Mäntsälän lukion opinto-opas SISÄLLYSLUETTELO

Transkriptio

1 Mäntsälän lukion opinto-opas SISÄLLYSLUETTELO Lukuvuoden aluksi 2 Lukion tehtävä, arvoperusta ja toiminta-ajatus 3 Järjestyssäännöt 4 Opetuksen järjestelyt 5 Opintojen hyväksilukeminen 5 Opiskelijan opinto-ohjelman suunnittelu 6 Kurssien suositeltava suoritusjärjestys 7 Tuntijako 8 Soveltavat kurssit 9 Kurssitarjotin 10 Kurssitarjottimen ja tuntikaavion lukuohjeita 11 Tuntikaavio 12 Kurssitarjottimen ainekoodit 12 Koejärjestelyt ja kurssipalaute 13 Ylioppilastutkinto 14 Opetussuunnitelman mukaiset pakolliset ja syventävät kurssit 15 Opetussuunnitelman mukaiset soveltavat kurssit 50 Lukiodiplomit 55 Opiskelijan arviointi 56 Oppi- ja harjoituskirjat 64 Lukiosta lyhyesti 68 Lukion henkilökunta 70 Lukion opiskelijat ryhmänohjaajineen 71 Kalenteri 75 Opiskelukustannukset ja opintotuki 85 Opiskelijahuolto ja terveydenhoito 85 Poissaolot ja poissaoloselvitykset 88 Kurssitarjotin

2 LUKUVUODEN ALUKSI Kun aloitamme lukuvuotta , niin Mäntsälän lukion opiskelijamäärä on joka tapauksessa lukion yli 50-vuotisen historian suurin. 300 opiskelijan raja saattaa rikkoutua. Tilojen käytön ja koulutyön sujumisen suhteen ennätyksellisen korkea opiskelijamäärä ei aiheuta ongelmia, kunhan vain koulun ylläpitäjän, Mäntsälän kunnan, taloudelliset rahkeet kestävät. Lukuvuosi jätti meille hyvän perinnön uutta lukuvuotta ajatellen. Yhdessä ponnistellen saavutimme ja osin ylitimmekin ne vaativat tavoitteet, joita meille oli asetettu ja joita olimme itsellemme asettaneet. Meidän ei kuitenkaan sovi jäädä paikoilleen ihailemaan edellisen lukuvuoden saavutuksia. Mutta meidän ei myöskään tarvitse yrittää mitään suurta harppausta, vaan riittää, että etenemme yhdessä edelleen oikeaan suuntaan lyhyin varmoin askelin. Lukionkäyntiä voi hyvin verrata maratonjuoksuun: tavoite on selvä, pitää sitkeästi edetä tavoitteen suuntaan, muitakin osanottajia on mukana, kannattaa kuunnella tarkkaan valmentajan ja huoltajien neuvoja, kannustajia on harvakseen, periksi ei pidä antaa ja koko ajan oppii itsestään ja ympäristöstään yhä enemmän. Mäntsälän lukion toiminta-ajatuksen mukaisesti tulemme alkavanakin lukuvuonna tekemään paljon kansainvälistä yhteistyötä. Menossa on Comenius -projekti puolalaisen Zespól Szkól Spolecznych -lukion kanssa. Muutaman opiskelijan muodostamien ryhmien opiskelijavaihdot useampaan muuhun maahan jatkuvat, kohdemaina ovat ainakin Ranska ja Saksa. Peräti seitsemän opiskelijaa palaa vaihto-oppilasvuotensa jälkeen takaisin jatkamaan suomalaisia lukioopintojaan kouluumme ja neljä opiskelijaamme puolestaan on aloittamassa vaihtooppilasvuotensa muualla. Meillä täällä on espanjalainen vaihto-oppilas Laia Grifell Guàrdia ja muutaman päivän päästä lukuvuoden alkamisesta meille tulee pariksi kuukaudeksi japanilainen opetusharjoittelija Yuka Goto. Opiskelijakunnan hallituksen painoarvoa pyritään kasvattamaan entisestään kahdellakin muutoksella. Ensinnäkin opiskelijakunnan sääntöjä muutetaan niin, että hallitus valitaan kalenterivuodeksi kerrallaan suljetuin äänestyslipuin suoritetuissa opiskelijakunnan vaaleissa. Ensimmäisissä järjestettävissä vaaleissa valitaan opiskelijakunnan hallitus kalenterivuodeksi Toinen muutos on se, että opiskelijakunnan hallituksen mielipide lukion asioihin yritetään saada mahdollisimman lyhyttä reittiä koulun johdon tietoon. Sen takia lukion koordinaatioryhmän lukuvuonna muodostavat rehtori, apulaisrehtori, opinto-ohjaaja ja opiskelijakunnan ohjaava opettaja. Uusi lukuvuosi merkitsee myös uusia hallinto-ohjelmia ja uutta koulusihteeriä. Primus- ja Wilma- ohjelmat korvaavat aiemmat käytössämme olleet ohjelmat. Ja Noora Ahti astuu pitkän päivätyön tehneen koulusihteerin Riitta Gaddin suuriin saappaisiin. Säädösten mukaisesti lukion lukuvuosi päättyy viikon 22 lauantaina. Alkavana lukuvuonna tuo päättymispäivä on myöhimmillään eli Myöhäinen päättymispäivä antaa mahdollisuuden viikon syyslomaan, varhaiseen joululoman alkamiseen, vapaapäivään helatorstain jälkeisenä perjantaina ja siihen, ettei ole lauantaikoulupäiviä. Toivotan kaikille menestyksellistä lukuvuotta Teuvo Mäkinen rehtori 2

3 LUKION TEHTÄVÄ, ARVOPERUSTA JA TOIMINTA-AJATUS Lukion tehtävä Lukio jatkaa perusopetuksen opetus- ja kasvatustehtävää. Lukion tehtävänä on antaa laaja-alainen yleissivistys. Se antaa riittävät valmiudet lukion oppimäärään perustuviin jatko-opintoihin. Lukiossa hankittuja tietoja ja taitoja osoitetaan lukion päättötodistuksella, ylioppilastutkintotodistuksella, lukiodiplomeilla ja vastaavilla muilla näytöillä. Lukio antaa valmiuksia vastata yhteiskunnan ja ympäristön haasteisiin sekä taitoa tarkastella asioita eri näkökulmista. Opiskelijaa ohjataan toimimaan vastuuntuntoisena ja velvollisuuksistaan huolehtivana kansalaisena yhteiskunnassa ja tulevaisuuden työelämässä. Lukio-opetus tukee opiskelijan itsetuntemuksen kehittymistä ja hänen myönteistä kasvuaan aikuisuuteen sekä kannustaa opiskelijaa elinikäiseen oppimiseen ja itsensä jatkuvaan kehittämiseen. Arvoperusta Lukio-opetuksen arvoperusta rakentuu suomalaiseen sivistyshistoriaan, joka on osa pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuriperintöä. Lukiossa kulttuuriperintöä opitaan vaalimaan, arvioimaan ja uudistamaan. Opiskelijoita kasvatetaan suvaitsevaisuuteen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Lukio-opetuksen lähtökohtana on elämän ja ihmisoikeuksien kunnioitus. Lukion sivistysihanteena on pyrkimys totuuteen, inhimillisyyteen ja oikeudenmukaisuuteen. Lukiokoulutus edistää avointa demokratiaa, tasa-arvoa ja hyvinvointia. Opiskelija ymmärretään oman oppimisensa, osaamisensa ja maailmankuvansa rakentajaksi. Käytännössä näihin lähtökohtiin sisältyvät arvot ilmenevät kouluyhteisön jäsenten elämässä: * arvostavana suhtautumisena kaikkiin ihmisiin * hyvinä käytöstapoina * perehtymisenä tieteisiin, taiteisiin ja uskontoihin * itsensä arvostamisena ja kehittämisenä omien kykyjensä ja taipumustensa mukaan * rakentavana ja vastuullisena osallistumisena koko yhteisön toimintaan ja kehittämiseen * hyvinvointia edistävinä elämäntapoina * luonnon ja sen monimuotoisuuden vaalimisena. Toiminta-ajatus Mäntsälän lukio monien mahdollisuuksien lukio on Mäntsälän kunnan ylläpitämä lukio, joka toimii paikkakunnan ja sen nuorison parhaaksi. Kehitämme kilpailukykyistä ja turvallista lukiota yhteistyössä opiskelijoiden ja heidän vanhempiensa kanssa. Vahvistamme omaa kansallista kulttuuriamme ja teemme kansainvälistä yhteistyötä. Toiminnassamme ovat tärkeitä: opiskelijalähtöisyys, aloitteellisuus, ahkeruus, avoimuus ja yhteistyö. 3

