Luku 8. Suunniteltujen toimien ympäristövaikutusten arviointi

Transkriptio

1 Luku 8 Suunniteltujen toimien ympäristövaikutusten arviointi

2

3 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku Suunniteltujen toimien ympäristövaikutusten arviointi Tässä luvussa esitetään arvio niistä mahdollisista vaikutuksista, joita Nord Stream -hankkeella voi olla fysikaaliseen (luku 5.3), biologiseen (luku 5.4), suojelualueiden (luku 5.5) sekä so sio ekonomiseen ympäristöön (luku 5.6). Arviointityön yhteydessä on tehty suunnittelutyötä jotta arvioinnissa esiin tulleet haitta-vaikutukset jäisivät mahdollisimman lieviksi. Vaikutusten arviointi on sisältänyt seuraavien vaikutuskokonaisuuksien arvioinnin: Vaikutukset fysikaaliseen ja kemialliseen ympäristöön (luku 8.1), esimerkiksi sedimentaatio malleihin, merivirtoihin jne. Vaikutukset bioottiseen ympäristöön (luku 8.2), esimerkiksi kaloihin, lintuihin, merinisäkkäisiin Vaikutukset suojelualueisiin (luku 8.3), esimerkiksi Natura alueisiin Vaikutukset taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin oloihin (luku 8.4), esimerkiksi laivaliikenteeseen. Suunniteltujen toimien vaikutuksia on arvioitu sekä hankkeen rakennus- että käyttövaiheen osalta. Kuva 8.1. Näkymä ulkosaaristosta Helsingin edustalla, noin 20 kilometriä suunnitellun putkilinjan reitin C14 pohjoispuolella (kuva: Rauno Yrjölä)

4 386 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 8 Jokaiselle arvioidulle vaikutukselle on varattu oma lukunsa, jossa käsitellään seuraavien otsikkojen mukaisia asioita (katso luku 7): Yleiskatsaus Vaikutusmekanismit Menetelmät ja käytetyt tiedot Vaikutusten arviointi Vaihtoehtojen vertailu Tietojen puute ja epävarmuustekijät Johtopäätökset. Odottamattomien tapahtumien vaikutukset esitellään erillään suunniteltujen toimien vaikutuksista luvussa 9: Odottamattomien tapahtumien riskien ja ympäristövaikutusten arviointi. Suomen YVA:n yhteydessä arvioidaan vain vaikutukset, jotka mahdollisesti ilmenevät Suomen talousvyöhykkeen ulkorajojen sisäpuolella ja vaikuttavat rajan sisäpuolella oleviin kohteisiin. Maiden rajat ylittäviä vaikutuksia on käsitelty Nord Streamin Espoo-raportissa /5/. Johtopäätökset sekä suunniteltujen toimien että odottamattomien tapahtumien ympäristövaikutuksista esitetään luvussa 11. Merenpohjaan kohdistuvat vaikutukset on arvioitu erikseen seuraavien reittivaihtoehtojen osalta: vaihtoehto 1, vaihtoehto 2 ja alavaihtoehto 1a / 2a (katso luku 6). Vaihtoehtoja on vaikutusten arvioinnissa verrattu keskenään niiden konkreettisten erojen pe rus teella. Kullekin vaihtoehdolle on määritetty arvioinnin ja vertailun kannalta kriittiset paramet rit, jotka esitetään taulukossa 8.1. Reittivaihtoehdot 1 ja 2 ovat noin 90-prosenttisesti samanlaiset, ja toisistaan eroavat noin 10 prosentin osuudet kulkevat samantyyppisillä alueilla (esim. yli 40 metrin syvyydessä, epäta sai sessa merenpohjassa jne.). Tämä on johtanut jo arviointityön aikaisessa vaiheessa siihen johtopäätökseen, että molempien vaihtoehtojen aiheuttamat vaikutukset ovat tyypiltään ja suuruudeltaan hyvin samanlaisia.

5

6 388 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku Vaikutukset fyysiseen ja kemialliseen ympäristöön Tässä luvussa kuvataan Nord Stream -hankkeen suunniteltujen toimien arvioidut ympäristövaikutukset fysikaalisiin ja kemiallisiin olosuhteisiin (abioottiseen ympäristöön), jotka on kuvattu Suomen hankealueella nykytilannetta käsittelevässä luvussa 5.3. Bioottiseen ympäristöön, suojeltuihin alueisiin ja sosioekonomiseen kohdistuvia vaikutuksia käsitellään erikseen tätä lukua (8.1) seuraavissa luvuissa (8.2, 8.3 ja 8.4). Menetelmät, joita käytetään vaikutuksen määrittämiseksi (onko se esimerkiksi suora, myönteinen tai palautuva) on kuvattu luvussa 7. Tietyn vaikutuksen suuruusluokan ja kokonaismerkityksen määrittämiseen käytetyt vaikutuskohtaiset menetelmät on esitetty seuraavissa kohdissa. Tämä luku sisältää seuraavien vaikutuskokonaisuuksien arvioinnin: Merenpohjaan kohdistuvat vaikutukset (8.1.1) Veden laatuun kohdistuvat vaikutukset (8.1.2) Ilman laatuun kohdistuvat vaikutukset (8.1.3) Meluvaikutukset (8.1.4). Arvioitu vaikutusalue käsittää pääosin Suomen talousvyöhykkeen, mutta siihen sisältyy pieneltä osin myös Suomen aluevesiin kuuluvia alueita. Suomen talousalue sisältää pelkästään avomerialueita, kun taas aluevesiin kuuluu myös saaristoalue ja Suomen rannikko. Kuva 8.2. Nopeasti vilkastuva laivaliikenne vaikuttaa voimakkaasti Suomen hankealueen nykyiseen melutasoon ja ilmasaasteiden määrään.

7 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku Odottamattomien tapahtumien, kuten laivojen yhteentörmäyksen tai kaasuvuodon, aiheuttamat vaikutukset kuvataan luvussa 9 (Odottamattomien tapahtumien ympäristövaikutusten arviointi). Rajat ylittävät vaikutukset käsitellään Nord Streamin Espoo-raportissa /5/ Merenpohjaan kohdistuvat vaikutukset Yleiskatsaus Tässä luvussa kuvataan merenpohjaan tai sen lähistölle Suomen hankealueella kohdistuvat vaikutukset. Näin ollen sedimenttien leviämistä aiheuttavien rakennustöiden vaikutuksia kuvataan tässä vain sedimentaation osalta. Muut veden laatuun liittyvät vaikutukset on kuvattu luvussa Veden syvyys tutkitulla putkikäytävällä Suomessa on metriä. Merenpohjan morfologia on Suomen hankealueella sekoitus topografisia elementtejä, jotka perustuvat jääkauden ja sen myöhäisvaiheen aikana muovautuneisiin ja nuoriin kallioperän pintarakenteisiin ja topografisiin elementteihin. Jyrkkien rinteiden reunustamat notkot ja laaksot sekä korkeat penkereet ovat Itämeren merenpohjan morfologian korostuneita erityispiirteitä. Viimeisimmän jääkauden aikana kerrostuneet sedimentit peittävät suurimman osan merenpohjasta hankealueella. Suomenlahden vaihtelevien syvyysolojen ja morfologisten piirteiden takia Suomenlahden pohjaan on syntynyt erilaisia sedimentaatioalueita. Suojaiset sedimentaatioalueet ovat pääosin nuorien mutasedimenttien peitossa. Aalloille ja virtauksille alttiilla alueilla, joilla ei tapahdu sedimentaatiota, merenpohja on tavallisesti kovaa ja siinä on harjanteita, karkeita sedimenttejä ja kovaa savea. Merenpohjaa kuvataan tarkemmin luvussa Vaikutusmekanismit Merenpohjaan kohdistuvat vaikutukset (taulukko 8.2) on arvioitu tarkastelemalla hankkeen rakennus- ja käyttövaiheiden toimia ja hankkeen mahdollisia vuorovaikutussuhteita määrätyn vaikutuskohteen, eli tässä kohden merenpohjan (taulukko 7.1), kanssa. Tässä luvussa arviointi keskittyy suunniteltujen toimien mahdollisiin vaikutuksiin, jotka syntyvät merenpohjan muutoksista, joita tapahtuu esimerkiksi painaumien syntyessä merenpohjaan, sedimentaationmallien ja vallitsevien virtausten muuttuessa, ja rakennustöiden irrottamien sedimenttien laskeutuessa takaisin merenpohjaan jonkin ajan kuluttua. Luvussa arvioidaan myös niin kutsuttuja peittoaluevaikutuksia (esim. merenpohjaa peittävien putkilinjojen ja kivipenkereiden vaikutuksia sekä räjäyttämällä hävitettävien sotatarvikkeiden aiheuttamien kraattereiden vaikutuksia).

8 390 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 8 Taulukko 8.2. Suunniteltujen hanketoimien mahdolliset vaikutukset toimenpiteiden ja vaikutuskohteen välisinä vuorovaikutuksina. Vaikutukset on jaoteltu rakennusvaiheen aikana aiheutuviin vaikutuksiin ja käyttövaiheen aikana aiheutuviin vaikutuksiin Menetelmät ja käytetyt tiedot Arviointi on tehty mm. mallinnuksen, empiiristen laskelmien ja asiantuntija-arvioiden perusteella. Arvioinnissa käytetyt tiedot on kerätty vuosina tehtyjen kenttätutkimusten aikana sekä kirjallisuustutkimuksella, johon sisältyvät myös viranomaisilta ja asiantuntijoilta saadut tiedot. Arvioinnissa käytetyt menetelmät kuvataan erikseen jokaisen vaikutuksen kohdalla. Painaumien syntyminen merenpohjaan Merenpohjaan sotatarvikkeiden raivaamisen seurauksena syntyneiden painaumien arviointi perustuu laskelmiin, jotka puolestaan perustuvat Suomen laivastolta saatuihin tietoihin ja kokemuksiin. Laskelmissa käytetty kaava on kehitetty tanskalaisella Sprængteknik-nimisellä kurssilla /330/. Suomen hankealueella räjäytettävien miinojen panospainojen on arvioitu olevan välillä 0,8-320 kg TNT:tä /331/. Laskelmiin on otettu mukaan vastustekijä, joka ottaa huomioon putkilinjojen reitillä esiintyvät erilaiset maaperätyypit, sillä räjäytettävässä kohteessa voi olla pehmeää savea, hiekkaa tai paljasta kalliota /331/. Kraatterin syvyyden oletetaan olevan puolet sen säteestä: 0,5 x B. /330, 332/. Painauman säde (kraatterin koko) lasketaan empiirisellä kaavalla, joka on esitetty viitteessä /331/. Tämä riippuvuussuhde on todennettu Suomen laivastolta saatujen kenttäolosuhteista kerättyjen tietojen avulla. Kuva 8.3 esittää multiscan-tekniikalla luodattua aluetta, jolla on kaksi painaumaa noin 25 metrin syvyydessä kovan saven peittämässä pohjassa, jossa kovan saven alla on pehmeämpää savea/mutaa. Kahden mitatun kraatterin vahinkoalueen säde on % empiirisellä kaavalla laskettuja arvoja suurempi. Tämä poikkeama ja lisänä oleva epävarmuus huomioon ottaen kraatterin säde kerrotaan kertoimella 2. Arvioinnissa käytettyjä tyypillisiä kraatterin sisähalkaisijoita (mainittu kerroin 2 mukaan laskien) ovat 7-14 m.

9 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku Kuva 8.3. Kuva esittää multiscan-tekniikalla luodattua aluetta, jolla on kaksi painaumaa noin 25 metrin syvyydessä kovan saven peittämässä pohjassa, jossa kovan saven alla on pehmeämpää savea/mutaa. (kuva: Suomen Merivoimat). Putkilinjan merenalaisen laskutyön synnyttämien painaumien kokoa on arvioitu maaperää ja vettä kuvaavan käsitemallin avulla /333/. Arvioinnissa on keskitytty sekä tapaukseen, jossa putkilinja jää merenpohjan pinnalle, että tapaukseen, jossa se uppoaa merenpohjaan. Putken pystysuuntaista nopeutta on arvioitu olettaen, että se laskettaessa taipuu S-kirjaimen muotoon. Nopeus lähenee asymptoottisesti arvoa nolla putken lähestyessä merenpohjaa, ja sen on arvioitu olevan viimeisen metrin matkalla pienempi kuin 1 mm/s, kun putkenlaskualus työskentelee tyynellä merellä (ei aallokkoa). Aallokossa putkenlaskualuksen pystysuuntainen liike kasvattaa putken pystysuuntainen nopeuden 40 -kertaiseksi, mutta sen nopeus viimeisen metrin aikana ennen merenpohjaa on silti pienempi kuin 4 cm/s. Nämä nopeudet liittyvät hienon hiekan liikkeelle lähtöön, joka kuvastaa syntyvien vaikutusten pahinta tapautta. Viitteen /333/ mukaisessa asiakirjassa on tarkempi kuvaus putken laskemisen aiheuttamien vaikutusten kuvaamisessa käytettävistä menetelmistä. Putkea merenpohjaan laskettaessa tehtävien ankkurien käsittelyn aiheuttamien painaumien suuruutta on arvioitu laskemalla niiden alueiden koko, joihin ankkurointi vaikuttaa. Las kelmissa on otettu huomioon kolmenlaisia ankkurointiin liittyviä tapahtumia: Ankkurin laskeminen ja sitä seuraava pohjaa myöten vetäminen, pohjaa pyyhkivä ankkuriketju sekä ankkurin

10 392 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 8 nostaminen. Ankkurin laskemiseen ja nostamiseen liittyvät painaumat määräytyvät ankkurien kourien koon ja pohjan tyypin mukaan. Ankkuriketjun pyyhkimisvaikutus perustuu putkenlaskualuksen liikkeisiin ja pohjan ominaisuuksiin. Viitteen /334/ mukaisessa asiakirjassa on tarkempi kuvaus ankkurointitoimien aiheuttamien vaikutusten kuvaamisessa käytettävistä menetelmistä. Valtaosassa YVAn valmisteluajasta suunnitelmat perustuivat siihen, että molemmat putkilinjat lasketaan ankkuroidun putkenlaskualuksen avulla. Nykyisen (tammikuu 2009) perustapauksen mukaan molemmat putkilinjat on tarkoitus laskea dynaamisesti asemoitavaa putkenlaskualusta käyttäen kohtaan KP 300 asti. Tämä tarkoittaa, että ankkurointiin liittyvät vaikutukset rajoittuvat nyt 354 kilometrin (2 x 177 km) matkalle aiemmin arvioidun 746 kilometrin (~ km) asemesta, mikä merkitsee noin 47 prosentin vähennystä. Ankkuroitava putkenlaskualus on kuitenkin varalla oleva vaihtoehto, ja siksi vaikutukset on edelleen arvioitu olettaen, että putkilinjat lasketaan ankkuroidusta laskualuksesta. Vapautuneiden sedimenttien nettosedimentaatio ja matemaattisen mallinnuksen metodologia Vapautuneiden sedimenttien nettosedimentaation arviointi liittyy vapautuneiden sedimenttien veden välityksellä tapahtuvan leviämisen arviointiin, kuten kappaleessa on kuvattu. Seuraavien suunniteltujen toimenpiteiden aiheuttama sedimenttien leviäminen on arvioitu: sotatarvikkeiden raivaus, kiviaineksen kasaaminen ja ankkureiden käsittely. Arviointi on tehty yhdistämällä matemaattisen mallinnuksen tulokset sekä asiantuntijoiden näkemykset ja kokemus. Tässä osiossa oleva selostus tietokonemallien käytöstä ja niistä saatujen tuloksien tulkitsemisesta koskee sekä merenpohjaan kohdistuvien vaikutusten arviointia (8.1.1) että veden laadun arviointia (8.1.2). Seuraavassa kuvataan sedimenttien leviämisen arviointiin käytettyä mallia sekä sedimentaatiota yleisesti. Yksityiskohtaisempi kuvaus YVA-työn aikana suoritetusta mallinnuksesta on laadituissa työasiakirjoissa /77, / sekä erillisessä Luode Consulting Oy:n tekemässä kuvauksessa, joka on liitteessä XI. Muokkaustoiminnan irrottamien uudelleenkerrostuvien kiintoainesten määrän arvioinnissa on käytetty kolmiulotteista tietokonemallia MIKE 3 yhdessä hiukkasten leviämismallin MIKE 3 PA kanssa. Molemmat mallit on kehittänyt DHI Water-Environment-Health. Pohjoismaiden neuvoston rahoittamassa Eutrophication-Maps-hankkeessa on vertailtu useita olemassa olevia tietokonemalleja, jotka kattavat Itämeren tai osia siitä /337, 338/. MIKE 3 -malli valittiin tämän vertailun perusteella, koska pidettiin parempana käyttää yhtä samaa mallia koko Nord Stream -hankealueella. Yleisesti ottaen tietokonemalli on todellisuuden kaavakuva, joka simuloi todellisuutta tietyllä tarkkuudella. Tietokonemallin on oltava tarkoitukseen sopiva, mikä tarkoittaa, että kaava kuvan on mahdollistettava arvioinnin tavoitteiden saavuttaminen. Nord Streamin toiminta Suomen talousvyöhykkeellä tapahtuu avomerellä, missä veden syvyys on yli 40 metriä ja pienin etäisyys rannikosta ja tärkeimmistä saarista on 21 kilometriä (Suomen puolella) ja 18 kilometriä (Viron puolella). Keskimääräinen etäisyys sekä Suomen että Viron rantaviivasta on noin 30 kilometriä. Mallin tarkoitus on ollut arvioida kiviaineksen kasaamisen ja sotatarvikkeiden raivauksen aiheuttamaa sedimenttien ja haitta-aineiden vapautumista ja uudelleen kerrostu-

11 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku mista (katso kohta 3.5.3). Tässä työssä on hyödynnetty avomerellä toteutetuista putkilinja- ja kaapelihankkeista saatua kokemusta sedimenttien leviämisestä /339, 340/. Koska toiminta tapahtuu avomerioloissa ja odotettavissa olevan vaikutuksen laajuus on kilometrien luokkaa, on järkevää käyttää MIKE 3 -Itämerimallia, jossa virtausolojen laskenta tapahtuu 3 x 3 meripeninkulman (5,5 x 5,5 kilometrin) suuruisissa ruuduissa. Nimenomaan hiukkasten leviämistä kuvaava malli (MIKE 3 PA) käyttää ruutuja kooltaan 250 x 250 metriä, jolloin sedimenttien leviämistä voidaan arvioida tarkemmin. Ruutujen paksuus on yksi metri. Tarkasteltavien ruutujen jakaminen tiheästi pystysuunnassa on tärkeää, jotta voidaan laskea ja päivittää tarkkaan määriteltyjä pystysuuntaisia gradientteja, mikä on olennaisen tärkeää koko Itämeren kannalta. Mallin pystysuuntainen resoluutio on yksi metri, mikä on tärkeää haluttaessa simuloida pystysuuntaista kerrostumista Suomenlahdella ja varsinaisella Itämerellä. Tietokoneiden laskenta-ajan optimoimiseksi laskennassa keskitytään enemmän pystysuuntaiseen kuin vaakasuuntaisen resoluutioon, koska viimeksi mainittu on vähemmän tärkeä avomerialueilla, joilla vaakasuuntainen nopeusjakautuma on suhteellisen yhdenmukainen. Virtausmallia on laajasti kalibroitu ja validoitu päätarkoitustaan silmällä pitäen. Sen päätarkoitus on toimia pääasiallisena virtausmallina vesihuollon ja infrastruktuurin hankkeissa eteläisellä Itämerellä ja Tanskan rannikkovesillä /77/. Vuodesta 1994 lähtien mallia on kehitetty niin, että sillä voidaan simuloida vedenkorkeutta, virtauksia ja suolaisuutta. Mallin kolmiulotteinen luonne ja hieno ruutujako mahdollistavat halokliinin ja termolkiinin simuloinnin. Itämerimallin luonteen vuoksi on tiedossa, että sen tarkkuus on parhaimmillaan eteläisellä Itämerellä ja hieman heikompi pohjoisella Itämerellä ja Suomenlahdella. Itämerimallin tuloksia on verrattu PeterGazin tekemien virtaustutkimusten tuloksiin /78/. Kun otetaan tasapuolisesti huomioon kaikki tekijät (tavoitteet ja vaihtoehdot, mahdollisuudet ja vaarat) ja otetaan mukaan kokemus käytettäessä numeerisia mallinnustyökaluja ympäristövaikutusten arviointiin, voidaan todeta, että Itämerimallin tarkkuus on riittävä Nord Stream -putkilinjojen asennustyön ja käytön ympäristövaikutusten arviointiin. Virtausmallin lisäksi on käytetty nimenomaan hiukkasten liikkumista varten kehitettyä virtausmallia MIKE 3 PA. Tämä malli käyttää lähtötietoinaan suuren mittakaavan Itämerimallin tu lok sia ja laskee sedimenttien, ravinteiden ja haitta-aineiden pitoisuuksia ja kulkureittejä (sekä lo puksi niiden uudelleenasettumisetäisyyksiä). Tämä malli on valittu, koska se on osa MIKE 3 -mallinnusohjelmien perhettä ja kykenee suoraan käyttämään virtausmallin tuloksia, minkä ansiosta liittymä näiden kahden mallin välillä on toimiva ja tehokas. Suuren mallin tu lok sia ja ruudukkoa interpoloidaan, ja tämän tuloksia käytetään pienemmän mallin lähtötietoina ja ruudukkona. Numeerinen MIKE 3 PA -malli ottaa huomioon virtaukset, suolaisuuden ja lämpötilan. Analyysissä oli mukana kolme erilaista ajanjaksoa, jotka sedimenttien leviämisen kannalta edustivat tyyntä, normaalia (tai keskimääräisiä) sekä vaikeita olosuhteita. Ajanjaksojen valinta pe rus tui sedimenttien suhteelliseen nettomääräiseen kulkeutumiseen tammikuun 2004 ja lo ka kuun 2006 välisenä aikana. Normaalioloiksi määriteltiin koko tämän ajanjakson keskiarvo. Näi den ajanjaksojen avulla tutkittiin sedimenttien leviämisen vaihtelua hydrografisten olosuhtei den mukaan. Äärimmäisiä myrskyolosuhteita (yli 9 Beaufortia) ei otettu huomi-

12 394 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 8 oon, koska näissä olosuhteissa ei voida tehdä töitä, joilla olisi vaikutuksia merenpohjaan. Lisätietoja mallinnuksesta on viitteessä /77/. Edellä selostetut leviämisen ja sedimentaation numeeriset simulaatiot on tehty putkilinjojen suunnitelluille reiteille, joita sen jälkeen on edelleen optimoitu. Simulaatioiden valmistelu, ajaminen ja analysointi on varsin aikaa vievää, ja sen vuoksi reitin suunnittelutyö oli välillä keskeytettävä, jotta mallinnukselle voitiin antaa lähtötietoja. Reitin optimointi kuitenkin jatkui osana suunnittelutyötä. Sen tuloksena muokkaustoimien määrä väheni ja kiviaineksen kasaamismäärät muuttuivat. Mallisimulaatioiden tulokset on korjattu vastaamaan viimeisintä reittiä. Joissakin kartaston kartoissa kuitenkin näkyy sedimentti- tai haitta-ainepatsaita paikoissa, missä niitä ei enää tule esiintymään, koska kiviaineen kasaamisesta kyseisellä paikalla on luovuttu reittiä edelleen optimoitaessa. Molemmissa reittivaihtoehdoissa optimointi on vähentänyt muokkauskohtia 11:llä (-7%) samalla, kun läjitettävän kiviaineksen määrä on lisääntynyt m 3 (+5%). Reitin optimointi ei lisännyt kiviaineksen kasaamispaikkojen määrää. Lähtötietoihin sisältyvien epävarmuustekijöiden varalta ja varmuuden vuoksi numeerisen mallinnuksen tulokset / / on tätä Suomen YVA:a varten kerrottu ns. turvakertoimella; 1,5 patsaiden pituuden ja kestoajan osalta sekä kertoimella 2 keskittymäalueiden osalta. Näiden tekijöiden käyttö perustuu seuraavassa kuvattuihin näkökohtiin. Kuten aiemmin to dettiin, MIKE 3 -virtausmalliin liittyy tiettyjä rajoituksia: sitä ei ole suunniteltu nimenomaan Suomen lahden alueella käytettäväksi ja lisäksi Suomenlahdesta oli saatavilla vain rajoitetusti kalib rointi- ja varmistustietoja. Nämä rajoitukset katsottiin hyväksyttäviksi, koska haluttiin mieluum min käyttää yhtä mallia koko Itämeren laajuisen hankkeen arviointiin. Koska mallin tarkoituksena oli tarjota hydrodynamiikkaa ja sedimenttien käyttäytymistä koskevia tietoja suunnilleen keskellä Suomenlahtea kulkevan Nord Stream -putkilinjareitin varrelta, malli katsottiin hyväksyttäväksi työkaluksi vaikutusten arvioinnissa Suomenlahdella. Tästä huolimatta työkalun rajoitteet on otettava huomioon. Koska tietokonemallinnuksen käytöstä merellä ja rannikoilla sijaitsevien rakennushankkeiden arvioinnissa on paljon kokemusta, turvallisuus- ja epävarmuustekijöiden käyttäminen on käytännöllinen tapa ottaa huomioon mallin rajoitukset. Yhteenvetona voidaan todeta, että: Itämeren virtausmalli on tarkoitukseensa sopiva ja hyödyllinen työkalu Nord Stream -hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnissa, Itämeren mallin tulokset pätevät Saksan, Tanskan ja Ruotsin ympäristövaikutusten arvioinnissa, Malliin on lisätty ylimääräinen marginaali (yllämainittujen tekijöiden muodossa), jotta voidaan kompensoida Suomenlahden rajallisia kalibrointi- ja varmistustietoja ja jotta voidaan varmistaa Suomen talousalueen vaikutusten arvioinnin paikkansapitävyys. On huomattava, että tässä raportissa ja kartastossa olevat kuviot eivät vielä sisällä näitä epävarmuustekijöitä. Ne esittävät numeeristen mallien todellisia laskentatuloksia tilakaavioik-

13 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku si muun nettuna. Vaikutusten arviointia käsittelevissä kohdissa esitetyt patsaiden parametrit (pi tuus, ala ja kestoaika) sisältävät nämä epävarmuustekijät. Suunnitellut rakentamistoimenpiteet, joiden vaikutukset kokonais-sedimentaatioon on arvioitu on lueteltu alla /334, 341, 342/. Sotatarvikkeiden raivauksessa vapautuneiden sedimenttien nettosedimentaation arviointi tehtiin samalla numeerisella mallilla, jota käytettiin myös kiviaineksen kasaamisen takia va pau tuneiden sedimenttien nettosedimentaation arviointiin. Analyysi tehtiin vain tyynten sääolojen osalta, koska sotatarvikkeita raivataan vain tyynellä säällä. Kiviaineksen kasaamisen vuoksi vapautuneiden sedimenttien nettosedimentaation arviointi tehdään kaikille kolmelle eri säätyypille: tyynelle, normaalille ja vaikealle. Kivien kasaamisen aiheuttaman nettosedimentaation lisäksi myös putken laskemisen aiheut tamaa sedimentaatiota on käsitelty ja arvioitu asiantuntija-arvioiden ja mallinnuksen perusteella. Ankkurien käsittelyn aiheuttaman nettosedimentaation arviointi perustuu asiantuntija-arvioihin ja mallinnukseen. Kohoumien syntyminen merenpohjaan Kivipenkereiden ja täyttöalueiden aiheuttamien kohoumien arviointi perustuu niiden mittojen laskemiseen (katso kohta 3.5.3). Suunniteltujen kivipenkereiden peittämä ala on laskettu ja mittasuhteita on havainnollistettu vertaamalla penkereiden yhteensä peittämää alaa alle 40 metrin syvyisten alueiden kokonaisalaan Suomen hankealueella (Itämeren pääaltaan pohjoisosassa ja Suomenlahdella). Lisäksi penkereiden korkeuksia on analysoitu. Peittoalue merenpohjassa Hankkeen merenpohjasta varaama alue on arvioitu laskemalla putkilinjan peittoalue ja lisäämällä siihen muokkaustoimenpiteiden peittoalue. Peittoalue on laskettu kertomalla Suomen talousalueella kulkevan putkilinjan pituus sen ulkohalkaisijalla. Muokkaustöiden peittoalue on karkea arvio, joka perustuu todellisten tukirakennelmien ja täyttöalueiden mittoihin. Koko naispeittoalue on suhteutettu Suomen puoleisen Suomenlahden ja Itämeren pääaltaan pohjoisosan yli 40 m syvien alueiden merenpohjan pinta-alaan, joka on 8300 neliökilometriä (katso kuva 8.11). Tämä on katsottu kohtuulliseksi vertailupohjaksi. Muutokset sedimentaatio- ja eroosiomalleissa Monista Pohjanmerellä ja muualla sijaitsevista merenalaisista putkilinjoista saadut kokemukset alueilta, joilla on voimakkaat virtaukset ja eroosiota edistävät merenpohjan olot, osoittavat, että putkilinjat aiheuttavat muutoksia sedimentaatiossa ja eroosiossa putkilinjan välittömässä läheisyydessä: enintään etäisyydellä, joka on noin 20 kertaa putken halkaisija. Tämä prosessi tunnetaan hyvin merenalaisten putkilinjojen itsekseen tapahtuvana hautautumise-

14 396 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 8 na. Mainittu kokemus kertoo myös, että merenalaiset putkilinjat ovat liian pieniä aiheuttaakseen suurimittaisempia vaikutuksia / /. Koska virtaukset ovat vähäisempiä ja merenpohjan olot selvästi vähemmän dynaamiset kuin Pohjanmerellä, Nord Streamin putkilinjoilla on todennäköisesti hyvin pieni vaikutus sedimentaatio- ja eroosioprosessiin. Tämän kokemusperäisen arvion vahvistamiseksi on käytetty kaksiulotteista virtausmallia (CFD 1 ) ja pohjaeroosion käynnistymistä koskevia kirjallisuustietoja. Laskelmissa on oletettu, että pohjavirtausten suurin nopeus on 20 cm/s. Pohjavirtauksien nopeusmuutosten vaikutusta on arvioitu herkkyysanalyysin avulla. Merenpohjaan kohdistuvien vaikutuksien arvioinnin lisäksi vaikutus nykyiseen sedimentaatioja eroosio-olosuhteisiin on tässä kohdassa arvioitu samoilla menetelmillä. Tämä on tehty erityisesti tarkoituksena arvioida vaikutusta eri parametrien pitkän aikavälin mittausohjelmaan Suomenlahdella ja Itämeren pääaltaan alueella. Merenpohjan lämpötilamuutokset CFD-mallilla (Computational Fluid Dynamics) on tehty simulointeja putkilinjan ympäristöön kohdistaman lämpövaikutuksen arvioimiseksi. CFD-malli on tehokas laskentaväline monimutkaisten ilmiöiden, kuten nestevirtauksien ja yhdistelmälämmönsiirron, selvittämiseen. Tehdyt simuloinnit ovat kaksiulotteisia. Mallin lähtötietoina on käytetty olemassa olevia tietoja meriveden lämpötilasta, sedimentin lämpötilasta ja meriveden virtausnopeudesta merellä lähellä Venäjällä olevia ratautumispaikkoja ja muualla reitin varrella. Lisätietoja mallinnuksesta on viitteen /348/ mukaisessa asiakirjassa Vaikutusten arviointi Tässä kappaleessa kuvaillaan vaikutukset vertailemalla vaihtoehtoa 1 nykytilanteeseen (vaihtoehtoon 0), ellei toisin ilmoiteta. Vaihtoehtojen 1 ja 2 sekä alavaihtoehtojen 1a / 2a välisiä eroja vertaillaan erillisessä luvussa. Arvioinnissa käsitellään vain Suomen hankealueella määriteltyihin vaikutuskohteisiin aiheutuvia vaikutuksia. (katso luku 7). Rakentamisvaiheen aikana aiheutuvat vaikutukset Painaumien syntyminen merenpohjaan Sotatarvikkeiden raivauksen, merenalaisen putken laskemisen ja ankkurien käsittelyn painumia merenpohjaan mahdollisesti synnyttävät vaikutukset on arvioitu. Seuraavassa kuvataan jokaisen toiminnon aiheuttamat vaikutukset erillisissä osiossa, joiden jälkeen annetaan yhteenveto kaikkien painaumia synnyttävien toimenpiteiden yhteisvaikutuksista. 1 CFD-malli = nestedynamiikan laskennallinen malli, tehokas laskentaväline monimutkaisten ilmiöiden, kuten nestevirtauksien ja yhdistelmälämmönsiirron, selvittämiseen.

15 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku Sotatarvikkeiden raivaamisen aiheuttamat painaumat Sotatarvikkeiden raivaus on tehtävä ennen kuin putkilinja voidaan laskea merenpohjaan (katso luku 3.5.2). Sotatarvikkeiden sisältämien räjähdyspanosten on kooltaan arvioitu olevan 0,8-320 kg TNT:tä /331/. Yhteensä 29 sotatarviketta on löydetty 50 metrin leveydeltä kartoitetun vaihtoehto 1:n mukaiselta reitiltä (C14) (31 sotatarviketta löydetty vaihtoehto 2:n mukaiselta reitiltä, C16) (katso kuva 8.4 ja kartaston kartat MU-1-F, MU-3a-F ja MU-3b-F). Sotatarvikkeiden raivauksessa syntyvän vahinkoalueen säteen on arvioitu olevan pienten panoksien aiheuttamista useista senttimetreistä aina noin metriin 350 kg:n panoksille. Painaumien enimmäissyvyys on noin 5-7 metriä. Epävarmuuskerroin 2 on mukana näissä luvuissa (katso kohta 8.1.1). Kuva 8.4. Yhteensä 50 metrin leveydeltä kartoitetulta putkilinjan reitiltä löydetyt sotatarvikkeet. Näiden sotatarvikkeiden raivauksessa syntyy painaumia sen mukaan, millainen merenpohja niiden kohdalla on. Indeksikartta on lähikuva niistä vaihtoehdon 2 mukaisen reitin C16 varrelta löydetyistä sotatarvikkeista, jotka poikkeavat vaihtoehdon 1 mukaisen reitin C14 löydöksistä.

16 398 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 8 Laskelmien perusteella vaikuttaa siltä, että kolme räjähdettä kolmestakymmenestä aiheuttaa noin kolmasosan miinanraivauksessa syntyneiden kraatereiden kokonaistilavuudesta. Kuvassa 8.5 on esitetty kaikkien miinojen aiheuttamien kraaterien tilavuudet. Kuva 8.5. Kaaviokuva räjähtävien sotatarvikkeiden aiheuttamien kraatterien tilavuudesta (kuutiometreinä). Vaaka-akselilla on 30 sotatarviketta. Sotatarvikkeet ovat joko pieniä tai makaavat kovalla pohjalla, eivätkä aiheuta kraatteria. (Viimeisimmissä tutkimuksissa on löydetty yksi sotatarvike lisää, ja reittivaihtoehdon 2 varrelta löytyneiden sotatarvikkeiden kokonaismäärä on siten 31). Tulosten perusteella sotatarvikkeiden raivaamisesta aiheutuvat painaumat ovat laajuudeltaan erittäin paikallisia. Vaikutuksen alaisena olevan kohteen eli merenpohjan geologian arvo katsotaan pieneksi ja kokonaismerkitys arvioidaan vähäiseksi. Merenalaisen putken laskemisen aiheuttamat painaumat Voidaan todeta, että painaumat eivät aiheuta vaikutuksia sellaisissa paikoissa, joissa merenalaiset putkistot asetetaan kovalle pohjalle (kova savi, peruskallio, jne.). Paikoissa, joissa putkilinja lasketaan erittäin pehmeiden savisedimenttien päälle ja joissa putkilinja voi vajota pohjan sisään, vähäistä sedimentin suspendoitumista voidaan odottaa esiintyvän lähellä pohjaa. Koska putkilinja kuitenkin lasketaan alukselta merenpohjaan hitaasti ja varoen, tämäkin ilmiö on vähämerkityksellinen eikä merenpohjaan synny putkilinjan laskemi-

17 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku sen tuloksena muita painaumia kuin se, joka syntyy putken painuessa merenpohjan sisään omalla painollaan. Näissä tapauksissa merenpohjan geologiaan kohdistuvat vaikutukset arvioidaan vähäisiksi. Ankkureista aiheutuvat painaumat. Ankkurien käsittelyn aiheuttamia painaumia on arvioitu mahdollisuuksien mukaan. Ankkureilla asemoitavaa syvän veden putkenlaskualusta hallitaan 12 ankkurilla, joista jokainen painaa noin 25 tonnia. Ankkurien toiminta-alueen perusteella kummankin putkikäytävän enimmäisleveys merenpohjassa on noin 2000 metriä (katso kohta 3.5.5). Ankkuroinnin aiheuttamien painaumien koko vaihtelee käsittelytoimen mukaan. Ankkurin nostamisen arvioidaan aiheuttaman paikallisen painauman. Painauma on suunnilleen ankkurin levyinen, ja sen pituus riippuu matkasta, jonka ankkuria on vedetty merenpohjassa (mikä puo lestaan riippuu merenpohjan laadusta), ja sen oletetaan olevan metriä. Ankkuriket ju lepää tavallisesti merenpohjassa metrin matkalla ankkurista mitattuna siihen kohdistuvien voimien ja putkenlaskuprosessin tilanteen mukaan vaihdellen. Putken las kualus etenee 2-3 kilometrin päivävauhdilla. Aluksen liikkuessa ankkuriketju siirtyy merenpohjas sa viuhkamaisesti (kuvassa 8.6 on periaatekuva ankkuriketjun pyyhkimästä alueesta). Putkenlaskualus siirtyy eteenpäin, kun kaksi putkikappaletta (kaksi 12 -metristä putkea) on hitsattu, ja sen liikkumisnopeus on noin 0,4 m/s (24 metriä minuutissa). Putkenlaskualuksen sivuilla olevien ankkurien kauimpana olevat pohjakosketuskohdat liikkuvat suunnilleen nopeudella 0,2 m/s, jos näiden pohjakosketuskohtien oletetaan olevan noin 250 metrin päässä ankkurista (noin ankkurin ja laskualuksen puolivälissä). Koska ketjun nopeus ankkurin päässä on nolla, ketju pyyhkii pohjaa keskimäärin nopeudella 0,1 m/s. Tämä pätee laskualuksen molemmilla puolilla oleviin ankkureihin. Aluksen etu- ja takapuolella olevien ankkurien ketjut liikkuvat tätä hitaammin. Realistinen, varovainen arvio ketjujen keskimääräisestä liikkumisnopeudesta on näin ollen 0,1 m/s. Ankkuriketjujen merenpohjaan aiheuttamat vaikutukset riippuvat merenpohjan olosuhteista. Sellaisilla alueilla, joissa pohja on kova, painaumat ovat merkityksettömiä. Erittäin pehmeäpohjaisilla alueilla merenpohja palautuu todennäköisesti entiseen tilaansa muutaman kuukauden tai muutaman vuoden kuluessa painaumien täyttyessä uudelleen. Savipohjaisilla alueilla painaumat saattavat olla pysyviä. Jäljelle jäävien painaumien uskotaan kuitenkin olevan kooltaan niin pieniä, että niillä ei ole haitallisia vaikutuksia. Sen lisäksi, että liikkuvat ankkuriketjut aiheuttavat väliaikaisia tai pysyviä painaumia, ne se koit tavat merenpohjan ylintä kerrosta ja poistavat siitä jonkin verran maa-aineista. Ankkuriket jujen pyyhkimän merenpohjan ala on arvioitu Castoro Sein normaalin ankkurivarustuksen mukaan, joka käsittää 12 ankkuria eri puolilla alusta. Kun 12 ankkuria liikkuu seuraten laskualuksen 500 metrin etenemistä niin, että 250 metriä kunkin ankkurin ketjusta makaa pohjassa, ketjujen pyyhkimäksi alaksi tulee m 2 jokaista aluksen kulkemaa 500 metriä kohden eli 0,3 km 2 /km. Yhden putkilinjan pituus Suomen talousvyöhykkeellä on 375 kilometriä, joten ketjujen pyyhkimä alue on 110 km 2 /putkilinja eli 220 km 2 molemmille putkilinjoille. Tämä on noin kolme prosenttia yli 40 metrin syvyydessä olevasta merenpohjasta Suomen talousalueella.

18 400 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 8 Ankkurointikäytävässä (jonka tässä tapauksessa oletetaan olevan yhteensä kilometrin levyinen, koska sivuankkurit sijaitsevat noin 500 metriä aluksesta sivuun), mahdollinen vaikutusalue on noin 30 %. Koska ankkuriketjut liikkuvat hitaasti (sivuankkureiden ketjut noin 0,1 m/s sekä keula- ja peräankkurit selvästi hitaammin) ja koska ne liikkuvat vain ajoittain (liikkeessä yhden minuutin ja paikoillaan noin minuutin ajan), merenpohjaan kohdistuvat vaikutukset arvioidaan vähäisiksi. Kuva 8.6. Ankkureiden sijainti putkea laskettaessa. Sininen suorakulmio esittää laskualuksen sijaintia aluksi ja punainen sen sijaintia, kun ankkurit on siirretty uusiin paikkoihin. Ankkuriketjun pyyhkimät alueet (sektorit) on merkitty harmaalla värillä (katso myös kohta ) Yhteenveto painaumien syntymisen vaikutuksista Painaumia syntyy sotatarvikkeiden raivaamisen, putkenlaskun ja ankkurien käsittelyn tuloksena. Vaikutusten arvioidaan olevan osittain palautuvia merenpohjan tyypistä riippuen. Alueilla, joilla on pehmeitä sedimenttejä, merenpohjan arvioidaan tasoittuvan ja muutosten palautuvan joidenkin viikkojen tai kuukausien kuluessa /341/. Kiinteämmän tai kovemman (vähemmän eroosiolle alttiin) merenpohjan kohdalla kraatterien häviäminen saattaa kestää vuosia, tai ne eivät mahdollisesti häviä lainkaan (katso luku 5.3 ja sedimentaatiovyöhykkeet kartaston kartoissa GE-3a-F GE-3d-F). Ankkurien pyyhkimä merenpohja on noin kolme prosenttia Suomen talousalueella yli 40 metrin syvyydessä sijaitsevasta merenpohjasta. Painauma ja merenpohjaa pyyhkivä ankkuri aiheuttavat haitallisia ja suoria vaikutuksia merenpohjaan, koska merenpohjan tila muuttuu välittömästi. Putkilinjojen reitillä olevan merenpohjan merkityksen arvioidaan olevan vähäinen. Tämä johtuu siitä, että Suomen talousvyöhykkeellä yli 40 metrin syvyydessä oleva merenpohja ei sisällä mitään geologisesti herkkiä muodostumia, kuten biogeenisiä riuttoja. Kun otetaan huomioon painumien paikallinen luonne (esimerkiksi ankkuroinnin vaikutus enintään metrin etäisyydellä putkenlaskualuksesta), keskipitkä kestoaika ja vähäinen merkitys merenpohjan kannalta, rakennustöiden aiheuttamien painumien kokonaisvaikutus ympäristöön arvioidaan merkitykseltään vähäiseksi. Painaumien bioot-

19 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku tiselle ympäristölle aiheuttamia vaikutuksia (merenpohjan häiriintymistä) käsitellään erikseen luvussa 8.2. Kohoumien syntyminen merenpohjaan kiviaineksen kasaamisen tuloksena Kohoumia syntyy, kun merenpohjaan kasataan karkeaa soraa ja pieniä kiviä valleiksi, joilla varmistetaan putkilinjan pitkän aikavälin eheys (lisätietoja on kappaleessa 3.5.3). Tällä on haitallisia ja suoria vaikutuksia merenpohjaan. Vaikutukset ovat haitallisia, koska merenpohjan nykyiset syvyyssuhteet muuttuvat, ja suoria, koska vaikutukset tapahtuvat samalla hetkellä, kun kiviaines kasataan. Vaikutus merenpohjaan on palautumaton ja pysyvä, koska kiviaineksen on tarkoitus pysyä merenpohjassa ainakin putkilinjan noin 50 vuodeksi suunnitellun käyttöiän ajan. Kiviainespenkereiden vaikutus on paikallinen: merenpohjaan kasataan 146 kiviainespenkerettä. Kiviainespenkereiden korkeus vaihtelee tyypillisesti 1,5-3 metrin välillä, ja niiden kokonaistilavuus on noin sadasta muutamaan tuhanteen kuutiometriin. Penkereiden kokonaispeittoala on suuruusluokkaa m 2. Tämä peittoala on vain 0,0008 % Suomen puoleisen Suomenlahden ja varsinaisen Itämeren pohjoisosan yli 40 m syvien alueiden merenpohjan pinta-alasta. Kiviainespenkereiden korkeus vaihtelee muutamasta kymmenestä senttimetristä useisiin metreihin. Eri vaihtoehdoista on tarkempia tietoja taulukossa 8.1. Vaikutuksen merkitys on arvioitu pieneksi: sorapenkereitä läjitetään alueille, joilla merenpohja on niin epätasainen, että penkereet ovat välttämättömiä putken laskemiseksi asianmukaisella tavalla. Tämä merkitsee sitä, etteivät ne 146 penkerettä, jotka läjitetään Suomen puolella kulkevan putkilinjojen reitin epätasaisiin kohtiin, muuta merenpohjan geologian yleisluonnetta. Kuvassa 8.8 nähdään putkilinjan osuus, jossa on kiviainespenkereitä. Kiviaineksen tai soran kasaaminen ei myöskään merkittävästi muuta merenpohjan nykyisiä geologisia oloja, koska merenpohja nykyiselläänkin koostuu sekä kovista että pehmeistä maalajeista.

20 402 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 8 Kuva 8.7. Kiviaineksen kasaamispaikat putkilinjan suunnitellun reitin varrella. Kummankin putkilinjan kohdalla tehtävien muokkaustoimenpiteiden paikat näkyvät kartaston kartoissa PR-3a-F PR-3b-F. Luvussa 3.5 on lisätietoja kiviaineksen sijoittamisesta. Kuva 8.8. Osa vaihtoehdon 1 mukaista (sekä itäistä että läntistä) reittiä merenpohjan muokkaustoimineen. Skaalaus = pysty- ja vaakasuuntaisten mittojen suhde = 3:1.

21 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku Kun otetaan huomioon kiviainespenkereiden paikallinen luonne sekä niiden vähäinen merkitys merenpohjan geologian kannalta, ympäristöön kohdistuvan kokonaisvaikutuksen arvioidaan olevan pieni ja merkityksen vähäinen. Nettosedimentaatio Rakennustoimenpiteet, joiden oletetaan aiheuttavan merenpohjan sedimenttien sekoittumista, ovat sotatarvikkeiden raivaus, kiviaineksen kasaus ja ankkurien käsittely. Ensin sedimentit suspendoituvat, ja sitten ne kulkeutuvat virran mukana ja laskeutuvat uudelleen jonkin ajan kuluttua. Tästä johtuva nettosedimentaatio kohottaa merenpohjaa paikallisesti muutamasta millimetristä aina useisiin senttimetreihin suspension kehittymiskohdan lähellä. Luvussa kuvataan suspendoitumista tarkemmin. Nettosedimentaatiolla on haitallisia ja suoria vaikutuksia merenpohjaan. Vaikutukset ovat haitallisia, koska merenpohjan nykyiset syvyyssuhteet muuttuvat, ja suoria, koska vaikutukset tapahtuvat samalla hetkellä, kun kiviaines kasataan. Nettosedimentaation vaikutukset ovat paikallisia. Nettosedimentaation määrä vaihtelee sen aiheuttavan toimen mukaan. Sotatarvikkeiden raivaamisen aiheuttama nettosedimentaatio Arviointi on tehty konservatiivisesti ja perustuu molempien vaihtoehtojen mukaisilta reiteiltä raivattavien miinojen määrään, joka on kaikkiaan 31. Kaikki hävitettävät sotatarvikkeet ovat tavanomaisia räjähteitä; Suomen talousalueelta ei ole löytynyt kemiallisen sodankäynnin välineitä (lisää tietoa ja kuvausta reiteiltä löytyneistä sotatarvikkeista on kappaleessa 5.6.5). Tässä arvioinnissa on käytetty todellisia tietoja sijainnista, panoksista ja merenpohjan tyypistä. Jos raivaaminen tehdään keskeytyksettä, se kestää noin neljä tuntia räjähdettä kohden, yhteensä viisi päivää. Tämä aikatauluarvio on maltillinen, koska sedimenttipitoisuus suspensiossa voi kohota, jos vierekkäin olevia räjähteitä tuhotaan pienin väliajoin. On kuitenkin epätodennäköistä, että räjähteitä raivattaisiin ilman keskeytyksiä. Mallinnustulosten perusteella sotatarvikkeiden raivaamisen tuloksena vapautuvien merenpohjan sedimenttien kokonaistilavuus on noin m 3 tai noin tonnia, koska merenpohjan sedimenttien tiheys on suhteellisen pieni. Tämä vaikuttaa tulevaan sedimentaatioon putkilinjojen läheisyydessä (katso kappale 8.1.2). On arvioitu, että alueita, joilla nettosedimentaatiotaso on korkeampi kuin 1 kg/m 2 eli noin 1 mm/m 2 on vähemmän kuin 0,1 km 2, eli vähemmän kuin kooltaan 300 x 300 metriä oleva alue (arviolta alle kymmenen jalkapallokentän verran). Mutta joidenkin tutkimusten mukaan vuotuisen sedimentaation on havaittu olevan huomattavasti korkeampi. /108, 349/. Vaikka mallinnuslaskelmat osoittavat alueen olevan pienempi, varovaisessa arvioinnissa oletetaan 0,1 km 2 :n olevan pienin mahdollinen koko. Alue, jolla sedimentaatio on yli 10 mm/m 2, on vieläkin pienempi: se rajoittuu raivattujen sotatarvikkeiden lähistöön. Tämän arvioinnin yhteenveto on esitetty taulukossa 8.3.

22 404 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 8 Taulukko 8.3. Sotatarvikkeiden raivauksen vaikutusalueet molemmissa vaihtoehdoissa (molemmille putkilinjoille). Kuviossa kuvataan kaikkien sotatarvikkeiden raivauksen kokonaisvaikutusalueita. Alle 0.1 km 2 :n suuruinen alue osoittaa aluetta, jossa suspendoituneen sedimentin määrä on niin pieni, että nettosedimentaatio ei ole millään alueella enempää kuin 1 mm (> 1 mm). On huomioitava, että aivan putkilinjojen lähellä nettosedimentaatio saattaa olla yli 1 mm. Tämän nettosedimentaation katsotaan olevan osa merenpohjan väistämätöntä häiriintymistä /335/. Kiviaineksen kasaamisen aiheuttama nettosedimentaatio Sedimentaatiota oletetaan tapahtuvan, kun suunniteltujen kiviaineksen kasaustoimenpiteiden yhteydessä liikkeelle lähteneet sedimentit laskeutuvat takaisin merenpohjaan. Arvioinnissa on käytetty kiviaineksen kasaustöiden todellisia suorituspaikkoja, laajuuksia ja merenpohjan tyyppejä kyseisillä paikoilla. Arviointi on tehty kullekin vaihtoehdolle ja molemmille putkilinjoille. Vaikka ensimmäisen (luoteisen) ja toisen (kaakkoisen) putkilinjan laskemisen välillä onkin noin yksi vuosi, merenpohjan valmistelua ja kiviaineksen kasaamista tehdään lähes keskeytyksettä kahden ja puolen vuoden ajan. Kiviainespenkereet kasataan peräkkäin, ja jokaisen penkereen kasaaminen kestää arviolta 1-4 työpäivää (katso kappale ). Työ alkaa ennen ensimmäisen putkilinjan laskua tapahtuvasta kiviaineksen kasaamisesta ja päättyy toisen putkilinjan laskun jälkeiseen kiviaineen kasaamiseen. Kiviaineksen kasaamisen aikana vapautuu arviolta yhteensä tonnia sedimenttiä (5 500 tonnia vaihtoehdon 2 (C16) kohdalla ) ja tämä sedimentti vaikuttaa myöhemmin sedimentaatioon putkilinjojen välittömässä läheisyydessä. Koska kiviaineksen kasaamisen aikana vapautuu suunnilleen yhtä paljon sedimenttiä kuin sotatarvikkeiden raivauksen aikana, nettosedimentaatioalueet ovat samankaltaiset. Arvioiden mukaan alueita, joilla nettosedimentaatio on enemmän kuin 1 kg/m 2 eli noin 1 mm/m 2, on vähemmän kuin 0,1 km 2. Kuten sotatarvikkeiden raivauksenkin kohdalla, pienimmän mahdollisen alueen koon oletetaan olevan 0,1 km 2, jotta arvio olisi varovainen. Alue, jolla sedimentaatio on yli 10 mm/m 2, on vieläkin pienempi: se rajoittuu kiviainespenkereiden lähistöön. Reittivaihtoehtojen välillä on eroja, koska niissä käytettävä kiviaineksen määrä ja penkereiden määrä ovat erilaisia. Nettosedimentaation kohdalla erot eivät kuitenkaan ole merkittäviä, ja ne pysyvät arviointimallin tarkkuusarvojen sisällä. Tämän arvioinnin yhteenveto on esitetty taulukossa 8.4.

23

24 406 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 8 Nettosedimentaation yhteenveto Kaikki toiminnot (sotatarvikkeiden raivaaminen, kiviaineksen kasaaminen ja ankkurien käsittely) aiheuttavat sedimentaatiota > 1mm/m 2 alueilla, joka totaalinen pinta-ala on pienempi kuin 0,1 km 2. Varovaisesti arvioituna kokonaisalue on korkeintaan 0,3 km 2. Kun tätä sedimentaatioaluetta (0,3 km 2 ) verrataan Suomen talousvyöhykkeen siihen osaan, jossa veden syvyys on yli 40 metriä (8300 km 2 ), vaikutus kohdistuu 0,004 prosenttiin siitä. Sedimentaation vaikutukset bioottiseen ympäristöön kuvataan erikseen luvussa 8.2. Kuvassa 8.9 on tyypillinen esimerkki kiviaineksen kasaamisen aiheuttamasta nettosedimentaatiosta Suomen talousvyöhykkeellä. Alueella on verrattain matalaa, syvyys on noin 40 metriä. Kuvasta nähdään, että sedimentaation määrä on 0,1-1,0 mm 500 metrin etäisyydelle saakka sedimentaation lähteestä. Kauempana lähteestä neljän kilometrin etäisyydelle saakka sedimentaation määrä on 0,01-0,1 mm. Lähimpään Natura alueeseen on matkaa noin 10 kilometriä. Todellisten vaikutusten kestoaika on tässä tapauksessa suoraan kytköksissä palautuvuuteen: merenpohjan tila palautuu ennalleen muutamasta viikosta useampaan vuoteen ulottuvan ajan jakson aikana. Uudelleenkasautuneet sedimenttihiukkaset ovat samanlaisia kuin alkuperäinen merenpohja. Näin ollen nettosedimentaation merenpohjaan kohdistuvien vaikutusten katsotaan olevan kestoltaan keskipitkiä. Vertailun vuoksi mainittakoon, että viitetiedon /108/ mukaan keskimääräinen sedimentaatio Suomenlahden kerääntymäaltaissa on 0,886 mm vuodessa. Suomenlahdella tehdyissä tutkimuksissa /349/ on saatu tulokseksi 0,14-2,94 mm ja jopa mm /350, 351/ vuodessa. Päivittäiseksi sedimentaationopeudeksi on mitattu 0,001 mm/vuorokausi (kun 1 g/m 2 oletetaan olevan sama kuin ~ 0,001 mm) /352/. On tosin huomattava, että sedimentaatio- ja eroosio-olosuhteet voivat ajoittain muuttua esim. yksittäisen voimakkaan myrskyn aikana /353/. Nettosedimentaation kokonaisvaikutus ympäristöön arvioidaan erityisesti sen rajallisen laajuden takia pieneksi.

25 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku Kuva 8.9. Tyypillinen esimerkki kiviaineksen kasaamisen aiheuttamasta nettosedimentaatiosta matalan veden alueella noin 10 kilometrin etäisyydellä Natura alueesta. Nettosedimentaatio suuruudeltaan 1 kg/m 2 kohottaa merenpohjaa 1 mm:n 1. Malliin liittyvien epävarmuuksien vuoksi mallinnuksen avulla arviointia varten määritettyjä sedimenttipilvien laajuuden ja esiintymisen keston arvoja on Suomen YVA:n osalta korotettu (lisää mallinnuskarttoja on kartaston kartoissa MO-12-F MO-52-F). Yksityiskohtaisempia tietoja YVA:ssa käytetyistä malleista on liitteessä XI luetelluissa lähteissä sekä /77, /. 1 Tässä arviossa on huokoisuudeksi oletettu 60 % (irtonaisten sedimenttien takia) ja tiheydeksi kg/m 3.

26 408 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 8 Käyttövaiheen aikana aiheutuvat vaikutukset Peittoalue merenpohjassa Kuvassa 8.10 nähdään merenpohjaa peittävä putkilinja. Merenpohjan peittäminen katsotaan siihen kohdistuvaksi haitalliseksi ja suoraksi vaikutukseksi. Vaikutus on haitallinen, koska se muuttaa merenpohjan nykytilaa, ja suora, koska putkilinjan laskeminen välittömästi johtaa merenpojan peittämiseen. Kuva Esimerkki merenpohjassa olevasta putkesta Merenpohjan peittyminen on korjautumaton tilanne: putkilinja lasketaan merenpohjaan vä hin tään 50 vuodeksi (joka on putkilinjan käyttöikä). Kukin putkilinja peittää alueen, jonka suuruus on noin 375 km (putkilinjan pituus Suomen alueella) x ~ 1,4 metriä (putkilinjan ulkohalkaisija) eli m 2. Kiviainespenkereiden kokonaispeittoalue on noin m 2. Näin ollen merenpohjasta peittyvä alue on yhteensä noin m 2 (= noin 1,1 km 2 ), eli noin 0,013 % merenpohjan pinta-alasta Suomen talousvyöhykkeen yli 40 metrin syvyisillä alueilla. (8300 km 2 ); katso kuva Vaikutuksen katsotaan siksi olevan laajuudeltaan paikallinen. Vaikutuksen kestoaika on suoraan kytköksissä palautuvuuteen: putkilinjan odotetaan makaavan merenpohjassa vähintään 50 vuoden ajan, mikä tarkoittaa, että vaikutuksen katsotaan olevan pysyvä.

27 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku Merenpohjan peittymisen merkitys on arvioitu vähäiseksi, koska putkilinja sitä tukevine penke reineen on verrattain pieni elementti, joka ei merkittävällä tavalla muuta merenpohjan yleisiä geologisia oloja. Ympäristöön kohdistuva kokonaisvaikutus on pieni ja merkitys vähäinen. Suunnitteluprosessin aikana putkilinjan pituutta ja penkereiden mittoja on pyritty mahdollisuuksien mukaan pienentämään valitsemalla reitti sen mukaisesti. Jäljelle jäävän vaikutuksen vähäinen merkitys huomioon ottaen lisätoimia vaikutuksen vähentämiseksi ei tarvita. Kuva Vaaleansinisellä merkityllä alueella veden syvyys on yli 40 metriä, ja Suomenlahdella sekä Itämeren pääaltaassa näitä alueita on kaikkiaan km 2. Muutokset sedimentaatio- ja eroosio-olosuhteissa Jos putkilinja makaa paljaana eroosiolle alttiilla merenpohjalla ja veden virtausnopeus merivirtojen ja/tai aallokon takia on riittävän korkea, paikallista pohjaeroosiota saattaa esiintyä. Tämä saattaa myös aiheuttaa paikallisia muutoksia sedimentaatio- ja eroosiomalleissa. Mo nis ta Pohjanmerellä ja muualla sijaitsevista merenalaisista putkilinjoista saadut kokemukset alueilta, joilla on voimakkaat virrat ja eroosiota edistävät merenpohjan olot, osoittavat, että put kilinjat aiheuttavat muutoksia sedimentaatiossa ja eroosiossa putkilinjan välittömässä lä hei syy dessä: enintään etäisyydellä, joka on noin kertaa putken halkaisija. Tämä

28 410 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 8 prosessi tunnetaan itse asiassa hyvin merenalaisten putkilinjojen itsekseen tapahtuvana hautautuminen. Mainittu kokemus kertoo myös, että merenalaiset putkilinjat ovat liian pieniä aiheuttaak seen suurimittaisempia vaikutuksia /341/. Suomen talousalueella pohjavirtausten nopeudet ovat kuitenkin pieniä kummankin putkilinjan reitin varrella (yleensä alle 0,2 m/s), ja paljaana olevan putkilinjan osan (maksimissaan noin 1,4 metriä) aiheuttama este on hyvin pieni verrattuna veden syvyyteen (joka vaihtelee välillä metriä). Vaikka nyt vallitsevat nopeudet ovatkin liian pieniä aiheuttaakseen muutoksia sedimentaatiotai eroosio-olosuhteissa metriä kauempana, virtaus voisi silti vaikuttaa Suomen talousalueella oleviin seurantapisteisiin ja näin ollen häiritä pitkän aikavälin seurantaohjelmaa. Kaikkien asemien sijainti on tarkistettu, ja lähin seurantapiste on ilmeisesti noin 500 metrin etäisyydellä. Kaksiulotteisella virtausmallilla tehdyt laskelmat vahvistavat, että paikalliset virtaushäiriöt eli pyörteet kehittyvät putkilinjan takapuolella ja kulkeutuvat merkittäviä matkoja. Mitä kauemmas ne virtauksen mukana kulkevat, sitä enemmän ne energiastaan kitkan seurauksena menettävät, kuten kuvasta nähdään. Samasta kuvasta nähdään, että virtausnopeuden vaikutus vähenee putkesta mitatun pystysuoran etäisyyden kasvaessa ja muuttuu tietyssä vaiheessa merkityksettömäksi. Putkilinja aiheuttaa paikallista virtauksen kutistumista ja kiihtymistä sekä synnyttää pyörteitä. Kaikki nämä hydrodynaamiset vaikutukset palautuvat normaaliksi virtausnopeudeksi ja turbulenssiksi 200 metrin matkalla. Kuva Virtausmalli 40 metrin syvyydessä virran nopeuden ollessa 1 m/s noin kuusi metriä merenpohjan yläpuolella (keltainen), jolloin virtauksen nopeus putken keskikohdalla on logaritmiprofiilin mukaan noin 0,2 m/s. Ylemmässä kuvassa (A) ovat virtausnopeudet, keskimmäisessä kuvassa (B) pyörteilyn voimakkuus ja alimmassa kuvassa (C) keskimääräiset virtausnopeudet. Mallinnettu alue on 15 metriä putkea virtaussuuntaa vastaan ja 100 metriä virtaussuunnan mukaisesti.

29 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku Sen lisäksi, että vaikutukset ovat erittäin pieniä, mittausasemat eivät kyenneet rekisteröimään pyörteen kulkeutumista, koska virtausnopeuden mittausväli on paljon pidempi (minuuttien suu ruusluokkaa) kuin pyörteiden jakso (sekuntien luokkaa). Putkilinjat aiheuttavat merkityksettömiä muutoksia sedimentaatioon ja putkilinjojen aiheuttamaan eroosioon. Kokonaisvaikutukset arvioidaan vähäisiksi tai täysin olemattomiksi putkilinjojen läheisyydessä vallitsevista sedimentoitumiseen vaikuttavista olosuhteista riippuen. Lisäksi mitään vaikutuksia ei odoteta tapahtuvan missään tunnetussa tarkkailupisteessä, joten putkilinjat eivät vaikuta pitkäaikaisiin mittausohjelmiin. Merenpohjan lämpötilan muutos Kaasun lämpötila on ºC sen tullessa putkilinjaan Venäjän rantautumispaikassa. Lämpö tila putoaa kaasun kulkiessa putkilinjassa, koska (1) kaasu menettää energiaa viileämpään ympäristöön ja (2) kaasu laajenee. Kun lämpötila putkilinjan sisällä poikkeaa ympäristön lämpötilasta, myös lämpötila putkilinjan ulkopuolella poikkeaa ympäristön lämpötilasta, mikä saattaa muuttaa merenpohjan lämpötilaa. Kuva 8.13 esittää kaasun lämpötilaprofiileja kesäaikaan. Vaaka-akselilla on KP-numerot pitkin putkilinjaa. Kohdat KP 0 KP 123 ovat Venäjän talousvyöhykkeellä, ja Suomen talousvyöhyke on kohtien KP 123 ja KP 496 välissä. Pystyakselilla on kaasun ja ympäristön lämpötilat. Mallinnuksessa on käytetty kolmea eri kaasun tulolämpötilaa: 40 ºC, 50 ºC ja 60 ºC. Kuvasta nähdään, että kaasun lämpötila on ympäristön lämpötilaa korkeampi kohdasta KP 0 noin kohtaan KP 170 asti. Tämä tarkoittaa, että korkeintaan 3 ºC:n suuruinen lämpötilaero kaasun ja ympäristön välillä vallitsee noin 47 km:n matkalla Suomen talousvyöhykkeellä. Samat laskelmat on tehty myös talviolosuhteita silmällä pitäen. Talvella vaikutus ulottuu vain suunnilleen kohtaan KP 140. Pieni lämpötilaero häviää ympäröivään maahan ja veteen. Tämä tarkoittaa, ettei Suomen talousvyöhykkeellä ole merkittävää lämpötilaeroa.

30 412 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 8 Kuva Kaasun lämpötilaprofiili kesäaikaan Kunnossapidon edellyttämän kiviaineksen kasaamisen aiheuttamat kohoumat Putkilinja on lähtökohtaisesti suunniteltu niin, ettei kunnossapitoa tarvita. Mutta todellisuudessa kunnossapidon edellyttämältä kiviaineksen kasaamiselta ei voida täysin välttyä pitkien putkilinjojen kohdalla. Arvioidaan, että noin 5 % kiviainespenkereistä vaatii kunnossapitoa ennakoimattoman painumisen takia kahden ensimmäisen vuoden aikana valmistumisen jälkeen. /354/. Tämä kunnossapidon edellyttämä kiviaineksen kasaaminen saattaa tarkoittaa kiviaineksen lisäämistä entisiin penkereisiin painumisen kompensoimiseksi. Peittoalue ei muutu, ainoastaan penkereen korkeus, joten vaikutuksia ei ole odotettavissa. Kunnossapidon edellyttämän kiviaineksen kasaamisen irrottamien sedimenttien nettosedi men taatio Jos olemassa oleviin penkereisiin lisätään kiviainesta kunnossapitotöistä, nettosedimentaatio on merkityksetöntä, koska kiviainesta kasataan valmiiden penkereiden päälle, eikä merenpohjaa sekoiteta, joten odotettavissa on ainoastaan vähäisiä vaikutuksia tai ei lainkaan vaikutuksia Vaihtoehtojen vertailu Reittivaihtoehdon 2 vaikutukset Suomen yksinomaisella talousvyöhykkeellä ovat samankaltaisia kuin vaihtoehdon 1 vaikutukset. Osittain ne kuitenkin poikkeavat määrällisesti. Nämä määrälliset erot johtuvat eripituisista reiteistä ja eroista tarvittavien muokkaustöiden määrässä. Reittivaihtoehto 2 on noin 90 -prosenttisesti identtinen reittivaihtoehdon 1 kanssa, mutta eroaa siitä Kallbådagrundin alueella erkanemalla noin 40 kilometrin matkalla. Taulukosta 8.1 nähdään tärkeimmät ero vaihtoehtojen 1 ja 2 välillä. Vaihtoehdon 2 mukainen reitti on hieman (noin 2 kilometriä) pidempi kuin vaihtoehdon 1. Vaihtoehdon 2 mukaisella reitillä on hieman enemmän raivattavia sotatarvikkeita (31) kuin vaihtoehdon 1 mukaisella reitillä (29). Kiviaineksen kasaamispaikkojen määrä on merkittävästi pienempi vaihtoehdossa 2

31 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku (134) kuin vaihtoehdossa 1 (146), kun taas kasattavan kiviaineksen määrä on jonkin verran suurempi vaihtoehdossa 2 ( m 3 ) verrattuna vaihtoehtoon 1 ( m 3 ). Tämä johtuu siitä, että vaihtoehdossa 2 putkilinjaa on tuettava muutamassa kohdassa erityisen pitkillä kiviainespenkereillä. Edellä esitetty vertailu johtaa päätelmään, että vaihtoehtojen 2 ja 1 välillä ei ole merkittävää eroa merenpohjaan kohdistuvan kokonaisvaikutuksen osalta. Alavaihtoehtojen 1a ja 2a aiheuttamat kokonaisvaikutukset eivät eroa merkittävästi reittivaihtoehtojen 1 ja 2 ilman alavaihtoehtoja aiheuttamista vaikutuksista, koska vaadittavissa toimissa ei ole eroa Tietojen puute ja epävarmuustekijät Merenpohjan tutkimuksista saatuja tietoja käytettiin myös lähtötietoina mallinnuksessa, jonka tavoitteena oli ennustaa putkilinjan rakentamisen ja käytön vaikutuksia merenpohjaan. Mallit ovat kuvauksia todellisuudesta, minkä vuoksi parametreihin liittyen on tehty tiettyjä oletuksia. Tämän seurauksena mallien tuottamat ennustukset sisältävät tietyn epävarmuuden. Oletusten vaikutusta tuloksiin tutkittiin herkkyysanalyysien avulla. Arviointityössä käytettyjen mallien varmentamiseen oli käytössä vain vähän tietoja pohjan tuntumassa kulkevista virtauksista. Tietojen puutteesta johtuvia epävarmuuksia kompensoitiin epävarmuustekijöillä, joita on käytetty mallinnustulosten laskemisessa, jotta mallinnustulokset esittäisivät pahinta mahdollista tapausta (katso luku ). Ankkuroinnin ja ankkuriketjujen liikkeiden vaikutuksia koskevia tieteellisiä tutkimustuloksia on vain vähän, koska muiden merenalaisten putkihankkeiden kokemusten perusteella vaikutusten uskotaan olevan vähäisiä. Lisäksi herkkyysanalyysit osoittavat, että oletuksien (syöttötietojen) vaihtelu ei muuta johtopäätöksiä merenpohjaan kohdistuvien vaikutuksien osalta Johtopäätökset Putkilinjan ja kiviaineksesta rakennettavien tukipenkereiden arvioidaan peittävän melko pienen alueen merenpohjasta (1,1 km 2 eli 0,003 % merenpohjan pinta-alasta Suomen talousvyöhykkeen alueilla). Putkilinjojen painosta ei aiheudu merkittävää vaikutusta merenpohjaan. Putkilinjojen on arvioitu muuttavan pohjan tuntumassa olevien virtausten kulkua, mutta vaikutukset näyttävät olevan paikallisia ja vähäisiä. Hanke aiheuttaa sedimenttien siirtymistä vain sedimentaation muodossa, sillä rakennustöiden aikana ei suunnitelmien mukaan tehdä ojitusta tai vastaavia töitä. Sedimentaation vaikutusten arvioidaan olevan lyhytaikaisia, paikallisia ja merkitykseltään vähäisiä.

32 414 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 8 Taulukko 8.5. Arvioitujen merenpohjaan kohdistuvien vaikutusten kokonaismerkitys. Tarkempi yhteenveto on liitteessä II olevassa vaikutusmatriisissa. Vaikutuskohde Hankkeen vaihe Vaikutus Toiminto Vaikutuksen merkitys Painumien syntyminen merenpohjaan Sotatarvikkeiden raivaaminen Putken laskeminen merenpohjaan Vähäinen - ei vaikutusta Ankkureiden käsittely Rakentaminen Kohoumien syntyminen merenpohjaan Kiviaineksen kasaaminen Kiviaineksen kasaaminen Vähäinen Merenpohja Vapautuneiden sedimenttien nettosedimentaatio Sotatarvikkeiden raivaaminen Putken laskeminen merenpohjaan Ankkureiden käsittely Vähäinen Käyttö Peittoalue merenpohjassa Muutokset sedimentaatio- ja eroosioolosuhteissa Merenpohjan lämpötilamuutos Sorakasojen syntyminen merenpohjaan Vapautuneiden sedimenttien nettosedimentaatio Putkilinja fyysisenä raken nelmana merenpohjassa ja kaasun virtaus putkissa Putkilinjan kunnossapitoon liittyvä kiviaineksen kasaaminen (tarvittaessa) Vähäinen Ei vaikutusta/ Vähäinen Ei vaikutusta Ei vaikutusta Vähäinen - ei vaikutusta Veden laatuun kohdistuvat vaikutukset Yleiskatsaus Tässä luvussa kuvataan veden laatuun Suomen hankealueella kohdistuvat vaikutukset. Ve den laatuun vaikuttavat monet tekijät, kuten suola- ja happipitoisuus, suspendoitunut kiintoaines, ravinteet, raskasmetallit ja orgaaniset haitta-aineet. Taustatietoja Suomen hankealueen veden laadun kannalta olennaisista tekijöistä on esitetty kappaleissa (Merenpohjan morfologia ja sedimentit), (Hydrologia) ja (Metallit ja orgaaniset saasteet). Lisäksi kappaleessa on taustatietoja maakaasun lämpötilasta käyttövaiheen aikana Vaikutusmekanismit Vesipatsaaseen kohdistuvat vaikutukset (taulukko 8.6) on arvioitu tarkastelemalla hankkeen rakennus- ja käyttövaiheiden toimia ja hankkeen mahdollisia vuorovaikutussuhteita määrätyn vaikutuskohteen, eli tässä kohden vesipatsaan (taulukko 7.1), kanssa. Taulukossa 8.6 esitetään yleiskatsaus suunniteltujen hanketoimien mahdollisista vaikutuksista toimenpiteiden ja vesipatsaan välisinä vuorovaikutuksina. Vuorovaikutus liittyy ennen kaikkea irtonaisten sedimenttien suspendoitumiseen ja haitta-aineiden mahdolliseen liukenemiseen ympäröivään veteen. Suspendoituneiden sedimenttien aiheuttama vaikutus lakkaa, kun sedi-

33 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku mentit asettuvat uudelleen takaisin merenpohjaan pian niitä irrottaneiden toimien päättymisen jälkeen. Raskasmetallien mahdollista vapautumista putkilinjasta on arvioitu putkilinjan käyttövaiheen osalta. Taulukko 8.6. Suunniteltujen hanketoimien mahdolliset vaikutukset toimenpiteiden ja vaikutuskohteen välisinä vuorovaikutuksina. Vaikutukset on jaoteltu rakennusvaiheen aikana aiheutuviin vaikutuksiin ja käyttövaiheen aikana aiheutuviin vaikutuksiin. Vedenlaatu Hankkeen vaihe Vaikutuskohde Rakentaminen Käyttö Vaikutus Sedimenttien suspensio ja leviäminen, ravinteiden ja haittaaineiden leviäminen Alusten jätevesistä aiheutuva ravinnekuormitus Haitta-aineiden vapautuminen putkilinjasta Kaasun virtauksen aiheuttama veden lämpötilan muutos Virtausten muutos putkilinjan lähellä Alusten jätevesistä aiheutuva ravinnekuormitus Sedimenttien suspensio ja leviäminen, ravinteiden ja haittaaineiden leviäminen Toiminto Sotatarvikkeiden / ammusten raivaaminen Kiviaineksen kasaaminen Putken laskeminen merenpohjaan Ankkureiden käsittely Kiviaineksen kasaaminen Sotatarvikkeiden / ammusten raivaaminen Putkien toimitus Putken laskeminen merenpohjaan Putkijaksojen yhdistäminen veden alla Ankkureiden käsittely Putkilinja fyysisenä raken nelmana merenpohjassa ja kaasun virtaus putkissa Seuranta ja tutkimukset Putkilinjan kunnossapitoon liittyvä kiviaineksen kasaaminen (tarvittaessa) Putkilinjan kunnossapitoon liittyvä kiviaineksen kasaaminen (tarvittaessa) Menetelmät ja käytetyt tiedot Arviointi on tehty mm. mallinnuksen, empiiristen laskelmien ja asiantuntija-arvioiden perusteella. Arvioinnissa käytetyt tiedot on kerätty vuosina tehtyjen kenttätutkimusten aikana sekä kirjallisuustutkimuksella, johon sisältyvät myös viranomaisilta ja asiantuntijoilta saadut tiedot. Seuraavassa kuvataan tarkemmin menetelmiä erilaisten mahdollisten vaikutusten arvioimiseksi. Sedimenttien suspendoituminen ja leviäminen (sameuden voimistuminen) Vaikutuksia on arvioitu vertaamalla nykytilannetta numeerisen mallinnuksen tuloksiin (kuvaus mallinnuksesta on kohdassa ) sekä käyttämällä hyväksi asiantuntijalausuntoja ja muista hankkeista saatuja kokemuksia Lähtötietoihin sisältyvien epävarmuustekijöiden varal-

34 416 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 8 ta ja varmuuden vuoksi numeerisen mallinnuksen tulokset / / on tätä Suomen YVA:ta varten kerrottu kertoimella 1,5 patsaiden pituuden ja kestoajan osalta sekä kertoimella 2 keskittymäalueiden osalta (kappaleessa on kuvaus numeerisesta mallinnuksesta ja epävarmuuskertoimien käytöstä). On huomattava, että tässä raportissa ja kartastossa olevat kuviot eivät vielä sisällä näitä epävarmuustekijöitä. Ne esittävät numeeristen mallien todellisia laskentatuloksia tilakaavioiksi muunnettuna. Vaikutusten arviointia käsittelevissä kohdissa esitetyt patsaiden parametrit (pituus, ala ja kestoaika) sisältävät nämä epävarmuustekijät. Taustatietoja käytetystä numeerisesta mallista on kappaleessa Kiviaineksen kasaamisen seurauksena resuspendoituneen sedimentin määrää koskeva arvio perustuu energiatarkasteluun, jossa on oletettu, että merenpohjaan putoavien kivien energia aiheuttaa pohjasedimentin resuspendoitumista, mistä seuraa veden samenemista. (Katso myös kuva 8.14.) Suspendoitumisen määrän on oletettu olevan verrannollista kasattavan kiviaineksen määrään. Lisätietoja on kohdassa /335/. Kuva Kaavakuva kiviaineksen kasauksesta Sotatarvikkeiden raivaamisen aiheuttamaa sedimentin suspendoitumista on arvioitu laskemal la kraatterin mitat ja ottamalla huomioon merenpohjan tyyppi. Asiantuntija-arvion perusteel la oletetaan, että räjäytyskuopasta irronnut aines leviää aluksi koko vesipatsaaseen. Sotatarvikkeiden raivauksessa on otettu huomioon vain normaali säätila (tuuli alle 11 m/s), koska tätä työtä ei voida tehdä huonolla säällä liian korkean aallokon takia. Tausta tietoja laskelmista on kappaleessa Ankkurien käsittelyn aiheuttamaa suspendoitumista on arvioitu ankkurien käsittelyprosessin analyysin perusteella kappaleessa kuvatulla tavalla. Näin päädytään arvioon vapautuvan sedimentin kokonaismäärästä. Koska ankkurointimenetelmä ei hankkeen tässä vaiheessa ole tiedossa, vaikutusten arviointi perustuu vertailuun sotatarvikkeiden raivaamisen aiheuttamien vaikutusten arvion kanssa.

