UURAISTEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 UURAISTEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Hyväksytty Uuraisten sosiaalilautakunta

2 Johdanto varhaiskasvatussuunnitelmaan Valtioneuvosto antoi periaatepäätöksen varhaiskasvatuksen valtakunnallisista linjauksista. Siihen on koottu suomalaisen varhaiskasvatuksen keskeiset periaatteet ja kehittämisen painopisteet. Varhaiskasvatus on lapsen eri elämänpiireissä tapahtuvaa kasvatuksellista vuorovaikutusta, joka pitää sisällään ajatuksen elinikäisestä oppimisesta. Tavoitteena on edistää lapsen tervettä kasvua, kehitystä ja oppimista. Ensisijainen oikeus ja vastuu lasten kasvatuksesta on lasten vanhemmilla. Yhteiskunnan tehtävänä on tukea vanhempia heidän kasvatustehtävässään. Vanhemmat valitsevat lastensa varhaiskasvatuspalvelut. Hoidon, kasvatuksen ja opetuksen tulee muodostaa saumaton kokonaisuus, joka tukee joustavasti jokaisen lapsen yksilöllistä kehitystä. Linjauksissa painotetaan hallintokuntien yhteistyön tärkeyttä lasten ja perheiden varhaiskasvatuspalveluiden järjestelyissä sekä vanhempien ja henkilökunnan kasvatuksellista kumppanuutta. Valtakunnallinen Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet julkaistiin syyskuussa Varhaiskasvatuksen valtakunnallisissa linjauksissa esitetään toimenpiteitä mm. lainsäädännön uudistamiseksi, varhaiskasvatuksen valtakunnallisen ohjauksen kehittämiseksi, henkilöstön ammattitaidon ylläpitämiseksi ja vahvistamiseksi sekä varhaiskasvatuksen seurannan ja arvioinnin kehittämiseksi. Linjausten tavoitteena on myös vaikuttaa siihen, että kunnissa laaditaan vastaavia kunnallisia linjauksia. Varhaiskasvatussuunnitelmassa tavoitteena on edistää varhaiskasvatuksen yhdenvertaista toteuttamista koko maassa, ohjata sisällöllistä kehittämistä ja luoda osaltaan edellytyksiä varhaiskasvatuksen laadun kehittämiselle yhdenmukaistamalla toiminnan järjestämisen perusteita. Yhdessä esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden kanssa varhaiskasvatussuunnitelman perusteet muodostavat valtakunnallisesti lasten hyvinvointia, kasvua ja oppimista edistävän kokonaisuuden. Uuraisten kunnan sosiaalilautakunta hyväksyi joulukuussa 2003 hankkeen, jonka tavoitteen on laatia kunnan oma varhaiskasvatussuunnitelma. Hankkeen työryhmän koollekutsujaksi ja vetäjäksi nimitettiin päivähoidon ohjaaja Eila Rapala. Työryhmään pyrittiin saamaan mukaan moniammatillinen edustus kaikista Uurasten kunnassa varhaiskasvatuksen parissa toimivista tahoista (liite 2). Suunnitelman piti valmistua kesäksi Valmistuminen siirtyi kuitenkin vuoden 2005 loppuun. Uuraisten varhaiskasvatussuunnitelman työstämisen tarkoituksena ja tavoitteena on myös lisätä varhaisnuorten kanssa työskentelevien tahojen kunnan, terveydenhuollon, seurakunnan ja järjestöjen yhteistyötä. Uuraisten kunnassa on vahvat perinteet moniammatilliseen verkostoyhteistyöhön niin poikkihallinnollisesti kunnallisten tahojen kanssa kuin kolmannen sektorin ja seurakunnan kanssa. 2

3 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto I OSA VARHAISKASVATUS UURAISTEN KUNNASSA 1. Yleistä varhaiskasvatuksesta Varhaiskasvatuspalvelut ja lapsiperheiden tuki Varhaiskasvatusta ohjaavia asiakirjoja Varhaiskasvatusta toteuttavat tahot Uuraisilla Lapset varhaiskasvatuksessa Henkilöstö varhaiskasvatuksessa Lapsen kasvamis- ja oppimisympäristö 7 2. Varhaiskasvatuksen toiminta-ajatus ja arvot Uuraisilla 8 3.Varhaiskasvatuksen päämäärät ja tavoitteet Uuraisilla 8 4. Kasvatuskumppanuuden toteuttaminen varhaiskasvatuksessa 9 5. Kuvaus varhaiskasvatuksen palvelujen tuottamistavoista Kunnallinen päivähoito Päivähoitomuodot Päivähoitopaikat Esiopetus Uuraisilla Leikkikenttätoiminta Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta Uuraisten alkuopetus osana perusopetusta Opetuksen perusta Yhteistyö Sosiaalityö varhaiskasvatuksessa Lastensuojelun työryhmä Oppilashuolto Perhetyö lastensuojelun ja oppilashuollon työvälineenä Vapaa-aikatoimi Uuraisten seurakunta Päiväkerhot ja avoin päiväkerho Varhais- ja nuorisotyö Palokan terveydenhuollon kuntayhtymä H-yhdistys Uuraisten Nuorisoseura ry Varhaiskasvatuksen sisällön arviointi, kehittäminen ja seuranta 18 II OSA VARHAISKASVATU KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA Varhaiskasvatuksen käytännöt päivähoidossa Eri kieli- ja kulttuuritaustaiset lapset varhaiskasvatuksessa Verkostoyhteistyö Kodin kanssa tehtävä yhteistyö = kasvtuskumppanuus Päivähoidon muu yhteistyö Erityinen tuki varhaiskasvatuksessa 21 3

4 9. Varhaiskasvatuksen sisältöalueet Leikki Leikki eri päivähoitomuodoissa Eri-ikäisten lasten leikit Leikki vanhempien, lasten ja henkilökunnan kannalta tarkasteltuna Päivähoidon / esiopetuksen aloittaminen Päivähoidon / esiopetuksen aloittaminen vanhempien, lasten ja henkilökunnan kannalta tarkasteluna Päivittäinen päivähoitoon / esiopetukseen tulo ja lähteminen Ruokailu Hygienia Pukeminen ja riisuminen Lepo Ulkoilu Terveys Kieli, vuorovaikutus ja viestintä Kieli, vuorovaikutus ja viestintä lasten ja henkilökunnan kannalta tarkasteltuna Matematiikka Etiikka ja katsomus Etiikka Katsomus Ympäristö. luonto ja kestäväkehitys Taide ja kulttuuri Kädentaidot Musiikki Uuraisten kunnan varhaiskasvatuksen tukipalvelujen järjestäminen Yksikklkohtainen varhaiskasvatussuunnitelma ja lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Yksikkökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Uuraisten kunnan esiopetussuunnitelma ja lapsen esiopetussuunnitelma Uuraisten kunnan esiopetussuunnitelma (liite ) Lapsen esiopetussuunnitelma Varhaiskasvatuksen arviointi Uuraisten kunnan päivähoidon pelastus- ja turvallisuusjärjestelyt 42 Lähteet 43 Liitteet Liite 1 VASU työryhmän kokoonpano Liite 2 Varhaiskasvatuksen järjestäjien yhteystiedot Liite 3 Uuraisten kunnan esiopetussuunnitelma Liite 4 Lapsen esiopetussuunnitelma Liite 5 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Liite 6 Päiväkoti Pikkulan pelastus- ja turvallisuusjärjestelyt 4

