TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS Hallitus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2011. Hallitus 26.3.2012"

Transkriptio

1 TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2011 Hallitus

2

3 Sisällysluettelo SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1. Sairaanhoitopiirin johtajan katsaus 1 2. Olennaiset tapahtunat tilikaudella ja arvio tulevasta kehityksestä Sairaanhoitopiirin tunnuslukuja Olennaiset tapahtumat tilikaudella Tulevaisuuden näkymät Kuntayhtymän tehtävä ja organisaatio Tehtävät Toimielimet Hallituksen asettamat toimielimet Sisäinen organisaatio Sairaanhoitopiirin jäsenkunnat Strategiset päämäärät HUS:n sairaanhoitotoiminta Jäsenkuntien palvelusuunnitelmien toteutuminen Hoitopalvelut ja hoidetut eri henkilöt Hoidon saatavuus ja hoitoonpääsy Kalliin hoidon tasaus Siirtoviiveet Hoitotyö Henkilöstö Henkilöstövoimavarat Palkkakustannukset ja vuokratyövoima Henkilöstön osaaminen ja koulutus Työhyvinvointi Tasa-arvo ja kieliohjelma Opetus ja tutkimus Opetus ja tutkimus, yleistä Opetus Tieteellinen tutkimus Kehittämistoiminta Kuntayhtymätasoiset strategiset kehittämishankkeet Muut toiminnan kehittämishankkeet Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät Yleistä Ulkoisen toimintaympäristön kautta tulevat riskit Potilas- ja lääkehoitoon liittyvät riskit Rahoitustoiminnan riskit Omaisuusriskit ja investoinnit Toiminnan keskeytymisen riskit Tietoturvaan ja tietojärjestelmiin liittyvät riskit Henkilöstöriskit Selonteko sisäisen valvonnan ja konsernivalvonnan järjestämisestä Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Ympäristötekijät ja kestävä kehitys Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus ja rahoitusasemassa tapahtuneet muutokset Kokonaistulot ja menot 115 I

4 Sisällysluettelo Sivu 13. Konsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Tilikauden tuloksen käsittely Talouden tasapainottamistoimenpiteet Talousarvion toteutuminen Seurantaa koskeva sääntely Määrärahojen ja tuloarvoiden toteutuminen Käyttötalouden toteutuminen 133 Sairaanhoitoalueet HYKS-sairaanhoitoalue Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue Lohjan sairaanhoitoalue Hyvinkään sairaanhoitoalue Porvoon sairaanhoitoalue 191 Tulosalueet HUS-Tilaskeskus tulosalue Konsernihallinto tulosalue Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointiosan toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta Tilinpäätöslaskelmat Tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelman liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset 256 Liikelaitokset HUS-Apteekki liikelaitos HUS-Röntgen liikelaitos HUSLAB Ravioli liikelaitos HUS-Desiko liikelaitos HUS-Logistiikka liikelaitos HUS-Tietotekniikka liikelaitos HUS-Lääkintätekniikka liikelaitos HUS-Servis liikelaitos Liikelaitosten vaikutus kuntayhtymän talouteen Allekirjoitukset ja merkinnät Tilinpäätöksen allekirjoitus Tilinpäätösmerkintä 412 II

5 Sisällysluettelo Sivu Tilinpäätös ja toimintakertomus 2011 asiakirjan liitteet Liite 1A: Valtuuston jäsenet vaalikaudella Liite 1B: Hallituksen jäsenet vuonna Liite 1C: Lautakuntien jäsenet vuonna Liite 1D: Tarkastuslautakunta Liite 1E: Kunnallisten liikelaitosten johtokunnat vuonna Liite 1F: HUS:n 100 % omistamien tytäryhtiöiden hallitusten jäsenet 423 vuonna 2011 Liite 2A: Jäsenkuntien palvelusuunnitelmien toteutuminen vuonna Liite 2B: Jäsenkuntien maksuosuudet vuosina deflatoimattomat luvut Liite 2C: NordDRG-tuotteiden lukumäärä vuonna Liite 2D: Hoitopäivien lukumäärä vuonna Liite 2E: Käyntityyppituotteiden lukumäärä vuonna ilman ostopalvelukäyntejä Liite 3: HUS:n jäsenkuntien deflatoidut maksuosuudet euroa/asukas 429 vuosina Liite 4: Kalliin hoidon tasaus jäsenkunnittain (tuhansina euroina) Liite 5A: Henkilöstön lukumäärä vuonna Liite 5B: Henkilötyövuodet vuonna Liite 6: HUS-Kuntayhtymän tuloslaskelma Liite 7: Jäsenkuntakohtaiset taulukot 436 III

6

7 Sairaanhoitopiirin toimitusjohtajan katsaus 1 Sairaanhoitopiirin toimitusjohtajan katsaus Vilkas vuosi, uusi strategia Vuosi 2011 oli toiminnallisesti Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä historian vilkkain. Potilaita hoidettiin enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Hoidettuja eri potilaita oli ( vuonna 2010). Lisäksi tuotettiin uutena toimintana terveyskeskuspäivystyskäyntejä yli eri henkilölle ( vuonna 2010). Kaikki hoidon määrää kuvaavat mittarit osoittivat kasvua. Avohoitokäyntejä tuotettiin ( vuonna 2010). DRG-hoitojaksoja tuotettiin ( vuonna 2010). Hoitopäivien määrä sen sijaan väheni jopa suunniteltua enemmän eli 11 % vuodesta Tämä johtui psykiatrisen hoidon rakenteellisesta muutoksesta laitosvaltaisesta avohoitopainotteisemmaksi. Toiminnan määrän kasvua ja vaativuuden lisääntymistä yhdessä kuvaa tuotettujen DRG-pisteiden lukumäärä, joka kasvoi 5,6 % edellisestä vuodesta. Syksyn 2010 aikana hallintaan saatu hoitoa jonottaneiden määrä jatkoi vuoden 2011 aikana suotuisaa kehitystä. Yli kuusi kuukautta hoitotoimenpidettä odottaneiden lukumäärä pysyi vähäisenä ollen vuoden viimeisenä päivänä 128. Tavoite oli luonnollisesti nolla, mihin ei siis päästy. Kaikkien (14 452) hoitoa jonottavien lukumäärä aleni 23 %. Polikliiniselle tutkimuskäynnille yli kolme kuukautta odottaneiden lukumäärä väheni myös merkittävästi ollen vuoden lopussa (2 803 edellisen vuoden lopussa). Magneetti- ja ultraäänitutkimuksien lukumäärät kasvoivat voimakkaasti, mikä samalla lyhensi niiden jonotusaikoja. Toiminnan tuottavuus (suoritteet/panokset) parantui, sillä drg-pisteiden lukumäärä ja palvelutuotteiden painotettu yhteisvolyymi lisääntyivät enemmän kuin sairaalakustannusindeksillä deflatoidut kulut. Kokonaiskulujen kasvu oli 6,6 %, josta 0,6 %-yksikköä johtui ns. lomapalkkavelan uudesta kirjausmenettelystä, josta tieto saatiin kunnille ja kuntayhtymille vasta tammikuun lopussa. Täysin vertailukelpoinen kulujen kasvu, joka ei sisällä mm. kunnilta HUS:ille siirrettyjä toimintoja, oli 4,8 % vuodesta 2010 vuoteen Jäsenkuntien laskutus kasvoi 4,7 % ylittäen talousarvion 2,6 %:lla. Muiden kuin omien jäsenkuntien laskutus kasvoi 8,0 %, mikä oli myönteistä, vaikka asetetusta tavoitteesta hieman jäätiinkin. Tilikauden alijäämäksi muodostui jäsenkunnille tehtyjen palautusten ja mainitun lomapalkkavelan kirjauksen jälkeen 16 miljoonaa euroa. Kuntien laskutuksen kasvu johtui sekä toiminnan määrällisestä lisääntymisestä että hoidon keskimääräisen vaativuustason lisääntymisestä. Mm. elinsiirtoja tehtiin merkittävästi enemmän kuin edellisenä vuonna. Lähetteiden määrä sairaaloihin kasvoi 3 %. Kiireellinen hoito toteutui ennakoidulla tavalla ilman vakavia häiriöitä myös kesäaikana, jolloin HUS:in sairaaloiden vastuu kasvaa. Suuri toiminnallinen muutos vuonna 2011 oli psykiatrisen laitoshoidon hallittu vähentäminen Tammiharjun sairaalassa. Avohoitoa lisättiin ja laitoshoitoa keskitettiin lähemmäs potilaiden asuinpaikkaa Jorvin ja Kellokosken sairaaloihin. HYKS:in Meilahden tornisairaalan remonttiin valmistauduttiin tyhjentämällä koko sairaalarakennus potilaista. Tämä kolme vuotta kestävä väistöoperaatio on erittäin vaativa ja hyvästä suunnittelusta huolimatta siitä aiheutuu ongelmia potilaille ja henkilöstölle. Henkilöstötilanne pysyi kohtuullisen hyvänä vuoden 2011 aikana. Psykiatrien, radiologien ja eräiden muiden lääkäriryhmien rekrytoinnissa oli ongelmia, kuten ajoittain myös eräiden hoitohenkilöstöryhmien, mm. leikkaussalihenkilöstön, saatavuudessa. Henkilöstön kattavaan lomakekyselyyn perustuvan työolobarometrin keskeiset tulokset kehittyivät myönteiseen 1

8 Sairaanhoitopiirin toimitusjohtajan katsaus suuntaan jo toisena vuonna peräkkäin. Kriittisiäkin tuloksia raportoitiin. Ne on käsitelty ja niiden johdosta on ryhdytty kehittämistoimenpiteisiin. Merkittävä asia vuonna 2011 oli sairaanhoitopiirin strategian uudistaminen. Edellisen strategian lähtökohdat oli hyväksytty vuoden 2008 lopulla, mutta strategian konkretisointi ja toimeenpano olivat jääneet kesken. Strategian uudistaminen käynnistettiin HUS:in hallituksen päätöksellä ja tehtiin oman virkamiehistön voimin. Muodostettiin laaja strategian valmisteluryhmä ja suoritettiin useita eri asiakokonaisuuksien analyysejä, joiden avulla selvitettiin HUS:n kehittämistarpeita vuosina Valtuusto, hallitus ja sairaanhoitoalueiden lautakuntien edustajat osallistuivat maaliskuussa kaksipäiväiseen seminaariin osana strategian valmistelua. Ensimmäisen strategialuonnoksen julkistamisen jälkeen käytiin henkilöstön edustajien, suoraan henkilöstön (intranetin, sähköpostin ja tilaisuuksien avulla), esimiesten, johdon ja päättäjien kanssa useita perusteellisia keskusteluja käsittelykierroksia, joissa käsiteltiin useita satoja muutos- ja kehittämisehdotuksia. Strategia hyväksyttiin valtuuston ylimääräisessä kokouksessa Uusi strategia korostaa voimaan tulleen uuden Terveydenhuoltolain periaatteita: potilaskeskeisyyttä, hoidon laatua ja saatavuutta, korkeatasoista tieteellistä tutkimusta ja opetusta, kumppanuutta perusterveydenhuollon kanssa, tehokkuutta ja kilpailukykyisyyttä. Keskeisinä edellytyksinä näiden päämäärien saavuttamiseksi nähdään osaava ja motivoitunut henkilöstö, tasapainoinen talous, toimivat tilat ja laitteet, uutta luova johtaminen ja omistajayhteisöjen luottamus. Strategia sisältää 97 erillistä tavoitetta, jotka toteutetaan vuosien aikana erikseen kullekin vuodelle ja organisaatiotasolle kohdistettujen toimenpiteiden avulla. Tiedotusvälineet ovat - kuten aiemminkin - vuoden 2011 aikana seuranneet aktiivisesti HUS:in toimintaa. Yleinen ilmapiiri ja sävy HUS-uutisoinnissa on ollut myönteinen, mutta luonnollisesti media roolinsa mukaisesti on myös toiminut HUS:n toiminnan ja tapahtumien kriitikkona. Erityisen runsaasti käsiteltiin julkisuudessa hanketta HYKSin kliiniset palvelut Oy:n perustamiseksi, josta valtuusto teki päätöksen Yhtiössä HUS:lla tulee olemaan 70 % osake-enemmistö, ja yhtiön tarkoituksena on toimia aktiivisesti ns. yksityismarkkinoilla, joilla hoidosta maksavat muut tahot kuin jäsenkunnat, esimerkiksi vakuutusyhtiöt ja potilaat itse. Vuoden 2011 aikana valtuusto kokoontui kolme kertaa ja hallitus 21 kertaa. Hallitus käsitteli kokouksissaan mm. merkittäviä investointihankkeita, kuten Lohjan sairaalan laajennusta, HYKS:in naistenklinikan peruskorjausta ja Jorvin sairaalan lisätilojen rakentamista. Nämä hankkeet toteutetaan vuosina Vuoden 2011 aikana virisi myös aktiivinen keskustelu uuden lastensairaalan ja uuden tapaturmakirurgisen sairaalan rakentamisesta. Näiden hankkeiden alustava suunnittelutyö on käynnistetty ja ne toteutettaneen vuosien aikana. 2

