VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

Transkriptio

1 PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA ISTUTA LAPSEEN ONNENTAIMI

2 I MITÄ PERHEPÄIVÄHOITO ON? Meillä on kodikas hoitopaikka tänne voit tulla aikaisin vaikka. Lapsia täällä on neljä tai viis kaikista pidetään huolta siis HISTORIAA Kunnallinen perhepäivähoito aloitti syksyllä 1974; Haminassa 10 hoitajaa ja Vehkalahdella 7 hoitajaa. Perhepäivähoitajien määrä kasvoi tasaisesti 1990-luvun alkuun asti luvun alussa perustettiin molempiin kuntiin useita ryhmiksiä, jotka toimivat kotiperhepäivähoidon periaatteilla ja toivat kaivattuja lisäpaikkoja päivähoitoon. Ryhmikset ovat joko lakkautettu tai siirretty päiväkotien yhteyteen päivähoidon rakennemuutoksen myötä. Perhepäivähoitajien määrä alkoi vähetä 1990-luvulla, oli vaikea enää löytää uusia hoitajia. Kuntaliitoksen jälkeen 2003 päivähoidon ohjaus toteutettiin alueellisella mallilla, kunnes vuoden 2009 alusta perhepäivähoito siirrettiin yhden päivähoidon ohjaajan alaisuuteen. Uusia perhepäivähoitajia on saatu työhön useita. Hoitajia on työssä noin 30. VAHVUUDET: Aikaa ja tilaa lapsen yksilölliseen huomioimiseen, syliin sekä perheen tukemiseen Läheiset suhteet lapsiin ja vanhempiin Pieni lapsiryhmä on hiljaisempi, kiireetön asenne Kodinomaisuus, kotiruoka, lasten osallistuminen kodin askareisiin Joustavuus Hoitajan perheenjäsenistä tulee usein tärkeille lapsille. Hoitajan miehen ja lasten osallistuminen hoitopäivän toimintaan, miehenmalli Isommat pienemmille esimerkkinä ja pienet isommille hoivattavina, lapset 1 5-vuotiaita ARVOT: TURVALLISUUS LUOTTAMUS AVOIMUUS KUNNIOITUS YKSILÖLLISYYS YHTEISÖLLISYYS VISIO: Perhepäivähoito säilyy ja kehittyy tarpeellisena, kodinomaisena, joustavana vaihtoehtona muiden päivähoitomuotojen rinnalla. Sukupolvenvaihdos tuo uusia vaihtoehtoja esim. yksityiset perhepäivähoitajat. Yhteisöllisyyteen ja yhteistoimintaan perhepäivähoidon voimavarana panostetaan.

3 II KASVATUSKUMPPANUUS Koti ja vanhemmat tärkeä juttu Yhdessä sopien asiat luistaa hoitaja turvallinen ja tuttu keskustelut on tärkeä muistaa Vanhempien mielestä: Kasvatuskumppanuus on tärkeää, koska - lapsi on tärkeä - lasten kasvatus on yhteispeliä - se mahdollistaa lapsille tasapainoisen elämänvaiheen ja sosiaalistumisen alkeet tulevaisuuteen Hyvän kasvatuskumppanuuden eväät.. - kunnioitus, kuunteleminen, luottamus, sitoutuminen, rehellisyys - kasvatuskeskustelut - vanhempien ja hoitajan vuorovaikutus Kasvatuskumppanuus perhepäivähoidossa on - vanhempien ja hoitajan yhteistyötä lapsen kasvun, kehityksen ym. tukemisessa - aitoa kiinnostusta HYVÄ KASVATUSKUMPPANUUS SYNTYY: hyvistä kokemuksista rehellisestä palautteesta kuuntelusta avoimesta tiedottamisesta hyvästä vuorovaikutuksesta, jossa päävastuu on hoitajalla vanhempien vastuullisuudesta molemminpuolisesta luottamuksesta erilaisuuden hyväksymisestä ammatillisuudesta KASVATUSKUMPPANUUS TOTEUTUU ARJESSA: tutustuessa tuuessa ja hakiessa kasvatuskeskusteluissa lapsen vasua tehdessä juhlissa ja tapahtumissa kasvun kansiossa reissuvihossa vierailuissa lapsen kotona vanhempainilloissa hoitosopimusta ja lapsen vasua tehdessä yhteisinä pelisääntöinä LAPSEN HYVÄNÄ OLONA! Ellin mielestä kasvatuskumppanuus on sitä kun kaksi ihmistä kasvattaa yhdessä ruohosipuleita.

