoja. Lukiot ovat kuitenkin niin etäällä toisistaan, että jokaisen olemassaolo on välttämätön, jotta alueen opiskelijat pystyvät kotoa käsin käymään lukiota osallistumalla peruskoulujensa koulukuljetuksiin. Oppilaitosverkosto Varsinais-Suomen alueella on tiivis, ja antaa hyviä yhteistyön kehittämisen mahdollisuuksia lukioiden lisäksi muun muassa ammatillisen koulutuksen ja vapaan sivistystyön suuntiin. Tämän myötä mahdollisuudet monipuolisen koulutuksen antamiseen ovat hyvät. 13

14 2.6 Lukioiden käytössä olevat kiinteistöt Elisenvaaran koulua/lukiota on rakennettu useina vuosina alkaen vuodesta 1948, jolloin Monnilan siipi rakennettiin. Vuonna 1951 vihittiin käyttöön fysiikan/kemian siipi, ja vuonna 1956 juhlasali ja nykyinen ruokasaliin johtava siipi. Tästä eteenpäin koulua on rakennettu joka vuosikymmenellä luvulla rakennettiin aulan yllä oleva tila ja 1970-luvulla jatko nykyiseen ruokasaliin johtavaan siipeen. Ruokala, nykyinen opettajainhuone ja kotitalousluokka rakennettiin vuonna Kirjasto-auditorio valmistui vuonna Tiloissa toimii lukion lisäksi Elisenvaaran koulu. Pöytyän kunnanvaltuuston hyväksymän perusopetuksen järjestämisen kehittämissuunnitelman myötä Elisenvaaran yhtenäiskoulun ja lukion laajamuotoinen tilasuunnittelu on käynnissä. Elisenvaaran oppimiskeskuksen rakennus on laajalti iltakäytössä kansalaisopiston, urheiluseurojen sekä erilaisten järjestöjen ja yksityisten ihmisten varaamana. Lisäksi auditorion, auditorion näyttelytilan sekä kirjaston valmistuminen ovat lisänneet rakennuksen iltakäyttöä merkittävästi. Kosken lukio toimii Kosken Koulukeskuksessa, samoissa tiloissa Kosken seudun yläasteen kanssa. Rakennus on valmistunut samaan aikaan kuin lukio sai perustamisluvan, eli vuonna Vanhan kiinteistön täydellinen saneeraus ja uusi lisärakennusosa tehtiin vuonna Saneerauksen ja laajennuksen yhteydessä tilat saatiin nykyaikaisiksi ja esteettömiksi. Rakennus on toimiva eikä siinä ole koskaan ollut sisäilmaongelmia. Osa luokista on nimetty lukion käyttöön. Näihin tiloihin mahtuu kuhunkin 38 opiskelijaa. Perusluokkien lisäksi Koulukeskuksessa on musiikin ja kuvataiteen erityisluokat, kielistudio ja atk-luokat, jotka toimivat yläkoulun ja lukion yhteiskäytössä. Lukiolla on oma laborointiluokka. Lukion opiskelijoilla on taukotilat väestösuojassa ja vintillä. Koulukeskuksessa on kirjasto, jonka materiaali on samassa tietokannassa Kosken kunnan kirjaston kanssa. Kirjasto toimii myös lukiolaisten oppimiskeskuksena. Kaikissa luokkatiloissa on nykyaikainen varustus. Kannettavia tietokoneita on kolmikerroksisen rakennuksen kahdessa kerroksessa telakkavaunuissa. 14