9 Olennaiset tapahtumat tilikaudella ja arvio tulevasta kehityksestä 2 Olennaiset tapahtumat tilikaudella ja arvio tulevasta kehityksestä 2.1 Sairaanhoitopiirin tunnuslukuja Ero-% TP 2011/ TA 2011 Ero-% TP 2011/ TP 2010 Sairaanhoidollinen palvelutuotanto TP 2010 TA 2011 TP Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos 3,1 % 2,5 % - Hoitopäivätuotteet (1 000 euroa) ,5 % -6,1 % - NordDRG-tuotteet (1 000 euroa) ,9 % 5,7 % - Käyntituotteet (1 000 euroa) ,2 % 5,1 % - Tk-päivystyskäynnit (1 000 euroa) ,2 % 155,0 % - Siirtoviivehoitopäivät (1 000 euroa) Lähetteiden määrä (elektiiviset) ,9 % - Päivystyskäynnit ,4 % - Hoidetut eri potilaat (ilman tk-päivystystä) ,2 % - Hoidetut eri tk-päivystys potilaat ,4 % - Lähetteiden käsittelyaika > 21 vrk, lkm ,2 % - Hoitoonpääsyä osastolle odottavat potilaat 1) > 6 kk ,3 % kaikki ,0 % - Polikliiniseen hoitoon odottavat potilaat 1) > 3kk ,6 % kaikki ,9 % - Somaattinen palvelutuotanto - DRG-pistekertymä (pistettä) ,6 % - Henkilötyön tuottavuus DRG-pisteet/htv 2) 187,9 192,9 2,7 % - DRG-pisteen kustannus euroa/drg-piste 3) 696,0 684,3-1,7 % - Psykiatria - Toteutuneet kokonaiskustannukset (euroa) / hoidetut eri potilaat 4) ,7 % - Jäsenkuntien asukaskohtaiset deflatoidut maksuosuudet 5) ,4 % 1) Hoitotakuun piiriin kuuluvat, ) Kasvava luku = paraneva tulos 3) Deflatioitu sairaalakustannusindeksillä (kerroin 1,032), ennakkotieto Tilastokeskus / Vuoden 2011 ennakkotiedot ( ) Laskeva luku = paraneva tuottavuus 4) Ei deflatoitu 5) Deflatoitu sairaalakustannusindeksillä (kerroin 1,032) Ero-% TA2011 Ero-% TP2010 Talouden ja henkilöstön tunnuslukuja TP 2010 TA 2011 Muutettu TA 2011 TP Jäsenkuntien palvelusuunnitelma 1 256, , , ,9 2,6 % 4,7 % - Muu myynti yhteensä 327,5 335,5 335,3 359,0 7,1 % 9,6 % - Toimintatuotot yhteensä 1 584, , , ,9 3,6 % 5,7 % - Toimintakulut yhteensä 1 485, , , ,7 4,2 % 6,6 % - Nettorahoituskulut 13,6 15,3 15,3 12,8-16,2 % -5,9 % - Vuosikate 84,9 83,0 81,1 77,5-4,4 % -8,8 % - Poistot 85,7 97,7 97,7 93,6-4,2 % 9,2 % - Tilikauden tulos -0,8-14,7-16,6-16,1-3,1 % 1911,9 % - Toimintatuotot/toimintakulut % 106,6 106,5 106,3 105,7-0,6 % -0,9 % - Vuosikate/poistot % 99,1 84,9 83,0 82,8-0,2 % -16,4 % - Investoinnit 113,1 121,7 105,8 94,7-10,5 % -16,3 % - Lainakanta 177,1 252,4 194,7 194,7 0,0 % 9,9 % - Omavaraisuusaste % 47,8 väh. 40 % väh. 40 % 44,7-6,5 % - Suhteellinen velkaantuneisuus % 27,3 28,2 3,3 % - Kertynyt ylijäämä ,8 27,1 25,2 25,7 2,0 % -38,5 % - Henkilötyövuodet ,8 % 1,3 % - Henkilöstömäärä ,6 % 0,7 % 3

10 Olennaiset tapahtumat tilikaudella ja arvio tulevasta kehityksestä 2.2 Olennaiset tapahtumat tilikaudella HUS:n hallintosäännön uudistaminen keskeisimmät muutokset HUS:n hallintosääntöön tehtiin terveydenhuoltolain voimaantulosta sekä organisaatiorakenteen ja vastuiden muutoksista aiheutuvat tarkistukset. Keskeisimpiä valtuuston hyväksymässä uudessa hallintosäännössä ovat voimaan tulleet organisatoriset muutokset: Tarkastuslautakunnan alaisesta ulkoisen tarkastuksen yksiköstä muodostettiin oma tulosalue, joka korostaa sen riippumattomuutta. Tulosalueen talousarvio ja toiminnalliset tavoitteet esitetään siten talousarviossa ja toimintasuunnitelmassa valtuustolle, jonka alainen tarkastuslautakunta suoraan on. Perustettiin Tietohallinnon taseyksikkö ja HUS-Tietotekniikka liikelaitos lakkautettiin. Niin ikään Lääkintätekniikan liikelaitos lakkautettiin ja yhdistettiin HUS-Röntgen liikelaitokseen. Apuvälinekeskus taseyksikkö perustettiin palvelemaan erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon apuvälinetoimintaa koko HUS-alueella. HUS:n henkilökunnan työterveyshuolto on toiminut osana konsernihallintoa. Työterveyshuollon järjestämistä varten kuntayhtymällä on työterveysyksikkö, johon kuuluu useita työterveysasemia (HUS työterveysyksikkö). Sen toimintaa johtaa johtava työterveyslääkäri. Koska kyse on sairaanhoidollisia palveluja tuottavasta yksiköstä, muodostettiin siitä työterveyshuollon tulosalue. Konsernihallinnon nimi muutettiin yhtymähallinnoksi. Tutkimustoiminnan järjestämistä koskevat terveydenhuoltolain säännökset tulivat siirtymäsäännöksen mukaisesti voimaan alkaen. Yliopistotasoiseen terveydentutkimukseen myönnetään valtion rahoitusta erityisvastuualueiden tutkimustoimikunnille, jotka päättävät tutkimusrahoituksen osoittamisesta tutkimushankkeille. Rahoitusta maksetaan erityisvastuualueiden tutkimustoimikunnille sosiaali- ja terveysministeriön neljäksi vuodeksi kerrallaan tekemän päätöksen mukaisesti. Terveydenhuoltolain 61 :n mukaan erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kuntayhtymien on perustettava alueelleen yliopistotasoisen terveydentutkimuksen tutkimustoimikunta, jossa on monitieteinen edustus erityisvastuualueen terveydenhuollon toimintayksiköistä. Tutkimustoimikunta päättää tutkimusrahoituksen myöntämisestä alueellaan hakemusten perusteella. Terveydenhuollon toimintayksikköä ylläpitävä kunta, kuntayhtymä, valtion mielisairaala tai sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella säädetty palvelujen tuottaja voivat hakea terveyden tutkimuksen rahoitusta. Tästä syystä HUS:iin perustettiin alkuvuonna 2012 terveydenhuoltolain tarkoittama, yliopistotasoisen terveydentutkimuksen tutkimustoimikunta. HUS:n hallitus valitsee toimikaudekseen tutkimustoimikuntaan 12 jäsentä. Toimikunnan puheenjohtajana toimii HUS:n tutkimusjohtaja, varapuheenjohtajan toimikunta valitsee keskuudestaan. Tutkimustoimikuntaan HUS nimeää 4 jäsentä ja Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta 4 jäsentä. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri ja Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä nimeävät toimikuntaan kumpikin 1 jäsenen. Lisäksi toimikuntaan nimitetään 1 jäsen erityisvastuualueen perusterveydenhuollosta ja 1 jäsen erityisvastuualueella toimivista erikseen asetuksella säädetyistä tutkimusrahoitukseen oikeutetuista palvelun tuottajista. Hallitus määrää erikseen toimikunnan esittelijän (34 ). HYKS:n Meilahden tornisairaalan peruskorjauksen käynnistyminen ja väistöt Meilahden sairaalan tyhjentäminen vuosina tapahtuvan peruskorjauksen vuoksi on ollut Euroopan laajuisestikin mittava operaatio. Peruskorjauksen käynnistymisellä ja väistöillä on ollut toiminnallisia vaikutuksia operatiivisen ja medisiinisen tulosyksikön toimintaan. Suuren sairaalan sulkeminen aiheutti mittavia väistötoimenpiteitä. Ensimmäisenä muutti Meilahden sairaalan urologian yksikkö Peijaksen sairaalaan, jonne koko urologinen 4

