Opistoneuvosto pitää opiskelijoiden puolta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Opistoneuvosto pitää opiskelijoiden puolta"

Transkriptio

1 Viestejä Turun kristillisestä opistosta Marraskuu 2012 Opistoneuvosto pitää opiskelijoiden puolta Turun kristillisellä opistolla toimiva opistoneuvosto ylläpitää omalta osaltaan opiskelijoiden viihtyvyyttä opintojen aikana. Neuvosto tuo esiin opiskelijoiden näkökulmia, ja tänä vuonna 33 jäsentä on valittu edustamaan opiston satoja opiskelijoita. Haluaisin nostaa esille erään asian, josta olemme keskustelleet luokassa, aloittaa eräs opistoneuvoston jäsen keskiviikkona järjestetyssä kokouksessa. Sihteeri Saana Siljamäki naputtaa muistiin läpikäytäviä asioita, ja kaikki paikalla olevat jäsenet kuuntelevat puhujaa tarkkaavaisesti. Opistoneuvosto valvoo oppiskelijoiden etua Turun kristillisellä opistolla. Neuvosto kokoontuu säännöllisesti keskustelemaan muun muassa ajankohtaisista asioista ja epäkohdista, jotka oppilaat ovat tuoneet esiin. On tärkeää saada oppilaiden ääni kuuluville, sillä ilman oppilaita ei opistoa olisi, opistoneuvoston puheenjohtaja Joakim Turunen muistuttaa. Opistoneuvoston tehtäviin kuuluu lisäksi muun muassa opiston sisäisen yhteistyön kehittäminen, tiedotustoiminan edistäminen ja opiston yhteisten tilaisuuksien järjestäminen. Tällainen tilaisuus on esimerkiksi lokakuun lopulla järjestettävä kansainvälisyyspäivä, johon neuvoston jäsenet järjestävät toimintaa muille opiskelijoille. Päivän ohjelmassa on opiskelijoiden vetämät viittomakielinen paja, somalin ja italian kielen opetus sekä venäläinen laulupaja. Jäsenten valinta Opistoneuvostoon valitaan joka lukukausi yksi opettajakunnan, yksi henkilökunnan ja yksi opiskelijakunnan edustaja jokaisesta opetusryhmästä. Samalla heille valitaan varajäsenet. Opiskelijavalinnat tehdään linjavastaavan johdolla ryhmän keskuudessa. Vaikka opistoneuvoston jäsenet valitaan puolen vuoden välein, osa heistä jatkaa jäsenyyttään kokonaisen lukuvuoden verran. Neuvosto valitsee itse keskuudestaan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan, sihteerin, pöytäkirjan tarkastajat ja rahastonhoitajan. Opistoneuvosto kokoontuu joka keskiviikko ruokavälitunnilla kirjaston työskentelytilassa. Linkki johtoryhmään Opiskelijat voivat jättää opistoneuvoston jäsenille viestejä vastaanoton vieressä olevaan laatikkoon. Toisinaan opiskelijat kertovat opistoneuvoston jäsenille asioista, jotka häiritsevät tai huolestuttavat heitä opistolla. Itse olen tarttunut tupakointikysymykseen. Pyrkimyksemme on, että tupakoitaisiin ainoastaan opistoalueen ulkopuolisissa katoksissa, Joakim pohtii. Tätä onkin noudatettu ainakin kurssirakennuksen puolella mielestäni hyvin. Neuvostolla on myös oikeus viedä asioita tarvittaessa suoraan johtoryhmälle. Tällaisia asioita tulee kuitenkin esiin harvoin. Joskus saamme tietenkin viestejä, joihin emme suoraan voi vaikuttaa. Eräässä viestissä meille kerrottiin, että opiston tiloissa oli kylmä. Jokainen viesti otetaan toki huomioon, ja yritämme auttaa parhaamme mukaan. Tässäkin tapauksessa kävin juttelemassa huoltomiehen kanssa asiasta. Jos emme itse pysty tekemään asialle mitään, niin ainakin viemme tiedon eteenpäin, Joakim kertoo. Opistoneuvoston jäsenille voi kertoa ajatuksistaan myös kasvotusten. Joka luokalta on valittu yksi edustaja, joka vie tarvittaessa opiskelijoiden keskuudessa nousseet asiat neuvoston eteen. Jäsenet syksyllä 2012 Neuvoston jäseniä ja varajäseniä syksyllä 2012 ovat Noorullah Hosseini (PEVA2), Katja-Maria Vuori (LO12), Nino Kraemer (PE2), Tuula Haila (LO10), Anniina Nieminen (LO10), Jenni Rantomaa (VO10), Milla Virala (KIVET12), Natalie Helenius (VO10), Joakim Turunen (VO11), Somajeh Taheri (SUOKI2B), Julia Bouirmane (LÄÄKIS), Benjamin Roozbehan (PE3), Anna Kyrönlahti (PE3), Aila Aarnio (OIKIS), Zahra Shirdel (PE1), Azadeh Shirdel (PE1), Saana Siljamäki (VO12), Bonaventure Kouassi (PEVA2), Ekwa Traci Aratah (PEVA1), Ada Lindholm (VK), Eero Ruohola (PE2), Miikka Hietanen (LÄÄKIS), Mikaela Merilä (LO11), Mahdi Yusuf Ali (SUOKI2B), Taru Sandelin-Karisalmi (KAITO12), Noora Kurkilahti (KIVET12), Mohamed Sulih Sahrawi (PEVA1), Heidi Rindell (ALO12), Terhi Männikkö (VO12), Mevan Birifki (SUOKI1A), Urpu Söderholm (KAITO12), Hawnaz Abdullah (KIRJO12) ja Asho Muhidin Mahamed (KIRJO12).

