VUOSIKERTOMUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VUOSIKERTOMUS 2006 2007"

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS

2

3 SISÄLTÖ Suomen Kulttuurirahasto Yliasiamiehen katsaus...4 Puheenjohtajalta...6 Apurahat Jakosumma jatkoi maltillista kasvua...10 Myönnetyt apurahat aloittain...11 Terveen vanhenemisen puolesta...12 United World College avaa Bosniassa tietä kansainväliselle koulutukselle...15 Köyhyyden kahdet kasvot...19 Kolttakulttuuri pelastettava...22 Mustan ja Valkoisen juhla...24 Sarjallisia kohtauksia Kajaanista...26 Lyydiläinen kielileiri Nurmijärvellä...28 Palkinnot Palkinnot merkittävistä kulttuuriteoista...33 Olavi Veistäjän palkinto ja Edvard Fazer -palkinto...34 Realistinen idealisti...35 Kulttuuritoiminta Rikas kulttuurihankkeiden vuosi...40 Koko Suomen kirjatalkoot...42 Ovelta ovelle keräten, sivu sivulta muistellen...46 Äidinkieli ja kulttuuriperintö kunniaan...48 Itämeri muuttuu pystymmekö me muuttumaan?...51 Isien työt DVD-hanke edennyt toiseen vaiheeseen...54 Lappeenrannan Huhtiniemen mysteeriä tutkimassa...56 Soitinpankki...59 Con vibrato...60 Kulttuurirahaston lahjoitus taidemuseoille...62 Taidekoti Kirpilä...64 Muotokuvien merkeissä...65 Uusi muotokuvamaalarisukupolvi astui esiin...66 Merkitystä metsästämässä...68 Testamentit, lahjoitukset, talous Rahoitusmarkkinat myllerryksessä...72 Testamentit ja lahjoitukset Keskusrahaston ja maakuntarahastojen uudet nimikkorahastot sekä merkittävät rahastojen täydennykset...76 Merkkipäivä- ja muistolahjoitukset...77 Tuloslaskelma ja tase...78 Henkilöt In Memoriam...84 Mirjam Helin...84 Hannu Kääriäinen...85 Satavuotismerkkipäivät...86 Kunniaesimiehet ja -jäsenet...87 Luottamushenkilöt...87 Henkilöstö...88 Tilintarkastajat...88

4 Suomen Kulttuurirahasto Apurahat Palkinnot Kulttuuritoiminta Talous Henkilöt SUOMEN KULTTUURIRAHASTO Kulttuurirahaston tehtävä on suomalaiskansallisen henkisen ja taloudellisen viljelyn vaaliminen ja kehittäminen. Sen mukaisesti Rahasto myöntää henkilökohtaisia apurahoja tieteen ja taiteen tekijöille ja työryhmille sekä muilla kulttuurielämän aloilla toimiville henkilöille ja yhteisöille. Rahasto haluaa tarjota mahdollisuuden myös laajempiin kulttuurihankkeisiin tukemalla niiden toteutumista huomattavin apurahoin. Suomen Kulttuurirahasto muodostuu Säätiöstä (perustettu 1939) ja sen Kannatusyhdistyksestä (perustettu 1937). Säätiön sisällä toimii keskusrahasto ja 17 maakuntarahastoa. Tällä hetkellä Suomen Kulttuurirahasto on yksi Euroopan suurimmista säätiöistä. Kulttuurirahaston omaisuus, joka koostuu lähes seitsemänkymmenen vuoden aika na saaduista lahjoituksista, jakautuu keskusrahaston ja maakuntarahastojen yleisrahastoihin sekä yli 700 nimikkorahastoon. Apurahoja jaetaan vuosittain yleisrahastoista sekä jakovuorossa olevista nimikkorahastoista lahjoittajiensa toivomiin ja ohjesäännöissä määriteltyihin tarkoituksiin. Apurahojen myöntämisen ohella Kulttuurirahastolla on jonkin verran omaa kulttuuritoimintaa. Se järjestää kursseja, luentoja ja muita maamme kulttuurielämää edistäviä tilaisuuksia sekä ylläpitää taidekotimuseota. Tärkein kansainvälinen tapahtuma on viisivuosittain järjestettävä Mirjam Helin -laulukilpailu. 3

5 Suomen Kulttuurirahasto Apurahat Palkinnot Kulttuuritoiminta Talous Henkilöt YLIASIAMIEHEN KATSAUS 2007 Kulttuurirahaston historia jakautuu kahteen vahvasti poikkeavaan, sukupolven mittaiseen jaksoon. Ensimmäisen kolmenkymmenen vuoden ajan Rahasto muokkasi aktiivisesti suomalaista kulttuurielämää, loi aluepolitiikkaa ja sorvasi kauaskantoisia aloitteita joiden tuloksia ovat mm. taidetoimikuntalaitos ja Suomen Akatemian tieteelliset toimikunnat. Rahaston tavoitteet olivat 1960-luvun lopulla paljolti toteutuneet, valtion tiede- ja taidehallinto organisoitiin ja samaan aikaan kulttuurielämä politisoitui, jolloin Kulttuurirahasto siirtyi taustalle keskittyen jakamaan apurahoja. Tuon hiljaisen vaikuttamisen kauden aikana Rahaston talous ensin vakiintui ja sitten kasvoi voimakkaasti. Nyt Kulttuurirahasto on palaamassa juurilleen etsien taas toimeliaampaa roolia. Kuluneena vuonna otettiin siinä kenties ratkaisevat askeleet. Kirjatalkoot oli kaikilla mittareilla arvioiden toimintavuoden kohokohta. Kulttuurirahasto tarttui aivan uuteen vaikuttamisen keinoon tarjotessaan kunnille tukea yleisten kirjastojen kirjahankintojen nostamiseksi sillä edellytyksellä että ne myös itse lisäävät merkittävästi määrärahojaan. Vaikka kyse on tavallaan sikamaisesta kiristyksestä, kuten muuan kirjastonjohtaja tyytyväisenä luonnehti, ja vaikka kuntatalous on kireällä, aloite ei ole valunut hiekkaan. Melkein kaikki Suomen kunnat osallistuvat Kirjatalkoisiin, ja tiedotusvälineiden varaukseton tuki on ratkaisevasti auttanut hankkeen läpimenoa. Tekisi mieli sanoa, että hyvin tiedotettu on puoliksi voitettu. Kirjatalkoisiin sisältyi etukäteen myös riskejä. Kun varatut 3,5 miljoonaa euroa päätettiin jakaa kirjaostojen suhteessa kaikille kunnille, tarjottu summa hajosi yhtä kuntaa kohti niin pieneksi, ettei sen tehosta voitu olla varmoja. Usein keskittäminen on tehokkaampi tapa käyttää siemenrahaa kuin sen kylväminen tasaisesti koko peltoon. Jos halutaan vaikuttaa kerralla mahdollisimman suureen ihmismäärään, harvaan asutussa Suomessa se onnistuu vain isoissa kaupungeissa, mutta silloin jää suurin osa yhteiskunnasta vaikutuksen ulkopuolelle. Kirjatalkoissa valittiin tietoisesti ja onnistuneesti päinvastainen linja. Vertailukohdaksi voi hakea metsäteollisuuden kasvun 1800-luvun lopulla. On sanottu, että viennin tuoma uusi vauraus levisi metsätöiden välityksellä kuin ohut kesäinen sateenvihma pienimpäänkin torppaan ja veti hitaasti mutta varmasti koko Suomen taloudelliseen nousuun. Samalla tavoin kirjastot tavoittavat maan kaikki osat ja ainakin periaatteessa jokaisen suomalaisen. Kulttuurirahasto ei yksin pysty pitämään koko Suomea asuttuna, mutta se voi vaikuttaa siihen, että jokaiseen asuttuun kolkkaan saadaan kulttuuria. Tätäkin kauaskantoisempia kulttuuripoliittisia päämääriä Rahasto tavoittelee itäisessä naapurimaassamme, missä uusi monivuotinen rahoitusohjelma tähtää suomen pienten sukukielten elinvoiman vahvistamiseen. Kulttuurirahaston ja M. A. Castrénin seuran käynnistämissä hankkeissa on kuluneen vuoden aikana toteutettu nuorten kesäleirejä, opettajankoulutusta, oppikirjoja ja julkaisukoulutusta sekä Suomen, Marin, Mordvan ja Udmurtian museoiden yhteistyötä. Rahoitus on avun konkreettisin muoto, mutta vielä tärkeämpää on henkinen tuki, joka lisää vähemmistökansojen motivaatiota säilyttää kielensä ja identiteettinsä. Niitä eivät uhkaa niinkään viranomaisten toimenpiteet tai enemmistön sorto kuin yhteiskunnan yleinen modernisaatio ja lisääntyvä liikkuvuus, johon vanhakantainen paikalliskulttuuri ei suoraan sopeudu. Suomi tarjoaa esimerkin maasta, joka kykeni kehittämään yksinkertaisen agraarisista lähtökohdista kaupunkilaisen elämänmuodon, kirjallisuuden ja kansainvälistyvän talouden silti säilyttäen oman kielen ja identiteetin. Samalla suomalaiset osoittavat, että elävä ja poliittisesti ongelmaton kolmikielisyys on mahdollista: ihminen voi sekä hallita kaksi kotimaista kieltä että kansainvälistyä englanniksi. 4

6 Poliittinen ulottuvuus oli myös arkeologisilla kaivauksilla, jotka Kulttuurirahasto käynnisti syksyllä 2006 selvittääkseen sitkeät huhut salaisista teloituksista Lappeenrannan Huhtiniemessä. Dramaattisten löytöjen ja parin kuukauden epätietoisuuden jälkeen selvisi, ettei alueelle ollut kesällä 1944 haudattu ammuttuja sotilaskarkureita. Sen jälkeen todistusaineisto huhujen ympäriltä alkoi murentua, ja nyt kysymystä voidaan pitää loppuun käsiteltynä. Vaikka tutkimuksiin osallistuivat monet muutkin tahot, juuri Kulttuurirahasto otti ratkaisevan askeleen, jota toiset seurasivat. Seuraavilla sivuilla esitellään vuoden toimintaamme, johon mahtuu tuhansia apurahoja ja monenlaisia kulttuurihankkeita. Apurahojen kokonaissummaa kasvatettiin maltillisesti ja ennen kaikkea maakuntarahastoissa. Yllä kuvatut esimerkit kuitenkin parhaiten kuvaavat sitä, mitä Kulttuurirahasto tällä hetkellä pyrkii olemaan: nopeisiin ratkaisuihin kykenevä aloitteentekijä, joka on riippumaton sekä rahoittajista että eturistiriidoista ja jolla on pitkäjänteiset, kulttuurielämän rakenteisiinkin ulottuvat tavoitteet. Antti Arjava, yliasiamies