35 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku Ravinteiden leviäminen Arvio ravinteiden leviämisestä ja suspendoitumisesta perustuu tärkeimpien ravinteiden eli typen fosforin keskimääräisiin pitoisuuksiin Suomen talousvyöhykkeellä kulkevan putkilinjan reitin varrella sekä rakennustöiden seurauksena suspendoituneen sedimentin määrään. Kahden tärkeimmän ravinteen keskimääräiset pitoisuusarvot putkilinjan reitin varrella perustuvat MTL:n tutkimukseen, joka on kuvattu viitteen /355/ mukaisessa asiakirjassa. Lisäksi Ruotsin ympäristönsuojelun tutkimuslaitos (IVL) on laskenut typpi- ja fosforipanosten massataseen /356, 357/ koko varsinaisen Itämeren alueelta sekä määrittänyt sen perusteella ravinnepitoisuuden lisääntymisen suuruusluokan ja keston mallilla, joka oli kehitetty graafisella simulointiohjelmistolla (Stella). Haitta-aineiden leviäminen Sedimenttiin sitoutuneiden saasteiden jakaantumista ja pitoisuuksia Itämeressä on analysoitu MTL:n tutkimustulosten /75/ ja lukuisien kenttämittausten pohjalta / /. Hankealueella tutkimusten perusteella olevien hankkeeseen liittyvien aineiden ja niiden ekotoksikologisen vaikutuspotentiaalin perusteella on tunnistettu seuraavassa luetellut aineet. Seuraavat metallit on sisällytetty YVA:n: Arseeni (As) Kadmium (Cd) Kromi (Cr) Kupari (Cu) Elohopea (Hg) Nikkeli (Ni) Lyijy (Pb) Sinkki (Zn). Nämä metallit on valittu, koska osa niistä on arvioitu ensisijaisiksi aineiksi EU:n vesipolitiikan puitedirektiivissä ja määritetty suositeltaviksi YVA-arviointikohteiksi Suomen merentutkimuslaitoksen suosituksissa /75/ ja OSPAR-sopimuksessa. Seuraavat orgaaniset haitta-aineet ovat sisällytetty YVA:n: 16 eri polysyklisen aromaattisen hiilivedyn (SUM16PAH s) yhteismäärä monobutyyli (MBT), dibutyyli (DBT) sekä tributyylitina (TBT) PCB DDT HCB HCH Tässä kohdassa ei arvioida dioksiinin mahdollisesti aiheuttamia vaikutuksia, koska ne arvioidaan erikseen kohdassa 8.2.2, Vaikutukset planktiseen ympäristöön sekä 8.4.6, ihmisten terveyteen kohdistuvat vaikutukset.

36 418 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 8 Suomen sedimenttien ruoppausohjeessa olevia raja-arvoja on käytetty kuvattaessa sedimenttien pilaantuneisuuden laajuutta Suomen hankealueelle (katso kohta 5.3.5). Nämä raja-arvot eivät kuitenkaan sovi sellaisinaan käytettäväksi Nord Stream -hankkeen yhteydessä. Tämä johtuu siitä, että putkilinjojen rakentamisesta koituvia oletettuja vaikutuksia ei voi verrata ojitukseen ja kivien upotukseen, sillä rakennustöistä aiheutuvan sedimenttien resuspendoitumisen uskotaan olevan vähäisempää kuin ojituksen aiheuttama resuspendoituminen ja sedimentit vajoavat takaisin paikoilleen lähes samaan paikkaan. Näin ollen sedimenttien ruoppausohjetta ja muita luvussa 5.3 käytettyjä raja-arvoja tulee pitää vain tapana antaa yleiskäsitys sedimenttien tämänhetkisistä saastepitoisuuksista. Haitta-aineiden vapautumisen ja niiden veteen liukenemisen aiheuttamia vaikutuksia koskeva menettelytapa kuvataan jäljempänä. Metallien sekä orgaanisten haitta-aineiden yhteydessä käytetyille tiedoille on luonteenomaista pitoisuuksien ja esiintymistiheyksien suuri alueellinen vaihtelu. Jotta voidaan arvioida mahdollinen haitta-aineiden leviäminen merenpohjasta veteen rakennustöiden yhteydessä on arvioinnissa käytetty maltillista desorptiokertointa (katso myös taulukko 8.7). Desorptiokerroin kertoo, mikä osa sedimenttiin sitoutuneen kemiallisen yhdisteen määrästä desorboituu resuspendoitumisen yhteydessä. Vaikka luvussa 8.1 kuvataan vain abioottiseen ympäristöön liittyviä vaikutuksia, tässä kuvataan myös joitakin saasteiden ekotoksikologiseen potentiaaliin liittyviä parametreja. Arvi oinnissa on käytetty bioaktiivisuuskerrointa, joka kertoo, miten suuri osa desorboituneen kemiallisen yhdisteen määrästä voi siirtyä vesieliöihin ja/tai toimia vuorovaikutuksessa vaikutuskohteen kanssa. Lisätietoja on liitteessä IX ja viitteen /335/ mukaisessa asiakirjassa. Veden laatuun kohdistuvien vaikutusten arviointia on verrattu mitattuihin tausta-arvoihin ja ohjeissa annettuihin raja-arvoihin. Tässä yhteydessä termi ohjeet viittaa Pohjanmeren OSPAR-sopimuksen mukaisiin ekotoksikologisiin arviointiperusteisiin (Ecotoxicological Assessment Criteria eli EAC) /132/. Näitä arviointiperusteita on käytetty verrattaessa pitoi suuk sia hyväksyttyihin pitoisuustasoihin. EAC-arvot ovat eri aineiden pitoisuusrajoina, joiden ylittyessä on ekotoksikologisten vaikutusten riski. Eri aineiden potentiaalisia ekotoksikologisia vaikutuksia ekosysteemiin on arvioitu tarkastelemalla vedessä rakennustöiden aikana ilmenevän haitta-aineen ennakoidun ympäristöpitoisuuden (PEC) ja ennustetun vaikutuksettoman pitoisuuden (PNEC) suhdetta. PEC (Predicted Environmental Concentration) on arvio siitä, paljonko rakentaminen lisää kemikaalia veteen rakentamistoimien aikana ja niiden jälkeen. Tässä tapauksessa PEC-arvo on saatu mallinnustuloksista. PNEC (Predicted No Effect Concentration) on pitoisuus, jonka alapuolella on epätodennäköistä, että tietyn ympäristöalueen ekosysteemiin kohdistuu mitään haitallisia (ekotoksikologisia) vaikutuksia edes pitkäaikaisessa altistuksessa. Kun PNEC-arvo ylitetään, meriympäristöön kohdistuvien vaikutusten riski kasvaa arvon ylitysajan mukaisesti. PNEC on määritelty seuraavasti: Pitoisuus, jonka alapuolella organismeille ei todennäköisesti koidu mitään hyväksyttäviä rajoja ylittäviä vaikutuksia.

37 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku Käytetyt PNEC-arvot on otettu julkaisusta: TNO Environment, Energy and Process Innovation ja ne perustuvat merieläinpääjaksojen toksisuustietoihin sekä joihinkin leviä, äyriäisiä ja kaloja koskeviin lisätietoihin. Niiden kehittämisessä on käytetty uusia arviointikertoimia /361/. Taulukossa 8.7 esitetään tässä tarkasteltujen yhdisteiden PNEC-arvot. Taulukko 8.7. Mallinnuksella tarkasteltujen kemiallisten yhdisteiden desorptio-, bioaktiivisuus- ja PNEC-arvot Kemiallinen Desorptio Bioaktiivisuus PNEC yhdiste (%) (%) (µg/l) Viite Cd ,115 /361/ Hg ,025 /361/ Pb ,1 /361/ Zn ,56 /361/ Cu ,02 /361/ As ,01 /362/ Cr ,47 /361/ Ni ,2 /361/ SUM16PAH ,00009 /361, 363, 364/ TBT ,0005 /363/ PNEC-arvoja on käytetty haitta-aineiden biotoksikologisen potentiaalin kuvaamiseen kaikissa Nord Streamin YVA-selvityksissä, jotta Espoo-raportin ja kaikkien kansallisten raporttien tulokset olisivat vertailukelpoisia keskenään. YVA-prosessin aikana on todettu, että PNECarvot ovat monissa tapauksissa erittäin varovaisia. Esimerkiksi käytetyt kuparin ja sinkin PNEC arvot ovat vain 0,02 ja 0,56 ug/l, mutta EU:n riskiarvioluonnoksessa vastaavat arvot ovat 2,6 ja 7,8 ug/l /365, 366/. Vedessä mitatut tausta-arvot ovat joissain tapauksissa olleet kaksikymmentä kertaa suurempia. Tästä huolimatta PNEC-arvoja voidaan käyttää ympäristövaikutusten mahdollisuuden poissulkemiseen sellaisissa tapauksissa, joissa ennustetut pitoisuudet (PEC) ovat PNEC-arvoja pienempiä. Alusten jätevesistä aiheutuva ravinnekuormitus Kaikki valmistelu- ja rakennustöissä tarvittavat alukset tuottavat jätevettä. Rakennustöiden aikaista jätevesihuoltoa koskeva suunnitelma on valmisteilla. Jätevesien aiheuttamien ravinnepäästöjen vaikutuksia ei siksi voida vielä arvioida. Haitta-aineiden vapautuminen putkilinjasta Vapautuneiden metallien pitoisuudet on laskettu suunnitelmien mukaan käytettävien anodityyppien mukaisesti (katso kappale ). Tarkempia lisätietoja on liitteessä IX luetelluissa lähteissä sekä /367/. Ulkopuolisen korroosion vähentämiseksi putkissa käytettään uhrautuvaa galvaanisesta materiaalista valmistettua katodi-suojausta. Metalli-ionien vapautuminen anodeista riippuu anodimateriaalin kokonaismäärästä sekä metallien vapautumisnopeudesta anodeista. Arvioitu ano-

38 420 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 8 deista vapautuneiden metalli-ionien pitoisuus vedessä (arvioitu ympäristön pitoisuus, PEC) on laskettu ja tuloksia verrattu meriympäristössä hyväksyttäviin tasoihin sekä Suomenlahden taustapitoisuuksiin. Jotta voidaan arvioida pahin mahdollinen metallien vapautumisen toteutuma, laskelmissa on käytetty turvakertoimia. Suomen vesialueella arvioinnissa käytetään suurimpia anodien painoja. Noin 40 % anodimateriaalista vapautuu 50 vuoden aikana (arvio perustuu Pohjanmeren kokemuksiin anodien käyttäytymisestä). Jotta voidaan arvioida vedessä olevan metallipitoisuuden ympäristövaikutukset, PEC arvot on laskettu käyttäen yksinkertaistettua advektio-dispersio-siirtomallia (katso kuva 8.15). Mallissa anodeista vapautuneiden metallien pitoisuudet riippuvat molekyylien diffuusiosta ja mekaanisesta leviämisestä ja on siksi veden nopeuden, anodien etäisyyden sekä lateraalisen ja vertikaalisen leviämisen funktio. Kuva Yksinkertaistettu havainnekuva advektio-dispersio-mallista, jota on käytetty anodeista vapautuvan sinkin leviämisen arviointiin. Malli käyttää seuraavia oletuksia: Alkuperäiseksi alueeksi on asetettu putken ulkoreunan suurin korkeus (noin 1,5 metriä) kerrottuna anodin leveydellä (noin 0,5 metriä). Pöllähdyspilven kaltevuuskertoimeksi on asetettu 0,2 (sekä vertikaaliselle että lateraaliselle leviämiselle) Veden virtausnopeudeksi on asetettu 0,01 m/s, joka on matalin pitkänajan seurantakeskiarvo kahdesta havaintoasemasta Suomenlahdella /77/.

39 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku Ongelmallisimpien metallien (joko pitoisuudeltaan tai ympäristövaikutuksiltaan, kuten myrkyllisyys tai biosaatavuus) PEC-arvoja on verrattu sekä yleiseen Itämeren taustapitoisuuteen /125, 126/ sekä Suomenlahdella mitattuihin taustapitoisuusarvoihin /368/. PEC-arvoja on myös verrattu veden laadulle asetettuihin tasovaatimuksiin sekä PNEC-arvoihin. Arvojen vertailussa on käytetty Pohjanmeren tasovaatimuksia, OSPAR-ympäristövaikutusarvoja (Environ mental Assessment Criteria, EAC) /369/. PNEC arvot perustuvat viimeisimpiin EU:n riskiarviointiraportteihin /370, 371/. Mahdollisuuksien mukaan EU:n TNO raportteja on myös käytetty /372/. Tausta-arvoja alumiinille ei ole ollut saatavilla, eikä EAC tai ONEC-arvoja ole määritetty. Tietoja alumiinin myrkyllisyydestä etsittiin US EPA ECOTOX -tietokannasta /373/. Alumiinin myrkyllisyyden tarkin arviointimenetelmä merivedessä edellyttää LC50-tasoa 120 μg Al/l makeassa vedessä. Käytettävissä olevien tietojen perusteella /374/ arvioon sovellettiin kerrointa Kaasun virtauksen aiheuttama meriveden lämpötilan muutos Ympäristön lämpötilamuutosten määrittämiseksi tehdyt laskelmat on kuvattu kohdassa 8.1.1, Kaasun virtauksen aiheuttama merenpohjan lämpötilan muutos. Putkilinjan aiheuttamat virtausten muutokset Putkilinjan laajamittaisia (kilometrien säteelle ulottuvia) vaikutuksia on arvioitu yleisten merenpohjarakenteiden suunnitteluun ja virtausdynamiikkaan liittyvien periaatteiden mukaisesti. Lähi vaikutuksia (500 metrin etäisyydelle saakka ulottuvia) Itämeren pitkän aikavälin mittausohjelmalle on arvioitu kaksiulotteisen CFD-mallin 1 avulla. Simulaatioissa käytettiin putkilinjaan nähden kohtisuoraan kulkevaa virtausta nopeudeltaan 0,2 m/s, jollainen esiintyy keskimäärin kerran vuodessa, sekä veden syvyyttä 60 metriä. Malli sisältää paikallisen virtauksen putken kohdalla synnyttämän turbulenssin Vaikutusten arviointi Tässä kohdassa kuvaillaan muutoksia, jotka aiheutuvat siirryttäessä nykytilanteesta (vaihtoehto 0) vaihtoehdon 1 tilanteeseen, ellei toisin ilmoiteta. Vaihtoehtojen 1 ja 2 sekä alavaihtoehtojen 1a / 2a välisiä eroja vertaillaan erillisessä luvussa. Arvioinnissa käsitellään vain Suomen hankealueella aiheutuvia vaikutuksia. Myös vaikutuskohteet on rajattu vain Suomen hankealueella oleviin kohteisiin (katso luku 7). Rakentamisvaiheen aikana aiheutuvat vaikutukset Merenpohjalla tehtävät työt, kuten sotatarvikkeiden raivaus, kiviaineksen kasaaminen ja ankkureiden käsittely, aiheuttavat jonkin verran häiriötä vesiympäristöön. Töiden vaikutuksesta sedimentit resuspendoituvat ja kulkeutuvat virtojen mukana. Merenpohjan sedimenttien suspendoi- 1 CFD = Computational Fluid Dynamics eli laskennallinen nestedynamiikka

40 422 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 8 tuminen lisää veden sameutta, ja suspendoituneesta sedimentistä vapautuu ja liukenee jonkin verran haitta-aineita veteen. Sedimenttien leviäminen Sedimenttien leviäminen johtuu ennen kaikkea sotatarvikkeiden raivauksesta, kiviaineksen kasaamisesta ja ankkureiden käsittelystä. Tulos voidaan nähdä vedessä paljaalla silmälläkin läpinäkyvyyden vähentymisenä (katso kohta ) silloin, kun kiintoaineksen pitoisuus pintavesissä on riittävän korkea. Suomenlahdessa on kiintoaineiden pitoisuus normaalisti arviolta 1-4 mg/l. Lisätietoja tästä aiheesta on kohdassa , Suspendoituneet kiintoaineet ja sedimenttien dynamiikka. Jos sotatarvikkeita raivataan räjäyttämällä, se synnyttää ns. sedimenttipilviä. Räjäytystyö sekoittaa sedimentin koko vesimassaan. Kiviaineksen kasaaminen putkilinjan tukemiseksi eroaa tästä, koska se todennäköisesti sekoittaa vain melko pieniä määriä sedimenttiä avomerellä lähellä pohjaa. Asia on näin, koska kiviä ei päästetä vapaasti putoamaan rakennustöitä tekevästä aluksesta. Sen sijaan kiviaines lasketaan merenpohjaan taipuisan putken kautta, millä estetään sedimenttien sekoittuminen koko vesimassaan. Putken laskeminen merenpohjaan ei sekoita sedimenttiä, koska laskeminen tapahtuu hitaasti. Ankkurien laskeminen ja nostaminen putkenlaskualuksen asemoimiseksi aiheuttaa sedimenttipilviä. Ankkurien käsittelyn aiheuttama sedimenttien leviäminen rajoittunee kiviaineksen kasaamisen tapaan lähelle merenpohjaa, koska ankkureita ei uuteen paikkaan siirrettäessä nosteta kuin muutama metri merenpohjan yläpuolelle. Sedimenttien laskeutuessa takaisin merenpohjaan odotettavissa olevan nettosedimentaation vaikutuksia on kuvattu kohdassa 8.1.1, Merenpohjaan kohdistuvat vaikutukset. Sotatarvikkeiden raivaamisesta aiheutuva suspendoituminen Sotatarvikkeet raivataan sijoittamalla merenpohjassa tunnistetun kohteen viereen pieni pa nos pienikokoisella, erityisesti tähän tarkoitukseen kehitetyllä kauko-ohjattavalla laitteella. Sen jälkeen nämä panokset räjäytetään, mikä saa myös itse sotatarvikkeen räjähtämään. Odotettavissa oleva haitallinen ja suora vaikutus veteen ulottuu koko kohteen välittömässä läheisyydessä olevaan vesimassaan (merenpohjasta pintaan saakka). Kun mallinnuksessa otetaan huomioon pienimmätkin hiukkaset, nämä vaikutukset ulottuvat aina 12 kilometrin päähän räjäytyspaikasta räjähteen koosta riippuen (katso taulukko 8.8). Vaikutusalueen koon arviointi perustuu rajana pidettyyn 1 mg/l:n suuruiseen pitoisuuden kasvuun. 1 mg/l on automaattisten veden laadun mittalaitteiden tyypillinen erotusraja. Lisätietoja sotatarvikkeiden raivausprosessista on kohdassa Sotatarvikkeiden raivauksen vaikutukset ovat lyhytaikaisia. Jos raivaaminen tehdään keskeytyksettä, se kestää noin neljä tuntia raivattavaa kohdetta kohden. Jos työ etenisi kohde kerrallaan, kaikkien putkilinjan käytävässä Suomen talousalueella sijaitsevien sotatarvikkeiden raivaaminen kestäisi teoriassa viisi päivää. Tämä aikataulu on varovainen, koska sedimentin pitoisuus suspensiossa voi kohota, jos vierekkäin olevia räjähteitä tuhotaan pienin väliajoin. On kuitenkin epätodennäköistä, että räjähteitä raivattaisiin ilman keskeytyksiä. Työn päätyt-

41 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku tyä suspendoitunut liete häviää vajaassa kolmessa päivässä, minkä vuoksi tämä vaikutus on lyhytaikainen ja täysin palautuva, koska vesi palaa ennalleen muutamassa päivässä. Sotatarvikkeiden raivaamisen tuloksena vapautuvien merenpohjan sedimenttien kokonaistilavuus on noin m 3, mikä vastaa noin tonnia, koska merenpohjan sedimenttien tiheys on suhteellisen pieni. Vaikutus on alueellinen ja ulottuu enintään 12 kilometrin päähän, kun rajana pidetään veden kiintoainepitoisuutta 1 mg/l. Vaikutus on paikallinen ja ulottuu enintään kolmen kilometrin päähän, kun rajana pidetään veden kiintoainepitoisuutta 10 mg/l. On kuitenkin otettava huomioon, että vain pienimmät hiukkaset kulkeutuvat näin kauas; suuremmat partikkelit laskeutuvat takaisin merenpohjaan putkilinjan välittömässä läheisyydessä. Sotatarvikkeiden raivaamisen aiheuttaman suspendoitumisen kokonaismerkityksen arvioidaan olevan vähäinen. Yhteensä 29 räjähtävää sotatarviketta on löydetty vaihtoehto 1:n mukaiselta reitiltä (31 vaihtoehdon 2 mukaiselta reitiltä). Kaikki hävitettävät sotatarvikkeet ovat konventionaalisia räjähteitä Suomen talousalueelta ei ole löytynyt kemiallisen sodankäynnin välineitä. Raivattavien sotatarvikkeiden sijainnit ovat salaisia. Tässä arvioinnissa on kuitenkin käytetty todellisia tietoja sijainnista, panoksista ja merenpohjan tyypistä. Taulukko 8.8. Suspendoituneiden sedimenttien vaikutusalueet, vaikutusaika ja suurin laajuus

42 424 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 8 Kuva Sedimenttipitoisuuden 1 mg/l kestoaika, kun sotatarvikkeita raivataan normaalin sään vallitessa. Malliin liittyvien epävarmuuksien vuoksi mallinnuksen avulla arviointia varten määritettyjä sedimenttipilvien laajuuden ja esiintymisen keston arvoja on Suomen YVA:n osalta korotettu. Kiviaineksen kasaamisen aiheuttama suspendoituminen Kiviainesta on kasattava putkilinjaa merenpohjassa tukeviksi penkereiksi. Kiviainespenkereet rakennetaan karkeasta kiviaineksesta (kappaleiden keskimääräinen halkaisija 6 cm). Käytettävä kiviaines otetaan Suomessa sijaitsevilta merenpohjan soranottoalueilta. Kiviaines kasataan merenpohjaan vesipatsaan läpi aluksessa olevan taipuisan laskuputken avulla (kuva 8.17). Tämä menetelmä mahdollistaa kiviaineksen kasaamisen oikeaan paikkaan ja estää sameuden (kiintoaineksen) lisääntymisen ylemmissä vesikerroksissa, koska putoava kiviaines ei sekoita koko vesipatsasta. Lähellä merenpohjaa olevassa vedessä esiintyy kuitenkin joitain paikallisia ja haitallisia vaikutuksia (arvioidaan, että tyypillisesti vähintään % sedimentin massasta pysyy enintään 10 metrin korkeudella merenpohjasta). Putkilinjojen rakentaminen edellyttää kaikkiaan 146 kiviainespengertä. Lisätietoja kiviaineksen kasauksesta on kohdissa ja Kiviaineksen kasaamisen vapauttamien sedimenttien kokonaismääräksi arvioidaan noin 5200 tonnia vaihtoehdon 1 tapauksessa (5500 tonnia vaihtoehdon 2 tapauksessa), kun mukaan lasketaan sekä luoteisen että lounaisen putkilinjan rakentaminen. Eri putkilinjoja varten tehtävien muokkaustöiden välinen aika on kuitenkin noin yksi vuosi. Työ alkaa ennen ensimmäisen putkilinjan laskua tapahtuvasta kiviaineksen kasaamisesta ja päättyy toisen putkilinjan laskun jälkeiseen kiviaineen kasaamiseen. Kiviaineksen kasaaminen päättyy 2½ vuoden

43 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku kuluttua siitä, kun ensimmäisen kiviainespenkereen rakentaminen Suomen talousvyöhykkeellä alkoi. Kiviainespenkereet kasataan peräkkäin, ja jokaisen penkereen kasaaminen kestää arviolta 1-4 työpäivää (katso kohta ). Kuva Kiviaineksen kasaaminen on tarpeen putkilinjan kannattelemiseksi epätasaisella merenpohjalla. Kasaaminen tapahtuu taipuisalla laskuputkella varustetusta aluksesta. Penkereet kasataan putkilinjan reitille yksi kerrallaan. Tapauksissa, joissa sameus on yli 1 mg/l, vaikutus kuitenkin ulottuu enintään 9 kilometrin pää hän sameuden aiheuttajasta, kun sameus suuruudeltaan 10 mg/l ulottuu enintään 1 kilometrin päähän (katso taulukko 8.9). Vaikutus palautuu kuitenkin sitä edeltävään tilaan alle kahden vuorokauden kuluessa, mikä tarkoittaa, että vaikutukset ovat täysin palautuvia ja pysyvät paikallisina lähellä pohjaa olevissa vesissä lyhyen aikaa. Taulukko 8.9. Suspendoituneiden sedimenttien vaikutusalueet, vaikutusaika ja suurin laajuus normaalien sääolojen vallitess

44

45 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku Sedimenttien suspendoitumista aiheuttavia toimia ovat ankkurien laskeminen merenpohjaan sekä niiden nostaminen ja siirtäminen uuteen paikkaan (jolloin ankkurissa oleva sedimentti huuhtoutuu) sekä ankkuriketjun merenpohjaa pyyhkivä liike putkenlaskualuksen liikkuessa (katso ankkurien sijoittelua esittävää kaavakuvaa 8.19). Ketjun pyyhkäisy nostaa sedimenttiä, muttei aiheuta merkittävää sekoittumista, koska nopeudet ovat pieniä (keskimäärin 0,1 m/s). Lisätietoja ankkurien käsittelyprosessista on kohdissa ja Kuva Tyypillinen ankkurointialue. Kuvassa nähdään hinaajien tekemät ankkurien siirrot (asemasta A asemaan B). Näin menetellään putkenlaskualuksen liikkuessa eteenpäin putkenlaskuprosessin sallimalla nopeudella (tyypillisesti 2-3 kertaa päivässä). Resuspendoituneiden sedimenttien arvioitu määrä on kg ankkurointia kohden /334/. Kun ankkuria nostetaan pohjasta vain hieman sen yläpuolelle (jotta se voidaan siirtää seuraavaan paikkaan), suurimman osan ankkuriin tarttuneesta maa-aineksesta oletetaan putoavan takaisin merenpohjaan. Oletus on, että enintään 160 kg sedimenttiä suspendoituu. Putkenlaskualus on ankkuroitu 12 ankkurilla, ja se liikkuu keskimäärin 500 metriä ennen kuin ankkureita on taas siirrettävä. Näin ollen kilometriä kohden tulee 24 ankkurin siirtoa. Koska putkilinja kulkee 375 km:n matkan Suomen talousvyöhykkeellä, ankkurin siirtoja tulee noin 9000 kappaletta. Tämän arvioidaan aiheuttavan sedimenttitonnin suspendoitumisen veteen. Jos varovaisesti arvioidaan, että molemmat putkilinjat lasketaan Suomen talousalueella ankkuroidun putkenlaskualuksen avulla, Suomen talousalueella irtoavan sedimentin kokonaismäärän arvioidaan olevan noin 3000 tonnia. Jos molemmat putkilinjat lasketaan ankkuroitavan laskualuksen avulla vapautuneiden sedimenttien kokonaismäärän arvioidaan olevan noin 60 % sotatarvikkeiden raivauksen tai kiviaineksen kasaamisen vapauttami-

46

47 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku nykytilannetta lisäämällä veden sameutta ja kemikaalien pitoisuutta siinä. Sedimentti asettuu takaisin merenpohjaan jonkin ajan kuluttua hiukkasten kemiallisen ja fysikaalisen koostumuksen mukaan, mikä tekee tästä vaikutuksesta palautuvan. Tämän vaikutuksen merkittävyys on arvioitu keskisuureksi, koska sedimentit ovat jossain määrin saastuneita (katso kohta 5.3.5), ja monet sidosryhmät ovat ilmaisseet huolensa tästä asiasta. Mallinnuksesta saatujen tulosten mukaan putkistojen rakennusvaiheessa vapautuvien sedimenttien kokonaismäärä on noin tonnia ( tonnia vaihtoehdon 2 tapauksessa), mikä siis on kaikkien toimintojen yhteensä vapauttama määrä (taulukko 8.10). Vertailun vuoksi mainittakoon, että lasketut määrät edustavat alle yhtä prosenttia siitä sedimentin määrästä ( tonnia), jonka kerran 10 vuodessa sattuva myrsky irrottaa (katso kohta , Suspendoituneet kiintoaineet ja sedimenttien dynamiikka). Koska merenpohjan muokkaustoimet kuitenkin kohdistuvat vain tiettyihin alueisiin kerrallaan, Suomen hankealueella sedimenttiä suspendoituu vain varsin pieniä määriä kerrallaan. Kun otetaan huomioon suspendoituneiden kiintoaineiden normaali taustapitoisuus ja veden kokonaistilavuus noin kuutiokilometriä, Suomenlahdessa on normaaleissa olosuhteissa suspendoituneita kiintoaineita tämän mukaan yhteensä noin 2 miljoonaa tonnia. Minkään merenpohjassa tapahtuvan toiminnan tuloksena tapahtuvan sedimentin leviämisen ei arvioida ulottuvan yli 12 kilometrin etäisyydelle syntypaikasta, kun mittana pidetään pitoisuutta, joka ylittää arvon 1 mg/l. Pitoisuutta 10 mg/l, jolla saattaa olla vaikutusta ympäristön eliöstöön, ei odoteta esiintyvän kauempana kuin kolmen kilometrin etäisyydellä sotatarvikkeiden raivauksen aiheuttaman samentuman syntymispisteestä tai kauempana kuin yhden kilometrin päässä muista toimista aiheutuneiden samentumien lähteestä. Siksi vaikutus on enimmäkseen paikallinen, mutta sotatarvikkeiden raivauksen tapauksessa alueellinen. Kun työ päättyy (kukin työ kestää noin muutaman päivän yhdessä paikassa), kiintoaineiden pitoisuuden vedessä odotetaan pienenevän tausta-arvoa pienemmäksi alle kolmen vuorokauden kulu essa, joten vaikutus on hyvin lyhytaikainen. Sotatarvikkeiden raivauksen tuloksena syntyneitä vaikutuksia lukuun ottamatta muut vaikutukset esiintyvät todennäköisesti ennen kaikkea lähellä pohjaa olevissa vesissä. Hankkeen töiden tuloksena leviävien sedimenttien kokonaisvaikutusalueeksi arvioidaan alle 400 km 2, kun rajana pidetään kiintoainepitoisuutta 1 mg/l. 10 mg/l ylittävien kiintoainepitoisuuksien vaikutusalue on pienempi kuin 20 km 2. Vertailun vuoksi tämä on alle 0,2 % Suomen hankealueesta, jolla veden syvyys on yli 40 metriä. Toinen vertailukohta on se, että suspendoituneiden kiintoaineiden pitoisuus Suomenlahden vedessä vaihtelee normaalisään vallitessa tyypillisesti välillä 1-4 mg/l /111/. Myrskysään aikana sedimenttipitoisuudet ovat suurempia: noin 30 mg/l kerran kymmenessä vuodessa esiintyvän myrskyn aikana lähellä pohjaa olevissa vesissä (noin kymmenen metriä merenpohjan yläpuolella). Mallinnuksen ja vertailevan tutkimuksen tulokset osoittavat, että hanke aiheuttaa vain rajallisia muutoksia taustatilanteeseen ja niitäkin enimmäkseen paikallisesti alueilla, joilla rakennustyötä tehdään, lähellä merenpohjaa ja lyhytaikaisesti. Sedimentin leviämisen kokonaismerkityksen veden laadulle arvioidaan näin ollen olevan vähäinen. YVA-työssä käytetyn mallin tarkempi kuvaus ja tulosten tulkinta ovat liitteessä XI.

48 430 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 8 Taulukko Nord Stream -hankkeen rakennustöiden (sotatarvikkeiden raivauksen, kiviaineksen kasauksen ja ankkurien käsittelyn) aikana Suomenlahdella syntyvien sedimenttipilvien mallinnetut määrät ja vertailu veteen normaalioloissa sekä kerran kymmenessä vuodessa esiintyvän myrskyn aikana suspendoituneiden kiintoaineiden määrään. Vaihtoehtoja on vertailtu kiviaineksen kasauksen kohdalla. Ravinteiden leviäminen rakennustöiden yhteydessä Ravinteet ovat olennainen osa kaikkia ekosysteemejä, koska ne vaikuttavat perustuotan non määrään (joka vedessä koostuu levistä ja merenpohjan makrofyyteistä). Vesieko systee meissä tärkeimmät ravinteet ovat typpi (N) ja fosfori (P). Nämä ravinteet eivät sellaisenaan ole suoraan haitallisia meriorganismeille tai ihmisille. Liiallisella ravinnemäärällä saattaa kuitenkin olla haitallisia vaikutuksia, koska se kiihdyttää kasviplanktonin, erityisesti syanobakteerien, kasvua Itämeressä. Runsaasti orgaanisia aineita sisältävät, niin sanotuille kerääntymisalueille syntyneet pehmeät sedimentit (katso kohta sekä kartaston kartat MAP GE-3a-F MAP GE-3d-F) Suomen hankealueella sisältävät huomattavia määriä ravinteita (katso kohta ). Nämä ravinteet ovat tyypillisesti sitoutuneina sedimentin hiukkasiin tai kemiallisiin yhdisteisiin ja saattavat vapautua veteen sedimentin levitessä rakennustöiden vuoksi, mikä saattaisi lisätä biologista kasvua. Kuitenkin ainoastaan ravinteiden liuennut osa on suoraan käytettävissä biologiseen kasvuun. Osa vapautuneiden sedimenttien sisältämistä ravinteista saattaa rakennustöiden yhteydessä liueta veteen. Lisäksi ravinteita on liuenneena sedimenttien huokosveteen, ja ne saattavat vapautua veteen merenpohjaan kohdistuvien toimien seurauksena, kuten kasattaessa kiviainesta pehmeän sedimentin päälle. Näin ollen ravinteita saattaa liueta veteen hiukkasista tai vapautua valmiiksi liuenneina huokosvedestä. Jos kasvit (esim kasviplankton) hyödyntävät niitä, ne kulkeutuvat eteenpäin ravintoketjussa. Osa ravinteista jää kuitenkin sitoutuneiksi hiukkasiin (eikä tuolloin ole biologisesti hyödynnettävää) ja lopulta laskeutuu takaisin merenpohjaan. Osana Nord Streamin Espoo-raportin dokumentaatiota Ruotsin ympäristönsuojelun tutkimuslaitos (IVL) on laskenut typpi- ja fosforipanosten massataseen koko Nord Stream -hankealueelle. Tulosten mukaan kaikki rakennustöiden seurauksena vapautuneet ravinteet laskeutuvat takaisin 5-10 vuoden kuluessa. Kuitenkin ainoastaan murto-osa alun perin vapautuneista ravinteista muuttuu biologisesti hyödynnettäviksi ja säilyy näin kauan ravintoketjussa. Näiden päätelmien perusteella tullaan siihen tulokseen, että ravinteiden leviämisen vaikutus on palautuva. Kestoaikaa voidaan pitää lyhyenä takaisin merenpohjaan laskeutuvien hiukkasten ja ravinteiden osalta, mutta keskisuurena vesipatsaaseen liuenneena vapautuvan fraktion osalta.

49 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku Halokliinin ja termokliinin olemassaolo on tässä suhteessa tärkeää, koska niiden esiintyminen estää tehokkaasti ravinteiden pystysuuntaisen kulkeutumisen pohjan läheltä valokerrokseen. Jos rakennustyöt siis tehdään kesäaikaan ja termokliini on olemassa, se vähentää tehokkaasti ravinteiden kulkeutumista pintavesiin ja valokerrokseen. Halokliini on myös pysyvästi olemassa varsinaisen Itämeren pohjoisosassa yli 170 kilometrin matkalla putkilinjan reitillä, minkä lisäksi Suomenlahden länsi- ja keskiosissa esiintyy satunnaisesti vähäisempiä halokliinejä (katso luku 5.3) sen mukaan, miten Tanskan salmista saapuu suolavesipulsseja. Kiviainesta kasattaessa ja ankkureita käsiteltäessä suurin osa dispergoitumisesta tapahtuu tyypillisesti vesimassoissa, jotka sijaitsevat halokliinin ja termokliinin tyypillisen esiintymissyvyyden alapuolella. Sotatarvikkeita raivattaessa ravinteet kuitenkin jakautuvat tasaisesti kautta koko vesimassan. Ravinteiden vapautumista pidetään suorana ja haitallisena vaikutuksena, koska se lisää veden ravinnepitoisuutta. Ravinteiden vapautuminen rakennustoimien aiheutettua sedimenttien resuspendoitumista ja leviämistä saattaa myös aiheuttaa epäsuoria vaikutuksia kiihdyttämällä kasviplanktonin kasvua ja lisäämällä biomassan määrää, jos ravinteet pääsevät valoisaan vyöhykkeeseen. Perustuotannon kiihtyminen saattaa vaikuttaa myös luonnollisena prosessina tapahtuvan orgaanisten aineiden hajoamisen vaatimaan hapenkulutukseen Pohjasedimenteissä nyt olevien ravinteiden oletetaan jossain vaiheessa palaavan luonnollista tietä takaisin veteen lisäämään perustuotantoa vaikka sedimenttejä ei sekoitettaisi (myrskyjen tai ihmisen toiminnan tuloksena). Hanke edistää tätä prosessia, mutta vähäisessä määrin verrattuna jokien mereen tuomien ravinteiden määrään. Merenpohjan mitattujen ravinnepitoisuuksien sekä sotatarvikkeiden raivaamisen, kiviaineksen läjityksen ja ankkurien käsittelyn tuloksena vapautuneiden sedimenttien määrän perusteella on laskettu arvio Suomen talousvyöhykkeellä rakennustöiden aikana vapautuvan ty pen ja fosforin määrästä (katso taulukko 8.11). Rakentamisen aikana vapautuvien ravinteiden ja haitta-aineiden määrää koskevien laskelmien tulokset ovat konservatiivisia, koska merenpohjaan kohdistuvien muokkaustoimien määrä on laskelmien teon jälkeen vähentynyt. Taulukossa 8.11 esitettyjä tuloksia voidaan pitää niin sanottuna pahimpana tapauksena. Lisäksi kiviaineksen kasauspaikkojen määrää on vähennetty (molempien putkilinjojen kohdalla) laskelmien teon jälkeen. Laskelmien mukaan sedimenteistä rakennustöiden aikana vapautuvien ravinteiden kokonaismäärä vastaa 64 tonnia fosforia ja 308 tonnia typpeä (vaihtoehdon 2 tapauksessa 65 tonnia fosforia ja 313 tonnia typpeä) (katso taulukko 8.11). Vertailun vuoksi todettakoon, että nämä määrät ovat noin 1 % Suomenlahteen ulkopuolelta vuosittain tulevasta fosforikuormituksesta ja noin 0,2 % siihen ulkopuolelta vuosittain tulevasta typpikuormituksesta (katso myös kohta 5.3.6). Ravinteiden kokonaismäärät muodostavat noin 1,6-1,2 % vuosittaisesta sisäisestä typpikuormituksesta ja 1,6-0,4 % fosforikuormituksesta. Sisäinen kuormitus tarkoittaa yleisesti ottaen sitä, että biologisen toiminnan kulutettua kaiken hapen lähellä merenpohjaa olevasta vedestä fosforia vapautuu merenpohjan sedimenteistä veteen. Konservatiivinen arvio on, että 60 % kaikkiaan vapautuneesta fosforista liukenee ja tämä fraktio on siksi biologisesti hyödynnettävissä ja saattaa aiheuttaa haitallisia vaikutuksia biologi-

50 432 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 8 selle kasvulle /375/. Siksi arvioidaan, että rakennustöiden aikana vapautuu kaikkiaan noin 38 tonnia biologisesti hyödynnettävissä olevaa fosforia. Samoin biologisesti hyödynnettävän typen määräksi voidaan konservatiivisesti arvioida 40 % koko vapautuvasta typpimäärästä, jolloin biologisesti hyödynnettävissä olevaa typpeä siis vapautuisi kaikkiaan noin 123 tonnia. Taulukko Nord Stream -hankkeen rakennustöiden (sotatarvikkeiden raivauksen, kiviaineksen kasauksen ja ankkurien käsittelyn) aikana Suomen hankealueella syntyvien sedimenttipilvien sisältämät arvioidut ravinteiden (fosforin ja typen) (keskimääräiset) kokonaismäärät ja vertailu Suomenlahden ulkoiseen ja sisäiseen ravinnekuormitukseen. /51, 105/ /104/ /107/ Ravinne Sedimenttipilvien sisältämä kokonaismäärä, tonnia Sedimenttipilvien sisältämä biologi sesti hyödynnet tävissä oleva koko naismäärä (tonnia) Suomenlahden kuormitus, tonnia ulkoinen sisäinen Fosfori (P) Typpi (N) On myös korostettava sitä, ettei Nord Stream -hanke tuo lisää ravinteita veteen Suomen hankealueella, vaan mahdollisesti vapauttaa sedimentissä olemassa olevia ravinteita veteen. Jonkin ajan kuluttua nämä ravinteet kerrostuvat takaisin merenpohjaan. Ravinteiden vapautuminen lisää ravinnepitoisuutta normaaleissa rajoissa, minkä vuoksi sen vaikutuksen vesimassaan arvioidaan olevan vähäinen ja Suomen hankealueella vallitsevissa oloissa vähämerkityksinen. YVA-työssä käytetyn mallin tarkempi kuvaus ja tulosten tulkinta ovat liitteessä XI. Haitta-aineiden leviäminen Merenpohjassa haitta-aineet esiintyvät tyypillisesti sedimenttihiukkasiin sitoutuneina kerääntymis- (sedimentoitumis-) alueilla tai esiintyvät huokosveteen liuenneina. Haitta-aineilla, joilla tässä tarkoitetaan metalleja ja orgaanisia haitta-aineita, voi kohonneina pitoisuuksina olla haitallisia vaikutuksia eliöihin. Suoria ja haitallisia vaikutuksia mahdollisesti aiheuttavat pitoisuudet vaihtelevat haitallisen aineen ja vaikutuksen kohteen eli eläin- tai kasvilajin mukaan. Haitta-aineen toksikologinen (organismille myrkyllinen) vaikutus edellyttää yleisesti, että haitta-ainetta esiintyy biologisesti hyödynnettävänä (veteen liuenneena). Biologinen hyödynnettävyys (biosaatavuus) tarkoittaa sitä määrää ainetta, joka voi imeytyä organismien kudoksiin ja näin vaikuttaa niiden fysiologiaan. Biosaatavuus on ehkä tärkein tekijä määritettäessä sitä, missä määrin tietty vedessä tai sedimentissä oleva haitta-aine päätyy ravintoketjuun ja kertyy biologisiin kudoksiin. Tiukasti savekkaisiin sedimentteihin sitoutuneiden haitta-aineiden biosaatavuus on yleensä melko vähäistä /361, 376/. Kun metallit ja orgaaniset saasteet pääsevät resuspendoitumisen yhteydessä vesipatsaaseen, osa niistä pysyy sitoutuneena hiukkasiin ja osa pysyy liuenneena tai liukenee (desorboituu) veteen. Veteen liuenneina pysyvät haitta-aineet voivat siirtyä ravintoketjuun, jossa ne saattavat biokertyä. Tietyn ajan jälkeen haitta-aineet tyypillisesti pa -

51 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku laavat merenpohjaan sedimentaatioprosessin myötä (katso luku 5.3 ja kartaston sedimen taatio alueita ja haitta-aineiden sedimentteihin leviämistä koskevia karttoja). Happiolosuhtet vaikuttavat haitta-aineiden biosaatavuuteen. Hapettomilla alueilla metallit esiintyvät enimmäkseen sulfideina ja ovat siksi veteen liukenemattomia (katso luku 5.3). Ra ken nustöiden aikana sedimentti ja siinä olevat sulfidit saattavat hapettua, jolloin ph laskee ja metallien liukoisuus kasvaa. Metallien liukoisuus on vaikeasti ennustettavissa, koska hapettumista ja pelkistymistä ohjaavat olot vaihtelevat suuresti. Siksi arvio on tehty konservatiivisesti. Veteen liuenneiden metallien pitoisuus ei luultavasti täysin kuvaa biosaatavuutta, koska suuri osa veteen siirtyvistä metalleista on sitoutunut kiinteisiin aineisiin. Osa vapautuneiden sedimenttien sisältämistä haitta-aineista saattaa ravinteiden tapaan liueta veteen rakennustöiden yhteydessä. Rakennustyöt eivät lisää haitta-aineiden määrää hankealueella, mutta muuttavat niiden sijaintia. Haitta-aineita on liuenneena sedimenttien huokosveteen, ja ne saattavat vapautua veteen merenpohjaan kohdistuvien toimien seurauksena, kuten kasattaessa kiviainesta pehmeän sedimentin päälle. Näin ollen haitta-aineita saattaa liueta veteen hiukkasista tai vapautua valmiiksi liuenneina huokosvedestä. Jos eläimet tai kasvit (esim. kalat tai kasviplankton) absorboivat haitta-aineita, ne kulkeutuvat eteenpäin ravintoketjussa. Metallien ja orgaanisten haitta-aineiden leviämisen merkityksen tässä YVA:ssa katsotaan olevan suuri, koska sedimentit sisältävät jossain laajuudessa haitta-aineita (katso kappale 5.3.5) ja eri osapuolet ovat ilmaisseet huolensa asiasta erityisesti rakentamisen aiheuttamista vaikutuksista. Huomioitavaa kuitenkin on, etteivät rakentamistoimet tuota Itämereen lisää haitta-aineita vaan vaikutukset johtuvat pääosin sedimentteihin kerrostuneiden haitta-aineiden uudelleen sijoittumisesta. Halokliinin ja termokiinin olemassaolo on tärkeää niin ravinteiden kuin myös haitta-aineiden vapautumisen kannalta, koska ne estävät tehokkaasti haitta-aineiden pystysuuntaisen kulkeutumisen pohjan läheltä ylempiin pintavesiin, missä valo mahdollistaa fotosynteesin (katso koh ta 5.4.1). Sedimentteihin kerrostuneiden haitta-aineiden mahdollisesta myrkyllisyydestä huolimatta voidaan olettaa, että rakentamistoimien seurauksena veteen leviävien haitta-aineiden määrän oletetaan olevan hyvin pieni. Tämä johtuu erityisesti siitä, ettei mikään suspensiota aiheuttavista toimenpiteistä, kiviaineksen kasaus, sotatarvikkeiden raivaus tai ankkureiden käsittely aiheuta pilaantuneiden sedimenttien kriittistä leviämistä. Arvioinnin tulokset osoittavat lyhytaikaista PNEC arvojen ylittymistä kahdella arvioidulla haitta-aineella, kuparilla ja PAH-aineilla (katso kappale ) /335, 336/. Tulosten hahmottamiseksi rakentamistoimien aikana vapautuvia pitoisuuksia on verrattu taustapitoisuuksiin sekä arvioituihin sisäiseen ja ulkoiseen kuormitukseen. Tulokset on laskettu lisäämättä taustapitoisuuksia, joten ne edustavat vain arvioituja rakennustoimien aiheuttamien pitoisuuksien lisäyksiä.

52 434 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 8 Suomenlahden haitta-aineiden taustapitoisuuksista on vain hyvin vähän tutkimustuloksia. Vuonna 2006 suoritettujen tutkimusten mukaan /368/ kuparin pitoisuuden vedessä havaittiin sijoittuvan välille 8,5-11 ug/l neljällä mittausasemalla (yksi näyte / asema) jotka sijaitsivat Suomenlahden saariston sisä- ja ulkoreunoilla. Havaintotulosten mukaan näyttäisi siltä, että mitatut pitoisuudet vedessä voivat olla jopa yli 400 kertaa suuremmat kuin arvioidut pitoisuudet (arvioitu enimmäispitoisuus kiviaineksen kasaamisen osalta on 0,15 ug/l) rakentamistoimien aikana vapautuvalle kuparille. Vaikka haitta-aineiden pitoisuuksien vaihteluja on vaikea arvioida, näyttäisi voitavan todeta, että nykyiset taustapitoisuudet ovat huomattavasti korkeampia kuin hankkeen siihen tuomat lisäykset. Lisäksi, hankkeen arvioidut enimmäispitoisuudet ovat selvästi alle laboratorioiden pienin mitattavan mahdollinen pitoisuuden (1 ug/l, epävarmuus 20 %) Rakentamisesta aiheutuva pitoisuuksien lisääntyminen häviää suurimmankin arvion mukaan alle kahdessa päivässä toiminnon lopettamisen jälkeen. Pisin yksittäinen etäisyys, jolla PNEC-arvon ylityksiä on arvioitu tapahtuvaan on 16 kilometriä lähteestä, mkä tarkoittaa vaikutuksen olevan alueellinen. Vaikutusten arvioidaan olevan kuitenkin pääosiltaan paikallisia, koska valtaosa vaikutuksista rajoittuu muutaman kilometrin etäisyyteen lähteestä ja sijaitsee pohjan läheisissä vesissä lukuunottamatta sotatarvikkeiden raivausta. Vaikutukset ovat myös hyvin palautuvia, sillä vaikutukset häviävät sedimentin kerrostuessa uudelleen merenpohjaan tai laimentuessa vesimassaan. Vapautuvien metallien kokonaismäärää voidaan verrata Itämeren ja Suomenlahden vuoden 2000 sekä sisäiseen että ulkoiseen kuormitukseen kuvattaessa hankkeen tuomaa lisäystä taustapitoisuuteen verrattuna (Taulukko 8.12). Esimerkiksi Suomen hankealuella vapautuva kuparin määrä vastaa 0,6 % arvioidusta Suomenlahden ulkoisesta kuormituksesta (~ kg ) (ulkoinen kuormitus sisältää vain vesiä pitkin tulevan kuormituksen, esimerkiksi ilman kautta tulevaa kuormitusta ei ole sisällytetty tähän arvioon). Muiden arvioitujen metallien arvot, jotka eivät ylitä PNEC arvoja, on esitetty taulukossa Toisen arvion mukaan metallien taustapitoisuus on esitetty määrittävän mahdollisen muutoksen nykytilanteessa. Arvion mukaan näyttäisi siltä, että kuparin rakentamisesta vapautunut kokonaismäärä saattaa vastata noin 2-3% vedessä Suomenlahdella normaalilla säällä vallitsevissa olosuhteissa olevasta sedimenttiperäisestä kuparista. Vapautuvan kuparin määrä vastaa yhtä prosenttia siitä kuparimäärästä, jota veteen vapautuu yhden tunnin myrskyn aikana, joita alueella on kerran kymmenessä vuodessa. Laskelmissa otettiin huomioon vain yli 20 metrin syvyiset alueet Suomenlahdella. Koska arviointi on tehty käyttäen erittäin varovaisia arvoja, voidaan todeta, että vapautuva kupari vaikuttaa meressä jo luonnostaan oleviin kuparimääriin vähäisesti. Orgaanisten haitta-aineiden vapautuva kokonaismäärää on verrattu sisäiseen ja ulkoiseen kuormitukseen (Taulukko 8.13). Kokonaismäärä PAH-aineista, jotka vapautuvat rakentamistoimien aikana on varovaisesti arvioituna noin 1,9 kg. Tämä vastaa 1,9 % määrästä jonka on arvioitu olevan Suomenlahdessa normaalilla säällä, ja 0,39 % määrästä myrskysäällä 10 vuoden aikajaksolla. PAH yhdisteiden pitoisuuksista ei ole tietojen mukaan tehty tutkimuksia vesikolumnista, joiden tuloksia olisi voitu hyödyntää arviointityössä. Kuitenkin voidaan todeta että hankkeen arvioidut enimmäispitoisuudet (kiviaineksen kasaamisen osalta 0,00096 ug/l)

53 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku ovat selvästi alle laboratorioiden pienin mitattavan mahdollinen pitoisuuden (0,1 ug/l, epävarmuus 30 %). Taulukko Nord Stream -hankkeen rakennustöiden (sotatarvikkeiden raivauksen, kivi ainek sen kasauksen ja ankkurien käsittelyn) aikana Suomen hankealueella syntyvien sedimenttipilvien sisältämät arvioidut tiettyjen metallien (keskimääräiset) kokonaismäärät ja niiden vertailu Itämeren ja Suomenlahden metallikuormitukseen. Merkintä et (ei tietoja) tarkoittaa, että tietoja ei ole käytettävissä /51/. Metalli Rakennusaikaisten sedimenttipilvien sisältämä kokonaismäärä, kg (2,5 vuoden pituisen rakennusvaiheen aikana vapautuvat määrät) Ulkoinen kuormitus vuonna 2000, kg Itämeri Suomenlahti Suomenlahdessa suspendoituneena olevien partikkeleihin sitoutuneiden saasteiden keskimääräiset pitoisuudet, kg Normaalien vesiolosuhteiden aikana Kerran kymmenessä vuodessa esiintyvän myrskyn aikana Arseeni * (As) 497 et et Kadmium * (Cd) Kromi (Cr)* 668 et et Kupari (Cu) Elohopea * (Hg) Nikkeli * (Ni) 1962 et et Lyijy * (Pb) Sinkki * (Zn) * Ei ylitä PNEC-arvoa Taulukko Arvioitu kokonaismäärä (keskiarvo) Nord Stream projektin rakentamistoimenpiteiden (sotatarvikkeiden raivaus, kiviaineksen kasaus ja ankkurien käsittely) aikana pöllähtävissä sedimenteissä olevista orgaanisista haitta-aineista Suomen hankealueella Haittaaine Rakennusaikaisten sedimenttipilvien sisältämä kokonaismäärä, g Suomenlahdessa suspendoituneena olevien partikkeleihin sitoutuneiden haitta-aineiden keskimääräiset pitoisuudet Normaalien sääolosuhteiden vallitessa, vedessä, g PCB** 7, DDT** 6, HCB** 5, HCH** 5, MBT* 61, DBT* 39, TBT* 170, PAH 1933, * Ei ylitä PNEC-arvoa ** Ei mallinnettu Kerran kymmenessä vuodessa esiintyvän myrskyn aikana, g Yhteenvetona haitta-aineiden vapautumisen vaikutuksista voidaan todeta, että haitta-aineiden liukenevuus veteen on hidasta.ja että rakennustoimien arvioidaan aiheuttavaan pääasiassa vain haitta-aineiden uudelleen sijoittumista merenpohjaan. Rakentamistoimenpiteiden seurauksena leviävien haitta-aineiden määrän arvioidaan olevan pieni ja kohonneiden pitoi-

54 436 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 8 suuksien ajanjakson lyhytaikainen. Rakentamistoimet myös tapahtuvat vain yhdessä paikassa reittilinjalla kerrallaan. Lisäksi todettakoon, että Suomen hankealueen sedimenttien metalli ja orgaanisten yhdisteiden pitoisuudet jäävät selvästi taso 2 alle ja ovat yleisesti ruoppaus- ja läjityskelpoisia Ympäristöministeriön ruoppausohjeen perusteella (taso 1:n ylittävät pitoisuuden viranomaisen hyvksynnän perusteella). On tosin huomattava, ettei ohje ole sellaisenaan sovellettava tässä, koska hankeeseen ei ole sunniteltu ruoppaus- tai läjitystoimintaa Suomen hankealueella. Edellä mainittujen perusteella rakentamistoimiin liittyvän haitta-aineiden leviämisen vaikutusten merkittävyys on arvioitu olevan vähäinen. YVA-työssä käytetyn mallin tarkempi kuvaus ja tulosten tulkinta ovat liitteessä XI. Haittaaineiden vaikutuksia bioottiseen ympäristöön käsitellään luvussa 8.2. Jätevesipäästöistä aiheutuva ravinnekuormitus Kaikkiin rakennustöihin (sotatarvikkeiden raivaamiseen, kiviaineksen kasaamiseen, putkien kuljetukseen, merellä tapahtuvaan putkenlaskuun, veden alla tapahtuvaan putkien yhdistämiseen, ja ankkurien käsittelyyn) tarvittavien alusten jätevedet on myös hävitettävä. Rakennustöiden aikaista jätevesihuoltoa koskeva suunnitelma on valmisteilla. Suunnitelman on tarkoitus varmistaa, ettei jätevesiä lasketa mereen, vaan ne tyhjennetään satamassa. Käyttövaiheen aikana Haitta-aineiden vapautuminen putkilinjasta Nord Streamin putkilinjat ovat teräsputkia, jotka on päällystetty polypropeenilla ja betonilla, joka sisältää rautamalmia (katso myös luku 3.3). Ulkoisen korroosion minimoimiseksi merenpohjan putkilinjojen katodinen korroosiosuojaus perustuu galvaanisesta aineesta valmistettujen suoja-anodien käyttöön. Vastaavan tyyppistä korroosiosuojausta käytetään mm. laivoissa ja satamissa. Kuten luvussa 3.3 on mainittu, anodiaineina käytetään sekä indiumaktivoitua alumiinia että sinkkiä. Sinkkianodit ovat välttämättömiä alueilla, joilla suolapitoisuudet ovat hyvin alhaisia, kuten Suomenlahdella. Suomen aluevesillä käytettävien anodien kokonaismassa käsittää 1011 tonnia alumiiniseosta ja 2845 tonnia sinkkiseosta. Sekä sinkki- että alumiinianodit sisältävät pieniä määriä kadmiumia (< 0,01 %). Lisäksi sinkkianodit sisältävät pieniä määriä lyijyä (< 0,01 %). Anodit asennetaan 7-9 putkiliitoksen välein, jolloin anodien välimatkaksi tulee 85,4-109,8 metriä. Putkilinjojen anodien mahdolliset vaikutukset veden laatuun liittyvät putkilinjojen elinkaaren aikana anodimateriaaleista vapautuviin metalli-ioneihin. Metalli-ionien vapautuminen on riippuvainen anodimateriaalin kokonaismäärästä sekä,ionien vapautumisnopeudesta Putkilinjaan asennetuista alumiinianodeista veteen irtoavien metalli-ionien odotetut pitoisuudet on laskettu, ja niitä on verrattu meriympäristössä hyväksyttäviin tasoihin sekä otetuista näytteistä saatuihin taustapitoisuuksien keskiarvoihin (katso taulukko 8.14).

55 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku Taulukko Alumiini- ja sinkkianodeista peräisin olevat metalli-ionipitoisuudet vesipatsaassa yhden metrin päässä putkilinjasta verrattuina taustapitoisuuksiin, vedenlaatukriteereihin ja PNEC-arvoihin. /370, 371/. Metallit Metallipitoisuus (paino-%) Vapautumisnopeus (mg/h) Arvioitu pitoisuus vesipatsaassa 1 metrin päässä putki-linjasta (μg/l) Taustatasopitoisuus (μg vesikiloa kohti) Suomenlahdessa vuonna 2006 mitatut pitoisuudet (μg/l)** Hyväksyttävä taso meressä (μg/l)* PNEC-arvot (μg/l) /29, 40, 41, 43/ Alumiinianodi (enintään 379 kg) Alumiini Sinkki (0.56) Kadmium , (0.115) Sinkkianodi (enintään 914 kg) Alumiini Sinkki ,8 (0.56) Kadmium , (0.115) Lyijy , * Pohjanmeren OSPAR-sopimuksen mukaiset ekotoksikologiset arviointiperusteet (Ecotoxicological Assessment Criteria eli EAC) ** Vuonna 2006 Länsi-Tontussa ja Längdenin luodolla 0,2 metrin syvyydestä otettujen näytteiden keskiarvot (yksi näyte/asema) Suomenlahden ulkosaaristosta. Koska putkia ei haudata, anodit saattavat reagoida veden kanssa koko Suomen hankealueel la olevan putkilinjan matkalla. Valtaosa metallien vapautumisesta putkilinjasta tapahtuu Suomenlahdella Suomen hankealueella, sillä Venäjän hankealueella putki pääosin haudataan. Alumiini- ja sinkkianodeista veteen vapautuvat kadmium- ja lyijypitoisuudet ovat niin pieniä, että ne alittavat EAC- ja PNEC-arvot. Alumiinianodeista vapautuvan sinkin määrän on arvioitu olevan hyväksyttävien EAC-arvojen rajoissa ja PNEC-rajojen alapuolella, mutta sinkkianodeista vapautuvan sinkin määrä saattaa kohottaa veden pitoisuusarvoja sinkkianodien läheisyydessä. Adversio-dispersio laskelmat osoittavat, että etäisyys sinkkianodeista jossa kohonneita sinkkipitoisuuksia voidaan havaita (PNEC-arvojen ylityksiä: PEC>PNEC) on vain noin 3 metriä (kuva 8.20). Sinkki laimentuu siten nopeasti mereen. Vaikutus on siten arvioitu olevan paikallinen.

56 438 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 8 Kuva Anodeista vapautuvan sinkin PEC ja PNEC arvojen suhde Mitattujen taustapitoisuuksien valossa näyttäisi siltä, että sinkkianodeista vapautuva sinkki lisää vain hyvin vähän nykyisen Itämeren sinkkipitoisuutta. Alumiinilla ei ole vahvistettuja tausta-arvoja (eikä määritettyjä EAC-arvoja). Tietoja alumiinin myrkyllisyydestä on haettu US EPA ECOTOX -tietokannasta /373/. Pienin ilmoitettu alumiinin toksisuus meressä on LC μg Al/l makeassa vedessä. Käytettävissä olevien tietojen perusteella arvioon sovellettiin kerrointa Tuloksena veden laadun kriteeriksi saatiin hyvin varovainen alumiinipitoisuuden arvio 0,12 μg Al/l. Alumiiniseosanodeista odotetaan vapautuvan alumiinia noin 30 μg/l, joka on 300 kertaa tätä suurempi. Tämän pitoisuuden odotetaan kuitenkin esiintyvän vain yksittäisten anodin välittömässä läheisyydessä, ja virtausten ja veden vaihtumisen vuoksi tämä pitoisuus vähenee nopeasti. Sinkkianodeista vuosittain Suomenlahteen vapautuvan sinkin määrä vastaa noin 8% ulkoisesta veden mukana tulevasta kuormituksesta ja 0,75 % kokonaiskuormituksesta verrattuna vuoden 2000 arvoihin /51/. Mallinnusten mukaan /377/ laskettu Itämereen vapautuvan sinkin vuotuinen määrä on noin 400 tonnia. Anodeista vapautuvan sinkin määrä mallien mukaan verrattuna Itämereen ve den ja ilman mukana tuleviin kuormituksiin on noin 0,66 % /51/ /377/. On huomioitava, että Suomen lahteen anodeista vapautuvan sinkin määrän laskelmissa ei ole huomioitu satamaasennuksia, laivaliikennettä sekä painolastiveden purkua /51/. Sinkin määrä, joka suspendoituu sedimentin kanssa 10 vuoden jaksolla esiintyvän myskyn aikana (laskettuna pintasedimenteissä olevan sinkin keskiarvoja, jotka on mitattu Nord Stream hankkeen tutkimusten yhteydessä, Merentutkimuslaitoksen toimesta vuonna 2007) on laskettu olevan noin 865 tonnia, johon verrattuna anodeista vapautuvan sinkin määrä on noin 2,7 prosenttia sedimenteistä vapautuvan sinkin määrästä kerran 10 vuoden aikana esiintyvän myrskyn aikana.

57 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku Anodeista irronnut sinkki esiintyy sekä merivedessä, että murtovedessä liuenneena muotona epäorgaanisissa ja orgaanisissa yhdisteissä. Lähellä meren pohjaa, missä suspendoituneiden partikkeleiden pitoisuudet ovat suuremmat, osa sinkistä sitoutuu suspendoituihin partikkeleihin ja sedimenttiin. Suspendoituneeseen sedimenttiin sekoittunut sinkki kerrostuu flokkuloituneen sedimentin mukana missä se kerrostuu erityisesti anaerobisiin sedimentteihin, joita on erityisesti Suomenlahden syvimmissä osissa. Sinkkianodeista irronneen liukoisen ja saostuneen sinkin suhdetta on tutkittu viitteessä /378/. Laboratoriokokeissa (suoritettu estuaarivedellä eli mereen laskevan joen suistoalueen murtovedellä), jotka oli suunniteltu määrittämään biofilmien vaikutusta sinkin liukoisuuteen ja ympäristökäyttäytymiseen, analysoitiin liukoisen ja kiintoaineeseen sitoutuneen sinkin pitoisuudet /378/. Tulokset osoittivat, että valtaosa katodisessa suojauksessa käytettyjen sinkkianodien korroosiotuotteista on estuaarivedessä liukenematonta ja että sinkki saostuu karbonaatteina, sulfidina ja fosfaattina liukoisen sinkin osuuden ollessa 3,7 %- 41,6 %. Anodeille muodostuneella biofilmillä suoritetut kokeet osoittivat liukoisen sinkin vaihtelevan välillä 3,7 % - 17,0 %, kun biofilmittömillä anodeilla liukoisen sinkin osuus osoittautui vaihtelevan normaalin suojauksen 2,7 %:sta ylimääräanodein toteutetun ylisuojaustilanteen 41,6 %:iin. Näiden laskelmien perusteella vapautuvien myrkyllisten yhdisteiden määrä on yleisesti hyvin vähäinen. Anodeista vapautuviin yhdisteisiin liittyy vain hyvin pieni riski, ja riski on olemassa vain anodien välittömässä läheisyydessä. Vaikutukset vesipatsaaseen ovat siten vähäisiä. Anodeista vapautuvien metallien ekotoksikologisia vaikutuksia on arvioitu tarkemmin luvussa 8.2, Vaikutukset bioottiseen ympäristöön. Kaasun virtauksen aiheuttama veden lämpötilan muutos Putken ulkoseinämän ja ympäröivän veden lämpötilaero on luokkaa 3 C tai vähemmän. Kohdan kuvassa 8.13 esitetään sekä kaasun että ympäristön lämpötilaprofiili. Koska lämpö edelleen häviää veteen, lämpötilaero muutaman metrin päässä putkilinjasta on olematon. Sinänsä putkilinjaa ympäröivän veden lämpötilan muutoksien ei odoteta aiheuttavan mitään vaikutuksia. Virtausten muutos putkilinjan lähellä Jos virtausmalli putkilinjan läheisyydessä muuttuu, se saattaa aiheuttaa putkilinjan lähellä olevien sedimenttien resuspendoitumista ja paikallisesti lisääntyvää eroosiota. Kohtaan vii taten on todettu, että putkilinja ei muuta paikallisia virtausnopeuksia putkilinjan lähellä niin, että siitä aiheutuisi sedimenttien resuspendoitumista. Koska sedimenttien vapautumista ei odo teta tapahtuvan putkilinjan läheisyydessä tapahtuvien virtausmuutosten seurauksena, arvioi daan, että asia ei vaikuta veden laatuun.

58 440 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 8 Jätevesipäästöistä aiheutuva ravinnekuormitus Kaikkiin käytön aikaisiin toimintoihin, joita ovat seuranta ja tutkimus sekä mahdollisesti kunnossapito (kiven kasaamistyöt), tarvittavien alusten jätevedet on myös hävitettävä. Käytön aikaista jätevesihuoltoa koskeva suunnitelma on valmisteilla. Suunnitelman on tarkoitus varmistaa, ettei jätevesiä lasketa mereen, vaan ne tyhjennetään satamassa. Kunnossapidon edellyttämän kiviaineksen kasaamisen aiheuttama sedimenttien, ravinteiden ja haitta-aineiden suspendoituminen Jos olemassa oleviin penkereisiin lisätään kiviainesta kunnossapitosyistä, sedimenttien, ra vin teiden ja haitta-aineiden suspendoituminen on merkityksetöntä, koska kiviainesta kasataan valmiiden penkereiden päälle, eikä merenpohjaa merkittävästi sekoiteta. Ympäristölle ei arvioi da aiheutuvan mitään vaikutuksia Vaihtoehtojen vertailu Reittivaihtoehdon 2 vaikutukset Suomen yksinomaisella talousvyöhykkeellä ovat olennaisesti samankaltaisia kuin vaihtoehdon 1 vaikutukset. Osittain ne kuitenkin poikkeavat määrällisesti. Nämä määrälliset erot johtuvat erilaisista reiteistä ja eroista tarvittavien muokkaustöiden määrässä. Reittivaihtoehto 2 on noin 90 -prosenttisesti identtinen reittivaihtoehdon 1 kanssa, mutta eroaa siitä Kallbådagrundin alueella erkanemalla etelämmäs noin 40 kilometrin matkalla. Taulukosta 8.1 nähdään tärkeimmät ero vaihtoehtojen 1 ja 2 välillä. Vaihtoehdon 2 mukainen reitti on hieman (noin 2 kilometriä) pidempi kuin vaihtoehdon 1. Vaihtoehdon 2 mukaisella reitillä on hieman enemmän räjäytettäviä sotatarvikkeita (31) kuin vaihtoehdon 1 mukaisella reitillä (29). Kiviaineksen kasaamispaikkojen määrä on jonkin verran pienempi vaihtoehdossa 2 (134) kuin vaihtoehdossa 1 (146), kun taas kasattavan kiviaineksen määrä on jonkin verran suurempi vaihtoehdossa 2 ( m 3 ) verrattuna vaihtoehtoon 1 ( m 3 ). Vaihtoehdossa 2 ne alueet, joilla uudelleen sedimentoitumista rakennustöiden seurauksena saattaa tapahtua, ovat jonkin verran pienemmät kuin vaihtoehdon 1 tapauksessa. Ero on kuitenkin vain muutamia kilometrejä, eikä sitä sen vuoksi pidetä merkittävänä. Loppupäätelmänä voidaan sanoa, että vaihtoehtojen 2 ja 1 välillä ei ole merkittävää eroa merenpohjaan kohdistuvan kokonaisvaikutuksen osalta. Alavaihtoehto 1a / 2a (Suursaaren eteläpuolitse Suomen alueella) on vain vähän pidempi kuin vaihtoehto 1 (C14). Siksi vaikutuksia veden laatuun voidaan pitää identtisinä reittivaihtoehdon 1 (C14) aiheuttamien vaikutusten kanssa Tietojen puute ja epävarmuustekijät Vesipatsaan nykytilanne on kuvattu luvussa 5.3 pääasiassa toisen käden lähtötietojen (kirjallisuustutkimuksen) perusteella. Tietojen katsotaan asianmukaisesti kuvaavan putkilinjan läheisyydessä olevan vesipatsaan nykytilaa.

59 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku Putkilinjan rakentamisen ja käytön vaikutuksia veteen arvioidaan mallien avulla. Mallit ovat kuvauksia todellisuudesta, minkä vuoksi parametreihin liittyen on tehty tiettyjä oletuksia. Tämän seurauksena mallien tuottamat ennustukset sisältävät tietyn epävarmuuden ja tuloksia on tulkittu epävarmuuskertoimien avulla. Oletusten vaikutusta tuloksiin tutkittiin herkkyysanalyysien avulla. Näin ollen on arvioitu, ettei tiedossa olevat epävarmuustekijät muuta johtopäätöksiä Johtopäätökset Nord Stream -hankkeen arvioidaan aiheuttavan pääosin paikallisia, alueellisia ja lyhytkestoisia sameuden, ravinteiden ja haitta-ainepitoisuuksien kohoamisia. Rakennustöitä (ankkurien käsittelyä lukuun ottamatta) tehdään vain putkilinjojen reitin tietyissä kohdissa, joten arvioidaan, että suunnitelluilla merenpohjan rakennustöillä on merkitykseltään vähäinen vaikutus veden laatuun. Putkilinjojen käyttövaiheen aikana vedenlaatuun kohdistuu anodeista vesipatsaaseen vapautuvien suhteellisten pienten metallimäärien aiheuttamia vähäisiä vaikutuksia. Taulukko Yhteenveto veden laatuun odotettavissa olevista vaikutuksista. Tästä taulukosta voidaan vetää johtopäätös, että putkilinjasta veden laatuun aiheutuva vaikutus on vähäinen. Tarkempia tietoja on liitteessä II olevassa vaikutusmatriisissa. Vai ku tuskoh de Hankkeen vaihe Rakentaminen Vaikutus Toiminto Vaikutuksen merkitys Sotatarvikkeiden raivaaminen Sedimenttien suspensio Kiviaineksen kasaaminen Vähäinen ja leviäminen, ravinteet ja haitta-aineet Putken laskeminen merenpohjaan Ankkureiden käsittely Sotatarvikkeiden raivaaminen Kiviaineksen kasaaminen Putkien toimitus Alusten jätevesistä aiheutuva ravinnekuormitus Putken laskeminen merenpohjaan Ei arvioitu YVA:ssa Putkijaksojen yhdistäminen veden alla Vedenlaatu Haitta-aineiden vapautuminen putkilinjasta Kaasun virtauksen aiheuttama veden lämpötilan muutos Virtausten muutos putkilinjan lähellä Ankkureiden käsittely Putkilinja fyysisenä rakennelmana merenpohjassa ja kaasun virtaus putkissa Vähäinen Ei vaikutusta Ei vaikutusta Käyttö Alusten jätevesistä aiheutuva ravinnekuormitus Seuranta ja tutkimukset Ei arvioitu YVA:ssa Sedimenttien suspensio ja leviäminen, ravinteet ja haitta-aineet Putkilinjan kunnossapi toon liittyvä kiviaineksen kasaaminen (tarvittaessa) Putkilinjan kunnossapitoon liittyvä kiviaineksen kasaaminen (tarvittaessa) Ei vaikutusta

60 442 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku Ilman laatuun kohdistuvat vaikutukset Yleiskatsaus Itämeri on maailman vilkkaimmin liikennöityjä merialueita. Suurin alusryhmä ovat rahtilaivat, joiden osuus laivaliikenteestä on noin prosenttia. Säiliöalusten osuus on prosenttia. Itämeren alueella liikkuu joka hetki noin alusta. Vertailukohdan saamiseksi Nord Stream -hankkeen aiheuttamille päästöille meriliikenteen haitta-ainekuormitusten suuruus Itämerellä analysoitiin laivaliikenteen vilkkautta kuvastavien AIS-tietojen perusteella ja (lisätietoja laivaliikenteestä on luvussa 5.6.1). AIS-tiedot kattavat noin 95 prosenttia laivaliikenteestä Itämeressä. Nykyisen laivaliikenteen päästökuormitukset ja päästöt Itämeren Suomen puoleisessa osassa on esitetty ilman laatua käsittelevässä luvussa Vaikutusmekanismit Ilman laatuun kohdistuvat vaikutukset (taulukko 8.16) on arvioitu tarkastelemalla hankkeen ra kennus- ja käyttövaiheiden toimia ja hankkeen mahdollisia vuorovaikutussuhteita määritetyn vaikutuskohteen eli ilman laadun (taulukko 7.1) kanssa. Hankkeen rakennusvaiheen aikaisten suunniteltujen toimien ja ilman väliset vuorovaikutukset liittyvät pääasiassa fossiilisten polttoaineiden polttamiseen ennen kaikkea rakennusvaiheessa käytettävissä aluksissa. Sama vuorovaikutus esiintyy myös käyttövaiheen aikaisten kunnossapito- ja tarkastustöiden yhteydessä. Taulukko Suunniteltujen hanketoimien mahdolliset vaikutukset toimenpiteiden ja vaikutuskohteen välisinä vuorovaikutuksina. Vaikutukset on jaoteltu rakennusvaiheen aikana aiheutuviin vaikutuksiin ja käyttövaiheen aikana aiheutuviin vaikutuksiin.

61 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku Menetelmät ja käytetyt tiedot Lähes kaikki Nord Stream -putkilinjojen rakennus- ja käyttövaiheen aikana tehtävät toimet aiheuttavat ilmansaastepäästöjä. Nämä päästöt aiheutuvat polttoaineen polttamisesta alusten moottoreissa ja generaattoreissa. Päästöt sisältävät seuraavia aineita: Hiilidioksidi (CO ) 2 Typen oksidit (NO ) x Rikin oksidit (SO ), erityisesti rikkidioksidi (SO ) x 2 Hiilimonoksidi (CO) Hiukkaset, erityisesti nokihiukkaset Hiilivedyt. CO 2 - ja SO 2 -päästöt aiheutuvat polttoaineen hiili- ja rikkipitoisuudesta ja NO 2 -päästöt ilmakehän sisältämästä typestä (N 2 ). Muut yhdisteet ovat tulosta epätäydellisestä palamisesta. Suomen aluevesillä Nord Stream -putkilinjojen rakennus- ja käyttövaiheen aikana käytettyjen alusten aiheuttamat päästökuormat on laskettu, ja ne esitetään tämän luvun seuraavissa kohdissa. Menetelmä esitellään seuraavassa. Hanketoimista aiheutuvat päästöt arvioidaan työkoneiden polttoaineenkulutuksen perusteella. Polttoaineen kulutus on arvioitu tyypillisten Nord Stream -putkilinjojen töissä käytettävien alusten moottoreiden tehotietojen (lähtöteho) perusteella. Sen jälkeen polttoaineen kulutus arvioidaan muuntonopeuden 190 g polttoainetta/kwh perusteella /143/. Alusten voimanlähteenä käytetään joko raskasta polttoöljyä (HFO) tai meriliikenteessä käytettävää polttoöljyä (MGO). Päästöarvioissa on käytetty kolmea merkittävää haitta-ainetta: Hiilidioksidi (CO ) 2 Typen oksidit (NO ) X Rikkidioksidit (SO ) 2 Arviot SO 2 -päästöistä perustuvat meriliikenteessä käytettävien polttoaineiden rikkipitoisuutta koskevan direktiivin 2005/33/EY mukaisiin käytetyn polttoaineen rikkipitoisuuden raja-arvoihin. Rakennustyöt alkavat suunnitelmien mukaan vuonna 2010 ja suurin sallittu rikkipitoisuus tuolloin on 1,5 prosenttia massasta raskaan polttoöljyn ja 0,1 prosenttia massasta meriliikenteessä käytettävän kaasuöljyn osalta. Itämerellä käytettävien alusten NO X -päästöiksi on määritetty 12 g NO X /kwh tutkimusten perusteella /144/. Arviointitarkoituksessa typpioksideja käsitellään typpidioksidina. CO 2 -päästöt ovat verrannollisia polttoaineen kulutukseen, ja ne on arvioitu päästökertoimella 3,2 t CO 2 /t polttoainetta. Tämä yleisesti hyväksytty arvo saadaan kulutuksesta ja palamisprosessista tavanomaisessa dieselmoottorissa. Se on keskiarvo useista erityyppisistä koneista sekä moottorin pyörimisnopeuden vaihteluista, jotka vaikuttavat merkittävästi päästötasoon. Huomioon otettiin myös dieselmoottoreiden suuri vaihtelualue moottorin suorituskyvyn, teknii-

62 444 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 8 kan, koon, iän ja käyttöasteen mukaan. Samasta syystä suunnittelun tässä vaiheessa ei voitu tehdä tarkkoja päästölaskelmia esimerkiksi CO- tai HC-päästöistä. Suomen aluevesillä käytettävien alusten päästöjen laskennassa käytetyt tiedot on esitetty taulukossa Taulukko Suomen aluevesillä aiheutuvien ilmansaastepäästöjen laskemiseen käytetyt tiedot. Toiminto/alus Tukialus (sotatarvikkeiden raivaus ennen rakennustöiden aloittamista) Moottorin teho (kw) Alusten määrä Polttoaine Käytettävyysaika (päiviä) Ajan osuus % Työaika (päiviä) HFO 50,0 100 % 50,0 Laskuputkialus 1 (purjehtiminen) HFO 13,0 100 % 13,0 Laskuputkialus 1 (kiviaineksen kasaaminen) HFO 41,7 50 % 20,9 Laskuputkialus 2 (purjehtiminen) HFO 16,6 100 % 16,6 Laskuputkialus 2 (kiviaineksen kasaaminen) HFO 38,5 50 % 19,3 Tukialus (putkien toimitus) HFO 340,8 100 % 340,8 Keulapotkuri (tukialus) HFO 340,8 20 % 68,2 Putkenlaskualus (ankkuroituna) MGO 211,0 100 % 211,0 Ankkuria käsittelevät hinaajat HFO 211,0 40 % 84,4 Putkenlaskualus (dynaamisesti asemoitava) HFO 64,0 100 % 64,0 Keulapotkuri (putkenlaskualus) HFO 64,0 40 % 32,0 Tukialus (ohitusputkien asennus käyttöönoton valmistelua varten) HFO 10,0 25 % 2,5 Tukialus (vedenalaiset liitokset käyttöönoton valmistelun aikana) HFO 28,0 25 % 7,0 Tutkimusalus (tarkastus käyttövaiheen aikana [50 vuotta]) HFO 59,0 100 % 59,0 Laskuputkialus 3 (tukipenkereiden kunnossapito käytön aikana) HFO 25,0 100 % 25,0 Laskuputkialus 3 (tukipenkereiden kunnossapito käytön aikana) HFO 50,0 50 % 25,0 Nord Stream -putkilinjojen rakentamisessa ja käyttövaiheessa käytettyjen alusten aiheuttamat päästöt on laskettu pelkästään putkilinjojen Suomen talousvyöhykkeellä kulkevien osuuksien osalta. Nord Stream -putkilinjojen kokonaispituudesta noin 30 % kulkee Suomen vyöhykkeellä. Luettelon moottorin käytön ajan osuuden on toimittanut Nord Stream AG. Se perustuu empiirisiin oletuksiin, jotka on laskettu tietyn tyyppisen koneen tavanomaisessa toimintajaksossa tekemän odotetun työn perusteella. Tämän vuoksi huomioon otettiin tehonäkökulmia, kuten käyttöaste, jouto- ja valmiusajat ja kuluminen.