2 Pääkirjoitus Mahdollisuus ja osallisuus Kyselevä mieli Pieni lapsi voi olla väsymätön kyselijä. Mitä ja miksi kysymykset seuraavat toisiaan, vastaaminen puolestaan voi olla jopa hermoille käyvän vaikeaa. Joko kysymyksiä on niin paljon tai ne ovat oikeasti myös vaikeita. Usein sekä että. Kyselyikä on tärkeä vaihe. Lapsen oppimistavoissa ja -innossa voi olla vanhemmille paljon omaksuttavaa. Uteliaisuus ja kyselevä mieli ovat lyömättömän hyvä yhdistelmä uuden oppimisessa. Hyvä opettaja ohjaa opiskelijaa enemmän kysymyksillä kuin valmiilla vastauksilla. Opiskelu on tiedon hankintaa ja kokonaisuuksien hahmottamista, vaihtoehtojen ja ratkaisujen etsintää. Oikeat kysymykset vievät opiskelua eteenpäin. Kysymykset voivat ohjata myös dialogiseen ja yhteisölliseen oppimiseen. Yhdessä syntyy sekä enemmän kysymyksiä että vastausmahdollisuuksia. * * * Herännäisyydessä, opiston taustayhteisössä, on pidetty kyselyä valmiita vastauksia parempana vaihtoehtona myös uskoa koskevissa asioissa. Valmiit vastaukset tuntuvat helposti holhoavilta ja lamaannuttavilta. Kysymykset kutsuvat vuorovaikutukseen, niihin sisältyy luottamusta ja kannustusta pohdiskeluun ja etsintään. Hyvät kysymykset eivät lyö seinää vasten eivätkä vaadi yhtä oikeaa vastausta. Kyselevällä mielellä on herännäisyydessä voitu tarkoittaa itsetutkistelua ja oman elämän suunnan miettimistä. Kysely merkitsee myös Jumalan ja hänen tekojensa ihmettelyä ja niiden merkityksen pohdintaa. Ihminen voi tuntea olevansa ihan metsässä tai pimennossa, Jumalaa vailla, mutta silloinkin kysely ohjaa eteenpäin. Jumala on läsnä jo kysymyksissä eikä vasta niissä lauseissa tai kokemuksissa, jotka tuntuvat vastauksilta. * * * Herättäjä-Yhdistys täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Juhlavuoden merkeissä opistolla järjestetään 17. marraskuuta Sukupolvet lyövät kättä seminaari, johon kaikki ovat tervetulleita. Silloin kysellään yhdessä, mitä herännäisyys merkitsee tällä vuosisadalla. (Takasivulla seminaarista lisätietoa ja ilmoittautumisohje.) Tapani Rantala rehtori Pidän viittomasta mahdollisuus. Paitsi että se on suoritettuna vahvan ja voimakkaan oloinen viittoma, se on käsitteenä hyvin positiivinen. Se liittyy vahvasti myös tärkeinä pitämiini asioihin eli osallisuuteen, yhdenvertaisuuteen, voimaantumiseen ja valtaistumiseen. Ne ovat asioita, joihin tiivistyy kaikki opistolla tehty yli 40-vuotinen työ viittomakielen ja viittomakielisten ihmisten parissa. Se työ alkoi 1970-luvulla kuurojen jatko-opetuksena ja sen myötä kehitettiin alan ammatillista koulutusta ensin viittomakielen tulkkien ja sittemmin viittomakielen ohjaajien koulutusta, joka sekin on jo 10-vuotisjuhlaansa viettänyt. Yhdenvertaisuus ja osallisuus kaikilla elämän alueilla kuuluvat jokaisen ihmisen perusoikeuksiin. Mahdollisuus niihin voimaannuttaa ihmistä. Voimaantunut ihminen luottaa omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa ja hänen itsemääräämisoikeutensa lisääntyy. Hän on yhteisönsä täysivaltainen jäsen, valtaistunut. Hänestä heijastuu myönteisyys, joka on yhteydessä hyväksyvään ja luottamukselliseen ilmapiiriin sekä arvostuksen kokemiseen. Voimaantuminen ei liity vain vammaisuuteen, vaan myös kieli- ja kulttuurivähemmistöryhmiin, syrjäytyneisiin tai vaikkapa eläkeikäisiin ja lapsiin. Esimerkiksi vammaisen ihmisen kohdalla päätäntävalta ja vastuu siirtyvät voimaantumisen myötä hänelle itselleen niin, ettei hän ole passiivinen toimenpiteiden kohde. Voimaantumisen tunne syntyy henkilössä itsessään ja sen syntymistä voi tukea antamalla sille mahdollisuus. Yksi osallisuutta, yhdenvertaisuutta, voimaantumista ja valtaistumista edistävä asia on mahdollisuus kommunikointiin ja vuorovaikutukseen. Tämä voi tapahtua kielen tai vaikkapa eleiden, koskettamisen, kuvien tai piirtämisen avulla. Viittomakielen ohjaajien koulutusta on kehitetty määrätietoisesti laajaalaisen kommunikoinnin ammattilaisuuden suuntaan. Suomalaisen viittomakielen taidon ohella he hallitsevat erilaisia puhetta tukevia ja korvaavia kommunikointikeinoja ja ohjaavat asiakkaitaan näiden taitojen oppimisessa. Viittomakielisessä yhteisössä on tehty pitkään määrätietoista työtä voimaantumisen ja valtaistumisen edistämiseksi. Viittomakielisten ihmisten tilanne ja mahdollisuudet ovat tämän päivän Suomessa hyvin erilaiset verrattuna 1970-luvun tilanteeseen. Suomalaisen viittomakielen käyttäjien oikeudet turvattiin perustuslaissa 1990-luvulla, viittomakielen tutkimusta tehdään yliopistotasolla ja viittomakieliset pal- velut ovat kehittyneet. Syksyn 2012 kunnallisvaaleissa on ehdokkaana 11 viittomakielistä henkilöä eri puolilla Suomea. Monet viralliset tahot kuten eduskunta, Kela ja sisäasiainministeriön pelastustoimi ovat tuottaneet viittomakielistä materiaalia verkkosivuilleen tiedonsaannin tueksi. Viittomakielinen kirkkokäsikirjatyö etenee. Suomalainen viittomakielinen rap-artisti Signmark on saavuttanut kuuluisuutta muun muassa euroviisuehdokkaana. Myös opiston viittomakieliyksikössä on pyritty edistämään osallisuutta erilaisin toimin. Olemme muun muassa kehittäneet kursseja ja koulutuksia viittomakieleen ja muunlaiseen kommunikointiin liittyen, olemme mukana lukuisissa alan luottamustehtävissä vaikuttamassa ja pyrimme kouluttamaan laadukkaasti hyviä viittomakieli- ja kommunikaatioalan ammattilaisia. Meitä ohjaavat vahva tunne ja tieto siitä, että oikeus käyttää omaa kieltään ja yleensäkin oikeus kommunikointiin mahdollistavat osallisuuden. Tiina Haaksilahti viittomakieliyksikön koulutusvastaava Pikottaen Palstan nimi tulee Ukko-Paavon eli Paavo Ruotsalaisen käyttämästä ilmaisusta. Hänen mukaansa ihmistä ei pidä komentaa Jumalan puoleen. Häntä tulee lempeästi kutsua ja ojentaa kättä, pikottaa, kuten arkaa lammasta houkutellaan. Pieni kukka Katselen pöydälläni kukkivaa saintpauliaa. Se on päässyt elämän alkuun ja ilahduttaa minua kukillaan. Olen kasvattanut sen lehtipistokkaasta niin kuin monta muutakin aiemmin. Viime kevään pistokkaista kaikki muut lähtivät vauhdilla kasvuun, mutta tämä yksi tuntui pysähtyneen kasvussaan, vain pari kolme kynnen kokoista lehteä. Mullanvaihdon aikaan toisilla oli jo monta suurta lehteä, mutta tämä pieni alku oli entisellään. Se oli kuitenkin vihreä ja osoitti näin elämän merkkejä. Niinpä siirsin sen altakasteluruukkuun, kuten toisetkin taimet. Siinä se pysyi samanlaisena päivästä toiseen. Lehdet kasvoivat vähän, mutta uusia ei tullut. Ajattelin, että se kuolee ennen pitkää ja tökkäsin viereen kiinanruusun oksan. Ja kuinka ollakaan, molemmat alkoivat kasvaa. Monet meistä ovat kokeneet elämässään samanlaisen tilanteen: elämä ei oikein pääse alkuun. Ovi ei aukene siihen opiskelupaikkaan, josta on haaveillut. Työpaikka, johon haki, menee jollekin toiselle. Ongelmat tuntuvat kasautuvan. Jaksaako vielä venyä johonkin? Sitten jokin pieni asia, jonkun ihmisen kohtaaminen, jokin sana, tai vaikkapa vuosi kansanopistossa, alkaa avata solmuja. Hengellisessä elämässäkin voi meille tulla kasvuongelmia. Raamatun sana jää vain yhdeksi tekstiksi muiden tekstien joukossa eikä pääse antamaan meille elämää uudistavaa voimaansa. Meille on tarjolla erilaisia korvikkeita, joista luvataan monenlaista hyvää, mutta lopulta vievät vain epäjumalanpalvelukseen. Niin kuin lapsia kiinnostavat karkit enemmän kuin terveellinen ruoka, niin mekin usein etsimme vain sitä, mikä ei ravitse ja maksamme suuren hinnan siitä. Kasvukivuissamme saamme muistaa sanan Herran palvelijasta: Särjettyä ruokoa hän ei muserra ja heikosti palavaa liekkiä hän ei sammuta. Kuolleenmeren alueella oli muutama vuosi sitten pitkän tauon jälkeen runsaat vesisateet. Siellä nähtiin sellaisten kasvien siementen itäneen ja kasvien alkaneen kasvaa, joita ei ollut nähty sataan vuoteen. Niin kuin vesisade erämaassa vaikuttaa Jumalan Pyhä Henki sanansa kautta elämässämme. Pietari kehottaakin kirjeessään (1 Piet. 2) meitä tavoittelemaan puhdasta sanan maitoa, että sen ravitsemina kasvaisimme pelastukseen. Raili Kauhaniemi matemaattisten aineiden opettaja 2

3 Kiusaaminen kuriin mutta millä keinoin? Tiistaina opiston suuressa auditoriossa järjestettiin seminaari, jossa keskusteltiin kiusaamisesta ja sen vaikutuksesta opiskelun sekä elämään. Puhutaan kiusaamisesta -seminaarissa osallistujat pääsivät kuuntelemaan asiantuntijoita ja keskustelemaan muun muassa siitä, mitä kiusaaminen on ja miten sen voi tunnistaa. Seminaarin ensimmäisenä päivänä lavalle astuivat erikoistutkija Niina Junttila Turun yliopistolta ja KT Päivi Hamarus Keski-Suomen Elykeskukselta. Kuulijoina oli niin opiskelijoita, henkilökuntaa kuin ulkopuolisia ammattilaisia. Opistolla kiusaaminen otetaan vakavasti, ja siihen pyritään puuttumaan heti. Opiskelijoilla tulee olla turvallinen oppimisyhteisö. Meillä on kiusaamiseen nollatoleranssi, rehtori Tapani Rantala painottaa. Samoilla linjoilla on myös perusopetusvastaava Tiina Naski. Hän kertoo, että muun muassa toista kiusaaviin katseisiin, ilmeisiin ja eleisiin puututaan jo alkumetreillä. Tieto tapahtumista voi tulla linjavastaavien tietoon opiskelijoiden, opettajien tai muun henkilökunnan kautta. Meillä on onneksi yhteisöllinen työ- ja opiskeluympäristö, joten kiusaamiseen on helppo puuttua, Tiina kiittelee. Kaikki eivät kuitenkaan halua kertoa kiusaamisesta suullisesti. Tästä syystä opistolla tehdään työrauhakyselyitä ja pyydetään kurssipalautetta, joissa tarjotaan keino kertoa mahdollisesta kiusaamisesta kirjallisesti. Täytyy kuitenkin muistaa, että aina kiusaaminen ei ole tahallista. Toisinaan se on ajattelemattomuutta. Silti kaikki kiusaamiseksi koettu on hyvä tuoda esiin linjavastaavalle tai muulle henkilökunnan jäsenelle. Jos opiskelija havaitsee ympärillään kiusaamista tai kokee itse tulevansa kiusatuksi, hänen tulisi puhua asiasta aikuiselle joko kotona tai koulussa. Tiina kehottaa opiskelijoita myös arvostamaan itseään. On tärkeää, ettei vain hiljaa hyväksy kiusaamista. Kenenkään ei tarvitse hyväksyä esimerkiksi epämieluisaa nimittelyä. Jos on tarpeeksi rohkea, voi toki itsekin puolustaa kiusattua. Kiusaajaa ei kuitenkaan tarvitse kohdata itse, vaan asia on hyvä aina käsitellä yhdessä Puhutaan kiusaamisesta -seminaarin toinen päivä järjestettiin tiistaina Mediataitoja ja digitaalisia tarinoita Turun kristillisen opiston perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelmassa sanotaan: Mediakasvatusopintojen tavoitteena on opettaa maahanmuuttajille käytännönläheisesti tieto- ja viestintätekniikan taitoja ja mediataitoja. Opiskelijoille annetaan valmiuksia toimia verkossa sosiaalisesti, kriittisesti, luovasti ja eettisesti. Opiskelija oppii ymmärtämään sosiaalisen median roolin yhteiskunnassa. Samalla opintojakso tukee suomen kielen suullisen ja kirjallisen ilmaisun sekä tarinankerronnan taitojen kehittymistä. Oman elämänkerrallisen tarinan kertomisen kautta kurssi antaa välineitä oman kulttuurisen taustan ja identiteetin, suomalaisen kulttuurin sekä kulttuuristen erojen pohdintaan. Kurssilla käsitellään digitaalisen tarinankerronnan sovellusmahdollisuuksia, digitaalisen tarinan elementtejä, oman tarinan aiheen ja näkökulman ideointia, tarinan kirjoittamista, valokuvaamista ja tarinan kuvittamista, kertojan äänen tallentamista ja taustaäänien käyttöä sekä editointia videoeditointiohjelmalla. Syksyllä 2012 osalla perusopetukseen valmistavan opetuksen opiskelijoilla oli mediakasvatusta valinnaisaineena. Kurssin alussa käytiin läpi sääntöjä tekijänoikeuksista ja keskusteltiin nettietiketistä. Suurin osa kurssista kului kuitenkin oman digitaalisen tarinan tekemiseen. Digitarina on lyhyt tarina, jossa yhdistetään teksti, kuva ja ääni niin, että lopputuloksena on lyhyt video. Video kertoo opiskelijalle tärkeästä ihmisetä, paikasta tai tapahtumasta ja on pituudeltaan 2 4 minuuttia. Ensin kirjoitetaan teksti ja kun teksti on valmis, se nauhoitetaan. Seuraavaksi otetaan omia valokuvia tai kuvia internetistä ja valitaan sopivimmat kuvat tarinaan. Opiskelija tutustuu internetissä oleviin kuvasivustoihin ja löytää ne sivut, joista saa luvalla ladata kuvia omaan käyttöön. Elokuvaohjelman avulla kuvia muokataan ja järjestetään ja sovitetaan ääniraitaan sopivaksi. Kun kuvat ja ääni on yhdistetty, voi halutessaan vielä laittaa elokuvaan taustamusiikin. Opiskelija voi hakea musiikkia internetistä, luvallisilta sivuilta. Opiskelijoiden tekemiin digitaalisiin tarinoihin voi käydä tutustumassa sivulla Sivustolta voit myös lukea lisätietoa digitaalisesta tarinankerronnasta. Teksti: Eva Lönnback Kuva: Thy Le Phan Minh Opiskelijoiden ajatuksia kurssista Kurssi oli tosi mielenkiintoinen ja olen oppinut paljon asioita. Minä kirjoitin minun elämäntarinan ja siihen laitettiin ääni ja kuvia. Abdullahi Kurssi oli kiinnostava ja hyödyllinen. Minä tein lyhyen elokuvan lomastani Vietnamissa. Opin tekemään elokuvan valokuvista ja opin myös lisäämään musiikkia elokuvaan. Thy Mediakasvatus on erinomainen aine ja opin monia eri asioita. Opin esimerkiksi tekemään videon, etsin internetistä kuvia ja musiikkia ja harjoittelen kirjoittamista. Kurssilla harjoittelen myös puhumista ja käytän uusia atk-sanoja, mikä on minun mielestäni tosi hyvä. Liban Tällä kurssilla kirjoitin tarinan ja nauhoitin sen. Sen jälkeen teen kuvista tarinan ja laitan siihen musiikkia. Minä opin millaista musiikkia ja millaisia kuvia voin laittaa ja mistä löydän kuvia. Laylo Oli mielenkiintoinen kurssi, jossa opiskeltiin mm. kuvan käsittelyä ja äänen muokkaamista. Puhuin menneisyydestäni, kerroin elämästäni ja missä olen syntynyt. Sen jälkeen kerroin siitä, kun tulin tähän maahan ja kohtasin erilaisen elämäntavan, jota en ollut ennen kokenut. Warsame Mediakasvatus on kurssi, joka auttaa meitä, jos haluamme julkaista oman videon tai viestin median kautta. Ensin kirjoitin oman tarinan kokemuksistani Suomessa. Seuraavaksi valitsin valokuvia ja järjestin ne sen mukaan, kun olen äänittänyt oman ääneni tarinan kertojaksi. Lopuksi valitsin musiikin. Kurssilla tekemäni tarina auttaa minua ymmärtämään mistä tulen ja missä olen nyt. Julie 3

4 Kun sanat eivät riitä Viitottua viestintää meillä ja muualla Viittomakielellä on opistolla jo pitkät perinteet. Niiden noin neljänkymmenen vuoden aikana, kun viitomakieltä on opistolla opetettu, meiltä on valmistunut satoja viittomakielen taitajia. Nykyisin yleistyvistä sisäkorvaistutteista huolimatta viittomakieli on edelleen monen suomalaisen äidinkieli. Viittomakieltä opit olemalla kuuron kanssa, ja sen oppiminen on yhtä helppoa tai vaikeaa kuin minkä tahansa muun kielen oppiminen. Turussa on 126 vuotta vanha kuurojen yhdistys, jonka toimitila sijaitsee Läntisellä Pitkäkadulla. Yhdistys järjestää keskiviikkoisin mahdollisuuksia tutustua kuurojen maailmaan kaikille aiheesta kiinnostuneille. Suomalaista tai suomenruotsalaista viittomakieltä voi opiskella harrastuksena tai vaikka ammatiksi asti. Turun kristillisen opiston lisäksi viittomakielen kursseja järjestetään muun muassa Jyväskylän yliopistolla ja Kuurojen kansanopistolla Helsingissä. Viittomakielen ohjauksen perustutkinto ja viittomakielentulkin perustutkinto tarjoavat tutkintoon johtavaa opetusta, Jyväskylän yliopistossa voi suorittaa maisterin tutkinto tai tehdä väitöstutkimus suomalaisessa viittomakielessä. Viittomakielisistä ja viittomakielestä pähkinänkuoressa Kuurot määrittelevät itseään eri näkökulmista, mutta ensisijaisesti kieli- ja kulttuurivähemmistönä, viittomakielisinä. Viittomakielisillä on yhteiset kokemukset vähemmistökielisinä sekä yhteinen historia ja elämäntapa, jotka sitovat viittomakielisiä yhteen. Vuosittain Suomessa syntyy kuuroa, eli arviolta noin 0,8 promillea väestöstä syntyy kuurona. Kuurous voi johtua perinnöllisyydestä tai raskauden aikaisista komplikaatioista, mutta se voi olla myös seuraus sairaudesta tai onnettomuudesta. Vielä silloin tällöin törmää vanhaan kuuromykkä-termiin. Nykyajan kielenkäytöstä se on kuitenkin poistunut. Viittomakieli kristillisellä opistolla Viittomakielisen ohjauksen perustutkinto Viittomakielen ohjaajat työskentelevät päiväkodeissa, kouluissa ja asumispalveluyksiköissä tai laitoksissa. He osaavat ohjata henkilöitä, jotka käyttävät viittomakieltä tai joilla on erityisen tuen tarpeita erityisesti kommunikoinnissa. Heidän koulutukseensa kuuluu mm. suomalaisen viittomakielen opintoja, erilaisten puhetta tukevien ja korvaavien kommunikointikeinojen opintoja (esimerkiksi kuvakommunikaatio, piirtäminen, tukiviittomat, viitottu puhe) sekä ohjaamiseen, avustamiseen, kasvuun ja kehittymiseen liittyviä opintoja. Opittuja taitoja harjoitellaan käytännössä työssäoppimisjaksoilla toisena ja kolmantena opiskeluvuotena. Viittomakielen ohjaajien työllisyys ja sijoittuminen jatko-opintoihin ovat hyvät. Viittomakieli ja visuaalinen kommunikointi -linja Syyslukukauden kestävällä linjalla opiskellaan pääasiassa suomalaista viittomakieltä, joitakin puhetta tukevia ja korvaavia kommunikointikeinoja ja näiden käyttäjäryhmiin liittyviä asioita. Opiskelijoiden tähtäimessä ovat usein viittomakielen ohjaajan, viittomakielen tulkin, terapia-alan, kasvatusalan tai opetusalan opinnot. Mukana on myös työntekijöitä, jotka päivittävät ja täydentävät osaamistaan. Viittomakielen jatkolinja Linja on 10 opintoviikon laajuinen ja se järjestetään kevätlukukaudella. Pääosa opiskelijoista on suorittanut Viittomakieli- ja visuaalinen kommunikointi-linjan opinnot. Jatkolinjan opinnot keskittyvät viittomakieleen ja kuurojen kulttuuriin. Yhteä tähtäimenä on valtakunnallisen viittomakielen keskitason tentin suorittaminen. Teksti: Jaana Keski-Levijoki ja Tiina Haaksilahti Kuvat: Opiskelijat Helena Seeve (vas.) ja Elina Herttolin auttavat Usko Paavolaa oman heijastimen askartelussa opistolla järjestetyssä kuurojen eläkeläisten tapahtumassa. 4

5 Viittomakielisen kohtaaminen Tule nähdyksi! Ota rennosti, kun tapaat viittomakielisen kuuron! Katso suoraan häntä kohti, sillä katsekontakti on kuurolle tärkeä. Huomion kiinnittämiseksi voit heilauttaa kättäsi tai taputtaa kevyesti olkapäälle. Huutaminen on turhaa. Jos et osaa viittoa, voit keskustella kuuron henkilön kanssa kirjoittamalla esimerkiksi kännykkään. Yhteydenpito viittomakielisen kanssa käy helpommin tekstiviesteillä tai sähköpostilla. Viittomakielisellä kuurolla on oikeus käyttää tulkkipalvelua. Viittomakielen tulkki on kielenkääntäjä, joka ei avusta eikä hoida asioita asiakkaansa puolesta. Jaana Keski-Levijoki Kuva: Tiesitkö, että... Viittomakieli on äidinkieli noin kuurolle Suomessa. Suomenruotsalaisia viittomakielisiä maassamme on noin 300. Noin kuulevaa suomalaista käyttää viittomakieltä äidinkielenään, toisena kielenään tai vieraana kielenä. Maailmassa on satoja eri viittomakieliä. Vastoin yleistä käsitystä viittomakieli ei ole kansainvälistä. Suomen ensimmäisessä Porvooseen vuonna 1846 perustetussa kuurojenkoulussa opetuskielenä oli aluksi ruotsalainen viittomakieli, josta pian eriytyi kaksi kieltä: suomalainen ja suomenruotsalainen viittomakieli. Sormiaakkoset A B C D hyvää huomenta hyvää päivää E F G H I J K L M N hyvää iltaa kiitos O P Q R S hyvää yötä anteeksi T U V W X Y Z Å Ä Ö Kuurojen Liitto ry näkemiin viittoa Viittomakuvat: Elina Vanninen ja Kalevi Puistolinna, Papunet, 5

6 Musiikkiterapia opiskelijahuollon uutena työvälineenä Outi Lehtinen on toiminut Turun kristillisen opiston musiikinopettajana vuodesta 1997 ja musiikin lehtorina vuodesta Hän on koulutukseltaan musiikkipedagogi ja kirkkomuusikko. Hän aloitti musiikkiterapeutin opinnot vuonna 2009 ja on valmistumassa ensi keväänä musiikkiterapeutiksi Turun taideakatemiasta. Musiikkiterapeutin opinnot Outi aloitti alun perin sillä ajatuksella, että tietämys musiikkiterapiasta saattaisi tukea opetustyötä. Outi opettaa pääasiassa kasvatusalan opiskelijoita, joiden musiikkiopinnot liittyvät joko varhaiskasvatukseen tai erityistä tukea tarvitsevien ihmisten ohjaamiseen Anna-Maria Toivonen toimii opistolla kuraattorina ja opettajana. Sosiaalialalla työskentelyn ohella hän on opiskellut kansanmuusikoksi ja musiikkipedagogiksi, ja hänen tavoitteensa on valmistua musiikkiterapeutiksi Turun taideakatemiasta vielä tämän vuoden puolella. Ansku aloitti viime vuonna opistolla ensimmäisen musiikkiterapiaryhmän, joka koostui kolmesta turvapaikanhakijamiehestä. Terapian ja instrumenttien rahoitus saatiin hankkeesta, jota rahoitti Opetusministeriö. Terapian tavoitteita olivat muun muassa tunteiden ilmaiseminen, hyvänolontunteen kokeminen ja rentoutuminen. Terapiamenetelmiksi muodostuivat laulaminen, improvisointi, kuvan tekeminen sekä lepääminen ja tietysti keskustelu. Ansku on parhaillaan tekemässä opinnäytetyötään liittyen musiikkiterapiaan turvapaikanhakijoiden tukena, ja se löytynee opiston kirjastostakin viimeistään vuodenvaihteen jälkeen. Keväällä Ansku piti musiikkiterapiaa myös opiston ensimmäiselle Kirjo-ryhmälle. Ryhmän tavoitteita olivat itseilmaisun ja itsetunnon tukeminen, suomenkielen oppimisen tukeminen ja keskittymiskyvyn parantaminen. Tässäkin ryhmässä lepo oli tärkeää, joten kaikki sessiot päättyivät rentoutukseen. Tänä syksynä aloittaneen Kirjo-ryhmän kanssa musiik- kiterapia tuli mukaan tukemaan suomenkielen opiskelua heti opintojen aloittamisesta lähtien. Tavoitteita ovat olleet muun muassa ryhmäytymisen tukeminen, keskittymiskyvyn ja toisten kuuntelemisen harjoitteleminen, itseilmaisun ja itsetunnon tukeminen sekä suomenkielen oppimisen tukeminen. Menetelmiksi ovat nousseet laulaminen, kuvan tekeminen ja keskustelu, tärkeiden kappaleiden kuunteleminen ja niistä keskusteleminen, tanssiminen ja laulujen äänittäminen. Outi aloitti tänä syksynä VALMIS-hankkeen rahoittaman musiikkiterapiaryhmän, joka koostuu ammattiin tämän lukuvuoden aikana valmistuvista opiskelijoista. VALMIS-hankkeen toiminnot pyrkivät tukemaan opiskelijan valmistumista ja kehittämään malleja, joilla opiskelijaa voidaan yksilöllisesti tukea elämän ja opintojen eri vaiheissa. Musiikkiterapiaryhmän tavoitteina on muun muassa valmistumisen tukeminen ja oman itseilmaisun vahvistaminen musiikin avulla. Musiikkiterapiaa tarjotaan tänä vuonna myös kymppiluokkalaisille, joista osa kipuilee vaikeita elämäntilanteitaan tai haastavia teini-iän ongelmakohtiaan. Musiikkiterapiassa musiikkia käytetään hoidon välineenä siten, että tuetaan esimerkiksi asiakkaan elämänhallintaa, itsetuntoa tai itseilmaisua. Joskus voidaan kehittää asiakkaan fyysisiäkin kykyjä, esimerkiksi motoriikkaa musiikillisten harjoitteiden avulla. Musiikki on motivoiva väline, jota voidaan käyttää monella tavalla: kuunnellen, soittaen, laulaen, liikkuen, musiikista kuvaa tehden... Terapia voi olla tukea antavaa, aktivoivaa, analyyttistä tai toiminnallisia valmiuksia antavaa. Musiikki saattaa aktivoida alitajuntaa ja luoda mielenmaisemia, joiden avulla voi tarkastella elämäänsä symbolisen etäisyyden päästä turvallisesti. Outi ja Ansku ovat huomanneet opintojen edetessä, että musiikkiterapia sopii oikein hyvin kansanopiston opiskelijahuollon työvälineeksi. Molemmat ovat tehneet osan työharjoitteluistaan opistolla, ja todenneet musiikkiterapian olevan oppilaitoksen sisään sopiva hoitomuoto. Oppilaitoksissa ei usein ole omia terapeutteja tai psykologia, mutta tässä opistossa on haluttu satsata myös opiskelijoiden terveydenhoitoon. Outi ja Ansku ovat kehittelemässä opistolle opiskelijahuollon mallia, jossa pyritään löytämään musiikkiterapiasta hyötyvät opiskelijat ja ohjaamaan heidät kokeilemaan musiikkiterapiaa yhtenä mahdollisena hoitomuotona. Asiasta voi kysellä lisää kuraattorilta ja musiikinopettajalta.. Teksti: Outi Lehtinen ja Anna-Maria Toivonen Kuva: Silmät auki bongaa taidetta! Anu Matilainen: Äiti ja lapset Pronssi 1985 Turun kristillisen opiston säätiö Äidin istuu ja katsee hellästi sylissään uinuvaa vauvaa. Äidin jalkoja vasten nojailevat kaksi pientä poikaa. Äiti ja lapset muodostavat intensiivisen, levollisuutta ja ajattomuutta huokuvan ryhmän. Pronssisen teoksen lahjoitti opistolle entinen opiskelija, sittemmin opiston uskollinen ystävä ja hallituksen pitkäaikainen jäsen Pauli Lehti. Teokseen sisältyy omakohtainen, surullinen tarina. Turkuun saapunut opiskelijanuorukainen tutustui nuoreen naiseen, opiskelutoveriinsa. He rakastuivat ja menivät naimisiin. Aikanaan odotettiin suurta tapahtumaa, esikoisen syntymää. Mutta syntynyt poikalapsi menehtyi kahden kuukauden ikäisenä harvinaiseen lastensairauteen. Vanhemmat kamppailivat surussaan, mutta toivo terveestä lapsesta voitti vihdoin. Parin vuoden kuluttua he elivät onnellisen odotuksen aikaa.syntyi jälleen poika, jonka sanottiin olevan terve. Mutta pian heräsivät epäilyt. Kädet ja jalat eivät liikkuneet normaalisti. Sairaus ilmeni lihasten halvaantumisena. Isä ja äiti joutuivat saattelemaan alle vuoden ikäisen poikansa kirkkomaalle. Synkkänä marraskuun päivänä laskimme pienen arkun toisen viereen kirkkomaalla, kirjoitti Sinikka Lehti kirjassa Miten sen kestin. Yhtä pimeältä tuntui sydämessä, ainoa valonsäde oli tämä: Nyt tallella on lapsi luona Herran. Kului neljä vuotta. Pariskunta sai terveen tytön. Ilo täytti kodin. Sitten syntyi neljäs lapsi, tyttö. Mutta seitsemän kuukautta myöhemmin hänet laskettiin kirkkomaalle veljiensä viereen. Sama sairaus vei tämänkin pienen. Isä, äiti ja terve Riikka-tyttö elivät yhdessä kunnes äiti sairastui ja seurasi lapsiaan kirkkomaahan. Pauli Lehti teetti Äiti ja lapset -patsaan vaimonsa ja lastensa muistoksi. Turun kristillisen opiston sisäpihalla se muistuttaa siitä, mitä Sinikka Lehti kirjoitti: Kotimme juhlavirtenä on usein ollut niin ilo- kuin surujuhlassakin virsi 129, Oi Jeesus kiitos nimellesi Sun. Tämä virsi on täynnä ylösnousemususkoa. Sarjassa tutustutaan opiston tiloissa oleviin Turun kristillisen opiston säätiön sekä E.W. Ponkalan Säätiön taidekokoelmiin. Jutun teksti on cd-rom -levyltä Taiteen ystävän opisto taidetta Turun kristillisessä opistossa (Turku 2004). 6

7 Opistossa tapahtuu Kansanopistokokous keräsi suureen auditorioon ison joukon vieraita. Samalla opistolla järjestettiin myös Suomen Kansanopistoyhdistyksen vuosikokous. Sampo Salmio Turun kristillisellä opistolla vietettiin syysopistolaispäivää. Myös opiskelijat vuosikurssilta kokoontuivat muistelemaan 60 vuoden takaisia opiskeluaikojaan. Opiskelijat esittäytyivät toisilleen perinteisessä Linjatäräyksessä Suuressa auditoriossa ihasteltiin muun muassa laulua, tanssia ja kielitaitoa. Kuvissa esittäytyy (ylh.) oikiksen, lääkiksen, kaiton, (alh.) kasvit linjan, teus linjan ja alo linjan opiskelijoita. Kaikki eivät mahtuneet istumaan pienessä auditoriossa, kun opiskelijat ja henkilökunta pakkautuivat kuuntelemaan afrikkalaista gospelmessua ja osallistuivat ehtoolliseen Ensi kerralla tiedämme varata gospelmessulle ison auditorion, opistopappi Suvi Laaksonen ilmoitti iloisena. Emeritus arkkipiispat John Vikström ja Jukka Paarma sekä teologian tohtori Pirkko Lehtiö osallistuivat Ikkuna ekumeniaan -koulutuspäivään, jonka opisto järjesti yhdessä arkkihiippakunnan ja Kirkon ulkoasiain osaston kanssa He kannustivat rakentamaan rohkeasti yhteyttä. 7

8 Kursseja keväällä 2013 Pyhä tanssi Pyhä tanssi on liikettä mietiskelyssä, rukouksessa. Se ohjaa syvenevään itsetuntemukseen ja yhteyteen Jumalan ja toisten kanssa. Kouluttajana toimii pyhien tanssien ohjaaja Sanna Bäckvall (pappi, retriitinohjaaja sekä uskonnon- ja psykologian opettaja) Kurssin hinta 60 (sis.opetuksen ja ateriat kurssin aikana) Majoitus 28 /hlö/yö Ilmoittautuminen mennessä Viittomien jatkokurssi Kurssi niille, joilla on tukiviittomien perusteet hallinnassa / jotka ovat suorittaneet opistolla viittomien alkeiskurssin. Sisällöt liittyvät kasvatuksen ja seurakuntatyön alaan. Kurssin hinta 110 Ilmoittautuminen mennessä Sadutus ja tarinat, jatkokurssi Jatkokurssilla opitaan käyttämään satuja ja lastenkirjallisuutta entistä monipuolisemmin työvälineenä lasten parissa työskenneltäessä. Satuja ja kertomuksia syvennetään draamapedagogisen työskentelyn ja saduttamismetodin kautta. Yhdistämme myös musiikkia ja kuvataidetta satujen maailmaan. Kurssi edellyttää peruskurssin suorittamista. Kurssin hinta 80 Ilmoittautuminen mennessä Äänen syvä ymmärtäminen ja kokeminen Antiikin pyhä laulu Ranskalaisen professori Iegor Reznikoffin kurssi, jonka sisältönä ovat varhaiskristilliset laulut luvuilta. Yhden äänen harmoniaan johdattelevat yksinkertaiset vokaaliharjoitukset. Yksinkertaiset rukouslaulut sopivat kenelle vain. Päätöskonsertti Turun tuomiokirkossa sunnuntaina klo Kurssimaksu 250 sisältää täysihoidon ja opetuksen Ilmoittautuminen mennessä Arjen halleluja -konsertti lauantaina klo Maarian kirkossa Jaakko Löytty ja Mika Nuorva Tummistakin sävyistään tunnetut muusikot hakevat arkeen valoa hyvien asioiden kautta. He muistuttavat, kuinka paljon kiitoksen aiheita harmaa ihmisarki sisältääkään. Lämpimästi tervetuloa kuuntelemaan! ERROR 404 Ilmoitusta ladattaessa tapahtui virhe. Korjaamme virhettä paraikaa. Yritä myöhemmin uudelleen. Mikäli tämä ongelma ei katoa seuraavan Signaalin ilmestymiseen mennessä, ongelma ei ole korjattavissa. Herännäisseurat Tervetuloa hiljentymään, veisaamaan, virkistymään ja tapaamaan tuttuja! to klo 18 Opiston seurat ma klo 19 Siskonpäivän seurat Varsissuon kirkossa ke klo 18 Seurat Auran seurakuntatalolla su klo 16 Seurakuntien toimitalo, Eerikinkatu 3, kahvit klo to klo 18 Opiston jouluseurat Turun seudun seurakalenteri opiston kotisivuilla osoitteessa > Opisto > Seurat. Hyvä vanhan ajan joulunvietto Joulunviettoa parhain suomalaisin perintein! Suomen joulukaupunki Turku ja Turun kristillinen opisto tarjoavat sinulle unohtumattoman joulun levollisessa ja leppoisassa ilmapiirissä. Hinta 400, sisältää täysihoidon, ohjelmat ja kuljetukset. Ilmoittautumiset mennessä: Hilkka Ollikainen puh. (02) , Jaana Rantala puh. (02) , Turun kristillinen opisto puh. (02) Viestejä Turun kristillisestä opistosta Marraskuu 2012 Päätoimittaja: Toimittaja: Toimituskunta: Ulkoasu ja taitto: Paino: Tapani Rantala em. lisäksi Hanna Nurmi Finepress Oy Lasten virret keskiviikkona Lasten virsi -kirja on uudistunut! Uudessa kirjassa on 170 uutta ja vanhaa lasten virttä. Tervetuloa laulamaan ja oppimaan Lasten virsi -kirjan uusia lauluja! Kaksi samansisältöistä ryhmää Ryhmä I: klo Ryhmä II: klo Kurssi on ilmainen, ateria omakustannehintaan 7,5. Tiedustelut: Hilkka Ollikainen, puh. (02) , Jaana Rantala, puh. (02) , Lustokatu 7, TURKU Puh. (02) , fax (02) Sukupolvet lyövät kättä lauantaina klo Herättäjä-Yhdistyksen 100-vuotisjuhla-seminaari Turun kristillisellä opistolla kokoaa yhteen kaikkia herännäisyydestä kiinnostuneita! Seminaarin hinta: 25 (sis. ateriat ja osallistumisen) (majoitus 28 / hlö / yö, sis. aamiaisen) Ilmoittautumiset (miel mennessä): Hilkka Ollikainen, puh. (02) , Tiedustelut: Jaana Rantala, puh. (02) , Koulutuskyselyn arvonta Koulutuskyselyyn vastasi verkkolomakkeen kautta yhteensä 142 opiskelijaa. Vastanneiden kesken arvottiin viisi elokuvalippua. Arvonnan suoritti rehtori Juha Kaivola. Elokuvalipun voittivat seuraavat kyselyyn vastanneet opiskelijat: Janita Paavola (Kaito12) Satu Ilano (ALO12) Carina Lindeman (Kasvit) Julia Elomaa (Pe2) Miikka Hietanen (Lääkis) Kiitos kaikille vastanneille ja onnea arvonnan voittajille!

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Kallion musiikkikoulu 2014-2015

Kallion musiikkikoulu 2014-2015 Kallion musiikkikoulu 2014-2015 Opetusta kaiken ikäisille ja tasoisille aloittelijoista edistyneisiin soittajiin. Kallion musiikkikoulu Kallion bändikoulu Musiikkileikkikoulu Pikkukarhu Kallion musiikkikoulu,

Lisätiedot

Kuurojen kulttuuri. 9.11.2011 Elina Pokki Kulttuurituottaja Kuurojen Liitto ry

Kuurojen kulttuuri. 9.11.2011 Elina Pokki Kulttuurituottaja Kuurojen Liitto ry Kuurojen kulttuuri 9.11.2011 Elina Pokki Kulttuurituottaja Kuurojen Liitto ry Kuka on viittomakielinen, entä kuuro? Kuuroutta voidaan määritellä monesta eri näkökulmasta. Kuurot pitävät itseään ensisijaisesti

Lisätiedot

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS Hyväksytty sivistyslautakunnassa ( 71/2011) 01.08.2015 OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET (HTM)... 2 SUORITETTAVAT KURSSIT (MUSIIKKILEIKKIKOULUN RYHMÄT), NIIDEN

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Suomen kielen itseopiskelumateriaali

Suomen kielen itseopiskelumateriaali Selma Selkokielisyyttä maahanmuuttajille (OPH) Suomen kielen itseopiskelumateriaali Nimi: Ryhmätunnus: Tutkinto: Tämä opiskelumateriaali liittyy alakohtaiseen lähiopetuspäivään. Kun olet osallistunut lähiopetukseen

Lisätiedot

Perustiedot - Kaikki -

Perustiedot - Kaikki - KMO 13+ RTF Report - luotu 27.05.2015 15:22 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet final 13+ 73 40 23 Yhteensä 73 40 23 Perustiedot 1. Ikäni on (39) Ikäni on 2. Olen ollut oppilaana (36) Olen ollut oppilaana

Lisätiedot

Itä-Karjalan Kansanopisto

Itä-Karjalan Kansanopisto SUOMEN KIELEN KOULUTUS SAVONLINNAN SEUDULLA 2013 2014 Itä-Karjalan Kansanopisto Valoniementie 32 58450 Punkaharju 015 572 11, telefax 015 572 1220 www.ikko.fi rehtori, opetusneuvos Maija Tenojoki ita-karjalan.kansanopisto@ikko.fi

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

Nettikasvattajan. käsikirja

Nettikasvattajan. käsikirja Nettikasvattajan käsikirja 5+1 ohjetta kasvattajalle 1 Ole positiivinen. Osallistu lapsen nettiarkeen kuten harrastuksiin tai koulukuulumisiin. Kuuntele, keskustele, opi! Pelastakaa Lapset ry:n nettiturvallisuustyön

Lisätiedot

TOIMINTA PEVA PASSI. nimi:

TOIMINTA PEVA PASSI. nimi: PEVA TOIMINTA nimi: PASSI Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti: 1. Opiskelutaidot

Lisätiedot

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Luetaan yhdessä verkoston seminaari 17.11.2012, hankevastaava Kotoutumiskoulutuksen kolme polkua 1. Työmarkkinoille suuntaavat ja

Lisätiedot

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjauksen osa-alueet Kasvun ja kehityksen tukeminen Itsetunto Itsetuntemus Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

SUOKI TOIMINTA PASSI

SUOKI TOIMINTA PASSI I K O SU M I TO A T IN A P I SS nimi: Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti:

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus

Ammatillinen koulutus Ammatillinen koulutus pähkinänkuoressa AMMA projekti, 2005. Ammatillinen koulutus maahanmuuttajille. YLIOPISTOT 4-7 vuotta Suomen koulutusjärjestelmä AMMATTIKORKEA- KOULUT, 4 vuotta Suomessa kaikki käyvät

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu

Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu Pähkinätie 6 01710 Vantaa Puh. (09) 530 1100 muskari.musike@kolumbus.fi www.kolumbus.fi/muskari.musike Hämeenkylän musiikkileikkikoulun

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä?

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Hannele Karikoski, KT, yliopistonlehtori Oulun yliopisto

Lisätiedot

Koulutuksen saatavuus omalla kielellä viittomakielisen yhteisön näkökulma

Koulutuksen saatavuus omalla kielellä viittomakielisen yhteisön näkökulma Koulutuksen saatavuus omalla kielellä viittomakielisen yhteisön näkökulma Kieliparlamentti 27.3.2013 Vähemmistöjen kielikoulutus Tieteiden talo, Helsinki Markku Jokinen Toiminnanjohtaja Kuurojen Liitto

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio 24.3.2011

AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio 24.3.2011 AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon Kirsi Vainio 24.3.2011 1 Kommunikointi Tarkoittaa niitä keinoja joilla ihminen on yhteydessä toisiin Merkittävä tekijä ihmisen persoonallisuuden muodostumisessa

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

KIRKONKYLÄN KOULU Tuusulantie 131 04310 Tuusula. http://sivustot.tuusula.fi/koulut/kirkonkylankoulu/

KIRKONKYLÄN KOULU Tuusulantie 131 04310 Tuusula. http://sivustot.tuusula.fi/koulut/kirkonkylankoulu/ KIRKONKYLÄN KOULU Tuusulantie 131 04310 Tuusula http://sivustot.tuusula.fi/koulut/kirkonkylankoulu/ 1. LUKUVUODEN 2012-2013 TYÖ JA LOMA-AJAT LUKUVUOSI 2012-2013 Syyslukukausi 14.8.2012 (ti) - 21.12.2012

Lisätiedot

SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa

SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa Kaisa Rontu Moni tuntee kotoutumiskoulutuksen, mutta kuinka moni tietää, miten turvapaikanhakijat vastaanottokeskuksissa opiskelevat? Turvapaikanhakijoiden

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Sopulihyppyjä ja tonttuhäntien tähtitaivas Päiväkotilapsien luovaa mediankäyttöä Molla-hankkeessa

Sopulihyppyjä ja tonttuhäntien tähtitaivas Päiväkotilapsien luovaa mediankäyttöä Molla-hankkeessa Sopulihyppyjä ja tonttuhäntien tähtitaivas Päiväkotilapsien luovaa mediankäyttöä Molla-hankkeessa Esitys löytyy Mollan sivuilta: Molla.ejuttu.fi Molla- media, osallisuus, lapsi. Kurkistus pienten lasten

Lisätiedot

ARVOKAS ELÄMÄ lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena

ARVOKAS ELÄMÄ lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena ARVOKAS ELÄMÄ lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena TOIMINTAA JA TAPAHTUMIA kevät 2013 Hyvä lukija Olemme koonneet tähän vihkoseen kevään 2013 toimintaa. Kevään aikana mm. hankkeen

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Usko ihmeisiin sillä niitä tapahtuu hetkissä ja niistä jää pieni jälki jokaiseen

Usko ihmeisiin sillä niitä tapahtuu hetkissä ja niistä jää pieni jälki jokaiseen Usko ihmeisiin sillä niitä tapahtuu hetkissä ja niistä jää pieni jälki jokaiseen Perhekoti Vaapukka Perhekoti Vaapukka on viisipaikkainen ammatillinen perhekoti Paraisilla, joka tarjoaa ympärivuorokautista

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013

Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013 Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013 Ulla Sirviö-Hyttinen, Suomen Lions liitto ry./ Lions Quest-ohjelmat Sanna Jattu, Nuorten keskus ry Anna-Maija Lahtinen, Suomen lasten ja nuorten säätiö Elämäntaidot

Lisätiedot

Monikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu

Monikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu Monikulttuurinen kouluyhteisö Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) L2 Kulttuuristen merkitysten tunnistaminen, arvostaminen Oman kulttuuri-identiteetin

Lisätiedot

Baletti - Kysely huoltajille 2015

Baletti - Kysely huoltajille 2015 Baletti - Kysely huoltajille 2015 Yleistä Huoltajakysely lähetettiin kaikille baletin oppilaiden vanhemmille eli yht. 74 henkilölle. Vastauksia saatiin 23.Vastausprosentti oli 31,1, joka on huomattavasti

Lisätiedot

Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka. 4,1 3,9 2,8 1,1 1,3 1,1 3,9 4,1 4,5 4,5 4,1

Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka. 4,1 3,9 2,8 1,1 1,3 1,1 3,9 4,1 4,5 4,5 4,1 Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka ka ka ka. 1 Opiskeluryhmissäni on ollut hyvä yhteishenki. 4,2 4,2 3,9 4,1 2 Opiskeluryhmissäni vallitsee

Lisätiedot

Jyväskylän ammattikorkeakoulun HARJOITUSMUSIIKKIOPISTO

Jyväskylän ammattikorkeakoulun HARJOITUSMUSIIKKIOPISTO Jyväskylän ammattikorkeakoulun HARJOITUSMUSIIKKIOPISTO Opas oppilaille, opetusharjoittelijoille ja ohjaaville opettajille 2014-2015 Sisällys YLEISTÄ TIETOA HARJOITUSMUSIIKKIOPISTOSTA HAKU VALINTAPERUSTEET

Lisätiedot

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin Johanna Venäläinen Kenelle ja miksi? Lähtökohtana ja tavoitteena on - tarjota opiskelijoille vaihtoehtoinen

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011

Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 - Itsearvioinnin tueksi opiskelijalle Selviytymistaidot Avunhakutaidot Tunnetaidot Oma tukiverkko Erilaisuus voimavarana Sosiaaliset taidot Mielenterveys arjessani

Lisätiedot

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko on Kehitysvammaliiton hanke, jossa leikkimielinen pehmohahmo vie eteenpäin tärkeitä viestintä- ja tunneasioita. Sammakko matkustaa

Lisätiedot

Kokemusten Keinu. Huoltajalle. Ohjeita Kokemusten Keinun käyttöön

Kokemusten Keinu. Huoltajalle. Ohjeita Kokemusten Keinun käyttöön Liite 2 Ohjeita n käyttöön Huoltajalle 1. Varaa tarpeeksi kiireetöntä aikaa. 2. Valitse ympäristö, jossa sinä ja lapsesi pystytte keskittymään kysymyksiin. 3. Mukauta kysymysten sanamuodot omalle lapsellesi

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?

Lisätiedot

Lukio-opintojen säädöstaustaa

Lukio-opintojen säädöstaustaa Lukio-opintojen säädöstaustaa Marjaana Manninen KONSTIT hanke 2009 Lukiodiplomit verkkoon paja Osaamisen ja sivistyksen asialla LUKIOKOULUTUKSEN SÄÄTELYJÄRJESTELMÄ Lukiolaki Yleiset valtakunnalliset tavoitteet

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

keho ja mieli Oulun Diakoniaopisto Innostavaa opiskelua Oulussa ja Ylitorniolla

keho ja mieli Oulun Diakoniaopisto Innostavaa opiskelua Oulussa ja Ylitorniolla Oulun Diakoniaopisto Innostavaa opiskelua Oulussa ja Ylitorniolla Ajankohtaiset koulutukset, kurssit ja hakuohjeet: www.oulundiakoniaopisto.fi keho ja mieli Monien mahdollisuuksien opisto Ammattikoulutus

Lisätiedot

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Lapsen kuuleminen Minun ihannepäiväkodissani lasten ajatuksia kuullaan seuraavalla tavalla: Lapsi saisi kertoa omat toiveet, ne otettaisiin huomioon.

Lisätiedot

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn PÄÄTTÖTYÖOPAS SISÄLLYSLUETTELO Mikä on päättötyö... 1 Päättötyö ja päättötodistus... 2 Milloin päättötyön voi suorittaa... 3 Miten päättötyö suoritetaan... 4 Portfolio... 5 Näitä asioita voisit portfoliossasi

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten?

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten? TULOHAASTATTELULOMAKE Tämän lomakkeen tarkoituksena on helpottaa opiskelusi aloitusta ja suunnittelua. Luokanvalvojasi keskustelee kanssasi lomakkeen kysymyksistä ja perehdyttää Sinut ammatillisiin opintoihin.

Lisätiedot

PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016

PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 JOHDANTO Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on turvata lapselle tuttu ja turvallinen paikka viettää koulun jälkeistä

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen kuva Lapsen nimi Kun on oikein pieni voi lentää linnun untuvalla, nukkua orvokinlehden alla, kun on oikein pieni. Kun on oikein pieni voi istua lumihiutaleelle,

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA YPÄJÄN KUNTA VARHAISKASVATUS 2016 KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA 1. KOKO HENKILÖKUNTA ON SAANUT KOULUTUSTA VARHAISLAPSUUDESSA TAPAHTUVASTA KIUSAAMISESTA sekä sen havainnoimisesta: pedagoginen palaveri

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Kuuloliitto ry Kopolan kurssikeskus PL 11, 17801 KUHMOINEN (03) 552 2111 23.1.2012

Kuuloliitto ry Kopolan kurssikeskus PL 11, 17801 KUHMOINEN (03) 552 2111 23.1.2012 Kuuloliitto ry Kopolan kurssikeskus PL 11, 17801 KUHMOINEN (03) 552 2111 23.1.2012 KOPOLAN KURSSIKESKUKSEN TOIMINTA 2012 1. SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT Kuuroutuneiden ja vaikeasti huonokuuloisten sopeutumisvalmennuskurssit.

Lisätiedot

Opettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola 1.12.2014 Rauno Haapaniemi

Opettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola 1.12.2014 Rauno Haapaniemi Opettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola 1.12.2014 Rauno Haapaniemi Perusopetuslaki: 2 Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat

Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat Lisätietoja Yhdistys kunnioittaa kaikkia uskontoja ja oppeja sekä arvostaa kaikkia hyvän harjoittamisen yrityksiä. Yhdistyksen toiminta

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

MIKSI TUKIVIITTOMAT?

MIKSI TUKIVIITTOMAT? MITKÄ TUKIVIITTOMAT? Tukiviittomilla tarkoitetaan viittomamerkkien käyttämistä puhutun kielen rinnalla, siten että lauseen avainsanat viitotaan. Tukiviittomien tarkoituksena on tukea ja edistää puhutun

Lisätiedot

Työhön iloisella mielellä ja suomen kielellä! Õnne Kankainen 23.5.2013

Työhön iloisella mielellä ja suomen kielellä! Õnne Kankainen 23.5.2013 Työhön iloisella mielellä ja suomen kielellä! Õnne Kankainen 23.5.2013 Tee tööd ja näe vaeva, siis tuleb ka armastus! Anton Hansen Tammsaare Onnenkieli Oy Õnne, õnn, õnne onni Onnellinen kieli! Olen onnellinen,

Lisätiedot

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely OPINTOKYSELY 2014 Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely Inkubio on saanut ensimmäiset uuden kandidaattiohjelman mukaiset opiskelijat fuksien myötä ja korkeakoulun päässä sorvataan paraikaa maisteriuudistusta.

Lisätiedot

Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20

Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20 Jämsän Kr. Kansanopisto Ranuan kr. kansanopisto Reisjärven kristillinen opisto Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20 1. Henkilötiedot Sukunimi Etunimet (alleviivaa kutsumanimi) Henkilötunnus Kotikunta Lähiosoite

Lisätiedot

Kesäleirit 2016 Järvenpään seurakunta

Kesäleirit 2016 Järvenpään seurakunta Kesäleirit 2016 Järvenpään seurakunta Hei kotiväki! Kesä on tulossa ja sen mukana Järvenpään seurakunnan kesäleirit. Tervetuloa mukaan! Leireillä oppii paljon uusia asioita ja tapaa uusia ja vanhoja kavereita

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA RANSKAN KIELI B2 Opetuksen tavoitteena on totuttaa oppilas viestimään ranskan kielellä suppeasti konkreettisissa arkipäivän tilanteissa erityisesti suullisesti. Opetuksessa korostetaan oikeiden ääntämistottumusten

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Lapsen osallistava opetus. = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus

Lapsen osallistava opetus. = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus Lapsen osallistava opetus = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus Teemu Lappalainen 2008 Osallistavan opetuksen tavoite Lapsi ymmärtää Lapsi ymmärtää kokemusten kautta Ei toiminnallisuutta

Lisätiedot

SELKOESITE. Autismi. Autismi- ja Aspergerliitto ry

SELKOESITE. Autismi. Autismi- ja Aspergerliitto ry SELKOESITE Autismi Autismi- ja Aspergerliitto ry 1 Mitä autismi on? Autismi on aivojen kehityksen häiriö. Autismi vaikuttaa aivojen eri alueilla. Autismiin voi olla useita syitä. Autistinen ihminen ei

Lisätiedot

Eliksiiriä elämään. seniorikurssit Peräpohjolan Opistolla

Eliksiiriä elämään. seniorikurssit Peräpohjolan Opistolla Eliksiiriä elämään seniorikurssit Peräpohjolan Opistolla Eliksiiriä ja osallisuutta elämään Yksin, kaksin ja toisten kanssa opiskellen ja osallistuen kurssilla tai täysihoidossa. Peräpohjolan Opistolla

Lisätiedot

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Pienryhmäohjauksen mahdollisuuksia lukiossa - kokemuksia Itäkeskuksen lukiosta YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Lukion

Lisätiedot

Esityksen aihe 9.10.2014

Esityksen aihe 9.10.2014 Tunne ja turvataidot osaamiseksi hankkeen satoa Helsinki Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen, Sirpa Valkama & Riitta Ala Luhtala 2 TUNNE JA TURVATAIDOT OSAAMISEKSI TUTA HANKE (2012 2014) Jyväskylän ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

LASTEN KERTOMUKSIA PÄIVÄHOIDON ARJESTA

LASTEN KERTOMUKSIA PÄIVÄHOIDON ARJESTA LASTEN KERTOMUKSIA PÄIVÄHOIDON ARJESTA Varhaiskasvatusjohdon päivä 15.52014 Eila Estola 1 Kaksi tutkimushanketta TELL I S - H A N K E (2010-2013) - Lapset kertovat hyvinvoinnistaan kuka kuuntelee? Kohdistuu

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen kuva Lapsen nimi Kun on oikein pieni voi lentää linnun untuvalla, nukkua orvokinlehden alla, kun on oikein pieni. Kun on oikein pieni voi istua lumihiutaleelle,

Lisätiedot

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Lyhyesti projektista: Folkhälsans Förbund on yhteistyössä TYKS:in ja Turun yliopiston tutkijoiden ja kliinikoiden kanssa kehittänyt raskausajan päiväkirjan jota on

Lisätiedot

Lapsi työskentelee ja oppii

Lapsi työskentelee ja oppii Lapsi työskentelee ja oppii Esiopetukseen ilmoittautuvien lasten vanhemmille suunnattu kysely keväällä 2015 Kyselyn aiheina: Lapsen työskentelytavat, lapsi oppii parhaiten, lastani kiinnostaa, toivoisin,

Lisätiedot

OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet

OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet Kiviniemen ja Takkurannan koulujen valinnaisaineet sekä ohjeet valinnan suorittamiseen Wilmassa lukuvuotta 2016-2017 varten Piirros Mika Kolehmainen Valinnaisuus perusopetuksessa

Lisätiedot

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Yksi- vai kaksikielisiä kouluja? 13.3.2013 Bob Karlsson Johtaja Kielelliset oikeudet! Perustuslain näkökulmasta julkisen vallan tehtävänä on edistää perusoikeuksien

Lisätiedot

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille VUOSAAREN LUKIO_MAAHANMUUTTAJIEN VALMISTAVA KOULUTUS Lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille alkamassa Vuosaaren lukion yhteydessä on syksyllä 2011 alkamassa lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille.

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

Tervetuloa opiskelemaan sosiaalityötä Tampereen yliopistossa. Tervetulotilaisuus uusille opiskelijoille 3.9.2014 ma. professori Arja Jokinen

Tervetuloa opiskelemaan sosiaalityötä Tampereen yliopistossa. Tervetulotilaisuus uusille opiskelijoille 3.9.2014 ma. professori Arja Jokinen Tervetuloa opiskelemaan sosiaalityötä Tampereen yliopistossa Tervetulotilaisuus uusille opiskelijoille 3.9.2014 ma. professori Arja Jokinen Onnittelut valinnoistasi Ensinnäkin siitä, että olet valinnut

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Anu Kuikkaniemi 18.9.2015 Helsinki Esityksen sisältö Turun ammattikorkeakoulun hankkeet

Lisätiedot

VIITTOMAKIELI TOMAKIELI P PEL ELAST ASTAA AA!

VIITTOMAKIELI TOMAKIELI P PEL ELAST ASTAA AA! VIITTOMAKIELI TOMAKIELI P PEL ELAST ASTAA AA! 1 Ulkona on kaunis ilma. Noah herää. Häntä eivät herätä auringonsäteet vaan herätyskello, joka vilkuttaa valoa ja tärisee. Noah on kuuro ja siksi hänen herätyskellonsa

Lisätiedot