Down perheessämme. Kehitysvammaisuus. Lapsuus. Ensi tieto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Down perheessämme. Kehitysvammaisuus. Lapsuus. Ensi tieto"

Transkriptio

1 Kehitysvammaisuus Hannu Pyykkönen Down perheessämme T ämä kirjoitus ei ole tieteellinen katsaus Downin oireyhtymän monitahoiseen merkitykseen kyseistä oireyhtymää kantavalle tai hänen perheelleen. Oireyhtymään liittyvistä lääketieteellisistä ongelmista tarjoaa kattavan katsauksen v ilmestynyt Suomen Kehitysvammalääkäreiden laatima Käypä hoito suositus ja pähkinänkuoressa Maija Wilskan artikkeli Lääkärin käsikirjassa vuodelta Yritän sen sijaan välittää lukijalle näkökulman, joka on kehittynyt 29 vuoden kuluessa Down tyttären isänä. Tyttäreni myötä olen saanut tilaisuuden tutustua hieman myös muutamaan hänen kehitysvammaiseen ystäväänsä. Näkökulman rajallisuus on heti syytä myöntää, koska niin Down ihmiset kuin heidän perheidensäkin elämäntilanteet poikkeavat suuresti toisistaan. Ensi tieto Ensi tieto vastasyntyneen vammaisuudesta on vaikea vastaanottaa ja vaikea antaa. Sain sen kesällä 1977 viiden minuutin keskustelussa melko karusti, ja samalla tehtäväkseni tuli välittää tieto vaimolleni. Olin varmaankin arvellut, vastavalmistuneena lääkärinä, pystyväni sen tekemään. Ensimmäisen yhteisen itkumme jälkeen aloimme etsiä ja löysimmekin hyvin pian merkkejä niistä asioista, jotka olivat aivan hyvin. Eihän vauva juuri muista kurttunaamoista eronnut. Tiedon etsintä Downin oireyhtymästä kohdistui seuraavaksi Akateemisen kirjakaupan hyllyihin. Sieltä löytyi tuolloin melko tuore Christof Wunderlichin teos Das mongoloide Kind Möglichkeiten der Erkennung und Betreuung. Kirja antoi kohtalaisen hyvän yleiskuvan siitä, millaisten ongelmien kanssa tulisimme painimaan. Ennen kaikkea se kuitenkin avasi näkymän siihen, kuinka pitkälle Down ihmiset vammastaan huolimatta saattaisivat kehittyä. Mieleen jäivät mm. Down potilaiden lääkärilleen lähettämät kirjeet. Kirjan tärkein anti oli varmaankin varhaiskuntoutuksen merkityksen korostaminen. Tämä kannusti meitä käyttämään aikaa lapsen monipuoliseen aktivointiin vauvaiästä alkaen ehkä enemmän kuin muuten olisimme ymmärtäneet tehdä. Lapsuus Lapsemme Annan terveys oli ensimmäisten kuuden kuukauden ajan vallan hyvä, vaikka imemään oppiminen olikin hieman hidasta. Toista puolivuotiskautta leimasi pulauttelusta vähitellen jatkuvaksi oksenteluksi ja yöitkuksi kehittynyt vatsavaiva, joka loppui itsestään vuorokautta ennen kuin lapsella olisi ollut paikka osastotutkimuksiin OYKS:aan. Olen myöhemmin kuvitellut vaivan johtuneen ruokatorven refluksitaudista tai mahaportin ahtaumasta. Seuraavien vuosien terveysongelmat liittyivät enimmäkseen korviin. Down lasten normaalia suurempi infektioherkkyys tuli todetuksi. Olimme muuttaneet Oulusta Espooseen, ja HYKS:n korvapoliklinikka tuli vaimolleni ja Annalle tutuksi; lääkärit sen sijaan vaihtuivat yhtä vaille joka käynnillä. Useampien ilmastointiputkien asennusten ja kitarisan poiston jälkeen korvatulehdukset rauhoittuivat. Toisen ilmastointiputken jäljiltä tärykalvoon jäänyt reikä paikattiin vasta pari vuotta sitten hyvällä menestyksellä. Duodecim 2006;122: H. Pyykkönen