4 JÄRJESTYSSÄÄNNÖT Tavoitteet Voimassaolo Opiskelijan velvollisuudet (lukiolaki 25 ) Kouluväen turvallisuuden, terveyden ja viihtyvyyden parantamiseen pyritään osaltaan yhteisesti hyväksyttyjen järjestyssääntöjen noudattamisella. Järjestyssäännöt ovat voimassa koulupäivinä kouluaikana ja muunakin aikana koulun järjestämissä tilaisuuksissa ja retkillä. Opiskelijan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole myönnetty siitä vapautusta. Opiskelijan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti. Säännöt 1) Poissaolo koulusta on sallittua vain hyväksyttävästä syystä. Opiskelija voi etukäteen saada vapautuksen koulunkäynnistä ryhmänohjaajalta enintään kolmeksi päiväksi, rehtorilta sitä pitemmäksi ajaksi. Opiskelija on velvollinen selvittämään poissaolonsa ja niiden syyt jälkikäteen, aina välittömästi palattuaan takaisin kouluun. Selvitys tapahtuu poissaolokirjaa käyttäen. Jos opiskelija ei ole etukäteen saanut lupaa poissaoloon tai hän ei voi osoittaa siihen hyväksyttävää syytä, poissaolo on aiheeton. Aiheettomasti poissaollut opiskelija voidaan jättää arvostelematta. Rehtori voi katsoa lukiosta eronneeksi opiskelijan, joka pätevää syytä ilmoittamatta on poissa koulusta ja jonka opintotavoitteiden saavuttaminen on tästä syystä käynyt kyseenalaiseksi. 2) On noudatettava liikennesääntöjä. 3) Päihteiden hallussapito tai päihteiden vaikutuksen alaisena oleminen on kiellettyä. 4) Tupakointi on kiellettyä. Kurinpito (lukiolaki 26 ) Opiskelijaa, joka rikkoo järjestystä, harjoittaa opinnoissaan vilppiä tai käyttäytyy muuten epäasiallisesti, voidaan kurinpidollisesti rangaista. Kurinpitorangaistuksia ovat kirjallinen varoitus ja opiskelijan erottaminen lukiosta enintään yhdeksi vuodeksi. 4

5 OPETUKSEN JÄRJESTELYT Oppitunnin pituus on 75 minuuttia. Opetusta eri oppiaineissa ja opinto-ohjausta annetaan keskimäärin 22 oppituntia kestävinä kursseina. Opiskelijalle vapaaehtoiset opinnot voivat olla kestoltaan edellä mainittua lyhyempiä tai pitempiä. Opetus koulussamme tapahtuu jaksollisesti, kurssimuotoisesti ja luokattomasti: Käytössä on viisijaksojärjestelmä eli lukuvuosi on jaettu viiteen yhtä pitkään jaksoon. Suurin osa opetuksesta on jaettu oppiaineittain opiskelijoille pakollisiin, valtakunnallisiin syventäviin ja koulukohtaisiin syventäviin kursseihin Osa opetuksesta annetaan koulumme soveltavilla kursseilla, joiden sisältö levittäytyy useamman oppiaineen alueelle. Oppiaineiden kurssit eivät ole sidottuja vuosiluokkiin. Oppiaineissa on silti syytä noudattaa suositeltua suoritusjärjestystä. Opiskelijat jaetaan ohjausryhmiin, joista kutakin ohjaa oma ryhmänohjaajansa. Opiskeluaika riippuu opiskelijan tarpeista, mahdollisuuksista ja kyvykkyydestä sekä hänen opiskelulleen asettamistaan tavoitteista ja suorittamistaan valinnoista. Kuitenkin neljää vuotta pitempään lukio-opiskeluun voi saada rehtorilta luvan vain erityisestä syystä. Lukio-opiskelu on paljolti vuorovaikutusta opiskelijan ja opettajan välillä sekä opiskelijoiden kesken. Sen takia opiskelijalla on velvollisuus osallistua opiskeluun valitsemiensa kurssien oppitunneilla. Rehtori tai hänen määräämänsä opettaja voi kirjallisesta hakemuksesta antaa mahdollisuuden joidenkin kurssien suorittamiseen itsenäisesti opiskellen ja tenttimällä. Lisäksi koulun vuosittaisessa työsuunnitelmassa voidaan määrätä, että jokaisen opiskelijan tulee suorittaa tietyt kurssit tai osia niistä itsenäisesti opiskellen ja tenttien. Opettajalla on menetelmällinen vapaus opetussuunnitelmaa toteuttaessaan. Opettaja valitsee kurssin tavoitteisiin parhaiten sopivat opetusmenetelmät. Opiskelija hankkii kursseilla tarvitsemansa materiaalin itse tai maksaa materiaalin yhteishankinnasta oman osuutensa. OPINTOJEN HYVÄKSILUKEMINEN Lukion opiskelija voi hakemuksesta lukea hyväkseen muussa oppilaitoksessa (esim. ammattiopisto, kansalaisopisto, musiikkiopisto, kesälukio, etälukio, ammattikorkeakoulu, korkeakoulu) lukioaikanaan suorittamiaan opintoja, mikäli ne tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään vastaavat lukion opetussuunnitelman mukaisia opintoja. Opintojen korvaavuudesta päättää rehtori tai hänen määräämänsä opettaja muulta oppilaitokselta saamansa tiedon mukaan. Päätös muualla suoritettavien opintojen mahdollisesta hyväksi lukemisesta tehdään opiskelijan kirjallisesta hakemuksesta ennen mainittujen opintojen aloittamista. Vaihto-opiskelijoilla on oikeus saada korvaavuuksia vaihto-opiskelijavuonna suorittamistaan opinnoista. Ulkomailla suoritetut opinnot voidaan lukea hyväksi pakollisiksi, syventäviksi tai soveltaviksi kursseiksi. Mikäli opinnot luetaan hyväksi pakollisiin tai syventäviin kursseihin, annetaan niistä numeroarvosana. Hyväksi luettavat suoritukset perustuvat oppilaitoksen antamaan arviointiin ja kurssikuvauksiin. Arvosanan määrittelyn tueksi voidaan tarvittaessa edellyttää lisänäyttöjä. 5

