Suomalainen viittomakieli

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomalainen viittomakieli"

Transkriptio

1 2 Suomalainen viittomakieli Tässä luvussa esitellään viittomakieltä, viittomakielistä kulttuuria ja viittomakielisen yhteisön merkitystä. Viittomakielen ohjaaja kohtaa työtehtävissään kuuroja henkilöitä, joille viittomakieli on tärkeä osa identiteettiä. Viittomakielen ohjaajalla on ammattitaitoa kohdata monenlaisia viittomakieliseen vähemmistöön kuuluvia ihmisiä. Luvussa kerrotaan myös viittomakielisten kaksikielisyyteen kasvamisesta ja selvitetään, mitä heidän kohdallaan tarkoittavat käsitteet ensikieli, äidinkieli, toinen kieli ja vieras kieli. Viittomakieli elävä kieli Mitä viittomakieli on? Viittomakieltä on usein sanottu käsien kieleksi. Kädet ovat kieltämättä viittomakielen näkyvin elementti, mutta kun asettuu katselemaan viittojaa, huomaa pian, miten hänen kasvojensa ilmeet vaihtelevat salamannopeasti, suu muodostaa sanojen tapaisia liikkeitä tai mutristelee, katse siirtyy paikasta toiseen, kuuluu ehkä hengähdyksiä, puhahduksia tai käsien läpsähtelyä toisiinsa, rintakehään jne. Keskustelukumppani puolestaan seuraa tiiviisti viittojan kasvoja, nyökkäilee aika ajoin, naurahtelee, tekee toisella kädellään pieniä liikkeitä myötäilee omilla ilmeillään viittojan ilmeitä tarinan edetessä. Jos keskustelukumppani väistää ohikulkijaa, kääntyy katsomaan huoneeseen tulevaa uutta ihmistä tai alkaa etsiä jotakin esinettä kesken kaiken, viittoja keskeyttää ja hänen kätensä jähmettyvät ilmaan. Juttu jatkuu vasta sitten, kun keskustelukumppani kääntää katseensa takaisin. Tämä pieni tilannekuvaus kertoo monta asiaa viittomakielen ominaisuuksista. Yksittäiset viittomat ovat viittomakielessä sanoja, ja niiden muodostaminen on käsien, kasvojen, suun liikkeiden eli huulion ja kehon liikkeiden yhteispeliä. Kulmakarvojen liikkeet (ylös, alas, ryppyyn), poskien pullistelu tai sisään imaiseminen ja erilaiset suun liikkeet yhtä aikaa tietyn viittoman tai viittomasarjan 18

2 Suomalainen viittomakieli 2 kanssa tuottavat kieliopillisia ja esimerkiksi tunteita ilmaisevia merkityksiä: kysyminen, kieltäminen, epäileminen, ihmetteleminen, ilo, myötätunto, halveksunta jne. näkyvät viittomakielisessä ilmaisussa samanaikaisesti keskustelun kohteena olevan asian kanssa. Esimerkiksi ihmettelevä kysymys Etkö ole vielä syönyt? voisi äidin ja lapsen viittomakielisessä keskustelussa toteutua näin: Ensin äiti koskettaa lasta käsivarteen ja lapsi kääntää katseensa äitiä kohti. Samalla kun äidin käsi alkaa kohota SYÖDÄ-viittomaan suun lähelle, hän ottaa tiiviin katsekontaktin lapseen, ja tällä hän korvaa viittoman SINÄ, jossa lapseen osoitettaisiin etusormella. Äiti saattaa samalla painaa päätään hieman alaspäin kysyvään asentoon. Samaan aikaan kulmakarvat nousevat ylös, pää tekee edestakaista liikettä (kuten ele EI) ja hän viittoo SYÖDÄ EI-VIELÄ. Viitottuaan EI-VIELÄ hänen päänliikkeensä lakkaavat ja kulmakarvat jäävät ylös sen merkiksi, että hän odottaa vastausta lapseltaan. Lauseessa viitotaan siis vain kaksi viittomaa, jotka tässä on merkitty suomen kielen sanoilla suuraakkosin (ns. glosseilla, jotka viittaavat kyseisen viittoman perusmerkitykseen). Jos äiti on huolissaan syömättömyydestä, se näkyy hänen ilmeessään samaten esimerkiksi kiukku, jos kyseessä on murrosikäinen nuori, joka ei ole syönyt, ja olisi jo kiire lähteä harrastusten pariin. Tilanne voisi jatkua niin, että paikalle tulee myös perheen isä valmiina viemään lapsen harrastuksiin. Tällöin äiti puolestaan toteaisi hänelle tilanteen viittomalla LÄHTEÄ EI-VOI / MATTI SYÖDÄ EI-VIELÄ (Ette te voi lähteä nyt, kun Matti ei ole vielä syönyt!). Viittomakielessä henkilöiden ja paikkojen nimet voidaan ilmaista sormiaakkosilla, esimerkiksi m-a-t-t-i. Viittomakieltä käyttävässä yhteisössä henkilöille ja paikoille on kuitenkin tyypillistä antaa oma viittomakielinen nimi, jotta keskustelu kävisi sujuvammin. Sormittamisen sijaan perheen äiti käyttäisi edellä kuvatussa lauseessa nimen sijasta Matin viittomanimeä. Viittomakieli ei ole käännös puhutusta kielestä Viittomakielellä ei ole vakiintunutta kirjoitettua muotoa. Esimerkiksi viittomakielen tutkimuksessa ja oppikirjoissa joudutaan käyttämään jonkin kirjoitetun kielen sanoja sekä sovittuja merkintöjä viittomien ja viitottujen lauseiden kuvaamisessa. Tällöin monet merkinnät jäävät hyvin puutteellisiksi, sillä toisen kielen yksittäinen sana ei kuvaa viittoman merkitystä riittävän tarkasti. Viittomakieltä on kuvattu sanakirjoissa vasta hyvin vähän. Ensimmäiset sanakirjat ilmestyivät jo 1900-luvun alussa, ja niissä valokuviin tai valokuvasarjoihin oli lisätty piirretyt nuolet kuvaamaan käsien liikkeitä. Jotkin sanakirjat ovat sisältäneet kirjoitettuja kuvauksia siitä, miten käsiä tulisi liikutella. Ensimmäinen liikkuvaa kuvaa sisältänyt sanakirja on suomalaisen viittomakielen verkkosanakirja Suvi. Sen julkaisi vuonna 2003 Kuurojen Liitto ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Suvi sisäl- 19

3 ryhmätyöskentely kyselevä opetus opetuskeskustelu aktivoiva kirjoittaminen yhteistoiminnallinen oppiminen ongelmaperustainen oppiminen projektityöskentely roolipeli oppimispelit esitelmöinti lukupiiri aivoriihi oppimistehtävät demonstraatio eli havaintoesitys pisteopetus tietokoneavusteinen opetus verkko-opetus tutustumiskäynti eli ekskursio. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksessa ja ohjauksessa käytetään usein myös erityisiä menetelmiä ja opetuksen/oppimisen tapoja, esimerkiksi seuraavia: Lovaasin varhaiskuntoutuksen menetelmä TEACCH-ohjelman mukainen kuntouttava menetelmä Brain Gym (aivojumppa erilaisten liikkeiden avulla) basaalistimulaatio (henkilön aistikokemuksia stimuloidaan) Halliwick-menetelmä (uintiin perustuva) KKK-harjoitusohjelma (kehontuntemus, kontakti ja kommunikaatio) Delacato (oman tietoisuuden aktivointi aisti- ja liikeharjoitusten avulla) Petö (henkilö, esimerkiksi liikuntavammainen, oppii auttamaan itse itseään) motorinen rata Sherborne (kokonaiskehitystä tukeva liikuntamenetelmä) PECS (vuorovaikutusta synnyttävä menetelmä) PRT-menetelmä (motivaation ja huomiokyvyn oppiminen ja ylläpito). Kuulovammaisten opetuksessa käytettäviä menetelmiä ovat muun muassa: auditiivis-verbaali-menetelmä (kuulonjäänteiden hyväksikäytön aktiivinen opettelu) oraalimenetelmä (huulioluvun harjoittelu korostuu) 62