7 Suomen Kulttuurirahasto Apurahat Palkinnot Kulttuuritoiminta Talous Henkilöt PUHEENJOHTAJALTA Suomen Kulttuurirahaston on synnyttänyt kansanliike, ei yhden yksittäisen hyväntekijän tai instituution tahto. Kaikki kansalaisryhmät koululaisista suurlahjoittajiin ovat vuosikymmenten kuluessa avustamalla Suomen Kulttuurirahastoa tukeneet suomalaista kulttuuria. Kulttuurirahaston peruspääoma kerättiin vuosina kampanjalla, jonka tärkeänä osana oli koululaisten suorittama ovelta ovelle -kansalaiskeräys. Säätiön juhlavuonna 1964 järjestettiin uusi kansalaiskeräys, jossa koululaiset olivat jälleen kerääjinä. Syksyllä 2007 uudistetuilla rahaston nettisivuilla (www. skr. fi) on mahdollista tutustua perustamiskirjakeräyk sen digitalisoituihin keräyslistoihin. Kulttuurirahaston peruspääoman keräyksen organisoi pieni joukko kolmikymppisiä miehiä. Tuosta joukosta on kuluneena toimintavuotena erityisesti muistettu Lauri Puntilaa ( ). Puntila otti huolekseen suomalaisen kulttuurirahaston perustamisen ja vaikutti eri tehtävissä rahaston piirissä aina 1970-luvulle. Kulttuurirahasto järjesti elokuussa Lauri Puntilan syntymän satavuotismuiston kunniaksi seminaarin, johon oli kutsuttu myös koko Kannatusyhdistyksen jäsenkunta. Runsaslukuinen yleisö sai nauttia ajatuksia herättävistä alustuksista. Myös nykyisin Kulttuurirahasto kokoaa piiriinsä tuhansiin nousevan ihmisjoukon. Kannatusyhdistyksen jäsenet, lahjoittajat, maakuntarahastojen ja nimikkorahastojen hoitokunnat, luottamuselimet, toimiston henkilökunta ja useiden kymmenien asiantuntijatyöryhmien jäsenet ovat ainutlaatuinen suomalaisen kulttuurin edistämiseksi toimiva joukkue. Kulttuurirahaston yli miljardin euron pääoma ei ole kuolleessa kädessä. Sitä hoidetaan ja kartutetaan huolel-

8 Suomen Kulttuurirahasto Apurahat Palkinnot Kulttuuritoiminta Talous Henkilöt la, jotta säätiön tarkoitus suomalaiskansallisen henkisen ja taloudellisen viljelyn vaaliminen ja kehittäminen voisi parhaalla mahdollisella tavalla toteutua. Toimintavuonna Kulttuurirahasto jakoi keskusrahaston apurahoina 18,7 miljoonaa euroa ja maakuntarahastojen kautta 8,3 miljoonaa euroa. Lisäksi Rahasto osoitti 3,5 miljoonaa euroa käytettäväksi vuosina yleisten kirjastojen kirjahankintojen lisäämiseen. Kulttuurirahasto pyrkii myös löytämään uusia muotoja tieteen ja taiteen tukemiselle. Uutena tukimuotona otettiin käyttöön tieteen työpajat, joissa eri tieteenaloja edustavaa tutkijaa paneutuu koordinoidusti valikoituun tutkimusongelmaan. Ensimmäiset euron apurahat myönnettiin ilmaston muutoksia käsittelevään tieteen työpajaan ja vanhenemista käsittelevään tieteen työpajaan. Suomen Kulttuurirahaston toiminnassa apurahatoiminta on aina ollut tärkeimmällä sijalla. Näin tulee olemaan myös tulevaisuudessa. Rahaston oman kulttuuripoliittisen toiminnan laajuus ja muodot ovat vaihdelleet eri vuosikymmeninä. Kulttuurirahaston voimavarojen kasvu on herättänyt keskustelua oman kulttuuripoliittisen toiminnan painopisteistä ja strategisista päämääristä. Syksyllä 2007 on valmistunut johtokunnan asettaman työryhmän raportti Rahaston kulttuuripoliittisen toiminnan suuntaviivoista. Kulttuurirahaston oma kulttuuripoliittinen toiminta väheni erityisesti 1970-luvulla, kun julkisen vallan katsottiin ottaneen laajasti huolehtiakseen siihen kuuluvista tehtävistä. Tällä hetkellä emme voi enää ajatella niin. Esimerkiksi kirjastohankkeemme taustalla on se karu tosiasia, että Suomen yleisten kirjastojen kirjahankintamäärärahat ovat laskeneet kahdessakymmenessä vuodessa yli kolmanneksella. Suomen taloudellinen toipuminen 1990-luvun lamasta ei ole näkynyt kulttuurin, varsinkaan taiteen saralla. Suomeen on rantautunut julkistaloudellista ajattelua, jossa panostuksia hyvään koulutukseen, luonnon- ja kulttuuriympäristön vaalimiseen, monipuoliseen tutkimustoimintaan ja luovaan taide-elämään ei nähdä kaikkien yhteistä hyvää edustavien julkishyödykkeiden luomisena vaan erilaisia yksityisiä intressejä palvelevana kulutuksena. Tällainen ajattelutapa synnyttää penseyttä kulttuurin ja perustutkimuksen rahoitustarpeita kohtaan ja on jyrkässä ajatuksellisessa ristiriidassa sen kanssa, että Suomi voisi kehittyä korkean osaamisasteen luovana innovaatiotaloutena. Yhteiskunta, joka ei ymmärrä muita arvoja kuin yksilön kapeat taloudelliset intressit, pystyy vain toisten saavutusten jäljittelyyn ja henkiseen konformismiin. Teolliset, kaupalliset ja sosiaaliset innovaatiot vaativat syntyäkseen luovia yksilöitä. Sellaisia syntyy vain kulttuurissa, jossa annetaan tilaa taiteelliselle mielikuvitukselle, hyödyttömiltä näyttävien ongelmien tutkimiselle, traditioon sisältyvän osaamisen ja taidon siirtämiselle sukupolvelta toiselle sekä luonnosta ja kulttuuriperinnöstä saataville elämyksille. Suomen Kulttuurirahaston perustajat rinnastivat henkisen ja taloudellisen viljelyn. Henkinen viljely ei voi edistyä ilman taloudellista viljelyä; talous ei ole itsetarkoitus vaan väline luotaessa edellytyksiä koko kansakunnan sisäänsä sulkevalle sivistykselle. Tähän ajatukseen Suomen Kulttuurirahasto tukeutuu kaikessa toiminnassaan. Niilo Jääskinen, hallintoneuvos Hallituksen puheenjohtaja Suomen Kulttuurirahaston perustamiskeräyskirjat digitoitu Suomen Kulttuurirahaston vuoden 1938 perustamiskeräykseen osallistuneiden suomalaisen nimet on digitoitu kaikkien selailtaviksi Rahaston uudistuneilla verkkosivuilla. Listoilta lähes jokainen suomalainen löytää sukulaisiaan ja tuttaviaan. Tietoja voi hakea nimen, kunnan, ammatin tai näiden yhdistelmien perusteella osoitteessa fi/ perustamiskerays. Kulttuurirahaston historia on maailman säätiöiden joukossa ainutlaatuinen, koska sen peruspääoma kerättiin koko kansalta. Noin kansakoululaista kiersi syksyllä 1938 ovelta ovelle Suomen jokaisessa kunnassa esitellen Kulttuurirahaston tarkoitusta ja pyytäen sille tukea. Kaikkiaan suomalaista kirjoitti nimensä ja antoi lahjoituksen tähän perustamiskirjakeräykseen, jonka tuotto oli 2,7 miljoonaa silloista markkaa. Keräyksen sosiaalinen pohja oli erittäin laaja, sillä siihen osallistuivat niin virkamiehet, maanviljelijät kuin työväestö. Perustamiskirjakeräyksen alkuperäiset keräyslistat on sidottu 42 paksuun niteeseen. Niitä säilytetään Kulttuurirahaston hallituksen kokoushuoneessa. 7

9

10 APURAHAT

11 Suomen Kulttuurirahasto Apurahat Palkinnot Kulttuuritoiminta Talous Henkilöt JAKOSUMMA JATKOI MALTILLISTA KASVUA Myönnettyjen apurahojen lukumäärä pysyi lähes samana, mutta jakosumma kohosi Keskusrahaston osalta yli 18,7 miljoonan euron. Vuosi 2007 toi mukanaan myös uuden tukimuodon, kaksivuotiset tieteen työpaja -apurahat. Keskusrahaston apurahahakemusten määrä lisääntyi lähes 10 % prosenttia edellisestä vuodesta. Runsaalla hakemuksella haettiin apurahoja yhteensä noin 115 miljoonan euron edestä. Apurahoja myönnettiin 18,7 miljoonaa euroa. Lukumääräisesti apurahoja jaettiin vuosijuhlassa helmikuussa vain kymmenisen enemmän kuin vuonna 2006, eli Kokovuotisia tieteellisiä ja taiteellisia työskentelyapurahoja oli 542, joista uusia kolmivuotisina myönnettäviä ensimmäisen vuoden apurahoja 37. Toimintavuonna myönnettiin lisäksi 52 kolmivuotisten apurahojen toisen ja kolmannen vuoden apurahoja. Uutena tukimuotona myönnettiin kahdelle tieteelliselle hankkeelle tieteen työpaja -apuraha. Kaksivuotisen tuen suuruus on euroa vuodessa. Rahoitus mahdollistaa työpajan vetäjän tai vetäjät kokoamaan yhteen kotimaisten ja ulkomaalaisten tutkijoiden ryhmän keskustelemaan työryhmäläisille jo tutusta tutkimusongelmasta. Tavoitteena on laajempi ja eri taitoja yhdistävä yhteistyö. Professori Johan G. Erikssonin ja professori Katri Räikkösen tieteen työpaja pohtii terveellistä vanhenemista ja professori Atte Korholan ja akatemiaprofessori Markku Kulmalan ilmastonmuutosta. Varttuneille tieteen ja taiteen tekijöille heidän omasta elämästä ammentavaan pohdiskeluun ja kirjoittamiseen myönnettäviä eminentia-apurahoja sai viisi hakijaa. Esimerkkeinä professori Veijo Kauppinen, joka kirjoittaa suomalaisen kone- ja metalliteollisuuskulttuurin muuttumisesta ja professori Matti Sarmela, joka pohtii suomalaisen kulttuuriantropologian asemaa ja tulevaisuutta. United World College -kouluihin valittiin 11 Suomen Kulttuurirahaston stipendiaattia, joista kaksi lähtevät ensimmäisinä suomalaisina kansainväliseen lukioon Costa Ricaan. Vuoden suurimmat yksittäiset apurahat olivat euroa: Suomen Valokuvataiteen museon Uuden Suomen negatiiviarkiston käyttöönoton toisen vaiheen käynnistämiseen ja Pietari-Säätiön hanke Pietarin Suomi-talon tutkija-, opiskelija- ja taiteilija-asuntojen ja työskentelytilojen saneeraamiseen. Tekniikan museon säätiölle myönnettiin euroa tekniikan historian tietokeskuksen perustamiseen. Tietokeskuksen myötä museolla tulee olemaan aktiivinen rooli tekniikan historian tutkimuksessa. Lappeenrannassa yhteistyössä Mikkelin kaupunginorkesterin kanssa toimiva Saimaa Sinfonietta -orkesterikokeilu sai euroa taiteelliseen toimintaan. Tanssitaiteen suurin yksittäinen apuraha myönnettiin tanssielokuvan HUNT valmistamiseen. Tanssija-koreografi Tero Saarisen Igor Stravinskyn Kevätuhri-musiikkiin perustuvan ja kansainvälisesti hienosti menestyneen koreografian ja tanssiesityksen tallentamisen valmisteluvaihetta rahoitetaan eurolla. Taide-lehti on perinteikäs ja merkittävä erikoisjulkaisu, joka syventyy kuvataiteen, visuaalisen kulttuurin ja taidemaailman ilmiöihin. Kustannus Oy Taide KT sai euron apurahan lehden kehittämistyöhön. Lastenkulttuuria tuettiin muun muassa eurolla, jolla Kuvittajat ry vie Satua ja totta -lastenkirjakuvitusnäyttelyn mannereurooppaan. Teatteritaiteen suuren apurahan saajia olivat Kassandra ry Helsingissä ja Rakastajat teatteriryhmän kannatus ry Porissa. Edellisen monikulttuurista teatteritoimintaa tuettiin eurolla ja jälkimmäisen vapaiden ammattiryhmien Lainsuojattomat-teatterifestivaalin toteuttamista eurolla. Kielitieteellisiin hankkeisiin myönnettiin mm. Lyydiläiselle Seuralle euroa lyydin kielen ja lyydiläisen kulttuurin elvyttämiseen, kolttien luottamusmies Veikko Feodoroffille ja työryhmälle euroa koltan kielen ja kulttuurin kehittämishankkeeseen ja Elämä ja Valo ry:lle euroa Suomen romanikielen elvyttämiseen. Suomi-kiina-suomi -suursanakirjan valmistaminen edistyy kolmannen vuoden euron apurahalla dosentti Paulos Huangin johdolla. Hakemuksetta myönnettiin Suomen Pelastusarmeijan Säätiölle toiminnan tukemiseen euroa Matilda Ihamuotilan rahastosta. Edesmenneen näytelmäkirjailija-ohjaaja Reko Lundánin euron muistoapuraha luovutettiin hänen toiveensa mukaisesti Vailla vakinaista asuntoa ry:lle. Maakuntarahastojen jakovara ja myönnöt kasvoivat Myös Kulttuurirahaston 17 maakuntarahaston apurahamyöntöjen määrä ja jakosumma kasvoivat verrattuna edellisiin vuosiin. Apurahoja jaettiin 1 435, yhteensä 8,3 miljoonaa, mikä oli 19 % suurempi kuin vuonna Apurahoja haettiin yli 70 miljoonalla eurolla. Myönnetyistä apurahoista 104 kohdistettiin kokovuotiseen taiteelliseen tai tieteelliseen työskentelyyn. Maakuntarahastojen koko vaihteli apurahojen jakosummia vertailemalla Kainuun maakuntarahaston vajaan euron jakovarasta Varsinais-Suomen maakuntarahaston lähes euroon. Varsinais-Suomen tämän vuoden maakunnallisesti merkittävä hanke on Teijon Kirkkoyhdistykselle myönnetty euron apuraha Teijon kirkon lanterniinin korjaukseen ja kirkkosalin kattorakenteiden kunnostamiseen. Satakunnan rahasto jakoi samansuuruisen apurahan Satakunnan Monikulttuurisuusyhdistykselle maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten musiikkiharrastusten tukemiseen rahaston alueella. Kymenlaakson maakuntarahasto puolestaan myönsi euroa Kymenlaakson maakuntahistorian historiatoimikunnalle alueen historian kirjoittamiseen. Kokovuotisen apurahan saajille myönnettiin lisäksi noin euroa henkilövakuutuksiin. Vakuutusturva sisältää tapaturma-, sairauskulu-, henki- ja työkyvyttömyysvakuutuksen. 10

12 Myönnetyt apurahat aloittain Keskusrahasto Maakuntarahastot Yhteensä EUR % EUR % EUR % Arkkitehtuuri , , ,7 Kirjallisuus , , ,6 Kuvataiteet , , ,3 Lastenkulttuuri , , ,9 Näyttämötaiteet , , ,1 Säveltaiteet , , ,2 Taideteollisuus ja -käsityö , , ,8 Valokuva- ja elokuvataide , , ,0 Taide yhteensä , , ,6 Humanistiset tieteet , , ,9 Kasvatustieteet ja opetusala , , ,3 Luonnontieteet , , ,9 Lääketieteet , , ,8 Maatalous- ja metsätieteet , , ,4 Tekniset tieteet , , ,9 Yhteiskuntatieteet , , ,3 Tiede yhteensä , , ,5 Taiteen apurahojen jakauma aloittain, % Säveltaiteet... 24,6 Kuvataiteet... 22,6 Näyttämötaiteet... 15,5 Kirjallisuus... 10,0 Valokuva- ja elokuvataide... 8,8 Taideteollisuus ja käsityö... 8,3 Lastenkulttuuri... 6,4 Arkkitehtuuri... 3,8 Tieteen apurahojen jakauma aloittain, % Korkeakoulu- ja muut opinnot , , ,9 Muu toiminta , ,0 Muut yhteensä , , ,9 Kaikki yhteensä , , ,0 Humanistiset tieteet... 30,8 Yhteiskuntatieteet...18,1 Lääketieteet...17,1 Luonnontieteet... 13,5 Tekniset tieteet...7,5 Maatalous- ja metsätieteet... 6,5 Kasvatustieteet ja opetusala... 6,5 Myönnettyihin apurahoihin sisältyvät hakemuksetta myönnetyt palkinnot ja lisäapurahat henkilövakuutuksen järjestämiseksi. Vuoden aikana perutut/myönnetyt apurahat on myös otettu huomioon luvuissa.

13 TERVEEN VANHENEMISEN PUOLESTA

14 Suomen Kulttuurirahasto Apurahat Palkinnot Kulttuuritoiminta Talous Henkilöt Suomen Kulttuurirahasto myönsi ensimmäistä kertaa kaksi euron apurahaa kaksivuotisiin tieteen työpajoihin. Niistä toisen saivat professori Johan G. Eriksson ja professori Katri Räikkönen vanhenemista käsittelevään tieteen työpajaan. Barkerin hypoteesin mukaan alttius aikuisiän sairauksiin ohjelmoituu pitkälti jo lapsen varhaisen kehityksen aikana, professori Johan G. Eriksson esittelee vanhenemista käsittelevän tieteen työpajan lähtökohdan. Epidemiologian professori David Barker tutki sydänsairauksien maantieteellisiä eroja 1980-luvulla Englannissa. Hän huomasi, että alueilla, joilla imeväiskuolleisuus oli korkea ja 1930-luvuilla, sepelvaltimotautikuolleisuus oli korkea ja 1980-luvuilla. Barker päätteli, että samat tekijät, jotka uhkaavat lasten kasvua sikiökaudella, kasvattavat vaaraa kuolla sepelvaltimotautiin aikuisena. Barker esitti, että puutteellinen ravinto altistaa sepelvaltimotaudille. Myöhemmin sikiöaikainen kasvuhäiriö on liitetty myös muihin suuriin kansansairauksiin: tyypin 2 diabetekseen, verenpainetautiin ja metaboliseen oireyhtymään. Erikssonin mukaan syntymäpaino ei sinänsä ole suurin yksittäinen riskitekijä. Riski kasvaa, jos syntymäpainoltaan pieni lapsi kasvaa kovin suureksi, sillä elimistö ei sopeudu tähän odottamattomaan muutokseen. Erikssonin mukaan ero normaalipainoisena syntyneeseen näkyy vielä 70 vuoden iässä esimerkiksi lihasmassan koossa. Kun lapsi syntyy, hänen elimistönsä kehitys on vielä kesken. Elimistö tottuu siihen, mitä saa, esimerkiksi niukasti rasvaa. Aikuisena samanlaista ohjelmoitumista ei enää tapahdu. Tämä näkyy selvästi eläimissä. Rotalle voidaan aiheuttaa diabetes tai verenpainetauti pelkästään muuttamalla ruokavalion valkuaisainesisältöä tietyssä kasvuvaiheessa. Näyttää siltä, että sikiökauden ja varhaislapsuuden ravinto ja kehitys voivat sisältää merkittäviä riskitekijöitä. Pitkänä ja lihavana syntynyt lapsi voi myöhemminkin olla kookas ilman, että siitä aiheutuu hänelle merkittävää haittaa. Riski syntyy, jos pieni ja laiha lapsi äkkiä lihoo, sillä hänen elimistönsä on ikään kuin ohjelmoitunut pitämään yllä tietyn kokoista järjestelmää. Nopea kasvu on poikkeustila, joka saattaa ajan myötä aiheuttaa sairastumisen. Tämä näkyy esimerkiksi diabeteksessa. Pienikokoisella lapsella on pieni haima ja hän pärjää sillä hyvin. Mutta jos hän jossain elämänsä vaiheessa lihoo huomattavasti, haima ei jaksa tuottaa tarpeeksi insuliinia. Seuranta-aineisto ainutlaatuinen Yleislääketieteen professori Johan G. Eriksson ja psykologian professori Katri Räikkönen Helsingin yliopistosta lähestyvät tutkimusryhmineen terveen vanhenemisen edellytyksiä monitieteellisestä näkökulmasta. Suomalaisen neuvola- ja kouluterveydenhoitojärjestelmän ansiosta epidemiologinen seuranta-aineisto on yksi maailman suurimmista. Erikssonin tutkimusryhmä on tutkinut Barkerin hypoteesia seuraamalla kahta tutkimuskohorttia. Toiseen kuuluu noin seitsemän tuhatta vuosina Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa syntynyttä henkilöä. Heistä on saatavilla synnytyskertomukset sekä kouluterveyskortteihin kirjattuja kasvutietoja 7 15 ikävuosilta. Nuorempi kohortti koostuu yli kahdeksasta tuhannesta vuosina samassa sairaalassa syntyneestä henkilöstä. Heidän varhaisesta kasvustaan saatiin lisäksi tietoja neuvolakorteista 0 7 ikävuosilta. Kun perustiedot yhdistettiin kuolinsyyrekisterin, sairaaloiden hoitoilmoitusrekisterin ja Kelan rekisterin tietoihin, tutkijat saivat tietoa muun muassa sepelvaltimotautiin sairastumisesta. Syntymäkohorttitutkimus (Helsinki Birth Cohort Study) on ainutlaatuinen koko maailmassa. Eriksson käynnisti sen Kansanterveyslaitoksessa vuonna Aineiston keruu ja tallennus veivät useita vuosia. Nuoremmasta kohortista 2000 henkilön terveydentila tutkittiin tarkasti vuosina Lisäksi otettiin DNA-näytteet myöhempää altistavien ja suojaavien geenien tutkimista varten. Tutkittavat osallistuivat innokkaasti hankkeeseen. Heistä suurin osa asuu edelleen pääkaupunkiseudulla, mutta monet matkustivat tutkimuksiin Helsinkiin Pohjois-Suomesta asti. Tutkittavat olivat noin 66-vuotiaita, jolloin vanhenemisprosessi vähitellen nopeutuu. Jos saamme rahoitusta, tutkimme muutaman vuoden kuluttua, mitä heidän henkisessä ja fyysisessä vanhenemisessaan on tapahtunut. Jo nyt tutkimusaineistosta on syntynyt yli 50 tieteellistä julkaisua, ja aineistoa on hyödynnetty useassa väitöskirjaprojektissa. Niissä tarkas- 13

15 Suomen Kulttuurirahasto Apurahat Palkinnot Kulttuuritoiminta Talous Henkilöt tellaan esimerkiksi sepelvaltimotautia, diabetesta, lihavuutta ja sekä psykiatrisia että psykologisia tekijöitä. Lääketieteen ja kehityspsykologian löytöretki Erikssonin kansainvälisesti verkottuneeseen tutkimusryhmään kuuluu lääketieteen, ravitsemuksen ja terveydenhuollon asiantuntijoita. Kiinnostuin aiheesta, joka oli tavanomaisen lääketieteen ulkopuolella. Barkerin hypoteesi kuulosti niin oudolta, että innostuin tutkimaan, pitääkö se paikkansa. Tapasin professori David Barkerin sattumalta kongressimatkalla vuonna Aloitimme yhteistyön jo seuraavana vuonna, Eriksson kertoo. Syntymäkohorttitutkimus oli alun perin lääketieteellinen. Aktiivinen yhteistyö professori Katri Räikkösen johtaman kehityspsykologian tutkimusryhmän kanssa on tuonut esille myös psykologisten tekijöiden äidin raskauden aikaisen psyykkisen kuormituksen, kasvuympäristön, persoonallisuudenpiirteiden ja lapsuuden varhaisten kokemusten merkityksen. Joka kymmenes tutkituista oli sotalapsena Ruotsissa. Nämä kokemukset jättivät pysyvät jälkensä heidän myöhempään terveydentilaansa. Ero vanhemmista ja lähtö Ruotsiin vaikuttivat paljon psykologisesti, mutta niillä on yhteys myös verenpainetaudin ja diabeteksen kehittymiseen. Katri Räikkösen tutkimusryhmä on osoittanut pituuteen suhteutetun painon ennustavan tarkkaavaisuus- ja yliaktiivisuushäiriön (ADHD) oireita noin viiden vuoden iässä. Lyhyempi raskauden kesto syntymäpainosta riippumatta ennustaa erityisesti tyttölasten autonomisen hermoston suurempaa kuormittumista psykologisen stressin aikana myöhemmässä keski-iässä. Tutkimuksemme on herättänyt paljon huomiota eri puolilla maailmaa. Barkerin hypoteesia tutkitaan aktiivisesti muun muassa Intiassa, jossa lasten syntymäpaino on varsin alhainen, grammaa. Teemme yhteistyötä aasialaisten tutkimusryhmien kanssa. Syntymäkohorttitutkimus paljastaa suomalaisten elämästä myös mielenkiintoisia sosioekonomisia yksityiskohtia. Peräti viidennes pienikokoisina syntyneistä pojista on jäänyt naimattomiksi, normaalipainoisina syntyneistä pojista vain 7 %. Aikuisten tuloerot määräytyvät jo varhaislapsuudessa: jos lapsi on yksivuotiaana lyhytkasvuinen, hän hankkii vähemmän koulutusta ja ansaitsee 50-vuotiaana puolet vähemmän kuin normaalikasvuiset ikätoverinsa. Uusien sukupolvien hyväksi Eriksson ja Räikkönen ovat koonneet kotimaisista ja ulkomaisista eri alojen huippututkijoista työryhmän kaksivuotiseen tieteen työpajaan. Asiantuntijat pureutuvat yhdessä määriteltyihin tutkimuskysymyksiin kansanterveyden ja sisätautiopin, genetiikan ja geriatrian, psykologian ja psykiatrian, historian sekä tilasto- ja taloustieteiden näkökulmista. Kansainvälisen panoksen yhteistyöhön antavat professorit David Barker ja Clive Osmond Southamptonin yliopistosta Isosta-Britanniasta sekä Princetonin yliopiston taloustieteiden professorit Angus Deaton, Anne Case ja Christina Paxson Yhdysvalloista. Työryhmä kokoontuu Helsingissä kuusi kertaa kahden vuoden aikana ja pitää yhteyksiä yllä aktiivisesti internetin välityksellä. Ensimmäinen työpaja toteutettiin elokuussa Tarkastelemme sairauksia ja vanhenemisprosessia laajasti koko elämänkaaren kautta. Vuonna 2008 analysoimme dataa ja suunnittelemme työryhmän amerikkalaisten jäsenten kanssa suurta yhteistyöjulkaisua. Esittelemme tutkimustemme tuloksia päättäjille ja järjestämme lopuksi avoimen seminaarin, johon kaikki terveestä vanhenemisesta kiinnostuneet ovat tervetulleita, Eriksson toteaa. Etsimme sekä sairauksille altistavia että sairauksilta suojaavia tekijöitä. Ehkä kymmenen vuoden kuluttua tuloksia voidaan hyödyntää koko terveydenhuoltojärjestelmässä. Terve vanheneminen alkaa todentua, kun huolehdimme seuraavan sukupolven kasvusta oikealla tavalla. Voimavaroja kannattaa entistä enemmän suunnata terveyskasvatukseen sekä äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan. Uskon, että meillä on mahdollisuus tunnistaa riskiryhmiin kuuluvia paljon nykyistä aikaisemmin. Vaikka tutkimuskohorttimme on historiallinen, se antaa tärkeää tietoa koko elämänkaaren merkityksestä. 14

16 UNITED WORLD COLLEGE AVAA BOSNIASSA TIETÄ KANSAINVÄLISELLE KOULUTUKSELLE Suomen Kulttuurirahasto on rahoittanut suomalaisnuorten United World College -stipendejä vuodesta 1966 alkaen. Nykyisin se myöntää vuosittain noin kymmenen uutta stipendiä. Kulttuuri rahasto oli Bosnia-hankkeen ensimmäinen merkittävä taloudellinen tukija ja mahdollisti sen toteutumisen. Rahasto on myöntänyt hankkeelle vuosina yhteensä euroa. Mostarin UWC-koulussa työskentelee suomalainen historianopettaja, emeritusprofessori Sirkka Ahonen, ja siellä opiskelee kaksi suomalaista oppilasta. Valtiotieteen tohtori Pilvi Torsti ja ministeri Elisabeth Rehn jatkavat työtä hankkeen hallinnossa ja kehittämisessä Kulttuurirahaston tuella. Vuonna 2000 Mostarin lukion edessä kulkeva pääkatu muistutti sotatannerta. Valtaosa rakennuksista oli raunioina. Katuvalot eivät toimineet. Bosnian sodan aikana katu oli ollut etulinja, ja sodassa vaurioitunut lukiorakennus tarkka-ampujien piilopaikka. Sodan jälkeen katu oli jäänyt autioksi ei kenenkään maaksi, joka jakoi kaupungin kahtia. Länsipuolella asuivat katoliset kroaatit, idässä bosniakkimuslimit. Itävalta-Unkarin aikaan rakennetun lukion kolmesta kerroksesta vain alin oli käytössä. Samaan aikaan United World Colleges -järjestön eurooppalaiset aktiivit olivat kokoontuneet Prahaan pohtimaan järjestön tulevaisuutta. Toisen maailmansodan hengestä Mostariin 1960-luvulla Walesissa, ensimmäisessä UWC-koulussa Atlantic Collegessa, merkittävää oli saksalaisten, ranskalaisten ja englantilaisten opiskeleminen yhdessä. Kun United World College of the Adriatic perustettiin Italiaan vuonna 1983, UWC-liikkeen suuri saavutus oli saattaa oppilaat yhteen rautaesiripun molemmilta puolilta luvun loppuun mennessä eri puolille maailmaa oli perustettu kymmenen UWC-koulua. Mutta mitä uutta 2000-luku tarjoaisi UWC-liikkeelle, kun kylmä sota oli päättynyt ja Saksa, Ranska ja Britannia toimivat EU:n ytimessä? Kysymyksen esitti liikkeen toiminnassa alusta alkaen mukana ollut David Sutcliffe. Kysymys ja sen herättämä keskustelu käynnistivät prosessin, jonka huipentumana United World College aloitti toimintansa Mostarin lukion suojissa syksyllä Prosessi toteutui lukuisien ihmisten vuosia jatkuneen poikkeuksellisen sitoutumisen ja vapaaehtoisen panoksen avulla. Esimerkiksi David Sutcliffe johtaa edelleen, yli 70-vuotiaana eläkeläisenä, hankkeen varainhankintaa. Ranskalaisen liikemiehen Antonin Bessen tuki oli merkittävä Bosnia-hankkeen valmistelussa. Hän lahjoitti aikoinaan Walesin Atlantic Collegen päärakennuksena toimivan linnan UWC-liikkeelle. Ministeri Elisabeth Rehn on vuodesta 2005 alkaen tavannut hankkeen tiimoilta kymmeniä poliitikkoja Bosniassa ja maailmalla ja hyödyntänyt YK-tehtävissä 1990-luvulla hankkimaansa arvostusta. Rehn myös johtaa puhetta suomalaisessa Education from Conflict to Internationalism -yhdistyksessä, joka perustettiin vuonna 2006 Mostarin UWC:n hallinto-organisaatioksi. Bosnian jakautunut koulu UWC:n haasteena Ihmisten poikkeuksellista sitoutumista selittää se, että Bosnia-hanke on nähty merkittävänä uutena avauksena kansainväliselle koulutukselle. UWC:n 40-vuotista kokemusta pitää viedä niille alueille, missä kansainvälistä koulutusta akuutisti tarvitaan. Kun 1960-luvulla taustalla vaikutti toinen maailmansota ja 1980-luvulla kylmä sota, 2000-luvun maailmassa UWC-toiminnan merkitystä on etsitty etnisten ja kansallisten konfliktien keskeltä. Kansainvälistä kokemusta pyritään hyödyntämään kansallisten ongelmien ratkaisemisessa. Norjan Bosnian suurlähettiläs totesi osuvasti eräässä UWC-tilaisuudessa: It is sometimes harder to unite Bosnia than it is to unite the world. Bosnian sodan jälkeen neljän miljoonan asukkaan valtiossa on vaikuttanut 14 opetusministeriä ja koulutus on jakaantunut sodan etulinjojen mukaan vihollisleireihin. Lapset ovat joutuneet 15 vuoden ajan valitsemaan joko kroaatti-, serbi- tai bosniakkikoulun 1, joissa opetetaan esimerkiksi historiassa ristiriitaisia tulkintoja. Erityisen vaikeaa valinta on ollut niille lapsille, joiden vanhemmat edustavat eri kansallisuuksia. Esimerkiksi Mostarissa asui ennen sotaa serbejä, kroaatteja ja bosniakkimuslimeja, ja jopa 40 prosenttia avioliitoista ylitti kansallisuusrajat. Mostarin UWC-koulussa Bosnian kolmen kansanryhmän lapset opiskelevat yhdessä ensimmäistä kertaa sodan jälkeen. Vielä pari vuotta ennen koulun avaamista monet kansainväliset asiantuntijat pitivät UWC-hankkeen toteutumista mahdottomana. UWC:n uusi muoto ja muuttumaton eetos Kansallisen tehtävän myötä Mostarin UWC-työ Bosniassa erottuu muista UWC-kouluista. Bosnia-hankkeeseen kuuluu koulun ohella vaikutus- ja koulutustoimintaa bosnialaisille opettajille ja poliitikoille. Mostarin lukiorakennuksessa toimii UWC-koulun lisäksi myös kroaattien ja bosniakkien paikallisia lukioluokkia, joiden oppilaat osallistuvat UWC-koulun järjestämiin tempauksiin ja toimintaan. Mostarin koulu erottuu muista myös oppilasaineksellaan. Kun opiskelijat tulevat perinteisiin UWC-kouluihin kaikkialta maailmasta, Mostarin UWC-koulun oppilaiden enemmistö on bosnialaisia maan kaikista kansanryhmistä. Ulkomaalaisia on vain noin kolmannes ja heistäkin valtaosa itäisen ja kaak- 1 Bosniakki-sanaa käytetään virallisesti Bosnian muslimeista. 15

17

18 Suomen Kulttuurirahasto Apurahat Palkinnot Kulttuuritoiminta Talous Henkilöt koisen Euroopan alueelta. Ulkomaisten opettajien tehtävänä on paitsi opettaa IB-tutkintoa myös kouluttaa nuoria bosnialaisopettajia, joiden toivotaan ottavan muutamassa vuodessa valtaosan opetusvastuusta. Tilat ja olosuhteet ovat vaatimattomat ja mahdollisimman lähellä bosnialaisia standardeja. Hankkeen tavoitteena on luoda konkreettinen koulutusmalli, joka innoittaa ja avaa tietä laajempaan koulutuksen yhdistämiseen Bosniassa. Kenties mallia voidaan soveltaa myös muilla konflikteista toipuvilla ja kansallisesti jakautuneilla alueilla. Bosnian UWC-hankkeen erityispiirteistä huolimatta taustalla vaikuttaa vahva ja muuttumaton UWC-eetos: Atlantic Collegen alkupäivistä lähtien järjestön toiminnan keskeiseksi tavoitteeksi on määritelty yhteisymmärryksen lisääminen ja rauhan ja oikeudenmukaisuuden aatteiden edistäminen konkreettisen koulutusmallin kautta, jossa monipuolinen vapaaehtoisuuteen perustuva palvelu- ja harrastustoiminta on keskeisessä roolissa. Tulevaisuus on tehtävä Vuonna 2008 Mostarin lukion kaikki kerrokset on vihdoin peruskorjattu sodan tuhojen jäljiltä, ja käytävillä liikkuu päivittäin satoja oppilaita. Vanhan etulinjakadun rakennuksista valtaosa on rakennettu uudelleen. Lähellä sijaitseva Mostarin kuuluisa vanha silta on ollut käytössä yli kolme vuotta. Ulkoisesti sota näkyy maisemassa yhä vähemmän. Sen sijaan ihmisten mielissä kahtiajako istuu tiukassa koko Bosniassa. Mostarilaiset asuvat edelleen erillään. Kouluopetuksessa käytetään keskenään vihollisia historiankirjoja. Monet bosnialaiset nuoret eivät ole kertaakaan tavanneet toisen kansanryhmän edustajia. Ennakkoluulot ja yleinen välinpitämättömyys kukoistavat. Kansainvälistä koulutusta tarjoavalla UWC-koululla on vielä paljon tehtävää ennen kuin se saavuttaa merkittäviä tuloksia 2000-luvun rauhanrakentajana. Seuraavat pienet tarinat kuitenkin osoittavat, että koulun 200 oppilasta ottavat jo ensimmäisiä askelia kohti rauhaa. Pilvi Torsti, valtiotieteen tohtori VTT Pilvi Torstin väitöstutkimus käsitteli historian käyttöä sodanjälkeisessä Bosniassa. Torsti työskentelee poliittisen historian tutkijana Helsingin yliopiston yhteiskuntahistorian laitoksella. UWCAD Suomen UWC-toimikunnan sihteeri Bosnian UWC-hankkeen kehittäneen kolmen muskettisoturin ryhmän (David Sutcliffe, Antonin Besse ja Pilvi Torsti) vapaaehtoinen koordinaattori Bosnia-hankkeen käynnistämisvaiheen projektipäällikkö Ian Gourlay Award for Outstanding Contribution to World Peace -palkinto 2007 Suomen Nuorkauppakamarit ry, Top Outstanding Young People -palkinto sarjassa Maailmanrauhan edistäminen 2007 Lisää Bosnia-hankkeesta 17

19 Serbi-Marina ja muslimi-jasmina Hei, nimeni on Marina, sanoo tumma pitkähiuksinen tyttö koulun edessä Mostarissa. Minä olen Jasmina, mistä sinä olet kotoisin?, toinen samaa kieltä puhuva huntupäinen tyttö kysyy. Pienestä Palen kaupungista Sarajevon läheltä, Marina vastaa. Jasmina ei hetkeen sano mitään. Kuitenkin tapa, jolla hän vaihtaa katseita vanhempiensa kanssa, kertoo Marinalle, että Pale on tuttu kaupunki. Marinan isä on hetkeä aiemmin kysynyt hunnutetun tytön nähtyään halveksuvasti: Aikooko sekin opiskella siinä koulussa?. Marina tiesi, että monet tytöt hänen kotimaassaan Bosniassa käyttävät huntuja, mutta ei ollut koskaan puhunut heidän kanssaan. Se tyttö on Jasmina. Myöhemmin Jasmina kertoo huoneessaan United World Collegessa Mostarissa, että Pale merkitsi hänelle serbialaisen äärinationalismin synonyymia. Tiesin, että oli ollut sota ja Pale, mutta kukaan ei ollut koskaan kertonut minulle, mikä Pale oikeastaan oli. Palen pikkukaupunki sijaitsee puolen tunnin matkan päässä Bosnia ja Hertsegovinan pääkaupungista Sarajevosta. Sodassa siitä tuli Bosnian serbiarmeijan komentokaupunki ja etsintäkuulutetun Bosnian serbien johtajan Radovan Karadzicin tukikohta. Palesta johdettiin Sarajevon 3,5-vuotista julmaa piiritystä ja Srebrenican kansanmurhaa. Opiskeltuaan kolme kuukautta United World Collegessa Mostarissa muslimi-jasmina ja serbi-marina istuvat bussissa vierekkäin. Jasmina on ensi kertaa elämässään matkalla Paleen. Marinasta on tullut hänen paras ystävänsä. Pyhän maan pojat Dorgham Abusal on palestiinalainen, Omri Be eri israelilainen. Molemmat opiskelevat United World Collegessa Mostarissa. He kuuluvat sotaporukkaan eli nuoriin, jotka on valittu Mostarin kouluun konfliktialueilta. Joukossa on paitsi bosnialaisia, palestiinalaisia ja israelilaisia, myös nuoria Kosovosta, Serbiasta, Irakista ja Ruandasta. Miksi tuoda raunioituneeseen Bosniaan nuoria, jotka myös omassa ympäristössään ovat joutuneet kärsimään konflikteista? Vaikka nuoret tapaavat nähdä oman tilanteensa ja kärsimyksensä ainutlaatuisena, jota kukaan ei voi ymmärtää, lasten ja nuorten kokemukset konflikteista ovat kuitenkin usein samankaltaisia. Mostarin UWC:ssa sota-alueiden nuorilla on ollut mahdollisuus tajuta, että heidän sotansa ei olekaan ainutlaatuinen. Sodasta tulee käsiteltävä asia. Siten esimerkiksi ajatus ikiaikaisesta vihollisuudesta ja sodan väistämättömyydestä kyseenalaistuu. Kun nuorilla on mahdollisuus purkaa ja jakaa sodan tuomat kärsimykset, parhaimmillaan heistä kasvaa pasifisteja. Näitä rauhan aktivisteja tarvitaan kipeästi heidän kotimaassaan. Kun Dorgham Abusal ja Omri Be eri pitivät Mostarin UWC-koulussa yhteisesitelmän Lähi-idän tilanteesta, he aloittivat kertomalla olevansa molemmat kotoisin Jerusalemin pyhästä kaupungista. UWC ja ennakkoluulot Sabina vastaa stereotyyppistä kuvaa mustalaiskerjäläisestä, joka soittaa haitaria Euroopan pääkaupunkien turistireittien varrella. Bosniassa hänen kaltaisiaan on valtavasti, arviolta Päivisin Sabina kerjää Mostarin kaupungin kadulla. Tänään hän on kuitenkin koulussa. Sabina käveli koulurakennukseen sisään ensimmäistä kertaa elämässään osana Mostarin United World Collegen oppilaiden järjestämää viikoittaista kerhoa, jossa mustalaislapsille opetetaan englantia sekä lauluja ja leikkejä. Tavalliseen kouluun Sabina ei pääse, koska monen mustalaisen tapaan hänen nimensä puuttuu väestörekisteristä. Sabinan vanhemmat eivät myöskään pidä koulutusta tärkeänä. Mustalaislasten kohtaaminen koulussa on ollut outoa myös heidän opettajilleen, bosnialaisille UWCopiskelijoille. Heille mustalaiset ovat yhteiskunnan pohjasakkaa, jota halveksitaan avoimesti. Vuoden alussa ennakkoluulot paistoivatkin läpi niin, että ulkomaalaisten UWC-opiskelijoiden piti ottaa vetovastuu tunneista. Muutaman kerran jälkeen tilanne kuitenkin muuttui, ja vuoden loppuun mennessä bosnialaisista UWC-opiskelijoista oli tullut mustalaislasten kerhon innokkaimpia ohjaajia. Lapset jatkavat kerjäämistä kaduilla. He eivät kuitenkaan enää koskaan kerjää UWC-koulun ihmisiltä vaan esittävät sen sijaan englanninkielisen leikin tai laulun. Koulusta on tullut heille tuttu ja tärkeä paikka, ja kiitos Mostarin UWC-koulun oppilaiden koulunkäyntiä aiemmin halveksineet lapset toivovat nyt pääsevänsä vielä joskus ihan oikeaankin kouluun.

20 Suomen Kulttuurirahasto Apurahat Palkinnot Kulttuuritoiminta Talous Henkilöt KÖYHYYDEN KAHDET KASVOT Yhteiskuntatieteiden maisteri Petri Rekonen sai Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Pohjanmaan rahastolta yksivuotisena apurahana euroa väitöskirjatyöhön, joka käsittelee Etelä- Pohjanmaan ja Savon maalaisrahvaan köyhyyden ja pärjäämisstrategioiden eroja vuosina Savo ja Etelä-Pohjanmaa poikkeavat jyrkästi toisistaan. Pyrin kuvaamaan ja vertaamaan sosiaalihistorian keinoin, kuinka näillä seuduilla pyrittiin ratkomaan köyhyyttä ja eriarvoisuutta ennen maan itsenäistymistä, ja mitkä olivat seuraukset, Petri Rekonen esittäytyy. Rekonen valmistui vuonna 2000 yhteiskuntatieteiden maisteriksi Tampereen yliopiston sosiologian ja sosiaalipsykologian laitokselta. Sen jälkeen hän tutki Siirtolaisinstituutissa Etelä-Pohjanmaan siirtolaisuutta ja sen sosiaalihistoriallisia syitä 1960-luvulle asti. Vuonna 2003 valmistunut tutkimus kuului Etelä-Pohjanmaan Historia VII -hankkeeseen, jonka Etelä-Pohjanmaan rahasto rahoitti. Väitöskirjatyönsä Rekonen tekee samanlaisella tutkimusotteella ja käyttää vertailussa samoja menetelmiä. Kotipoltosta tuloja ja turmelusta Laiton viinanpoltto oli vielä sata vuotta sitten yksi köyhän kansan selviytymis- ja rahanhankintakeinoista. Laillisiakin tulonlähteitä löytyi: palkkatyö, metsästys ja kalastus, kotiteollisuus sekä etenkin Etelä-Pohjanmaalla kausityö Ruotsissa. Rekosen mukaan suhtautuminen viinaan ja sen laittomaan valmistukseen kertoo kuitenkin terävästi mentaliteettien eroavaisuuksista. Viina oli 1900-luvun alussa Etelä-Pohjanmaalla yleisin kuolinsyy. Mikkelin läänissä keitettiin hillittömät määrät pontikkaa, mutta sen juontiin ei kuoltu samassa määrin. Miksi? Olivatko savolaiset ovelampia? Joivatko he ehkä viisaammin? Pitäjänhistoriikin mukaan pienessä savolaisessa Kangasniemen pitäjässä jäi kiinni 1900-luvun alussa jopa 60 salapolttajaa vuodessa, isossa eteläpohjalaisessa vain yksi. Tuomiokirjat kertovat, että innostus viinan tehtailuun ja myyntiin oli 1870-luvulla Isonkyrön käräjäkunnassa yhteistä kaikille sosiaaliryhmille. Kangasniemen käräjäkunnassa puolestaan talolliset valmistivat ja kärysivät viinasta ja käräyttivät myös toisiaan. Tilanne muuttui 1900-luvulle tultaessa. Kangasniemellä viinasta tuli itsellisten ja loisten selviytymiskeino, Etelä-Pohjanmaalla viinarikokset loppuivat paikoitellen kokonaan. Tapot olivat esimerkiksi Isossakyrössä ja Ylistarossa paikoin yleisempiä tuomion syitä, Rekonen sanoo. Eivätkö eteläpohjalaiset halunneet käräyttää salapolttajia, vai oliko virkakunta piittaamattomampaa? Miksi viinan valmistus ja myynti väheni Etelä-Pohjanmaalla ja lisääntyi Savonmaalla? Nämä ovat keskeisiä kysymyksiä tämän elinkeinon tutkimuksessa. Kansanvalistaja J. V. Snellman suositteli tilattomalle loisväestölle särpimen antajaksi kotiteollisuutta, joka myös pelastaisi köyhän kansan toimettomuudesta ja siveettömästä elämästä. Etelä-Pohjanmaalla oli vilkasta kotiteollisuustoimintaa jo 1880-luvulla. Ei se pelastanut eteläpohjalaisia ainakaan kuolemasta viinaan eikä tappamasta toisiaan, Rekonen toteaa ja aikoo selvittää, miksi kotiteollisuus ei juurtunut Savoon. Lokarina lännen risukoissa Selviytymisen kuningaslajiksi kasvoi siirtolaisuus. Amerikka pelasti Pohjanmaan 1800-luvun lopulla ja Ruotsi 1960-luvulla. Väkivaltarikokset alkoivat vähetä. Mutta miksi eteläpohjalaisia lähti siirtolaisiksi Amerikkaan kymmenen kertaa niin paljon kuin savolaisia? Selitys leivän perässä lähtemisestä ei pidä tilastojen valossa paikkaansa, sillä Etelä-Pohjanmaa oli paljon vauraampaa seutua kuin Savo. Käsitys on vanha harha, jolla historiassa käsitellään alempia kansanluokkia. 19

21 Suomen Kulttuurirahasto Apurahat Palkinnot Kulttuuritoiminta Talous Henkilöt Petri Rekonen muistuttaa, että siirtolaisuus oli Etelä-Pohjanmaalla oikeastaan nuorisoliike. Useimmat lähtijät olivat vuotiaita. Vauraus oli siirtolaisuuden ehto: alueilta, joilla oli korkein palkkataso, köyhimmät asukkaat lähtivät maailmalle. Siirtolaisuuteen täytyy siis olla mentaalinen eli sosiaalinen syy. Vielä 1960-luvulla ei uskallettu sanoa, että kansaa siirtelivät muutkin kuin taloudelliset tekijät. Rekosen mukaan eteläpohjalaiset siirtolaiset tunsivat rahan ja yrittämisen riskit. He osasivat sijoittaa oikein ja ponnistaa oikeassa paikassa. Elanto ja rikkaudet ansaittiin vielä 1860-luvulla enimmäkseen tervakaupalla. Tervanpolttajien piti olla selvillä maailman tapahtumista ja suhdanteista. Ripeä kilpajuoksu tervametsiin edellytti voimaa ja rohkeutta. Tilattomat siirtolaiset jäivät yleensä Amerikkaan. Suomessa kaikkein köyhimpiä olivat mäkitupalaisten ja itsellisten tyttäret. Siirtolaisina he ansaitsivat yhtä hyvää palkkaa kuin miehet. Amerikkaa kutsuttiinkin naisten paratiisiksi, mutta miesten ja hevosten helvetiksi. Etelä-Pohjanmaalle tuli ulkomailta kirjettä vuodessa. Paluumuuttajia veti Suomeen suvun voima tai näyttämisen halu: lännen mailla oli tienattu sievoiset talorahat. Dollareita ripustettiin pyykkinarulle kyläläisten nähtäville. Pohjalaisessa sielunmaisemassa häpeä ja voitto elivät rinta rinnan. Kansakoulu paransi savolaisten mahdollisuuksia Väitöstutkimuksen valokeilaan nousevat Etelä-Pohjanmaalta suuret pitäjät Ylistaro ja Isokyrö sekä Mikkelin läänistä Kangasniemi ja Kuopion läänistä Kiuruvesi. Olen nyt tarkentanut otetta Kangasniemeen. Mistä takapajuisen pitäjän asukkaat saivat rahaa lähtöön? Rengin vuosipalkka oli 65 markkaa ja matkalippu maksoi 400 markkaa. Savolaiset lähtivät siirtolaisiksi paljon vanhempina kuin eteläpohjalaiset. Kävivätkö he pesemässä salapoltosta saatua rahaa Amerikassa? Rekonen on käynyt läpi kaikki Mikkelin ja Kuopion läänien passiluettelot. Näyttää siltä, että Amerikkaan lähdettiin sitä herkemmin, mitä vähemmän oli opillista sivistystä. Varsinkin savolaisilla suurtila-alueilla kansakouluihin suhtauduttiin suopeasti ja niihin sijoitettiin varoja. Savolaiset olivatkin ennen muuta maassamuuttajia. He matkasivat parantamaan elinolojaan Kotkaan ja Helsinkiin. Kuopiosta suuntautui ja 1870-luvuilla myös vahva, varsinkin kauppiaiden muuttoliike Venäjälle. Ihmisen ääni täydentää numerotietoa Tilastollista aineistoa rahvaan elämästä on saatavilla Suomen virallisesta tilastosta ja viranomaisten asiakirjoista. Laadullinen tutkimusaineisto koostuu kirjeistä, haastatteluista ja lehtikirjoituksista. Niiden avulla Rekonen selvittää kokemusperäistä tietoa ja motiivirakennetta. Turun yliopiston yleisen historian laitoksella ja Siirtolaisinstituutissa on siirtolaiskirjeiden kokoelmat. Tampereen yliopiston kansanperinteen laitos on tallentanut haastatteluja, jotka on tehty eri puolilla Suomea ja 1970-luvuilla. Suora muistitieto ulottuu siis 1900-luvun alkuun. Olen tehnyt aiemmin otannan Etelä-Pohjanmaan siirtolaisuudesta ja tutkinut sitä, miten haastateltavat ilmentävät siirtolaisuuden lähtömotiiveja. Teen samantyyppisen vertailun Etelä-Pohjanmaan ja Savon välillä. Selvitän lähtömotiivien lisäksi, miten siirtolaiset sijoittivat ansaitsemansa rahat, mitä sosiaalinen nousu merkitsi sekä millaiset olivat perhesuhteet ja naisen asema. Laadullinen aineisto vastaa usein niihin kysymyksiin, joita kovat tilastotiedot herättävät. Osuvat muistitiedot yksittäisistä mielenkiintoisista tapahtumista tuovat kohokohtia tutkijan työhön. Rekosen mukaan sanomalehdet suhtautuivat Amerikkaan lähteneisiin pöyristyttävällä tavalla: ne suorastaan ilakoivat 20

Suomen Kulttuurirahasto. Kristiina Havas

Suomen Kulttuurirahasto. Kristiina Havas Suomen Kulttuurirahasto Kristiina Havas Suomen Kulttuurirahasto Historia eturyhmistä ja instituutioista riippumaton, henkisesti ja taloudellisesti itsenäinen kulttuurin tukija Kulttuurirahaston sääntömääräinen

Lisätiedot

Tohtoriopintojen rahoitus

Tohtoriopintojen rahoitus Tohtoriopintojen rahoitus Tohtoriopiskelijoiden orientaatio13.9.2012 Johanna Hakala tutkimuksen kehittämispäällikkö Mistä rahoitusta jatko-opintoihin? Tohtoriopiskelijat ovat hyvin erilaisissa tilanteissa

Lisätiedot

Jatko-opiskelijat hyvin erilaisissa tilanteissa rahoituksen suhteen

Jatko-opiskelijat hyvin erilaisissa tilanteissa rahoituksen suhteen Mistä rahoitusta jatko-opintoihin? Jatko-opiskelijat hyvin erilaisissa tilanteissa rahoituksen suhteen Suomen Akatemian kautta jaettava tohtoriohjelmarahoitus (aiemmin tutkijakoulurahoitus) rahoitus tutkimusprojektilta

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Markus Juonala. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi

PROFESSORILUENTO. Professori Markus Juonala. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi PROFESSORILUENTO Professori Markus Juonala Sisätautioppi Lääketieteellinen tiedekunta 23.9.2015 Professori Markus Juonala pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 23. syyskuuta 2015

Lisätiedot

Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä!

Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä! Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä! Tiedeasiamies Kalle Korhonen syyskuu 2015 6.9.15 KONEEN SÄÄTIÖ 1 Koneen Säätiö Koneen Säätiö on itsenäinen ja riippumaton v. 1956 perustettu yleishyödyllinen säätiö

Lisätiedot

Lahjoitukset 2003-2012 (elinkustannusindeksillä korjattuna) milj. EUR

Lahjoitukset 2003-2012 (elinkustannusindeksillä korjattuna) milj. EUR Suomen Kulttuurirahasto - eturyhmistä ja instituutioista riippumaton, henkisesti ja taloudellisesti itsenäinen kulttuurin tukija Kulttuurirahaston sääntömääräinen tarkoitus on suomalaiskansallisen henkisen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Seuran hallituksen päätös- ja toimivaltaisuuteen nähden noudatetaan seuran sääntöjen määräyksiä.

Seuran hallituksen päätös- ja toimivaltaisuuteen nähden noudatetaan seuran sääntöjen määräyksiä. A.K. CAJANDERIN RAHASTON SÄÄNNÖT Suomen Metsätieteellinen Seura on kunnioittaakseen perustajansa ja kunniapuheenjohtajansa uraa uurtavaa metsätiedemiehen elämäntyötä perustanut tammikuun 22 p:nä 1943 A.

Lisätiedot

Tohtoriopintojen rahoitus

Tohtoriopintojen rahoitus Tohtoriopintojen rahoitus Tohtoriopiskelijoiden orientaatio12.9.2013 Johanna Hakala tutkimuksen kehittämispäällikkö Mistä rahoitusta jatko-opintoihin? Tohtoriopiskelijat ovat hyvin erilaisissa tilanteissa

Lisätiedot

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Tule opiskelemaan ruotsin kieltä ja kulttuuria Ruotsin Västeråsiin! Oletko kiinnostunut ruotsin kielen opiskelusta? Haluatko saada tietoa ruotsalaisesta yhteiskunnasta

Lisätiedot

Yleisten apurahojen hakuohjeet

Yleisten apurahojen hakuohjeet Yleisten apurahojen hakuohjeet 1) Mihin tarkoitukseen rahasto jakaa yleisiä apurahoja? Erilaisia hankkeita tukemalla rahasto haluaa lisätä Suomen ja Norjan välisiä kontakteja sekä lisätä molempien maiden

Lisätiedot

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät!

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! PUHE 10.12.2012/Maija Aksela Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! Tänään on meille suuri päivä. Sydämellinen KIITOS yliopistolle tästä hienosta tunnustuksesta omasta sekä

Lisätiedot

FIRST ohjelman liikkuvuustilastoja 2009-2010. Opiskelijaliikkuvuus

FIRST ohjelman liikkuvuustilastoja 2009-2010. Opiskelijaliikkuvuus FIRST ohjelman liikkuvuustilastoja 2009-2010 Opiskelijaliikkuvuus FIRST-ohjelman Suomen ja Venäjän välinen opiskelijaliikkuvuus lukuvuonna 2009-2010 (yliopistot ja ammattikorkeakoulut). Lukuvuosi 2008-2009

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Alhaalta ylöspäin Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi. Sisältö, tekijät ja budjetti. Avoin haku verkossa:

Lisätiedot

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 14.12.2015 klo 17.00 SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Suomalainen Tiedeakatemia myönsi 14.12.2015 pidetyssä tilaisuudessaan

Lisätiedot

Taiteen taskurahat. A nna Anttila Kaija Rensujeff. Lastenkulttuurin käsite, linjaukset ja edistäminen

Taiteen taskurahat. A nna Anttila Kaija Rensujeff. Lastenkulttuurin käsite, linjaukset ja edistäminen A nna Anttila Kaija Rensujeff Taiteen taskurahat Lastenkulttuurin käsite, linjaukset ja edistäminen TAITEEN KESKUSTOIMIKUNTA, TUTKIMUSYKSIKÖN JULKAISUJA N:o 35 ARTS COUNCIL OF FINLAND, RESEARCH REPORTS

Lisätiedot

Näytelmäkirjailijoiden ja käsikirjoittajien taloudellinen asema Suomessa 2011

Näytelmäkirjailijoiden ja käsikirjoittajien taloudellinen asema Suomessa 2011 Näytelmäkirjailijoiden ja käsikirjoittajien taloudellinen asema Suomessa 2011 13.9.2012, Teatteri Avoimet Ovet, Helsinki Tutkimuspäällikkö Mikko Grönlund BID Innovaatiot ja yrityskehitys, Turun yliopisto

Lisätiedot

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua tieteen ja taiteen keinoin Esite 2015. Painettu 1000 kpl kierrätyspaperille. Tekstit: Tarja Ketola. Taitto: Milla Aalto. Kuvat:

Lisätiedot

Tiina ja Antti Herlinin säätiö myöntää sekä vapaamääräisiä että kokovuotiseen tieteelliseen työhön tarkoitettuja tutkimusavustuksia.!

Tiina ja Antti Herlinin säätiö myöntää sekä vapaamääräisiä että kokovuotiseen tieteelliseen työhön tarkoitettuja tutkimusavustuksia.! HAKUOHJEET 2014 Tiina ja Antti Herlinin säätiön ensimmäinen hakuaika järjestetään 1.-30.11.2014. Säätiö vastaanottaa avustushakemuksia sekä yhteisöiltä että yksityishenkilöiltä. Avustuksia myönnetään säätiön

Lisätiedot

William ja Ester Otsakorven Säätiö. Oppilaitosseminaari 6.11.14 Linnoituksen Krouvi, Lappeenranta

William ja Ester Otsakorven Säätiö. Oppilaitosseminaari 6.11.14 Linnoituksen Krouvi, Lappeenranta William ja Ester Otsakorven Säätiö Oppilaitosseminaari 6.11.14 Linnoituksen Krouvi, Lappeenranta Seminaari 2013 Käytännön caset eli se, mitä muissa oppilaitoksissa on tehty, on aina mielenkiintoista. Esimerkit

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus sisältää opettajien koulutuksen,

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Leila Koivunen. Humanistinen tiedekunta. Yleinen historia

PROFESSORILUENTO. Professori Leila Koivunen. Humanistinen tiedekunta. Yleinen historia PROFESSORILUENTO Professori Leila Koivunen Yleinen historia Humanistinen tiedekunta 16.12.2015 Professori Leila Koivunen pitää professoriluentonsa Educariumin Edu 1 -salissa, Assistentinkatu 5 16. joulukuuta

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Risto Kaaja. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi

PROFESSORILUENTO. Professori Risto Kaaja. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi PROFESSORILUENTO Professori Risto Kaaja Sisätautioppi Lääketieteellinen tiedekunta 18.11.2015 Professori Risto Kaaja pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 18. marraskuuta 2015

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

TUTKIMUSAPURAHOJEN HAKUOPAS

TUTKIMUSAPURAHOJEN HAKUOPAS TUTKIMUSAPURAHOJEN HAKUOPAS 2015 OP-Pohjola-ryhmän tutkimussäätiö Kyösti Haatajan säätiö SÄÄTIÖIDEN SYNTY JA TOIMINTA OP-Pohjola-ryhmän tutkimussäätiö ja Kyösti Haatajan säätiö ovat tukeneet tieteellistä

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

SKR. Suomen Kulttuurirahasto. - eturyhmistä ja instituutioista riippumaton, henkisesti ja taloudellisesti itsenäinen inen kulttuurin tukija

SKR. Suomen Kulttuurirahasto. - eturyhmistä ja instituutioista riippumaton, henkisesti ja taloudellisesti itsenäinen inen kulttuurin tukija SKR Suomen Kulttuurirahasto - eturyhmistä ja instituutioista riippumaton, henkisesti ja taloudellisesti itsenäinen inen kulttuurin tukija Kulttuurirahaston sääs ääntömääräinen tarkoitus on suomalaiskansallisen

Lisätiedot

Katastrofin ainekset

Katastrofin ainekset Katastrofin ainekset KOULUTUKSEN Katastrofi Monessa maassa yhä useampi lapsi aloittaa koulunkäynnin. Koulua käymättömien lasten määrä laski vuosien 2000 ja 2011 välillä lähes puoleen, 102 miljoonasta 57

Lisätiedot

Suomen Kulttuurirahasto

Suomen Kulttuurirahasto Suomen Kulttuurirahasto Suomen Kulttuurirahasto Historia Eturyhmistä ja instituutioista riippumaton, henkisesti ja taloudellisesti itsenäinen kulttuurin tukija Kulttuurirahaston sääntömääräinen tarkoitus

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

AINEISTOKOKEEN AINEISTO

AINEISTOKOKEEN AINEISTO TAMPEREEN YLIOPISTO YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTA Aineisto palautetaan vastauspapereiden kanssa. Aineistoon voi tehdä alleviivauksia ja muita merkintöjä tarpeen mukaan. Aineistopaperiin ei merkitä

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Esikoulu on lastasi varten ESITE ESIKOULUN OPETUSSUUNNITELMASTA

Esikoulu on lastasi varten ESITE ESIKOULUN OPETUSSUUNNITELMASTA Esikoulu on lastasi varten ESITE ESIKOULUN OPETUSSUUNNITELMASTA Sinä olet tärkeä Sinä olet lähimpänä omaa lastasi. Sen vuoksi sinun mielipiteelläsi on merkitystä esikoululle. Kertomalla oman mielipiteesi

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

VALTIONEUVOS C.F. JA MARIA VON WAHLBERGIN RAHASTON SÄÄNNÖT

VALTIONEUVOS C.F. JA MARIA VON WAHLBERGIN RAHASTON SÄÄNNÖT KIRKKONUMMEN KUNTA 303 / 103 / 2008 VALTIONEUVOS C.F. JA MARIA VON WAHLBERGIN RAHASTON SÄÄNNÖT Sisällysluettelo 1 Rahaston tarkoitus...2 2 Rahaston pääoma...2 3 Rahaston tuotto (Muutos Kv 31.1.2008 7)...2

Lisätiedot

Apurahojen verotuksesta

Apurahojen verotuksesta Apurahojen verotuksesta Jukka Puolakanaho Veroasiantuntija Pohjois-Pohjanmaan verotoimisto Esityksen sisältö apurahoja koskeva verolainsäädäntö verovapaat ja veronalaiset apurahat / suoritukset vähennykset

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen.

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. FINLAND: 1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. Pentti, 2-vuotias poika Pentti syntyi seitsemän viikkoa etuajassa ja vietti neljä

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

Tohtoriopintojen rahoitus. Väitöskirjatutkijoiden orientaatiopäivä 27.1.2016 Markku Ihonen Tutkimuksen kehittämispäällikkö

Tohtoriopintojen rahoitus. Väitöskirjatutkijoiden orientaatiopäivä 27.1.2016 Markku Ihonen Tutkimuksen kehittämispäällikkö Tohtoriopintojen rahoitus Väitöskirjatutkijoiden orientaatiopäivä 27.1.2016 Markku Ihonen Tutkimuksen kehittämispäällikkö Tohtorikoulutuskyselyn 2015 kertomaa 57 % vastanneista keskustelee tutkimusrahoitusmahdollisuuksista

Lisätiedot

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ AINA KANNATTAA YRITTÄÄ www.yrittajat.fi futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com AINA KANNATTAA YRITTÄÄ ohjeita esityksen pitäjälle futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Nepalissa kastittomat ovat edelleen yhteiskunnan alinta pohjasakkaa. Kastittomat lapset syntyvät ja kuolevat luullen, etteivät ole likaista rottaa

Nepalissa kastittomat ovat edelleen yhteiskunnan alinta pohjasakkaa. Kastittomat lapset syntyvät ja kuolevat luullen, etteivät ole likaista rottaa 1 Nepalissa kastittomat ovat edelleen yhteiskunnan alinta pohjasakkaa. Kastittomat lapset syntyvät ja kuolevat luullen, etteivät ole likaista rottaa arvokkaampia. Fidan kristilliset kumppanijärjestöt osoittavat

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

PAJATIEDOTE KEVÄT 2011

PAJATIEDOTE KEVÄT 2011 KOULU, ESIKOULU JA ERITYISOPPILAAT PAJATIEDOTE KEVÄT 2011 Kevään teemana on piirtäminen, jota tutkitaan monelta kantilta pääasiassa sarjakuvan ja pilapiirroksen maailmoissa. Marraskuussa 2011 suomalainen

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013. Leena Vähäkylä

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013. Leena Vähäkylä Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Leena Vähäkylä Menestystarinat Akatemian viestinnässä Akatemian pitkäjänteinen rahoitus laadukkaaseen tutkimukseen näkyy rahoitettujen ja menestyneiden tutkijoiden tutkijanurasta

Lisätiedot

Kulttuurin avustukset 23.4.2014. Lastenkulttuurin päällikkö Reeli Karimäki

Kulttuurin avustukset 23.4.2014. Lastenkulttuurin päällikkö Reeli Karimäki Kulttuurin avustukset 23.4.2014 Lastenkulttuurin päällikkö Reeli Karimäki AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN YLEISET PERIAATTEET Kulttuuritoimintaan tarkoitettujen avustusten jakoperusteet noudattavat Vantaan kaupungin

Lisätiedot

- tuoda esille vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä

- tuoda esille vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä Oulun Rajakylän koulun vanhempainyhdistys 1 Yhdistyksen nimi on OULUN RAJAKYLÄN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS ry ja se toimii Rajakylän koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Oulu. 2 Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET TOIMINTASUUNNITELMA 2015 1 1 TOIMINTA-AJATUS Sairaanhoitajien koulutussäätiön tarkoituksena on tukea ja edistää hoitotyön koulutusta ja ammatillista toimintaa kartuttamalla säätiön varoja ja käyttämällä

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry. Nimi ja kotipaikka

SÄÄNNÖT. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry. Nimi ja kotipaikka SÄÄNNÖT Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry ja sitä kutsutaan näissä säännöissä yhdistykseksi.

Lisätiedot

Rotarien toiminta Itämeren kuormituksen vähentämiseksi

Rotarien toiminta Itämeren kuormituksen vähentämiseksi 10.1.2014 Itämeri-tiedotustilaisuus Riihimäellä Piirikuvernööri Ilkka Torstila DG 1420 Rotarien toiminta Itämeren kuormituksen vähentämiseksi Maailmanlaajuinen Rotary International -järjestö perustettiin

Lisätiedot

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. 1. Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja kielet

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. 1. Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja kielet YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja kielet Yhdistyksen nimi on Sinebrychoffin taidemuseon ystävät r.y., ruotsiksi Konstmuseet Sinebrychoffs vänner r.f. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki.

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Etelä-Savon Kulttuurirahaston KULTA-hanke. Päivikki Eskelinen-Rönkä FT, asiamies Etelä-Savon Kulttuurirahasto

Etelä-Savon Kulttuurirahaston KULTA-hanke. Päivikki Eskelinen-Rönkä FT, asiamies Etelä-Savon Kulttuurirahasto Etelä-Savon Kulttuurirahaston KULTA-hanke Päivikki Eskelinen-Rönkä FT, asiamies Etelä-Savon Kulttuurirahasto Ennusteita Ennusteita Elämää talouden varjossa Väki vanhenee. Korkea ikä tuo fyysiseen ja/tai

Lisätiedot

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Katsaus Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden. valmisteluihin. Suomi 100 -sihteeristö Huhtikuu 2016

Katsaus Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden. valmisteluihin. Suomi 100 -sihteeristö Huhtikuu 2016 Katsaus Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden valmisteluihin Suomi 100 -sihteeristö Huhtikuu 2016 Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki

Lisätiedot

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Yhteiskuntatakuu työryhmän kokous 18.10.2011 18.10.2011 Riikka Puusniekka 1 Kouluterveyskysely 1995 2011 Toteutettu vuosittain, samat kunnat vastausvuorossa aina joka toinen

Lisätiedot

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Kohtaammeko kulttuureja vai ihmisiä? seminaari Raisiossa 25.8.2015 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Esityksen rakenne 1. Maahanmuutto - Suomeen

Lisätiedot

UEF Cross-Border Network

UEF Cross-Border Network FIRST-koordinaattorikokous CIMO 21.11.2011 FIRST-verkoston kokemuksia yhteistyöstä: UEF Cross-Border Network Merja Kuokkanen/Itä-Suomen yliopisto Verkoston toimijat Koordinaattori 1.1.2010 alkaen Itä-Suomen

Lisätiedot

Paneelin 20 näkökulma. Sami Pihlström Tutkijakollegium & teologinen tdk, Helsingin yliopisto sami.pihlstrom@helsinki.fi

Paneelin 20 näkökulma. Sami Pihlström Tutkijakollegium & teologinen tdk, Helsingin yliopisto sami.pihlstrom@helsinki.fi Paneelin 20 näkökulma Sami Pihlström Tutkijakollegium & teologinen tdk, Helsingin yliopisto sami.pihlstrom@helsinki.fi Tutkijakollegium/ Sami Pihlström/ JUFO-seminaari 3.2.2015 1 Taustaa Paneeli 20: Filosofia

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Pietarin Katulapset ry. Pietarin katulapset tarvitsevat Sinua

Pietarin Katulapset ry. Pietarin katulapset tarvitsevat Sinua Pietarin Katulapset ry Pietarin katulapset tarvitsevat Sinua Ihmisarvoinen lapsuus on erittäin suuri asia. Valitettavasti kaikille lapsille Venäjällä se ei ole mahdollista. Omien vanhempiensa hylkäämiä

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto PROFESSORILUENTO Professori Päivi Rautava Ehkäisevä terveydenhuolto Lääketieteellinen tiedekunta 4.5.2016 Professori Päivi Rautava pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 4. toukokuuta

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Varsinaissuomalaisen kuvataidekulttuurin tukeminen ja sen tunnettuuden lisääminen 2. Varsinais-Suomi on kuvataiteilijoiden näkökulmasta houkutteleva

Lisätiedot

VALITSE LUKIO-OPINNOT

VALITSE LUKIO-OPINNOT VALITSE LUKIO-OPINNOT OVI MAHDOLLISUUKSIEN MAAILMAAN. Lukio on tärkeä ponnahduslauta tulevaisuuteesi. Se tarjoaa Sinulle hyvät valmiudet ja suoran väylän eri alojen jatko-opintoihin sekä lisäaikaa tulevaisuutesi

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Ei tarvitse pärjätä yksin Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Perheet ovat erilaisia ja elämäntilanteet vaihtelevat. Vanhemmat voivat välillä tuntea väsymystä arjen pyörittämiseen, yksinäisyyttäkin.

Lisätiedot

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA Suomessa LVI yhdistystoiminta alkoi Helsingissä jo 1930 luvulla, jolloin oli perustettu Lämpö-

Lisätiedot

Ajankohtaista gerontologisen kuntoutuksen saralta epidemiologinen näkökulma

Ajankohtaista gerontologisen kuntoutuksen saralta epidemiologinen näkökulma Ajankohtaista gerontologisen kuntoutuksen saralta epidemiologinen näkökulma Pertti Era Gerontologisen kuntoutuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteiden laitos Johtaja, tutkimus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Melan vakuutusyksikkö / LV 15.10.2010. Ohje apurahan myöntäjälle. Miten myönnetyt apurahat ilmoitetaan Melaan?

Melan vakuutusyksikkö / LV 15.10.2010. Ohje apurahan myöntäjälle. Miten myönnetyt apurahat ilmoitetaan Melaan? Melan vakuutusyksikkö / LV OHJE 15.10.2010 Ohje apurahan myöntäjälle Miten myönnetyt apurahat ilmoitetaan Melaan? 1.10.2010 OHJE 2 (8) Sisältö 1 Apurahan myöntäjän velvollisuus antaa tietoja... 3 2 Ilmoitusvelvollisuus

Lisätiedot

Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi

Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi KESTÄVÄ KULTTUURI- SEMINAARI HELSINGISSÄ 27.1.2011 Tämä talo on minun eikä kuitenkaan minun Ne jotka

Lisätiedot

Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen. Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti

Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen. Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti Kuka on maahanmuuttaja? Milloin lakkaa olemasta maahanmuuttaja? Turun ammatti-instituuttiin tulevat maahanmuuttajaopiskelijat

Lisätiedot

Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio

Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio Curriculum vitae HENKILÖTIEDOT Nimi Syntymäaika ja -paikka Kokkonen, Jukka Pekka 22.11.1965 Nurmes mlk. KOULUTUS Peruskoulutus: Tutkinnot: Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio 31.5.1985 Filosofian

Lisätiedot

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

rotary tätä on rotary

rotary tätä on rotary rotary tätä on rotary Yhteystietoja RI:n keskushallinto One Rotary Center 1560 Sherman Avenue Evanston, IL 60201-3698 USA Puhelin +1 847 866 3000 Faksi +1 847 328 8554 tai +1 847 328 8281 www.rotary.org

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 3 000 Perustettujen yritysten lkm suurilla kaupunkiseuduilla 2006-2012

Lisätiedot

ELY- Laajakaistahankkeet

ELY- Laajakaistahankkeet Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin ELY- Laajakaistahankkeet 30.01.2014 8.9.2014 Kahdentasoisia laajakaistahankkeita EU:n elvytysvaroilla rahoitettavat

Lisätiedot