Vapaa-aikaltk , liite 1 SIILINJÄRVEN-MAANINGAN KANSALAISOPISTON OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vapaa-aikaltk 1.3.2011, liite 1 SIILINJÄRVEN-MAANINGAN KANSALAISOPISTON OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET"

Transkriptio

1 Vapaa-aikaltk , liite 1 SIILINJÄRVEN-MAANINGAN KANSALAISOPISTON OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

2 Sisältö 1. PERUSTIEDOT 1.1. Kansalaisopiston toiminta-ajatus 1.2. Kansalaisopiston arvot 1.3. Kansalaisopiston visio 1.4. Strategiset painopistealueet 1.5. Vuoden 2011 tavoitteet 1.6. Organisaatio 1.7. Toimipisteet 2. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 2.1. Ihmiskäsitys 2.2. Oppimiskäsitys 2.3. Hyvän opetuksen tunnusmerkkejä kansalaisopistossa 2.4. Laatuajattelu opetuksessa 2.5. Lukuvuoden pituus 2.6. Opiskeluympäristö 2.7. Työtavat 2.8. Kurssien toteuttamisen tärkeysjärjestys 2.9. Oppilaaksi ottaminen Oppilasmaksut 3. ARVIOINTI 3.1. Oppilasarviointi 3.2. Todistukset 3.2. Opetuksen arviointi AINEKOHTAISET OPETUSSUUNNITELMAT 4. Musiikin opetussuunnitelma 5. Liikunnan ja tanssin opetussuunnitelma 6. Kuvataiteen opetussuunnitelma 7. Sanataiteen opetussuunnitelma 8. Kädentaitojen opetussuunnitelma 9. Kielten opetussuunnitelma 10. Tietotekniikan opetussuunnitelma 11. Erityisryhmien opetussuunnitelma 12. Luentojen ja yhteiskunnallisten aineiden opetussuunnitelma 2

3 1. PERUSTIEDOT 1.1. Kansalaisopiston toiminta-ajatus Siilinjärven-Maaningan kansalaisopiston perustehtävä on tarjota pääasiassa aikuisille mahdollisuus yleissivistävien ja erityisalojen tietojen ja taitojen kehittämiseen ja uusien omaksumiseen elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta. Opisto palvelee paikallista ajankohtaista ja tulevaisuuden sivistystarvetta. Myös taiteen perusopetus lähinnä lapsille ja nuorille on opistotoiminnan merkittävä osa-alue. Toiminta tukee yksilön persoonallisuuden monipuolista kehittymistä, ottaen tasapuolisesti huomioon eri yhteiskuntaryhmät. Opetus edistää opistossa opiskelevien hyvinvointia ja terveyttä ja lisää sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Se on kuntalaisten tarpeista lähtevää, vapaaehtoista ja helposti saavutettavaa. 1.2 Kansalaisopiston arvot ASIAKASTYYTYVÄISYYS Palvelumme on asiakaslähtöistä ja ihmisläheistä. Kurssitarjontamme on kiinnostavaa, laadukasta ja monipuolista. LUOTETTAVUUS Opistolle tärkeää on toiminnan sujuvuus ja luotettavuus. Kannamme vastuuta asiakkaistamme, työstämme, toisistamme ja ympäristöstämme. YHTEISTYÖKYKY Yhteistyö, avoin vuorovaikutus ja ihmisten arvostaminen näkyvät keskinäisessä toiminnassamme sekä asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa työskenneltäessä. KEHITTYMISKYKY Opisto kehittää toimintaansa ympäristön muutostarpeiden mukaan perinteitä kunnioittaen. Opisto arvostaa henkilöstön ammatillista osaamista ja itsensä kehittämistä. 1.3 Kansalaisopiston visio 2020 Kansalaisopisto on vahva ja tunnettu aikaansa seuraava toimija väestön hyvinvoinnin tukijana ja alueen vetovoiman lisääjänä. Vahva Tunnettu - osaava henkilöstö - haluttu yhteistyökumppani - itsenäinen opisto - positiivinen imago - luotettava - kurssitarjontamme on helposti löydettävissä - menestyvä: asiakkaat tulevat mielellään, vetovoimaisia kursseja ja uusia asiakkaita - tunnettu selkeä viestintätyyli - vaikutusvaltaa päättäjiin opiston toiminnan - ihmisläheinen tärkeyden/merkityksen painottaminen - matala kynnys - vahva asema kunnassa - riittävät toimintaresurssit Aikaansa seuraava toimija - kysyntään vastaava uudistuja - henkilöstön kouluttamisen tukeminen ja kannustaminen - kansainvälistyvä Alueen vetovoiman lisääjä - lisää paikkakunnalla viihtyvyyttä - monipuolinen opetustarjonta - kunnan kasvussa mukana 3 Hyvinvoinnin tukija - ikääntyvän väestön aktivoiminen - monipuolinen terveyden edistäminen - yhteisöllisyyden edistäminen - yhteistyö kunnan muiden toimijoiden kanssa

4 1.4 Strategiset painopistealueet 2020 Infrastruktuuriin panostaminen sekä Siilinjärvellä ja Maaningalla Positiivisen imagon tietoinen rakentaminen Monipuolinen opetustarjonta hyvinvoinnin tukemiseksi Opisto toimii kestävän kehityksen periaatteita noudattaen 1.5 Vuoden 2011 tavoitteet Kuntastrategian vaikutukset tavoitteisiin - Kansalaisopisto tekee seutukuntayhteistyötä lähikuntien kansalaisopistojen kanssa - Kansalaisopisto lisää kunnan kiinnostavuutta asuinkuntana mielenkiintoisella ja monipuolisella opinto-ohjelmalla. - Kansalaisopisto tukee toimintaan osallistujien hyvinvointia, terveyttä ja yhteisöllisyyttä - Kansalaisopisto perehdyttää henkilökuntansa Kestävän kehityksen suunnitelmaan - Kansalaisopisto kannustaa opetushenkilöstöä osallistumaan täydennyskoulutukseen Tavoitteet ja toimenpiteet 2011 Tavoitteet Toimenpiteet 2011 Mittari Tavoitetaso Yhteistyö Seutukunnallinen sosiaalinen tilinpito kansalaisopistossa -hanke Hanke etenee aikataulussa Ensimmäinen SOTbudjetti toiminnassa ta-vuoden aikana. Näkyvyyden parantaminen Kehittyminen Investointi välineisiin näkyvyyden parantamiseksi Markkinoinnin kehittäminen OPS:n ja KeKe:n maastoutus Hankinnat Uudet/uudistetut toiminnot Opetushenkilöstön osallistuminen täydennyskoulutukseen Laatumittareiden tavoitetasojen määrittely Osallistumisaktiivisuus Tasot Perehdytys Välineet käytössä. 2 uutta/uudistettua toimintoa 10 osallistumispäivää Tasot määritelty Perehdytys tehty Toiminnan ja opetuksen painopistealueet Opiston painopistealueet lv ( ) 1. Hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden edistäminen vuotiaat 3. Nuoret, + 15 vuotiaat 4. Yhteiset vaihtuvat teemavuodet taide- ja taitoaineisiin 5. Jatkuva kehittäminen 4

5 1.6 Organisaatio ja henkilöstö Siilinjärven-Maaningan kansalaisopiston omistaa Siilinjärven kunta. Kansalaisopisto kuuluu kunnan opetus- ja vapaa-aikaosastoon ja vapaa-aikalautakunnan alaisuuteen. Opetus- ja vapaa-aikaosaston päällikkönä ja kansalaisopiston rehtorin esimiehenä toimii sivistystoimenjohtaja. Kansalaisopistoa johtaa rehtori. Ainealueista kuvataiteissa, kädentaidoissa ja musiikissa, kielissä ja tanssissa/liikunnassa on kussakin toimenhaltijat. Koko päätoimisella henkilöstöllä on tehtäviin muodollinen pätevyys. Opetusta antavat toimenhaltijoiden lisäksi tuntiopettajat. Tuntiopettajina voidaan käyttää pätevien opettajien lisäksi alojensa asiantuntijoita ja taiteilijoita. Kansalaisopiston hallinnossa työskentelee lisäksi kaksi toimistosihteeriä Siilinjärvellä ja Maaningalla Maaninkajärven koulun toimistosihteeri osastovastaavana. 1.8 Toimipisteet Opetusta annetaan Siilinjärvellä kansalaisopiston omissa opetustiloissa Taitolassa ja eri kouluissa kielissä, kuvataiteissa, musiikissa ja käsitöissä. Taitolan osoite on Kasurilantie 7 ja tilat sijaitsevat pääkirjaston alakerrassa. Opetusta on myös toimivilla hajaasutusalueiden kouluilla ja muutamissa ulkopuolisissa vuokratiloissa. Maaningalla annetaan opetusta pääosin Maaninkajärven koulussa os. Maaningantie 49. Keskustan lisäksi opetusta on useimmissa haja-asutusalueiden kouluissa, mutta myös nuorisoseurantalolla ja yksityistiloissa. 5