63 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku Vaikutusten arviointi Tässä kappaleessa kuvaillaan vaikutukset vertailemalla vaihtoehtoa 1 nykytilanteeseen (vaihtoehtoon 0), ellei toisin ilmoiteta. Vaihtoehtojen 1 ja 2 sekä alavaihtoehtojen 1a / 2a välisiä ero ja vertaillaan erillisessä luvussa. Arvioinnissa käsitellään vain Suomen hankealueella ai heutuvia vaikutuksia. Myös vaikutuskohteet on rajattu vain Suomen hankealueella oleviin koh teisiin (katso luku 7). Rakentamisvaiheen aikana aiheutuvat vaikutukset Ilmansaastepäästöt Yleisesti ottaen ilmaan vapautuneilla päästöillä on erilaisia paikallisia, alueellisia ja kansallisia vaikutuksia niiden leviämistavan ja kemiallisten ominaisuuksien mukaan. CO 2 on tärkein ilmastoon vaikuttavista kaasuista. Sen päästöt ovat kiinteästi sidoksissa fossiilisten polttoaineiden polttamiseen. CO 2 edistää kasvihuoneilmiötä, joka puolestaan aiheuttaa ilmaston maailmanlaajuista lämpenemistä. On arvioitu, että laivaliikenne koko maailmassa tuottaa arviolta 1,8 prosenttia koko maapallon CO 2 -päästöistä /379/. Eräät hiilivedyt ovat myös tehokkaita kasvihuonekaasuja, koska ne kykenevät pidentämään kasvihuonekaasu metaanin säilyvyyttä ilmakehässä. Hiilivetypäästöillä voi olla erilaisia pääasiassa paikallisia vaikutuksia, kuten otsonin muodostuminen maanpinnan lähellä, millä saattaa olla haitallisia vaikutuksia terveyteen, satoihin ja rakennuksiin. Suoria ja haitallisia vaikutuksia voi syntyä altistumisesta tietyille hiilivedyille, jotka saattavat vahingoittaa hengitysteitä. Eräiden hiilivetyjen puolestaan epäillään aiheuttavan syöpää, ja pitkäaikainen altistuminen niille saattaa aiheuttaa leukemiaa. Lisäksi NO X - päästöt voivat aiheuttaa paikallisia vaikutuksia, kun otsonia syntyy maanpinnan läheisyydessä. NO X -ja SO 2 -päästöt aiheuttavat happamoitumista. Happamoituminen on prosessi, jossa ilman saasteet, kuten NO X ja SO 2 hapettuvat hapoiksi, kuten rikkihappo (H 2 SO 4 ) ja typpihappo (HNO 3 ). Happo muodostaa ilmakehässä tiivistymishiukkasia ja lisää niin pilvien muodostumista. Näistä pilvistä sataa hapanta vettä, mikä saattaa vahingoittaa herkkiä ekosysteemejä sekä maalla että merellä. Ilmakehän korkeat CO 2 -pitoisuudet, joiden tuloksena veteen liukenee enemmän hiilidioksidia, saattavat myös alentaa vesistöjen ph-arvoja. Näitä vaikutuksia pidetään palautuvina ja haitallisina, ja niiden vaikutusalue on kansallinen. Suurin osa Nord Stream -hankkeen ilmakehään vapautuvista päästöistä aiheutuu alusten ja muiden laitteiden käytöstä. Rakennustöitä, kuten sotatarvikkeiden raivausta, kiviaineksen sijoitusta, merenalaisen putken laskemista, vedenalaisten liitosten rakentamista ja ankkureiden käsittelyä, on kuvattu luvussa 3. Suurin osa Nord Stream -hankkeessa Suomen aluevesillä käytettävien alusten aiheuttamista päästöistä syntyy putkenlaskutöissä. Rakennustöiden synnyttämät päästöt vapautuvat noin kahden ja puolen vuoden aikana.

64 446 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 8 Odotettavissa ei ole paikallisia vaikutuksia, koska rakennusalueen läheisyydessä ei ole vaikutuskohteita ja koska alukset liikkuvat paikasta toiseen (esim. putkenlaskualus liikkuu 2 3 kilometriä vuorokaudessa). Suurimman osan ilmansaasteista odotetaan nopeasti hajaantuvan laajalle alueelle. Maapallon ilmaston lämpenemisen edistämisen tapaiset vaikutukset ovat luonteensa vuoksi valtakunnallisia ja kestoltaan pitkäaikaisia, mutta kuitenkin palautuvia. Nord Stream -putkilinjan rakentamisvuosina ( ) vapautuvat kokonaispäästöt ovat 0,4-6,8 prosenttia nykyisen laivaliikenteen vuosittaisista CO 2 -päästöistä, 0,4-5,8 prosenttia vuosittaisista NO X -päästöistä ja 0,6-6,7 prosenttia vuosittaisista SO 2 -päästöistä. Nord Stream -hankkeen kokonaispäästöjen katsotaan sen vuoksi olevan vähäiset verrattuna nykyisen laivaliikenteen päästöihin. Päästöjen kokonaisvaikutuksen ilman laatuun arvioidaan olevan vähäinen. Taulukko Rakennustöiden arvioidut kokonaispäästökuormitukset Suomen aluevesillä. Toiminto Arvioidut päästökuormitukset [tonnia] CO 2 NO x SO 2 Sotatarvikkeiden raivaaminen Merenpohjan muokkaustyöt Putkien tuonti Putken laskeminen Ohitusputkien asennus Putkijaksojen liittäminen Yhteensä Taulukko Nord Stream -hankkeessa käytettyjen alusten aiheuttamat arvioidut kokonaispäästökuormitukset Suomen aluevesillä. Ajanjakso Arvioidut päästökuormitukset [tonnia/vuosi] CO 2 NO x SO Käyttö (vuodessa tarkastusten ja kunnossapidon yhteydessä) Sotatarvikkeiden tutkimuksia oli yhä käynnissä tätä asiakirjaa laadittaessa, minkä vuoksi sotatarvikkeiden raivaamisesta aiheutuvia vaikutuksia ei voitu arvioida. Näiden töiden ei kuitenkaan arvioida muuttavan arvioinnin kokonaistuloksia.

65 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku Käyttövaiheen aikana aiheutuvat vaikutukset Ilmansaastepäästöt Putkilinjan käytön synnyttämät päästöt vapautuvat noin 50 vuoden aikana (taulukko 8.20). Paikallisia vaikutuksia ei synny, koska seurantaa, tutkimusta tai kiviaineksen kasaamista suorittavat alukset vaihtavat paikkaa muutaman vuorokauden välein. Suurimman osan ilmansaasteista odotetaan nopeasti hajaantuvan laajalle alueelle. Maapallon ilmaston lämpenemisen edistämisen tapaiset vaikutukset ovat luonteensa vuoksi kansallisia ja kestoltaan pitkäaikaisia, mutta kuitenkin palautuvia. Nord Stream -putkilinjan käytön aikana vapautuvat kokonaispäästöt ovat noin 0,7 % nykyisen laivaliikenteen vuosittaisista CO 2 -päästöistä, 0.07 % vuosittaisista NO X -päästöistä, 0,04 % vuosittaisista SO 2 -päästöistä ja 1.3 % vuosittaisista hiilivetypäästöistä. Nord Stream - hankkeen kokonaispäästöjen katsotaan sen vuoksi olevan erittäin vähäiset verrattuna nykyisen lai valiikenteen päästöihin. Yleisellä tasolla merkittäviä vaikutuksia ei siksi arvioida aiheutuvan. Taulukko Nord Stream -putkilinjan arvioidut käytön aikaiset kokonaispäästöt ilmakehään Suomen talous vyöhykkeellä 50 vuoden käyttöiän aikana. Arvioidut päästökuormitukset [tonnia 50 vuodessa] Toiminto CO 2 NO x SO 2 Tarkastus Kunnossapito Yhteensä Putkilinjoista ei normaalin käytön aikana vapaudu kaasua. Siksi ilmakehään ei arvioida kohdistuvan vaikutusta Vaihtoehtojen vertailu Vaihtoehto 2 (C16) on vain vähän pidempi kuin vaihtoehto 1 (C14, katso taulukko 8.1). Siksi ilman laatuun kohdistuvien vaikutuksien voidaan odottaa olevan identtiset reittivaihtoehdon 1 (C14) aiheuttamien vaikutusten kanssa. Alavaihtoehto 1a/2a (Suursaaren eteläpuolitse Suomen alueella) on vain vähän pidempi (katso taulukko 8.1) kuin vaihtoehto 1 (C14). Siksi ilman laatuun kohdistuvien vaikutuksien voidaan odottaa olevan identtiset reittivaihtoehdon 1 (C14) aiheuttamien vaikutusten kanssa Tietojen puute ja epävarmuustekijät Saasteiden kuvaus ja päästökuormitusta koskevat laskelmat perustuvat kansainvälisesti hy - väksyttyihin päästökertoimiin, joita pidetään hyvin dokumentoituina ja jotka kattavat tärkeimmät saasteet. Nämä päästökertoimet ovat kuitenkin keskiarvoja, ja Nord Stream -hankkeessa

66 448 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 8 käytettävien alusten koneista syntyvät todelliset päästöt saattavat erota niistä moottorin tehon ja kokonaissuorituskyvyn mukaan. Toinen epävarmuustekijä liittyy rakennustöitä tekevien alusten käyttöaikoihin, jotka on laskettu nykyisen rakennusaikataulun ja muiden karkeiden arvioiden perusteella. Vaikka laskelmissa onkin joitain epätarkkuuksia, niiden arvioidaan olevan vaikutukseltaan sekä positiivisia että negatiivisia, minkä vuoksi arvioinnin tulosta pidetään kohtuullisena Johtopäätökset Putkilinjan rakennusvaiheessa syntyvät päästöt vapautuvat noin kolmen vuoden aikana ja satunnaisesti käyttövaiheen aikana (putkilinjan tarkastusten ja kunnossapidon yhteydessä). Siksi kestoajan katsotaan olevan pitkä. Taulukko Suomen aluevesillä toimivien alusten arvioidut kokonaispäästökuormitukset rakennus- ja käyttövaiheen aikana. Arvioidut päästökuormitukset [tonnia] CO 2 NO x SO 2 Yhteensä Kaikkien toteutusvaihtoehtojen eli vaihtoehdon 1 (C14), vaihtoehdon 2 (C16), alavaihto ehdon1a / 2a (Suursaaren eteläpuolitse Suomen alueella) vaikutus ilman laatuun arvioidaan merkitykseltään vähäiseksi verrattaessa niitä nykyisen laivaliikenteen vuosittaisiin päästöihin Suomen talousvyöhykkeellä. On myös huomattava, että vaikutuksia vähentää se seikka, ettei putkilinjan läheisyydessä ole vaikutuskohteita (ihmisiä, rakennuksia jne.), joten paikallisia vaikutuksia ei ole. Taulukko Yhteenveto ilman laatuun odotettavissa olevista vaikutuksista. Tästä taulukosta voidaan vetää johtopäätös, että putkilinjasta ei aiheudu ilman laatuun kohdistuvia vaikutuksia. Tarkempia tietoja on liitteessä II olevassa vaikutusmatriisissa. Vaikutuskohde Ilmanlaatu Hankkeen vaihe Vaikutus Toiminto Vaikutuksen merkitys Sotatarvikkeiden / ammusten raivaus Kiviaineksen kasaaminen Rakentaminen Käyttö Ilmansaastepäästöt Ilmansaastepäästöt Putkien toimitus Putken laskeminen merenpohjaan Putkijaksojen vedenalainen yhdistäminen Ankkureiden käsittely Seuranta ja tutkimukset Putkilinjan kunnossapitoon liittyvä kiviaineksen kasaaminen (tarvittaessa) Ei vaikutusta vähäinen Ei vaikutusta

67 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku Meluvaikutukset Yleiskatsaus Suurimman osan nykyisestä taustamelusta Suomen hankealueella, sekä ilmassa että veden alla, aiheuttaa vilkas meriliikenne. Laivaliikenne ensisijaisella laivaväylällä A (katso kuva 5.66 kohdassa 5.6.1), joka on suurelta osin yhteneväinen putkilinjan reitin kanssa, käsittää vuosittain kymmeniä tuhansia aluksia. Tällä alueella liikkuvat alukset ovat enimmäkseen rahti- ja säiliöaluksia. Vedenalaisen melun kohdalla taustameluun vaikuttavat muutkin tekijät kuin ilman mukana kulkeutuvan melun kohdalla. Näitä ovat sade, murtuvien aaltojen kuljettamat kuplat, aaltojen vuorovaikutus, seisminen toiminta ja merieläinten äänet. Vedenalaista melua tulee kaikista suunnista, ja sen voimakkuus ja taajuus vaihtelee suunnan, paikan ja ajan mukaan /147/ Vaikutusmekanismit Melun vaikutukset (taulukko 8.23) on arvioitu tarkastelemalla hankkeen rakennus- ja käyttövaiheiden toimia ja hankkeen mahdollisia vuorovaikutussuhteita määrätyn vaikutuskohteen, eli tässä kohden taustamelun (taulukko 7.1), kanssa. Taulukko Suunniteltujen hanketoimien mahdolliset vaikutukset toimenpiteiden ja vaikutuskohteen välisinä vuorovaikutuksina. Vaikutukset on jaoteltu rakennusvaiheen aikana aiheutuviin vaikutuksiin ja käyttövaiheen aikana aiheutuviin vaikutuksiin. Vaikutuskohde Hankkeen vaihe Vaikutus Toiminto Kiviaineksen kasaaminen Ilman kautta leviävät melupäästöt Putkien toimitus Putken laskeminen merenpohjaan Putkijaksojen yhdistäminen veden alla Rakentaminen Ankkureiden käsittely Sotatarvikkeiden raivaus Kiviaineksen kasaaminen Vedenalaiset melupäästöt Putkien toimitus Putken laskeminen merenpohjaan Melu Putkijaksojen yhdistäminen veden alla Ankkureiden käsittely Seuranta ja tutkimukset Käyttö Ilman kautta leviävät melupäästöt Putkilinjan kunnossapitoon liittyvä kiviaineksen kasaaminen (tarvittaessa) Putkilinja fyysisenä rakennelmana me renpohjassa ja kaasun virtaus putkissa Seuranta ja tutkimukset Vedenalaiset melupäästöt Putkilinjan kunnossapitoon liittyvä kiviaineksen kasaaminen (tarvittaessa) Putkilinja fyysisenä rakennelmana me renpohjassa ja kaasun virtaus putkissa

68 450 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 8 Vuorovaikutus nykyisen ilmassa ja veden alla kulkeutuvan melun ja hankkeen rakennusvaiheen aikaisten suunniteltujen töiden välillä liittyy lähinnä rakennusvaiheessa mutta jossain määrin myös käyttövaiheessa käytettävien laivojen moottorien aiheuttamaan meluun. Käyttövaiheessa putkissa virtaava kaasu aiheuttaa jonkin verran melua. Äänen voimakkuudesta ja ominaisuuksista riippuen ilmassa ja veden alla kulkeutuva melu voi olla häiritsevää tai haitallista ihmisille tai eläimille Menetelmät ja käytetyt tiedot Arvio perustuu kirjallisuustutkimuksella selvitettyihin arvoihin, koska käytettäväksi suunniteltujen koneiden ja alusten melutasoja ei ole mitattu. Ilmassa ja veden alla kulkeutuva melu on arvioitu erikseen. Melutasolaskelmat on tehty ilmassa kantautuvan melun osalta, ja vedenalainen melu on arvioitu kirjallisuuden perusteella. Sekä ilmassa että veden alla kulkeutuva melu on mitattu desibeleinä (db). Desibeliyksikkö on verrannollinen äänitason (äänenpaineen) todellisen arvon ja vertaustason suhteen logaritmiin. Ilmassa ja veden alla kulkeutuvalle melulle yleisesti käytettävät vertailuarvot ovat erilaiset. Siksi desibeleinä ilmoitettua ilmassa kantautuvaa ja vedenalaista melua ei voida suoraan verrata toisiinsa. Ilmassa kantautuva melu Ruotsin luonnonsuojeluviraston (Naturvårdsverketin) ohjeita Sound from wind turbines /380/ on käytetty ilmassa kantautuvan melun vaikutusten arvioinnissa. Ohjeet käsittelevät myös melun kulkeutumista pitkiä matkoja meren pinnalla /380/. Oletuksena on, että nämä ohjeet soveltuvat myös merellä tapahtuvien rakennustöiden meluvaikutusten arviointiin. Ilmassa kantautuvan melun ennustelaskelmat on tehty tilanteessa, jossa syntyvä melutaso on korkein mahdollinen. Laskelmassa oletetaan, että melun levitessä vallitsevat sääolot ovat myötätuuli ja lievä negatiivinen lämpötilagradientti (alhainen lämpötila maanpinnan lähellä). Laskelma antaa tulokseksi, että melu vaimenee noin 3 db (vähenee puoleen) etäisyyden kaksinkertaistuessa. Ennustemenetelmä ottaa huomioon sen, että ääni leviää sylinterimäisesti merenpinnan ja alimpien suihkuvirtausten välillä. Perusparametreja ovat leviämisetäisyys, ilman absorbointivaikutus ja sylinterimäisen leviämiskuvion keskikorkeus, jonka menetelmässä on oletettu olevan 200 metriä. Melun kokonaisvaimennus sen levitessä on ilman absorbointivaikutuksen ja geometrisen vaimentumisen yhdistelmä. Ruotsin kuninkaallisessa teknillisessä korkeakoulussa Marcus Wallenbergin laboratoriossa vuosina 2005 ja 2006 tehty mittausprojekti /381/ osoittaa, että todellinen melutaso tulee olemaan ennustettua matalampi 90 % ajasta ja sitä korkeampi 10 % ajasta. Äänen tehotasot on selvitetty rakennustöiden synnyttämän ilmassa kantautuvan melun arvioimiseksi (taulukko 8.24). Tehotasot perustuvat yleiseen kokemukseen, ja niiden arvioidaan

69 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku olevan edustavia. Äänen tehotaso on äänen tehon ja tietyn vertailutason W suhteen logaritminen arvo. Taulukko Äänen tehotaso L WA [db] esimerkkialuksille. Mm. vedenalaisen hitsauksen ja mahdollisesti miinanraivauksen käytettävien monitoimialusten aiheuttaman melutason arvioidaan olevan samanlainen kuin hinaajien. Ruotsalainen melun leviämistä suurilla etäisyyksillä kuvaava malli laskee äänitason seuraavan kaavan avulla /380/: Jossa: LpA L WA r ai on A-painotettu äänitaso [dba] on A-painotettu äänilähteen tehotaso [dba] on äänilähteen ja kohteen välinen etäisyys [m] on ilman absorptiokerroin [db/m] Koska ilman absorptio riippuu äänen taajuudesta, laskelma on tehtävä erikseen jokaiselle 1/1-oktaavin taajuuskaistalle välillä Hz. Ilman absorptiokertoimet on esitetty taulukossa Taulukko Ilman absorptiokertoimen arvot /380/. Annettujen äänen tehotasojen ja ilman absorptiokertoimien avulla voidaan ennustaa odotettavissa oleva ekvivalenttinen melutaso LAeq eri etäisyyksillä. Ilmassa kantautuvan melun vaikutuksia on sitten verrattu soveltuviin ohjeisiin. Valtioneu voston päätös (993/1992) antaa ohjearvot ilmassa kantautuvan melun keskimääräiselle tasolle päiväsaikaan (7-22) ja yöllä (22-7).

70 452 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 8 Taulukko Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset keskimääräisen melutason ohjearvot Suomessa. Vedenalainen melu Rakennustöiden aiheuttaman melun arviointia varten vastaavien äänilähteiden tyypillisiä me - lu ta soja on etsitty kirjallisuudesta ja käytetty viitearvoina vaikutusten arviointiosassa. Kirjal lisuudesta on etsitty melutason arvot tyypilliselle huoltoalukselle, hinaajalle ja kiven kasaamistyölle. Myös sotatarvikkeiden räjäyttämisessä syntyvien paineaaltojen arvot ja leviämisen laskukaavat on saatu kirjallisuudesta. Käyttövaiheen aikana vedenalainen melu syntyy itse putkilinjasta. Kaasuputken synnyttämää melua on arvioitu erityisessä melututkimuksessa /382/. Tutkimuksessa mallinnettiin ja ennustettiin melutasoa putkilinjojen sisällä, melun kulkeutumista putkilinjojen rakenteiden läpi ja me lun siirtymistä putkilinjojen ulkopuolelle. Putkilinjan aiheuttaman melun pääasiallinen lähde on putkissa ja putkilinjojen mutkissa virtaava kaasu sekä kompressorit. Kompressorit sijaitsevat Venäjän puoleisella rannalla. Akustisesti yhdenmukaisessa ympäristössä (kuten syvässä vedessä) äänen voimakkuus alenee sen levitessä pallomaisesti ja vaimentuessa vedessä, mikä tyypillisesti riippuu taajuudesta. Näin ollen: Äänenvoimakkuuden aleneminen sen levitessä pallomaisesti (db), jossa r on etäisyys metreinä äänilähteestä kohteeseen ja α on (taajuusriippuvainen) vaimennusvakio. Taajuuden ollessa alle 1 khz vaimennusvakio α on pienempi kuin 0,1 db/km /147/, ja vaimennus on merkityksettömän pieni. Käytännössä melutaso alenee vähintään 6 db aina etäisyyden kaksinkertaistuessa. Jos esimerkiksi melutaso on 170 db verrattuna painetasoon 1 μpa etäisyydellä 1 m, se on 150 db etäisyydellä 10 m ja 130 db etäisyydellä 100 m. Matalassa vedessä siirtohäviön laskeminen on monimutkaisempaa. Ääniaallot heijastuvat ja taittuvat erilaisista akustisista rajapinnoista; merenpohjasta, meren pinnasta ja kerrostuneen vesipylvään rajapinnoista. Teoriassa, jos merenpohjan ja meren pinnan heijastusominaisuudet ovat ideaaliset, siirtohäviö voidaan palauttaa sylinterimäisen leviämisen tapaukseen /147/, jolloin: Äänenvoimakkuuden aleneminen sen levitessä sylinterimäisesti (db)

71 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku Sylinterimäisen leviämisen tuloksena siirtohäviö on noin 3 db aina etäisyyden kaksinkertaistuessa eli puolet pienempi kuin pallomaisen leviämisen tapauksessa. Jos lähteen melutaso on 170 db verrattuna painetasoon 1 μpa etäisyydellä 1m ja kyseessä on sylinterimäinen leviäminen, melutaso on 160 db etäisyydellä 10 m ja 150 db etäisyydellä 100 m. Siirtohäviö matalassa vedessä on kuitenkin käytännössä suurempi kuin sylinterimäisen leviämisen osoittama, koska ääni taittuu, hajaantuu ja absorboituu. Sotatarvikkeita räjäytettäessä syntyvän paineaallon huippupaine on suurin sen aikaansaama ylipaineen arvo. Paineaallon synnyttämän paineen huippuarvo vapaassa vedessä voidaan laskea seuraavan teoreettisen kaavan avulla, joka on saatu viitteestä /383/. Jossa: p max w R = paineen huippuarvo [MPa] = panospaino [kg] = mittauspisteen ja panoksen keskipisteen välinen etäisyys [m] Räjähteet sijaitsevat merenpohjassa, ja niiden räjähtäessä syntyvä paineaalto on erilainen kuin vapaassa vedessä syntyvä paineaalto. Itse asiassa jäykällä merenpohjalla tapahtuvaa räjähdystä voidaan pitää vastaavana kuin kaksinkertaisen panoksen vapaassa vedessä aikaansaavaa räjähdystä. Tämä seuraa akustisesta teoriasta, jossa paineaallon heijastumaa voidaan pitää sen kuvitteellisena lähteenä, joka sijaitsee varsinaisen samansuuruisen panoksen optisen heijastuksen paikalla /42/. Todellisuudessa merenpohja ei kuitenkaan ole jäykkä rajapinta, ja pohjan maa-aines absorboi jonkun verran energiaa. Tällä hetkellä ehdotetaan käytettäväksi merenpohjan korjauskerrointa 1,5. Suomessa ei ole kansallisia säädöksiä vedenalaisesta melusta. Vedenalaisen melun vaikutuksia on soveltuvin kohdin verrattu taustameluarvoihin tai kirjallisuustietoihin tiettyjä vaikutuksia aiheuttavista melutasoista. Merinisäkkäille veden alla kuolettavia tai fyysisiä vammoja aiheuttavan akustisen energian parametrien yhteenveto on esitetty raportissa, jonka on laatinut Subacoustech Ltd /384/. Tässä raportissa esitettyjen huippupaineiden vaikutusten yhteenveto on taulukossa Taulukko Huippupaineiden ja merinisäkkäille aiheutuvien fyysisten vammojen välinen suhde /384/.

72 454 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 8 Baxter ym. keräsivät, vertasivat ja arvioivat erilaisia raportteja räjähteiden vaikutuksista kaloihin ja muihin merieliöihin /385/. He kokosivat tietoja ja muodostivat korrelaatioita pystyäkseen ennustamaan räjähteiden räjäyttämisestä aiheutuvaa kalojen kuolleisuutta. He käyttivät neljää erityyppisiä kaloja koskevaa aineistoa. Tuloksena saadut kuolleisuuden todennäköisyyden regressiot suhteessa huippupaineen logaritmiin (log Pm) on esitetty kuvassa Huomaa, että huippupaineet on annettu baareina. Yksi baari on noin 100 kpa. Kuva Kalojen kuolleisuuden todennäköisyyden regressioviivat suhteessa log Pm -arvoon (paineen huippuarvon logaritmiin). /385/ Vaikutusten arviointi Tässä kappaleessa kuvaillaan vaikutukset vertailemalla vaihtoehtoa 1 nykytilanteeseen (vaihtoehtoon 0), ellei toisin ilmoiteta. Vaihtoehtojen 1 ja 2 sekä alavaihtoehtojen 1a / 2a välisiä ero ja vertaillaan erillisessä luvussa. Arvioinnissa käsitellään vain Suomen hankealueella ai - heu tuvia vaikutuksia. Myös vaikutuskohteet on rajattu vain Suomen hankealueella oleviin koh teisiin (katso luku 7). Rakentamisvaiheen aikana aiheutuvat vaikutukset Kiviaineksen kasaamisen aiheuttama ilmassa kantautuva melu Sora ja kivet kuljetetaan laivalla niille alueille, joilla kiviaineksen sijoitus on tarpeen. Melu ai heutuu pääasiassa laivojen moottoreista. Vaikutuksen arvioidaan olevan suora ja haitallinen, koska se mahdollisesti muuttaa nykytilannetta.

73 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku Putken laskemista edeltävät merenpohjan muokkaustoimet aloitetaan huhtikuussa Työt kestävät luoteisen putkilinjan reitillä yhteensä noin kolme kuukautta ja kaakkoisen putkilinjan reitillä noin kuusi kuukautta. Putken laskemisen jälkeiset toimenpiteet kestävät luoteisen putkilinjan osalta noin 13 kuukautta ja kaakkoisen putkilinjan osalta noin 11 kuukautta. Ilmassa kantautuvan melun vaikutus arvioidaan kuitenkin lyhytaikaiseksi, palautuvaksi ja paikalliseksi, koska kiviainesta kasataan yhteen paikkaan kerrallaan, ja työt kestävät yhdessä paikassa noin yhdestä neljään vuorokautta. Vaikutus on merkitykseltään vähäinen, koska herkkiä vaikutuksen kohteita (ihmisiä, nisäkkäitä, lintuja tms.) ei juurikaan ole läsnä ja koska melun voimakkuus on vähäinen merellä esiintyvään taustameluun verrattuna. Vaikutuksen kokonaismerkityksen arvioidaan olevan vähäinen. Putken laskemisen, huoltoliikenteen ja ankkurien käsittelyn aiheuttama ilmassa kantautuva melu Merellä tapahtuvassa putkenlaskussa melua aiheuttavat putkenlaskualus (kuva 8.22), hinaajat (jotka käsittelevät ankkureita) ja huoltoalukset. Alusten aiheuttama ilmassa kantautuva melu syntyy pääasiassa pää- ja apukoneiden käynnistä ja ilmanvaihtopuhaltimista. Laskualuksella voi lisäksi syntyä melua nostureista ja muista itse putkenlaskuun liittyvistä laitteista. Rakennusvaiheen osalta oletetaan, että putkenlaskun aiheuttama ilmassa kantautuva melu koostuu melusta, joka syntyy putkenlaskualuksessa, lähellä olevassa huoltoaluksessa ja neljässä hinaajassa, jotka toimivat noin kilometrin etäisyydellä laskualuksen kustakin kulmasta. On arvioitu, että tämäntyyppinen laivasto aiheuttaa melutason, joka kahden kilometrin päässä liikkuvasta alusjoukosta on enintään 45 db (katso kuva 8.23). Vertailun vuoksi mainittakoon, että 45 db vastaa hiljaisen toimiston melutasoa ja 60 db keskustelua yhden metrin etäisyydellä. Kuva Avomerellä tapahtuvaan putkenlaskuun tarkoitettu alus Castoro Sei. Suomen talousalueella käytetään putkenlaskuun vain avomeriolosuhteisiin tarkoitettua alusta.

74 456 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 8 Kummankin putkilinjan rakentaminen kestää noin kuusi kuukautta. Koska rakennusalukset etenevät putkilinjan reitillä noin 2-3 kilometrin vuorokausinopeudella, vaikutusten katsotaan olevan paikallisia sekä erittäin palautuvia ja lyhytaikaisia. Suomen talousvyöhykkeellä kulkevaa putkilinjan reittiä lähimpänä olevat asuinrakennukset tai loma-asunnot sijaitsevat noin viiden kilometrin päässä rakennustöistä Porkkalassa. Tämä etäisyys vaimentaa merkittävästi ilmassa kantautuvaa alusten aiheuttama melua, ja melutasojen arvioidaan jäävän selvästi ohjearvon 40 db alapuolelle. Kun otetaan huomioon vaikutusten luonne ja voimakkuus sekä herkkien vaikutuskohteiden (kuten nisäkkäiden, lintujen, ihmisten jne.) harvalukuisuus ja se, että melutasot ovat käytettäviä ohjearvoja alhaisemmat, ilmassa kantautuvan melun vaikutukset arvioidaan merkitykseltään vähäisiksi. Itse asiassa hankealueen melulähteet ja melutasot vastaavat Suomenlahden nykyisiä melutasoja ja -lähteitä (katso kohta Ilmassa kantautuva ja vedenalainen taustamelu ). Kuva Putkenlaskun meluennuste, joka on laadittu ruotsalaisen, melun pitkiä matkoja leviämistä koskevan mallin perusteella. Melun jakautumista koskevat laskelmat perustuvat järjestelyyn, jossa on mukana putkenlaskualus, lähistöllä oleva huoltoalus sekä neljä hinaajaa kilometrin etäisyydellä kustakin laskualuksen kulmasta. Ennustettu melutaso on ekvivalenttinen A-painotettu toiminnan aikainen melutaso LAeq, joka ilmaistaan desibeleinä. Mallissa ei oteta huomioon taustamelua (muun laivaliikenteen jne. aiheuttamaa).

75 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku Putkijaksojen vedenalaisesta yhdistämisestä aiheutuva ilmassa kantautuva melu Suomessa tehdään kohdassa KP 300 putkijaksojen vedenalainen yhdistäminen. Tämä meren alainen yhdistäminen toteutetaan vedenalaisella hitsauksella, eli hitsaus suorite taan veden alla kuivassa hitsausmoduulissa. Moduuli sulkee sisäänsä osan putkilinjaa hitsaussauman kummallakin puolella. Tätä työtä varten kohdassa KP 300 on yksi monitoimialus noin kahden viikon ajan. Ilmassa kantautuvan melun vaikutuksen arvioidaan olevan lyhytaikainen, palautuva ja paikallinen. Vaikutus on merkitykseltään vähäinen, koska herkkiä vaikutuksen kohteita (ihmisiä, nisäkkäitä, lintuja tms.) ei juurikaan ole läsnä ja koska melun voimakkuus on vähäinen merellä esiintyvään taustameluun verrattuna. Vaikutuksen merkityksen arvioidaan olevan vähäinen, koska melutaso on alhainen eikä juurikaan eroa taustamelusta, johon yleisesti ottaen vaikuttaa nykyinen vilkas liikenne. Sotatarvikkeiden raivaamisesta aiheutuva vedenalainen melu Suomen talousvyöhykkeellä putkilinjan käytävällä havaittujen miinojen on todettu sisältävän 0,8-320 kilon panoksia. Miinojen kokonaismäärä on vaihtoehdon 1 mukaisella reitillä 29 ja vaihtoehdon 2 mukaisella reitillä 31. Suurin osa niistä sijaitsee pisteiden KP 200 ja KP 260 välillä. Miinat on kuvattu yksityiskohtaisesti kohdassa Kun miina tuhotaan räjäyttämällä, syntyy korkeaenerginen paineaalto, joka etenee vedessä nopeudella 1500 m/s. Painetaso riippuu pääasiassa räjähteen koosta ja etäisyydestä räjäytyspaikasta. Nord Streamin tapauksessa painevaikutukset on laskettu panoksille painoltaan 50 kg, 100 kg ja 300 kg, koska ne edustavat merenpohjasta löytyviä miinoja kpa suuruinen painetaso (vastaa 240 db:iä, kun vertailutaso on 1 μpa) ulottuu 0,14 km etäisyydelle, kun panos on 50 kg, ja 0,2 km tai 0,25 km etäisyydelle, kun panos on 150 tai 300 kg. Samoin 100 kpa suuruinen painetaso (vastaa 220 db:iä, kun vertailutaso on 1 μpa) ulottuu 1,1 km etäisyydelle, kun panos on 50 kg, ja 1,5 km tai 2,0 km etäisyydelle, kun panos on 150 tai 300 kg. Miinanraivauksen aiheuttaman vedenalaisen melun vaikutusta luonnehditaan suoraksi ja haitalliseksi, koska se aiheuttaa lyhytaikaista lisämelua nykytilanteeseen verrattuna. Vaikutuksen arvioidaan olevan palautuva, koska melu häviää heti tapahtuman jälkeen, ja pai kallinen, koska vaikutukset rajoittuvat viiden kilometrin etäisyydelle räjäytyskohdasta. Miino jen raivaamisen tarkkaa kestoa ei tiedetä, mutta raivaustyötä tehdään vain yhdessä paikassa vain rajatun ajan, minkä vuoksi vaikutuksen arvioidaan olevan kestoltaan lyhytaikainen. Vaikutuksen merkitys on suuri, koska melutasot ovat hyvin korkeita verrattuna nykyisiin taus ta me lutasoihin merellä. Herkät vaikutuskohteet (nisäkkäät, kalat jne.) voivat myös saada vakavia vammoja, jos ne ovat liian lähellä raivauspaikkaa. Nisäkkäisiin kohdistuvia vaikutuksia voidaan vähentää hätyyttämällä niitä kauemmas erityisen laitteen avulla. Vaikutuksen katsotaan olevan merkitykseltään vähäinen lähinnä harvalukuisten kohteiden vuoksi.

76 458 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 8 Putken laskemisen, huoltoliikenteen ja ankkurien käsittelyn aiheuttama vedenalainen melu Melun arvioidaan aiheutuvan pääasiassa huoltoalusliikenteestä sekä putkenlaskualuksesta ja (ankkureita käsittelevistä) hinaajista koostuvan merenalaisen putkilinjan laskemiseen käytettävän laivaston toiminnasta. Suoria mittaustietoja ei ole käytettävissä, mutta putkenlaskussa syntyvän melun pääasialliseksi lähteeksi arvioidaan hinaajien hoitamat ankkurien siirrot. Putkilinjan osien liike putkenlaskuramppia pitkin veteen ja merenpohjaan on suhteellisen hidasta, ja toimenpide on suunniteltu niin, että putkilinjaa käsitellään varoen, eikä siitä siis synny huomattavaa melua. Muut toiminnot, kuten hitsaaminen ja lisäpinnoitus, eivät aiheuta merkittävää vedenalaista melua. Putkenlaskualuksella on raskaita koneita, mutta niistä aiheutuu pääasiassa matalia ääniä, joiden taajuus on alle 100 Hz. Näin ollen pääasiallisia melunlähteitä ovat putkenlaskualuksen ja tukikohtien välillä kulkevat huoltoalukset sekä ankkureita siirtävät hinaajat. Kummankin putkilinjan rakentaminen kestää noin kuusi kuukautta. Koska alukset etenevät putkilinjan reitillä noin 2-3 kilometrin vuorokausinopeudella, vaikutusten katsotaan olevan paikallisia sekä erittäin palautuvia ja lyhytaikaisia. Hankealueen melulähteet ja melutasot vastaavat Suomenlahden nykyisiä melutasoja ja -lähteitä (katso kohta Ilmassa kantautuva ja vedenalainen taustamelu ), ja vaikutusten katsotaan olevan merkitykseltään vähäisiä. Hinaajien aiheuttama vedenalainen melu Hinaajien aiheuttamasta vedenalaisesta melusta on vain vähän mittaustietoja. Tyhjää proomua vetävän /147/ 25 -metrisen hinaajan melutasoksi todettiin 170 db vertailutasoon 1 μpa nähden yhden metrin etäisyydellä. Spektrin huippu oli hertsiä. Jos oletetaan melun leviämän pallomaisesti, hinaajan aiheuttama melutaso 10 metrin etäisyydellä on 150 db ja 100 metrin etäisyydellä 130 db. Huoltoalusten aiheuttama vedenalainen melu Kun M/V Overseas Hariette -irtolastialuksen (173 metriä pitkä alus, jonka uppouma on tonnia ja jossa on suoravetodieselmoottori) melutasoa tutkittiin, sen havaittiin tuottavan melutason 192 db vertailutasoon 1 μpa nähden yhden metrin etäisyydellä aluksen normaalilla 16 solmun kulkunopeudella. /147/. Mainittu alus on tyypillinen nykyaikainen kauppalaiva, jonka katsotaan vastaavan Nord Stream -hankeen huoltoaluksia. Yhden metrin etäisyydellä mitattu melutaso 192 db laskee arvoon 172 db kymmenen metrin etäisyydellä ja arvoon 152 db sadan metrin etäisyydellä, kun leviämisen oletetaan tapahtuvan pallomaisesti.

77 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku Kummankin putkilinjan rakentaminen kestää noin kuusi kuukautta. Koska alukset etenevät putkilinjan reitillä noin 2-3 kilometrin vuorokausinopeudella, vaikutusten katsotaan olevan paikallisia sekä erittäin palautuvia ja lyhytaikaisia. Kun otetaan huomioon vaikutusten luonne ja voimakkuus sekä herkkien vaikutuskohteiden (kuten nisäkkäiden, lintujen, ihmisten jne.) harvalukuisuus, vedenalaisen melun vaikutukset arvioidaan merkitykseltään vähäisiksi. Käyttövaiheen aikana aiheutuvat vaikutukset Seuranta- ja tutkimustoimien aiheuttama ilmassa kantautuva melu Kun putkilinja on käytössä, tarkastuksia tehdään koko putkilinjan pituudelta järjestelmän ehey den varmistamiseksi. Tarkastukset tehdään tutkimusaluksella, josta käsin kauko-ohjattaviin ROV-laitteisiin on asennettu vaadittavat anturit. Putkilinjan käyttöönoton jälkeen tarkastukset suoritetaan aluksi vuoden tai kahden vuoden välein putkilinjojen koko pituudelta. Tarkastusväli määritetään myöhemmin sopivaksi saatujen kokemusten perusteella. Päästölaskelmia varten tarkastusvälin oletetaan ensimmäisen kuuden vuoden jälkeen pitenevän neljään vuoteen. Yhden putkilinjan (1220 km) tarkastus kestää arviolta 96 vuorokautta, eli Suomen talousalueella (375 km) tehtävän tarkastuksen oletetaan kestävän noin 30 vuorokautta putkilinjaa kohden. Seuranta- ja tarkastustoimien aiheuttaman ilmassa kantautuvan melun arvioidaan olevan ly hytaikaista, palautuvaa ja paikallista. Vaikutus on merkitykseltään vähäinen, koska herkkiä vaikutuksen kohteita (ihmisiä, nisäkkäitä, lintuja tms.) ei juurikaan ole läsnä ja koska toiminnan intensiteetti on vähäinen merellä esiintyvään taustameluun verrattuna. Seuranta- ja tarkastustoimien aiheuttaman ilmassa kantautuvan melun ei arvioida aiheuttavan vaikutuksia. Kunnossapidon vuoksi tarvittaessa tehtävän kiviaineksen kasaamisen aiheuttama ilmassa kantautuva melu Kasattavan kiviaineksen määrää ei voida etukäteen arvioida. Melutasojen ja vaikutusten arvioidaan varovaisen arvion mukaan olevan verrattavissa rakennusaikaisen kiviaineksen kasaamisen aiheuttamiin (katso aiempana olevaa kohtaa Kiviaineksen kasaamisen aiheuttama ilmassa kantautuva melu ). Ilmassa kantautuva melu, kun putkilinja on valmiina merenpohjassa ja kaasu virtaa siinä Koska putkien reitit kulkevat merenpohjassa metrin syvyydessä, ne eivät vaikuta ilmassa kantautuvaan meluun. Seuranta- ja tutkimustoimien aiheuttama vedenalainen melu Putkijärjestelmän toiminnan aikana tarkastustoimia voidaan suorittaa ajoittain mahdollisesti muodostuneen vieraan materiaalin poistamiseksi. Tarkastuslaitteet tai laitejonot laukaistaan

78

79 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku Kuvassa 8.24 on esitetty melun arvioitu spektrijakautuma tietyissä paikoissa. Pisteessä 125 km melua hallitsevat kompressoreista peräisin olevat alle 250 hertsin taajuudet. Pisteessä 493 km melun spektrijakautuma osoittaa melun aiheutuvan kaasun virtauksesta. Ennustetut melutasot yli kymmenen metrin etäisyydellä putkilinjasta Suomen talousvyöhykkeellä ovat suunnilleen samat kuin tyypilliset vilkkaan laivaliikenteen aiheuttamat taustamelutasot. Kuva Ennustetut äänenpainetasot referenssipisteissä kymmenen metrin etäisyydellä putkilinjasta, 1/3- oktaavin taajuuskaistat /382/. Matalataajuinen ( Hz) melu lähellä (karkea arvio 100 metriin saakka) putkilinjaa Suomen talousvyöhykkeen Venäjän puoleisessa osassa saattaa ylittää joidenkin kalalajien kuulokynnyksen. Ylitys on kuitenkin pienempi kuin se taso, jonka oletetaan aiheuttavan lieviä vaikutuksia, kuten käyttäytymisen muutoksia. Korkeataajuinen melu (>1 000 Hz) lähellä putkilinjaa ei ylitä hylkeiden tai eväjalkaisten kuulokynnystä. Näin ollen huomattavat merieläimiin kohdistuvat vaikutukset ovat epätodennäköisiä. Koska putki toimii jatkuvana, joskin varsin pienenä melulähteenä merenpohjassa, putken ai heut taman vedenalaisen melun arvioidaan olevan pysyvää, palautumatonta ja paikallista. Putken olemassa ololla merenpohjassa ja kaasun virtaamisen aiheuttamalla vedenalaisella melulla ei arvioida olevan vaikutuksia.

80 462 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku Vaihtoehtojen vertailu Vaihtoehto 2 on noin 90 -prosenttisesti sama kuin vaihtoehto 1 (C14). Reittien pituudessa on vain muutaman kilometrin ero (katso taulukko 8.1). Löydettyjen miinojen määrä on kaikissa vaihtoehdoissa suunnilleen sama, eivätkä erot ole merkittäviä. Näin ollen vaihtoehtojen välillä ei odoteta olevan merkittäviä eroja ilmassa kantautuvan tai vedenalaisen melun vaikutusten osalta. Näin ollen vaihtoehtojen 1 ja 2 vaikutukset on arvioitu merkitykseltään samanlaisiksi. Alavaihtoehdon 1a / 2a ilmassa ja veden alla aiheuttama melu ei eroa merkittävästi vaihtoehtojen 1 ja 2 meluvaikutuksista Johtopäätökset Sekä vedenalaista että ilmassa kantautuvaa melua syntyy suunnitelmien mukaan etupäässä rakennusvaiheessa, ja sen arvioidaan olevan enimmäkseen paikallista, erittäin palautuvaa ja lyhytaikaista, koska kaikki rakennustyöt kestävät vain lyhyen aikaa samassa paikassa. Miinanraivaus voi kuitenkin aiheuttaa nisäkkäiden tai kalojen vahingoittumista. Vaikutuksen merkitys on vähäinen, ennen kaikkea sen vuoksi, että vaikutusalueella on vähän herkkiä vaikutuskohteita. Ilmassa kantautuvan melun arvioidaan olevan selvästi ohjearvoja pienempää, koska putkilinja on kaukana herkistä kohteista (vaikutuskohteista), mikä vähentää mahdollisten vaikutusten todennäköisyyttä ja voimakkuutta. Rakennusalueella nykyisin vallitsevassa melutasossa on suhteellisen suuri taustamelutaso, mikä tarkoittaa, että muutos on pieni. Käyttövaiheen aikana putkilinja toimii jatkuvana äänilähteenä merenpohjassa. Tämä muodostaa pysyvän vaikutuksen. Itse putkilinjan aiheuttamat melutasot arvioidaan kuitenkin hyvin alhaisiksi, ja vaikutusalue on paikallinen. Kaikkien vaihtoehtojen kohdalla melun vaikutuksen kokonaismerkityksen arvioidaan olevan vähäinen.

81 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku Taulukko Yhteenveto odotettavissa olevista meluvaikutuksista. Tästä taulukosta voidaan vetää johtopäätös, että putkilinjasta vesipatsaaseen kohdistuva vaikutus on vähäinen. Tarkempia tietoja on liitteessä II olevassa vaikutusmatriisissa. Vaikutuskohde Hankkeen vaihe Vaikutus Toiminto Vaiku tuksen merkitys Kiviaineksen kasaaminen Ilman kautta leviävät melupäästöt Putkien toimitus Putken laskeminen merenpohjaan Putkijaksojen yhdistä minen veden alla Vähäinen Raken taminen Ankkureiden käsittely Sotatarvikkeiden raivaus Kiviaineksen kasaaminen Vedenalaiset melupäästöt Putkien toimitus Putken laskeminen merenpohjaan Vähäinen Putkijaksojen yhdistä minen veden alla Melu Ankkureiden käsittely Seuranta ja tutkimukset Käyttö Ilman kautta leviävät melupäästöt Putkilinjan kunnossapi toon liittyvä kiviainek sen kasaaminen (tarvittaessa) Putkilinja fyysisenä rakennelmana meren pohjassa ja kaasun virtaus putkissa Seuranta ja tutkimukset Ei vaikutusta Vedenalaiset melupäästöt Putkilinjan kunnossapi toon liittyvä kiviainek sen kasaaminen (tarvittaessa) Putkilinja fyysisenä rakennelmana meren pohjassa ja kaasun virtaus putkissa Ei vaikutusta

82 464 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku Vaikutukset bioottiseen ympäristöön Tässä luvussa kuvataan Nord Stream -hankkeen arvioidut ympäristövaikutukset bioottiseen ympäristöön Suomen hankealueella. Bioottisen ympäristön nykytilannetta käsitellään luvussa 5.4. Menetelmät, joita käytetään vaikutuksen määrittämiseksi (esim. suora, myönteinen tai, palautuva vaikutus), on kuvattu luvussa 7. Tietyn vaikutuksen suuruusluokan ja kokonaismerkityksen määrittämiseen käytetyt menetelmät on esitetty seuraavissa kappaleissa. Tämä luku sisältää seuraavien vaikutuskokonaisuuksien arvioinnin: pohjaympäristöön kohdistuvat vaikutukset (8.2.1) planktiseen ympäristöön kohdistuvat vaikutukset (8.2.2) kaloihin ja kalakantoihin kohdistuvat vaikutukset (8.2.3) merinisäkkäisiin kohdistuvat vaikutukset (8.2.4) merilintuihin kohdistuvat vaikutukset (8.2.5). Arvioitu vaikutusalue käsittää pääosin Suomen talousvyöhykkeen, mutta siihen sisältyy myös pieni osa Suomen aluevesistä. Kuva Harmaahylje on yksi harvoista Suomen hankealueella tavattavista nisäkkäistä. Kuva on otettu Ahvenanmaalla (valokuva: Antti Tanskanen).

83 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku Vaikutukset pohjaympäristöön Yleiskatsaus Tässä luvussa kuvataan merenpohjan makrofaunaan (kooltaan yli 1 mm) Suomen hanke alu - eella kohdistuvat vaikutukset. Putkilinjat rakennetaan merelle, pääosin syville vesialueille. Suomen hankealueen syvissä avovesissä ei hydrografisten olosuhteiden ja vallitsevan happikadon vuoksi ole esiintynyt makrofaunaa vuosikymmeniin (seuranta aloitettiin vuonna 1964). Lisätietoja on luvussa Nord Stream -putkilinjan rakentamisesta ja käytöstä aiheutuu vaikutuksia merenpohjan makrofaunaan esimerkiksi pehmeän pohjan elinympäristöjen häviämisen takia. Putkilinjojen rakentamisen aikana merenpohjan muokkaustoimenpiteet ovat tarpeen putkilinjojen eheyden varmistamiseksi. Muokkaustoimenpiteet, kuten kiviaineksen kasaaminen, ja putkenlaskualuksen ankkureiden käsittely aiheuttavat sedimenttien ja haittaaineiden vapautumista merenpohjasta Vaikutusmekanismit Pohjan eläimistöön kohdistuviksi arvioidut vaikutukset (taulukko 8.30) on tunnistettu tarkastelemalla hankkeen rakennus- ja käyttövaiheiden toimia sekä hankkeen mahdollisia vuorovaikutussuhteita määritetyn vaikutuskohteen, tässä tapauksessa merenpohjan eläimistön, kanssa (taulukko 7.1). Rakennusvaiheessa pohjan eläimistön ja suunniteltujen hankkeen toimien välinen vuorovaikutus liittyy pääasiassa niin kutsuttuihin peittoaluevaikutuksiin (esimerkiksi pohjan elinympäristöjä peittäviin ja muuttaviin putkiin ja kiviainespenkereisiin) sekä sedimenttien resuspension ja uudelleenkerrostumisen aiheuttamiin vaikutuksiin.

84 466 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 8 Taulukko Suunniteltujen hanketoimien mahdolliset vaikutukset toimenpiteiden ja vaikutuskohteen välisinä vuorovaikutuksina. Vaikutukset on jaoteltu rakennusvaiheen aikana aiheutuviin vaikutuksiin ja käyttövaiheen aikana aiheutuviin vaikutuksiin. Vaikutuskohde Hankkeen vaihe Vaikutus Toiminto Pohjaympäristö Rakentaminen Käyttö Suoraan merenpohjaan kohdistuvan vaikutuksen pohjaeliöstöön aiheuttamat muutokset Sedimentin resuspension, jälleenkerrostumisen, haitta-aineiden tai happikulutuksen aiheuttamat pohjaeliöstön muutos tai menetys Putkilinjojen peittämät merenpohjan elinympäristöjen alueet Uusien kovien kasvualustojen muodostuminen Sedimentaatio- ja eroosio-olosuhteiden muuttuminen Haitta-aineiden liukeneminen putkilinjan materiaaleista Merenpohjan lämpötilamuutos Kunnossapidon edellyttämästä kiviaineksen kasaamisesta aiheutuvat muutokset pohjaeliöyhteisöihin Sotatarvikkeiden / ammusten raivaaminen Kiviaineksen kasaaminen Putken laskeminen merenpohjaan Ankkureiden käsittely Sotatarvikkeiden / ammusten raivaaminen Kiviaineksen kasaaminen Putken laskeminen merenpohjaan Ankkureiden käsittely Putkilinja fyysisenä rakennelmana merenpohjassa ja kaasun virtaus putkissa Putkilinjan kunnossapitoon liittyvä kiviaineksen kasaaminen (tarvittaessa) Menetelmät ja käytetyt tiedot Jotta putkilinjojen vaikutukset pohjaeliöstöön voidaan arvioida, tarvitaan tietoja putkilinjan käytävän varrella sijaitsevista pohjaeliöyhteisöistä sekä putkilinjan rakentamisen ja käytön aikana abioottisiin parametreihin odotettavissa olevista muutoksista. Suomen talousvyöhykkeellä esiintyvä pohjaeläimistö (lajikoostumus, monimuotoisuus, runsaus, biomassa ja ympäristötekijät) on kuvattu luvussa 5, joka sisältää myös tehtyjen tutkimusten ja käytettyjen tietojen kuvauksen. Pohjaeläimistön odotettu heikentyminen aiheutuu pääasiassa putkilinjojen rakentamisen ja käytön aikana sedimentissä ja veden laadussa tapahtuvista muutoksista. Nämä muutokset on analysoitu pääosin luvussa 8.1 (Fysikaaliseen ja kemialliseen ympäristöön kohdistuvat vaikutukset). Tässä luvussa kuvataan myös näiden vaikutusten tutkimisessa käytetyt tiedot ja menetelmät. Esimerkiksi putkenlaskun aikana suspendoituneiden sedimenttien odotettu uudelleenkerrostuminen määritettiin numeerisen mallin avulla. Mallintamismenetelmiin liittyvät epävarmuustekijät ja muut menetelmäongelmat on myös käsitelty luvussa 8.1. Luku perustuu luvussa 8.1 esitettyihin tuloksiin. Siinä putkilinjojen rakentamisen ja käytön vaikutukset pohjaeläimistöön arvioidaan kirjallisuuden ja asiantuntijalausuntojen perusteella.

85 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku Merkittävimmät haitta-aineet, joiden tiedetään aiheuttavan ekotoksikologisia vaikutuksia, ku vattiin käyttämällä riskin luonnehdintasuhdetta (RCR). Suhdeluku saadaan jakamalla haitta-aineen ennakoitu pitoisuus ympäristössä (PEC) ennustetulla vaikutuksettomalla pitoisuudella (PNEC). RCR-arvojen, jotka ovat suurempia kuin 1, katsotaan johtavan potentiaaliseen haitalliseen vaikutukseen Vaikutusten arviointi Tässä alaluvussa vaikutusten kuvaus perustuu vaihtoehdon 1 ja nykytilanteen (nollavaihtoehto) vertailuun, ellei toisin mainita. Vaihtoehtojen 1 ja 2 sekä alavaihtoehtojen 1a/2a välisiä eroja vertaillaan erillisessä alaluvussa. Arvioinnissa käsitellään vain Suomen hankealueella aiheutuvia vaikutuksia. Myös vaikutuskohteet on rajattu vain Suomen hankealueella oleviin kohteisiin (katso luku 7). Yleisiä tietoja vaikutuksista Pääasiassa pohjakasvillisuudelle (esimerkiksi rakkolevä) voi aiheutua vaikutuksia putken laskemisesta tai ankkureiden käsittelystä. Putkilinjat kulkevat kuitenkin Suomen talousvyöhykkeellä yli 40 metrin syvyydessä, missä makrofyyttejä ei ole vähäisen saatavilla olevan valon vuoksi. Kasvillisuutta esiintyy pehmeillä tai kovilla pohjilla Itämeren itäosassa noin 6-20 metrin syvyyteen saakka (katso luku 5.4.1). Lyhin etäisyys putkilinjan reitiltä rannikkoalueille, joilla makrofyyttejä esiintyy, on noin 10 kilometriä. Lähin alue, jolla kasvaa levää, on matala vedenalainen huippu 13 metrin syvyydessä. Tämä matalikko sijaitsee noin kilometrin verran pohjoiseen reittivaihtoehdosta 1 Kalbådagrundin alueella. Rakennustöistä aiheutuva mahdollinen sedimentaatio arvioidaan 0,1-1,0 millimetrin suuruiseksi enimmillään 0,5 kilometrin etäisyydellä lähteestä ja 0,01-0,1 millimetrin suuruiseksi 4 kilometrin etäisyydellä lähteestä (katso luku 8.1.1). Kyseisellä Kalbådagrundin alueella sijaitsevalla matalikolla sedimentaatiota ei kuitenkaan odoteta tapahtuvan, koska kyseessä on pääosin alue, jolla ei tapahdu sedimentaatiota. Lisäksi nouseva rinne yli 40 metrin syvyydessä sijaitsevasta putkilinjan osasta noin 13 metriä syvään matalikkoon estää sedimenttiä leviämästä matalikon alueelle. Tämän arvion perusteella pohjakasvillisuuteen ei kohdistu vaikutuksia, joten tätä seikkaa ei tutkita pidemmälle. Pohjaeläimistöön saattaa kohdistua vaikutuksia putkilinjojen rakentamiseen ja käyttöön liittyvien toimintojen seurauksena. Taulukko 8.31 sisältää yhteenvedon näistä. Nämä vaikutukset vaihtelevat reitin eri osissa paikallisten ympäristöolosuhteiden ja niitä vastaavan pohjaeläimistön mukaan. Näin ollen pohjaeläimistöön kohdistuvien vaikutusten arvioimiseksi sekä vaikutusmekanismit että paikallinen ympäristö, mukaan lukien hapen saannin kaltaiset avaintekijät, on otettu huomioon. Rakentamisvaiheen aikana aiheutuvat vaikutukset Putkilinjan varrella esiintyvä pohjaeläimistö heikentyy rakentamisen aikana sotatarvikkeiden raivaamisen, kiviaineksen kasaamisen, putken laskemisen ja ankkureiden käsittelyn kaltaisten toimien seurauksena.

86 468 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 8 Suoraan merenpohjaan kohdistuvan vaikutuksen aiheuttamat muutokset pohjaeliöstössä Merenpohjan ja sedimenttien suoraa häirintää tai käyttöä tapahtuu sotatarvikkeiden raivauksen, kiviaineksen kasaamisen, putken laskemisen ja ankkureiden käsittelyn yhteydessä. Tämän seurauksena pohjaeläimistön elinympäristöjä häviää tai ne heikentyvät tilapäisesti mekaanisen häiriön vuoksi. Mekaanisen häiriön, erityisesti ruoppauksen ja sedimenttien dumppaamisen (joita ei suoriteta Suomen hankealueella), vaikutukset pohjaeläimistöön ovat olleet monen tutkimuksen aiheena. Ne voivat johtaa laajaan eläimistön katoamiseen / /. Jos mekaanisen häiriön laajuutta kuitenkin rajoitetaan, myös vaikutukset ovat rajalliset. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että eläimistön katoamisen sijaan vain vähenemistä eliöyhteisön runsaudessa ja biomassassa esiintyy / /. Tavallisesti pohjaeläimistö toipuu suhteellisen nopeasti toimintojen lopettamisen ja fysikaalisten ja kemiallisten olosuhteiden palautumisen jälkeen. Putkilinjat ylittävät Kalbådagrundin alueella, jota parhaillaan tutkitaan luontotyyppidirektiivin liitteen I särkkäelinympäristönä (1170). Yleisesti ottaen kompleksisten kovan pohjan kasvualustojen tiedetään houkuttelevan monimuotoista eläimistöä. Niillä esiintyy usein suurempaa biodiversiteettiä ja biomassaa kuin ympäröivillä pehmeän pohjan kasvualustoilla, joilla on vain vähän tai ei lainkaan kolmiulotteista rakennetta. Tästä syystä, ja koska särkkäelinympäristöjä on suhteellisen harvassa Suomen talousvyöhykkeellä, nämä alueet ovat muita tärkeämpiä pohjaeläimistön kannalta. Näin tällaisiin alueisiin kohdistuvat vaikutukset ovat merkittävämpiä kuin laajasti esiintyviin pehmeän pohjan elinympäristöihin kohdistuvat vaikutukset. Kuten luvussa on mainittu, ammuksia voidaan joutua räjäyttämään osana sotatarvikkeiden raivaustoimia. Räjäytystä voidaan pitää pahimpana tapauksena pohjaympäristön kannalta, koska se aiheuttaa todennäköisesti paikallisen kuopan merenpohjaan. Jos räjäytys joudutaan tekemään, alueen pohjaeläimistö tuhoutuu kokonaan. Jos sotatarvikkeita raivataan räjäyttämällä, vahinkoalueen säde vaihtelee joistakin desimetreistä pienimpien panosten tapauksessa enimmillään noin metriin 350 kilogramman panosten ollessa kyseessä. Painuman syvyyden arvioidaan olevan puolet vahinkoalueen säteestä. Tämä tarkoittaa, että enimmäissyvyys on noin 5-7 metriä (katso luku 8.1). Mahdollisten räjäytysten määrä Suomen talousvyöhykkeellä on 29 tai 31 (katso taulukko 8.1). Sedimentaation aiheuttama painauman täyttyminen ja samanaikainen alueen uudelleen asuttaminen alkaa räjäytyksen jälkeen. Tämä palautumisprosessi voi kestää useita vuosia paikallisen ympäristön mukaan vaihdellen. Kuopan uudelleen asuttaminen tapahtuu nopeammin. Sedimentin rakenne voi kuitenkin muuttua hienojakoisemmaksi. Kiviaineksen kasaaminen on tarpeen pienessä mittakaavassa putkilinjojen vakauttamiseksi ennen putken laskemista ja sen jälkeen. Tässä toimenpiteessä karkeaa soraa ja pieniä kiviä kasataan merenpohjan muodon muuttamiseksi, jotta putkilinjojen eheys pitkällä aikavälillä voidaan varmistaa. Kiviaineksen kasaaminen on kuvattu tarkemmin luvussa Kiviaineksen kasaaminen vähentää kovan ja pehmeän pohjan pohjaeläimistöä, eikä eläimistön palautuminen ole mahdollista. Kovan pohjan lajit kuitenkin asuttavat sora- ja kiviaineksen (katso lisätietoja jäljempänä). Muokkaustoimenpiteiden koko peittoalue on esitetty taulukossa 8.1. Karkean arvion mukaan putkilinjat peittävät noin 1,1 km 2 :ä merenpohjan elinympäristöstä.

87 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku Putken laskemisen aikana putkilinjojen alle jäävä pohjaeliöstö tuhoutuu putken painon vuoksi. Yhden putkilinjan pituus metrin syvyysvyöhykkeellä, jolla pohjaeläimistöä tavallisesti esiintyy Suomenlahdella (katso luku 5.4.1), on noin 20 kilometriä. Koko putkilinjan reitin pituus Suomen talousvyöhykkeellä on noin 375 kilometriä. Voidaan arvioida, että kahden putkilinjan peittoalue Suomen vesillä on noin 1,1 km 2, josta noin 0,06 km 2 on metrin syvyydessä. Tämä luku on noin 0,002 % tämän syvyysvyöhykkeen kokonaisalasta (2 415 km 2 ). Tämä vaikutus säilyy putkilinjan suunnitellun käyttöiän ajan, vähintään 50 vuotta. Putkilinjojen pinta muodostaa kuitenkin kovan kasvualustan pohjaeliöyhteisöille (katso lisätietoja jäljempänä). Enimmillään 12 ankkuria käytetään putkenlaskualuksen asemoimiseen putken laskemisen aikana. Ankkureiden käsittelyprosessilla on joitakin vaikutuksia merenpohjaan (katso luku 8.1) ja näin myös pohjaeläimistöön. Ankkurit ja merenpohjaa pyyhkivät ankkurikaapelit häiritsevät sedimentin pintaa ja rakennetta. Ankkurikäytävän vaikutusalue on noin 220 km 2 /334/. Näin pohjaeliöstö häiriintyy osittain noin 220 km 2 :n laajuisella alueella Suomen talousvyöhykkeellä ankkureiden käsittelyn johdosta. On kuitenkin korostettava, että vain noin 5 % alueesta on metrin syvyydessä, jossa pohjaeläimistöä esiintyy. Palautuminen on näillä alueilla suhteellisen nopeaa, koska häiriöstä selviytyvä pohjaeliöstö aloittaa uudelleen asutuksen heti, kun sedimentin fysikaaliset ja kemialliset olosuhteet ovat palautuneet (katso luku 5.4.1). Pohjaeliöstön häviäminen merenpohjan häiriintymisen vuoksi on haitallinen ja suora vaikutus. Vaikutus vaihtelee pohjaeliöyhteisöjen luonteen ja uudistumiskyvyn mukaan ja on osittain palautuva. Ympäröivältä alueelta tapahtuvan siirtymisen ja mädin leviämisen (toukkavaiheen simpukoiden alueelle laskeutumisen) vuoksi on odotettavissa, että palautuminen edistyy nopeasti kuukausista muutamiin vuosiin kestävänä aikana eliöyhteisön tyypin mukaan. Pitkäikäisiä lajeja, joiden uudistuminen kestää merkittävästi pitempään, ei havaittu reitin varrella Suomen osassa (katso luku 5.4). Kohdissa, joissa putkilinja tai muokkaustoimenpiteet peittävät pehmeän pohjan pysyvästi, vaikutus ei ole palautuva. Tämä tilanne esiintyy kuitenkin vain suhteellisen pienellä alueella. Vaikutuksen merkitys on arvioitu vähäiseksi: suurimmalla osalla reitistä Suomen vesialueella suurempi eläimistö puuttuu kokonaan tai runsaus ja lajimäärät ovat erittäin alhaiset. Vaikutus on kuitenkin vain osittain palautuva. Myös vaikutusalueen pieni koko on otettu huomioon tässä arvioinnissa. Tämän vaikutuksen laajuus on paikallinen. Useimmissa tapauksissa pohjaeliöyhteisö palautuu muutaman kuukauden tai vuoden kuluessa. Vaikutus on pysyvä vain pienellä alueella. Vaikutuksen kesto on näin ollen arvioitu keskipitkäksi. Pohjaeläimistöön merenpohjan häiriintymisen takia kohdistuvan vaikutuksen kokonaismerkitys on arvioitu vähäiseksi. Sedimentin resuspension pohjaeliöstöön aiheuttamat muutokset Sedimentin resuspensio vaikuttaa pohjaeliöstöön useilla tavoilla. Näihin vaikutuksiin kuuluvat pohjaeliöstön häviäminen tai muuttuminen sedimentin resuspension vuoksi, pohjaeliöstön muu tokset sedimentin uudelleenkerrostumisen vuoksi, pohjaeliöstön muutokset hapen kulutuksen vuoksi sekä pohjaeliöstön muutokset sedimenteistä vapautuvien haitta-aineiden vuoksi. Näitä aiheita käsitellään seuraavissa kappaleissa.

88 470 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 8 Sedimentin resuspensiosta johtuva pohjaeliöstön häviäminen tai muuttuminen Rakentamisen aikana sedimenttien resuspensiota tapahtuu ammusten raivaamisen, kivi ainek sen kasaamisen, putken laskemisen ja ankkureiden käsittelyn seurauksena. Suu ruusluokka vaihtelee paikallisesti sedimentin tyypin mukaan. Pehmeissä sedimenteissä resuspensio on erityisen voimakasta ja kovissa pohjissa hyvin vähäistä. Resuspendoitunut aines lisää suspendoituneen aineen pitoisuutta myös pohjan läheisessä vedessä, mikä voi heikentää suodattavia pohjaeliöitä /176/. Pehmeän pohjan alueilla esiintyvät lajit ovat kuitenkin yleensä sopeutuneita suuriin suspendoituneen aineen pitoisuuksiin. Putkilinjan varrella vallitsevat lajit (Marenzelleria, Macoma) ovat vallitsevia myös Waddenzeen suistoalueilla, joilla suspendoituneen aineen pitoisuudet ovat tyypillisesti yli 100 mg/l. Näin ollen arvioidaan, että pohjaeliöstön palautuminen tapahtuu nopeasti sedimentin suspension jälkeen /176/. Ammusten raivaamisesta aiheutuvan lisäsuspension määrä on määritetty numeerisen virtaussimuloinnin avulla. Reittivaihtoehdon mukaan Suomen vesillä on 29 tai 31 sotatarvikekohdetta, jotka voidaan joutua räjäyttämään (katso taulukko 8.1). Myös kiviaineksen kasaaminen aiheuttaa sedimenttien resuspensiota pehmeän pohjan alueilla (katso taulukko 8.1). Resuspensio on voimakkaampaa sedimentaatiovyöhykkeillä kuin vuorottelevien vyöhykkeiden alueilla (48 kiviaineksen kasaamispaikkaa) ja ei-sedimentaatiovyöhykkeillä (71 kiviaineksen kasaamispaikkaa). Lisätietoja on luvun 5.3 taulukossa 5.4. Tällaisista töistä aiheutuvaa suspendoituneiden sedimenttien leviämistä on mallinnettu tyynissä, normaaleissa ja ankarissa sääolosuhteissa (katso luku 8.1 ja /335/). Mallinnuksessa oletettiin, että kiviaines kasataan laskuputken avulla, mikä tarkoittaa, että kiviaines ei putoa vapaasti vesipatsaan läpi. Tämä vähentää sedimentin häiriintymistä. Suomen vesiä koskeva laskelma osoitti, että yli 1 mg/l:n pitoisuuden lisääntyminen tapahtuu enimmillään 9 kilometrin päässä (useimmiten kuitenkin muutaman kilometrin päässä) putkilinjoista ja että vaikutus kestää tavallisesti alle kaksi päivää /335/. 1 mg/l:n pitoisuudet ovat tuskin havaittavissa vedessä, kos ka Suomenlahden tavalliset pitoisuudet ovat arviolta 1-4 mg/l normaalissa säässä ja tätäkin korkeampia myrskysäällä /111/. Sedimentin leviämisen vaikutusalue, jolla pitoisuudet ovat suurempia kuin 10 mg/l, rajoittuu alle 20 km 2 :n suuruiselle alueelle. Vertailun vuoksi tämä on alle 0,2 % Suomen hankealueesta, jolla veden syvyys on yli 40 metriä (katso luku 8.1 ja /335/).Ammusten osalta 10 mg/l ylitys tapahtuu 17 km 2 :n alueella. Mahdollinen suspendoituneen sedimentin pitoisuuden kasvusta aiheutuva pohjaeliöstön heikkeneminen tapahtuu vain yksittäisten kiviaineksen kasaamispaikkojen välittömässä läheisyydessä. Putken laskemisesta johtuva merenpohjan sedimenttien suspensio aiheutuu putkilinjojen laskemisesta merenpohjaan ja putkilinjojen pohjaan aiheuttamasta paineesta. Sedimentin leviäminen putken laskemisen seurauksena suoraan merenpohjaan on kuvattu yksityiskohtaisesti viitteessä /335/. Voidaan todeta, että putkilinjan asennuksen aiheuttama suspensio on merkityksetön kiinteän sedimentin tapauksessa. Erittäin pehmeiden savi- tai pehmeiden sedimenttien tapauksessa, jolloin putkilinja voi vajota pohjaan, pientä sedimentin suspendoitumista voidaan odottaa esiintyvän lähellä pohjaa. Tämä on kuitenkin merkityksetöntä verrattuna sotatarvikkeiden raivaamisesta ja kiviaineksen kasaamisesta aiheutuvaan suspensioon /386/. Näin ollen pohjaeläimistöön ei odoteta kohdistuvan merkittävää vaikutusta.

89 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku Ankkureiden käsittelyprosessilla on joitakin vaikutuksia merenpohjaan (katso luku 8.1 ja edellä oleva teksti), ja se aiheuttaa pehmeän pohjan sedimenttien resuspensiota. Ankkureiden käsittelyn aiheuttama suspensio on merkityksetöntä kiinteän sedimentin tapauksessa. Pehmeän pohjan sedimenteissä tapahtuu kuitenkin jonkin verran sedimentin resuspensiota (katso luku 8.1.2) /334/. Jos oletetaan, että vapautunut sedimentti leviää vesipatsaan alimpaan 10 metriä korkeaan osaan, alkuvaiheen sedimenttipitoisuus tulee olemaan noin mg/l vapautumisalueella (rakennuspaikalla). Vapautumisalue kattaa noin 2 % ankkurikäytävästä. Tämä on noin 30 km 2 Suomen vesillä. Odotettu suspendoituneen sedimentin pitoisuuksien lisäys kestää vain muutaman tunnin ajan /334/. Mahdolliset pohjaeliöyhteisöt selviävät tästä useimmissa tapauksissa. Joitakin pieniä vaikutuksia ankkurikäytävässä ja sen läheisyydessä ei kuitenkaan voida sulkea pois. Pohjaeliöstön häviäminen tai muuttuminen sedimenttien resuspension vuoksi on haitallinen ja suora vaikutus. Pohjaeliöyhteisöjen luonteen ja uudistumiskyvyn perusteella vaikutus on palautuva. Häviämiset korvautuvat muutaman kuukauden kuluessa siirtymisen ja mädin leviämisen avulla. Jos kuitenkin pitkäikäisiä lajeja esiintyy, täydellinen palautuminen voi kestää muutaman vuoden ajan. Vaikutuksen merkitys on arvioitu pieneksi. Tämän vaikutuksen laajuus on paikallinen. Pohjaeläimistöön kohdistuvan vaikutuksen kesto on arvioitu keskipitkäksi. Pohjaeläimistöön suspendoituneen sedimentin pitoisuuden kasvun takia kohdistuvan vaikutuksen kokonaismerkitys on näin ollen arvioitu vähäiseksi. Sedimentin uudelleenkerrostumisen pohjaeliöstöön aiheuttamat muutokset Rakentamisen aikana sedimenttien resuspensiota tapahtuu ammusten raivaamisen, kiviaineksen kasaamisen, putken laskemisen ja ankkureiden käsittelyn seurauksena (katso edellä oleva kuvaus). Resuspendoituneet sedimentit kulkeutuvat virtausten mukana ja laskeutuvat lopulta uudelleen jonkin ajan (tavallisesti muutaman tunnin) kuluttua, mikä johtaa nettosedimentaatioon (katso luku 8.1). Vaikutusalue ja vaikutuksen suuruusluokka määräytyvät usean tekijän mukaan, kuten resuspendoituneen aineksen määrän, raekoon, virtausten ja lämpötilan mukaan. Paikoissa, joissa voimistunutta sedimentaatiota tapahtuu, olemassa oleva pohjaeliöstö saattaa peittyä ja heikentyä. Heikentyminen ja sen voimakkuus määräytyvät peittymisen määrän ja olemassa olevan eliöstön levinneisyyden mukaan. Useimmat pehmeissä pohjissa esiintyvät lajit selviytyvät myös merkittävän peitteen alla, jossa ne liikkuvat aktiivisesti ylöspäin. Tavallisimmat lajit reitin varrella ovat Marenzelleria spp. -monisukasmato ja Macoma balthica -simpukka. Marenzelleria elää huomattavan syvällä sedimentissä, senttimetrin syvyydessä, ja se pystyy kaivautumaan ylöspäin jopa usean senttimetrin paksuisen peitteen alta. M.balthica elää myös sedimentissä, vaikkakaan ei yhtä syvällä. Eläimellä on pitkät hengitysputket, eikä siihen vaikuttanut sedimentin kertyminen enimmillään 7 senttimetrillä kuukaudella, mutta vain 80 % simpukoista selviytyi, kun kertyminen oli 10,2 senttimetriä kuukaudessa /387/. Näiden kyseessä olevilla pohjan alueilla vallitsevien eläinten ominaispiirteiden vuoksi on epätodennäköistä, että ne kärsisivät arvioidusta nettosedimentaatiosta. Kohtalaisellakin sedimentaatiolla saattaa kuitenkin olla vaikutusta pohjaeliöyhteisöihin tie-

90 472 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 8 tyllä alueella. Se saattaa esimerkiksi estää toukkien laskeutumista lajeilla, joiden toukat uivat vapaasti (esimerkiksi M.balthica /174/). Merkittävää nettosedimentaatiota (yli 1 mm) odotetaan vain hyvin pienillä alueilla muualla kuin putkilinjojen välittömässä läheisyydessä. Kuten luvussa 8.1 mainittiin, sotatarvikkeiden raivaustöiden aikana saatetaan suorittaa räjäytyksiä (katso myös edellä oleva kappale). Niiden vaikutuksen arvioidaan olevan laajuudeltaan paikallinen. Yli 1 mm nettosedimentaation alue laajuudeltaan on alle 0,1 km 2. Myös kiviaineksen kasaamistoimissa nettosedimentaation alue on samaa suuruusluokkaa. Kiviaineksen kasaamistoiminnoilla voi olla joitakin vaikutuksia välittömässä läheisyydessä (alle 100 metrin säteellä). Kauempana ne voivat aiheuttaa vain hyvin rajallista häiriötä. Sedimentin leviäminen putken laskemisen seurauksena suoraan merenpohjaan on kuvattu yksityiskohtaisesti viitteessä /335/. Suspensio on kuitenkin merkityksetöntä verrattuna kiviaineksen kasaamisen aikana syntyvään suspensioon (katso luku 8.1). Tämän vuoksi uudelleenkerrostumisesta ei odoteta aiheutuvan muita kuin hyvin pieniä vaikutuksia pohjaeläimistöön. Ankkureiden käsittelyprosessilla on joitakin vaikutuksia merenpohjaan (katso luku 8.1 ja edellä oleva teksti), ja se aiheuttaa pehmeän pohjan sedimenttien resuspensiota. Netto sedi mentaatio on kuitenkin vähäistä verrattuna kiviaineksen kasaamisen aikana syntyvään suspensioon (katso luku 8.1). Näin ollen kovan pohjan eliöyhteisöihin odotetaan kohdistuvan vain hyvin pieni vaikutus. Pohjaeliöstön häviäminen tai muuttuminen resuspendoituneiden sedimenttien uudelleenkerrostumisen vuoksi on haitallinen ja suora vaikutus. Pohjaeliöyhteisöjen luonteen ja uudistumiskyvyn perusteella vaikutus on palautuva. Häviämiset korvautuvat muutaman kuukauden kuluessa siirtymisen ja mädin leviämisen avulla. Vaikutuksen merkitys on arvioitu pieneksi (katso edellä oleva kuvaus). Tämän vaikutuksen laajuus on paikallinen. Vaikutuksen kesto on arvioitu keskipitkäksi. Pohja eläimistöön uudelleenkerrostumisen takia kohdistuvan vaikutuksen kokonaismerkitys on siksi arvioitu vähäiseksi. Hapen kulutuksen pohjaeliöstöön aiheuttamat muutokset Edellisessä luvussa kuvatun, miinojen raivauksen, kiviaineksen kasaamisen, putken laskemi sen ja ankkurien käsittelyn aikana tapahtuvan hienojakoisten sedimenttien resuspension vuoksi myös voimistunutta hapen kulutusta saattaa esiintyä vesipatsaan alaosassa. Or gaanisia aineita runsaasti sisältävien, happea kuluttavien sedimenttien vapautuminen voi edelleen vaikeuttaa tilannetta merenpohjan alueilla, joilla esiintyy paikallista happivajetta. Reitin osissa, joissa syvän veden happitilanne on hyvä tai joissa ei esiinny elämää, heikentymistä ei tapahdu. Kuitenkin osissa, joissa pohjaeläimistö on jo ennestään kuormittunut alentuneiden happipitoisuuksien vuoksi, lisääntynyt kulutus voi tilapäisesti voimistaa heikentymistä. Tämän voidaan odottaa tapahtuvan vain pienissä osissa putkilinjan reittiä Suomen vesillä.