4 Lasten ja nuorten ohjaus ja kasvatus viittomakieli- ja kommunikaatioalalla 3 totaalikommunikaatio (käytetään ääntä, huuliolukua, viittomista, eleitä, mimiikkaa ja kuulonjäänteitä) LVP (lukemaan viittomisen perusteella) CID-assosiaatiomenetelmä (kielellisten valmiuksien kehittäminen, lukeminen, kirjoittaminen ja ymmärtäminen) KPL (kokosanamenetelmä, käsite- ja sanavaraston kartuttaminen). Monet näistä erityisistä menetelmistä ovat käytössä myös varhaiskasvatuksessa. Yksittäisen lapsen tai nuoren kohdalla ohjaamisen taitoihin liittyvät esimerkiksi omatoimisuuden ja itsenäisyyden tukeminen, strukturoitu eli järjestelmällinen ja jäsennelty toiminta, onnistumisen kokemusten tarjoaminen, motivaation ylläpito ja vahvistaminen, palautteen antaminen, rajojen luominen, pitäminen kiinni säännöistä ja sopimuksista, ohjeiden noudattamisen varmistaminen, ristiriitatilanteiden ratkaisun taidot sekä päivittäisten taitojen ohjaaminen. Koulussa/oppilaitoksessa viittomakielen ohjaajan ohjaamisen taidot liittyvät vahvasti koulunkäyntiavustajan / koulunkäynnin ohjaajan tehtäviin. Niistä on tarkkoja kuvauksia alan kirjallisuudessa. 4 Tietoa ja taitoa käyttää erilaisia ohjaamiseen liittyviä välineitä ja materiaaleja eri toimintaympäristöissä Ohjattava oppii parhaiten käyttämällä kaikkia aistejaan. Hän oppii kuulemalla, näkemällä, puhumalla itse ja tekemällä itse. Mitä havainnollisempaa ohjaus on, sitä todennäköisemmin päästään tavoitteeseen. Lasten ja nuorten ohjaamiseen soveltuvat erityisesti sellaiset havainnollistamisen keinot, jotka liittyvät välittömään kokemukseen. Tällaisia keinoja ovat erilaisten materiaalien ja esineiden käyttö, tekeminen, toiminta, retket, dramatisointi, roolileikit, kokeilu ja harjoittelu. 63

5 tueksi puhetta tukevia kommunikaatiomenetelmiä, kuten kuvia ja tukiviittomia. Ilman tukitoimia lapsi voi turhautua ja tulla aggressiiviseksi, koska hän ei tule ymmärretyksi. Siksi on tärkeää, että lapsen kommunikaatiota toisten ihmisten kanssa tuetaan ja häntä kannustetaan ottamaan osaa keskusteluihin sekä ilmaisemaan omia ajatuksiaan. Vaikka lapsen kielen kehitys on häiriintynyt, hänen sanavarastonsa laajenee, jos hän pääsee osallistumaan esimerkiksi ryhmätöihin ja yleiseen keskusteluun. Esimerkiksi tukiviittomien avulla lapsen kanssaihmiset ymmärtävät, mitä hän tarkoittaa, ja toisaalta viittomien käyttö auttaa myös lasta itseään seuraamaan opetuksen kulkua. Jos lapsella on viivettä puheen ja kielen kehityksessä, on mahdollisimman varhaisessa vaiheessa aloitettava kommunikaation tukeminen kuvilla ja viittomilla. Vaikka lapsi yleensä oppiikin puhumaan kouluikään mennessä, ei tukitoimia silti saa lopettaa, vaan niitä on jatkettava riittävän kauan, jotta vältytään mahdollisilta kommunikointiongelmilta. Koulussa luokan kaikille oppilaille on hyödyllistä opettaa muutamia viittomia. Näin vahvistetaan puheen ja kielen kehityksen viiveestä kärsivän lapsen sosiaalisten suhteiden luomista. Myös erilaiset keskustelutuokiot tutuista aiheista, kuten harrastuksista, tukevat kielen kehittymistä ja ystävyyssuhteiden muodostumista. Tietolaatikko LAPSEN KEHITYKSELLISEN KIELIHÄIRIÖN OMINAISPIIRTEITÄ: Viivästynyt puhe ei kolmen sanan lyhyitä lauseita 3-vuotiaana Oppii puhumaan kouluikään mennessä vaikeuksia lukemisessa ja kirjoittamisessa Tarvitsee puhetta tukevia kommunikointimenetelmiä tukiviittomat, kuvat Tarvitsee tukea sosiaalisten suhteiden luomisessa keskustelut tutuista aiheista ryhmätyöt 74

6 Erityiset asiakasryhmät asiakkaina lapset ja nuoret 4 Lapsen kielellinen erityisvaikeus SLI (aikaisemmin dysfasia) Lapsen kielellinen erityisvaikeus SLI (Specific language impairment) muistuttaa paljon edellä kerrottua lapsen puheen ja kielen kehityksen viivästymistä. SLI on pysyvämpi ja vaikuttaa merkittävästi lapsen koulunkäyntiin sekä ystävyyssuhteisiin. Suurin osa lasten kehityksellisistä kielihäiriöistä aiheutuu perinnöllisistä syistä. SLI:tä esiintyy enemmän pojilla kuin tytöillä. Kielellinen erityisvaikeus ilmenee puheen tuottamisessa tai ymmärtämisessä tai molemmissa. Vaikeusaste vaihtelee lievästä vaikeaan. Lapsella voi olla runsaasti äännevirheitä, niin että hänen puheensa on vaikeasti ymmärrettävää. Hänellä voi olla myös hyvin niukka sanavarasto tai vaikeuksia löytää sanoja, niin että tavanomaisten esineiden nimeäminen tuottaa hankaluuksia. Lauseet voivat olla hyvin lyhyitä ja rakenteeltaan puutteellisia. Vaikeasta ongelmasta on kysymys, jos lapsi ei vielä kolmevuotiaana pysty ilmaisemaan itseään sanallisesti tai hänellä on huomattavia ymmärtämisvaikeuksia. Tällainen lapsi tarvitsee puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatiokeinoja lähes kaikissa tilanteissa. Kouluiässä kielelliset erityisvaikeudet voivat ilmetä lisäksi erilaisina ja eriasteisina oppimisen ongelmina. Tyypillisiä ovat lukemisen, kirjoittamisen ja matematiikan vaikeudet sekä tiedon omaksumisen pulmat. Lapsi saattaa myös unohtaa jo oppimiaan asioita. Usein kielellisiin erityisvaikeuksiin liittyy myös suualueen tai laajempia motorisia ongelmia tai kömpelyyttä. Tärkein tukikeino lapselle, jolla on kielellinen erityisvaikeus, on säännöllinen puheterapia. Yksilöllisen puheterapian lisäksi myös musiikki- ja toimintaterapiasta on apua kielellisissä erityisvaikeuksissa. Musiikin käyttö auttaa SLI-lasta keskittymään kuuntelemiseen. Erilaiset rytmitys- ja taputusharjoitukset musiikin mukana auttavat lasta hahmottamaan paremmin kuulemaansa. Toimintaterapiassa lapsi leikkii ja puuhailee aktiivisesti omien kiinnostuksen kohteiden parissa. Samalla hän oppii erilaisia käsitteitä ja kielenkehitys edistyy. Päiväkodissa ja koulussa voidaan tukea SLI-lasta leikkimään toisten lasten kanssa. Vuorovaikutus ikäkavereiden kanssa edistää lapsen kielellisiä valmiuksia kuin huomaamatta. Oivallisia apuvälineitä SLI-lapsen kielen kehityksen tukemiseen päiväkodissa ja koulussa ovat erilaiset kuvat sekä tukiviittomat. Myös ympäristön kuvittaminen sekä aikuisen rauhallinen ja selkeä puhe auttavat SLI-lasta käsittämään, mitä hänen ympärillään puhutaan. Lapselle kannattaa myös piirtää konkreettisia ja yksinkertaisia kuvia, sillä kuvien kautta hän voi paremmin ymmärtää, mitä puhuja tarkoittaa. 75