11 Olennaiset tapahtumat tilikaudella ja arvio tulevasta kehityksestä toiminta on keskitetty väistöajaksi lukuun ottamatta Meilahden urologian poliklinikkaa. Alkuvuodesta 2011 elinsiirto- ja maksakirurgian klinikka siirtyi kahdessa vaiheessa Kolmiosairaalaan ja myöhemmin kaksi Meilahden sairaalan vatsaelinkirurgian klinikan osastoa siirtyivät Kirurgiseen sairaalaan. Huhtikuussa Jorvin rintarauhaskirurgia yhdistettiin Naistenklinikan yksikköön ja vapautuva kapasiteetti Jorvissa luovutettiin Meilahdesta siirtyvälle endokriiniselle kirurgialle. Meilahden sairaalan leikkaussalisiiven eteläpuolelle valmistui kesän kynnyksellä 120- paikkainen väistösairaala, johon muuttivat ne Meilahden tornisairaalan kirurgiset osastot, joita ei voitu siirtää Meilahden alueen ulkopuolelle, eli vatsaelinkirurgian klinikan päivystysosasto, verisuonikirurgian klinikan osasto ja sydän-thoraxklinikan vuodeosastot. Kesällä 2011 ilmeni ongelmia väistösairaalassa. Tilat todettiin ahtaiksi, toimistotilaa ei ollut riittävästi ja ilmastointi osoittautui puutteelliseksi. Vahvistui myös epäily, että sairaansijat eivät tule riittämään. Leikkausosastoilla oli syksyllä 2011 hyvä henkilöstötilanne, mutta elektiivistä kirurgiaa oli pakko rajoittaa vuodepaikkatilanteen takia. Paikkajakoa yksiköiden kesken on säädetty, mutta edelleen sairaansijoja on liian vähän. Päivystysyksiköstä siirretään kuukausittain yli 100 potilasta toipumaan ja jatkotutkimuksia varten Kirurgiseen sairaalaan. Päivystysosastolta ja verisuoniosastolta siirretään potilaita Jorvin sairaalaan. Vuoden päättyessä haettiin yhä HYKS-tasolla toimivaa ratkaisua ongelmien vähentämiseksi. Hoitohenkilökunta ja lääkärit ovat suhtautuneet suurella ymmärtämyksellä väistöjen tuomiin epämukavuuksiin. Monen työntekijän työpaikkaosoite muuttui vuoden aikana. Käytännössä kukaan ei ole vaihtanut työnantajaa tästä syystä. Elinsiirtojen osalta ennätysvuosi lasten elinsiirtoja HUS:ssa 25 vuotta Suomen elinsiirtojen tulokset ovat kansainvälisissä vertailuissa huippuluokkaa. Elinsiirtopotilaista on elossa yli 80 prosenttia viiden vuoden kuluttua siirtoleikkauksesta. Vuonna 2011 HUS:ssa tehtiin yhteensä 275 elinsiirtoa. Aiemmat ennätykset rikkoontuivat maksansiirroissa, joita tehtiin 56 potilaalle ja keuhkonsiirroissa, joita tehtiin 23 potilaalle. Keuhkonsiirtojen määrä on kasvanut viime vuosina tasaisesti. Erinomaiset hoitotulokset ovat kannustaneet sairaanhoitopiirejä lähettämään aikaisempaa aktiivisemmin potilaitaan siirtoarvioon. Lisäksi tehtiin 177 munuaissiirtoa, 18 sydänsiirtoa ja yksi haimansiirto. Lapsipotilaita uuden siirrännäisen saaneista oli 21 (7,6 %). Viime vuonna neljässadas lapsi sai elinsiirron. Lasten elinsiirtotoiminnan aloittamisesta Lastenklinikalle tuli kuluneeksi 25 vuotta. Elinsiirtojonoissa on jatkuvasti potilasta, ja esimerkiksi sydänsiirtojonossa olevista potilaista prosenttia kuolee ennen sopivan siirrännäisen löytymistä. Keskeistä sopivien siirrännäisten saamisessa on luovuttajasairaaloiden aktiivisuus. Elinluovuttajien tunnistaminen edellyttää jatkuvaa kouluttamista kaikissa sairaaloissa. Elinsiirroissa ei pelkästään pelasteta ihmishenkiä, vaan pystytään myös parantamaan potilaiden elämänlaatua ja lisäämään kustannusvaikuttavuutta. Paras kustannusvaikuttavuus on munuaissiirroilla. Aktiivista yhteistyötä jäsenkuntien kanssa päivystystoiminnassa Sairaanhoitoalueilla on useita yhteispäivystyshankkeita suunnitteluvaiheessa sekä jo toiminnassa. Vuonna 2011 merkittävin yhteispäivystyshanke toteutettiin Espoon kaupungin kanssa. Jorvin sairaalan päivystys muuttui aidoksi yhteispäivystykseksi. Kyseessä oli hallinnollinen muutos, jossa HUS:n erikoissairaanhoidon päivystys ja Espoon terveyskeskuspäivystys yhdistyivät yhden johdon alle HUS:n toiminnaksi. Hoitohenkilökunta oli jo aiemmin ollut HUS:n henkilöstöä ja yleislääkärit kilpailutettuna yksityiseltä palveluntuottajalta. Toimintojen yhdistämisen tavoitteena on luoda potilaille selkeä päivystysprosessi, joka voidaan suunnitella potilaiden hoidon tarpeen ja kiireellisyyden mukaan ilman jaottelua eri organisaatioihin. Jorvin yhteispäivystyksen ensimmäisen toimintavuoden aikana on päästy hyvin alkuun päivystyspotilaiden hoidon kehittämisessä. Tärkein ja kiireellisin uudistus on ollut uusien kirjallisten hoidon kiireellisyyden (triage) ja työnjaon ohjeet. Ohjeita käytetään pohjana 5

12 Olennaiset tapahtumat tilikaudella ja arvio tulevasta kehityksestä sairaanhoitajien triage-koulutuksessa, joka kilpailutettiin yhteistyössä Haartmanin sairaalan päivystyksen kanssa. Triagen laadunarvioon on Jorvissa kehitetty uudenlaisia menetelmiä, joiden perustella jo nyt nähdään triagen onnistumisessa huomattava edistyminen. Koko päivystyksen siirtyminen yhteen tietojärjestelmään on tuonut uuden mahdollisuuden seurata päivystyksen toimintaa. Toisaalta nykyisten tietojärjestelmien soveltumattomuus käytännön päivystystoimintaan on tuonut suuria haasteita. Kansallisestikin uudenlainen yhteistyö on aloitettu käynnistämällä Haipro-toiminta yli organisaatiorajan Espoon kaupungin toimipisteiden kanssa. HaiPro on potilasturvallisuutta vaarantavien tapahtumien raportointimenettely ja tietotekninen työkalu. Ensihoito erikoissairaanhoidon järjestettäväksi Terveydenhuoltolain 39 mukaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on järjestettävä alueensa ensihoitopalvelu. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä voi järjestää ensihoitopalvelun alueellaan tai osassa sitä hoitamalla toiminnan itse, järjestämällä ensihoitopalvelun yhteistoiminnassa alueen pelastustoimen tai toisen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kanssa taikka hankkimalla palvelun muulta palvelun tuottajalta. HUS:n sairaanhoitoalueet ovat väestöltään sekä yhdyskunta- ja palvelutuotantorakenteeltaan hyvin erilaisia, minkä vuoksi ensihoitoa ei ole tarkoituksenmukaista toteuttaa kaikilla alueilla samalla tavalla. HUS:in hallitus päätti , että HUS:n oma ensihoito järjestetään sairaanhoitoalueittain seitsemänä toiminnallisena kokonaisuutena siten, että HYKS-sairaanhoitoalue jakaantuu kolmeen alueeseen (Helsingin alue; Espoon, Kirkkonummen ja Kauniaisten kuntien alue; Vantaan ja Keravan kuntien alue). Ensihoidon palvelutasomäärittelyssä tulee olla yhtenevät periaatteet koko erityisvastuualueella, mutta palvelujen järjestämistapa voi vaihdella paikallisten olosuhteiden mukaan. Järjestämistavasta ja uuden järjestelmän käyttöönoton ajankohdasta, jonka tulee tapahtua kuitenkin viimeistään , päätetään alueellisesti samassa järjestyksessä kuin muunkin lääketieteellisen toiminnan järjestämisestä. Ensihoidon lääketieteellisen johdon on oltava sairaanhoitopiirin palveluksessa, vaikka itse palvelutoiminta olisi ulkoisotettu. Hyvinkään sairaanhoitoalueella on vuodesta 2006 asti valmisteltu alueellista ensihoitojärjestelmää, jossa koko ensihoito on kiinteä osa alueellista akuuttihoito- ja päivystysjärjestelmää. Hallitus päätti , että Hyvinkään sairaanhoitoalue toimii ensihoidon pilottiyksikkönä sen lautakunnan esittämällä tavalla. Ensihoito järjestetään osin yhteistoimintana alueen pelastustoimen kanssa ja osin omana tuotantona. Porvoon sairaanhoitoalueen lautakunta päätti tehdä aiesopimuksen Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa alkavasta ensihoidon palvelutuotannosta ja ensivastetoiminnasta alueella. HUS-tasoinen psykiatristen toimintojen palvelujärjestelmän kehittäminen HUS:n Psykiatrian toimintasuunnitelma vuosille ja sen toimeenpanoprojekti painottavat avohoitovetoisen palvelujärjestelmän kehittämistä. Projektissa purettiin psykiatrian laitospainotteisuutta vähentämällä sairaansijoja (yhteensä 117) ja siirtämällä voimavaroja avohoitoon (46 vakanssia). Kellokosken sairaala on lähtien HUS:n ainoa psykiatrinen kuntoutussairaala aikaisemman kahden sijasta. Tämän muutoksen vuoksi Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen Tammiharjun sairaalan sairaansija- ja henkilöstömäärää supistettiin merkittävästi - 83 sairaansijan ja 94 vakanssin verran. HYKS Jorvin alueen (Espoo, Kauniainen, Kirkkonummi) potilaat hoidetaan jatkossa akuuttipsykiatrian hoidon osalta Jorvin alueella ja vaativan kuntoutuspsykiatrian osalta Kellokosken sairaalassa. Uudistuksen mahdollistamiseksi avohoidon toimintamalleja laajennettiin ja monipuolistettiin tavanomaisesta vastaanottotyöstä konsultoivaan ja liikkuvaan suuntaan, kehitettiin innovatiivisia avohoidon ja eri laitosorganisaation välimaastoon sijoittuvia toimintayksikköjä (kuten tehostetun kotihoidon työryhmät). Tammiharjun sairaalasta siirrettiin oman sairaanhoitoalueen avohoitoon 12 ja HYKS:iin ja Hyvinkään sairaanhoitoalueelle 34 vakanssia, joiden varassa aloitettiin uusia toimintoja. Monia yksiköitä profiloitiin uudelleen. 6

13 Olennaiset tapahtumat tilikaudella ja arvio tulevasta kehityksestä Tämä asettaa koulutuksellisia haasteita ja luo paineita esimiestyölle. Potilasryhmäkohtaiset rakenteet ja toimintamallit sekä monipuolistunut palveluvalikoima ovat mahdollistaneet potilaiden yksilöllisten tarpeiden entistä paremman huomioimisen. Psykiatrisen sairaalahoidon hoitojaksot ovat lyhentyneet. Samalla kuitenkin laitosmuotoinen pitkäaikainen palveluiden käyttö asumispalveluissa on lisääntynyt. Projektin muutokset toteutettiin tiiviissä yhteistyössä kuntien ja organisaatioiden henkilöstön kanssa. Henkilöstön joustava, aktiivinen ja luova panos muutosprosessiin mahdollisti uudistusten toteuttamisen nopealla aikataululla. Projekti kokonaisuutena ja henkilöstön sijoittumiset sekä yhteistoiminta sujui hyvin. Talousnäkökulmasta tarkasteltuna projektille asetetut taloustavoitteet saavutettiin. Tilikauden tulos oli kuitenkin tappiollinen Länsi- Uudenmaan sairaanhoitoalueella. On huomioitava, että suurin osa uusista avohoidon toiminnoista käynnistyi alkaen. Uusi avohoitopainotteinen toimintamalli ei aina heti tuo säästöä; toiminnan juurtuminen ja parhaiden yhteistyömuotojen rakentaminen vaativat aikaa. Palveluseteli kohti joustavia tuotantotapoja Kaihikirurgian palvelusetelihankkeen tuotantovaihe käynnistyi maaliskuun 2011 alussa. Pilottihankkeen puitteissa valmistelutyötä oli tehty yli vuoden ajan. Puoleen vuoteen palvelusetelipilotin käynnistämisestä ei saatu palveluntuottajia ilmoittautumaan eikä setelitoimintaa voitu aloittaa. HUS:n hallitus korotti marraskuussa 2010 setelin arvoa 50 eurolla, jonka jälkeen saatiin tuottajailmoitukset seitsemältä yksityiseltä kaihileikkausyksiköltä. Seteleitä jaettiin maaliskuun 2011 jälkeen keskimäärin 300 kpl kuukaudessa. Vuoden 2011 loppuun mennessä niitä oli annettu kpl. Setelileikkauksia oli samana aikana tehty lähes kpl. Puolen vuoden tuotannon jälkeen tehty asiakastyytyväisyystutkimus osoitti potilaiden olevan erittäin tyytyväisiä palveluseteliratkaisuun. Yli 95 % vastanneista oli tyytyväisiä palvelun tasoon. Pilottihanke kaihikirurgian osalta jatkuu vuoden 2014 loppuun. Apuvälinekeskus tehokkuutta apuvälinetoiminnan palveluprosesseihin HUS:n hallitus päätti joulukuussa 2010 Apuvälinekeskuksen perustamisesta. Vuosi 2011 oli Apuvälinekeskuksen näkökulmasta käynnistämisen valmistelun vuosi laaditun liiketoimintasuunnitelman mukaisesti. Apuvälinekeskus aloittaa HUS:ssa omana taseyksikkönään alkaen. Apuvälinekeskuksen avulla luodaan apuvälineisiin ja niihin liittyvien palveluiden kustannustehokkaaseen tuottamiseen oma organisaatio, jonka tarkoituksen on ohjata, valvoa ja kehittää apuvälineisiin liittyviä palveluita ja sitä kautta seurata sekä kontrolloida apuvälineisiin ja palveluprosesseihin liittyviä suoria ja epäsuoria kustannuksia ja vaikutuksia HUS:n laajuisesti. Asiakas saa tarvitsemansa perusapuvälinepalvelun lähipalveluna ja erityisosaamista edellyttävät palvelut sekä tarvittavat tukipalvelut perustettavasta Apuvälinekeskuksesta. Tehokkuutta saadaan kilpailevan toiminnan ja päällekkäisyyksien poistamisella, keskittämällä toimintoja ja hankintoja sekä käyttämällä apuvälineitä joustavasti yli nykyisten kuntarajojen. Tavoitteena on, että vuoden 2013 alusta Apuvälinekeskuksen keskitetyt palvelut ja hankinnat kattavat koko HUS:n erikoissairaanhoidon toiminnan. Toiminnan valmistelussa on huomioitu myös HUS:n jäsenkuntien perusterveydenhuollon mahdollisuus siirtyä käyttämään Apuvälinekeskuksen palveluita. Potilasturvallisuus Sosiaali- ja terveysministeriö hyväksyi tammikuussa 2009 kansallisen potilasturvallisuusstrategian vuosille Jotta potilasturvallisuusstrategia toteutuisi, tulee terveydenhuollon toimintayksikön huolehtia siitä, että sillä on toiminnassaan valtakunnallisen potilasturvallisuusstrategian mukaiset käytännöt eli että, Potilasturvallisuuden edistäminen on osa laadunhallintaa ja sen keskeinen tavoite Turvallisuusriskit analysoidaan ja panostetaan niiden poistamiseen 7

