Mäntsälän lukion opinto-opas SISÄLLYSLUETTELO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mäntsälän lukion opinto-opas 2009-2010 SISÄLLYSLUETTELO"

Transkriptio

1 Mäntsälän lukion opinto-opas SISÄLLYSLUETTELO Lukuvuoden aluksi 2 Lukion tehtävä, arvoperusta ja toiminta-ajatus 3 Järjestyssäännöt 4 Opetuksen järjestelyt 5 Opintojen hyväksilukeminen 5 Opiskelijan opinto-ohjelman suunnittelu 6 Kurssien suositeltava suoritusjärjestys 7 Tuntijako 8 Soveltavat kurssit 9 Kurssitarjotin 10 Kurssitarjottimen ja tuntikaavion lukuohjeita 11 Tuntikaavio 12 Kurssitarjottimen ainekoodit 12 Koejärjestelyt ja kurssipalaute 13 Ylioppilastutkinto 14 Opetussuunnitelman mukaiset pakolliset ja syventävät kurssit 15 Opetussuunnitelman mukaiset soveltavat kurssit 50 Lukiodiplomit 55 Opiskelijan arviointi 56 Oppi- ja harjoituskirjat 64 Lukiosta lyhyesti 68 Lukion henkilökunta 70 Lukion opiskelijat ryhmänohjaajineen 71 Kalenteri 75 Opiskelukustannukset ja opintotuki 85 Opiskelijahuolto ja terveydenhoito 85 Poissaolot ja poissaoloselvitykset 88 Kurssitarjotin

2 LUKUVUODEN ALUKSI Kun aloitamme lukuvuotta , niin Mäntsälän lukion opiskelijamäärä on joka tapauksessa lukion yli 50-vuotisen historian suurin. 300 opiskelijan raja saattaa rikkoutua. Tilojen käytön ja koulutyön sujumisen suhteen ennätyksellisen korkea opiskelijamäärä ei aiheuta ongelmia, kunhan vain koulun ylläpitäjän, Mäntsälän kunnan, taloudelliset rahkeet kestävät. Lukuvuosi jätti meille hyvän perinnön uutta lukuvuotta ajatellen. Yhdessä ponnistellen saavutimme ja osin ylitimmekin ne vaativat tavoitteet, joita meille oli asetettu ja joita olimme itsellemme asettaneet. Meidän ei kuitenkaan sovi jäädä paikoilleen ihailemaan edellisen lukuvuoden saavutuksia. Mutta meidän ei myöskään tarvitse yrittää mitään suurta harppausta, vaan riittää, että etenemme yhdessä edelleen oikeaan suuntaan lyhyin varmoin askelin. Lukionkäyntiä voi hyvin verrata maratonjuoksuun: tavoite on selvä, pitää sitkeästi edetä tavoitteen suuntaan, muitakin osanottajia on mukana, kannattaa kuunnella tarkkaan valmentajan ja huoltajien neuvoja, kannustajia on harvakseen, periksi ei pidä antaa ja koko ajan oppii itsestään ja ympäristöstään yhä enemmän. Mäntsälän lukion toiminta-ajatuksen mukaisesti tulemme alkavanakin lukuvuonna tekemään paljon kansainvälistä yhteistyötä. Menossa on Comenius -projekti puolalaisen Zespól Szkól Spolecznych -lukion kanssa. Muutaman opiskelijan muodostamien ryhmien opiskelijavaihdot useampaan muuhun maahan jatkuvat, kohdemaina ovat ainakin Ranska ja Saksa. Peräti seitsemän opiskelijaa palaa vaihto-oppilasvuotensa jälkeen takaisin jatkamaan suomalaisia lukioopintojaan kouluumme ja neljä opiskelijaamme puolestaan on aloittamassa vaihtooppilasvuotensa muualla. Meillä täällä on espanjalainen vaihto-oppilas Laia Grifell Guàrdia ja muutaman päivän päästä lukuvuoden alkamisesta meille tulee pariksi kuukaudeksi japanilainen opetusharjoittelija Yuka Goto. Opiskelijakunnan hallituksen painoarvoa pyritään kasvattamaan entisestään kahdellakin muutoksella. Ensinnäkin opiskelijakunnan sääntöjä muutetaan niin, että hallitus valitaan kalenterivuodeksi kerrallaan suljetuin äänestyslipuin suoritetuissa opiskelijakunnan vaaleissa. Ensimmäisissä järjestettävissä vaaleissa valitaan opiskelijakunnan hallitus kalenterivuodeksi Toinen muutos on se, että opiskelijakunnan hallituksen mielipide lukion asioihin yritetään saada mahdollisimman lyhyttä reittiä koulun johdon tietoon. Sen takia lukion koordinaatioryhmän lukuvuonna muodostavat rehtori, apulaisrehtori, opinto-ohjaaja ja opiskelijakunnan ohjaava opettaja. Uusi lukuvuosi merkitsee myös uusia hallinto-ohjelmia ja uutta koulusihteeriä. Primus- ja Wilma- ohjelmat korvaavat aiemmat käytössämme olleet ohjelmat. Ja Noora Ahti astuu pitkän päivätyön tehneen koulusihteerin Riitta Gaddin suuriin saappaisiin. Säädösten mukaisesti lukion lukuvuosi päättyy viikon 22 lauantaina. Alkavana lukuvuonna tuo päättymispäivä on myöhimmillään eli Myöhäinen päättymispäivä antaa mahdollisuuden viikon syyslomaan, varhaiseen joululoman alkamiseen, vapaapäivään helatorstain jälkeisenä perjantaina ja siihen, ettei ole lauantaikoulupäiviä. Toivotan kaikille menestyksellistä lukuvuotta Teuvo Mäkinen rehtori 2

3 LUKION TEHTÄVÄ, ARVOPERUSTA JA TOIMINTA-AJATUS Lukion tehtävä Lukio jatkaa perusopetuksen opetus- ja kasvatustehtävää. Lukion tehtävänä on antaa laaja-alainen yleissivistys. Se antaa riittävät valmiudet lukion oppimäärään perustuviin jatko-opintoihin. Lukiossa hankittuja tietoja ja taitoja osoitetaan lukion päättötodistuksella, ylioppilastutkintotodistuksella, lukiodiplomeilla ja vastaavilla muilla näytöillä. Lukio antaa valmiuksia vastata yhteiskunnan ja ympäristön haasteisiin sekä taitoa tarkastella asioita eri näkökulmista. Opiskelijaa ohjataan toimimaan vastuuntuntoisena ja velvollisuuksistaan huolehtivana kansalaisena yhteiskunnassa ja tulevaisuuden työelämässä. Lukio-opetus tukee opiskelijan itsetuntemuksen kehittymistä ja hänen myönteistä kasvuaan aikuisuuteen sekä kannustaa opiskelijaa elinikäiseen oppimiseen ja itsensä jatkuvaan kehittämiseen. Arvoperusta Lukio-opetuksen arvoperusta rakentuu suomalaiseen sivistyshistoriaan, joka on osa pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuriperintöä. Lukiossa kulttuuriperintöä opitaan vaalimaan, arvioimaan ja uudistamaan. Opiskelijoita kasvatetaan suvaitsevaisuuteen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Lukio-opetuksen lähtökohtana on elämän ja ihmisoikeuksien kunnioitus. Lukion sivistysihanteena on pyrkimys totuuteen, inhimillisyyteen ja oikeudenmukaisuuteen. Lukiokoulutus edistää avointa demokratiaa, tasa-arvoa ja hyvinvointia. Opiskelija ymmärretään oman oppimisensa, osaamisensa ja maailmankuvansa rakentajaksi. Käytännössä näihin lähtökohtiin sisältyvät arvot ilmenevät kouluyhteisön jäsenten elämässä: * arvostavana suhtautumisena kaikkiin ihmisiin * hyvinä käytöstapoina * perehtymisenä tieteisiin, taiteisiin ja uskontoihin * itsensä arvostamisena ja kehittämisenä omien kykyjensä ja taipumustensa mukaan * rakentavana ja vastuullisena osallistumisena koko yhteisön toimintaan ja kehittämiseen * hyvinvointia edistävinä elämäntapoina * luonnon ja sen monimuotoisuuden vaalimisena. Toiminta-ajatus Mäntsälän lukio monien mahdollisuuksien lukio on Mäntsälän kunnan ylläpitämä lukio, joka toimii paikkakunnan ja sen nuorison parhaaksi. Kehitämme kilpailukykyistä ja turvallista lukiota yhteistyössä opiskelijoiden ja heidän vanhempiensa kanssa. Vahvistamme omaa kansallista kulttuuriamme ja teemme kansainvälistä yhteistyötä. Toiminnassamme ovat tärkeitä: opiskelijalähtöisyys, aloitteellisuus, ahkeruus, avoimuus ja yhteistyö. 3

4 JÄRJESTYSSÄÄNNÖT Tavoitteet Voimassaolo Opiskelijan velvollisuudet (lukiolaki 25 ) Kouluväen turvallisuuden, terveyden ja viihtyvyyden parantamiseen pyritään osaltaan yhteisesti hyväksyttyjen järjestyssääntöjen noudattamisella. Järjestyssäännöt ovat voimassa koulupäivinä kouluaikana ja muunakin aikana koulun järjestämissä tilaisuuksissa ja retkillä. Opiskelijan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole myönnetty siitä vapautusta. Opiskelijan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti. Säännöt 1) Poissaolo koulusta on sallittua vain hyväksyttävästä syystä. Opiskelija voi etukäteen saada vapautuksen koulunkäynnistä ryhmänohjaajalta enintään kolmeksi päiväksi, rehtorilta sitä pitemmäksi ajaksi. Opiskelija on velvollinen selvittämään poissaolonsa ja niiden syyt jälkikäteen, aina välittömästi palattuaan takaisin kouluun. Selvitys tapahtuu poissaolokirjaa käyttäen. Jos opiskelija ei ole etukäteen saanut lupaa poissaoloon tai hän ei voi osoittaa siihen hyväksyttävää syytä, poissaolo on aiheeton. Aiheettomasti poissaollut opiskelija voidaan jättää arvostelematta. Rehtori voi katsoa lukiosta eronneeksi opiskelijan, joka pätevää syytä ilmoittamatta on poissa koulusta ja jonka opintotavoitteiden saavuttaminen on tästä syystä käynyt kyseenalaiseksi. 2) On noudatettava liikennesääntöjä. 3) Päihteiden hallussapito tai päihteiden vaikutuksen alaisena oleminen on kiellettyä. 4) Tupakointi on kiellettyä. Kurinpito (lukiolaki 26 ) Opiskelijaa, joka rikkoo järjestystä, harjoittaa opinnoissaan vilppiä tai käyttäytyy muuten epäasiallisesti, voidaan kurinpidollisesti rangaista. Kurinpitorangaistuksia ovat kirjallinen varoitus ja opiskelijan erottaminen lukiosta enintään yhdeksi vuodeksi. 4

5 OPETUKSEN JÄRJESTELYT Oppitunnin pituus on 75 minuuttia. Opetusta eri oppiaineissa ja opinto-ohjausta annetaan keskimäärin 22 oppituntia kestävinä kursseina. Opiskelijalle vapaaehtoiset opinnot voivat olla kestoltaan edellä mainittua lyhyempiä tai pitempiä. Opetus koulussamme tapahtuu jaksollisesti, kurssimuotoisesti ja luokattomasti: Käytössä on viisijaksojärjestelmä eli lukuvuosi on jaettu viiteen yhtä pitkään jaksoon. Suurin osa opetuksesta on jaettu oppiaineittain opiskelijoille pakollisiin, valtakunnallisiin syventäviin ja koulukohtaisiin syventäviin kursseihin Osa opetuksesta annetaan koulumme soveltavilla kursseilla, joiden sisältö levittäytyy useamman oppiaineen alueelle. Oppiaineiden kurssit eivät ole sidottuja vuosiluokkiin. Oppiaineissa on silti syytä noudattaa suositeltua suoritusjärjestystä. Opiskelijat jaetaan ohjausryhmiin, joista kutakin ohjaa oma ryhmänohjaajansa. Opiskeluaika riippuu opiskelijan tarpeista, mahdollisuuksista ja kyvykkyydestä sekä hänen opiskelulleen asettamistaan tavoitteista ja suorittamistaan valinnoista. Kuitenkin neljää vuotta pitempään lukio-opiskeluun voi saada rehtorilta luvan vain erityisestä syystä. Lukio-opiskelu on paljolti vuorovaikutusta opiskelijan ja opettajan välillä sekä opiskelijoiden kesken. Sen takia opiskelijalla on velvollisuus osallistua opiskeluun valitsemiensa kurssien oppitunneilla. Rehtori tai hänen määräämänsä opettaja voi kirjallisesta hakemuksesta antaa mahdollisuuden joidenkin kurssien suorittamiseen itsenäisesti opiskellen ja tenttimällä. Lisäksi koulun vuosittaisessa työsuunnitelmassa voidaan määrätä, että jokaisen opiskelijan tulee suorittaa tietyt kurssit tai osia niistä itsenäisesti opiskellen ja tenttien. Opettajalla on menetelmällinen vapaus opetussuunnitelmaa toteuttaessaan. Opettaja valitsee kurssin tavoitteisiin parhaiten sopivat opetusmenetelmät. Opiskelija hankkii kursseilla tarvitsemansa materiaalin itse tai maksaa materiaalin yhteishankinnasta oman osuutensa. OPINTOJEN HYVÄKSILUKEMINEN Lukion opiskelija voi hakemuksesta lukea hyväkseen muussa oppilaitoksessa (esim. ammattiopisto, kansalaisopisto, musiikkiopisto, kesälukio, etälukio, ammattikorkeakoulu, korkeakoulu) lukioaikanaan suorittamiaan opintoja, mikäli ne tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään vastaavat lukion opetussuunnitelman mukaisia opintoja. Opintojen korvaavuudesta päättää rehtori tai hänen määräämänsä opettaja muulta oppilaitokselta saamansa tiedon mukaan. Päätös muualla suoritettavien opintojen mahdollisesta hyväksi lukemisesta tehdään opiskelijan kirjallisesta hakemuksesta ennen mainittujen opintojen aloittamista. Vaihto-opiskelijoilla on oikeus saada korvaavuuksia vaihto-opiskelijavuonna suorittamistaan opinnoista. Ulkomailla suoritetut opinnot voidaan lukea hyväksi pakollisiksi, syventäviksi tai soveltaviksi kursseiksi. Mikäli opinnot luetaan hyväksi pakollisiin tai syventäviin kursseihin, annetaan niistä numeroarvosana. Hyväksi luettavat suoritukset perustuvat oppilaitoksen antamaan arviointiin ja kurssikuvauksiin. Arvosanan määrittelyn tueksi voidaan tarvittaessa edellyttää lisänäyttöjä. 5