6 OPISKELIJAN OPINTO-OHJELMAN SUUNNITTELU Lukio on nuorisoasteen koulu, jonka tarkoituksena on antaa yleissivistävää opetusta ja valmistaa opiskelijaa jatko-opintoihin. Lukion koulutyö päättyy päättötodistuksen saamiseen ja ylioppilastutkinnon suorittamiseen. Päättötodistuksen ja ylioppilastutkintotodistuksen saaminen edellyttää pitkäjänteistä ja suunnitelmallista opiskelua. Opinto-ohjelmansa suunnittelun onnistumiseksi opiskelijan kannattaa sen takia tutustua myös ylioppilastutkintoa koskeviin perusasioihin (katso sivu 14). Päättötodistuksen saaminen edellyttää vähintään 75 kurssin suorittamista, joista pakollisia kursseja on ja syventäviä kursseja vähintään 10. Loput kurssit 75:stä voivat olla pakollisia, syventäviä tai soveltavia kursseja. Ylioppilastutkinto edellyttää hyväksytyn arvosanan saamista pakollisissa kokeissa. Pakollisia kursseja sisältävissä oppimäärissä keskenään vaihtoehtoisia ovat pitkä matematiikka ja lyhyt matematiikka sekä uskonto ja elämänkatsomustieto. Ev.lut.kirkkoon kuuluva opiskelija osallistuu oman uskontonsa mukaiseen opetukseen. Opiskelija, joka ei kuulu ev.lut.kirkkoon, voi halutessaan osallistua ev.lut.uskonnon opetukseen. Uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumaton opiskelija, joka ei osallistu ev.lut.uskonnon opetukseen, opiskelee elämänkatsomustietoa. Uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluva opiskelija, jolle ei järjestetä hänen oman uskontonsa opetusta, voi opiskella pyynnöstään elämänkatsomustietoa. Taideaineita, musiikkia ja kuvataidetta, tulee jokaisen opiskelijan opiskella yhteensä kolme pakollista kurssia, valintansa mukaan kaksi pakollista kurssia toista ja yksi pakollinen kurssi toista taideainetta. Lisäksi lukion opiskelija voi lukea hyväkseen muussa oppilaitoksessa suorittamiaan opintoja, mikäli ne tavoitteiltaan vastaavat korvattavia opetussuunnitelman mukaisia opintoja. Korvaavuudesta päättää rehtori tai hänen määräämänsä opettaja muulta oppilaitokselta saamansa tiedon perusteella. Lukioon hakiessaan opiskelija valitsee valintalomakkeelta ne kurssit, jotka aikoo lukioaikanaan suorittaa. Seuraavan lukuvuoden opinto-ohjelmansa opiskelija valitsee kurssitarjottimelta kevätlukukauden päättyessä. Jos olosuhteet muuttuvat, on opiskelijan tarkistettava valintojaan. Luokaton lukio perustuu ajatukseen, että opiskelija huolehtii itse opintosuunnitelmansa toteutumisesta ja ryhtyy heti toimeen, kun muutosta tarvitaan. 6

7 KURSSIEN SUOSITELTAVA SUORITUSJÄRJESTYS Pakolliset kurssit tummennettu, koulukohtaiset syventävät kurssit suluissa Oppiaine 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi Äidinkieli ja kirjallisuus 1 (10) 2 3 (11) Englannin kieli A (10) (11) (11) (10) (9) 7 (9) 8 Saksan kieli A Ranskan kieli A Ruotsin kieli B1 1 2 (10) (9) 6 7 (8) (9) Saksan kieli B2/B Ranskan kieli B2/B Espanjan kieli B2/B Venäjän kieli B2/B Matematiikka, lyhyt (9) (10) Matematiikka, pitkä (14) (17*) (15) (16) Biologia (6) Maantiede (5) Fysiikka (10) (10) 7 8 (9) (10) Kemia (6) Uskonto, ev.lut (6) 5 (6) Uskonto, ort Elämänkatsomustieto Filosofia Psykologia (6) 4 5 (6) Historia (7) (8) Yhteiskuntaoppi Terveystieto Liikunta 1 ( ) ( ) 5 ( ***) Musiikki** kuoro kuoro (6) kuoro Kuvataide** ( ) 2345 ( ) 345( ) Opinto-ohjaus * Pitkän matematiikan kurssi 17 ja lyhyen matematiikan kurssi 7 (talousmatematiikka) ovat sama kurssi ** Musiikissa ja kuvataiteessa on suoritettava yhteensä vähintään kolme pakollista kurssia *** Liikunnan kurssi 12 on diplomikurssi. Kurssin voi valita vasta abiturientti-vuonna, mutta kurssille ei pääse, ellei ole aloittanut portfolion keräämistä lukio-opintojen alusta. Ohjeet portfoliosta saat lukio-opintojen alussa. 7

8 OPETUSSUUNNITELMAN MUKAINEN TUNTIJAKO Oppiaineet Pakolliset kurssit Syventävät valtakunnalliset kurssit Syventävät koulukohtaiset kurssit* Äidinkieli ja kirjallisuus Englannin kieli A Saksan kieli A2 8 Ranskan kieli A2 8 Ruotsin kieli B Saksan kieli B2/B3 8* Ranskan kieli B2/B3 8* Espanjan kieli B2/B3 8* Venäjän kieli B2/B3 8* Matematiikka, lyhyt Matematiikka. pitkä Biologia Maantiede Fysiikka Kemia Uskonto, ev.lut Uskonto, ort. 3* 2* Elämänkatsomustieto 3* 2* Filosofia 1 3 Psykologia Historia Yhteiskuntaoppi Terveystieto Liikunta 2 3* 7 Musiikki 1/2 3* 1 Kuvataide 1/2 3* 6 Opinto-ohjaus 1 1* * kurssien opetuksen toteutumisesta päätetään lukuvuosittain työsuunnitelman teon yhteydessä sen mukaan, mitkä ovat ko. opetukseen ilmoittautuneiden opiskelijoiden määrät ja käytettävissä olevat resurssit 8

9 SOVELTAVAT KURSSIT* Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys Opiskelijakunnassa toimiminen Tutorkurssi Vapaaehtoistyö Yhdyskuntasuunnittelun kurssi Yrittäjyyskurssi Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus Bändi / laulukurssi Comenius 3 (projektiin osallistuneille) Comenius 4 (projektiin osallistuneille) Kuoro Käsityö 1 Käsityö 2 Käsityö 3 Opiskelijavaihto 1 Opiskelijavaihto 2 Teknologia ja yhteiskunta Biologian ja kemian laborointikurssi Ohjelmointi Tietotekniikan alkeet Tietotekniikan perusteet Tietotekniikan A-ajokortti Tietotekniikan syvennetty käyttö Viestintä- ja mediaosaaminen Ilmaisutaito Kotisivut nettiin! * kurssien opetuksen toteutumisesta päätetään lukuvuosittain työsuunnitelman teon yhteydessä sen mukaan, mitkä ovat ko. opetukseen ilmoittautuneiden opiskelijoiden määrät ja käytettävissä olevat resurssit 8