14 Olennaiset tapahtumat tilikaudella ja arvio tulevasta kehityksestä Haittatapahtumien esiintymistä seurataan, jotta voidaan suunnata kehittämistä ongelmallisiin alueisiin Potilaiden ja omaisten osallistumiselle on yhtenäiset käytännöt Haittatapahtumien raportoimiseksi on olemassa menettely Käytössä on luokittelu, jonka pohjalta vakavat tapaukset raportoidaan valtakunnallisiin järjestelmiin Haittatapahtumien analysoimiseksi on yhteisesti sovittu menetelmä, jota toteutetaan vähintään hoitotiimin tasolla, vakavammista ja yleisistä haittatapauksista myös yksikkötasolla ja organisaatiotasolla voimaan tulleen terveydenhuoltolain 8 edellyttää, että terveydenhuollon toiminnan on oltava laadukasta, turvallista ja asianmukaisesti toteutettua. Terveydenhuollon toimintayksikön on laadittava suunnitelma laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta. Toimintayksiköt voivat laatia erillisen suunnitelman potilasturvallisuudesta ja erillisen suunnitelman laadunhallinnasta. Terveydenhuoltolain perusteella annetussa sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanon suunnitelmasta, edellytetään, että suunnitelman/suunnitelmien on sisällettävä kuvaus: laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanon vastuuhenkilöistä ja toimijoista sekä siitä, miten johto vastaa edellytyksistä ja voimavaroista toteuttaa laadukasta ja potilasturvallista toimintaa; laadukasta ja turvallista toimintaa tukevista henkilöstöjohtamisen periaatteista sekä määriteltävä avointa turvallisuuskulttuuria tukevat arvot; menettelytavoista, joiden avulla potilailla ja heidän läheisillään on mahdollisuus osallistua laadun ja potilasturvallisuuden kehittämiseen, kertoa havaitsemistaan laatu- ja potilasturvallisuuspuutteista ja saada palautetta puutteista sekä menettelytavoista, joilla annetaan tietoa ja tuetaan potilasta ja hänen läheistään potilasta kohdanneen haittatapahtuman jälkeen; laadunhallinta-asiakirjoista, kuten hoitoa ja prosesseja määrittävistä toimintaohjeista, ennakoivasta riskien hallinnasta sekä laadun seurannasta ja raportoinnista; turvallisuus- ja laatuongelmien ennakoimisesta, kuten vaikuttavien menetelmien ja toimintakäytäntöjen soveltamisesta sekä turvallisuusriskien tunnistamisesta ja hallinnasta; vaaratapahtumien raportointijärjestelmästä, joka sisältää tapahtumien tunnistamisen, käsittelyn ja niihin liittyvät välittömät korjaavat toimenpiteet, tutkinnan ja palautteen sekä näiden toimintojen kautta tapahtuvan oppimisen. Järjestelmä kattaa vaara- ja haittatapahtuminen raportoinnin, haittatapahtumien ilmoittamisen hoitoilmoitusjärjestelmään sekä muun säädösten edellyttämän raportoinnin; menettelytavoista, joilla henkilöstö saa palautetta oman toimintansa laadusta; laadukkaan ja turvallisen toiminnan edellyttämästä henkilöstön perehdyttämisestä, osaamisen arvioinnista, ylläpidosta ja kehittämisestä sekä opiskelijoiden kouluttamisesta; menettelytavoista, joiden avulla tuetaan henkilökunnan aktiivista osallistumista laadun ja potilasturvallisuuden kehittämiseen; yhteistyön tavoista laadunhallinnassa ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanossa sairaanhoitopiirin kuntayhtymän alueella sekä yhteistyön tavoista muiden sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden kanssa laadun ja potilasturvallisuuden kehittämisessä; Yhtenäisten käytäntöjen luomiseksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin perustettiin helmikuussa 2010 moniammatillinen potilasturvallisuuden ohjausryhmä, joka valmistelee kansallisen potilasturvallisuusstrategian toteuttamisen edellyttämät toimintamallit sairaanhoitopiirissä. Ohjausryhmän tehtävänä oli mm. valmistella 8

15 Olennaiset tapahtumat tilikaudella ja arvio tulevasta kehityksestä sairaanhoitopiirille potilasturvallisuussuunnitelma. Johtajaylilääkäri nimesi ryhmään edustajat kaikista HYKS:in tulosyksiköistä sekä sairaanhoitoalueilta. HUS:in hallitus hyväksyi potilasturvallisuussuunnitelman toukokuussa Asetuksen potilasturvallisuussuunnitelmalta edellyttämät asiat on sisällytetty HUS:n potilasturvallisuussuunnitelmaan, jota päivitetään jatkossa vuosittain osana normaalia toiminnan suunnittelua. Potilasturvallisuutta on tarkoitus edistää vaiheittain, vuosittain toteutettavin konkreettisin toimin HUS:in ensimmäisen potilasturvallisuussuunnitelman toimenpiteinä ehdotetaan toteutettavaksi useita toimenpiteitä potilasturvallisuuden parantamiseksi. Hyväksytyn potilasturvallisuussuunnitelman mukaan on suunniteltu toteutettavaksi seuraavat toimenpiteet: Potilasturvallisuustyö resursoidaan asianmukaisesti nimeämällä sairaanhoitoalueille sekä Hyksin tulosyksiköihin laatupäälliköt sekä konsernihallintoon potilasturvallisuuspäällikkö sekä perustetaan HUS-tasoinen kliinisen farmakologian vakanssi. Potilaiden osallistumista potilasturvallisuustyöhön vahvistetaan. Kaikkiin vastuuyksiköihin nimetään HaiPro-vastuuparit, jotka käsitelevät viivytyksettä vaaratilanneilmoitukset. Riskienarviointi sisällytetään geneeristen ja ydinprosessien prosessikuvauksiin. HaiPro-koulutusta järjestetään kaikissa tulosyksiköissä. Kaikki yksiköt seuraavat hoitamiensa potilaiden sairaalakuolleisuutta. Luodaan tietotekniset valmiudet OECD:n suosittamien potilasturvallisuuden mittareiden seuraamiselle. Parannetaan hoidon haittatietojen kirjaamista HILMO-ilmoituksiin. Raportoidaan vaaratilanteet, valvonta-asiat ja potilasvahingot osastojen ja klinikoiden johdolle, joka huolehtii tarvittavista korjaavista toimista tultuaan asiasta tietoiseksi. Käsitellään vaaratilanteet, valvonta-asiat ja potilasvahingot sekä niiden perustella toteutetut korjaavat toimet tulosyksiköissä (2 kertaa vuodessa) sekä HUS-tasolla (kerran vuodessa). Potilasturvallisuussuunnitelman mukaiset toimenpiteet pyritään toteuttamaan vuoden kuluessa potilasturvallisuussuunnitelman hyväksymisestä. HYKSin kliiniset palvelut Oy Suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä on merkittävässä kehitysvaiheessa. Terveydenhuoltolaki tuli voimaan THL julkisti syksyllä 2010 STM:n toimeksiannosta laaditun selvityksen terveydenhuollon rahoituksen uudistamiseksi. Palvelusetelilainsäädäntö terveydenhuollon palveluja koskien tuli voimaan Sosiaali- ja terveydenhuollon aluekokeiluista on annettu laki. Pääkaupunkiseudun kunnat ovat sosiaali- ja terveysministeriön kanssa allekirjoittaneet aiesopimuksen hankkeesta, jossa mm. mallinnettaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon uusia omistajaohjauksen ratkaisuja. Lainsäädäntöuudistusten punaisena lankana on lisätä potilaan valinnanvapautta ja parantaa palvelujen saatavuutta sekä mahdollistaa terveyspalveluiden erilaisia järjestämistapoja. Yksityinen sektori on varsin näkyvästi ottanut osaa terveydenhuollon järjestämistä ja sen rahoittamista koskevaan keskusteluun. Niin ikään se on selvästi aiempaa aktiivisemmin pyrkinyt lisäämään osuuttaan kuntarahoituksella tuotettavista palveluista. Kun edellä sanottuun lisätään muun muassa valtion ja kuntien taholta esitetty vaatimus kalliiden investointien käyttöasteen lisäämisestä sekä henkilöstön saatavuuden ja sitouttamisen turvaamisesta, on selvää, että HUS:n tulee kaikin tavoin koettaa ripeästi vastata tulevaisuuden haasteisiin. Yhtenä tällaisena ratkaisuna on aikaansaada HUS:n tytäryhtiö tuottamaan sellaisia 9