6 2. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 2.1 Ihmiskäsitys Ihmiskäsitys on holistinen ihminen on kokonaisuus. 2.2 Oppimiskäsitys Oppiminen voidaan määritellä kokemisen kautta. Oppiminen on prosessi, jossa kokemus muuttuu tiedoksi, taidoksi, asenteiksi, arvoiksi. Ihmisellä on yhdeksän eri tapaa reagoida kokemukseen oppimismielessä: Ei oppiminen: 1) ennakko-oletus 2) Huomiotta jättäminen 3) Torjunta Ei-tiedostava oppiminen: 4) Esitietoinen oppiminen 5) Taitojen oppiminen 6) Ulkoa oppiminen Tiedostava oppiminen: 7) Pohdiskelu 8) Ajattelun taito 9) Kokeellinen tieto Vain tiedostavan oppimisen tasolla lopputulos on uutta luova, uuden omaksuminen on tapahtunut ja käyttäytymisessäkin on tapahtunut muutosta. Oppiminen on elämän ydin ja se kestää yhtä kauan kuin itse elämä OPPIMISKYKYYN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT - Fyysinen ympäristö: valaistus, lämpö, istuin, asento, äänet - Emotionaaliset tarpeet tunteet ovat avain aivojen muistijärjestelmään. Oppimisilmapiiri, tunnelma oppimistilassa on tärkeää. Vapauta tunteet. - Sosiaaliset tarpeet: toiset haluavat olla ryhmässä, toiset itsekseen AIKUINEN OPPIJANA - Aikuisen oppimisen lainalaisuudet pätevät iästä riippumatta - Koulutussukupolvien erilaiset kokemukset vaikuttavat taustalla - Oppiminen iäkkäänä erilaista kuin nuorempana mm. näön, kuulon ja motoriikan ikääntymismuutokset vaikuttavat - Aikuinen oppii vain sen, minkä haluaa motivaatio - Kognitiivinen hidastuminen, havaintotoiminnot ja tarkkaavaisuus, informaation prosessointi ja muisti vaatii suuremman työpanoksen oppimiseen - Henkisen vireyden säilymisen perusedellytys on elinikäisen oppimisen ylläpitäminen suodattimet työmuistin ympärillä pysyvät parhaiten auki, jos niiden läpi on jatkuvaa liikennettä ONNISTUNUT OPPIMINEN MUISTIJÄRJESTELMÄN KANNALTA Miten tuet aikuisopiskelijaa pääsemään tavoitteeseensa. - Hetkellinen tarkkaavaisuus voi kohdistua vain pieneen tietomäärään kerrallaan - Tieto jaettava hallittavissa oleviin osasiin, jotka mahtuvat työmuistiin - Irralliset yksityiskohdat eivät säily muistissa, ellei niitä liitetä johonkin kokonaisuuteen 6

7 - Opitun tiedon hyväksikäyttö on mahdollista vain, jos tieto voidaan liittää johdonmukaisiksi kokonaisuuksiksi - Mitä selkeämmin tiedot ovat jäsentyneet säiliömuistiin, sitä tehokkaampaa on niiden hyödyntäminen - vanhemmiten säiliömuistia alkaa rasittaa yhä kasvava huonosti organisoidun tiedon sekamelska - vihjeet ja avaimet tärkeitä: liitä muistettavat asiat johonkin ulkoisiin puitteisiin tai johdonmukaisiin yhteyksiin (Käsitekartta Mindmap) OPPIMISEN ESTEITÄ Opettajan on hyvä tunnistaa myös oppimisen esteitä ja kannustaa niistä ylitse. - Kriittis-looginen koulussa ei ole helppoa, ei siis oppiminenkaan - Intuitiivis-emotionaalinen olen tyhmä ja siksi en opi - Kriittis-moraalinen opiskelu on kovaa työtä, miksi siis yrittääkään - Lisää ennakkoasenteita: En opi enää tällä iällä, Kysyminen osoittaa tyhmyyteni, Opettaja on pelottava jumala OPPIMISTA VAHVISTAVAT TEKIJÄT - Mitä nopeammin palaute suorituksesta, sitä tehokkaampaa on oppiminen - Mitä useammin palaute saa mielihyvän tunteen oppijassa, sitä tehokkaampaa on oppiminen (positiivinen vahvistus) - Mitä harvemmin palaute saa aikaan mielipahaa, sitä tehokkaampaa on oppiminen (negatiivinen vahvistus) - Jos vahvistaminen jätetään pois, opittu reaktio heikkenee - Oppiaineksen jäsentely sopiviin annoksiin ja oppiaineksen käsittelyssä eteneminen asteittain - Mitä konkreettisempi ja ihmisen arkeen liittyvä opetus on, sitä helpompaa on oppiminen ja muistiin palauttaminen - Kaikkien aistien (kuulo, näkö, tunto) yhtäaikainen käyttö - Muistivihjeet ja itse tuotettu materiaali - Tämän edellä mainitun ns. primaarin vahvistuksen lisäksi oppimista edistää ns. sekundaarinen vahvistus: - hyvät ulkoiset olosuhteet (ergonomia) - ryhmän positiivinen ilmapiiri - opettajan myönteinen olemus ja yleinen käyttäytyminen - Opettajan rauhallisuus ja selkeys - Kuva kertoo enemmän kuin sanat - Toistot ja kertaus - Tarinat - Optimaalinen motivaatio on tehokkaan oppimisen edellytys - Opetus-oppimisprosessin ja sen tulosten arviointi edistää oppimista ERILAISET OPPIMISTYYLIT, AJATTELUTAVAT JA ÄLYKKYYDEN LAJIT Oppimiseen vaikuttavat myös ihmisen persoonalliset, fysiologiaan perustuvat tavat hahmottaa ympäröivää maailmaa. OPPIMISTYYLIT - Visuaalinen oppii näkemällä, kertoo piirtäen - Auditiivinen hankkii tiedon kyselemällä, ei lukemalla - Kinesteettinen/taktillinen haluaa olla liikkeellä, kosketella AJATTELUTAVAT - Konkreetti sekvenssimäinen (KSe) todellisuus muodostuu aistien välityksellä 7

8 - Konkreetti satunnainen (KSa) intuitiivinen, yritys-erehdys periaatteella ongelmia ratkova - Abstrakti satunnainen (ASa) pohdiskelija, vuorovaikutus tärkeä, muodostaa kokonaisuuksia - Abstrakti sekvenssimäinen (ASe) teoreetikko, filosofi, yksinpuurtaja ÄLYKKKYYDEN/LAHJAKKUUDEN SEITSEMÄN LAJIA - kielellinen - loogis-matemaattinen - visuaalis-spatiaalinen - ruumiillis-kinesteettinen - musiikillinen - interpersoonallinen (sosiaalinen) - intrapersoonallinen (sisäinen maailma) 2.3 Hyvän opetuksen tunnusmerkit kansalaisopistossa Asiakaslähtöisyys Hyvä opetus kansalaisopistossa vastaa oppilaan tarpeisiin. Opettaja mukauttaa opetuksen ryhmän/yksilön mukaan. Oppilaiden tavoitteiden ja tason kartoittaminen kurssin alussa on myös tärkeää, jotta opettaja voi tarjota tehtävien tasovaihtoehtoja. Tavoitteena on tyytyväinen asiakas/opiskelija. Sitouttaminen Ryhmä sitoutuu opiskeluun, mikäli toiminnan tavoite on selkeä, ymmärrettävä ja mielekäs. Sitoutumista vahvistaa se, että ryhmä voi itse vaikuttaa tavoitteenasetteluun. Kun jäsenet ovat sitoutuneita yhteisen päämäärän saavuttamiseksi, he jaksavat tehdä ahkerasti työtä sen eteen. Tasa-arvoisuus ja kunnioitus Tasa-arvoisuus ja kunnioitus oppilaiden kohtelussa ja oppilaiden keskinäisessä kohtaamisessa synnyttää luottamusta opiskeluryhmässä. Luottamus on ryhmän ilmapiiriin keskeisesti vaikuttava tekijä. Kun jäsenet voivat luottaa toisiinsa, työskentely etenee ja kaikki uskaltavat avoimesti kertoa mielipiteensä ja tuoda esille ajatuksensa ja ideansa. Hyvä oppimisilmapiiri Ilmapiirin ja tunnelman aistiminen on opettajalle tärkeä työkalu. Luottavaisen, lämminhenkisen ja rennon oppimisilmapiirin luominen opetustilanteessa on yksi oppimisen edellytyksistä. Kun ilmapiiri ryhmässä on avoin, jäsenet voivat rohkeasti heittää ilmaan aluksi mahdottomaltakin tuntuvia ajatuksia. Niistä saattaa syntyä loistavia luovia, oivalluksia, jotka johtavat asioiden kehittymiseen. Luovuuden edellytyksenä on, että ryhmäsi on avoin uusille ideoille ja niiden tuottamiseen kannustetaan. Erilaisten oppimistapojen huomioon ottaminen Opettajan on hyvä tuntea erilaiset tavat oppia ja pyrkiä käyttämään opetuksessaan eri aistikanavia. 8