5 I OSA VARHAISKASVATUS UURAISTEN KUNNASSA 1. Yleistä varhaiskasvatuksesta 1.1. Varhaiskasvatuspalvelut ja lapsiperheiden tuki Pienten lasten ja heidän perheidensä palvelu- ja tukijärjestelmän muodostaa sosiaali-, terveys- ja opetustoimen hallinnoima kokonaisuus. Se on monimuotoinen ja antaa valinnan mahdollisuuksia. Varhaiskasvatuspalvelut ovat se keskeinen toimintakokonaisuus, joka muodostuu kunnan tai yksityisen järjestämästä päivähoidosta ja esiopetuksesta sekä muusta varhaiskasvatustoiminnasta. Muuta varhaiskasvatustoimintaa on esimerkiksi seurakuntien ja järjestöjen kerhotoiminta tai kuntien lapsille ja lapsiperheille järjestämä avoin varhaiskasvatustoiminta eri muotoineen. Nämä varhaiskasvatuspalvelut ja muu lasten ja perheiden palvelu- ja tukijärjestelmä toimivat kokonaisuutena lasten varhaiskasvatuksen ja samalla myös vanhemmuuden tukena. Sosiaali- ja terveystoimen sekä opetustoimen yhteistyössä tarvitaan uusia käytäntöjä. Neuvola ja päivähoito tavoittavat yhdessä suurimman osan lapsiperheistä. Lasten neuvolan ja varhaiskasvatuspalveluiden välistä yhteistyötä on tarpeen tiivistää ja kehittää edelleen. Yhteistyön tiivistämisellä voidaan esimerkiksi jo varhaisessa vaiheessa järjestää varhaista tukea sitä tarvitseville lapsille. Sosiaali- ja opetustoimen yhteistyön haasteita ovat mm. pienten koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan kattava järjestäminen, oppimisvaikeuksien ehkäisy ja korjaaminen sekä kulttuurivähemmistöjen lasten äidinkielen sekä suomen tai ruotsin kielen tukeminen. Varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen jatkuvuuden turvaa varhaiskasvatuspalveluiden ja koulun tiivis yhteistyö. Näillä työtavoilla voidaan samalla yhteisvoimin edistää ja tukea vanhemmuutta. Varhaiskasvatuspalveluilla ehkäistään tehokkaasti lasten syrjäytymistä. Kunnallisten palvelujen järjestämisessä ja voimavarojen suuntaamisessa otetaan kunnan sisäiset alueelliset erot huomioon. Kunnan varhaiskasvatuspalveluihin tulisi myös luoda toimintatapoja, joiden kautta perheiden omat sosiaaliset verkostot pääsevät kehittymään. Sosiaaliset verkostot syntyvät luontevasti lasten ja heidän vanhempiensa yhteisen toiminnan, vuorovaikutuksen ja kanssakäymisen kautta. Varhaiskasvatuspalvelujen sisällön ja laadun kehittämisen sekä kunnan lapsi- ja perhepalvelujen keskinäisen yhteistyön lisäämisen avulla edistetään myös yhteisöllisyyden ja yhteisvastuun kehittymistä kunnassa. Varhaiskasvatuspalvelujen kehittämisessä tarvitaan verkostoitumista sekä kunnan sisällä eri hallintokuntien kesken että kuntien välillä. Yhteistyössä useamman kunnan kanssa voidaan ratkaista sellaisia varhaiskasvatuspalveluihin sisällöllisen liittyviä tarpeita, joihin kunnan omat voimavarat eivät yksin riitä. 1.2 Varhaiskasvatusta ohjaavia asiakirjoja Varhaiskasvatusta ohjataan sekä valtakunnallisilla että kunnan omilla asiakirjoilla. Valtakunnallinen ohjaus: Lasten päivähoitoa ja esiopetusta koskevat lait ja asetukset (v. 1973) määrittävät varhaiskasvatuksen ja siihen sisältyvän esiopetuksen toteuttamista. Varhaiskasvatuksen valtakunnalliset linjaukset (v. 2002) sisältävät yhteiskunnan järjestämän ja valvoman varhaiskasvatuksen keskeiset periaatteet ja kehittämisen painopisteet. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (v.2003) ohjaavat valtakunnallisesti varhaiskasvatuksen sisältöä, laatua ja kuntien varhaiskasvatussuunnitelmien laatimista. Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet (v.2003) ohjaavat valtakunnallisesti esiopetuksen sisältöä, laatua ja paikallisten opetussuunnitelmien laatimista. 5

6 Kunnallinen ohjaus Kunnan esiopetuksen opetussuunnitelma (v. 2000) ja varhaiskasvatussuunnitelma muodostavat kokonaisuuden, ja niiden välillä on selkeä jatkumo. Yksikön varhaiskasvatussuunnitelma on kunnan suunnitelmaa yksityiskohtaisempi, ja siinä kuvataan alueen tai yksikön erityispiirteitä ja painotuksia. Myös eri palvelumuotojen tarkennetut tavoitteet kirjataan yksikkökohtaiseen suunnitelmaan. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma ja lapsen esiopetuksen suunnitelma laaditaan yhdessä vanhempien kanssa ja ne ohjaavat lapsikohtaisesti varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen toteuttamista. Kunnan alkuopetuksen opetussuunnitelma (v. 2002) ohjaa ensimmäisen ja toisen luokan opetusta. Uuraisten kunnan visio 2007 ohjaa kaikkia kunnallisia toimintoja mukaan lukien varhaiskasvatustoiminta. 1.3 Varhaiskasvatusta toteuttavat tahot Uuraisilla Uuraisilla varhaiskasvatusta toteutetaan moniammtillisesti ja yhteistyössä eri toimijoiden toimesta. Varhaiskasvatus toteutuu kunnan eri hallinnonaloilla, kolmannen sektorin ja seurakuntien toiminnassa. Varhaiskasvatuksen järjestäjät Uuraisilla ovat mm: Uuraisten kunnan sosiaalitoimi: sosiaalityö ja päivähoito Uuraisten kunnan opetustoimi kulttuuritoimi Uuraisten kunnan vapaa-aikalautakunta ja kulttuuritoimi Palokan terveydenhuollon kuntayhtymä Uuraisten 4H- yhdistys Uuraisten Nuorisoseura Uuraisten Urheilijat Uuraisten Raiku Uuraisten kyläyhdistykset Mannerheimin lastensuojeluliiton Uuraisten osasto Uuraisten seurakunta Uuraisten helluntaiseurakunta 1.4 Lapset varhaiskasvatuksessa Varhaiskasvatus on prosessi, joka edistää lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista ja jossa lapsi on aktiivisena tekijänä. Lapsi toimii tietoisesti ja tavoitteellisesti suunnitellussa kasvu- ja oppimisympäristössä yhdessä aikuisten ja muiden lasten kanssa. Laadukas varhaiskasvatus tasoittaa lasten elinolosuhteista seuraavia eroja ja tarjoaa siten kaikille lapsille yhtäläiset mahdollisuudet kehittyä omien edellytystensä mukaisesti. Lapsilla on oikeus turvattuun elinympäristöön, hoitoon, huolenpitoon, kasvuun ja oppimiseen riippumatta asuinpaikasta, sosiaalisesta ja kulttuurisesta taustasta tai etnisestä alkuperästä. Lapsi saa tarvitsemaansa erityistä hoitoa, kasvatusta ja opetusta. Kaikilla lapsilla on oikeus tulla hyväksytyksi ja erityiskasvatus toteutetaan mahdollisimman pitkälle yleisten varhaiskasvatuspalveluiden yhteydessä. Varhaiskasvatuksen suunnittelussa ja toteutuksessa huolehditaan etnisen sekä sukupuolten välisen tasa-arvon toteuttamisesta ottaen huomioon tyttöjen ja poikien kehitykselliset erot. 6