16 Olennaiset tapahtumat tilikaudella ja arvio tulevasta kehityksestä erikoissairaanhoidon palveluja, jotka soveltuvat luontevasti tehtäviksi osakeyhtiömuotoisena toimintana. HUS:n toimitusjohtaja asetti työryhmän valmistelemaan HUS:n tytäryhtiönä toimivan kliinisiä erikoissairaanhoidon palveluja tuottavan osakeyhtiön perustamista. Perusajatuksena oli, että HYKSin kliiniset palvelut Oy voisi tuottaa palveluja esimerkiksi ns. täky-potilaille kiireellisen hoidon jälkeen annettavan kuntoutus- ja muun hoidon (leikkaukselliset toisen vaiheen korjaukset). Tällä hetkellä vakuutusyhtiöt hankkivat kyseisen hoidon yksityisiltä palvelujen tuottajilta, ei esimerkiksi HUS:lta; kuntien tai muiden sairaanhoitopiirien palvelusetelipotilaille, ja HUS:in hallituksen niin halutessa myös HUS:n palvelusetelipotilaille itse maksaville potilaille, joiden hoidon järjestäminen ei kuulu HUS:in velvollisuuksiin tai tehtäviin. Tällaisia potilaita ovat esimerkiksi muualla kuin Suomessa pysyvästi asuvat, ns. ulkomaiset potilaat silloin, kun kysymys on suunnitellusta hoidosta taikka hoitoon hakeutumisesta EU:n ulkopuolisista maista. HYKSin kliiniset palvelut Oy:n valmistelun lähtökohtana oli, että potilaille on tarpeellista saada sairausvakuutuskorvaus yhtiön tuottamista palveluista. Sairausvakuutuskorvauksen saamisen kannalta on tarpeen, että yksityinen taho omistaisi vähintään 25 % yhtiöstä. Toiminnassaan tarvittavat tilat ja laitteet sekä muun välineistön HYKSin kliiniset palvelut Oy vuokraa HUS:lta. Niin ikään se hankkisi toiminnassaan tarvittavat erilaiset muut palvelut pääsääntöisesti HUS:lta. HUS:n valtuusto päätti perustaa ehdotetun mukaisesti yksityisen tahon kanssa HUS-konserniin kuuluvan tytäryhtiön, joka tuottaisi kliinisiä palveluja. Lisäksi valtuusto päätti asettaa HYKSin kliiniset palvelut Oy:n jatkovalmistelua varten seuraavat reunaehdot toiminnan ja kustannusten läpinäkyvyyden varmistamiseksi: HYKSin kliiniset palvelut Oy:n toiminta ei saa vaarantaa HUS:n lakisääteisten tehtävien hoitamista HUS:n jäsenkuntien potilaiden hoidossa eikä erityisvastuualueen ja valtakunnallisesti keskitettyjen tehtävien hoitamisessa. HYKSin kliiniset palvelut Oy:n toiminnan ei tule suuntautua HUS:n nykyisen perustoiminnan alueille, pois lukien palvelusetelipotilaiden hoito HUS kuntayhtymällä tulee olla aina vähintään 51 %:n osuus yhtiöstä. HUS:n omistusosuuden laskeminen alle 60 %:a edellyttää HUS:n valtuuston hyväksyntää. Jäsenkunnista on edustus HYKSin kliiniset palvelut Oy:n hallituksessa Henkilöstö ei saa omistaa yhtiön osakkeita Henkilöstön palvelussuhteen ehdot ja työaikaseuranta HYKSin kliiniset palvelut Oy:ssä ja HUS:ssa tulee olla selvät ja niiden seurannasta huolehditaan tarkoin Kustannusten laskennan ja määrittelyn tulee olla tasapuolista ja läpinäkyvää ja auditoitavissa ulkopuolisen toimesta HYKSin kliiniset palvelut Oy:n toiminnan tulee alentaa HUS:n kustannustasoa Lisäksi valtuusto päätti, että HUS merkitsee ja maksaa perustettavan osakeyhtiön osakepääomasta enintään euroa. Muiksi osakkaiksi yhtiöön tulevat Invalidisäätiö 20 % ja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma 10 % osuudella. HYKSin kliiniset palvelut Oy:n perustamiskokous pidettiin Sen on tarkoitus aloittaa kliininen palvelutoiminta vuoden 2012 aikana. Potilastietojärjestelmän hankintamenettelyn käynnistäminen HUS ja muut yliopistosairaalat myivät v Medici Data Oy:n osakkeet ja Uranuspotilastietojärjestelmän immateriaalioikeuksien WM-data Oy:lle (nykyinen Logica Oy). Samalla solmittiin puitesopimus Uranus-potilastietojärjestelmien ylläpidosta. Puitesopimus on voimassa marraskuun 2012 loppuun. 10

17 Olennaiset tapahtumat tilikaudella ja arvio tulevasta kehityksestä Uranus-puitesopimuksen tavoitteita oli mm. saada potilasta hoitavan henkilöstön käyttöön toimintavarmoja, helppokäyttöisiä ja turvallisia tietojärjestelmiä. Puitesopimuksen aikana HUS:ssa on viety läpi useita mittavia potilastietojärjestelmän kehittämiseen ja käyttöönottoon liittyviä hankkeita, joiden tuloksena mm. HUS:n potilas- ja hoitokertomusjärjestelmät on yhdenmukaistettu siten, että HUS sairaanhoitoalueiden käytössä on yksi yhteinen, synkronoitu sähköinen potilasrekisteri. Nyt käynnissä olevien puitesopimuksen piiriin kuuluvien hankkeiden tuloksena HUS:ssa on vuoden 2012 syksyyn mennessä käyttöönotettuna sähköisen potilastietojärjestelmän toiminnallisuus, joka tarjoaa käyttäjille mm. sähköisen lääkityksen kirjauksen sekä kansallisen e-reseptin lakisääteisesti vaatiman sähköisen toiminnallisuuden. Lisäksi on valmisteltu hankkeet jotka mahdollistavat kansallisen earkistohankkeen toisen vaiheen toiminnallisuuden toteuttamisen nykyisen puitesopimuksen piiriin kuuluvana investointina. HUS hallitus päätti toukokuussa 2011 jättää käyttämättä mahdollisuutta jatkaa puitesopimusta sen nykyisessä muodossaan ja käynnistää hankintamenettelyn potilastietojärjestelmän ylläpidon ja kehityksen varmistamiseksi sopimuksen päättymisen jälkeiselle ajalle. Sopimusta HUS:n ja HYKS-sairaanhoitoalueen kuntien hankintarenkaasta perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon yhteisen tietojärjestelmän hankkimiseksi on valmisteltu kesästä 2011 alkaen. Yhteinen tietojärjestelmä mahdollistaisi merkittävästi tiiviimmän yhteystyön erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä, mikä on HUS:n uuden strategian eräs keskeinen tavoite. Hankintamenettelyn aikana on kuitenkin huolehdittava nykyisen Uranus-järjestelmän väliaikaisesta ylläpidosta ja jatkokehittämisestä. Niinpä vuoden 2011 lopulla valmisteltiin määräaikainen sopimus potilastietojärjestelmän ylläpidon palveluhankinnasta Logica Oyj:ltä. Sopimuksen ylläpito- ja kehitysmallissa on panostettu erityisesti HUS- alueen kuntien kanssa tehtävä yhteistyön tarpeisiin, sekä potilastietojärjestelmiemme kehitysmallin että yhteistyöhön osoitettavien resurssien osalta. Väliaikaisella yhteistyösopimuksella hankittavat palvelut muodostavat kokonaisuuden, jossa Logica vastaa HUS:n käyttämän ja Logican kehittämän ja toimittaman, nykyisen potilastietojärjestelmän operoinnista, teknisestä tuesta, ylläpidosta ja pienkehityksestä. 2.3 Tulevaisuuden näkymät Julkisen talouden sekä väestönkasvun ja sairastavuuden kehitys Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin toiminta riippuu sen jäsenkunnilta saamasta rahoituksesta. Niin sanottu julkisen talouden kestävyysvaje aiheuttaa sen, että ilman kansantalouden melko nopeaa kasvua tai veroasteen tuntuvaa nousua, julkisia menoja joudutaan leikkaamaan velkaantumisen kasvun pysäyttämiseksi. Kansainvälisen talouden epävarmuuteen liittyvät tekijät heijastuvat Suomeen aiheuttaen epävarmuutta julkisten palveluiden rahoitusmahdollisuuksista. Nykyiseen lainsäädäntöön sisältyvästä yhdenvertaisuusperiaatteesta huolimatta, lähivuosina julkisia palveluita ja investointeja jouduttaneen priorisoimaan aiempaa tiukemmin. Sosiaali- ja terveydenhuollossa erityisesti vanhuspalvelut vaativat lisärahoitusta. Tämän vuoksi on ennakoitavissa, että erikoissairaanhoitoon on käytettävissä suhteellisesti vähemmän kuntien rahoitusta kuin aikaisemmin. Erikoissairaanhoidon palveluille on kuitenkin lisääntyvästi kysyntää. HUS:n väestömäärän ennustetaan jatkavan kasvuaan noin 1,0 prosentin vuosivauhdilla lähivuosina. Kasvu on nopeinta yli 65-vuotiaiden ryhmässä. suuret ikäluokat ikääntyvät ja heidän terveyspalveluidensa tarve kasvaa. Tässä ikäryhmässä erityisesti syöpäsairaudet, sydän- ja verisuonisairaudet (mukaan lukien aivoverenkiertohäiriöt), näön ja kuulon vajavuudet sekä kirurgista hoitoa vaativat tuki- ja liikuntaelinsairaudenkuormittavat merkittävästi erikoissairaanhoitoa. Työterveyshuollon-palveluiden ulkopuolella olevan väestön määrä lisääntyy eläköitymisen myötä. Tämä lisää painetta julkisten terveyspalveluiden käyttöön. Kasvava palvelukysyntä aiheuttaa paineita tuottavuuden lisäämiseksi. Myös kansalaisten itsensä tai heidän työnantajiensa rahoitusosuuden kasvattamiseen on terveydenhuollossa paineita. 11

18 Olennaiset tapahtumat tilikaudella ja arvio tulevasta kehityksestä Kasvava palvelukysyntään vaikuttava tekijä on niin sanottu konsumerismi (oppi, jonka mukaan markkinoiden tulee muotoutua kuluttajien halujen pohjalta). Erikoissairaanhoidon potilaat ovat aiempaa tietoisempia sairauksiensa hoitovaihtoehdoista. Terveydenhuoltolain mukanaan tuoma valinnanvapaus mahdollistaa hakeutumisen potilaan toiveita parhaiten vastaavalla palveluntuottajalle. Julkisen erikoissairaanhoidon resursseista merkittävä osa kohdentuu erityisen vaativaan ja kalliiseen hoitoon. Hoitotakuun velvoitteet säätelevät varsin tarkoin erikoissairaanhoidon laajuutta. Nykyisen palveluvolyymin vähennykset edellyttäisivät käänteentekeviä läpimurtoja ennaltaehkäisyssä, uusia innovatiivisia sairaalahoitoa korvaavia hoitomuotoja tai lainsäädännön velvoitteiden väljennyksiä. Taloudellisessa asemassa tapahtuvat muutokset Sairaanhoitopiirin tilikauden alijäämä on 16,1 milj. euroa. Sairaanhoitopiirin taseeseen jää edellisiltä tilikausilta kertynyttä ylijäämää yhteensä 25,7 milj. euroa. Vuonna 2011 HUS-kuntayhtymä nosti pitkäaikaista lainaa 30 milj. euroa. Lähivuosina lainanottotarve kasvaa mittavan investointiohjelman vuoksi. Vuoden 2011 lopussa HUS:n lainakanta oli 194,7 milj. euroa. Lainakannan arvioidaan nousevan vuoteen 2021 mennessä 497,0 milj. euroon. Pitkällä tähtäimellä kuntayhtymän taserakenne osaltaan vaikuttaa kuntayhtymän kykyyn selviytyä velvoitteistaan. Kuntayhtymässä seurataan taseen tunnusluvuista erityisesti omavaraisuusastetta. Kuntayhtymän haasteena tulevina vuosina on pitää talous tasapainossa ja tase riittävän vahvana. 12