15 Koulukeskuksessa on juhla/liikuntasali ja Koulukeskuksen yhteydessä on Liikuntahalli, jossa on kaksi salia ja kuntosali. Koulukeskuksen keittiötä valmistellaan Kosken kunnan keskuskeittiöksi. Ruokasalissa on kerralla tilaa 120 ruokailijalle. Koulukeskuksessa on myös kouluterveydenhoitajan, koulupsykologin ja -kuraattorin tilat. Koulun sali ja liikuntahalli ovat kunnan liikunta- ja vapaa-aikatoimen ilta- ja viikonloppukäytössä. Luokat ovat kansalaisopiston, urheiluseurojen, autokoulun sekä erilaisten järjestöjen ja yksityisten iltakäytössä. Someron lukio toimii tällä hetkellä väistötiloissa. Suurin osa opetuksesta tapahtuu kevytrakenteisessa koulurakennuksessa. Fysiikan, kemian ja biologian opetus annetaan yläkoulun yhteydessä olevassa parakkirakennuksessa. Kuvataiteen opetus toimii Jukolan rakennuksessa, jossa toimii myös Somero-opisto. Uutta koulurakennusta ollaan suunnittelemassa. L1 vaihe hyväksyttiin marraskuussa 2014 ja L2 vaihe on hyväksyttiin Uudessa rakennuksessa tulevat toimimaan lukion ja yläkoulun lisäksi Someron kansalaisopisto sekä nuorisotoimi. Rakennuksen liikuntatiloja tulevat käyttämään paikalliset liikuntaseurat. 2.7 Kustannukset lukiokoulutuksen järjestämisestä Elisenvaaran lukion toiminnan kokonaiskustannukset vuoden 2013 tilinpäätöksen mukaisesti (opetustoimen, opiskelijahuollon, kiinteistön ja yhteisten toimintojen kaikki kustannukset yhteensä) olivat euroa, ja oppilaskohtaiset kustannukset euroa/vuosi. Vuonna 2014 vastaavat kustannukset olivat euroa, ja euroa. Kosken lukion toiminnan kokonaiskustannukset vuoden 2013 tilinpäätöksen mukaisesti (opetustoimen, opiskelijahuollon, kiinteistön ja yhteisten toimintojen kaikki kustannukset yhteensä) olivat euroa, ja oppilaskohtaiset kustannukset euroa/vuosi. Vuonna 2014 vastaavat kustannukset olivat euroa, ja euroa. Someron lukion toiminnan kokonaiskustannukset vuoden 2013 tilinpäätöksen mukaisesti (opetustoimen, opiskelijahuollon, kiinteistön ja yhteisten toimintojen kaikki kustannukset yhteensä) olivat euroa, ja oppilaskohtaiset kustannukset euroa/vuosi. Vuonna 2014 vastaavat kustannukset olivat euroa, ja euroa. 15

16 2.8 Yhteenveto Elisenvaaran, Kosken ja Someron lukioiden voidaan todeta omaavan runsaasti yhteisiä piirteitä. Lukiot muun muassa ovat keskenään samaan kokoluokkaan sijoittuvia, ja toimivat samantyyppisissä toimintaympäristöissä. Lukiot myös tekevät keskenään tiivistä yhteistyötä. Oppilaitosten oppilasmäärät ovat vakaita, ja lukioiden toimintaa on resursoitu kunnissa hyvin. Koulujen käytössä olevat tilat ja näihin liittyvä suunnittelu antavat hyvät lähtökohdat opetuksen järjestämiselle. Lukiokoulutuksen valtakunnallisen tason kehittäminen on ollut keskustelussa, mikä saattaa tuoda muutoksia koulutuksen järjestämiseen. Muilta osin tärkeitä tekijöitä lukioiden kannalta ovat yhteistyötahot, joihin kuluvat muun muassa muut lähiseudun oppilaitokset ja sivistystoimen toimijat. 3. Lukiokoulutuksen tulevaisuuden järjestämiseen vaikuttavia tekijöitä 3.1 Valtakunnan tasolla asetettavat tavoitteet lukiokoulutuksen antamiselle Valtakunnan tasolla tavoitteita lukiokoulutukselle asetetaan erityisesti lainsäädännössä ja tämän nojalla annetuissa määräyksissä selvityksen luvussa 2.1 kuvatun mukaisesti. Edelleen maan hallitus on rakennepoliittisessa ohjelmassaan linjannut koulutuksen järjestämiselle asetettavia tavoitteita. Nämä liittyvät pääasiassa koulutuksen laadun ja tehokkuuden kehittämiseen annettavan koulutuksen rakenteellisen ja koulutusta koskevan rahoitusjärjestelmän uudistukseen. Tavoitteeksi on muun muassa asetettu lukiokoulutuksen kehittäminen niin, että entistä useammat opiskelijat valmistuvat kolmen vuoden tavoiteajassa. Hallituksen esityksessä 310/2014 vp lukiokoulutuksen rahoitusperusteita esitetään uudistettavaksi siten, että rahoitus muodostuisi jatkossa pääasiassa perus-, suoritus- ja 16

17 vaikuttavuusrahoitusosuuksista. Edelleen hallituksen esityksessä 306/2014 vp tavoitteeksi on asetettu toisen asteen koulutusjärjestelmän tehostaminen päällekkäisiä toimintoja poistamalla sekä koulutuksen järjestäjien toiminnallista ja hallinnollista yhteistyötä kehittämällä. Molempien hallituksen esitysten käsittely eduskunnassa on toistaiseksi keskeytynyt. 3.2 Lukiokoulutuksen järjestämiselle asetettavat tavoitteet Kosken, Pöytyän ja Someron alueella Lukiokoulutuksen järjestämiselle Kosken, Pöytyän ja Someron alueella asetettiin osana valmisteluprosessia pidetyissä tilaisuuksissa seuraavia tavoitteita: laadukkaan ja monipuolisen lukiokoulutuksen järjestäminen alueella lähellä oppilaita yksilön elinikäisen oppimisen mahdollisuuksien turvaaminen osaltaan opetuksen monipuolisuuden vahvistaminen (harvinaisemmat aineet) lukioiden yhteistyönä tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen enenevässä määrin opinto-ohjauksen ja oppilashuollon kehittäminen alueellisena kokonaisuutena opetushenkilöstöjen yhteistyö opettajien ja muun henkilöstön osaamisen kehittäminen yhteisen, mutta samalla jokaisen lukion monimuotoisen kehittämisen mahdollistavan toimintakulttuurin luominen alueellisen omaleimaisuuden kehittäminen maaseutulukion myönteiset elementit jokaisesta opiskelijasta huolehtiminen alueen kehittäminen ja tulevaisuuden rakentaminen, elinvoimaisuus sivistyksen merkitys sekä itsessään että mahdollisuuksien luojana yhteistyön lisääminen korkea-asteen oppilaitosten ja muiden koulutusmuotojen oppilaitosten kanssa yhteiskunnallisen kehityksen edistäminen osaltaan tulevaisuuden rakenteen luominen, jossa toisen asteen koulutuksen yhteistyö tiivistyy, mutta luo edellytyksiä edelleen myös perusopetuksen ja lukioiden yhteistyölle lukiokoulutukseen rakennettava malli palvelee tasapuolisesti kaikkia alueen kuntia 3.3 Arvioitu opiskelijamääräkehitys sekä alue, jolta enemmistö opiskelijoista koulutukseen osallistuu 17

18 Opiskelijamäärän arvioitu kehitys: Elisenvaaran lukio Kosken lukio Someron lukio Alueet, joilta enemmistö opiskelijoita tulee: Elisenvaaran lukio Kosken lukio Someron lukio Pöytyä, Aura, Oripää, Lieto (Tarvasjoki), Turku Koski, Marttila, Loimaan Mellilä, Ypäjä, Lieto (Tarvasjoki), Salon Kuusjoki Somero, Tammela, Salo, Vihti, Lohja Ypäjä Kartassa näkyvän mukaisesti Elisenvaaran, Kosken ja Someron lukioiden opiskelijat tulevat suhteellisen laajalta alueelta. Huomionarvoista on, että sekä opiskelijoiden kulkeminen että lukioiden yhteistyö ylittävät seutu- ja maakuntarajat. Toiminnallisen kokonaisuuden muodostuminen ei ole sidoksissa seutu- ja maakuntien rajoihin. Lukioiden väliset etäisyydet ovat noin 30 kilometriä, jolloin jokainen toimipiste on opiskelijoiden yhdenvertaisuuden ja koulutuksen saavutettavuuden kannalta tärkeä. Julkisen liikenteen vähäisyys vaikuttaa osaltaan asiaan. Lukioiden yhteydessä toimivien perusopetuksen koulujen koululaiskuljetuksia hyödynnetään lukioiden saavutettavuuden edistämiseksi. 18