2 Down perheessämme Down lasten hammashuoltoon kehotetaan kiinnittämään erityistä huomiota herkästi kehittyvän kiinnityskudossairauden vuoksi. Purentaongelmat liittyvät oireyhtymään kiinteästi kielen suuruuden ja leukojen suhteellisen hypoplasian seurauksena. Annan ensimmäinen käynti oikojahammaslääkärillä 1980 luvun alun Espoossa päättyi nolosti hammaslääkärin kärsivällisyyden loppuessa ennen kuin tyttö suostui avaamaan suunsa. Jokin tilanteessa oli lukinnut tytön ja suun. Kehitysvammainen potilas on aina testi hoitavan henkilön kommunikaatiotaidoille, ja hammaslääkärit lienevät erityisen vaativan tehtävän edessä. Sittemmin Kajaanissa yläleuan oikomishoito onnistui ilman mainittavia ongelmia. Tyttäremme on oppinut pitämään suuhygieniastaan huolta omatoimisesti ja varsin tarkasti. Kariesta ei ole ilmennyt. Osaltaan tähän on vaikuttanut Annan omaksuma terveellinen ruokavalio. Parivuotiaana neuvolasta lastenkardiologille saatu lähete vapautti meidät epäilystä, että todetun sivuäänen takana olisi merkittävä sydänvika, kuten noin puolella Down lapsista on. Asia tuli tarkistetuksi vielä hiljattain sydämen kaikututkimuksella. Kolmivuotiaana Rinnekodissa tehtyjen testien perusteella saatu suositus avasi lapsellemme pääsyn kunnalliseen päivähoitoon Espoossa ja myöhemmin Kajaanissa, vaikka lääkärin lapsille se ei siihen aikaan muutoin olisi ollut mahdollista. Omanikäisen seuran saaminen oli epäilemättä tärkeää kehityksen tukemiseksi. Tuossa iässä lastenkin oli helppo hyväksyä hieman poikkeavan näköinen lapion heiluttaja samalle hiekkalaatikolle. Sen sijaan kouluiässä alkoivat ikätoverit vähitellen keksiä muuta tekemistä Down tytön pyrkiessä leikkiin mukaan. Ilman harjaantumiskoulussa vähitellen syntynyttä ystäväpiiriä tämä olisi helposti johtanut yksinäisyyteen. Poikkeuksena oli eräs erityisen monipuolisesti lahjakas tyttö, jonka kanssa löytyi yhteistä tekemistä ja joka on pitänyt yhteyttä lapsuusajan leikkitoveriinsa vielä valmistuttuaan lääkäriksi saksalaisesta yliopistosta. Muiden muassa Oiva Antti Mäki (1998) on väitöskirjassaan kiinnittänyt huomiota siihen, että kehitysvammaisten sosiaalinen verkosto supistuu omaisten ohella muihin samantapaisesti vammaisiin ja alalla toimiviin ammattilaisiin. Kontaktit kodin ulkopuolisiin vammattomiin ihmisiin jäävät vähäisiksi. Down ihmiset itse eivät suinkaan pyri eristäytymään, mutta he huomaavat varsin herkästi vastapuolen sanattomatkin torjuvat reaktiot. Kouluikä Huolimatta 1980 luvulla koulutukseen omaksutusta integraation periaatteesta, jonka mukaan vammaiset pyritään sijoittamaan normaaliin koululuokkaan, olimme varsin tyytyväisiä siihen, että Anna pääsi harjaantumiskoulun pieneen yhteisöön. Myös harjaantumisluokan oppilaiden opiskeluedellytykset poikkeavat luonnollisesti paljon toisistaan, eikä niitä ryhmien suhteellisesta pienuudesta huolimatta ole helppo hyödyntää optimaalisesti. Käydessään toista luokkaa tyttäremme alkoi ihmetellä, miksi hänellä ei ole läksyjä pari vuotta nuoremman pikkuveljen tavoin, joka juuri oli aloittanut koulunkäynnin. Kysymys oli sangen aiheellinen ja otimme sen esille opettajan kanssa. Niinpä sitten alkoikin koko kouluajan kestänyt jakso, jolloin jompikumpi vanhemmista yleensä äiti istui Annan kanssa läksyjen äärellä. Lukemisen ja kirjoittamisen salat avautuivat vähitellen, mutta matematiikan alkeet osoittautuivat liian kovaksi pähkinäksi. Kuulovammaisen luokkatoverin ansiosta Anna oppi myös viittomakielen alkeet siinä määrin, että jokapäiväinen kommunikointi tämän toverin kanssa oli mahdollista; pystyipä hän toimimaan ystävänsä tulkkinakin iltapäivähoidon puolella. Tyttäremme kielellinen kehitys on saanut tukea mahdollisuudesta käydä koulua, mikä ei ennen vuotta 1985 ollut itsestään selvää, koska kehitysvammaiset olivat oppivelvollisuudesta vapautettuja. Harjaantumiskoulussa oli tarjolla myös puheopetusta, jonka ansiosta Annan puhe selveni huomattavasti. Kotona leikki ikäisille lapsillemme myös luettiin paljon ääneen. Nykyisin Anna on varsin puhelias eikä ujostele osallistua keskusteluun missään seurassa. Hänen puheensa on vain hieman epäselvää. Aktiivinen sanavarasto eronnee laajuudeltaan peruskoulunsa päättäneiden nuorten sanavarastosta 1943