4 III HOIDON, KASVATUKSEN JA OPETUKSEN KOKONAISUUS Valttina meillä on poriseva pata Täällä ei ketään kiusata saa tuoksuja leijuu ilmassa sata sääntö ehdoton opettaa Pienikin osaa jo ruuasta kiittää laulua kuuluu ja leikkiä riittää Ulkona kulkee iloinen joukko tutkitaan kivet ja jokainen loukko Iso kun auttaa pienempää silloin ei kukaan joukosta jää Anteeksipyyntö ja ole hyvä niissä on kauniin käytöksen jyvä Nukkua saa jos nukuttaa Muutakin tärkeää mieleen jää vauva jo aamulla uinahtaa vaikka ei ole koulu tää Lapsi saa olla lapsi täällä vaikka ois joskus pahalla päällä Hyvä ilmapiiri sekä hoito ja huolenpito luovat pohjan kasvulle ja oppimiselle. Arjen perushoitohetkissä kasvatus ja opetus nivoutuvat luontevasti. Iän myötä painopiste siirtyy hoidosta kasvatukseen ja opetukseen. Toiminnan toteutuksessa on otettava huomioon lapsiryhmän ikärakenne sekä haasteellisuus. Tavoitteena on rakentaa perusta lapsen elämäntaidoille jatkumona eskariin, kouluun, aikuisuuteen Hyvä vuorovaikutus on tärkeää kaikissa arjen tilanteissa. Se on myös kielen oppimisen perusta. Turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa. Lapsen kehityksen seuraaminen ja havainnointi on oleellinen osa perhepäivähoitajan työtä. Lapsen vasu kootaan Kasvun kansioon, josta syntyy tarina lapsen kasvusta, kehityksestä ja oppimisesta. Lapsen oman äänen kuuleminen varmistaa yksilöllisten tarpeiden huomioinnin. Lapsen toiveille, ehdotuksille ja ideoille tilan antaminen arjen suunnittelussa ja toteutuksessa vahvistaa lasta. Aikuisen oma esimerkki on keskeinen kaikessa. Lapsi saa tarvitsemansa tuen mahdollisimman varhain osana arjen toimintaa. Lapsi voi tarvita tukea esimerkiksi puheen tai liikunnan kehitykseen. Kun lapsi tarvitsee tavallista enemmän tukea, tuen tarvetta arvioidaan yhdessä vanhempien ja ohjaajan kanssa. Tarvittaessa perhe ja hoitaja saavat lisätukea erityistyöntekijöiltä mm. kiertävältä erityislastentarhanopettajalta. helli - hoivaa - huolehdi HOITO Hyvän hoidon rakennusosat: säännöllinen päivärytmi lämmin syli, kiireettömyys vuorovaikutus perushoito: ruokailu, siisteys, uni ja lepo, ulkoilu terveellisen elämän perusta hoitajan ammattitieto ja taito hoitotilanteissa on oiva paikka kasvatukselle ja opetukselle esim. hyvät tavat

5 KASVATUS Periaatteet: kehu kiitä - kannusta! johdonmukaisuutta kärsivällisyyttä välittämistä rajat on rakkautta ikätason ja kehitysvaiheen mukaiset odotukset ja vaatimukset lapsen yksilöllisyys Kasvatuksen tärkeitä osa-alueita: sosiaalinen kasvatus terveyskasvatus tapakasvatus; hyvät tavat: kiitos, ole hyvä, anteeksi, pöytätavat & ruokarauha & uudet maut turvataitokasvatus: oman ja toisen reviirin kunnioittaminen, tunteiden ja kiusaamisen tunnistaminen, pelot ja ahdistus luonto- ja ympäristökasvatus; tutustuminen lähialueeseen, luontoon, historiaan Lapsi yksilönä: omien ja toisen tunteiden tunnistaminen ja ilmaisu haastavien tunteiden säätelyn opettelu: aggression portaat hyvä itsetunto ja luottamus keskittyminen, pitkäjänteisyys, vastuuseen opettelu, yritteliäisyys pettymysten sieto, arjen sietokyky Lapsi ryhmässä: ryhmä kasvattaa yksilöä hoitokavereiden esimerkki! empatian aakkoset: toisen kuuntelu ja huomioonottaminen, erilaisuuden hyväksyminen, kaveruuteen ja ystävyyteen kannustaminen arkielämän säännöt hoitaja, lapset ja vanhemmat yhdessä vuorottelu, jakaminen, häviäminen, odottaminen erimielisyyksien ratkominen, vaihtoehtoja lyömiselle anteeksipyytämisen ja antamisen opettelu kiusaamiseen puututaan heti lapsen kasvoista näkyy onko nahistelua vai kiusaamista Seuraamukset : pysäyttäminen ja keskustelu asiasta rauhoitustuoli, harmin paikka, jäähypenkki seuraamus lapsen iän, kehityksen ja persoonan mukaan: * ihan pienet: pois siirtäminen tilanteesta, huomion siirtäminen muualle * isommat: ryhmän ulkopuolelle siirtäminen esim. erikseen syömään

6 OPETUS oivalla - ohjaa - opeta leikin avulla opitaan uusia asioita arjen hetket tarjoavat tilaisuuksia oppia: pienet työtehtävät, havainnoida eri aistein, ihmetellä, tutkia, nimetä, laskea, pohtia syy-seuraussuhteita aikaa ihmettelylle, tiedon ja tutkimisen halun rohkaisu ajattelu alkaa ihmetyksestä oppimaan oppimisen taito rohkaisu kokeilla uutta esim. savi rauhoittumisen taito, rentoutuminen arkielämän taidot: ruokailu, pukeminen, WC:ssä käynti, liikenteessä kulkeminen perustaidot: käden taidot, liikunnan ja musiikin perusta perustiedot: sana- ja käsitevaraston kartuttaminen - koko, värit, muodot, sosiaaliset taidot LAPSI TOIMII LAPSI LEIKKII Kerätään paljon kiviä ja keppejä, tehdään karhunpesä puun alle. Karhut on kaikki pesässä. Karhut murisee ja on vihaisia. Karhut nukkuu pesässä. Sitten vihaiset karhut menee kiikkumaan. Aikaa leikkiin Leikille tilaa Sopivasti välineitä, leluja. Elämyksiä! Ei liikaa tavaraa. Leikkirauhaa Hoitajan rooli havainnoida sivusta, auttaa kaikki mukaan leikkiin, leikkiä mukana, arvostaa leikkiä Mielikuvitus-, rooli-, sääntö-leikki Arjen pienen ilot! LAPSII LIIKKUU Liikkuminen on sitä, kun liikutetaan polvia, jalat menee taaksepäin, kädet heiluu eteen ja taakse jalat pysyy paikallaan ja sitten hypitään niin kuin harakka lähtee lentoon. Pääkin liikkuu ympäri, mutta ei mene taakse. Sormetkin liikkuu niin kuin auto mene mutkaan. Liikunnan perustaidot, kävely, maastossa juoksentelu Ei olla liian varovaisia kivelle saa kiivetä. Liikenteessä kulkeminen Liikuntavälineitä yhteiskäyttöön Yhteisleikit, leikkikentällä, salit, urheilukentät

7 LAPSI ILMAISEE, KOKEE, LUO Korvasta kiertää suuhun ja sitten alkaa laulattaa ja varpaat heiluu ja kädet taputtaa musiikki, sadutus, piirtely, maalaus, askartelu, muovailu, leipominen sekä muu luova toiminta Lasten tekemisen ja aikaansaannosten arvostaminen LAPSI TUTKII Siiliä voi tutkia suurennuslasilla, sen piikkejä ja silmiä ja piikit näyttää ihan iskän parralta ja kuusen piikeiltä lapsen kiinnostus - Tartu hetkeen! luontoon tutustuminen - arvostus/kunnioitus Yrittää, erehtyy, oivaltaa, onnistuu! LAPSI HAHMOTTAA MAAILMAA Lapsi oppi vuorovaikutuksessa toisten ihmisten ja ympäristön kanssa. Leikissä ja muussa arjen toiminnassa lapsi saa välineitä ja valmiuksia ymmärtää maailmaa. Hoitajan tehtävänä on tarjota lapsen iän mukaan kokemuksia eri sisältöalueilta. Perhepäivähoidon sisältöalueet Liite 1.