19 Kartta alueesta, jolta opiskelijoita lukioihin pääsääntöisesti hakeutuu. 3.4 Henkilöstön saatavuus Päteviä opettajia on saatu kaikkiin virkoihin hyvin. Hakijoita on ollut koulutusalasta riippuen riittävä määrä, jotta on voitu valita ansioituneimmat. Kosken lukiossa kahta virkaa lukuun ottamatta kaikki virat ovat yhteisiä yläkoulun kanssa. Elisenvaaran ja Someron lukioissa taito- ja taideaineiden 19

20 opettajat ovat yhteisiä yläkoulun kanssa, muut opettajanvirat ovat lukion virkoja. Opettajia tulee lukioiden sijaintipaikkakuntien lisäksi lähikaupungeista, Turusta, Salosta, Loimaalta ja Forssasta. Koulujen hyvien työolojen, hyvän ilmapiirin ja motivoituneiden opiskelijoiden vuoksi opettajat ovat tulleet mielellään näihin kolmeen lukioon. Tulevia virkarakenteita ja yhteistyötä pohditaan lukuvuosittain lukioiden kesken. 3.5 Kosken, Pöytyän ja Someron lukioiden käytössä olevien tilojen toimivuus, kunto ja tulevat korjaustarpeet Someron lukion, Kiiruun koulun ja Somero-opiston yhteinen koulurakennus valmistuu elokuussa Elisenvaaran lukion/koulun tilat ovat kunnoltaan vaihtelevat. Kunnanvaltuuston hyväksymän perusopetuksen kehittämissuunnitelman toteuttamisella on merkittäviä vaikutuksia myös lukion tiloihin. Suunnitelmassa mukana oleva yhtenäiskoulu Kyrössä voidaan sijoittaa joko Kyrön koulun tai Elisenvaaran oppimiskeskuksen yhteyteen. Kosken Koulukeskukseen tehtiin mittavat saneeraus- ja laajennustyöt vuosina Tilat ovat toimivat, ja tämänhetkinen lukion opiskelijamäärä ja yläkoulun oppilasmäärä mahtuu tiloihin. Tilojen toimivuus ja kunto ovat hyvät. Tilat ovat esteettömät eikä niissä ole sisäilmaongelmia. Koulukeskuksen keittiötä valmistellaan Kosken kunnan keskuskeittiöksi. 3.6 Arvio Kosken, Pöytyän ja Someron kuntien toiminnallisista ja taloudellisista mahdollisuuksista lukiokoulutuksen järjestämiseen Kosken, Pöytyän ja Someron kunnilla voidaan arvioida olevan hyvät toiminnalliset edellytykset lukiokoulutuksen järjestämiseen. Arvio perustuu aiemmin selvityksessä esiin tuotuihin seikkoihin sekä lukioiden jo tiiviiseen yhteistyöhön. Kiristyvässä taloustilanteessa lukioiden yhteistyöllä/yhteisellä hallinnolla voitaisiin saavuttaa jonkin verran taloudellisia säästöjä. Muun muassa toiminnan yhteinen suunnittelu ja etäopetuksen lisääminen antaisivat mahdollisuuksia opetuksen monipuolisuuden säilyttämiseen, vaikka kaikkea opetusta ei joka paikkakunnalla voitaisi antaa. Muita säästöjä voitaisiin saavuttaa muun muassa 20