3 lähinnä suppeamman genitaalitermistön osalta. Änkytys haittaa puhumista lievästi aika ajoin, etenkin monimutkaisissa sanoissa ja lauserakenteissa. Peruskoulun kymmenennen luokan jälkeen Anna oli halukas jatkamaan opiskelua ammattikoulutukseen valmentavilla opinnoilla. Hänet hyväksyttiinkin Sisälähetysseuran erityisoppilaitokseen Pieksämäelle, jonne Kajaanista on suora junayhteys. Kulkeminen ja sopeutuminen sisäoppilaitokseen onnistui paremmin kuin odotimme. Tyttäremme kehittyi yhteisöasumisen vaatimissa taidoissa. Toivomamme viittomakielen kurssi ei kuitenkaan järjestynyt, vaikka koulussa opiskeli kuulovammaisia. Kolmen opintovuoden jälkeen Anna oli valmis vaihtamaan jälleen opiskelupaikkakuntaa. Testiviikon jälkeen opiskelupaikka järjestyi Laukaasta Kuhankosken erityisammattikoulusta koti ja laitostalouden sekä puhdistuspalvelujen linjalta, siis keittiö ja siivousalalta. Kuhankoskella Anna saavutti melkoiset taidot monissa taloustöissä ja oppi työskentelemään pitkäjänteisesti esimiehen ohjeiden mukaan. Myös tuetun soluasumisen taidot kehittyivät edelleen. Työssä käyvä ammatti ihminen Ammattikoulun jälkeen tyttärellämme oli onnea, kun Kajaanin kaupungissa paneuduttiin etsimään avotyöpaikkoja työhön kykeneville kehitysvammaisille. Työpaikka järjestyi muutaman sadan metrin päässä kotoa lukion keittiöstä. Näin Anna sai hieman hyvitystä muutamaa vuotta aiemmin esittämilleen katkerille kysymyksille siitä, miksi hän ei voi mennä lukioon nuorempien veljiensä tavoin. Työ on sisältänyt pöytien kattamista, linjaston ja astianpesukoneen täyttöä ja tyhjennystä ynnä muita keittiön aputehtäviä. Annan esimies otti hänet suurenmoisella tavalla ohjattavakseen. Niinpä heidän tiensä työtovereina on jatkunut senkin jälkeen, kun työpaikka siirtyi koulujen yhdistämisen vuoksi kolmen kilometrin päähän. Esimiehen mukaan Annan työpanos, 30 tuntia viikossa, on todella tärkeä yksikön yhä tiukemmiksi käyvien tulostavoitteiden saavuttamisessa. Työ on laajentanut Annan sosiaalista verkostoa ja tukenut itsetuntoa; euron tuntipalkka ja työpaikkalounas ovat kartuttaneet aineellista hyvinvointia. Keittiöalan ammattilaisen identiteetti säilyy Annalla myös kotona: hän tutkii Helsingin Sanomien Ruokatorstain reseptisivut tarkkaan ja osallistuu innolla taloustöihin. Anna on erinomaisen taitava arvioimaan ruoan mausteisuutta ja laatimaan näyttäviä salaatteja. Vaikka ruoan määrän omatoiminen säätely ei aina ole helppoa herkkusuulle, on sokerin ja rasvan välttäminen onnistunut hyvin eikä ylipainoa ole päässyt kehittymään. Annan identiteetti sisältää ammatin lisäksi kohtalaisen tasapainoisen vammatietoisuuden. Parinkymmenen ikävuoden tienoilla saimme tuon tuostakin etsiä vastauksia hänen ahdistuneisiin kysymyksiinsä siitä, miksi hän on kehitysvammainen, miksi ei voi mennä lukioon tai autokouluun. Viime vuosina noita kysymyksiä ei enää ole noussut esiin. Anna laskee itsensä kehitysvammaisten joukkoon itsestään selvästi, asiaa häpeämättä. Vammatietoisuuden kehittymisessä on varmasti ollut suuri merkitys yhteisillä harrastuspiireillä ja erityisesti kehitysvammaisten omalla Me Itse yhdistyksellä. Identiteettiin kuuluu myös tarve tulla otetuksi vakavasti muiden taholta. Anna on herkkä huomaamaan, jos yhteiset päätökset yritetään tehdä häntä kuulematta. Päätösten perustelemisessa saamme väliin tehdä kovasti töitä. Käydessään terveydenhuollon henkilöiden vastaanotolla hän luonnollisesti odottaa saavansa keskustella asioistaan suoraan eikä läsnä olevan vanhemman kautta. Annan erityinen vahvuus on kyky empatiaan ja halu antaa kiitosta ja kannustusta. Hän lohduttaa surevia, usein mukana itkien. Hän jakaa kiitosta hyvästä ruoasta ja saamastaan huomiosta, kannustaa veljiään opinnoissa ja väsynyttä isäänsä lähtemään lenkille. Anna kävelee itse huomattavan ahkerasti eikä hänen sauvakävelyvauhdissaan ole helppo pysyä mukana. Viime talvena kertyi hiihtokilometrejä yli 400, joskin ladulla vauhti kärsii siitä, että keskusteltavia asioita on kovin runsaasti. Vuosia sitten Anna innostui laskettelusta, jolloin hankimme hänelle hiihdonopetusta. Taito karttui siinä määrin, että Anna pystyi ilman apua laskemaan kaikki Vuokatin ja Rukan rinteet. Uintiharrastus on tullut 1944 H. Pyykkönen