7 Lapsen omat näkemykset otetaan varhaiskasvatuksessa huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti. Lapsella on oikeus omaan äidinkieleensä. Varhaiskasvatus tukee lapsen äidinkielen oppimista sekä vieraskielisten lasten suomen tai ruotsin kielen oppimista. Jokaisella lapsella on oikeus omaan kulttuuriinsa. Kulttuurivähemmistöihin kuuluvilla lapsilla tulee olla mahdollisuus kasvaa sekä oman kulttuuripiirinsä että suomalaisen yhteiskunnan jäseniksi. Leikki on lapsen keskeinen toimintamuoto. Varhaiskasvatus tarjoaa mahdollisuuksia leikkiin ja monipuoliseen toimintaan sekä vertaisryhmässä muiden lasten kanssa että aikuisten kanssa. Varhaiskasvatuksen tulee mahdollistaa lapselle turvallisten kiintymyssuhteiden kehittyminen. Tämä on ihmisenä kasvamisen lähtökohta ja hyvän kasvun ja oppimisen perusta. Varhaiskasvatuksen kasvu- ja oppimisympäristön tulee olla fyysisiltä, psyykkisiltä, tiedollisilta ja sosiaalisilta ominaisuuksiltaan lasten varhaiskasvatukselle soveltuva. 1.5 Henkilöstö varhaiskasvatuksessa Varhaiskasvatuksessa korostuu moniammatillinen yhteistyö. Henkilöstön ammatilliseen osaamiseen kuuluu myös yhteistyö lasta ja perhettä palvelevan laajan verkoston kanssa, jossa ovat osallisina sosiaali-, terveys- ja opetustoimi sekä erilaiset lapsi- ja perhetyötä tekevät järjestöt, yhteisöt ja seurakunnat. Varhaiskasvatuksen keskeisin voimavara on ammattitaitoinen ja yhteistyökykyinen henkilöstö, jonka riittävyyteen, koulutukseen ja jaksamiseen kiinnitetään huomiota. Henkilöstö tunnistaa lasten erityisen tuen tarpeet, tarvittavaa asiantuntemusta huolehtia erityistä tukea tarvitsevista lapsista on saatavilla. Varhaiskasvatuksessa tarvitaan useiden eri ammattiryhmien saumatonta yhteistyötä. Tämä yhteistyö tapahtuu sekä varhaiskasvatuksen työyksiköissä, joissa eri koulutuksen saaneet työntekijät toimivat yhdessä, että yhteistyönä muun lasta ja perhettä palvelevan palvelujärjestelmän kanssa. Jokainen työntekijä tuo varhaiskasvatustyöhön oman tieteenalansa, koulutuksensa ja asiantuntemuksensa mukaisen panoksen. Varhaiskasvatuksessa henkilöstö luo edellytykset kodin ja päivähoidon yhteistyölle ja vahvistaa vanhempien osallisuutta siihen. Varhaiskasvatuksessa henkilöstön tehtävänä on myös lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen jatkuvuuden turvaaminen sekä yhteistyö päivähoidon, esiopetuksen ja koulun henkilöstön kanssa. Varhaiskasvatuksen henkilöstön tehtävänä on lisäksi toimia yhteistyössä muun sosiaalihuollon sekä terveydenhuollon kanssa. Henkilöstö tukee vanhemmuutta ja kodin kasvatustyötä sekä ohjaa tarvittaessa lapsiperheiden palvelu- ja tukijärjestelmien käyttöön ja tiedottaa niiden toiminnasta. 1.7 Lapsen kasvamis- ja oppimisympäristö Oppimisympäristön pedagoginen perusta muodostuu oppimisympäristössä tapahtuvista aktiviteeteista ja metodeista. Mm. esiopetuksen opetussuunnitelma korostaa lapsilähtöistä pedagogiikkaa, leikkiä oppimisen muotona ja keinona, ongelmanratkaisua yhdessä aikuisten ja toisten lasten kanssa sekä oppimisstrategioiden harjaannuttamista. (Högström, Sa- 7

8 loranta, 2001, 20). Kulttuuriset perusteet heijastavat vallitsevia sosiaalisia arvoja. Kulttuurisia asioita heijastavat myös rakennukset, päiväkodin aikataulut ja toimintakäytännöt. Oppimisympäristön suunnittelussa ja toimintakäytännöissä on paljon itsestään selvänä pidettäviä asioita, joita ei hoksata edes kyseenalaistaa tai pohtia, mitä niiden vaikutukset kasvatukseen olisivat. Kasvattaja tehtävänä on miettiä, millainen kasvu- ja oppimisympäristö koituu lapsen parhaaksi. Kasvattajan tulee osata käyttää kaikkia ympäristöön kuuluvia asioita parhaalla mahdollisella tavalla: opetustilat, -materiaali, -välineet ja opetukseen osallistuvat henkilöt (=menetelmätaito). (Brotherus, Helimäki, Hytönen, 1994, ). Suotuisan oppimis- ja kasvamisympäristön tulisi olla ilmapiiriltään myönteinen. Sen pitäisi mahdollistaa hyvä vuorovaikutus lasten ja aikuisten kesken. Aikuisten keskinäinen vuorovaikutus ja yhteistyö ovat myös tärkeä osa suotuisaa oppimisympäristöä. Hyvä oppimisympäristö tarjoaa myös aitoja oppimistilanteita. Sen tilat ovat hyvät toiminnalliseen oppimiseen, leikkimiseen, liikkumiseen, hiljaisuuteen ja lepoon. Se on turvallinen, viihtyisä ja virikkeinen. 2. Varhaiskasvatuksen toiminta-ajatus ja arvot Uuraisilla Yhteisen varhaiskasvatuksen toiminta-ajatus: Aikuiset yhdessä ottavat vastuun lapsen lapsuuden vaalimisesta sekä turvallisesta kasvusta ja kehittymisestä. Yhteistyö työntekijöiden kesken ja vanhempiin on avointa, kunnioittavaa ja perustuu luottamukseen. = KASVATUSKUMPPANUUS Varhaiskasvatussuunnitelmaa toteutetaan monien yhteistyötahojen kanssa ja se pohjautuu seuraaville arvoille Turvallisuus ja rakkaus - lapsi kokee itsensä hyväksytyksi ja rakastetuksi siinä ympäristössä jossa on - lapsi tulee kuulluksi - lapsi kokee ilon ja turvallisuuden tunteen - lapsuuden kunnioittaminen - lapsella on oikeus olla pieni ja tietämätön Yhdessä toimiminen / sosiaaliset taidot - oikean ja väärän tunnistaminen - hyvät tavat - toisen kunnioittaminen, tasavertaisuus - kiireettömyys 3. Varhaiskasvatuksen päämäärät ja tavoitteet Uuraisilla Varhaiskasvatuksen päämäärät ovat seuraavat: hyvinvoiva ja osallistuva lapsi vastata erityistä tukea ja kasvatusta tarvitsevien lasten tarpeisiin 8

9 tarjota kasvatuksellista kumppanuutta vanhemmille ja sitä kautta vaikutetaan lasten hyvinvointiin - asioita pohditaan yhdessä vanhempien kanssa kannustaa vanhempia kylä kasvattaa toimintamalliin. Varhaiskasvatusta toteutetaan Uuraisilla moniammatillisesti kehittäen ja luoden verkostoyhteistyötä kunnallisten tahojen, kolmannen sektorin ja seurakunnan välillä. Kaikki varhaiskasvatusikäisten kanssa toimivat aikuiset ottavat vastuun lapsuuden vaalimisesta sekä turvallisesta kasvusta ja kehittymisestä. Uuraisilla järjestetään ja tarjotaan toiminta- ja harrastusryhmiä, leirejä, retkiä ja tapahtumia lapsille sekä varhaisnuorille: - eri puolilla kuntaa - eri ikäisille ja tasoisille ryhmille - erilaisia/monipuolisia aiheita ja teemoja (kädentaidot, kulttuuri, musiikki, liikunta, ym.) - kohtuuhintaisesti tai maksutta Yhteiset tavoitteet: - mahdollisimman monelle lapselle ja varhaisnuorelle tarjotaan kiinnostava ja kehittävä harrastus - lapsi ja nuori saa uusia kavereita ja ystäviä - tarjotaan tekemistä turvallisessa ympäristössä - toiminta ja kiinnipysyminen kantaa usein yli vaikean vaiheen - syrjäytymisen ehkäisy - perheiden ja vanhemmuuden tukeminen - päihteetön harrastusympäristö Moniammatillisuus - erilaiset koulutustaustat omaavia ja eri-ikäisiä aikuisia toimintaryhmien vetäjinä (äiti-, isä-, tai isovanhempi- ym. malleja) Verkostoyhteistyö: Uuraisilla toimintaa järjestävät useat tahot (kunta, järjestöt, seurakunnat) tekevät yhteistyötä varhaiskasvatustoiminnan suunnittelussa. Periaatteena on, että toiminnoissa olisi mahdollisimman vähän päällekkäisyyttä ja että löytyisi mahdollisimman monta harrastusvaihtoehtoa ja -mahdollisuutta omalta kylältä. Varhaiskasvatustoiminta on yhdensuuntainen Uuraisten kunnan vision ja strategian kanssa. 4. Kasvatuskumppanuuden toteuttaminen varhaiskasvatuksessa Kasvatuskumppanuudella varhaiskasvatuksessa tarkoitetaan vanhempien ja varhaiskasvatuksen toimijoiden tietoista sitoutumista toimimaan yhdessä lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseksi. Se edellyttää keskinäistä luottamusta ja tasavertaisuutta ja toinen toisensa kunnioittamista. Vanhemmilla on ensisijainen kasvatusoikeus ja vastuu sekä oman lapsen tuntemus. Varhaiskasvatuksen toimijoilla on ammatillinen tieto ja kokemus, jolla tuetaan vanhempia heidän kasvatustyössään. Eri tahojen toimijoilla on vastuu kasvatuskumppanuuden ja tasavertaisen yhteistyön edellytysten luomisesta. Kasvatuskumppanuus lähtee lapsen tarpeista ja siinä yhdistyvät lapselle kahden tärkeän tahon, vanhempien ja muiden kasvattajien tiedot ja kokemukset. Nämä tiedot yhdessä luovat parhaat edellytykset lapsen hyvinvoinnin turvaamiselle. Jotta yhteiseen näkemykseen lapsen parhaasta päästään, tulee olla keskusteltu arvoista, näkemyksistä ja vastuista sekä toimijatahon sisällä että vanhempien kanssa. Vanhemmilla tulee olla mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa varhaiskasvatuksen toteuttamiseen. Kasvatuskumppanuuden tavoitteena on myös edistää vanhempien keskinäisiä yhteistyömuotoja ja tapoja. Kasvatuskumppa- 9