10 Mäntsälän lukion opinto-opas Kurssitarjotin 1. JAKSO MA142 MB92 SB1# RB1# VB1# GE14 LI14 AI34 AI63 RU34 RU63 MB102 FI2# 2. AI14 EN14 RA1# MB91 PS14 EN73 RU92 MA6# BI24 PS4# HI33 TT22 3. AI103 FY14 UE14 HI14 EN44 RA5# MA10# MB8# YH23 TT21 4. EN13 FY13 BI14 UE13 AI33 AI62 EN43 RU82 SA72 RB7# KE22 HI5# 5. AI13 SA1# MA12 UE12 HI13 AI61 EN102 RU33 RU72 FY7# KE21 BI4# 6. ES1# MA11 BI13 KU14 MU14 EN112 UE33 HI6# LI24 7. MA141 ES7# GE5# KU4# MU3# 8. LI10# 2.JAKSO EN12 GE13 PS13 LI13 AI32 AI83 EN72 KE3# YH4# 2. AI12 VB2# BI12 UE11 PS12 EN83 RU32 RU62 FY8# MB42 YH3# HI32 TT32 3. AI11 SA2# RA2# FY12 HI12 AI44 EN71 RU44 RU91 PS5# HI31 TT31 4. EN11 RU14 MB13 FY11 AI31 AI82 SB7# MA7# KE5# PS32 FI3# 5. RU13 MA22 MB12 YH14 AI81 EN42 EN82 RU31 MB41 FY4# BI5# UE5# 6. MA21 UE24 KU13 MU13 EN41 SA5# ES4# MA13# BI23 LI23 7. ES2# MB11 MU12 LI8# FY10# BKL# KU5# 8. KU8# LI5# 3. JAKSO EN24 KE14 GE12 HI11 AI43 EN81 PS6# LI6# 2. AI24 EN23 MA32 BI11 AI93 EN93 RU43 MB53 MB52 YH5# HI43 TT42 3. AI102 RU12 PS23 HI24 AI42 EN54 RB8# RU81 SB8# MB72 BI6# HI8# TT41 4. RU11 MB23 GE11 PS11 AI92 EN92 RU71 MA12# MB51 UE32 FI4# 5. EN22 MB22 UE23 YH13 EN53 EN91 RU42 MA15# MB101 GE24 6. SB2# RB2# MA31 KU12 MU11 LI12 AI91 EN52 RU41 FY9# MB71 BI22 UE6# 7. MB21 KU11 ES8# KE6# 8. LI4# 4. JAKSO RU24 FY22 FI14 TT14 RU54 MA8# GE23 2. AI23 EN34 RA3# FY21 TT13 AI54 RU53 HI42 3. RU23 EN21 SA3# MA42 YH12 EN64 FY5# BI21 HI41 4. RU22 MA112 KE13 PS22 FI13 EN63 RU52 BI32 5. AI101 MA41 KE12 HI23 EN51 SA6# RA6# GE22 UE31 6. SB3# ES3# VB3#/ MB33 KU22 MU22 AI41 AI11# PS31 LI22 7. ITA# ES5# MB62 KU6# LI21 8. BÄN# LI32 5. JAKSO AI22 EN101 EN11 KE11 FI12 RU51 FY6# GE21 LI7# 2. AI21 EN33 RA4# FY32 HI22 TT12 AI53 EN62 UE4# YH22 3. RU21 MA111 FY31 UE21 HI21 TT11 AI7# EN61 RA71 GE3# 4. EN32 SA4# RB3#/ MB32 UE22 FI11 AI52 RU61 MA9# 5. EN31 MA52 PS21 YH11 AI51 KE4# BI31 6. RU10# MA51 KU21 MU21 LI11# SA71 MB61 GE4# YH21 7. MB31 ES6# KU3# MU5# 8. LI31 Pitkän matematiikan opiskelija voi suorittaa kurssin MA17 suorittamalla kurssin MB7. Vain itsenäisesti, verkkokurssina tai tuntikaavioon merkitsemättömänä aikana opiskeltavissa olevat kurssit: RA8, SA8, KU11, LI12, OP, UO 2-3, ET 1-5, AT 1-4, COM 3-4, KOT, KUO, KÄ 1-3, OHJ, OPI, OPV 1-2, TUT JA VAP. Opinto-ohjauksen luokkatuntien paikat ja ryhmät ilmoitetaan ennen kunkin jakson alkua. Aloittavilla on opinto-ohjauksen luokkatunteja 1. jaksossa 5 tuntia / ryhmä ja 4. jaksossa 1 tunti / ryhmä. Jatkavilla on luokkatunteja 4. ja 5. jaksossa yhteensä 6 tuntia / ryhmä ja lisäksi vierailupäivä 4. jaksossa. Abiturienteilla on luokkatunteja 2. jaksossa 1 tunti / ryhmä ja 3. jaksossa 5 tuntia / ryhmä ja lisäksi tulevaisuuspäivä 4. jakson alussa. 10

11 Mäntsälän lukion opinto-opas KURSSITARJOTTIMEN JA TUNTIKAAVION LUKUOHJEITA kurssitarjottimen jokaisen jakson kohdalla on kurssien paikkanumerot 1-8 tuntikaavioon sijoittamista varten kurssit on merkitty kunkin paikkanumeron kohdalle kolmeen lohkoon; vasemmanpuoleisessa lohkossa on lähinnä aloittaville opiskelijoille suunnattuja kursseja, oikeanpuoleisessa lähinnä jatkaville ja päättäville opiskelijoille suunnattuja kursseja aloittava opiskelija valitsee kurssinsa lähes poikkeuksetta vasemmasta lohkosta ja keskeltä jatkava opiskelija valitsee suurimman osan kursseistaan oikeasta lohkosta, kuitenkin tarvittaessa myös vasemmasta lohkosta päättävä opiskelija (abiturientti) valitsee kurssinsa pääsääntöisesti oikeasta lohkosta, kuitenkin tarvittaessa myös vasemmasta lohkosta kunkin kurssin koodi kurssitarjottimella muodostuu ainekoodista, kurssin järjestysnumerosta ja ryhmänumerosta, esim. merkintä MA11 tarkoittaa pitkän matematiikan 1.kurssin 1.ryhmää. saman kurssin ryhmät on merkitty tarjottimelle isoimmasta ryhmänumerosta alkaen, esim. EN14, EN13, EN12 ja EN11 kurssitarjottimen merkintä # ryhmänumeron paikalla tarkoittaa kurssin ainoaa opiskeluryhmää (1.ryhmää), esim. merkintä MA12# tarkoittaa pitkän matematiikan kurssin 12 ainoaa ryhmää tuntikaaviosta on nähtävissä, miten kurssin oppitunnit sijoittuvat eri viikonpäiville ja oppitunneille, esim. paikkanumerolle 4 sijoitetun kurssin EN13 oppitunnit ovat 1. jaksossa tiistaisin klo , keskiviikkoisin klo ja perjantaisin klo Koeviikoilla on omat lukujärjestyksensä. 11

12 Mäntsälän lukion opinto-opas TUNTIKAAVIO MA TI KE TO PE * * sisältää 30 minuutin mittaisen porrastetun lounastauon KURSSITARJOTTIMEN AINEKOODIT Pakolliset ja syventävät kurssit AI = Äidinkieli ja kirjallisuus, EN = Englanti, A1-kieli, RU = Ruotsi, B1-kieli, SA = Saksa, A2-kieli, SB = Saksa, B2/B3-kieli, RA = Ranska, A2-kieli, RB = Ranska, B2/B3-kieli, ES = Espanja, B2/B3-kieli, VB = Venäjä, B2/B3-kieli, MA = Pitkä matematiikka, MB = Lyhyt matematiikka, BI = Biologia, GE = Maantiede, FY = Fysiikka, KE = Kemia, UE = Uskonto, ev.lut., UO = Uskonto, ort., ET = Elämänkatsomustieto, FI = Filosofia, PS = Psykologia, HI = Historia, YH = Yhteiskuntaoppi, TT = Terveystieto, LI = Liikunta, MU = Musiikki, KU = Kuvataide ja OP = Opinto-ohjaus Soveltavat kurssit AT1 = Tietotekniikan alkeet, AT2 = Tietotekniikan perusteet, AT3 = Tietotekniikan A-ajokortti, AT4 = Tietotekniikan syvennetty käyttö, BKL = Biologian ja kemian laborointikurssi, BÄN = bändi/laulukurssi, COM3 = Comenius-kurssi 3, COM4 = Comenius-kurssi 4, ITA = Ilmaisutaito, KOT = Kotisivut nettiin!, KUO = Kuoro, KÄ1 = Käsityö 1, KÄ2 = Käsityö 2, KÄ3 = Käsityö 3, OHJ = Ohjelmointi, OPI = Opiskelijakunnassa toimiminen, OPV1 = Opiskelijavaihto 1, OPV2 = Opiskelijavaihto 2, TUT = Tutorkurssi, VAP = Vapaaehtoistyö, YHT = Yhteiskuntasuunnittelun kurssi, YRI = Yrittäjyyskurssi 12

13 KOEJÄRJESTELYT JA KURSSIPALAUTE Koeviikko Jokaisen jakson lopussa on koeviikko, jolle on oma lukujärjestyksensä. Koeviikon lukujärjestys on voimassa jakson seitsemänä viimeisenä koulupäivänä. Tuntikaaviopaikan 7 harvat kokeet järjestetään koeviikon ensimmäisenä päivänä klo Muina koepäivinä päivittäinen koeaika on klo Jos oppiaineessa ei tarvita koetta lainkaan tai kokeen pituus on lyhyempi kuin varattu koeaika, niin varattua koeaikaa käytetään opiskeluun opettajan ilmoittamalla tavalla. Koetta edeltävänä päivänä pidetään ko. oppiaineen oppitunti klo Opettaja ilmoittaa näiden tuntien sisällöstä. Tavallisimmin nämä tunnit käytetään kertaukseen ja kokeeseen valmistautumiseen, mutta joskus saatetaan näillä tunneilla käsitellä uuttakin asiaa tai voidaan pitää esimerkiksi kuuntelukoe. Ruokailu on koeviikolla klo ilman porrastusta, koeviikon ensimmäistä päivää lukuun ottamatta. Koeviikko päättyy jonkin teeman pohjalta pidettävään yhteistilaisuuteen. Kokeiden palautus Opettaja ilmoittaa opetusryhmänsä opiskelijoille viimeistään koetta edeltävän päivän kertaustunnilla tai hyvissä ajoin ennen palauttamista koulun kotisivuilla, milloin ja missä hän palauttaa koesuoritukset korjattuna ja arvosteltuna. Opettajien vastaanotot Opettajalla, jonka opetusvelvollisuus täyttyy lukion tunneista, on jokaisessa jaksossa muina viikkoina kuin koeviikkoina 30 minuutin yhtenäinen viikoittainen vastaanottoaika, josta osa on välitunnin aikana. Opettajien vastaanottoajat ja -paikat jakson aikana kerätään lukion kotisivuille. Ne opettajat, joilla opetusvelvollisuus ei täyty lukion tunneista, ilmoittavat, milloin ja miten he ovat jakson aikana helpoimmin opiskelijoiden tavoitettavissa. Vastaanottoajan käyttö perustuu opiskelijoiden ja opettajien aktiivisuudelle. Opiskelija tulee opettajan vastaanotolle kysymään tai selvittämään asiaansa. Opettaja puolestaan kutsuu vastaanotolleen sellaisia opiskelijoita, joiden kanssa asioita on syytä selvittää. Uusintakuulustelut Opiskelija voi uusintakuulustelukerralla ilmoittautua minkä tahansa yhden hylätyn kurssin kuulusteluun. Lisäksi jokaisella on niin halutessaan oikeus osallistua yhden, minkä tahansa aiemmin suorittamansa kurssin uusintakuulusteluun elokuun ja tammikuun uusintakuulustelussa siitä riippumatta, onko kurssiarvosana hyväksytty vai hylätty. Opiskelija ilmoittautuu uusintakuulusteluun sähköisesti määräaikaan mennessä. Ilmoittautuminen on sitova. Koeaikaa uusintakuulusteluissa on 2 h 45 min. 13

14 YLIOPPILASTUTKINTO Ylioppilastutkinto järjestetään kahdesti vuodessa yhtäaikaa koko maassa. Lukion opiskelija osallistuu ylioppilastutkintoon suorittaakseen tutkinnon. Tutkintoon osallistuminen edellyttää, että opiskelija on opiskellut ennen kokeeseen osallistumistaan vähintään asianomaisen oppiaineen pakolliset kurssit. Kokeiden tehtävät laaditaan asianomaisten oppiaineiden pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien oppimäärien mukaan. Ylioppilastutkintoon kuuluu vähintään neljä koetta. Äidinkielessä ja kirjallisuudessa järjestettävä koe on kaikille pakollinen, kolme muuta pakollista koetta kokelas valitsee ryhmästä, johon kuuluvat toisen kotimaisen kielen koe, vieraan kielen koe, matematiikan koe ja reaaliaineissa järjestettävä koe. Kokelas voi osallistua yhtenä koepäivänä vain yhden reaaliaineen kokeeseen. Siten kokelas voi suorittaa yhdellä tutkintokerralla enintään kaksi reaaliaineen koetta. Matematiikassa, toisessa kotimaisessa kielessä ja vieraissa kielissä järjestetään vaativuudeltaan kahden eri tason mukaiset kokeet. Kokelas saa valita, kumman tason kokeeseen hän missäkin oppiaineessa osallistuu. Vähintään yhdessä pakollisessa oppiaineessa ylioppilastutkintoa suorittavan kokelaan tulee suorittaa vaativampi koe. Ylioppilastutkinto tulee suorittaa enintään kolmena peräkkäisenä tutkintokertana. Hylätty pakollinen koe saadaan uusia kaksi kertaa kokeen tutkintokertaa välittömästi seuraavan kolmen tutkintokerran aikana. Hyväksytty koe saadaan uusia yhden kerran. Ylioppilastutkintoa voidaan myöhemmin myös täydentää. Kokeet tarkastaa ja arvostelee valmistavasti lukion asianomaisen aineen opettaja ja lopullisesti ylioppilastutkintolautakunta. Kokeista annettavat arvosanat ovat laudatur (l), eximia cum laude approbatur (e), magna cum laude approbatur (m), cum laude approbatur (c), lubenter approbatur (b), approbatur (a) ja improbatur (i). Improbatur on ainoa hylätty arvosana. Ylioppilaskokelaalle, joka on hyväksytysti suorittanut pakolliset kokeet ja jolle annetaan lukion päättötodistus, annetaan ylioppilastutkintotodistus. Opinto-ohjelmaansa suunnitellessaan opiskelijan kannattaa samalla suunnitella ylioppilastutkinnon suorittamisaikatauluaan. Opinto-ohjaaja, rehtori ja muut opettajat antavat auliisti tietoa ja suunnitteluapua ylioppilastutkintoakin koskevissa asioissa. Ylioppilastutkintoon ilmoittaudutaan kirjallisesti ao. lomakkeita käyttäen. Kevään tutkintoon ilmoittautuminen päättyy ja syksyn tutkintoon Ylioppilastutkinnon kokeet ovat maksullisia. Perusmaksu osallistumisesta ylioppilastutkintoon maksetaan jokaiselta tutkintokerralta. Lisäksi maksetaan koekohtaiset maksut. Lisää tietoa ylioppilastutkinnosta löytyy ylioppilastutkintolautakunnan kotisivuilta osoitteesta 14

15 OPETUSSUUNNITELMAN MUKAISET PAKOLLISET JA SYVENTÄVÄT KURSSIT OPPIAINEITTAIN ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Kursseilla toteutetaan aineen sisäistä integraatiota, joten lukeminen, kirjoittaminen, puheviestintä, kieli, kirjallisuus ja media kytkeytyvät jokaisen kurssin tavoitteisiin ja sisältöihin. Suositeltava suoritusjärjestys: ks. sivu 7 PAKOLLISET KURSSIT Kieli, tekstit ja vuorovaikutus Kurssi tutustuttaa työtapoihin ja vankentaa lukio-opiskelussa tarpeellisia perusvalmiuksia: keskustelu-, luku- ja kirjoitustaitoa. Luetaan pari romaania. Harjoitellaan aineistoista kirjoittamista ja aloitetaan omatoiminen kielenhuolto. 2. Tekstien rakenteita ja merkityksiä Kurssilla harjoitellaan kirjoittamista prosessina: tarkoituksenmukaisen aineksen hakemista, kriittistä valikointia ja hyödyntämistä omassa tekstissä. Jatketaan kielenhuollon opiskelua ja luetaan pari romaania. 3. Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa Kurssilla perehdytään runoihin, novelleihin ja näytelmiin, joita käsitellään suullisesti ja kirjallisesti. Kielenhuollossa syvennytään erityisesti välimerkkeihin. 4. Tekstit ja vaikuttaminen Kurssilla opetellaan lukemaan ja kirjoittamaan mielipidetekstejä ja pitämään vaikuttamaan pyrkiviä puheenvuoroja. Luetaan pari aihepiiriin liittyvää romaania, joista kirjoitetaan ja keskustellaan. Kielenhuollossa paneudutaan täsmällisiin viittaussuhteisiin. 5. Teksti, tyyli ja konteksti Kurssilla tehdään tyyliportfolio, kirjoitetaan esseitä, opiskellaan länsimaisen kirjallisuuden historiaa ja luetaan pari klassikkoteosta. Kielenhuollossa harjoitellaan hyvää asiatyyliä. 6. Kieli, kirjallisuus ja identiteetti Kurssilla saadaan yleiskuva suomen kielestä ja suomalaisen kirjallisuuden vaiheista sekä pohditaan omaa ja kansallista identiteettiä. Kurssi on kokoava, joten sillä vahvistetaan aiemmin opittuja taitoja. Kerrataan kielenhuoltoa. Luetaan pari kotimaista klassikkoteosta. 15

16 VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT Puheviestinnän taitojen syventäminen Kurssilla syvennetään tietoja vuorovaikutuksen luonteesta ja puhekulttuurista. Kehitetään puhumisrohkeutta ja ilmaisuvarmuutta sekä esiintymis- ja ryhmätaitoja. 8. Tekstitaitojen syventäminen Kurssilla vahvistetaan taitoa lukea analyyttisesti ja kriittisesti erilaisia tekstejä. Harjoitellaan sisällöltään, rakenteeltaan ja tyyliltään ehyiden vastausten ja esseiden kirjoittamista eli valmistaudutaan äidinkielen ja kirjallisuuden ylioppilaskokeeseen. 9. Kirjoittaminen ja nykykulttuuri Kurssilla keskitytään median ajankohtaisaiheisiin ja uusimpaan kaunokirjallisuuteen, joihin otetaan kantaa kirjoittaen ja puhuen. Tavoitteena on kulttuurisen lukutaidon syveneminen ja kirjallisen ilmaisun kypsyminen lukion päättötason vaatimuksia vastaaviksi. KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT KURSSIT Kielentuntemuksen kertauskurssi Kurssilla kerrataan ja syvennetään tietoja kieliopista ja suomen kielestä. Tavoitteena on hallita sekä lukion äidinkielen että vieraiden kielten opiskelussa tarvittavat kieliopin käsitteet. 11. Kirjallisuuden genrekurssi Kurssilla syvennytään lukien ja kirjoittaen muutamiin yhteisesti sovittuihin kaunokirjallisuuden lajeihin. VIERAAT KIELET Lukiossamme voi opiskella seuraavia vieraita kieliä: A1-englanti (peruskoulun 3. luokalta alkanut kieli) A2-saksa, ranska B1-ruotsi B2-saksa, ranska, espanja B3-saksa, ranska, espanja, venäjä 16 (peruskoulun 5. luokalta alkanut kieli) (peruskoulun 7. luokalta alkanut kieli) (peruskoulun 8. luokalta alkanut kieli) (lukiossa alkava kieli) Vieraiden kielten opetuksen tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon tasot (tarkemmat kuvaukset löytyvät lukion opetussuunnitelman liitteestä Kielitaitotasot) seuraavasti: Kieli ja oppimäärä Kuullun Puhuminen Tekstin Kirjoittaminen ymmärtäminen ymmärtäminen Englanti A B2.1 B2.1 B2.1 B2.1 Muut kielet A B1.1-B1.2 B1.1 B1.2 B1.1-B1.2 Ruotsi B1 B1.2 B1.1 B1.2 B1.1 Muut kielet B2 A2.2 A2.1-A2.2 A2.2-B1.1 A2.1-A2.2 Muut kielet B3 A2.1-A2.2 A2.1 A2.1-A2.2 A2.1

17 Lukion oppimäärän suorittaminen edellyttää vähintään yhtä A-tason kieltä ja yhtä B-tason kieltä, joista jompikumpi on toinen kotimainen. Vieraiden kielten osaaminen kuuluu yleissivistykseen yhä kansainvälistyvämmässä maailmassa. Sekä oman että vieraiden kulttuurien tuntemus ja arvostaminen on osa meidänkin koulumme kieltenopetusta. Espanjan, ranskan, saksan ja venäjän kielen opinnot voi aloittaa alkeista (B3). Espanjan (B2), ranskan ja saksan (A2 tai B2) kielissä voi myös jatkaa jo peruskoulussa aloitettuja opintoja, A2-kielen opiskelijat ensimmäisestä kurssista alkaen, B2- kielten opiskelijat toisesta tai kolmannesta kurssista alkaen (espanja ranska ja saksa). Kielet antavat eri ammateissa ja elämässä tarvittavia valmiuksia. Suppeampikin koulussa saatu kielitaito on huomattava pääoma, jonka pohjalta on helppoa jatkaa myöhemmin. Monipuoliset opetusmenetelmät ja myönteinen opiskeluilmapiiri antavat opiskelijalle mahdollisuuden käyttää kieltä rohkeasti ja aktiivisesti. Tavoitteenamme on vahva suullinen ja kirjallinen kielitaito. Kurssien suorittamisessa noudatetaan kunkin aineen kohdalla annettuja ohjeita. Englannin ja ruotsin kielessä voi erikoistapauksissa hypätä ensimmäisen kurssin yli, mikäli asiasta on sovittu asianomaisen opettajan kanssa etukäteen. Kyseeseen tulevat paluumuuttajat, kyseisessä maassa pitkään asuneet tms. Englannin, ruotsin, espanjan, ranskan ja saksan kielessä on mahdollisuus osallistua ennen päättötodistuksen saamista vapaaehtoiseen suulliseen kielitaidon kokeeseen, josta saa erillisen todistuksen. Muussa oppilaitoksessa suoritettu kielten kurssi korvaa Mäntsälän lukion kielten kurssin, mikäli kurssin korvaavuus on haettu etukäteen erillisellä lomakkeella, kurssi noudattaa valtakunnallista opetussuunnitelmaa, kurssin tuntimäärä vastaa lukion kurssin tuntimäärää, kurssin päätteeksi on kirjallinen koe, johon sisältyy opetussuunnitelman mukaiset asiat (kuullun- ja luetunymmärtäminen, sanasto, rakenteita sekä kirjoitelma) ja kurssikoe arvioidaan numeroin Kurssi, joka ei täytä edellä mainittuja ehtoja (esim. englannin kurssien 1-3 kertaus tai abikertaukset), voidaan kuitenkin laskea opiskelijan kokonaiskurssikertymään ilman varsinaista korvaavuutta. Tässäkin tapauksessa opiskelijan on tehtävä anomus kurssin hyväksymisestä etukäteen. 17

18 ENGLANNIN KIELI A1 Suositeltava suoritusjärjestys: ks. sivu 7 PAKOLLISET KURSSIT Nuori ja hänen maailmansa. Perusrakenteiden kertausta (mm. aikamuodot, ehtolauseet, liitekysymykset, sanajärjestys ja pronomineja). Sanaston kertausta ja laajentamista.ohjausta eri oppimismenetelmien käyttöön; ymmärtävä lukeminen ja ennakointi. Aiheita: positiivinen elämänasenne, vapaa-ajan harrasteet, ihmissuhteet, viestintä. Kirjeen kirjoittaminen. 2. Viestintä ja vapaa-aika Tutustutaan monikulttuuriseen englantia puhuvaan maailmaan. Britti- ja amerikanenglannin eroja. Suomi ulkomaalaisten silmin ja omasta maasta kertominen. Lisää oppimisen työkaluja (mm. skannaus, muistiinpanotekniikka).rakenteet: artikkelin käyttö, substantiivien yksikkö ja monikko, genetiivin käyttö, passiivi, muodollinen subjekti, pronomineja. 3. Opiskelu ja työ Aiheita: nuorten tulevaisuuden haaveet, koulunkäynti ja opiskelu, työelämä ja työnhaku. Tutustumista eri koulujärjestelmiin ja opiskeluolosuhteisiin. Työnhakukirjeen ja CV:n laatiminen. Opiskeluun ja työhön liittyvän sanaston laajentamista, luontevan ääntämisen ja idiomien opiskelua. Rakenteet: adjektiivit, adverbit, epäsuoraesitys, indefiniittipronominit. 4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma Käsitellään yhteiskunnan ilmiöitä laajasti. Käsiteltävien tekstien määrä ja vaikeustaso kasvaa. Aiheita: asuminen, kodittomuus, avioliitto, uskonnon harjoittaminen, kuluttaminen, rikollisuus, lainvalvonta ja politiikka. Luetunymmärtämistä tukevia menetelmiä. Tiivistelmän tekeminen. Harjoitellaan oman mielipiteen esittämistä suullisesti ja kirjallisesti. Rakenteet: vaillinaiset apuverbit, relatiivipronominit, konjunktiot ja sidesanat, paljoussanat, isot alkukirjaimet, sananmuodostusta. 5. Kulttuuri Tutustutaan laaja-alaisesti anglosaksiseen kulttuurielämään muuta maailmaa unohtamatta. Painopiste eri taiteenaloilla kurssin eri osissa, mm. kirjallisuus, musiikki, elokuva, kuvataiteet ja arkkitehtuuri. Kirjoitetaan runsaasti aihepiiriin ja omiin kiinnostuksen kohteisiin liittyen. Luetaan mahdollisuuksien mukaan englanninkielinen romaani. Rakenteet: artikkelin käyttö erisnimien yhteydessä, pilkun käyttö ja lauseenvastikkeet. 6. Tiede, talous ja tekniikka Aiheita mm. luonnontieteet, teknologia, mainonta ja talouselämä. Sanavarastoa ja yhteiskunnallista tuntemusta laajennetaan autenttisten lehtiartikkeleiden kautta. Vaativampien tekstien ymmärtäminen keskeisessä osassa. Kerrataan aiemmin opittuja oppimisstrategioita sekä vahvistetaan suullista viestintää. Kirjoitetaan valituskirje. Rakenteet: infinitiivit ja ing-muodot, prepositiot ajanilmauksissa, numeraalit, etuliitteet sananmuodostuksessa. 18

19 VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT Ympäristö ja me Aihepiirit: sää ja sen ääri-ilmiöt, luonnon monimuotoisuus, vaihtoehtoiset energiamuodot, maanviljely ja yksilön vaikuttamismahdollisuudet kestävään kehitykseen, ympäristönsuojelu. Kurssi valmentaa ylioppilaskirjoituksiin tarjoamalla eri tyyppisiä tekstejä ja vihjeitä päättökokeen eri tehtävämuotoihin. Käydään läpi vanhoja yokirjoitustehtäviä ja -kuunteluita. Rakenteet: kerrataan verbioppia ja sen ongelmakohtia sekä prepositioiden käyttö eri verbien, adjektiivien ja substantiivien yhteydessä. Tiivistelmän teko. 8. Moninainen maailma Kurssi käsittelee laajasti ottaen ihmisten rinnakkaiseloa. Aiheita mm. Intia, oikeudenmukaisuus kaupankäynnissä, maanpuolustus ja sodankäynti. Tekstien tehtävät heijastavat valmistautumista ylioppilaskirjoituksiin. Käydään läpi vanhoja ylioppilastekstejä ja -kuunteluita. Rakenteiden osalta kerrataan artikkelit, yksikkö ja monikko, pronomineja, sanajärjestys, infinitiivi-ja ing-muodot, lauseenvastikkeet ja yhdisteverbit. (Ei ainekirjoitusta. Katso kurssi 9) KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT KURSSIT Write Right Harjoitellaan monipuolisesti kirjoittamista. Kerrataan oikeinkirjoitukseen ja välimerkkeihin liittyviä asioita ja sidesanojen käyttö. Lisäksi voidaan harjoitella ylioppilaskokeen eri tehtävätyyppejä. 10. Englannin keskustelukurssi Kurssin tarkoituksena on kohentaa käytännön kielitaitoa moninaisissa tilanteissa. Opetellaan keskustelutilanteille ominaisia fraaseja, luontevaa ääntämistä ja intonaatiota sekä laajennetaan sanavarastoa. 11. Englannin kurssien 1-3 kertauskurssi Kurssilla kerrataan kurssien 1-3 kielioppia ja sanastoa vaihtelevin työtavoin. Kurssi on tarkoitettu opiskelijoille, jotka ovat saaneet arvosanan 6 tai alemman edellä mainituista kursseista. Ei erillistä oppikirjaa. Kurssin lopuksi on kirjallinen koe. SAKSAN KIELI A2 Suositeltava suoritusjärjestys: ks. sivu 7 VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT Nuori ja hänen maailmansa Kurssilla kerrataan peruskoulussa opittua ja vahvistetaan sanaston ja perusrakenteiden hallintaa opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät jokapäiväiseen elämään ja henkilökohtaiseen kanssakäymiseen ja ihmissuhteisiin, ja kieli on tuttavallista ja epämuodollista. Kurssilla palautetaan mieliin kahden tai useamman 19

20 ihmisen väliseen keskusteluun tarvittavat pelisäännöt, puheen fraasit. Kuuntelu ja puheharjoitusta on runsaasti. 2. Viestintä ja vapaa-aika Kurssilla vahvistetaan ja laajennetaan rakenteiden hallintaa. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät vapaa-aikaan ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Puhe- ja asioimistilanteissa tarvittavaa suullista ilmaisua vankennetaan ja kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen. 3. Opiskelu ja työ Kurssin aihepiirit ja tilanteet liittyvät opiskeluun ja työelämään, ja kurssilla harjoitellaan niille tyypillistä suullista ja kirjallista viestintää. Harjoitetaan myös muodollisten tilanteiden vaatiman kielen ymmärtämistä ja käyttämistä. 4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma Kurssilla painotetaan puhumista ja tekstin ymmärtämistä vaativahkolla tasolla. Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntiin liittyvät tekstit. Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita. Kirjallista ilmaisua harjoitellaan kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. 5. Kulttuuri Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Opiskelijat valmistavat valitsemastaan aiheesta laajahkon tuotoksen ja esittelevät sen suullisesti ryhmälle. Tuotos voi olla sähköisessä muodossa (esim. PowerPoint-esitys, artikkeli ejournalissa tai paperiversio). Kurssin alussa päätetään, onko kurssi portfolio- vai ns. tavallinen kurssi. 6. Tiede, talous ja tekniikka Kurssilla painotetaan vaativan kieliaineksen ymmärtämistä. Aiheina ovat eri tieteenalat, tekniikan saavutukset, viestinnän eri muodot ja talouselämä. Tutustutaan tarkemmin eri lukutekniikoihin ja hiotaan kirjallista ilmaisua kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. 7. Luonto ja kestävä kehitys Kurssi antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä. Lukeminen, kirjoittaminen ja kuuntelu tukevat vaativan aihepiirin omaksumista, kuten myös kielen rakenteiden kertaus. 8. Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen Aihealueita ovat yleismaailmalliset kehityslinjat, ajankohtaiset tapahtumat ja erilaisiin maailmankuviin liittyvät aiheet. Kaikki kielen osa-alueet painottuvat tasapuolisesti. Rakenteiden kertausta. 20

21 RANSKAN KIELI A2 Suositeltava suoritusjärjestys: ks. sivu 7 VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT Nuori ja hänen maailmansa Ensimmäinen kurssi on pitkälti peruskoulun oppimäärää kertaava. Tekstit kytkeytyvät arkipäivän kielenkäyttötilanteisiin ja niitä harjoitellaan niin suullisesti kuin monin kuuntelutehtävin. Kieliopissa keskitytään verbioppiin ja kurssilla kirjoitetaan aihepiiriin liittyvä kirjoitelma. 2. Viestintä ja vapaa-aika Myös toisen kurssin aihepiiri suosii tuttavallissävyisiä tekstejä, jotka liittyvät vapaaajanviettoon ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kuuntelu- ja suullinen harjoittelu on hyvin käytännönläheistä ja kytkeytyy tiiviisti kurssin aihepiiriin. Kieliopissa kerrataan persoonapronominit ja verbin rektio. Kirjoitelman aiheina ovat lyhyet tuttavalliset viestit sekä epävirallinen kirje. 3. Opiskelu ja työ Kurssilla tutustutaan opiskelija- ja työelämään opiskelijoiden ja ammattilaisten omakohtaisten kokemusten kautta. Kurssin kuluessa opit mm. kertomaan suomalaisesta lukiosta ja tutustut ranskalaiseen koulujärjestelmään, laatimaan ansioluettelon ja työnhakukirjeen sekä valmistautumaan työhaastatteluun. Harjaannut myös hoitamaan asioita puhelimessa. Kieliopissa uutta on subjunktiivi, lisäksi keskitytään relatiivipronomineihin, adjektiiveihin sekä adverbeihin. 4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma Kurssin teksteissä tutustutaan nykyranskalaiseen perhe-elämään kahden eri sukupolven silmin. Perinteiden merkitys uskontoja sivuten sekä terveelliset elintavat ovat myös tarkastelun alla. Ranskalaista yhteiskuntaa lähestytään ranskalaisuuden symbolien ja Ranskan historian näkökulmasta. Passiivi, demonstratiivi- ja indefiniittipronominit ovat kurssin keskeisimmät kielioppiasiat. 5. Kulttuuri Lukuvuonna kurssi toteutetaan matkakurssina. Matkan lisäksi kurssin suorittamisen liittyy monipuolista itsenäistä kirjallista tuottamista liittyen ranskankielisen maailman rikkaaseen kulttuuriin. Tutustut myös ranskankieliseen kaunokirjallisuuteen. Kieliopin pääkohdat ovat passé simple verbimuoto, konjunktiot sekä epäsuoran kerronta. 6. Tiede, talous ja tekniikka Kurssin aihepiiri on entistä vaativampi ja etusijalla ovatkin ymmärtämistaidot. Haastavaa materiaalia hyödynnetään tekstinymmärtämisstrategioiden ja sananjohtamisen harjoitteluun kuuntelua, kirjoittamista sekä suullista tuottamista unohtamatta. Aihepiiri on otollinen ajankohtaisen, autenttisen uutismateriaalin käyttöön, raportointi on myös kirjallisen harjoittelun aihe. Kieliopissa keskitytään lauseopillisiin seikkoihin (esim. partisiipit). 21