8 IV YHTEISTYÖ JA YHTEISÖLLISYYS Yhteydenpito ohjaajan kanssa, palaverit ja perhepäivähoitajien yhteistoiminta alueella tukevat hoitajan työtä. Perhepäivähoidossa ohjaajan tehtävänä on hoitajien työn ohjaaminen, lasten sijoittaminen, kotikäynnit, yhteisten kokoontumisten ja virkistystoiminnan järjestäminen, yhteistyö, varahoito, kehittäminen Tärkeimmät yhteistyökumppanit ovat seurakunnan päiväkerhot, päiväkodit, eskari. Hoitajat kuljettavat lapsia kerhoihin vanhempien toivomuksesta mahdollisuuksien mukaan. Lähipäiväkoti toimii useiden lasten varahoitopaikkana. Päiväkodin kanssa toteutetaan juhlia, retkiä, tapahtumia jne. Tutustuminen ja yhteinen toiminta rakentavat jatkumoa lapsen hoitoon myös varahoitotilanteissa. Eskarissa käydään tutustumassa tulevien eskareitten kanssa. Saattaen vaihto toiseen päivähoitopaikkaan ja eskariin rakentaa jatkuvuutta lapsen elämään. Yhteistyö on parhaimmillaan osaamisen jakamista, jossa jokaisen vahvuudet pääsevät esille ja opitaan uutta. Kiertävä erityislastentarhanopettaja, neuvolat, terapeutit ja perhetyöntekijät antavat tarvittaessa tukensa perhepäivähoitajan työlle. Yhteisöllisyys on tärkeä voimavara perhepäivähoitajalle. Hoitajan oman perheen hyväksyminen ja osallisuus on työn edellytys. Hoitajan perheestä tulee usein hoitolapsille tärkeitä. Tutustuminen alueen muihin asukkaisiin mm. kotiäiteihin, ikäihmisiin vahvistaa osaltaan yhteisöllisyyttä, samoin lähipalvelujen hyödyntäminen mm. kirjasto. Perheiden tutustuminen toisiinsa vanhempainilloissa, erilaisissa tapahtumissa ja juhlissa auttaa osaltaan lapselle tärkeiden ihmisten tutustumista. V ARVIOINTI JA KEHITTÄMISEN HAASTEET Toiminnan arviointi on tärkeä osa työn kehittämistä. Asiakaskyselyt, työtyytyväisyyskyselyt sekä kehityskeskustelut antavat tietoa palvelun tasosta ja viitteitä kehittämisen suunnasta. Toimintaa arvioidaan sovittujen näkökulmien pohjalta; lapsen ja vanhemman ääni, työyhteisön ääni, toimiva arki sekä kestävä kehitys ja kustannustietoisuus. Varhaiskasvatussuunnitelma päivitetään vuosittain. Perhepäivähoidon kehittämisen haasteita: Yhteistoiminta ja yhteisöllisyys Toiminnan näkyväksi tekeminen esim. perhepäivähoidon nettisivut Kirjaaminen, lapsen kasvun kansiot Hoitajan oma vasu Ohjauksen kehittäminen * Lapsuus on ainutkertainen jokainen meistä tietää sen * Vasun tekemiseen on osallistunut koko perhepäivähoidon väki. Keskeisimmän työn teki avainhenkilöryhmä, johon kuuluivat perhepäivähoitajat Sirpa Hiironen, Erja Joukainen, Marianne Järvimäki, Leena Myllyniemi ja Tuula Toivonen sekä päivähoidon ohjaajat Maritta Kemppi ja Tuija Liikkanen. Liite 1: Perhepäivähoidon sisältöalueet Liite 2: Perhepäivähoitokoti hoito- ja oppimisympäristönä