19 Kuntayhtymän tehtävä ja organisaatio 3 Kuntayhtymän tehtävä ja organisaatio 3.1 Tehtävät HUS-kuntayhtymän tehtävä HUS:n ydintehtävä on järjestää ja tuottaa jäsenkuntiensa väestölle sekä säädösten tai sopimusten mukaisesti myös muulle väestölle erikoissairaanhoidon palveluita sekä huolehtia yliopistolliselle sairaalalle laissa säädetyistä muista tehtävistä. Lisäksi HUSkuntayhtymän tehtävänä on järjestää alueellaan laissa säädetty kehitysvammaisten erityishuolto siltä osin, kuin jäsenkunnat ovat antaneet tehtävän kuntayhtymän hoitoon. Väestön määrällinen kasvu ja ikääntyminen otetaan ennakoivasti huomioon palveluiden riittävyyden turvaamiseksi. HUS-kuntayhtymä tuottaa lisäksi jäsenkunnille laissa säädettyjä perusterveydenhuollon palveluita sovittuaan niistä erikseen kuntien kanssa (mm. yhteispäivystykset). Sairaaloiden ja tulosalueiden toiminnasta määrätään tarkemmin johtosäännössä. HUSkuntayhtymällä oli tilinpäätösvuonna lisäksi yhdeksän liikelaitosta, joiden toiminnasta määrätään tarkemmin liikelaitosten johtosäännössä. Kuntayhtymä on lisäksi mukana osakkaana osakkuus- ja yhteisyhteisöissä sekä tytäryhtiöissä, joiden omistusosuus vaihtelee. HUS-kuntayhtymän vastuualue Suomessa on 20 sairaanhoitopiiriä, joista on muodostettu viisi yliopistollista sairaanhoitopiiriä. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) on vastuualueen väkiluvulla mitattuna Suomen suurin sairaanhoitopiiri. Oman alueen lisäksi HUS:n erityisvastuualueeseen kuuluvat myös Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson sairaanhoitopiirit. Valtakunnalliset vastuut ja HUS:n erityisvastuualueet (ERVA) 13

20 Kuntayhtymän tehtävä ja organisaatio 3.2 Toimielimet HUS:n toimielimet on kuvattu oheisessa kaaviossa: Valtuusto HUS-kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttää valtuusto, johon sairaanhoitopiirin 26 jäsenkuntaa ja Helsingin Yliopisto ovat valinneet edustajansa. Valtuutettuja on yhteensä 59, joista 57 edustaa jäsenkuntia ja 2 yliopistoa. Jäsenkuntien valtuustot valitsevat kuntayhtymän perussopimuksen mukaan valtuustoon 2-5 jäsentä sekä kullekin henkilökohtaisen varajäsenen kunnanvaltuustojen toimikautta vastaavaksi ajaksi. Valtuuston jäsenten lukumäärä määräytyy jäsenkuntien peruspääomaosuuksien mukaisessa suhteessa. Kunta, jonka peruspääomaosuus on vähintään 8 % peruspääomasta, on oikeutettu valitsemaan valtuustoon enintään kolme jäsentä. Mikäli kunnan peruspääomaosuus on vähintään 25 %, on kunta oikeutettu valitsemaan valtuustoon enintään viisi jäsentä. Lisäksi Helsingin yliopistolla on oikeus nimetä valtuustoon kaksi jäsentä ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. Valtuuston puheenjohtajana toimi Ulla-Mari Karhu, ensimmäisenä varapuheenjohtajana Kalle Könkkölä ja toisena varapuheenjohtajana Antti Rantalainen. Valtuuston sihteerinä toimi hallintolakimies Jaana Vento. Toimintavuonna valtuusto kokoontui sääntömääräisiin kevät- ja syyskokouksiin sekä ylimääräiseen kokoukseen syksyllä. Kesäkuun kokouksessaan valtuusto hyväksyi HUS:n tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen sekä myönsi tilikaudelle vastuuvapauden toimielimien jäsenille ja tilivelvollisille viranhaltijoille. Kesäkuussa valtuusto päätti psykiatrian kokonaissuunnitelman toimeenpanon vuoksi muuttaa vuoden 2011 talousarviota ja siihen sisältyviä jäsenkuntien palvelusuunnitelmia. Lokakuussa valtuusto hyväksyi HUS:n strategian vuosille , HYKSin kliiniset palvelut Oy:n perustamisen, Meilahden tornisairaalan peruskorjauksen kustannusarvion tarkistamisen 103 miljoonasta eurosta 90 miljoonaan euroon sekä 14

Lasse Lehtonen Vaaratapahtumien raportointiverkosto

Lasse Lehtonen Vaaratapahtumien raportointiverkosto Lasse Lehtonen Vaaratapahtumien raportointiverkosto 3.10.2013 Kansallinen potilasturvallisuusstrategia, STM 29.1.2009 Visio - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan

Lisätiedot

VUOSI 2012 Tilinpäätöksen yhteenveto

VUOSI 2012 Tilinpäätöksen yhteenveto VUOSI 2012 Tilinpäätöksen yhteenveto Hoitopalvelut Tilinpäätös 2012 11.2.2013 Tuotettujen palvelujen määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna, lukuun ottamatta hoitopäiviä, joiden määrä väheni suunniteltua

Lisätiedot

HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI TAMMI-HELMIKUU 2015

HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI TAMMI-HELMIKUU 2015 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 21 14.04.2015 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI TAMMI-HELMIKUU 2015 9/00/02/00/02/2015 HYKS 21 HYKS-sairaanhoitoalueen tammi-helmikuun 2015

Lisätiedot

HUS:n toiminnan arvioinnista

HUS:n toiminnan arvioinnista HUS:n toiminnan arvioinnista Reijo Salmela, LKT, THT, dos. Arviointijohtaja HUS, Ulkoisen tarkastuksen yksikkö 15.11.2012 Arviointiyhdistyksen keskustelufoorumi 1 Vuosibudjetti noin 1,7 miljardia euroa

Lisätiedot

Valtuuston kokouksessa käsitellyt asiat:

Valtuuston kokouksessa käsitellyt asiat: HALLITUS 81 17.06.2015 VALTUUSTON KOKOUKSEN 17.6.2015 PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 21/00/02/00/01/2013 HALL 81 Valtuuston kokouksessa 17.6.2015 käsitellyt asiat: 1 Kokouksen avaaminen 2 Nimenhuuto ja ääniluettelon

Lisätiedot

2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016

2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 07.06.2016 2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016 19/02/02/00/08/2016 HYKS Lautakuntaa on tarkoitus tässä kokouksessa informoida

Lisätiedot

Työryhmän esitys HYKSin Oy:n liiketoimintasuunnitelma on liitteenä 5.

Työryhmän esitys HYKSin Oy:n liiketoimintasuunnitelma on liitteenä 5. VALTUUSTO 25 19.10.2011 HYKS:N OY:N PERUSTAMINEN 36/00/01/03/01/2011 VALT 25 HUS:n toimitusjohtaja asetti päätöksellään 14.10.2010 132 hallintoylilääkäri Lasse Lehtosen johdolla toimivan työryhmän valmistelemaan

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2014 (TILINTARKASTAMATTOMAT TIEDOT) Henkilöstötoimikunta Merja Mäkitalo

TILINPÄÄTÖS 2014 (TILINTARKASTAMATTOMAT TIEDOT) Henkilöstötoimikunta Merja Mäkitalo TILINPÄÄTÖS 2014 (TILINTARKASTAMATTOMAT TIEDOT) Henkilöstötoimikunta 25.2.2015 Merja Mäkitalo PALVELUIDEN KYSYNTÄ 2012-2014 Elektiiviset lähetteet + 0,6 % vs. 2013 280 000 + 5,5 % 275 000 + 0,6 % 270 000

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016 Kunnanhallitus 67 27.03.2017 Tarkastuslautakunta 31 12.05.2017 Valtuusto 14 22.05.2017 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016 Kunnanhallitus 27.03.2017 67 40/02.02.02/2017 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

HUS:N TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTA. Tammi- maaliskuu 2015 Valtuuston kokous 29.4.2015, toimitusjohtaja Aki Lindén

HUS:N TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTA. Tammi- maaliskuu 2015 Valtuuston kokous 29.4.2015, toimitusjohtaja Aki Lindén HUS:N TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTA Tammi- maaliskuu 2015 Valtuuston kokous 29.4.2015, toimitusjohtaja Aki Lindén 23.4.2015 maaliskuu 2015 1 28.4.2015 HYKS aloitti sairaanhoitoalueena vuonna 2006. Deflatoitu

Lisätiedot

2014 talousarvion valmistelun lähtökohdat ja jäsenkuntien maksuosuudet. Kuntatilaisuus 9.4.2013 Mari Frostell

2014 talousarvion valmistelun lähtökohdat ja jäsenkuntien maksuosuudet. Kuntatilaisuus 9.4.2013 Mari Frostell 2014 talousarvion valmistelun lähtökohdat ja jäsenkuntien maksuosuudet Kuntatilaisuus 9.4.2013 Mari Frostell Johtamisen tietoperusta (toiminta ja talous) Strategia Talous Toiminta HUS-Total-päivittäisraportointi

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2013 YHTEENVETO

TILINPÄÄTÖS 2013 YHTEENVETO TILINPÄÄTÖS 2013 YHTEENVETO Tilintarkastamattomat tiedot 3.2.2014 Tilinpäätös 2013 yhteenveto, tilintarkastamattomat tiedot 1 Sairaanhoidollinen palvelutuotanto Palvelujen kysyntä HUS:n tarjoamien palvelujen

Lisätiedot

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Sairaalapäivät 20. 21.11.2012 Sibeliustalo, Lahti Rauno Ihalainen FT, sairaanhoitopiirin johtaja Sairaanhoidon erityisvastuualueet

Lisätiedot

SUUREN ORGANISAATION JOHTAMINEN

SUUREN ORGANISAATION JOHTAMINEN HUS Helsingin yliopistollinen sairaala SUUREN ORGANISAATION JOHTAMINEN Juha Tuominen 23.5.2019 HUS lukuina 2018 LIIKEVAIHTO 2,3 mrd. 1/3 24:n jäsenkunnan asukkaista käytti HUSin palveluja 2 500 sairaansijaa

Lisätiedot

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Porvoon sairaanhoitoalue (jäljempänä sha)

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Porvoon sairaanhoitoalue (jäljempänä sha) HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN JA ITÄ-UUDENMAAN PELASTUSLAITOKSEN AIESOPIMUS ENSIHOIDON PALVELUTUOTANNOSTA JA ENSIVASTEPALVELUISTA 1. Sopijaosapuolet Itä-Uudenmaan

Lisätiedot

Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015

Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 82 29.3.2016 Asianro 404/02.02.01/2016 46 Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 16

Espoon kaupunki Pöytäkirja 16 25.02.2015 Sivu 1 / 1 738/00.04.01/2015 16 Espoon uuden sairaalan aula- ja turvallisuuspalvelujen organisointi HUS -Servis liikelaitoksen ja HUS -Kiinteistö Oy:n Turvapalvelujen hoidettavaksi (Kh/Kv) Valmistelijat

Lisätiedot

Muutosehdotukset yhtymävaltuuston hyväksymään hallintosääntöön

Muutosehdotukset yhtymävaltuuston hyväksymään hallintosääntöön Muutosehdotukset yhtymävaltuuston 23.11.2016 19 hyväksymään hallintosääntöön 1(6) Muutosehdotukset yhtymävaltuuston 23.11.2016 19 hyväksymään hallintosääntöön 3 luku Henkilöstöorganisaatio 9 Henkilöstöorganisaatio

Lisätiedot

Katsaus : Keski-Suomen sotetuotanto. Esittely: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Palvelutuotantotyöryhmä Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö

Katsaus : Keski-Suomen sotetuotanto. Esittely: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Palvelutuotantotyöryhmä Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö Katsaus : Keski-Suomen sotetuotanto Esittely: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Palvelutuotantotyöryhmä 13.4.2016 Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Maan viidenneksi suurin

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

HALLITUS 71 07.05.2012 TAMMI-MAALISKUUN 2012 TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTA 592/02/02/00/08/2010 HALL 71

HALLITUS 71 07.05.2012 TAMMI-MAALISKUUN 2012 TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTA 592/02/02/00/08/2010 HALL 71 HALLITUS 71 07.05.2012 TAMMI-MAALISKUUN 2012 TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTA 592/02/02/00/08/2010 HALL 71 Toiminnan ja talouden keskeisiä tunnuslukuja 1-3/2012 Elektiivisten lähetteiden lukumäärä on kasvanut

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 81/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan terveydenhuoltolakia muutettavaksi siten, erityisvastuualuejaossa

Lisätiedot

LUONNOS HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta. Esityksen pääasiallinen sisältö