9 Kannustavuus, motivointi Oppimisen kannalta keskeisiä elementtejä on ilmapiirin ohella opiskelijoiden motivointi ja oppimaan kannustaminen ja rohkaiseminen. Vuorovaikutteisuus ja vastavuoroisuus (dialogisuus) Dialogi on rakentavaa vuorovaikutteista keskustelua. Siinä pyritään vastavuoroisen ymmärryksen muodostamiseen ja erilaisten näkökulmien ylläpitämiseen. Lähtökohtana on uteliaisuus, avoimuus, kunnioitus, sitoutuminen yhdessä tekemiseen ja halu ymmärtää sitä, mitä toiset ajattelevat. Vastavuoroisuudella tarkoitetaan sitä, että sekä oppilaat että opettaja oppivat toisiltaan opetustilanteessa. Yhteishengen luominen Hyvä yhteishenki muodostuu erilaisuuden hyväksymisestä ja ryhmän yhteistyön rakentamisesta. Erilaisuus on rikkaus ja voimavara. Kun jäsenet arvostavat toisiaan, he myös ymmärtävät toistensa vahvuuksia ja voivat käyttää niitä yhteiseksi hyväksi. Erilaiset mielipiteet luovat uusia näkökulmia käsiteltäviin asioihin ja mahdollistavat laajan ja monipuolisen tarkastelun. Näkemyserot ja ristiriidat ovat usein hyödyllisiä ryhmän jäsenten on perusteltava ja arvioitava oma näkemyksensä perusteellisesti. Yhteistyö on voimavara, jota voidaan ryhmässä oppia hyödyntämään. Yhdessä saadaan usein aikaan enemmän kuin yksin, koska yhteistyö kannustaa ponnistelemaan lujasti. Kun jäsenet kannustavat ja auttavat toisiaan, he selviävät myös vaikeiden tilanteiden yli. Ryhmä tukee sen jäseniään. Yhdessä menestytään, kun kaikki jäsenet jaksavat yrittää tehdä parhaansa vaikka vuorotellen. Kun yhteistyön voimaa opitaan hyödyntämään, yhdessä opiskelusta tulee kannattavaa. Epätäydellisyyden hyväksyntä Opettajan on hyvä muistaa, että kaikkea ei tarvitse opettajankaan osata eikä tietämättömyyttään pidä peitellä. Oppilaille voi kuitenkin luvata ottaa selvää asiasta. Oppilaidenkaan ei tarvitse tavoitella täydellisyyttä. Oppimisprosessi kannattaa muodostaa pienistä välitavoitteista, ettei oppimismotivaatio häviä. Palaute Oppimista edistää nopea ja oikea-aikainen palaute. Myös opettaja tarvitsee oppilailta palautetta, jotta hän voi tarvittaessa muuttaa opetustaan. Yhteenveto HYVÄÄN OPETUSTAPAAN KUULUU - Myönteisyys - Assosiaatioiden (mielleyhtymien) käyttö - Ensin yleiskuvan antaminen käsiteltävästä asiasta - Kaikkien aistien käyttäminen opetuksessa - hyvä suunnittelu ja jaksotus HYVÄN OPETTAJAN PIIRTEITÄ: - kärsivällisyys - empaattisuus, myönteinen suhde opiskelijoihin - ymmärrettävä esitystaito, selkeys ja loogisuus - herkkyys nähdä opiskelun solmukohdat - antaa paljon kannustavaa ja rehellistä positiivista palautetta - aktivoiva ote 9

10 2.4 Laatuajattelu opetuksessa SUUNNITTELE Selvitä ryhmän opiskelijoiden määrä, ikärakenne ja kartoita heidän tietotasonsa kurssilla käsiteltävistä asioista Selvitä opiskelijoiden oppimistavoitteet ja syyt tulla kurssille Suunnittele koulutuksen sisältö ja käyttämäsi opetusmenetelmät Päätä, millä elementeillä luot oppimista tukevan ympäristön ja ilmapiirin Johda koulutusta koko prosessin ajan TOTEUTA Ota huomioon ulkoiset ja pedagogiset edellytykset kuten opetusvälineet ja tilat Ota huomioon ryhmäyttäminen Ota huomioon aikuispedagogiikan erityisvaatimukset Rohkaise opiskelijoita oppimaan ARVIOI Kerää palaute asiakkailta Arvioi onnistuminen myös itse Arvioi palautteet ja tulokset PARANNA Tee tarvittavat muutokset ja aloita koulutuksen suunnittelu 2.5 Lukuvuoden pituus Lukukauden pituus on pääsääntöisesti syksyllä 10 ja keväällä 12 viikkoa. Liikunnassa ja kielissä on joitakin pidennettyjä kursseja. Näiden lisäksi kuorojen toimikausi on pidennetty. Osa opetuksesta toteutetaan lyhyt- ja viikonloppukursseina. Myös erikseen kesäaikaan suunniteltuja kursseja voidaan pitää. 2.6 Opiskeluympäristö Opiskelu tapahtuu opiston omissa luokkatiloissa Taitolassa sekä perusopetuksen koulujen aineluokissa. Opetustilat ovat asianmukaisesti varustettuja ja niissä on ergonomisesti toimivat kalusteet ja säilytystilat sekä riittävä ilmastointi. Kansalaisopiston arviointisuunnitelman mukaan joka kolmas vuosi tehtävän työtyytyväisyyskyselyn yhteydessä kartoitetaan opetustilojen toimivuus ja turvallisuus opettajien näkökulmasta ja vuosittain opiskelijoiden näkökulmasta kurssipalautteen yhteydessä. 2.7 Työtavat Oppilaitoksen toiminnan päälinjoista päätetään keväisin ja syksyisin pidettävissä kehittämisseminaareissa. 10

11 Vuosittain keväällä (huhti-toukokuussa) päätoiminen opettaja kutsuu oman ainealueensa opettajat yhteiseen kokoukseen, jossa päätetään opetusalaa koskevista yhteisistä teemoista ja muista yhteisistä asioista. Opetus on sekä ryhmä- että yksilöopetusta. Lähtökohtana on yhteisöllisyys ja vuorovaikutteinen, dialoginen oppiminen, jossa käytetään sekä itsearviointia että ryhmän sisäistä arviointia oppimisen tukena. 2.8 Kurssien toteuttamisen tärkeysjärjestys 1. Kurssia toivottu paljon 2. Kurssin ajankohtaisuus ja monipuolisuus 3. Talousarvion painopistealueet 4. Tavoitteena tasapaino kurssitarjonnan uusiutumisen ja vanhan säilyttämisen välillä (uudet - vanhat asiakkaat) 5. Tasapaino/tasa-arvo opiston maantieteellisen toiminta-alueen sisällä (taajamat - haja-asutusalueet) 2.9 Oppilaaksi ottaminen Ilmoittautuminen opintoryhmiin on pääsääntöisesti syksyllä. Ilmoittautuminen tapahtuu puhelimitse tai netin kautta. Ilmoittautumiskäytännöistä ja ajoista tiedotetaan opinto-oppaassa, kunnan Internet-sivuilla sekä paikallislehdessä. Vapaita oppilaspaikkoja voi kysellä myös lukuvuoden aikana. Lyhytkursseille ilmoittautuminen on tehtävä kurssitiedoissa ilmoitettuun viimeiseen ilmoittautumispäivään mennessä. Opiskelupaikan saamisesta oppilas saa tiedon ilmoittautumisen yhteydessä Joillekin kursseille voi ilmoittautua jo edellisenä keväänä ennakkoon seuraavaksi lukuvuodeksi. Jatkavien ryhmien opettajat saavat valmiit ilmoittautumislistat, joihin oppilaat vahvistavat nimikirjoituksillaan sitovan ilmoittautumisensa. Näiden ryhmien vapaille oppilaspaikoille ilmoittaudutaan elokuussa. Musiikin yksilöopetuksessa, puutöissä, entisöinnissä ja verhoilussa on käytössä kolmen vuoden opiskelurajoitus, jotta ryhmiin mahtuisi vuosittain uusia opiskelijoita. Mikäli ryhmiin kuitenkin jää tilaa, otetaan mukaan myös yli 3 vuotta opiskelleita. Kurssipaikan voi perua maksutta opinto-oppaassa ilmoitetuin ehdoin. Koko lukuvuoden kursseilla voi käydä tutustumassa kahdesti ilmaiseksi Oppilasmaksut Oppilaalta peritään opiskelusta kurssimaksu. Riippuen opetusaineesta maksu voi olla lukukausittain tai lukuvuosittain. Kurssimaksujen suuruuden vahvistaa vuosittain Siilinjärven vapaa-aikalautakunta. Kurssimaksun lisäksi voidaan periä myös materiaali-, poltto-, moniste-, työkalu-, uuninkäyttö- tai sulatusmaksu. Oppilaalla on mahdollisuus ostaa opintokortti. 11

12 3. ARVIOINTI 3.1 Oppilasarviointi Arviointi on osa opetusta ja ryhmän toimintaa. Arvioinnin tehtävänä on - tukea oppimista - antaa tietoa siitä, kuinka tavoitteet on saavutettu. Arvioinnin kohteista, menetelmistä ja kriteereistä kannattaa keskustella ryhmässä tavoitteiden sopimisen yhteydessä. Varsinaista oppilasarviointia ei kansalaisopistossa yleensä anneta, jolleivät opinnot liity johonkin tutkintoon. Arviointi on pääsääntöisesti itsearviointia. Tasollisissa kursseissa opettaja arvioi oppilaan tiedot ja taidot. Arviointia saa pyydettäessä. 3.2 Todistukset Todistus annetaan pyydettäessä osallistumisesta opetukseen. Todistuksen saamiseksi opiskelijan on osallistuttava opetukseen säännöllisesti. Todistukset tulee pyytää työkauden aikana. Edellisten työkausien todistuksesta peritään 5 kappaleelta. 3.3 Opetuksen arviointi Oppilailta kerätään palaute omalla lomakkeellaan kansalaisopiston arviointisuunnitelman mukaisesti joka vuosi. Palaute kerätään n. 10 %:n otantana eri opetusryhmistä. Palautteista tekee kunkin ainealueen vastuuopettaja yhteenvedon ja keskustelee ryhmän opettajan kanssa tuloksista. 12