7 Tietolaatikko Kuurouden jaottelu: 1. Varhaiskuuro lapsi on syntyessään kuuro lapsi menettää kuulonsa ennen kuin oppii puhumaan 2. Kuuroutunut lapsi, joka menettää kuulonsa puheen oppimisen jälkeen Kuulovamman vaikutus käytännössä ja kommunikoinnin tukeminen Lapsi, jolla on lievä kuulovamma, kuulee tavallisen puheen rauhallisessa ympäristössä. Hänen on vaikea kuulla hiljaista puhetta, kuten kuiskausta, edes tilanteessa, jossa ei ole taustahälyä. Liikenteen melu, pulpettien kolina koulussa ja vaatteiden kahina aiheuttavat sen, että kanssaihmisten tavallisesta puheesta on vaikea saada selvää. Lapsella, jolla on lievä kuulovamma, saattaa olla virheitä joidenkin äänteiden ääntämisessä. Ilman kuulokojetta keskivaikeasti ja vaikeasti kuulovammainen lapsi ei kuule läheskään kaikkea siitä, mitä hänen ympärillään puhutaan. Mitä vaikeampiasteinen kuulonalenema on, sitä vähemmän lapsi saa toisten puheesta selvää. Keskivaikeasti ja vaikeasti kuulovammaiset lapset hyötyvät yleensä paljon kuulokojeiden käytöstä. Käyttämällä säännöllisesti kuulokojeita he voivat kuulla toisten puhetta sekä ilmaista itseään puheen avulla. Tosin heidän puheessaan voi olla useita ääntämisvirheitä. Erittäin vaikeasti kuulovammainen lapsi ei kuule kanssaihmisten puhetta ollenkaan, minkä vuoksi hänen kielenkehityksessään voi olla hankaluuksia. Kuurot henkilöt käyttävät kommunikoinnissaan viittomakieltä. Se on heidän ensikielensä. Tämän lisäksi vanhemmille lapsille oivallinen kommunikointikeino on kirjoittaminen. Nykyisin vaikeasti kuulovammaisena tai kuurona syntyneelle lapselle voidaan myös asentaa leikkauksessa sisäkorvaistute. Sisäkorvaistutteita voidaan asentaa eri-ikäisille henkilöille, mutta paras hyöty saavutetaan, jos sisäkorvaistute asennetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, kun lapsi on 1 2-vuotias. 96

8 Erityiset asiakasryhmät asiakkaina lapset ja nuoret 4 KOMMUNIKOINNIN TUKIKEINOJA Tekniikan käyttö: Tilojen toimivuus: AACmenetelmien käyttö: Avustava henkilö: Kanssaihmiset: Kuulokojeet Akustointi akustiikkalevyt verhot, matot huopapalat Kuvat PCS-kuvat piktogrammit valokuvat Henkilökohtainen tai ryhmäkohtainen avustaja Viittomakielen tulkki Kiinnitä huomio esim. kosketa, ennen kuin puhut kuulovammaiselle henkilölle FM-laite Valaistus Viittomat sormiaakkoset tukiviittomat viitottu suomi Huulion lukumahdollisuus älä peitä suun seutua kädellä tai parralla Dokumenttikamera Häikäistymisen estäminen Kirjoittaminen paperille tietokoneelle Vältä turhaa meteliä lapsiryhmässä Älytaulu Pyörivä tuoli Kuulevat kuulosuojaimet Kuulovammaisilla lapsilla on haasteita kommunikoimisessa. Onkin tärkeää löytää yksilöllisesti jokaiselle kuulovammaiselle lapselle sopivia tukikeinoja. Erilaiset kuulokojeet sekä FM-laite ovat tärkeitä teknisiä apuvälineitä. Lisäksi koulussa dokumenttikameran ja älytaulun käyttö helpottaa opetuksen seuraamista, koska näitä käyttäessään opettajan ei tarvitse olla selin oppilaisiin, kuten liitutaululle kirjoitettaessa. Lapsen on tärkeää voida seurata puhuvan henkilön huuliota, joten esimerkiksi koulussa on kiinnitettävä erityistä huomiota lapsen istumapaikkaan, huoneen valaistukseen sekä mahdolliseen häikäisyyn. Kuulovammaisen lapsen kanssa työskentelevän henkilön kannattaa muistaa, ettei peitä huuliotaan nojaamalla kädellään poskeensa. Miehillä myös parta hankaloittaa huuliolukua. Päiväkodissa ja koulussa on hyödyllistä akustoida tilat akustiikkalevyillä, verhoilla ja matoilla. Myös tuoleihin ja pulpetteihin kannattaa liimata huopatarrat kolinaa vähentämään. Lapsella voi lisäksi olla pyörivä tuoli, jolloin hän voi kääntyä katsomaan sitä henkilöä, joka puhuu. Kuulovammaisen lapsen jäljellä olevaa kuuloa on suojeltava kaikin keinoin. Siksi teknisten käsitöiden tunneilla on hyvä, että lapsi pitää päässään niin sanottu- 97

9 Lapsen kiinnostuksen herättäminen Joskus käy niin, että lapsi ei olekaan kiinnostunut hänelle tarjotuista viestintäkeinoista. Usein kiinnostuksen puutteen syynä on, että viestintäkeinoja ei osata käyttää toiminnallisesti eikä perehdytä siihen, mikä lasta motivoi. Erilaisten keinojen käytön salaisuus on se, että lapsi hyötyy niistä: lapsi pystyy ilmaisemaan itseään, lapsi pystyy ymmärtämään muita ja ennen kaikkea lapsi pystyy osallistumaan. Toimiva viestintä tukee kertomista ja erityisesti lasten välistä keskustelua. Ryhmän lapset olivat kokoontuneet piiriin keskustellakseen viikonlopun tapahtumista. Ryhmän kaikkien lasten vanhemmat olivat sitoutuneet piirtämään yhdessä lasten kanssa kotona keskustelukuvat lapselle päiväkotiin. Yksi pojista kertoi omasta lappusestaan, että oli rakentanut lumiukon ja että he olivat käyneet hiihtämässä. Poika tehosti kertomustaan näyttämällä miten lujaa. Tyttö vieressä kysyi: No kaaduiksä sitten? Lähiyhteisö pohtii joskus, miksi viittomia ei ole tullut enempää. Viittomia, kuten puhettakaan, ei tule mistään. Vain vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa lapsi omaksuu puhetta ja erilaisia viestintäkeinoja. Jos hänelle mallitetaan päivästä toiseen samaa 50 viittomaa, ei hän voi omaksua niitä mistään enempää. Saatetaan myös uskoa, että lapsi ei katso viittovaa aikuista. Usein kuulee myös sanottavan: Ei me enää käytetä viittomia, kun sitä puhetta on alkanut tulla. Vertaan sitä usein siihen, että olisi kuin huononäköinen olisi käynyt optikolla, saanut silmälasit ja alkanut nähdä. Ja sitten joku ottaa silmälasit pois sanoen: sinähän näit jo. Eli kun selkeästi huomataan, että lapsi alkaa aktiivisemmin puhua, niin viittomien käyttöä jatketaan. Odottelemme kokkikerhossa, että kakku kypsyy uunissa. Piirtelen tauluun joulumaisemaa. Lapset saavat päättää mitä tauluun piirretään. Yksi pojista tuumaa a-a-a a-. Yritän epätoivon vimmalla saada selvää kyselemällä uudelleen ja uudelleen En ihan kuullut, Onpas hauska idea, mikäs se olikaan. Kunnes poika tarmokkaasti viittoo hepan ja aivastaa: siis aivastava heppa. Sekä ryhmän aikuiset että vanhemmat olivat aktiivisesti viittoneet, vaikka tuntuikin, että lasta ei kiinnosta. Kun viesti oli tärkeä, otti lapsi käyttöön omaksumansa viittoman. 122