LUONNOS HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta. Esityksen pääasiallinen sisältö 1 LUONNOS 23.4.2013 HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan terveydenhuoltolakia muutettavaksi siten, erityisvastuualuejaossa tapahtuvat

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Ilkka Kauppinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

Potilasturvallisuutta taidolla ohjelma

Potilasturvallisuutta taidolla ohjelma Potilasturvallisuutta taidolla ohjelma THL:n hankkeen sisältö Kouvolan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Potilasturvallisuuden kehittämistarpeen taustaa Sisällöltään laaja asia, jonka hallinta

Lisätiedot

Tilinpäätös Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Tilinpäätös Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Tilinpäätös 2013 Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen Tilikauden tulos 2013 Tilinpäätös on 3,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen sen jälkeen, kun on huomioitu kunnille palautettava maksuosuus 3,4 miljoonaa euroa

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS Sivu 5 tammi-elokuu 2018

OSAVUOSIKATSAUS Sivu 5 tammi-elokuu 2018 Yhtymähallitus 30.10. 156 LIITE 1 OSAVUOSIKATSAUS Sivu 5 tammi-elokuu Talousjohtajan katsaus Toimintaluvut Sairaanhoidossa saapuneiden lähetteiden määrät sekä käyntimäärät ovat lisääntyneet edelliseen

Lisätiedot

KASVUKRAFT YHTEISTYÖKOKOUS , HANKO

KASVUKRAFT YHTEISTYÖKOKOUS , HANKO KASVUKRAFT YHTEISTYÖKOKOUS 30.9.2014, HANKO 30.9.2014 1 SOTE-UUDISTUS - JÄRJESTÄMISLAIN KESKEINEN SISÄLTÖ JA MERKITYS ARKEEN Raimo Kekkonen, sairaanhoitoalueen johtaja Lohjan sairaanhoitoalue 2 10/1/2014

Lisätiedot

30.1.2015 TILINPÄÄTÖS 2014 YHTEENVETO

30.1.2015 TILINPÄÄTÖS 2014 YHTEENVETO TILINPÄÄTÖS 2014 YHTEENVETO Sairaanhoidollinen palvelutuotanto Palvelujen kysyntä HUS:n tarjoamien palvelujen kysynnän kasvu jatkui vuonna 2014. Elektiivisten lähetteiden määrä kasvoi edellisestä vuodesta

Lisätiedot

KYS Uudistuu: Tuottavuusohjelma

KYS Uudistuu: Tuottavuusohjelma KYS Uudistuu: Tuottavuusohjelma Jorma Penttinen 2016 30.3.2016 POHJOIS-SAVON SOTE- PALVELUIDEN TUOTTAMINEN HAASTEET Tulevaisuuden HAASTEET Kuntatalouden maksukyky Väestön ikääntyminen Muutokset sairastavuudessa

Lisätiedot

Yhteenveto HYKS:n keskeisistä tuotanto- ja talousluvuista 1-6/2016

Yhteenveto HYKS:n keskeisistä tuotanto- ja talousluvuista 1-6/2016 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 35 23.08.2016 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUMA TAMMI-KESÄKUU 2016 19/02/02/00/08/2016 HYKS 35 HYKS-sairaanhoitoalueen tammi-kesäkuun 2016 seurantaraportin

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Ensihoitopalvelujen tuottaminen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Lohjan sairaanhoitoalueella

Espoon kaupunki Pöytäkirja Ensihoitopalvelujen tuottaminen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Lohjan sairaanhoitoalueella 18.08.2016 Sivu 1 / 1 3362/2016 00.04.01.00 29 Ensihoitopalvelujen tuottaminen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Lohjan sairaanhoitoalueella Valmistelijat / lisätiedot: Juha Karhu, puh. 09 816

Lisätiedot

Marko Vatanen

Marko Vatanen Marko Vatanen 22.11.2011 Potilasturvallisuus Terveydenhuollon ammattihenkilöiden, toimintayksiköiden ja organisaatioiden periaatteet ja toimintakäytännöt, joilla varmistetaan potilaiden terveyden- ja sairaanhoidon

Lisätiedot

HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2015

HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2015 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 31 09.06.2015 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2015 9/00/02/00/02/2015 HYKS 31 Lautakuntaa on tarkoitus tässä kokouksessa

Lisätiedot

Elokuu. Osavuosikatsaus II. Hoidon tarpeen arviointia odottavat. Hoitopäivät. Psykiatrian päiväsairaanhoito ja kuntoutuskodit

Elokuu. Osavuosikatsaus II. Hoidon tarpeen arviointia odottavat. Hoitopäivät. Psykiatrian päiväsairaanhoito ja kuntoutuskodit Elokuu Osavuosikatsaus II Kysyntä Hoidossa olleet potilaat Avohoitokäynnit Hoitojaksot Hoitopäivät Hoidon tarpeen arviointia odottavat Hoitoa odottavat Maksut ja laskutukset Kehitysvammahuolto Psykiatrian

Lisätiedot

Katsaus Sote-järjestämislakiluonnoksesta ( ) viittaukset opetukseen ja tutkimukseen klo

Katsaus Sote-järjestämislakiluonnoksesta ( ) viittaukset opetukseen ja tutkimukseen klo Katsaus Sote-järjestämislakiluonnoksesta (22.12.2016) viittaukset opetukseen ja tutkimukseen 25.1.2017 klo 10.00-27.1.2017 1 www.pirkanmaa2019.fi 2 luku 10 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisöalue Maakuntien

Lisätiedot

HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI TAMMI-MAALISKUU 2016

HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI TAMMI-MAALISKUU 2016 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 23 03.05.2016 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI TAMMI-MAALISKUU 2016 19/02/02/00/08/2016 HYKS 23 HYKS-sairaanhoitoalueen tammi-maaliskuun

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 Terveydenhuoltolaki Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 45 min ESH järjestämisuunnitelma Laatu ja turvallisuus Ensihoito Välitön yhteydensaanti? Aamuiseen palaaminen Kaksoislaillistuksen poisto Potilasrekisterit

Lisätiedot

Nurmeksen vuosi 2016 toteutui talousarviota paremmin

Nurmeksen vuosi 2016 toteutui talousarviota paremmin 1 (5) Nurmeksen vuosi 2016 toteutui talousarviota paremmin Nurmeksen kaupungin tilinpäätös oli talousarviota vahvempi vuonna 2016. Kaupungin tilikauden tulos oli 532 064 euroa ja ylijäämä esitettävien

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirin johtajan katsaus Joulukuu Rauno Ihalainen Sairaanhoitopiirin johtaja

Sairaanhoitopiirin johtajan katsaus Joulukuu Rauno Ihalainen Sairaanhoitopiirin johtaja Sairaanhoitopiirin johtajan katsaus Joulukuu 218 Rauno Ihalainen Sairaanhoitopiirin johtaja 1. 2. 2 Katsauksen sisältö 1. TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET Sitovien tavoitteiden toteutuminen Hoitoon

Lisätiedot

PERUSTETTUJEN TASEYKSIKÖIDEN JA HUS-RÖNTGEN LIIKELAITOKSEN AVAAVAT TASEET SEKÄ TA 2012 MUUTOKSET

PERUSTETTUJEN TASEYKSIKÖIDEN JA HUS-RÖNTGEN LIIKELAITOKSEN AVAAVAT TASEET SEKÄ TA 2012 MUUTOKSET HALLITUS 76 28.05.2012 1.1.2012 PERUSTETTUJEN TASEYKSIKÖIDEN JA HUS-RÖNTGEN LIIKELAITOKSEN AVAAVAT TASEET SEKÄ TA 2012 MUUTOKSET 352/02/02/2012 HALL 76 Tietohallinnon taseyksikön avaava tase HUS-Tietotekniikka

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysvaliokunta Anne Mykkänen Toimialajohtaja HUS-Kuvantaminen

Sosiaali- ja terveysvaliokunta Anne Mykkänen Toimialajohtaja HUS-Kuvantaminen HUS-KUVANTAMINEN 24.05.2018 Sosiaali- ja terveysvaliokunta Anne Mykkänen Toimialajohtaja HUS-Kuvantaminen HUS-KUVANTAMINEN UUDELLAMAALLA JA KYMENLAAKSOSSA SAIRAALOISSA JA TERVEYSASEMILLA NOIN 60 TOIMIPISTETTÄ,

Lisätiedot

Lääkehoitosuunnitelman laatiminen HUS:ssa

Lääkehoitosuunnitelman laatiminen HUS:ssa HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 8 / 2016 1 (6) Lääkehoitosuunnitelman laatiminen HUS:ssa Lääkehoidon turvallisuus Oikein toteutettu, tehokas, turvallinen, taloudellinen ja tarkoituksenmukainen

Lisätiedot

Yhteistyö terveydenhuollon päivystyksen kanssa

Yhteistyö terveydenhuollon päivystyksen kanssa Yhteistyö terveydenhuollon päivystyksen kanssa Sosiaalipäivystys osana uudistuvaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa Valtion virastotalo, Turku 26.4.2017 Lääkintöneuvos, STM 1 9.5.2017 Päivystyksen ja erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Luumäen kunta Loppuraportti 2013

Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Tarkastuslautakunta 10.4.2014 BDO Audiator Oy JHTT, KHT Ulla-Maija Tuomela Hallinnon tarkastus Valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat 2013 Tarkastuksessa on käyty läpi pöytäkirjat

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirin johtajan katsaus Marraskuu Rauno Ihalainen Sairaanhoitopiirin johtaja

Sairaanhoitopiirin johtajan katsaus Marraskuu Rauno Ihalainen Sairaanhoitopiirin johtaja Sairaanhoitopiirin johtajan katsaus Marraskuu 218 Rauno Ihalainen Sairaanhoitopiirin johtaja 1. 2. 2 Katsauksen sisältö 1. TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET Sitovien tavoitteiden toteutuminen

Lisätiedot

24.9.2015 24.9.2015 1 Potilasturvallisuusstrategiasta käytännön toiminnaksi Edistämme potilasturvallisuutta yhdessä 2009-2013 Asetus 341/2011 Laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta

Lisätiedot

Tilinpäätös Valtuustoseminaari Talousjohtaja Elisa Kusmin

Tilinpäätös Valtuustoseminaari Talousjohtaja Elisa Kusmin Valtuustoseminaari 12. 13.6.2019 Talousjohtaja Elisa Kusmin TA 2018 TA muutos Muutettu TA 2018 TP 2018 Ero Toteuma% MÄÄRÄTAVOITTEET Avohoito kuntalask.käynnit, omat * 236 507 13 640 250 147 276 584 26

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Apuvälinekeskusliikelaitoksen johtosääntö

Apuvälinekeskusliikelaitoksen johtosääntö Apuvälinekeskusliikelaitoksen johtosääntö Valtuusto 10.6.2009 1 SISÄLLYSLUETTELO Apuvälinekeskusliikelaitoksen johtosääntö... 2 1 Toimiala... 2 2 Johtokunta... 2 3 Johtokunnan tehtävät ja ratkaisuvalta...