6 OPISKELIJAN OPINTO-OHJELMAN SUUNNITTELU Lukio on nuorisoasteen koulu, jonka tarkoituksena on antaa yleissivistävää opetusta ja valmistaa opiskelijaa jatko-opintoihin. Lukion koulutyö päättyy päättötodistuksen saamiseen ja ylioppilastutkinnon suorittamiseen. Päättötodistuksen ja ylioppilastutkintotodistuksen saaminen edellyttää pitkäjänteistä ja suunnitelmallista opiskelua. Opinto-ohjelmansa suunnittelun onnistumiseksi opiskelijan kannattaa sen takia tutustua myös ylioppilastutkintoa koskeviin perusasioihin (katso sivu 14). Päättötodistuksen saaminen edellyttää vähintään 75 kurssin suorittamista, joista pakollisia kursseja on ja syventäviä kursseja vähintään 10. Loput kurssit 75:stä voivat olla pakollisia, syventäviä tai soveltavia kursseja. Ylioppilastutkinto edellyttää hyväksytyn arvosanan saamista pakollisissa kokeissa. Pakollisia kursseja sisältävissä oppimäärissä keskenään vaihtoehtoisia ovat pitkä matematiikka ja lyhyt matematiikka sekä uskonto ja elämänkatsomustieto. Ev.lut.kirkkoon kuuluva opiskelija osallistuu oman uskontonsa mukaiseen opetukseen. Opiskelija, joka ei kuulu ev.lut.kirkkoon, voi halutessaan osallistua ev.lut.uskonnon opetukseen. Uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumaton opiskelija, joka ei osallistu ev.lut.uskonnon opetukseen, opiskelee elämänkatsomustietoa. Uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluva opiskelija, jolle ei järjestetä hänen oman uskontonsa opetusta, voi opiskella pyynnöstään elämänkatsomustietoa. Taideaineita, musiikkia ja kuvataidetta, tulee jokaisen opiskelijan opiskella yhteensä kolme pakollista kurssia, valintansa mukaan kaksi pakollista kurssia toista ja yksi pakollinen kurssi toista taideainetta. Lisäksi lukion opiskelija voi lukea hyväkseen muussa oppilaitoksessa suorittamiaan opintoja, mikäli ne tavoitteiltaan vastaavat korvattavia opetussuunnitelman mukaisia opintoja. Korvaavuudesta päättää rehtori tai hänen määräämänsä opettaja muulta oppilaitokselta saamansa tiedon perusteella. Lukioon hakiessaan opiskelija valitsee valintalomakkeelta ne kurssit, jotka aikoo lukioaikanaan suorittaa. Seuraavan lukuvuoden opinto-ohjelmansa opiskelija valitsee kurssitarjottimelta kevätlukukauden päättyessä. Jos olosuhteet muuttuvat, on opiskelijan tarkistettava valintojaan. Luokaton lukio perustuu ajatukseen, että opiskelija huolehtii itse opintosuunnitelmansa toteutumisesta ja ryhtyy heti toimeen, kun muutosta tarvitaan. 6

7 KURSSIEN SUOSITELTAVA SUORITUSJÄRJESTYS Pakolliset kurssit tummennettu, koulukohtaiset syventävät kurssit suluissa Oppiaine 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi Äidinkieli ja kirjallisuus 1 (10) 2 3 (11) Englannin kieli A (10) (11) (11) (10) (9) 7 (9) 8 Saksan kieli A Ranskan kieli A Ruotsin kieli B1 1 2 (10) (9) 6 7 (8) (9) Saksan kieli B2/B Ranskan kieli B2/B Espanjan kieli B2/B Venäjän kieli B2/B Matematiikka, lyhyt (9) (10) Matematiikka, pitkä (14) (17*) (15) (16) Biologia (6) Maantiede (5) Fysiikka (10) (10) 7 8 (9) (10) Kemia (6) Uskonto, ev.lut (6) 5 (6) Uskonto, ort Elämänkatsomustieto Filosofia Psykologia (6) 4 5 (6) Historia (7) (8) Yhteiskuntaoppi Terveystieto Liikunta 1 ( ) ( ) 5 ( ***) Musiikki** kuoro kuoro (6) kuoro Kuvataide** ( ) 2345 ( ) 345( ) Opinto-ohjaus * Pitkän matematiikan kurssi 17 ja lyhyen matematiikan kurssi 7 (talousmatematiikka) ovat sama kurssi ** Musiikissa ja kuvataiteessa on suoritettava yhteensä vähintään kolme pakollista kurssia *** Liikunnan kurssi 12 on diplomikurssi. Kurssin voi valita vasta abiturientti-vuonna, mutta kurssille ei pääse, ellei ole aloittanut portfolion keräämistä lukio-opintojen alusta. Ohjeet portfoliosta saat lukio-opintojen alussa. 7

8 OPETUSSUUNNITELMAN MUKAINEN TUNTIJAKO Oppiaineet Pakolliset kurssit Syventävät valtakunnalliset kurssit Syventävät koulukohtaiset kurssit* Äidinkieli ja kirjallisuus Englannin kieli A Saksan kieli A2 8 Ranskan kieli A2 8 Ruotsin kieli B Saksan kieli B2/B3 8* Ranskan kieli B2/B3 8* Espanjan kieli B2/B3 8* Venäjän kieli B2/B3 8* Matematiikka, lyhyt Matematiikka. pitkä Biologia Maantiede Fysiikka Kemia Uskonto, ev.lut Uskonto, ort. 3* 2* Elämänkatsomustieto 3* 2* Filosofia 1 3 Psykologia Historia Yhteiskuntaoppi Terveystieto Liikunta 2 3* 7 Musiikki 1/2 3* 1 Kuvataide 1/2 3* 6 Opinto-ohjaus 1 1* * kurssien opetuksen toteutumisesta päätetään lukuvuosittain työsuunnitelman teon yhteydessä sen mukaan, mitkä ovat ko. opetukseen ilmoittautuneiden opiskelijoiden määrät ja käytettävissä olevat resurssit 8

9 SOVELTAVAT KURSSIT* Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys Opiskelijakunnassa toimiminen Tutorkurssi Vapaaehtoistyö Yhdyskuntasuunnittelun kurssi Yrittäjyyskurssi Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus Bändi / laulukurssi Comenius 3 (projektiin osallistuneille) Comenius 4 (projektiin osallistuneille) Kuoro Käsityö 1 Käsityö 2 Käsityö 3 Opiskelijavaihto 1 Opiskelijavaihto 2 Teknologia ja yhteiskunta Biologian ja kemian laborointikurssi Ohjelmointi Tietotekniikan alkeet Tietotekniikan perusteet Tietotekniikan A-ajokortti Tietotekniikan syvennetty käyttö Viestintä- ja mediaosaaminen Ilmaisutaito Kotisivut nettiin! * kurssien opetuksen toteutumisesta päätetään lukuvuosittain työsuunnitelman teon yhteydessä sen mukaan, mitkä ovat ko. opetukseen ilmoittautuneiden opiskelijoiden määrät ja käytettävissä olevat resurssit 8

10 Mäntsälän lukion opinto-opas Kurssitarjotin 1. JAKSO MA142 MB92 SB1# RB1# VB1# GE14 LI14 AI34 AI63 RU34 RU63 MB102 FI2# 2. AI14 EN14 RA1# MB91 PS14 EN73 RU92 MA6# BI24 PS4# HI33 TT22 3. AI103 FY14 UE14 HI14 EN44 RA5# MA10# MB8# YH23 TT21 4. EN13 FY13 BI14 UE13 AI33 AI62 EN43 RU82 SA72 RB7# KE22 HI5# 5. AI13 SA1# MA12 UE12 HI13 AI61 EN102 RU33 RU72 FY7# KE21 BI4# 6. ES1# MA11 BI13 KU14 MU14 EN112 UE33 HI6# LI24 7. MA141 ES7# GE5# KU4# MU3# 8. LI10# 2.JAKSO EN12 GE13 PS13 LI13 AI32 AI83 EN72 KE3# YH4# 2. AI12 VB2# BI12 UE11 PS12 EN83 RU32 RU62 FY8# MB42 YH3# HI32 TT32 3. AI11 SA2# RA2# FY12 HI12 AI44 EN71 RU44 RU91 PS5# HI31 TT31 4. EN11 RU14 MB13 FY11 AI31 AI82 SB7# MA7# KE5# PS32 FI3# 5. RU13 MA22 MB12 YH14 AI81 EN42 EN82 RU31 MB41 FY4# BI5# UE5# 6. MA21 UE24 KU13 MU13 EN41 SA5# ES4# MA13# BI23 LI23 7. ES2# MB11 MU12 LI8# FY10# BKL# KU5# 8. KU8# LI5# 3. JAKSO EN24 KE14 GE12 HI11 AI43 EN81 PS6# LI6# 2. AI24 EN23 MA32 BI11 AI93 EN93 RU43 MB53 MB52 YH5# HI43 TT42 3. AI102 RU12 PS23 HI24 AI42 EN54 RB8# RU81 SB8# MB72 BI6# HI8# TT41 4. RU11 MB23 GE11 PS11 AI92 EN92 RU71 MA12# MB51 UE32 FI4# 5. EN22 MB22 UE23 YH13 EN53 EN91 RU42 MA15# MB101 GE24 6. SB2# RB2# MA31 KU12 MU11 LI12 AI91 EN52 RU41 FY9# MB71 BI22 UE6# 7. MB21 KU11 ES8# KE6# 8. LI4# 4. JAKSO RU24 FY22 FI14 TT14 RU54 MA8# GE23 2. AI23 EN34 RA3# FY21 TT13 AI54 RU53 HI42 3. RU23 EN21 SA3# MA42 YH12 EN64 FY5# BI21 HI41 4. RU22 MA112 KE13 PS22 FI13 EN63 RU52 BI32 5. AI101 MA41 KE12 HI23 EN51 SA6# RA6# GE22 UE31 6. SB3# ES3# VB3#/ MB33 KU22 MU22 AI41 AI11# PS31 LI22 7. ITA# ES5# MB62 KU6# LI21 8. BÄN# LI32 5. JAKSO AI22 EN101 EN11 KE11 FI12 RU51 FY6# GE21 LI7# 2. AI21 EN33 RA4# FY32 HI22 TT12 AI53 EN62 UE4# YH22 3. RU21 MA111 FY31 UE21 HI21 TT11 AI7# EN61 RA71 GE3# 4. EN32 SA4# RB3#/ MB32 UE22 FI11 AI52 RU61 MA9# 5. EN31 MA52 PS21 YH11 AI51 KE4# BI31 6. RU10# MA51 KU21 MU21 LI11# SA71 MB61 GE4# YH21 7. MB31 ES6# KU3# MU5# 8. LI31 Pitkän matematiikan opiskelija voi suorittaa kurssin MA17 suorittamalla kurssin MB7. Vain itsenäisesti, verkkokurssina tai tuntikaavioon merkitsemättömänä aikana opiskeltavissa olevat kurssit: RA8, SA8, KU11, LI12, OP, UO 2-3, ET 1-5, AT 1-4, COM 3-4, KOT, KUO, KÄ 1-3, OHJ, OPI, OPV 1-2, TUT JA VAP. Opinto-ohjauksen luokkatuntien paikat ja ryhmät ilmoitetaan ennen kunkin jakson alkua. Aloittavilla on opinto-ohjauksen luokkatunteja 1. jaksossa 5 tuntia / ryhmä ja 4. jaksossa 1 tunti / ryhmä. Jatkavilla on luokkatunteja 4. ja 5. jaksossa yhteensä 6 tuntia / ryhmä ja lisäksi vierailupäivä 4. jaksossa. Abiturienteilla on luokkatunteja 2. jaksossa 1 tunti / ryhmä ja 3. jaksossa 5 tuntia / ryhmä ja lisäksi tulevaisuuspäivä 4. jakson alussa. 10