22 7. Luonto ja kestävä kehitys Aihepiiriä lähestytään luonnonsuojelun sekä vapaaehtoistyön näkökulmista ja sitä laajennetaan tutustumalla Euroopan Unionin toimintaan. Myös tällä kurssilla hyödynnetään eri medioista saatavaa ajankohtaismateriaalia. Kurssilla tehdään ainakin kuvaileva kirjoitelma ja harjoitellaan väittelytaitoa. Kielioppia ryhdytään kertaamaan. 8. Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen Kaikilla kielen osa-alueilla valmentaudutaan päättökokeeseen. Keskeisimmät aihealueet ovat erilaiset maailmankuvat, yleismaailmalliset kehityslinjat sekä tulevaisuudennäkymät. Rakenteiden kertaus jatkuu. RUOTSIN KIELI B1 Suositeltava suoritusjärjestys: ks. sivu 7 PAKOLLISET KURSSIT Koulu ja vapaa-aika Kurssilla paneudutaan nuorten maailmaan ja ajatuksiin itsestään ja toisistaan sekä totutellaan lukion työtapoihin. Aihepiireinä ovat mm. itsestä kertominen, harrastukset ja oman mielenkiinnon kohteet. Kirjoittamista ja kuuntelua harjoitellaan pienimuotoisilla tehtävillä. Vahvojen verbien taivutus testataan kirjallisesti. 2. Arkielämää pohjoismaissa Kurssilla tutustutaan nuorten elämään Pohjoismaissa. Nuoret kertovat mm. tulevaisuudensuunnitelmistaan, pukeutumisesta ja vaatteista, perhe- ja ystävyyssuhteista, kodistaan ja sisustuksesta. Samoja aiheita käsitellään myös kuuntelu- ja kirjoitusharjoituksissa. 3. Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa Kurssilla perehdytään kotimaahan ja sen kulttuuriin eri näkökulmista. Opitaan mm. käyttämään luonto- ja sääilmauksia, kertomaan festivaaleista, tapahtumista ja suomalaisista perinteistä suullisesti ja kirjallisesti. Samoja aihepiirejä esiintyy myös kuunteluharjoituksissa. 4. Elämää yhdessä ja erikseen Kurssin aihepiireinä ovat elämänarvot, ihmissuhteet, eri sukupuolten ja sukupolvien kohtaaminen niin työssä kuin opinnoissa sekä hyvinvointi ja turvallisuus. Perinteisen kirjoitelman ohella harjoitellaan suomenkielisen tiivistelmän laatimista ja kuullunymmärtämisen harjoituksia tehostetaan. 5. Elinympäristömme Kurssilla opitaan kirjallisesti ja suullisesti kertomaan elin- ja työympäristöstä ja sen muutoksista sekä kestävän kehityksen huomioimisesta. Opitaan myös kuvaaman teknologian ja tiedotusvälineiden nopeaa kehitystä ja arvioimaan sen vaikutuksia. Kurssin aikana harjoitellaan ymmärtävää lukemista ja hiotaan kirjallista ilmaisua lyhyiden ohjattujen kirjoitelmien muodossa. 22

23 VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT Kulttuurin tekijöitä ja näkijöitä Kurssilla saadaan vankat perustiedot viidestä pohjoismaasta, myös sen äärialueista. Ihastellaan pohjoismaista luontoa ja kulttuuria, tutustutaan eri taiteenalojen pohjoismaisiin edustajiin ja heidän ajatuksiinsa, eikä urheiluakaan unohdeta. Sanavarasto karttuu monipuolisesti, kun harjoitellaan kertomaan pohjoismaisesta kulttuurista suullisesti ja kirjallisesti. Kuullun- ja luetunymmärtämistä harjoitellaan yo-tehtävien avulla. Kielioppiasioita kerrataan. 7. Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen Kurssin mukana kuljetaan maailmaa ristiin rastiin ja perehdytään opiskelu- ja työelämään. Tarjolla on kiinnostavia henkilökuvia tunnetuista ja tuntemattomistakin ihmisistä, jotka ovat muuttaneet oman elämänsä kulkua tai vaikuttaneet maailmanmenoon kyseenalaistamalla, pohtimalla ja ennakkoluulottomilla visioilla. Käsitevarasto karttuu suullisissa ja kirjallisissa tehtävissä eri kulttuurien ja elämänilmiöiden kautta. Kuullunja luetunymmärtämistä harjoitellaan yo-tehtävien avulla. Kielioppiasioita kerrataan. KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT KURSSIT Ruotsin abitreenit Kurssin tavoitteena on valmistautua ylioppilaskokeeseen. Pääpaino on kirjoitustaidon kehittämisellä ja kurssin aikana kirjoitetaankin monipuolisesti erilaisia tekstejä. Lisäksi harjoitellaan luetun ymmärtämistä sekä sanastoa yo-kokeen tekstien ja opettajan tuoman materiaalin avulla. 9. Ruotsin kielen kielioppikurssi abiturienteille Tavoitteena on kerrata kieliopin pääkohdat ja parantaa niiden hallintaa. 10. Ruotsin kurssien 1-2 kertauskurssi Kurssilla kerrataan kurssien 1-2 kielioppia ja sanastoa vaihtelevin työtavoin. Kurssi on tarkoitettu opiskelijoille, jotka ovat saaneet arvosanan 6 tai alemman edellä mainituista kursseista. Oppimateriaalina käytetään voimassaolevaa kurssi- ja kielioppikirjaa sekä opettajan tuomia lisämateriaaleja. Kurssin lopuksi on kirjallinen koe. SAKSAN KIELI B2/B3 Peruskoulussa saksan kielen opiskelunsa aloittaneet opiskelijat (B2) voivat tulla mukaan B3-kielen 2. tai 3. kurssilta. Suositeltava suoritusjärjestys: ks. sivu 7 VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT Hyvää päivää, hauska tutustua Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään vastaavia asioita keskustelukumppanilta. Aihepiirit kattavat myös perheen ja lähimmät 23

24 ihmissuhteet, ja kurssilla opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista. Kurssilla painotetaan puheviestintää. 2. Näin asiat hoituvat Kurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit. Kurssilla harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa kuten ostoksilla ja käytettäessä esimerkiksi pankki-, posti-, lääkäri-, liikenne-, majoitus- ja ateriointipalveluita. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista. 3. Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisemista ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta. 4. Meillä ja muualla Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan yksinkertaisten viestinnällisten tehtävien avulla. 5. Ennen ja nyt Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. 6. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua. 7. Kulttuuri Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita. Keskeisiä rakenteita kerrataan. Kurssin alussa päätetään, onko kurssi portfolio-kurssi vai ns. tavallinen kurssi. 8. Yhteinen maapallomme Lähtökohtana ovat esimerkiksi oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan sekä maapallon nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti. Keskeisiä rakenteita kerrataan. 24