10 nuuden tavoitteena on myös tunnistaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa lapsen kasvun, kehityksen tai oppimisen alueella mahdollinen tuen tarve ja luoda yhteistyössä vanhempien kanssa yhteinen toimintatapa auttaa ja tukea lasta. 5. Kuvaus varhaiskasvatuksen palvelujen tuottamistavoista 5.1 Kunnallinen päivähoito Tavoitteet päivähoidossa ovat Lapsen hyvä hoito kodinomaisessa ja elämänmyönteisessä ilmapiirissä! Hyvä yhteistyö vanhempien kanssa Kotikasvatuksen tukeminen Lapsen kehityksen ja oppimismahdollisuuksien edistäminen Vanhempien on mahdollista hakea päivähoitoa seuraavasti: Kokopäivähoito: lapsi on hoidossa yli 5h / pv Puolipäivähoito: lapsi on hoidossa korkeintaan 5h / pv Säännöllisesti vähäisempi hoidon tarve: koko- tai puolipäivähoitopaikkaa voidaan käyttää enintään 13 päivää kuukaudessa Tilapäinen hoito sovitaan perhe- ja yksilökohtaisesti Päivähoitomuodot Perhepäivähoito Perhepäivähoito on joko perhepäivähoitajan kotona tai lasten kotona tapahtuvaa hoitoa. Lasten ikä vaihtelee 0 7 vuotta. Perhepäivähoitajalla voi olla enintään neljä kokopäiväistä ja yksi puolipäiväinen lapsi hoidossa mukaan lukien hoitajan omat alle 7 vuotiaat lapset. Ryhmäperhepäivähoito Ryhmäperhepäivähoito on perhepäivähoidon ja päiväkodin välimuoto. Ryhmiksessä voi työskennellä joko kaksi perhepäivähoitajaa, silloin lapsia on hoidossa enintään 10 tai lähihoitaja ja kaksi perhepäivähoitajaa, silloin lapsia on hoidossa 12. Päiväkotihoito Päiväkodissa on 21 hoitopaikkaa yli 3-vuotiaille lapsille. Henkilökunnan muodostavat päiväkodin johtaja, lastentarhanopettaja, päivähoitaja, keittäjä ja osa-aikainen siivooja Päivähoitopaikat Uuraisten päivähoito muodostuu tällä hetkellä ( ) 4 ryhmiksestä (Mansikkamäen ryhmis, Kuukkelin ryhmis, Jokihaaran ryhmis ja Kuperkeikka Hirvasella, jota kutsutaan myös Kangashäkin ryhmikseksi), yhdestä päiväkodista (Pikkula) ja 7 perhepäivähoitajasta (heistä 5 on vakituista ja 2 määräaikaista). Päivähoidossa on noin 150 lasta, heistä esiopetuksessa on noin 45 lasta, joista osa tarvitsee aamu- tai/ja iltapäivähoitoa Esiopetus Uuraisilla Tarvitaan hiljaisuutta, tarvitaan rauhaa. Kasvamiseen tarvitaan aikaa. Ei voida edellyttää, että mikään kasvaisi pellossa, jota taukoamatta kynnetään (Huttunen: Päivähoidon toimiva arki / Uuraisten kunnan esiopetussuunnitelma) 10

11 Toiminta-ajatus Haluamme tarjota lapsille turvallista, yksilöllistä kasvua tukevaa esiopetusta yhteistyössä perheiden kanssa. Haluamme kasvattaa lapsia oma-aloitteisuuteen, vastuuseen itsestä ja ympäristöstä tarjoten monipuolista ja lasten kehitystasoa vastaavaa toimintaa. Uuraisten kunnassa on järjestetty esiopetusta nykyisessä muodossaan vuodesta 2000 alkaen. Esiopetuspaikkoina on toiminut ryhmä päiväkoti Pikkulassa, ryhmä koulukeskuksen yhteydessä sekä ryhmät kyläkoulujen yhteydessä. Sosiaalilautakunta päättää esiopetuspaikat vuosittain. Esiopetusta on järjestetty toimintakauden aikana 700 h, neljänä päivänä viikossa sekä lisäksi muutamia ylimääräisiä päiviä retkien ja teemapäivien merkeissä.. Esiopetus on maksutonta ja kunta on tarjonnut kuljetuksen esiopetukseen sosiaalilautakunnan määrittelemien perusteiden mukaan (v päätöksen mukaan vähintään 1 km:n matka). Tarvittaessa esiopetuskyydityksestä päätetään yhdessä perheen kanssa kävelymatkan/koulumatkan kohtuullisuus ja turvallisuus huomioon ottaen. Esiopetukseen osallistuminen on ollut 100% jokaisena toimintakautena. Esiopetuksen valtakunnalliset perusteet vahvistettiin vuonna 2000 ja näiden perusteiden pohjalta laadittiin kuntaan oma esiopetussuunnitelma. Suunnitelma on tarkistettu opetushallituksen ohjeiden mukaan vuonna Paikallisen Esiopetuksen opetussuunnitelman muutostyöhön ovat osallistuneet esiopetuksen opettajat Helena Veijonen, Pirre Eriksèn, Anu Niemi ja Anu Mäkinen, erityislastentarhanopettaja Tiina Aatsinki, päivähoidon ohjaaja Eila Rapala sekä varhaiskasvatussuunnitelman moniammatillinen työryhmä (koostuu sosiaali- ja terveydenhuollon, sivistystoimen, seurakunnan, kolmannen sektorin sekä päivähoidon edustajista). Lisäksi on käytetty vanhemmille, lapsille ja työntekijöille keväällä 2004 tehdyn esiopetuksen laatukyselyn tuloksia. Uusi esiopetussuunnitelma hyväksyttiin sosiaalilautakunnassa (liite 3 ). Esiopetus on tehnyt tiivistä yhteistyötä perusopetuksen, erityislastentarhanopettajan, seurakunnan ja kirjaston kanssa. Lapsen oppimisessa on sosiaalisella vuorovaikutuksella tärkeä rooli. Lämmin, avoin ilmapiiri ja monenmuotoiset kokemukset ja elämykset edistävät oppimista. Lapsen omaa ajattelua ja ongelmanratkaisua tuetaan, mielikuvitukselle ja luovuudelle annetaan sijaa, samoin mielenkiinnon kohteille ja yksilöllisyydelle. Ympäristö ja arkikokemukset ovat lapsen oppimisen keskeiset lähtökohdat. Utelias aktiivinen oppija tarvitsee hyvän fyysisen ja sosiaalisen oppimisympäristön. Pyrimme toiminnassamme avoimeen vuorovaikutukseen ja ihmisen yksilöllisyyttä kunnioittavaan turvalliseen ilmapiiriin Leikkikenttätoiminta Leikkikentät toimivat kesäkuun eri kylillä sosiaalilautakunnan alaisuudessa. Toimintaa on järjestetty joko kunnan omana toimintana tai ostopalvelutoimintana (kesä Hyhdistys) Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta Uuraisten peruskoulun 1-2 lk:n oppilaille on tarjottu alkaen mahdollisuus osallistua päivittäin järjestettävään koululaisten iltapäiväkerhotoimintaan. Kerhotoimintaa järjestetään koulun toimintakauden aikana (ei lomaviikoilla). Iltapäiväkerhotoiminta järjestettiin aluksi eri tahojen yhteistyönä (seurakunta, vapaaaikatoimi, 4H-yhdistys, sosiaalitoimi). Syksyllä 2004 iltapäivätoiminnan järjestäminen siirtyi kunnan ostopalvelusopimuksella Uuraisten 4H-yhdistyksen vastuulle. 11

12 Koululaisten aamupäivähoidon ja vuorohoidon tarpeeseen on vastattu normaalilla päivähoidolla eri toimipaikoissa Uuraisten alkuopetus osana perusopetusta Kun kasvaa ihmiseksi täytyy kokeilla, onko peltisiivet kalalokeilla, ja minkälaisin siivin lentää valtameren suola ja onko muovivaahtoa sen hurjan härän kuola. Täytyy koetella, koskea ja katsella ja haistella, täytyy multaan painaa poskea ja vettä maistella. Silloin tietää millaisessa maailmassa täytyy asua. Mutta kaikkea ei ehdi nähdä, paljon ohi vilahtaa ja joka hetki syntyy jotain joka muuttaa maailmaa. (Ilpo Tiihonen / Alkuopetuksen opetussuunnitelma) Uuraisilla toimii neljä luokilla 1-6 opetusta antavaa koulua: Kirkonkylän koulu, Hirvasen koulu, Höytiän koulu ja Kyynämöisten koulu. Vuonna 2004 aloitti koulukeskus, joka yhdistää koko perusopetuksen kirkonkylällä. Kyläkouluissa alkuopetus tapahtuu yhdysluokissa (luokkakoko n oppilasta) ja kirkonkylällä omina ryhminään luokkakoon ollessa n oppilasta. Kirkonkylän koulun yhteydessä on pienluokka, jossa saattaa opiskella alkuopetuksen oppilaita. Kunnan opetussuunnitelma on tarkoitettu käytettäväksi yhdessä valtakunnallisten opetussuunnitelman perusteiden kanssa. Omassa työssä pyritään tuomaan esiin paikalliset sävyt ja uuraislaisittain tärkeät näkökulmat. Tavoitteena on käytännön työssä käyttökelpoista ohjenuora opettajalle. Alkuopetuksen opetussuunnitelmatyö alkoi syksyllä 2002 ja siihen osallistuvat kaikki kunnan alkuopettajat. Alkuopetuksen opetussuunnitelma toimii omana kokonaisuutenaan. Se nivoutuu yhteen esiopetuksen opetussuunnitelman ja luokkien opetussuunnitelman kanssa ja täydentyy esim. arvokeskusteluiden ja aihekokonaisuuksien käsittelyn osalta. Samoin on tarkoituksenmukaista jättää tilaa koulukohtaisille pohdinnoille eri aihepiireistä. Alkuopetuksen opetussuunnitelma ja uusi tuntijako otettiin käyttöön syksyllä Opetuksen perusta Opetuksen arvot perustuvat Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin (v. 2003) kirjattuihin arvoihin. Toiminta-ajatus Alkuopetuksessa rakennetaan koulunkäynnin perustukset yhdessä, iloisesti, onnistumisen elämyksiä kokien. Tiilinä ovat työn ja ihmisen arvostaminen ja erilaisuuden hyväksyminen, laastina vastuuseen kasvaminen. Lapsuuden kiireettömässä maisemassa seisoo vankka perustaitojen kivijalka, jonka päälle voi rakentaa elinikäisen oppimisen talon. Puutarhassa kukkivat luovuus ja ympäristöstä huolehtiminen. Arvopohjaiset tavoitteet Ei pidetä kiirettä, istutaan Ei hätäillä, annetaan mennä; ei maata somemmin ainoakaan satelliitti lennä. Lauri Viita Nykyaikana on vaara, että lapsuus lyhenee. On arvokas asia, että annetaan lapsille lupa olla lapsia eikä kiirehditä aikuisuuteen. Alkuopetuksessa toiminta tapahtuu "lapsuuden 12

13 maisemassa", johon kuuluvat leikit ja sadut sekä kiireetön, turvallinen ilmapiiri. Kasvatuksessa tavoitellaan seuraavia arvokkaita asioita: Yhteisöllisyys Se tarkoittaa alkuopetuksessa sosiaalisuuteen kasvamista ja itsen ja toisen hyväksymistä. Yhteisön säännöt ja ihmisoikeudet ovat eettisen opetuksen perustana, samoin kuin suomalaisuus ja oma kulttuurimme. Kansainvälisyyden teemojen tulee siis näkyä opetuksessa. Motivaatio oppimiseen Se syntyy terveen itsetunnon kehittymisen ja oppimisen ilon myötä. Tämän aktiivisen oppimisasenteen tulisi säilyä koko eliniän. Jokainen lapsi saa kokea olevansa arvokas ja ainutkertainen. Oppimistapahtuma on alkuopetuksessa iloinen ja yhteisesti jaettu kokemus. Vastuullisuuteen kasvaminen Opimme kokemaan vastuuta itsestämme, teoistamme, oppimisestamme. Näemme tekojemme ja asenteemme vaikutukset ympäristölle, ja opimme kestävän kehityksen periaatteita. Turvallisuus Koulussa on kaikilla oikeus kokea turvallisuutta. Fyysinen oppimisympäristö tulee olla turvalliseksi suunniteltu ja huollettu, toisaalta koulun turvallinen ilmapiiri auttaa oppimista ja kasvua. Koulun säännöt ja niiden valvominen takaavat turvalliset rajat esim. käyttäytymiselle ja opettavat hyviin tapoihin Yhteistyö Esiopetuksen kanssa Yhteistyö esi- ja alkuopetuksen välillä on tärkeää. Tavoitteena on luoda lapselle luonteva ja turvallinen siirtyminen esiopetuksesta kouluun. Esiopetuksessa lapsi oppii monia taitoja, joita koulussa tarvitaan. Alkuopetus rakentuukin esiopetuksessa opittujen taitojen perustalle ja muodostaa jatkumon lapsen oppimiselle. Esiopetuslaisille ja luokkalaisille järjestetään yhteistä toimintaa, esim. yhteisiä retkiä, askartelutuokioita, liikuntatapahtumia. Koulussa voidaan järjestää myös kummiluokkatoimintaa. Kouluun tutustumispäivä järjestetään esikouluvuoden keväällä huhti-toukokuussa. Esiopetuksen vanhempainillassa voi olla mukana tuleva ensimmäisen luokan opettaja kertomassa kouluun tulosta ja tutustumassa lasten vanhempiin. Tiedot lapsen kehityksestä ja oppimisesta sekä mahdolliset kouluvalmiustestien tulokset siirtyvät vanhempien suostumuksella esiopetuksen lastentarhanopettajalta / erityislastentarhanopettajalta kouluun sovitussa tapaamisessa. Alkuopettajien ja esiopetuksen lastentarhanopettajien yhteistyömuotoja tulee kehittää. Yhteistyöstä muun perusopetuksen kanssa sovitaan koulukohtaisesti koulujen työsuunnitelmissa. Esim. yhteiset projektit, juhlat, luonto- ja hiihtoretket, erilaiset urheilukilpailut, liikuntatapahtumat, tukioppilas- ja kummitoiminta. Yhteistyö seurakunnan kanssa Koulu osallistuu srk:n järjestämiin koululaisjumalanpalveluksiin. Seurakunnan työntekijät pitävät aamunavauksia ja kertovat seurakunnan toiminnasta uskonnon tunneilla. Seurakunta voi järjestää esim. lähetystyöntekijöiden vierailuja. Koulu osallistuu kirkollisten juhlapäivien erityistapahtumiin (esim. pääsiäisvaellus). Seurakunta voi tulla apuun koulua kohtaavissa kriisitilanteissa. Yhteistyö sosiaali- ja terveystoimen kanssa 13

14 Yhteyshenkilö koulun ja terveystoimen välillä on terveydenhoitaja. Hänen kauttaan hoituvat oppilaiden terveys- ja lääkärintarkastukset. Hän vierailee kouluilla myös oppitunneilla kertomassa oppilaan henkilökohtaisesta terveyden hoidosta. Hän voi osallistua vanhempainiltoihin asiantuntijana. Sosiaalitoimi on yhteistyökumppanina oppilashuollon kysymyksissä. He tarjoavat koululle asiantuntemusta perheiden vaikeuksiin liittyvissä kysymyksissä. Opettajilla on ilmoitusvelvollisuus sosiaalitoimelle lastensuojeluasioissa. 5.3.Sosiaalityö varhaiskasvatuksessa Lastensuojelun työryhmä Uuraisten kunnassa toimii moniammatillinen lastensuojelun työryhmä, johon kuuluu edustajat sosiaali- ja terveydenhuollosta. Vakituisia jäseniä ovat sosiaalijohtaja, sosiaalityöntekijä, perhetyöntekijä, päivähoidon ohjaaja sekä terveydenhoitajat. Tarvittaessa ryhmään kutsutaan myös muita asiantuntijajäseniä, joilla on lapsen hyvinvoinnin turvaamisesta jotakin erityistä tietoa. Tällaisia asiantuntijoita voivat olla esim. lapsen vakituinen päivähoitaja, perheneuvolan edustaja tai muu vastaava lapsen tilanteen asiantuntija. Lastensuojelun ryhmässä läpikäydään ne ammatilliset huolet, jotka lapsen hyvinvoinnista kullekin jäsenelle on herännyt. Ryhmä toimii myös tiedonvälityskanavana sosiaalitoimen ja terveydenhuollon välillä. Tällä rakenteella pyritään mahdollistamaan puuttuminen ongelmatilanteisiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja siten turvaamaan lapsen hyvinvointi. Lastensuojelu työryhmän asiakkaita ovat kaikki lastensuojelun piiriin kuuluvat eli alle 18- vuotiaat, odottavista äideistä lähtien Oppilashuolto Kouluikäisiä varten Uuraisilla toimivat oppilashuoltotyöryhmät. Laajinta oppilashuolto on perusopetuksen 7-9-luokilla. Luokkien 1-6 oppilaita varten on pidetty oppilashuoltoryhmä kerran lukukaudessa kirkonkylällä ja kyläkouluilla. Koulun esityksestä ryhmä voidaan kutsua kokoon myös tarvittaessa. Oppilashuoltotyöryhmään kuuluvat sosiaalityöntekijän lisäksi koulun edustajat ja kouluterveydenhoitaja. Oppilashuollon toteuttamisessa on mahdollista käyttää vierailevia asiantuntijoita lapsen tilannetta selvittämään. Lasten huoltajien kanssa tehdään niin ikään yhteistyötä. Painotukseltaan oppilashuoltotyöryhmä on enemmän koulusuuntautunut. Käsittelyssä ovat lähinnä ne ongelmat, joita lapsella on ilmaantunut koulunkäynnissä, oppimisessa, sosiaalisessa elämässä tms. Kuitenkin monet oppilashuollon lapset ovat myös lastensuojelun asiakkaita, eivät kuitenkaan kaikki. Oppilashuolto esiopetuksessa sisältyy uuteen Esiopetussuunnitelmaan. Toiminta on käynnistynyt syksyllä 2004 ja ryhmä kokoontuu tarvittaessa Perhetyö lastensuojelun ja oppilashuollon työvälineenä Uuraisilla on pieneksi kunnaksi hyvät valmiudet puuttua nopeasti lasten hyvinvoinnissa orastaviin ongelmiin. Perhetyö on yksi lastensuojelun avohuollon tukitoimien muodoista, joilla pyritään turvaamaan perheen oma jaksaminen ja osaaminen. Perhetyöntekijä on matalan kynnyksen toimijana perheissä. Hänen roolinsa perheissä räätälöidään jokaisen perheen kohdella erikseen vastaamaan vallitsevia tarpeita. Perhetyöhön voi kuulua esim. ajan antamista vanhemmille, jotta he voivat hengähtää lastenhoidosta. Kotitalouden ja arjen pyörittämisen ohjeistusta tarvitaan myös. Joskus saattaa olla perusteltua, että perhetyöntekijä vie lasta eri harrastusten piiriin tai kerhoihin tms. Perhetyöntekijä on myös viranomainen, joka perheessä käydessään muodostaa kuvan perheen ja lapsen arjesta. Näin vaikkapa lastensuojelun järjestämistä varten tarvittava tie- 14

15 toa saadaan koottua. Kuitenkin perhetyöntekijän on tärkeää säilyttää luottamus perheeseen eli perhetyöntekijälle on tarvittaessa voitava uskoutua. Kuitenkin lastensuojelullisesti tärkeät asiat on saatatettava sosiaalityön tietoon Vapaa-aikatoimi Uuraisten kunnan vapaa-aikalautakunnan toimialaan kuuluvat nuorisotoimi, raittiustoimi ja liikuntatoimi. Nuorisotoimen tavoitteena on luoda edellytykset nuorisotoiminnalle ja tarvittaessa järjestää sitä. Raittiustoimen tavoitteen on totuttaa yhteistyössä eri hallinnonalojen ja yhteisöjen kanssa kuntalaiset terveisiin elämäntapoihin ohjaamalla heitä välttämään päihteiden ja tupakan käyttöä. Liikuntatoimen tavoitteena on turvata edellytykset liikuntatoiminnalle huolehtimalla liikuntapaikkojen ja alueiden kunnossapidosta. Tarvittaessa järjestetään liikuntatoimintaa yhdessä paikallisten urheiluseurojen kanssa. Vapaa-aikatoimi järjestää mm. kerhotoimintaa sekä kirkonkylällä että kyläkouluilla. Lisäksi vapaa-aikatoimi järjestää erilaista leiritoimintaa, urheilukoulu- ja uimakoulutoimintaa kesäisin, pitää nuorisotalo Nuokkaria ja nuorisokahvilaa. Vapaa-aikatoimi tiedottaa toiminnastaan kunnan nettisivuilla, kuntatiedotteessa, ilmoitustauluilla sekä Paikallisuutisetlehdessä. Vapaa-aikatoiminnan vastuulle kuuluvat myös mm. hiihtoladut, jääalueet, kuntosali, liikuntasalit, tenniskentät, keskusurheilukentät, kyläkentät, beach volley-kentät ja uimarannat Uuraisten seurakunta Päiväkerhot ja avoin päiväkerho Seurakunnan kasvatustyön toiminnan tarkoituksena on tukea lasta ja hänen perhettään erityisesti kristillisessä kasvussa ja kasvatuksessa. Lapsi- ja perhetyö haluaa antaa perheille mahdollisuuden osallistua oman kotiseurakuntansa toimintaan niin arjessa kuin juhlassakin. Seurakunnalla on erilaisia työmuotoja vastaamaan tähän tavoitteeseen. Periaatteet - Panostaminen laaja-alaiseen perhetyöhön - Tuetaan ja edistetään lapsen kristillistä kasvatusta yhdessä kodin kanssa - Antaa hiljentymisen ja hartauden kokemuksia sekä ohjata lasta tuntemaan Jumalaa Luojana ja rakastavana taivaan Isänä - Antaa lapselle ilon, turvallisuuden ja hyväksytyksi tulemisen kokemuksia - Konkreettista turvaa ja syliä lapselle! Tavoitteet ja toimenpiteet - Kasteopetuksen mukaan lapsen kristillisen kasvatuksen antaminen ja vanhempien tukeminen kasvatustyössä - Luottamus, arvostus ja kunnioitus - Antaa myönteisiä kokemuksia ja sitä kautta kasvattaa tulevaisuuden aktiivisia seurakuntalaisia - Kannustaa ja tukea lapsia ja aikuisia toimimaan sekä olemaan yhdessä - Tarjota yhteisiä ja yhdistäviä seurakunnallisia tilaisuuksia; kirkkotilaisuudet, vanhempainillat jne. - Mahdolliset tervehdyskäynnit paikkakunnalle muuttaneisiin perheisiin Toiminta Päiväkerhot 15

16 Päiväkerhot ovat 3-5 vuotiaiden lasten kerhotoimintaa. Kerhoryhmät tukevat lapsen sosiaalista kehitystä ja antavat lapselle kristillistä kasvatusta. Päiväkerhoissa on jokaisella kerralla hartaushetki, jossa on turvallista hiljentyä alttarin ääreen kokemaan, keskustelemaan, laulamaan ja rukoilemaan yhdessä. Toiminta päiväkerhossa koostuu monenlaisesta yhdessä tekemisestä; leikitään, pelataan, lauletaan, askarrellaan, maalataan, muovaillaan, liikutaan jne. Päiväkerhotyön tarkoituksena on myös antaa lapselle yhteys kotikirkkoonsa ja sen työntekijöihin. Uuraisilla kokoontuu viikoittain 7 päiväkerhoryhmää. Päiväkerhoryhmiin ilmoittautuminen tapahtuu keväisin sekä alkusyksystä. Perhetyö Avoin päiväkerho on perhetyön näkyvin toimintamuoto. Se on aikuisten ja lasten yhteinen kohtaamispaikka, jossa heitä ohjataan toimimaan ja kokemaan yhdessä. Avoimeen päiväkerhoon voivat tulla äidit, isät, mummit, vaarit sekä päivähoitoväki lapsineen. Avoin päiväkerho kokoontuu pappilassa tiistaisin klo Avoimen päiväkerhon lisäksi järjestetään perhejumalanpalveluksia, leirejä, retkiä ja erilaisia perheille suunnattuja tapahtumia. Kehtoluokkatyö Kehtoluokkatyön tarkoituksena on pitää yhteyttä kaikkien alle 4 vuotiaiden lasten koteihin. Lapselle lähetetty syntymäpäiväkortti ja sen mukana tuleva tiedote haluaa toivottaa teidät tervetulleiksi mukaan seurakunnan toimintaan. Yhteydet kunnalliseen päivähoitoon Seurakunnan kasvatustyö pyrkii palvelemaan ja tukemaan kunnallista päivähoitoa sekä esiopetusta lasten kristillisen kasvatuksen alueella. Uuraisilla on perinteeksi muodostunut lasten joulu- ja pääsiäishartaudet. Lisäksi on tehty yhteistyötä erilaisten kirkkovierailujen ja tapahtumien merkeissä. Seurakunnan työntekijät ovat myös vierailleet esikouluissa, päiväkodissa ja ryhmiksissä. Yhteistyö kunnalliseen päivähoitoon sekä esiopetuksen väkeen on lisääntynyt ja toimii todella hyvin. Lasten pääsiäis- ja joulukirkot ovat jo tuttuja yhteistoteutuksia. Yhteiset suunnittelupalaverit ovat olleet tärkeitä tiedonkulun sekä kasvatustyön tarpeiden kattamiseksi. Esimerkki työn kehittämisestä Uuraisten seurakunnan lapsi- ja perhetyön toimintavuoden 2003 tavoitteisiin oli asetettu, että jo pitkään suunnitteilla ollut päiväkerholehti alkaisi vihdoin ilmestyä. Näin tapahtuikin syyskuussa 2003, jolloin koteihin jaettiin kerholaisten mukana ensimmäinen Jumalan Kämmenellä päiväkerholehti. Lehti sisältää päiväkerhossa opittua ja koettua ja tarkoituksena on, että kaikkea tätä voidaan jakaa yhdessä kotiväen kanssa. Pidän lehteä yhtenä tärkeänä työvälineenä laaja-alaisessa perhetyössä. Lehden sisältö tukee kodin kristillistä kasvatustyötä sekä antaa eväitä yhdessä kokemiseen ja tekemiseen myös kotona. Päiväkerholehti on otettu erittäin hyvin vastaan ja sekä lapset että aikuiset ovat kokeneet sen hyvin tärkeäksi. Erityisesti vanhempia on ilahduttanut lehdessä olevat hengelliset laulut, joita lapset ovat päiväkerhossa laulaneet ja sitten opittua on yhdessä jatkettu kotona vanhempien kanssa. Miten lapsi- ja perhetyön säännöllinen kerhotoiminta tavoittaa ihmiset Uuraisilla? Viimeisten neljän vuoden aikana käyttöaste päiväkerhoikäisten (3-5v.) osalta on ollut n %. Avoimen päiväkerhon kävijäväki on uusiutunut ja ilahduttavaa on ollut se, että paljon uusia, nuoria lapsiperheitä on tullut mukaan toimintaan. Neuvola on ollut tukemassa toimintaamme ja omassa työssään kannustanut nuoria perheitä tulemaan mukaan avoimen päiväkerhon toimintaan. Kävijöitä on ollut keskimäärin n / kerhokerta Varhais- ja nuorisotyö 16

17 Seurakunnan varhais- ja nuorisotyön perusajatus Seurakunnan varhais- ja nuorisotyöllä tarkoitetaan varhaisnuorten ja nuorten sekä nuorten aikuisten parissa ja osittain heidän kanssaan tapahtuvaa seurakunnan järjestämää kristillistä toimintaa, jonka tarkoituksena on auttaa varhaisnuoria ja nuoria elämään seurakunnan elävinä jäseninä ja kantamaan vastuuta annetusta todistustehtävästä. Varhaisnuoriso- ja nuorisotyön painopiste Kaste kantaa - kasvatus kannattaa jatkuu vuoteen Näkökulmaa avataan erityisesti perheeseen. Teemaan liittyen panostetaan iltapäiväkerhotoimintaan. Nuorisotyössä pääpaino on rippikoulutyössä. Toiminta-ajatus Varhaisnuoriso- ja nuorisotyössä toimintamuotoja ovat pyhäkoulu-, iltapäiväkerho-, varhais-nuoriso-, koululais- ja nuorten toiminta. Tehtävänä on järjestää varhaisnuorille ja nuorille innostavaa ja mielekästä toimintaa, antaa myönteisiä kokemuksia sekä antaa kristillistä kasvatusta seurakunnassa. Toiminta Pyhäkoulutyö Pyhäkoulu on lasten jumalanpalvelus, jossa lapsi saa etsiä vastauksia uskoon ja kristillisyyteen liittyvissä kysymyksissä. Pyhäkoulut kokoontuvat sunnuntaisin Kirkonkylällä perhepyhäkouluna seurakuntatalossa, Kyynämöisillä ja Kelloperällä sekä kesäisin Kotaperällä ja Kelloperällä Varhaisnuorisotyö Varhaisnuorisotyö on 7-13 vuotiaiden lasten parissa tehtävää kerho-, retki- ja leiritoimintaa. Varhaisnuorten kerhot kokoontuvat Pappilassa, Hirvasen, Höytiän ja Kyynämöisten koululla. Koululaistyö Seurakunta pitää aamunavauksia Koulukeskuksessa, Hirvasen, Höytiän ja Kyynämöisten kouluilla säännöllisesti sekä oppituntivierailuja pyydettäessä. Koulukirkkoja järjestetään syys- ja kevätlukukaudella. Hartausvierailuja esikouluissa on noin kerran kuukaudessa. Koulukeskuksessa on viikoittain nuorisotyönohjaajan päivystys. Nuoriso- ja rippikoulutyö Nuorisotyön pääpaino on rippikouutyössä ja isostoiminnassa. Seurakunta järjestää nuorteniltoja joka toinen viikko ja on mukana Nuokkarin yökahvilatoiminnassa Palokan terveydenhuollon kuntayhtymä Palokan terveydenhuollon kuntayhtymän Uuraisten neuvolan ja kouluterveydenhuollon toiminta-ajatus, tavoitteet sekä yhteistyötahot Uuraisten kunnan varhaiskasvatuksen suunnitelmaa varten. Äitiysneuvola Palokan terveydenhuollon kuntayhtymässä äitiysneuvolatyötä toteuttavat terveydenhoitajat / kätilöt ja lääkärit kahdeksassa neuvolassa. Työn perustana on äidin ja hänen perheensä tarpeista lähtevä yksilöllinen terveydenhoitosuunnitelma. Terveysneuvonnan tavoitteena on turvata äidin ja sikiön psyykkistä, sosiaalista ja fyysistä terveyttä terveystarkastusten, seulontatutkimusten, neuvonnan ja ohjauksen avulla. Toiminnassa painotetaan perheiden psykososiaalisen terveyden tukemista. Lastenneuvola Lastenneuvolatyön perustana on lapsen ja hänen perheensä tarpeista lähtevä yksilöllinen terveydenhoitosuunnitelma. Terveysneuvonnan tavoitteena on tukea lapsen psyykkistä, sosiaalista ja fyysistä terveyttä eri ikäkausina terveystarkastusten, suojarokotusten, seulontatutkimusten, neuvonnan ja ohjauksen avulla. Lisäksi tavoitteena on kasvun ja kehityksen mahdollisten poikkeavuuk- 17