13 AINEKOHTAISET OPETUSSUUNNITELMAT 4. Musiikin opetussuunnitelma 4.1 Opetuksen tehtävä ja arvot Musiikin opiskelu toteutetaan eri instrumenteissa ja laulussa yksilöopetuksena tai pienryhmissä. Opiskelu voi olla harrastus- tai tutkintotavoitteista opiskelijoiden toiveen ja suuntautumisen mukaan. Opiskelu soveltuu niin aikuisille kuin lapsille, ainoastaan laulun opiskelussa alaikäraja on 16 vuotta. Pääsykokeita ei ole, joten kaikki halukkaat pääsevät mukaan opiskelemaan. Musiikin teoriaa ja säveltapailua, sekä musiikkitietoa voi opiskella tutkintotavoitteisesti opiston omissa ryhmissä tai Siilinjärven musiikkiopiston ryhmissä. Opiston eritasoiset ja tyyliset, sekä eri-ikäisille suunnatut kuorot antavat opiskelijoille hyvän mahdollisuuden yhteismusisointiin. 4.2 Musiikinopetuksen visio Musiikin opetus on monipuolista ja eri ikäryhmät huomioon ottavaa. Musiikin ilosanoman levittäminen. 4.3 Strategiset toimet vision toteuttamiseksi - Senioreiden huomioiminen - Haja-asutusalueiden musiikin yksilöopetus monipuolistaminen 4.4 Tuotteet - mitä koulutusta tarjotaan Taiteen perusopetus Ryhmäopetus kuorot, orkesterit, teoria Yksilöopetus - instrumentit, laulu Omakustanneopetus 4.5 Opetuksen tavoitteet ja yleiset sisällöt Opetuksen tehtävä on auttaa oppilasta pitkäjänteiseen työskentelyyn sekä yksilönä että ryhmän jäsenenä. Tärkeää on, että nähdään jokaisen oppilaan ainutlaatuisuus. Instrumentti- ja lauluopintojen henkilökohtainen opetus antaa mahdollisuuden yksilölliseen etenemiseen sekä oppilaan omien tavoitteiden ja tarpeiden huomioimiseen. Oppilasta kannustetaan aktiiviseen rooliin omassa opiskelussaan esimerkiksi oman opintosuunnitelman laatimisessa, musiikin kuuntelussa sekä konsertissa käymisessä. Opinnoissa pyritään oma-aloitteiseen opiskeluun itsenäisesti ja ryhmän jäsenenä. Oppimisympäristö pyritään luomaan avoimeksi, rohkaisevaksi ja kannustavaksi. Myönteisyys kaikessa opiskelussa on ensiarvoisen tärkeää ja se kasvattaa myös oppilaan uskoa omiin kykyihinsä. Tavoitteet tuoteryhmittäin Taiteen perusopetus Tavoitteet ja sisällöt on määritelty erillisessä opetussuunnitelmassa Ryhmäopetus kuorot, orkesterit, teoria Senioreille oma lauluryhmä Yksilöopetus instrumentit ja laulu + Omakustanneopetus instrumentit ja laulu 13

14 Musiikin opetusprosessin kuvaus (instrumentit, kuoro) 1. Virittäytyminen, lämmittely, tekniikkaharjoituksen 2. Uuden esittely, tutustuminen 3. Ohjattu harjoittelu 4. Palautteen antaminen 5. Kertaaminen 6. Seuraavan vaiheen pohjustaminen, alustaminen 4.6 Opetusjärjestelyt Musiikin yksilöopetusta järjestetään Siilinjärvellä ja Maaningalla kouluilla ja Siilinjärvellä Taitolassa. Kuorot kokoontuvat Ahmon koululla ja Seurakuntatalolla. Kirkonkylillä annettava instrumentti- ja laulunopetus, paitsi Siilinjärven kitaraopetus on kestoltaan n. 22 min ja haja-asutusalueella 15 min. Oppilaat käyvät soitto- ja laulutunneilla kerran viikossa. Vaihtoehtoisesti oppilas voi käydä opiskelemassa kerran kahdessa viikossa, jolloin oppitunti kestää kirkonkylässä 45 min. ja hajaasutusalueella 30 min. Yksilöopetuksessa edetään yksilöllisesti kunkin oppilaan tason ja edellytysten mukaisesti. Kuoroissa taas opetus etenee kunkin ryhmän tason mukaisesti. 14

15 5. Liikunnan ja tanssin opetussuunnitelma 5.1 Opetuksen tehtävä ja arvot Liikunnan ja tanssin opetuksen tehtävä on tarjota monentasoisia liikunta- ja tanssiryhmiä eri-ikäisille kuntalaisille. Tavoitteena on liikkumiseen kannustaminen monipuolisen lajikirjon kautta, tuoden tunneille uusia tuulia. Halutaan tuoda oppilaille hyvänolontunne ja voimia työssä jaksamiseen sekä perus arkeen. Tanssin opetuksen painopiste on lasten ja nuorten taiteen perusopetuksessa(varhaisiän-, perus- ja syventävät opinnot). Lisäksi opetusaineisiin kuuluvat vatsatanssi ja flamenco. Liikunnan tulisi olla jokaiselle elämän tapa. Sen tulee olla lisäksi elämyksellistä ja hauskaa. 5.2 Liikunnan/tanssin opetuksen visio Liikunnan/tanssin opetus on monipuolista, edullista ja opetus tapahtuu lähellä kotia ja tarjonta on runsasta. Opetuksen tukena on laaja apuvälineistö. Mottona on iskukunnossa kaiken ikää. 5.3 Strategiset toimet vision toteuttamiseksi Opettajien täydennyskoulutus, taloudellinen satsaus, uusien ryhmien perustaminen (baletti), laaja yhteistyö opistojen, koulujen ja seurojen kanssa. Liikuntakurssien vaativuus- ja syketason määritteleminen. 5.4 Tuotteet mitä koulutusta tarjotaan Erityisliikunta - Terveysliikunta - Kevennetty liikunta - Muksujumppa 1-3-vuotiaille - Liikunnan alkeet liikkumattomille - Kehonhallinta Mieli ja keho -liikunta - Jooga - Pilates - Taiji Perusliikunta - Kuntojumppa - Kuntopiiri (circuit) - Kuntosali - Kehonhuolto, venyttely Vauhtiliikunta, lihaskunto - Aerobic - Reisi-pakara-vatsa - Tehotreeni - Rasvanpoltto - Zumba Tanssi - Latinotanssi - Flamenco - Vatsatanssi - Afrotanssi 15

16 - Baletti - Tanssin taiteenperusopetus (tanssileikki, luova tanssi, nykytanssi, jazz- ja street- tanssi) 5.5 Opetuksen tavoitteet ja yleiset sisällöt Liikunnan tuntien tavoitteina on lihaskestävyyden- ja lihaskunnon kehittäminen sekä ylläpito, tasapainon ja liikkuvuuden harjoittaminen sekä liikunnan ilo. Pyrkimys on oman kehon tuntemus. Tavoite on ylläpitää lajitietoutta henkilöstön ammatillisella osaamisella ja itsensä kehittämisellä sekä uudistamalla opintoohjelmaa. Tavoite olisi antaa eväitä myös kotikäyttöön. Tanssin opetuksen tavoitteena on tarjota harrastajille kokemuksellista ja tavoitteellista tanssinopetusta. Opetus tarjoaa mukavan, kannustavan ja välittävän ilmapiirin. Painopisteitä opetuksessa on kullekin lajille ominainen tanssitekniikka, luovuus, tanssi-ilmaisu, tanssitietous, kehontuntemus, rytmiikka ja musiikin tuntemus sekä kehonhuolto. Taiteenperusopetuksen tavoitteet ja sisällöt on määritelty myös erillisessä opetussuunnitelmassa. Liikunnan ja tanssin kurssitarjonta pyritään pitämään ajan tasalla ja monipuolisena. Kevätlukukautta jatkamme erilaisilla ajankohtaisilla kevätkursseilla. Kurssipalautteiden toiveet huomioimme suunnittelussa. Perusliikunnan opetusprosessi 1. Aiheen esittely 2. Lämmittelyvaihe 3. Tekeminen, harjoittelu, harjaannuttaminen 4. Lihashuolto 5. Jäähdyttely, venyttely 6. (Rentoutuminen) Tanssin opetuksen prosessi 1. Aiheen esittely 2. Lämmittely 3. Tekniikkaosuus, uuden asian opettelu/käsittely 4. Soveltaminen, tanssillisempi osuus, improvisaatio 5. Arviointi palaute 6. Kertaus 7. Venyttely, rentoutuminen 5.6 Opetusjärjestelyt Liikunnan ja tanssin opetus on ryhmäopetusta, jossa yhden opetuskerran pituus vaihtelee ryhmästä riippuen 60 minuutista 90 minuuttiin. Opetusta pyritään järjestämään koko opiston toiminta-alueella kunkin alueen asukkaiden ikärakenne ja tarpeet huomioon ottaen. Senioreille pyritään järjestämään liikuntaa päiväaikoihin. Osa tanssin ja liikunnan ryhmistä toteutetaan omakustanneperiaatteella. Ryhmien kurssimaksut eivät silti välttämättä ole kovin korkeita, koska niiden oppilasmäärät ovat suuria. 16

17 6. Kuvataiteen opetussuunnitelma 6.1 Opetuksen tehtävä ja arvot Opetuksen pohjana on kaikki ikäluokat tavoittava elinikäinen taidekasvatus. Visuaalis-esteettiseen elämänkatsomukseen ohjaaminen tapahtuu taiteen perusopetus- ja aikuisryhmissä kunkin kohderyhmän erityistarpeet huomioiden. 6.2 Kuvataiteen opetuksen visio Kuvataiteiden kurssit kiinnostavat laajasti eri-ikäisiä kuntalaisia. 6.3 Strategiset toimet vision toteuttamiseksi Kurssien markkinoinnin tehostaminen. Kurssitarjonnan uudistaminen. 6.4 Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt Taidekasvatuksen tavoitteena on itsetuntemuksen ja -ilmaisun kehittyminen. Monipuolisuus tarjonnassa antaa mahdollisuudet ja valmiudet materiaalien ja tekniikoiden käyttöön taiteen eri alueilla, kunkin oppijan toiveiden ja tarpeiden mukaan. Perinteisiä ja uutuusaineita tarjotaan tasapuolisesti. Oppiminen perustuu jatkuvan palautteen antamiseen. 6.5 Kuvataiteen oppiaineet (tuotteet) Kuvallinen ilmaisu a. maalaus (mm. akvarelli-, akryyli-, öljyvärimaalaus) b. piirustus (mm. lyijykynä, hiili, tussi, liidut) c. taidegrafiikka d. valokuvaus e. posliininmaalaus Muotoilu f. keramiikka g. kuvanveisto h. lasityöt Muut kuvataiteen tekniikat Taiteen perusopetus 6.6 Taideaineiden opetuksen opetusprosessi pääpiirteissään 1. Lähtötilanteen tutkiminen 2. Ongelmavaihe (esim. tehtävän anto, kuvaus, alustus aiheesta) 3. Etsimis- ja tiedusteluvaihe (esim. luonnostelu, vaihtoehtojen arviointi, kokeilut, ennakkomielikuvat, liittäminen entiseen tietoon) 4. Ratkaisuvaihe (päätöksen teko, valinta, toteuttamistapa) 5. Valmistusvaihe (aiheen toteuttaminen, harjoittelu ) 6. Arviointi (ensin vaihe vaiheelta ja sitten kokonaisuutena) 7. Palautteen antaminen Prosessi etenee spiraalimaisesti ja toistuvasti yhden kurssin aikana. 17

18 6.7 Opetusjärjestelyt Opetus on ryhmäopetusta, jossa otetaan huomioon kuitenkin jokaisen opiskelijan yksilölliset tarpeet, tavoitteet ja taitotaso. Jos tasoryhmiä ei ole mahdollisuus järjestää, opettajan on osattavaa eriyttää opetustaan kunkin opiskelijan tason mukaan. Ryhmäkoon on myös tästä syystä oltava suhteellisen pieni, usein enintään 12 oppilasta. Opetusaineesta riippuen opettaja voi tilata opiskelijoille kurssilla käytettävät materiaalit yhteisesti. Keramiikassa ja posliininmaalauksessa opettaja huolehtii vain kurssilla tehtyjen töiden poltosta. 18

19 7. Sanataiteen (viestinnän ja teatterin) opetussuunnitelma 7.1 Opetuksen tehtävä ja arvot Opetuksen tehtävä on auttaa opiskelijaa löytämään kielellisestä ilmaisusta itselleen itsensä toteuttamisen väline. 7.2 Sanataiteen opetuksen visio Sanataiteen kurssit kiinnostavat opiskelijoita. 7.3 Strategiset toimet vision toteuttamiseksi Järjestetään vuosittain erilaisia sanataiteen kursseja. 7.4 Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt Sanataiteen opetuksen tavoitteena on kielellisen ilmaisun ja mielikuvituksen rikastuttaminen. Opetuksen tavoitteena on tukea oppilaan henkilökohtaista kehitystä ja rohkaista oppilasta luovuuteen, taiteelliseen ajatteluun ja toimintaan. Kirjoittamisen ja kirjallisuudentuntemuksen avulla kehitetään ajattelutaitoja ja eläytymiskykyä, laajennetaan ilmaisuvaroja ja autetaan etsimään persoonallista ilmaisua ja vahvistetaan oppilaan identiteettiä. Teatteritaiteen opetuksen tulee auttaa oppilasta jäsentämään ympäröivää todellisuutta ja tukea itseymmärryksen kasvua. Opetuksessa tuetaan oppilaan henkilökohtaisen näkemyksen syntymistä teatteritaiteesta. Tavoitteena on, että oppilas ymmärtää keskeiset teatteritaiteen rakenteet ja käsitteet sekä osaa sijoittaa teatteritaiteen taiteen kokonaiskenttään. Tavoitteena on, että oppilas oppii arvostamaan laatua, sietämään epävarmuutta ja luomaan toimintaansa rakenteita. Opetus perustuu ihmiskäsitykseen, jossa ihminen on ainutkertainen ja toimii vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Oppilas on aktiivinen toimija, joka on halukas oppimaan ja kehittymään. 7.5 Sanataiteen oppiaineet Teatteri-ilmaisu i. tarinateatteri j. lausunta Kirjoittaminen k. luova kirjoittaminen l. runous 7.6 Opetusjärjestelyt Opetus on ryhmäopetusta, joka kuitenkin sisältää myös kannustavaa yksilöllistä ohjausta ja palautetta. Myös esiintymiset ja tuotoksien julkaiseminen kuuluvat osaksi opetusta. 19

20 8. Kädentaitojen opetussuunnitelma 8.1 Opintojen tehtävä ja arvot Kädentaitojen tehtävänä on tarjota kurssilaisille mahdollisuus oppia uutta ja kerrata vanhaa omista lähtökohdistaan. Kädentaitojen opetus on yksilöllistä ryhmäopetusta. 8.2 Kädentaitojen opetuksen visio Tarjota monipuolista, eri ikäryhmille sopivaa kädentaitojen opetusta, jossa pidetään mielessä kestävä kehitys ja uusien tekniikoiden mukanaan tuomat mahdollisuudet. 8.3 Strategiset toimet vision toteuttamiseksi Kestävän kehityksen ohjelma jalkautetaan kädentaitoihin ja kehitetään kädentaitojen opetukseen sopivaksi. Tietotekniikan mahdollisuuksia opetuksessa kartoitetaan. 8.4 Tuotteet mitä koulutusta tarjotaan Kursseja järjestetään koko lukuvuoden sekä lukukauden mittaisina sekä päivän muutaman viikonlopun mittaisina lyhytkursseina. Pehmeät materiaalit erilaista kirjontaa ompelua kudontaa huovutusta Kovat materiaalit puutöitä entisöintiä verhoilua punontaa eri materiaaleilla korukivenhiontaa hopeatöitä betoni- ja mosaiikkitöitä Sekatekniikat tuunaus kierrätyspunontaa nukkekodit ja nukkekotien pienesineistöä joulu-, pääsiäis- ym. teema-askartelua Muut erilaiset matkat tyylikurssi 8.5 Tavoitteet ja yleiset sisällöt Kädentaitojen opetus on pääasiassa harrastuspohjaista opiskelua, jonka opetussisällöt noudattelevat opiskelijoiden toiveita. Tästä huolimatta opetuksessa tulee ottaa huomioon käsityölle ominainen prosessiluonne. Käsityön tekemiseen kuuluu olennaisena osana ennen työhön ryhtymistä tuotteen suunnittelu. Käsityö ei saa olla pelkkää jäljittelyä vaan opettajan tulee rohkaista opiskelijaa ratkaisemaan syntyneitä ongelmakohtia myös itse. Parhaimmillaan käsityö on omiaan kehittämään opiskelijan ongelmanratkaisukykyä: mihin käyttöön tuote tulee, mistä materiaalista valmistetaan, millä tekniikalla, mistä väreistä jne. 20

21 Opetuksen tavoitteena on myös kehittää ja monipuolistaa opiskelijan kädentaitoja, antaa onnistumisen elämyksiä, kasvattaa itseluottamusta, tarjota mielekästä yhdessä olemista ryhmässä sekä antaa uusia virikkeitä omalle harrastustoiminnalle. 8.6 Opetusjärjestelyt Kädentaitojen opetusta järjestetään Siilinjärvellä Taitolassa opiston omissa tiloissa, Ahmon, Siilinlahden, Suininlahden, Vuorelan ja Kehvon kouluilla, Mantulla sekä lyhyt kursseja muissa kunnan tai yksityisten omistamissa kiinteistöissä. Maaningalla opetusta järjestetään pääasiassa Maaninkajärven koululla ja sen lisäksi muissa kunnan tai yksityisten omistamissa kiinteistöissä. Koko lukuvuoden kursseissa annetaan opetusta kolme oppituntia (à 45 min) viikossa. Syksyllä on opetusta 10 viikkoa ja keväällä 12 viikkoa, kudonnassa 13 viikkoa. Lyhytkurssien pituudet vaihtelevat kurssin aiheesta riippuen. Käytössä olevat laitteet: Av- välineet, ompelukoneet, saumurit, kangaspuut, kirjat, ym. pienvälineistöä. Opettajat tuovat omia näytteitä ja materiaaleja sekä pienvälineistöä. Opinto-oikeus: Puutöissä ja entisöinnissä on kolmen vuoden opinto-oikeus, jolloin kolmen vuoden opintojen jälkeen on annettava paikka seuraavalla opiskelijalle. Aikuisten ryhmissä opiskelevat ovat yli 16-vuotiaita, lasten ryhmissä yli 7 vuotiaita. Perhekursseilla voi vanhemman tai muun aikuisen mukana olla yksi alle 16-v lapsi. Lapsesta ei tarvitse maksaa kurssimaksua. Matkat: Matkoja järjestetään alan messuille, näyttelyihin ja muihin kohteisiin yksin tai yhdessä muiden opistojen kanssa. Materiaali ja muut maksut: Kurssilaiset maksavat itse käyttämänsä materiaalit. Materiaalien hankinnassa on mahdollista tehdä yhteistilauksia. Kurssilaiset maksavat myös monisteista ja puutyöpiireissä on käytössä työkalumaksu. Kudontapiireissä on korotettu kurssimaksu. 8.7 Taitoaineiden opetusprosessi 1. Lähtötilanteen tutkiminen 2. Ongelmavaihe (esim. tehtävän anto, kuvaus, alustus aiheesta) 3. Etsimis- ja tiedusteluvaihe (esim. luonnostelu, vaihtoehtojen arviointi, kokeilut, ennakkomielikuvat, liittäminen entiseen tietoon) 4. Ratkaisuvaihe (päätöksen teko, valinta, toteuttamistapa) 5. Valmistusvaihe (aiheen toteuttaminen, harjoittelu ) 6. Arviointi (ensin vaihe vaiheelta ja sitten kokonaisuutena) 7. Palautteen antaminen Prosessi etenee spiraalimaisesti ja toistuvasti yhden kurssin aikana. 21