10 Moniammatillinen yhteistyö asiakkaina lapset ja nuoret 5 Lapsen osallistumisen tukeminen Kun lapsi ei pysty viestimään tai hänen viestejään ei ymmärretä, hänen osallistumisensa lasten leikkeihin saattaa estyä. Jos lapsella on vaikeuksia sosiaalisessa kanssakäymisessä, yhteisön ohjauksen pitää huolehtia siitä, ettei lapsi jää sivustakatsojaksi tai vaikkapa avustajansa kanssa erikseen toimivaksi yksiköksi. Ville on 4-vuotias poika, jolla on kielellinen erityisvaikeus. Hän puhua pölpöttää ja hakeutuu jutustelemaan vain aikuisten kanssa. Oman toiminnan ohjaus on haasteellista ja esimerkiksi toimintoihin ryhtyminen on erityisen hankalaa. Lisäksi hänellä on toimintaa hankaloittavia tuntoon liittyviä ongelmia. Poika leikkii mielellään yksin rakentaen duploja tai ulkona hiekkalaatiokolla järjestellen pikkuautoja. Suunnittelemme toimintaterapeutin ja lastentarhanopettajan kanssa Kaveria ei jätetä -suunnistusleikin päiväkodin pihalle. Lapset kulkevat pareittain. Suorittavat erilaisia asioita: krokovirran ylitys, jäätelövuorelle kiipeäminen, dyndyndyddyd -ankkaratsastuksen, kakarakaraoken ja niin edelleen. Suunnistus on kuvitettu pihalle ja suorituskartta on jokaisella omansa. Kun rasti on suoritettu, lapsi saa laittaa tarrakuvan paikoilleen omaan korttiin. Suunnistus voidaan ottaa esille aika-ajoin. Hyvin suunniteltu materiaali toimii aina uudelleen ja uudelleen. Suunnistuksessa oli huomioitu pedagogiset, puheterapeuttiset ja toimintaterapeuttiset tavoitteet. Yhteistyö eri kuntoutusalan asiantuntijoiden kanssa Viestinnän vaikeuksien ohella voidaan joutua pohtimaan lapsen muutakin kehitystä. Kuntoutuminen tehostuu, kun tehdään mahdollisimman laaja-alaista yhteistyötä eri asiantuntijoiden kanssa. Haasteellinen käyttäytyminen on yksi yhteisöjä eniten puhuttavista asioista. Esimerkiksi siirtymätilanteet eli tilasta ja toiminnosta toiseen siirtyminen voivat saada aikaan vaikean tilanteen. Tilanteen vaikeus voi kuitenkin johtua jostain muustakin kuin siitä, että lapsella on vaikkapa ymmärtämisen ongelma. Tämä voidaan kuitenkin huomata vain tunnistamalla tilanteet ja tarkastelemalla niitä. 123

11 Avusteiset ja ei-avusteiset kommunikointikeinot: AVUSTEINEN ESINEET todellinen tai todellista vastaava esine osa esineestä abstrakti esine KUVAT valokuva piirretyt kuvat tunnusteltava muoto, pinta GRAAFISET MERKIT JA MERKKI- JÄRJESTELMÄT tyylitellyt symbolit, esim. PCS EI-AVUSTEINEN LUONNOLLISET REAKTIOT, TOIMINTOSARJAT, SIGNAALIT ääntely, jokeltelu liike, mimiikka, kehonviestit, eleilmaisu toiminta, pantomiimi TUKIVIITTOMAT VIITOTTU PUHE Siihen, mitä keinoa, menetelmää tai materiaalia kommunikoinnissa käytetään, vaikuttaa esimerkiksi ohjattavan kyky kommunikoida muiden kanssa. Hän saattaa tarvita tukea, jos hänen puheensa tai ilmaisunsa on niin epäselvää tai puutteellista, ettei viesti tule ymmärretyksi, tai hän tarvitsee tukea ymmärtääkseen muiden viestejä. Ohjattava tarvitsee kommunikointiinsa jonkin korvaavan keinon myös silloin, kun hän ei kykene käyttämään lainkaan esimerkiksi puhetta tai viittomakieltä. Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikaatiokeinot 1. Viittomiseen perustuvia keinoja: tukiviittomat viitottu puhe sormiaakkoset. 2. Ele- ja olemuskieli 3. Graafisen kommunikoinnin keinoja: kuvat symbolit bliss. 4. Esinekommunikointi 5. Kirjoittaminen 146

12 KOMMUNIKAATIOKEINOT JA KOMMUNIKAATION TUKEMINEN 7 Viittomiseen perustuvat keinot Viittomakielen yksittäisiä viittomia voidaan käyttää kommunikaation tukena tuottamalla niitä yhtaikaisesti puheen kanssa. Keinoja on kaksi, ja ne eroavat toisistaan siinä, miten paljon puhetta tuetaan viittomilla. Viittomiseen perustuvissa keinoissa kommunikoinnin edellytyksenä on katsekontakti. Erisnimien ja vaikeiden sanojen puhumisen tukena voidaan käyttää niin ikään viittomakielestä lainattuja sormiaakkosia. Tukiviittomisella tarkoitetaan viittomakielestä lainattujen viittomien käyttöä puheviestin tukena. Viestin ymmärtämistä ja tuottamista tuetaan viittomien avulla siten, että viitotaan viestin merkityksen kannalta keskeiset sanat samanaikaisesti puheen kanssa puhekielen mukaisessa järjestyksessä. Puhe tuotetaan aina ääneen. Keskeisten sanojen valintaan vaikuttavat muun muassa tilanne, painottaminen, kommunikointikumppanin tarpeet ja edellytykset. Seuraavassa esimerkissä asian painottaminen vaikuttaa viittoman valintaan: Ota kaapista puhdas pusero. > OTA kaapista puhdas pusero. > Ota KAAPISTA puhdas pusero. > Ota kaapista PUHDAS pusero. > Ota kaapista puhdas PUSERO. Tukiviittomien käytön etu on erityisesti se, että ne ovat aina käsillä eli apuvälineitä ei tarvita. Monet viittomat ovat myös varsin kuvaavia (esimerkiksi viittomat KÄVELLÄ, PALLO, KISSA, SYÖDÄ, TULLA, KAKSI, HUOMENNA). Näin ne auttavat ja tukevat käsitteen muistamista ja sen ilmaisua. Tukiviittomien käyttäminen edellyttää, että ohjattava kykenee käyttämään käsiään viittomiseen. Aina eivät ohjattavan omat motoriset taidot riitä tuottamaan viittomia täysin oikein. On kuitenkin tärkeää, että hänelle näytetään mahdollisimman selkeä ja oikein tuotettu malli. Myös katsekontakti on edellytys tukiviittomien käyttämiseen. Viittominen siis vahvistaa vuorovaikutustilanteissa tärkeää katseyhteyttä toiseen ihmiseen. Tukiviittomisen etuna on myös se, että ymmärtämisen näkökulmasta viesti välittyy samanaikaisesti kahden eri aistikanavan kautta (näkö, kuulo), tarvittaessa kolmenkin (tunto), jos käytetään taktiilia viittomista. Ohjattavan oma viittominen taas aktivoi hänen lihas- ja kosketustuntoaan ja liikkeen syntymistä. Niistä jää helposti mieleen muistijälkiä, joiden avulla on helpompi palauttaa mieleen asioita ja ilmaisuja. Ohjattava voi käyttää viittomien rinnalla elekommunikaatiota (ks. myöhemmin tässä luvussa), erityisesti silloin, jos hänen oma kykynsä ei aina riitä viittomien muistamiseen. 147

13 Ohjaustilanteen perusrakenne Ohjaustilanne sisältää erilaisia vaiheita, ja siksi ohjaustilanteet täytyy suunnitella ja valmistella hyvin etukäteen. Tätä etukäteissuunnittelua varten ohjaaja tarvitsee paljon erilaista tietoa. Ohjaajalla täytyy olla taustatietoa ohjattavista, muun muassa ryhmän koosta, ikäjakaumasta ja lähtötaidoista. Lisäksi hänen pitää tietää ne kokonaistavoitteet, joihin jokainen yksittäinen toiminta perustuu. Varhaiskasvatuksessa tämä tarkoittaa varhaiskasvatussuunnitelman tuntemista, koulussa ryhmän opetussuunnitelman tuntemista ja aamu- ja iltapäivätoiminnassa kausi-, kuukausi- ja viikkosuunnitelmien tuntemista. Muissa vapaa-ajan ryhmissä ja eri hoitolaitoksissa on omat tavoitteensa, joihin toiminta perustuu. Nämä tavoitteet sekä mahdolliset kuntoutussuunnitelmat ja HOJKSit ovat perustana, kun määritellään kokonaissuunnitelmaa ja tavoitteita. Näiden pohjalta määritellään yksittäiset tavoitteet eri tuokioille sekä ne keinot ja menetelmät, joilla tavoitteisiin päästään. Ilmaisutaidossa työskennellään kokonaisvaltaisesti ja kehitetään ihmisen eri osaalueita. Ohjaajalla täytyy olla mielessään selkeä kokonaissuunnitelma siitä, mihin yksittäisen tuokion sekä tuokioista muodostuvien kokonaisuuksien aikana pyritään. Tavoitteena on harjoittaa kokonaisvaltaisesti ihmisen erilaisia ilmaisun taitoja. Kokonaissuunnitelman ja tuokiosuunnitelman lisäksi ohjaajan on hyvä ennakoida käytettävissä oleva aika, hankkia tarvikkeet ja välineet ja sopia työnjako niiden kanssa, jotka ovat mukana ohjaustilanteen toteuttamisessa. Ohjaajan täytyy tehdä ohjaussuunnitelma ja varasuunnitelma mahdollisia muutoksia varten ja ottaa huomioon turvallisuus. Ohjaustilanne sisältää seuraavat vaiheet: 1 Asetetaan tavoitteet Tässä vaiheessa mietitään, mitä ilmaisutaidon ohjauksen tuokiossa on tärkeä oppia tai kokea. Toiminnalle asetetaan tavoitteet ja mietitään, miksi toiminnot tehdään. Sen jälkeen mietitään keinot ja menetelmät tavoitteiden saavuttamiseksi. 2 Tehdään kirjallinen suunnitelma Mitä tehdään (kirjataan vaihe vaiheelta toiminnan eteneminen eli esimerkiksi itseni esittely, ryhmän jäsenten esittely, nimileikki, sadun tarinan kerronta, tarinasta piirtäminen, piirrosten esittely, loppuleikki)? Missä tehdään (otetaan huomioon tilan asettamat mahdollisuudet ja vaatimukset)? Kenelle tehdään (otetaan huomioon ryhmän tai yksilön tarpeet)? 228