4 tänä talvena jälleen ajankohtaiseksi. Liikuntarajoitteena Annalla on oikeastaan vain pyöräilytaidon puuttuminen. Kaatuminen opetteluvaiheessa noin 15 vuotta sitten jätti jälkeensä pelon, jonka yli hän ei ole päässyt. Yleinen käsitys on, että Down ihmiset ovat välittömiä ja hyväntuulisia. Näin on meidänkin perheessämme. Ei tosin lakkaamatta. Annasta löytyy sisua ja särmää puolustaa mielipiteitään tarvittaessa hyvinkin ehdottomasti. Erimielisyyttä saattaa syntyä esimerkiksi sään edellyttämästä pukeutumisesta, jonka arviointi tuntuu olevan jatkuvasti vaikeaa. Korostunutta omaehtoisuutta ilmenee ajoittain muutenkin, jos Anna kokee muiden rajoittavan päätäntävaltaansa tai loukkaavan oikeuksiaan. Anna ei kuitenkaan haudo kiukkuaan pitkää aikaa ja on aktiivinen sovinnontekijä. Annan ajantaju on erikoislaatuinen. Hän on tuntenut kellon koulu ikäisestä saakka ja hahmottaa varsin hyvin luonto ja urheilu ohjelmien, konserttien ja Kotikadun alkamisajat ohjelmistoa tutkiessaan. Silti hänelle tuottaa vaikeuksia toimia yhtään nopeammin silloin, kun olisi kiire. Ylikorostunut perusteellisuus ja järjestelmällisyys päivittäisissä askareissa johtaa helposti hoputtamisen tarpeeseen vanhempien taholta, mikä puolestaan hermostuttaa tytärtämme ja hidastaa toimintaa entisestään. Tässä meillä riittää vielä pitkäksi aikaa opettelemista. Annan seksuaalisessa kehityksessä kuvastuu toisaalta ikää vastaava nuoren naisen fyysinen puoli, toisaalta ehkä vuotiaan psyykkinen haaveiden maailma. Muutaman vuoden Anna on puhunut muuttavansa joskus asumaan niin ikään kehitysvammaisen»poikaystävänsä» kanssa. Huolimatta vain parinsadan metrin välimatkasta on tapaaminen viikoittaisessa musiikkipiirissä tuntunut toistaiseksi riittävän kanssakäymiseksi. Lapsuudenkodista omaan asuntoon? Tyttäremme asuminen lapsuudenkodissaan vielä 29 vuotiaana ei ole poikkeuksellista kehitysvammaisille. Sopivia asumispalveluita ei edelleenkään ole tarjolla tarvetta vastaavasti edes iäkkäiden vanhempiensa kanssa asuville Down perheessämme kehitysvammaisille. Toistaiseksi Anna viihtyy kotona emmekä me vanhempina ole kokeneet pois muuton tarvetta polttavaksi. Toki olemme, kumpikin osapuoli, ilmoittaneet Kajaanin kaupungille pitävämme tarpeellisena ja lähivuosina välttämättömänä Annalle sopivan yhteisökodin löytymistä. Itsenäiseen asumiseen Anna ei tule pystymään, ei edes siinä tapauksessa, että hän asuisi yhdessä toisen kehitysvammaisen kanssa. Vaikka lähes kaikki päivittäiset askareet sujuvat teknisesti omatoimisesti, tarvitaan ihminen, joka»katsoo perään» ja pitää kokonaisuutta hallinnassa. On myös oltava hyvin toimiva valvontajärjestelmä yllättävien tilanteiden kuten äkillisen sairastumisen varalta. Poikkeustilanteissa lievästikin kehitysvammaisen ihmisen toimintakyky voi lamautua hätääntymisen tai jonkin vastoinkäymisen seurauksena yllättävällä tavalla. Annakin menee silloin tällöin psyykkisesti ja fyysisesti aivan lukkoon; silloin auttaa vain tilanteen rauhoittaminen ja umpisolmun hellävarainen availeminen. Asumisjärjestelyiden onnistumiseen liittyvätkin tämän hetken suurimmat huolemme, sekä Annan että meidän vanhempien. Uskomme toistaiseksi, että nekin asiat vielä järjestyvät. Miksi kerron Annan tarinaa Duodecimin lukijoille? Perusterveydenhuollon potilaina Down ihmiset eivät ole vallan harvinaisia. Toivon, että tarinani auttaa kollegaa vastaanottotyössään kohtaamaan ihmisen, joka ihan kokonaisena on syndrooman takana. Häntä ei ainakaan tarvitse jännittää; lääkäri voi hetkeksi riisua pois jopa kaikkitietävän roolinsa. Ehkä vastaanottotilanne näin muodostuu molemminpuolisesti antoisaksi. Merkittävä osa Downin oireyhtymää koskevista viimeaikaisista kirjoituksista ja vielä suurempi osa käydystä keskustelusta on käsitellyt tavalla tai toisella oireyhtymän kantajien syntymisen ehkäisyä, lähinnä sikiöseulontojen tehostamista. Niiden vaikuttavuutta on myös arvioitu sikiöiden abortoinnin myötä säästyvien hoitokustannusten suuruudella suhteessa seulonnan kustannuksiin. On toki selvää, että seulontamenetelmien kehittäminen luotettaviksi ja kus 1945

5 tannuksiltaan edullisemmiksi on tärkeää silloin, kun niitä halutaan käyttää. Yhtä tärkeää on, että vanhempien päätösten pohjaksi tarjottava tieto mahdollisesta vammaisuudesta on muutakin kuin diagnooseja ja prosenttilukuja. Tähän seikkaan kiinnittää huomiota myös Lääkärin käsikirjan Downin syndrooman seulontojen eettisiä näkökohtia koskeva artikkeli vuodelta Se korostaa seulontojen vapaaehtoisuutta»mahdollisimman objektiivisen tiedon valossa». Objektiivisen tiedon takana on lukemattomia subjektiivisia tarinoita, joista yhtä olen tässä hieman valottanut. Seulontojen januksenkasvojen toisena puolena on Downin oireyhtymää kantavien henkilöiden ehkä tahatonkin leimautuminen yksipuolisesti epätoivottavaksi ilmiöksi älyä ja taloudellista tehokkuutta arvostavana aikanamme. Vaarana voi olla tällaisen pienenevän ihmisryhmän syyllistäminen omista vaikeuksistaan hieman samaan tapaan kuin sotainvalideille tapahtui 1970 luvulla. Vammaisuuden yksiulotteinen tulkinta saattaa myös vääristää hoitokäytäntöjä siten, ettei hoidon lopputulos olekaan optimaalinen. Tästä lienee ollut kyse, kun 1990 luvulla kahdessa brittisairaalassa todettiin heikommat Downin oireyhtymään liittyvien sydänvikojen leikkaustulokset kuin muissa sairaaloissa (Kmietowicz 2001). Edellä mainitussa seulontojen eettisiä näkökohtia koskevassa artikkelissa huomautetaan, ettei lääketieteellinen diagnoosi ratkaise, kuinka elämisen arvoista ihmisen elämä tulee olemaan. Erityisen hyvin tämä pätee mielestäni ihmisiin, jotka elävät Downin oireyhtymän kanssa. Oireyhtymään liittyvistä taudeista suurin osa on hoidettavissa ja osa on ehkäistävissä. Aktiivisen hoidon ja kuntoutuksen myötä Down ihmisten elämänlaatua on edelleen mahdollista parantaa. Useimmat Down lapset osaavat nauttia elämästään samassa määrin kuin vammattomat ikätoverinsa, ja useimpien vanhemmat ovat alkujärkytyksen jälkeen iloisia ja kiitollisia lapsistaan. Cooleyn ym. (1990) aineiston englantilaisista Down lasten vanhemmista 94 % oli sitä mieltä, että lapsen saaminen oli tuonut heille muassaan enemmän myönteistä kuin kielteistä. Perinnöllisyysneuvojista vain vajaa puolet arvioi myönteisten asioiden painavan vaakakupissa kielteisiä enemmän. Suomalaisessa»Kultakutri» tutkimuksessa (Itälinna ym. 1994) selviteltiin kehitysvammaisten lasten vanhempien kokemaa stressiä. Down lasten ja muiden kehitysvammaisten vanhemmilla stressikokemuksia oli merkitsevästi vähemmän kuin autististen lasten vanhemmilla. Tutkimuksessa ei ollut vammattomien lasten vanhemmista muodostettua vertailuryhmää. Siinä kuitenkin viitattiin kanadalaisen Dumas n ym. (1991) tekemään kyselytutkimukseen, jonka mukaan Down lasten vanhempien stressi ei poikennut normaalilasten vanhempien kokemasta. Uskon omalta kohdaltani asian olevan näin. Downin oireyhtymä meidän perheemme elämän osana on tuonut mukanaan huolia, ei kuitenkaan kohtuuttomia. Vammaisuus ei vienyt avioliittoamme kriisiin, vaan uskon sen vahvistaneen keskinäistä sitoutumistamme. Se on ehkä sulkenut joitakin ovia mutta avannut toisia. Yhtään ystävää emme tiedä menettäneemme, useita olemme saaneet tyttäremme myötä. Emme ole koskaan huomanneet Annan veljien häpeävän sisartaan; sen sijaan uskomme heidän oppineen elämästä jotain tärkeää hänen ansiostaan. Lienen itsekin jotain oppinut. Olen saanut nähdä ja kokea tyttäreni elämässä laajan tunneskaalan, enemmän iloa kuin surua, enemmän ystävyyttä ja välittämistä kuin yksinäisyyttä ja välinpitämättömyyttä. Yksi ylimääräinen kromosomi ei ole ollut täyden elämän esteenä. On mahdotonta tietää, olisinko nyt onnellisempi, jos tyttäreni olisi syntynyt vammattomana, vaikka heinäkuussa 1977 murheeni tuntui suurelta. Varmasti olisin onnettomampi, ellei hän lainkaan olisi syntynyt. * * * Tutkin tämän kirjoituksen yhdessä Annan kanssa, ja hän antoi luvan sen julkaisemiseen Duodecim lehdessä H. Pyykkönen

6 Kirjallisuutta Cooley WC, Graham ES, Moeschler JB, Graham JM Jr. Reactions of mothers and medical professionals to a film about Down syndrome. Am J Dis Child 1990;144: Downin oireyhtymään liittyvien lääketieteellisten ongelmien hyvä hoito [verkkoversio]. Käypä hoito suositus. Suomen Kehitysvammalääkärit Finlands läkare för utvecklingsstörda ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2004 [päivitetty ]. Downin syndrooman seulonta eettisiä näkökohtia. Toimitus. Lääkärin käsikirja. Kustannus Oy Duodecim [päivitetty ]. Artikkelin tunnus: ykt Dumas JE, Wolf LC, Fisman SN Culligan A. Parenting stress, child behaviour problems and dysphoria in parents of children with autism, Down syndrome, behavior disorders and normal development. Exceptionality 1991;2: Itälinna M, Leinonen E, Saloviita T. Kultakutri karhujen talossa. Kehitysvammaisen lapsen perheen voimavarat ja selviytyminen. Tampere: Kehitysvammaisten tukiliitto ry, Kmietowicz Z. Down s children received»less favourable» hospital treatment. BMJ 2001;322:815. Mäki OA.»Toivoisin eläväni päivän kauemmin kuin lapseni». Ikääntyneet vanhemmat ja kotona asuva kehitysvammainen lapsi. Väitöskirja. Tampere: Tampereen yliopisto, Wilska M. Downin oireyhtymä. Kirjassa: Kunnamo I, Alenius H, Hermanson E, Jousimaa J, Teikari M, Varonen H, toim. Lääkärin käsikirja. 8., uudistettu painos. Jyväskylä: Kustannus Oy Duodecim, 2006, s Wunderlich C. Das mongoloide Kind. Möglichkeiten der Erkennung und Betreuung. 2. painos. Stuttgart: Ferdinand Enke Verlag, Hannu Pyykkönen, LL, erikoislääkäri Medivire Työterveyspalvelut Oy Kainuunkatu Kajaani Down perheessämme 1947