22 9. Kielten opetussuunnitelma 9.1 Opintojen tehtävä ja arvot Kielten opetuksen perusajatuksena on tarjota aikuisväestölle pohjakoulutuksesta riippumatta tasapuoliset mahdollisuudet vieraiden kielten opiskeluun elinikäisenoppimisen periaatteiden mukaisesti. Opetuksen keskeisiä arvoja ovat avoin suhtautuminen toisiin, erilaisuuden hyväksyminen, aktiivinen vuorovaikutus, toimiminen ryhmän jäsenenä sekä tietoisuuden lisääminen niin omasta kuin vieraastakin kulttuurista. 9.2 Kielten opetuksen visio 2015 Nykyaikaisin av-välinein tapahtuvaa opetusta, jossa tärkeintä on ryhmäopetuksen kautta saavutettava yhteisöllisyys, sosiaalisuus ja vuorovaikutteisuus. Kielten opetustarjonta rakentuu kuntalaisten toiveiden mukaan. 9.3 Strategiset toimet vision toteuttamiseksi Opetustiloihin nettiyhteys ja tarvittavat av-välineet, resurssit, tunnit ja opettajat. 9.4 Tuotteet mitä koulutusta tarjotaan EU:n taitotasoista perus- ja keskitaso Ryhmäopetus Yksilöopetus Myyntikurssit 9.5 Tavoitteet ja yleiset sisällöt Kieltenopetuksen tavoitteena on auttaa oppijoita kommunikoimaan yli kielellisten ja kulttuuristen rajojen sekä vapaa-aikana että työtehtävissä. Kielellisten valmiuksien ohella oppija saa kulttuuripääomaa sekä uusia näkökulmia paitsi erilaisuuden ymmärtämiseen myös omaan kieleen ja kulttuuriin. Yksi keskeinen tavoite on myös omien opiskelutaitojen kehittäminen, oman oppimistyylin ja vahvuuksien löytäminen. Koska kieli on ajattelun, itseilmaisun ja viestinnän väline, oppijoita ohjataan aktiiviseen, toiminnalliseen vuorovaikutukseen käyttämällä vieraan kielen opiskelulle tyypillisiä työtapoja, kuten esim. pari- ja pienryhmäkeskustelua. Näin oppijoita rohkaistaan käyttämään vierasta kieltä erityisesti suullisissa kommunikaatiotilanteissa. Oppijoita ohjataan myös omatoimiseen opiskeluun ja erilaisten oppimismahdollisuuksien hyödyntämiseen. Käytännönläheiset arkipäivän kommunikaatio- ja matkustustilanteet ovat vahvasti esillä kielikurssien sisällössä. Alkeiskursseilla aihepiireinä ovat mm. tervehdykset, esittäytyminen, itsestä kertominen, lukusanat, hinnat, ostosten tekeminen, ravintolassa asioiminen, tien neuvominen, säästä puhuminen sekä yksinkertaiset peruskielioppiasiat. Jatkokursseilla kieliopin tuntemus ja aihepiirit laajenevat ja syvenevät ryhmän tason ja toiveiden mukaan. Yleisiä teemoja ovat esim. työ- ja vapaa-aika, kulttuuri ja yhteiskunnalliset kysymykset. Kaikilla kielikursseilla on aina mukana myös kohdekielen kulttuuri- ja tapatietoa. 9.6 Opetusjärjestelyt Kielten opetusta järjestetään Siilinjärven kirkonkylällä, Vuorelassa ja Toivalassa sekä Maaningan kirkonkylällä eri tasoryhmissä sekä päivällä että illalla. Kursseilla edetään ryhmän tason ja edellytysten mukaan ottaen huomioon myös kunkin oppijan yksilölliset erot. Suurin osa kursseista kokoontuu kerran viikossa 90 min kerrallaan, mutta on myös 60 ja 75 min oppitunteja sekä kaksi kertaa viikossa 22

23 kokoontuvia ryhmiä. Ryhmäopetuksen lisäksi on mahdollisuus yksilö- ja pienryhmäopetukseen, jolloin oppitunti ja opetuskerrat sovitaan tapauskohtaisesti. EU:n taitotasoista perus- ja keskitaso Ryhmäopetus Yksilöopetus Myyntikurssit 9.7 Kielten opetusprosessi 1. Lähtötilanteen tutkiminen 2. Aiheen esittely 3. Teeman käsittely, syventäminen, liittäminen entiseen tietoon 4. Harjoittelu (kirjallinen, suullinen) 5. Soveltaminen 6. Kertaaminen 7. Palaute 23

24 10. Tietotekniikan opetussuunnitelma Opintojen tehtävä ja arvot Tietotekniikan opetuksen tehtävä on aikuisväestön ja etenkin ikäihmisten tietoteknisestä perusosaamisesta huolehtiminen ja siten syrjäytymisen ehkäisy Tietotekniikan opetuksen visio Kansalaisopisto vastaa tietotekniikan perushallintaan ja arkielämän käyttösovelluksiin liittyvällä kurssitarjonnalla toiminta-alueen väestön atk-koulutustarpeisiin. Koulutus on ajantasaista ja myös helposti saavutettavaa Strategia Ikäihmisten kurssit suunnitellaan yhteistyössä Savonetti ry:n vertaisohjaajien kanssa. Atk-opettajat päivittävät osaamisensa uusimpiin ohjelmistoversioihin. Koulutuksissa käytetään uusimpia, ilmaisia tai muutoin helposti hankittavia ohjelmia. Koulutusta voidaan antaa myös haja-asutusalueilla, viikonloppuisin ja päiväaikaan Tuotteet Ohjelmapäivitykset Uudet ohjelmat Seniorit Tavoitteet ja yleiset sisällöt Opetuksen tavoitteena on kansalaisten tietoteknisten perusvalmiuksien opettaminen sekä tietojen ja taitojen päivittäminen. Valtakunnallisena tavoitteena on tietoteknisen syrjäytymisen ehkäiseminen kohderyhminä etenkin ikääntyvät. Ohjelma- ja käyttöjärjestelmäpäivitykset Tavoitteena on siirtymävaiheessa olevien tukeminen ja helpottaminen ohjelmasta toiseen vaihtavia niin työelämässä olevia kuin senioreitakin. Kurssit ovat usein lyhyitä ja tietoiskumaisia. Uudet ohjelmistot Tavoitteena on perehdyttää opiskelijat uuden työkalun käyttöön Seniorit Seniorikurssit ovat hitaasti eteneviä ikäihmisten tietoyhteiskuntavalmiuksia tukevia kursseja. Tietotekniikan opetusprosessi 1. Lähtötilanteen tutkiminen 2. Aiheen esittely 3. Teeman käsittely, syventäminen, liittäminen entiseen tietoon 4. Harjoittelu (kirjallinen, suullinen) 5. Soveltaminen 6. Kertaaminen 7. Palaute 24

25 11. Erityisryhmien opetussuunnitelma Opintojen tehtävä ja arvot Opintoryhmien tehtävänä on ehkäistä kohderyhmään kuuluvien syrjäytymistä, lisätä heidän osallisuuttaan yhteiskunnassa, edistää ja ylläpitää osallistujien toimintakykyä, sosiaalisia kontakteja ja virkistää mieltä. Kurssimaksun suuruus ei saa olla este osallistumiselle Visio Ryhmät kiinnostavat kuntalaisia ja niissä käydään aktiivisesti. Toiminta laajentuu myös haja-asutusaluille Strategia Opisto tarjoaa sisällöltään monipuolista kurssitoimintaa koko toimialueellaan etenkin ikäihmisille edulliseen hintaan Tuotteet Varttuneiden opintoryhmät Rupattelurinki Laulamme yhdessä Toimintakeskuksen musiikkikerho Tavoitteet ja yleiset sisällöt Tavoitteina on lisätä oppijoiden yhdessäolon ja sosiaalisuuden kokemuksia. Liikunnassa pyritään fyysisen toimintakyvyn, kädentaidoissa hienomotoriikan ja koordinaation ylläpitoon ja kehittämiseen ja kaikissa ryhmissä yhteisesti myös henkisen vireystilan tukemiseen Opetusjärjestelyt Opetus on ryhmäopetusta, yksi, kaksi tai kolme oppituntia kerrallaan aiheesta riippuen. Opetuskertojen aiheet vaihtelevat ja usein ne suunnitellaan yhdessä ryhmäläisten kanssa. Virikeryhmät voivat tehdä yhdessä myös retkiä. Ryhmät ovat joko ilmaisia tai hinnoiteltu erityismaksuryhmään. 25