21 opiskelijakuljetuksissa sekä yhteisillä ohjelma- ja muilla hankinnoilla. Jokaisen kunnan tahtotilana on jatkaa lukiokoulutusta alueellaan, jolloin kuntien panostusta valtionosuuksien heikentyessä tarvitaan joka tapauksessa aiempaa enemmän. 3.7 Yhteenveto Lukiokoulutuksen tulevaisuuden järjestämiseen vaikuttavat tekijät ovat moninaisia ja osittain muutoksen alla. Tavoitteita asetetaan sekä valtakunnan, seutukunnan että kuntien tasolla, minkä lisäksi muun muassa opiskelijamäärien kehitys ja henkilöstön saatavuus vaikuttavat asiaan. Oppilaitosten käytössä olevat tilat ja näiden tiimoilta käynnissä oleva suunnittelu luovat puitteet koulutuksen järjestämiselle. Kuntien tahtotila lukiokoulutukseen panostamiseen on vahva. 4. Mahdollisuuksia lukioiden yhteistyön lisäämiseen ja yhteisen hallinnon järjestämiseen 4.1 Yleistä Lukiokoulutuksen järjestämisessä voidaan nähdä erilaisia vaihtoehtoja. Osittain yhteistyön lisäämisellä ja hallinnon tiivistämisellä voidaan nähdä yhteistä kosketuspintaa, joiltakin osin erilaiset näkökulmat nousevat esiin. 4.2 Hallinnon järjestämisen muotoja Lukioiden toiminta kuntien ylläpitämänä Lukiokoulutuksen tulevaisuuden järjestämisen rakenteellisen uudistamisen valmistelu jatkuu valtionhallinnossa, ja tehtävät linjaukset täsmentyvät myöhemmin. Perusteltua tilanteessa on Kosken, Pöytyän ja Someron kuntien lukioiden jatkaminen kuntien ylläpitäminä, kunnes tilanne selkeytyy. Samalla lukioiden välistä yhteistyötä voidaan tiivistää. 21

22 Haasteita lukioiden jatkaessa kuntien ylläpitäminä saatetaan valtionosuuksien heikentyessä kohdata erityisesti taloudellisissa kysymyksissä. Mallin mukaisesti jatkamista puoltavat erityisesti kuntien itsenäisen päätösvallan tuomat mahdollisuudet lukiokoulutusta koskevien linjausten tekemisessä Lukioiden hallinnointi ylläpitäjäkunnan toimesta kuntien välisin sopimuksin Lukioiden toiminta voitaisiin järjestää myös yhden ylläpitäjäkunnan toimesta kuntien välisin sopimuksin. Mallissa hallintoa hoitaisi ylläpitäjäkunta esimerkiksi lukioiden yhteisen johtokunnan johtamana. Edelleen lukioilla voisi olla yhteinen rehtori, minkä lisäksi koulukohtaiset johtajat vastaisivat yksikkönsä kehittämisestä. Henkilöstö olisi kokonaisuudessaan ylläpitäjäkunnan palveluksessa. Lukiokoulutuksen järjestämisestä kokonaisuudessaan aiheutuvien kustannusten jakamisesta sovittaisiin kuntien välisessä sopimuksessa. Kokonaiskustannuksista vähennettäisiin valtionosuus ja muut tulot, minkä jälkeen kustannukset voitaisiin jakaa kuntien kesken esimerkiksi kuntien alueella järjestettävien opetustuntimäärien suhteessa. Laskutus voisi tapahtua ennakkolaskutuksena puolivuosittain, minkä jälkeen tilinpäätöksen valmistuttua toteutettaisiin lopullinen laskutus. Jokainen kunta päättäisi alueellaan ylläpidettävistä, lukion käyttöön osoitettavista tiloista. Mallin hyötynä voidaan nähdä suhteellisen kevyt, olemassa olevaa rakennetta hyödyntävä hallinto-organisaatio, jossa kullakin kunnalla säilyy itsenäistä päätösvaltaa lukiokoulutuksen antamiseen kunnan alueella. Hallinnon sijoittuessa tiettyyn kuntaan voitaisiin esimerkiksi lukion johtokunnan puheenjohtajuus osoittaa toiselle kunnalle ja rehtorin tehtävä kolmannelle kunnalle. Edelleen valtionosuuksien vähetessä kuntien mahdollisuudet säästöjen etsimiseen kohdentuvat toimintojen osalta laajemmalle alueelle Koulutuskuntayhtymä 22