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Oireiden arviointi puhelimitse kätevää vai vaarallista?

Oireiden arviointi puhelimitse kätevää vai vaarallista? Oireiden arviointi puhelimitse kätevää vai vaarallista? Päivi Rautava Ehkäisevän terveydenhuollon professori Turun yliopisto Puhelin +35850 3005846 Sähköpostit rautava@utu.fi tai paivi.rautava@tyks.fi

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Kehitysvamma Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Yleisen ajattelutavan muutos Vammaiset ihmiset ovat alkaneet vaatia oikeuksiaan. Käsitykset vammaisuudesta ja näkemykset vammaisista henkilöistä ovat kansainvälisesti

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Odotusaika. Hyvät vanhemmat

Odotusaika. Hyvät vanhemmat Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään

Lisätiedot

WDC2012 ja hyvinvointi-design. 1. Elämä-design 2. Palvelu-design 3. Ympäristö-design

WDC2012 ja hyvinvointi-design. 1. Elämä-design 2. Palvelu-design 3. Ympäristö-design WDC2012 ja hyvinvointi-design 1. Elämä-design 2. Palvelu-design 3. Ympäristö-design Juha Metso 28.06.2011 1 1. Elämä-design Rakkautta Hoivaa Turvaa Tunteiden jakamista Oppimista Vapaa-aikaa Leikkiä Sääntöjä

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012

Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012 Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012 KVPS Tukena Oy Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Kehitysvammaisten Tukiliitto ry yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

Laadukas ensitieto perheille tukevampi ote arkeen

Laadukas ensitieto perheille tukevampi ote arkeen Laadukas ensitieto perheille tukevampi ote arkeen Koulutussuunnittelija Kehitysvammaisten Tukiliitto ry taina.koivunen-kutila@kvtl.fi 0207 718 328 Ensitieto Tietoa, joka annetaan perheelle, kun sikiön

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

MIKSI TUKIVIITTOMAT?

MIKSI TUKIVIITTOMAT? MITKÄ TUKIVIITTOMAT? Tukiviittomilla tarkoitetaan viittomamerkkien käyttämistä puhutun kielen rinnalla, siten että lauseen avainsanat viitotaan. Tukiviittomien tarkoituksena on tukea ja edistää puhutun

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Uudelle polulle. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf

Uudelle polulle. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf Uudelle polulle Omaishoitajako. Kuka hän on? Mitä hän tekee? Hän nostaa, kantaa, pesee, pukee, syöttää, juottaa. Touhuaa päivät, valvoo yöt. Hän itkee, rukoilee, nauraa, laulaa. Hän väsyy tiuskii, komentaa.

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste 26.1.2011 Suomussalmi Ämmänsaaren seurakuntatalo Illan ohjelma Ilmoittautumiset ja iltakahvit Illan teemojen ja keskustelumenetelmän esittely

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Yksinhuoltajana monikkoperheessä

Yksinhuoltajana monikkoperheessä Yksinhuoltajana monikkoperheessä J A N N A R A N T A L A L A S T E N P S Y K I A T R I A N E R I K O I S L Ä Ä K Ä R I P A R I - JA P E R H E P S Y K O T E R A P E U T T I 4. 9. 2 0 1 5 w w w. j a n n

Lisätiedot

Hammashoitotuki. Mihin tukeen minulla on oikeus?

Hammashoitotuki. Mihin tukeen minulla on oikeus? Hammashoitotuki Mihintukeenminullaonoikeus? Alle 20 vuotiaiden hammashuolto Lapsilla ja nuorilla on oikeus maksuttomaan hammashoitoon joulukuun viimeiseen päivään saakka sinä vuonna, jonka aikana he täyttävät

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

Asumista Keski-Suomessa. Marja-Leena Saarinen 23.2.2012

Asumista Keski-Suomessa. Marja-Leena Saarinen 23.2.2012 Asumista Keski-Suomessa Marja-Leena Saarinen 23.2.2012 Metsätähden asukkaiden toiveet asumisesta Ulkopuolinen outo ihminen ei saa päästä sisälle - paitsi talonmies - paitsi nokikolari Pistokkeita myös

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia Hannele Haapala, TYKS, Keskola Separaation vähentäminen Hoitojaksot keskolassa saattavat kestää kuusikin kuukautta. Keskosvauva kotiutuu

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se

Lisätiedot

Hannele Ikäheimo www.opperi.fi 1(3)

Hannele Ikäheimo www.opperi.fi 1(3) Hannele Ikäheimo www.opperi.fi 1(3) Junnauskoe 0 20 A ja B Opettajan ohje Tarkoitus: Tavoite: Testaus: Junnauskokeen 0-20 avulla saadaan selville oppilaiden käyttämät käyttämät laskustrategiat sekä yhteen-

Lisätiedot

Sikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista

Sikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista Tämä esite on tarkoitettu kaikille lasta odottaville vanhemmille. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OAS LASTA ODOTTAVILLE

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Miksi puheenvuoro henkilökohtaisesta avusta? Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voi olla

Lisätiedot

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä

Lisätiedot

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Lisätiedot

Brasil - Sempre em meu coração!