9 Liite 1 PERHEPÄIVÄHOIDON SISÄLTÖALUEET LAPSI HAHMOTTAA MAAILMAA KIELI JA VUOROVAIKUTUS lapselle puhutaan hyvää, selkeää ja tarkkaa kieltä, riittävän hitaasti. Puheen tulee vastata lapsen kehitystasoa hyvään vuorovaikutukseen pääsemiseen auttaa, hyväksyvä ja kannustava ilmapiiri, turvallisuus, läheisyys, syli. hoitaja kuuntelee ja tulkitsee lapsen viestejä. Kiireettömyys antaa aikaa keskustelulle, jutustelulle, satujen ja tarinoiden kertomiselle ja esittämiselle. satujen ja tarinoiden lukeminen on tärkeää kielen kehittymiselle, kirjaston käyttö avartaa lapsen maailmaa ja antaa mallin tulevaisuuteen kielileikit ja leikkikielet (kielijumppa, lorut, runot, riimit) auttavat suun motoriikan kehittymisessä kieli kehittyy lapsen kypsyessä. SISÄLTÖALUEET ANTAVAT HOITAJAN TOIMINTAAN KEHYKSEN JOTTA LAPSEN KASVU JA KEHITYS ETENISIVÄT TASAPAINOISESTI SEKÄ AINEKSIA LAPSEN MAAILMANKUVAN RA- KENTUMISEEN. TOIMINTA TUKEE JA VASTAA LAPSEN KEHITYSTASOA! LAPSEN OMAA KIINNOSTUSTA HERÄTELLÄÄN! MATEMATIIKKAA leikinomaisesti arjen touhuissa. lasketaan kuinka monta luikuria otetaan pulkkamäkeen. vertaillaan kenen jalka on pisin. päätellään minkä muotoinen hiekkakakku tulee tähtimuotilla tehden. LUONNONTIETEITÄ tutkitaan ja havainnoidaan kokeita tehden yhteistoiminnallisena oppimisena. Käytetään esim. luuppeja ja suurennuslaseja. perehdytään syy-seuraus tyyppisiin vaikutussuhteisiin, jotka auttavat lasta ymmärtämään luonnon ilmiöitä. (esim. lintujen muutto, rairuohon kasvatus, vuodenaikojen seuranta). voidaan käyttää apuna Metsämörriä, sääpäiväkirjaa, lintukirjaa, kasvikirjaa yms. retkeillään havainnoiden luontoa lähiympäristössä. opetetaan lapsetkin toimimaan kestävän kehityksen pohjalta. (esim. roskat lajitellaan, ei sotketa luontoa, kävellään pieniä matkoja, korjataan rikki menneitä tavaroita jne..). HISTORIAA JA YHTEISKUNTAA perehdytetään lasta menneisyyteen ja tähän päivään esim. piirtämällä lapsen sukupuu ja tutustumalla retkeillen tai kirjojen ja median kautta maamme nähtävyyksiin.

10 arvostetaan lasten isovanhempia ja muuta sukua esim. kutsulla kylään hoitopaikkaan tai muistamalla merkkipäivää lapsen tekemällä kortilla. huomioidaan isänmaamme tärkeimmät liputuspäivät kuten itsenäisyyspäivä, Kalevalanpäivä, äitien- ja isänpäivä, juhannus jne.. arvostetaan perinteitä. ESTEETTISTÄ monipuolisessa kasvuympäristössä (musiikki, maalaus, muovailu, sadut ym.), lapsen on mahdollista kehittää omia aistimuksia, tuntemuksia ja kokemuksia samaistumalla. löydetään ja havainnoidaan lapsen kanssa kauneutta. Vaihtuvat vuodenajat antavat siihen loistavan mahdollisuuden. EETTISTÄ autetaan lasta löytämään hyvä ja oikea. tarkastellaan arvo- ja normimaailmaa lapsen jokapäiväisestä elämästä käsin, ottaen huomioon lapsen kehitystaso ja niin että lapsi tuntee olonsa turvalliseksi. arjen tilanteissa huomataan oikea ja väärä, hyvä ja paha, totuus ja valhe. (esim. kiusaaminen, etuilu). luetaan vanhoja perinteisiä satuja joissa paha saa palkkansa. rohkaistaan lasta rehellisyyteen ja pyytämään anteeksi. USKONNOLLIS-KATSOMUKSELLISTA suodaan lapselle mahdollisuus hiljentyä, ihmetellä, pohtia ja kysellä elämään liittyviä asioita. huomioidaan kirkkovuoden perinteet toiminnassa. esim. pääsiäinen, joulu jos vanhemmat haluavat, ja jos on muuten mahdollista, käytetään seurakuntamme järjestämiä kerhoja sekä tilaisuuksia kuten joulukirkko ja pääsiäisvaellus. lapsikohtaisessa vasussa sovitaan vanhempien kanssa uskontokasvatuksen toteuttamisesta. perehdytään lapsen oman uskonnon tai katsomuksen perinteeseen ja tapoihin.

11 Liite 2 PERHEPÄIVÄHOITOKOTI HOITO- JA OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ SISÄLLÄ: Riittävät ja turvalliset tilat toimintaa varten leikkiä ja ohjattua toimintaa Ikäkauden mukaiset leikki- ja askarteluvälineet ja asialliset säilytyspaikat välineille Ruokailuun sopivat ja riittävät tilat ja välineet. Peseytymistilat käsien, pepun ym. pesuun, jokaiselle omat pyyhkeet. Wc-toimintoihin tarvittavat välineet, potat, korokkeet ym. Muista hyvä hygienia! Jokaiselle lapselle oma, turvallinen nukkumis- / lepopaikka (lakanat, peitto, tyynyt) Pukeutumistila eteisessä. Ulko- ja kuravaatteiden säilytys ja kuivaus, kuravaatteiden pesu Eteinen on kohtaamispaikka vanhempien kanssa eräänlainen hoitajan käyntikortti -> kiinnitä huomiota viihtyvyyteen. Tiedottamista varten voisi olla pieni ilmoitustaulu. Turvallisuusnäkökohdista on tarkistuslista liitteenä. PIHA-ALUE JA YMPÄRISTÖ Pihalla riittävästi tilaa liikkua ja leikkiä Pihaleikkivälineet myös kiinteät esim. hiekkalaatikko, keinu ym. Pihan turvallisuus: kasvit, autojen liikkuminen piha-alueella, mihin vanhemmat ajavat haku ja tuontitilanteissa Liikkuminen lasten kanssa lähiympäristössä, leikkikentät, kerhomatkat ym. muista turvaliivit Turvallisuusnäkökohdista on tarkistuslista liitteenä. PERHEENJÄSENET JA LEMMIKIT Hoitopäivän aikana kotona olevista perheenjäsenistä tulee usein tärkeitä lapsille. Hoitajan miehen ja lasten osallistuminen päivän rytmiin, ruokailuun ym. Hoitajan omien lasten yksityisyyden kunnioittaminen - huoneiden, lelujen ym. käyttö Kielenkäyttö, käyttäytyminen ja rajat Lemmikkieläimistä liitteenä toimintaohje HANKINNAT Kustannuskorvauksen muita kustannuksia koskeva osuus sisältää korvauksen tavanomaisista kuluista kuten huoneiston käytöstä, sähköstä, vedestä, lämmöstä, askartelutarvikkeista ja leikkivälineistä, lapsen hoitoon liittyvistä puheluista yms. menoista. Talousarvioon varattua määrärahaa käytetään vuosittain hankintoihin tarpeen mukaan. Eri alueilla voi olla erilaisia käytäntöjä. - Lainaamosta tarvittaessa kaksosten rattaat, syöttötuolit, retkisängyt, ym. välineet - Hoitajille hankittavat lelut tai askarteluvälineet - Alueella kiertävät pelit, isommat lelut tai toimintavälineet ym. - Yhteisiä toimintavälineitä alueen päiväkodin kanssa - Pienimuotoisia retkiä, teatteria, konsertteja ym. Liitteet: Perhepäivähoitokodin turvallisuuden tarkastuslista (Päivähoidon turvallisuussuunnittelu; oppaita 71 Stakes 2008) Toimintaohje: Lemmikkieläimet perhepäivähoidossa