23 Lukioiden hallinnon toteuttamiseksi voitaisiin perustaa myös koulutuskuntayhtymä. Tämä olisi ylläpitäjäkuntaa itsenäisempi toimija omine hallinto-organisaatioineen ja talousarvioineen. Mallissa kuntien päätösvalta lukiokoulutuksen järjestämiseen alueellaan olisi ylläpitäjäkuntamallia huomattavasti vähäisempi. Samoin luotavaksi tulisi nykyisten hallinto-organisaatioiden rinnalle perustettava uusi organisaatio. Hallinto-organisaationa koulutuskuntayhtymä voisi olla neutraalimpi suhteessa yksittäisen kunnan ylläpitämään kokonaisuuteen. Kolmen lukion toimintaa ylläpitävä koulutuskuntayhtymä keskittyisi nimenomaan lukiokoulutuksen järjestämiseen ollen samalla haavoittuvampi laajemmalla sektorilla toimiviin kuntiin nähden. Esimerkiksi valtionosuuksien vähentyessä tulisi koulutuskuntayhtymän hakea säästö suoraan lukiokoulutuksen määrärahoista. Kuntien ja yhden kunnan kuntien välisin sopimuksin ylläpitämän kokonaisuuden liikkumavara vastaavissa tilanteissa on väljempi, ja mahdollisuudet lukiokoulutuksen ylläpitämiseen resursseja suuntaamalla vahvemmat Muita mahdollisuuksia Muita mahdollisuuksia lukiokoulutuksen hallinnon järjestämiseksi voidaan tarkastella lähemmin valmistelun edetessä. 4.3 Arvio vaihtoehtojen toiminnallisista sekä talous- ja henkilöstövaikutuksista Lukioiden hallinnon järjestämisen mallien toiminnallisia, taloudellisia ja henkilöstövaikutuksia voidaan kokonaisuutena pitää suhteellisen vähäisinä. Toiminnallisesti vastaavat hyödyt ovat saavutettavissa pitkälti lukioiden välisellä yhteistyöllä, henkilöstön kannalta muutos liittyisi lähinnä työnantajan vaihtumiseen. Hallinnollisesti henkilöstön yhteiskäyttö voisi lukioiden yhteisessä hallintomallissa olla jouhevampaa, vaikkakin toimipisteiden väliset etäisyydet asettaisivat tälle rajansa. Henkilöstön tehtävänkuvien muodostamisessa saatettaisiin saavuttaa myös uusia mahdollisuuksia. Taloudellisesti sekä ylläpitäjäkuntamallissa että koulutuskuntayhtymämallissa voitaisiin saavuttaa jossakin määrin hyötyjä. Toisaalta erityisesti koulutuskuntayhtymämalli todennäköisesti myös lisäisi hallinnon kustannuksia. 23

24 4.4 Yhteenveto Tarkastelu osoittaa lukiokoulutuksen hallinnon järjestämisessä olevan vaihtoehtoisia malleja, joista koulutuskuntayhtymän perustaminen näyttäytyy kokonaan uutena hallinto-organisaationa vaativimpana. Ennen ratkaisuihin etenemistä perusteltua on seurata tilanteen kehittymistä valtionhallinnossa. 5. Suuntaviivoja lukiokoulutuksen tulevaisuuden järjestämiselle Kosken, Pöytyän ja Someron alueella Kosken, Pöytyän ja Someron alueiden lukiokoulutuksen kehittämistä on kokonaisuutena perusteltua jatkaa kuntien ylläpitämien lukioiden välistä yhteistyötä syventäen. Alueen näkökulma huomioidaan työssä. Jatkon osalta seurattavaksi tulevat edelleen lukiokoulutuksen järjestämistä koskeva valmistelu ja päätöksenteko valtionhallinnossa sekä kuntien taloudelliset edellytykset koulutuksen järjestämiseen. Mikäli kehityssuunta edellyttää lukiokoulutuksen hallinnollisen uudelleenjärjestämisen valmistelua, muodostaa Kosken, Pöytyän ja Someron kuntien kesken toteutettavan ylläpitäjäkuntamallin lähempi tarkastelu perustellun lähtökohdan työlle. 24