Brasil - Sempre em meu coração! Brasil - Sempre em meu coração! (Always in my heart) Pakokauhu valtasi mieleni, enhän tiennyt mitään tuosta tuntemattomasta latinomaasta. Ainoat mieleeni kumpuavat ajatukset olivat Rio de Janeiro, pienempääkin

Lisätiedot

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA 2014 Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA Kun koulu loppuu -tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yläkoululaisten ja lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmia,

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Vanhuus ja yksinäisyys

Vanhuus ja yksinäisyys Vanhuus ja yksinäisyys TtT Hanna Uotila hanna.uotila@uta.fi Yksinäisyyden käsite ja tapoja tutkia yksinäisyyttä Yksinäisyys ja ikääntyminen Yksinäisyyteen yhteydessä olevia tekijöitä Yksinäisyyden kokemus

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Autismin kirjon oppilaiden perusopetus Helsingissä 14.1.2014. Helsingin kaupungin koulut

Autismin kirjon oppilaiden perusopetus Helsingissä 14.1.2014. Helsingin kaupungin koulut Autismin kirjon oppilaiden perusopetus Helsingissä 14.1.2014 Helsingin kaupungin koulut Pidennetty oppivelvollisuus ja erityinen tuki Pidennetty oppivelvollisuus Kestää 11 v. Peruste vammaisuus tai pitkäaikaissairaus

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

ASIAKAS- TYYTYVÄISYYS- TUTKIMUS 2014

ASIAKAS- TYYTYVÄISYYS- TUTKIMUS 2014 KUNNON TYÖMIEHIÄ» WWW.BRIKO.FI 1 ASIAKAS- TYYTYVÄISYYS- TUTKIMUS 2014 ASIAKKAAT ARVIOIVAT BRIKON PARHAAKSI RAKENNUSALAN HENKILÖSTÖVUOKRAAJAKSI JO TOISENA VUONNA PERÄKKÄIN Lue, mitä mieltä asiakkaat olivat

Lisätiedot

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa -menetelmäkäsikirjassa (2011) todetaan että seksuaaliterveyden edistäminen on tärkeä

Lisätiedot

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt

Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti Ikäjohtaminen nyt Ikäjohtaminen Ikä kuvaa elämää Kun emme saa elämän monisärmäisestä virtaavuudesta kiinni puhumme iästä ja tämän objektivoinnin kautta

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Maria Kuukkanen

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Maria Kuukkanen Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Maria Kuukkanen Mitä perhehoito on? Ympärivuorokautisen kasvatuksen, hoivan ja muun huolenpidon järjestämistä oman kodin ulkopuolella, perhehoitajan kotona

Lisätiedot

Lääkärin työn kuormitus, vastuun taakka ja ympäristön odotukset. Vuokko Hupli johtava lääkäri Lääkärikeskus VITA

Lääkärin työn kuormitus, vastuun taakka ja ympäristön odotukset. Vuokko Hupli johtava lääkäri Lääkärikeskus VITA Lääkärin työn kuormitus, vastuun taakka ja ympäristön odotukset Vuokko Hupli johtava lääkäri Lääkärikeskus VITA Kuntoutussäätiö 30 v lääkärikuntoutusta u1975-1985 "Havaintoja - tarttis tehrä jottain" Yksilötapaukset

Lisätiedot

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Leila Rautjärvi, koulutuspäällikkö, tth Selina Selin, työterveyshuollon erikoislääkäri Systemaattista seulontaa voidaan tehdä

Lisätiedot

Mitä tämä vihko sisältää?

Mitä tämä vihko sisältää? Asuntotoiveeni Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Milloin haluan muuttaa omaan asuntoon? 5 3. Mihin haluan muuttaa? 5 4. Millaisessa asunnossa haluan asua? 6 5. Millaisella asuinalueella

Lisätiedot

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen ICF / VAT toimintakyvyn arviointi ICF ICF on WHO:n tekemä toimintakykyluokitus Se ei ole mittari Se tarjoaa hyvän rakenteen toimintakyvyn kuvaamiseksi Se tarvitsee tuekseen välineen jolla toimintakyvyn

Lisätiedot

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Muistisairaan hoitomallia etsimässä

Muistisairaan hoitomallia etsimässä Muistisairaan hoitomallia etsimässä Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo Muistisairaudet Käypä hoito -työryhmän jäsen SIDONNAISUUTENI KAUPALLISEEN YRITYKSEEN VIIMEISEN 3

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 79,9 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa

Lisätiedot

LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa. Riitta Valtonen

LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa. Riitta Valtonen LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa Riitta Valtonen 1 Lene Leikki-ikäisen lapsen neurologinen arvio neuvolan terveydenhoitajien ja lääkäreiden työväline lapsen kehityksen arvioinnissa

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

2 + = 10 0 + = 10 10 3 = 10 5 = + 4 = 10 + 9 = 10 10 8 = 10 1 = 7 + = 10 5 + = 10 10 6 = 10 10 =

2 + = 10 0 + = 10 10 3 = 10 5 = + 4 = 10 + 9 = 10 10 8 = 10 1 = 7 + = 10 5 + = 10 10 6 = 10 10 = Traggelprov 0 20 A Namn: 2 + = 10 0 + = 10 10 3 = 10 5 = + 4 = 10 + 9 = 10 10 8 = 10 1 = 7 + = 10 5 + = 10 10 6 = 10 10 = Dubbelt + Dubbelt 4 + 4 = 6 + 6 = 8 4 = 14 7 = 9 + 9 = 3 + 3 = 18 9 = 20 10 = 7

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? SEURA YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS RYHMÄ YKSILÖ HARJOITTELEMINEN JA KILPAILEMINEN Omien motiivien mukaista kasvua ja kehitystä tukevaa toimintaa VIESTINTÄ

Lisätiedot

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille ...talking to You! 2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille siistii olla kimpassa Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

Erilaista, samanlaista sisaruutta ja ihanan älytöntä touhua! - Sisarussuhteet erityislapsiperheessä

Erilaista, samanlaista sisaruutta ja ihanan älytöntä touhua! - Sisarussuhteet erityislapsiperheessä Erilaista, samanlaista sisaruutta ja ihanan älytöntä touhua! - Sisarussuhteet erityislapsiperheessä Projektipäällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto ry pia.molsa@kvtl.fi // puh. 0207 718 326 Sisaruussuhde

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission Leaving Certificate 2011 Marking Scheme Finnish Higher Level VASTAUKSET I Tehtävä: Vastaa kaikkiin kysymyksiin. 1. Selitä omin sanoin seuraavat

Lisätiedot

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007 Matti Talala& Jarkko Jakkula MIKSI? Hollannin menestyneet kamppailu-urheilijat saivat meidän kiinnostuksen heräämään Eindhovenia kohtaan. Olisihan se hienoa mennä opiskelijavaihtoon

Lisätiedot

Sisällys. Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä

Sisällys. Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä Sisällys Alkusanat... 11 Tarina epätoivosta: Jannen lapsuus ja nuoruus... 15 Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Yhteiskunnan muutos ja elämän riskit... 21 Perhe-elämän muutokset... 21 Koulutus-

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys Lapsen tyypillinen kehitys -kommunikaatio -kielellinen kehitys Kielellinen kehitys Vauvalla on synnynnäinen kyky vastaanottaa kieltä ja tarve olla vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa Kielellinen kehitys

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

tuottavia malleja ja onnistuneita urapolkuja on jo olemassa

tuottavia malleja ja onnistuneita urapolkuja on jo olemassa Toimivia ratkaisuja monenlaisia ja tuottavia malleja ja onnistuneita urapolkuja on jo olemassa Maahanmuuttajataustaisen opiskelijan ohjaaminen ja tuki Keudan aikuisopistossa Vastuukouluttajien ohjausosaaminen

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Elämä ei pääty muistisairauden diagnoosiin - näkökulma muistisairaiden ihmisten itsemääräämisoikeuteen. 23.5.2014 Opetushallitus Olli Lehtonen

Elämä ei pääty muistisairauden diagnoosiin - näkökulma muistisairaiden ihmisten itsemääräämisoikeuteen. 23.5.2014 Opetushallitus Olli Lehtonen Elämä ei pääty muistisairauden diagnoosiin - näkökulma muistisairaiden ihmisten itsemääräämisoikeuteen 23.5.2014 Opetushallitus Olli Lehtonen Muistiliitto ry Muistisairaiden ihmisten etujärjestö Muistisairaita

Lisätiedot

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Eija Stengård, johtava psykologi Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tampereen kaupunki Omaisten

Lisätiedot

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen

Lisätiedot

Parempi diili, kuntoutuksesta arjen valintoihin

Parempi diili, kuntoutuksesta arjen valintoihin Parempi diili, kuntoutuksesta arjen valintoihin Mika Paasolainen 28.09.2011 Ketään ei voida pakottaa elämään ihmisarvoista elämää mutta hänet voidaan kohdata ihmisyyttä kunnioittavalla tavalla, joka tarjoaa

Lisätiedot

KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE

KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE Suomen Alzheimer-tutkimusseura ja muistitutkimusyksiköiden asiantuntijaryhmä Kustantaja: Novartis Oy otilaan ja omaisen huolellinen haastattelu on tärkeä osa muistihäiriöpotilaan

Lisätiedot

Jonnan tarina. Keväällä 2007

Jonnan tarina. Keväällä 2007 Sairastui syömishäiriöön 19-vuotiaana, 2006 Hoitosuhde kotikaupunkinsa nuorisopsykiatriseen poliklinikkaan jo ennen syömishäiriötä ahdistuksen takia Nyt 26-vuotias - Nuorisopsykiatrian poliklinikalla syömishäiriötä

Lisätiedot