91 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku Resuspendoituneen sedimentin määrät ovat kuitenkin suhteellisen pieniä, joten jos pohjaeläimistöön yleensä kohdistuu vaikutusta, se on heikko ja lyhytaikainen. Pohjaeliöstön häviäminen tai muuttuminen happipitoisuuden tilapäisen alenemisen vuoksi on haitallinen ja suora vaikutus. Pohjaeliöyhteisöjen luonteen ja uudistumiskyvyn perusteella vaikutus on palautuva. Häviämiset korvautuvat muutaman kuukauden kuluessa siirtymisen ja mädin leviämisen avulla. Vaikutuksen merkitys on arvioitu pieneksi. Tämän vaikutuksen laajuus on paikallinen. Pohjaeläimistöön kohdistuvan vaikutuksen kesto on arvioitu keskipitkäksi. Pohjaeläimistöön happipitoisuuden tilapäisen alenemisen takia kohdistuvan vaikutuksen kokonaismerkitys on näin ollen arvioitu vähäiseksi. Sedimenteistä vapautuvien haitta-aineiden aiheuttamat muutokset pohjaeliöstöön Ammusten raivaamisen, kiviaineksen kasaamisen, putken laskemisen ja ankkureiden käsittelyn seurauksena sedimenttien resuspendoitumista ja siitä johtuvaa suspendoituneen aineen pitoisuuden kasvua esiintyy, ennen kuin ainekset laskeutuvat uudelleen. Vaikutuksen suuruusluokka vaihtelee paikallisesti ja määräytyy sedimenttien tyypin mukaan (katso luku 8.1). Joillakin alueilla, erityisesti Suomenlahdella, merenpohjan sedimenttien tiedetään olevan kemikaalien ja metallien saastuttamia. Sedimenttien resuspension aikana joitakin näistä haitta-aineista vapautuu vesipatsaaseen ja muuttuu osittain biologisesti hyödynnettäviksi. Tässä tilassa haitta-aine saattaa aiheuttaa kroonisia ja akuutteja vaikutuksia pohjaeläimistöön ja/tai kertyä tavalla, joka voi vaikuttaa ravintoketjujen kautta muilla trofiatasoilla oleviin korkeampiin eliöihin. Useiden kemikaalien osalta on arvioitu ennustetun vaikutuksettoman pitoisuuden (PNEC) arvo ekotoksisuustesteillä. PNEC-arvo vastaa pitoisuutta, missä haitallisia vaikutuksia eliöstölle ei pitäisi tulla pitkäaikaisenkaan altistuksen seurauksena. Jos ympäristön ennakoidun pitoisuuden (PEC) ja PNEC-arvon välinen suhde on jatkuvasti suurempi kuin 1, on olemassa haitallisten vaikutusten riski. Mitä pidempään ylitys kestää ja mitä suurempi PEC / PNECsuhde on, sitä suurempi on merieliöstöön kohdistuvien vaikutusten riski. PEC- ja PNECarvojen suhde on kuvattu luvussa Mallinnustulosten mukaan (kiviaineksen kasaaminen) PEC / PNEC-arvon on arvioitu olevan yli yhden vain lyhyen aikaa muutamassa paikassa putkilinjojen varrella. Laskelmien mukaan merkittävimmät kyseiset haitta-aineet ovat kupari ja polyaromaattiset hiilivedyt (PAH) /335/. Kun otetaan huomioon lyhyt aikaväli, veden kohonneet arvot ja suspendoituneiden kemikaalien yleinen käyttäytyminen, voidaan olettaa, että saastuneiden sedimenttien resuspensio ei muodosta erityistä uhkaa pohjaeläimistölle. Näin ollen pohjaeliöstöön ei odoteta kohdistuvan vakavaa vaikutusta haitta-aineiden biologisen hyödynnettävyyden lisääntymisen seurauksena. Vaikka tiedon puutteen vuoksi onkin tiettyä epävarmuutta haitta-aineiden pitkän aikavälin käyttäytymisestä ja kertymisestä, vaikutuksen kokonaismerkitykseksi on arvioitu ei vaikutusta.

92 474 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 8 Käyttövaiheen aikana aiheutuvat vaikutukset Merenpohjassa olevilla putkilinjoilla, putkissa virtaavalla kaasulla ja kunnossapidon vuoksi tarvittaessa tehtävällä kiviaineksen kasaamisella voi olla vaikutuksia pohjaeläimistöön. Putkilinjojen peittämät merenpohjan elinympäristöjen alueet Merenpohjan suoraa käyttöä tapahtuu merellä suoritettavan putken laskemisen ja kiviaineksen kasaamisen yhteydessä. Tämän seurauksena pohjaeläimistön elinympäristöjä häviää pysyvästi. Olemassa olevan pohjaeliöstön häviäminen putkilinjan reitin varrella aiheutuu putkilinjaa laskettaessa putkilinjojen painon vuoksi. Muokkaustoimenpiteistä aiheutuu lisää häviämistä (noin 1,0-1,5 km 2 :n alueella Suomen talousvyöhykkeellä). Tämä häviäminen kestää koko put ki linjojen suunnitellun käyttöiän ajan, mikä on vähintään 50 vuotta. Putkilinjojen pituudet alle 60 metrin syvyysvyöhykkeellä (40-60 metriä), jolla pohjaeläimistöä tällä hetkellä esiintyy Suomenlahdella, ovat 18 kilometriä (kaakkoinen putkilinja) ja 24 kilometriä (luoteinen putkilinja) reittivaihtoehdossa 1 (katso taulukko 8.1). Koko putkilinjan reitin pituus Suomen talousvyöhykkeellä on noin 375 kilometriä. On arvioitu, että reitin Suomen osassa kahden putkilinjan suoraan peittämä alue on noin 1,1 km 2 /335/ (katso taulukko 8.1). Suoraan häiriintynyt alue metrin syvyysalueella on noin 0,06 km 2. Tämä luku on noin 0,002 % tämän syvyysvyöhykkeen kokonaisalasta (2415 km 2 ). Putkilinjojen pinnat ja kivien kasaaminen muodostavat kuitenkin kovan kasvualustan pohjaeliöyhteisöille (katso lisätietoja jäljempänä). Pohjaeliöstön häviäminen merenpohjan peittymisen vuoksi on haitallinen ja suora vaikutus (mainittu jo rakentamisen aikana). Palautuminen ei ole mahdollista. Kyseessä on palautumaton vaikutus. Vaikutuksen merkitys on arvioitu pieneksi: Reitin varrella on pitkiä osuuksia, joilla korkeampaa eläimistöä ei ole lainkaan tai joilla runsaus ja lajimäärät ovat erittäin pienet. Myös vaikutuksen pieni peittoalue on otettu huomioon tässä arvioinnissa. Tämän vaikutuksen laajuus on erittäin pieni ja paikallinen. Pohjaeläimistöön kohdistuvan vaikutuksen kesto on pysyvä. Pohjaeläimistöön merenpohjan pysyvän peittymisen takia kohdistuvan vaikutuksen kokonaismerkitys on siksi arvioitu vähäiseksi. Uusien kovien kasvualustojen muodostuminen Merenpohjaan asennettavat putkilinjat ja merenpohjan muokkaustoimenpiteiden aikana kasat tava kiviaines muodostavat uuden kasvualustan kovalle alustalle asettuville pohjaeliöla jeil le. Putkilinjojen pinnan saattavat asuttaa liikkumiskyvyttömät lajit, jotka puolestaan muodos tavat kasvualustan (keinotekoisen riutan) muille lajeille kutualueeksi, suojaksi ja ra vin nonlähteeksi. Kuitenkin noin 95 % putkilinjoista lasketaan alueille, joilla pohjaeliöstön muodostuminen ei ole mahdollista pysyvän tai toistuvan happivajeen vuoksi (syvyys on yli 60 metriä). Muilla alueilla kova kasvualusta asutetaan nopeasti. Putken laskemisen aikana syntyy uusi asutuskelpoinen kasvualusta (putkilinjat ja kasattu kiviaines) alueille, joissa on pehmeää sedimenttiä (katso luku 5.4). Merenpohjan kovan kasvualus tan eliöyhteisöt ovat tällä hetkellä suhteellisen harvinaisia näissä osissa, joten pohjaeliö-

93 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku yhteisöjen rakenne tulee muuttumaan. Tämä muuttaa luonnollista lajikoostumusta, mutta li sää biodiversiteettiä. Vaikutusta ei ole arvioitu tässä yhteydessä haitalliseksi eikä myönteiseksi. Joissakin muissa reitin osissa taas esiintyy laajoja luonnostaan kovapohjaisia, esimerkiksi lohkareita tai savea sisältäviä alueita (erityisesti Kalbådagrund). Näillä alueilla putkilinjat eivät näin ollen merkittävästi kasvata käytettävissä olevaa kovan pohjan kasvualustaa. Merenpohjan peittymisen seurauksena biodiversiteetti ja tuotanto kasvavat verrattuna tilanteeseen ennen putken laskemista reitin matalilla osuuksilla, joilla pehmeät pohjat ovat vallitsevia, kovan pohjan eliöyhteisöjen vallatessa alaa. Luonnostaan esiintyvä eliöyhteisörakenne kuitenkin muuttuu, ja pienen mittakaavan vaikutuksia, kuten eläimistön biomassan lisääntynyttä tuotantoa, esiintyy. Tämä tapahtuu vain alueilla, joilla on saatavissa riittävästi happea. Vertaamalla putkilinjojen peittoaluetta kovan kasvualustan alueisiin, joilla happiolosuhteet ovat hyvät, vaikutuksen merkitykseksi on arvioitu ei vaikutusta. Sedimentaatio- ja eroosio-olosuhteiden muuttuminen Merenpohjassa kulkevat putkilinjat saattavat muuttaa nykyisiä sedimentaatio- ja eroosio-olosuhteita. Nykyiset nopeudet ovat kuitenkin pieniä tai merkityksettömiä kummankin putkilinjan reitin varrella, ja paljaana olevan putkilinjan osan (noin 1,3 metriä) aiheuttama este on hyvin pieni verrattuna veden syvyyteen, joka vaihtelee välillä metriä. Tämä yhdistelmä johtaa vain hyvin pieneen putkilinjojen aiheuttamaan muutokseen sedimentaatio- ja eroosio-olosuhteita (katso luku 8.1). Näin pohjaeläimistön eliöyhteisörakenteeseen kohdistuvan vaikutuksen merkitykseksi on arvioitu ei vaikutusta. Haitta-aineiden vapautuminen putkilinjan materiaaleista Putkilinjan sinkkianodeista liukeneva sinkki voi nostaa sinkin pitoisuutta vedessä yksittäisten sinkkianodien välittömässä läheisyydessä (katso luku 8.1.2). Leviämislaskelmat osoittavat, että normaaleissa virtaustilanteissa kohonneita sinkin pitoisuuksia (PEC>PNEC) voidaan havaita vain noin 3 m etäisyydelle anodista. Sinkki laimenee siten nopeasti mereen ja vaikutusten laajuus on hyvin pieni ja paikallinen. Vaikutukset pohjaeläimistöön jatkuvat kuitenkin putkilinjojen koko suunnitellun käyttöiän ajan, joten vaikutuksen kesto on pysyvä. Reitin varrella on pitkiä osuuksia, joilla korkeampaa eläimistöä ei ole lainkaan tai joilla runsaus ja lajimäärät ovat erittäin pienet. Putkilinjojen anodeista liukenevan sinkin pohjaeläimistöön kohdistuvan vaikutuksen kokonaismerkitys on siksi arvioitu vähäiseksi. Merenpohjan lämpötilamuutos Viipurin kompressoriasemalla ennakoidaan esiintyvän korkeita kaasun lämpötiloja (40-60 C) kaasun puristumisen vuoksi. Nämä korkeat lämpötilat saattavat aiheuttaa lämpötilan kohoamista putkilinjoja ympäröivässä sedimentissä ja vedessä, mikä voi vaikuttaa pohjaeläimistöön. Kuitenkin, kuten luvussa 8.1 on mainittu, putkilinjoissa kulkevan kaasun lämpötila on ympäristöä korkeampi 130 kilometrin matkalla välillä KP 0 - KP 130. Kesäaikaan vaikutus ulottuu kohtaan KP 150. Suomen osa sijaitsee kohtien KP 123 ja KP 494 välillä. Näin ollen lämpötilaero on erittäin pieni Suomen talousvyöhykkeellä. Tällä ei ole vaikutusta pohjaeläimistöön.

94 476 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 8 Kunnossapidon edellyttämästä kiviaineksen kasaamisesta aiheutuvat muutokset pohjaeliöyhteisöihin Kiviaineksen kasaamista voidaan tarvita pienessä mittakaavassa kunnossapidon takia muutamana ensimmäisenä vuotena putkilinjan käyttöönoton jälkeen putkilinjan tukirakenteiden asettumisen vuoksi. Käyttövaiheessa kunnossapidon vuoksi tapahtuva satunnainen kiviaineksen kasaaminen aiheuttaa samoja vaikutuksia, jotka on kuvattu edellä rakentamisen aikaisen kiviaineksen kasaamisen yhteydessä: pohjaeliöstön häviämistä merenpohjan suoran häirinnän vuoksi, pohjaeliöstön häviämistä tai muuttumista sedimentin resuspension vuoksi, pohjaeliöstön häviämistä tai muuttumista resuspendoituneen sedimentin uudelleenkerrostumisen vuoksi, lisääntynyttä happivajetta ja haitta-aineiden vapautumista resuspendoituneista sedimenteistä. Vaikka vaikutukset ovatkin luonteeltaan samanlaiset, laajuus on pienempi. Lisäksi kunnossapidon edellyttämän kiviaineksen kasaamisen todennäköisyys on pieni Suomen vesillä. Putkilinjat on lähtökohtaisesti suunniteltu niin, ettei kunnossapitoa tarvita. Kunnossapidon edellyttämää kiviaineksen kasaamista ei kuitenkaan voida sulkea pois, minkä vuoksi aihetta käsitellään tässä. Kuten edellä (rakentamisen aikaisten vaikutusten yhteydessä) mainittiin, kiviaineksen kasaamisen kokonaisvaikutus on suhteellisen pieni. Näin ollen voidaan todeta, että kunnossapidon edellyttämän kiviaineksen kasaamisen pohjaeläimistölle aiheuttama vaikutus on vieläkin pienempi, ja sen merkitykseksi arvioidaan ei vaikutusta, olettaen, että määrät ja toimintojen esiintymistiheys ovat rajalliset Vaihtoehtojen vertailu Reittivaihtoehdon 2 Suomen talousvyöhykkeellä aiheuttamat vaikutukset ovat lähtökohtaisesti samanlaiset vaihtoehdon 1 aiheuttamien vaikutusten kanssa. Joitakin määrällisiä eroja kuitenkin on. Nämä määrälliset erot aiheutuvat siitä, että vaihtoehdot kulkevat eri pituiset matkat ja niillä alueilla ja syvyyksissä, joilla tiettyä eliöstöä esiintyy,. Lisäksi tarvittavien muokkaustoimenpiteiden laajuudessa on eroja. Vaihtoehto 2 (C16) on reitiltään noin 90 -prosenttisesti sama kuin vaihtoehto 1 (C14). Reitit eroavat toisistaan Kalbådagrundin alueella noin 40 kilometrin matkalla. Vaikutusten ero johtuu pääasiassa tästä poikkeamasta reitissä. Tulee huomata, että molemmat vaihtoehdot ylittävät Kalbådagrundin alueen, jota tutkitaan luontotyyppidirektiivin liitteen I särkkäelinympäristönä (1170). Pohjaeläimistöön kohdistuvat vaikutukset eroavat toisistaan kahdessa vaihtoehdossa. Reittivaihtoehto 2 kulkee syvissä vesissä Kalbådagrundin alueella ja on merkittävästi lyhyempi. Se ylittää vain alueen eteläisen kärjen. Kalbådagrundin alueella veden syvyys on välillä metriä vaihtoehdossa 2, kun taas vaihtoehdossa 1 veden syvyys on metriä. Vaihtoehto 1 kulkee lisäksi lähempänä matalia valoisia vyöhykkeitä kuin etelämpänä kulkeva vaihtoehto 2. Esimerkiksi luoteinen putkilinja kulkee reittivaihtoehdossa 1 yhden kilometrin verran etelään matalalta alueelta (jossa syvyys on 13 metriä), kun taas vaihtoehdossa 2 etäisyys matalaan alueeseen on noin 5 kilometriä. Näin ollen vaihtoehdon 2 vaikutus kovan pohjan elinympäristöihin voi olla jonkin verran pienempi.

95 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku Vaihtoehtojen muut vertailuparametrit (merenpohjan muokkaustoimet, sedimentit yms.) ei vät eroa toisistaan merkittävästi. Pohjaeläimistöön kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa käytettävien parametrien pääasialliset erot eri vaihtoehdoissa esitetään taulukossa 8.1. Sotatarvikkeiden (ammusten) määrä on hieman suurempi vaihtoehdossa 2 (31) kuin vaihtoehdossa 1 (29). Kiviainespenkereiden määrä on jonkin verran pienempi vaihtoehdossa 2 (134) kuin vaihtoehdossa 1 (146), kun taas kasattavan kiviaineksen määrä on jonkin verran suurempi vaihtoehdossa 2 ( m 3 ) verrattuna vaihtoehtoon 1 ( m 3 ). Vaihtoehdossa 2 pohjaeläimistöön kohdistuva kokonaisvaikutus on hieman pienempi kuin vaihtoehdon 1 kokonaisvaikutus. Kuitenkin kummassakin vaihtoehdossa vaikutukset on katsottava vähäisiksi. Alavaihtoehdon 1a / 2a (Suursaaren eteläpuolelta Suomen osassa) ja ilman alavaihtoehtoja toteutettavan vaihtoehdon 1 tai 2 välillä ei ole merkittäviä eroja Tietojen puute ja epävarmuustekijät Pohjaeläimistöön kohdistuvan vaikutuksen suuruusluokan ja palautumiseen tarvittavien ajanjaksojen arviointiin liittyy eräitä epävarmuustekijöitä. Tärkein näistä muodostuu vuosittaisista elinolosuhteiden (kuten happipitoisuuden) muutoksista tietyillä pohjan alueilla. Viranomaisten pitkäaikaisten seurantatietojen, hakemusasiakirjojen valmistelun aikaisen reittien kartoittamisen ja kirjallisuustutkimuksen ansiosta yleinen tietoperusta vaikutuksen arviointia varten on kuitenkin riittävä Johtopäätökset Toiminnot, joista aiheutuvat suurimmat vaikutukset pohjan eläimistölle, ovat putken laskeminen sekä siihen liittyvät ankkureiden käsittely ja kiviaineksen kasaaminen. Vaikutus on kuitenkin arvioitu merkitykseltään vähäiseksi, joten pohjaeläimistöön kohdistuvaa kokonaisvaikutusta ei pidetä merkittävänä rakennus- eikä käyttövaiheessa. Rakennusvaiheessa merenpohjan suorasta häiritsemisestä aiheutuvan pohjaeliöstön häviämisen ja muuttumisen merkitys arvioidaan vähäiseksi. Sedimenttien resuspensiosta, resuspendoituneiden sedimenttien uudelleenkerrostumisesta, hapen kulutuksesta ja haitta-aineiden sedimenteistä vapautumisesta aiheutuva vaikutus on myös arvioitu vähäiseksi. Vaikutusten laajuus on paikallinen ja kesto keskipitkä. Uusien kovan kasvualustan elinympäristöjen muodostumisella, sedimentaatio- ja eroosio-olosuhteiden muutoksilla ja lämpötilan nousulla ei ole vaikutusta käyttövaiheessa. Tarvittaessa suoritettavasta ylimääräisen kiviaineksen kasaamisesta aiheutuvasta merenpohjan suorasta häiritsemisestä johtuvan pohjaeliöstön häviämisen ja muuttumisen merkitykseksi arvioidaan ei vaikutusta. Sinkkianodeista liukenevan sinkin on arvioitu laimenevan nopeasti meressä ja vaikutusten laajuus on hyvin paikallinen. Vaikutukset pohjaeläimistöön jatkuvat putkilinjojen koko käyttö-

96 478 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 8 ajan ja vaikutuksen kesto katsotaan pysyväksi. Anodeista liukenevasta sinkistä pohjaeläimistöön kohdistuvian kokonaisvaikutuksen merkitys arvioidaan vähäiseksi. Pohjaeliöstön heikentymisen johdosta muihin ekosysteemin osiin, kuten kaloihin tai lintuihin, kohdistuvia vaikutuksia ei ole odotettavissa Suomen talousvyöhykkeellä. Taulukko Yhteenveto pohjaympäristöön odotettavissa olevista vaikutuksista. Tästä taulukosta voidaan vetää johtopäätös, että putkilinjasta pohjaympäristölle aiheutuva vaikutus on vähäinen.tarkempia tietoja on liitteessä II. Hankkeen vaihe Vaikutuskohde Pohjaympäristö Rakentaminen Käyttö Vaikutus Suoraan merenpohjaan kohdistuvan vaikutuksen pohjaeliöstöön aiheuttamat muutokset Sedimentin resuspension, jälleenkerrostumisen, haitta-aineiden tai happikulutuksen aiheuttamat pohjaeliöstön muutos tai menetys Putkilinjojen peittämät merenpohjan elinympäristöjen alueet Uusien kovien kasvualustojen muodostuminen Sedimentaatio- ja eroosio-olosuhteiden muuttuminen Haitta-aineiden liukeneminen putkilinjan materiaaleista Merenpohjan lämpötilamuutos Kunnossapidon edellyttämästä kiviaineksen kasaamisesta aiheutuvat muutokset pohjaeliöyhteisöihin Toiminto Sotatarvikkeiden / ammusten raivaaminen Kiviaineksen kasaaminen Putken laskeminen merenpohjaan Ankkureiden käsittely Sotatarvikkeiden / ammusten raivaaminen Kiviaineksen kasaaminen Putken laskeminen merenpohjaan Ankkureiden käsittely Putkilinja fyysisenä rakennelmana merenpohjassa ja kaasun virtaus putkissa Putkilinjan kunnossapitoon liittyvä kiviaineksen sijoittaminen (tarvittaessa) Vaikutuksen merkitys Vähäinen Vähäinen ei vaikutusta Vähäinen Ei vaikutusta Ei vaikutusta Vähäinen Ei vaikutusta Ei vaikutusta Vaikutukset planktiseen ympäristöön Yleiskatsaus Biologinen planktinen ympäristö koostuu tässä yhteydessä pääasiassa valoisassa vyöhykkeessä elävästä kasvi- ja eläinplanktonista. Mahdolliset planktiseen ympäristöön kohdistuvat vaikutukset ovat läheisessä yhteydessä luvussa 8.1 kuvattuihin veden laatuun kohdistuviin vaikutuksiin. Plankton muodostaa tärkeän lokeron meriekosysteemeissä. Planktonilla on lyhyt vaihtuvuusaika, mikä auttaa planktonin toipumista alkuperäiseen tilaansa kun paikallinen häiriö on lakannut /388/. Herkkyys pitkäaikaisille muutoksille (esimerkiksi ravinteiden saatavuudessa) on kuitenkin korkea /389/. Lisää taustatietoja planktisesta ympäristöstä Suomen hankealueella on luvussa

97 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku Vaikutusmekanismit Planktiseen ympäristöön kohdistuvat arvioidut vaikutukset (taulukko 8.32) on tunnistettu tarkastelemalla hankkeen rakennus- ja käyttövaiheiden toimia ja hankkeen mahdollisia vuorovaikutussuhteita määritetyn vaikutuskohteen eli planktisen ympäristön kanssa (taulukko 7.1). Planktisen ympäristön ja rakennusvaiheen suunniteltujen hankkeen toimien välinen vuoro vaikutus liittyy pääasiassa sedimenttipilviin, jotka aiheuttavat muutoksia veden laatuun. Tä mä sedimentti laskeutuu takaisin merenpohjaan pian rakennustyön lopettamisen jälkeen. Käyt tövaiheessa planktiseen ympäristöön voi kohdistua vaikutuksia vain, jos kunnossapidon edellyttämää kiviaineksen kasaamista tehdään. Taulukko Tunnistetut mahdolliset vaikutukset suunniteltujen toimien ja vaikutuskohteen välisinä vuorovaikutuksina. Vaikutukset on jaoteltu rakennusvaiheen aikana aiheutuviin vaikutuksiin ja käyttövaiheen aikana aiheutuviin vaikutuksiin Menetelmät ja käytetyt tiedot Jotta putkilinjojen vaikutukset planktoniin voidaan arvioida, tarvitaan tietoja putkilinjan reitin varrella sijaitsevista kasvi- ja eläinplanktoneliöyhteisöistä sekä abioottisiin parametreihin putkilinjan rakentamisen ja käytön aikana odotettavissa olevista muutoksista. Planktonin mahdollinen heikentyminen saattaa aiheutua pääasiassa putkilinjojen rakentamisen ja käytön aikana suspendoituneen sedimentin pitoisuudessa sekä veden laadussa tapahtuvista muutoksista. Nämä muutokset on analysoitu pääosin luvussa 8.1 (Fysikaaliseen ja kemialliseen ympäristöön kohdistuvat vaikutukset). Luvussa kuvataan myös analyysissa käytetyt tiedot ja menetelmät. Esimerkiksi merenpohjassa suoritettavien rakennustöiden aiheuttamaa liuenneiden ja suspendoituneiden haitta-aineiden leviämistä on arvioitu numeerisella simuloinnilla, jossa on hyödynnetty kolmiulotteista hiukkasanalyysimallia MIKE 3 PA. Mallintamismenetelmiin liittyvät epävarmuustekijät ja muut menetelmäongelmat on myös käsitelty luvussa 8.1. Tämä luku perustuu kyseisessä luvussa esitettyihin tuloksiin. Luvussa putkilinjan rakentamisen ja käytön vaikutukset planktiseen ympäristöön arvioidaan kirjallisuuden ja asiantuntijalausuntojen perusteella.

98 480 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 8 Suspendoituneiden sedimenttien mahdolliset vaikutukset arvioitiin vertaamalla mallinnuksen tuloksia luonnollisen kerran 10 vuodessa esiintyvän myrskyn vaikutuksiin /111/. Typpi ja and fosfori ovat tuotantoa rajoittavat tekijät Suomenlahdella. Vapautuneiden ravinteiden vaikutukset arvioitiin vertaamalla typen ja fosforin kokonaismääriä Suomenlahden ulkoiseen ravinnekuormitukseen /355/. Kiviaineksen kasaamisesta aiheutuvat haitta-ainepitoisuudet laskettiin vesipatsaan alimman 10 metrin osalta ja oletettiin, että ylempään vesikerrokseen ei kohdistuisi vaikutuksia (katso luku 8.1). Pahimmassa mahdollisessa tapauksessa leviäminen koko vesipatsaaseen on kuitenkin otettava huomioon. Tällöin laimenemiskerrointa 7 (karkeana arviona) täytyy soveltaa edellä mainittuihin pohjakerroksen pitoisuuksiin olettaen, että veden keskisyvyys on 70 metriä (katso luku 5.3.1). Sotatarvikkeiden (ammusten) räjäytys on ympäristön kannalta pahin mahdollinen raivaustoimenpide. Tämä tilanne on arvioitu sotatarvikkeiden raivaamisen ympäristövaikutusten määrittämiseksi. Sotatarvikkeiden raivaamisesta aiheutuva sedimentin suspendoitumisen kokonaismäärä on lähes sama kuin kiviaineksen kasaamisesta aiheutuva suspendoituneen sedimentin määrä. Asiantuntija-arvion perusteella oletetaan, että räjäytyskuopasta irronnut aines leviää aluksi koko vesimassaan. Sedimentin leviäminen yli 1 mg/l:n pitoisuuksina (normaali taustapitoisuus on 1-4 mg/l) häviää alle 2 päivässä, lukuun ottamatta suurimpia räjäyttämällä raivattuja miinoja, joiden tapauksessa yli 1 mg/l:n pitoisuudet säilyvät enimmillään noin 3 päivää (lisätietoja on luvussa 8.1.2). Putkilinjojen käytön aikana joitakin kemikaaleja, pääasiassa alumiinia, sinkkiä ja kadmiumia, vapautuu anodien korroosion vuoksi. Arvioidut pitoisuudet vesikerroksessa 1 metrin etäisyydellä putkilinjasta ovat seuraavat: alumiini 30, sinkki 76, lyijy 0,004 ja kadmium 0,005 μg/l (katso luku 8.1.2). Näiden pitoisuuksien odotetaan esiintyvän vain aivan lähellä putkilinjaa ja pitoisuudet vähenevät meriveden virtausten ja veden vaihtumisen vuoksi. Merkittävimmät haitta-aineet, joiden tiedetään aiheuttavan ekotoksikologisia vaikutuksia, ku vat tiin käyttämällä riskin luonnehdintasuhdetta (RCR). Suhdeluku saadaan jakamalla haitta-aineen ennakoitu pitoisuus ympäristössä (PEC) ennustetulla vaikutuksettomalla pitoisuudella (PNEC). RCR-arvojen, jotka ovat suurempia kuin 1, katsotaan johtavan haitalliseen vaikutukseen Vaikutusten arviointi Tässä alaluvussa esitetty vaikutusten kuvaus perustuu vaihtoehdon 1 ja nykytilanteen (0-vaihtoehto) vertailuun, ellei toisin mainita. Vaihtoehtojen 1 ja 2 sekä alavaihtoehtojen 1a / 2a välisiä eroja vertaillaan erillisessä luvussa. Arvioinnissa käsitellään vain Suomen hankealueella aiheutuvia vaikutuksia. Myös vaikutuskohteet on rajattu vain Suomen hankealueella oleviin kohteisiin (katso luku 7).

99 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku Yleisiä tietoja vaikutuksista Planktiseen ympäristöön kohdistuvat vaikutukset ovat luonnollisesti läheisessä yhteydessä luvussa 8.1 kuvattuihin veden laatuun kohdistuviin vaikutuksiin. Sotatarvikkeiden raivauksen, putken laskemisen, ankkureiden käsittelyn, kiviaineksen kasaamisen ja muiden vastaavien toimintojen planktiseen ympäristöön (kasvi- ja eläinplanktoniin) aiheuttamat vaikutukset voivat pääasiassa johtua tilapäisesti kasvaneista suspendoituneen aineen, ravinteiden ja haittaaineiden pitoisuuksista. Tämä kasvu on voimakkainta veden alimmassa kerroksessa (katso luku 8.1). Putkilinja kulkee kuitenkin Suomen talousvyöhykkeellä kokonaisuudessaan yli 40 metrin syvyydessä, ja kasviplanktonin esiintyminen rajoittuu pääasiassa valokerrokseen (alle 20 metrin syvyyteen). Lisäksi kasviplanktonia ravintonaan käyttävä eläinplankton keskittyy vesipatsaan yläosaan. Tämä vähentää planktoniin kohdistuvia vaikutuksia yleisesti (katso jäljempänä oleva kuvaus). Ravinteet saattavat kiihdyttää kasviplanktonin tuotantoa (ja sen seurauksena eläinplanktonin tuotantoa) valoisalla vyöhykkeellä ja lisätä näin biomassaa sekä vaikuttaa planktonin koostumukseen. Suspendoituneen aineksen leviämisellä on vastakkainen vaikutus kasviplanktonin varjostamisen vuoksi. Ravinteiden vaikutus vaihtelee vuodenaikojen mukaan, koska kasviplanktonin kasvu tapahtuu pääasiassa keväällä ja kesällä. Perustuotannon kiihtyminen ravinteiden suspendoituneesta aineksesta vapautumisen tuloksena saattaa vaikuttaa myös orgaanisten aineiden hajoamiseen ja sen vaatimaan hapenkulutukseen. Merenpohjaan on vuosikymmenten ajan kerrostunut kemiallisia yhdisteitä, jotka saattavat aiheuttaa ekotoksikologisia vaikutuksia Suomenlahden ekosysteemeihin tai kertyä ravintoketjussa. Kaasuputkilinjojen rakentamisen aikana sedimenttejä resuspendoituu ja joitakin näistä kemiallisista yhdisteistä vapautuu, jolloin planktisiin eliöihin saattaa kohdistua haitallisia vaikutuksia. Putkilinjahankkeen merkittävin mahdollinen ekotoksikologinen vaikutus ei siis aiheudu kemikaalipäästöistä perinteisessä mielessä, vaan Itämeressä jo olevien kemiallisten yhdisteiden kertymien uudelleen leviämisestä. Kemikaalien haittavaikutus ilmenee tyypillisesti herkimpien planktoneliöiden kasvun hidastumisena tai lisääntymisen heikentymisenä. Seurauksena voi olla kasviplanktonin tuotannon tai eläinplanktonin biomassan vähentyminen. Nämä muutokset vaikuttavat edelleen muihin planktonia ravintonaan käyttäviin eläimiin kuten pelagisiin kaloihin. Kemikaalien haitallisuus vaihtelee veden kemiallisten ominaisuuksien ja vedessä olevan sedimentin laadun mukaan. Monet eliöt pystyvät säätelemään tarpeellisten metallien kuten kuparin, sinkin ja raudan pitoisuuksia elimistössä ja tarvittaessa poistamaan niitä. /390/. Kemikaalit voivat kulkeutua vesieliöiden elimistöön kolmea pääreittiä: Hengityselinten kuten kidusten kautta; Pinnan läpi adsorption ja passiivisen diffuusion vaikutuksesta; Ravintoon ja vedessä oleviin hiukkasiin kertyneitä kemikaaleja tulee elimistöön ravinnon ja veden nielemisen seurauksena. /390/. Kemikaalien kertymisnopeus vaihtelee eliöittäin ja kamikaaleittain. Vedessä vapaana olevat kemikaalit kertyvät yleensä nopeasti kasvi- ja eläinplanktoniin, koska niillä on paljon kosketuspintaa suhteessa tilavuuteen. Eliön alttius kerätä kemikaa lia itseensä riippuu voimakkaasti kemikaalin fysikaalisita ja kemiallisista ominaisuuksista. Elohopeaa lukuun ottamatta metallien on havaittu kertyvän heikosti vesieliöihin. /391/. Kun kuollutta planktonia ja muuta kiintoainesta laskeutuu pohjaan, kemikaalit kertyvät pohjasedimenttiin.

100 482 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 8 Kun kontaminoitunutta sedimenttiä sekoittuu veteen, osa kemikaaleista vapautuu veteen ja voi siirtyä uudelleen planktoneliöstöön. Osa metalleista, esimerkiksi kupari ja sinkki, on välttämättömiä hivenravinteita, joiden luontaista taustapitoisuutta ei pidetä eliöille haitallisena. Luontaisesti esiintyvien aineiden kohdalla käytetään siksi vaikutuksettoman pitoisuuslisäyksen käsitettä (PECadd). Suomenlahdessa kuparin ja sinkin taustapitoisuudet olivat vuonna 2006 noin 8,7 ja 5,5 μg/l /368/. Ei ole tiedossa, mitkä osuudet kuparin ja sinkin pitoisuuksista ovat luontaista taustaa. Dioksiinit ovat käytännöllisesti katsoen veteen liukenemattomia, mutta ne liukenevat hyvin ras voihin ja kertyvät nopeasti eliöiden rasvakudoksiin. Siksi dioksiineja tai dioksiinien kaltaisia PCB-aineita ei löydy merkittävinä pitoisuuksina vesistä, mutta niitä löytyy todennäköisemmin sedimentistä sekä vesieliöiden rasvapitoisista osista, mihin ne kertyvät voimakkaasti. Ilmasta tulevan laskeuman arvellaan olevan Itämeressä esiintyvien dioksiinien pääasiallinen lähde mut ta on epäselvää, missä määrin sedimenttiin varastoituneet tai jokien tuomat dioksiinit ovat syynä eliöissä nykyisin tavattaviin dioksiinipitoisuuksiin. /392, 393/. Dioksiinit ovat tiukasti kiinnittyneet sedimentin kiintoaineeseen ja liukenevat veteen erittäin hitaasti. Esimerkiksi Kymijoen sedimentin heptakloorifuraanista liukeni 10 tunnin testissä vain 1,2 %. /394/. Venäjällä Viipurin rantautumispaikan kompressoriaseman läheisyydessä putkilinjoissa kulkevan kaasun lämpötila on korkeampi kuin putkilinjoja ympäröivän veden, joten kaasu lämmittää vettä. Kun kaasu kulkee putkilinjoja pitkin, se jäähtyy asteittain, kunnes sen lämpötila on sama kuin ympäröivän veden. Laskelmien mukaan putkilinjojen ja ympäröivän veden välillä ei ole lämpötilaeroa Suomen talousvyöhykkeellä. Kaasun ja ympäristön välisten lämpötilaerojen vaikutuksen odotetaan olevan merkityksetön (katso luku 8.1.2). Tästä syystä planktonin heikentyminen lämpötilan nousun seurauksena voidaan sulkea pois, eikä sitä tutkita pidemmälle. Rakentamisvaiheen aikana aiheutuvat vaikutukset Planktonin häiriintyminen suspendoituneen aineen pitoisuuden kasvun johdosta Valon saatavuus on kasviplanktonin yhteyttämistoimintojen edellytys. Näin ollen sameuden voimistuminen valokerroksessa suspendoituneen aineen pitoisuuden kasvun johdosta vähentää perustuotantoa. Merenpohjassa suoritettavien toimenpiteiden, kuten kiviaineksen sijoittamisen, sotatarvikkeiden raivaamisen ja alusten ankkuroinnin, voidaan odottaa aiheuttavan jonkin verran sameuden voimistumista. Mallinnuksen tulosten mukaan Nord Stream -hankkeen rakennustöiden aikana Suomen hankealueella pohjasta nousevan sedimentin kokonaismäärän odotetaan olevan noin tonnia. Sotatarvikkeiden raivaaminen tuottaa noin 5000 tonnia, kiviaineksen kasaaminen noin 5200 tonnia ja ankkureiden käsittely noin 3000 tonnia. Kiviaineksen kasaamisesta aiheutuneen veteen resuspendoituneiden sedimenttien leviämisen mallinnus ulottuu yli 1 mg/l:n sameudella enintään 9 kilometrin päähän lähteestä ja 10 mg/l:n sameudella 1 kilometrin päähän lähteestä /335/. Lisäyksen kesto on vähemmän kuin muutamia päiviä. On odotettavaa, että sedimenttipilvi pysyy pääosin 10 metrin korkeudella merenpohjas-

101 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku ta /335/ (katso luku 8.1.2). Sotatarvikkeiden raivaamisen tapauksessa oletetaan, että suspendoitunut sedimentti leviää koko vesimassaan. Yli 10 mg/l:n sedimenttipitoisuus vedessä esiintyy enimmillään 3 kilometrin päässä lähteestä. Yli 10 mg/l:n keskimääräinen sedimenttipitoisuus kestää noin 8 tuntia. Ankkureiden käsittelyn odotetaan sekoittavan pohjan sedimenttejä noin 0,5-1 metriä merenpohjan yläpuolella olevaan veteen, mutta pitoisuus on pienempi kuin sotatarvikkeiden raivauksessa ja kiviaineksen kasaamisessa. Suomenlahdella tyypilliset kiintoainespitoisuudet ovat arviolta 1-2 mg/l avomerellä ja noin 4 mg/l rannikkovesissä, mikä vastaa yhteensä noin 2 miljoonaa tonnia. Arvion mukaan /355/ keskimää rin kerran 10 vuodessa tapahtuvan myrskyn aikana lähes 5 miljoonaa tonnia sedimenttiä suspendoituu (pintasedimentin keskimääräinen kuivatiheys on 500 kg/m 3 ). Keskimääräinen pitoisuus olisi silloin noin 27 mg/l, jos sedimentti leviäisi vesipatsaaseen 10 metrin korkeudelle merenpohjan yläpuolella, ja noin 6 mg/l, jos sedimentti leviäisi koko vesimassaan. Mallinnuksen tulosten mukaan noin tonnia sedimenttiä vapautuu rakentamisen aikana. On odotettavaa, että suspendoituneet sedimenttihiukkaset eivät pääsääntöisesti nouse valoisaan vyöhykkeeseen saakka. Näin ollen voidaan olettaa, että suspendoituneiden sedimenttien lisääntyminen valoisassa vyöhykkeessä putkilinjan rakennustoimien johdosta on niin pieni ja lyhytaikainen, että vain hyvin heikko vaikutus kasviplanktonin valo-olosuhteisiin ja perustuotantoon on odotettavissa. Kasvaneiden suspendoituneen aineen pitoisuuksien vaikutus planktiseen ympäristöön on hai tallinen ja suora vaikutus. Häiriön luonteen johdosta vaikutus on palautuva. Vaikutuksen mer kitys on arvioitu pieneksi. Vaikutuksen laajuus on paikallinen. Planktiseen ympäristöön kohdistuvan vaikutuksen kesto on arvioitu lyhyeksi. Pohjaeläimistöön uudelleenkerrostumisen takia kohdistuvan vaikutuksen kokonaismerkitys on siksi arvioitu vähäiseksi. Planktonin häiriintyminen ravinnepitoisuuden kasvun johdosta Ravinnepitoisuus (pääasiassa typpi ja fosfori) on välttämätön kasviplanktonin perustuotannon kannalta. Suomenlahdella on nähtävissä pitkäaikainen ravinteiden ja kasviplanktonin toiminnan kasvu /389/. Rakennustöiden (putken laskemisen, ankkureiden käsittelyn, kiviaineksen kasaamisen ja sotatarvikkeiden raivaamisen) aikana sedimentteihin sitoutuneet tai huokosveteen liuenneet ravinteet saattavat liueta osittain veteen ja tulla näin eliöiden biologisesti hyödynnettäviksi. Liuenneet ravinteet, joilla ei ole laskeutumisnopeutta, saattavat levitä koko vesipatsaaseen. Vapautuneet ravinteet saattavat kiihdyttää kasviplanktonin tuotantoa ja sen seurauksena myös eläinplanktonin tuotantoa ja vaikuttaa näin koko ravintoverkkoon. Kun Suomen talousvyöhykkeellä rakentamisen aikana vapautuvia typen ja fosforin kokonaismääriä verrataan Suomenlahden vuosittaiseen kokonaiskuormitukseen, yhden putkilinjan rakentamisen aikana vapautuvan typen kokonaismäärä vastaa 0,06 %:a ja fosforin 0,25 %:a Suomenlahden vuosittaisesta kokonaiskuormituksesta (katso taulukko 8.33). Näin ollen putkilinjan rakentamisella on pienempi vaikutus ravinnekuormitukseen kuin muista lähteistä tulevilla ravinteilla yhden päivän aikana. Lisäksi suurin osa suspendoituneisiin sedimentteihin

102 484 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 8 sitoutuneista ravinteista kerrostuu putkilinjojen läheisyyteen eikä tavoita planktista vyöhykettä (katso luku 8.1.2). Taulukko Arvioitujen Nord Stream -hankkeen aiheuttamien typpi- ja fosforipäästöjen osuus Suomen talousvyöhykkeellä verrattuna Suomenlahden kokonaiskuormitukseen. Hankkeen päästöarviot koskevat yhden putkilinjan rakentamista (kiviaineksen kasaamista ja ankkureiden käsittelyä) /395/ ja /335/. Määrät on ilmoitettu tonneina vuodessa (t/a) ja tonneina (t). Kasvaneiden ravinnepitoisuuksien vaikutus planktiseen ympäristöön on haitallinen ja suora vaikutus. Häiriön luonteen johdosta vaikutus on osittain palautuva. Vaikutuksen merkitys on arvioitu pieneksi. Vaikutuksen laajuus on paikallinen. Planktiseen ympäristöön kohdistuvan vaikutuksen kesto on arvioitu keskisuureksi. Kasvaneiden ravinnepitoisuuksien takia planktiseen ympäristöön kohdistuvan vaikutuksen kokonaismerkitys on näin ollen arvioitu vähäiseksi. Planktonin häiriintyminen haitta-ainepitoisuuksien kasvun johdosta Haitta-aineilla, kuten raskasmetalleilla, voi olla vaikutusta planktiseen ympäristöön. Rakennus töiden (putken laskemisen, ankkureiden käsittelyn, kiviaineksen kasaamisen ja sotatarvikkeiden raivaamisen) aikana sedimentteihin sitoutuneet tai huokosveteen liuenneet haitta-aineet saattavat liueta osittain veteen ja tulla näin planktisten eliöiden biologisesti hyödynnettäviksi. Liuenneet haitta-aineet, joilla ei ole laskeutumisnopeutta, saattavat levitä koko vesipatsaaseen. Vaikutuksen vakavuus määräytyy haitta-aineiden ja niiden pitoisuuksien mukaan. Vähäiset pitoisuudet eivät muodosta uhkaa planktonille, mutta voivat aiheuttaa ongelmia ra vin toketjun ylemmillä tasoilla kertymisen kautta. PAH-yhdisteet ja kupari on havaittu merkittävimmiksi haitta-aineiksi, koska mallinnustulosten mukaan vain nämä aineet saattavat yltää kriittiselle tasolle, vaikkakin vain lyhyeksi aikaa (katso luku 8.1.2). Kiviaineksen kasaamiseen liittyen 16 PAH-yhdisteen mallinnettu enimmäispitoisuus oli 0,00096 μg/l putkilinjan vieressä ja 0,00024 μg/l 1000 metrin päässä putkilinjasta /335/. Vastaavat RCR-arvot ovat 10,7 ja 2,7. Kun laimenemiskerroin 7 otetaan huomioon, RCR-arvot ovat 1,5 ja 0,4. Kuparin enimmäispitoisuus oli 0,15 μg/l putkilinjan vieressä ja 0,04 μg/l 1000 metrin päässä putkilinjasta. Vastaavat RCR-arvot ovat 7,5 ja 2. Kun laimenemiskerroin 7 otetaan huomioon, RCR-arvot ovat 1,1 ja 0,3. Näin ollen RCR-arvon nouseminen arvon 1 yläpuolelle on vähäinen ja lyhytaikainen. Sotatarvikkeiden (ammusten) räjäyttämisen tapauksessa mallinnetut kupari- ja PAH- pitoisuudet ylittivät RCR-arvot enimmillään 6 kilometrin etäisyydellä. Mallinnuksen alue, jolla RCR-arvo on suurempi kuin 1, on kahden edellä mainitun pitoisuuden osalta 29 ja 44 km 2.

103 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku Kohonneiden pitoisuuksien kesto on lyhyt ja kestää keskimäärin 12 ja 14 tuntia. Voidaan todeta, että kiviaineksen kasaamisen tapauksessa sedimentistä peräisin olevilla haitta-aineilla ei ole merkittävää vaikutusta planktiseen ympäristöön. Ammusten räjäytysten yhteydessä haitta-aineet saattavat häiritä planktisen eliöstön herkintä osaa lyhytaikaisesti enintään 6 kilometrin päässä toimintapisteestä. Kasvaneiden haitta-ainepitoisuuksien vaikutus planktiseen ympäristöön on haitallinen ja suo ra vaikutus. Häiriön luonteen johdosta vaikutus on osittain palautuva. Vaikutuksen merkitys on arvioitu pieneksi. Vaikutuksen laajuus on paikallinen. Planktiseen ympäristöön kohdistuvan vaikutuksen kesto on arvioitu keskisuureksi. Planktiseen ympäristöön haitta-ainepitoisuuksien kasvun takia koh distuvan vaikutuksen kokonaismerkitys on näin ollen arvioitu vähäiseksi. Käyttövaiheen aikana aiheutuvat vaikutukset Kunnossapidon vuoksi tehdyn kiviaineksen kasaamisen määrien odotetaan olevan pieniä. Näin ollen veden laatuun ja planktiseen ympäristöön kohdistuvan vaikutuksen kokonaismerkityksen arvioidaan olevan ei vaikutusta tai vähäinen. Putkilinjojen anodeista liukenee metalleja, pääasiassa alumiinia, sinkkiä ja kadmiumia. Ar vioidut pitoisuudet vesikerroksessa 1 metrin etäisyydellä putkilinjasta ovat seuraavat: alumiini 30, sinkki 76, lyijy 0,004 ja kadmium 0,005 μg/l (katso luku 8.1.2). Näiden pitoisuuksien odotetaan esiintyvän vain aivan lähellä putkilinjaa ja pitoisuudet vähenevät meriveden virtausten ja veden vaihtumisen vuoksi ennen metallien kulkeutumista planktonvyöhykkeeseen. Kun veden virtaus on 1 cm/s tai enemmän, anodista liukenevan sinkin pitoisuus laskee alle 8 µg/l noin 3 m etäisyydellä. EU:n teettämässä sinkin riskinarvioinissa /365/ liukoisen sinkin PNECad-arvoksi on esitetty 7,8 μg/l. Siksi on ilmeistä, että anodeista vapautuvasta sinkistä ei voi olla haittaa planktoneliöille. Riskinarviointiraportin /365/ mukaan sinkkiä ei luokitella ympäristöperäisen altistumisen suhteen terveydelle vaaraa aiheuttavaksi eikä myöskään sinkin kertymistä eliöihin pidetä relevanttina uhkana. Näin ollen planktiseen ympäristöön ei odoteta kohdistuvan vaikutusta putkilinjan käytön aikana Vaihtoehtojen vertailu Reittivaihtoehdon 2 (C16) Suomen talousvyöhykkeellä aiheuttamat vaikutukset ovat hyvin samankaltaisia vaihtoehdon 1 aiheuttamien vaikutusten kanssa. Planktiseen ympäristöön kohdistuvat vaikutukset liittyvät veden laadussa tapahtuviin muutoksiin. Reittivaihtoehtojen erot ovat siis samat kuin veden laatuun liittyen. Veden laadun arviointi on esitetty luvussa Voidaan todeta, että vaihtoehtojen 1 ja 2 välillä ei ole merkittäviä eroja. Alavaihtoehdon 1a / 2a (Suomen alueella oleva Suursaaren eteläpuolinen alue) vaikutukset eivät poikkea merkittävästi ilman alavaihtoehtoja toteutettavan vaihtoehdon 1 tai 2 vaikutuksista.

104 486 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku Tietojen puute ja epävarmuustekijät Käytettävissä olevia planktista ympäristöä koskevia tietoja pidettiin riittävinä tätä arviointia varten. Lisäaineistoa esimerkiksi lajirakenteesta ei tarvittu. Tämä oli mahdollista, koska veden laatuun kohdistuvat muutokset, jotka liittyvät suoraan planktiseen ympäristöön, olivat vähäiset eivätkä pääosin yltäneet planktiseen ympäristöön saakka Johtopäätökset Putkilinjan rakentamisesta ja käytöstä, kuten putken laskemisesta, ankkureiden käsittelystä ja kiviaineksen kasaamisesta, ei arvioida kohdistuvan vaikutusta planktiseen ympäristöön. Taulukko Yhteenveto planktiseen ympäristöön odotettavissa olevista vaikutuksista. Tästä taulukosta voidaan vetää johtopäätös, että putkilinjasta planktiselle ympäristölle ei ole vaikutusta. Tarkempia tietoja on liitteessä II Kaloihin ja kalakantoihin kohdistuvat vaikutukset Yleiskatsaus Tässä luvussa kuvataan kaloihin ja kalakantoihin Suomen hankealueella kohdistuvat vaikutukset. Putkilinjat rakennetaan avomerialueelle, missä kalalajeja esiintyy niukemmin kuin rannikolla. Suo men hankealueella tärkeimmät kalalajit, joihin saattaisi kohdistua vaikutuksia niiden elinkaaren eri vaiheissa, ovat silakka ja kilohaili. Useimmat Suomenlahdella ja Itämeren pohjoisosassa esiintyvät kalalajit kutevat rannikolla. Kilohaili kuitenkin kutee ja elää nuorena ja aikuisena pelagisella avomerialueella, joten hanke saattaa vaikuttaa siihen. Silakka kutee rannikkovyöhykkeellä ja viettää aikuisen elämänsä pelagisilla alueilla. Lisää taustatietoja kaloista ja kalakannoista Suomen hankealueella on kappaleessa Rakennustyöt, kuten kiviaineksen kasaaminen ja putkenlaskualuksen ankkureiden käsittely aiheuttavat sedimenttipilviä ja haitta-aineiden vapautumista merenpohjasta. Vesipatsaaseen

105 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku suspendoitunut sedimentti saa aikuiset pelagiset kalat (kilohailin ja silakan) välttämään rakennusaluetta. Suspendoitunut sedimentti ja vapautuneet haitta-aineet saattavat vaikuttaa kilohailin mätimuniin ja poikasiin hankealueella kesäkuukausien aikana. Käyttövaiheessa noin 95 % putkilinjoista on merenpohjassa yli 60 metrin syvyydessä. Putkilinjoissa virtaava kaasu saattaa aiheuttaa jonkin verran melua, mutta tämä ei ole ollut ongelma muissa hankkeissa esimerkiksi Pohjanmerellä. Merenpohjassa oleva putkirakennelma muodostaa keinotekoisen suojan kaloille ja kovan pinnan pohjaeliöstön kasvualustaksi, millä saattaa olla myönteinen vaikutus syvillä vesialueilla Vaikutusmekanismit Kaloihin ja kalakantoihin kohdistuviksi arvioidut vaikutukset (taulukko 8.35) on tunnistettu tarkastelemalla hankkeen rakennus- ja käyttövaiheiden toimia sekä hankkeen mahdollisia vuorovaikutussuhteita määritetyn vaikutuskohteen, tässä tapauksessa kalojen ja kalakantojen, kanssa (taulukko 7.1). Kalojen ja kalakantojen ja hankkeen rakennusvaiheen suunniteltujen toimien välinen vuorovaikutus liittyy pääasiassa sedimenttipilviin, jotka aiheuttavat muutoksia veden laatuun. Tämä sedimentti laskeutuu takaisin merenpohjaan pian rakennustöiden päättymisen jälkeen. Käytön aikana kaloihin ja kalakantoihin voi kohdistua vaikutuksia pääasiassa silloin, jos kunnossapidon edellyttämää kiviaineksen kasaamista tehdään. Taulukko Suunniteltujen hanketoimien mahdolliset vaikutukset toimenpiteiden ja vaikutuskohteen välisinä vuorovaikutuksina. Vaikutukset on jaoteltu rakennusvaiheen aikana aiheutuviin vaikutuksiin ja käyttövaiheen aikana aiheutuviin vaikutuksiin.

106 488 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku Menetelmät ja käytetyt tiedot Tämä arviointi perustuu vesipatsaassa tapahtuvien fysikaalisten ja kemiallisten muutosten maantieteellistä jakaumaa koskeviin tietoihin (luku 8.1). Arvioituja vaikutuksia on verrattu ka la kantoja, kalalajien levinneisyyttä ja kalapopulaatioiden oletettuja ja tunnettuja kutualueita kos keviin tietoihin, joita on kerätty kirjallisuudesta ja muista lähteistä. Tietoja on täydennetty suun nitellun putkilinjan reitin varrella suoritetun tutkimustroolauksen tuloksilla. Tietoja on mahdollisuuksien mukaan verrattu tunnettuihin raja-arvoihin ja näiden arvojen ylityksestä aiheutuviin vaikutuksiin. Myös samanlaisista putkilinjarakenteista Pohjanmerellä saatuja kokemuksia käytettiin paikallisiin kaloihin ja kalakantoihin kohdistuvien vaikutusten arviointiin. Tässä kaloihin ja kalakantoihin kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa keskitytään silakkaan ja kilohailiin, jotka ovat avomeren eliöyhteisöjen vallitsevat lajit putkilinjan käytävässä Vaikutusten arviointi Tässä alaluvussa esitetty vaikutusten kuvaus perustuu vaihtoehdon 1 ja nykytilanteen (nollavaihtoehto) vertailuun, ellei toisin mainita. Vaihtoehtojen 1 ja 2 sekä alavaihtoehtojen 1a / 2a välisiä eroja vertaillaan erillisessä luvussa. Arvioinnissa käsitellään vain Suomen hankealueella aiheutuvia vaikutuksia. Myös vaikutuskohteet on rajattu vain Suomen hankealueella oleviin kohteisiin (katso luku 7). Rakentamisvaiheen aikana aiheutuvat vaikutukset Rakentamisen aikana kilohailin ja silakan vaellusreitit kulkevat hankealueen poikki, minkä takia nämä kalalajit ovat mahdollisia vaikutuskohteita (katso luku 5.4.3, Kalat ja kalakannat). Sotatarvikkeiden (ammusten) raivaaminen, kiviaineksen kasaaminen ja ankkureiden käsittely aiheuttaa merenpohjasta nousevia sedimenttipilviä. Sedimentti voi saada aikaan karttamisreaktioita kaloissa ja vahingoittaa kalan mätimunia tai poikasia. Myös haitta-aineiden vapautuminen sedimenttipilvistä voi vaikuttaa kaloihin. Sedimenttien leviämisestä aiheutuvat karttamisreaktiot Rakennuspaikalla tietyt raja-arvot ylittävä sedimentin suspendoituminen aiheuttaa reaktioita kaloissa. Sedimentin suspendoituminen voi esimerkiksi heikentää näkyvyyttä ja vaikeuttaa näin saalistamista. Suurina pitoisuuksina vesipatsaaseen suspendoitunut aine saattaa juuttua kiduksiin ja heikentää hapen imeytymistä. Lisäksi teräväreunaiset hiukkaset voivat vahingoittaa ja ärsyttää kiduksia, jotka ovat erittäin herkkä elin. Koska aikuiset ja nuoret kalat saattavat vahingoittua tai kuolla tällä tavalla, ne pyrkivät välttämään alueita, joilla suspendoituneen aineksen pitoisuudet ovat liian korkeita, tai pakenemaan niiltä /396/. Kun sedimenttien leviäminen saa kalat välttämään aluetta tai pakenemaan siltä, nykytilanne on muuttunut. Siksi tämä vaikutus on arvioitu haitalliseksi ja suoraksi. Kalat voivat palata näille alueille, ja tekevät niin, kun suspendoituminen on palannut lajikohtaisten raja-arvojen alapuolelle. Näin ollen tämä vaikutus on palautuva.

107 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku Suspendoituneen aineksen pitoisuuksien on oltava korkeita, jotta kalat vahingoittuisivat tai kuolisivat. Kirjallisuudessa on raportoitu kuolettavia pitoisuuksia väliltä mg/l ja eikuolettavia väliltä mg/l / /. Herkkyys vesipatsaassa olevalle suspendoituneelle aineelle vaihtelee eri kalalajien välillä. Sekä laboratorio- että kenttätutkimuksissa ilmeni, että silakka ja kuore alkoivat paeta hienojakoista suspendoitunutta sedimenttiä, kun pitoisuus saavutti noin 10 mg/l silakan osalta ja 20 mg/l kuoreen osalta. Silakan osalta havaittiin lisäksi, että raja-arvopitoisuus oli korkeampi, kun kyseessä oli karkeampi sedimentti, jossa oli 30 % hiekkaa (35,5 mg/l) /401/. Pelagiset kalat ovat pohjakaloja herkempiä suspendoituneelle sedimentille /396/. Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että pelagisten kalojen kidukset ovat alttiimpia erilaiselle ärsytykselle ja vahingoittumiselle kalojen suuremman uintinopeuden ja kidusten pinta-alan vuoksi. Pohjakalat taas ovat paremmin sopeutuneita satunnaisiin suspendoituneen aineksen kohonneisiin pitoisuuksiin luonnollisessa ympäristössään. Näin ollen pelagiset kalat välttävät suspendoitunutta ainesta todennäköisesti suuremmassa määrin kuin pohjakalat. Kent tätutkimuksissa silakalla ja kilohaililla on todettu suspendoituneen aineksen karttamisreaktioita /402/. Silakalla oletetaan olevan alhaisin raja-arvo, joten sitä pidetään herkimpänä vaelluskalalajina sedimenttien suspendoitumisen suhteen. Kiviaineksen kasaamisesta aiheutuvan sedimentin suspendoitumisen mallinnuksesta ilmenee, että suspendoituneiden sedimenttien pitoisuus tulee olemaan yli 10 mg/l keskimäärin puolen päivän ajan normaaleissa olosuhteissa Suomen hankealueella (luku 8.1.2). Karttamisreaktio kestää alle päivän ja vaikuttaa tietyllä alueella, jolla rakennustöitä tehdään. Näin ollen tämän vaikutuksen kesto on arvioitu lyhyeksi. Mallinnuksen mukaan pisin etäisyys, jossa 10 mg/l ylitys tapahtuu lähteestä on 3 km. Näin ollen tämä vaikutus on paikallinen /193/. Koska vaikutuksen suuruusluokka on pieni, vaikutuksen merkitys on arvioitu pieneksi. Sedimenttipilvistä aiheutuvan kalojen karttamisreaktion kokonaismerkityksen arvioidaan olevan vä häinen. Tätä vaikutusta on jo lievennetty reitin valinnalla ja optimoinnilla. Jäljelle jäävän vaikutuksen vähäinen merkitys huomioon ottaen lisätoimia vaikutuksen vähentämiseksi ei tarvita. Sedimenttien leviämisen ja sedimentaation vaikutukset mätimuniin Rakentamisen aikana sedimenttipilvistä peräisin oleva suspendoitunut aines voi kiinnittyä ka lojen mätimuniin ja aiheuttaa fysikaalista ja kemiallista ärsytystä, mikä lisää kuolleisuutta. Kun kalojen mätimuniin kiinnittyneen suspendoituneen sedimentin kokonaismäärä saavuttaa tietyn lajikohtaisen tason, sedimentti estää veden ja mätimunien välisen ionisiirron, mikä johtaa mätimunien kuolemaan. Myös vesipatsaassa kelluvat ja ajelehtivat pelagisten kalojen mätimunat saattavat kärsiä, jos suspendoitunut aine tarttuu niihin ja saa ne uppoamaan pohjaan, missä on happikadon riski. Yleisesti ottaen kalojen mätimunat ja poikaset ovat herkempiä suspendoituneen sedimentin pitoisuuksille kuin nuoret ja aikuiset kalat /403/. Jos suspendoitunut sedimentti saavuttaa kalojen mätimunat, sillä on näin ollen haitallinen ja suora vaikutus mätimuniin. Tällainen vaikutus olisi palautuva, koska vaikutukset kohdistuvat vain yksittäisiin mätimuniin eivätkä ulotu lajitasolle, ellei suuri osa mätimunista tuhoudu.

108 490 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 8 Tavallisesti suspendoituneen sedimentin pitoisuudet, jotka voivat olla kuolettavia kalojen mätimunille ja poikasille, ilmoitetaan yksiköllä mg/l, kun taas kuolettavat pitoisuudet nuorille ja aikuisille kaloille mitataan yksiköllä g/l /404/ ja /405/. Laboratoriotutkimuksissa, joissa kalojen mätimunia ja poikasia altistettiin erilaisille suspendoituneen hienojakoisen sedimentin pitoisuuksille, ei havaittu vaikutuksia alle 100 mg/l:n pitoisuuksissa /401/. Herkkyys vaihtelee myös eri lajien välillä. Kirjolohen (Oncorhynchus mykiss) pohjalla olevissa mätimunissa on esiintynyt 100 %:n kuolleisuutta mg/l:n sedimenttipitoisuuksissa /404/ ja /406/. Mallinnustuloksista ilmenee, että suurin osa sedimentin leviämisestä tapahtuu muutaman kilometrin päässä putkilinjan reitistä ja sedimentti laskeutuu takaisin pohjaan alle päiväs sä, mikä tekee tästä vaikutuksesta paikallisen ja kestoltaan lyhyen (katso luku 8.1.2, Ve denlaatu). Lähimmät silakan kutupaikat sijaitsevat kymmeniä kilometrejä putkilinjahankkeen alueelta rannikolle päin (katso luku 5.4.3). Tämä on sedimentin odotetun leviämisalueen ulkopuolella. Näin olleen arvioidaan, että silakkaan ei kohdistu vaikutuksia. Lohen (Salmo salar) ja taimenen (Salmo trutta) kutu tapahtuu jokien yläjuoksuilla. Näiden jokien suut ovat kyseisten vaikutusalueiden ulkopuolella. Näin ollen loheen ja taimeneen ei kohdistu vaikutuksia. Kampela (Platichthys flesus) kutee Suomen merialueella alhaisen suolapitoisuuden takia ai noastaan läntisellä Suomenlahdella ja Saaristomerellä. Kampelan kutu tapahtuu matalissa vesissä lähellä rannikkoa /407/. Lähimmät kampelan kutupaikat sijaitsevat kymmeniä kilometrejä putkilinjahankkeen alueelta rannikolle päin (katso luku 5.4.3). Tämä on sedimentin odotetun leviämisalueen ulkopuolella. Näin olleen arvioidaan, että kampelaan ei kohdistu vaikutuksia. Kilohailin mätimunat kelluvat pelagisina ylemmissä vesikerroksissa ja edellyttävät 5-6 psu:n suolapitoisuutta kelluvuuden säilymiseksi. Jos suolapitoisuus on tätä alhaisempi, mätimunat vajoavat merenpohjaan ja tuhoutuvat. Suomen hankealueen itäisimmissä osissa suolapitoisuustasot ovat liian alhaiset. Länteen päin siirryttäessä suolapitoisuustasot kasvavat, mikä tekee näistä alueista suotuisampia kilohailin mätimunille. Suolapitoisuudeltaan sopivan vesikerroksen paksuudella merenpohjasta on ratkaiseva merkitys, koska lähellä merenpohjaa olevan veden suolapitoisuus on usein pieni, mikä rajoittaa kilohailin mätimunien selviytymistä näillä alueilla. Alueet, joilla on tarvittavat happi- ja suolapitoisuustasot, sijaitsevat Suomen hankealueen läntisessä osassa, mikä tekee kyseisestä alueesta suotuisan kilohailin mätimunille. On arvioitu, että suurin osa sedimentin suspendoitumisesta tapahtuu muutaman metrin päässä merenpohjasta. Tämä rajoittaa aluetta, jolla sedimenttipilvet saavuttavat suotuisat alueet, joilla kilohailin mätimunat voivat kellua. Koska alueiden, joilla happi- ja suolapitoisuustasot ovat suotuisat, laajuus vaihtelee, ei ole mahdollista ennustaa tarkasti kokonaisalaa, jolla kilohailin mätimuniin voi kohdistua vaikutuksia. Verrattaessa kilohailin mätimunille suotuisten alueiden kokonaisalaa (noin km 2 Suomen hankealueella; katso luvun kuva 5.54) alueeseen, jolla sedimenttipilvet ovat voimakkaampia kuin 10 mg/l (enimmillään 3 km lähteestä; katso luku 8.1.2), voidaan esittää karkea arvio, että vaikutuksen laajuus on paikallinen.

109 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku Kun otetaan huomioon yksittäisten kilohailin mätimunien vähäinen merkitys koko kilohailikannalle, kilohailin mätimuniin kohdistuvan vaikutuksen merkityksen arvioidaan olevan vähäinen. Yhteenvetona edellä mainittuihin kalalajeihin kohdistuvista vaikutuksista voidaan todeta, että rakennusvaiheessa sedimenttipilvistä aiheutuvat vaikutukset kalan mätimuniin ja poikasiin arvioidaan kestoltaan lyhyiksi ja laajuudeltaan paikallisiksi. Ne kestävät vain muutamia tunteja tai enimmillään yhden päivän tietyllä alueella. Tämän vaikutuksen merkitys kaloille ja ka la kannoille arvioidaan pieneksi. Vaikutuksen kokonaismerkitys on vähäinen. Tätä vaikutusta on jo lievennetty reitin valinnalla ja optimoinnilla. Jäljelle jäävän vaikutuksen vähäinen merkitys huomioon ottaen lisätoimia vaikutuksen vähentämiseksi ei tarvita. Haitta-aineiden vapautumisen vaikutukset kaloihin Haitta-aineilla voi olla vaikutuksia kaloihin pitkäaikaisen (krooniset vaikutukset) tai lyhytaikaisen (akuutit vaikutukset) altistuksen takia. Haitta-aineiden sedimenteistä vapautumisesta ai heutuva vaikutus on haitallinen. Kalat voivat saada haitta-aineita suoraan ympäröivästä vedestä, jolloin vaikutus on suora, tai ravinnosta, jolloin vaikutus on välillinen. Sedimentistä vapautuvat haitta-aineet voivat lisätä kalan mätimunien kuolleisuutta, mutta putkilinjan rakennustyöt tapahtuvat kaukana kaikista tunnetuista silakan kutualueista. Haitta-aineet voivat kasvattaa kilohailin mätimunien kuolleisuutta. Haitta-aineet vapautuvat kuitenkin lähellä merenpohjaa ja hyvin pienellä alueella verrattuna kilohailin mahdolliseen kutualueeseen. Mitä tulee akuutteihin myrkytysvaikutuksiin, vaikutus on palautumaton yksittäisten mätimunien tai poikasten osalta. Koska vaikutus kuitenkin kohdistuu vain yksittäisiin kaloihin tai mätimuniin eikä lajitasolla ilmenevää vaikutusta odoteta pienen vaikutusalueen johdosta, kokonaisvaikutus arvioidaan palautuvaksi. Teoriassa tietty osa vapautuvista haitta-aineista saattaa kertyä ravintoverkoissa ja aiheuttaa yhdessä muiden altistuslähteiden kanssa mahdollisia haittavaikutuksia. Tämä vaikutus olisi osittain palautuva. Itämeren silakasta ja lohesta on mitattu korkeita dioksiinipitoisuuksia. Nämä dioksiinit eivät ole peräisin sedimenteistä. Ilmalaskeumaa epäillään kaloista löytyvien yhdisteiden pääasialliseksi lähteeksi /139/. Suomenlahden avomerialueilla elävät kalalajit käyttävät ravinnokseen pelagisesta ympäristöstä löytyvää planktonia. Kiviaineksen kasaamisen aikana suurin osa suspendoituneesta kiintoaineksesta esiintyy noin 10 metrin korkeuteen merenpohjasta ulottuvalla alueella /335/. Noin 98 % putkilinjan reitistä Suomen talousvyöhykkeellä sijaitsee vähintään 50 metrin syvyydessä. 50 metrin syvyydessä ja sitä syvemmällä planktonia ei ole tai sitä on hyvin vähän. Koska suspendoituneen sedimentin lähteet ovat lähellä pohjaa, haitta-aineet eivät saavuta pelagista tasoa. Haitta-aineet laimenevat kauempana merenpohjasta, eivätkä vaikuttavat pitoisuudet saavuta valokerrosta (alle 20 metrin syvyyttä), ennen kuin ne uudelleenkerrostuvat. Vaikutus arvioidaan kestoltaan lyhyeksi, koska se kestää alle kolme viikkoa, ja laajuudeltaan paikalliseksi, koska se rajoittuu pienelle alueelle (tarkemmat tiedot ovat lu vus sa 8.1.2). Vaikutuksen merkitys arvioidaan pieneksi vähäisen suuruusluokan vuoksi. Sedimentistä vapautuvat haitta-aineet eivät vaikuta merkittävästi planktoniin, eikä planktonia ravintonaan käyttäviin kaloihin kohdistu merkittävää vaikutusta suoraan tai ravintoketjun kautta. Lisäksi sedimenttien suspendoituminen saa kalat karttamaan pilven aluetta, mikä edelleen

110 492 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 8 vähentää altistumista haitta-aineille. Haitta-aineista kaloihin ja kalakantoihin aiheutuvan vaikutuksen kokonaismerkitys on ei vaikutuksia. Tätä vaikutusta on jo lievennetty reitin valinnalla ja optimoinnilla sedimentin ja siitä vapautuvien haitta-aineiden määrän vähentämiseksi. Jäljelle jäävän vaikutuksen vähäinen merkitys huomioon ottaen lisätoimia vaikutuksen vähentämiseksi ei tarvita. Ammusten raivaamisen aiheuttamat kalakuolemat Baxter ym. keräsivät, vertasivat ja arvioivat erilaisia raportteja räjähteiden vaikutuksista kaloihin ja muihin merieliöihin /385/. He yhdistivät ja korreloivat tietoja pystyäkseen ennustamaan sotatarvikkeiden (ammusten) räjäyttämisestä aiheutuvaa kalojen kuolleisuutta raivaustoimien yhteydessä. He käyttivät neljää erityyppisiä kaloja koskevaa aineistoa. Tuloksena saadut kuolleisuuden todennäköisyyden regressiot suhteessa huippupaineen logaritmiin (log Pm) on esitetty kuvassa Huomaa, että huippupaineet on annettu baareina. Yksi baari on noin 100 kpa. Kuva Eri kalalajien kuolleisuuden todennäköisyyden regressioviivat suhteessa log Pm -arvoon /385/. Kuvassa 8.27 näkyy miinanraivauksesta aiheutuvan kalojen kuolleisuuden todennäköisyys kuvassa 8.26 esitetyn regression perusteella. Kuvassa näkyy kolme kaaviota, jotka edustavat räjähdysainepanoksen kokoja 50, 150 ja 300 kg. Värilliset ympyrät kuvaavat todennäköisyystasoja vaakasuorilla etäisyyksillä lähteestä. On esimerkiksi havaittavissa, että kuolleisuuden

111 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku todennäköisyys on % noin 200 metrin vaakasuoralla etäisyydellä 150 kg:n räjähdysainepanoksesta. Nämä luvut ovat keskiarvoja, jotka perustuvat useisiin erityyppisistä kaloista tehtyihin tutkimuksiin /385/. Kuva Kalakuolleisuuden todennäköisyys räjäytyksen vaakasuoran etäisyyden funktiona eri kokoisilla räjähdysainepanoksilla.

112 494 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 8 Sotatarvikkeiden raivaamisesta kaloille aiheutuva vaikutus olisi suora ja haitallinen, koska se tappaa yksittäisiä kaloja. Kaaviokuva räjähtävien ammusten aiheuttamien kuoppien tilavuudesta (kuutiometreinä) on esitetty luvun kuvassa 8.5. Vaikutuksen keston arvioidaan olevan lyhyt, koska räjäytys kestää alle yhden sekunnin, ja laajuuden paikallinen, koska vaikutusalue räjäytyspaikan ympärillä on enimmillään yhden kilometrin levyinen (katso kuva 8.27). Vaikutus on kuolleiden kalojen osalta palautumaton mutta palautuva kalapopulaation kannalta, koska räjähdys vaikuttaa kaloihin vain pienellä suotuisan elinympäristön alueella. Tämän vaikutuksen merkitys kaloille ja kalakannoille arvioidaan pieneksi. Vaikutuksen kokonaismerkitys on vähäinen. Tiheinä parvina uivien kalojen osalta Baxter ym. ehdottavat lievennystoimeksi, että alue tarkistetaan akustisilla kaikuluotaimilla ennen räjäytystä. He suosittelevat kuolleiden tai vahingoittuneiden kalojen etsimistä merenpohjasta videotekniikoilla sen varmistamiseksi, että kuolleisuus todella pysyy mahdollisimman pienenä. Käyttövaiheen aikana aiheutuvat vaikutukset Putkilinjojen käyttöikä on vuosikymmeniä. Tänä aikana putkilinjat voivat vaikuttaa kaloihin eri tavoilla. Kaasun virtauksesta aiheutuvan melun aiheuttamat häiriöt Putkilinjoissa virtaava kaasu aiheuttaa melua (katso luku 8.1.4). Jos tämä melu häiritsee kaloja, se saa kalat karttamaan putkilinjojen aluetta. Tämä kaloihin kohdistuva vaikutus olisi haitallinen, suora, pysyvä ja palautumaton. Kokemukset kaasuputkilinjoista muilla alueilla, esimerkiksi Pohjanmerellä, osoittavat, että putkilinjoista aiheutuvat melutasot eivät häiritse kaloja, sillä monet lajit kerääntyvät keinotekoisina riuttoina toimivien putkilinjojen ympärille. Näin ollen vaikutuksen kokonaismerkitykseksi on arvioitu ei vaikutuksia. Keinotekoisen riutan syntyminen Putkilinjat peittävät merenpohjaa ja muodostavat uuden elinympäristön, mikä saattaa lisätä biodiversiteettiä putkirakenteiden lähellä olevalla merenpohjan alueella. Putkilinjat voivat näin toimia keinotekoisena riuttana, mikä hyödyttäisi kaloja ja kalakantoja lisäämällä niiden mahdollisten saalislajien elinympäristöä. Pohjanmeren putkilinjoista saadut kokemukset osoit tavat, että riutoilla elävät kalalajit asuttavat lähellä betonirakenteita sijaitsevan vyöhykkeen /408/. Tämä on kuitenkin mahdollista vain, jos muut elinolosuhteet ovat suotuisia lajeille, jotka hyötyisivät uudesta keinotekoisesta riuttarakenteesta. Tämä ei ole kovin todennäköistä Suomen hankealueella, koska siellä ei esiinny kalalajeja, jotka hyötyisivät keinotekoisista riuttarakenteista, ja koska monilla putkilinjan reitin varrella olevilla merenpohjan alueilla esiintyy alhaisia happipitoisuuksia, jotka eivät ole suotuisia kaloille. Keinotekoisesta riutasta hyötyvien kalalajien puuttuminen ja huonot happiolosuhteet tietyillä alueilla tekevät tästä vaikutuksesta teoreettisen. Teoriassa merenpohjassa sijaitsevilla put-

113

114 496 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku Tietojen puute ja epävarmuustekijät Käytettävissä olevia tietoja pidetään riittävinä arviointia varten. Vaikka kalojen tarkka reaktio rakentamisen aikana on epävarma, arvioinnissa oletetaan, että kalat palaavat eikä kalakantoihin kohdistu pysyviä vaikutuksia, koska vaikutusten lähteet ovat luonteeltaan tilapäisiä. Tietojen puute koskee sitä, onko putkilinjojen läheisyyteen tarpeen perustaa kalastuksen rajoitusalueita. Rajoitukset muodostaisivat turva-alueita kaloille, koska kalastusta ei sallittaisi kyseisillä alueilla Johtopäätökset Millään vaihtoehdoista ei ole muita kuin vähäisiä vaikutuksia kaloihin ja kalakantoihin. Tämä johtuu pääasiassa siitä, että vaikutusten laajuus pysyy paikallisena ja kestoltaan lyhyenä. Rakennusvaiheen vaikutukset eivät ulotu silakan kutupaikkoihin eivätkä alueisiin, joilla niistä aiheutuisi merkittävää haittaa pelagisen kilohailin mätimunille. Käytön aikaiset vaikutukset ovat teoreettisia tai olemattomia. Nord Stream -hankkeen päävaikutus kaloihin ja kalakantoihin muodostuu karttamisreaktioista alueilla, joilla sedimenttipilviä syntyy. Tämä on täysin palautuva, paikallinen ja lyhytaikainen vaikutus, joka kestää vain joitakin tunteja. Lievennystoimia on jo toteutettu työskentelytapojen valinnalla ja reitin optimoinnilla. Näistä kummallakin pyritään rajoittamaan kaloihin kohdistuvia haitallisia vaikutuksia. Tämä näkyy selvästi veden laadun muutoksissa, jotka voisivat vaikuttaa kaloihin ja kalakantoihin, sillä nämä muutokset on onnistuttu pitämään vähäisinä. Muita lievennystoimia ei tarvita.

115 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku Taulukko Yhteenveto kalastolle odotettavissa olevista vaikutuksista. Tästä taulukosta voidaan vetää johtopäätös, että putkilinjasta kalastolle aiheutuva vaikutus on vähäinen.tarkempia tietoja on liitteessä II Merinisäkkäisiin kohdistuvat vaikutukset Yleiskatsaus Tässä luvussa kuvataan Suomen hankealueella esiintyviin merinisäkkäisiin kohdistuvat vaikutukset. Suomen hankealueella elää kolme merinisäkäslajia: harmaahylje, itämerennorppa ja pyöriäinen. Näistä kolmesta lajista harmaahylje on runsain, itämerennorpan esiintyminen on satunnaista ja pyöriäinen on harvinainen. Suomenlahdella Venäjän vesialueet mukaan lukien elää yhteensä noin 800 harmaahyljettä. Suunniteltu putkilinja ei kulje minkään tunnetun hyljeluodon läheltä. Lähin hylkeiden suojelualue on Kallbådanin alue, joka sijaitsee noin 9 kilometrin päässä putkilinjan reitistä. Koska rakennustöitä ei tehdä talvella jääpeitteen aikaan, ei ole odotettavissa, että useita hylkeitä olisi putkilinjan reitin läheisyydessä. Kumpikin hyljelaji ylittää avomeren Suomenlahdella ja käyttää avomerta ravinnon etsimiseen, mutta hylkeiden esiintymistiheys on suurin hyljeluotojen läheisyydessä /217/. Lisää taustatietoja merinisäkkäiden runsaudesta ja levinneisyydestä Suomen hankealueella on kappaleessa

116 498 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku Vaikutusmekanismit Merinisäkkäisiin kohdistuviksi arvioidut vaikutukset (taulukko 8.37) on tunnistettu tarkastelemalla hankkeen rakennus- ja käyttövaiheiden toimia sekä hankkeen mahdollisia vuorovaikutussuhteita määritetyn vaikutuskohteen, tässä tapauksessa merinisäkkäiden, kanssa (taulukko 7.1). Useita hankkeen toimintojen mahdollisia vaikutuksia merinisäkkäisiin on tunnistettu. Näitä ovat muun muassa fyysinen vahingoittuminen, kuulovauriot ja karttamisreaktiot. Myös ravinnon saatavuudessa tapahtuvien muutosten kautta merinisäkkäisiin kohdistuvat epäsuorat vaikutukset on todettu mahdollisiksi. Yhteenveto merinisäkkäisiin kohdistuvista tunnistetuista vaikutuksista on esitetty taulukossa Merinisäkkäiden ja suunniteltujen hankkeen toimintojen välinen vuorovaikutus liittyy rakentamisen aikana pääasiassa sotatarvikkeiden raivaamisesta syntyvään meluun ja paineaaltoihin sekä sedimentin leviämiseen eri toimien yhteydessä. Taulukko Suunniteltujen hanketoimien mahdolliset vaikutukset toimenpiteiden ja vaikutuskohteen välisinä vuorovaikutuksina. Vaikutukset on jaoteltu rakennusvaiheen aikana aiheutuviin vaikutuksiin ja käyttövaiheen aikana aiheutuviin vaikutuksiin Menetelmät ja käytetyt tiedot Jotta hankkeen vaikutukset merinisäkkäisiin voidaan arvioida, tarvitaan tietoja merinisäkkäiden levinneisyydestä putkilinjan reitin varrella sekä putkilinjojen rakentamisen ja käytön aikana odotetuista fysikaalisten parametrien muutoksista.

117 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku Vaikutusten arviointi perustuu olemassa oleviin tietoihin merinisäkkäiden levinneisyydestä ja biologiasta (sijainti, runsaus ja vaellusreitit), joita ovat julkaisseet Itämeren maiden viranomaiset ja asiantuntijat (katso luku 5.4.4, Merinisäkkäät). Jotta putkilinjan rakentamis- ja käyttötoimien merinisäkkäisiin kohdistuvat vaikutukset, pääasiassa äänikentän ja veden laadun muutoksiin (sedimentaatioon ja saastumiseen) liittyvät vaikutukset, voidaan arvioida, tarvitaan yksityiskohtaisia tietoja näistä muutoksista. Luvun 8 kappale 8.1 sisältää analyysin ympäristöparametreihin, kuten ääneen ja veden laatuun, odotetuista muutoksista. Kyseisiä tietoja käytetään tässä osassa tehdyn arvioinnin pohjana. Arvio siitä, kuinka nämä parametrit voivat vaikuttaa merinisäkkäisiin, perustuu käytettävissä olevaan kirjallisuuteen ja asiantuntija-arvioihin Vaikutusten arviointi Tässä alaluvussa esitetty vaikutusten kuvaus perustuu vaihtoehdon 1 ja nykytilanteen (nollavaihtoehto) vertailuun, ellei toisin mainita. Vaihtoehtojen 1 ja 2 sekä alavaihtoehtojen 1a / 2a välisiä eroja vertaillaan erillisessä luvussa. Arvioinnissa käsitellään vain Suomen hankealueella aiheutuvia vaikutuksia. Myös vaikutuskohteet on rajattu vain Suomen hankealueella oleviin kohteisiin (katso luku 7). Yleisiä vaikutuksiin liittyviä huomautuksia Merinisäkkäisiin saattaa kohdistua vaikutuksia putkilinjojen rakentamiseen ja käyttöön liittyvien toimintojen seurauksena. Rakentamisen aikana eri toimista syntyvät melupäästöt voivat aiheuttaa häiriötä. Sedimentin leviämisestä aiheutuvaa häiriötä saattaa esiintyä rakentamisen ja käytön aikana. Sotatarvikkeiden raivaamisesta aiheutuvat melupäästöt ovat kuitenkin merkittävin Nord Stream -hankkeen aiheuttama vaikutustekijä. Merinisäkkäiden herkkyys vedenalaiselle melulle ja paineaalloille on suhteellisen korkea. Melu voi aiheuttaa käyttäytymisen muutoksia tai jopa vammoja ja kuoleman melutason ja muiden melun ominaisuuksien mukaan /409, 410/. Kuvassa 8.28 on määritelty viisi melun vaikutusaluetta lähteen ja vastaanottajan välisen etäisyyden mukaan /146/: Kuuluvuusalue on määritelty alueeksi, jolla eläin pystyy kuulemaan äänen. Peittymisalue määrittää alueen, jolla melu on riittävän voimakasta häiritäkseen muiden äänien, kuten viesti- ja kaikuluotaussignaalien, havaitsemista. Tärkeitä ääniä, kuten kutsuja, peittävä melu voi vaikuttaa merinisäkkäisiin epäsuorasti, kun vastaukset kutsuihin viivästyvät. Vaikka onkin runsaasti viitteitä siitä, että merinisäkkäät saattavat pystyä vastaamaan peittymisvaikutukseen muuttamalla luonnollista ääntään, tästä on varsin vähän vahvistavia tutkimuksia.

118 500 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 8 Käyttäytymisalue edustaa aluetta, jolla eläin reagoi käyttäytymisellään tai fysiologisesti. Käyttäytymisessä esiintyviä muutoksia, kuten pinnalla vietetyn ajan lyhenemistä tai uimista kauemmas melun lähteestä, aiheuttava melu saattaa vaikuttaa yksittäisiin nisäkkäisiin. Kuulon heikkenemisalue on alue, jolla vastaanotetun äänen taso on niin voimakas, että se voi aiheuttaa kuulon heikkenemistä (tilapäisesti tai pysyvästi). Lähinnä melun lähdettä oleva alue on määritelty kudosvaurioalueeksi. Tällä alueella melu on riittävän voimakasta vahingoittaakseen keuhkoja ympäröivää kudosta. Kuuluvuus- ja reagointialue ulottuvat kauas. On olemassa todisteita siitä, että pyöriäiset reagoivat paalutukseen kilometrin etäisyydellä /411/. Saman lähteen määritelmän mukaan vahingoittumisalue ulottuu valaiden, delfiinien ja pyöriäisten tapauksessa etäisyyteen, jolla melutaso on laskenut alle tason 180 db re 1 μpa, ja eväjalkaisten (mursujen, merileijonien ja hylkeiden) tapauksessa etäisyyteen, jolla taso on pienempi kuin 190 db re 1 μpa. /410/ antaa huippupaineen turvaetäisyydeksi eväjalkaisten osalta 218 db re 1 μpa vedessä. Tätä arvoa käytetään turva-aluetta koskevissa laskelmissa. Kuva Melusta nisäkkäille aiheutuvan vaikutuksen alueet /146/.

119 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku Rakentamisvaiheen aikana aiheutuvat vaikutukset Melun ja paineaaltojen aiheuttamat häiriöt/vauriot Jos sotatarvikkeiden / ammusten raivaamiseen käytetään räjäyttämistä, se voi aiheuttaa vammoja tai kuoleman räjähdyksen lähellä oleville nisäkkäille melun ja paineaaltojen seurauksena (luku 8.1.4). Melun ja paineaaltojen syntymistä ei voi välttää, jos räjäyttäminen on tarpeen. Vahingot voidaan kuitenkin välttää suorittamalla räjäytykset silloin, kun lähialueella ei ole merinisäkkäitä. Räjäytyksestä aiheutuva paikallinen korkeapaine muodostaa leviävän paineaallon. Kirjallisten lähteiden mukaan paineaallon huippupaine on keskeinen parametri arvioitaessa vedenalaisten räjähdysten vaikutusta merieliöihin. Toinen mahdollisten vaurioiden arvioimiseen käytetty parametri on impulssi, jossa paine yhdistetään aikaan (paineen vaikutuksen kestoon). Tässä tapauksessa merinisäkkäät altistuvat kuitenkin korkealle paineelle vain hyvin lyhyen aikaa. Näin ollen, vaikka impulssi onkin tärkeä, se liittyy läheisesti huippupaineisiin. Siksi vain huippupaineita käsitellään tässä yhteydessä. Kauempana räjäytyksistä aiheutuvat vahingot (alemman paineen alueella) johtuvat alipainepulssista, joka seuraa korkean paineen rintamaa ja joka voi vahvistua veden ja ilman välisestä pinnasta heijastuneesta aaltorintamasta. Tämä alipaine aiheuttaa emboliaa eli kaasukuplia vereen /412/. On myös tärkeää huomata, että sukeltavien nisäkkäiden on päästävä veden pinnalle hengittämään. Vahingoittuneet nisäkkäät eivät ehkä pysty uimaan pinnalle normaalilla nopeudella. Näin ollen syvyys, jossa nisäkkäät kohtaavat paineaallot, on tärkeä tekijä eloonjäämisen kannalta. Kuvassa 8.29 näkyvät lasketut nisäkkäiden turvaetäisyydet ja putkilinjojen varrelta Suomen talousvyöhykkeellä löydettyjen sotatarvikkeiden tyypit. Kuvassa näkyy kolme kaaviota, jotka edustavat räjähdysainepanoksen kokoja 50, 150 ja 300 kg. Värilliset ympyrät kuvaavat vaakasuoria turvaetäisyyksiä: Nisäkkäät kuolevat, jos ne ovat punaisen ympyrän sisällä. Ne vahingoittuvat vakavasti, jos ne ovat punaisen ja vihreän ympyrän välisellä alueella. Ne voivat kärsiä pieniä vaurioita, jos ne ovat vihreän ja sinisen ympyrän välisellä alueella. Sinisen ympyrän ulkopuolella ne ovat turvassa. On havaittavissa, että useimmilla räjähdyspanoksilla ( kg) turvaetäisyydet ovat 1-2 km räjäytyspaikasta /146, 412, 413/. Lisätietoja on luvussa /384/. Vaikka merinisäkkäiden runsauden tiedetään olevan Suomen hankealueella suhteellisen alhainen, eikä tunnettuja hyljeluotoja ole 10:tä kilometriä lähempänä putkilinjoja (katso luku 5.4.4), on tarpeen varmistaa, että eläimiä ei ole 2 kilometrin turva-alueella räjäytyspaikasta (katso luku 13). Vaikutuksen merkitys on arvioitu keskisuureksi: vaikka merinisäkkäiden tiedetään olevan suhteellisen harvinaisia Suomen hankealueella ja ne ovat suojeltavia eläimiä, yksittäisiin yksilöihin kohdistuu tappavan vaurion riski. Nisäkkäisiin ei odoteta kohdistuvan vaikutuksia, kunhan räjäytyksiä suoritetaan vain, jos yhtään yksilöä ei ole turva-alueella. Nisäkkäiden käyttäytymisreaktioita ja peittymisvaikutusta voi kuitenkin esiintyä yli 2 kilometrin etäisyyksillä /410/. Äänen peittymisestä aiheutuvan vaikutuksen arvioidaan olevan vain lyhytaikainen ja palautuva. Näin ollen sotatarvikkeiden /

120 502 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 8 ammusten raivaamisesta aiheutuvan melun kokonaismerkityksen merinisäkkäille arvioidaan olevan vähäinen. Välilliset vaikutukset, jotka aiheutuisivat melun ja paineaaltojen vaikutuksesta kaloihin ja sen seurauksena vähentyneestä saaliin saatavuudesta, voidaan sulkea pois, koska kaloihin kohdistuva vaikutus on vähäinen (katso luku 8.2.3). Kuva Merinisäkkäiden vaakasuorat turvaetäisyydet sotatarvikkeiden / ammusten raivauksen aikana (räjäyttämistä käytettäessä) erilaisten räjähdyspanosten yhteydessä /384/.

121 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku Kiviaineksen kasaamisen aiheuttama melu Kiviaineksen kasaamisen aikana merinisäkkäille ei odoteta aiheutuvan merkittäviä haitallisia vaikutuksia tai vaurioita, koska näistä toiminnoista syntyvän melun ei odoteta ylittävän taustamelua (katso luku 8.1.4). Laivaliikenteestä aiheutuva melu Putkenlaskualus liikkuu 2-3 kilometriä päivässä. Näin ollen meluvaikutusten odotetaan esiintyvän paikallisesti vain hyvin lyhyen aikaa. Kymmeniä tuhansia laivojen liikettä, pääasiassa suurten rahti- ja säiliöalusten liikettä, kirjataan vuosittain reitin varrella Suomenlahdella. Putkilinjojen rakentamisen aikana aiheutuvan melun vaikutus olisi samanlainen kuin nykyisen meriliikenteen (katso luku 8.4.1, Laivaliikenteeseen kohdistuvat vaikutukset). Useimmat näistä laivoista aiheuttavat melua, joka on yhtä suurta tai suurempaa kuin rakennustyöhön käytettävien alusten melu (katso luku 8.1.4, Meluvaikutukset). Nord Stream -hankkeeseen liittyvästä laivaliikenteestä aiheutuva melu voi saada merinisäkkäät karttamaan rakennusaluetta tilapäisesti. Koska ylimääräisestä laivaliikenteestä aiheutuvan melun ei arvioida ylittävän laivaliikenteen taustamelua, merinisäkkäille odotetaan aiheutuvan vain vähäinen vaikutus tai ei lainkaan vaikutusta (katso luku 8.1.4). Putken laskemisesta aiheutuva melu Suurin osan putken laskemisesta syntyvästä melusta aiheutuu ankkureiden käsittelystä. Putkilinjan osien liike putkenlaskuramppia pitkin veteen ja merenpohjaan on suhteellisen hidasta, ja toimenpide on suunniteltu niin, että putkilinjaa käsitellään varoen. Muut toimin not, kuten hitsaaminen ja lisäpinnoitus, eivät aiheuta merkittävää vedenalaista melua. Putken lasku aluksella on raskaita koneita, mutta niistä aiheutuu pääasiassa matalia ääniä, joiden taajuus on alle 100 Hz. Putken laskemisen aikana merinisäkkäille ei odoteta aiheutuvan haitallisia vaikutuksia tai vaurioita, koska putken laskemisesta syntyvän melun ei odoteta ylittävän taustamelua (katso luku 8.1.4). Sedimenttien leviämisestä ja haitta-aineiden vapautumisesta aiheutuvat häiriöt Sotatarvikkeiden raivaamisesta, kiviaineksen kasaamisesta ja ankkureiden käsittelystä aiheutuu sedimenttien resuspendoitumista ja sen seurauksena veden sameuden paikallista voimistumista ja haitta-aineiden pitoisuuksien kasvua (katso luku 8.1.2, Veden laatuun kohdistuvat vaikutukset). Tämä voi aiheuttaa suoria vaikutuksia rajoittamalla nisäkkäiden näkö- ja saalistuskykyä. Vaikutukset voivat olla myös välillisiä ja kohdistua saaliskaloihin ja pohjaeläimistöön. Veden läpinäkyvyys on huomattavan heikkoa Suomenlahdella. Suspendoituneiden kiintoainesten pitoisuus Suomenlahdessa on hyvissä olosuhteissa tavallisesti 1-2 mg/l avomerellä ja noin 4 mg/l rannikkovesissä / /. Myrskyjen aikaan pitoisuus kasvaa luonnollisesti paljon korkeammaksi. Mahdollinen hankkeen toimista aiheutuva sameuden voimistuminen

122 504 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 8 ja veden läpinäkyvyydessä tapahtuva muutos on lyhytaikainen (muutamasta tunnista muutamaan päivään) ja pieni, kuten luvussa 8.1 on esitetty. Jos voimistuneen sameuden alueilla on nisäkkäitä, saalistukseen ei kohdistu merkittävää vaikutusta, koska sameuden voimistuminen on suhteellisen vähäinen ja koska nisäkkäät pystyvät poistumaan alueelta tai saalistamaan käyttämällä tehokkaasti tarkkaa kuuloaan, joka on niiden ensisijainen saalistuksessa käyttämä aisti. Lisäksi sedimenttipilviä esiintyy pääosin merenpohjan läheisyydessä. Näin sameuden voimistuminen ei aiheuta vaikutuksia merinisäkkäisiin. Haitta-aineiden lisääntyminen on suhteellisen vähäistä, kuten luvussa 8.1 on kerrottu, ja enim mäkseen lyhytaikaista sedimentteihin sitoutuneiden haitta-aineiden uudelleenkerrostumisen vuoksi. Haitta-aineiden mahdollinen kertyminen nisäkkäisiin tapahtuu pääasiassa niiden ravinnosta, joka koostuu suurimmaksi osaksi kaloista. Koska vain hyvin vähäistä haittaai nei den lisääntymistä on odotettavissa, hanketoiminnoista ei todennäköisesti aiheudu kalojen saastumista. Näin ollen myöskään merinisäkkäisiin ei odoteta kohdistuvan vaikutuksia. Eräs merenpohjan rakennustöiden välillinen vaikutus on, että ne saattavat karkottaa merenpohjassa eläviä lajeja, kuten kaloja, ja peittää eri äyriäislajeja, mikä johtaa tilapäiseen paikalliseen saaliin puutteeseen. Tämä haitallinen vaikutus (katso luvut ja 8.2.3) esiintyy pienessä mittakaavassa ja on väliaikainen. Ravinnon puute voi pakottaa merinisäkkäät etsimään saalista muualta, mutta koska nisäkkäät pystyvät kulkemaan pitkiä matkoja /217/, pienessä mittakaavassa esiintyvä ravinnon puute ei aiheuta merkittäviä vaikutuksia yksilöihin tai populaatioon. On myös huomattava, että ainakin 95 % Suomen vesillä tehtävistä rakennustöistä tehdään yli 60 metrin syvyydessä, missä esiintyy vain vähän hylkeiden saaliseläimiä. Rakennustöistä aiheutuvalla sedimenttien ja haitta-aineiden resuspendoitumisella ei arvioida olevan vaikutuksia merinisäkkäisiin. Käyttövaiheen aikana aiheutuvat vaikutukset Melusta aiheutuva häiriö Ääniä tuottavia käytön aikaisia toimia ovat putkilinjan tarkastukset (tarkastuslaitteilla), kaasun virtaus putkilinjan läpi, kunnossapidon vuoksi tehtävä kiviaineksen kasaaminen ja alusten paikallaolo. Vaikutus on kuitenkin paljon pienempi kuin vastaavista toiminnoista rakentamisen aikana, lukuun ottamatta kaasun virtauksen ja tarkistuslaitteiden melua, joka eroaa rakentamisen aikaisesta melusta mutta on silti hyvin rajallista (katso luku 8.1.4). Näin ollen käytön aikana ei arvioida aiheutuvan vaikutuksia. Sedimenttien leviämisestä ja haitta-aineiden vapautumisesta aiheutuvat häiriöt Käyttövaiheessa suoritetusta kiviaineksen kasaamisesta johtuvan voimistuvan sedimentaation mahdolliset vaikutukset ovat samanlaiset kuin rakennusvaiheen osalta kuvatut, mutta ne ovat paljon pienemmät toimintojen huomattavasti lyhyemmän keston ja vähäisemmän laajuuden vuoksi. Vaikutusten kokonaismerkitykseksi on tämän vuoksi arvioitu ei vaikutusta.

123 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku Vaihtoehtojen vertailu Reittivaihtoehdon 2 vaikutukset ovat Suomen talousvyöhykkeellä hyvin samanlaiset kuin vaihtoehdossa 1. Vaikutukset vaihtelevat kuitenkin määrällisesti jonkin verran. Nämä määrälliset erot johtuvat pääasiassa eroista sotatarvikkeiden / ammusten määrissä sekä tarvittavien muok kaustoimenpiteiden laajuudessa. Vaihtoehto 2 (C16) on reitiltään noin 90 -prosenttisesti sama kuin vaihtoehto 1 (C14). Reitit eroavat toisistaan Kalbådagrundin alueella noin 40 kilometrin matkalla (katso kappale 8.1). Vaikutusten erot johtuvat pääasiassa tästä poikkeamasta reitissä. Kun oletetaan, että sotatarvikkeiden / ammusten räjäyttämisestä aiheutuu jonkinlainen riski merinisäkkäille (katso edellä oleva kuvaus), sotatarvikkeiden määrissä olevat erot ovat merkittäviä. Vaihtoehdossa 2 lukumäärä on hieman korkeampi (31) verattuna vaihtoehtoon 1 (29). (Katso kartaston kartat MU-3a-F ja MU-3b-F). Kalbådagrundin alueella vaihtoehdon 2 etäisyys tunnettuihin hyljeluotoihin on hieman suurempi. Vaihtoehtojen muut vertailuparametrit (esimerkiksi merenpohjan muokkaustyöt ja sedimentit) eivät eroa merkittävästi toisistaan. Vaihtoehtojen erot merinisäkkäisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin kannalta olennaisten parametrien osalta on esitetty taulukossa 8.1. Voidaan todeta, että vaihtoehdon 2 aiheuttama merinisäkkäisiin kohdistuva kokonaisvaikutus saattaa olla vaihtoehtoon 1 verrattuna hieman suurempi. Tämä johtuu pääasiassa vaihtoehdon 2 varrella olevien sotatarvikkeiden suuremmasta määrästä. Kummankin vaihtoehdon kokonaisvaikutuksia on kuitenkin pidettävä vähäisinä. Alavaihtoehdon 1a / 2a (Suomen alueella oleva Suursaaren eteläpuolinen alue) vaikutukset eivät poikkea merkittävästi ilman alavaihtoehtoja toteutettavan vaihtoehdon 1 tai 2 vaikutuksista Tietojen puute ja epävarmuustekijät Merinisäkkäisiin kohdistuvan vaikutuksen suuruusluokan arviointiin liittyy epävarmuustekijöitä, joista tärkein muodostuu epätäydellisistä tiedoista merinisäkkäiden lajikohtaisesta herkkyydestä melulle ja paineaalloille. Kuitenkin hiljattaisten muun muassa merellä sijaitsevien tuulipuistojen vaikutuksia koskevien tutkimusten ansiosta tietämys on lisääntynyt. Myös tiedot eri lajien vaellusreiteistä ja esiintymisestä Suomen talousvyöhykkeen avovesillä ovat niukat. Alueella syntyvien hylkeenpoikasten todellista lukumäärää ei voi ennustaa tarkasti, koska se määräytyy suuresti jääolosuhteiden mukaan, jotka puolestaan ovat hyvin vaihtelevia. Putken laskemistoimintoja ei kuitenkaan ole suunniteltu tehtävän talvella. Huolimatta mainituista puutteista tiedoissa käytettävissä oleva tietämys on riittävä vaikutusten arviointia varten.

124 506 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku Johtopäätökset Suurin vaikutus merinisäkkäisiin aiheutuu ammusten raivaamisesta räjäyttämällä. Vaiku tuksen merkityksen arvioidaan kuitenkin olevan vähäinen, olettaen, että räjäytyksiä suoritetaan vain, jos merinisäkkäitä ei ole turva-alueen sisällä. Turva-alueen sädettä tulee säätää sotatarvikkeiden tyypin, äänen leviämiseen vaikuttavien tekijöiden (uusimmat tiedot huomioon ottaen) ja varovaisuusperiaatteen mukaan. Rakentamisen ja käytön aikana merinisäkkäisiin sedimenttien resuspendoitumisen ja haittaaineiden sedimenteistä vapautumisen vuoksi kohdistuvat vaikutukset arvioidaan merkityksettömiksi. Putkilinjojen rakennustyöt tehdään lisäksi etäällä kaikista tunnetuista hyljeluodoista. Taulukko Yhteenveto merinisäkkäisiin kohdistuvista odotettavissa olevista vaikutuksista. Tästä taulukosta voidaan vetää johtopäätös, että putkilinjasta merinisäkkäille aiheutuva vaikutus on vähäinen.tarkempia tietoja on liitteessä II.

125 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku Merilintuihin kohdistuvat vaikutukset Yleiskatsaus Tässä luvussa kuvataan lintuihin Suomen hankealueella kohdistuvat vaikutukset. Koska putkilinjan reitti kulkee merellä, mahdolliset vaikutukset liittyvät ravintoa etsiviin ja lepääviin lintuihin. Suomenlahdella on tärkeitä sorsien, lokkien, tiirojen ja kahlaajalintujen pesimäalueita (katso luku 5.4.5). Verrattuna muihin Itämeren alueisiin Suomen alueet eivät ole erityisen tärkeitä talvehtiville merilinnuille. Itäisen Suomenlahden saariston merilintulajien määrä on kuitenkin erittäin korkea. Suomenlahden rannikoilla tavataan säännöllisesti noin 200:aa lintulajia (muuttolajeja ja pesiviä lajeja). 11 tärkeää lintualuetta (IBA-aluetta) ja 14 FINIBA-aluetta (Suomen aluevesirajojen sisäpuolella sijaitsevaa IBA-aluetta) sijaitsee noin kilometrin säteellä putkilinjan reitistä. Useat lajit käyttävät merialuetta ravinnon hankintaan, mukaan lukien pesivät merilinnut (lokit, tiirat, merisorsat, merimetsot ja ruokit) sekä arktiset muuttolinnut (kuikkalinnut, merisorsat ja hanhet), jotka käyttävät aluetta myös levähdyspaikkana ja joiden esiintymisessä on selkeitä kausittaisia vaihteluita. Lisää taustatietoja lintulajeista ja lintualueista Suomen hankealueella on kappaleessa Mahdolliset lintuihin kohdistuvat vaikutukset esiintyvät pääasiassa rakennustöiden aikana melupäästöjen ja visuaalisten häiriöiden seurauksena sekä sedimenttien leviämisen vuoksi, mikä saattaa heikentää sukeltavien lajien ravinnon saantia Vaikutusmekanismit Merilintuihin kohdistuvat arvioidut vaikutukset (taulukko 8.39) on tunnistettu tarkastelemalla hankkeen rakennus- ja käyttövaiheiden toimia ja hankkeen mahdollisia vuorovaikutussuhteita määritetyn vaikutuskohteen eli merilintujen kanssa (taulukko 7.1). Merilintujen ja suunniteltujen hankkeen toimien välinen vuorovaikutus rakentamisen aikana liittyy pääasiassa meluun ja visuaalisiin häiriöihin sekä eri rakennustöistä aiheutuvaan sedimenttien leviämiseen.

126 508 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 8 Taulukko Suunniteltujen hanketoimien mahdolliset vaikutukset toimenpiteiden ja vaikutuskohteen välisinä vuorovaikutuksina. Vaikutukset on jaoteltu rakennusvaiheen aikana aiheutuviin vaikutuksiin ja käyttövaiheen aikana aiheutuviin vaikutuksiin Menetelmät ja käytetyt tiedot Jotta hankkeen toimista linnuille aiheutuvat vaikutukset voidaan arvioida, tarvitaan tietoja lintujen levinneisyydestä putkilinjan reitin varrella sekä abioottisiin parametreihin putkilinjojen rakentamisen ja käytön aikana odotetuista muutoksista. Tämä vaikutusten arviointi perustuu olemassa oleviin tietoihin lintujen levinneisyydestä ja biologiasta (sijainti, runsaus ja vaellusreitit), joita ovat julkaisseet Itämeren maiden viranomaiset ja asiantuntijat (katso luku 5.4.5, Linnut). Lintujen esiintymisestä avomerialueilla on kuitenkin niukasti tietoja. Mahdollinen lintujen heikentyminen johtuisi pääasiassa melusta ja visuaalisista häiriöistä se kä mahdollisesti fysikaalisessa ja kemiallisessa ympäristössä putkilinjojen rakentamisen ja / tai käytön aikana tapahtuvista muutoksista. Nämä muutokset on kuvattu ja analysoitu luvussa 8.1. Kyseisessä luvussa kuvataan myös tässä yhteydessä käytetyt tiedot ja menetelmät. Mallintamismenetelmiin liittyvät epävarmuustekijät ja muut menetelmäongelmat on myös käsitelty luvussa 8.1. Tämä luku (8.2.5) perustuu luvussa 8.1 esitettyihin tuloksiin, kirjallisuuteen ja asiantuntijalausuntoihin. Luvussa arvioidaan putkilinjojen rakentamisen ja käytön vaikutukset lintuihin.

127 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku Vaikutusten arviointi Tässä alaluvussa esitetty vaikutusten kuvaus perustuu vaihtoehdon 1 ja nykytilanteen (nollavaihtoehto) vertailuun, ellei toisin mainita. Vaihtoehtojen 1 ja 2 sekä alavaihtoehtojen 1a / 2a välisiä eroja vertaillaan erillisessä luvussa. Arvioinnissa käsitellään vain Suomen hankealueella aiheutuvia vaikutuksia. Myös vaikutuskohteet on rajattu vain Suomen hankealueella oleviin kohteisiin (katso luku 7). Yleisiä vaikutuksiin liittyviä huomautuksia Putkilinjan reitin ja IBA-alueiden välisestä suuresta etäisyydestä (18-68 km) johtuen rakennustöillä ei ole suoraa vaikutusta mihinkään pesintäalueeseen. Arvioinnissa on sen sijaan keskitytty mahdolliseen häiriöön, joka aiheutuu putkilinjan alueella Suomen talousvyöhykkeellä ravinnon hankinnan takia oleville linnuille. Sukeltajalintujen esiintymistiheyttä putkilinjan alueella ei ole voitu arvioida tarkkaan, pääasiassa koska tarvittavat tiedot puuttuvat tai niitä on liian niukasti. Lintujen suurimmat esiintymistiheydet sijaitsevat kuitenkin todennäköisesti IBA-alueilla. On oletettu, että ravintoa etsivien lintujen sukellussyvyydet ovat olennainen tekijä arvioitaessa putkilinjan alueella eläviin lintuihin mahdollisesti kohdistuvia vaikutuksia. Noin 95 % putkilinjan reitistä on yli 60 metrin syvyydessä (noin 96 % vaihtoehdossa 2), mikä on enemmän kuin lintujen tyypilliset sukellussyvyydet (katso taulukko 8.40). Tämä vähentää merkittävästi ravintoa etsivien lintujen esiintymisen todennäköisyyttä putkilinjan alueella. Lisäksi tulee korostaa, että linnut lentävät todennäköisesti pois alueilta, joilla rakennustöitä tehdään, ja palaavat, kun toiminta on siirtynyt eteenpäin. Tämä vähentää edelleen lintuihin kohdistuvien vaikutusten todennäköisyyttä. Vaikka sukeltajalinnut eivät esiinnykään runsaslukuisina avomerialueella, esimerkiksi ruokit saalistavat kaloja syvissä vesissä. Sukeltavien merisorsien ja ruokkien käyttäytyminen ja levinneisyys määräytyy saaliin saatavuuden, veden ja vuodenajan mukaan.

128 510 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 8 Taulukko Merilintulajien sukellussyvyydet /414, 415/. l. p. = lähellä pintaa Sukeltajalinnut Ravinto Syvyys (m) normaalisti Kuikat Kuikka (Gavia arctica) Kalat, äyriäiset yms Kaakkuri (Gavia stellata) Kalat, äyriäiset yms Sukeltajasorsat Pilkkasiipi (Melanitta fusca) ja mustalintu (Melanitta nigra) Simpukat, äyriäiset yms Haahka (Somateria mollissima) ja allihaahka (Polysticta stellaris) Simpukat, äyriäiset yms Kyhmyhaahka (Somateria spectabilis) Simpukat, äyriäiset yms Alli (Clangula hyemalis) Simpukat, äyriäiset yms Ruokit Ruokki (Alca torda) Pääasiassa kalat 5-20 > 50 Riskilä (Cepphus grylle) Pääasiassa kalat 5 20 > 50 Etelänkiisla (Uria aalge) Pääasiassa kalat 5-20 > 50 Tiirat Lapintiira (Sterna paradisaea) Pääasiassa kalat l. p. Kalatiira (Sterna hirundo) Pääasiassa kalat l. p. Räyskä (Sterna caspia) Pääasiassa kalat l. p. Syvyys (m) enintään Rakentamisvaiheen aikana aiheutuvat vaikutukset Melun ja paineaaltojen aiheuttamat häiriöt/vauriot Sotatarvikkeiden / ammusten raivaamisesta aiheutuu melu ja paineaaltoja. Jos sota tar vikkeiden / ammusten raivaamiseen käytetään räjäyttämistä, se voi aiheuttaa vammoja tai kuoleman räjähdyksen lähellä oleville sukeltaville merilinnuille melun ja paineaaltojen seurauksena. Melun ja paineaaltojen syntymistä ei voi välttää, jos räjäyttäminen on tarpeen. Vahin got voidaan kuitenkin välttää, jos merilintuja ei ole lähialueella räjäytyksen aikana. Kuvassa 8.29 luvussa esitetyt ammusten turvaetäisyydet voidaan soveltaa myös merilintuihin. Useimmilla räjähdyspanoksilla ( kg) turvaetäisyyksien oletetaan olevan 1-2 km räjäytyspaikasta. Lisätietoja on luvussa /384/. Sukeltavien lintujen täytyy saavuttaa pinta riittävän nopeasti paineaallon jälkeen selviytyäkseen. Näin ollen syvemmällä olevat vahingoittuneet linnut ovat suuremmassa kuolemanvaarassa. Veden pinnalla uivat linnut kestävät vedenalaiset paineaallot paljon paremmin kuin sukeltavat linnut /412, 416, 417/. Melun ja paineaaltojen vaikutus lintuihin on haitallinen ja suora. Olettaen, että yhtään lintua ei ole turva-alueella räjäytyksen aikana (katso edellä oleva kuvaus), vaikutus on palautuva. Vaikutuksen merkitys on arvioitu vähäiseksi: vaikka Suomen hankealueella ei esiinny sukeltavia merilintuja suuria määriä, yksittäisiin yksilöihin kohdistuu tappavan vaurion riski.

129 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku Vaikutuksen laajuus on paikallinen. Lintuihin kohdistuvan vaikutuksen kesto on arvioitu lyhyeksi. Lintuihin melupäästöjen takia kohdistuvan vaikutuksen kokonaismerkitys on siksi arvioitu vähäiseksi. Välillinen vaikutus, joka aiheutuisi melun ja paineaaltojen vaikutuksesta kaloihin ja sen seurauksena vähentyneestä saaliin saatavuudesta, voidaan sulkea pois, koska kaloihin kohdistuva vaikutus on vähäinen (katso luku 8.2.3). Jos useita räjäytyksiä suoritetaan pienellä alueella, vahingoittuneet tai kuolleet kalat saattavat houkutella lokkeja ja muita lintuja lähelle räjäytysaluetta aiempien räjäytysten jälkeen. Alusten lisääntyneen liikennöinnin aiheuttamat meluhaitat ja visuaaliset häiriöt Rakennusalusten ja -toimien melupäästöt ja visuaaliset vaikutukset on myös otettu huomioon mahdollisina lintuihin kohdistuvien häiriöiden lähteinä. Jos lintuihin kohdistuu häiriötä, ne tavallisesti kasvattavat etäisyyttään häiriön lähteeseen joko uimalla tai lentämällä. Tämä tarkoittaa, että ne tarvitsevat lisäenergiaa ja että muodostuu häiriöalueita, joilla ravinnon saanti ja lepääminen ei tilapäisesti ole mahdollista. Tämä johtaa haitalliseen, suoraan ja palautuvaan lintuihin kohdistuvaan vaikutukseen. Etäisyys häiriöön nähden riippuu useasta tekijästä, kuten aluksen nopeudesta, lintulajista ja tottumisesta. Etäisyys voi olla yli 2 kilometriä / /. Kaksi tavallista häiriöetäisyyden mittaa ovat hälytysetäisyys, eli etäisyys häiriön lähteen ja sen pisteen välillä, jossa lintu muuttaa käyttäytymistään lähestyvän häiriön vuoksi, ja pakoetäisyys, eli piste, jossa lintu pakenee lähestyvää häiriön lähdettä /420/. Tottumisvaikutukset on kuitenkin myös otettava huomioon /422/. Tutkimuksissa on esiintynyt suurta vaihtelua liikkuviin aluksiin liittyvissä häiriöetäisyyksissä: Merimetson pakoetäisyys on noin 200 metriä hitaasti liikkuviin aluksiin nähden ja noin 240 metriä nopeasti liikkuviin aluksiin nähden /420/. Telkän pakoetäisyys on noin 125 metriä hitaasti liikkuviin aluksiin nähden ja noin 860 metriä nopeasti liikkuviin aluksiin nähden /420/. Haahkan tapauksessa nopeat lautat luovat 0,5-1 kilometriä leveän häiriökäytävän kummallekin puolelle laivareittiään /420/, mutta toisessa lähteessä mainitaan pakoetäisyys, jonka pituus on 2 kilometriä tai suurempi /453/. Mustalinnun turvallisen puskurivyöhykkeen suositus on metriä /226/. Nokikanan pakoetäisyys on noin 150 metriä hitaasti liikkuviin aluksiin nähden ja noin 450 metriä nopeasti liikkuviin aluksiin nähden /420/. Näiden esimerkkien perusteella vaikuttaa järkevältä arvioida, että rakennustyöhön osallistuvista laivoista aiheutuvasta melusta ja visuaalisista häiriöistä linnuille koituvat vaikutukset rajoittuvat pääasiassa paikallisiin vaikutuksiin 1-2 kilometrin säteellä putkenlaskualuksen ym pärillä. Tällä etäisyydellä esiintyvät häiriöt saavat linnut todennäköisesti (lajista riippuen)

130 512 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 8 lentämään poispäin lähestyvästä häiriön lähteestä. Koska putkenlaskualus liikkuu noin 2-3 kilometriä päivässä, häiriö pienenee verrattuna nopeampiin aluksiin ja kesto tietyllä alueella on lyhyt. Tukialukset liikkuvat nopeammin, mikä saa aikaan pidemmät häiriöetäisyydet. Huoltoalukset liikkuvat kuitenkin satamista avomerialueille laivareittejä pitkin muun laivaliikenteen seassa. Tästä syntyvä lisävaikutus on vähäinen, mutta käytetyillä laivareiteillä koko rakennusaikana esiintyvä kesto on keskipitkä. Alukset ohittavat herkät merilintuyhdyskunnat turvalliselta etäisyydeltä. Lisäksi tulee kuitenkin ottaa huomioon, että yleinen laivojen liikkeiden lukumäärä putkilinjan reitin varrella on suuri (noin laivaa vuodessa ensisijaisen reitin varrella Suomenlahden itäosassa; katso luku 8.4.1, Laivaliikenne). Tämä muun liikenteen suuri määrä ja lintujen alueella esiintymisen pieni todennäköisyys tekevät tämän vaikutuksen merkityksestä pienen. Rakentamisen aikana lisääntyneen laivaliikenteen aiheuttamasta häiriöstä linnuille koituvan vaikutuksen kokonaismerkitys on vähäinen. Tämä johtuu pääasiassa siitä, että vaikutuksen kohteita (lintuja) ei todennäköisesti esiinny rakennusalueella. Laivareiteillä kulkeva huoltoalusliikenne aiheuttaa jonkin verran häiriötä ja lintujen karttamisreaktioita, mutta koska muu liikenne on muutenkin vilkasta, tämän lisäyksen vaikutus on rajallinen. Sedimenttien leviämisestä ja haitta-aineiden vapautumisesta aiheutuvat häiriöt Voimistuva sameus voi johtaa muutoksiin lintujen ravinto-olosuhteissa /424/. Toisaalta voimistuva sameus voi myös johtaa ravintotilanteen paranemiseen, koska sekoittuneissa sedimenteissä voi olla pohjaeläimiä niillä alueilla, joilla pohjaeläimistöä esiintyy (katso luku ). Jos suspendoituneen aineen pitoisuus on yli 15 mg/l, sen katsotaan haittaavan sukeltavien merilintujen näköä /425/. Jos suspendoituneiden kiintoaineiden pitoisuus on 15 mg/l, näkyvyys vedessä on noin kaksi metriä. Yli 10 mg/l:n pitoisuudet aiheuttavat karttamisreaktioita kalalajeissa /425/. Kalojen karttamisreaktiot voivat johtaa lintujen saaliin saatavuuden heikkenemiseen. Kiviaineksen kasaamista ja sotatarvikkeiden raivaamista koskevat mallilaskelmat osoittavat, että yli 1 mg/l:n suspendoituneen aineen pitoisuus esiintyy useimmiten muutaman kilometrin päässä ja enimmillään 12 kilometrin päässä (suurimpien sotatarvikkeiden tapauksessa) ja että suspendoituminen kestää vähemmän kuin muutaman päivän. Selvästi korkeampia pitoisuuksia saattaa esiintyä pohjan lähellä lähteen välittömässä läheisyydessä. Arvioiden mukaan pitoisuus ei ylitä arvoa 10 mg/l missään pisteessä pidempään kuin puolen päivän ajan. Vertailun vuoksi voidaan todeta, että taustapitoisuus on tyynellä säällä 1-4 mg/l (katso luku 8.1). Ankkureiden käsittelystä aiheutuvan sedimentin leviämisen odotetaan olevan vähäisempää kuin sotatarvikkeiden raivaamisen ja kiviaineksen kasaamisen tapauksissa, ja vapautuminen ulottuu pääosin noin 1 metrin merenpohjan yläpuolelle (katso luku 8.1). Sukeltajalintujen esiintymistiheyttä lähdealueilla ei voi arvioida tarkasti. On oletettu, että ravintoa etsivien lintujen sukellussyvyydet ovat olennainen tekijä arvioitaessa putkilinjan alueella oleviin lintuihin mahdollisesti kohdistuvia vaikutuksia. Veden syvyys alueilla, joille sedimenttien ennustetaan leviävän, on yleensä suurempi kuin lintujen tyypilliset sukellussyvyydet

131 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku (katso taulukko 8.40). Lisäksi sedimenttien leviäminen tapahtuu pääasiassa merenpohjan läheisyydessä. Alueella tavatut linnut lentävät lisäksi luultavasti pois toimenpidealueilta ja palaavat, kun toiminta on siirtynyt muualle. Tämä vähentää vaikutusten todennäköisyyttä. Sedimenttien leviämisestä ei aiheudu vaikutuksia linnuille niillä alueilla, joilla rakennustyöt suoritetaan yli 60 metrin syvyydessä, koska lintujen ei odoteta sukeltavan niin syvälle (katso taulukko 8.40). Noin 95 prosenttia putkilinjasta (vaihtoehdon 2 tapauksessa noin 96 prosenttia) sijoittuu vesialueille, joiden syvyys on yli 60 metriä. Vaikutuksen merkityksen arvioidaan näin ollen olevan pieni, koska vaikutusalueen merkitys lintujen ravinnonsaannille on vähäinen. Kuitenkin 5 % putkilinjan reitistä, pääasiassa Kalbådagrundin alueella (katso luku 5.3.1), kulkee lähes kokonaan metrin syvyydessä. Vaikka tiedetäänkin, että monet linnut, kuten kuikka (Gavia arctica), pystyvät sukeltamaan tätä syvemmälle, on todettavissa, että vaikutukset Natura alueiden lintuihin ovat vähäisiä tai että vaikutuksia ei todennäköisesti ole. Tämä johtopäätös perustuu siihen, että sedimentin suspendoitumisen kesto on hyvin lyhyt (alle yhden päivän), merkitys on pieni ravintoalueiden vähäisen arvon takia (syvyys on enimmäkseen yli 60 metriä) ja suspendoituneen sedimentin pitoisuudet tuskin nousevat yli 10 mg/l:n tason missään kohdassa. Vähentyneestä ravintokannasta aiheutuvat häiriöt Lajista riippuen merilintujen pääasiallinen ravinnonlähde on pohjaeläimistö ja/tai kalat. Ravinnon saatavuuden heikentymisellä voi olla haitallinen vaikutus lintuihin /426/. Putken laskemisen aikana tapahtuvat rakennustoimet aiheuttavat hyvin paikallisen pohjaeläimistön vähenemisen lyhyeksi aikaa (katso luku 8.2.1). Nord Stream -hankkeen pääasiallinen vaikutus ka loi hin ja kalakantoihin on paikallinen ja lyhytaikainen sedimenttipilvien esiintymisalueiden kart taminen (katso luku 8.2.3). Näin ollen vaikutusta ei ole odotettavissa vähentyneen pohja eläi mistön tai kalakannan vuoksi, koska näiden ekosysteemin osien häiriintyminen on pienimuotoista ja pääasiassa lyhytkestoista. Käyttövaiheen aikana aiheutuvat vaikutukset Alusten lisääntyneen liikennöinnin aiheuttamat meluhaitat ja visuaaliset häiriöt Käyttövaiheessa putkilinjan kunnossapitoon liittyvä kiviaineksen kasaaminen sekä seuranta ja tutkimukset voivat ajoittain edellyttää laivalta tehtyjä tutkimuksia putkilinjan reitin varrella sekä kiviaineksen kasaamista tietyillä alueilla putkilinjojen vakauden ylläpitämiseksi. Rakennusvaiheen osalta tehtyjen oletusten (katso edellä oleva kuvaus) perusteella voidaan olettaa, että näillä harvemmin toistuvilla toimilla ei ole vaikutusta lintuihin. Putkilinjojen sisäpuolisilla tarkastuslaitteiden avulla tehdyillä tarkastus- ja huoltotoimilla ei ole vaikutusta lintuihin.

132 514 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 8 Sedimenttien leviämisestä ja haitta-aineiden vapautumisesta aiheutuvat häiriöt Käyttövaiheen kunnossapitotoimiin voi sisältyä kiviaineksen kasaamista tietyillä alueilla putkilinjojen vakauden ylläpitämiseksi. Rakennusvaiheen osalta tehtyjen oletusten (katso edellä oleva kuvaus) perusteella voidaan olettaa, että näillä harvemmin toistuvilla toimilla ei ole vaikutusta lintuihin Vaihtoehtojen vertailu Vaihtoehdon 2 Suomen talousvyöhykkeellä aiheuttamat vaikutukset ovat hyvin samankaltaisia kuin vaihtoehdon 1 aiheuttamat vaikutukset. Vaihtoehto 2 (reitti C16) on noin 90 -prosenttisesti sama kuin vaihtoehto 1 (reitti C14). Reitit eroavat toisistaan Kalbådagrundin alueella noin 40 kilometrin matkalla (katso kappale 8.1). Vaikutuksissa esiintyvät erot liittyvät reitin poikkeamaan, joka johtaa eroihin veden syvyydessä ja merenpohjan muokkaustoimien laajuudessa. Lintujen kannalta ero on merkittävin Kalbådagrundin alueella. Vaihtoehto 2 kulkee syvemmässä vedessä (katso taulukko 8.1), ja sen etäisyys tunnettuihin pesimäyhdyskuntiin on hieman pidempi. Näin ollen vaihtoehdon 2 vaikutus lintuihin on hieman pienempi vaihtoehtoon 1 verrattuna. Vaihtoehtojen muut vertailuparametrit (esimerkiksi merenpohjan muokkaustyöt ja sedimentit) eivät eroa merkittävästi toisistaan lintujen osalta. Vaihtoehtojen erot lintuihin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin kannalta olennaisten parametrien osalta on esitetty taulukossa 8.1. Yleisesti voidaan todeta, että vaihtoehdon 2 aiheuttamat linnustoon kohdistuvat vaikutukset saattavat olla vaihtoehtoon 1 verrattuna hieman vähäisemmät. Tämä johtuu pääasiassa reittien syvyyseroista Kalbådagrundin alueella. Alavaihtoehdon 1a / 2a (Suomen alueella oleva Suursaaren eteläpuolinen alue) vaikutukset eivät poikkea merkittävästi ilman alavaihtoehtoja toteutettavan vaihtoehdon 1 / 2 vaikutuksista Tietojen puute ja epävarmuustekijät Lintuihin kohdistuvan vaikutuksen suuruusluokan arviointiin liittyy eräitä epävarmuustekijöitä. Näistä tärkein on epätäydellinen tieto putkilinjan aluetta ja erityisesti Kalbådagrundin aluetta käyttävien merilintujen levinneisyydestä ja esiintymistiheydestä. Tästä tietojen puutteesta huolimatta käytössä oleva tietämys on riittävä vaikutusten arviointia varten, koska vaikutus on vain lyhytaikainen ja tapahtuu pienessä mittakaavassa.

133 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku Johtopäätökset Kaikki nykytilanteen kuvauksessa (katso luku 5.4, Linnut) kuvatut Suomenlahdella Suomen aluevesirajojen sisällä sijaitsevat tärkeät lintualueet (IBA) sijaitsevat noin 8-20 kilometrin etäisyydellä, eikä niihin näin ollen odoteta kohdistuvan vaikutuksia. Putkilinjan alueella ei yleisesti ole suurta arvoa ravintoa etsiville linnuille suuren syvyyden ja vähäisen ravintokannan vuoksi. Suurimman osan mahdollisista lintuihin kohdistuvista vaikutuksista arvioidaan aiheutuvan putken laskemisesta ja siihen liittyvistä rakennustoimista. Vaikutukset arvioidaan paikallisiksi ja lyhytaikaisiksi, ja näin ollen niiden kokonaismerkitys arvioidaan vähäiseksi. Suomen talousvyöhykkeellä ei ole odotettavissa epäsuoria vaikutuksia, jotka aiheutuisivat muihin ekosysteemin osiin, kuten kaloihin tai pohjaeliöstöön, kohdistuvista vaikutuksista tai pohjaeliöstön heikentymisestä. Taulukko Yhteenveto merilintuihin kohdistuvista odotettavissa olevista vaikutuksista. Tästä taulukosta voidaan vetää johtopäätös, että putkilinjasta merilinnuille aiheutuva vaikutus on vähäinen.tarkempia tietoja on liitteessä II. Vaikutuskohde Merilinnut Hankkeen vaihe Rakentaminen Käyttö Vaikutus Toiminto Vaikutuksen merkitys Sotatarvikkeiden raivaaminen Alusten lisääntyneen liikennöinnin aiheuttamat meluhaitat ja visuaaliset häiriöt Sedimenttien leviämisestä ja haitta-aineiden vapautumisesta aiheutuvat häiriöt Vähentyneestä ravintokannasta aiheutuvat häiriöt Alusten lisääntyneen liikennöinnin aiheuttamat meluhaitat ja visuaaliset häiriöt Sedimenttien leviämisestä ja haitta-aineiden vapautumisesta aiheutuvat häiriöt Kiviaineksen kasaaminen Putkien toimitus Vähäinen Putken laskeminen merenpohjaan Ankkureiden käsittely Sotatarvikkeiden raivaaminen Kiviaineksen kasaaminen Vähäinen Putken laskeminen merenpohjaan ei vaikutusta Ankkureiden käsittely Sotatarvikkeiden raivaaminen Kiviaineksen kasaaminen Putken laskeminen merenpohjaan Ei vaikutusta Ankkureiden käsittely Seuranta ja tutkimukset Putkilinjan kunnossapitoon liittyvä kiviaineksen kasaaminen (tar- Ei vaikutusta vittaessa) Putkilinjan kunnossapitoon liittyvä kiviaineksen kasaaminen (tarvittaessa) Ei vaikutusta

134 516 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku Vaikutus suojelualueisiin Yleiskatsaus Tässä luvussa on kuvattu Nord Stream -hankkeen suunniteltujen toimien aiheuttamat luonnonsuojelualueisiin kohdistuvat ympäristövaikutukset. Suomen hankealueella olevien suojelualueiden suojelun sitovuus vaihtelee tiukasta, lakeihin perustuvasta suojelusta (esimerkiksi Natura alueet) suojelusuosituksiin (esimerkiksi Itämeren suojelualueet eli BSPA-alueet ja Unescon biosfäärialueet). Tiukimmin suojeltuja alueita ovat Natura kohteet, jotka on suojeltu Suomen luonnonsuojelulain nojalla. Taulukko Tämän ympäristövaikutusten arviointiraportin (YVA) kattamat suojelualueet Suomen talousvyöhykkeellä. Useimmat suojelualueet sijaitsevat 9-35 kilometrin päässä putkilinjoista. Meren syvyys suojelualueilla vaihtelee, mutta useimmilla alueilla syvyys on yli 50 metriä. Lähimpänä putkilinjojen reittiä sijaitseva suojelualue on Kallbådanin hylkeidensuojelualue (HYL ), jonka etäisyys putkilinjoista on noin 9 kilometriä. Lähin Natura alue on Söderskärin ja Långörenin saariston Natura alue (katso kuva 8.30), joka on tärkeä räyskän (Sterna caspia), ruokin (Alca torda) ja riskilän (Cepphus grylle) esiintymisalue. Putkilinjojen etäisyys Itäisen Suomenlahden saariston ja vesialueiden Natura alueesta on Suomen talousvyöhykkeellä yli 23 kilometriä. Tällä suojelualueella pesivät esimerkiksi kalalokki (Larus canus), selkälokki (Larus fuscus), räyskä (Sterna caspia), lapintiira (Sterna paradisaea), ruokki (Alca torda) ja riskilä (Cepphus grylle). Suomenlahden Venäjän-puoleisella alueella kulkevan putkilinjan osan etäisyys Natura alueeseen on vain 7 kilometriä, mutta tässä raportissa käsitellään vain Suomen talousvyöhykkeellä aiheutuvia vaikutuksia. Venäjän puolelta mahdollisesti kantautuvia vaikutuksia (valtioiden rajat ylittäviä vaikutuksia) käsitellään erikseen Nord Streamin Espoo-raportissa. Suomen hankealueella sijaitsevista suojelualueista on lisää taustatietoja luvussa 5.5. Suojelualueet on kuvattu yksityiskohtaisesti liitteessä V.

135 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku Vaikutusmekanismit Suojelualueisiin kohdistuvat vaikutukset (taulukko 8.43) on arvioitu tarkastelemalla hankkeen rakennus- ja käyttövaiheiden toimia ja hankkeen mahdollisia vuorovaikutussuhteita määritetyn vaikutuskohteen eli suojelualueiden (taulukko 7.1) kanssa. Suunniteltujen hanketoimien mahdollisia suojelualueisiin kohdistuvia haittavaikutuksia on arvioitu pääasiassa rakennustöistä aiheutuvan sedimenttien suspendoitumisen ja uudelleenkerrostumisen osalta. Tämän lisäksi on arvioitu melun mahdollisia vaikutuksia suojelualueisiin. Ravinteiden ja haitta-aineiden leviämistä ei ole arvioitu tässä yhteydessä, koska niiden vaikutukset on arvioitu erikseen luvussa Taulukko 8.43 Suunniteltujen hanketoimien mahdolliset vaikutukset toimenpiteiden ja vaikutuskohteen välisinä vuorovaikutuksina. Vaikutukset on jaoteltu rakennusvaiheen aikana aiheutuviin vaikutuksiin ja käyttövaiheen aikana aiheutuviin vaikutuksiin. Vaikutuskohde Hankkeen vaihe Vaikutus Toiminto Sotatarvikkeiden raivaaminen Sedimenttien suspendoituminen Kiviaineksen kasaaminen Putken laskeminen merenpohjaan Ankkureiden käsittely Rakentaminen Vapautuneiden sedimenttien uudelleenkerrostuminen Sotatarvikkeiden raivaaminen Kiviaineksen kasaaminen Putken laskeminen merenpohjaan Ankkureiden käsittely Sotatarvikkeiden raivaaminen Suojelualueet Kiviaineksen kasaaminen Melu ja visuaaliset häiriövaikutukset Putkien toimitus Putken laskeminen merenpohjaan Putkijaksojen yhdistäminen veden alla Ankkureiden käsittely Käyttö Melu ja visuaaliset häiriövaikutukset Putkilinjat fyysisenä rakennelmana merenpohjassa ja kaasun virtaus putkissa Seuranta ja tutkimukset Putkilinjan kunnossapitoon liittyvä kiviaineksen kasaaminen (tarvittaessa) Menetelmät ja käytetyt tiedot Kaikkien tämän ympäristövaikutusten arviointiraportin kattamiin suojelualuetyyppeihin kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa on käytetty Suomen ympäristökeskuksen Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura arvioinnissa -oh jeissa määritettyjä alustavan Natura arvioinnin suoritusmenetelmiä. Kyseisen menetelmän valinta selvitystyön tässä vaiheessa perustuu siihen, ettei putkilinja kulje yhdenkään suojelualueen halki ja että vaikutuksen lähteen (putkilinjojen ja kiviaineksen kasausalu-

136 518 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 8 eiden) ja suojelualueiden välinen etäisyys (yli yhdeksän kilometriä) on verrattain suuri. Kaikki suojelualuetyypit on sisällytetty samaan arviointiin, koska samojen vaikutusten (sedimenttien leviämisen ja meluhaittojen) on arvioitu mahdollisesti kohdistuvan kaikkiin suojelualueisiin ja suojelualuetyyppeihin, esimerkiksi Natura alueilla sijaitseviin kansallispuistoalueisiin. Valitun menetelmän avulla on pyritty arvioimaan, tuleeko Nord Stream -hanke todennäköisesti aiheuttamaan merkittäviä haittavaikutuksia suojelualueiden arvolle vai ei. Natura alueiden osalta hankkeesta vastaavan tahon edellytetään suorittavan asianmukaisen, luonnonsuojelulain 65 :n mukaisen Natura-arvioinnin, mikäli alueen ekologiseen ar voon kohdistuvien haittavaikutusten aiheutumista pidetään todennäköisenä. Alustava arviointi on toteutettu seuraavien työvaiheiden mukaisessa järjestyksessä: tunnistettujen vaikutusten kuvailu (katso luku 8.3.2), vaikutusten merkitysten arviointi, haittojen vä hen tämiskeinojen hahmotteleminen (jos haittavaikutuksien aiheutumisen on arvioitu olevan todennäköistä), vaihtoehtojen vertaileva tutkiminen ja vaikutusten yhteenvedon laatiminen. Natura-menettelyn tässä vaiheessa nykyisten suojelualueiden rajojen sisäpuolella suoritettavia kenttätutkimuksia ei ole pidetty tarpeellisina. Alustavat Natura-arvioinnit suoritetaan yleensä olemassa olevan lähdeaineiston perusteella. Luontoaluetyyppeihin tai yksittäisiin lajeihin kohdistuvia vaikutuksia ei ole arvioitu selvityksessä erikseen. Sen sijaan luontoarvot, joita hank keen katsotaan pääasiassa uhkaavan, sekä tekijät, jotka ylläpitävät alueiden ekologisia rakenteita, on määritetty. Arvioinnissa on käytetty esimerkiksi seuraavia alueen nykytilaa koskevia tietoja: Natura aluetietokortit karttatiedot tiedot EU:n luontotyyppidirektiivissä ja lintudirektiivissä suojeltaviksi määritetyistä lajeista ja elinympäristöistä, jotka kuuluvat Natura alueiden suojeluperusteisiin Nord Stream AG:n suorittamien kenttätutkimusten (elinympäristöjen kartoitustyön) tulokset sedimentin leviämistä koskevia mallinnustietoja. Tässä arvioinnissa sedimenttien leviämiselle mahdollisesti altistuvina vaikutuskohteina on otettu huomioon pääasiallisesti vedenalaiset elinympäristöt. Suurimpaan osaan Natura alueista kuuluu hiekkasärkkiä ja riuttoja, jotka viranomaistietojen mukaan ovat herk kiä ennen kaikkea rehevöitymisen ja saastumisen aiheuttamille haittavaikutuksille. Vettä samen tavien aineiden pitoisuuksien merkittävällä ja pitkäaikaisella kasvulla saattaa olla vaikutuksia niihin. Tietoja kyseisten elinympäristöjen sijainneista Natura alueilla on kuitenkin saatavissa varsin vähän.

137 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku Lintuja ja nisäkkäitä on pidetty rakennustöiden aiheuttamien häiriövaikutusten mahdollisina vaikutuskohteina myös siinä tapauksessa, että niiden vaellukset ulottuvat suojelualueiden ulkopuolelle. Arvioinnissa on käytetty seuraavia Euroopan komission määrittämiä kriteereitä: Natura alueen pinta-alan pienenemisprosentti. Tulos ilmoitetaan tuhoutuvien elin- ympäristöjen prosentuaalisena osuutena koko Natura alueen pinta-alasta. Alueen sirpaloitumisen merkitys (sirpaloitumisen kesto ja korjautuvuus sekä sen aiheut- tama tilanne nykytilanteeseen verrattuna). Häiriön merkitys (häiriön kesto ja korjautuvuus sekä häiriön lähteen sijainti suhteessa suojelualueeseen). Eliöpopulaation tiheys (hankkeen aiheuttamien muutosten kesto ja korjautuvuus). Veden laadun muutosten indikaattorit (veden kemiallisten parametrien suhteellinen muuttuminen). Kahta ensimmäistä kriteeriä ei ole sovellettu arvioinnissa, koska putkilinja ei kulje minkään suojelualueen halki. Suojelualueisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi perustuu pitkälti me ren pohjaan ja veden laatuun kohdistuvien vaikutusten arvioinnin tuloksiin (katso luvut ja 8.1.2). Lisätietoja on mainituissa luvuissa Vaikutusten arviointi Tässä alaluvussa esitetty vaikutusten kuvaus perustuu vaihtoehdon 1 ja nykytilanteen (0 -vaihtoehto) vertailuun, ellei toisin mainita. Vaihtoehtojen 1 ja 2 sekä alavaihtoehtojen 1a / 2a välisiä eroja vertaillaan erillisessä luvussa. Arvioinnissa käsitellään vain Suomen hankealueella aiheutuvia vaikutuksia. Myös vaikutuskohteet on rajattu vain Suomen hankealueella oleviin kohteisiin (katso luku 7). Rakentamisvaiheen aikana aiheutuvat vaikutukset Sedimenttien suspendoituminen ja vapautuvien sedimenttien uudelleenkerrostuminen Rakennusvaiheen toimet, esimerkiksi sotatarvikkeiden raivaus, kiviaineksen kasaaminen, me renalaisen putken laskeminen ja ankkureiden käsittely, voivat aiheuttaa sedimenttien va pautumista ja vapautuvien sedimenttien uudelleenkerrostumista. Toimenpiteitä ei suoriteta niillä aluevesialueilla, joilla nykyiset suojelualueet sijaitsevat. Koska lähin suojelualue (Kallbådanin hylkeidensuojelualue) sijaitsee yhdeksän kilometrin etäisyydellä putkilinjasta, voidaan todeta, että nykyisille suojelualueille mahdollisesti kulkeutuvien kiintoainesten pitoisuudet ovat erittäin pieniä (< 1 mg/l) (katso luku 8.1.1). Lisäksi merkittävää kiintoainesten uudelleenkerrostumista ei ole odotettavissa (kuva 8.30). Tästä syystä sediment-

138 520 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 8 tien suspendoitumisen ja uudelleenkerrostumisen ei odoteta aiheuttavan suojelualueisiin tai suojeltuihin luontotyyppeihin kohdistuvia vaikutuksia. (Esimerkki mallinnuksesta on esitetty kuvassa 8.30.) Kuva Kiviaineksen kasaamisen aiheuttaman sedimentaation vaikutuksia koskevat mallinnustulokset luoteisen putkilinjan reitillä Kalbådagrundin alueella. Söderskärin ja Långörenin Natura alue sijaitsee noin kymmenen kilometrin päässä putkilinjan reitistä. Mallinnus perustuu olettamukseen, jonka mukaan sääolosuhteet ovat normaalit. Tämä on todennäköisin tilanne myös rakentamisen aikana. Mitään toimenpiteitä ei ole suunniteltu suoritettavan ankarien sääolosuhteiden vallitessa. Malliin liittyvien epävarmuuksien vuoksi mallinnuksen avulla arviointia varten määritettyjä sedimenttipilvien laajuuden ja esiintymisen keston arvoja on Suomen YVA:n osalta korotettu. Lisää mallinnustuloksia on luvuissa ja sekä kartaston kartoissa MO-12 ja MO-13. Tämän vuoksi arvioinnissa on pääosin keskitytty vaikutuksiin, jotka kohdistuvat lintuihin ja nisäkkäisiin (melu ja sedimentin leviäminen), joiden vaellukset ulottuvat Natura alueiden ulkopuolelle. Arvi ointiin on tästä syystä sisällytetty mainittujen lajien ravinnonetsintäolosuhteisiin mahdollisesti kohdistuvat, veden sameuden lisääntymisestä aiheutuvat välilliset haitalliset vaikutukset /424/. Veden sameuden lisääntymisellä saattaa olla myös näiden lajien ravinnonetsintämahdollisuuksiin kohdistuvia suoria haittavaikutuksia.

139 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku Veden sameuden voimistuminen voi heikentää sukeltavien merilintujen ravinnonsaantia. Jos suspendoituneen aineksen pitoisuus vedessä on yli 15 mg/l, se alkaa yleensä vaikuttaa haitallisesti sukeltavien merilintujen näkökykyyn /425/. Jos suspendoituneiden kiintoaineiden pitoisuus on 15 mg/l, näkyvyys vedessä on noin kaksi metriä. Lähdealueilla esiintyvien sukeltavien lintujen esiintymistiheyttä ei ole voitu arvioida tarkasti, koska aihetta käsitteleviä julkaistuja raportteja tai havaintoja ei ole. Todennäköisesti lintuja kuitenkin esiintyy tiheimmin aluevesirajojen sisäpuolella sijaitsevilla Natura alueilla. Tästä syystä on oletettu, että ravintoa etsivien lintujen tunnetut sukellussyvyydet (katso luku 8.2.5) ovat olennaisia tekijöitä arvioitaessa Natura alueiden ulkopuolella eläviin lintuihin mahdollisesti kohdistuvia vaikutuksia. Veden syvyys alueilla, joille sedimenttien ennustetaan leviävän, on yleensä suurempi kuin lintujen suurimmat tunnetut sukellussyvyydet (katso luku 8.2.5). Lisäksi sedimenttien leviäminen tapahtuu pääasiassa merenpohjan läheisyydessä. Sedimenttien leviämisestä ei aiheudu vaikutuksia linnuille niillä alueilla, joilla rakennustyöt suoritetaan yli 60 metrin syvyydessä, koska lintujen ei yleisesti odoteta sukeltavan niin syvälle (katso luku 8.2.5). Noin 95 prosenttia putkilinjan reitistä (vaihtoehdon 2 tapauksessa noin 96 prosenttia) sijoittuu vesialueille, joiden syvyys on yli 60 metriä. Tämä ylittää useimpien läntisellä Suomenlahdella, Kirkkonummen saaristossa, Porvoon ulkosaaristossa ja Pernajan ulkosaaristossa esiintyvien, pohjaeliöstöä ravintonaan käyttävien sukeltajasorsien suosimat ravinnonetsintäsyvyydet, sillä ne viihtyvät pääosin matalammilla vesialueilla. Hankkeeseen liittyvät toimenpiteet saattavat vaikuttaa lintupopulaatioihin pääasiassa Suomen-puoleisen hankealueen itäosassa. Lajeihin, joihin vaikutukset saattavat kohdistua, kuuluvat lapintiira (Sterna paradisea), räyskä (Sterna caspia), kalatiira (Sterna hirundo) ja riskilä (Cepphus grylle). Lajit on mainittu EU:n lintudirektiivin liiteasiakirjassa I, joten ne ovat erittäin herkkiä. Vaikutukset voivat kohdistua myös joihinkin sukeltajasorsalajeihin, esimerkiksi pilkkasiipeen (Melanitta fusca) ja tukkasotkaan (Aythya fuligula). Vaikutukset ovat kuitenkin vähäisempiä, koska putkilinja kulkee pääosin kyseisten lajien suosimien ravinnonetsintäsyvyyksien ulkopuolella. Vai kutuksen merkityksen arvioidaan kuitenkin olevan vähäinen, koska vaikutusalueen merkitys lintujen ravinnonsaannille on vähäinen. Viisi prosenttia putkilinjan reitistä sijoittuu Suomen hankealueen itäosassa alueelle, jolla syvyys on lähes poikkeuksetta metriä. Reitin matalimmassa osassa Kalbådagrundin alueella veden syvyys on 43 metriä (katso luku 5.3.1). Putkilinjan etäisyys Långörenin ja Söderskärin sekä Pernajanlahden Na tu ra alueista on tällöinkin noin 10 kilometriä (vaihtoehdon 2 tapauksessa 13,2 kilometriä). Nisäkkäisiin (hylkeisiin) kohdistuvia vaikutuksia on sedimenttien suspendoitumisen osalta arvioitu tarkemmin luvussa Koska kuitenkin voidaan odottaa, ettei rakennusalueiden läheisyydessä esiinny käytännössä lainkaan hylkeitä, rakennustöiden ei arvioida aiheuttavan nisäkkäisiin kohdistuvia vaikutuksia. Myöskään veden sameuden lisääntymisen vaikutusta ei pidetä merkittävänä (vähäinen merkittävyys), koska vaikutus tulee olemaan hyvin rajallinen (katso luku 8.1.2).

140 522 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 8 Kiviaineksen kasaamisen aiheuttama suspendoituminen Putken laskemista edeltävät merenpohjan muokkaustoimet aloitetaan huhtikuussa Työt kestävät luoteisen putkilinjan reitillä yhteensä noin kolme kuukautta ja kaakkoisen putkilinjan reitillä noin kuusi kuukautta. Putken laskemisen jälkeiset toimenpiteet kestävät luoteisen putkilinjan osalta noin 13 kuukautta ja kaakkoisen putkilinjan osalta noin 11 kuukautta. Kiviainesta kasataan yhteen paikkaan kerrallaan, ja työt kestävät yhdessä paikassa noin yhdestä neljään vuorokautta. Kalbådagrundin matalilla merialueilla (40-60 metriä) kiviainesta kasataan suunnitelman mukaan noin 5-10 paikkaan reittivaihtoehdosta riippumatta. Kiviaineksen kasaamisen vaikutuksia mallintavat laskelmat osoittavat, että alue, jolla suspendoituneen aineksen pitoisuus ylittää arvon 1 mg/l, ulottuu enintään yhdeksän kilometrin etäisyydelle toimenpidealueesta ja että suspendoitumisen vaikutus kestää yleensä alle puoli päivää. Joillakin alueilla vaikutuslähteen läheisyydessä pitoisuus saattaa ylittää arvon 1 mg/l jopa kahden päivän ajan. Vaikutuslähteen välittömässä läheisyydessä merenpohjassa voi esiintyä selkeästi tätä suurempia pitoisuuksia. Arvioiden mukaan pitoisuus ei kuitenkaan missään vaiheessa ylitä arvoa 10 mg/l yli kahden päivän ajan. Tyynellä säällä taustapitoisuus on alle 4 mg/l (katso luku 8.1). Vertailun vuoksi voidaan todeta, että Söderskärin, Pentarnin, Isosaaren ja Matalakarin alueilla, jotka sijaitsevat saaristoalueen nykyisten Natura alueiden läheisyydessä tai itse alueilla, on suspendoituneen aineksen keskimääräiseksi taustapitoisuudeksi mitattu 3,6 mg/l. Vaikka joidenkin lintudirektiivissä mainittujen lintulajien, esimerkiksi kuikan (Gavia arctica), tiedetään pystyvän sukeltamaan edellä mainittuja syvyyksiä syvemmälle ja vaikka kyseisiä lajeja voi esiintyä Kalbådagrundin verrattain matalilla merialueilla (yli 40 metriä), Natura alueiden linnustoon ei arvioida todennäköisesti kohdistuvan vaikutuksia. Arvio perustuu siihen, että suspendoituminen on erittäin lyhytaikaista (kestoltaan alle vuorokauden), putkilinjan lähialueiden arvo ravinnonetsintäalueina ja siten alueiden tärkeys on vähäinen (veden syvyys on yli 60 metriä ja pohjaeliöstön runsaus on useimmilla alueilla pieni) ja suspendoituneiden sedimenttien pitoisuus ylittää arvon 10 mg/l vain paikallisesti ja tällöinkin enintään kahdeksi päiväksi kerrallaan. Sedimenttien suspendoitumisen aiheuttamia linnustoon kohdistuvia vaikutuksia voidaan verrata Itä-Helsinkiin rakennetun Vuosaaren uuden sataman rakennustöiden aiheuttamiin vaikutuksiin. Laajamittaista hiekan nostamista ja maa-aineksen kasaamista suoritettiin Söderskärin Natura-alueen lounaispuolella sijaitsevalla merialueella. Kyseisen maa-aineksen kasaamisalueen ja Natura-alueen välinen etäisyys on noin 10 kilometriä. Inkala (2008) on verrannut se dimentin suspendoitumismallinnusten tuloksia todellisiin mitattuihin pitoisuuksiin /427/. Maa-aineksen kasaaminen aiheutti pitoisuuden nousemisen arvoon 10 mg/l pohjan läheisyydes sä vain kasaamisalueen eteläpuolella. Vuosina 2005 ja 2006, jolloin maa-aineksen kasaaminen suoritettiin, suspendoitunutta sedimenttiä kulkeutui 2-3 kilometrin etäisyydelle kasaamis alueesta. Maa-aineksen kasaamisen ei kuitenkaan ole havaittu aiheuttaneen lintuihin kohdistuneita vaikutuksia kyseisellä alueella.

141 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku Kuva Kiviaineksen kasaamisen aiheuttaman sedimenttien suspendoitumisen vaikutuksia koskevat mallinnustulokset luoteisen putkilinjan reitillä Kalbådagrundin alueella. Söderskärin ja Långörenin Natura alue sijaitsee noin kymmenen kilometrin päässä putkilinjan reitistä. Mallinnus perustuu olettamukseen, jonka mukaan sääolosuhteet ovat normaalit. Tämä on todennäköisin tilanne myös rakentamisen aikana. Mitään toimenpiteitä ei ole suunniteltu suoritettavan ankarien sääolosuhteiden vallitessa. Lisää mallinnustuloksia on luvuissa ja sekä kartaston kartoissa MO-12 ja MO-13. Ankkureiden käsittelyn ja merenalaisen putken laskemisen aiheuttama kiintoainesten suspendoituminen Kummankin putkilinjan rakentaminen kestää noin kuusi kuukautta. Rakennusalukset etenevät putkilinjan reitillä noin 2-3 kilometrin vuorokausinopeudella. Putkilinjan laskemisen aiheuttaman suspendoitumisen arvioidaan olevan lähes olematonta (katso luku 8.1.2). Ankkureiden käsittelystä aiheutuvien vaikutusten arvioidaan olevan paikallisia ja ilmenevän pääosin merenpohjan läheisyydessä. Ankkureiden käsittelystä johtuva kiinto-aineisten suspendoituminen arvioidaan yleisesti olevan vähäisempää kuin kiviainesten kasaamisesta johtuva suspendoituminen. Veden sameuden voimistumisen arvioidaan olevan lyhytaikaista ja siten merkityksetöntä, koska suspendoituneen aineksen pitoisuus pysyy koholla vain muutamista tunneista muutamiin vuorokausiin kaukana suojelualueista. Näin ollen kiintoaineiden suspensiosta johtuvia vaikutuksia ei arvioida aiheutuvan lainkaan ankkurien käsittelystä ja putken laskemisesta.

142 524 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 8 Sotatarvikkeiden raivauksen aiheuttama suspendoituminen Sotatarvikkeiden raivaaminen räjäyttämällä aiheuttaa sedimenttien ja haitta-aineiden suspendoitumista vesipatsaaseen, minkä johdosta vesipatsaan sameus voimistuu tilapäisesti. Suspendoituneiden sedimenttien leviämisalue on suoraan verrannollinen sedimenttien pystysuuntaiseen suspendoitumiskorkeuteen ja laskeutumisnopeuteen ja vaihtelee lisäksi alueella vallitsevien virtausten mukaan. Useimmat sotatarvikkeet sijaitsevat yli 70 metrin syvyydessä. On odotettavissa, että hiukkasia kulkeutuu jopa 12 kilometrin päähän vaikutuksen lähteestä, mutta vain hyvin pieni osa suspendoituneista hiukkasista saavuttaa kulkeutumisalueen äärirajan. Samankaltaisissa olosuhteissa hienojakoinen hiekka kulkeutuu noin yhden kilometrin etäisyydelle räjäytyspaikasta. Tästä syystä voidaan arvioida, että sotatarvikeiden räjäyttämisen aiheuttamat suspendoituneiden sedimenttien pitoisuudet ovat huomattavasti pienempiä kuin kiviaineksen kasaamisen aiheuttamat pitoisuudet (katso luku 8.1.2). Näin ollen sotatarvikkeiden raivaamisen aiheuttaman sedimenttien suspendoitumisen ei odoteta aiheuttavan vaikutuksia. Ravintoketjuun kohdistuvat vaikutukset Haitta-aineiden leviämisen mahdolliset vaikutukset ravintoketjuihin voivat vaikuttaa suojelualueiden lintuihin ja hylkeisiin. Haitta-ainepitoisuudet kuitenkin kohoavat vain lyhytaikaisesti ja paikallisesti merenpohjan läheisyydessä (katso luku 8.1.2). Koska suspendoituvan sedimentin lähde on lähellä merenpohjaa, myös haitta-ainepitoisuudet ovat korkeimmat merenpohjan lähellä. On arvioitu, että lintuihin ja nisäkkäisiin kohdistuvat vaikutukset ovat voimakkaasti riippuvaisia ravintoketjun alempien osien eliöistä. Planktonia pidetään erityisen tärkeänä ravintoketjun osana. Koska vapautuvien haitta-aineiden määrän arvioidaan olevan hyvin pieni eikä sen arvioida vaikuttavan planktoniin (katso luku 8.2.2), rakennusvaiheessa vapautuvien haitta-aineiden ei odoteta aiheuttavan vaikutuksia Natura alueisiin. Melu ja visuaaliset häiriövaikutukset Sotatarvikkeiden raivaus, kiviaineksen kasaaminen, merenalaisen putken laskeminen, putkijaksojen yhdistäminen veden alla ja ankkureiden käsittely aiheuttavat meluhaittoja (katso luku [Meluvaikutukset]). Pääasiallisia melunlähteitä ovat putkenlaskualuksen ja tukikohtien välillä kulkevat huoltoalukset sekä putkenlaskualuksen ankkureita siirtävät hinaajat. Melun ja tärinän välittömistä vaikutuksista merilintupopulaatioihin tiedetään melko vähän. Visuaalisten häiriövaikutusten arvioidaan yleensä olevan vaikutukseltaan voimakkaampia kuin melun. Suurin osa rakennusvaiheessa aiheutuvasta melusta ja visuaalisista häiriövaikutuksista esiintyy Suomen talousvyöhykkeen uloimmilla merialueilla. Melun ja visuaalisten häiriövaikutusten voimakkuuden arvioidaan vastaavan alueen tavanomaisen laivaliikenteen aiheuttamien häiriövaikutusten voimakkuutta. Vaikutukset ovat laajuudeltaan paikallisia ja kestoltaan lyhytaikaisia, koska rakennusalue siirtyy jatkuvasti (esimerkiksi putkenlaskualus liikkuu 2-3 kilometrin vuorokausinopeudella) ja vaikutukset rajoittuvat putkivyöhykkeen lähialueelle. Poikkeuksen muodostaa sotatarvikkeiden raivaaminen, joka aiheuttaa korkeampia melutasoja räjäytyspaikkojen läheisyydessä (katso luku 8.1.4).

143 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku Hangosta ja Kotkasta kulkee rakennusalueelle 2-3 huoltoalusta päivässä. Tämän perusteella on arvioitu, etteivät alusten aiheuttama melu ja visuaaliset häiriövaikutukset merkittävästi muuta laivaväylillä paikallisesti esiintyviä taustatasoja. Myöskään rakennustöiden aiheuttama vedenalainen melu ei ylitä taustamelua suojelualueilla (katso luku [Meluvaikutukset]). Melun ja visuaalisten haittojen vaikutukset eivät ylitä taustamelutasoa tai aiheuta tavanomaista suurempaa määrää visuaalisia häiriövaikutuksia suojelualueilla. Koska melua ja tärinää aiheuttavat rakennusvaiheen toimenpiteet suoritetaan vähintään yhdeksän kilometrin etäisyydellä lähimmästä tärkeästä lintuyhdyskunnasta ja koska merenpinnan tasolla tuotettu melu vastaa äänenvoimakkuudeltaan muun Itämerellä tapahtuvan liikennöinnin aiheuttamaa melua, melun välittömien vaikutusten lintuihin arvioidaan olevan vähämerkityksisiä. Rakennusvaiheen aikana aiheutuvan melun ja visuaalisten häiriöiden ei arvioida aiheuttavan suojelualueisiin kohdistuvia vaikutuksia. Putkiliitosten yhdistäminen vedenalaisella hitsauksella ja siihen liittyvät toimenpiteet aiheuttavat melua vesialueella, jonka syvyys on yli 50 metriä. Kyseinen alue ei ole merilintujen kannalta tärkeä, ja se on riittävän etäällä lähimmistä tärkeistä lintualueista, jotka sijaitsevat Tammisaaressa ja Inkoon saariston länsiosissa. Lisäksi alue on sukeltavien merilintujen tyypillisen ravinnonetsintäalueen ja -syvyyden ulkopuolella. Vedenalaisen melun voimistumisella ei arvioida olevan vaikutuksia. Sotatarvikkeiden raivaaminen Suomenlahdella voi kuitenkin vaikuttaa välittömästi ja haitallisesti kaloja syöviin lintulajeihin. Veden pinnan alta ravintoa etsivien lintujen varoetäisyyksiä ei tunneta, minkä vuoksi lintuihin kohdistuvien välittömien vaikutusten laajuutta ei pystytä määrittämään tarkasti. Koska sotatarvikkeiden raivausalueiden etäisyys lähimmästä tärkeästä lintualueesta on kuitenkin vähintään 25 kilometriä ja koska herkkien merilintujen tiheät populaatiot ovat kaukana räjäytyspaikoista, raivaustöiden ei arvioida aiheuttavan vaaraa merilintuyhdyskunnille. Vaikka on olemassa mahdollisuus, että jotkin linnut etsivät tästä huolimatta ravintoa veden pinnan alapuolelta putkilinjan reitin läheisyydessä ja saattavat tällöin joutua vaaraan. Raivaustöillä ei arvioida olevan vaikutuksia. Hylkeet ja linnut ovat herkkiä lähialueiden melulle ja visuaalisille häiriötekijöille. Merilintujen varoetäisyys on yleensä muutamia kilometrejä. Erään tutkimuksen mukaan linnut reagoivat nopeasti kulkeviin aluksiin, kun ne ovat enimmillään 860 metrin päässä /428/, mutta toisissa tutkimuksissa ristisorsien ja haahkojen pakenemisetäisyydeksi on havaittu kaksi kilometriä tai tätäkin enemmän /423/. Hylkeisiin ja lintuihin suojelualueiden ulkopuolella kohdistuvien melun ja visuaalisten häiriötekijöiden aiheuttamien vaikutusten arvioidaan olevan paikallisia ja lyhytaikaisia. Vaikka lintujen ja hylkeiden avomerellä sijaitsevia ravinnonetsintäalueita ei tunneta tarkkaan (julkaistuja raportteja tai havaintoja ei ole), kyseisten alueiden arvioidaan olevan vähemmän tärkeitä kuin rannikon läheisyydessä olevien, enintään 30 metrin syvyisten matalien merialueiden. Useimmat pääasiassa pohjaeliöstöä ravintonaan käyttävät merilintulajit löytävät ravintoa helpommin saarten läheisyydestä ja niiden rannoilta kuin avomereltä. Kaloja ravintonaan käyttävät lajit seuraavat kalaparvia, minkä vuoksi niiden ravinnonetsintäalueet vaihtelevat kalaparvien liikkumisen mukaan.

144 526 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 8 Putken rakentamiseen liittyviä aluksia kohdatessaan hylkeet ja linnut todennäköisesti välttävät häiriövaikutukset yksinkertaisesti siirtymällä muille ravinnonetsintäalueille. Hylkeisiin ja lintuihin suojelualueiden ulkopuolella kohdistuvien melun ja visuaalisten häiriötekijöiden aiheuttamien vaikutusten arvioidaan olevan paikallisia ja lyhytaikaisia. Lintu- tai hyljekantoihin kohdistuvien vaikutusten ei odoteta olevan vaikutuksia. Käyttövaiheen aikana aiheutuvat vaikutukset Putkilinjoissa virtaavan kaasun aiheuttama melu Putkilinjoissa käyttövaiheessa virtaava kaasu aiheuttaa vedenalaista melua. Melu on luonteeltaan paikallista mutta pysyvää. Tutkimusten mukaan putkilinjojen käyttövaiheessa Suomen talousvyöhykkeellä aiheutuva melu on kymmenen metrin etäisyydellä putkilinjoista db re 1 μpa. Melutaso on niin alhainen, ettei sillä ole vaikutusta Suomen talousvyöhykkeellä oleviin suojelualueisiin (katso luku 8.1.4). Yli kymmenen metrin etäisyydellä putkilinjoista melutaso vastaa normaalia taustamelua. Huoltoalusten liikennöinnin ja kiviaineksen kasaamisen aiheuttamat häiriöt Putkilinjojen seuranta- ja kunnossapitotoimet sekä niiden mahdollisesti edellyttämä kiviaineksen kasaaminen aiheuttavat melua ja visuaalisia häiriövaikutuksia. Toimenpiteiden vaikutus suojelualueisiin vaihtelee melun ja visuaalisten häiriövaikutusten suuruusluokan (laajuuden ja keston) sekä suojelualueen herkkyyden mukaan. Useimmat huoltoalusten liikennöimisestä ja kiviaineksen kasaamisesta aiheutuvat häiriövaikutukset ovat luonteeltaan paikallisia ja lyhytaikaisia. Häiriöt eivät ulotu suojelualueille. Laivaväyliä pitkin tapahtuva huoltoliikenne ei aiheuta normaalin taustamelutason merkittävää ylittymistä (katso luku 8.1.4). Pesimäyhdyskuntiin ei kohdistu välittömiä haittavaikutuksia, ja suojelualueiden ulkopuolelta ravintoa etsivät linnut todennäköisesti vain siirtyvät muille läheisille ravinnonetsintäalueille (katso myös kohta Rakennusvaiheen aikana aiheutuvat vaikutukset). Kiviaineksen kasaamisesta aiheutuvan vedenalaisen melun vaikutusten arvioidaan olevan lyhytaikaisia, palautuvia ja paikallisia (toimenpiteet kestävät kullakin toimenpidealueella noin yhdestä neljään päivään). Huoltoliikenteen ja kiviaineksen kasaamisen aiheuttamien häiriöiden ei arvioida aiheuttavan vaikutuksia suojelualueilla. Lintuihin ja hylkeisiin suojelualueiden ulkopuolella kohdistuvien vaikutusten arvioidaan olevan paikallisia, lyhytaikaisia ja vaikutukseltaan huomattavasti vähäisempiä kuin rakennusvaiheen aikana aiheutuvat vaikutukset. Mainittujen lajien populaatioihin kohdistuvien vaikutusten ei odoteta olevan merkittäviä. Laivojen öljyvuodot Laivojen öljyvuotoja on käsitelty luvussa 9. Kumulatiiviset vaikutukset Nord Stream -hankkeen tai muiden alueelle suunniteltujen hankkeiden ei odoteta aiheuttavan kumulatiivisia haittavaikutuksia.

145 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku Vaihtoehtojen vertailu Vaihtoehdon 2 Suomen talousvyöhykkeellä aiheuttamat vaikutukset ovat hyvin samankaltaisia kuin vaihtoehdon 1 aiheuttamat vaikutukset. Vaihtoehto 2 (C16) on reitiltään noin 90-prosenttisesti identtinen vaihtoehdon 1 (C14) kanssa. Reitit eroavat toisistaan Kalbådagrundin alueella noin 42 kilometrin matkalla (katso luku 8.1). Osuus, jolla reitit eroavat toisistaan, si jaitsee noin 5 kilometriä etelään luoteisen vaihtoehdon 1 mukaisesta reitistä (C14). Vaihtoehto jen vaikutusten väliset erot johtuvat pääasiassa eri reiteillä tarvittavien merenpohjan muokkaustöiden laajuuden ja veden syvyyden pienistä eroavaisuuksista. Lintuihin ja nisäkkäisiin kohdistuvien haittavaikutusten kannalta merkittävin reittivaihtoehtojen välinen ero on Kalbådagrundin reittiosuus. Vaihtoehto 2 kulkee verrattain syvemmässä vedessä (taulukko 8.1), ja sen etäisyys tunnettuihin pesimäyhdyskuntiin on hieman pidempi. Tämän vuoksi vaihtoehdon 2 aiheuttamat linnustoon kohdistuvat vaikutukset ovat vaihtoehtoon 1 verrattuna hieman vähäisemmät. Kummastakaan vaihtoehdosta ei kuitenkaan odoteta aiheutuvan vaikutuksia. Vaihtoehtojen muut vertailuparametrit (esimerkiksi merenpohjan muokkaustyöt ja sedimentit) eivät eroa merkittävästi toisistaan. Vaihtoehtojen erot linnustoon kohdistuvien vaikutusten arvioinnin kannalta olennaisten parametrien osalta on esitetty taulukossa 8.1. Yleisesti voidaan todeta, että vaihtoehdon 2 aiheuttamat linnustoon kohdistuvat vaikutukset saattavat olla vaihtoehtoon 1 verrattuna hieman vähäisemmät. Tämä johtuu pääasiassa reittien syvyyseroista Kalbådagrundin alueella. Alavaihtoehdon 1a / 2a (Suursaaren eteläpuolinen reitti Suomen alueella) käyttäminen ei ai - heuta merikttävää muutosta ilman alavaihtoehtoja toteutetun vaihtoehdon 1 tai 2 vaikutuksiin Tietojen puute ja epävarmuustekijät Hylkeiden ja lintujen suojelualueiden ulkopuolella sijaitsevien ravinnonetsintä- ja lepoalueiden sijainteja ei tunneta. Näiden tietojen kerääminen edellyttäisi laajoja, esimerkiksi satelliittiseurannan avulla suoritettavia tutkimuksia. Koska hankealueet kuitenkin sijaitsevat merkittävän etäisyyden päässä mahdollisesti suojeltavista alueista ja syvillä vesialueilla, hankkeen ei ole arvioitu aiheuttavan hylje- tai lintupopulaatioihin kohdistuvia haittavaikutuksia Suomen talousvyöhykkeellä Johtopäätökset Suomenlinnaa lukuun ottamatta kaikki kansallispuistot, BSPA-alueet, Ramsar-alueet ja hylkeidensuojelualueet sijaitsevat lähes yhtä kaukana tai kauempana putkilinjasta kuin Natura alueet. Meluhaittojen ja sedimenttien leviämisen aiheuttamat vaikutukset on arvioitu kaikilla mainituilla alueilla.

146 528 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 8 Koska hankealue sijaitsee merkittävän etäisyyden päässä Natura alueista ja muista suojelualueista, näillä alueilla ei odoteta aiheutuvan fyysisiä vaikutuksia (esimerkiksi melua tai sedimenttien leviämistä), jotka kohdistuisivat alueiden eliöstöön. Osittain suojelualueiden ulkopuolella eläviin lintuihin ja nisäkkäisiin ei odoteta kohdistuvan merkittäviä vaikutuksia, koska suspendoituminen on luonteeltaan nopeasti palautuvaa (havaittavissa yleensä enintään vuorokauden ajan) ja laajuudeltaan paikallista (vaikutusalue rajoittuu merenpohjan läheisyyteen). Lisäksi on huomattava, että merkittävä osa putkilinjan laskemistoimista sijoittuu alueille, jotka eivät sovellu ravinnonetsintäalueiksi. Vaihtoehdossa 2 putkilinja lasketaan verrattain syvempään veteen (taulukko 8.1) ja sen etäisyys tunnettuihin pesimäyhdyskuntiin on jonkin verran suurempi. Tämän vuoksi vaihtoehdon 2 aiheuttamat linnustoon kohdistuvat vaikutukset ovat vaihtoehtoon 1 verrattuna hieman vähäisemmät. Kummastakaan vaihtoehdosta ei kuitenkaan arvioida aiheutuvan vaikutuksia. Yleisesti voidaan todeta, ettei hankkeen odoteta vähentävän suojelualueiden luonnon arvoa. Näin ollen hankkeen arvioimista erikseen luonnonsuojelulain 65 :n Natura määräysten mukaisesti pidetään tarpeettomana. Taulukko Yhteenveto odotettavissa olevista, suojeltuihin alueisiin kohdistuvista vaikutuksista. Tästä taulukosta voidaan vetää johtopäätös, ettei putkilinjasta aiheudu vaikutuksia suojelualueille.tarkempia tietoja on liitteessä II. Hankkeen vaihe Vaikutuskohde Suojelualueet Rakentaminen Käyttö Vaikutus Toiminto Vaikutuksen merkitys Sotatarvikkeiden raivaaminen Sedimenttien suspensio Vapautuneiden sedimenttien uudelleenkerrostuminen Melu ja visuaaliset häiriövaikutukset Melu ja visuaaliset häiriövaikutukset Kiviaineksen kasaaminen Putken laskeminen merenpohjaan Ankkureiden käsittely Sotatarvikkeiden raivaaminen Kiviaineksen kasaaminen Putken laskeminen merenpohjaan Ankkureiden käsittely Sotatarvikkeiden raivaaminen Kiviaineksen kasaaminen Putkien toimitus Putken laskeminen merenpohjaan Putkijaksojen yhdistäminen veden alla Ankkureiden käsittely Putkilinjat fyysisenä rakennelmana merenpohjassa ja kaasun virtaus putkissa Seuranta ja tutkimukset Putkilinjan kunnossapitoon liittyvä kiviaineksen kasaaminen (tarvittaessa) Ei vaikutusta Ei vaikutusta Ei vaikutusta Ei vaikutusta

147 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku Talouselämään ja ihmisiin kohdistuvat vaikutukset Tässä luvussa kuvataan Nord Stream -hankkeen suunniteltujen toimien aiheuttamat talouselämään ja ihmisiin kohdistuvat ympäristövaikutukset. Kuvauksessa keskitytään pääasiassa Suomen talousvyöhykkeeseen, jonka halki putkilinjat kulkevat. Kuvaus ei näin ollen kata koko Suomenlahtea. Nord Stream -putkilinjojen reittivaihtoehtojen ja Suomen rannikon ja aluevesien välisen huomattavan etäisyyden takia hankealueella harjoitettavan taloudellisen toiminnan monimuotoisuus on verrattain vähäistä. Taloudellisen toiminnan nykytilanne kuvataan luvussa 5.6 (Taloudelliset ja yhteiskunnalliset olosuhteet). Tässä luvussa ja luvussa 5.6 arvioidaan, onko mikään ryhmä tai yhteisö erityisen altis Nord Stream -hankkeen mahdollisille haittavaikutuksille. Suomessa ei tiedetä olevat tällaisia ryhmiä tai yhteisöjä. Hanke ei edellytä ihmisten siirtämistä tai toimintojen taloudellista tai fyysistä uudelleenjärjestelyä, minkä vuoksi kyseisiä aiheita ei käsitellä tässä arvioinnissa. Arvioinnissa kuitenkin käsitellään hankkeen toimien aiheuttamat väliaikaiset vaikutukset elinkeinoihin, kuten kalastukseen. Menetelmät, joita käytetään vaikutuksen määrittämiseksi onko se esimerkiksi suora, myönteinen tai palautuva on kuvattu luvussa 7. Tietyn vaikutuksen suuruusluokan ja kokonaismerkityksen määrittämiseen käytetyt vaikutuskohtaiset menetelmät on esitetty seuraavissa alaluvuissa. Tässä luvussa arvioidaan seuraavat vaikutukset: laivaliikenteeseen kohdistuvat vaikutukset (8.4.1) kalastukseen kohdistuvat vaikutukset (8.4.2) sotilasalueisiin kohdistuvat vaikutukset (8.4.3) nykyiseen ja suunniteltuun infrastruktuuriin kohdistuvat vaikutukset (8.4.4) kulttuuriperintöön kohdistuvat vaikutukset (8.4.5) ihmisten terveyteen kohdistuvat vaikutukset (8.4.6) matkailuun kohdistuvat vaikutukset (8.4.7) väestön hyvinvointiin kohdistuvat vaikutukset (sosiaaliset vaikutukset) (8.4.8). Odottamattomien tapahtumien, kuten laivojen yhteentörmäyksen tai kaasuvuodon, aiheuttamat vaikutukset kuvaillaan luvussa 9 (Odottamattomien tapahtumien ympäristövaikutusten arviointi). Rajat ylittävät vaikutukset käsitellään Nord Streamin Espoo-raportissa Offshore Pipeline through the Baltic Sea /5/.

148 530 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 8 Kuva Putkijono laskeutumassa veteen putkenlaskualuksen takaosasta putkenlaskun aikana Laivaliikenteeseen kohdistuvat vaikutukset Yleiskatsaus Tässä osassa kuvaillaan hankkeen rakennus- ja käyttövaiheiden aikana aiheutuvat laivaliikenteeseen kohdistuvat vaikutukset. Hankealueella on kolme tärkeää, vilkkaasti liikennöityä laivaväylää. Reitti A on Itämeren halki Saksasta Venäjälle kulkevan kansainvälisen laivaliikenteen ensisijaisesti käyttämä reitti. Reitti J kulkee Suomenlahden poikki Helsingin ja Tallinnan välillä. Reitti H on Pohjanlahden ja Riianlahden välinen yhteys. Reitit on esitetty luvussa olevassa kuvassa Reiteillä kulkee säännöllisesti rahti-, matkustaja- ja kalastusaluksia, mutta ennen kaikkea säiliöaluksia. Laivaliikenteen määrä ja jakauma vaihtelee, mutta vuosittainen vaihtelu on kuitenkin varsin vähäistä. Lisätietoja Suomen talousvyöhykkeellä kulkevasta laivaliikenteestä on luvussa Vaikutusmekanismit Laivaliikenteeseen kohdistuviksi arvioidut vaikutukset (taulukko 8.45) on määritetty tarkastelemalla hankkeen rakennus- ja käyttövaiheiden toimia sekä hankkeen mahdollisia vuorovaikutussuhteita laivaliikenteen (taulukko 7.1) kanssa. Laivaliikenteen ja rakennus- ja käyttövaiheen suunniteltujen hanketoimien välinen vuorovaikutus koostuu pääasiassa määrättyjen turva-alueiden (esimerkiksi putkenlaskualuksen tai rakennustyön tukialusten ympärillä olevien turva-alueiden) aiheuttamista liikkumisrajoituk-

149 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku sista. Muut alukset saattavat joutua muuttamaan kurssiaan välttääkseen turva-alueen. Useim miten alukset voivat muuttaa kurssiaan kauan ennen turva-aluetta. Taulukko Suunniteltujen hanketoimien mahdolliset vaikutukset toimenpiteiden ja vaikutuskohteen välisinä vuorovaikutuksina. Vaikutukset on jaoteltu mahdollisiin rakennusvaiheen aikana aiheutuviin vaikutuksiin ja mahdollisiin käyttövaiheen aikana aiheutuviin vaikutuksiin. Vaikutuskohde Hankkeen vaihe Vaikutus Toiminto Sotatarvikkeiden raivaaminen Rakentaminen Turva-alueiden navigointirajoitukset Kiviaineksen kasaaminen Putkien toimitus Putken laskeminen merenpohjaan Laivaliikenne Käyttö Turva-alueiden navigointirajoitukset Turvaongelmat Laivaliikennettä rajoittavat rajoitusalueet Putkijaksojen yhdistäminen veden alla Seuranta ja tutkimukset Putkilinjan kunnossapitoon liittyvä kiviaineksen kasaaminen (tarvittaessa) Putkilinjat fyysisenä rakennelmana merenpohjassa ja kaasun virtaus putkissa Rajoitusalue Hankkeen vaikutukset huviveneilyyn on esitetty luvussa (Matkailuun kohdistuvat vaikutukset) Menetelmät ja käytetyt tiedot Rakennus- ja huoltoalusliikenteen määrä rakennusvaiheessa sekä tarvittavien turva-alueiden määrä on arvioitu. Rakennus- ja huoltoalusten liikennöinnin ja muun laivaliikenteen mahdolliset ristiriitatilanteet on arvioitu laskemalla rakennustöiden ja muun laivaliikenteen mahdollisten kohtaamistilanteiden määrä ja arvioimalla yhteentörmäysriskin todennäköisyys (katso luku 9). Alueen laivaliikennettä koskevat tiedot ovat peräisin AIS-tunnistusjärjestelmän (Automatic Iden tification System) tiedoista, joiden avulla Suomen hankealueella olevien pääasiallisten laivareittien vuosittaiset liikennemäärät on arvioitu. Laivaliikenteeseen kohdistuvat vaikutukset on arvioitu kolmella pääasiallisella laivareitillä, jotka risteävät putkilinjojen reittien kanssa tai kulkevat hyvin lähellä niitä Vaikutusten arviointi Tässä alaluvussa esitetty vaikutusten kuvaus perustuu vaihtoehdon 1 ja nykytilanteen (nollavaihtoehto) vertailuun, ellei toisin mainita. Vaihtoehtojen 1 ja 2 sekä alavaihtoehtojen 1a / 2a välisiä eroja vertaillaan erillisessä luvussa. Arvioinnissa käsitellään vain Suomen hankealueella aiheutuvia vaikutuksia. Myös vaikutuskohteet on rajattu vain Suomen hankealueella oleviin kohteisiin (katso luku 7).

150 532 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 8 Rakentamisen aikana aiheutuvat mahdolliset vaikutukset Sotatarvikkeiden raivaamisesta aiheutuvat navigointirajoitukset Sotatarvikkeet raivataan putkikäytävästä ennen putkien varsinaista laskemista. Tutkimus alusta käytetään alueilla, joilla sotatarvikkeita raivataan merenpohjasta. Sukeltaja tai kauko-ohjattu ROV-laite vie räjäytyspanoksen kohteeseen, minkä jälkeen panos räjäytetään tutkimusaluksesta käsin. Räjäytys ei vaikuta laivaliikenteeseen, ellei suoraan räjäytyspaikan yläpuolella ole aluksia. Suomen alueella suoritettavien sotatarvikkeiden raivaustoimien aiheuttamien laivaliikenteeseen kohdistuvien vaikutusten arvioidaan olevan haitallisia ja suoria, koska raivaustyöt voivat häiritä alueen tavanomaista laivaliikennettä. Vaikutuksia on pidettävä palautuvina ja paikallisina, koska toimenpiteet tehdään tietyissä paikoissa hyvin lyhyen ajan sisällä. Miinojen raivaamisen tarkkaa kestoa ei tiedetä, minkä vuoksi vaikutuksen arvioidaan varovaisesti olevan kestoltaan keskipitkä. Koska muut alueella liikennöivät alukset pystyvät tarvittaessa kiertämään toimenpidealueen muuttamalla kulkusuuntaansa, vaikutuksen merkityksen arvioidaan olevan pieni. Vaikutuksen yleisen merkityksen arvioidaan näin ollen olevan vähäinen. Kiviaineksen kasaamisesta aiheutuvat navigointirajoitukset Putkien laskemista edeltävä ja sen jälkeen suoritettava merenpohjan muokkaaminen kiviainesta kasaamalla (katso luku 3.5 [Merenpohjan muokkaustyöt]) suoritetaan tietyissä paikoissa putkilinjan reitillä. Toimenpiteet kestävät kussakin toimenpidekohteessa yhdestä neljään vuorokautta, minkä vuoksi vaikutusta voidaan pitää palautuvana. Koska rakennusalusten ohjailukyky on rajoitettu, rakennusalueen ympärille on perustettava turva-alue. Putken laskemista edeltävät ja laskemisen jälkeen suoritettavat merenpohjan muokkaustyöt aiheuttavat siis muuhun laivaliikenteeseen kohdistuvia vaikutuksia, jotka ovat haitallisia ja suoria. Ennen putkien varsinaista laskemista on suoritettava putken laskemista edeltävät toimenpiteet (katso luku 3.5), joihin kuuluu mm. kiviaineksen kasaaminen. Kun putki on laskettu me ren pohjaan, joillakin putkilinjan reitin alueilla suoritetaan laskemisen jälkeisiä toimenpiteitä. Kuten edellä on kuvailtu, toimenpiteet edellyttävät rakennusalueen ympärille perustettavaa turva-aluetta. Hankkeeseen liittyvän liikennöinnin aiheuttamista navigointirajoituksista seuraa, että alueen tavanomaisen laivaliikenteen on pysyteltävä suojavyöhykkeiden ulkopuolella muuttamalla tarvittaessa suuntaansa. Tavanomaisen laivaliikenteen käytettävissä oleva alue voi olla rajoitettu, mikäli laivareittiä joudutaan väliaikaisesti kaventamaan. Laivaliikenteeseen kohdistuvien vaikutusten arvioidaan olevan muutoin samanlaisia kuin miinojen raivaamisen aiheuttamat vaikutukset, mutta niiden kesto on lyhytaikainen. Vaikutuksen yleisen merkityksen arvioidaan näin ollen olevan vähäinen. Putkentoimitusalusten kulusta aiheutuvat navigointirajoitukset Huoltoalukset kuljettavat putkiosat putkenlaskualukselle. Tämä toimi aiheuttaa haitallisia suoria laivaliikenteeseen kohdistuvia vaikutuksia, koska laivaliikenne lisääntyy hieman

151 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku paikallisilla laivaväylillä. Alukset käyttävät tavallisia laivaväyliä liikennöidessään Kotkan ja Hangon sa tamissa sijaitsevilta varastoalueilta toimenpidealueelle. Avomerellä alukset käyttävät tavallisia laivareittejä. Toiminnan aiheuttama vaikutus on kuitenkin merkitykseltään vähäinen, koska huoltoalukset navigoivat turva-alueen ulkopuolella samalla tavalla kuin muu laivaliikenne. Tur va-alueelle ja/tai turva-alueelta pois kulkee rakentamisvaiheen aikana kolmesta kuuteen alusta vuorokaudessa. Vaikutuksen kesto on keskipitkä ja riippuu huoltoalusten kuljetuskapasiteetista. Koska häiriövaikutus päättyy rakennustöiden päättyessä, kyseessä on palautuva vaikutus. Vaikutuksen yleisen merkityksen arvioidaan olevan vähäinen. Merenalaisen putken laskemisen aiheuttamat navigointirajoitukset Rakennustöihin osallistuu useita aluksia (katso luku 3.5 Rakentaminen). Varsinaisen putken laskemiseen käytetään putkenlaskualusta. Se voi olla dynaamisesti asemoitava, tai se voidaan asemoida käyttämällä ankkureita, joiden avulla alus myös liikkuu eteenpäin. Putken laskemisen ajaksi putkenlaskualuksen ympärille perustetaan turva-alue, jonka sisäpuolella hinaajat siirtelevät putkenlaskualuksen ankkureita. Vartiointialukset valvovat tarvittaessa alueen turvallisuutta, ja turva-alueella navigointi sallitaan vain rakennusaluksille. Turvaalueen halkaisija on viidestä kuuteen kilometriä. Alueella liikennöivien alusten on siis pidettävä tyypillisesti vähintään 2,5-3 kilometrin turvaetäisyys putkenlaskualukseen. Turva-alueen koko perustuu ankkuroinnin edellyttämään alueeseen (2000 x 2500 metriä) ja alueella suoritettavien toimenpiteiden vaatimaan tilaan. Turva-alue vaikuttaa laivaliikenteeseen, koska se vie tilaa laivareiteiltä. Jotkin alukset voivat joutua muuttamaan suuntaansa kiertääkseen turva-alueen (katso kuva 8.33). Lai va lii kenteen uudelleenreitityksen vuoksi jotkin alukset voivat myös joutua käyttämään pidempiä kulkureittejä, niiden kulku voi kestää tavallista kauemmin ja ne joutuvat havainnoimaan muuta laivaliikennettä tavanomaista tarkemmin. Laivaliikenteeseen kohdistuvat vaikutukset ovat siis suoria ja haitallisia mutta palautuvia, koska vaikutukset kestävät vain rakentamisvaiheen ajan. Laivat joutuvat varsinkin vilkkaasti liikennöidyillä alueilla navigoimaan tavanomaista tarkemmin. Navigointirajoitusten vaikutusten arvioidaan kuitenkin olevan merkitykseltään vähäisiä. Kuva Laivojen kulkureitit turva-alueen läheisyydessä.

152 534 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 8 Kuten luvussa on kuvailtu, putkilinjat risteävät kolmen vilkkaasti liikennöidyn laivareitin kanssa. Kaikki rakentamisvaiheen toimet (putken laskeminen, huoltoalusten kulku jne.) vaikuttavat laivaliikenteeseen seuraavilla laivareiteillä: reitti A: Suomenlahden pitkittäissuuntainen laivareitti reitti J: Helsingin ja Tallinnan välinen laivareitti reitti H: Riianlahden ja Pohjanlahden välinen laivareitti. Kartta laivareiteistä esitetään kuvassa Kuva Paikat, joissa putkilinja risteää laivareitin kanssa tai kulkee laivareitin myötäisesti /141/. Lisätietoja on kartaston kartoissa SH-1-F SH-6-F. Valtaosa reittiä A pitkin Suomen satamiin tai niistä ulos kulkevasta liikenteestä sekä muusta itä-länsi- tai länsi-itäsuuntaisesta liikenteestä risteää putkilinjan reitin kanssa saapuessaan Suomen talousvyöhykkeelle tai poistuessaan siltä. Rakennustyöt tulevat vaikuttamaan laivareitin liikenteeseen, koska alueella liikennöivät laivat voivat joutua muuttamaan suuntaansa kiertääkseen rakennusaluksia ympäröivän turva-alueen. Laivaliikenne koostuu useista erilaisista alustyypeistä ja erikokoisista aluksista, ja alueella liikennöi myös säiliöaluksia, joiden kyky tehdä äkkinäisiä suunnan muutoksia on rajallinen.

153 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku Putkikäytävä risteää myös vilkkaasti liikennöidyn, pääasiassa matkustaja-alusten käyttämän Helsingin ja Tallinnan välisen laivareitin (reitti J) kanssa. Valtaosa reitillä liikennöivistä aluksista on pikalauttoja (risteilynopeus noin 36 solmua), jotka voivat muuttaa suuntaansa verrattain nopeasti. Suomenlahden ulkopuolella putkilinja kulkee harvemmin liikennöidyllä Itämeren alueella. Juuri ennen Suomen ja Ruotsin talousvyöhykkeiden rajaa putkilinjan reitti risteää laivareitin H kanssa, joka on Riianlahden ja Pohjanlahden yhdistävä laivareitti. Rakennustyöt vaikuttavat periaatteessa myös laivareitin H laivaliikenteeseen. Kun putkenlaskualus ylittää reitin, sitä pitkin kulkevat laivat joutuvat muuttamaan suuntaansa kiertääkseen putkenlaskualusta ympäröivän turva-alueen. Turva-alueen kiertäminen on aluksille kuitenkin helppoa, koska putkilinjan reitti ylittää laivareitin miltei kohtisuorassa kulmassa ja risteämiskohta on avomerellä. Rakennusaluksia ympäröivän turva-alueen kiertäminen aiheuttaa alueella liikennöiville aluksille vain lyhyen ylimääräisen kulkumatkan. Laivaliikenteeseen Suomen alueella kohdistuvien vaikutusten arvioidaan olevan haitallisia, koska ne edellyttävät poikkeuksellisia liikenteenohjaustoimia liikenteen ohjaamiseksi turvaalueiden ohi. Vaikutuksen, eli turva-alueiden muulle laivaliikenteelle aiheuttaman häiriön, katsotaan olevan suora ja palautuva, koska vaikutus päättyy, kun alueen tavanomaiseen laivaliikenteeseen kuuluva alus on kiertänyt turva-alueen. Rakentamisvaiheen arvioidaan kestävän alueella muutamia kuukausia, minkä vuoksi vaikutuksen keston arvioidaan olevan keskipitkä. Vaikutuksen yleisen merkityksen arvioidaan olevan vähäinen. Navigointirajoitukset, jotka aiheutuvat putkijaksojen yhdistämisestä veden alla Suomen alueella putkijaksot yhdistetään veden alla kilometrikohdassa KP 300. Vaikutus on luonteeltaan paikallinen. Kun putkijaksot yhdistetään veden alla, kaksi putkilinjan osaa hitsataan yhteen käyttäen offshore-hitsausmoduulia (katso luku 3.5.6). Toimenpiteen aikana alu eella on sukellustukialus. Aluksen ympärille todennäköisesti perustetaan turvaalue, jonka muut alueella liikennöivät alukset joutuvat kiertämään muuttamalla suuntaansa. Laivaliikenteeseen kohdistuva vaikutus on näin ollen haitallinen, suora ja palautuva. Toimen piteen arvioitu kesto on kahdesta neljään viikkoa, minkä vuoksi vaikutuksen keston arvioi daan olevan lyhytaikainen. Koska alueella liikennöivät alukset voivat muuttaa suuntaansa jo kaukana suhteellisen vaivattomasti, vaikutuksen merkityksen katsotaan olevan vähäi nen. Vaikutuksen yleisen merkityksen arvioidaan näin ollen olevan vähäinen. Käyttövaiheen aikana aiheutuvat vaikutukset Putkilinjan seuranta- ja tarkastustoimenpiteiden ja kunnossapidon edellyttämän kiviaineksen kasaamisen aiheuttamien navigointirajoitusten vaikutukset Putkilinjan kunnossapidon edellyttämässä kiviaineksen kasaamisessa sekä seuranta- ja tarkastustoimenpiteiden suorittamisessa käytettävät alukset kulkevat putkilinjan reitillä käyttövaiheen aikana. Alukset voivat aiheuttaa häiriötä muulle laivaliikenteelle, minkä vuoksi vaikutus on haitallinen ja suora. Nämä toimenpiteet tapahtuvat tietyllä alueella ja kestävät vain

154 536 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 8 muutaman tunnin tai päivän, minkä vuoksi vaikutus on lyhytaikainen ja palautuva. Koska toimenpiteitä suoritetaan vain muutaman kerran vuodessa, vaikutuksen merkitys on pieni ja vaikutus on luonteeltaan paikallista. Koska toimenpiteet eivät erotu alueen tavanomaisesta liikenteestä, merkittäviä vaikutuksia ei arvioida aiheutuvan. Turvallisuusongelmat Putkilinjat fyysisinä rakennelmina merenpohjassa sekä putkilinjoissa virtaava kaasu ovat teoriassa riskitekijöitä laivaliikenteelle. Tämä riski arvioidaan luvussa 9. Laivaliikennettä rajoittavat rajoitusalueet Nord Stream -putkilinjojen reitti ei edellytä laivaliikenteeseen vaikuttavien rajoitusalueiden perustamista käyttövaiheen aikana Vaihtoehtojen vertailu Kalbådagrundin aluetta lukuun ottamatta reittivaihtoehtojen 1 ja 2 vaikutukset laivaliikenteeseen ovat samanlaiset. Kalbådagrundin alueella reittivaihtoehto 2 erkanee reittivaihtoehdosta 1 etelään noin 42 kilometrin matkalla. Reittivaihtoehdon 1 aiheuttama laivaliikenteeseen kohdistuva vaikutus kestää kauemmin, koska reittivaihtoehto kulkee likimain laivareitillä, kun taas reittivaihtoehto 2 kulkee etelämpänä harvemmin liikennöidyllä alueella. On arvioitu, että vaihtoehdon 1 aiheuttamat laivaliikenteeseen kohdistuvat vaikutukset ovat kestoltaan hieman pidempiä. Vaihtoehdon 2 paikallinen vaikutus on merkittävämpi, koska se risteää lähes kohtisuoraan laivaväylän kanssa. Koska vaihtoehto 1 kuitenkin vaikuttaa laivaliikenteeseen pidempään, arvioidaan, että vaihtoehdon 1 aiheuttamat laivaliikenteeseen kohdistuvat vaikutukset ovat jossain määrin vaihtoehdon 2 aiheuttamia vaikutuksia suuremmat. Alavaihtoehdon 1a / 2a mukainen reitti kulkee pääasiassa Venäjän talousvyöhykkeellä. Se yhtyy reittivaihtoehtoon 1 ylittäessään Suomen talousvyöhykkeen rajan (katso kartaston kartta SH-10a-F). Vaikutuksia voidaan verrata reittivaihtoehdon 1 vaikutuksiin, koska alavaihtoehdon mukainen reitti on rinnakkainen reittivaihtoehdon 1 kanssa ja kulkee hyvin lähellä sitä. Alavaihtoehdon 1a / 2a aiheuttamien vaikutusten merkityksen arvioidaan olevan vähäinen Tietojen puute ja epävarmuustekijät Laivaliikennettä on analysoitu AIS-tunnistusjärjestelmän tietojen perusteella, joiden perusteella myös hankealueella liikennöivien alusten määrää ja reittejä koskevat oletukset on tehty. On huomattava, ettei alusten voida kuitenkaan taata käyttävän aina juuri samoja reittejä. Laivaliikenteelle aiheutuvat vaikutukset on arvioitu pääasiallisesti kolmella keskeisimmällä laivareitillä, jotka risteävät putkilinjojen reitin kanssa tai kulkevat hyvin lähellä sitä. Suomen talousvyöhykkeellä hankkeen rakentamisvaiheessa kulkevan laivaliikenteen tarkkaa määrää ei tunneta. Tätä epävarmuustekijää pidetään kuitenkin merkitykseltään pienenä, koska rakennusalusten aiheuttama laivaliikenteeseen kohdistuva vaikutus on joka tapauksessa vähäinen. Kansainväliset laivaliikennesäännöt ovat alueella voimassa, ja rakennusalusten

155 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku sijainti ilmoitetaan merenkulkijoiden tiedotteissa tavanomaiseen laivaliikenteeseen kuuluvien alusten voidaan näin ollen olettaa olevan tietoisia rakennusaluksista Johtopäätökset Nord Stream -putkilinjojen rakennus- ja käyttövaiheissa aiheutuvien laivaliikenteeseen kohdistuvien vaikutusten arvioidaan olevan haitallisia, suoria ja palautuvia. Vaikutusten keston arvioidaan olevan keskipitkä, koska Suomen hankealueella suoritettavat rakennustyöt kestävät useita kuukausia ja niitä suoritetaan useissa eri jaksoissa. Koska toimenpidealueet kuitenkin sijaitsevat avomerellä eivätkä kapeiden kulkuväylien läheisyydessä, alueella liikennöivät alukset eivät joudu navigoimaan vaarallisilla alueilla, kuten matalissa vesissä, välttääkseen rakennusalueen. Laivaliikenteeseen kohdistuvan vaikutuksen yleisen merkityksen arvioidaan näin ollen olevan vähäinen. Lisäksi on otettava huomioon seuraavat tekijät: Huoltoalusten ohjailukyky ei ole rajoitettu, ja ne voivat navigoida normaalisti. Huolto alukset eivät näin ollen aiheuta merkittäviä laivaliikenteeseen kohdistuvia vaikutuksia. Putkenlaskualus liikkuu eteenpäin niin hitaasti (0,3 solmun nopeudella), että sitä voidaan navigoinnin näkökulmasta pitää paikallaan pysyvänä aluksena. Rakennusalusten ympärille perustetaan turva-alue, ja alueen muuta laivaliikennettä valvo taan jatkuvasti yhteentörmäysvaaran välttämiseksi. Putkilinja ei risteä tai kulje rinnakkain kulkuväylien kanssa paikoissa, joissa turvareititysalue on rajallinen. Putkilinja ei siis aiheuta vaikutuksia väyläalueiden laivaliikenteeseen. Kulkuväylät on esitetty kartaston kartassa SH-1-F. Putkilinjan rakennus- ja kunnossapitotoimien aikana toimenpidealueella käytettävien alusten toiminta voidaan rinnastaa alueella normaalisti liikkuvaan, ohjailukyvyltään rajoitettuun laivaliikenteeseen. Toimenpiteiden vaikutukset ovat haitallisia, suoria ja lyhytkestoisia, minkä lisäksi ne ovat kokonaan palautuvia. Lisäksi on huomattava, että huoltotoimenpiteiden aiheuttamat vaikutukset ovat huomattavasti vähäisempiä kuin alueella jo tavallisesti liikennöivien alusten aiheuttamat vaikutukset, minkä vuoksi merkittäviä vaikutuksia ei katsota aiheutuvan.

156 538 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 8 Taulukko Yhteenveto laivaliikenteeseen kohdistuvista odotettavissa olevista vaikutuksista. Tästä taulukosta voidaan vetää johtopäätös, että putkilinjan aiheuttama laivaliikenteeseen kohdistuva vaikutus on vähäinen. Tarkempia tietoja on liitteessä II. Hankkeen vaihe Vaikutuskohde Laivaliikenne Rakentaminen Käyttö Vaikutus Toiminto Vaikutuksen merkitys Sotatarvikkeiden raivaaminen Turva-alueiden navigointirajoitukset Turva-alueiden navigointirajoitukset Turvaongelmat Laivaliikennettä rajoittavat rajoitusalueet Kiviaineksen kasaaminen Putkien toimitus Putken laskeminen merenpohjaan Putkijaksojen yhdistäminen veden alla Seuranta ja tutkimukset Putkilinjan kunnossapi toon liittyvä kiviaineksen kasaaminen (tarvittaessa) Putkilinja fyysisenä rakennelmana merenpohjassa ja kaasun virtaus putkissa Rajoitusalue - Vähäinen Ei vaikutusta Kalastukseen kohdistuvat vaikutukset Yleiskatsaus Tässä luvussa käsitellään Nord Stream -putkilinjojen rakennus- ja käyttövaiheessa Suomen hankealueella aiheutuvat kalastukseen kohdistuvat vaikutukset. Vaikutukset liittyvät pääasiassa troolaamiseen putkilinjan suunnitellulla reitillä. Vuonna 2007 Suomessa oli rekisteröityä ammattikalastajaa, jotka harjoittivat avomerikalastusta. Kalastusta on näin ollen pidettävä jossain määrin tärkeänä elinkeinona Suomen aluevesillä. Suomenlahdella ammattikalastusta harjoitetaan sekä rannikkovesillä että avomerellä. Avomerikalastukseen kuuluu trooli-, pitkäsiima- ja ajoverkkokalastusta. Suunniteltu putkilinjan reitti kulkee Suomenlahden useimmin käytettyjen troolausalueiden alueella 220 kilometrin matkalla (putkilinjan kokonaispituus Suomen talousvyöhykkeellä on 375 kilometriä). Suomenlahden avomerialueiden ja varsinaisen Itämeren pohjoisosan kalastukselle on luonteenomaista saalislajien pieni määrä. Ilmiö johtuu pohjoisen Itämeren ja varsinkin Suo menlahden ainutlaatuisista murtovesiominaisuuksista. Kalayhteisö koostuu nykyisin pääosin silakasta (Clupea harengus) ja kilohailista (Sprattus sprattus). Lisää tietoa kalastuksesta Suomen aluevesillä on esitetty luvussa Vaikutusmekanismit Kalastukseen kohdistuviksi arvioidut vaikutukset (taulukko 8.47) on määritetty tarkastelemalla hankkeen rakennus- ja käyttövaiheiden toimia sekä hankkeen mahdollisia vuorovaikutussuhteita kalastuksen (taulukko 7.1) kanssa.

157 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku Kalastuksen ja suunniteltujen rakennusvaiheen hanketoimien välinen vuorovaikutus liittyy ennen kaikkea putkenlaskualusta ympäröivään turva-alueeseen, joka aiheuttaa häiriöitä ka - las tustoiminnalle. Merkittävin käyttövaiheessa toteutuvaksi arvioitu vaikutus on merenpoh jassa olevan putkilinjan aiheuttama haitta pohjatroolaukselle. Troolausta saatetaan joutua rajoittamaan Suomen talousvyöhykkeellä alueilla, joilla merenpohja on epätasainen. Navi goin tivirheen tai teknisen häiriön sattuessa kalastuskalustoa voidaan kuitenkin laskea merenpohjaan vahingossa, minkä seurauksena kalusto voi tarttua putkilinjan kohtaan, jossa on va paa jänneväli. Tämän mahdollisuuden varalle on laadittu riskianalyysi, joka esitetään luvussa 9 (Odottamattomien tapahtumien riskien ja ympäristövaikutusten arviointi). Kaikissa muissa putkilinjan Suomen talousvyöhykkeellä kulkevissa osissa putkilinjat lasketaan merenpohjaan siten, ettei vapaita jännevälejä synny. Putkilinjoja ei myöskään haudata, minkä vuoksi ne ovat kokonaan paljaina merenpohjassa. Putkilinjojen ylitroolattavuus on pyritty varmistamaan tutkimalla asiaa erillisissä pienoismallikokeissa. Troolauskaluston tarttuminen putkilinjaan on epätodennäköistä, mutta sen mahdollisuutta ei voida sulkea pois. Asiaa käsitellään tarkemmin riskiarvioinnissa (katso luku 9). Taulukko Suunniteltujen hanketoimien mahdolliset vaikutukset toimenpiteiden ja vaikutuskohteen välisinä vuorovaikutuksina. Vaikutukset on jaoteltu rakennusvaiheen aikana aiheutuviin vaikutuksiin ja käyttövaiheen aikana aiheutuviin vaikutuksiin. Vaikutuskohde Hankkeen vaihe Vaikutus Toiminto Sotatarvikkeiden raivaaminen Kalastuksen harjoittamisen estävä turva-alue Kiviaineksen kasaaminen Putkien toimitus Putken laskeminen merenpohjaan Rakentaminen Putkijaksojen yhdistäminen veden alla Sotatarvikkeiden raivaaminen Kalastus Kalojen karttamisreaktiot Kiviaineksen kasaaminen Putken laskeminen merenpohjaan Ankkureiden käsittely Käyttö Pohjatroolauksen vaikeutuminen Kalastuskaluston vaurioituminen Putkilinjat fyysisenä rakennelmana merenpohjassa ja kaasun virtaus putkissa Seuranta ja tutkimukset Kalastuksen harjoittamisen estävä turva-alue Rajoitusalue Putkilinjan kunnossapitoon liittyvä kiviaineksen kasaaminen (tarvittaessa) Menetelmät ja käytetyt tiedot Nord Stream -hankkeen aiheuttamien kalastukseen kohdistuvien vaikutusten arviointi perustuu kalastusalan toimijoiden haastatteluihin, joissa on kerätty tietoja Suomen talousvyöhykkeellä käytettävistä kalastusmenetelmistä. Lisäksi on hyödynnetty ICES:n Itämeren alueiden saalistilastoja, kalastuksen määrää koskevia tilastoja sekä merenpohjan muokkaustoimien aiheuttamaa sedimenttien leviämistä ja putkilinjan kalastusaluksille aiheuttamaa riskiä selvittäneiden mallinnustutkimusten tuloksia.

158 540 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku Vaikutusten arviointi Tässä alaluvussa kuvaillaan vaikutukset vertailemalla vaihtoehtoa 1 nykytilanteeseen (vaihtoehtoon 0), ellei toisin ilmoiteta. Vaihtoehtojen 1 ja 2 sekä alavaihtoehtojen 1a / 2a välisiä eroja vertaillaan erillisessä luvussa. Arvioinnissa käsitellään vain Suomen hankealueella aiheutuvia vaikutuksia. Myös vaikutuskohteet on rajattu vain Suomen hankealueella oleviin kohteisiin (katso luku 7). Rakentamisen aikana mahdollisesti aiheutuvat vaikutukset Kalastuksen harjoittamisen estävä turva-alue Putkenlaskun yhteydessä putkenlaskualuksen ympärille perustetaan turva-alue, jonka halkaisija on tyypillisesti viidestä kuuteen kilometriä. Turva-alueella sallitaan vain rakennusalusten liikennöinti. Erillisiä liikenne- ja turva-alueita perustetaan myös kiviainesta kasattaessa, sotatarvikkeita raivattaessa ja yhdistettäessä putkijaksoja veden alla. Toimenpiteet saattavat haitata kalastusaluksia, jotka voivat joutua muuttamaan reittiään turva-alueiden vuoksi. Ensimmäisen putkilinjan laskemisen arvioidaan tapahtuvan Suomen alueella vuonna 2010, minkä jälkeen toinen putkilinja on määrä laskea vuonna Vedenalaisen liitoksen rakentaminen kilometrikohdassa KP 300 kestää kahdesta neljään viikkoa. Turva-alueiden aiheuttamien vaikutusten arvioidaan olevan suoria ja haitallisia, koska turvaalueet häiritsevät kalastusta suoraan mm. pakottamalla kalastusalukset muuttamaan reittiään. Vaikutuksen arvioidaan olevan paikallinen ja lyhytaikainen, koska turva-alue on verrattain pieni verrattuna Suomenlahden koko kalastusalueen kokoon ja koska putkenlaskualus etenee kahdesta kolmeen kilometriä vuorokaudessa. Koska vaikutuksen suuruusluokka on pieni, sen merkityksen arvioidaan olevan pieni. Vaikutus on kokonaan palautuva, koska turva-alueen aiheuttamat rajoitukset ovat voimassa vain rakentamisvaiheen aikana. Toimenpiteiden aiheuttamien navigointirajoitusten vaikutukset kuuluvat vilkkaasti liikennöityjen laivareittien tavanomaisiin navigointioloihin. Turva-alueen vaikutuksen yleisen merkityksen arvioidaan näin ollen olevan pieni. Kalojen karttamisreaktiot Putkilinjan reitin varrella Suomen talousvyöhykkeellä suoritetaan rakennustöitä, jotka aiheuttavat merenpohjaan kohdistuvia häiriövaikutuksia (katso luku 3.5.3). Näihin toimiin kuuluu sotatarvikkeiden raivaamista, kiviaineksen kasaamista, putkien laskemista merenpohjaan ja ankkureiden käsittelyä. Toimet aiheuttavat sedimenttipilviä rakennusalueilla merenpohjan läheisyydessä olevaan vesipatsaaseen. Veden sameuden voimistuminen alueilla, joilla merenpohjan muokkaustoimia suoritetaan, aiheuttaa suoria ja haitallisia vaikutuksia alueella tapahtuvaan kalastukseen: sameuden voimistuminen aiheuttaa kalojen karttamisreaktioita. Alueet, joita kalat sedimenttipilvien vuoksi tulevat karttamaan, rajoittuvat kuitenkin kiviaineksen kasaamisaluksen läheisyyteen. Kalojen karttamisreaktiota tapahtuu, kun suspendoituneiden kiintoainesten pitoisuus ylittää 10 milligrammaa litrassa (katso luku 8.2.3). Kuten luvussa (Veden laatuun kohdistuvien vaikutusten arviointi) on esitetty, karttamisreaktioraja ei ylity yli kolmen kilometrin etäisyydellä putkilinjoista. Kesto on alle vuorokauden. Näin ollen

159 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku voidaan katsoa, että kalojen karttamisreaktion vaikutus kalastukseen on paikallinen. Kuten luvussa (Kaloihin ja kalakantoihin kohdistuvat vaikutukset) on todettu, kalat karttavat toimenpidealuetta vain noin vuorokauden ajan. Vaikutus on väliaikainen, ja kalat palaavat alueelle pian. Sedimenttipilvien aiheuttamien karttamisreaktioiden vaikutuksen arvioidaan näin ollen olevan palautuva ja lyhytaikainen. Koska vaikutuksen suuruusluokka on pieni, sen merkityksen arvioidaan olevan pieni. Edellä kuvailtujen tekijöiden vuoksi vaikutuksen yleisen merkityksen arvioidaan olevan vähäinen. Käyttövaiheen aikana aiheutuvat vaikutukset Putkilinjan vapaat jännevälit alueilla, joilla merenpohja on epätasainen Tulevaisuudessa pohjatroolausta saatetaan joutua rajoittamaan alueilla, joilla merenpohja on epätasaista ja joilla putkilinjassa on vapaita jännevälejä. Pelagiselle (väliveden) troolaukselle ei kuitenkaan aiheudu haittoja, koska kalastuskalusto kulkee huomattavasti merenpohjan epätasaisten harjanteiden yläpuolella, minkä vuoksi kaluston vaurioitumisen vaaraa ei aiheudu. Epätodennäköiset tilanteet, joissa kalastuskalusto tarttuu putkilinjaan navigointivirheen tai teknisen häiriön seurauksena, on käsitelty luvussa 9. Alueet, joilla merenpohja on tasaista ja paljasta (ei vapaita jännevälejä) Pohjanmeressä merenpohjassa kulkee tuhansia kilometrejä pieniä (halkaisija alle 40 senttimetriä, yleensä haudattuja) ja suuria (halkaisija yli 40 senttimetriä, yleensä hautaamattomia) putkilinjoja. Valtaosa putkilinjoista sijaitsee alueilla, joilla on harjoitettu merkittävää kalastustoimintaa vuosien ajan luvun alun jälkeen on suoritettu useita kokeellisia tutkimuksia ja laadittu teoreettisia analyysejä kalastuskaluston ja merenpohjassa olevien putkilinjojen välisten vuorovaikutusten selvittämiseksi sekä putkilinjojen, kalastusvälineiden ja kalastusalusten vaurioitumisen estämiseksi. Tutkimuksen tulokset on toimeenpantu DNV:n suosituksessa RP-F111 Interference between Trawl Gear and Pipelines /429/. Kalastus ja putkilinjat ovat eläneet rinnakkain Pohjanmerellä yli 20 vuotta. Putkilinjat on suunniteltu ja asennettu siten, että ne ovat ylitroolattavia (ei vapaita jännevälejä), kun putkilinjat on asennettu merenpohjaan hautaamatta niitä. Tutkimukset, joissa on tarkasteltu putkien (Zeepipe II -putkilinja, halkaisija 100 senttimetriä) suuntaisen ja putkilinjojen kanssa risteävän troolauksen vaikutuksia troolaukseen ja troolauskalustoon, ovat osoittaneet, ettei putkilinjoihin kohdistuvia vaikutuksia ollut ja että putkilinjan ja kalastuskaluston välinen hankaus aiheutti vain pieniä kulumisvahinkoja kalastuskalustoon /430, 431/. DNV on valmistellut erillisen raportin, jossa tarkastellaan teollisuuden käyttämien suuren halkaisijan putkilinjojen ylitroolattavuutta koskevan standardin taustoja ja perusteita /432/. Suomen talousvyöhykkeelle ja Itämeren muille alueille rakennettavien Nord Stream -putkilinjojen ylitroolattavuuden tutkimiseksi suoritettiin Tanskan Hirtshalsissa sijaitsevassa Sintefin erikoistutkimuslaitoksessa lisäksi erillisiä pienoismallikokeita /433/. Kokeet osoittivat, että olo-

160 542 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 8 suhteet Itämerellä Nord Stream putkilinjan ja kalastuksen välillä eroavat jonkin verran tilanteesta Pohjanmerellä. On kolme seikkaa, joiden vuoksi tilanne Suomenlahdella (ja useimmissa Itämeren osissa) eroaa Pohjanmeren tilanteesta ja edellyttää erityistä huomiota: 1. Itämeren kalastajat eivät ole yhtä tottuneita ottamaan huomioon merenpohjaan asen nettuja suuren halkaisijan putkilinjoja kuin Pohjanmeren kalastajat 2. Nord Stream -putkilinjat ovat verrattain suuria (ulkohalkaisija 48 tuumaa / 1,4 metriä), ja ne sijaitsevat Suomen talousvyöhykkeellä usein verrattain pehmeillä pohja-alueilla 3. troolaus Suomenlahdella voi yleistyä Nord Stream -putkilinjan käyttöiän aikana, mikäli alueen suolapitoisuus muuttuu niin, että kalastustoimintaa on mahdollista lisätä ja laajentaa esimerkiksi turskan pyyntiin. Pienoismallitesteistä on tällä hetkellä olemassa alustavia tuloksia. Seuraavat osiot kuvaavat testitulosten mahdollisia seuraamuksia. Päivitys tuotetaan saataville ja siitä keskustellaan kalastajajärjestöjen, kalastajien ja vastaavien viranomaisten kanssa niin pian kuin testitulokset on arvioitu ja huomioitu riskinarviossa. Alueet joissa harjoitetaan vähän troolikalastusta ja joilla esiintyy putkilinjan vapaita jännevälejä Alueilla joilla esiintyy putkilinjan vapaita jännevälejä johtuen merenpohjan epätasaisuuksista paljaiden jyrkkien kivikoiden ja kallioiden takia (kuten monissa kohdissa Suomen talousvyöhykkeellä) pohjatroolikalastus on keskittynyt muutamille harvoille kohteille sillä kalastusvälineiden vaurioitumisen todennäköisyys kivikkoisella ja kallioisella alueella on liian suuri. Näillä alueilla välivesitroolaus on vallitseva pyyntimuoto. Tästä syystä kalastukseen kohdistuvien vaikutusten on ennakoitu olevan merkityksettömiä hyvin epätasaisesta merenpohjan rakenteesta aiheutuvien vapaiden jännevälien alueilla. Alueet joilla harjoitetaan pohjatroolausta ja joilla esiintyy putkilinjan vapaita jännevälejä Alueilla joilla esiintyy putkilinjan vapaita jännevälejä ja joilla harjoitetaan pohjatroolausta, on olemassa mahdollisuus että troolikalusto jää kiinni putkilinjaan. Tämä voi johtaa troolikaluston vaurioitumiseen tai suurten voimien kohdistumiseen troolivaijereihin, mistä voi olla seurauksena vaijerin katkeaminen ja pyydyksen menettäminen. Äärimmäisissä tapauksissa vääränlaisen käsittelyn johdosta kiinni jääminen voi aiheuttaa jopa kalastusaluksen kaatumisen. Tällainen tapaus sattui Iso-Britannian vesillä vuonna 1997, jolloin troolari ja sen miehistö menetettiin. Lopullinen aluksen kaatuminen tapahtui kuitenkin vasta siinä vaiheessa, kun kiinni tarttunutta troolia yritettiin irrottaa, ei varsinaisen kiinnitarttumisen johdosta. Tämä korostaa kalastajille tarjottavan informaation ja koulutuksen tärkeyttä siitä, mitä tulee tehdä ja toisaalta mitä ei tule tehdä troolikaluston putkeen tarttumisen tapahtuessa.

161 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku Kalastuksen rajoitusalueet saattavat olla tarpeellisia joillain määrätyillä alueilla, missä harjoitetaan pohjatroolausta ja joilla esiintyy putkilinjan vapaita jännevälejä. Rajoitusalueiden vaikutus kohdistuisi siten putkilinjan käytävällä sinne, missä putkilinjan poikki troolaavien alusten pitäisi välttää törmäämistä putkilinjan kanssa. Putkilinjan käytävän poikki kulkevat troolialukset saattaa joutua nostamaan trooliaan. Alueet joilla harjoitetaan pohjatroolausta ja joilla putkilinja makaa pohjassa Pienoismallitestit osoittivat että on olemassa riski troolipyydyksen tarttumiseen putkilinjaan etenkin kun putkea lähestytään loivassa kulmassa (noin alle 15 asteen kulmilla) myös sellaisilla alueilla joilla putkilinja makaa tasaisella pohjalla. Kun on kyse osittaisesta tunkeutumisesta, merenpohjan olosuhteet ovat tärkeä tekijä. Siellä missä merenpohja on pehmeää, putki uppoaa ja pohjan tason yläpuolella oleva osa pienenee, mistä seuraa välitön positiivinen vaikutus troolin ylikulkumekanismiin sekä kiinnitarttumistodennäköisyyteen ja siihen liittyviin voimiin. Siellä missä merenpohja on kova, troolin leija ei tunkeudu pohjan sisään liukuessaan putken kylkeä pitkin ennen yli kulkemistaan putken yli. Merenpohjan ominaisuuksien ollessa pehmeän ja kovan väliltä putkilinja ei uppoa tarpeeksi jotta troolin leija pääsisi helposti kulkemaan yli, mutta merenpohja saattaa olla tarpeeksi pehmeä mahdollistamaan troolin leijan tunkeutumisen putken vierellä pohjan sisään. Testitulokset osoittivat, että vaikka voima, joka vaaditaan putken ylitroolaamiseen onkin linjassa yleisesti hyväksyttyjen DNV:n ylitroolattavuusohjelaskelmien kanssa, oli se joissain tapauksissa suurempi kuin Itämerellä käytössä olevien troolivaijereiden murtolujuus. Troolin ovien tarttuminen putkilinjan alle on epätodennäköistä, mutta aiheuttaisi toteutuessaan suoran ja haitallisen vaikutuksen. Mahdollisen vaikutuksen arvioidaan olevan paikallinen, koska se aiheutuu ainoastaan suunnitellun putkilinjan niissä osissa, joissa putket ovat merenpohjassa hautautumattomina. Vaikutuksen arvioidaan lisäksi olevan alueellinen, koska se voi vaikuttaa myös virolaisiin ja ruotsalaisiin kalastajiin. Vaikutus on palautumaton, koska se kestää putkilinjojen koko käyttöiän ajan. Vaikutuksen merkityksen arvioidaan olevan keskisuuri, koska troolausalukset voivat välttää putkilinjan ylittämistä tai nostaa troolauskaluston ylös putkilinjan ylittämisen ajaksi. Vaikutuksen yleisen merkityksen arvioidaan olevan kohtalainen, pääasiassa siksi, että vaikutus on luonteeltaan pysyvä ja putkilinjan vaikutuksia tulevaisuudessa tapahtuvaan kalastustoimintaan ei tunneta tarkkaan. Kalastukseen kohdistuvien vaikutusten vähentämiseksi ehdotetaan seuraavia lievennystoimia: putkilinjojen sijainti ja alueet, joilla merenpohja on epätasainen ja joilla putkilinjoissa on vapaita jännevälejä, on odottamattomien tapahtumien riskin minimoimiseksi merkittävä selkeästi navigoinnissa käytettäviin merikarttoihin (myös sähköisiin versioihin) mahdollisiin vaikutusten vähentämistoimiin kuuluvat muutokset troolausvälineisiin, rajoitusalueet sekä kalastusvälineille kohdistuvien vahinkojen tai välineiden katoamisen korvaaminen

162 544 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 8 kaikkien Itämeren rannikkovaltioiden kalastajia on tiedotettava erillisillä julkaisuilla ja tilaisuuksilla oikeista toimintatavoista siinä epätodennäköisessä tapauksessa, että kalastuskalusto tarttuu kiinni putkilinjoihin tai niiden alle. Kiviainespenkereiden ylittämisestä kalastuskalustoon aiheutuvat vauriot Suomen talousvyöhykkeellä oleviin kaapeliristeyskohtiin rakennetaan kiviaineksesta tehtyjä tukipenkereitä. Jos penkereiden rakentamiseen käytetään karkeaa soraa tai pienikokoista kiviainesta, kiviainespenkereiden yli vedettävät troolauskalustot voivat vahingoittua. Tässä hankkeessa penkereiden rakentamiseen käytettävän kivimateriaalin raekoko kuitenkin vaihtelee millimetrin välillä, ja kivien keskimääräinen halkaisija on 50 mm (katso luku 3.5.3). Penkereiden pinta ei näin ollen ole kalastuskalustolle vahingollinen. Raekoko on niin pieni, että troolauskalusto kulkee penkereen yli tarttumatta siihen kiinni tai muuten vaurioitumatta. Näin ollen kiviainespengerten ei arvioida aiheuttavan haittavaikutuksia troolaustoiminnalle. Huolto-, seuranta- ja tutkimusalusten kalastustoiminnan estävä turva-alue Käyttövaiheessa suoritettavat putkilinjan kunnossapito-, seuranta- ja tutkimustoimenpiteet voivat vaikuttaa kalastusalusten liikennöintiin. Vaikutukset kuitenkin kuuluvat alueen tavanomaisiin navigointiolosuhteisiin. Kun otetaan huomioon Suomen hankealueella harjoitettavan troolauksen vähäinen määrä, arvioidaan, että putkilinjojen käyttövaiheessa ei aiheudu merkittäviä kalastukseen kohdistuvia vaikutuksia Vaihtoehtojen vertailu Reittivaihtoehto 2 (C16) ei Suomen hankealueella eroa merkittävästi vaihtoehdosta 1 (C14). Reittivaihtoehto 2 erkanee reittivaihtoehdosta 1 etelään kauemmas Suomen rannikosta noin 40 kilometrin matkalla. Reittivaihtoehto 2 (C16) kulkee myös useampien tunnettujen troolikalastusalueiden halki kuin vaihtoehto 1, mutta vaihtoehdoissa ei ole kalastuksen kannalta eroavaisuuksia. Alavaihtoehdon 1a/2a tai reittivaihtoehtojen 1 ja 2 Suomen talousvyöhykkeellä aiheuttamien kalastukseen kohdistuvien vaikutusten välillä ei ole merkittäviä eroja Tietojen puute ja epävarmuustekijät Tietojen keräämisessä käytettyjen menetelmien hallinnollisten rajoitusten lisäksi seuraavat käytännön rajoitukset ovat vaikuttaneet selvitystyöhön: EU:n kalastusalusten lokikirjapakko koskee vain yli 10 m aluksia. Alle 10 m alusten saalistiedot perustuvat Itämeren rannikkovaltioiden eri kalastusviranomaisten arvioihin. Kalastusalukset, jotka aloittavat troolauksen yhdeltä ICES-alueelta ja nostavat troo lauskaluston toisella ICES-alueella, ilmoittavat usein koko saaliin olevan peräisin jäl kim mäiseltä alueelta. Nuoria silakoita luullaan joskus kilohaileiksi ja ne ilmoitetaan saaliissa virheellisesti kilohailina.

163 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku Vaikka saatavissa olevat tiedot ovat jossain määrin rajallisia, kalastukseen kohdistuvia vaikutuksia koskevia johtopäätöksiä pidetään kuitenkin verrattain varmoina, koska putkilinjojen reittien lähialueilla kalastetaan hyvin vähän Johtopäätökset Meren pohjassa hautaamattomana makaavalla putkilinjalla saattaa olla jotain vaikutusta ka las tustoimintaan sellaisilla alueilla, joilla harjoitetaan pohjatroolausta ja putkilinja kulkee alueen halki. Välivesitroolarien on mahdollista välttää putkilinjaa jättämällä riittävä etäisyys putkilinjan ja vedettävän troolin välille. Troolin ovien tarttuminen putkilinjan alle on epätodennäk öistä, mutta aiheuttaisi toteutuessaan suoran ja haitallisen vaikutuksen. Mahdollisen vaiku tuksen arvioidaan olevan paikallinen, koska se aiheutuisi ainoastaan suunnitellun putkilinjan niissä osissa, jotka ovat merenpohjassa hautaamattomina. Vaikutuksen arvioidaan lisäksi olevan alueellinen, koska se voisi vaikuttaa myös virolaisiin ja ruotsalaisiin kalastajiin. Vaikutus on palautumaton, koska se kestää putkilinjojen koko käyttöiän ajan. Vaikutuksen merkityksen arvioidaan olevan keskisuuri, koska troolausalukset voivat välttää putkilinjan ylittämistä tai nostaa troolauskaluston ylös putkilinjan ylittämisen ajaksi. Vaikutuksen yleisen merkityksen arvioidaan olevan kohtalainen, pääasiassa siksi, että vaikutus on luonteeltaan pysyvä ja putkilinjan vaikutuksia tulevaisuudessa tapahtuvaan kalastustoimintaan ei tunneta tarkkaan. Taulukko Yhteenveto kalastukseen kohdistuvista odotettavissa olevista vaikutuksista. Tästä taulukosta voidaan vetää johtopäätös, että putkilinjasta kalastukselle aiheutuva vaikutus on kohtalainen. Tarkempia tietoja on liitteessä II. Kalastus Hankkeen vaihe Vaikutuskohde Rakentaminen Käyttö Vaikutus Toiminto Vaikutuksen merkitys Sotatarvikkeiden raivaaminen Kalastuksen harjoittamisen estävä turvaalue Kalojen karttamisreaktiot Pohjatroolauksen vaikeutuminen Kalastuskaluston vaurioituminen Kalastuksen harjoittamisen estävä turvaalue Kiviaineksen kasaaminen Putkien toimitus Putken laskeminen merenpohjaan Putkijaksojen yhdistäminen veden alla Sotatarvikkeiden raivaaminen Kiviaineksen kasaaminen Putken laskeminen merenpohjaan Ankkureiden käsittely Putkilinja fyysisenä raken nelmana merenpohjassa ja kaasun virtaus putkissa Seuranta ja tutkimukset Rajoitusalue Putkilinjan kunnossapitoon liittyvä kiviaineksen kasaaminen (tarvittaessa) Vähäinen Vähäinen Kohtalainen Vähäinen Ei vaikutusta

164 546 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku Sotilasalueisiin kohdistuvat vaikutukset Yleiskatsaus Suomen puolustusvoimien Suomenlahden avomerialueilla sijaitsevat sotilasalueet ovat ampuma-alueita ja suoja-alueita. Alueella on 28 ampuma-aluetta, jotka muodostavat kolme laajempaa, yhtenäistä aluetta. Ampuma-alueiden lisäksi puolustusvoimilla on Suomenlahdella 19 suoja-aluetta. Lisätietoja alueista on luvussa Kaikki sotilasalueet on esitetty kartaston kartassa MI-1-F /290, 291/. Suomen puolustusministeriön mukaan tämän YVA-selostuksen täytyy kattaa kaikki alueet, joilla putkilinja tai siihen liittyvät rakennus- tai huoltotyöt voivat rajoittaa alueiden käyttöä /292/ Vaikutusmekanismit Sotilasalueisiin kohdistuvat arvioidut vaikutukset (taulukko 8.49) on määritetty tarkastelemalla hankkeen rakennus- ja käyttövaiheiden toimia sekä sen mahdollisia vuorovaikutussuhteita määritetyn vaikutuskohteen, tässä tapauksessa sotilasalueiden (taulukko 7.1), kanssa. Sotilasalueiden ja rakennus- ja käyttövaiheen suunniteltujen hanketoimien väliset vuorovaikutukset liittyvät pääasiassa sotilasalueille aiheutuviin käyttörajoituksiin. Rajoitukset ovat voimassa vain määrättyjen rakentamis- tai käyttövaiheen toimien ajan. Rajoitukset kohdistuvat vain niihin sotilasalueisiin, joilla määrättyjä rakentamis- tai käyttövaiheen toimia suoritetaan. Taulukko Nord Stream -putkilinjojen rakentamis- ja käyttövaiheiden aiheuttamat sotilasalueisiin kohdistuvat vaikutukset Menetelmät ja käytetyt tiedot Suunniteltujen Nord Stream -putkilinjojen aiheuttamien sotilasalueisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi on suoritettu toteuttamalla seuraavat osavaiheet: vaikutusten kuvaus, vaikutusten merkityksen arviointi, vaihtoehtojen vertailu vaikutusten perusteella ja vaikutusten yhteenvedon laatiminen.

165 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku Sotilasalueisiin kohdistuvia vaikutuksia on arvioitu kahden kriteerin perusteella. Ensimmäinen arviointikriteeri on ollut sotilasalueiden ja putkilinjan suunnitellun reitin välinen etäisyys. Toinen arviointikriteeri on ollut vaikutusten kesto. Arviointi kattaa rakentamis- ja käyttövaiheen eri toimien aiheuttamat vaikutukset. Arvioinnissa käytetty taustamateriaali kerättiin Suomen puolustusvoimilta ja kansallisesta lainsäädännöstä. Myös puolustusministeriötä kuultiin asiassa. Sotilasalueita määrittävät koordinaatti- ja rajatiedot saatiin puolustusvoimilta. Sotilasalueiden ja Nord Stream -putkilinjojen etäisyydet ja risteämiskohdat on määritetty kyseisten tietojen perusteella. Puolustusministeriön kansallisen puolustuspolitiikan yksiköltä pyydettiin lausunto putkilinjojen mahdollisista vaikutuksista. Puolustusvoimien ja puolustusministeriön lisäksi sotilasalueita koskevaa taustatietoa kerättiin kansallisesta lainsäädännöstä Vaikutusten arviointi Tässä alaluvussa kuvaillaan vaikutukset vertailemalla vaihtoehtoa 1 nykytilanteeseen (vaihtoehtoon 0), ellei toisin ilmoiteta. Vaihtoehtojen 1 ja 2 sekä alavaihtoehtojen 1a / 2a välisiä eroja vertaillaan erillisessä luvussa. Arvioinnissa käsitellään vain Suomen hankealueella aiheutuvia vaikutuksia. Myös vaikutuskohteet on rajattu vain Suomen hankealueella oleviin kohteisiin (katso luku 7). Rakentamisen aikana aiheutuvat mahdolliset vaikutukset Rakentamisaikataulun mukaan putkilinjat lasketaan vuosina Rakennustyöt, joihin kuuluu putken laskua edeltävät ja sen jälkeen suoritettavat merenpohjan muokkaustoimet sekä itse putken lasku, suoritetaan useassa eri vaiheessa. Merenpohjan muokkaustoimista aiheutuvat sotilasalueisiin kohdistuvat vaikutukset liittyvät ki viaineksen kasaamisessa ja mahdollisessa sotatarvikkeiden raivaamisessa käytettävien alusten aiheuttamiin häiriöihin. Putkea laskettaessa aiheutuvat sotilasalueisiin kohdistuvat vaikutukset ovat pääasiassa putkenlaskualuksen ja tukialusten sotilasalueille aiheuttamia häi riöitä. Tukialukset ovat ankkureiden käsittelyaluksia (jos putken laskussa käytetään ankku rei den avulla asemoitavaa putkenlaskualusta) ja putken osia toimenpidealueelle toimittavia huoltoaluksia. Hankekuvauksen (katso luku 3.5.5) mukaan Suomen alueella käytetään kahdes ta kuuteen ankkureiden käsittelyalusta ja yhtä tai kahta putkiosia toimenpidealueelle toimittavaa alusta. Ankkurointiin tarvittava alue on laajuudeltaan x metriä. Sotilasalueiden käyttöön aiheutuvat rajoitukset Edellä mainitut toimet aiheuttavat sotilasalueisiin kohdistuvia haitallisia ja suoria vaikutuksia. Vaikutusten arvioidaan olevan haitallisia, koska ne rajoittavat joidenkin ampuma-alueiden käyttöä. Vaikutukset ovat suoria, koska ne häiritsevät sotilastoimia kyseisillä alueilla. Vaikutukset ovat kuitenkin myös palautuvia, paikallisia ja lyhytaikaisia. Vaikutukset ovat kokonaan palautuvia, koska rajoitusten voimassaolo päättyy, kun määrätyt rakennustyöt

166 548 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 8 päättyvät. Vaikutusten arvioidaan olevan paikallisia, koska ne rajoittuvat tiettyinä aikoina tietyille rajallisille alueille. Koska vaikutusten suuruusluokka on pieni, myös niiden merkitystä voidaan pitää pienenä. Vaikutuksen keston arvioidaan olevan lyhytaikainen, koska yksittäisillä sotilasalueilla suoritettavat toimenpiteet kestävät enintään muutamia vuorokausia. Yllä mainittuihin seikkoihin viitaten sotilasalueiden käyttöön aiheutuvien rajoitusten yleisten vaikutusten arvioidaan olevan vähäisiä. Vaikutusmekanismeja kuvaillaan tarkemmin seuraavassa. Vaikka Suomen puolustusvoimilla on Suomenlahdella useita sotilasalueita, vain muutamat niistä sijaitsevat suunniteltujen Nord Stream -putkilinjojen välittömässä läheisyydessä. Kaikki suoja-alueet ovat Suomen aluevesillä. Putkilinjaa lähimpänä olevan suoja-alueen, Upinniemen, etäisyys suunnitellusta putkilinjan reitistä on neljä kilometriä /290/. Raken ta misvaiheen aikana on kuitenkin tärkeää tietää suoja-alueiden sijainnit sekä niihin liittyvät ra joi tukset ja säännöt, vaikka varsinaisia toimenpiteitä ei suoritettaisikaan alueiden sisäpuolella. Kuten luvussa mainitaan, suoja-alueet ovat olennaisen tärkeitä Suomen kansalliselle turvallisuudelle ja alueelliselle valvonnalle /289, 290/. Suomenlahdella olevat ampuma-alueet ovat pääasiassa lähempänä putkilinjaa kuin suojaalueet. Useimmat ampuma-alueet ovat enintään kuuden kilometrin päässä putkilinjan reitistä. Putkilinjat kulkevat osittain ampuma-alueen Örö (D52) halki. Lisäksi Isosaaren (D24), Kuivasaaren (D25) ja Katajaluodon (D34) ampuma-alueet ovat putkilinjan reitin läheisyydessä (katso kuva 8.35) /291/. Nord Stream -putkilinjojen rakentamisvaiheen aikana puolustusvoimat eivät voi käyttää me - neillään olevien rakennustöiden läheisyydessä olevia ampuma-alueita siten, että hankkeel le aiheutuu vaaraa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tietyllä työskentelyalueella ei tiettynä aikajaksona voida suorittaa minkäänlaisia ammuntoja. Vaikutuksia arvioitaessa olen naisin tekijä on vaikutuksen kesto. Puolustusvoimat eivät ole määrittäneet tarkkoja aikara joja hyväksyttäville rajoitusjaksoille. Kaikki rajoitusjaksot käsitellään erikseen puolustusvoimien kanssa /291, 293/. On huomioitava, etteivät ampuma-alueiden käyttörajoitusten aiheuttamat vaikutukset ole luonteeltaan jatkuvia, koska rakennustöiden eri työvaiheet suoritetaan eri aikoina. Esimerkiksi sotatarvikkeiden raivaaminen suoritetaan eri ajankohtana kuin kiviaineksen kasaaminen, jota puolestaan suoritetaan ennen putken laskemista ja sen jälkeen. Sotatarvikkeiden raivaamisessa käytetyt alukset aiheuttavat sotilasalueisiin kohdistuvia häiriöitä vain, jos sotilasalueilla havaitaan sotilastarvikkeita. Lisäksi on huomioitava, että putkea laskettaessa putkenlaskualuksen vaikutusalue koostuu putkilinjan suunnitellusta reitistä sekä putkenlaskualuksen ankkurointialueesta, joka on laajuudeltaan 2000 x 2500 metriä. Putkilinjan suunniteltu reitti kulkee ampuma-alueen Örö (D52) halki (katso kuva 8.35) 18 kilometrin matkalla. Ampuma-alueella suoritettavia ammuntoja on rajoitettava rakennustöiden aikana, joihin kuuluvat sotatarvikkeiden raivaaminen, putkilinjan laskua edeltävä ja sen jälkeen suoritettava kiviaineksen kasaaminen ja itse putken laskeminen. Yksi merenpohjassa oleva sotatarvike, mahdollisesti sukellusveneidentorjuntakranaatti, on havaittu ampuma-alu eella

167 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku Örö (D52) ja joudutaan ehkä raivaamaan /298/. Sotilasalueilla ei kuitenkaan jouduta suorittamaan kiviaineksen kasaamista. Kiviaineksen kasaaminen saattaa silti aiheuttaa sotilasalueisiin kohdistuvia vaikutuksia putkilinjan suunnitellun reitin ulkopuolella, koska kiviainesta kuljettavien alusten on ehkä kuljettava sotilasalueiden halki. Hankekuvauksen (luku 3.5.5) mukaan putkenlaskualuksen etenemisnopeuden odotetaan sääolosuhteista riippuen olevan kahdesta kolmeen kilometriä vuorokaudessa. Putkenlaskun aiheuttamat ampuma-alueeseen Örö (D52) kohdistuvat vaikutukset kestäisivät näin ollen noin kuudesta yhdeksään vuorokautta. Kuva Suomenlahden suoja- ja ampuma-alueet, mukaan lukien Örön (D52), Katajaluodon (D34), Kuivasaaren (D25) ja Isosaaren (D24) ampuma-alueet. Suurempi kartta on esitetty kartaston kartassa MI-1-F. Laivaliikenteen lisäksi myös lentoliikenne vaikuttaa ampuma-alueisiin. Ammunnoissa käytettävien ampuma-alueiden ilmatila on ammuntojen aikana suljettu turvallisuussyistä. Seikka on huomioitava myös lennettäessä muiden kuin rakennustöiden läheisyydessä olevien ampuma-alueiden halki (esimerkiksi toimenpidealueelle tai siltä pois kulkeva helikopteriliikenne). Etukäteen ilmoittamaton ampuma-alueiden halki kulkeva lentoliikenne aiheuttaa ammuntojen keskeyttämisen ja tarpeettoman riskitilanteen /293/.