14 Ilmaisutaitojen ohjaus 9 Koska tehdään (mietitään ajankohta, milloin tuokio on ja miten paljon siihen on käytettävissä aikaa)? 3 Hankitaan välineet ja materiaalit. Suunnitellaan, miten välineitä käytetään, miten niiden käyttö ohjeistetaan sekä missä vaiheessa ne jaetaan tuokioon osallistujille. 4 Suunnitellaan etukäteen tilanteen aloituksen eteneminen, ohjeiden anto ja siirtymävaiheet. 5 Ohjaustuokio toteutetaan. 6 Arvioidaan ohjaustuokion vahvuuden ja kehittämisen kohteet ja tehdään uusi ohjaussuunnitelma seuraavaa tilannetta varten. Hyvä etukäteissuunnittelu takaa levollisen toiminnan käynnistämisen. Ohjaajalla on selkeä kuva siitä, mitä tehdään nyt ja mihin toiminta johtaa sekä mikä on sen päämäärä ja tavoite. Selkeä rakenne auttaa ohjaajaa ja ryhmää silloin, kun tulee mahdollisia kaaos- ja konfliktitilanteita. Ilmaisullisessa toiminnassa on aina mukana vapautta, luovuutta ja itseohjautuvuutta, ja näiden asioiden hallinta ja ohjaaminen vaativat kohdistamista päämäärää kohti. Ohjaaja voi tehdä sen yksin tai yhdessä ryhmän kanssa. Yhteistyö antaa ryhmälle omistajuuden tunteen työskentelyyn ja voi toimia motivoivana tekijänä silloin, jos ryhmällä on työskentelyssään ongelmia. Ohjaajan hyvänä työvälineenä voi toimia esimerkiksi työpäiväkirja. Se voi olla purkautumiskanava erilaisten käytännön tilanteiden ilmaantuessa. Sinne voi kirjata huomioita onnistumisen tai epäonnistumisen tunteista ja erilaisia vinkkejä ohjaustilanteisiin. Se voi toimia muistin virkistäjänä ja ohjaajuuden peilinä. Sinne kannattaa kirjata sensuroimattomia ajatuksia, piirroksia, tuntemuksia, kokemuksia, tuntoja, ydinsanoja ja muuta vastaavaa. Usein vain lyhytkin etäännyttäminen ongelmallisesta tilanteesta antaa uutta näkökulmaa ohjaamiseen. Ilmaisun ohjauksen käsitteitä Ilmaisutaitojen ohjauksessa ollaan kokemusten ja tuntemusten äärellä. Harjoitteet voivat sisältää abstrakteja ja muita kuin selitettäviä elementtejä, joita voi olla vaikea sanallistaa. Harjoitteleminen ja tekeminen eivät ole pelkkää tekniikkaa, niiden sisällä kulkee koko ajan toinen, syvempi taso. Sitä kohti liikutaan etsimällä, kokeilemalla tai leikkimällä erityyppisten harjoitusten sisällä ja välillä. 229

15 ISÄNTÄMIES ALKUASUKAS MUNA 252 KISSA

16 Ilmaisutaitojen ohjaus 9 3 Kasvojen rentouttaminen Kasvolihasten jännityksen poistaminen ja niiden rentouttaminen on keskeinen osa puheilmaisua. Kasvojen lihaksia voidaan harjoittaa ilmeilyllä ja liikuttelemalla tiettyjä lihaksia. Leuan liikkuvuuden harjoittelua voi tehdä liikuttelemalla leukalihaksia eri suuntiin. Kasvojen hieronnan avulla rentoutetaan kasvolihaksia. Pään ravistelun aikana kasvolihakset pidetään rentoina ja niiden annetaan veltostua ja rentoutua ravistelun aikana. Pään ravistelun ja rennon heiluttelun aikana voidaan uloshengityksen aikana tuottaa niin sanottua alkuääntä eli ääntä, joka syntyy hengityksen yhteydessä ja joka puhalletaan ulos uloshengityksen aikana. Tietolaatikko Syvähengityksen tekniikkaa: Syvähengitys alkaa palleasta. Hengitä sisään, pallea vetäytyy alaspäin jättääkseen tilaa keuhkoille laajeta. Hengitä ulos, vatsalihakset työntävät palleaa ylöspäin kohti keuhkoja ja ilma pusertuu ulos keuhkoista. Tunteaksesi pallean vetäytymisen ja laajenemisen syvähengityksen aikana aseta kädet vyötärölle. Peukalot ovat selän puolella, sormet lepäävät vatsalla, hieman navan alapuolella. Hengitä sisään ja tunne kuinka vatsa pullistuu sormien alla. Varmista peilistä, etteivät olkapäät kohoa eikä rinta pullistu ulos. Uloshengityksen aikana vatsalihakset veltostuvat. Harjoitusta voi tehostaa ottamalla äänen mukaan uloshengitykseen. Ensin vedetään keuhkot täyteen ilmaa ja uloshengityksen aikana otetaan ääni mukaan ja puhalletaan ilma ulos huokaisuääntä tuottaen. 4 Kehon rentous Koko kehon rentous on tärkeätä harjoituksia tehtäessä. Keho voidaan saada rennoksi erilaisilla venyttelyillä ja ravisteluilla. Selän ja yläkehon rentoutusta voidaan vielä tehostaa kumartumalla alas vyötäröstä ja liikuttamalla kehoa rennosti puolelta toiselle. Rentoihin liikkeisiin voi ottaa myös äänen mukaan. 253

17 kana hyvä ottaa tavoitteekseen muodostaa joustava laaja-alainen ammatillinen identiteetti, jossa on kuitenkin vahva ydin. Viittomakielen ohjaajan ammatillisen identiteetin ytimessä ovat kieli ja kommunikaatio. Tämän ytimen ympärille viittomakielen ohjaaja kehittää ammatillisen identiteettinsä työelämän vaatimusten pohjalta sekä omien taitojensa, tietojensa, kokemustensa ja arvojensa avulla. Miten ammatillinen identiteetti kehittyy? Kuten ammatillisuuden ja ammattietiikan, myös ammatillisen identiteetin kehittyminen alkaa jo koulutuksessa, ja sen muovautuminen jatkuu läpi koko työelämän. Myös ammatillisen identiteetin kehittymiseen ja muovautumiseen voi itse vaikuttaa. On hyvä miettiä, kuka itse on, mitkä ovat omat arvot, osaaminen, tiedot sekä kokemukset ja kuinka nämä heijastuvat omaan työntekoon. Koulutuksen aikana suoritetuilla työssäoppimisjaksoilla ammatillinen identiteetti tarkentuu. Työssäoppimisjaksoilla huomaa, mitä itse jo osaa ja missä vielä kaipaa harjoitusta. Lisäksi työssäoppimisjaksolla voi huomata, millaisen ammattitaidon aukon viittomakielen ohjaajat täyttävät ammattikuntana. Viittomakielen ohjaajien ammattitaidolla mahdollistetaan muun muassa kuurosokeiden konkreettinen osallistuminen, tasa-arvo ja kansalaisuuden toteutuminen. Tämä on asia, joka ei tule yhtä vahvasti esiin muiden lähiammattien osaamisessa. Omaa ammatillista identiteettiään voikin tarkentaa myös peilaamalla sitä viittomakielen ohjaajan lähiammatteihin. Mitkä ovat viittomakielen ohjaajan lähiammattiryhmät? Viittomakielen ohjaajien lähiammattiryhmiä ovat lastenhoitajat, koulunkäynninohjaajat ja lähihoitajat. Hyvin usein viittomakielen ohjaajalla on työpaikalla samanlainen työnkuva kuin näillä lähiammattien edustajilla. Silti näkökulma työhön on jokaisella ammattiryhmällä hiukan erilainen. Viittomakielen ohjaajat suuntautuvat työhönsä kommunikaation näkökulmasta, kun taas esimerkiksi lähihoitajilla korostuu hoidollinen näkökulma. Myös viittomakielen ohjaajien ammattietiikka eroaa jonkin verran lähiammattien ammattietiikoista. Oma erityisosaaminen on hyvä oppia tunnistamaan myös suhteessa muihin ammattiryhmiin. Näin sitä on helpompi tarjota osaksi työpaikan moniammatillista osaamista. 288