26 12. Luentojen ja yhteiskunnallisten aineiden opetussuunnitelma Opintojen tehtävä ja arvot Luentojen, luentosarjojen ja yhteiskunnallisten kurssien tehtävänä on tarjota yleissivistäviä, kiinnostavia ja ajankohtaisia aiheita kansantajuisesti kaikille kuntalaisille. Luennot ovat maksuttomia Visio Luennot ja yhteiskunnalliset kurssit kiinnostavat kuntalaisia. Opisto saa aiheehdotuksia suoraan kuntalaisilta ja eri sidosryhmiltä Strategia Opisto järjestää tilaisuuksia, joissa kuntalaiset ja eri järjestöt voivat ehdottaa opistolle aiheita luennoille ja erilliskursseille ja kertoa mielipiteensä Tuotteet Terveydeksi luentosarja Ikääntyvien yliopiston luennot Muut yksittäiset luennot Tavoitteet ja yleiset sisällöt Luentojen ja kurssien tavoitteena on levittää ajankohtaista tietoa kuntalaisille heitä kiinnostavista aiheista Opetusjärjestelyt Luennoilla opetus on osallistavaa ja keskustelevaa, jossa kuulijat voivat tehdä halutessaan kysymyksiä luennoitsijalle. Kurssit noudattelevat kunkin aiheen vaatimaa opetustapaa ja järjestelyitä. 26

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA TORNION KANSALAISOPISTOSSA

TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA TORNION KANSALAISOPISTOSSA TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA TORNION KANSALAISOPISTOSSA LIITE ------- Musiikki: Piano, musiikinteoria ja säveltapailu Tanssi Esittävät taiteet: Teatteritaide Visuaaliset

Lisätiedot

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä!

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! OPS 2016 Arvokeskustelun tuloksia Keravanjoen koulun huoltajat 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? oppivelvollisuus ja yleissivistys oppii vastuulliseksi kansalaiseksi

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu

Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu Pähkinätie 6 01710 Vantaa Puh. (09) 530 1100 muskari.musike@kolumbus.fi www.kolumbus.fi/muskari.musike Hämeenkylän musiikkileikkikoulun

Lisätiedot

TAITEEN PERUSOPETUS. Kuvataidekoulu. 110300 KUVATAITEEN PERUSTEET 1 (60 t)

TAITEEN PERUSOPETUS. Kuvataidekoulu. 110300 KUVATAITEEN PERUSTEET 1 (60 t) TAITEEN PERUSOPETUS 42 Taiteen perusopetus alkaa kansalaisopistossa viikolla 36. Katso ilmoittautumisohjeet oppaan takakannesta. Taiteen perusopetuksessa opiskelevilla sisaruksilla on oikeus sisaralennukseen.

Lisätiedot

Otsikko. Alaotsikko. Tekijä 23.4.2015 1

Otsikko. Alaotsikko. Tekijä 23.4.2015 1 Otsikko Alaotsikko Tekijä 23.4.2015 1 100 vuotta oppimisen iloa Helsingin työväenopisto on Helsingin kaupungin omistama oppilaitos yli 16-vuotiaille Perustettu Helsingin kaupunginvaltuuston päätöksellä

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

ASKOLAN KUVATAIDEKOULU

ASKOLAN KUVATAIDEKOULU Vanhemmille ASKOLAN KUVATAIDEKOULU Askolan kuvataidekoulu on perustettu vuonna 1992. Koulun ylläpitäjänä toimii Askolan kuvataidekoulun kannatusyhdistys ry. Koulu on antanut taiteen perusopetusta syksystä

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

a P ep t e er us TAITEEN PERUSOPETUS 2012-2013 Ähtärissä kuvataide musiikki käsityö tanssi

a P ep t e er us TAITEEN PERUSOPETUS 2012-2013 Ähtärissä kuvataide musiikki käsityö tanssi T a TI e P n o e er us u S ep t TAITEEN PERUSOPETUS 2012-2013 Ähtärissä kuvataide musiikki käsityö tanssi Hän ei tiennyt ettei sitä pysty kukaan tekemään. Niinpä hän meni ja teki sen. Hei koululaisen kotiväki!

Lisätiedot

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS Hyväksytty sivistyslautakunnassa ( 71/2011) 01.08.2015 OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET (HTM)... 2 SUORITETTAVAT KURSSIT (MUSIIKKILEIKKIKOULUN RYHMÄT), NIIDEN

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Jyväskylän ammattikorkeakoulun HARJOITUSMUSIIKKIOPISTO

Jyväskylän ammattikorkeakoulun HARJOITUSMUSIIKKIOPISTO Jyväskylän ammattikorkeakoulun HARJOITUSMUSIIKKIOPISTO Opas oppilaille, opetusharjoittelijoille ja ohjaaville opettajille 2014-2015 Sisällys YLEISTÄ TIETOA HARJOITUSMUSIIKKIOPISTOSTA HAKU VALINTAPERUSTEET

Lisätiedot

TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS

TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS Mitä taiteen perusopetus on? Koulutuksen järjestäminen Taiteen perusopetuksen lainsäädäntö

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA AIKUISILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA AIKUISILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA AIKUISILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998, 1 sekä

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Liite nro 4. Kansalaisopiston kurssimaksuissa noudatettavat periaatteet ja kurssien hinnoittelu lukuvuonna 2008-2009

Liite nro 4. Kansalaisopiston kurssimaksuissa noudatettavat periaatteet ja kurssien hinnoittelu lukuvuonna 2008-2009 Liite nro 4 Yhdtr. 30.7.2008 223 liite2 Kansalaisopiston kurssimaksuissa noudatettavat periaatteet ja kurssien hinnoittelu lukuvuonna 2008-2009 Kurssihinnoittelun lähtökohtana on oppitunnin tuotantohinta,

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

HIIDEN OPISTON STRATEGIA 2017

HIIDEN OPISTON STRATEGIA 2017 1 HIIDEN OPISTON STRATEGIA 2017 VISIO Hiiden Opisto on luotettava ja arvostettu kansalaisopisto läntisellä Uudellamaalla. Opisto tunnetaan laadukkaana ja luovana koulutuksen järjestäjänä, aktiivisena vaikuttajana

Lisätiedot

OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA

OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA SVV-seminaari Tampere 18.-19.1.2013 Päivi Majoinen! TUTKIMUKSELLISET LÄHTÖKOHDAT Kansalaisopistoissa paljon tuntiopettajia, jopa 80

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

Opetushallituksen kuulumiset

Opetushallituksen kuulumiset Opetushallituksen kuulumiset Helsinki 11.9.2015 SML:n pulmaparlamentti Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Yleissivistävä koulutus Esiopetus 2014 Perusopetukseen valmistava

Lisätiedot

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA Sotkamon kansalaisopiston henkilöstö on työstänyt Osaava - koulutuksen aikana vuosina 2011 2012 opistolle räätälöityä laatukäsikirjaa. Käsikirja on EFQM (European

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Mitä arvioidaan ja milloin?

Mitä arvioidaan ja milloin? Koulun nimi: Ahtialan koulu Mitä arvioidaan ja milloin? Arviointi on monialaista ja jatkuvaa, sanallista arviointia ja arvosanoja annetaan lukukausittain. OPPIMINEN > välitön palaute onnistumisista ja

Lisätiedot

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Katja Munter Kehittäjä, lehtori HUMAK / Preventiimi Sivu 1 1. Opiskelijan terveys & voimavarat 2. Opiskelutaidot OPISKELUKYKY 4. Opiskeluympäristö

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014. Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen

Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014. Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014 Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Pirkan opiston opiskelijoiden tyytyväisyyttä

Lisätiedot

Perustiedot - Kaikki -

Perustiedot - Kaikki - KMO 13+ RTF Report - luotu 27.05.2015 15:22 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet final 13+ 73 40 23 Yhteensä 73 40 23 Perustiedot 1. Ikäni on (39) Ikäni on 2. Olen ollut oppilaana (36) Olen ollut oppilaana

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1)

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Kuvaukset 1 (6) Taide ja kulttuuri, valinnainen Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Tavoitteet Opiskelija kehittää luovuuttaan, yhteistyökykyään ja viestintätaitojaan rohkaistuu ilmaisemaan itseään itseilmaisun

Lisätiedot

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Piirros Mika Kolehmainen Haukiputaan koulun 5. luokan valinnaiset aineet A2- kieli (2 h) saksa ranska ruotsi Liikunnan syventävä (2h) Musiikin syventävä

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Tavoitteista vuorovaikutusta, joka tähtää oppilaiden persoonallisuudenkehityksen edistämiseen kasvatustavoitteiden suunnassa. (Matti Koskenniemi) Mikä

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014. Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen

Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014. Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014 Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Pirkan opiston opiskelijoiden tyytyväisyyttä

Lisätiedot

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa kotoutumislaissa

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Kokemäen kansalaisopisto

Kokemäen kansalaisopisto Kokemäen kansalaisopisto LUKUVUODEN 2014 2015 TOIMINTASUUNNITELMA Työvuoden pituus ja opetuksen järjestäminen Työvuosi 1.8.2014 31.7.2015 Syyskausi 8.9. 13.12.2014 Kevätkausi 7.1. 11.5.2015 Syysloma 20.