18 sien varhainen toteaminen ja hoitoon ohjaus. Toiminnassa painotetaan erityisesti perheiden psykososiaalisen terveyden ja vanhemmuuden tukemista. Lapsen ja perheen tarvitsemien tukitoimien organisointi kuuluu tämän päivän neuvolatyöhön. Kouluterveydenhuolto Kouluterveydenhuolto jatkaa neuvolassa alkanutta lapsen terveydentilan pitkäaikaisseurantaa. Tavoitteena on edistää kasvua ja kehitystä sekä siten luoda perustaa terveelle aikuisuudelle. Kouluterveydenhuoltoon sisältyy terveyden edistäminen (määräaikaistarkastukset ja rokotukset), Terveyskasvatus, -neuvonta, keskustelu, kuuntelu, terveysongelmien ehkäisy, sairausvastaanotot ja laaja yhteistyö koulun (esim. terveyskasvatussuunnitelmat, oppitunnit, vanhempainillat) ja muiden tahojen kanssa. Kouluterveydenhuoltoon kuuluu myös kouluympäristön terveydenhuolto ( esim. koulujen terveydellisten olojen tarkastus 3 vuoden välein). Yhteistyötahot - puheterapeutti, fysioterapeutti, toimintaterapeutti - hammashuolto, perhepäivähoidon ohjaaja/henkilökunta, päiväkoti, perheneuvola, erikoissairaanhoito, koulu, oppilashuoltotyöryhmät, seurakunta, MLL, terveyskeskuspsykologi, sosiaalityöntekijä, perhetyöntekijä, lastensuojelupalaverit H-yhdistys ry 4H-on valtakunnallinen nuorisojärjestö, jonka jäsenistö on 6-28-vuotiaita. Varhaiskasvatuksen piiriin kuuluu 4H:n osalta siis 6-9-vuotiaat lapset. Uuraisten yhdistyksessä 6-9- vuotiaita jäseniä on n. 40 lasta eli n. 30 % jäsenistä. Jäsenyyteen liittyy toiminnassa aktiivista mukanaoloa ja valtakunnallisen jäsenmaksun maksaminen (jäsenlehti Pilke). Suurin osa nuorimmista jäsenistä on mukana 4H-kerhossa (kangashäkki, kyynämöinen, höytiä, kotaperä), joka on suurin palvelumuotomme. 4H:n arvot ovat siis harkinta (suunnitelmallisuus, tieto), harjaannus (tekemällä oppiminen), hyvyys(sosiaalisuus) ja hyvinvointi (yhteistyö, talous). Yhteistyötahoja ovat kunnan muut lasten ja nuorten kanssa toimivat tahot, kuten kunnan vapaa-aikatoimi, koulut ja seurakunta. Suurimmat yhteistyökuviot ovat liittyneet iltapäiväkerhon pyörittämiseen e.m. tahojen ja esiopetuksen kanssa. Kunnan vapaa-aikatoimen kanssa yhteistyö on ollut tiiviimpää mm. kerhojen suunnittelun ja aikataulutuksen suhteen sekä muiden tapahtumien ja retkien suunnittelussa. Lisäksi olemme tuuranneet toisiamme, koska esim. 4H:ssa vain yksi työntekijä ja sijaisen saaminen on hankalaa. Tavoitteet 4H-työssä ovat kestävien 4H-arvojen säilyttäminen, yrittäjyyskasvatus, käytännön taitojen oppiminen ja ryhmässä toimiminen. Yhdistyksen tavoitteina tietysti ovat määrällisesti laskettavat tavoitteet; jäsenmäärä, kerhojen osallistumiset, kerhojen lukumäärä, tehtävien (yrittäjyyskasvatus) lukumäärä. Ylläpidämme myös yhteistyötä perheiden kanssa Uuraisten Nuorisoseura ry Seuran tarkoituksen on herättää ja pitää vireillä kansassa ja varsinkin nuorisossa harrastusta itsekasvatukseen sekä määrätietoiseen toimintaan kotiseudun, isänmaan ja ihmiskunnan hyväksi. Toiminnasta tiedotetaan Kuntatiedotteessa, nuorisoseurojen nettisivuilla sekä kunnan nettisivuilla. 6. Varhaiskasvatuksen sisällöiden arviointi, kehittäminen ja seuranta Varhaiskasvatussuunnitelmaa tarkistetaan ja päivitetään vuosittain ja sen vahvistaa Uuraisten kunnan sosiaalilautakunta. Varhaiskasvatuksen arviointi kohdistuu siihen, miten varhaiskasvatussuunnitelma on toteutunut. Arvioinnin kohteena on sekä käytetyt toimintamenetelmät ja opetuksen sisällöt 18

19 että lapsen kehitys ja saavutukset suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Kuntakohtaista varhaiskasvatussuunnitelmaa täydennetään yksikkökohtaisilla toimintasuunnitelmilla, jotka ovat arvioinnin lähtökohtana. Arviointia suoritetaan työntekijöiden ja esimiehen välisin kehityskeskusteluin, asiakkaille suunnatuin laatukyselyin sekä sosiaalilautakunnan toimesta. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota oppimisprosesseihin vaikuttaviin tekijöihin, oppimisympäristöjen toimivuuteen sekä siihen, miten on onnistuttu kunkin lapsen yksilöllisessä tukemisessa ja ohjaamisessa. Päivähoidossa laatukysely perheille ja henkilöstölle toteutetaan joka toinen vuosi. Kehityskeskustelut henkilöstön kanssa käydään vuosittain. Muut varhaiskasvatuksen toimijat suorittavat arvioinnin omien suunnitelmiensa mukaan. 19

20 II OSA VARHAISKASVATUS KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA 7. Varhaiskasvatuksen käytännöt päivähoidossa Varhaiskasvatuksen käytäntöjen lähtökohta päivähoidossa on kasvatuskumppanuus vanhempien kanssa. Varhaiskasvatuksessa tuetaan perheitä heidän kasvatustyössään. Päivähoidossa vahvistetaan avointa ja luottamuksellista ilmapiiriä ja vanhemmat ovat tasavertaisia yhteistyössä. Vastuu yhteistyön käynnistämisestä ja ylläpitämisestä on työntekijöillä. Työntekijöillä on valmiuksia ilmaista vanhemmille huolensa jo varhaisessa vaiheessa lapsen kehityksestä ja heillä on tietoa palveluista, joihin perhettä voidaan ohjata. Työntekijöiden hyvinvoinnista ja jaksamisesta pidetään huolta. Nämä vaikuttavat laadukkaaseen hoito- ja kasvatustyöhön. Henkilöstöä voidaan tukea järjestämällä työnohjausta, täydennysja lisäkoulutuksella sekä tyky-toimintaa kehittämällä. 7.1 Eri kieli- ja kulttuuritaustaiset lapset varhaiskasvatuksessa Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvat lapset osallistuvat varhaiskasvatukseen olemassa olevissa ryhmissä. Perheiden tarpeet ja toiveet otetaan huomioon suunnittelussa ja eri kulttuuriin kuuluvien asioita arvostetaan ja huomioidaan varhaiskasvatuksen arkipäivässä. Varhaiskasvatuksessa tuetaan suomen kielen kehittymistä sekä ohjatuissa että luonnollisissa vuorovaikutustilanteissa. Tyttöjen ja poikien välistä tasa-arvoisuus on varhaiskasvatuksen lähtökohtana (eri kulttuureissa sukupuolten asema vaihtelee) Lapsen kielen ja kulttuurin tukemisesta sovitaan vanhempien kanssa tehtävässä lapsen varhaiskasvatussuunnitelmassa. Uuraisten kunnan toimesta ei toistaiseksi järjestetä erityiseen pedagogiseen järjestelmään tai periaatteeseen perustuvaa varhaiskasvatusta (esim. steinerpedagogiikka, montessoripedagogiikka). 7.2 Verkostoyhteistyö Lapsen yksilölliset tarpeet huomioiva varhaiskasvatus edellyttää yhteistoimintaa vanhempien ja eri yhteistyötahojen välillä. Jokaisen lapsen kasvatukseen osallistuvan on kyettävä ymmärtämään ja ottamaan huomioon omien arvojensa lisäksi myös toisten arvot. Siten vanhemmat, varhaiskasvatus ja yhteistyökumppanit luovat lapsen kasvuympäristöstä turvallisen ja virikkeisen; yhteinen toiminta ja tapahtumat luovat yhteishenkeä ja juurruttavat lähiympäristöön. Vuorovaikutuksen on oltava turvallista, luottamuksellista, hyväksyvää ja siinä on oltava pysyvyyttä. varhainen puuttuminen riskitilanteisiin: lastensuojelun, perhetyön, perheneuvolan, kotipalvelun ja muiden sosiaalitoimen palvelujen kanssa sovittu lapsen etua palveleva yhteistyökäytännöt ja periaatteet. 7.3 Kodin kanssa tehtävä yhteistyö = kasvatuskumppanuus Päävastuu lapsen kasvatuksesta on aina hänen huoltajillaan. Onnistuneen yhteistyön lähtökohtana on lapsen parhaan etsiminen ja löytäminen. Lapsen vanhemmat ovat lapsen kasvattajia ja parhaita asiantuntijoita. Varhaiskasvatus on aloitteellinen vanhempien yhteistyössä ja tarjoaa vanhemmille mahdollisuuden toiminnan suunnitteluun ja arviointiin. 20