11 Mäntsälän lukion opinto-opas KURSSITARJOTTIMEN JA TUNTIKAAVION LUKUOHJEITA kurssitarjottimen jokaisen jakson kohdalla on kurssien paikkanumerot 1-8 tuntikaavioon sijoittamista varten kurssit on merkitty kunkin paikkanumeron kohdalle kolmeen lohkoon; vasemmanpuoleisessa lohkossa on lähinnä aloittaville opiskelijoille suunnattuja kursseja, oikeanpuoleisessa lähinnä jatkaville ja päättäville opiskelijoille suunnattuja kursseja aloittava opiskelija valitsee kurssinsa lähes poikkeuksetta vasemmasta lohkosta ja keskeltä jatkava opiskelija valitsee suurimman osan kursseistaan oikeasta lohkosta, kuitenkin tarvittaessa myös vasemmasta lohkosta päättävä opiskelija (abiturientti) valitsee kurssinsa pääsääntöisesti oikeasta lohkosta, kuitenkin tarvittaessa myös vasemmasta lohkosta kunkin kurssin koodi kurssitarjottimella muodostuu ainekoodista, kurssin järjestysnumerosta ja ryhmänumerosta, esim. merkintä MA11 tarkoittaa pitkän matematiikan 1.kurssin 1.ryhmää. saman kurssin ryhmät on merkitty tarjottimelle isoimmasta ryhmänumerosta alkaen, esim. EN14, EN13, EN12 ja EN11 kurssitarjottimen merkintä # ryhmänumeron paikalla tarkoittaa kurssin ainoaa opiskeluryhmää (1.ryhmää), esim. merkintä MA12# tarkoittaa pitkän matematiikan kurssin 12 ainoaa ryhmää tuntikaaviosta on nähtävissä, miten kurssin oppitunnit sijoittuvat eri viikonpäiville ja oppitunneille, esim. paikkanumerolle 4 sijoitetun kurssin EN13 oppitunnit ovat 1. jaksossa tiistaisin klo , keskiviikkoisin klo ja perjantaisin klo Koeviikoilla on omat lukujärjestyksensä. 11

12 Mäntsälän lukion opinto-opas TUNTIKAAVIO MA TI KE TO PE * * sisältää 30 minuutin mittaisen porrastetun lounastauon KURSSITARJOTTIMEN AINEKOODIT Pakolliset ja syventävät kurssit AI = Äidinkieli ja kirjallisuus, EN = Englanti, A1-kieli, RU = Ruotsi, B1-kieli, SA = Saksa, A2-kieli, SB = Saksa, B2/B3-kieli, RA = Ranska, A2-kieli, RB = Ranska, B2/B3-kieli, ES = Espanja, B2/B3-kieli, VB = Venäjä, B2/B3-kieli, MA = Pitkä matematiikka, MB = Lyhyt matematiikka, BI = Biologia, GE = Maantiede, FY = Fysiikka, KE = Kemia, UE = Uskonto, ev.lut., UO = Uskonto, ort., ET = Elämänkatsomustieto, FI = Filosofia, PS = Psykologia, HI = Historia, YH = Yhteiskuntaoppi, TT = Terveystieto, LI = Liikunta, MU = Musiikki, KU = Kuvataide ja OP = Opinto-ohjaus Soveltavat kurssit AT1 = Tietotekniikan alkeet, AT2 = Tietotekniikan perusteet, AT3 = Tietotekniikan A-ajokortti, AT4 = Tietotekniikan syvennetty käyttö, BKL = Biologian ja kemian laborointikurssi, BÄN = bändi/laulukurssi, COM3 = Comenius-kurssi 3, COM4 = Comenius-kurssi 4, ITA = Ilmaisutaito, KOT = Kotisivut nettiin!, KUO = Kuoro, KÄ1 = Käsityö 1, KÄ2 = Käsityö 2, KÄ3 = Käsityö 3, OHJ = Ohjelmointi, OPI = Opiskelijakunnassa toimiminen, OPV1 = Opiskelijavaihto 1, OPV2 = Opiskelijavaihto 2, TUT = Tutorkurssi, VAP = Vapaaehtoistyö, YHT = Yhteiskuntasuunnittelun kurssi, YRI = Yrittäjyyskurssi 12

13 KOEJÄRJESTELYT JA KURSSIPALAUTE Koeviikko Jokaisen jakson lopussa on koeviikko, jolle on oma lukujärjestyksensä. Koeviikon lukujärjestys on voimassa jakson seitsemänä viimeisenä koulupäivänä. Tuntikaaviopaikan 7 harvat kokeet järjestetään koeviikon ensimmäisenä päivänä klo Muina koepäivinä päivittäinen koeaika on klo Jos oppiaineessa ei tarvita koetta lainkaan tai kokeen pituus on lyhyempi kuin varattu koeaika, niin varattua koeaikaa käytetään opiskeluun opettajan ilmoittamalla tavalla. Koetta edeltävänä päivänä pidetään ko. oppiaineen oppitunti klo Opettaja ilmoittaa näiden tuntien sisällöstä. Tavallisimmin nämä tunnit käytetään kertaukseen ja kokeeseen valmistautumiseen, mutta joskus saatetaan näillä tunneilla käsitellä uuttakin asiaa tai voidaan pitää esimerkiksi kuuntelukoe. Ruokailu on koeviikolla klo ilman porrastusta, koeviikon ensimmäistä päivää lukuun ottamatta. Koeviikko päättyy jonkin teeman pohjalta pidettävään yhteistilaisuuteen. Kokeiden palautus Opettaja ilmoittaa opetusryhmänsä opiskelijoille viimeistään koetta edeltävän päivän kertaustunnilla tai hyvissä ajoin ennen palauttamista koulun kotisivuilla, milloin ja missä hän palauttaa koesuoritukset korjattuna ja arvosteltuna. Opettajien vastaanotot Opettajalla, jonka opetusvelvollisuus täyttyy lukion tunneista, on jokaisessa jaksossa muina viikkoina kuin koeviikkoina 30 minuutin yhtenäinen viikoittainen vastaanottoaika, josta osa on välitunnin aikana. Opettajien vastaanottoajat ja -paikat jakson aikana kerätään lukion kotisivuille. Ne opettajat, joilla opetusvelvollisuus ei täyty lukion tunneista, ilmoittavat, milloin ja miten he ovat jakson aikana helpoimmin opiskelijoiden tavoitettavissa. Vastaanottoajan käyttö perustuu opiskelijoiden ja opettajien aktiivisuudelle. Opiskelija tulee opettajan vastaanotolle kysymään tai selvittämään asiaansa. Opettaja puolestaan kutsuu vastaanotolleen sellaisia opiskelijoita, joiden kanssa asioita on syytä selvittää. Uusintakuulustelut Opiskelija voi uusintakuulustelukerralla ilmoittautua minkä tahansa yhden hylätyn kurssin kuulusteluun. Lisäksi jokaisella on niin halutessaan oikeus osallistua yhden, minkä tahansa aiemmin suorittamansa kurssin uusintakuulusteluun elokuun ja tammikuun uusintakuulustelussa siitä riippumatta, onko kurssiarvosana hyväksytty vai hylätty. Opiskelija ilmoittautuu uusintakuulusteluun sähköisesti määräaikaan mennessä. Ilmoittautuminen on sitova. Koeaikaa uusintakuulusteluissa on 2 h 45 min. 13

14 YLIOPPILASTUTKINTO Ylioppilastutkinto järjestetään kahdesti vuodessa yhtäaikaa koko maassa. Lukion opiskelija osallistuu ylioppilastutkintoon suorittaakseen tutkinnon. Tutkintoon osallistuminen edellyttää, että opiskelija on opiskellut ennen kokeeseen osallistumistaan vähintään asianomaisen oppiaineen pakolliset kurssit. Kokeiden tehtävät laaditaan asianomaisten oppiaineiden pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien oppimäärien mukaan. Ylioppilastutkintoon kuuluu vähintään neljä koetta. Äidinkielessä ja kirjallisuudessa järjestettävä koe on kaikille pakollinen, kolme muuta pakollista koetta kokelas valitsee ryhmästä, johon kuuluvat toisen kotimaisen kielen koe, vieraan kielen koe, matematiikan koe ja reaaliaineissa järjestettävä koe. Kokelas voi osallistua yhtenä koepäivänä vain yhden reaaliaineen kokeeseen. Siten kokelas voi suorittaa yhdellä tutkintokerralla enintään kaksi reaaliaineen koetta. Matematiikassa, toisessa kotimaisessa kielessä ja vieraissa kielissä järjestetään vaativuudeltaan kahden eri tason mukaiset kokeet. Kokelas saa valita, kumman tason kokeeseen hän missäkin oppiaineessa osallistuu. Vähintään yhdessä pakollisessa oppiaineessa ylioppilastutkintoa suorittavan kokelaan tulee suorittaa vaativampi koe. Ylioppilastutkinto tulee suorittaa enintään kolmena peräkkäisenä tutkintokertana. Hylätty pakollinen koe saadaan uusia kaksi kertaa kokeen tutkintokertaa välittömästi seuraavan kolmen tutkintokerran aikana. Hyväksytty koe saadaan uusia yhden kerran. Ylioppilastutkintoa voidaan myöhemmin myös täydentää. Kokeet tarkastaa ja arvostelee valmistavasti lukion asianomaisen aineen opettaja ja lopullisesti ylioppilastutkintolautakunta. Kokeista annettavat arvosanat ovat laudatur (l), eximia cum laude approbatur (e), magna cum laude approbatur (m), cum laude approbatur (c), lubenter approbatur (b), approbatur (a) ja improbatur (i). Improbatur on ainoa hylätty arvosana. Ylioppilaskokelaalle, joka on hyväksytysti suorittanut pakolliset kokeet ja jolle annetaan lukion päättötodistus, annetaan ylioppilastutkintotodistus. Opinto-ohjelmaansa suunnitellessaan opiskelijan kannattaa samalla suunnitella ylioppilastutkinnon suorittamisaikatauluaan. Opinto-ohjaaja, rehtori ja muut opettajat antavat auliisti tietoa ja suunnitteluapua ylioppilastutkintoakin koskevissa asioissa. Ylioppilastutkintoon ilmoittaudutaan kirjallisesti ao. lomakkeita käyttäen. Kevään tutkintoon ilmoittautuminen päättyy ja syksyn tutkintoon Ylioppilastutkinnon kokeet ovat maksullisia. Perusmaksu osallistumisesta ylioppilastutkintoon maksetaan jokaiselta tutkintokerralta. Lisäksi maksetaan koekohtaiset maksut. Lisää tietoa ylioppilastutkinnosta löytyy ylioppilastutkintolautakunnan kotisivuilta osoitteesta 14

15 OPETUSSUUNNITELMAN MUKAISET PAKOLLISET JA SYVENTÄVÄT KURSSIT OPPIAINEITTAIN ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Kursseilla toteutetaan aineen sisäistä integraatiota, joten lukeminen, kirjoittaminen, puheviestintä, kieli, kirjallisuus ja media kytkeytyvät jokaisen kurssin tavoitteisiin ja sisältöihin. Suositeltava suoritusjärjestys: ks. sivu 7 PAKOLLISET KURSSIT Kieli, tekstit ja vuorovaikutus Kurssi tutustuttaa työtapoihin ja vankentaa lukio-opiskelussa tarpeellisia perusvalmiuksia: keskustelu-, luku- ja kirjoitustaitoa. Luetaan pari romaania. Harjoitellaan aineistoista kirjoittamista ja aloitetaan omatoiminen kielenhuolto. 2. Tekstien rakenteita ja merkityksiä Kurssilla harjoitellaan kirjoittamista prosessina: tarkoituksenmukaisen aineksen hakemista, kriittistä valikointia ja hyödyntämistä omassa tekstissä. Jatketaan kielenhuollon opiskelua ja luetaan pari romaania. 3. Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa Kurssilla perehdytään runoihin, novelleihin ja näytelmiin, joita käsitellään suullisesti ja kirjallisesti. Kielenhuollossa syvennytään erityisesti välimerkkeihin. 4. Tekstit ja vaikuttaminen Kurssilla opetellaan lukemaan ja kirjoittamaan mielipidetekstejä ja pitämään vaikuttamaan pyrkiviä puheenvuoroja. Luetaan pari aihepiiriin liittyvää romaania, joista kirjoitetaan ja keskustellaan. Kielenhuollossa paneudutaan täsmällisiin viittaussuhteisiin. 5. Teksti, tyyli ja konteksti Kurssilla tehdään tyyliportfolio, kirjoitetaan esseitä, opiskellaan länsimaisen kirjallisuuden historiaa ja luetaan pari klassikkoteosta. Kielenhuollossa harjoitellaan hyvää asiatyyliä. 6. Kieli, kirjallisuus ja identiteetti Kurssilla saadaan yleiskuva suomen kielestä ja suomalaisen kirjallisuuden vaiheista sekä pohditaan omaa ja kansallista identiteettiä. Kurssi on kokoava, joten sillä vahvistetaan aiemmin opittuja taitoja. Kerrataan kielenhuoltoa. Luetaan pari kotimaista klassikkoteosta. 15

