Turun Weikot ry juniorikeilailu Toimintakäsikirja

Transkriptio

1 1 Turun Weikot ry juniorikeilailu Toimintakäsikirja Versio 2.0

2 2 1. JOHDANTO Toimintakäsikirja kuvaa Turun Weikot Keilailu ry:n toimintaa junioritoiminnan näkökulmasta. Se kertoo jaoston keilailutoiminnasta, toiminnan yleisistä periaatteista ja toimintatavoista. Käsikirjalla selkeytetään ja yhtenäistetään seuran toimintatapoja, määrittämään vastuualueita ja perehdyttämään uudet jäsenet toimintatapoihimme. Käsikirja ei pyri olemaan lopullinen viisaus toimintamme suhteen. Toimintakäsikirjaa tullaan päivittämään tarvittaessa ja sen ajantasaisuudesta vastaa hallitus. KEILAILUSTA HARRASTUKSENA JA KEILAILUN JUNIORITOIMINNASTA Keilailussa varsinainen junioritoiminta on varsin uutta ja keilailu poikkeaa monesta muusta lajista perinteidensä vuoksi monella tavalla. Perinteet ovat toisaalta rasite, mutta toisaalta myös rikkaus. Suomessa keilailu on alun perin ollut miesten ja ylemmän keskiluokan harrastus. 80- ja 90-luvulla työpaikkaporukoiden keilailu yleistyi, mikä muokkasi lajin harrastajakuntaa ja 90-luvun laman jälkeen viihdekeilailu on ollut nopeimmin kasvava ryhmä. Kaikki nämä aikakaudet ovat jättäneet lajiin jälkensä. Suomalainen keilailu verrattuna muiden maiden keilailun harrastetoimintaan on myös hyvin kilpailupainotteista. Tämä on ollut merkittävä tekijä suomalaisten keilaajien menestyksen taustalla kansainvälisillä keilailuareenoilla. Keilailun etikettisäännöt erityisesti kilpailuissa ovat edelleen tärkeät oppia, jotta tulee hyväksytyksi keilailuyhteisöön. Keilailun tärkein etikettisääntö on suoritusrauhan antaminen kilpailijalle. Suoritusrauha tarkoittaa kaikkea rauhallista ja maltillista käyttäytymistä ja toisten huomiointia silloin, kuin kilpailu on käynnissä. Kukin keilaaja on velvollinen huolehtimaan, ettei astu keilaradalle mikäli viereisellä radalla keilaaja on keskittymässä keilasuoritukseen. Etuajooikeus oikealta pätee myös keilaradalla eli oikealla puolella oleva keilaaja saa mennä ensiksi radalle ja vasemmalla radalla oleva keilaaja menee radalle vasta kun oikean radan keilaaja on suorituksensa tehnyt. Keilaajan tulee saapua ajoissa paikalle. Erityisesti tämä koskee kilpailuja, jos kilpailija ei ole ajoissa ilmoittautunut ja maksanut kilpailumaksuaan järjestäjä on oikeutettu antamaan pelipaikan toiselle kilpailijalle. Pois jäänyt kilpailija saattaa olla silti velvoitettu maksamaan kilpailumaksun. Ajoissa paikalle tuleminen on tärkeää kilpailun järjestäjänkin kannalta, sillä järjestäjä saattaa joutua hankkimaan kilpailijalle parin epätasapari tilanteissa, jolloin kovin lyhyt varoaika voi estää kilpailuun osallistumisen. Nämä ovat keskeisiä kilpakeilailussa muistettavia sääntöjä aloittavalle, jotka juontavat juurensa pitkälle perinteisiin. Keilailun kilpailuasulla on myös pitkät perinteet eli pelipaidan lisäksi miespuolisilta kilpailijoilta edellytetään siistejä pitkiä suoria housuja. Seura edellyttää, että kilpailuissa käytetään seuran edustusasua eli pelipaitaa. Suomalaisen kilpakeilailun alkumetreillä edellytys oli suorat valkoiset housut eli niistä ajoista pukeutumisetiketti on vapautunut merkittävästi. Työpaikkaporukoiden ja viihdekeilaajien mukaantulo näkyy erityisesti pukeutumisessa, mutta silti kilpakeilaajien siistiä pukeutumista arvostetaan ja pidetään hyvänä käyttäytymisenä. Juniorikeilailun näkökulmasta keilailuyhteisöä voi pitää moninaisuutensa ja voimakkaan yhteisöllisyytensä kautta rikkautena. Keilailu ensi sijassa yksilölajina tuo hallin vakioporukat yhteen päivästä toiseen ja keilailuyhteisöön hyväksytään aina keilaajana ns. siviilitaustoista välittämättä. Keilahallilla käy aktiivisesti kaiken ikäisiä ihmisiä, vaikka edelleen suuri osa harrastajista on keski-ikäisiä tai iäkkäämpiä. Kun junioreita tulee mukaan enemmän ja enemmän, myös ymmärrys juniorikeilailua kohtaan kehittyy. Toisaalta heterogeeninen keilailuyhteisö on myös erittäin kasvattava ja sosiaalisia taitoja kehittävä, koska kasvava nuori pääsee vertaiskontaktiin hyvinkin eritaustaisten ja ikäisten keilaajien kanssa. Keilahalli on kuin mikä tahansa muukin yhteisö, jonka jäseneksi hyväksytään, kun on oppinut pelisäännöt.

3 3 2. TURUN WEIKOT KEILAILU RY Turun Weikot Keilailu ry on vuonna 1912 perustetun Turun Weikot ry alainen lajiseura. Tällä hetkellä Turun Weikot ry:n lajivalikoimaan kuuluvat keilailun lisäksi jalkapallo, jääkiekko, lentopallo, nyrkkeily, salibandy, voimistelu ja voimailu. Keilailu tuli mukaan seuran lajikirjoon vuonna 1953 Aninkaisten keilahallin rakentamisen myötä. Keilailun aloitti tuolloin 14 Weikkojen jäsentä. SEURAN JÄSENYYDET ERI YHDISTYKSISSÄ KEILAILUN OSALTA Turun Weikot Keilailu ry on Suomen Työväen Urheiluliitto (TUL)) ry:n, Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu (LiikU) ry:n, Suomen Keilailuliitto ry:n ja Turun Keilailuliitto ry:n jäsen. Alusta alkaen Weikot on kuulunut suurimpiin keilailuseuroihin Turussa. Vuoden 2010 alussa Weikkolaisia keilaajia on yhteensä 117, joista noin puolet on junioreita. Weikot on tällä hetkellä Turun suurin keilailuseura. 3. EETTISET LINJAUKSET, TOIMINTA-AJATUS JA WISIO JUNIORIURHEILUN PELISÄÄNNÖT Turun Weikot pyrkii tarjoamaan lapsille ja nuorille terveellisen ja kehittävän vaihtoehdon urheilussa. Ymmärrämme, että seuralla on tärkeä kasvatustehtävä, joka ei rajoitu pelkästään urheiluun. Tässä mielessä Turun Weikot ry:n hallitus on hyväksynyt junioriurheilun pelisäännöt, jotka ovat ohjenuorana kaikille nuorten weikkolaisten parissa toimiville. Pelisääntöjen motto Lajeja kyvyille! tarkoittaa sitä, että Weikot tarjoaa lapsille mahdollisuuden kokeilla eri lajeja ja sitä kautta löytää omansa. Turun Weikot tarjoaa: 1. edullisin kustannuksin monipuolisesti kehittävää, vaihtelevaa ja turvallista toimintaa osaavien ohjaajien ja valmentajien johdolla, 2. tilaisuuden kestävän perustan luomiseen mahdolliselle huippu-urheilijan uralle, 3. onnistumisen elämyksiä jokaiselle toimintaan osallistuvalle, 4. kannustavan ilmapiirin, tasapuolisen kohtelun ja iloista yhdessäoloa hyvässä seurassa. Turun Weikot kannustaa: yhteistoimintaan, sääntöjen kunnioittamiseen ja vastuuseen sovituista tehtävistä, kunnioittamaan kanssaihmisiä ja käyttäytymään sen mukaisesti, arvostamaan oman lajin lisäksi myös muita urheilulajeja ja muitakin harrastuksia kuin urheilua. Turun Weikkojen juniorivalmennuksen periaatteet: Leikinomaisesta kisailusta kohti lajivalintaa ja tavoitteellista harjoittelua Hitaasti kiiruhtaen kohti menestystä Työtä tehden tuloksiin TOIMINTA-AJATUS Weikot pyrkii tarjoamaan keilailutoimintaa kaikille kohderyhmille, vauvasta vaariin, harrastelijasta huippukeilaajiin, naisille ja miehille.

4 4 Harrastaja Kilpaileva harrastaja Kohti Huippua tavoitteellinen kilpailija Maajoukkuetason urheilija WISIO Turun Weikot Keilailu ry:n visio vuoteen 2020 on: Turun Weikot Keilailu ry on junioreihin panostava Suomen huippukeilaseura, jossa tarjotaan harrastusmahdollisuus kaiken ikäisille PÄIHDELINJAUS JA PUUTTUMINEN KIUSAAMISEEN TAI MUUTOIN VAHINGOLLISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Seuran junioritoiminnassa mukana olevat valmentajat ovat sitoutuneet päihteettömyyteen (alkoholi ja huumeet) toimiessaan junioreiden kanssa. Juniorien kilpailumatkoilla sääntö koskee myös mukana olevia täysi-ikäisiä kilpailijoita ja valmentajia. Pääsääntöisesti keilahalleilla on kuitenkin anniskeluoikeudet, joten alkoholin olemassa oloa tai päihtyneiden henkilöiden esiintymistä keilahallilla seura eivätkä valmentajat kykene estämään. Kuitenkin ensisijaisen tärkeätä on junioritoiminnassa mukana olevien toimiminen myös päihteettömyyden osalta hyvänä esimerkkinä. Koska valmentajat ovat sitoutuneet päihteettömyyteen, myös junioreilta edellytetään päihteettömyyttä. Esimerkiksi valtakunnallisella JunnuTourilla on tiukat säännökset päihteettömyydestä osakilpailujen aikana. Junioriryhmissä esiintyvään kiusaamiseen pyritään puuttumaan heti kun valmentaja sellaista havaitsee tai häneen ollaan kiusaamisen osalta yhteydessä. Kiusaajan ja kiusatuksi tulleen vanhempiin ollaan yhteydessä ja asia pyritään ensisijassa ratkaisemaan keskustelemalla yhdessä ja erikseen. Kiusaamista ei hyväksytä ja siitä on aina seuraamuksia. Lähtökohtaisesti asia pyritään sopimaan, mutta seuraamuksena saattaa olla myös sulkeminen harjoituksista määräajaksi tai äärimmillään erottaminen pysyvästi harjoitusryhmästä.

5 5 Muissa vahingontekotapauksissa tai esimerkiksi näpistystapauksissa ratkaisu mietitään aina tapauskohtaisesti. Kuitenkin lähdetään liikkeelle siitä, että nuoren tulee ymmärtää toimineensa väärin, nuorelle varataan myös mahdollisuus kertoa oma näkemyksensä asiasta ja sitten yhdessä vanhempien ja muiden tahojen, joita asia koskee, kanssa mietitään oikeasuhteinen seuraamus tapahtuneesta. Toimintamalli ongelmatapauksissa on yhteydenotto valmentajaan tai muulla tavoin asian tuleminen valmentajan tietoisuuteen. Valmentaja on yhteydessä junioritoiminnasta vastaavaan, jonka kanssa sovitaan etenemisestä, mitä keskustellaan nuoren kanssa, mitä keskustellaan nuorten vanhempien kanssa, miten ollaan yhteydessä ja miten asia käsitellään muiden tahojen kanssa, jota asia koskee. Lähtökohtaisesti pyritään luomaan keskusteluyhteys, jossa eri osapuolet ovat mukana ja mahdollisuuksien mukaan myös juniorin vanhemmat ovat mukana. Keskustelussa pyritään selvittämään tapahtumien oikea kulku eri osapuolten kuulemisella ja sopimaan asian ratkaisusta. Tämän jälkeen huolehditaan, että toimitaan jatkossa sovitulla tavalla. Mikäli ongelmakäyttäytyminen on tapahtunut esimerkiksi keilailukilpailuissa saattaa näistä seurata kyseisen alueen keilailuliitolta kirjallinen huomautus asiasta, johon seuran on vastattava. Myös näissä tapauksissa urheilijalle varataan mahdollisuus kertoa oma näkemyksensä asiaan. Paikallisliitto voi rangaistuksena langettaa määräaikaisen kilpailukiellon kyseisen liiton kilpailuissa tai kyseisessä kilpaillussa tehty suoritus mitätöidään. Laajimmillaan kilpailukielto voi koskea kaikkia kilpailuita, mutta tällöin asia käsitellään Suomen Keilailuliiton hallituksessa. 4. SEURAN JA JAOSTON ORGANISAATIO SEURAN ORGANISAATIO Päätösvalta seurassa perustuu seuran omiin sääntöihin ja yhdistyslakiin. Ylin päättävä elin on vuosikokous. Vuosikokouksessa valitaan seuralle hallitus ja päätetään hallituksen apuna toimivista valiokunnista. Vuosikokous päättää myös näihin toimielimiin valittavista henkilöistä tai antaa valintavaltuudet seuran hallitukselle. Vuosikokous hyväksyy seuralle myös toimintasuunnitelman ja talousarvion kuluvalle kaudelle sekä.päättää hallituksen laatiman toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen hyväksymisestä sekä vastuuvapauden myöntämistä vastuullisille. Seuran tilikausi on heinäkuun alusta kesäkuun loppuun. Seurassa on tällä hetkellä kaksi valiokuntaa (kilpailuvaliokunta ja juniorivaliokunta).

6 6 SEURAN HALLITUKSEN KOKOONPANO JA TYÖNJAKO KAUDELLE : Puheenjohtaja, Päivi Peltola-Ojala strateginen vastuu seuratoiminnan linjauksista kokouspuheenjohtajuus Varapuheenjohtaja, Harri Grönroos puheenjohtajan avustaminen tämän toiminta-alueilla Sihteeri, Marja Hongisto strateginen vastuu toimintasuunnitelman ja toimintakertomuksen laatimisesta ja valiokuntien ohjaus tiedottaminen ja kokouspöytäkirjojen laadinta Taloudenhoitaja, Elina Wiik strateginen vastuu rahaliikenteestä ja kirjanpidosta Hallitukseen kuuluu lisäksi 3 jäsentä. 5. TOIMINNAN SUUNNITTELU JA TALOUS TOIMINTASUUNNITELMA JA TILINPÄÄTÖS Seuran oma tilikausi on heinäkuusta kesäkuuhun samoin kuin toimintakausi. Seuran toimintasuunnitelma ja talousarvio laaditaan syksyllä ja hyväksytään vuosikokouksessa. Toimintakertomuksen laatii hallitus ja esittää sen seuran vuosikokouksen hyväksyttäväksi. Seuran kirjanpito hoidetaan seuran toimistossa. Tilintarkastus tapahtuu seuran virallisten toiminnantarkastajan toimesta. Tilinpäätös hyväksytään seuran vuosikokouksessa. TALOUDEN PERUSTEET Seuran talous perustuu pääseuran avustuksille, kausimaksuille, talkootyölle, kilpailujärjestelyistä saataville tuotoille, arpajaistuotoille, valmennuksesta saaduista

7 7 korvauksista sekä muilta tahoilta saaduista avustuksista. Merkittävimmässä roolissa on avustukset seuralta. KULUKORVAUKSET Jaosto maksaa kaikkien ryhmien osalta joukkuetoiminnan kustannukset seuraavasti: matkakuluista 25 snt / km välillä Kupittaan keilahalli - pelipaikka joukkueen osallistumismaksut ja pelaajien ratamaksut joukkuekilpailuihin, mikäli samanaikaisesti osallistuu erikoiskilpailuun tai henkilökohtaiseen viikkokilpailuun tämän osuuden kukin joukkueen pelaaja kustantaa itse majoitukset kaksoiskierroksilla valtakunnan sarjoissa päiväraha 17 e /hlö yöpymisen vaativalla valtakunnan sarjakierroksella Veljet seuraottelussa maksetaan matkakulut Lisäksi korvataan SM-kilpailuihin osallistumismatkoista 5 snt / km, pelaajakohtaisesti. TUL:n mestaruuskilpailuihin järjestetään joko yhteiskuljetus tai muussa tapauksessa seura tukee osallistujien matkakuluja. Valtakunnallisen junnutouriin osallistumista tuetaan matkojen osalta ja maksamalla mukaan lähtevälle valmentajalle matkan lisäksi 17 e päiväraha. JÄSEN- JA KAUSIMAKSUT Seuran jäsenmaksu on 10 euroa. Keilailutoiminnassa mukana olevilta rekisteröidyiltä jäseniltä peritään lisäksi toiminta- ja rekisteröintimaksuja seuraavasti: Aikuiset 100 e Nuoret 50 e Juniorit 20 e Kevätkaudella liittyvän jäsenen maksu kattaa jäsenmaksun seuraavan kauden loppuun eli enimmillään 18 kk. Kausimaksu sisältää pelipadan, rekisteröinnin kilpakeilaajaksi, SKL:n urheiluryhmävakuutuksen keilatessa tai matkalla keilaamaan sattuneiden vahinkojen varalta ja Keilaaja-lehden. Lisäksi jäsenmaksu oikeuttaa osallistumaan seuran joukkueiden toimintaan, joiden kustannuksia seura kohdassa Kulukorvaukset kuvatulla tavalla tukee. Jäsenyyden myötä on myös oikeutettu varaamaan seuran harjoitusvuorolle vakiopaikan tai osallistumaan ohjattuun harjoitteluun. HARJOITUS- JA VALMENNUSMAKSUT Junioreiden varsinaiset harjoittelumaksut ohjatun harjoittelun osalta on porrastettu kolmeen ryhmään ohjatun harjoittelun määrän mukaan. Harjoitusmaksut laskutetaan kuukausimaksuina. Ohjatut harjoitukset 1 h viikossa 20 euroa/kuukausi. Kohti Huippua -ryhmään kuuluvien harjoitusmaksu on 40 euroa/kuukaudessa. Kohti Huippua -ryhmään osallistuvilta peritään ryhmään sitouttamismaksu 150 kertakuluna. Kohti Huippua -ryhmän toimintakausi tässä muodossaan on 3 vuotta. Turun Keilailuliitto tukee rekisteröityjen juniorikeilailijoiden harjoittelua tarjoamalla vapaita ratoja 2 euron tuntihinnalla käyttöön. Ratamaksu edellyttää, että on Turun Keilailuliiton alaiseen keilaseuraan rekisteröitynyt alle 20-vuotias keilaaja ja että rata on vapaana. Rataa ei voi varata etukäteen. Varatusta radasta peritään normaalin hinnaston mukainen ratamaksu.

8 8 Mikäli juniori kuuluu maajoukkueryhmään mukaan lukien SKL:n tulevaisuudenryhmä, voi tämä varata radan etukäteen saman päivän aikana ja radan saa käyttöön veloituksetta. 6. JUNIORITOIMINNAN KUVAUS JA PERIAATTEET JUNIORITOIMINTA Seura järjestää ohjattua junioritoimintaa alle 20-vuotiaille nuorille ja junioreille. Ohjattu junioritoiminta on organisoitu ryhmäharjoituksiksi. Kaudella toiminnassa on yhdeksän ohjattua ryhmää. Ohjatun junioritoiminnan tavoitteena on opettaa lapsille sosiaalisia ja liikunnallisia taitoja, kehittää keilailussa tarvittavia ominaisuuksia ja luoda näin pohjaa tavoitteelliseen harjoitteluun ja valmentautumiseen sekä tukea juniorin innostusta lajiin ja pysymistä lajin harrastajana. Ohjattuihin harjoitusryhmiin voi osallistua, vaikka ei haluaisi osallistua varsinaiseen kilpailutoimintaan eli voi keskittyä vain lajin harrastamiseen. Juniorivalmennusta koordinoi juniorivastaava Päivi Peltola-Ojalaja toiminnassa on mukana viisi Suomen Keilailuliiton valmentajatutkinnon suorittanutta valmentajaa. Valmennustoiminnassa ovat mukana seuraavat valmentajat ja heidän koulutustasonsa: VALMENTAJA KOULUTUSTASO RYHMÄT, JOITA VALMENTAA Päivi Peltola-Ojala Provalmentaja Kohti Huippua -ryhmä Keijo Wilén Kilpavalmentaja vuotiaiden junioreiden harrasteryhmiä 2 kpl, vuotiaiden junioreiden harrasteryhmiä 1 kpl, Kohti Huippua -ryhmä Pertti Ojala Perusvalmentaja vuotiaiden junioreiden harrasteryhmiä 2 kpl Marja Hongisto Kilpavalmentaja vuotiaiden junioreiden harrasteryhmiä 1 kpl, Kohti Huippua -ryhmä Harri Grönroos Kilpavalmentaja 2012 Kohti Huippua -ryhmä, sijainen junioriryhmissä JUNIORIVALMENNUKSEN ORGANISOITUMINEN Ohjatuissa junioriharjoituksissa käymisen edellytys on rekisteröinti ja jäsenmaksun maksaminen. Ohjatussa toiminnassa juniorit on jaettu ryhmiin. Jossain määrin ryhmiin on kuitenkin jouduttu sijoittamaan myös muita kuin ryhmään varsinaisesti kuuluvia junioreita. Mahdollisuuksien mukaan ryhmäjakoa pyritään kuitenkin kehittämään jatkossa edelleen niin, että ryhmät selkiytyisivät tässä kuvatuiksi ryhmiksi. Ryhmäkoko on tällä hetkellä 6-8 junioria yhden valmentajan ryhmässä.

9 9 Klo Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai 15:00 Poweraction(Kupittaa) 15:30 16:00 Poweraction (Aninkainen) 16:30 Poweraction (Kupittaa) 17:00 Power20+(Aninkainen) Power20+(Kupittaa) 18:30 Aikuisten pitkäkurssi 19: vuotiaat jatkavat harrastajat vuotiaatjatkavat harrastajat 17:30 Kohti huippua Aikuinen+lapsi-ryhmä 5-8- vuotiaat 18: vuotiaat alkeet vuotiaat alkeet 7-9 -vuotiaat Kohti huippua 19:30 Kohti huippua Oheistreenit (Kastun koulu, 20:00 alasali) Taulukko 1.Turun Weikot Keilailu ry:n valmennuksen viikko-ohjelma kausi VUOTIAAT Harjoitukset kerran viikossa. Pääpaino vapaassa keilailussa, leikkimielisyydessä ja keskinäisessä kisailussa. Harjoitteet ovat perustaitoja kehittäviä. Ohjaaja huolehtii ensisijassa järjestyksestä ja viihtyvyydestä sekä opettaa tekemään perusasioita oikein VUOTIAAT (VASTA ALOITTAVAT) Harjoitukset kerran viikossa. Harjoituksissa keskitytään perusasioiden opetteluun ja opetetaan vaihe kerrallaan modernia keilailusuoritusta. Ei syvennytä niinkään henkilökohtaisen suorituksen hiomiseen vaan tehdään perusharjoitteita harjoitusohjelman mukaisesti. Pyritään toimimaan ryhmänä ja tekemään ryhmänä harjoitteita. Valmentajan tehtävänä huolehtia myös järjestyksestä. Kullakin harjoituskerralla myös vapaata keilailua. Ohjatun ja vapaan keilailun suhde noin 25/75 eli annetaan mahdollisuus oivaltaa itse ja soveltaa opittua asiaa VUOTIAAT (VASTA ALOITTAVAT) Harjoitukset kerran viikossa. Harjoituksissa keskitytään perusasioiden opetteluun ja opetetaan vaihe kerrallaan keilailusuoritusta. Asioita käydään myös yksityiskohtaisesti läpi junnun kiinnostuksesta riippuen ja keskitytään enemmän henkilökohtaisen suorituksen kehittämiseen. Harjoitellaan jo pidempään keilanneiden samanikäisten kanssa samassa ryhmässä, jolloin opitaan myös toisiltaan. Valmentajan tehtävänä on motivoida harjoittelemaan, opettaa perustekniikka ja teettää monipuolisia harjoitteita. Kullakin harjoituskerralla myös vapaata keilailua. Ohjatun ja vapaan keilailun suhde noin 60/ VUOTIAAT (JATKAVAT) Harjoitukset kerran viikossa. Harjoituksissa keskitytään perusaisoihin, mutta niissä mennään koko ajan pidemmälle. Tehtäviä vaikeutetaan taitotason kehittyessä. Harjoitukset muuttuvat koko ajan yksilöllisemmäksi. Kullakin harjoituskerralla myös vapaata keilailua. Harjoitteiden

10 10 laajuudesta riippuen 2-5 harjoitetta kullakin harjoituskerralla. Ohjatun ja vapaan keilailun suhde noin 50/50, nuoremmilla vapaan keilailun määrä on suurempi. Ohjaajat kannustavat omatoimiseen harjoitteluun ja kilpailuihin osallitumiseen VUOTIAAT (JATKAVAT) Harjoitukset kerran viikossa, jonka lisäksi kannustetaan itsenäiseen harjoitteluun. Harjoituksissa tehdään sekä perustekniikka harjoitteita että henkilökohtaisia harjoitteita tarpeen mukaan. Harjoitteita vaikeutetaan keilaajan henkilökohtaisesta taitotasosta riippuen. Kullakin harjoituskerralla jätetään aikaa myös vapaalle keilailulle, kikkailulle ja itse oivaltamiselle. Harjoitteiden laajuudesta riippuen 2-3 harjoitetta kullakin harjoituskerralla, mutta harjoitteiden kesto pidempi ja harjoitteissa mennään syvemmälle. Ohjatun ja vapaan keilailun suhde harjoituksissa noin 60/40. KOHTI HUIPPUA -RYHMÄ Harjoitukset 3 kertaa viikossa ryhmänä, jonka lisäksi kullakin ryhmäläisellä on henkilökohtaiset valmentajat ja henkilökohtaiset valmennusohjelmat. Viikoittaisista harjoituskerroista yksi on oman valmentajan kanssa ja kaksi kertaa tehdään muiden valmentajien valvomana omia harjoitteita. Harjoitusohjelmissa huomioidaan kunkin urheilijan kehitystavoitteet ja kilpailutavoitteet. Urheilijat pitävät suorituksistaan harjoituspäiväkirjaa, jotka palautetaan sähköisesti valmentajille sekä ryhmän vetäjille. AIKUINEN+LAPSI -RYHMÄ Harjoitukset kerran viikossa, mutta valmennusta vain jokatoinen viikko. Ryhmässä tuetaan yhdessä tekemistä ja harrastamista ja valmentajan rooli on antaa vinkkejä harjoitteluun sekä opettaa perustekniikkaa tai valmennettavan taitotasosta riippuen myös vaativampia harjoitteita. MONIPUOLISUUS Monipuolisuudesta pyritään huolehtimaan keilailuharjoituksissa ja sen lisäksi kerran viikossa on kaikille ryhmille yhteiset oheistreenit, joissa pelataan eri pallopelejä sekä tehdään erilaisia muita toiminnallisia harjoitteita, jotka tukevat lajisuoritusta. Harjoitukset ovat pääasiassa koulun salissa, mutta oheistreeneissä on käyty myös mm. pelaamassa jalkapalloa ja sulkapalloa sekä lenkkeilemässä urheilupuistossa yms. HYVIEN HARJOITUSTEN TUNNUSMERKIT Ryhmä kootaan yhteen heti harjoitusten aluksi ja käydään läpi päivän aihepiiri. Tehdään alkuverryttely. Käydään yhdessä läpi päivän teema ja tehtävänannot harjoituksen aluksi sekä mahdolliset muut keskusteltavat asiat. Annetaan selkeitä tehtäviä, joiden suorittamista opastetaan henkilökohtaisesti. Valmentaja huomioi kaikkia ryhmän jäseniä mahdollisimman tasapuolisesti. Jokaisen luona pitää käydä joka kerta. Valmentaja selvittää myös miksi harjoitetta tehdään ja mitä on tarkoitus oppia. Valmentaja vastaa kysymyksiin ja myös laittaa keilaajan ajattelemaan asiaa. Ehditään tekemään useampia asioita ja myös kerrata opittua. Huolehditaan, että kaikilla on harjoitusrauha. HARJOITTELUN SUUNNITTELU Valmentajan tehtävänä on harjoitusten suunnittelu. Harjoitusohjelma tehdään ennen ryhmän toiminnan aloittamista ja jaetaan junioreille. Sen avulla varmistetaan se, että kaikkien ryhmien

11 kanssa käydään keilailusuorituksen eri osa-alueet kokonaisvaltaisesti läpi. Valmentajan tehtävänä on kehittää ryhmänsä osaamistasoa vastaavat harjoitteet ryhmälle. Harjoitusohjelma on ohjenuora eli siitä on lupa tarvittaessa poiketa, mutta sen noudattamiseen valmentajia kannustetaan. Harjoitusohjelma jaetaan myös junioreille, jolloin he tietävät jo ennalta mitä harjoitustunnilta on odotettavissa. 11

12 12 Taulukko 1. Esimerkki yksittäisen ryhmän harjoitusohjelmarungosta keväälle. Ohjelmassa mukana myös valmentajan alustavasti suunnittelemat harjoitteet ja tehtävät. Päivä Aika Aihe Teema Testi/kisa Jaetaan ryhmä kahtia. Toisille tehdään keilailun taitotesti ja toiset suorittavat tammikuun kuukausikisan :45 19:00 Kisa (TS) Turun Sarja Joukkuekilpailu Kupittaalla, joukkue valitaan keskiviikon (Päivi/Aino) harjoituksissa. Joukkue valitaan ensisijassa Päivin ja Ainon ryhmästä Testi/Kisa Jaetaan ryhmä kahtia. Toisille tehdään keilailun taitotesti ja toiset suorittavat tammikuun kuukausikisan :00 16:00 Kisa Junnu Tour Raumalla. Halukkaat ilmoittautuvat valmentajan kanssa kilpailuun. Kilpailumaksu 23 e Rytmi Heiluri, askeleet ja rytmi: heittosuoritus kahdella heilurilla askelmäärä rajoittamaton, lyhyt vauhti (3 m), paikkaa 10 keila ja 7 keila molempiin osuttava pallolla Kisa Turun Junnu Tour Paimiossa ja samassa yhteydessä seuraottelu Keilax-teamia vastaan. Pelimaksu 8,50 e. Halukkaat ilmoittautuvat valmentajalle Pelilinjat Tarkkuus: tee kaato 1 nuolen kautta, tee kaato 2 nuolen kautta, tee kaato 3 nuolen kautta, tee kaato 4 nuolen kautta Irrotus Irrotus ja irrotusasento: kissa ulos talosta, ranne suorana ja sormet suorana, pallo kämmenellä ilman sormia. Tehtävä: 1 sarja huonommalla kädellä Kisa Kuukausikilpailu Helmikuu: 2 sarjaa, radan vaihto sarjan jälkeen. Tulokset kirjataan itse ja ohjaajat keräävät lopuksi Alkuasento Alkuasento ja alkutyöntö: tarkastetaan että alkuasento ja alkutyöntö tehdään oikein Tehtävä: 2 sarjaa bakerilla, kilpaillaan toisia ratoja vastaan :30 15:00 Kisa (TS) (Jali) Turun Sarja Joukkuekilpailu Kupittaalla, joukkue valitaan keskiviikon 3.3. harjoituksissa. Joukkue valitaan ensisijassa Jalin ryhmästä Paikot Paikkopeli Tehtävä: pelataan laistoa 1 sarja Ratamerkit ja pelilinjat MITEN PALJON TULISI HARJOITELLA? Harjoitusmäärät vaihtelevat ikäluokittain junioreiden taidon kehittymisen herkkyyskausien mukaisesti. Keilailu on kehoa varsin yksipuolisesti kuormittava laji, joten kasvavien lasten ja nuorten on erityisesti huolehdittava harjoittelun monipuolisuudesta sekä keilailuharjoituksissa että monipuolisesta liikunnan harrastamisesta. 12 tuntia viikossa liikuntaa on vähimmäisvaatimus, jotta hyvinvointi säilyy. Mikäli pyritään kohti huippua viikoittaisen liikunnan määrä on selvästi tätä suurempi. KILPAILUJÄNNITYS JA PSYYKKINEN VALMENNUS Ratamerkit ja tähtäyspisteet: selvitetään miten radan eri merkkejä voi käyttää pelilinjojen hakemiseen. Tehtävä: heitä taskuheitto 1 nuolen, 2 nuolen, 3 nuolen, 4 nuolen ja 5 nuolen kautta. Max 5 yritystä per nuoli. Yritä paikata jäljelle jääneet keilat Kisa/videointi Jaetaan ryhmä kahtia. Toiset heittävät maaliskuun kuukausikisan ja toiset videoidaan ilm. myöhemmin Kisa Junnu Tour Talissa. Pelimaksu 23 e. Halukkaat ilmoittautuvat valmentajan kanssa kilpailuun Kisa/videointi Jaetaan ryhmä kahtia. Toiset heittävät maaliskuun kuukausikisan ja toiset videoidaan Ajoitus Ajoituspiste 3 ja heittoasento: harjoitellaan heiton ajoittamista ja loppuasentoa 3 viimeisen askeleen suorituksella ja yhden askeleen suorituksella. Kiinnitetään erityisesti huomiota polvikulmaan ja vartalon kallistukseen. Tehtävä: 2 keilaajaa per rata, jotka kilpailevat keskenään yhden sarjan ähäkutti -kisaa : Kisa Turun Junnu Tour Kupittaalla. Pelimaksu 8,50 e. Halukkaat ilmoittautuvat valmentajalle Heiluri Heiluri ja rytmi: keilataan pyyhkeillä eli pallo pyyhkeen sisään, jonka jälkeen pyrtitään saamaan mahdollisimman hyvä suoritus viidellä askeleella. Aluksi harjoitellaan pelkkää heiluria, sitten heilurista liikkeelle lähtöjä ja lopuksi koko viiden askeleen vauhti pyyhkeen kanssa. Lopuksi yhden sarjan kisa kaikki kaikkia vastaan reaaliaikaisella seurannalla :45 19:00 Kisa (TS) Turun Sarja Joukkuekilpailu Kupittaalla, joukkue valitaan keskiviikon 3.3. harjoituksissa. Joukkue valitaan ensisijassa Teemun ryhmästä Kisa Kuukausikilpailu Huhtikuu: 2 sarjaa, radan vaihto sarjan jälkeen. Tulokset kirjataan itse ja ohjaajat keräävät lopuksi Irroitus Irroitus: loppuasennossa ilman peukaloa, alas eteen, mielikuvilla (pojat: siili, tytöt: kissa ulos talosta), mielikuvilla (pojat: mahdollisimman hitaasti, tytöt: mahdollisimman nopeasti ja sormituntumalla)tehtävä: Kosketa pallolla rimalla 10 olevaa breikkimerkkiä, jonka jälkeen osuma taskuun Päätöskisa 8.5. Finaali Junnu Tour Grande Finale Tali Keilailuun kuuluu usein kilpailu. Tekniikkalajina erityisesti kilpailutilanteessa keilaajan keskittymiskyky ja psyykkinen kestävyys nousevat merkittävään asemaan. Myös psyykkisiä ominaisuuksia tulee harjoitella. Psyykkisen valmennuksen tuominen mukaan valmennusohjelmaan on tärkeää. Juniorivalmennuksessa osa psyykkistä valmennusta on

13 13 esimerkiksi keskittymisharjoitukset, kilpailunomaiset harjoitukset sekä harjoituskilpailut. Pidemmälle edenneiden junioreiden kanssa on mahdollista toteuttaa myös henkilökohtaisen valmennuksen kautta. JUNIORITOIMINNAN PELISÄÄNNÖT VALMENTAJIEN JA MUIDEN JUNIORITOIMINNASSA MUKANA OLEVIEN PELISÄÄNNÖT Junioritoiminnassa mukana olevat valmentajat ovat sopineet seuraavista pelisäännöistä. 1. HUOMIOIN KAIKKI RYHMÄNI JÄSENET JOKAISELLA HARJOITUSKERRALLA. 2. PIDÄN OHJAT KÄSISSÄ JA OLEN VALMENTAJA. 3. KUUNTELEN. 4. KANNUSTAN JA KEHUN. 5. ESITÄN ASIAT POSITIIVISESTI, TAVOITTEELLISESTI. 6. KÄYTÄN HARJOITUSSUUNNITELMAA OHJENUORANA. 7. EN KEILAA ITSE HARJOITUSTUNNIN AIKANA. JOS VAPAITA RATOJA ON, TARJOAN NIITÄ ENSIKSI KATSOMOSSA OLEVILLE VANHEMMILLE JA VASTA SITTEN VALMENTAJALLE, JOKA EI OLE OHJAUSVUOROSSA. 8. VALMENTAESSANI TAI MUUN JUNIORITOIMINNAN AIKANA EN KÄYTÄ ALKOHOLIA, TUPAKKATUOTTEITA TAI MUITA PÄIHTEITÄ. EN SAAVU VALMENNUSTEHTÄVIIN PÄIHTYNEENÄ. JUNIOREIDEN KILPAILUTOIMINTA JUNIOREIDEN OSALLISTUMINEN VIRALLISIIN KILPAILUIHIN Joukkuekilpailut Varsinais-Suomen juniorien mestaruussarjaan Tuwen juniorit osallistuvat kaudella kahdella joukkueella. Tällä hetkellä Suomen keilailuliitto ei järjestä junioreiden valtakunnansarjaa. Mikäli toiminta käynnistyy, Weikot osallistuvat myös valtakunnalliseen junioreiden sarjapelitoimintaan. Junioreiden kehittyessä heidän on mahdollista pelata joukkuepelejä myös yleisen sarjan naisten ja miesten joukkueissa. Tällä hetkellä junioreita pelaa naisten ja miesten valtakunnansarjajoukkueissa. Henkilökohtaiset kilpailut Kaudella on keilattu myös Varsinais-Suomen junnu tour, jossa on ollut kahdeksan osakilpailua. Tuwen juniorit ovat osallistuneet siihen aktiivisesti. Kohti Huippua - ryhmä osallistuu myös valtakunnallisen JunnuTourin osakilpailuihin. Kilpailuissa on mukana Tuwen valmentajat ja seura järjestää niihin pääsääntöisesti yhteiskuljetuksen. Junioreja kannustetaan osallistumaan tasonsa mukaisiin henkilökohtaisiin kilpailuihin. Toisaalta seurassa korostetaan vapaaehtoisuutta kilpailutoiminnan suhteen. Weikoissa saa käydä vain harjoituksissa ilman kilpailuvelvollisuutta. SISÄISET KILPAILUT Kaikille seuran keilaajille järjestetään maksuton ranking-kilpailu Kupittaalla keilattujen viikkokilpailujen perusteella. Seuran mestaruuskilpailu käydään keväällä Kupittaa hallimestaruuskilpailun yhteydessä. Mestaruuskilpailuissa on omat sarjansa miehille, naisille ja junioreille.

14 14 JUNIORIEN KILPAILUMAKSUT Junioreiden kilpailumaksu viikkokilpailuissa Turun keilailuliiton halleissa on 10 euroa ( ). Erikoiskilpailuissa on yleensä omat pelimaksut yleensä junioreille. Turun JunnuTourin kilpailumaksu on 12 euroa. Valtakunnallisen JunnuTourin kilpailumaksu on 25 euroa( ). Turun sarjan juniorijoukkueiden pelimaksun maksaa seura. JUNIORITOIMINNASTA TIEDOTTAMINEN Ensisijassa tiedottamisesta huolehtivat valmentajat ja juniorivastaava. Tiedotteita jaetaan harjoitusten yhteydessä junioreille, lähetetään sähköpostitse sähköpostilistalle sekä tiedotetaan myös kotisivuilla. Seuran internet-sivuilla on Tapahtumakalenteri, johon kirjataan ajantasaisesti tulevat tapahtumat. SEURAN JA JAOSTON PALKITSEMISJÄRJESTELMÄ SEURAN HUOMIONOSOITUKSET JA STIPENDIT Seura jakaa stipendejä menestyneille junioriurheilijoille seuraavasti: - stipendi kuulumisesta SKL:n tulevaisuudenryhmään - stipendi kuulumisesta maajoukkueryhmään - stipendi mikäli on edustanut Suomea maajoukkueessa Seura huomioi myös SM tasolla menestyneet Seura valitsee vuosittain vuoden valmentajan ja vuoden toimihenkilön. Seura huomioi 50 vuotta tai tätä enemmän tasavuosia täyttäneet jäsenensä nimikoidulla keilalla. Seura järjestää vuosittain keilakauden päättäjäiset, joihin kutsutaan jäsenet perheineen ja jossa suoritetaan suurin osa palkitsemisista. TURUN WEIKOT RY:N HUOMIONOSOITUKSET Turun Weikot ry:n hallitus voi myöntää seuraavia huomionosoituksia: Seuran merkkien myöntämisperusteet (jaetaan viiden vuoden väliajoin seuran vuosijuhlassa): Kultainen merkki voidaan myöntää vähintään 15 vuotta merkittävissä tehtävissä, siitä vähintään puolet hallituksen jäsenenä tai jaoston johtotehtävissä olleelle seuran jäsenelle. Hopeinen merkki voidaan myöntää vähintään 10 vuotta ansioituneesti toimineelle seuran jäsenelle. Seuran viiri voidaan myöntää 1. Jäsenelle, joka täyttää tai on täyttänyt 50 vuotta ja osallistunut hallitustyöskentelyyn tai aktiivisesti jaostotyöhön 5 vuotta.

15 15 2. Ulkopuoliselle yhteisölle tai henkilölle Seuran lippu voidaan myöntää 1. Jäsenelle, joka on saanut viirin ja - täyttää tai on täyttänyt 60 vuotta sekä - osallistunut ansioituneesti hallitustyöskentelyyn tai erityisen ansioituneesti jaostotyöskentelyyn 10 vuotta. 2. Merkitykselliselle ulkopuoliselle yhteisölle tai henkilölle. Seuran hallitus voi kutsua Seuran kunniapuheenjohtajaksi henkilön joka on ollut - seuran jäsenenä vähintään 25 vuotta - hallituksen jäsenenä vähintään 15 vuotta - puheenjohtajana vähintään 5 vuotta ja on - vähintään 50 vuoden ikäinen Kunniapuheenjohtajia voi olla vain yksi kerrallaan. Seuran kunniajäseneksi henkilön joka on ollut - seuran jäsenenä 25 vuotta - 15 vuotta merkittävissä seuratehtävissä ja on - vähintään 50 vuoden ikäinen Kunniajäseniä voi olla vain 5 kerrallaan. Seuran hallitus jakaa vuosittain stipendejä ainakin: - vuoden menestyneimmälle urheilijalle, - vuoden menestyneimmälle tai edistyneimmälle varsinaisen joukkuelajin joukkueelle, - hyvän urheilijan stipendit jaetaan vähintään neljälle junioriurheilijalle, - vuoden toimitsijan, valmentajan tai ohjaajan stipendi vuosittain kahdelle henkilölle. Stipendiä ei myönnetä kahtena vuotena peräkkäin samalle henkilölle tai joukkueelle ilman erityistä syytä. Stipendi voidaan myöntää myös sosiaalisin perustein. Stipendit jaetaan helmikuussa.