Lisätiedot

HYVÄ HALLINTO JA VAKAA TALOUS HUIPPUTULOSTEN PERUSTANA

HYVÄ HALLINTO JA VAKAA TALOUS HUIPPUTULOSTEN PERUSTANA HYVÄ HALLINTO JA VAKAA TALOUS HUIPPUTULOSTEN PERUSTANA erikoissairaanhoito on dynaamisesti kehittyvä yhteiskunnallisen palvelun alue, kaikki uusiutuu viiden vuoden välein Tänään Harvardissa, huomenna HYKSissä

Lisätiedot

Potilashoidon vuosikertomus 2015 Turunmaan sairaala

Potilashoidon vuosikertomus 2015 Turunmaan sairaala Potilashoidon vuosikertomus 2015 Turunmaan sairaala Turunmaan sairaala (TMS) Sairaala on toiminut sairaanhoitopiirin liikelaitoksena vuoden 2006 alusta alkaen. Se tarjoaa erikoissairaanhoidon palveluita

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntaliiton ja Etelä-Savon maakuntaliiton ajankohtaisseminaari 7.5.2015 Mikkeli Kehittämispäällikkö Sari Korento Uusi kuntalaki (410/2015) Hyväksyttiin eduskunnassa

Lisätiedot

ARVIOINTIKERTOMUKSEN 2012 ESITTELY

ARVIOINTIKERTOMUKSEN 2012 ESITTELY ARVIOINTIKERTOMUKSEN 2012 ESITTELY VALTUUSTO 20.5.2013 Ritva Erkama Kausien 2005-2008 sekä 2009-2012 tarkastuslautakunnan puheenjohtaja KAUPUNGIN TALOUS JA TUOTTAVUUS Kaupungin haasteina: menojen kasvaminen

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

Kuntayhtymän hallitus Tarkastuslautakunta

Kuntayhtymän hallitus Tarkastuslautakunta Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Pöytäkirja 1 1 (1) Kuntayhtymän hallitus 31 25.3.2019 Tarkastuslautakunta 41 23.4.2019 4 1360/02.06.01.06/2018 Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin tilinpäätös ja toimintakertomus

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2017 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät Luettelot

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin tilinpäätös Kaupunginhallitus

Mikkelin kaupungin tilinpäätös Kaupunginhallitus 1 Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018 Kaupunginhallitus 1.4.2019 2 Merkittävimmät huomiot toteumasta Tilikauden 2018 alijäämä oli 13,3 miljoonaa euroa. Talouden tulos heikkeni 17,2 miljoonaa euroa. Talousarviota

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2015 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen TILINPÄÄTÖS 2015 Koko kaupunki TP 2014 TP 2015 Muutos % Toimintatuotot 68 664 727 62 560 049-6 104 678-8,9 Toimintakulut -399 456 971-406 350 041-6 893 069

Lisätiedot

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari

Lisätiedot

ESITYS HUS-KUNTAYHTYMÄN VUODEN 2016 TALOUSARVION MUUTTAMISESTA

ESITYS HUS-KUNTAYHTYMÄN VUODEN 2016 TALOUSARVION MUUTTAMISESTA VALTUUSTO 12 15.06.2016 ESITYS HUS-KUNTAYHTYMÄN VUODEN 2016 TALOUSARVION MUUTTAMISESTA 312/02/02/00/01/2015 VALT 12 HUS:n valtuusto hyväksyi kokouksessaan 16.12.2015 ( 44) vuoden 2016-2018 talousarvion

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden

Vuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 130 25.3.2013 Asianro 313/02.02.01/2013 93 Vuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen Päätöshistoria

Lisätiedot

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 1. TAUSTATIEDOT Vastaajien määrä: 1 Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot, sähköposti ja puhelinnumero

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Anne Koskela Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Yhtymähallitus Yhtymävaltuusto Siun sote - kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Yhtymähallitus Yhtymävaltuusto Siun sote - kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Yhtymähallitus 23.11.2017 Yhtymävaltuusto 1.12.2017 Siun sote - kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 2(5) Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala...

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

TOT 1-7/2016 TA 1-7/2016

TOT 1-7/2016 TA 1-7/2016 KUUKAUSIRAPORTTI 1-7/2016 1 (5) Tukipalveluyksikön tunnusluvut Palvelutuotanto 1000 eur TOT 1-7/2016 TA 1-7/2016 TOT 1-7/2015 % TOT/ TA TOT/EDV Hoito- ja yleistarvikkeet 92 458 87 158 89 285 6,1 % 3,6

Lisätiedot

Hallintosääntöön esitetään tehtäväksi terveydenhuoltolain voimaantulosta ja organisaatiorakenteen ja vastuiden muutoksista aiheutuvat tarkistukset.

Hallintosääntöön esitetään tehtäväksi terveydenhuoltolain voimaantulosta ja organisaatiorakenteen ja vastuiden muutoksista aiheutuvat tarkistukset. Hallitus 28.11.2011, LIITE 5 HALLINTOSÄÄNNÖN MUUTOKSEN PERUSTELUT Hallintosäännön minimivaatimuksista on säädetty kuntalain 50 :ssä. Kuntalain mukaan hallintosäännössä annetaan tarpeelliset määräykset

Lisätiedot

Valtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä 3.10.2013

Valtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä 3.10.2013 Valtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä 3.10.2013 avoite: Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteisten käytäntöjen jakaminen, toisilta oppiminen ja verkostoituminen Johdatus

Lisätiedot

HUS:N TUOTTAVUUDEN MITTAUS JA TUOTTAVUUSKEHITYS. Laskentapäällikkö Taru Lehtonen Yhtymähallinto, talousryhmä taru.k.lehtonen@hus.

HUS:N TUOTTAVUUDEN MITTAUS JA TUOTTAVUUSKEHITYS. Laskentapäällikkö Taru Lehtonen Yhtymähallinto, talousryhmä taru.k.lehtonen@hus. HUS:N TUOTTAVUUDEN MITTAUS JA TUOTTAVUUSKEHITYS Laskentapäällikkö Taru Lehtonen Yhtymähallinto, talousryhmä taru.k.lehtonen@hus.fi TUOTTAVUUDEN MITTAUS DRG-pisteet / htv (tuotos / panos mittari) Tuottavuus

Lisätiedot

KUNTAYHTYMÄN OMISTAJAOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN

KUNTAYHTYMÄN OMISTAJAOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN Case: HUS KUNTAYHTYMÄN OMISTAJAOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN Kuntamarkkinat 11.9.2019 / hallintojohtaja Lauri Tanner AIEMPI TILANNE JA HAASTEET Jäsenkunnat aktivoituivat Sipilän hallituksen soteuudistuksen kaatumisen

Lisätiedot

Tilikauden ylijäämä oli 4,22 milj. euroa (TA -5,67 milj. euroa). Investointien toteutuminen. Ehdotus tuloksen käsittelystä

Tilikauden ylijäämä oli 4,22 milj. euroa (TA -5,67 milj. euroa). Investointien toteutuminen. Ehdotus tuloksen käsittelystä Kunnanhallitus 112 27.03.2017 Kunnanvaltuusto 51 29.05.2017 Vuoden 2016 tilinpäätöksen hyväksyminen 972/02.02.01/2016 Kunnanhallitus 27.03.2017 112 Kuntalain mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007

TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007 Kaupunginhallitus 87 08.04.2008 Kaupunginhallitus 123 06.05.2008 Kaupunginvaltuusto 43 04.06.2008 TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007 918/02/021/2008 KHALL 87 Liite

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. Keski-Uudenmaan pelastustoimen liikelaitoksen johtokunta ote pöytäkirjasta

SISÄLLYSLUETTELO. Keski-Uudenmaan pelastustoimen liikelaitoksen johtokunta ote pöytäkirjasta SISÄLLYSLUETTELO Keski-Uudenmaan pelastustoimen liikelaitoksen johtokunta ote pöytäkirjasta 20.03.201 3 Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 2019... 1 - KUPtalousarvio2019alustava...

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

Huhtikuu. Osavuosikatsaus I. Hoidon tarpeen arviointia odottavat. Hoitopäivät. Psykiatrian päiväsairaanhoito ja kuntoutuskodit

Huhtikuu. Osavuosikatsaus I. Hoidon tarpeen arviointia odottavat. Hoitopäivät. Psykiatrian päiväsairaanhoito ja kuntoutuskodit Huhtikuu Osavuosikatsaus I Kysyntä Hoidossa olleet potilaat Avohoitokäynnit Hoitojaksot Hoitopäivät Hoidon tarpeen arviointia odottavat Hoitoa odottavat Maksut ja laskutukset Kehitysvammahuolto Psykiatrian

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 99. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 99. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 16.03.2015 Sivu 1 / 1 738/00.04.01/2015 99 Espoon uuden sairaalan aula- ja turvallisuus palvelujen organisointi HUS -Servis liikelaitoksen ja HUS -Kiinteistö Oy:n Turvapalvelujen hoidettavaksi

Lisätiedot

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 4/2016 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2013-2016 KOKOUSAIKA Maanantai 30.05.2016 klo 16:00 16:40 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 3/2016 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2013-2016 KOKOUSAIKA Maanantai 23.05.2016 klo 9.00 14.00 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

Tilikauden alijäämä oli - 1,38 milj. euroa (TA -1,35 milj. euroa). Investointien toteutuminen. Ehdotus tuloksen käsittelystä

Tilikauden alijäämä oli - 1,38 milj. euroa (TA -1,35 milj. euroa). Investointien toteutuminen. Ehdotus tuloksen käsittelystä Kunnanhallitus 92 31.03.2016 Kunnanvaltuusto 55 20.06.2016 Vuoden 2015 tilinpäätöksen hyväksyminen 2/02.02.01/2016 Kunnanhallitus 31.03.2016 92 Kuntalain mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 10.2.2011 Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolain 34 Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon

Lisätiedot

KUNTATOIMIJOIDEN SOTETAVOITTEITA MAHDOLLISUUKSIEN JA UHKIEN NÄKÖKULMA

KUNTATOIMIJOIDEN SOTETAVOITTEITA MAHDOLLISUUKSIEN JA UHKIEN NÄKÖKULMA Kuntaliitto ry:n ja Kuntarahoitus Oy:n Riskienhallintapäivä KUNTATOIMIJOIDEN SOTETAVOITTEITA MAHDOLLISUUKSIEN JA UHKIEN NÄKÖKULMA 5.6.2019, Mari Frostell, talousjohtaja HUS lukuina 2018 1/3 24:n jäsenkunnan

Lisätiedot

Kokouspäivämäärä Talousjohtaja Tero Mäkiranta

Kokouspäivämäärä Talousjohtaja Tero Mäkiranta Sivu 1 SATSHP/407/02.02.02/2018 59 TOIMINNAN JA TALOUDEN KATSAUS 1-3 KK/2018 Talousjohtaja Tero Mäkiranta 18.4.2018 Talousjohtajan katsaus sairaanhoitopiirin tammi-maaliskuun 2018 toimintaan ja talouteen:

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen arvio tavoitteiden ja strategian toteutumisesta 2016

Kaupunginhallituksen arvio tavoitteiden ja strategian toteutumisesta 2016 Kaupunginhallitus 233 08.05.2017 Kaupunginhallituksen arvio tavoitteiden ja strategian toteutumisesta 2016 2763/00.01.02/2017 KHALL 08.05.2017 233 Yleistä Vuonna 2016 Uudenkaupungin yrityssektorin positiivinen

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI ELOKUU 2017

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI ELOKUU 2017 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI ELOKUU 2017 TOIMINNAN KEHITYS TAMMI-ELOKUU 2017 Lähetteitä kertyi tammi-elokuussa 6,2 % enemmän, kuin vuonna 2016 vastaavana ajanjaksona. Palveluja saaneiden eri henkilöiden lukumäärä

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Yhdessä uutta. Etelä-Savon maakunta- ja soteuudistus Jarkko Wuorinen Maakuntahallituksen ja maakuntauudistuksen ohjausryhmän puheenjohtaja

Yhdessä uutta. Etelä-Savon maakunta- ja soteuudistus Jarkko Wuorinen Maakuntahallituksen ja maakuntauudistuksen ohjausryhmän puheenjohtaja Yhdessä uutta. Etelä-Savon maakunta- ja soteuudistus Jarkko Wuorinen Maakuntahallituksen ja maakuntauudistuksen ohjausryhmän puheenjohtaja Maakuntauudistuksen aikataulu Lainsäädäntö voimaan /maakuntien

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / STO / Terveyspalveluryhmä Lainsäädännön vaiheittainen eteneminen 2010

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Puheenvuoro kuntapäättäjien seminaarissa Jouni Mutanen Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Toiminta alkoi 1.1.2007. Kolmen toimialan organisaatio, jossa on

Lisätiedot