16 VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT Puheviestinnän taitojen syventäminen Kurssilla syvennetään tietoja vuorovaikutuksen luonteesta ja puhekulttuurista. Kehitetään puhumisrohkeutta ja ilmaisuvarmuutta sekä esiintymis- ja ryhmätaitoja. 8. Tekstitaitojen syventäminen Kurssilla vahvistetaan taitoa lukea analyyttisesti ja kriittisesti erilaisia tekstejä. Harjoitellaan sisällöltään, rakenteeltaan ja tyyliltään ehyiden vastausten ja esseiden kirjoittamista eli valmistaudutaan äidinkielen ja kirjallisuuden ylioppilaskokeeseen. 9. Kirjoittaminen ja nykykulttuuri Kurssilla keskitytään median ajankohtaisaiheisiin ja uusimpaan kaunokirjallisuuteen, joihin otetaan kantaa kirjoittaen ja puhuen. Tavoitteena on kulttuurisen lukutaidon syveneminen ja kirjallisen ilmaisun kypsyminen lukion päättötason vaatimuksia vastaaviksi. KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT KURSSIT Kielentuntemuksen kertauskurssi Kurssilla kerrataan ja syvennetään tietoja kieliopista ja suomen kielestä. Tavoitteena on hallita sekä lukion äidinkielen että vieraiden kielten opiskelussa tarvittavat kieliopin käsitteet. 11. Kirjallisuuden genrekurssi Kurssilla syvennytään lukien ja kirjoittaen muutamiin yhteisesti sovittuihin kaunokirjallisuuden lajeihin. VIERAAT KIELET Lukiossamme voi opiskella seuraavia vieraita kieliä: A1-englanti (peruskoulun 3. luokalta alkanut kieli) A2-saksa, ranska B1-ruotsi B2-saksa, ranska, espanja B3-saksa, ranska, espanja, venäjä 16 (peruskoulun 5. luokalta alkanut kieli) (peruskoulun 7. luokalta alkanut kieli) (peruskoulun 8. luokalta alkanut kieli) (lukiossa alkava kieli) Vieraiden kielten opetuksen tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon tasot (tarkemmat kuvaukset löytyvät lukion opetussuunnitelman liitteestä Kielitaitotasot) seuraavasti: Kieli ja oppimäärä Kuullun Puhuminen Tekstin Kirjoittaminen ymmärtäminen ymmärtäminen Englanti A B2.1 B2.1 B2.1 B2.1 Muut kielet A B1.1-B1.2 B1.1 B1.2 B1.1-B1.2 Ruotsi B1 B1.2 B1.1 B1.2 B1.1 Muut kielet B2 A2.2 A2.1-A2.2 A2.2-B1.1 A2.1-A2.2 Muut kielet B3 A2.1-A2.2 A2.1 A2.1-A2.2 A2.1

17 Lukion oppimäärän suorittaminen edellyttää vähintään yhtä A-tason kieltä ja yhtä B-tason kieltä, joista jompikumpi on toinen kotimainen. Vieraiden kielten osaaminen kuuluu yleissivistykseen yhä kansainvälistyvämmässä maailmassa. Sekä oman että vieraiden kulttuurien tuntemus ja arvostaminen on osa meidänkin koulumme kieltenopetusta. Espanjan, ranskan, saksan ja venäjän kielen opinnot voi aloittaa alkeista (B3). Espanjan (B2), ranskan ja saksan (A2 tai B2) kielissä voi myös jatkaa jo peruskoulussa aloitettuja opintoja, A2-kielen opiskelijat ensimmäisestä kurssista alkaen, B2- kielten opiskelijat toisesta tai kolmannesta kurssista alkaen (espanja ranska ja saksa). Kielet antavat eri ammateissa ja elämässä tarvittavia valmiuksia. Suppeampikin koulussa saatu kielitaito on huomattava pääoma, jonka pohjalta on helppoa jatkaa myöhemmin. Monipuoliset opetusmenetelmät ja myönteinen opiskeluilmapiiri antavat opiskelijalle mahdollisuuden käyttää kieltä rohkeasti ja aktiivisesti. Tavoitteenamme on vahva suullinen ja kirjallinen kielitaito. Kurssien suorittamisessa noudatetaan kunkin aineen kohdalla annettuja ohjeita. Englannin ja ruotsin kielessä voi erikoistapauksissa hypätä ensimmäisen kurssin yli, mikäli asiasta on sovittu asianomaisen opettajan kanssa etukäteen. Kyseeseen tulevat paluumuuttajat, kyseisessä maassa pitkään asuneet tms. Englannin, ruotsin, espanjan, ranskan ja saksan kielessä on mahdollisuus osallistua ennen päättötodistuksen saamista vapaaehtoiseen suulliseen kielitaidon kokeeseen, josta saa erillisen todistuksen. Muussa oppilaitoksessa suoritettu kielten kurssi korvaa Mäntsälän lukion kielten kurssin, mikäli kurssin korvaavuus on haettu etukäteen erillisellä lomakkeella, kurssi noudattaa valtakunnallista opetussuunnitelmaa, kurssin tuntimäärä vastaa lukion kurssin tuntimäärää, kurssin päätteeksi on kirjallinen koe, johon sisältyy opetussuunnitelman mukaiset asiat (kuullun- ja luetunymmärtäminen, sanasto, rakenteita sekä kirjoitelma) ja kurssikoe arvioidaan numeroin Kurssi, joka ei täytä edellä mainittuja ehtoja (esim. englannin kurssien 1-3 kertaus tai abikertaukset), voidaan kuitenkin laskea opiskelijan kokonaiskurssikertymään ilman varsinaista korvaavuutta. Tässäkin tapauksessa opiskelijan on tehtävä anomus kurssin hyväksymisestä etukäteen. 17

18 ENGLANNIN KIELI A1 Suositeltava suoritusjärjestys: ks. sivu 7 PAKOLLISET KURSSIT Nuori ja hänen maailmansa. Perusrakenteiden kertausta (mm. aikamuodot, ehtolauseet, liitekysymykset, sanajärjestys ja pronomineja). Sanaston kertausta ja laajentamista.ohjausta eri oppimismenetelmien käyttöön; ymmärtävä lukeminen ja ennakointi. Aiheita: positiivinen elämänasenne, vapaa-ajan harrasteet, ihmissuhteet, viestintä. Kirjeen kirjoittaminen. 2. Viestintä ja vapaa-aika Tutustutaan monikulttuuriseen englantia puhuvaan maailmaan. Britti- ja amerikanenglannin eroja. Suomi ulkomaalaisten silmin ja omasta maasta kertominen. Lisää oppimisen työkaluja (mm. skannaus, muistiinpanotekniikka).rakenteet: artikkelin käyttö, substantiivien yksikkö ja monikko, genetiivin käyttö, passiivi, muodollinen subjekti, pronomineja. 3. Opiskelu ja työ Aiheita: nuorten tulevaisuuden haaveet, koulunkäynti ja opiskelu, työelämä ja työnhaku. Tutustumista eri koulujärjestelmiin ja opiskeluolosuhteisiin. Työnhakukirjeen ja CV:n laatiminen. Opiskeluun ja työhön liittyvän sanaston laajentamista, luontevan ääntämisen ja idiomien opiskelua. Rakenteet: adjektiivit, adverbit, epäsuoraesitys, indefiniittipronominit. 4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma Käsitellään yhteiskunnan ilmiöitä laajasti. Käsiteltävien tekstien määrä ja vaikeustaso kasvaa. Aiheita: asuminen, kodittomuus, avioliitto, uskonnon harjoittaminen, kuluttaminen, rikollisuus, lainvalvonta ja politiikka. Luetunymmärtämistä tukevia menetelmiä. Tiivistelmän tekeminen. Harjoitellaan oman mielipiteen esittämistä suullisesti ja kirjallisesti. Rakenteet: vaillinaiset apuverbit, relatiivipronominit, konjunktiot ja sidesanat, paljoussanat, isot alkukirjaimet, sananmuodostusta. 5. Kulttuuri Tutustutaan laaja-alaisesti anglosaksiseen kulttuurielämään muuta maailmaa unohtamatta. Painopiste eri taiteenaloilla kurssin eri osissa, mm. kirjallisuus, musiikki, elokuva, kuvataiteet ja arkkitehtuuri. Kirjoitetaan runsaasti aihepiiriin ja omiin kiinnostuksen kohteisiin liittyen. Luetaan mahdollisuuksien mukaan englanninkielinen romaani. Rakenteet: artikkelin käyttö erisnimien yhteydessä, pilkun käyttö ja lauseenvastikkeet. 6. Tiede, talous ja tekniikka Aiheita mm. luonnontieteet, teknologia, mainonta ja talouselämä. Sanavarastoa ja yhteiskunnallista tuntemusta laajennetaan autenttisten lehtiartikkeleiden kautta. Vaativampien tekstien ymmärtäminen keskeisessä osassa. Kerrataan aiemmin opittuja oppimisstrategioita sekä vahvistetaan suullista viestintää. Kirjoitetaan valituskirje. Rakenteet: infinitiivit ja ing-muodot, prepositiot ajanilmauksissa, numeraalit, etuliitteet sananmuodostuksessa. 18

19 VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT Ympäristö ja me Aihepiirit: sää ja sen ääri-ilmiöt, luonnon monimuotoisuus, vaihtoehtoiset energiamuodot, maanviljely ja yksilön vaikuttamismahdollisuudet kestävään kehitykseen, ympäristönsuojelu. Kurssi valmentaa ylioppilaskirjoituksiin tarjoamalla eri tyyppisiä tekstejä ja vihjeitä päättökokeen eri tehtävämuotoihin. Käydään läpi vanhoja yokirjoitustehtäviä ja -kuunteluita. Rakenteet: kerrataan verbioppia ja sen ongelmakohtia sekä prepositioiden käyttö eri verbien, adjektiivien ja substantiivien yhteydessä. Tiivistelmän teko. 8. Moninainen maailma Kurssi käsittelee laajasti ottaen ihmisten rinnakkaiseloa. Aiheita mm. Intia, oikeudenmukaisuus kaupankäynnissä, maanpuolustus ja sodankäynti. Tekstien tehtävät heijastavat valmistautumista ylioppilaskirjoituksiin. Käydään läpi vanhoja ylioppilastekstejä ja -kuunteluita. Rakenteiden osalta kerrataan artikkelit, yksikkö ja monikko, pronomineja, sanajärjestys, infinitiivi-ja ing-muodot, lauseenvastikkeet ja yhdisteverbit. (Ei ainekirjoitusta. Katso kurssi 9) KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT KURSSIT Write Right Harjoitellaan monipuolisesti kirjoittamista. Kerrataan oikeinkirjoitukseen ja välimerkkeihin liittyviä asioita ja sidesanojen käyttö. Lisäksi voidaan harjoitella ylioppilaskokeen eri tehtävätyyppejä. 10. Englannin keskustelukurssi Kurssin tarkoituksena on kohentaa käytännön kielitaitoa moninaisissa tilanteissa. Opetellaan keskustelutilanteille ominaisia fraaseja, luontevaa ääntämistä ja intonaatiota sekä laajennetaan sanavarastoa. 11. Englannin kurssien 1-3 kertauskurssi Kurssilla kerrataan kurssien 1-3 kielioppia ja sanastoa vaihtelevin työtavoin. Kurssi on tarkoitettu opiskelijoille, jotka ovat saaneet arvosanan 6 tai alemman edellä mainituista kursseista. Ei erillistä oppikirjaa. Kurssin lopuksi on kirjallinen koe. SAKSAN KIELI A2 Suositeltava suoritusjärjestys: ks. sivu 7 VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT Nuori ja hänen maailmansa Kurssilla kerrataan peruskoulussa opittua ja vahvistetaan sanaston ja perusrakenteiden hallintaa opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät jokapäiväiseen elämään ja henkilökohtaiseen kanssakäymiseen ja ihmissuhteisiin, ja kieli on tuttavallista ja epämuodollista. Kurssilla palautetaan mieliin kahden tai useamman 19

20 ihmisen väliseen keskusteluun tarvittavat pelisäännöt, puheen fraasit. Kuuntelu ja puheharjoitusta on runsaasti. 2. Viestintä ja vapaa-aika Kurssilla vahvistetaan ja laajennetaan rakenteiden hallintaa. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät vapaa-aikaan ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Puhe- ja asioimistilanteissa tarvittavaa suullista ilmaisua vankennetaan ja kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen. 3. Opiskelu ja työ Kurssin aihepiirit ja tilanteet liittyvät opiskeluun ja työelämään, ja kurssilla harjoitellaan niille tyypillistä suullista ja kirjallista viestintää. Harjoitetaan myös muodollisten tilanteiden vaatiman kielen ymmärtämistä ja käyttämistä. 4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma Kurssilla painotetaan puhumista ja tekstin ymmärtämistä vaativahkolla tasolla. Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntiin liittyvät tekstit. Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita. Kirjallista ilmaisua harjoitellaan kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. 5. Kulttuuri Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Opiskelijat valmistavat valitsemastaan aiheesta laajahkon tuotoksen ja esittelevät sen suullisesti ryhmälle. Tuotos voi olla sähköisessä muodossa (esim. PowerPoint-esitys, artikkeli ejournalissa tai paperiversio). Kurssin alussa päätetään, onko kurssi portfolio- vai ns. tavallinen kurssi. 6. Tiede, talous ja tekniikka Kurssilla painotetaan vaativan kieliaineksen ymmärtämistä. Aiheina ovat eri tieteenalat, tekniikan saavutukset, viestinnän eri muodot ja talouselämä. Tutustutaan tarkemmin eri lukutekniikoihin ja hiotaan kirjallista ilmaisua kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. 7. Luonto ja kestävä kehitys Kurssi antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä. Lukeminen, kirjoittaminen ja kuuntelu tukevat vaativan aihepiirin omaksumista, kuten myös kielen rakenteiden kertaus. 8. Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen Aihealueita ovat yleismaailmalliset kehityslinjat, ajankohtaiset tapahtumat ja erilaisiin maailmankuviin liittyvät aiheet. Kaikki kielen osa-alueet painottuvat tasapuolisesti. Rakenteiden kertausta. 20

21 RANSKAN KIELI A2 Suositeltava suoritusjärjestys: ks. sivu 7 VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT Nuori ja hänen maailmansa Ensimmäinen kurssi on pitkälti peruskoulun oppimäärää kertaava. Tekstit kytkeytyvät arkipäivän kielenkäyttötilanteisiin ja niitä harjoitellaan niin suullisesti kuin monin kuuntelutehtävin. Kieliopissa keskitytään verbioppiin ja kurssilla kirjoitetaan aihepiiriin liittyvä kirjoitelma. 2. Viestintä ja vapaa-aika Myös toisen kurssin aihepiiri suosii tuttavallissävyisiä tekstejä, jotka liittyvät vapaaajanviettoon ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kuuntelu- ja suullinen harjoittelu on hyvin käytännönläheistä ja kytkeytyy tiiviisti kurssin aihepiiriin. Kieliopissa kerrataan persoonapronominit ja verbin rektio. Kirjoitelman aiheina ovat lyhyet tuttavalliset viestit sekä epävirallinen kirje. 3. Opiskelu ja työ Kurssilla tutustutaan opiskelija- ja työelämään opiskelijoiden ja ammattilaisten omakohtaisten kokemusten kautta. Kurssin kuluessa opit mm. kertomaan suomalaisesta lukiosta ja tutustut ranskalaiseen koulujärjestelmään, laatimaan ansioluettelon ja työnhakukirjeen sekä valmistautumaan työhaastatteluun. Harjaannut myös hoitamaan asioita puhelimessa. Kieliopissa uutta on subjunktiivi, lisäksi keskitytään relatiivipronomineihin, adjektiiveihin sekä adverbeihin. 4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma Kurssin teksteissä tutustutaan nykyranskalaiseen perhe-elämään kahden eri sukupolven silmin. Perinteiden merkitys uskontoja sivuten sekä terveelliset elintavat ovat myös tarkastelun alla. Ranskalaista yhteiskuntaa lähestytään ranskalaisuuden symbolien ja Ranskan historian näkökulmasta. Passiivi, demonstratiivi- ja indefiniittipronominit ovat kurssin keskeisimmät kielioppiasiat. 5. Kulttuuri Lukuvuonna kurssi toteutetaan matkakurssina. Matkan lisäksi kurssin suorittamisen liittyy monipuolista itsenäistä kirjallista tuottamista liittyen ranskankielisen maailman rikkaaseen kulttuuriin. Tutustut myös ranskankieliseen kaunokirjallisuuteen. Kieliopin pääkohdat ovat passé simple verbimuoto, konjunktiot sekä epäsuoran kerronta. 6. Tiede, talous ja tekniikka Kurssin aihepiiri on entistä vaativampi ja etusijalla ovatkin ymmärtämistaidot. Haastavaa materiaalia hyödynnetään tekstinymmärtämisstrategioiden ja sananjohtamisen harjoitteluun kuuntelua, kirjoittamista sekä suullista tuottamista unohtamatta. Aihepiiri on otollinen ajankohtaisen, autenttisen uutismateriaalin käyttöön, raportointi on myös kirjallisen harjoittelun aihe. Kieliopissa keskitytään lauseopillisiin seikkoihin (esim. partisiipit). 21

22 7. Luonto ja kestävä kehitys Aihepiiriä lähestytään luonnonsuojelun sekä vapaaehtoistyön näkökulmista ja sitä laajennetaan tutustumalla Euroopan Unionin toimintaan. Myös tällä kurssilla hyödynnetään eri medioista saatavaa ajankohtaismateriaalia. Kurssilla tehdään ainakin kuvaileva kirjoitelma ja harjoitellaan väittelytaitoa. Kielioppia ryhdytään kertaamaan. 8. Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen Kaikilla kielen osa-alueilla valmentaudutaan päättökokeeseen. Keskeisimmät aihealueet ovat erilaiset maailmankuvat, yleismaailmalliset kehityslinjat sekä tulevaisuudennäkymät. Rakenteiden kertaus jatkuu. RUOTSIN KIELI B1 Suositeltava suoritusjärjestys: ks. sivu 7 PAKOLLISET KURSSIT Koulu ja vapaa-aika Kurssilla paneudutaan nuorten maailmaan ja ajatuksiin itsestään ja toisistaan sekä totutellaan lukion työtapoihin. Aihepiireinä ovat mm. itsestä kertominen, harrastukset ja oman mielenkiinnon kohteet. Kirjoittamista ja kuuntelua harjoitellaan pienimuotoisilla tehtävillä. Vahvojen verbien taivutus testataan kirjallisesti. 2. Arkielämää pohjoismaissa Kurssilla tutustutaan nuorten elämään Pohjoismaissa. Nuoret kertovat mm. tulevaisuudensuunnitelmistaan, pukeutumisesta ja vaatteista, perhe- ja ystävyyssuhteista, kodistaan ja sisustuksesta. Samoja aiheita käsitellään myös kuuntelu- ja kirjoitusharjoituksissa. 3. Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa Kurssilla perehdytään kotimaahan ja sen kulttuuriin eri näkökulmista. Opitaan mm. käyttämään luonto- ja sääilmauksia, kertomaan festivaaleista, tapahtumista ja suomalaisista perinteistä suullisesti ja kirjallisesti. Samoja aihepiirejä esiintyy myös kuunteluharjoituksissa. 4. Elämää yhdessä ja erikseen Kurssin aihepiireinä ovat elämänarvot, ihmissuhteet, eri sukupuolten ja sukupolvien kohtaaminen niin työssä kuin opinnoissa sekä hyvinvointi ja turvallisuus. Perinteisen kirjoitelman ohella harjoitellaan suomenkielisen tiivistelmän laatimista ja kuullunymmärtämisen harjoituksia tehostetaan. 5. Elinympäristömme Kurssilla opitaan kirjallisesti ja suullisesti kertomaan elin- ja työympäristöstä ja sen muutoksista sekä kestävän kehityksen huomioimisesta. Opitaan myös kuvaaman teknologian ja tiedotusvälineiden nopeaa kehitystä ja arvioimaan sen vaikutuksia. Kurssin aikana harjoitellaan ymmärtävää lukemista ja hiotaan kirjallista ilmaisua lyhyiden ohjattujen kirjoitelmien muodossa. 22

23 VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT Kulttuurin tekijöitä ja näkijöitä Kurssilla saadaan vankat perustiedot viidestä pohjoismaasta, myös sen äärialueista. Ihastellaan pohjoismaista luontoa ja kulttuuria, tutustutaan eri taiteenalojen pohjoismaisiin edustajiin ja heidän ajatuksiinsa, eikä urheiluakaan unohdeta. Sanavarasto karttuu monipuolisesti, kun harjoitellaan kertomaan pohjoismaisesta kulttuurista suullisesti ja kirjallisesti. Kuullun- ja luetunymmärtämistä harjoitellaan yo-tehtävien avulla. Kielioppiasioita kerrataan. 7. Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen Kurssin mukana kuljetaan maailmaa ristiin rastiin ja perehdytään opiskelu- ja työelämään. Tarjolla on kiinnostavia henkilökuvia tunnetuista ja tuntemattomistakin ihmisistä, jotka ovat muuttaneet oman elämänsä kulkua tai vaikuttaneet maailmanmenoon kyseenalaistamalla, pohtimalla ja ennakkoluulottomilla visioilla. Käsitevarasto karttuu suullisissa ja kirjallisissa tehtävissä eri kulttuurien ja elämänilmiöiden kautta. Kuullunja luetunymmärtämistä harjoitellaan yo-tehtävien avulla. Kielioppiasioita kerrataan. KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT KURSSIT Ruotsin abitreenit Kurssin tavoitteena on valmistautua ylioppilaskokeeseen. Pääpaino on kirjoitustaidon kehittämisellä ja kurssin aikana kirjoitetaankin monipuolisesti erilaisia tekstejä. Lisäksi harjoitellaan luetun ymmärtämistä sekä sanastoa yo-kokeen tekstien ja opettajan tuoman materiaalin avulla. 9. Ruotsin kielen kielioppikurssi abiturienteille Tavoitteena on kerrata kieliopin pääkohdat ja parantaa niiden hallintaa. 10. Ruotsin kurssien 1-2 kertauskurssi Kurssilla kerrataan kurssien 1-2 kielioppia ja sanastoa vaihtelevin työtavoin. Kurssi on tarkoitettu opiskelijoille, jotka ovat saaneet arvosanan 6 tai alemman edellä mainituista kursseista. Oppimateriaalina käytetään voimassaolevaa kurssi- ja kielioppikirjaa sekä opettajan tuomia lisämateriaaleja. Kurssin lopuksi on kirjallinen koe. SAKSAN KIELI B2/B3 Peruskoulussa saksan kielen opiskelunsa aloittaneet opiskelijat (B2) voivat tulla mukaan B3-kielen 2. tai 3. kurssilta. Suositeltava suoritusjärjestys: ks. sivu 7 VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT Hyvää päivää, hauska tutustua Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään vastaavia asioita keskustelukumppanilta. Aihepiirit kattavat myös perheen ja lähimmät 23

24 ihmissuhteet, ja kurssilla opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista. Kurssilla painotetaan puheviestintää. 2. Näin asiat hoituvat Kurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit. Kurssilla harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa kuten ostoksilla ja käytettäessä esimerkiksi pankki-, posti-, lääkäri-, liikenne-, majoitus- ja ateriointipalveluita. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista. 3. Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisemista ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta. 4. Meillä ja muualla Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan yksinkertaisten viestinnällisten tehtävien avulla. 5. Ennen ja nyt Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. 6. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua. 7. Kulttuuri Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita. Keskeisiä rakenteita kerrataan. Kurssin alussa päätetään, onko kurssi portfolio-kurssi vai ns. tavallinen kurssi. 8. Yhteinen maapallomme Lähtökohtana ovat esimerkiksi oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan sekä maapallon nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti. Keskeisiä rakenteita kerrataan. 24

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa RANSKA/SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston

Lisätiedot

Mäntsälän lukio - monien mahdollisuuksien lukio

Mäntsälän lukio - monien mahdollisuuksien lukio Mäntsälän lukio - monien mahdollisuuksien lukio josta on vuosina 1957-2010 valmistunut 3013 ylioppilasta. Mäntsälän kunnan ylläpitämä lukio, joka toimii paikkakunnan ja sen nuorison parhaaksi. Kehitämme

Lisätiedot

Kirjoittajainfo KYL 11.5.2012

Kirjoittajainfo KYL 11.5.2012 Kirjoittajainfo KYL 11.5.2012 Lukio-opinnoista Lukion päättötodistus Minimi 75 kurssia Pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia suoritettuina Lukiokoulutuksen päätteeksi ylioppilastutkinto

Lisätiedot

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään,

Lisätiedot

Mäntsälän lukion esitevihko 2010-2011. Sisällysluettelo

Mäntsälän lukion esitevihko 2010-2011. Sisällysluettelo Sisällysluettelo Mäntsälän lukio monien mahdollisuuksien lukio 3 Ilmaisua ja viestintää 5 Vieraiden kielten ja kulttuurien tuntemusta 5 Matemaattis-luonnontieteellistä osaamista 6 Yleissivistystä humanististen

Lisätiedot

Kirjoittajainfo KYL 13.5.2014

Kirjoittajainfo KYL 13.5.2014 Kirjoittajainfo KYL 13.5.2014 Lukio-opinnoista Lukion päättötodistus Minimi 75 kurssia Pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia suoritettuina Lukiokoulutuksen päätteeksi ylioppilastutkinto

Lisätiedot

SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2)

SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit SAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen

Lisätiedot

Lukio-opinnoistaopinnoista

Lukio-opinnoistaopinnoista Kirjoittajainfo KYL 6.5.2010 Lukio-opinnoistaopinnoista Lukion päättötodistus» Minimi 75 kurssia» Pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia suoritettuina Lukiokoulutuksen päätteeksi

Lisätiedot

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti:

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti: 5.4 Toinen kotimainen kieli 5.4.1 Ruotsi Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille ruotsin kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja

Lisätiedot

5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa

5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa 5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa Itsenäinen suoritus Kurssia SAB9 ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssien suoritusjärjestys Numerojärjestys Syventävät kurssit 1. Vapaa-aika

Lisätiedot

Saksa B3. 1. Hyvää päivää, hauska tutustua

Saksa B3. 1. Hyvää päivää, hauska tutustua Saksa B3 1. Hyvää päivää, hauska tutustua Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja

Lisätiedot

5.5.1. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A), Englanti

5.5.1. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A), Englanti 5.5. Vieraat kielet Vieraiden kielten opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja: se antaa heille kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja ja tarjoaa heille mahdollisuuden

Lisätiedot

2015-2016. Kirjoittajainfo KYL 11.5.2015. Kouvolan Yhteislyseo

2015-2016. Kirjoittajainfo KYL 11.5.2015. Kouvolan Yhteislyseo Kirjoittajainfo KYL 11.5.2015 Lukio-opinnoista Lukion päättötodistus Minimi 75 kurssia Pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia suoritettuina Lukiokoulutuksen päätteeksi ylioppilastutkinto

Lisätiedot

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän.

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. Toinen kotimainen kieli TOINEN KOTIMAINEN KIELI Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. RUOTSI (RUA) RUA1 ARKIELÄMÄÄ

Lisätiedot

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET Ohjeita kurssivalintojen tekemiseen ylioppilaskirjoitusten näkökulmasta Tämän koonnin tavoitteena on auttaa Sinua valitsemaan oikeat kurssit oikeaan aikaan suhteessa

Lisätiedot

Saksa B2. 1. Vapaa-aika ja harrastukset

Saksa B2. 1. Vapaa-aika ja harrastukset Saksa B2 1. Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin

Lisätiedot

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti: Kirjoittaminen ymmärtäminen

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti: Kirjoittaminen ymmärtäminen VIERAAT KIELET Vieraiden kielten opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja: se antaa heille kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja ja tarjoaa heille mahdollisuuden

Lisätiedot

Ohjeita valintojen tekemiseen tarjottimesta

Ohjeita valintojen tekemiseen tarjottimesta Ohjeita valintojen tekemiseen tarjottimesta Paljonko on tehty ykkösellä kuinka paljon pitää tehdä kakkosella yhteensä vähintään 60! Arvioi myös sitä, kuinka paljon kolmannelle vuodelle jää minimi 75 yht.

Lisätiedot

YO-INFO 13.5.2014 KIERTOTUNTIKAAVIO KOEVIIKKO. Rehtori Mika Strömberg 14.5.2014

YO-INFO 13.5.2014 KIERTOTUNTIKAAVIO KOEVIIKKO. Rehtori Mika Strömberg 14.5.2014 YO-INFO 13.5.2014 Rehtori Mika Strömberg KIERTOTUNTIKAAVIO KOEVIIKKO - ensi lukuvuonna: valmistelu + koe + palautus - järjestys: 7 1 2 3 4 5 6 1 lv. 2014-2015 VALINNAT - kurssitarjottimen eka versio valmistui

Lisätiedot

Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä)

Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen- ja

Lisätiedot

Lappeenrannan lukiot. Kurssiopas

Lappeenrannan lukiot. Kurssiopas Lappeenrannan lukiot Kurssiopas 2015 Hyvä opiskelija! Kurssiopas 2015 Tämä kurssiesite on laadittu avuksesi opintojesi suunnittelussa. Kurssiesitteessä on kuvattu lyhyesti Lappeenrannan lukioiden kurssitarjonta.

Lisätiedot

Ylioppilaskirjoitukset tutuksi 24.4.2014. Tervetuloa!

Ylioppilaskirjoitukset tutuksi 24.4.2014. Tervetuloa! Ylioppilaskirjoitukset tutuksi 24.4.2014 Tervetuloa! Illan aikana seuraavista aiheista: Ylioppilastutkinnon yleisistä käytännöistä Syksyn 2014 ylioppilaskirjoituksiin ilmoittautumisesta ja osallistumisesta

Lisätiedot

Ylioppilaskirjoitukset tutuksi 26.4.2012. Tervetuloa!

Ylioppilaskirjoitukset tutuksi 26.4.2012. Tervetuloa! Ylioppilaskirjoitukset tutuksi 26.4.2012 Tervetuloa! Ylioppilastutkinnon yleiset käytännöt Syksyn 2012 ylioppilaskirjoituksiin ilmoittautuminen ja osallistuminen rehtori Satu Nokelainen Opiskeltavien aineiden

Lisätiedot

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista. Kiina, B3kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen ja

Lisätiedot

Yleisesti. Siirtyminen sähköiseen YO-kokeeseen

Yleisesti. Siirtyminen sähköiseen YO-kokeeseen Vanhempainilta YO-tutkinnosta 26.1.2016 Yleisesti Ylioppilastutkinnon toimeenpanosta vastaa ylioppilastutkintolautakunta (YTL) ylioppilastutkinto.fi Ylioppilastutkinto on valtakunnallinen päättötutkinto

Lisätiedot

Ylioppilastutkinto. Ylioppilastutkintotodistukseen vaaditaan yo-kirjoitusten lisäksi lukion päättötodistus

Ylioppilastutkinto. Ylioppilastutkintotodistukseen vaaditaan yo-kirjoitusten lisäksi lukion päättötodistus Ylioppilastutkinto Ylioppilastutkintotodistukseen vaaditaan yo-kirjoitusten lisäksi lukion päättötodistus Tutkinnon rakenne Tutkintoon kuuluu vähintään neljä pakollista koetta Äidinkieli Äidinkielen koe

Lisätiedot

YO-info K2015 19.1.2015. Rehtori Mika Strömberg

YO-info K2015 19.1.2015. Rehtori Mika Strömberg YO-info K2015 19.1.2015 Rehtori Mika Strömberg LUKION PÄÄTTÖTODISTUS LUKIO-OPINNOT YHTEENSÄ VÄHINTÄÄN 75 KRS - opiskelijan suorittamissa opinto-ohjelmansa mukaisissa pakollisissa ja valtakunnallisissa

Lisätiedot

Kerttulin lukion kurssien valintaopas 2014-2015

Kerttulin lukion kurssien valintaopas 2014-2015 1 Kerttulin lukion kurssien valintaopas 2014-2015 Kurssien suoritusaikasuositus: A (äidinkieli) 3 vuoden syksy 1,2,3 4,5,6,7,8*,9* 8*,9* 3 vuoden kevät 1,2,3 4,5,6,7 6,7,8,9 4 vuoden syksy 1,2,3 4,5,6,7

Lisätiedot

YO-info S2015 26.8.2015. rehtori Mika Strömberg

YO-info S2015 26.8.2015. rehtori Mika Strömberg YO-info S2015 26.8.2015 rehtori Mika Strömberg YLIOPPILASTUTKINTO NELJÄ PAKOLLISTA KOETTA VIERAS KIELI ÄIDINKIELI TOINEN KOTIMAINEN KIELI MATEMATIIKKA AINEREAALI HUOM! * yksi vaativampi koe (A-kieli/pitkä

Lisätiedot

YLIOPPILASTUTKINTO. -Tutkinnon rakenne - edellytykset - ilmoittautuminen. Hämeenllinnan lyseon lukio

YLIOPPILASTUTKINTO. -Tutkinnon rakenne - edellytykset - ilmoittautuminen. Hämeenllinnan lyseon lukio YLIOPPILASTUTKINTO -Tutkinnon rakenne - edellytykset - ilmoittautuminen TUTKINNON RAKENNE (1) Neljä pakollista ainetta, äidinkieli ja kolme seuraavista: Ruotsi Matematiikka Yksi reaaliaine Vieras kieli

Lisätiedot

SAVONLINNAN TAIDELUKIO. Ylioppilaskokeen rakenne infoa huoltajille 22.1.2013

SAVONLINNAN TAIDELUKIO. Ylioppilaskokeen rakenne infoa huoltajille 22.1.2013 Ylioppilaskokeen rakenne infoa huoltajille 22.1.2013 TUTKINNON RAKENNE SAVONLINNAN TAIDELUKIO Kaikille pakollinen koe: Äidinkieli Näistä valittava kolme pakollista koetta: Toinen kotimainen kieli Vieras

Lisätiedot

YO-info S2014 3.9.2014. rehtori Mika Strömberg

YO-info S2014 3.9.2014. rehtori Mika Strömberg YO-info S2014 3.9.2014 rehtori Mika Strömberg YLIOPPILASTUTKINTO NELJÄ PAKOLLISTA KOETTA VIERAS KIELI ÄIDINKIELI TOINEN KOTIMAINEN KIELI MATEMATIIKKA AINEREAALI HUOM! * yksi vaativampi koe (A-kieli/pitkä

Lisätiedot

OPISKELE KIELIÄ AIKUISLUKIOSSA

OPISKELE KIELIÄ AIKUISLUKIOSSA VALKEAKOSKEN TIETOTIEN AIKUISLUKIO Tietotie 3, PL 43 37601 Valkeakoski Opinto-ohjaaja p. 040 335 6253 aikuislukio@valkeakoski.fi www.valkeakoski.fi/aikuislukio OPISKELE KIELIÄ AIKUISLUKIOSSA Ilmoittaudu

Lisätiedot

YLIOPPILASTUTKINTO. -Tutkinnon rakenne - edellytykset - ilmoittautuminen

YLIOPPILASTUTKINTO. -Tutkinnon rakenne - edellytykset - ilmoittautuminen YLIOPPILASTUTKINTO -Tutkinnon rakenne - edellytykset - ilmoittautuminen TUTKINNON RAKENNE (1) Neljä pakollista ainetta, äidinkieli ja kolme seuraavista: Ruotsi Matematiikka Yksi reaaliaine Vieras kieli

Lisätiedot

YO-info K2016 25.1.2016. rehtori Mika Strömberg

YO-info K2016 25.1.2016. rehtori Mika Strömberg YO-info K2016 25.1.2016 rehtori Mika Strömberg LUKION PÄÄTTÖTODISTUS AMMATILLINEN PERUSTUTKINTO YLIOPPILASTODISTUS KEVÄT 2016? LUKION PÄÄTTÖTODISTUS LUKIO-OPINNOT YHTEENSÄ VÄHINTÄÄN 75 KRS - opiskelijan

Lisätiedot

YO-INFO K2016 ILMOITTAUTUMINEN 2.11.2015. Rehtori Mika Strömberg

YO-INFO K2016 ILMOITTAUTUMINEN 2.11.2015. Rehtori Mika Strömberg YO-INFO K2016 ILMOITTAUTUMINEN 2.11.2015 Rehtori Mika Strömberg LUKION PÄÄTTÖTODISTUS AMMATILLINEN PERUSTUTKINTO YLIOPPILASTODISTUS KEVÄT 2016? LUKION PÄÄTTÖTODISTUS Lukio-opinnot yhteensä vähintään 75

Lisätiedot

JATKAISINKO LUKIOSSA?

JATKAISINKO LUKIOSSA? JATKAISINKO LUKIOSSA? MIKSI LUKIOON? Tavoitteenasi on jatkaa korkeakouluissa, erityisesti yliopistossa. Yliopistojen pääsykokeissa voidaan vaatia lukion oppimäärän osaamista, esim. maa, fy, ke ja bi. Tarvitset

Lisätiedot

AMMATTILUKIOTOIMINTA TORNIOSSA Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa

AMMATTILUKIOTOIMINTA TORNIOSSA Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa Mikä on ammattilukiotoiminta Torniossa? Mitä tahansa ammatillista perustutkintoa opiskeleva opiskelija voi opiskella perustutkinnon rinnalle myös ylioppilastutkinnon

Lisätiedot

Ajankohtaista 5. jaksossa

Ajankohtaista 5. jaksossa Jaksovinkit on Oulun aikuislukion jaksotiedote, joka julkaistaan aikuislukion kotisivulla koeviikolla ennen seuraavan jakson aloitusta. Jaksovinkeissä on infoa tulevan jakson lukiokursseista sekä ajankohtaisista

Lisätiedot

LUKIOINFOA 9-luokille syyskuu 2015

LUKIOINFOA 9-luokille syyskuu 2015 rehtori MIKA STRÖMBERG Imatran yhteislukio Koulukatu 2, 55100 Imatra www.imatranyhteislukio.fi LUKIOINFOA 9-luokille syyskuu 2015 IMATRAN YHTEISLUKIO NUORTEN LUKIOKOULUTUS PÄIVÄLUKIO 350 opiskelijaa IB-LUKIO

Lisätiedot

YO-tutkinto. YO-info 5.5.2015

YO-tutkinto. YO-info 5.5.2015 YO-tutkinto YO-info 5.5.2015 1 YLEISESTI O Ylioppilastutkinnon toimeenpanosta vastaa Ylioppilastutkintolautakunta (YTL) O Ylioppilastutkinto on valtakunnallinen päättötutkinto O Ylioppilastutkintotodistukseen

Lisätiedot

Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Telefax

Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Telefax 23.8.2011 Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Telefax Helsingin medialukio Helsingin medialukio PL 3512 Moisiontie 3 Telefax 00099 Helsingin kaupunki 00730 Helsinki (09) 310 82918 (09) 310 82926 YHTEYSTIEDOT

Lisätiedot

SAVUTON MANSIKKALA LINNALA KOULUKAMPUS

SAVUTON MANSIKKALA LINNALA KOULUKAMPUS SAVUTON MANSIKKALA LINNALA KOULUKAMPUS VANHEMPAINILTA II-tutkinnon ykköset 22.10.2014 rehtori MIKA STRÖMBERG apulaisrehtori KRISTIINA HEIKURA Imatran yhteislukio IMATRAN YHTEISLUKIO NUORTEN PÄIVÄLUKIO

Lisätiedot

Osoite: Puh. Pakolliset kurssit yht. 27,4 kurssia. Valinnaiset syventävät kurssit:

Osoite: Puh. Pakolliset kurssit yht. 27,4 kurssia. Valinnaiset syventävät kurssit: PÄLKÄNEEN LUKION VALINTAKORTTI PITKÄ MATEMATIIKKA Sukunimi Henkilötunnus Etunimet_ Kotikunta_ Osoite: Puh._ Lukion aikana on suoritettava hyväksyttävästi vähintään 75 kurssia, käsittäen kaikki pakolliset

Lisätiedot

Kurssien suorittamisen ajoitus

Kurssien suorittamisen ajoitus Kurssien suorittamisen ajoitus Katso taulukosta, missä vaiheessa eri aineiden t suositellaan suoritettaviksi. Tutustu etenkin syventävien en sisältöihin opinto-oppaan avulla, jotta tulet valinneeksi omien

Lisätiedot

VANHEMPAINILTA 12A - 12G TERVETULOA!

VANHEMPAINILTA 12A - 12G TERVETULOA! VANHEMPAINILTA 12A - 12G 21.1.2015 TERVETULOA! ILLAN AIHEET: * ajankohtaista, ylioppilaskirjoitukset, jatko-opinnot * keskustelua IMATRAN YHTEISLUKIO NUORTEN LUKIOKOULUTUS PÄIVÄLUKIO 384 opiskelijaa IB-LUKIO

Lisätiedot

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA RANSKAN KIELI B2 Opetuksen tavoitteena on totuttaa oppilas viestimään ranskan kielellä suppeasti konkreettisissa arkipäivän tilanteissa erityisesti suullisesti. Opetuksessa korostetaan oikeiden ääntämistottumusten

Lisätiedot

LUKIOINFOA 9-luokan huoltajille tammikuu 2016

LUKIOINFOA 9-luokan huoltajille tammikuu 2016 rehtori MIKA STRÖMBERG Imatran yhteislukio Koulukatu 2, 55100 Imatra www.imatranyhteislukio.fi LUKIOINFOA 9-luokan huoltajille tammikuu 2016 Toisen asteen koulutus: LUKIO - KOULUTUS AMMATILLINEN KOULUTUS

Lisätiedot

Kaarinan lukio. Kurssit 2008-2009. Kaarinan Lukio Kurssit 2012-2013

Kaarinan lukio. Kurssit 2008-2009. Kaarinan Lukio Kurssit 2012-2013 Kaarinan lukio Kurssit 2008-2009 1 Kaarinan Lukio Kurssit 2012-2013 Sisällysluettelo sivu Kaarinan lukio 4 Opiskelu nykylukiossa 5 Ylioppilaskirjoitukset 6 Opinto-ohjaus 7 Suositeltava etenemisjärjestys

Lisätiedot

YO-INFO 4.5.2016. Rehtori Mika Strömberg

YO-INFO 4.5.2016. Rehtori Mika Strömberg YO-INFO 4.5.2016 Rehtori Mika Strömberg KURSSITARJOTIN lv. 2016-2017 - opiskelijat ovat tehneet esivalinnat, joiden pohjalta on - päätetty toteutettavat kurssit - päätetty kurssien jakoryhmien määrä -

Lisätiedot

Kurssien suorittaminen tenttimällä (itsenäinen suorittaminen)

Kurssien suorittaminen tenttimällä (itsenäinen suorittaminen) Englannin kieli Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Englannin kielen kursseja lukiossa on kolmenlaisia: pakollisia, syventäviä ja soveltavia. Kurssit 1 6 ovat pakollisia ja ne suoritetaan

Lisätiedot

Ajankohtaista. Taidelukioviikko 21.1. 25.1.

Ajankohtaista. Taidelukioviikko 21.1. 25.1. Ajankohtaista Taidelukioviikko.. 5.. Lopputyönäyttely Muutos.. alkaen, näyttelyyn voi tutustua koulupäivien aikana 8.. saakka Promenadikonsertti ti.. klo 8:0 Melartinsalissa, vapaa pääsy, ohjelma 0 Kevyen

Lisätiedot

Insights ja Opetussuunnitelman perusteet

Insights ja Opetussuunnitelman perusteet Insights ja Opetussuunnitelman perusteet Sarjan perusperiaatteet Insights ja opetussuunnitelman perusteet Insights-sarja noudattaa valtakunnallisia lukion opetussuunnitelman perusteita (LOPS2016). Opiskelija

Lisätiedot

ALOITUS S2015 II-tutkinto

ALOITUS S2015 II-tutkinto ALOITUS S2015 II-tutkinto 12.8.2015 rehtori MIKA STRÖMBERG apulaisrehtori KRISTIINA HEIKURA Imatran yhteislukio YHDISTELMÄTUTKINTO Suoritetaan yhtä aikaa ammatillisia opintoja sekä lukio-opintoja ammatillinen

Lisätiedot

II VUOSIKURSSIN VANHEMPAINILTA 22.4.2015. Rehtori Mika Strömberg

II VUOSIKURSSIN VANHEMPAINILTA 22.4.2015. Rehtori Mika Strömberg II VUOSIKURSSIN VANHEMPAINILTA 22.4.2015 Rehtori Mika Strömberg LUKIOKOULUTUKSEN TAVOITTEET Lukiokoulutuksen tavoitteena on tukea opiskelijoiden kasvamista hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi

Lisätiedot

MIKKELIN ETÄ- JA AIKUISLUKIO

MIKKELIN ETÄ- JA AIKUISLUKIO MIKKELIN ETÄ- JA AIKUISLUKIO OPAS kahden tutkinnon opiskelijoille 2015 2016 Mikkelin etä- ja aikuislukio Päämajankuja 4 50100 Mikkeli Toimisto ma-to klo 9-17 ja pe 8-14.45 Päämajankuja 4, 3. krs. puh.

Lisätiedot

YO-tutkinto. YO-info 13.11.2014

YO-tutkinto. YO-info 13.11.2014 YO-tutkinto YO-info 13.11.2014 1 YLEISESTI O Ylioppilastutkinnon toimeenpanosta vastaa Ylioppilastutkintolautakunta (YTL) O Ylioppilastutkinto on valtakunnallinen päättötutkinto O Ylioppilastutkintotodistukseen

Lisätiedot

REAALIAINEIDEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET

REAALIAINEIDEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET REAALIAINEIDEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET 5.6.2015 Näitä määräyksiä täydennetään myöhemmin sähköisen kokeen toteuttamisen yksityiskohtien osalta. Reaaliaineiden sähköisten kokeiden määräykset sisältävät

Lisätiedot

Postinumero ja -toimipaikka. Kielivalinnat perusopetuksessa Pakolliset kielet A1-kieli (perusopetuksen 3. vuosiluokalla alkanut kieli)

Postinumero ja -toimipaikka. Kielivalinnat perusopetuksessa Pakolliset kielet A1-kieli (perusopetuksen 3. vuosiluokalla alkanut kieli) Täytä tiedot huolellisesti tekstaamalla. Henkilötiedot Sukunimi ja etunimet (puhuttelunimi alleviivataan) Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Kotikunta Henkilötunnus Huoltajan puhelinnumero Oma puhelinnumero

Lisätiedot

Kaarinan lukio. Kurssit 2008-2009. Kaarinan Lukio Kurssit 2009-2010

Kaarinan lukio. Kurssit 2008-2009. Kaarinan Lukio Kurssit 2009-2010 1 Kaarinan lukio Kurssit 2008-2009 Kaarinan Lukio Kurssit 2009-2010 Sisällysluettelo sivu Kaarinan lukio 4 Opiskelu nykylukiossa 5 Ylioppilaskirjoitukset 6 Opinto-ohjaus 7 Suositeltava etenemisjärjestys

Lisätiedot

VANHEMPAINILTA II-tutkinnon ykköset

VANHEMPAINILTA II-tutkinnon ykköset VANHEMPAINILTA II-tutkinnon ykköset 28.10.2015 rehtori MIKA STRÖMBERG apulaisrehtori KRISTIINA HEIKURA Imatran yhteislukio IMATRAN YHTEISLUKIO NUORTEN PÄIVÄLUKIO 348 opiskelijaa - rehtori Mika Strömberg

Lisätiedot

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio www.osyk.fi - esittely peruskoulun 9. luokkalaisia varten ( MKE 4.12.2015) Lukiomme vahvuudet Runsaasti oppimista tukevia tekijöitä keskusteleva toimintakulttuuri,

Lisätiedot

Abin vuosi Syyskuu Marraskuu Helmikuu pakolliset kurssit äi tekstitaidon koe ja kielten kuullunymmärtämiskokeet jo 4.

Abin vuosi Syyskuu Marraskuu Helmikuu pakolliset kurssit äi tekstitaidon koe ja kielten kuullunymmärtämiskokeet jo 4. Abin vuosi 2015-2016 Syyskuu Yo-kirjoitukset (lukuloma = kesäloma) Syksyllä kirjoitettavien aineiden pakolliset kurssit suoritettava viim. 1. jaksossa. Marraskuu Ilmoittautuminen kevään yo-kirjoituksiin

Lisätiedot

Tuusulan lukio Hyrylän toimipiste. Vanhempainilta 5.11.2014

Tuusulan lukio Hyrylän toimipiste. Vanhempainilta 5.11.2014 Tuusulan lukio Hyrylän toimipiste Vanhempainilta 5.11.2014 Yhteystiedot Oltava AINA kunnossa! Muutokset ilmoitetaan kansliaan koulusihteerille. Wilmassa: pikaviesti koulusihteeri Sari Aalto Tietoa ylioppilastutkinnosta

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO sivu Kaarinan lukio 4

SISÄLLYSLUETTELO sivu Kaarinan lukio 4 1 SISÄLLYSLUETTELO sivu Kaarinan lukio 4 Opiskelu nykylukiossa 5 Ylioppilaskirjoitukset 6 Opinto-ohjaus 7 Suositeltava etenemisjärjestys 8 Oppiaineet ja kurssiesittelyt Äidinkieli 9 Englanti 11 Ruotsi

Lisätiedot

vieras kieli, pitkä oppimäärä 8:45 englanti 11 saksa 13 ranska 15 venäjä / espanja toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä 8:45

vieras kieli, pitkä oppimäärä 8:45 englanti 11 saksa 13 ranska 15 venäjä / espanja toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä 8:45 20.1.2012 Ylioppilaskirjoitukset, 2012K 1. YO-tutkinnosta lyhyesti Hajautus Tutkinnon voi suorittaa kerralla tai hajauttaa enintään kolmeen peräkkäiseen suorituskertaan, esim. S2011, K2012, S2012. Oikeus

Lisätiedot

ABIEN LUKUJÄRJESTYS 27.1.-11.2. Preliminäärikokeet: klo luokkatila

ABIEN LUKUJÄRJESTYS 27.1.-11.2. Preliminäärikokeet: klo luokkatila LIEKSAN LUKIO 12.1.2015 ABIEN LUKUJÄRJESTYS 27.1.-11.2. Preliminäärikokeet: klo luokkatila ti 27.1. Äidinkieli 8-14 alakoulun sali ke 28.1. Pitkä kieli; englanti 8-14 201 to 29.1. YH, KE, TE, GE 8-14 201

Lisätiedot

KIELET JA KANSAINVÄLISYYS JAPANI

KIELET JA KANSAINVÄLISYYS JAPANI KIELET JA KANSAINVÄLISYYS JAPANI Kurssin nimi: JAPANI 1, Japanin kielen alkeet (JA1, soveltava) Ajankohta: Syyslukukausi: alkaen 11.9 keskiviikkoisin klo 17.00-. Yhteyshenkilö: Opettaja aaro.haavisto@helsinki.fi

Lisätiedot

2015-16. Opinto-opas. Kerimäen lukio

2015-16. Opinto-opas. Kerimäen lukio 2015-16 Opinto-opas Kerimäen lukio Opinto-opas Näin opiskellaan Kerimäen lukiossa Tervetuloa opiskelemaan Kerimäen lukioon! Opintoihin liittyvissä kysymyksissä sinua neuvovat rehtori, opinto-ohjaaja ja

Lisätiedot

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET Ohjeita kurssivalintojen tekemiseen ylioppilaskirjoitusten näkökulmasta Tämän koonnin tavoitteena on auttaa Sinua valitsemaan oikeat kurssit oikeaan aikaan suhteessa

Lisätiedot

Särmä-oppikirja voi olla digikirjan muodossa, tehtävä- ja kielioppikirjat eivät.

Särmä-oppikirja voi olla digikirjan muodossa, tehtävä- ja kielioppikirjat eivät. Vihdin lukion ensimmäisen vuoden oppikirjat lukuvuonna 2016-2017 Huom! Syksyllä 2016 lukion aloittavat opiskelevat uuden opetussuunnitelman mukaan. Ole tarkkana, että hankit juuri sen kirjan, joka listassa

Lisätiedot

LUKIOINFOA 9-luokille marraskuu 2014

LUKIOINFOA 9-luokille marraskuu 2014 rehtori MIKA STRÖMBERG Imatran yhteislukio Koulukatu 2, 55100 Imatra www.imatranyhteislukio.fi LUKIOINFOA 9-luokille marraskuu 2014 IMATRAN YHTEISLUKIO NUORTEN LUKIOKOULUTUS PÄIVÄLUKIO 384 opiskelijaa

Lisätiedot

YO-INFO 6.5.2015. Rehtori Mika Strömberg

YO-INFO 6.5.2015. Rehtori Mika Strömberg YO-INFO 6.5.2015 Rehtori Mika Strömberg YLIOPPILAS (KEVÄT 2016?) LUKION KURSSIT (LUKION PÄÄTTÖTODISTUS) AMMATTIOPISTON KURSSIT (AMMATILLINEN PERUSTUTKINTO) YLIOPPILASKIRJOITUKSET (YLIOPPILASTUTKINTOTODISTUS)

Lisätiedot

KAARINAN LUKIO KURSSIT

KAARINAN LUKIO KURSSIT KAARINAN LUKIO 2013 2014 KURSSIT Sisällysluettelo Tervetuloa Opiskelu nykylukiossa Ylioppilaskirjoitukset Opinto-ohjaus Suositeltava etenemisjärjestys sivu 3 5 6 7 8 Oppiaineet ja kurssiesittelyt Äidinkieli

Lisätiedot

Opiskelu, työ ja toimeentulo ENA6 ENA3 Opiskelu ja työ. Kulttuuri-ilmiöitä ENA3 ENA5 Kulttuuri

Opiskelu, työ ja toimeentulo ENA6 ENA3 Opiskelu ja työ. Kulttuuri-ilmiöitä ENA3 ENA5 Kulttuuri ÄIDINKIELI VANHA LO LO 2016 AKOLLINEN KOODI KOODI KURINIMI VANHA / Tekstit ja vuorovaikutus ÄI1 ÄI1 Kieli tekstit ja vuorovaikutus Kieli, kulttuuri ja identiteetti ÄI2 ÄI6 oveltavin osin; kieli kulttuuri

Lisätiedot

Pitkä matematiikka, laaja fysiikka ja kemia

Pitkä matematiikka, laaja fysiikka ja kemia Espoon aikuislukio Aineopiskelijan opas Pitkä matematiikka, laaja fysiikka ja kemia Sisällysluettelo Yleistä. 2 Pitkä matematiikka.3 Laaja fysiikka.5 Laaja kemia.6 Lääketieteelliseen pyrkimässä?...7 Kurssien

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

5.4. Toinen kotimainen kieli, perusopetuksen vuosiluokilla 7 9 alkanut oppimäärä (B1), Ruotsi

5.4. Toinen kotimainen kieli, perusopetuksen vuosiluokilla 7 9 alkanut oppimäärä (B1), Ruotsi 5.4. Toinen kotimainen kieli, perusopetuksen vuosiluokilla 7 9 alkanut oppimäärä (B1), Ruotsi Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille ruotsin

Lisätiedot

5.4. Toinen kotimainen kieli

5.4. Toinen kotimainen kieli 5.4. Toinen kotimainen kieli 5.4.1. RUOTSI (RUB) YLEINEN OSA Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille ruotsin kieleen ja sen käyttöön liittyviä

Lisätiedot

ABI-INFO Teklu, Tredu

ABI-INFO Teklu, Tredu ABI-INFO Teklu, Tredu HATANPÄÄN LUKIO SAMMON KESKUSLUKIO TAMMERKOSKEN LUKIO TAMPEREEN KLASSILLINEN LUKIO TAMPEREEN LYSEON LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN AIKUISLUKIO Tietoa ylioppilaskirjoituksista

Lisätiedot

Karjaan lukion oppikirjat lukuvuonna 2015 2016

Karjaan lukion oppikirjat lukuvuonna 2015 2016 Karjaan lukion oppikirjat lukuvuonna 2015 2016 Monet kustantajat tarjoavat oppikirjoja myös sähköisessä muodossa. Voit useissa tapauksissa valita, kumpaa haluat käyttää. Yleensä sähköinen versio on hieman

Lisätiedot

JA KIRJALLISUUS PAKOLLISET KURSSIT (OPS 2003(2.-, 3.- 2016 ) KOODI KOODI PAKOLLISET KURSSIT (OPS

JA KIRJALLISUUS PAKOLLISET KURSSIT (OPS 2003(2.-, 3.- 2016 ) KOODI KOODI PAKOLLISET KURSSIT (OPS OPS 2003(2.-, 3.- ja 4.-vuoden opiskelijat) ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Tekstit ja vuorovaikutus ÄIO1 AI1 Kieli tekstit ja vuorovaikutus P Kieli, kulttuuri ja identiteetti Ä02 AI6 Soveltavin osin; kieli

Lisätiedot

YLIOPPILASTUTKINTOON ILMOITTAUTUMINEN. Turun iltalukio

YLIOPPILASTUTKINTOON ILMOITTAUTUMINEN. Turun iltalukio YLIOPPILASTUTKINTOON ILMOITTAUTUMINEN Turun iltalukio Kokeiden pitopaikat 2 Kirjalliset kokeet pidetään Turun VPK:n talolla (Eskelinkatu 5) Kuuntelut pidetään Iltalukiossa (kielistudio ja suurluokka pohjakerroksessa)

Lisätiedot

Helsingin kuvataidelukio Kurssiesite 2010 2011

Helsingin kuvataidelukio Kurssiesite 2010 2011 Helsingin kuvataidelukio Kurssiesite 2010 2011 maanantai tiistai keskiviikko torstai perjantai 8.10 9.25 8.20 9.35 1 3 8 7 5 9.25 9.45 9.35 9.45 9.45-11.00 11.00 12.00 12.00 13.15 11.00 11.30 1. ruoka

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta Annettu Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 04 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään

Lisätiedot

Helsingin kuvataidelukio. KURSSIESITE lukuvuodelle 2014-2015

Helsingin kuvataidelukio. KURSSIESITE lukuvuodelle 2014-2015 Helsingin kuvataidelukio KURSSIESITE lukuvuodelle 2014-2015 KURSSIESITE 7.1.2014, SISÄLLYS SIVU VALINTAKORTTI (paperiversiossa) ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS (ÄI, Wilmassa AI)... 1 KIELET A-KIELET (pitkä

Lisätiedot

Ouluun lukioon 2016. Avoimet ovet 13.-14.1.2016

Ouluun lukioon 2016. Avoimet ovet 13.-14.1.2016 Ouluun lukioon 2016 Avoimet ovet 13.-14.1.2016 Oulun lukioissa on valinnanvaraa Lukio-opetusta antaa Oulussa 14 koulua. Kaupungin päivälukioiden lisäksi Oulussa on aikuislukio, valtion lukio Oulun Normaalikoulu

Lisätiedot

Tilat Lukio toimii omassa rakennuksessaan, lisäksi yläasteen erikoisluokat ovat lukion käytettävissä. Ylläsinstituutti. toimii lukion kanssa

Tilat Lukio toimii omassa rakennuksessaan, lisäksi yläasteen erikoisluokat ovat lukion käytettävissä. Ylläsinstituutti. toimii lukion kanssa KOLARIN LUKIO 2 Historiaa Valtioneuvosto antoi 17.5.1973 luvan Kolarin lukion perustamiseen ja syksyllä 1973 lukion aloitti 47 opiskelijaa. Tilaongelmia oli pitkään; aluksi toimittiin vuosi yläasteen tiloissa,

Lisätiedot

Lukiosanasto. Kerimäen lukio

Lukiosanasto. Kerimäen lukio Lukiosanasto hajautettu yo tutkinto Ylioppilastutkinnon voi hajauttaa eri suorituskertoihin. Tutkinnon voi suorittaa enintään kolmena perättäisenä Lukiosanastoon on koottu joukko tärkeimpiä lukio-opiskeluun

Lisätiedot

Iisalmen aikuislukio

Iisalmen aikuislukio Iisalmen aikuislukio Opinto-opas 2015-2016 www.iisalmi.fi/aikuislukio Haukiniemenkatu 12, 74100 Iisalmi puhelin 040 543 4979 Leila Rahkonen-Navia apulaisrehtori ja opinto-ohjaaja (virkavapaalla syyslukukauden)

Lisätiedot

TERVETULOA OPISKELEMAAN LUKIOON

TERVETULOA OPISKELEMAAN LUKIOON TERVETULOA OPISKELEMAAN LUKIOON SISÄLLYSLUETTELO 1. LUKIO-OPISKELU YLEENSÄ... 1 2. IIN LUKION TUNTIJAKO...4 3. KURSSIEN SISÄLLÖT...5 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS... 5 VIERAAT KIELET JA RUOTSIN KIELI...7

Lisätiedot

Kaksois- ja kolmoistutkinnon opinto-opas 2009-2010

Kaksois- ja kolmoistutkinnon opinto-opas 2009-2010 Kaksois- ja kolmoistutkinnon opinto-opas 2009-2010 Tämä opas on tarkoitettu kaksois- ja kolmoistutkintoa opiskelevien käyttöön. Oppaasta löytyy tietoa tukintojen rakenteista, suorittamistavoista ja käytännön

Lisätiedot

TYÖSKENTELYMENETELMÄT

TYÖSKENTELYMENETELMÄT Äidinkieli ÄIDINKIELI (ÄI) Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus tarjoaa aineksia kielelliseen ja kulttuuriseen yleissivistykseen. Kaikilla äidinkielen kursseilla keskiössä ovat tekstit: tekstejä luetaan,

Lisätiedot

YLIOPPILASTUTKINTOON ILMOITTAUTUMINEN. Turun iltalukio

YLIOPPILASTUTKINTOON ILMOITTAUTUMINEN. Turun iltalukio YLIOPPILASTUTKINTOON ILMOITTAUTUMINEN Turun iltalukio Kokeiden pitopaikat 2 Kirjalliset kokeet pidetään VPK:n talolla Kuuntelut pidetään Iltalukiossa (kielistudio ja suurluokka pohjakerroksessa). Keväällä

Lisätiedot

AVAIN. Kempeleen lukion kurssiopas 2015

AVAIN. Kempeleen lukion kurssiopas 2015 AVAIN Kempeleen lukion kurssiopas 2015 KEMPELEEN LUKIO PUHELIN koulusihteeri 050 316 9593 rehtori 050 568 1915 apulaisrehtori 050 316 9592 opinto-ohjaaja 050 463 6610 opettajat 050 316 9594, 050 316 9595

Lisätiedot

7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE

7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE 7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE 283 Ranskan kielen opetus tutustuttaa oppilaan ranskan kieleen ja ranskankieliseen kulttuuriin. Opetus painottuu jokapäiväisen elämän yksinkertaisiin kielenkäyttötilanteisiin

Lisätiedot

Koe on kaksiosainen: siihen kuuluvat tekstitaidon koe ja esseekoe. Tekstitaidon kokeen arvioinnissa painottuu lukutaito ja esseekokeessa

Koe on kaksiosainen: siihen kuuluvat tekstitaidon koe ja esseekoe. Tekstitaidon kokeen arvioinnissa painottuu lukutaito ja esseekokeessa Koe on kaksiosainen: siihen kuuluvat tekstitaidon koe ja esseekoe. Tekstitaidon kokeen arvioinnissa painottuu lukutaito ja esseekokeessa kirjoitustaito. Kokeet järjestetään eri päivinä: esimerkiksi tänä

Lisätiedot