18 Viittomakielen ohjaajan ammatillisuus 11 Nykyisille opiskelijoille haluaisin sanoa, että kannattaa suhtautua positiivisesti viittomakielen opetukseen. Kommunikaatioja vuorovaikutustaito on tärkeää, sillä tuolla lähihoitajapuolella se osaaminen puuttuu. Esimerkiksi viittomakielen taidosta ja kuvien käytön osaamisesta on paljon enemmän hyötyä. Jos välttämättä haluaa lääkehoidollista tai muuta hoivaamispuolen koulutusta, niin voi opiskella rinnakkain tai myöhemmässä vaiheessa. Töitä riittää, kunhan työnantajille informoimme, keitä me olemme. viittomakielen ohjaaja Usein viittomakielen ohjaajia verrataan viittomakielen tulkkeihin. Näitä kahta ammattia yhdistää kuitenkin vain viittomakielen taito. Ohjaajan ja tulkin työnkuvat eroavat merkittävästi toisistaan: Viittomakielen tulkki toimii tulkkina viittomakielisille ihmisille. Tulkki ei ohjaa eikä avusta, kuten viittomakielen ohjaaja tekee. Viittomakielen ohjaajalla on lisäksi valmius käyttää viittomakielen ohella myös muita kommunikaationkeinoja ja -menetelmiä. Viittomakielen ohjaajien onkin hyvä painottaa ohjausosaamistaan ja monipuolisia kommunikaatiotaitojaan ammattitaidostaan kertoessaan. Tulkki kääntää kieltä, ohjaaja tukee enemmän asiakasta vaikka kädentaidoissa tai liikunnassa. Tulkki on kielen kääntäjä, selkeästi. Kuurosokeiden leireillä tulkki kääntää vaikkapa ulkona jonkun jumppahetken. Jumppaohjaaja seisoo edessä ja tulkki on siinä vähän matkan päässä ja tulkkaa ohjeita. Viittomakielen ohjaaja on asiakkaan vieressä näyttämässä tai ohjaamassa, että nosta jalkaa tai vasenta kättä. Hän voi myös ensin tehdä vieressä ne liikkeet ja asiakas tekee perässä. Siinä on se ero. viittomakielen ohjaaja 289

19 TEHTÄVÄ 1. Pohdi, miten ammatillisuus näkyy kasvattamisessa ja hoivaamisessa. Mikä tekee siitä ammatillista verrattuna perheenjäsenten kasvattamiseen ja hoivaan? 2. Pohdi, mitä eroja on viittomakielen ohjaajan ja lähiammattiryhmien näkökulmissa työhön. 3. Tutustukaa erilaisiin eettisiin ohjeisiin ja eri alojen ammattietiikkaan. Millaiset ammattieettiset ohjeet tekisit viittomakielen ohjaajalle? Luo 5 ohjetta ja perustele ohjeesi. 4. Pohdi, miten viittomakielen ohjaajan ammattiin liittyvät arvot kytkeytyvät viittomakielen ohjaajan työn periaatteisiin. 5. Kirjoita itsellesi kirje 5 vuoden päähän. Kirjoita siitä, minkälainen viittomakielen ohjaaja haluaisit silloin olla. Kirjoittaja Maria-Elisa Salonsaari Luku on kirjoitettu Pohjois-Savon opiston, Rovala-Opiston ja Turun kristillisen opiston viittomakielen linjojen opettajien haastattelujen pohjalta. Linkkivinkki Viittomakielen Ohjaajat ry:n internetsivut: 292

20 Viittomakieli- ja kommunikaatioalan tulevaisuus Tämä luku sisältää tietoja Jyväskylässä sijaitsevasta Viittomakielen keskuksesta, jossa tehdään alan tutkimusta ja järjestetään koulutusta. Luvussa kerrotaan myös Suomen viittomakielen kielipoliittisesta ohjelmasta, joka sisältää monia suosituksia viittomakielen asemasta tulevaisuudessa. Luvussa käsitellään myös kuurojen maahanmuuttajien tilannetta Suomessa sekä yleisiä viittomakieli- ja kommunikaatioalan tulevaisuudennäkymiä. Luvun lopussa kuvataan, miten yhteiskunnan muutokset mahdollisesti vaikuttavat viittomakielen ohjaajan työhön. 12 Suomen viittomakielten kielipoliittinen ohjelma Mitä on kielipolitiikka? Kielipolitiikka kuulostaa maallikon korvaan juhlalliselta ja vakavalta asialta. Se on kuitenkin hyvin arkinen asia kaikissa monikielisissä yhteiskunnissa ja yhteisöissä täysin yksikielisiä yhteiskuntia ei käytännössä juurikaan ole. Kielipolitiikalla on perinteisesti tarkoitettu yhteiskunnan virallisia päätöksiä, jotka vaikuttavat siihen, miten jotakin tiettyä kieltä tulee tai saa käyttää. Päätökset voidaan tehdä lain tai asetuksen tasolla, ja niissä määritellään, kenen velvollisuuksista tai oikeuksista on kyse. Suomessa perustuslaki määrittelee kansalliskieliksemme suomen ja ruotsin. Kieliasiaa tarkennetaan erillisellä kielilailla (423/2003). Siksi valtion viranomaisten, kunnallisten viranomaisten ja esimerkiksi Kansaneläkelaitoksen tulee tietyissä tilanteissa olla valmiita palvelemaan molemmilla kielillä. Laissa määritellään tarkemmin myös viranomaisen velvollisuudesta käyttää tulkkia. Kielilaki ei ole ainoa 293

Viittomakielen ohjaaja yhteistyössä kuntoutusohjaajan

Viittomakielen ohjaaja yhteistyössä kuntoutusohjaajan Sisältö 1 2 3 VIITTOMAKIELI- JA KOMMUNIKAATIOALA 14 Viittomakielen ohjaaja ammattilaisena 14 Mitä tarkoitetaan viittomakieli- ja kommunikaatioalalla? 14 Mitä viittomakielen ohjaaja osaa ja tekee? 14 Millaisia

Lisätiedot

MIKSI TUKIVIITTOMAT?

MIKSI TUKIVIITTOMAT? MITKÄ TUKIVIITTOMAT? Tukiviittomilla tarkoitetaan viittomamerkkien käyttämistä puhutun kielen rinnalla, siten että lauseen avainsanat viitotaan. Tukiviittomien tarkoituksena on tukea ja edistää puhutun

Lisätiedot

AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio 24.3.2011

AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio 24.3.2011 AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon Kirsi Vainio 24.3.2011 1 Kommunikointi Tarkoittaa niitä keinoja joilla ihminen on yhteydessä toisiin Merkittävä tekijä ihmisen persoonallisuuden muodostumisessa

Lisätiedot

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus 9.12.2015 Outi Jalkanen Outi Jalkanen 27.2.2007 1 Kielellinen erityisvaikeus, Käypä hoito 2010 Kielellinen erityisvaikeus (specific language impairment,

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Maarit Engberg vt. Perhekonsultti 16.03.2015 Tampere Esityksen rakenne: 1) Ensi kieli ja kehittyvä minuus 2) Kuulon merkitys ja huomioiminen arjessa 3) Tukea

Lisätiedot

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET Selkokielen käyttö opetuksessa Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus Ihmisten viestinnän epätarkkuus johtaa usein virheellisiin tulkintoihin keskusteluissa!