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

Perustiedot - Kaikki -

Perustiedot - Kaikki - KMO 9 12-vuotiaille RTF Report - luotu 01.04.2015 14:54 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Käpylä 9 12-vuotiaat 87 44 31 Yhteensä 87 44 31 Perustiedot 1. Ikäni on (44) (EOS: 0) Ikäni on 2. Olen ollut

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Baletti - Kysely huoltajille 2015

Baletti - Kysely huoltajille 2015 Baletti - Kysely huoltajille 2015 Yleistä Huoltajakysely lähetettiin kaikille baletin oppilaiden vanhemmille eli yht. 74 henkilölle. Vastauksia saatiin 23.Vastausprosentti oli 31,1, joka on huomattavasti

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

Kurssimaksun voi maksaa myös Tyky-kuntosetelillä. Tykykuntosetelillä maksettaessa kurssimaksu maksetaan kansalaisopiston toimistoon.

Kurssimaksun voi maksaa myös Tyky-kuntosetelillä. Tykykuntosetelillä maksettaessa kurssimaksu maksetaan kansalaisopiston toimistoon. TYÖKAUSI 2015-2016 syyslukukausi 14.9.-22.11.2015 kevätlukukausi 11.1.-15.4.2016 hiihtoloma 7.-11.3.2016 kevätnäyttely huhti-toukokuu konsertti/kevätjuhla huhti-toukokuu Yksittäisiä kursseja voidaan järjestää

Lisätiedot

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA RANSKAN KIELI B2 Opetuksen tavoitteena on totuttaa oppilas viestimään ranskan kielellä suppeasti konkreettisissa arkipäivän tilanteissa erityisesti suullisesti. Opetuksessa korostetaan oikeiden ääntämistottumusten

Lisätiedot

VAPAASTA SIVISTYSTYÖSTÄ MAHDOLLISUUKSIA KOULUTUSTARJONNAN MONIPUOLISTAMISEEN Educa 2012 la 28.1.2012, Päivi Majoinen Pieksämäen seutuopisto

VAPAASTA SIVISTYSTYÖSTÄ MAHDOLLISUUKSIA KOULUTUSTARJONNAN MONIPUOLISTAMISEEN Educa 2012 la 28.1.2012, Päivi Majoinen Pieksämäen seutuopisto VAPAASTA SIVISTYSTYÖSTÄ MAHDOLLISUUKSIA KOULUTUSTARJONNAN MONIPUOLISTAMISEEN Educa 2012 la 28.1.2012, Päivi Majoinen Pieksämäen seutuopisto Koulutusta yhteistyössä Pieksämäellä Taustaa -Pieksämäellä paljon

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU

KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Ohjata oppilaita kokonaiseen käsityöprosessin hallintaan Kehittää moniaistista, teknistä, materiaalista sekä teknologista ja kielellistä

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Valterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa.

Valterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa. Valtakunnallinen Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri tukee lähikouluperiaatteen toteutumista tarjoamalla monipuolisia palveluja yleisen, tehostetun ja erityisen tuen tarpeisiin. Valterin palvelut täydentävät

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/2013 1 (9) Suomenkielisen työväenopiston jk reh/6 27.08.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/2013 1 (9) Suomenkielisen työväenopiston jk reh/6 27.08.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/2013 1 (9) 72 A. Belle Selene Xian valtuustoaloite vähäosaisten opiskelun tarpeesta HEL 2013-003033 T 00 00 03 Päätös Johtokunta päätti antaa valtuutettu Belle Selene Xian

Lisätiedot

Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin

Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin Täällä saa tehdä niitä asioita, joista on kiinnostunut Kerhojen tarjoamista eri lahjakkuuden alueiden tukemiseen Kerhoissa

Lisätiedot

Tanssin taiteenperusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma

Tanssin taiteenperusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Tanssintaiteenperusopetuksen yleisenoppimääränopetussuunnitelma Sisältö 1. Toiminta-ajatus...3 1.1Arvotjayleisettavoitteet...3 2.Opetuksentoteuttaminen...3 2.1.Oppimiskäsitys...4 2.2.Opiskeluympäristöjatyötavat...4

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Kansalais- ja työväenopistojen vapaus ja vastuu

Kansalais- ja työväenopistojen vapaus ja vastuu Kansalais- ja työväenopistojen vapaus ja vastuu SVV- luentosarja 2015-2016 Ma= Korolainen, Pilvi Mansikkamäki, Ma= Saari Laki vapaasta sivistystyöstä (21.8.1998/632 ja 29.12.2009/1765) 1 Vapaan sivistystyön

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? SEURA YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS RYHMÄ YKSILÖ HARJOITTELEMINEN JA KILPAILEMINEN Omien motiivien mukaista kasvua ja kehitystä tukevaa toimintaa VIESTINTÄ

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa

KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa Aiheet Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Toiminnan arviointi Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Oppilaiden osallisuus koulussa

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia STRATEGIA 2020 Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia 1 Sisällysluettelo Visio s. 3 Edistämme kaupunkilaisten hyvinvointia kulttuurikosketuksilla Viemme kulttuuria ja taidetta keskelle kaupunkilaisten

Lisätiedot

Myllärin Paja. Tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn sekä oman elämänhallinnan parantaminen.

Myllärin Paja. Tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn sekä oman elämänhallinnan parantaminen. MYLLÄRIN PAJA Myllärin Paja Myllärin paja tarjoaa laadukasta, monipuolista ja kuntoutuksellista ryhmämuotoista päivätoimintaa erityistä tukea tarvitseville kehitysvammaisille erityishuoltolain tai vammaispalvelulain

Lisätiedot

OPISKELIJAPOLUN TOIMINTAMALLI

OPISKELIJAPOLUN TOIMINTAMALLI YHDESSÄ OPPIEN JA ASUEN OPISKELIJAPOLUN TOIMINTAMALLI OPISKELU SOVELTUVUUSKOKEET SOVELTUVUUSKOE KUTSU RYHMÄ JA HENKILÖKOHTAISET HAASTATTELUT PSYKOLOGISET SOVELTUVUUSTESTIT KIRJALLINEN JA KÄYTÄNNÖLLINEN

Lisätiedot

KARKKILAN TYÖVÄENOPISTON TOIMINTASUUNNITEL- MA KAUDELLE 2013-2014

KARKKILAN TYÖVÄENOPISTON TOIMINTASUUNNITEL- MA KAUDELLE 2013-2014 KARKKILAN TYÖVÄENOPISTON TOIMINTASUUNNITEL- MA KAUDELLE 2013-2014 1. Toiminta-ajatus Vapaan sivistystyön tarkoituksena on järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa

Lisätiedot

OPStuki 2016 Paikallisen opetussuunnitelmatyön tuki -koulutuskokonaisuus

OPStuki 2016 Paikallisen opetussuunnitelmatyön tuki -koulutuskokonaisuus KUTSU PU 1802B 11.9.2013 OPStuki 2016 Paikallisen opetussuunnitelmatyön tuki -koulutuskokonaisuus Arvoisa vastaanottaja Opetussuunnitelmatyö lähestyy! Tule keskustelemaan, hakemaan uutta tietoa ja hyviä

Lisätiedot

KAUKAMETSÄN SANATAIDEKOULU

KAUKAMETSÄN SANATAIDEKOULU KAUKAMETSÄN SANATAIDEKOULU TAITEEN PERUSOPETUS SANATAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET KAUKAMETSÄN OPISTOSSA 1 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 2 SANATAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISTAVOITTEET

Lisätiedot

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas:

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Mikkelin kaupunki Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma () () Koulu/päiväkoti: Henkilötiedot Päiväys / Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

Sivistyslautakunta 22.5.2013 38 ASIKKALAN SEUDUN MUSIIKKIOPISTON OPETUSSUUNNITELMA

Sivistyslautakunta 22.5.2013 38 ASIKKALAN SEUDUN MUSIIKKIOPISTON OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 22.5.2013 38 ASIKKALAN SEUDUN MUSIIKKIOPISTON OPETUSSUUNNITELMA 1. TOIMINTA-AJATUS Toiminta-alue ja ylläpitäjä Tehtävät Tavoitteet Kulttuuripalvelujen tuottaminen 2. OPPIMISKÄSITYS 3.

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia työkappale 20.5.2011 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa... 1 2 KPEDUn tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

ILMOITTAUTUMINEN LUKUVUODELLE 2015 2016

ILMOITTAUTUMINEN LUKUVUODELLE 2015 2016 ILMOITTAUTUMINEN LUKUVUODELLE 2015 2016 Muskattilaisten ilmoittautuminen ensi lukuvuoden ryhmiin on ajankohtaista. Ilmoittautuminen tapahtuu ohessa jaettavalla ilmoittautumiskaavakkeella. Kaavakkeeseen

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus. Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa

ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus. Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa Ohjaavat opettajat Petri Räihä ja Raisa Sieppi 25.2.2014 Haapavesi Perusopetuksen Opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Teatteritaiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma

Teatteritaiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Teatteritaiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kansalaisopisto 8.9.2011 Pentti Kinosmaa, Eeva Puromies 1 Teatteritaiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelman

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa Aiheita Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Lasten osallisuus päiväkodissa Keskiössä yhteisössä

Lisätiedot