168 550 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 8 Puolustusvoimat eivät rajoita ampuma-alueiden käyttöä muulloin kuin ampumaharjoitusten aikana. Rakennustyöt eivät näin ollen vaikuta itse ampuma-alueisiin millään tavalla. Vaikutukset kohdistuvat ainoastaan ampuma-alueiden käyttöön /293/. Sotilasharjoituksia, joissa ei suoriteta ammuntaa, pidetään myös ampuma-alueiden ulkopuolella. Esimerkiksi Suomen laivasto suorittaa miinanlasku- ja navigointiharjoituksia Suomen aluevesillä ja Suomen talousvyöhykkeellä. Rakennustyöt voivat vaikuttaa harjoitustoimiin, sillä niitä ei voida suorittaa rakennusalueiden välittömässä läheisyydessä. Vaikutukset kohdistuvat pääasiassa sotaharjoitusten suunnitteluvaiheeseen, jolloin rakennusalueiden sijainnit on harjoitusalueita suunniteltaessa otettava huomioon. Putkenlaskualuksen ja suunniteltujen Suomen alueella olevien varastointi- ja järjestelyalueiden välinen huoltoliikenne ei ammuntojen lisäksi vaikuta muihin sotilastoimiin, koska huoltoliikenne voidaan rinnastaa Suomenlahden muuhun päivittäiseen laivaliikenteeseen /293/. Käyttövaiheen aikana aiheutuvat vaikutukset Nord Stream -putkilinjojen käyttövaiheessa aiheutuvat sotilasalueisiin kohdistuvat vaikutukset aiheutuvat pääasiassa putkilinjojen huollon edellyttämästä kiviaineksen kasaamisesta sekä putkilinjoilla ja niitä ympäröivillä alueilla suoritettavista seuranta- ja tutkimustoimenpiteistä. Sotilasalueiden käyttöön aiheutuvat rajoitukset Kaikki putkilinjan reitillä tai sen läheisyydessä suoritettavat toimet voivat häiritä sotaharjoituksia. Toisin sanoen mahdollisia kunnossapito- tai seurantatoimia suorittavat alukset voivat aiheuttaa rajoituksia toimenpidealueen läheisyydessä olevien sotilasalueiden käyttöön. Putkilinjojen käyttövaiheen ei kuitenkaan arvioida aiheuttavan merkittäviä sotilasalueisiin kohdistuvia vaikutuksia. Käyttövaiheen aikana aiheutuvat vaikutukset ovat samankaltaisia kuin rakennusvaiheen aikana mahdollisesti aiheutuvat vaikutukset. Käyttövaiheessa aiheutuvat vaikutukset ovat kuitenkin merkitykseltään vähäisempiä, koska niissä käytetään vähemmän aluksia ja toimenpiteet ovat usein kertaluonteisia. Jos putkilinjan kunnossapito edellyttää kiviaineksen kasaamista tai muita huoltotoimenpiteitä tai jos putkilinjaa on seurattava tai tutkittava, toimenpidealueiden läheisyydessä olevien ampuma-alueiden käyttöä voidaan joutua rajoittamaan toimenpiteiden ajaksi. Käyttövaiheen vaikutusten arvioidaan olevan haitallisia ja suoria. Kuten rakentamisvaiheen, myös käyttövaiheen mahdolliset vaikutukset ovat luonteeltaan palautuvia, paikallisia ja ly hytaikaisia. Koska vaikutusten suuruusluokka on pieni, myös niiden merkitystä voidaan pi tää vähäisenä. Yllä mainittuihin tekijöihin viitaten todetaan, että putkilinjan käyttövaiheen ai kana ei odoteta aiheutuvan merkittäviä sotilasalueisiin kohdistuvia vaikutuksia. Lisätietoja sotilasalueiden käytöstä käyttövaiheen aikana on seuraavassa. Merenalaisten putkilinjojen arvioidaan yleisesti ottaen aiheuttavan sukellusvenetoimintaan ja miinanlaskuharjoituksiin kohdistuvia vaikutuksia. Koska Suomen puolustusvoimilla ei ole sukellusveneitä, putkilinjasta aiheutuvien sukellusveneharjoituksiin Suomen talous vyö hyk-

169 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku keellä kohdistuvien vaikutusten arviointi on tarpeetonta. Suomen puolustusvoimilla ei myöskään ole erikseen määritettyjä miinanlaskuharjoitusalueita. Miinanlaskuharjoituksia suoritetaan yleensä Suomen aluevesillä, mutta joskus myös Suomen talousvyöhykkeellä. Harjoi tusmiinat eivät kuitenkaan sisällä räjähdysaineita, eivätkä ne vaikuta merenpohjassa oleviin kohteisiin. Miinat on lisäksi varustettu kellukkein, joiden avulla ne pystytään paikantamaan harjoitusten päätyttyä. Nord Stream -hankkeen käyttövaiheen ei näin ollen arvioida aiheuttavan miinanlaskuharjoituksiin kohdistuvia rajoituksia /293/. Suomen puolustusvoimien ampuma-alueilla ammunnoissa käyttämät ammukset ovat pintaammuksia tai ohjuksia, jotka eivät siten vaikuta merenpohjassa oleviin kohteisiin. On myös huomattava, että vaikka putkilinjan reitillä tai sen välittömässä läheisyydessä on ampuma-alueita, ammunnat eivät ulotu putkilinjaan saakka, koska asejärjestelmien kantama on putkilinjan ja ammuntapaikan välistä etäisyyttä lyhyempi. Ampuma-alueet on kuitenkin turvallisuussyistä määritetty riittävän laajoiksi. Putkihankkeen käyttövaiheen ei näin ollen arvioida aiheuttavan merkittäviä ampuma-alueilla suoritettaviin ammuntoihin kohdistuvia vaikutuksia /293/. Käyttövaiheen ei arvioida aiheuttavan muihin sotaharjoitustoimiin kohdistuvia vaikutuksia. Putkilinjoista käyttövaiheessa aiheutuva melu voi jossain määrin vaikuttaa vedenalaiseen tarkkailuun ja valvontaan. Putkilinjan aiheuttaman melun pääasialliset lähteet ovat kompressorit sekä putkissa ja putkilinjojen mutkissa virtaava kaasu. Lisätietoja käyttövaiheessa aiheutuvista meluvaikutuksista on luvussa Puolustusvoimat suorittaa putkilinjan aiheuttaman melun valvontajärjestelmään aiheuttamista vaikutuksista oman tutkimuksensa, jonka odotetaan valmistuvan vuoden 2008 lopussa /434/ Vaihtoehtojen vertailu Reittivaihtoehdon 2 (C16) aiheuttamat sotilasalueisiin kohdistuvat vaikutukset ovat samat kuin reittivaihtoehdon 1 (C14) aiheuttamat vaikutukset. Reitit ovat suurelta osin samat ja vaihtoehdon 2 läheisyydessä ei ole sotilasalueita niissä osissa, missä vaihtoehto 2 eroaa vaihtoehdosta 1. Alavaihtoehdon 1a / 2a aiheuttamat sotilasalueisiin kohdistuvat vaikutukset ovat samat kuin vaihtoehtojen 1 ja 2 aiheuttamat vaikutukset. Alavaihtoehto eroaa muista reiteistä vain lyhyellä matkalla Suomen alueen alussa. Sen alueen läheisyydessä, jolla vaihtoehdot 1 ja 2 erkanevat alavaihtoehdosta 1a / 2a, ei ole sotilasalueita Tietojen puute ja epävarmuustekijät Tässä arvioinnissa käytetty kansallinen lainsäädäntö on ajantasainen, minkä vuoksi käytettyihin tietoihin ei liity epävarmuustekijöitä. Henkilökohtaisten kuulemisten kautta saatujen tietojen tarkkuus ilmenee suhteessa Suomen viranomaisten antamaan palautteeseen.

170 552 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku Johtopäätökset Sotilasalueisiin kohdistuvien vaikutusten arvioidaan olevan paikallisia, koska putkilinjan reitti kulkee vain yhden ampuma-alueen halki ja koska putkilinjan suunnitellun reitin välittömässä läheisyydessä on vain muutamia ampuma-alueita. Hankkeen rakentamis- ja käyttövaiheissa aiheutuvien vaikutusten kesto rajoittuu aikaan, jolloin hanketoimia suorittavat alukset aiheuttavat häiriötä sotilasalueilla. Vaikutukset ovat näin ollen lyhytaikaisia ja palautuvia. Suomen puolustusvoimille ja puolustusministeriölle on ilmoitettu Nord Stream -hankkeesta ja sen mahdollisista vaikutuksista Suomen sotilasalueisiin. Putkilinjan ei odoteta aiheuttavan Suomen sotilasalueisiin tai Suomenlahdella suoritettaviin sotaharjoituksiin kohdistuvia merkittäviä vaikutuksia, koska Nord Stream AG ja Suomen puolustusvoimat ovat jatkuvassa keskinäisessä yhteydessä, mikä takaa, että hankkeen rakennustöiden (sotatarvikkeiden raivaaminen, kiviaineksen kasaaminen ja putken laskeminen) aikataulu ilmoitetaan puolustusvoimille hyvissä ajoin etukäteen. Reittivaihtoehtojen välillä ei ole eroja Nord Stream -putkilinjan aiheuttamien Suomen sotilasalueisiin kohdistuvien vaikutusten osalta. Taulukko Yhteenveto sotilasalueisiin kohdistuvista odotettavissa olevista vaikutuksista. Tästä taulukosta voidaan vetää johtopäätös, että putkilinjasta sotilasalueille aiheutuva vaikutus on vähäinen. Tarkempia tietoja on liitteessä II Nykyiseen infrastruktuuriin, suunniteltuihin infrastruktuurihankkeisiin ja luonnonvarojen hyödyntämiseen kohdistuvat vaikutukset Yleiskatsaus Tässä luvussa käsiteltävät infrastruktuurikohteet ja luonnonvarat ovat kaapeleita ja putkilinjoja, tuulivoimapuistoalueita ja maa-aineksen ottoalueita. Suomen hankealueella reittivaihtoehdon 1 (C14) varrella on 38 kaapeliristeystä, joista 22:ssa on käytössä oleva kaapeli. Suomen aluevesillä tai talousvyöhykkeellä ei tällä hetkellä ole tuulivoimapuistoja. Helsingin rannikon edustalle on myönnetty viisi maa-aineksen ottolupaa. Lisätietoja Suomen talousvyöhykkeen ja aluevesien infrastruktuurista ja luonnonvaroista on luvussa Kaapelit, mahdolli-

171 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku set tulevat tuulivoimapuistoalueet ja maa-aineksen ottoalueet on merkitty kartaston karttoihin IN-1-F ja IN-3-F Vaikutusmekanismit Olemassa oleviin tai suunniteltuihin infrastruktuurikohteisiin ja luonnonvarojen hyödyntämiseen kohdistuviksi arvioidut vaikutukset (taulukko 8.51) on määritetty tarkastelemalla hankkeen rakennus- ja käyttövaiheiden toimia sekä hankkeen mahdollisia vuorovaikutussuhteita infrastruktuurin ja luonnonvarojen käytön (taulukko 7.1), kanssa. Vaikutuskohteen ja suunniteltujen rakentamisvaiheen hanketoimien välinen vuorovaikutus liittyy pääasiassa kaapeleiden omistajien ja Nord Stream AG:n välisiin sopimusmenettelyihin sekä rakennustoimien mahdollisesti tuulivoimapuistoalueille tai maa-aineksen ottoalueille aiheuttamiin haittoihin. Häiriötä aiheutuu vain rakennusvaiheen aikana. Myös putkilinjan käyttövaihetta koskevia sopimuksia tarvitaan, jos putkilinja risteää kaapelin tai toisen putkilinjan kanssa. Uuteen infrastruktuuriin käyttövaiheen aikana kohdistuvat vaikutukset ovat palautumattomia, koska tuulivoimapuistojen suunnitteleminen tai luonnonvarojen hyödyntäminen joudutaan estämään pysyvästi putkikäytävän alueella. Taulukko Nord Stream -putkilinjan rakentamis- ja käyttövaiheiden aiheuttamat nykyiseen infrastruktuuriin ja luonnonvarojen hyödyntämiseen kohdistuvat vaikutukset.

172 554 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku Menetelmät ja käytetyt tiedot Arviointi on toteutettu suorittamalla seuraavat työvaiheet: tunnistettujen vaikutusten kuvaus, vaikutusten merkityksen arvioiminen, vaihtoehtojen vertailu vaikutusten perusteella ja vaikutusten yhteenvedon laatiminen. Vaikutukset, jotka kohdistuvat kaapeleihin, on arvioitu kaapeliristeysten määrän ja haittavaikutusten ehkäisemisen edellyttämien toimien osalta. Kaapeliristeyksissä käytettävät tekniset ratkaisut on kuvailtu luvussa (Hankkeen kuvaus). Vaikutukset, jotka kohdistuvat mahdollisiin tuulivoimapuistoalueisiin ja maa-aineksen ottoalueisiin on arvioitu alueiden ja putkilinjan suunnitellun reitin välisen etäisyyden perusteella. Suomenlahden laivaliikenteen lisääntyminen suunnitellun putkilinjan rakentamis- ja käyttövaiheissa on myös otettu arvioinnissa huomioon. Arviointi perustuu Marin Mätteknik AB:n vuosina suorittamaan meritutkimukseen sekä julkaisuihin, haastatteluihin ja Suomen viranomaisten kuulemisiin. Tuulivoimapuistoalueita koskevat tiedot perustuvat Uudenmaan, Itä-Uudenmaan, Kymenlaak son ja Varsinais-Suomen maakuntaliittojen maankäyttösuunnitelmiin. Myös alustavia tutkimustuloksia eräiden alueiden soveltuvuudesta tuulivoimapuistokäyttöön on hyödynnetty. Maa-aineksen ottoalueita koskevat tiedot ovat peräisin Länsi-Suomen ympäristökeskukselta, joka on maa-aineksen ottolupia myöntävä viranomainen. Tämän lisäksi apuna on käytetty asiantuntijalausuntoja Vaikutusten arviointi Tässä alaluvussa kuvaillaan vaikutukset vertailemalla vaihtoehtoa 1 nykytilanteeseen (vaihtoehtoon 0), ellei toisin ilmoiteta. Vaihtoehtojen 1 ja 2 sekä alavaihtoehtojen 1a / 2a välisiä eroja vertaillaan erillisessä luvussa. Arvioinnissa käsitellään vain Suomen hankealueella aiheutuvia vaikutuksia. Myös vaikutuskohteet on rajattu vain Suomen hankealueella oleviin kohteisiin (katso luku 7). Rakentamisen aikana aiheutuvat mahdolliset vaikutukset Rakentamisaikataulun mukaan putkilinjat lasketaan vuosina Rakennustyöt, joihin kuuluu putken laskua edeltävät ja sen jälkeen suoritettavat merenpohjan muokkaustyöt sekä itse putkenlasku, suoritetaan useassa eri vaiheessa. Sopimukset kaapeleiden omistajien kanssa Olemassa olevat kaapelit ja putkilinjat otetaan huomioon rakennussuunnitelmissa. Raken nustoimet suoritetaan kaapeleita ja putkilinjoja vahingoittamatta. Rakennustoimiin kuuluu sotatarvikkeiden raivaamista, kiviaineksen kasaamista, putkien laskemista merenpohjaan ja ankkureiden käsittelyä. Kaikki mainitut toimet voivat teoriassa aiheuttaa olemassa oleviin kaapeleihin tai putkilinjoihin kohdistuvia vaikutuksia.

173 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku On huomattava, että sotatarvikkeiden raivaamisessa käytettäviä menettelyitä ei tätä selostusta laadittaessa ollut vielä määritetty. Raivaamisessa käytettävistä menettelyistä riippumatta sotatarvikkeiden käsittelyyn sisältyy riskejä. On myös huomattava, että kaapeleiden sijainnit otetaan huomioon suunniteltaessa putkenlaskualuksen ankkureiden käsittelyä. Näin varmistetaan, ettei ankkureiden käsittely vahingoita kaapeleita. Lisäksi on huomattava, että Viron ja Suomen välisen Baltic Connector -kaasuputkihankkeen tämän hetkisen tilanteen ja aikataulun huomioiden Baltic Connector -putkilinjaa ei todennäköisesti tulla rakentamaan ennen Nord Stream -putkilinjan putkien laskemista. Olemassa olevien kaapelien sijainti on selvitetty, ja kaikki tarpeelliset lievennys- ja suojaustoimet toteutetaan ennen rakennusvaiheen alkamista /298/. Kaapeliristeyksien suunnittelussa noudatetaan Nord Stream AG:n ja kaapelinomistajien välisiä erillisiä sopimuksia. Risteykset suunnitellaan risteyspaikan olosuhteet huomioiden. Lisätietoja sopimusmenettelystä on luvussa (Hankkeen kuvaus). Sopimusmenettely on ainoa rakentamisvaiheessa kaapeliristeyksiin kohdistuvaksi suunniteltu vaikutus. Jos kaapeliristeysten rakentamisessa noudatetaan määritettyjä teknisiä menettelyitä, kaapelit eivät vahingoitu. Kaapeliristeyksissä käytettävät tekniset ratkaisut on kuvailtu luvussa (Hankkeen kuvaus). Edellä mainituista seikoista huolimatta on olemassa riski, että kaapelit vahingoittuvat siten, että niihin liitetyillä alueilla tapahtuu teleliikenteen ja energian jakelun katkoksia. Lisätietoja tästä riskistä on luvussa 9. Tuulivoimapuistoalueisiin kohdistuvat häiriövaikutukset Rakentamisvaiheen aikana suoritettavat toimet voivat aiheuttaa tuulivoimapuistoalueisiin koh distuvia häiriövaikutuksia. Tällä hetkellä Suomella ei kuitenkaan ole tuulivoimapuistoja Suomenlahdessa, eikä alueelle ole suunnitteilla tuulivoimapuistoja putkilinjan rakentamisvaiheen aikana. Näin ollen tässä arvioinnissa keskitytään vain mahdolliseen tilanteeseen, jossa tuulivoimapuistoa ja Nord Stream -putkilinjoja rakennetaan samanaikaisesti. Arvioitavat hanketoimet ovat sotatarvikkeiden raivaaminen, kiviaineksen kasaaminen ja putken laskeminen merenpohjaan. Rakennustöiden mahdollinen vaikutus olisi haitallinen ja suora, koska toimenpiteet aiheuttaisivat suoria tuulivoimapuistoalueisiin kohdistuvia häiriövaikutuksia. Vaikutusten arvioidaan olevan palautuvia ja paikallisia. Vaikutukset olisivat palautuvia ja lyhytaikaisia, koska häiriövaikutukset loppuisivat toimenpiteiden päättyessä. Lisäksi vaikutukset olisivat paikallisia, koska ne rajoittuisivat tiettyyn tuulivoimapuistoalueeseen. Edellä esitettyjen seikkojen perusteella arvioidaan, ettei tuulivoimapuistoalueilla suoritettaviin rakennustöihin kohdistuvia merkittäviä vaikutuksia aiheutuisi. Vaikutusmekanismit ja rakentamisvaiheen aikana toteutettaviksi suunnitellut toimet kuvataan seuraavassa. Uudenmaan maakunnan maankäyttösuunnitelmassa on yksi suunniteltu tuulivoimapuistoalue. Sotatarvikkeiden raivaaminen ei aiheuta kyseiseen alueeseen kohdistuvia vaikutuksia,

174 556 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 8 vaikka tuulivoimapuisto rakennettaisiin samanaikaisesti putkilinjojen rakentamisen kanssa tai ennen putkilinjojen rakentamista, koska hankealueen ja mahdollisen tuulivoimapuistoalueen etäisyys on suuri (20 kilometriä). Kuten luvussa on kuvailtu, meren pohjassa olevia sotatarvikkeita etsittiin tutkimuskäytävästä, joka ulottuu 25 metriä molempien putkilinjojen (sekä luoteisen että kaakkoisen linjan) reittien molemmille puolille. Sotatarvikkeiden raivaaminen kohdistuu tässä tutkimuskäytävässä oleviin sotatarvikkeisiin /300/. Myös kiviaineksen kasaamistyöt suoritetaan 20 kilometrin päässä mahdollisesta tuulivoimapuistoalueesta. Ainoa tapa, jolla kiviaineksen kasaaminen voi aiheuttaa tuulivoimapuiston rakennustöihin kohdistuvia häiriövaikutuksia, on häiriövaikutusten aiheutuminen kiviainesta kuljettavien alusten liikennöinnistä. Kiviaineksen kasaamisen aiheuttama laivaliikenteen lisäys on kuitenkin Suomenlahden tavanomaisen liikennemäärän puitteissa. Kiviaineksen kasaamisen ei arvioida aiheuttavan mahdollisiin tuulivoimapuistoalueisiin kohdistuvia vaikutuksia. Putken laskemisesta aiheutuvia vaikutuksia voidaan verrata kiviaineksen kasaamisesta ai heutuviin vaikutuksiin. Putkenlaskualus ja putken osia toimittavat alukset eivät aiheuta tuulivoimapuistoalueisiin kohdistuvia häiriövaikutuksia. Putken laskemisen ei siis arvioida aiheuttavan mahdollisiin tuulivoimapuistoalueisiin kohdistuvia vaikutuksia. Maa-aineksen ottamiseen kohdistuvat vaikutukset Suomen aluevesille on Helsingin rannikon edustalle myönnetty viisi maa-aineksen ottolupaa. Alueiden etäisyydet putkilinjojen suunnitellusta reitistä ovat kilometriä /28, 435/. Voidaan odottaa, että maa-aineksen ottoon liittyvät toimet ovat meneillään mainituilla alueilla myös Nord Stream -putkilinjojen rakentamisvaiheen aikana. Putkilinjojen rakennustöiden aiheuttamat maa-aineksen ottoalueisiin kohdistuvat vaikutukset ovat samanlaisia kuin putkilinjojen rakennustöiden aiheuttamat tuulivoimapuistoalueisiin kohdistuvat vaikutukset. Sotatarvikkeiden raivaaminen, kiviaineksen kasaaminen ja putken laskeminen merenpohjaan voivat vaikuttaa maa-aineksen ottoalueisiin. Mahdolliset rakennusvaiheen aikana aiheutuvat vaikutukset ovat haitallisia ja suoria, koska toimenpiteet aiheuttavat suoria maa-aineksen ottoalueisiin kohdistuvia häiriövaikutuksia. Vaikutusten arvioidaan olevan palautuvia ja paikallisia. Vaikutukset ovat lisäksi lyhytaikaisia, koska häiriövaikutukset loppuisivat toimenpiteiden päättyessä. Vaikutukset ovat paikallisia, koska häiriövaikutukset rajoittuvat tietylle alueelle. Yllä esitettyjen seikkojen perusteella vaikutuksen merkitystä voidaan pitää pienenä. Maa-aineksen ottoalueisiin kohdistuvia merkittäviä vaikutuksia ei odoteta aiheutuvan. Vaikutusmekanismit ja rakentamisvaiheen aikana toteutettaviksi suunnitellut toimet kuvataan seuraavassa. Sotatarvikkeiden raivaamisen ei odoteta aiheuttavan maa-aineksen ottoalueisiin kohdistuvia vaikutuksia, koska sotatarvikkeita raivataan vain käytävässä, joka ulottuu 25 metriä molempien putkilinjojen sivuille.

175 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku Kiviaineksen kasaaminen ei vaikuta maa-aineksen ottoalueisiin, koska putkilinjan reitin ja maa-aineksen ottoalueiden välinen etäisyys on merkittävän suuri. Ainoa tapa, jolla kiviaineksen kasaaminen voi aiheuttaa maa-aineksen ottoalueisiin kohdistuvia häiriövaikutuksia, on häiriövaikutusten aiheutuminen maa-aineksen ottoalueen läheisyydessä kulkevien kiviainesta kuljettavien alusten liikennöinnistä. Koska huoltoaluksista aiheutuva laivaliikenteen lisäys on kuitenkin alueen normaalin liikennemäärän puitteissa, kiviaineksen kasaamisen ei arvioida aiheuttavan vaikutuksia, jotka kohdistuvat maa-aineksen ottoalueisiin /28, 435/. Jos maa-ainesta otetaan arvioiduilla alueilla putkien laskemisen aikana, putkien osia toimittavien huoltoalusten kulku voi aiheuttaa jonkin verran maa-aineksen ottoalueisiin kohdistuvia häiriövaikutuksia. Koska huoltoalusten aiheuttama laivaliikenteen lisäys on kuitenkin alueen normaalin liikennemäärän puitteissa, putken laskemisen ei katsota aiheuttavan merkittäviä maa-aineksen ottoalueisiin kohdistuvia vaikutuksia /435/. Käyttövaiheen aikana aiheutuvat vaikutukset Sopimukset kaapeleiden omistajien kanssa Nord Stream -putkilinjan käyttövaiheen aikana suoritettava putkilinjan kunnossapitoon liittyvä kiviaineksen kasaaminen voi aiheuttaa kaapeleihin ja muihin putkilinjoihin kohdistuvia vaikutuksia. Putkilinjan kunnossapidon vuoksi tapahtuvan kiviaineksen kasaamisen aikana kaapelit ja muut putkilinjat on otettava huomioon samalla tavalla kuin rakentamisvaiheen aikana. Sellaises ta kiviaineksen kasaamisesta, jolla voi olla vaikutuksia kaapeleihin, on sovittava erikseen Nord Stream AG:n ja kaapeleiden omistajien välisissä sopimuksissa (katso luku 3.5.4). Kaapeleiden ja putkilinjojen sijainnit selvitetään, ja kaikki tarpeelliset lievennys- ja suojaustoimet suunnitellaan ennalta. Putkilinjan kunnossapitoon liittyvässä kiviaineksen kasaamisessa käytettävät tekniset menetelmät ovat samat kuin rakennusvaiheessa suoritettavassa kiviaineksen kasaamisessa käytettävät menetelmät (katso luku 3.5.3). Merenpohjan käyttö rajoittaa mahdollisia tuulivoimapuistoalueita Putkilinjan käyttövaiheen aikana Nord Stream -putkilinjojen olemassa olo fyysisenä rakennelmana merenpohjassa sekä putkissa virtaava kaasu estävät tuulivoimapuistojen rakentamisen putkikäytävän alueelle. On huomattava, ettei putkilinjan reitin läheisyydessä olevien avomerialueiden soveltuvuutta tuulivoimapuistoalueiksi ole tutkittu. Lähin alue, jonka tuulivoimapuistoksi soveltuvuutta on tutkittu, sijaitsee 14 kilometrin päässä putkilinjan suunnitellusta reitistä. Tuulivoimaloiden ympärille perustettavien turva-alueiden koko perustuu voimalasta mahdollisesti irtoavien osien vaikutukseen. Turva-alueen koko voidaan laskea kaavalla 1,5 x (voimalan korkeus + roottorin le veys). Esimerkiksi 5 megawatin turbiinin, mikä on suurin tällä hetkellä käytössä oleva avomeriturbiinikoko, turva-alue on metriä. Etäisyys on huomattavasti pienempi kuin Nord Stream -putkilinjojen etäisyys mahdollisesta tuulivoimapuistoalueesta /300, 301, 436/.

176 558 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 8 Suunnitellun putkilinjan aiheuttamat putkikäytävän läheisyyteen mahdollisesti rakennettaviin tuulivoimapuistoihin kohdistuvat vaikutukset esitetään seuraavassa. Putkilinjat fyysisenä rakennelmana merenpohjassa aiheuttavat mahdolliseen tuulivoimapuistoon kohdistuvan haitallisen ja suoran vaikutuksen, koska tuulivoimapuistoa ei voida rakentaa putkilinjan reitin läheisyyteen. Vaikutus on palautumaton ja sen kesto on pysyvä, koska putkilinjojen reittiä ei voi muuttaa sen jälkeen, kun ne on otettu käyttöön. Vaikutus on luonteeltaan paikallinen, koska vaikutus rajoittuu putkilinjan reittiin eikä ulotu muihin Suomenlahden alueisiin. Vaikutuksen yleisen merkityksen arvioidaan olevan vähäinen, koska alue, jota rajoitukset koskevat, on verrattain pieni. On myös huomattava, että veden syvyys putkilinjojen suunnitellulla reitillä on vähintään 45 metriä, useimmilla alueilla metriä. Nykyisellä teknologialla tuulivoimaloiden rakentaminen alueille, joilla veden syvyys on yli 20 metriä, ei ole taloudellisesti kannattavaa /305/. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan kelluvat tuulivoimapuistot tulevat tulevaisuudessa yleistymään (katso luku ). Kelluvia tuulivoimapuistoja voidaan rakentaa kauemmas rannikosta ja syvemmille alueille kuin perinteisiä tuulivoimaloita. On mahdollista, että kelluvia tuulivoimapuistoja voidaan perustaa myös Suomen talousvyöhykkeelle putkilinjan reitin läheisyyteen. Vaikka tuulivoimapuistot ovat kelluvia, ne on ankkuroitava merenpohjaan. Ankkureita ei kuitenkaan voida sijoittaa putkilinjan reitille. Tällä tavoin Nord Stream -putkilinjat rajoittavat alueen käytettävyyttä kelluvien tuulivoimapuistojen rakentamiseen /304, 305/. Merenpohjan käyttö rajoittaa mahdollisia maa-aineksen ottoalueita Putkilinjojen olemassa olo fyysisenä rakennelmana merenpohjassa ja niissä virtaava kaasu rajoittavat alueen käyttöä maa-aineksen ottoalueena putkilinjojen käyttövaiheen aikana. On huomattava, että tällä hetkellä putkilinjan reitin läheisyydessä ei ole maa-aineksen ottoalueita. Putkilinjan käyttövaiheessa ei näin ollen aiheudu merkittäviä maa-aineksen ottoalueisiin kohdistuvia vaikutuksia. Geologinen tutkimuskeskus on arvioinut riskin, että Nord Stream -putkilinjojen rakentaminen vaikeuttaisi tai rajoittaisi hiekka- ja soramuodostumien hyödyntämistä Suomenlahdessa. Alustavat tutkimukset ovat osoittaneet, että Suomen talousvyöhykkeessä voi olla pohjakerrostumia, joiden talteenotto on kannattavaa /306/. Suunnitellun putkilinjan aiheuttamat vaikutukset, jotka kohdistuvat putkilinjan reitin läheisyyteen mahdollisesti perustettaviin maa-aineksen ottoalueisiin, on arvioitu seuraavassa. Nord Stream putkien olemassa olo fyysisenä rakenteena merenpohjassa aiheuttaa mahdollisiin maa-aineksen ottoalueisiin kohdistuvan haitallisen ja suoran vaikutuksen, koska maa-aineksen ottamista ei voida suorittaa putkilinjojen läheisyydessä. Suunnitellut putkilinjat siis rajoittavat maa-aineksen ottoa, ja rajoittava vaikutus on luonteeltaan suora. Vaikutus on palautumaton ja kestoltaan pysyvä, koska putkilinjan reittiä ei voida muuttaa enää sen

177 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku jälkeen, kun putkilinja otetaan käyttöön. Vaikutus on kuitenkin paikallinen, koska se rajoittuu suunnitellun putkilinjan reittiin eikä ulotu Suomenlahden muihin alueisiin. Siinä tapauksessa, että putkilinjojen läheisyyteen perustetaan maa-aineksen ottoalue, on Nord Stream AG:tä kuultava putkilinjojen edellyttämän turva-alueen laajuuden määrityskysymyksessä. Nykyisin maa-aineksen talteenotto voidaan saada taloudellisesti kannattavaksi vain, jos veden syvyys on enintään metriä. Pienin syvyys putkilinjojen reitillä Suomen alueella on 45 metriä, ja valtaosa reitistä kulkee metrin syvyydessä. Tulevaisuudessa maaaineksen talteenotto voi kuitenkin olla mahdollista myös nykyistä suuremmista syvyyksistä /307/. Yhteenvetona voidaan todeta, että Nord Stream -putkilinjat voivat aiheuttaa joitakin mahdollisiin maa-aineksen ottoalueisiin kohdistuvia vaikutuksia Suomen talousvyöhykkeellä, sillä ne estävät maa-aineksen talteenoton putkikäytävässä. On kuitenkin huomioitava, että putkilinjaa ympäröivä turva-alue on verrattain kapea. Lisäksi valtaosa putkilinjan Suomen alueella kulkevasta reitistä on niin syvällä, ettei maa-aineksen talteenotto alueelta ole nykytilanteessa kannattavaa. Nord Stream -putkilinjojen aiheuttaman maa-aineksen talteenottoon kohdistuvan vaikutuksen arvioidaan näin ollen olevan vähäinen. Vaikutuksen lieventämiseksi ei ole erityisiä keinoja. Koska vaikutuksen laajuus on paikallinen ja sen merkitys on vähäinen, erityisiä lievennystoimia ei tarvita Reittivaihtoehtojen vertailu Ainoat erot suunniteltujen Nord Stream -putkilinjojen reittivaihtojen aiheuttamissa vaikutuksissa, jotka kohdistuvat nykyisiin tai suunniteltuihin infrastruktuurikohteisiin tai luonnonvarojen hyödyntämiseen, liittyvät kaapeliristeyksiin. Eräs alueella olevista käytöstä poistetuista kaapeleista (Jollas Leningrad) risteää molempien putkilinjojen kanssa reittivaihtoehdossa 2 (C16) kolme kertaa, kun taas reittivaihtoehtoa 1 noudatettaessa putkilinjat risteävät kaapelin kanssa vain kerran. Alavaihtoehdossa 1a / 2a kaapeliristeyksiä on kummankin putkilinjan reitillä vain yksi vähemmän kuin reittivaihtoehdoissa 1 ja 2. Alavaihtoehdon 1a / 2a suunniteltu reitti ei risteä venäläisen UCCBF-sotilaskaapelin kanssa /299/. Suunnitellun putkilinjan reittivaihtoehtojen 1 ja 2 etäisyys lähimpään alueeseen, jonka soveltuvuutta tuulivoimapuiston rakentamiseen on tutkittu, on sama (14 kilometriä). Molempien reittivaihtoehtojen etäisyys lähimpään maa-aineksen ottoalueeseen on niin ikään sama (18-26 kilometriä). Vaihtoehtojen 1 ja 2 ja alavaihtoehdon 1a / 2a aiheuttamien tuulivoimapuistoalueisiin ja luonnonvarojen hyödyntämiseen kohdistuvien vaikutusten välillä ei ole eroa, koska alueilla, joilla vaihtoehdot eroavat toisistaan, ei ole tuulivoimapuistoalueita tai maa-aineksen ottoalueita. Nord Stream -putkilinjat eivät risteä muiden putkilinjojen kanssa Suomen talousvyöhykkeellä. Suunniteltu Baltic Connector -putkilinja tulee risteämään Nord Stream -putkilinjojen kanssa, mikäli se toteutetaan nykyisten suunnitelmien mukaisesti. Baltic Connector -putkilinjan suunniteltu reitti on esitetty luvussa

178 560 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku Tietojen puute ja epävarmuustekijät Tutkimuksissa havaittiin kaksi tunnistamatonta kaapelia, joiden tilaa tai omistajaa ei saatu selville. Kaapeleita koskevia lisätietoja ei ole löydetty. Tällä hetkellä ei tiedetä tarkkaan sellaisten sotatarvikkeiden määrää, jotka voivat vaurioittaa nykyisiä kaapeleita, jos sotatarvikkeita joudutaan raivaamaan putkilinjojen suunniteltujen reittien läheisyydessä olevien kaapeleiden lähellä. Sotatarvikkeiden raivaustapaa ei ole vielä päätetty lopullisesti Johtopäätökset Kaapeliristeysten teknisen suunnittelun ja Nord Stream AG:n ja kaapeleiden omistajien välisten sopimusten avulla varmistetaan, ettei kaapeleihin kohdistu haittavaikutuksia Nord Stream -putkilinjojen rakentamis- ja käyttövaiheissa. Putkilinjat ovat turvallisen etäisyyden päässä nykyisistä maa-aineksen ottoalueista ja alueista, joiden soveltuvuutta tuulivoimapuistoiksi on tutkittu. Rakennustöiden ei arvioida aiheuttavan merkittäviä näihin alueisiin kohdistuvia vaikutuksia. Tärkeimmät lievennystoimet, joiden avulla nykyisiin ja suunniteltuihin infrastruktuurikohteisiin kohdistuvien vaikutusten aiheutuminen estetään, on toteutettu Nord Stream -putkilinjojen suunnitteluvaiheessa. Kun reitillä on havaittu nykyisiä tai suunniteltuja infrastruktuurikohteita, kuten kaapeleita, mahdolliset ristiriita- ja häiriötilanteet on arvioitu ja suunnitelmia on mahdollisuuksien mukaan muutettu. Suomenlahdessa tapahtuvan luonnonvarojen hyödyntämisen odotetaan lisääntyvän. Nord Stream -putkilinja ei vaikuta tulevaisuudessa suoritettavaan luonnonvarojen hyödyntämiseen merkittävästi, koska mahdolliset turva-alueet rajoittuvat putkilinjan reittiin, mikä on koko Suomenlahden mittakaavassa hyvin pieni alue. Yleisellä tasolla merkittäviä vaikutuksia ei arvioida aiheutuvan.

179 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku Taulukko Yhteenveto nykyiseen tai suunniteltuun infrastruktuuriin kohdistuvista odotettavissa olevista vaikutuksista. Tästä taulukosta voidaan vetää johtopäätös, että putkilinjasta nykyiselle tai suunnitellulle infrastruktuurille aiheutuva vaikutus on vähäinen. Tarkempia tietoja on liitteessä II. Vaikutuskohde Hankkeen vaihe Vaikutus Toiminto Vaikutuksen merkitys Sotatarvikkeiden raivaaminen Sopimukset kaapeleiden omistajien kanssa Kiviaineksen kasaaminen Putken laskeminen merenpohjaan Ei vaikutusta vähäinen Ankkureiden käsittely Nykyinen infrastruk tuuri, suunni tellut infra struktuurihankkeet ja luonnonvarojen hyödyntäminen Rakentaminen Tuulivoimapuistoalueisiin kohdistuvat häiriövaikutukset Maa aineksen ottamiseen kohdistuvat vaikutukset Sopimukset kaapeleiden omistajien kanssa Sotatarvikkeiden raivaaminen Kiviaineksen kasaaminen Putken laskeminen merenpohjaan Sotatarvikkeiden raivaaminen Kiviaineksen kasaaminen Putken laskeminen merenpohjaan Putkilinjan kunnossapi toon liittyvä kiviaineksen kasaaminen (tarvittaessa) Ei vaikutusta Ei vaikutusta Ei vaikutusta vähäinen Käyttö Merenpohjan käyttö rajoittaa mahdollisia tuulipuistoalueita Merenpohjan käyttö rajoittaa maa aineksen ottoalueita Putkilinja fyysisenä rakennelmana merenpohjassa ja kaasun virtaus putkissa Vähäinen Vähäinen ei vaikutusta Kulttuuriperintöön kohdistuvat vaikutukset Yleiskatsaus Itämeressä olevat kulttuuriperintökohteet liittyvät pääasiassa laivahylkyihin ja veden alle jääneisiin kivikautisiin asutusalueisiin. Suomen talousvyöhykkeellä olevat kulttuuriperintökohteet ovat pääasiassa laivojen hylkyjä. Suomen talousvyöhykkeellä ei ole merenpohjassa olevia kivikautisia asutusalueita. Suomen hankealueelta on tunnistettu kaikkiaan 18 mahdollista kulttuuriperintökohdetta. Lisätietoja Suomen hankealueella olevista kulttuuriperintökohteista on luvussa Putkilinjojen reitin läheisyydessä olevat kulttuuriperintökohteet on esitetty kartaston kartassa CU 1 F Vaikutusmekanismit Kulttuuriperintökohteisiin kohdistuviksi arvioidut vaikutukset (taulukko 8.53) on määritetty tarkastelemalla hankkeen rakennus ja käyttövaiheiden toimia sekä hankkeen mahdollisia vuorovaikutussuhteita kulttuuriperintökohteiden (taulukko 7.1), kanssa putkilinjan reitillä. Kulttuuriperintökohteiden ja suunniteltujen rakentamis ja käyttövaiheen hanketoimien välinen vuorovaikutus liittyy pääasiassa kulttuuriperintökohteiden vahingoittumiseen esimerkiksi ammusten raivaamisen tai kiviaineksen sijoittamisen aiheuttamien hylkyjen mekaanisten vaurioiden vuoksi. Myös rakentamisvaiheessa käytettävän putkenlaskualuksen ankkurit voivat vaikuttaa merenpohjassa oleviin kulttuuriperintökohteisiin.

180 562 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 8 Taulukko Suunniteltujen hanketoimien mahdolliset vaikutukset toimenpiteiden ja vaikutuskohteen välisinä vuorovaikutuksina. Vaikutukset on jaoteltu mahdollisiin rakennusvaiheen aikana aiheutuviin vaikutuksiin ja mahdollisiin käyttövaiheen aikana aiheutuviin vaikutuksiin Menetelmät ja käytetyt tiedot Nord Stream hankkeen vaikutuksia kulttuuriperintökohteisiin on arvioitu ensisijaisesti Mu seoviraston suorittamana asiantuntija arviointina /315, 317/. Arviointi perustuu viistokaikuluotaimilla ja kauko ohjatuilla videonauhoittavilla ROV laitteilla kerättyyn tutkimusaineistoon, jota on täydennetty Museovirastolta ja muilta osapuolilta saaduilla tiedoilla. Viistokaikuluotain on parhaita hylkyjen paikantamisen välineitä. Suurikokoiset hylyt ja hylyt, joiden profiili on korkea, havaitaan viistokaikuluotaimella helposti. Pienemmät ja/tai huonokuntoisemmat hylyt sen sijaan ovat vaikeampia paikantaa, varsinkin, jos hylyt sijaitsevat alueilla, joilla merenpohja on epätasaista (harjanteista tai lohkareista). Sedimenttien kokonaan peittämiä hylkyjä ei viistokaikuluotaintutkimuksilla voida havaita. Viistokaikuluotaimen tehokkuus hylkyjen paikantamisessa riippuu merkittävästi myös käytetystä taajuudesta. Putkilinjan välittömässä läheisyydessä olevat hylyt on dokumentoitu kauko ohjattavilla ROV laitteilla tehtyjen videonauhoitusten avulla, jotta niiden arkeologinen merkitys on pystytty arvioimaan. Kulttuuriperintökohteita on etsitty putkilinjojen reittivaihtoehtoja ympäröivän kaksi kilometriä (kokonaisleveys) leveän käytävän alueelta. Alue vastaa laajinta aluetta, jolla rakentamisvaiheen aikana käytettävät ankkurit tulevat vaikuttamaan Vaikutusten arviointi Tässä alaluvussa kuvaillaan vaikutukset vertailemalla vaihtoehtoa 1 nykytilanteeseen (vaihtoehtoon 0), ellei toisin ilmoiteta. Vaihtoehtojen 1 ja 2 sekä alavaihtoehdon 1a / 2a välisiä eroja vertaillaan erillisessä luvussa. Arvioinnissa käsitellään vain Suomen hankealueella aiheutu

181 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku via vaikutuksia. Myös vaikutuskohteet on rajattu vain Suomen hankealueella oleviin kohteisiin (katso luku 7). Rakentamisen aikana aiheutuvat mahdolliset vaikutukset Merenpohjassa olevien kulttuuriperintökohteiden (hylkyjen) mekaaninen vaurioituminen Kulttuuriperintökohteisiin voi kohdistua mekaanisia vaurioita aiheuttavia vaikutuksia seuraavien toimien seurauksena: sotatarvikkeiden raivaaminen, kiviaineksen kasaaminen, putkien laskeminen merenpohjaan ja ankkureiden käsittely. Jos putkilinjan vaikutusvyöhykkeessä on kulttuuriperintökohteita ja putkilinja rakennetaan niiden päälle, putken laskeminen voi vahingoittaa kohteita ja jokatapauksessa estää kohteiden tutkimisen putkilinjan käyttöiän aikana. Tällaisia putkien laskemisen aiheuttamia vaikutuksia pidetään haitallisina, suorina ja pysyvinä. Putkilinjan reitillä (reittivaihtoehto 1) on havaittu yksi hylky, joka sijaitsee täsmälleen putkikäytävässä. Museoviraston mukaan kyseessä ei kuitenkaan ole historiallisesti arvokas kohde, koska useita samanlaisia aluksia tunnetaan entuudestaan. Myös ankkurointi voi vahingoittaa hylkyjä. Pienetkin alukset saavat aikaan suuria ankkurei hin kohdistuvia voimia, ja hylkyihin tarttuessaan ankkurit voivat aiheuttaa niille merkittäviä vahinkoja /437/. Aiheutuvat vaikutukset ovat tällöin sekä suoria että palautumattomia. Vaiku tusten suoruus on ilmeistä, koska ankkurivoimat voivat hajottaa hylkyjen rakennetta. Hylkyihin ajan myötä kohdistuvat voimat lisäksi heikentävät niiden rakenteita ja nopeuttavat rakenteiden sortumista. Metallirunkoisten hylkyjen tapauksessa ankkurit nopeuttavat hylkyjen rakenteita heikentävää ruostumista paljastamalla teräsosia tai -kerroksia, jotka eivät ole vielä ruostuneet. Ankkurit voivat näin ollen aiheuttaa sekä suoria että välillisiä vaikutuksia. Aiheutuvat vauriot ovat pysyviä. Jotta ankkuroinnin aiheuttamat haittavaikutukset vältettäisiin, putkenlaskualus noudattaa ennalta määritettyjä ankkurointikuvioita alueilla, joilla kulttuuriperintökohteita tiedetään olevan. Putkilinjan laskeminen suoritetaan todennäköisimmin käyttäen ankkureiden avulla asemoitavaa putkenlaskualusta. Ankkureiden avulla asemoitavan putkenlaskualuksen asemointijärjestelmä koostuu kahdestatoista ankkurista, joista kukin painaa noin 25 tonnia /438/. Putkenlaskualusta avustaa joukko muita aluksia, jotka voivat myös käyttää ankkureita. Ankkurointikäytävän (alueen, jolle ankkureita lasketaan) leveys vaihtelee veden syvyyden mukaan. Veden syvyyden ollessa 50 metriä ankkurointikäytävän kokonaisleveys on noin 1,7 kilometriä. Jos veden syvyys on 100 metriä, ankkurointikäytävän leveys on noin kaksi kilometriä /438/. Ankkurointikuviot on esitetty kuvassa Kukin väri kuvaa yhtä ankkurointikokoonpanoa. Pisteviivat kuvaavat ankkureiden vaijereita. Ankkureita siirretään yhdestä ankkurointikuviosta seuraavaan putkenlaskualuksen liikkuessa eteenpäin.

182 564 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 8 Kuva Ankkurointikuvio veden syvyyden ollessa 50 metriä. Kukin väri kuvaa yhtä ankkurikokoonpanoa. Kiviainesta kasataan sekä ennen putken laskua että sen jälkeen. Ennen putken laskemista suoritettavalla kiviaineksen kasaamisella pyritään välttämään liian pitkiä vapaita jännevälejä, kun taas putken laskemisen jälkeen kasattavan kiviaineksen tarkoitus on vakauttaa ja suojata putkilinjoja /327/. Kaikki merenpohjan muokkaustoimet aiheuttavat kulttuuriperintökohteisiin kohdistuvia vaikutuksia, jos vaikutusalueella on kulttuuriperintökohteita. Suomen aluevesillä putkilinjan reitillä ei kuitenkaan käytetä merenpohjaa rikkovia merenpohjan muokkausmenetelmiä, kuten ojitusta, hydraulista paalutusta tai räjäyttämistä. Merenpohjan rakenteelliset muokkaustoimet (täyteaineksen kasaaminen) voivat vahingoittaa kulttuuriperintökohteita, jos täyteainesta kasataan suoraan hylkyjen päälle. Varsinaisten kivien kasaaminen todennäköisimmin vahingoittaa hylkyjä, mutta hienompien sedimenttien kasaaminen voi jopa parantaa hylyn säilymistä (vaikka täyteaineksen kasaamisen aiheuttama fyysinen vaikutus voi myös aiheuttaa vaurioita hauraisiin hylkyihin). On kuitenkin huomioitava, että alueilla, jotka ovat sedimenttien peitossa ja joille putkilinja rakennetaan, ei voida suorittaa arkeoligisia tutkimuksia putkilinjan käyttöiän aikana. Merenpohjan tasoittamisen aiheuttamat mahdolliset vaikutukset ovat näin ollen suoria ja pysyviä. Jotta maa-ainesta jouduttaisiin käyttämään mahdollisimman vähän ja jotta putkilinjan laskua edeltävä ja sen jälkeen suoritettava kiviaineksen kasaaminen olisi mahdollisimman tarkkaa, kiviaineksen kasaamiseen käytetään laskuputkea (katso luku 3.5). Laskuputki ja sen kautta laskettava kiviaines voivat aiheuttaa vain merenpohjan muokkaustöiden välittömässä läheisyydessä sijaitseviin hylkyihin kohdistuvia vaikutuksia.

183 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku Suomen aluevesissä on useita räjähtämättömiä ammuksia, jotka on raivattava ennen putkilinjan rakentamista. Jos ammuksia joudutaan räjäyttämään hylkyjen välittömässä läheisyydessä, räjähdykset voivat aiheuttaa hylkyihin mekaanisia vaurioita. Suunnitellun reitin ja reittivaihtoehtojen perusteella sellaisia räjähtämättömiä ammuksia ei jouduta räjäyttämään, jotka ovat kulttuuriperintökohteiden läheisyydessä, minkä vuoksi vaikutuksia ei arvioida aiheutuvan. Rakennusvaiheen aikana aiheutuvat mahdolliset vaikutukset ovat haitallisia ja hylkyjen ma - te riaaleista riippuen joko suoria tai välillisiä. Hylyille aiheutuvat vauriot ovat palautumattomia ja niiden kesto vaihtelee pitkästä pysyvään, koska hylkyjen vauriot eivät korjaudu ja tulevat olemaan näkyvissä vuosien tai vuosikymmenten ajan. Vaikutukset ovat paikallisia, koska vain yksittäiset hylyt voivat joutua vaikutuksen kohteiksi. Vaikutuksen merkitys on keski suuri, koska hylkyjen arvot vaihtelevat. Hylkyjen vahingoittamista rakennustöiden aikana pyritään välttämään (katso luku 9 [Arvio odottamattomiin tapahtumiin liittyvistä riskeistä]). Tämän vuoksi merkittäviä kulttuuriperintökohteisiin kohdistuvia vaikutuksia ei arvioida aiheutuvan. Käyttövaiheen aikana aiheutuvat vaikutukset Kulttuuriperintökohteisiin vaikuttavat sedimentin kerääntymisen muutokset Sedimentaatio- ja eroosiomallit muuttuvat jonkin verran alueilla, joilla putkilinjat lasketaan suoraan merenpohjaan. Laskelmat osoittavat, että eroosio lisääntyy putkilinjojen välittömässä läheisyydessä. Vaikutus ulottuu noin metrin päähän putkilinjoista (katso luku 8.1.1). Näin ollen tämän vaikutuksen laajuus on paikallinen. Pienelle alueelle rajoittuva eroosiomallien paikallinen muutos tasaantuu ajan myötä putkilinjojen painuessa merenpohjaan, minkä vuoksi vaikutuksen kestoa voidaan pitää pitkänä. Vaikutus on välillinen, koska sedimentin kerääntymisen muutokset voivat eroosion tai eroosion irrottamien sedimenttien kerrostumisen myötä aiheuttaa putkilinjan välittömässä läheisyydessä oleviin kulttuuriperintökohteisiin kohdistuvia vaikutuksia. Eroosion lisääntyminen voi paljastaa aiemmin hautautuneina olleita laivojen osia väliaikaisesti, kun taas sedimentoitumisen lisääntyminen voi parantaa pohjassa olevien osien säilymistä. Vaikutukset voivat näin ollen olla sekä haitallisia että myönteisiä. Vaikutukset ovat palautumattomia, koska ne jatkuvat vielä sedimenttien muuttumisen päätyttyä. Putkilinjojen välittömässä läheisyydessä tapahtuva sedimentin kertymisen muutos vaikuttaa eniten itse putkilinjoihin, eikä muutoksia pidetä ongelmallisina kulttuuriperintökohteiden kannalta. Vaikutuksen merkitys on keskisuuri, koska hylkyjen arvot vaihtelevat, mutta yleisellä tasolla merkittäviä muutoksia ei arvioida aiheutuvan. Merenpohjassa olevien kulttuuriperintökohteiden (hylkyjen) mekaaninen vaurioituminen Putkilinjan kunnossapito voi käyttövaiheen aikana edellyttää kiviaineksen kasaamista merenpohjaan. Tällaisten merenpohjan muokkaustöiden vaikutusten arvioidaan olevan samanlaisia kuin edellä rakentamisen aikana aiheutuvia mahdollisia vaikutuksia käsittelevässä kohdassa kuvattujen merenpohjan muokkaustöiden vaikutukset, mutta käyttövaiheen aikana tehtävien

184 566 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 8 töiden vaikutukset ovat laajuudeltaan huomattavasti pienempiä. Yleisellä tasolla merkittäviä vaikutuksia ei arvioida aiheutuvan. Korroosiovaikutukset Putkilinjat suojataan korroosiota estävällä pinnoitteella ja teräsbetonipäällysteellä. Katodinen korroosiosuojaus perustuu galvaanisten anodien käyttöön /439/. Putkilinjoihin ei indusoida virtaa korroosion estämiseksi. Putkilinjojen läheisyydessä oleviin metalliosia sisältäviin hylkyihin ei näin ollen kohdistu korroosiota nopeuttavia vaikutuksia. Putkilinjojen katodinen korroosiosuojaus ei aiheuta kulttuuriperintökohteisiin kohdistuvia vaikutuksia Vaihtoehtojen vertailu Vaihtoehto 2 on reitiltään noin 90 -prosenttisesti sama kuin vaihtoehto 1 (C14). Reitit eroavat toisistaan Kalbådagrundin alueella noin 40 kilometrin matkalla. Vaihtoehdon 2 reitin poikkeaman varrella on havaittu yksi hylkykohde (puinen masto) 14 metrin päässä putkilinjan suunnitellusta reitistä. Masto on dokumentoitu ROV-laitteen avulla kuvatulle videotallenteelle ja Museovirasto on arvioinut hylyn historiallisen arvon vähäiseksi. Näin ollen reittivaihtoehtojen 1 ja 2 kulttuuriperintökohteisiin kohdistuvat vaikutukset ovat identtiset. Alavaihtoehto 1a / 2a (Suursaaren eteläpuolitse Suomen alueella) on vain vähän pidempi kuin vaihtoehto 1 (C14). Museovirasto ei ole vielä arvioinut alavaihtoehdon 1a / 2a reitin varrella olevia mahdollisia kulttuuriperintökohteita. Alavaihtoehdolla 1a / 2a voidaan kuitenkin olettaa olevan samanlainen vaikutus kulttuuriperintökohteisiin kuin reittivaihtoehdolla 1 (C14). Alue tutkitaan ennen rakennustöiden aloittamista Tietojen puute ja epävarmuustekijät Museovirasto ei ole vielä arvioinut alavaihtoehtoa 1a / 2a. Reitillä olevia mahdollisia kulttuuriperintökohteita ei siis tunneta. Alue tutkitaan kuitenkin ennen rakennustöiden aloittamista Johtopäätökset Kumpikin reittivaihtoehto kulkee lähellä eräitä kulttuuriperintökohteita. Museovirasto on arvioinut yhden reittivaihtoehdon 1 alle jäävän hylyn ja todennut sen historiallisen arvon vähäiseksi. Myös yksi putkilinjan reittivaihtoehdon 2 varrella hyvin lähellä putkilinjan suunniteltua reittiä sijaitseva hylky on arvioitu historialliselta arvoltaan vähäiseksi. Putkilinjojen läheisyydessä olevien historiallisesti arvokkaiden hylkyjen kohdalla tullaan noudattamaan museoviraston kanssa sovittavia rakennustoimenpiteitä koskevia menettelyjä. Ankkurointikäytävässä sijaitsevia kulttuuriperintökohteita vältetään rakentamisen aikana. Lisäksi niiden ympärille perustetaan ankkureiden käsittelyn ajaksi erillisiä turva-alueita. Yleisesti ottaen kulttuuriperintökohteisiin Suomen talousvyöhykkeellä kohdistuvat vaikutukset pystytään luvussa 13 kuvailtujen lievennystoimien avulla lieventämään merkityksettömiksi.

185 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku Taulukko Yhteenveto kulttuuriperintökohteisiin kohdistuvista odotettavissa olevista vaikutuksista. Tästä taulukosta voidaan vetää johtopäätös, että putkilinjasta kulttuuriperintökohteisiin kohdistuva vaikutus on vähäinen. Tarkempia tietoja on liitteessä II Ihmisten terveyteen kohdistuvat vaikutukset Yleiskatsaus Nord Stream -putkilinjan Suomen talousvyöhykkeellä olevat osat ovat avomerialueella. Alueilla harjoitetaan kalastusta, ja ihmisten altistuminen kalan syömisen kautta elimistöön joutuville haitta-aineille on mahdollista. Koska merivettä ei käytetä talousvetenä, juomaveden kautta tapahtuvaa altistumista ei esiinny. Lisäksi Suomen saaristossa ja rannikkoalueilla sijaitsevat kesämökit ovat verrattain kaukana kaikista putkilinjan reittivaihtoehdoista: lyhin mahdollinen etäisyys on noin viisi kilometriä. Reittivaihtoehto 2 (C16) on kauempana Suomen rannikosta ja kesämökkialueista kuin reittivaihtoehto 1 (C14). Merenpohjassa suoritettavien rakennustoimien, kuten kiviaineksen kasaamisen, sotatarvikkeiden raivaamisen ja alusten ankkuroinnin, voidaan odottaa aiheuttavan jonkin verran merenpohjan sedimenttien sekoittumista ja leviämistä. Sedimentit kantautuvat alueilta virtausten kuljettamina ja kerrostuvat jonkin ajan kuluttua uudelleen. Joillakin alueilla merenpohjan sedimenteissä on kohonneita saasteiden, raskasmetallien ja orgaanisten haitta-aineiden pitoisuuksia. Haitta-aineet kulkeutuvat sedimenttien mukana ja voivat osittain liueta veteen, minkä vuoksi ne voivat kertyä vedessä elävien eliöiden elimistöihin. Biologisesti kulkeutuvat ja kertyvät haitta-aineet voivat kertyä myös ihmisen ravintonaan käyttämiin eliöihin, kuten kaloihin. Putkilinjojen rakennus- ja käyttövaiheiden aiheuttamien veden laatuun kohdistuvien vaikutusten arvioinnin tuloksena todettiin, että hanketoimien odotetaan aiheuttavan vain vähäisiä vaikutuksia (katso luku 8.1.2). Merkittävimmät vaikutukset tulevat aiheutumaan rakentamisvaiheen aikana suoritettavasta sotatarvikkeiden raivaamisesta ja kiviaineksen kasaamisesta. Näiden toimenpiteiden vaikutuksesta suspendoituneet sedimentit leviävät vaakasuunnassa

186 568 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 8 vain muutaman kilometrin (alle kolmen kilometrin) etäisyydelle. Joissakin tapauksissa, kuten sotatarvikkeiden raivaamisen yhteydessä, suspendoituneet sedimentit voivat hetkellisesti levitä jopa 12 kilometrin etäisyydelle. Sedimentti laskeutuu takaisin merenpohjaan muutaman päivän kuluessa, ja mahdolliset Suomen talousvyöhykkeen rannikkoalueisiin ja saaristoihin kohdistuvat vaikutukset ovat hyvin lyhytaikaisia /440/. Uimiseen vaikuttavia veden laadun muutoksia ei aiheudu. Myöskään altistuminen haitta-aineille ihokosketuksen tai sedimenttihiukkasten nielemisen vuoksi ei ole mahdollista. Käyttövaiheen aikana putkien suoja-anodeista liukenevat haitta-aineet käyttäytyvät samalla tavalla kuin sedimenteistä liukenevat haitta-aineet. Sedimenttien sisältämät haitta-aineet eivät ole haihtuvia, minkä vuoksi hengityksen kautta tapahtuvaa merkittävää altistumista ei aiheudu. Yhteenvetona voidaan todeta, että ihmiset voivat altistua sedimenttien haitta-aineille ainoastaan syömällä putkilinjojen läheisyydestä merenpohjan muokkaustoimien aikana tai pian niiden jälkeen kalastettuja kaloja. Annosvasteet on arvioitu siedettävien päivittäisten enimmäismäärien mukaisesti (TDI, tolerable daily intake) Vaikutusmekanismit Ihmisten terveyteen kohdistuviksi arvioidut vaikutukset (taulukko 8.55) on määritetty tarkastelemalla hankkeen rakennus- ja käyttövaiheiden toimia sekä hankkeen mahdollisia vaikutussuhteita määritetyn vaikutuskohteen, tässä tapauksessa ihmisten terveyden (taulukko 7.1), kanssa. Rakentamis- ja käyttövaiheessa toteutettaviksi suunniteltujen hanketoimien ja ihmisten terveyden välinen vuorovaikutus liittyy pääasiassa saasteiden vapautumisen aiheuttamaan haitta-aineiden biologiseen kertymiseen ihmisten elimistöihin. Merenpohjaan kerrostuneet haittaaineet vapautuvat vesipatsaaseen merenpohjan sedimenttien suspendoituessa. Saasteiden biologinen kertyminen ihmisiin on mahdollista siten, että ihmiset syövät putkilinjahankkeen eri toimien seurauksena haitta-aineille altistuneita kaloja. Taulukko Suunniteltujen hanketoimien aiheuttamat ihmisten terveyteen kohdistuvat vaikutukset.

187 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku Menetelmät ja käytetyt tiedot Ihmisten terveyteen kohdistuvien vaikutusten arviointi perustuu Suomen talousvyöhykkeellä suoritettaviksi suunniteltuihin merenpohjan muokkaustöihin sekä tutkimuksiin, joissa hanketoimien mahdollisesti aiheuttamien fyysiseen ja kemialliseen ympäristöön, kuten veden laatuun ja bioottiseen ympäristöön, kohdistuvia vaikutuksia on tutkittu. Ihmisten altistuminen haitta-aineille voi periaatteessa tapahtua neljän eri vaikutustien kautta: ravinnon ja veden kautta, saastuneiden maa-aines- tai sedimenttihiukkasten nielemisen kautta, ihoaltistuksen kautta ja hengitysteitse altistumisen kautta. Koko väestön tasolla merkittävin altistumistapa sedimenteistä peräisin oleville haitta-aineille on altistuminen ravinnon, erityisesti kalojen ja äyriäisten, kautta. Ravinnon saastuminen johtuu ennen kaikkea rasvahakuisten pysyvien orgaanisten haitta-aineiden (POP-aineiden, persistent organic contaminant) ja joidenkin metallien, kuten elohopean, kertymisestä ravintoketjuihin. Ihmiskehossa haitta-aineet kertyvät tiettyihin elimiin ja kudoksiin. Esimerkiksi lyijy kertyy luihin, kun taas useat orgaaniset haitta-aineet (POP-aineet) kertyvät rasvakudoksiin. Pitkäaikainen altistuminen haitta-aineille voi johtaa verrattain korkeisiin kehoon kertyviin pitoisuuksiin silloinkin, kun ympäristöpitoisuustasot ovat alhaiset, ja aiheuttaa haitallisia vaikutuksia. Seuraavassa riskiarvioinnissa esitetään vaikutusten arviointiin vaikuttavia taustatietoja. Riskienarviointimenettely Ihmisten terveyteen kohdistuvien riskien arvioinnin perusvaiheet: 1. Vaaratekijän tunnistaminen: haitta-aineiden aiheuttamien mahdollisten haitallisten terveysvaikutusten tunnistaminen. 2. Altistuksen arviointi: haitta-ainealtistuksen määrän, keston ja altistumismallin määrittäminen. 3. Annosvasteen arviointi: haitta-aineannoksen ja haitallisten terveysvaikutusten keskinäisen suhteen määrittä mi nen. 4. Riskin luonnehdinta: altistumis- ja annosvastearvioinnit yhdistämällä suoritettava arviointi siitä, kuinka todennäköisesti eri haitta-aineet aiheuttavat haitallisia terveysvaikutuksia väestössä yleensä tai suurimmalle haitta-ainemäärälle altistuneissa yksilöissä.

188 570 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 8 Mahdollisesti haittavaikutuksia aiheuttavat haitta-aineet Mahdollisia haittavaikutuksia aiheuttavat haitta-aineet (COPC-aineet, contaminants of potential concern) on määritetty laskemalla aineiden suhteelliset vaarallisuudet (RH, relative ha zard). RH-arvot kuvaavat eri haitta-aineiden välisiä suhteellisia haitallisten terveysvaikutusten voimakkuuksia ottaen huomioon vapautuvien haitta-aineiden määrän, biokertymispotentiaalin ja myrkyllisyyden. RH-arvo lasketaan seuraavasti (katso taulukko 8.56): RH = vapautuneiden biologisesti kulkeutuvien ja kertyvien haitta-aineiden määrä BAFfish / TDI. Suurin RH-arvo oikaistaan arvoon 1. Vapautuvan biologisesti kulkeutuvan ja kertyvän haitta-aineen määrä perustuu haitta-aineen keskimääräiseen pitoisuuteen sedimentissä /441/. Kalojen biokertymiskertoimet (BAFfish) ovat peräisin Yhdysvaltain EPA RAIS -tietokannasta /335/. BAFfish-arvot kuvaavat kaloissa olevia haitta-aineiden kemiallisia pitoisuuksia verrattuna vedessä oleviin pitoisuuksiin. Arvot perustuvat diffuusioarvoihin, eikä niissä oteta huomioon ravintoverkosta aiheutuvia vaikutuksia. Ravintoverkon aiheuttaman biovahvistumisen huomioimatta jättämistä pidetään tässä yhteydessä perusteltuna, koska kohonneiden pitoisuuksien kestoajat ovat lyhyitä, tyypillisesti vuorokaudesta kahteen /440/. Lyhyiden jaksojen aikana otettu ja aineenvaihdunnan läpi kulkeutunut ravinto vaikuttaa vain hyvin pieneen osaan kalojen painosta ja näin ollen vaikuttaa kalojen haitta-ainepitoisuuksiin hyvin vähän. Koska haitta-ainepitoisuudet pienenevät nopeasti haitta-aineiden liuetessa veteen ja niiden pitoisuuksien laimentuessa, haitta-aineet poistuvat ravintoverkosta ja kaloista desorption ja erittymisen kautta. TDI-arvojen (tolerable daily intake, siedettävä päivittäinen enimmäismäärä) avulla mitataan haitta-aineiden myrkyllisyyttä. Arvioinnissa käytetyt TDI-arvot ovat klordaania ja organotinayhdisteitä lukuun ottamatta peräisin Alankomaissa suoritetusta tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin suurimpia sallittuja toksikologisia riskitasoja ihmisissä /442/. TDI-arvot kattavat sekä vaikutukset syöpäriskiin että muut terveysvaikutukset. Suhteellisten vaarallisuusarvojen (katso taulukko 8.58) perusteella voidaan todeta, että merkittävimmät haittavaikutuksia aiheuttavat haitta-aineet ovat PCB-yhdisteet, organotina yhdisteet, arseeni ja lyijy. Arseeni kertyy kaloihin pääasiassa orgaanisessa muodossa. Orgaaniset arseeniyhdisteet eivät ole myrkyllisiä tai ovat vain lievästi myrkyllisiä, eikä ihmisravinnoksi käytettäville kaloille tai simpukoille ole säädetty arseenin enimmäispitoisuutta /392/. Näin ollen arseeni ei tässä yhteydessä kuulu ensisijaisiin haitta-aineisiin. PCB- /392/ ja organotinayhdisteiden /443/ pääasialliset terveysvaikutukset liittyvät niiden antitoksisiin vaikutuksiin. Niiden on kuitenkin havaittu vaikuttavan myös kehittymisasteella oleviin hermojärjestelmiin. Lyijyaltistumisen on arvioitu vaikuttavan merkittävimmin sikiöiden ja lasten hermojärjestelmien kehittymiseen /392/.

189 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku Taulukko Mahdollisesti haittavaikutuksia aiheuttavat haitta-aineet Haitta-aine Vapautuva biologisesti kulkeutuva ja kertyvä määrä (kg) /1/ BAF fish l/kg /441/ TDI μg/ kg/d /335/ Suhteellinen vaarallisuus Arseeni (As) ,04 Kadmium (Cd) 1, ,5 0,01 Kromi (Cr) 18, ,01 Kupari (Cu) 75, ,00 Elohopea (Hg) 0, ,00 Nikkeli (Ni) 55, ,00 Lyijy (Pb) 45, ,6 0,04 Sinkki (Zn) ,01 Klordaani (cis- ja transhiilivetyjen kokonaismäärä) 0, ,5 0,00 Heksaklooribentseeni (HCB) 0, ,16 0,00 DDT (DDT-yhdisteiden, DDE:n ja DDD:n kokonaismäärä) 0, ,5 0,01 Heksaklorosykloheksaani (alfa-, beeta- ja gamma-hch-isomeerien kokonaismäärä) 0, ,04 0,00 PAH-yhdisteet (16PAH-yhdisteiden kokonaismäärä) 4, ,00 PCB-yhdisteet (7 PCB-yhdisteen kokonaismäärä) 0, ,01 1 Organotinayhdisteet (TBT:n, TPT:n ja DBT:n kokonaismäärä) 0, ,25 0,07 - Elohopean määrä epäorgaanisina suoloina. - HCH-yhdisteiden kokonaismäärä γ-heksaklorosykloheksaaneina PAH pyreeninä. - OTC-yhdisteiden kokonaismäärä tributyylitinaoksideina. - Dioksiinit 2,3,7,8-TCDD:nä. - Klordaanin TDI-arvo on peräisin RAIS-tietokannasta. /441/ - Organotinayhdisteiden TDI-arvo on peräisin Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaiselta (EFSA). /443/ Ihmisten terveyden kannalta myös dioksiinien ja dioksiinin kaltaisten PCB-yhdisteiden esiintyminen Itämeressä on merkittävää, koska Itämeren silakassa ja lohessa on mitattu korkeita dioksiinipitoisuuksia. Tämän vuoksi arviointi kattaa PCB- ja organotinayhdisteiden ja lyijyn lisäksi mahdolliset dioksiinien aiheuttamat haittavaikutukset. Dioksiinit viittaavat tässä yhteydessä orgaanisten yhdisteiden joukkoon, johon kuuluvat moniklooratut dibentsoparadioksiinit (PCDD-yhdisteet) ja moniklooratut dibentsofuraanit (PCDF-yhdisteet). Dioksiinit sitoutuvat vahvasti maa-ainekseen ja orgaanisiin aineisiin, joissa ne kemiallisen vakautensa ja biohajoamattomuutensa ansiosta säilyvät vuosien ajan. Dioksiiniyhdisteiden myrkyllisyydet vastaavat toksisuusekvivalenttikertoimina (TEF, toxic equivalency factor) vastaavaa määrää TCDD-yhdisteitä. Kertomalla TCDD-yhdisteen pitoisuus sen toksisuusekvivalenttikertoimella saadaan tulokseksi yhdisteen toksisuusekvivalentti (TEQ, toxic equivalent). Erilaisten seosten myrkyllisyys esitetään niiden yksittäisten ainesosien toksisuusekvivalenttien summana. Dioksiinien ja dioksiinin kaltaisten PCB-yhdisteiden pitoisuustietoja oli saatavilla kahdesta Suomenlahden alueesta /139/, joilla mainittujen yhdisteiden pitoisuus pintasedimentissä oli noin 27 pg/g WHO-TEQ. Maailman terveysjärjestön (WHO) määrittämä dioksiinien suurin sallittu siedettävä päivittäinen enimmäismäärä (TDI) on 1-4 TEQ pg painokiloa kohti.

190 572 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 8 Riskien laskenta Mahdollisia haittavaikutuksia aiheuttavien aineiden tunnistettujen haittavaikutusten vuoksi arvioidaan, että synnytysiässä olevat naiset ovat vaikutuksille herkin ryhmä. Tämän vuoksi syn nytysikäiset naiset on määritetty terveysriskien arvioinnin kohdeväestöryhmäksi. Koska veden haitta-ainepitoisuudet ovat kohonneita vain lyhyen ajan, altistumisen kohoamista arvioi daan ottaen huomioon seuraavat seikat: Toimenpidealueen välittömästä läheisyydestä (etäisyys alle kilometri) pyydystettyä kalaa nautitaan säännöllisesti. Kalojen saastepitoisuudet ovat kohonneita yhden kuukauden ajan vuodessa. Synnytysiässä olevien naisten syömän kalan määrä vastaa suomalaista keskiarvoa (vuonna ,5 kilogrammaa kalaa vuodessa /444/). Ihmisten syömän kalan määrä vaihtelee yksilötasolla merkittävästi. Jotkut syövät kalaa miltei joka päivä, mutta nuoret naiset nauttivat kalaa keskimäärin vain 16 grammaa päivässä /445/. Arvioinnissa käytetty saantimäärä on turvallisuussyistä määritetty suuremmaksi. Lisäksi on huomioitava, että valtaosa ihmisten syömästä kalasta on kasvatuslaitoksissa kasvatettua kalaa, johon esimerkiksi putkilinjan rakennustöiden aiheuttamat vaikutukset eivät kohdistu. Korkeiden dioksiinipitoisuuksien vuoksi Suomen Elintarvikevirasto suosittelee Itämerestä kalastetun suurikokoisen (kalan pituus yli 17 senttimetriä) silakan tai lohen syömistä vain kerran tai kaksi kertaa kuukaudessa /446/. Ilmasta tulevan laskeuman arvellaan olevan Itämeren kaloissa esiintyvien dioksiinien pääasiallinen lähde mutta on epäselvää, missä määrin sedimenttiin varastoituneet tai jokien tuomat dioksiinit ovat osallisena kaloissa nykyisin tavattaviin dioksiinipitoisuuksiin. /392, 393/. Alustavan aikataulun mukaan putkien laskeminen suoritettaisiin Suomen talousvyöhykkeellä kevään (maaliskuusta huhti toukokuuhun), loppukesän ja syksyn (heinäkuusta elo syyskuuhun) aikana vuosina 2010 ja Vaikutusjaksot tulevat olemaan lyhyitä (enintään muutamia vuorokausia), ja vuotuisen kokonaisaltistumisajan arvioidaan olevan enintään 30 päivää. Saantimäärät on laskettu seuraavien yleisesti käytettyjen laskukaavojen mukaan: Saanti ravinnonoton tai hengityksen kautta (µg/kg/d) Jossa: Saasteainepitoisuus välitysaineessa C µg/g Nautintanopeus CR 37 g/d Imeytyvä osuus ABS 1 Altistumistaajuus EF 30/365 d Ruumiinpaino BW 60 kg Tuloksena saatavia päivittäisiä annoksia verrataan siedettäviin päivittäisiin saantimääriin. Päivittäiset saantimäärät kuvaavat (ihmisille) arvioituja päivittäisen haitta-ainealtistumisen rajoja, joiden alapuolelle jäävä altistuminen ei todennäköisesti aiheuta havaittavia terveyshaitto-

191 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku ja määrätyn altistumisajan puitteissa. Riskit on mitattu laskemalla vaaraindeksi (HQ, hazard quotient) vertaamalla altistumista suoraan kemikaalikohtaiseen siedettävään saantimäärään: Vaaraindeksi (HQ) Jossa: Laskettu päivittäinen saanti CDI μg/kg/d Siedettävä päivittäinen enimmäismäärä TDI μg/kg/d Merenpohjassa suoritettavien rakennustöiden aiheuttamaa liuenneiden ja suspendoituneiden haitta-aineiden leviämistä on arvioitu numeerisella simuloinnilla, jossa on hyödynnetty kolmiulotteista hiukkasanalyysimallia /440/. Mallinnustulokset kuvaavat pitoisuuksia, vaikutusalueiden kokoja ja mahdollisten kriittisten pitoisuuksien kestoja. Kaloihin kertyvät haitta-ainepitoisuudet on laskettu suurimpien Suomen talousvyöhykkeellä suoritettavien kiviaineksen kasaamistoimenpiteiden lähtötietojen perusteella, joihin on lisätty lähialueilla suoritettavien kiviainek sen kasaamistöiden vaikutus. Altistumislaskelmissa käytetyt kalojen pitoisuusarvot kuvaavat siis alueita, joilla haitta-aineiden vapautuminen on suurinta. Kaloihin kertyvät pitoisuudet arvioidaan kertomalla suurimpien COC-pitoisuuksien keskiarvot 0 metrin ja metrin päässä putkilinjasta BAF fish -arvolla. PCB-ja dioksiinipitoisuuksien arviointi perustuu muille haitta-aineille mallinnettujen pohjakerros tumapitoisuuksien ja veteen liuenneiden pitoisuuksien lineaariseen suhteeseen. Merkittävimmät haitta-aineet dioksiinin kokonaistoksisuusekvivalentissa (TEQ) olivat penta- ja heptaklorofuraanit ja pentaklorodioksiinit, jotka muodostivat yhdessä noin 66 prosenttia toksisuusekvivalentista. Yhdisteet ovat huonommin veteen liukenevia kuin dioksiini 2,3,7,8-TCDD, mutta niiden jakaantumiskertoimista ei ole saatavissa luotettavia tietoja. TCDD:n normalisoitu jakaantumiskerroin Koc on mitattu Ontario-järven pohjasedimentin desorptiosta, jossa arvon todettiin olevan log Koc > 7,1 /447/. Suomenlahden pohjakerrostumien orgaanisen hiilen pitoisuudeksi on arvioitu 9 prosenttia /140/, minkä perusteella voidaan laskea jakaantumiskerroin Kd = foc Koc = 1, l/kg. Dioksiinit ovat tiukasti kiinnittyneet sedimentin kiintoaineeseen ja liukenevat veteen erittäin hitaasti. Esimerkiksi Kymijoen sedimentin heptakloorifuraanista liukeni10 tunnin testissä vain 1,2 % /394/. Paikallisella sedimentillä ei ollut tehty dioksiinien liukenemiskokeita ja numeeriset arviot veteen muodostuvista dioksiinien liukoisista pitoisuuksista ovat karkeita pahinta mahdollista tilannetta kuvaavia arvoja. Veden liukoinen dioksiinipitoisuus laskettiin seuraavalla kaavalla: Jossa: Cw = liuenneiden dioksiinien pitoisuus vedessä, ng/l C sed = sedimentin dioksiinipitoisuus, ng/kg dw SS = suspendoituneen sedimentin pitoisuus vedessä, mg/l Kd = jakaantumiskerroin, l/kg Suspendoituneiden sedimenttien pitoisuuden vedessä vaihdellessa välillä 1-2 mg/l liuenneiden dioksiinien pitoisuudeksi arvioitiin prosenttia dioksiinien kokonaispitoisuudesta.

192 574 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 8 Näin ollen 50 prosentin suspendoituneen sedimentin dioksiineista katsotaan olevan liuenneena veteen ja voivan kertyä vesieliöihin biologisesti. Riskien arvioinnin tulokset Mallinnustulosten perusteella terveysvaikutuksia mahdollisesti aiheuttavien haitta-aineiden pitoisuudet vedessä ovat suurimpienkin kiviaineksen kasaamisalueiden läheisyydessä vähäisiä. Alueilla elävien kalojen haitta-ainepitoisuudet eivät näin ollen kohoa merkityksellisesti (katso taulukko 8.57). Taulukko Arvioidut haitta-ainepitoisuudet kaloissa. Haitta-aine Pitoisuus vedessä μg/l BAF fish l/kg /335/ Pitoisuus kaloissa μg/kg fw Lyijy (Pb) 0, ,8 PCB-yhdisteet (7 PCB-yhdisteen kokonaismäärä) 5, ,32 Organotinayhdisteet (TBT ja DBT) 4, ,22 Dioksiinit 2, , Sedimenttien sekoittumisen aiheuttama saasteaineiden saanti on käytännössä olematonta, ja sen aiheuttama terveysriski kalaa syöville henkilöille on merkityksetön (katso taulukko 8.60). Arvioinnissa käytetyt pitoisuustiedot ovat peräisin suurimmista Suomen talousalueella suoritettavista kiviaineksen kasaamistoimenpiteistä, ja niissä on lisäksi huomioitu lähialueilla olevien kiviaineksen kasaamisalueiden vaikutus. Toisin sanoen ihmisiin kohdistuva altistuminen on laskettua vähäisempää. Putkilinjan rakentaminen ei näin ollen aiheuta vaikutuksia, jotka heikentäisivät Itämeren kalojen sopivuutta ihmisravinnoksi. Taulukko Altistumisen seuraukset ja arvioidut riskit. Haitta-aine Laskettu saanti μg/kg/d TDI μg/kg/d /442/ Vaaraosamäärä Lyijy (Pb) 4, ,6 1, PCB-yhdisteet (7 PCB-yhdisteen kokonaismäärä) 1, ,01 1, Organotinayhdisteet (TBT ja DBT) 1, ,25 4, Dioksiinit 3, (1-4) , Sotatarvikkeiden raivaaminen voidaan suorittaa useilla eri tavoilla, esimerkiksi siirtämällä so tatarvikkeet tai räjäyttämällä ne. Miinan räjäyttäminen merenpohjassa on pahin tapausesimerk ki raivaustilanteesta, koska miinan räjäyttäminen merenpohjassa aiheuttaa yleensä huomattavaa merenpohjan sedimenttien resuspendoitumista läpi koko vesikerroksen. Sota tarvikkeiden raivaamisen aiheuttamien ympäristövaikutusten arvioinnissa on lähtökoh tana kuitenkin käytetty miinojen merenpohjassa räjäyttämisen aiheuttamia vaikutuksia. Sotatarvik-

193 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku keiden raivaamisesta aiheutuva sedimentin suspendoitumisen kokonaismäärä on suunnilleen sama kuin kiviaineksen kasaamisesta aiheutuva suspendoituneen sedimentin määrä. Asiantuntija-arvion perusteella oletetaan, että räjäytyskuopasta irronnut aines leviää aluksi koko vesipatsaaseen. Sedimentin leviäminen yli 1 mg/l:n pitoisuuksina (normaali taustapitoisuus on 1-4 mg/l) häviää alle 2 päivässä, lukuun ottamatta suurimpia räjäyttämällä raivattuja miinoja, joiden tapauksessa yli 1 mg/l:n pitoisuudet häviävät kolmen päivän kuluessa. Yli 10 mg/l:n keskimääräinen sedimenttipitoisuus kestää noin 8 tuntia, mutta kiviainesta kasattaessa vastaavan vaikutuksen kesto on 9-16 tuntia (lisätietoja on luvussa 8.1.2). Putkilinjojen käytön aikana joitakin kemikaaleja, pääasiassa alumiinia, sinkkiä ja kadmiumia, vapautuu anodien korroosion vuoksi. Arvioidut pitoisuudet vesikerroksessa 1 metrin etäisyydellä putkilinjasta ovat seuraavat: alumiini 30, sinkki 76, lyijy 0,004 ja kadmium 0,005 μg/l (katso luku 8.1.2). Näiden metallien juomavesinormit ovat noin 6 - > 2500 kertaa suuremmat kuin mallinnetut pitoisuudet. EU:n teettämässä sinkin riskinarviointiraportin luonnoksessa /365/. Riskinarviointiraportin mukaan sinkkiä ei luokitella ympäristöperäisen altistumisen suhteen terveydelle vaaraa aiheuttavaksi eikä myöskään sinkin kertymistä eliöihin pidetä relevanttina uhkana. Näiden laskelmien perusteella alumiini- ja sinkkianodeista vapautuvien metallien määrä on vähäinen eikä alumiini- ja sinkkianodeista vapautuviin metalleihin liity merkityksellistä terveysriskiä Vaikutusten arviointi Tässä alaluvussa kuvaillaan muutoksia, jotka aiheutuvat siirryttäessä nykytilanteesta (vaihtoehto 0) vaihtoehdon 1 tilanteeseen, ellei toisin ilmoiteta. Vaihtoehtojen 1 ja 2 välisiä eroja, mukaan lukien alavaihtoehto 1a / 2a, tarkastellaan ympäristövaikutusten näkökulmasta erillisessä luvussa. Arvioinnissa käsitellään vain Suomen hankealueella aiheutuvia vaikutuksia. Myös vaikutuskohteet on rajattu vain Suomen hankealueella oleviin kohteisiin (katso luku 7). Rakentamisen aikana aiheutuvat mahdolliset vaikutukset Haitta-aineiden vapautuminen ja biologinen kertyminen ihmisiin Merenpohjaan kerrostuneet haitta-aineet vapautuvat vesipatsaaseen merenpohjan sedimenttien suspendoituessa. Vedessä tapahtuvien desorptio- ja liukenemisprosessien vuoksi osa haitta-aineista voi jäädä biologisesti kertyvään muotoon vesipatsaaseen ja kertyä alueen kaloihin. Kun ihmiset syövät alueelta kalastettuja kaloja, haitta-aineet kertyvät kaloja syövien ihmisten kehoihin ja voivat aiheuttaa haitallisia terveysvaikutuksia. Ihmisten terveyteen kohdistuva vaikutus on tällöin haitallinen ja suora. Kaloihin ja ihmisiin kertyvät haitta-aineet poistuvat elimistöstä hitaasti altistumisen päätyttyä. Syöpää aiheuttamattomien haitta-aineiden, kuten lyijyn ja organotinayhdisteiden, tapauksessa haitallisten terveysvaikutusten aiheutumisen vaara päättyy aineiden poistuttua kehosta. Syöpää aiheuttavien haitta-aineiden, kuten PCB:n, tapauksessa syöpään sairastumisen mahdollisuus on kumuloituva ja vaikuttaa koko ihmisen eliniän ajan. Mahdollisia ihmisiin kohdistuvia terveysvaikutuksia voidaan näin ollen pitää vain osittain palautuvina.

194 576 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 8 Meriveden haitta-ainepitoisuuksien mallinnuksessa käytettiin suurimpien Suomen talousvyöhykkeellä suoritettavien kiviaineksen kasaamistoimenpiteiden tietoja, ja sameuden voimistumisen on oletettu olevan alueellista. Sotatarvikkeiden raivaamisesta aiheutuva sedimentin suspendoitumisen kokonaismäärä on suunnilleen sama kuin kiviaineksen kasaamisesta aiheutuva suspendoituneen sedimentin määrä. Terveyteen vaikuttavien haitta-aineiden ko hon neiden pitoisuuksien vaikutukset kaloihin rajoittuvat putkilinjan läheisyyteen (etäisyys alle 1000 metriä). Kalojen määrä kohonneen pitoisuuden alueella tulee lisäksi olemaan vähäinen, minkä vuoksi ihmisten terveyteen mahdollisesti kohdistuvat vaikutukset ovat paikallisia. Haitta-aineita sisältävän sedimenttipatsaan pisin mahdollinen kesto on muutamia vuorokausia. Merenpohjaan kohdistuvia toimenpiteitä joudutaan kuitenkin suorittamaan useita kertoja, minkä vuoksi terveyteen mahdollisesti kohdistuvien vaikutusten kesto on keskipitkä. Mahdolliset altistumiset ja terveysvaikutukset arvioitiin määrällisesti käyttäen kohderyhmänä suurimman mahdollisen altistumisen kohteeksi joutuvaa herkintä mahdollista väestöryhmää. Laskettu haitta-aineiden saanti oli siitä huolimatta vain 0,005-3,6 prosenttia siedettävästä annoksesta (vaaraosamäärä 4, , ). ATSDR:n (Yhdysvaltain myrkyllisten aineiden ja sairaustilastojen toimisto) suosituksen /448/ mukaan haitta-aineelle altistumista ei pidetä terveysriskinä edes osana muiden saasteaineiden kanssa aiheutuvaa yhteisvaikutusta, jos altistumisen suhteellinen vaaraosamäärä on alle 10 %. Näin ollen putkilinjan rakentamisvaiheen aikana suoritettavien merenpohjan muokkaustöiden ei odoteta aiheuttavan ihmisten terveyteen kohdistuvia vaikutuksia. Käyttövaiheen aikana aiheutuvat vaikutukset Haitta-aineiden vapautuminen ja biologinen kertyminen ihmisiin Putkilinjan suoja-anodeista liukenee pääasiassa sinkkiä ja alumiinia. Muiden anodeista liukenevien metallien pitoisuudet ovat merkityksettömän pieniä. Sinkki ja alumiini eivät kerry kaloihin. Putkilinjoista liukenevat haitta-aineet (anodien metallit jne.) eivät aiheuta terveysriskiä eikä putkilinjassa käytetyistä materiaaleista vapautuvia metalleja tai muita kemikaaleja ei tämän vuoksi käsitellä tässä luvussa tarkemmin. Arvioinnin tuloksena voidaan todeta, että putkilinjojen käytön ei odoteta aiheuttavan ihmisten terveyteen kohdistuvia vaikutuksia Vaihtoehtojen vertailu Reittivaihtoehdon 2 tai alavaihtoehdon 1a / 2a aiheuttamat vaikutukset eivät eroa reittivaihtoehdon 1 aiheuttamista vaikutuksista. Vaikutusmekanismi on kaikissa reittivaihtoehdoissa sama, ja kuten edellä todettiin, suunnitellun putkilinjan rakentamis- tai käyttövaiheessa ei aiheudu ihmisten terveyteen kohdistuvia vaikutuksia Tietojen puute ja epävarmuustekijät Tietoja haitta-aineiden desorptiosta ja desorboituneiden haitta-aineiden bioaktiivisesta osuudesta ei ollut saatavana. Tietoja kalalajikohtaisesta biologisesta kertymisestä ei ollut saatavana. Myöskään putkilinjan reitin kattamalta alueelta saatavasta kalasaaliista tai saaliin toimituspaikoista ei ollut saatavana tietoja.

195 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku Mallinnetuissa pitoisuuksissa on useita epävarmuustekijöitä, kuten arviot suspendoituvan se dimentin määrästä, desorptiosta ja bioaktiivisesta osuudesta sekä haitta-aineiden leviämisen mallintaminen yleensä. Liuenneiden metallien määrä on leviämismalleissa määritelty 50 prosentiksi ja muiden orgaanisten yhdisteiden (lukuun ottamatta dioksiinia) 10 prosentiksi. Veteen liuenneista metalleista 25 % osuuden oletettiin olevan eliöille saatavissa olevassa muodossa. Orgaanisten aineiden veteen liuenneen osuuden oletettiin olevan kokonaan biosaatavaa eikä hajoamisen osuutta otettu huomioitu. Dioksiinien liukeneminen määräytyy paljolti sedimentin ominaisuuksien ja likaantumishistorian mukaan eikä kohdekohtaista tutkimustietoa dioksiinien liukoisuudesta ollut käytettävissä. Siksi laskettuja dioksiinien liuenneita pitoisuuksia on pidettävä karkeina pahimman mahdollisen tilanteen arvioina. Kertyminen kaloihin vaihtelee lajikohtaisesti ja riippuu eri tekijöistä, kuten kalojen rasvaisuudesta. Tutkimuksessa käytettiin yleisluonteisia biokertymiskertoimia. Yleisluonteiset biokertymiskertoimet ovat varovaisia arvioita, jotka yleensä suurentavat biologista kertymistä jonkin verran. Tutkitussa tilanteessa kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävä sedimenttipilvi vallitsee vain lyhyen ajan, eivätkä veden ja kalojen väliset pitoisuuserot todennäköisesti ehdi tasapainottua. Suomenlahden avomerialueilla elävät kalalajit käyttävät ravinnokseen pelagisesta ympäristöstä ravintonsa ottavaa planktonia. Sedimenttipilvet eivät todennäköisesti ulotu vesipatsaan valokerrokseen (syvyys alle 20 metriä), paitsi miinoja raivattaessa. Planktonia ravintonaan käyttävät kalalajit eivät näin ollen saastu merkittävästi niihin ravintoketjun kautta kohdistuvien haittavaikutusten seurauksena. Lisäksi kalat välttävät alueita, joilla merenpohjan muokkaustoimenpiteitä suoritetaan ja joilla sedimenttipilviä esiintyy. Haitta-aineiden biologista kertymistä koskevat arviot kuvaavat näin ollen pahimmassa mahdollisessa tapauksessa aiheutuvaa tilannetta. Kalojen syöntimääriä koskevat tiedot perustuvat laajaan Suomessa toteutettuun tutkimukseen, jonka keskiarvoa voidaan pitää varsin luotettavana. Ihmisten nauttiman kalan määrä kuitenkin vaihtelee yksilötasolla huomattavasti. Osa väestöstä syö kalaa miltei päivittäin, kun taas nuorten naisten keskimääräinen kalan kulutus on keskiarvoa vähäisempää. Lisäksi on huomioitava, että valtaosa väestön syömästä kalasta on kasvatuslaitoksissa kasvatettua kalaa, johon esimerkiksi putkilinjan rakennustöiden aiheuttamat vaikutukset eivät kohdistu. Altistumisen arvioinnissa on sovellettu varovaisuusperiaatetta. Tuloksista voidaan silti havaita, että laskennallisen altistumisen ja terveysvaikutuksia aiheuttavan altistumisen välinen ero on suuri. Käytettävissä oleviin tietoihin ja käytettyihin menetelmiin liittyvät epävarmuustekijät eivät näin ollen vaikuta tutkimuksen johtopäätöksiin Johtopäätökset Haitta-aineiden leviäminen Suomen talousvyöhykkeen alueella merenpohjassa suoritettavien putkilinjan rakennustöiden seurauksena aiheuttaa vain vähäistä ja paikallista veden haitta-ainepitoisuuksien kohoamista. Toimenpidealueiden kalojen haitta-ainepitoisuudet voivat kohota hieman, mutta vaikutukset ovat silti hyvin vähäisiä. Laskennalliset haitta-aineiden saantimäärät ovat suuruusluokaltaan merkityksettömiä, minkä vuoksi aiheutuva altistuminen ei aiheuta ihmisiin kohdistuvia haitallisia terveysvaikutuksia edes osana muiden saasteaineiden kanssa tapahtuvaa yhteisvaikutusta. Näin ollen putkilinjan rakentamisvaiheen aikana suoritettavi-

196 578 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 8 en merenpohjan muokkaustöiden ja putkilinjojen käytön ei odoteta aiheuttavan ihmisten terveyteen kohdistuvia vaikutuksia. Eri reittivaihtoehtojen aiheuttamissa terveysvaikutuksissa ei Suomen alueella ole eroja. Taulukko Yhteenveto ihmisten terveyteen kohdistuvista odotettavissa olevista vaikutuksista. Tästä taulukosta voidaan vetää johtopäätös, että putkilinjasta ei aiheudu ihmisten terveyteen kohdistuvia vaikutuksia. Tarkempia tietoja on liitteessä II Matkailu- ja virkistyskäyttöön kohdistuvat vaikutukset Yleiskatsaus Tässä luvussa kuvaillaan suunnitellun Nord Stream -putkilinjan Suomen hankealueella aiheuttamat matkailuun ja virkistyskäyttöön kohdistuvat vaikutukset. Matkailu on tärkeä ja kasvava elinkeino Suomessa. Viime vuosina sekä ulkomaisten matkailijoiden määrä että yöpymisten määrä on kasvanut tasaisesti. Lisätietoja tärkeiden matkailu- ja virkistyskäyttötapojen sekä matkakohteiden nykytilanteesta on luvussa Vaikutusmekanismit Matkailuun ja virkistyskäyttöön kohdistuviksi arvioidut vaikutukset (taulukko 8.60) on määritetty tarkastelemalla hankkeen rakennusvaiheen toimia sekä hankkeen mahdollisia vuorovaikutussuhteita matkailun ja virkistyskäytön (taulukko 7.1) kanssa. Nord Stream -putkilinjan rakentamis- ja käyttövaiheiden aiheuttamat matkailuun ja virkistyskäyttöön kohdistuvat mahdolliset vaikutukset aiheutuvat putkilinjojen rakentamiseen liittyvästä laivaliikenteen lisääntymisestä. Laivaliikenteen lisääntyminen saattaa häiritä matkailua ja virkistystoimintaa. Putkilinjan lähellä avomerellä ei kuitenkaan ole paljon matkailu- tai virkistyskäyttökohteita.

197 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku Taulukko Suunniteltujen hanketoimien mahdolliset vaikutukset toimenpiteiden ja vaikutuskohteen välisinä vuorovaikutuksina. Vaikutukset on jaoteltu mahdollisiin rakennusvaiheen aikana aiheutuviin vaikutuksiin ja mahdollisiin käyttövaiheen aikana aiheutuviin vaikutuksiin. Vaikutuskohde Hankkeen vaihe Vaikutus Toiminto Sotatarvikkeiden raivaaminen Alusten lisääntyneen liikennöinnin aiheuttamat meluhaitat ja visuaaliset häiriöt Kiviaineksen kasaaminen Putkien toimitus Putken laskeminen merenpohjaan Putkijaksojen yhdistäminen veden alla Ankkureiden käsittely Matkailu ja virkistys Rakentaminen Turva-alueiden ja laivaliikenteen lisääntymisen aiheuttamien navigointirajoitusten aiheuttamat huviveneilyyn ja matkustajaliikenteeseen kohdistuvat häiriövaikutukset Sotatarvikkeiden raivaaminen Kiviaineksen kasaaminen Putkien toimitus Putken laskeminen merenpohjaan Putkijaksojen yhdistäminen veden alla Ankkureiden käsittely Sotatarvikkeiden raivaaminen Rakennustoimien aiheuttama sedimenttien leviäminen Kiviaineksen kasaaminen Putken laskeminen merenpohjaan Putkijaksojen yhdistäminen veden alla Ankkureiden käsittely Alusten lisääntyneen liikennöinnin aiheuttamat meluhaitat ja visuaaliset häiriöt Seuranta ja tutkimukset Putkilinjan kunnossapitoon liittyvä kiviaineksen kasaaminen (tarvittaessa) Käyttö Seuranta ja tutkimukset Turva-alueiden navigointirajoitukset Rajoitusalueet Putkilinjan kunnossapitoon liittyvä kiviaineksen kasaaminen (tarvittaessa) Menetelmät ja käytetyt tiedot Arviointi perustuu julkisista tietokannoista peräisin oleviin matkailutilastoihin, Merenkulku laitoksen tilastoihin ja raportteihin, lauttayritysten ja satamien tilastoihin sekä Suomen matkailunedistämiskeskukselta ja maakuntaliitoilta saatuihin tietoihin. Tietoja kerättiin myös useista kansallisista matkailua käsittelevistä raporteista ja strategia-asiakirjoista sekä viranomaisten ja organisaatioiden virallisista verkkosivustoista. Arvioinnissa käytettiin myös muiden tässä selostuksessa olevien hankkeen vaikutuksia koskevien lukujen tietoja. Alue, jota käsitellään arvioitaessa hankkeen aiheuttamia matkailuun kohdistuvia vaikutuksia, koostuu Suomenlahdesta, Saaristomerestä ja Ahvenanmerestä saaristo- ja rannikkoalueineen. Arvioinnissa keskitytään putkilinjan läheisyydessä oleviin merialueisiin, ulko- ja sisäsaaristoon sekä niiden välittömässä läheisyydessä oleviin rannikkoalueisiin. Tarkasteltava alue ja sillä sijaitsevien merialueiden, kaupunkien ja satamien nimet on esitetty luvussa Alue sijaitsee neljän eri maakunnan (Kymenlaakson, Itä-Uusimaan, Uusimaan ja Varsinais- Suomen) sekä Ahvenanmaan itsehallintoalueen eteläisen osan alueella.

198 580 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku Vaikutusten arviointi Tässä luvussa kuvaillaan vaikutukset vertailemalla vaihtoehtoa 1 nykytilanteeseen (vaihtoehtoon 0), ellei toisin ilmoiteta. Reittivaihtoehtojen 1 ja 2 sekä alavaihtoehdon 1a / 2a välisiä eroja vertaillaan erillisessä luvussa. Arvioinnissa käsitellään vain Suomen hankealueella aiheutuvia vaikutuksia. Myös vaikutuskohteet on rajattu vain Suomen hankealueella oleviin kohteisiin (katso luku 7). Rakentamisen aikana aiheutuvat mahdolliset vaikutukset Alusten lisääntyneen liikennöinnin aiheuttamat meluhaitat ja visuaaliset häiriöt Sotatarvikkeiden raivaaminen, kiviaineksen kasaaminen, putken toimittaminen, merenalaisen putken laskeminen, putkijaksojen yhdistäminen veden alla ja ankkureiden käsittely saattavat aiheuttaa laivaliikenteen lisääntymisestä johtuvia visuaalisia ja meluhaittoja. Tällä voi olla haitallinen ja suora vaikutus matkailuun ja virkistyskäyttöön. Luvussa esitettyjen meluhaittojen arvioinnin mukaan meluhaitat ovat lyhytaikaisia, koska melua aiheuttavat toimenpiteet jatkuvat yksittäisellä alueella vain muutamia vuorokausia. Vaikutukset ovat näin ollen myös palautuvia. Pahimmassakin tapausesimerkissä putken laskemisen aiheuttaman melutason arvioidaan olevan alle 40 db kolmen kilometrin päässä putkilinjasta. Kansallisten viranomaisten suosituksissa suurimmaksi sallituksi vapaa-ajan asutuksen ja suojelualueiden yöajan melutasoksi on määritetty 40 db (katso luku [Meluolosuhteet]), ja lähimmät kesämökit sijaitsevat 5-10 kilometrin päässä putkilinjoista. Meluvaikutusten arvioidaan näin ollen olevan paikallisia. Myös visuaalisten haittojen arvioidaan olevan lyhytaikaisia, palautuvia ja paikallisia, koska putkilinjat ovat 5-10 kilometrin päässä lähimmistä kesämökeistä ja kansallispuistoista (katso luku 5.6.3). Huoltoalukset käyttävät liikennöidessään tavallisia laivaväyliä, joilla päivittäinen liikenne lisääntyy kolmesta kuuteen liikennöintikerralla päivässä. Näin ollen melu- ja visuaalisten haittojen ei arvioida aiheuttavan vaikutuksia, jotka kohdistuvat matkailuun ja virkistyskäyttöön Suomen hankealueella. Turva-alueiden ja lisääntyneen laivaliikenteen aiheuttamien navigointirajoitusten aiheuttamat huviveneilyyn ja matkustajaliikenteeseen kohdistuvat vaikutukset Sotatarvikkeiden raivaaminen, kiviaineksen kasaaminen, putken toimittaminen, merenalaisen putken laskeminen, putkijaksojen yhdistäminen veden alla ja ankkureiden käsittely saattavat aiheuttaa suoria, haitallisia, merkitykseltään pieniä ja palautuvia vaikutuksia Suomenlahden Suomen puolen satamissa käyvien matkustaja-alusten kulkureitteihin ja aikatauluihin. Tämä johtuu rakennusalusten ympärille määrätyistä turva-alueista ja putkilinjaan liittyvästä laivaliikenteen lisääntymisestä. Nämä vaikutukset ovat suoria ja haitallisia mutta palautuvia, koska vaikutukset toteutuvat vain silloin, kun rakennuslaivasto ylittää laivareittejä. Putkilinjan reitti risteää vilkkaasti liikennöidyn, pääasiassa matkustaja-alusten käyttämän Helsingin ja Tallinnan välisen laivareitin kanssa. Valtaosa reitillä liikennöivistä aluksista on pikalauttoja (matkanopeus noin 36 solmua). Tällaiset alukset voivat muuttaa kulkusuuntaansa

199 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku hyvissä ajoin. Työalueita ei ole kapeilla laivaväylillä, joilla matkustaja-alusten olisi rakennusalueen välttääkseen kuljettava vaarallisilla alueilla, kuten matalissa vesissä. Matkustajaliikenteeseen ja kansainväliseen risteilyliikenteeseen kohdistuvat vaikutukset ovat samanlaisia kuin muuhun laivaliikenteeseen kohdistuvat, vähäisiksi arvioidut vaikutukset. Käytännössä vaikutukset edellyttävät putkenlaskualuksen ja matkustaja-alusten välistä GOFREP-palvelun kautta tapahtuvaa viestintää, jotta alueella liikkuvat matkustaja-alukset saavat varman tiedon putkenlaskualuksen kulloisestakin sijainnista ja sitä ympäröivästä turva-alueesta. Lisätietoja on luvussa Rajoitusalueet ja lisääntynyt laivaliikenne voivat aiheuttaa huviveneilyyn ja purjehtimiseen kohdistuvia vaikutuksia. Huviveneily ja purjehtiminen on kuitenkin vilkkainta saaristossa ja rannikon läheisyydessä, minkä vuoksi rajoitusalueiden ei arvioida aiheuttavan huviveneilyyn ja purjehtimiseen kohdistuvia vaikutuksia. Vesiliikenteen lisääntyminen saattaa aiheuttaa paikallisia vaikutuksia (häiriötä) laivaväylillä, koska huoltoalukset liikennöivät toimenpidealueen, varikkoalueiden ja pinnoituslaitosten välillä kahdesta kolmeen kertaa päivässä. Mainituissa satamissa on kuitenkin jo entuudestaan merkittäviä määriä teollisuustoimintaa ja raskasta laivaliikennettä, minkä vuoksi putkilinjan rakentamisen aiheuttaman lisäliikenteen ei arvioida muuttavan tilannetta olennaisesti. Vaikutuksen, tässä tapauksessa matkustajaliikenteeseen ja huviveneilyyn kohdistuvien häiriöiden, aiheutumisjakson arvioidaan olevan keskipitkä, koska vaikutus kestää rakentamisvaiheen ajan. Vaikutus on palautuva, koska liikenne palautuu aiempaan tilaansa heti rakennustoimien päätyttyä. Yleisellä tasolla merkittäviä vaikutuksia ei arvioida aiheutuvan, koska rajoitusalueet ovat kaukana huviveneilyalueista ja koska hankkeeseen liittyvä lisääntynyt liikenne (kolmesta kuuteen liikennöintikertaa päivässä) kulkee laivaväyliä pitkin kuten muutkin suuriin satamiin saapuvat tai niistä lähtevät alukset. Turva-alueiden ylläpitäminen edellyttää kuitenkin järjestelmää, jonka avulla rakennusalusten ja niitä ympäröivän turva-alueen sijainti voidaan ilmoittaa huviveneilijöille. Kauppaliikenteen ilmoitusjärjestelmä on jo suunniteltu. Huviveneilyn nykytilanteesta on lisätietoja luvussa Rakennustoimien aiheuttama sedimenttien leviäminen Sotatarvikkeiden raivaaminen, kiviaineksen kasaaminen, putken laskeminen merenpohjaan, putkijaksojen yhdistäminen veden alla ja ankkureiden käsittely voi aiheuttaa sedimenttien leviämistä, joka saattaa ulottua virkistyskäyttöalueille. Sedimenttien leviämistä ja sen vaikutusta veden laatuun käsitellään luvussa 8.1. Arvioinnin mukaan veden laatuun kohdistuvat vaikutukset eivät ulotu alueille, joilla ne voisivat aiheuttaa matkailuun tai virkistyskäyttöön kohdistuvia vaikutuksia (esimerkiksi kesämökkialueille tai kansallispuistoihin). Näin ollen yleisellä tasolla merkittäviä vaikutuksia ei odoteta aiheutuvan. Matkailun kehittämiseen kohdistuvat vaikutukset Suomen hankealueella Etelä-Suomen saaristo- ja rannikkoalueilla on käynnissä useita matkailun kehittämishankkeita. Matkailu on mielikuviin perustuva ala. Jo lyhytaikaisella ympäristöön matkailuseson-

200 582 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 8 gin ai kana kohdistuvalla vaikutuksella saattaa teoriassa olla haitallisia vaikutuksia matkailuun. Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin mukaan (katso luku 8.4.8) 61 prosenttia väestökyselyyn vastanneista uskoi, että putkilinjojen ympäristövaikutukset Itämerellä ja sen rannikkoalueilla ovat haitallisia. Pitkällä aikavälillä on kuitenkin epätodennäköistä, että hanke vaikuttaisi ihmisten käsitykseen Itämerestä ja sen matkailumahdollisuuksista. Näin ollen Nord Stream -hankkeella ei arvioida olevan vaikutuksia, jotka kohdistuvat matkailun kehittämiseen, koska mitään arvioiduista vaikutuksista (esimerkiksi laivaliikenteeseen tai vedenlaatuun kohdistuvia vaikutuksia) ei ole odotettavissa rannikko- ja saaristoalueilla. Putkilinjojen rakentaminen ei todennäköisesti aiheuta viivästyksiä matkailun kannalta tärkeisiin hankkeisiin tai tapahtumiin eikä estä niiden toteuttamista. Käyttövaiheen aikana aiheutuvat vaikutukset Alusten lisääntyneen liikennöinnin aiheuttamat meluhaitat ja visuaaliset häiriöt Seuranta- ja tutkimustoimet sekä putkilinjan kunnossapidon edellyttämä kiviaineksen kasaaminen lisäävät laivaliikennettä hankealueella ja voivat näin ollen aiheuttaa häiriövaikutuksia. Alusten liikennöinnin pieni lisäys ei kuitenkaan erotu alueella normaalisti vallitsevasta liikennetilanteesta. Koska vaikutus on lisäksi lyhytaikainen, yleisellä tasolla merkittäviä vaikutuksia ei odoteta aiheutuvan. Turva-alueiden navigointirajoitukset Seuranta- ja tutkimustoimien sekä kunnossapidon edellyttämän kiviaineksen kasaamisen vuoksi saatetaan tarvita turva-alue, joka aiheuttaa häiriötä matkailu- ja huvialusliikenteelle. Tällaisia toimia tehdään harvoin ja ne ovat kestoltaan lyhytaikaisia, minkä vuoksi niiden kokonaismerkitykseksi on arvioitu ei vaikutuksia. Putkilinjan reitille ei perusteta muita rajoitusalueita, jotka aiheuttaisivat navigointirajoituksia Vaihtoehtojen vertailu Reittivaihtoehtojen 1 ja 2 aiheuttamilla matkailuun kohdistuvilla vaikutuksilla ei ole eroa. Li sääntyneen liikennöinnin aiheuttamien häiriöiden määrään reittivaihtoehdon valinnan voidaan kuitenkin katsoa jossain määrin vaikuttavan. Reittivaihtoehto 2 (C16) risteää laivareittien kanssa Kalbådagrundin alueella hieman useammin kuin reittivaihtoehto 1 (C14) (katso luku [Laivaliikenteeseen kohdistuvat vaikutukset]). Matkustajaliikenteeseen mahdollisesti kohdistuvien viiveiden ja häiriöiden vaikutusten ennakointi on vaikeaa, koska lautat ja huvialukset pystyvät jossain määrin kompensoimaan mahdollisia viivytyksiä esimerkiksi li säämällä alusten nopeutta tai koordinoimalla liikennettä GOFREP-järjestelmän kautta. Häiriö vaikutusten mahdollisuudesta huolimatta molempien reittivaihtoehtojen aiheuttamia vaikutuksia voidaan pitää lyhytaikaisina ja vähäisinä. Suomen talousvyöhykkeen itäosassa alavaihtoehto poikkeaa reittivaihtoehdoista 1 ja 2 vain kolmen kilometrin matkalla. Alavaihtoehdon mukainen reitti kulkee vaihtoehtojen 1 ja 2 reittien läheisyydessä eikä aiheuta mahdollisia matkailuun ja virkistyskäyttöön kohdistuvia lisävaikutuksia. Vaikutuksen yleisen merkityksen arvioidaan näin ollen olevan vähäinen.

201 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku Tietojen puute ja epävarmuustekijät Matkailuun ja virkistyskäyttöön kohdistuvien vaikutusten arvioimiseksi on käytettävissä riittävästi tietoja. Arvioinnissa on käytetty uusimpia tietoja, mutta osa tiedoista oli arviointia laadittaessa muutamia vuosia vanhoja. Tämän ei kuitenkaan arvioida aiheuttavan vaikutusarviointiin merkittäviä epävarmuustekijöitä. Keskeisimmät epävarmuustekijät liittyvät ihmisten käyttäytymisen monimutkaisuuteen: ei voida ennustaa, miten ihmiset kuluttavat vapaa-aikaansa tulevaisuudessa, vaikuttavatko maailmanlaajuiset muutostekijät, kuten talouden tilanne, matkailuun ja jatkuuko vapaa-ajan asuntojen ympärivuotisiksi asunnoiksi remontoimisen trendi tulevaisuudessa Johtopäätökset Putkilinjan rakentamisella ja käytöllä ei arvioida olevan merkittäviä haitallisia vaikutuksia matkailuun ja virkistyskäyttöön Suomen alueella. Vähäisten vaikutusten, kuten matkustajaliikenteelle aiheutuvan häiriön, arvioidaan olevan merkitykseltään vähäisiä, paikallisia ja kestoltaan pääosin muutaman päivän tai viikon mittaisia. Hanke ei vaikuta ympäristön laatuun virkistys- tai matkailualueilla (ei vaikutusta). Lisäksi Suomen saaristossa ja rannikkoalueilla sijaitsevat kesämökit ovat verrattain kaukana putkilinjan reitistä. Lähin alue on noin 5-10 kilometrin päässä putkilinjoista. Odottamattomien tapahtumien, kuten öljyvuotojen, vaikutukset on esitetty luvussa 9. Kahden reittivaihtoehdon ja alavaihtoehdon välillä ei ole merkittäviä eroja Suomen alueella matkailuun ja virkistyskäyttöön kohdistuvien vaikutusten osalta. Yhteenvetona voidaan todeta, että putkilinjojen rakentamisen ei odoteta vaikuttavan matkailuun Suomessa.

202 584 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 8 Taulukko Yhteenveto matkailuun ja virkistyskäyttöön kohdistuvista odotettavissa olevista vaikutuksista. Tästä taulukosta voidaan vetää johtopäätös, että putkilinjasta matkailuun ja virkistyskäyttöön aiheutuva vaikutus on vähäinen. Tarkempia tietoja on liitteessä II. Matkailu ja virkistys Hankkeen vaihe Vaikutuskohde Rakentaminen Käyttö Vaikutus Toiminto Vaikutuksen merkitys Sotatarvikkeiden raivaaminen Alusten lisääntyneen liikennöinnin aiheuttamat meluhaitat ja visuaaliset häiriöt Turva-alueiden ja laivaliikenteen lisääntymisen aiheuttamien navigointirajoitusten aiheuttamat huviveneilyyn ja matkustajaliikenteeseen kohdistuvat häiriövaikutukset Rakennustoimien aiheuttama sedimenttien leviäminen Alusten lisääntyneen liikennöinnin aiheuttamat meluhaitat ja visuaaliset häiriöt Turva-alueiden navigointirajoitukset Kiviaineksen kasaaminen Putkien toimitus Putken laskeminen merenpohjaan Putkijaksojen yhdistäminen veden alla Ankkureiden käsittely Sotatarvikkeiden raivaaminen Kiviaineksen kasaaminen Putkien toimitus Putken laskeminen merenpohjaan Putkijaksojen yhdistäminen veden alla Ankkureiden käsittely Sotatarvikkeiden raivaaminen Kiviaineksen kasaaminen Putken laskeminen merenpohjaan Putkijaksojen yhdistäminen veden alla Ankkureiden käsittely Seuranta ja tutkimukset Putkilinjan kunnossapi toon liittyvä kiviaineksen kasaaminen (tarvittaessa) Seuranta ja tutkimukset Rajoitusalueet Putkilinjan kunnossapi toon liittyvä kiviaineksen kasaaminen (tarvittaessa) Ei vaikutusta Vähäinen ei vaikutusta Ei vaikutusta Ei vaikutusta Ei vaikutusta Väestön hyvinvointiin kohdistuvat vaikutukset ja sosiaaliset vaikutukset Yleiskatsaus Nord Stream -putkilinjan aiheuttamat sosiaaliset vaikutukset liittyvät läheisesti muihin hankkeen aiheuttamiin vaikutuksiin sekä siihen, millaisena ihmiset näkevät hankkeen. Sosiaaliset vaikutukset liittyvät kuitenkin hankkeeseen kokonaisuutena, eivät välttämättä mihinkään hankkeen yksittäiseen vaiheeseen. Niitä ilmenee jo hankkeen suunnittelu- ja arviointivaiheissa. Tämän arvioinnin mukaan Nord Stream -putkilinjan pääasialliset sosiaaliset vaikutukset voidaan jakaa neljään luokkaan: ihmisten turvallisuuden tunteeseen kohdistuvat vaikutukset, ihmisten yhteiskunnalliseen luottamukseen kohdistuvat vaikutukset, ihmisten elinympäristöön kohdistuvat vaikutukset ja hankealueen lähialueiden käyttöön kohdistuvat vaikutukset. Nord Stream -putkilinjan merkittävimmät sosiaaliset vaikutukset ovat subjektiivisesti koetut huolet ja

203 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku epävarmuus. Ne voivat aiheutua huolesta Itämeren tilasta, kansallisesta turvallisuudesta tai hankkeen ympäristöriskeistä. Väestön hyvinvoinnista ei ole laadittu erillistä nykytilanteen kuvausta Vaikutusmekanismit Sosiaaliset vaikutukset voivat aiheutua usein eri tavoin. Jotkin sosiaaliset vaikutukset ovat vä lillisiä, muiden hankkeen aiheuttamien vaikutusten, kuten melun tai ympäristön muutosten, aikaansaamia reaktioita, kun taas toiset sosiaaliset vaikutukset ovat suoria reaktioita itse hankkeeseen ja voivat pitää sisällään pelkoa, huolia ja epävarmuutta. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen (STAKES) kansallisten YVA-hankkeiden ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin käsikirjan /449/ mukaan pelot eivät aina johdu muutoksista tai epävarmuudesta. Myös tieto mahdollisista tai todennäköisistä vaikutuksista voi aiheuttaa pelkoa. Huolet voivat perustua moniulotteiseen, paikallisia oloja sekä riskejä ja mahdollisuuksia koskevaan tietoon. Tämä eroaa yleisesti esiintyvästä NIMBY (not in my backyard - ei minun takapihalleni) -ajattelusta, joka perustuu haluun säilyttää oma elinympäristö mahdollisimman muuttumattomana. Sosiaaliset vaikutukset liittyvät läheisesti hankkeen muihin vaikutuksiin, ja kansalaisten lausuntoja ja mielipiteitä verrataan muiden vaikutusarviointien tuloksiin. Monia usein sosiaalisiksi vaikutuksiksi luokitelluista vaikutuksista käsitellään tämän YVA-selostuksen luvussa (Matkailuun ja virkistyskäyttöön kohdistuvat vaikutukset). Tässä osassa käsitellyt sosiaaliset vaikutukset ovat ihmisten hankkeeseen kohdistuvia mielipiteitä, huolia ja yleisiä asenteita sekä ihmisten omia arvioita hankkeen vaikutuksista heidän elinympäristöihinsä ja toimiinsa. Kommentteja huolien käsittelystä ja kohtaamisesta esitetään johtopäätösosassa Menetelmät ja käytetyt tiedot Sosiaalisten vaikutusten arvioinnissa käytetyt tiedot on kerätty sosiaalisten vaikutusten arviointi-kyselyn ja mediaseurannan avulla, joiden lisäksi taustatietoina on hyödynnetty YVAohjelmavaiheessa annettuja mielipiteitä (lausuntoja, yleisötilaisuuksia jne.). Varsinainen sosiaalisten vaikutusten arviointi on suoritettu vertailevaa lähestymistapaa hyödyntävänä asiantuntija-arviointina, jossa on yhdistelty erilaisia laadullisia ja määrällisiä tietolähteitä (nykytilannetta koskevia tietoja, kyselytuloksia ja mediaseurannan tuloksia), muita tämän selostuksen vaikutusarviointeja sekä sosiaalisten vaikutusten arviointia koskevaa asiantuntemusta ja aiempaa kokemusta. Sosiaalisten vaikutusten arvioinnissa asiantuntijatyö on pääasiassa asioiden asettamista mittasuhteisiin ja mahdollisten vaikutusten tarkastelua kolmiulotteisesti 1) vaikutusajan ja vaikutusten keston, 2) vaikutusalueen ja vaikutuksen määrän sekä 3) vaikutuksen vakavuuden ja kriittisyyden perusteella. Näiden kolmen näkökulman rajat on määritettävä tapauskohtaisesti, koska yleisen tason ohjeita ei ole. Sosiaalisten vaikutusten arvioinnissa hyödynnettiin kuitenkin mm. STAKESin kansallisten YVA-arviointien käsikirjaa. Koska sosiaalisille vaikutuksil-

204 586 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 8 le, jotka liittyvät usein subjektiivisiin kokemuksiin,,huoliin ja/tai pelkoihin, ei ole erikseen määritettyjä raja-arvoja, arviointiprosessin ja käytettyjen menetelmien läpinäkyvyys on ensiarvoisen tärkeää. Hankkeeseen kohdistuvat pelot ja huolet ovat itsessään hankkeen aiheuttamia sosiaalisia vaikutuksia. Subjektiiviseen kokemukseen perustuvien tietojen vertaaminen myös muiden vaikutusten (kuten meluhaittojen, sedimenttien leviämisen ja muiden vaikutusten) objektiivisiin arviointeihin on kuitenkin tärkeää. Vertaamisen tarkoitus ei ole mitätöidä subjektiivisesti koettuja vaikutuksia, kuten huolia ja pelkoja, vaan auttaa muodostamaan kolmiulotteinen kokonaisarviointi ja hahmottamaan mahdollisia lievennystoimia. Kyselyn tulokset antavat myös kattavamman näkökulman ja luotettavampia tietoja siitä, miten ihmiset uskovat hankkeen vaikuttavan elämäänsä ja elinolosuhteisiinsa. Subjektiiviset huolet pystytään sijoittamaan kokonaiskuvaan selvittämällä, kuinka suuri määrä vastaajista on huolestunut tietystä vaikutuksesta ja millaisina vastaajat näkevät mahdollisten vaikutusten merkityksen. Kyselytutkimuksen(myöhemmin SVA-kysely) avulla pyrittiin saamaan laajempi näkökulma seuraaviin kysymyksiin: Miten ihmiset käyttävät hankealueen lähialueita? Mitä ihmiset ajattelevat hankkeesta ja sen mahdollisista vaikutuksista? Miten ihmiset uskovat hankkeen vaikuttavan jokapäiväiseen elämäänsä? Kirjeitse lähetettävän kyselyn arvioitiin olevan paras tapa toteuttaa kyselytutkimus. Kirjeitse lähetettävän kyselyn etuihin kuuluu, että sillä tavoitetaan laaja kirjo eri ikä- ja ammattiryhmiä, mikä esimerkiksi Internet-pohjaisella kyselyllä ei välttämättä toteudu. Kirjeitse lähetettävän kyselyn avulla tutkimukseen voidaan myös ottaa mukaan suurempi määrä vastaajia kuin haastattelututkimuksen avulla. Kysely lähetettiin satunnaisesti valitulle vastaajajoukolle niissä 33 kunnassa, joissa YVA-ohjelma oli ollut julkisesti nähtävillä. Kunnat, joissa kysely suoritettiin, olivat Dragsfjärd, Es poo, Halikko, Hamina, Hanko, Helsinki, Inkoo, Kaarina, Kemiö, Kirkkonummi, Korppoo, Kotka, Lo viisa, Merimasku, Naantali, Nauvo, Parainen, Pernaja, Perniö, Porvoo, Pyhtää, Ruot sinpyhtää, Rymättylä, Salo, Sauvo, Sipoo, Siuntio, Särkisalo, Tammisaari, Turku, Vantaa, Virolahti ja Västanfjärd. Vastaajien satunnaisvalinnassa painotettiin rannikkoalueiden postinumeroita. Vastaukset käsiteltiin nimettöminä ja ehdottoman luottamuksellisina. Yksittäisten vastaajien tunnistaminen ei ollut missään vastausten käsittelyvaiheessa mahdollista, ellei vastaaja ollut erikseen kirjoittanut nimeään kyselylomakkeeseen (anonyymi kysely). Kyselylomakkeiden tulostaminen ja vastaajille toimittaminen sekä palautettujen kyselyiden optinen luenta suoritettiin yhteistyössä Itella Oyj:n kanssa, ja vain Itella Oyj käsitteli osoitetietoja. Osoitetietoja käytettiin vain kyselyn ja siihen liittyvän muistutuskirjeen toimittamiseen vastaajille. Vastaukset palautuivat Itella Oyj:lle, joka muunsi vastaukset sähköiseen muotoon ja toimitti kyselyvastausten tiedot Ramboll Finland Oy:lle. Ramboll analysoi kyselyn tulokset. Tietoja käsiteltiin tilasto-ohjelmalla (Excel-pohjaisella Tixel-sovelluksella).

205 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku Kyselyitä lähetettiin kappaletta 25. heinäkuuta Ensimmäiseen lähetykseen sisältyi saatekirje, kyselylomake, hanketta esittelevä esite (Nord Stream: Facts, numero 0) ja vastauskuori, jonka postimaksu oli maksettu (liitteet VI A ja VI B). Muistutuskirje lähetettiin 8. elokuuta Toiseen toimitukseen sisältyi muistutuskirje (liite VI C), kyselylomake ja vastauskuori, jonka postimaksu oli maksettu valmiiksi. Kyselyiden viimeinen palautuspäivä oli 15. elokuuta Postikäsittelyn vuoksi saapuvia vastauksia odotettiin vielä muutamia päiviä viimeisen palautuspäivän jälkeen. Vastauksia otettiin vastaan 22. elokuuta 2008 saakka. Yhteensä 980 kyselylomaketta palautettiin. Kyselyn vastausprosentti oli 24,5. Vastaajat edustivat kaikkia ikäryhmiä ja elämäntilanteita. Vastaajista 53 prosenttia oli naisia ja 47 prosenttia miehiä. Suurin osa vastaajista oli asunut alueella yli kymmenen vuotta. Vastaajista asui vakituisesti rannikolla tai saaristossa 85 prosenttia, loput 15 prosenttia vakituisesti sisämaassa. Rannikolla ja saaristossa asuvista vastaajista 25 prosentilla oli kiinteistöllään Itämeren rantaviivaa. Monilla vastaajilla oli vapaa-ajan asunto hankealueen läheisyydessä. Vapaa-ajan asunnoista 32 prosenttia sijaitsi rantatonteilla. Vastaajien ikärakenne vastasi hyvin alueella asuvan väestön ikärakennetta. Yli 50 -vuotiaat vastaajat olivat tutkimustuloksissa hieman yliedustettuja, kun taas vuotiaat olivat hieman aliedustettuja (liite VI D). Kyselyyn saadut vastaukset heijastelivat vastaajien mielipiteitä Nord Stream -putkilinjojen rakentamisesta. Yleisesti ottaen vastaajat, jotka eivät kannattaneet hankkeen toteuttamista, olettivat hankkeen aiheuttamien vaikutusten olevan haitallisia ja merkittävän suuria. Vastaajien yleiset mielipiteet putkilinjan rakentamisesta vaihtelivat huomattavasti. 28 prosenttia vastaajista kannatti putkilinjan rakentamista, kun taas 35 prosenttia ei halunnut ilmaista mielipidettään ja 36 prosenttia vastaajista vastusti putkilinjan rakentamista. Hankkeen vastustajat ilmaisivat mielipiteitään laajemmin kuin hankkeen kannattajat, mikä on kyselyissä tyypillistä. 25 prosenttia SVA-kyselyn vapaamuotoisessa kommentointiosassa ilmaistuista mielipiteistä oli negatiivisia, kun taas positiivisia mielipiteitä ilmaistiin vain viidessä prosentissa vapaamuotoisen kommentointiosan vastauksista. Osa analysoiduista tiedoista kerättiin Venäjän ja Georgian välisen konfliktin ( elokuuta 2008) aikana ja sen jälkeen. Mediaseurannan perusteella Kaukasuksen tapahtumat lisäsivät Nord Stream -hankkeesta kirjoitettujen kielteisten artikkeleiden määrää. Turvallisuuskysymykset, joita artikkeleissa käsiteltiin, liittyivät Venäjän vaikutusvallan oletettuun lisääntymiseen putkilinjan rakentamisen seurauksena. Venäjän ja Georgian välinen konflikti on voinut vaikuttaa siihen, millaisena ihmiset näkevät Nord Stream -hankkeen. Media-analyysin avulla pyrittiin saamaan laajempi näkökulma hanketta koskevaan julki seen keskusteluun. Analyysi perustui 955:een Suomessa tammikuun 2007 ja elokuun 2008 välillä julkaistuun artikkeliin. Tutkimusaineiston keräsi Hill & Knowlton, ja se kattoi Suo men suurimmat sanomalehdet, televisiokanavat ja muutamia pienempiä sanomaleh tiä (Hufvud stadsbladet, Helsingin Sanomat, Turun Sanomat, Aamulehti, Taloussanomat, Kaup pa lehti, Pohjois- Satakunta, Åbo Underrättelser, Nya Åland, Hango Tidningen, Uusimaa, Län si-uusimaa, Bor gåbladet, Vartti Itä-Uusimaa, Kymen Sanomat, Etelä-Suomen Sanomat, HBL ja Västra Ny land sekä YLE, STT ja MTV3).

206 588 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 8 Keskustelu pyrittiin hahmottamaan perusteellisesti käyttämällä sekä laadullisia että määrällisiä tutkimusmenetelmiä. Uutissisältöjä analysoitiin, minkä lisäksi suoritettiin valittuja uutisjuttuja ja uutisreportaaseja tarkastellut, yleisimmin käytettyjä myönteisiä ja kielteisiä käsittelytapoja koskeva tarkempi erillistutkimus. Määrällisen analyysin avulla saatiin tarkkoja numerotietoja tarkastelujakson aikana julkaistujen myönteisten, kielteisten ja neutraalien artikkeleiden määrästä. Tarkastelujakson aikana käytetyt seurantamenetelmät vaihtelivat. Ennen maaliskuuta 2008 seurannan suoritti Hill & Knowlton Germany. Maaliskuusta 2008 alkaen suomalaisten medioiden seurannasta vastasi Hill & Knowlton Finland, ja tästä lähtien seuranta oli kattavampaa. Myös seurattavia sanomalehtiä ja televisiokanavia vaihdettiin seurantajakson aikana. Näiden syiden vuoksi prosenttimuotoiset tulokset antavat tarkimman kuvan julkisesta keskustelusta ja sen noudattamista kaavoista Vaikutusten arviointi Turvallisuuden tunteeseen kohdistuvat vaikutukset Hankkeen tärkein sosiaalinen vaikutus on sen aiheuttama ihmisten turvallisuuden tunteen väheneminen riippumatta siitä, perustuuko tuntemus tosiseikkoihin, ennakkoluuloihin, tiedon puutteeseen vai tuntemattomien tekijöiden aiheuttamaan pelkoon. Kyseessä on yleisvaikutus, joka ei liity hankkeen mihinkään yksittäiseen osaan. Kuten kuva 8.37 osoittaa, 57 prosenttia SVA-kyselyyn vastanneista kertoi olleensa tietoinen hankkeesta jo ennen kyselyä. Vastaajista 24 prosenttia koki, että hanketta koskevat tiedot oli kerrottu yleisölle avoimesti, 48 prosenttia vastaajista oli eri mieltä. Samaan aikaan 14 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että hanke oli ollut liikaa esillä tiedotusvälineissä, mutta yhdeksän prosenttia vapaamuotoisia kommentteja kirjoittaneista vastaajista ilmaisi halunsa saada lisää tietoa hankkeesta ja 10 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, ettei hanke erityisemmin koske heitä. Vapaamuotoisten vastausten perusteella jotkut vastaajat kuulivat hankkeesta ensimmäisen kerran vasta kyselyn saatuaan. Yleisesti ottaen vaikutti siltä, että avointa keskustelua ja tiedon jakamista kaivattiin enemmän. Aiempien Suomessa toteutettujen YVA-menettelyiden perusteella tuntemus siitä, ettei hankkeesta ole saatavilla riittävästi tietoa, voi aiheuttaa tai lisätä hankkeeseen kohdistuvaa vastustusta tai hankkeen aiheuttamaa huolestuneisuutta. SVA-tutkimuksessa ihmisiltä kysyttiin, mitkä olivat heidän tärkeimmät hanketta koskevien tietojensa lähteet. Tavallisimpia tietolähteitä olivat televisio ja radio (83 prosenttia) ja valtakunnalliset sanomalehdet (67 prosenttia). Myös paikallislehdet (26 prosenttia) eroteltiin muista tietolähteistä. Nord Streamin omat julkaisut olivat tuttuja 11 prosentille vastaajista, mikä voi johtua osittain siitä, että Nord Stream: Facts -esite lähetettiin vastaajille kyselylomakkeen liitteenä. Alle 5 prosenttia vastaajista mainitsi muut tietolähteet (kysymyksessä oli mahdollista valita useampia kuin yksi vastaus) (liite VI). Kyselylomakkeen mukana lähetetystä esitteestä Nord Stream: Facts, numero 0, annettiin vapaamuotoisessa palautteessa sekä negatiivista että positiivista palautetta. Joidenkin vas-

207 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku taajien mielestä Nord Stream: Facts -esitteen lähettäminen kyselyn mukana asetti koko kyselyn puolueettomuuden kyseenalaiseksi, kun taas toiset vastaajat ilmaisivat tyytyväisyytensä saamiensa lisätietojen johdosta. Näitä kysymyksiä pohdittiin jo kyselyn suunnitteluvaiheessa, mutta esite arvioitiin kuitenkin sävyltään neutraaliksi. Esitteen ja muiden tietolähteiden pääasiallinen ero on se, että esitteessä hankkeen perusteet ja hankkeen tarpeellisuus esitellään muita tietolähteitä tarkemmin, mikä joidenkin vastaajien mielestä saattoi tuntua ns. lobbaamiselta. Erillisen esitteen tuottamista kyselyä varten ei kuitenkaan pidetty tarpeellisena. Kuva Suhtautuminen hanketta koskeviin väittämiin ja hanketta kohtaan tunnettu mielenkiinto. Koska media on useimmille vastaajille pääasiallinen hanketta koskevien tietojen lähde, tapa, jolla hanketta käsitellään televisiossa tai sanomalehdissä, on merkittävä. Koska media voi myös heijastaa yleistä mielipidettä, median ja yleisön välinen vuorovaikutussuhde on nähtävä kaksisuuntaisena. Nord Stream on suuri monikansallinen hanke, joka toteutetaan herkässä ja runsaasti keskustelua herättävässä Itämeressä. Jo tämä riittää nostamaan esiin kysymyksiä ja aiheuttamaan epävarmuutta. Hanke onkin saanut enemmän mediahuomiota kuin useimmat muut YVA-selvitykset, ja koko prosessia on seurattu mediassa tarkkaan. Valtaosa analysoiduista artikkeleista (67 prosenttia) oli sävyltään neutraaleja ja informatiivisia. Artikkeleiden pääaiheita olivat hankkeen ympäristövaikutukset, putkilinjan reitin optimointi sekä lupa- ja rakennusprosessit. Artikkeleista 25 prosenttia oli kielteisiä ja 8 prosenttia myönteisiä. Artikkeleissa, joissa hankkeeseen suhtauduttiin myönteisesti, käsiteltiin pääasiassa kansainvälistä politiikkaa, energiaturvallisuutta ja rakennusprosesseja sekä Nord Stream -hankkeen logistiikkakeskuksia ja sen työllistävää vaikutusta. Sävyltään kielteisissä artikkeleissa, joissa hanke mainittiin, käsiteltiin pääasiassa kansainvälistä politiikkaa ja varsinkin Venäjään liittyviä kysymyksiä. Ympäristö- ja turvallisuuskysymykset sekä reittiin ja talo-

208 590 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 8 udelliseen kannattavuuteen liittyvät kysymykset aiheuttivat kielteistä suhtautumista hanketta kohtaan. Kielteisten ja myönteisten artikkeleiden keskeisimmät aiheet on esitetty taulukoissa 8.62 ja Taulukko Yhteenveto artikkeleista, joissa hankkeeseen suhtauduttiin myönteisesti. Taulukko Yhteenveto artikkeleista, joissa hankkeeseen suhtauduttiin kielteisesti. Yhteiskunnalliseen luottamukseen ja yhteisöllisiin suhteisiin kohdistuvat vaikutukset Eräs väestön keskeisimmistä huolenaiheista oli se, miten suuressa monikansallisessa hankkeessa voidaan varmistaa kaikkien osapuolten toimivan lakia noudattaen putkilinjan rakentamis- ja käyttövaiheen aikana. YVA-ohjelman aikana kansalaiset toivat esille Venäjän toimintatapoihin kohdistuvaa epäluottamustaan. Aihetta käsiteltiin myös muutamissa hanketta koskevissa artikkeleissa tiedotusvälineissä. 27 prosenttia SVA-kyselyn vapaamuotoisista kommenteista (N = 322) liittyi Venäjään ja politiikkaan. Suomen ja Venäjän välisen kanssakäymisen pitkä historia voi olla yksi kommentteihin vaikuttava tekijä. Myös viimeaikaiset tapahtumat, ku ten Venäjän ja Georgian välinen konflikti elokuussa 2008, ovat voineet vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen. Lisäksi on huomattava, että kaikki Itämereen liittyvät aiheet saavat Suomessa paljon huomiota. Kyselyn tulosten perusteella vastaajat pitävät Itämerta ja siihen liittyviä alu-

209 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku eita tärkeinä. Myös vastaajat, jotka eivät tunteneet Itämeren aluetta erityisen hyvin tai eivät itse käyttäneet aluetta, pitivät aluetta tärkeänä. Edellä mainitut taustatekijät voivat aiheuttaa sen, että olemassa olevat, Nord Stream -hankkeeseen sinänsä liittymättömät ennakkoluulot vaikuttavat hanketta koskeviin mielipiteisiin. Nord Stream -hankkeen tarpeellisuus ja Suomen asema suhteessa hankkeesta mahdollisesti koituviin hyötyihin jakoi mielipiteitä SVA-kyselyssä. 37 prosenttia kyselyyn vastanneista piti hanketta tarpeellisena Euroopan energiansaannin turvaamiseksi (36 prosenttia oli eri mieltä ja 27 prosentilla ei ollut mielipidettä). 32 prosenttia vastaajista uskoi hankkeen synnyttävän uusia työpaikkoja Suomeen. Osassa vapaamuotoisista kommenteista uskottiin, ettei Suomi hyötyisi hankkeesta millään tavalla. Kansainväliset suhteet SVA-kyselyn mukaan 57 prosenttia vastaajista uskoo hankkeen vaikuttavan Suomen ja Venäjän välisiin suhteisiin. Noin 27 prosenttia vastaajista uskoo hankkeen parantavan Suomen ja Venäjän välisiä suhteita, mutta 45 prosenttia vastaajista oli eri mieltä väittämän kanssa. Hieman alle puolet (46 prosenttia) vastanneista uskoi hankkeen lisäävän Suomen riippuvuutta Venäjästä kielteisellä tavalla (katso kuva 8.38). Kuva Suhtautuminen kansainvälisiä suhteita koskeviin väittämiin.

210 592 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 8 Sama jakautuminen voidaan havaita suomalaisten tiedotusvälineiden lähestymistavoissa. Esimerkiksi Turun Sanomissa lainattiin pääministeri Matti Vanhasen lausuntoa, jossa hän sanoi putkilinjan olevan Suomen aluevesien osalta puhtaasti ympäristökysymys, joka ratkaistaisiin ympäristöraporttien avulla (24. syyskuuta 2007). Eräässä artikkelissa mainittiin, että Gazprom on osa Venäjän identiteettiä ja samalla keskeisin ase, jonka avulla Venäjä manipuloi maakaasusta riippuvaisia naapureitaan (Länsi-Suomi, 25. elokuuta 2008). Lisäksi eräässä artikkelissa varoitettiin, että ulkomaisten tiedustelupalveluiden toiminta Suomessa lisääntyisi, jos Suomi hyväksyisi Nord Stream -hankkeen (haastattelu, Aamulehti 2. lokakuuta 2007). YLE lainasi puolustusvoimien päällikkö Juhani Kaskealaa, joka sen sijaan esitti, että hankkeeseen liittyvät taloudelliset seikat voivat vähentää EU:n ja Venäjän välistä poliittista jännitettä (YLE Lauantaiseura, 24. toukokuuta 2008). Hanketta on myös luonnehdittu Itämeren rannikkovaltioiden väliseksi yhteistyömahdollisuudeksi (Europarlamentaarikko, Henrik Lax, Åbo Underrättelser 5. kesäkuuta 2008). Yleinen huolestuneisuus Suomen kansallisesta turvallisuudesta liittyi pääasiassa putkilinjan käyttövaiheen aikana aiheutuviin vaikutuksiin. Joissakin varhaisissa lausunnoissa spekuloitiin, miten Suomi varmistaisi rajojensa loukkaamattomuuden, jos Venäjän laivasto vastaisi putkivyöhykkeen turvallisuudesta. Osa osallisista ja median edustajat olivat YVA-ohjelmavaiheessa huolestuneita siitä, että Venäjä ottaisi Itämeren hallintaansa hankkeen avulla. Myös putkilinjan valvontamenettelyjä suunniteltiin YVA-prosessin aikana. Päätettiin, että Nord Stream AG valvoisi putkilinjaa Sveitsissä sijaitsevan etävalvontajärjestelmän avulla. Tästä huo limatta 68 prosenttia vastaajista oli huolissaan putkilinjan valvonnasta ja toiminnasta, vaik ka heille ilmoitettiin, että putkilinjaa tultaisiin valvomaan etävalvontajärjestelmän avulla. Valtaosa vastaajista arvioi putkilinjan etävalvonnan aiheuttamien elinympäristöönsä kohdistuvien vaikutusten olevan kohtalaisia (30 prosenttia) tai sitä vähäisempiä (48 prosenttia), mutta 22 prosenttia arvioi vaikutusten olevan suuria (katso kuvat 8.39, 8.40 ja 8.41). Kuva Luottamus putkilinjan valvontaan sen käyttövaiheessa.

211 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku Kuva Mielipiteet putkilinjan käytönaikaisesta valvonnasta. Kuva Mielipiteet putkilinjan käytönaikaisen valvonnan aiheuttamista vaikutuksista. Vapaamuotoisissa vastauksissa 16 prosenttia vastaajista toi esiin huolensa luotettavuus- ja vastuukysymyksistä liittyen Venäjään putkilinjan käytön aikana sekä siitä, kuka onnettomuuden tai toimintahäiriön tapahtuessa vastaisi vahingoista. Pahimmissa uhkakuvissaan vastaajat pitivät hanketta poliittisena uhkana ja mahdollisena kiristyskeinona. Uhkakuvia mainittiin myös mediassa. Esimerkiksi on esitetty, että jos Venäjä olosuhteiden niin vaatiessa päättäisi lähettää asevoimiaan Suomenlahdelle vartioimaan Nord Stream -putkilinjaa, se vaikuttaisi suomalaisten kansalliseen turvallisuuteen (haastattelu Turun Sanomissa 19. elokuuta 2008). Nord Stream AG on vakuuttanut, että jokainen maa vastaa itse putkilinjojen varmuuteen ja turvallisuuteen liittyvien säädösten ja vaatimusten noudattamisesta omalla lainkäyttöalueellaan. Mikään valtio ei vartioi putkilinjoja toisen valtion lainkäyttöalueella. Myös terroristihyökkäysten mahdollisuus on mainittu mediassa. Turun Sanomissa lainattiin terrorismia tutkivaa Suomen ulkopoliittisen instituutin tutkijaa Toby Archeria, joka arvioi Suomenlahdella tapahtuvan terroristihyökkäyksen vaaran olevan vähäinen, mutta olemassa oleva. Tiedotusvälineissä on lainattu myös maanpuolustuskorkeakoulun Alpo Juntusta,

212 594 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 8 joka totesi kaasuputken olevan osittain kansainvälisellä vesialueella ja siten kaikkien saavutettavissa (7. toukokuuta 2007). YLE TV1:n reportaasissa todettiin, ettei Nord Stream -hanke Suo men puolustusvoimien mukaan aiheuta minkäänlaista Suomeen kohdistuvaa sotilaallista uhkaa (5. joulukuuta 2007). Kansallisten viranomaisten rooli SVA-kyselyyn vastanneista vastaajista 70 prosenttia oli sitä mieltä, että Suomen valtiolla tulisi olla näkyvämpi rooli hankkeessa (katso kuva 8.42). Sekä YVA-ohjelmavaiheessa annetuissa mielipiteissä että tiedotusvälineissä kyseenalaistettiin suomalaispoliitikkojen valmiudet valvoa Suomen etuja, kuten kansallista turvallisuutta, Itämeren käyttöä ja Itämeren suojelua, hankkeen yhteydessä. Kansallisten viranomaisten roolista on ollut vaikea saada kokonaiskuva mahdollisesti sen vuoksi, että poliitikot ja viranomaiset ovat nostaneet esiin eri näkökulmia viitatessaan hankkeeseen tiedotusvälineissä. Esimerkiksi presidentti Tarja Halonen on korostanut, että Nord Stream -kaasuputkihanke on keino, jolla Euroopan energiavarmuutta voidaan parantaa, mutta putkilinjan rakentamisen ympäristövaikutukset on arvioitava tarkasti. Aleksanteriinstituutin EU-päällikkö Timo Hellenberg sen sijaan toi esille enemmän uhkia ja poliittisia vaikutuksia (STT 16. toukokuuta 2008 ja YLE 15. heinäkuuta 2008). Yleisesti ottaen valtaosa SVA-kyselyn vastaajista (62 prosenttia) luotti kuitenkin siihen, että hanke tultaisiin Suomen alueella toteuttamaan Suomen lakien ja säädösten mukaisesti (katso kuva 8.42). Kuva Mielipiteet Suomen valtion ja viranomaisten roolista hankkeessa. Luottamus eri toimijoita kohtaan Myös YVA-menettelyn puolueettomuus kyseenalaistettiin: 46 prosenttia vastaajista uskoi ym päristövaikutusten arvioinnin olevan puolueellista. Vastaajista 29 prosenttia uskoi ympäristövaikutusten arvioinnin olevan puolueeton. SVA-kyselyn tulosten mukaan Nord Stream AG ja sen omistajat eivät yleisesti ottaen olleet tuttuja vastaajille: lähes puolet vastaajista oli sitä mieltä, etteivät he pysty arvioimaan yrityksen luotettavuutta (katso kuva 8.43). Suuri osa vas-

213 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku taajista ei tuntenut Nord Stream AG:tä eikä hankkeeseen liittyviä yhtiöitä ennen kyselyä. Nord Stream -putkilinjan alkupisteen sijainti Venäjällä on luultavasti tärkeimpiä syitä siihen, että hanke liitetään vahvasti Venäjään muista hankkeessa mukana olevista yhtiöistä huolimatta. Kuva Mielipiteet eri toimijoiden luotettavuudesta. SVA-kyselyn mukaan alle 40 prosenttia vastaajista uskoi, että putkilinjojen rakentaminen suo ritettaisiin Itämeren luontoa ja kulttuuriperintökohteita kunnioittaen (katso kuva 8.43). Mediassa on lisäksi esitetty mm. väitteitä, että Nord Stream AG olisi laiminlyönyt ympäristökysymysten hoitamista pyrkiessään nopeuttamaan hankkeen toteutumista (Uusimaa, 19. heinäkuuta 2008). Yhteenvetona voidaan todeta, että noin puolet SVA-kyselyn vastaajista kyseenalaisti ainakin joidenkin hankkeen toimijoiden luotettavuuden ja riippumattomuuden. Koko hankkeen toimintatapojen asianmukaisuus ja turvallisuus alkaen sen suunnitteluvaiheesta ja vaikutusten arvioinnista aiheuttavat vastaajille huolta. Huolet korostuvat rakennus- ja käyttövaiheetta käsiteltäessä. Vaikka yleisölle on vakuutettu, että hanke tullaan toteuttamaan korkeatasoisinta olemassa olevaa asiantuntemusta hyödyntäen ja sekä kansallisia että kansainvälisiä lakeja ja sääntöjä noudattaen, yleisö ei ole täysin vakuuttunut. Esimerkiksi Suomessa on esitetty epäilyjä ympäristövaikutusten arviointien taustalla olevien tutkimusten puolueettomuudesta. Yleisesti ottaen eri kyselyiden tulosten ja media-analyysien perusteella vaikuttaa siltä, että Suomen kansalaiset luottavat Suomen valtioon, mutta muiden toimijoiden, kuten Venäjän ja Nord Stream AG:n, toimintatapoja tunnetaan heikommin ja sen vuoksi myös kyseenalaistetaan useammin.

214 596 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 8 Hankkeen haitalliset vaikutukset väestön yhteiskunnalliseen luottamukseen ovat todennäköisesti väliaikaisia. Luottamus oletettavasti paranee, jos eri toimijoiden toimintatapojen ja valvonnan avulla pystytään osoittamaan, että kaikki hankkeeseen liittyvät toimet suoritetaan asianmukaisia lakeja ja säädöksiä noudattaen ja että esimerkiksi ympäristövaikutukset on ar vioitu puolueettomasti ja riittävän perusteellisesti. Myönteiset kokemukset voivat auttaa palauttamaan luottamuksen eri toimijoita kohtaan ja auttaa yhteiskunnallisen luottamuksen palauttamisessa. Joillakin yksilöillä psykologiset vaikutukset voivat kuitenkin olla pysyvämpiä, jos putkihanke toteutetaan ja ajatus putkihankkeesta muuttaa esimerkiksi merimaiseman subjektiivista merkitystä yksilölle. Vaikka hanke ei aiheuta muutoksia varsinaiseen maisemaan, se voi muuttaa käsitystä merestä ja merimaisemasta tarkastelijan mielessä /449/. Elinympäristöön kohdistuvat vaikutukset Keskeisin Nord Stream -hankkeeseen liittyvä kysymys Suomessa on, aiheuttaako hanke merkittäviä ympäristöriskejä. Ihmisten elinympäristöön kohdistuvia vaikutuksia voivat aiheuttaa melu, ekosysteemien muuttuminen, veden laadun muuttuminen ja maiseman muutokset. Rakennustoimet tai laivaliikenteen muutokset voivat aiheuttaa kaikkia mainittuja vaikutuksia. SVA-kyselyn tulosten perusteella 66 prosenttia vastaajista uskoi putkilinjan aiheuttavan merkittäviä Itämereen kohdistuvia ympäristöriskejä. Vastaajista 61 prosenttia uskoi, että hankkeen ympäristövaikutukset Itämerellä ja sen rannikkoalueilla ovat haitallisia. SVA-kyselyn tulosten mukaan ihmiset olivat huolestuneita hankkeen muista vaikutuksista. SVA-kyselyn vastaajista 76 prosenttia oli huolissaan rakennustöiden aikana suoritettavasta merenpohjan muokkaamisesta (katso kuva 8.44). Koska vastaajat uskoivat rakennusvaiheen aikana suoritettavien merenpohjan muokkaustoimenpiteiden aiheuttavan ympäristövaikutuksia, on loogista, että valtaosa Nord Stream -putkilinjaan kohdistuvista ympäristöön liittyvistä huolista kohdistui juuri rakentamisvaiheeseen. Huoli ympäristöstä on verrattain yleinen ilmiö. SVA-kyselyn perusteella väestöllä on erityisiä tunnesiteitä Itämereen. Esimerkiksi 54 prosenttia vastaajista piti Suomenlahden avomerialueita itselleen tärkeinä, vaikka he eivät tunteneet alueita tai käyttäneet niitä. Vaikka vastaajat ilmaisivat Nord Stream -putkilinjan ympäristö- ja muihin vaikutuksiin kohdistuvan huolestuneisuutensa selkeästi, he uskoivat myös, etteivät ympäristövaikutukset välttämättä olisi huomattavia heidän omassa päivittäisessä ympäristössään. SVA-kyselyn tulosten mukaan 78 prosenttia vastaajista uskoi putkilinjan rakentamisvaiheen aikana suoritettavien merenpohjan muokkaustoimien aiheuttavan vain kohtalaisia, vähäisiä tai merkityksettömiä terveyteen, turvallisuuteen ja viihtyvyyteen kohdistuvia vaikutuksia heidän omassa elin- tai asuinympäristössään. Vastaajista 22 prosenttia sen sijaan uskoi vaikutusten olevan suuria (katso kuva 8.45).

215 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku Kuva Mielipiteet merenpohjan muokkaamisesta. Kuva Mielipiteet merenpohjan muokkaamisen aiheuttamista vaikutuksista. Vastaajien asuinpaikat vaikuttivat siihen, millaisina he näkivät merenpohjan muokkaustoimenpiteiden aiheuttamat vaikutukset omassa päivittäisessä elinympäristössään. Itämeren rannikkoalueilla pysyvästi asuvista vastaajista 63 prosenttia uskoi, että hankkeen heidän elinympäristöilleen aiheuttamat vaikutukset olisivat suuria tai kohtalaisia. Myös 48 prosenttia vastaajista, jotka eivät asuneet rannikolla pysyvästi, uskoivat hankkeen vaikutusten heidän elinympäristöilleen olevan suuria tai kohtalaisia. Naiset, hanketta vastustavat vastaajat ja vanhempiin ikäryhmiin kuuluvat vastaajat olivat yleisesti ottaen huolestuneempia merenpohjan muokkaamisen vaikutuksesta elinympäristöönsä. Nord Stream -putkilinjan ympäristövaikutuksista on keskusteltu myös mediassa. Ympäristöministeri Paula Lehtomäen mukaan putkilinja on Suomelle ennen kaikkea ympäristökysymys, ei turvallisuuskysymys (Turun Sanomat, Aamulehti, 24. heinäkuuta 2007). Mediassa on myös sanottu, ettei Nord Stream -putkilinjasta aiheudu merkittäviä ympäristöriskejä, koska Itämeren merkittävimmät riskitekijät ovat saastuttaminen, laivaliikenne, öljyvuodot ja ravinnekuormitus (Suomen ympäristökeskus, Seppo Knuutila, Turun sanomat 8. maaliskuuta 2007). Mediassa

216 598 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 8 on kuitenkin myös esitetty, että putkilinjan rakennusvaiheeseen voi liittyä merkittäviä ympäristöriskejä ja että merenpohjan ruoppaaminen voi vapauttaa orgaanisia myrkkyjä, jotka voivat lisätä Itämeren ravinnekasvua ja aiheuttaa alueen kaloihin ja alueella tapahtuvaan kalastukseen kohdistuvia uhkatekijöitä (Ruotsin kansanedustaja Rune Wikström, Hufvudstadbladet, 10. heinäkuuta 2007). Mediassa on kuitenkin otettu esille myös se, että Nord Stream -hanke toteutuessaan vähentäisi laivaliikennettä ja esimerkiksi öljyä ja nesteytettyä maakaasua kuljettavien säiliöalusten liikennöintiä. Lisäksi on kuitenkin huomautettu, että putkilinjan rakentaminen osaltaan lisäisi Suomenlahden laivaliikennettä tilapäisesti (Hangonlehti, 27. helmikuuta 2008 ja Helsingin Sanomat, 24. toukokuuta 2007). SVA-kyselyn vastaajista 52 prosenttia oli huolissaan hankkeen aiheuttamasta laivaliikenteen lisäyksestä. Vastaajista 49 prosenttia uskoi, että laivaliikenteen lisäys vaikuttaisi heidän asuin- ja elinympäristöönsä vähintään kohtalaisen voimakkaasti, kun taas 52 prosenttia vastaajista uskoi vaikutuksen olevan melko vähäinen tai vähämerkityksinen (katso kuvat 8.46 ja 8.47). Kuva Mielipiteet laivaliikenteen lisääntymisestä Kuva Mielipiteet laivaliikenteen lisääntymisen aiheuttamista vaikutuksista.

217 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku Yhteenvetona voidaan todeta, että yleinen huoli Itämeren tilasta perustuu yleensä tosiasioihin, mutta myös, että putkilinjojen roolia kokonaisuudessa ei välttämättä tunneta tai ymmärretä. Eri toimien aiheuttamat Itämeren olosuhteisiin kohdistuvat vaikutukset on arvioitu luvun 8 muissa osissa. Vaikutusten arvioinnin perusteella putkilinjahankkeen ei pitäisi aiheuttaa merkittäviä ihmisten elinympäristöihin kohdistuvia vaikutuksia. Huoli laivaliikenteen lisääntymisen aiheuttamista vaikutuksista on ymmärrettävä, mutta laivaliikenteen määrän todellinen muutos tulee kuitenkin olemaan hyvin vähäinen. Putkilinjan rakentamisen aiheuttama laivaliikenteen lisäys on erittäin pieni. Myös rakennusalusten aiheuttama lisääntynyt yhteentörmäysriski on erittäin vähäinen. Mainitut riskit arvioidaan luvussa 9. Putkilinjan vaikutus laivaliikenteeseen on arvioitu luvuissa (Laivaliikenteeseen kohdistuvat vaikutukset) ja (Matkailuun ja virkistyskäyttöön kohdistuvat vaikutukset). Hankkeen ei arvioida aiheuttavan laivaliikenteeseen kohdistuvia vaikutuksia, jotka muuttaisivat nykytilaa merkittävällä tavalla. Rakennusalusten aiheuttaman laivaliikenteen arvioidaan olevan vain kolmesta kuuteen alusta vuorokaudessa putkilinjan rakentamisvaiheen aikana. Alueen käyttöön kohdistuvat vaikutukset SVA-kyselyn tulosten perusteella Itämeren sekä saaristo- ja rannikkoalueiden tyypillisimmät käyttötavat ovat ei-kaupallisia käyttötapoja, joita ovat muun muassa merimaisemasta nauttiminen, luonnon tarkkaileminen ja erilaiset ulkoiluharrastukset (katso kuva 8.48). Kuva Itämeren, saariston ja rannikkoalueiden käyttö.

218 600 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 8 Kuva Itämeren, saariston ja rannikkoalueiden käyttötavat. Vastaajista 60 prosenttia oli huolestunut kaasuputkilinjan vaikutuksista Itämeren kalastukseen. Kalastukseen kohdistuvat vaikutukset on arvioitu luvussa Jos hanke edellyttää kalastusrajoitusten asettamista, se voi aiheuttaa kaupalliseen kalastukseen ja kalastajien elinkeinoon kohdistuvia vaikutuksia. Elinkeinoon kohdistuvat vaikutukset ovat samalla myös sosiaalisia vaikutuksia. SVA-kyselyn vastaajista 65 prosenttia oli lisäksi huolissaan putkilinjan mahdollisista vaikutuksista Itämeren kalakantoihin. Mallinnusten tulosten ja vaikutusarviointien perusteella hanke ei tule aiheuttamaan merkittäviä virkistyskäyttöön kohdistuvia vaikutuksia. Kyseisiä vaikutuksia käsitellään tarkemmin luvussa Esimerkiksi mahdolliset meluvaikutukset eivät ulotu rannikolla oleville asuin- ja virkistyskäyttöalueille, eikä sedimenttien leviämisen odoteta ulottuvan edes ulkosaaristoon. Rakennusalukset ovat näkyvissä ulkosaariston kohteista muutaman vuorokauden ajan, mutta niiden vaikutus maisemaan on lyhytaikainen ja vähäinen. Luvun (Kalastukseen kohdistuvat vaikutukset) mukaan suomalaisiin kalastajiin kohdistuvien vaikutusten ei arvioida olevan suuria. Putkilinjan vapaat jännevälit eli putkilinjan osat, jotka eivät ole koko matkalta kosketuksissa merenpohjaan, voivat häiritä pohjatroolausta jossain määrin, mutta suomalaisten kalastajien useimmin käyttämä troolausmenetelmä Suo men hankealueella on välivesien troolaus (pelaginen troolaus). Hankkeen aiheuttamien suomalaisiin kalastajiin kohdistuvien vaikutusten arvioidaan näin ollen olevan vähäisiä. Ammattikalastajat ovat olleet tärkeä osallisryhmä koko ympäristövaikutusten arviointiprosessin ajan. Myös vapaa-ajan kalastukseen kohdistuvien vaikutusten arvioidaan olevan vähäisiä, koska valtaosa vapaa-ajan kalastuksesta tapahtuu rannikon läheisyydessä ja saaristossa. Pohjatroolaus ei kuulu vapaa-ajan kalastuksessa käytettäviin kalastusmenetelmiin. Yhteenvetona voidaan todeta, ettei hankkeen odoteta aiheuttavan muita kalakantoihin kohdistuvia vaikutuksia kuin kalojen lyhytaikaisia karttamisreaktioita rakennusalusten läheisyydessä. Hankkeen aiheuttamat haitta-aineiden biologisen kertymisen kautta ihmisten terveyteen kohdistuvat vaikutukset on arvioitu (katso luku 8.4.6), eikä merenpohjan muokkaustoimenpiteiden aiheuttaman haitta-aineiden vapautumisen odoteta aiheuttavan ihmisiin kohdistuvia terveysvaikutuksia. Hankkeen ei odoteta vaikuttavan merkittävästi Itämeren virkis-