Lisätiedot

OPAS KOMMUNIKOINNIN MAHDOLLISUUKSIIN. Sisältö

OPAS KOMMUNIKOINNIN MAHDOLLISUUKSIIN. Sisältö 1 OPAS KOMMUNIKOINNIN MAHDOLLISUUKSIIN Sisältö Kaikilla on tarve kommunikoida 2 Mitä kommunikointi on 2 Jos puhuminen ei suju 3 Kommunikointitarpeet vaihtelevat 4 Miten voi viestiä puhevammaisen henkilön

Lisätiedot

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):

Lisätiedot

Arkipäivä kielen kehittäjänä

Arkipäivä kielen kehittäjänä Arkipäivä kielen kehittäjänä Päivi Homanen 18.3.2013 Jyväskylä Ajatusta arkeen se on siinä! Päivä täyttyy lukemattomista tilanteista, joissa voi harjoittaa lapsen kieltä ja kuuloa. Joka päivä Syödään Puetaan

Lisätiedot

Kokemusten Keinu. Huoltajalle. Ohjeita Kokemusten Keinun käyttöön

Kokemusten Keinu. Huoltajalle. Ohjeita Kokemusten Keinun käyttöön Liite 2 Ohjeita n käyttöön Huoltajalle 1. Varaa tarpeeksi kiireetöntä aikaa. 2. Valitse ympäristö, jossa sinä ja lapsesi pystytte keskittymään kysymyksiin. 3. Mukauta kysymysten sanamuodot omalle lapsellesi

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm. Keskusteluun osallistujat LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen Vasu) on vanhempien ja päivähoidon henkilöstön välinen työväline, jonka avulla luodaan

Lisätiedot

Osa 1 Koulu työyhteisönä

Osa 1 Koulu työyhteisönä Sisällys Alkusanat...11 Osa 1 Koulu työyhteisönä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilaiden kohtaaminen (Simo Rönty)...15 Jokaisella työntekijällä on oma vastuualueensa...15 Lapsi tarvitsee aikuisia...16

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

KOMMUNIKOINTI KIELIHÄIRIÖISEN LAPSEN KANSSA Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry Stroke- och dysfasiförbundet rf OHJEITA PUHEEN JA KIELEN KEHITYKSEN TUKEMISEKSI KOTIOLOISSA: 1. Puhu lapsen kanssa kieli kehittyy

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys Lapsen tyypillinen kehitys -kommunikaatio -kielellinen kehitys Kielellinen kehitys Vauvalla on synnynnäinen kyky vastaanottaa kieltä ja tarve olla vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa Kielellinen kehitys

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

y h t e i s e e n k i e l e e n

y h t e i s e e n k i e l e e n p a s s i y h t e i s e e n k i e l e e n 13 S i s ä l l y s Johdanto 3 Kommunikointipassi 4 Yksilöllisen kommunikointipassin suunnitteleminen 6 Yksilöllisen kommunikointipassin käyttäminen 9 Passi turvana

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ:

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: PALOTARUS SUURLEIRI 2010 / PADASJOKI MINILUENNOT /Taru Laurén / 5.-9.7.2010 1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: A = ATTENTION = HUOMIO

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Kasv. 12.6.2014 Liite 1 LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Lapsen nimi Syntymäaika Osoite Vanhempien yhteystiedot Päiväkoti ja ryhmä (ryhmäkoko ja rakenne) Yhteystiedot Opettaja Hyvä lapsen huoltaja!

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

Kaveritaidot -toiminta

Kaveritaidot -toiminta Kaveritaidot -toiminta Kaveritaidot ovat sosiaalisten taitojen harjoittelemista ja kehittämistä. Kaveritaito -toiminta on tarkoitettu henkilöille, joilla on vaikeuksia sosiaalisessa vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen

Lisätiedot

Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere

Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere LAPSET OVAT ERILAISIA SOSIAALINEN LAPSI Jos kommunikaatiotaidot vielä heikot Huomioidaan aloitteet Jatketaan lapsen aloittamaa keskustelua Jutellaan kahden

Lisätiedot

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas:

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Mikkelin kaupunki Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma () () Koulu/päiväkoti: Henkilötiedot Päiväys / Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

Miten opettaja voi tukea?

Miten opettaja voi tukea? Miten opettaja voi tukea? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet JEDU 12.12.2013 JAMK/AOKK Maija Hirvonen 2013 Tuen tarpeiden kartoittaminen HAASTATTELUT, KYSELYT, SEURANTA hakeutumisvaihe, orientaatiojakso TIEDON-

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys I Alle vuoden ikäisen vanhemmille www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 LAPSEN KIELEN KEHITYS Lapsen kieli kehittyy rinnan hänen muun kehityksensä kanssa. Puhetta

Lisätiedot

Työjärjestys 6.12.2011

Työjärjestys 6.12.2011 Kirjoittamalla lukemaan - Trageton -työtapa, rehtori Meriusvan koulu 7.12.2011 Virtuaaliopetuksen päivät, Hki Messukeskus 1 Tietokone apuvälineenä lukemaan oppimisessa Arne Trageton, norjalainen pedagogi,

Lisätiedot

Kuuloliitto ry Kopolan kurssikeskus PL 11, 17801 KUHMOINEN (03) 552 2111 23.1.2012

Kuuloliitto ry Kopolan kurssikeskus PL 11, 17801 KUHMOINEN (03) 552 2111 23.1.2012 Kuuloliitto ry Kopolan kurssikeskus PL 11, 17801 KUHMOINEN (03) 552 2111 23.1.2012 KOPOLAN KURSSIKESKUKSEN TOIMINTA 2012 1. SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT Kuuroutuneiden ja vaikeasti huonokuuloisten sopeutumisvalmennuskurssit.

Lisätiedot

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA

Lisätiedot

Lukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella

Lukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella LUKIVAIKEUS Lukivaikeus Lukemiseen ja/tai kirjoittamiseen liittyvät erityisvaikeudet, jotka ovat ristiriidassa oppijan muuhun lahjakkuustasoon ja oppimiskykyyn eli lukivaikeus ei selity - alhaisella älykkyydellä

Lisätiedot

SELKOESITE. Autismi. Autismi- ja Aspergerliitto ry

SELKOESITE. Autismi. Autismi- ja Aspergerliitto ry SELKOESITE Autismi Autismi- ja Aspergerliitto ry 1 Mitä autismi on? Autismi on aivojen kehityksen häiriö. Autismi vaikuttaa aivojen eri alueilla. Autismiin voi olla useita syitä. Autistinen ihminen ei

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Kankaan kouluun? LUOTTAMUKSELLINEN. Kankaan koulu Koulurinteentie 7b 15870 Hollola 03-8803 241 044-7801 222 1. LAPSEN/NUOREN TIEDOT. Nimi.

Kankaan kouluun? LUOTTAMUKSELLINEN. Kankaan koulu Koulurinteentie 7b 15870 Hollola 03-8803 241 044-7801 222 1. LAPSEN/NUOREN TIEDOT. Nimi. 1 Kankaan kouluun? LUOTTAMUKSELLINEN Kankaan koulu Koulurinteentie 7b 15870 Hollola 03-8803 241 044-7801 222 1. LAPSEN/NUOREN TIEDOT Nimi Syntymäaika Osoite diagnoosi 2. HUOLTAJIEN TIEDOT Äiti Isä Muu

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

Koulutuksen saatavuus omalla kielellä viittomakielisen yhteisön näkökulma

Koulutuksen saatavuus omalla kielellä viittomakielisen yhteisön näkökulma Koulutuksen saatavuus omalla kielellä viittomakielisen yhteisön näkökulma Kieliparlamentti 27.3.2013 Vähemmistöjen kielikoulutus Tieteiden talo, Helsinki Markku Jokinen Toiminnanjohtaja Kuurojen Liitto

Lisätiedot

Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla

Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla ASKELEITA LUOVUUTEEN - Euroopan luovuuden ja innovoinnin teemavuoden 2009 päätösseminaari Anni Lampinen konsultoiva opettaja, Espoon Matikkamaa www.espoonmatikkamaa.fi

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Matemaattiset oppimisvaikeudet

Matemaattiset oppimisvaikeudet Matemaattiset oppimisvaikeudet Matemaattiset taidot Lukumäärien ja suuruusluokkien hahmottaminen synnynnäinen kyky, tarkkuus (erottelukyky) lisääntyy lapsen kasvaessa yksilöllinen tarkkuus vaikuttaa siihen,

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista. Kiina, B3kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen ja

Lisätiedot

Opas kuulovammaisen potilaan hyvään kohtaamiseen hoitotyössä

Opas kuulovammaisen potilaan hyvään kohtaamiseen hoitotyössä Opas kuulovammaisen potilaan hyvään kohtaamiseen hoitotyössä Johanna Pekkarinen & Jenna Rouhiainen 2014 Sinulle, hoitoalan opiskelija! Käsissäsi on nyt opas, jota tulet todennäköisesti tarvitsemaan jo

Lisätiedot

AIVOJUMPPA BRAIN GYM. 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu

AIVOJUMPPA BRAIN GYM. 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu AIVOJUMPPA BRAIN GYM 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu Mitä aivojumppa on? Menetelmän on kehittänyt kalifornialainen kasvatustieteiden tohtori P.E.Dennison yhdessä vaimonsa Gail

Lisätiedot

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa 1 Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma / Hensu Tutkinnon osan suorittaja kuvaa etukäteen,

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajan tehtävät. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus

Työpaikkaohjaajan tehtävät. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus Työpaikkaohjaajan tehtävät momutoko monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus Työpaikkaohjaaja voi monin tavoin auttaa opiskelijan oppimista työssäoppimisjaksoilla. Ohjaaja voi ottaa huomioon oppimisen

Lisätiedot

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014 Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,

Lisätiedot

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TI 1.2.2011 TYÖSSÄ OPPIMISEN OHJAAMINEN 8.00 -> Linjastoaamiainen (ruokala, Rustholli) 9.00 -> Työpaikkaohjaajan tietoperusta 9.30 -> Oppimis- ja

Lisätiedot

10/23/2012 Olli Määttä

10/23/2012 Olli Määttä Oppitunnin käsikirjoitus harjoittelijalle ja ohjaajalle. Tunnin pitämisen ja ohjaamisen tuki. Riittävän joustava. Edellytys oppitunnille: ilman hyväksyttyä tuntisuunnitelmaa ei harjoitustuntia voi pitää.

Lisätiedot

KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN

KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN Kuvataan lasten toimintaa Kamerat tutuiksi kaikille taideprojektissa Muissa päivän tilanteissa kuvattu connected day Annantalo-projektissa henkilökunta

Lisätiedot

Asia: Lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi OKM 15/010/2015

Asia: Lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi OKM 15/010/2015 LAUSUNTO 2.4.2015 Opetus- ja kulttuuriministeriö Asia: Lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi OKM 15/010/2015 Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry lausuu hallituksen esitysluonnoksesta

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA. P.Pyy

LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA. P.Pyy LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA P.Pyy OPISKELIJOIDEN ERILAISET TARPEET ovat tuoneet ammatilliselle koulutukselle haasteita: Kuinka tunnistaa yksilöllisiä tarpeita ja tukea heidän oppimistaan

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO Lastenohjaaja 1 TUTKINNON RAKENNE Pakolliset tutkinnon osat 70 ov - Lapsen kasvun ohjaus ja huolenpito 30ov - Perhelähtöinen ja yhteisöllinen kasvatustyö 25 ov - Koululaisten

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

Luku 3 Lapsuus rakastuminen urheiluun valmiuksia menestymiseen

Luku 3 Lapsuus rakastuminen urheiluun valmiuksia menestymiseen 61 Valmennuksen osa-alueet Asia tarinasta Taito/ tekniikka Taktiikka/ pelikäsitys Fyysiset valmiudet Henkiset valmiudet omassa toiminnassasi Vahvuutesi Kehittämiskohteesi Miten kehität valitsemiasi asioita?

Lisätiedot

Kommunikoinnin tuki terveydenhuoltoon. 12.3.2013 Maarit Mykkänen Tuetusti päätöksentekoon- projekti

Kommunikoinnin tuki terveydenhuoltoon. 12.3.2013 Maarit Mykkänen Tuetusti päätöksentekoon- projekti Kommunikoinnin tuki terveydenhuoltoon 12.3.2013 Maarit Mykkänen Tuetusti päätöksentekoon- projekti Kommunikointi on kielellä, merkeillä tai symboleilla viestimistä mukaan lukien viestien ymmärtäminen ja

Lisätiedot

Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet

Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet Leena Holopainen Professori Joensuun yliopisto Mitä ovat lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (= lukivaikeudet, dysleksia)? Dysleksia on yksi

Lisätiedot

Afaattisen henkilön kommunikaation tukeminen. Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto

Afaattisen henkilön kommunikaation tukeminen. Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto Afaattisen henkilön kommunikaation tukeminen Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto sisältö yleistä afasiasta ja kommunikaatiohäiriöistä minkälaisia häiriöitä afasia tuo tullessaan mitä muita

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN

SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2009 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat

Lisätiedot

Humanistisen ja kasvatusalan ammattiosaajaksi

Humanistisen ja kasvatusalan ammattiosaajaksi Koulutusohjelmat > Työpaikat Humanistisen ja kasvatusalan ammattiosaajaksi Ammatilliset perustutkinnot Viittomakielisen ohjauksen perustutkinto Lapsi- ja perhetyön perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat. tavat alkuopetuksessa

Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat. tavat alkuopetuksessa Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat tavat alkuopetuksessa Sari Havu-Nuutinen KT, yliassistentti Mitä on opetus, opiskelu ja oppiminen? 1 Esi- ja alkuopetusikäinen lapsi oppijana Lapsi konkreetisten

Lisätiedot

Kielellinen erityisvaikeus

Kielellinen erityisvaikeus Kielellinen erityisvaikeus Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus (Specific language impairment, SLI) Kielellisessä erityisvaikeudessa (aiemmin dysfasia) lapsen puheen ja kielen kehitys viivästyy

Lisätiedot

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Maahanmuuttopalvelut Maaliskuu 2012 Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Ohjeita maahanmuuttajille ja viranomaisille SELKOESITE Tekstit Sara Vainikka / Viestintä Tuija Väyrynen / Maahanmuuttopalvelut Taitto:

Lisätiedot

KUULON HARJOITTELU DYSFASIALAPSELLA, HOIDON SEURANTA HERÄTEVASTETUTKIMUKSIN

KUULON HARJOITTELU DYSFASIALAPSELLA, HOIDON SEURANTA HERÄTEVASTETUTKIMUKSIN KUULON HARJOITTELU DYSFASIALAPSELLA, HOIDON SEURANTA HERÄTEVASTETUTKIMUKSIN Suur-Helsingin Sensomotorinen Keskus Puh: 09-484644 2 TUTKIMUS Esittelemme seuraavassa yhteenvedon tutkimuksesta, joka on tehty

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU Toiminnallinen esiopetus on: Toiminnallinen esiopetus on tekemällä oppimista. Vahvistaa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, sekä

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

FM, laaja-alainen erityisopettaja. Tiina Muukka. 20.11.2012 Oulu

FM, laaja-alainen erityisopettaja. Tiina Muukka. 20.11.2012 Oulu FM, laaja-alainen erityisopettaja Tiina Muukka 20.11.2012 Oulu Primaarilukutaidoton = oppija ei osaa lukea/kirjoittaa millään kielellä eikä hänellä ole tavallisesti koulutaustaa Sekundaarilukutaitoinen

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet suunnitellaan yksilöllisesti yhteistyössä tutkinnon suorittajan

Lisätiedot

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

Vankeudesta vapauteen ja opiskelusta työpaikalle 1.8.2010-31.12.2013. Kirsi Ek projektipäällikkö

Vankeudesta vapauteen ja opiskelusta työpaikalle 1.8.2010-31.12.2013. Kirsi Ek projektipäällikkö Vankeudesta vapauteen ja opiskelusta työpaikalle 1.8.2010-31.12.2013 9.00 Aamukahvit 9.25 Tervetuloa Vanajan vankilalle 9.40 Johtamis- ja ohjaus menetelmiä vankityössä 10.35 Tauko 10.45 Viestinnän merkitys

Lisätiedot

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet lukiapuvälineasiantuntija Datero Esityksen sisältö Johdanto 1. Lukiapuvälinepalvelut Suomessa 2. Oppiminen ei ole vain lukemista ja kirjoittamista 3.

Lisätiedot

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10. Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:

Lisätiedot

VIITTOMAKIELI TOMAKIELI P PEL ELAST ASTAA AA!

VIITTOMAKIELI TOMAKIELI P PEL ELAST ASTAA AA! VIITTOMAKIELI TOMAKIELI P PEL ELAST ASTAA AA! 1 Ulkona on kaunis ilma. Noah herää. Häntä eivät herätä auringonsäteet vaan herätyskello, joka vilkuttaa valoa ja tärisee. Noah on kuuro ja siksi hänen herätyskellonsa

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot