Suomen kansallisen arviointiraportin tiivistelmä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen kansallisen arviointiraportin tiivistelmä"

Transkriptio

1 Gearing Adult Education Towards Occupational Mobility Suomen kansallisen arviointiraportin tiivistelmä Lyhennetty raportti Poliitikko Vartija Optikko Puunhakkaaja Autonkuljettaja Merimies Lääkäri Pankkiiri Rakennustelineasentaja Toimistovirkailija Konekirjoittaja Keraamikko Tilintarkastaja Lukkoseppä Muusikko Lähihoitaja Kosmetologi Optikko Fyysikko Kalastaja Patologi Hautausurakoitsija Toimittaja Työläinen Maalari Sähköasentaja Postinjakaja Vastaanottovirkailija Kielitieteilijä Luennoitsija Poliisi Oluenpanija Opettaja Kelloseppä Juristi Kirjastonhoitaja Tutkija Eläintenhoitaja Kokki Puuseppä Putkiasentaja Näyttelijä Asentaja Kielenkääntäjä Kampaaja Yrttiparantaja verkkovastaava Osakemeklari Farmaseutti Työkaluseppä Kassa Päätoimittaja Hammaslääkäri Autonkuljettaja Myyjä Sotilas Kultaseppä Valokuvaaja Insinööri Lentäjä Maanviljelijä Geologi Malli

2 Raportin laatija: Turun kauppakorkeakoulu, TSE Entre Satu Aaltonen Projektin koordinaatio: Projektin rahoittaja: Hanke on rahoitettu Euroopan komission tuella. Tästä julkaisusta vastaa ainoastaan sen laatija, eikä komissio ole vastuussa siihen sisältyvien tietojen mahdollisesta käytöstä. Tämä kartoitus on tehty asianmukaisella huolellisuudella. Julkaisun laatija ja projektin koordinaattori eivät kuitenkaan ota vastuuta mahdollisista painovirheistä ja/tai muista mahdollisista puutteista ja niistä mahdollisesti aiheutuvista vahingoista.

3 Gearing Adult Education Towards Occupational Mobility Suomen kansallisen arviointiraportin tiivistelmä Turku, 2009

4 Sisällys 1 Johdanto 1 2 Huomioita koulutustarjonnasta ammatinvaihdon näkökulmasta 2 3 Suosituksia Kansallisen tason suosituksia Suosituksia koulutusorganisaatiolle 6 4 Esimerkkejä hyvistä käytänteistä 7 Koulutustarjonnan läpinäkyvyyden lisääminen 7 Uraohjausta ammatinvaihtajille 7 Taloudellista tukea uudelleenkouluttautumiseen 8 Koulutuksen organisointi ammatinvaihtoa tukevasti 9 Liite 1: GATOM -projektin partnerit 11

5 1 Johdanto Perinteisesti ammatinvalinta on käsitetty melko pysyväksi, läpi työuran kestäväksi valinnaksi. Viime aikoina on kuitenkin työmarkkinoiden muutosten vuoksi tullut yleisemmäksi ns. toisen uran ja uuden ammattitaidon hankkiminen aikuisiällä. Syynä voi olla työtilaisuuksien puute tai työntekijän omat, ikääntymisen myötä muuttuneet fyysiset tai henkiset tarpeet. Ammatillisen aikuiskoulutuksen mukautuvaisuus tällaisessa tilanteessa on hankkeemme keskiössä. Onko ammatillinen aikuiskoulutus organisoitu niin, että se tukee ammatillista liikkuvuutta? Ja, mahdollistavatko tarjolla olevat koulutusmuodot työskentelyn aiemmassa ammatissa (tai epäpätevänä uudessa ammatissa) vielä opiskelun aikana? Aikuiskoulutustarjonnan vastaavuutta työnantajien ja aikuisiällä ammattia vaihtavien tarpeisiin on arvioitua Suomessa ja seitsemässä muussa Euroopan maassa käynnissä olevassa GATOM -hankkeessa ( Gearing Adult Education Towards Occupational Mobility ). Suomen lisäksi muut osallistujamaat ovat Itävalta, Saksa, Puola, Irlanti, Romania, Sveitsi ja Espanja. Hanke on toteutettu Euroopan komission tuella. Suomen osuudesta vastaa Turun kauppakorkeakoulun TSE Entre. Hankkeessa koulutustarpeiden ja -tarjonnan vastaavuutta arvioitiin kolmen ammatin kautta, jotka olivat lähihoitaja, putkiasentaja ja ravintolakokki. Arviointeja varten on tehty kartoitus kunkin osallistujamaan koulutustarjonnasta sekä haastateltu ammatinvaihtajia ja heidän työnantajiaan. Haastettalujen kautta saatiin tietoa asianosaisten kokemuksista ammatinvaihdosta ja ammatillisen koulutuksen vastaavuudesta työelämän tarpeisiin. Nyt käsillä oleva dokumentti on Suomen kansallisen raportin tiivistelmä. Tiivistelmä sisältää toimenpidesuosituksia niin kansallisille toimijoille kuin ammatillista aikuiskoulutusta tarjoaville organisaatioillekin, sekä hyviä käytänteitä muista osallistujamaista. GATOM-hankkeessa on tuotettu kansalliset raportit kustakin osallistujamaasta, koulutuskartoitukset sekä tulokset kokoava eurooppalainen raportti. Eurooppalaisessa raportissa on kehitysehdotusten lisäksi esitelty myös hyviä kansallisia käytänteitä kaikista osallistujamaista. Kaikki dokumentit ovat luettavissa ja ladattavissa hankkeen kotisivuilla osoitteessa 1

6 2 Huomioita koulutustarjonnasta ammatinvaihdon näkökulmasta Suomen työmarkkinoilla sekä koulutussektorilla arvostetaan suoritettuja tutkintoja korkealle. Ilmiöllä on vaikutuksensa arvioitaessa koulutustarjonnan soveltuvuutta aikuisiällä tapahtuvaan ammatinvaihtoon. Riippumatta siitä, että työnantajat arvostavat käytännön taitoja, työnhakijalla oletaan olevan myös tehtävään soveltuva muodollinen koulutus. Näin ollen siirtymä uuteen ammattiin kestää usein kauan. Lyhytkestoista koulutusta on tarjolla ensisijaisesti vain työttömille ja työttömyysuhan alaisille suunnattuna työllisyyskoulutuksena. Lyhyet koulutukset työssäkäyville, joihin voisi ottaa osaa iltaisin tai viikonloppuisin, ovat melko harvinaisia. Monimuotokoulutusta sinänsä on tarjolla melko hyvin, mutta koulutukset tähtäävät useimmiten ammatilliseen tutkintoon ja kestävät näin ollen pitkään. Esimerkiksi kaksi tutkimukseen haastatelluista lähihoitajista oli suorittanut opintonsa opiskellen luokkamuotoisessa koulutuksessa kolmena iltana viikossa. Tämän lisäksi heillä oli kotitehtäviä, tietokonevälitteistä opiskelua ja ryhmätöitä. Ajoittain lähiopetusta annettiin myös lauantaisin. Nämä lähihoitajaopiskelijat pystyivät jatkamaan aiemmassa päivätyössään samanaikaisesti, kun he opiskelivat. Opintoihin kuuluvien viiden harjoittelujakson järjestäminen oli kuitenkin hankalaa, sillä näitä varten opiskelijat joutuvat ottamaan ensin palkalliset ja sen jälkeen palkatonta lomaa. Opinnot kestivät noin kaksi vuotta ja niiden läpivienti työn ohessa vaati vahvaa motivaatiota ja tasapainoista yksityiselämää (ml. läheisten ihmisten tukea). Suomessa työntekijällä on mahdollisuus aikuiskoulutustukeen, jos hän on ollut saman työnantajan palveluksessa vähintään vuoden ja työura on kestänyt yli viisi vuotta. Opintovapaa voidaan myöntää valtion tukemaan koulutukseen Suomessa tai ulkomailla sekä ammattiyhdistyksen järjestämään koulutukseen. Opintovapaan maksimipituus riippuu työsuhteen pituudesta, mutta maksimi on viisi vuotta. Opintovapaa on normaalisti palkatonta, mutta opintovapaakin kartuttaa vuosilomaa maksimissaan 30 opintovapaapäivällä. Aikuisopiskelijat ovat oikeutettuja aikuisopintotukeen. Opintotuen saaminen edellyttää täyspäiväistä opiskelua, mutta kuitenkaan tuen suuruus ei monesti ole riittävä varsinkaan perheellisen opiskelijan taloudellisiin velvoitteisiin nähden (esim. asuntolainan hoitokuluihin). Taloudelliset esteet nousevatkin monesti aikuisiällä tapahtuvan ammatinvaihdon rajoitteiksi. Ammatillisessa koulutuksessa saadut taidot eivät aina ole riittäviä yritysten tarpeisiin nähden. Jos yritys on erikoistunut jollekin melko harvinaiselle alalle, voi olla että juuri sen alan koulutusta ei ole ylipäätään saatavissa. Tällaisissa tapauksissa tieto-taito tulee 2

7 siirtää yrityksen sisällä kokeneemmilta työntekijöiltä kokemattomammille. Tästä aiheutuu yritykselle kuluja. Toisenlainen tapa ratkaista tällaiset puutteet työmarkkinoilla saatavilla olevan työvoiman osaamisessa, on suunnitella yrityksen tarpeisiin räätälöityjä koulutuksia potentiaalisille uusille työntekijöille yhdessä koulutusorganisaation kanssa. Monesti tällaiset koulutukset toteutetaan työllisyyskoulutuksena, joka on suunnattu työttömille työnhakijoille sekä työttömyysuhan alaisille palkansaajille. Yksittäiselle pienyritykselle, joka tarvitsee vain yhden tai muutamia uusia työntekijöitä, tällainen toimintatapa ei ole mahdollista. Mutta tällaista koulutusta voitaisiin järjestää, jos samalta alueelta löytyy useita yrityksiä, joilla on samanlaiset tarpeet. Haastatteluissa nousi esiin jonkin verran kritiikkiä ammatillisten oppilaitosten opettajien tietoja, opetettavia työskentelytapoja sekä oppilaitosten käytössä olevien koneiden vanhanaikaisuutta kohtaan. Oppilaitoksissa opiskelleiden mukaan joissakin koulutusorganisaatioissa oli puutetta välineistä ja opettajista. Sekä työnantajat että ammatinvaihtajat olivat sitä mieltä, että koulutuksen taso vaihtelee oppilaitosten välillä. Joillakin oppilaitoksilla on erinomainen maine, joillakin taas melko vaatimaton. Myös työllisyyskoulutuksen järjestelyjä arvosteltiin. Opetusryhmät koettiin liian isoiksi ja resurssit liian pieniksi. Huomattavaa kuitenkin on, että tätä selvitystä varten haastateltujen työllisyyskoulutukseen osallistuneiden työllistymisaste oli hyvä. Koulutus oli useimmiten johtanut työllistymiseen. Tokikaan haastateltavaksi valikoituminen ei ollut sattumanvaraista, vaan oppilaitokset luonnollisesti suosittelivat mielellään opinnoissaan menestyneitä ja työmarkkinoilla hyvin pärjänneitä ammatinvaihtajia haastateltaviksi. Sekä haastatellut ammatinvaihtajat että heidän työnantajansa olivat tyytyväisiä saamansa informaation määrään ja laatuun. Suurin osa tarpeellisesta tiedosta on helposti saatavissa Internetin kautta, ja koulutusmahdollisuuksia etsiville on suunniteltu myös erityisiä Internet-portaaleja, joista on saatavilla tietoa urasuunnittelun ja koulutusvalintojen tueksi. Opintososiaalisista etuuksista löytyi myös tietoa, kun sitä aktiivisesti etsi. Haastateltavat olivat sitä mieltä, että kunhan on itse aktiivinen ja motivoitunut, myös nämä tiedot löytyvät. Koulutuksen aikana annettavan henkilökohtaisen uraohjauksen määrä koettiin joissain tapauksissa liian pieneksi. Nykyään kun aikuisiällä tapahtuva ammatinvaihto on käymässä yleisemmäksi, oppilasaineksen heterogeenisuus muodostuu yhä suuremmaksi haasteeksi koulutusorganisaatiolle. Samassa opetusryhmässä voi olla esimerkiksi opiskelijoita ilman mitään oppivelvollisuuden jälkeistä koulutusta sekä yliopisto- tai ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita. Luonnollisesti opiskelutaidot ja osaamistarpeet vaihtelevat opiskelijan aiemman koulutushistorian mukaan. Selkeimmin tämä tuli esiin haastateltavien kommenteissa hyödyllisistä ja hyödyttömistä opintokokonaisuuksista heidän ammatillisessa koulutuksessaan. Ammatinvaihtajat, joilla oli pitkä koulutushistoria takanaan, pitivät yleissivistäviä aineita kuten matematiikkaa, kieliä ja tieto- ja viestintäteknologiaa tärkeinä oppiaineina, mutta tarpeettomina heille itselleen. Lyhyemmän koulutuksen saaneet taas pitivät yleissivistävien aineiden tuomia taitoja turhina, koska heidän mielestään niiden mukanaan tuomia taitoja ei tarvita tosielämässä. Myös osa haastatelluista työnantajista kyseenalaisti yleissivistävien aineiden tarpeellisuuden ammatillisessa koulutuksessa. 3

8 Opiskelijoille laadittavat henkilökohtaiset opetussuunnitelmat sekä koko ammatillisessa aikuiskoulutuksessa käytössä oleva näyttötutkintojärjestelmä pyrkivät huomioimaan aiemmin hankitut taidot ja osaamisen. Siitä huolimatta osa opiskelijoista kaipasi vielä räätälöidympiä opintopolkuja. Yksi käytännön ratkaisu erilaisen lähtötason aiheuttamiin ongelmiin olisi jakaa opiskelijat pienempiin opetusryhmiin osaamisprofiilinsa mukaan. Tämä kuitenkin vaatisi oppilaitoksilta nykyistä enemmän resursseja (opettajia, koneita jne.). Huolimatta eräistä kriittisistä kommenteista sekä työnantajien että ammatinvaihtajien puolelta, molemmat ryhmät erityisesti ammatinvaihtajat olivat enimmäkseen tyytyväisiä suomalaisen aikuiskoulutusjärjestelmän kykyyn vastata ammatinvaihtotilanteen haasteisiin. Työnantajilla oli myös hyvin positiivinen käsitys vastavalmistuneista, aikuisiällä kouluttautuneista ammatinvaihtajista. Heitä pidettiin hyvin motivoituneina ja työelämätaidoiltaan monasti nuoria kehittyneempinä. 4

9 3 Suosituksia Muodollisen koulutuksen ja tutkintojen korkea arvostus on suomalaisen yhteiskunnan arvojärjestelmään liittyvä ominaisuus, joka ei ole helposti muutettavissa. Se pitääkin nähdä mieluummin kontekstina, jossa ammatillista liikkuvuutta edistäviä tekijöitä ja aikuisten ammatillista koulutusjärjestelmää arvioidaan. Tutkintojen vahva merkitys työmarkkinoilla luo kiistämättä kuitenkin omalta osaltaan jäykkyyksiä aikuisiän ammatinvaihtoon. Tässä luvussa on listattu joitakin suosituksia, jotka pohjautuvat projektissamme tehtyihin koulutuskartoituksiin sekä ammatinvaihtajien ja työnantajien haastatteluihin. Seuraavassa luvussa esitellään esimerkkejä joustavaa ammatinvaihtoa edistävistä toimintatavoista hankkeen muista osallistujamaista, ja tuodaan esiin esimerkiksi taloudellisia kannustimia ja koulutuksen organisoinnin muotoja, joista voitaisiin Suomessakin ottaa oppia. Monilla osaalueilla suomalainen aikuiskoulutusjärjestelmä toimii hyvänä esimerkkinä muille maille (mm. näyttötutkintojärjestelmän osalta), mutta kehitettävääkin toki vielä on. 3.1 Kansallisen tason suosituksia Tietoa ja tietoisuutta aikuisiällä tapahtuvan ammatinvaihdon mahdollisuuksista tulee lisätä niin potentiaalisten ammatinvaihtajien kuin yritystenkin keskuudessa. Tietoa uraohjaukseen soveltuvista ja koulutustarjontaa esittelevistä Internetin portaaleista ja tietokannoista kuten Opintoluotsi (www.opintoluotsi.fi), Koulutusnetti (http://www.koulutusnetti.fi/) ja A-URA (http://www.avosto.net/a-ura/) samoin kuin työ- ja elinkeinohallinnon valtakunnallisesta puhelinpalvelusta, Koulutuslinjasta (puh ja ) tulisi levittää laajalti potentiaalisille käyttäjille. Systemaattisempia menetelmiä tilastotiedon keräämiseksi ammatinvaihdosta tulisi kehittää. Työmarkkinoiden rakenteellisia muutoksia voitaisiin helpottaa myöntämällä tukea yrityksille, jotka rekrytoivat juuri ammattia vaihtaneita työntekijöitä. Myös palkattomalla vapaalla oleville työsuhteisilla aikuisopiskelijoilla tulisi olla oikeus taloudelliseen tukeen ammatillisen koulutuksen työssäoppimisjaksojen ajaksi. Työllisyyskoulutuksen saatavuutta myös työssäkäyville tulisi kehittää niin saavutettavuuden kuin opetusjärjestelyidenkin osalta. 5

10 Lähihoitajien ammattiin liittyen tuli esiin toiveita, että joko joidenkin virkojen kelpoisuussäädöksiä tulisi lieventää, jotta myös lähihoitajan ammattitutkintoa suorittamattomat voisivat hakeutua näihin tehtäviin, tai tulisi luoda uusi ammattiryhmä, jonka tehtäviin kuuluisivat hoivaavat ja avustavat tehtävät (poislukien sairaanhoidolliset ja lääkkeiden annosteluun liittyvät tehtävät). Näin helpotettaisiin kiinnittymistä ja tutustumista uuteen ammattiin. Myöhemmin näin alalle hakeutuneet voisivat hankkia lähihoitajan tutkinnon. 3.2 Suosituksia koulutusorganisaatiolle Opetusryhmät olisi hyvä organisoida pienemmiksi ja osaamistaustaltaan homogeenisemmiksi. Huomiota tulisi kiinnittää enemmän koulutusorganisaatioissa opiskelijoille annettavaan henkilökohtaiseen uraohjaukseen. Yritysten ja koulutusorganisaatioiden välistä yhteistyötä opetussuunnitelmien laatimisessa tulisi entisestään kehittää. Ammatillisten oppilaitosten opettajien täydennyskoulutusta tulisi kehittää. Työssäoppimisjaksoja tulisi kehittää niin pitkiksi, että opettajat niihin osallistuessaan ehtisivät kunnolla tutustua työelämän tilanteiden monimuotoisuuteen. Äärimmäinen keino voisi olla kunkin viiden opetusvuoden jälkeen pakollinen pitkähkö (puolen tai koko vuoden) työelämäjakso. Tutkimuksemme on luonteeltaan eksploratiivinen, ja sen on tarkoitus toimia ensisijaisesti keskustelunavaajana politiikantekijöiden, aikuiskoulutuksen tarjoajien, elinkeinoelämän ja työmarkkinaorganisaatioiden välillä. Yhteiskunnassamme tapahtuvat rakenteelliset muutokset tiedostetaan monilla tahoilla, mutta systemaattisiin toimiin, jotka tukevat ammatillista liikkuvuutta ei vielä ole ryhdytty. Koulutussektorin reaktiot ammattirakenteen muutoksiin ja pidentyviin työuriin ovat olleet pitkälti reaktiivisia sen sijaan, että tuleviin muutoksiin varauduttaisiin proaktiivisesti. 6

11 4 Esimerkkejä hyvistä käytänteistä Koulutustarjonnan läpinäkyvyyden lisääminen Saksassa kokin ammatista kiinnostuneet henkilöt, joilla ei ole lähipiirissään kokin ammatissa toimivia tuttavia tai sukulaisia, voivat saada tietoja ammatista ja käytännön kokemuksia siinä toimimisesta verkossa toimivien keskustelufoorumien ( Köchetreff, Das Köcheforum ) kautta. Foorumeilla ammatissa jo toimivat kokit ja ammattiin siirtymistä harkitsevat voivat vaihtaa tietoja ja kokemuksia työn tekemisestä, työmarkkinoilla toimimisesta tai esimerkiksi koulutuksista. Kuitenkaan yleistä, koottua tietoa koulutusmuodoista tai ammatin vaihtamisen edellytyksistä ei foorumilta löydy. Uraohjausta ammatinvaihtajille Espanjan hallitus aloitti tekstiiliteollisuutta tukevan ohjelman (Plan de Apoyo al Sector Textil y de la Confección) toimeenpanon vuonna Ohjelman tavoitteena on parantaa alan kilpailukykyä sekä lievittää rakennemuutoksen mukanaan tuomia seurauksia työntekijöille. Sen lisäksi, että ohjelman tavoitteena on turvata mahdollisimman monta tekstiilialan työpaikkaa, pyritään työttömäksi joutuvat ja työttömyysuhan alaiset kouluttamaan uudelleen ja sijoittamaan toisille toimialoille. Tämä tapahtuu kartoittamalla työntekijän ammatillinen osaaminen, jonka jälkeen he saavat uraohjausta. Uraohjauksen yhtenä tavoitteena on tuoda työttömyysuhan alaisille työntekijöille tietoa kasvavien alojen ammateista ja koulutusväylistä näihin ammatteihin. Sveitsissä on julkisin varoin toteutettu uraohjauspalvelu, joka on avoinna joka päivä. Palvelusta saa tietoa kaikista aloista ja ammateista. Palvelua tarjoavissa toimistoissa toimii useita eri aloille erikoistuneita uraohjaajia. Palvelu on enintään 20 vuotiaille ilmainen. Sitä vanhemmat maksavat palvelusta vain pienen, nimellisen maksun. 7

12 Taloudellista tukea uudelleenkouluttautumiseen Espanjan Plan de Apoyo al Sector Textil y de la Confección -ohjelmassa (ks. kohta uraohjausta ammatinvaihtajille ) työvoiman uudelleensijoittumista tuetaan yrityksille suunnatuilla kannustimilla (sosiaaliturvamaksun alennuksilla). Kannustimiin ovat oikeutettuja yritykset, jotka palkkaavat tekstiiliteollisuudesta tulevia työntekijöitä. Itävallassa työnantajat (riippumatta yritysmuodosta) voivat vähentää koulutuskustannuksiaan verotuksessa (Bildungsfreibetrag) vuodesta 2000 lähtien. Vähennys voidaan tehdä veronalaisista voitoista. Vähennettäviksi kuluiksi lasketaan 120 prosenttia koulutuksen suorista kuluista. Näin työnantajat saavat hyvitystä myös koulutuksen järjestämisestä aiheutuvista välillisistä kustannuksista. Vuonna 2002 tarjolle tuli uusi verokannustin (Bildungsprämie), jossa valtio hyvittää 6 prosenttia koulutuksen toteutuneista kustannuksista yrityksen maksettavaksi tulevasta verosta. Tämä vaihtoehto on käytettävissä yrityksille, joiden verotettava voitto on niin vähäinen, etteivät he pysty käyttämään 120 prosentin verovähennysoikeutta veronalaisesta voitosta. Molempia kannustimia ei voi käyttää samanaikaisesti. Verokannustimet ovat käytettävissä työntekijöiden koulutuksesta syntyviin kustannuksiin, jotka ovat yrityksen intressien mukaisia. Ulkopuolisen tahon järjestämässä koulutuksessa huomioitavia kustannuksia ovat mm. kurssimaksut, kouluttajien palkkiot, koulutustilojen vuokrat tai koulutusmateriaalien kustannukset. Majoitus- ja matkustuskuluja ei huomioida. Yrityksen sisäistä henkilöstökoulutusta järjestettäessä laissa on tiukempia erityisehtoja. Myös työntekijät ovat oikeutettuja verokannustimiin. Koulutuskustannuksia kohdellaan verotuksessa tulonhankkimisvähennyksenä (Werbungskosten), joka vähentää verotuksen perusteena olevan ansiotulon määrää. Vähennyskelpoisia kuluja ovat täydennyskoulutuksesta, ammatillisesta peruskoulutuksesta tai uuteen ammattiin johdattavasta koulutuksesta syntyvät kulut. Täysin uuteen ammattiin liittyvä pitkäaikainen koulutus on tullut vuosien 2000 ja 2002 lakiuudistuksessa mukaan vähennykseen oikeuttavien koulutuksiin. Periaatteessa kaikki ammatilliseen pätevöitymiseen liittyvät kouluttautumistoimenpiteet kuuluvat tämän vähennysoikeuden piiriin. Tyypillisiä esimerkkejä ovat atk-koulutukset, liiketoimintaosaamiseen liittyvät kurssit, kielikurssit ja ammatillisten oppilaitosten iltaisin tapahtuva aikuisopetus. Hyväksyttäviä kuluja ovat esim. kurssille osallistumisesta aiheutuvat koulut (mm. osallistumismaksu), opetusmateriaali, työvälineet, matkakulut, mahdolliset päivärahat viideltä ensimmäiseltä päivältä (jos kulutus järjestetään eri paikkakunnalla kuin osallistujan työ- tai kotipaikka) sekä majoituskustannukset. Verovähennysoikeutta ei synny yleissivistävästä peruskoulutukseen tai korkeakoulutukseen osallistumisesta eikä alun perin vapaa-ajan koulutukseksi tarkoitetuista koulutuksista (esim. urheilukurssit tai autokoulu). 8

13 Koulutuksen organisointi ammatinvaihtoa tukevasti CONAIF (Confederación Nacional de Asociciones de Empresas de Fontanería, Gas, Calefacción, Protección contra Incendios, Electricidad y Afines) on kansallinen LVI-alan yritysten etujärjestö, joka järjestää ammatillista koulutusta työttömille 16 koulutuskeskuksessa ympäri Espanjaa. Koulutukset ovat kansallisesti akkreditoituja Kurssit sisältävät sekä teoriaopintoja että käytännön harjoituksia. Niillä keskitytään putkiasentajan ammatin perustaitoihin, eikä aiempia opintoja tai alan työkokemusta vaadita osallistujilta. Kurssit soveltuvat myös työssäkäyville, sillä niiden kesto on melko lyhyt (6 kuukautta, tuntia per moduuli, kaiken kaikkiaan tuntia) ja koulutus järjestetään monesti iltaisin (kello 18 ja 22 välillä). Saksassa järjestetään hoitoalan lyhytkursseja, jotka soveltuvat samanaikaisesti työssä käyville ja ilman hoitoalan työkokemusta oleville. Kurssien kesto on 6 viikosta 3 kuukauteen. Opiskelu on osa-aikaista ja/tai tapahtuu iltaisin ja viikonloppuisin järjestettävässä intensiiviopetuksessa. Kurssit koostuvat sekä teoriaopinnoista (ml. esim. hoivatyö, hygienia, ennaltaehkäisevä hoito, lääkeoppi, lääketieteellinen sanasto) että 2-3 viikon harjoittelujaksosta vanhusten hoivakodeissa, vanhainkodeissa tai sairaaloissa. Joillain kursseilla kurssin tarjoaja järjestää koulututtaville harjoittelupaikan, joillain kursseilla opiskelija itse. Ravintolakokkien kysynnän arvioidaan lisääntyvän Irlannissa lähitulevaisuudessa. Tästä syystä Fáilte Ireland, Irlannin kansallinen matkailun kehittämisorganisaatio, on kehittänyt tarpeisiinsa räätälöidyn version ravintolakokkien oppisopimuskoulutuksesta. Kohderyhmänä ovat erityisesti ammatinvaihtajat. Ravintolakokkien intensiivikoulutus (Professional Cookery Nine Month Intensive Learning Programme) kestää nimensä mukaisesti vain 9 kuukautta. Koulutukseen valittavilta opiskelijoilta vaaditaan riittävää sitoutuneisuutta ja kypsyyttä ammatinvaihtoon. Ensimmäisten 6 kuukauden aikana opiskelijat ovat lähiopetuksessa 3 päivää viikosta ja kaksi päivää harjoittelemassa valitsemassaan työpaikassa. Viimeisten kolmen kuukauden aikana opiskelijat saavat intensiiviopetusta yrityksessä, jossa he suorittavat harjoitteluaan. Fáilte Ireland maksaa lähiopetuksesta aiheutuvat kulut (oppilaitoksen kurssimaksun) sekä viikottaisen koulutustuen opiskelijalle lähiopetuspäivistä (tällä hetkellä 97,70 viikossa). Työssäoppimisjaksoilta yritys maksaa opiskelijalle palkan niiltä päiviltä, kun opiskelija työskentelee yrityksessä. Koulutuksen suorittaneet opiskelijat saavat Irlannin täydennyskoulutusviranomaisen sertifioiman todistuksen suorittamastaan koulutuksesta. Saksassa Schleswig-Holsteinin osavaltion turismin ja gastronomian koulutuskeskus (Bildungszentrum für Tourismus und Gastronomie, BTG) yhdessä Akademie Überlingen Verwaltungs-GmbH:n kanssa tarjoavat opintomoduulipohjaista koulutusta keittiöalan ammatteihin. Nämä lyhyet aikuiskoulutukset on osoitettu erityisesti vasta alalle hakeutuville sekä näihin ammatteihin uudelleen palaaville. Koulutukseen osallistujat voivat valita, haluavatko suorittaa opintonsa osa-aikaisesti vai kokopäiväisesti. Kokopäiväisen opiskelun kesto on kaksi kuukautta, osa-aikaisesti suoritettuna kurssi kestää neljä kuukautta. Tämä 9

14 koulutus voidaan lukea hyväksi myös osana mahdollisesti myöhemmin suoritettavia muita ammatillisia koulutuksia. Espanjassa toteutettiin kansallisen työvoimaviranomaisen (Servicio Público de Empleo Estatal - INEM) toimesta kokeilu 12 kuukauden lähihoitajakoulutuksesta. Annettu koulutus oli kokoaikaista. Koulutus sisälsi joka päivä neljä tuntia teoriaopetusta luokkahuoneissa sekä neljä tuntia käytännön harjoittelua yrityksissä. INEM maksoi koulutusajalta osallistujille osa-aikaista palkkaa. Sekä koulutettavien että mukana olleiden hoivapalveluyritysten kokemukset kokeilusta olivat positiivisia. Ammatillista koulutusta on Espanjassa tarjolla myös etäopetuksena. Etäopetuksena toteutettavaan koulutukseen sisältyy sekä teoreettisia että käytännön harjoituksia. Etuna etäopiskelussa on se, että koulutukseen osallistuvat opiskelijat voivat näin opiskella kotonaan itselleen sopivana ajankohtana, jolloin työssäkäynnin ohessa opiskelu on mahdollista. Nämä kurssit valmistavat oppilaansa virallisiin ammattitutkintoon. 10

15 Liite 1: GATOM -projektin partnerit Itävalta Suomi Saksa Irlanti Puola Romania Espanja Sveitsi (hiljainen partneri) Austrian Institute for SME Research (KMU FORSCHUNG Austria) Small Business Institute, Turku School of Economics and Business Administration Berufsfortbildungswerk Gemeinnützige Bildungseinrichtung des DGB GmbH (bfw) Competence Center EUROPA Tom Martin & Associates/TMA Entrepreneurship and Economic Development Research Institute (EEDRI) at the Academy of Management (Społeczna Wyższa Szkoła Przedsiębiorczości i Zarządzania w Łodzi) Chamber of Commerce and Industry of Romania CCIR ikei research & consultancy Schweizerischer Verband für Weiterbildung SVEB 11

Oppisopimuksia ammattikoululaisille

Oppisopimuksia ammattikoululaisille Oppisopimuksia ammattikoululaisille Jaakko Lainio 20.3.2014 Viimeinen vuosi oppisopimuksella Erinomainen yhdistelmämahdollisuus! Opiskellaan ensin perustaidot koulussa ja siirrytään välillä oppisopimuksella

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Koulu goes Global 2.10.2012 Hämeenlinna Katriina Lammi-Rajapuro Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUS Kouluttaudu ammattiin työtä tekemällä.

OPPISOPIMUSKOULUTUS Kouluttaudu ammattiin työtä tekemällä. OPPISOPIMUSKOULUTUS Kouluttaudu ammattiin työtä tekemällä. MITÄ OPPISOPIMUKSELLA VOI OPISKELLA? Oppisopimus on työssäoppimista ja opiskelua oppilaitoksessa Oppisopimuksen avulla voit suorittaa perustutkinnon

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys Tunnistaminen Laatu Liikkuvuus Koulutus Stardardit Työllistyvyys Kehitetään työelämälähtöisiä tutkintoja sekä koulutusohjelmia VSPORT+ Projekti Avaintavoite VSPORT+ hankkeelle on kehittää läpi alan vuorovaikutteisen

Lisätiedot

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa

Lisätiedot

Opintososiaaliset edut

Opintososiaaliset edut Opintososiaaliset edut Miten rahoitan opiskeluni? Miten rahoitan kouluttautumiseni? Omaehtoinen koulutus Oppisopimuskoulutus Työvoimakoulutus - Kelan opintotuki - Aikuiskoulutustuki - Työttömyysetuus opintoihin

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Koulutusrahaston ajankohtaisia asioita

Koulutusrahaston ajankohtaisia asioita Koulutusrahaston ajankohtaisia asioita Aikuiskoulutustuki ja ammattitutkintostipendi Veli-Pekka Ruotsila Nivala 28.8.2012 1 Koulutusrahasto lyhyesti Työmarkkinajärjestöjen hallinnoima rahasto Tukee omaehtoista

Lisätiedot

Lakimieskoulutus EU:ssa Pohjois-Irlanti

Lakimieskoulutus EU:ssa Pohjois-Irlanti Lakimieskoulutus EU:ssa Pohjois-Irlanti Tietolähde: The Law Society of Northern Ireland huhtikuu 2014 KUVAUS Pohjois-Irlannin KANSALLISESTA LAKIMIESKOULUTUSJRJESTELMST 1. Ammattiin pääsy Korkea-asteen

Lisätiedot

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 Yhteystiedot Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 Nuorten oppisopimuskoulutus Tarja Orellana, koulutustarkastaja p. 040 341 5189 tarja.orellana@jao.fi

Lisätiedot

Koulutusrahaston etuudet

Koulutusrahaston etuudet Koulutusrahaston etuudet 1 Koulutusrahasto lyhyesti Työmarkkinajärjestöjen hallinnoima rahasto Tukee omaehtoista ammatillista aikuiskoulutusta Etuudet aikuiskoulutustuki ja ammattitutkintostipendi Toimintaa

Lisätiedot

KOULUTUSRAHASTO 2012. Saana Siekkinen

KOULUTUSRAHASTO 2012. Saana Siekkinen KOULUTUSRAHASTO 2012 Saana Siekkinen 1 lyhyesti Omaehtoiseen ammatilliseen koulutukseen osallistuva aikuisopiskelija, joka on työ- tai virkasuhteessa tai toimii yrittäjänä ja joka on ollut työelämässä

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus

Ammatillinen koulutus Ammatillinen koulutus pähkinänkuoressa AMMA projekti, 2005. Ammatillinen koulutus maahanmuuttajille. YLIOPISTOT 4-7 vuotta Suomen koulutusjärjestelmä AMMATTIKORKEA- KOULUT, 4 vuotta Suomessa kaikki käyvät

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

SUOMALAINEN KOULUJÄRJESTELMÄ. 1. Päiväkoti peruskoulutus ammatillinen koulutus, johon myös oppisopimus koulutus

SUOMALAINEN KOULUJÄRJESTELMÄ. 1. Päiväkoti peruskoulutus ammatillinen koulutus, johon myös oppisopimus koulutus SUOMALAINEN KOULUJÄRJESTELMÄ. 1. Päiväkoti peruskoulutus ammatillinen koulutus, johon myös oppisopimus koulutus SUOMALAINEN KOULUJÄRJESTELMÄ LASTEN KOULUTUS on olemassa yksityisiä päiväkoteja, mutta enemmistö

Lisätiedot

Taustatietoa selvityksestä

Taustatietoa selvityksestä Taustatietoa selvityksestä TK-Eval yhteistyössä Kajaanin yliopistokeskuksen Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut AIKOPA:n kanssa Toteuttajina YTM Keimo Sillanpää, YTM Tommi Ålander, FM Sirpa Korhonen,

Lisätiedot

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi SAK ry Hallituksen suositus 1(6) HENKILÖSTÖN KOULUTUKSEN KORVAUKSET JA TUKIMUODOT Sisällys Sivu 1. Ammatillinen henkilöstökoulutus.. 2 1.1 Perehdyttämiskoulutus. 2 1.2 Täydennys- ja uudelleenkoulutus.

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Koulutuksen tarjoamat valmiudet tulevaisuuden osaajille. Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät HML 3.-4.4.2014

Koulutuksen tarjoamat valmiudet tulevaisuuden osaajille. Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät HML 3.-4.4.2014 Koulutuksen tarjoamat valmiudet tulevaisuuden osaajille Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät HML 3.-4.4.2014 Markku Kainuun Suonpää, ammattiopisto, opettaja, aikuiskoulutus NTM, tutkintovastaava Ohjelma

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti Oppisopimus toimintamallin arviointi Perusraportti 1. Olen Vastaajien määrä: 8 0 1 2 3 työelämän edustaja opiskelija opettaja koulutusorganisaation johtoa 2. Yllä olevan oppisopimusmallin (kuva) selkeys

Lisätiedot

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 markku.haurinen@jns.fi

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 markku.haurinen@jns.fi Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 markku.haurinen@jns.fi Yrityskansio sisältö Työllisyyden kuntakokeilu Koulutus- ja työhönvalmennus Työkokeilu Palkkatuki Esimerkkilaskelmat palkkatuesta

Lisätiedot

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Näyttötutkinnot Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Tietoa näyttötutkinnoista tutkintoja järjestävistä oppilaitoksista työvoimatoimistoista oppisopimustoimistoista kirjastoista

Lisätiedot

TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto. Opetusministeriön virallinen

TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto. Opetusministeriön virallinen TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto Opetusministeriön virallinen ja sertifioima ammatillinen näyttötutkintö Aikuisten ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi tai oppisopimuskeskus@sakky.fi

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Pirkanmaan oppisopimuskeskus - TEKEMÄLLÄ OPPII -

Pirkanmaan oppisopimuskeskus - TEKEMÄLLÄ OPPII - Pirkanmaan oppisopimuskeskus - TEKEMÄLLÄ OPPII - Pirkanmaan oppisopimuskeskus p Perus, ammatti- ja erikoisammattitutkintokoulutusta Yhteistyöoppilaitokset 17 kuntaa Valittavana yli 360 tutkintoa Tietopuolinen

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Vankilaopetuspäivät 7.-8.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Ammatillisen perus- ja aikuiskoulutus yksikkö 1.8.2015 alkaen, työn alla juuri nyt näyttötutkintoihin

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus AKKU-johtoryhmän toimenpide-ehdotukset (toinen väliraportti) Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:11 AKKU (=ammatillisesti

Lisätiedot

Katsaus aikuisten ammatillisen koulutuksen muotoihin ja tarjontaan Lähihoitajien koulutuskartoitus, Suomi

Katsaus aikuisten ammatillisen koulutuksen muotoihin ja tarjontaan Lähihoitajien koulutuskartoitus, Suomi Katsaus aikuisten ammatillisen koulutuksen muotoihin ja tarjontaan Lähihoitajien koulutuskartoitus, Suomi Turku 2008 Tekijät: Turun kauppakorkeakoulu, TSE Entre Satu Aaltonen Käsillä oleva dokumentti on

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Ammattitaidon ja näyttötutkintojen merkitys työelämässä nyt ja tulevaisuudessa. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Ammattitaidon ja näyttötutkintojen merkitys työelämässä nyt ja tulevaisuudessa. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Ammattitaidon ja näyttötutkintojen merkitys työelämässä nyt ja tulevaisuudessa Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Työelämän järjestöt olivat perustamassa näyttötutkintojärjestelmää Ennen näyttötutkintojärjestelmän

Lisätiedot

Täydennyskoulutus muutoksessa. Päivi Haapasalmi

Täydennyskoulutus muutoksessa. Päivi Haapasalmi Täydennyskoulutus muutoksessa Päivi Haapasalmi Täydennyskoulutustarjonta ammattikorkeakouluissa Täydennyskoulutustarjonta Ammattikorkeakoulujen bioanalyytikoille suunnattu täydennyskoulutustarjonta vähäistä

Lisätiedot

Työharjoittelu. www.mol.fi. Työharjoittelu ja työelämävalmennus

Työharjoittelu. www.mol.fi. Työharjoittelu ja työelämävalmennus Työharjoittelu www.mol.fi Työharjoittelu ja työelämävalmennus Työtön työnhakija voi osallistua työharjoitteluun tai työelämävalmennukseen perehtyäkseen työelämään sekä edistääkseen työhönsijoittumistaan

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010 Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen Johanna Laukkanen 27.1.2010 Ammatillinen työvoimakoulutus Ammatillinen työvoimakoulutus Pääosin tutkintotavoitteista koulutusta Myös lisä- ja täydennyskoulutusta Yrittäjäkoulutusta

Lisätiedot

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUS www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUSKOULUTUS TYÖSSÄ OPPIMINEN TEORIAOPINNOT TUTKINTOTILAISUUDET työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettäviä

Lisätiedot

Arkioppimisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Arkioppimisen tunnistaminen ja tunnustaminen Arkioppimisen tunnistaminen ja tunnustaminen Eurooppalainen opintopolku verkosto http://eurooppalainenopintopolku.fi/index.php Leonardo kesäpäivät 2014 3.6.2014 Anne Mari Behm Savonlinnan ammatti ja aikuisopisto

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Yhteishankintakoulutukset

Yhteishankintakoulutukset z Yhteishankintakoulutukset RekryKoulutus, TäsmäKoulutus ja MuutosKoulutus Mari Tuomikoski Palvelujohtaja Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Yhteishankintakouluksella lisää ammatillista osaamista Työvoimakoulutuksena

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1 Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009 1 Kokonaisuudistuksen lähtökohdat Tavoitteena ollut selkiyttää hajanaista hallintoa, rahoitusta, etuuksia

Lisätiedot

YHTEISHANKINTAKOULUTUS

YHTEISHANKINTAKOULUTUS Yhteishankintakoulutus on yritykselle sen eri muutostilanteisiin räätälöityä aikuiskoulutusta, joka suunnitellaan yhdessä Ely-keskuksen, yrityksen ja kouluttajan kesken. Koulutuksen toteuttaa aikuiskoulutukseen

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Tausta Nuorten yhteiskuntatakuu Erillinen ohjelma 20 29-vuotiaille, vailla toisen asteen tutkintoa oleville Lisärahoitus ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

Oppivelvollisuuden pidentäminen - taustaa ja toteutusta

Oppivelvollisuuden pidentäminen - taustaa ja toteutusta Oppivelvollisuuden pidentäminen - taustaa ja toteutusta Aleksi Kalenius 2.4.2014 Perusopetuksen varassa olevat ja perusopetuksen varaan jääminen 2 Vailla perusasteen jälkeistä koulutusta 1970-2012 3 Vailla

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin

Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin Lainsäädäntö ja ohjeistus Opintotukilaki Opintotukiasetus Kotikuntalaki Hallintolaki Ulkomaalaislaki Kelan ohjeet Oikeuskäytäntö 2 Opintotuen

Lisätiedot

Katsaus aikuisten ammatillisen koulutuksen muotoihin ja tarjontaan Putkiasentajien koulutuskartoitus, Suomi

Katsaus aikuisten ammatillisen koulutuksen muotoihin ja tarjontaan Putkiasentajien koulutuskartoitus, Suomi Katsaus aikuisten ammatillisen koulutuksen muotoihin ja tarjontaan Putkiasentajien koulutuskartoitus, Suomi Turku 2008 Tekijät: Turun kauppakorkeakoulu, TSE Entre Satu Aaltonen Käsillä oleva dokumentti

Lisätiedot

KAKSI PÄÄTOIMISTA OPINTO-OHJAAJAA

KAKSI PÄÄTOIMISTA OPINTO-OHJAAJAA KAKSI PÄÄTOIMISTA OPINTO-OHJAAJAA n. 275 ohjattavaa / opo 13/14ABC-ryhmät ja 15DEF-ryhmät Tapani Pikkarainen Wilma-viesti tapani.pikkarainen(at)espoo.fi 0438245895 13/14DEF-ryhmät ja 15ABC-ryhmät Sami

Lisätiedot

Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella

Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella Rekry Täsmä Muutos 8.10.2014 1 RekryKoulutus Työnantaja tarvitsee uusia ammattitaitoisia työntekijöitä, eikä heitä ole tarjolla työnhakijoina tai lähiaikoina

Lisätiedot

Tervetuloa. oppisopimuskoulutukseen

Tervetuloa. oppisopimuskoulutukseen Tervetuloa oppisopimuskoulutukseen Stadin oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus Tervetuloa oppisopimuskoulutukseen! Kun haluat yhdistää työnteon ja opiskelun, oppisopimuskoulutus on juuri sinulle sopiva

Lisätiedot

Työelämän ja koulutuksen välinen yhteistyö Islannissa. Ingibjörg E. Guðmundsdóttir, johtaja Työelämän koulutuskeskus FA

Työelämän ja koulutuksen välinen yhteistyö Islannissa. Ingibjörg E. Guðmundsdóttir, johtaja Työelämän koulutuskeskus FA Työelämän ja koulutuksen välinen yhteistyö Islannissa Ingibjörg E. Guðmundsdóttir, johtaja Työelämän koulutuskeskus FA 1 Elinkeinoelämästä lähtenyt aloite Työmarkkinasopimus vuonna 2001 Ammattiliittojen

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN OSAAMISTARVESELVITYS LIITEAINEISTO 27.11.2014

TYÖELÄMÄN OSAAMISTARVESELVITYS LIITEAINEISTO 27.11.2014 TYÖELÄMÄN OSAAMISTARVESELVITYS LIITEAINEISTO 7..4 Sisällys Toimialojen vertailu keskiarvoittain Asiantuntijapalvelut Kauppa ja matkailu Kiinteistö- ja jätehuolto Prosessiteollisuus ja automaatio Teknologiateollisuus

Lisätiedot

Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa

Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa EK-foorumi, Oulu Satu Ågren Esityksen sisältö Oppisopimuskoulutusta yksilöllistyviin ja eriytyviin tarpeisiin Oppisopimuksen kehittäminen ammatillisen koulutuksen reformissa

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Koulutuksen ja työelämän yhteistyö 21.3.2013 Arto Saloranta 3/20/2013 Työllistyvyyden käsite Ohjaus ja työllistyvyys Työllistyvyys korkea asteella Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Palveluesimies Päivi Kuusela Osaamisen kehittämispalvelut, nuoret 1 5.11.2013 TE-palvelut Lappi Päivi Kuusela TEM:n linjaukset nuorisotakuun toteuttamisessa TE-hallinnossa

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 24.10.2012 Turku Kjell Henrichson Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle? Opiskelijoiden liikkuvuus Pohjoismaissa seminaari 3.12.2009 Kuopio Merja Kuokkanen/Kansainväliset opiskelijapalvelut, Itä Suomen yliopisto, Joensuun kampus Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Lisätiedot

terveysalan koulutuskorvauksiin Koulutuskeskus Sedu Hellevi Lassila, toimialajohtaja

terveysalan koulutuskorvauksiin Koulutuskeskus Sedu Hellevi Lassila, toimialajohtaja Näkökulmia sosiaali- ja terveysalan koulutuskorvauksiin Koulutuskeskus Sedu Hellevi Lassila, toimialajohtaja Lähihoitajakoulutus Koulutuskeskus Sedussa v.2011 Koulutusta 4 paikkakunnalla: Sedu Kauhajoki

Lisätiedot

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Anni Kallio CIMO 16.4.2015 CIMOn perustehtävä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

22.02.12. Oppisopimus. - väylä ammattitaitoon. Pirjo Leskinen koulutustarkastaja Pohjois-Karjalan oppisopimuskeskus. www.pkky.

22.02.12. Oppisopimus. - väylä ammattitaitoon. Pirjo Leskinen koulutustarkastaja Pohjois-Karjalan oppisopimuskeskus. www.pkky. Oppisopimus - väylä ammattitaitoon Pirjo Leskinen koulutustarkastaja Pohjois-Karjalan oppisopimuskeskus www.pkky.fi/oppisopimus Määritelmä: OPPISOPIMUS ON PÄÄOSIN TYÖPAIKALLA KÄYTÄNNÖN TYÖTEHTÄVISSÄ TAPAHTUVA

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus elinkeinoelämän näkökulmasta

Ammatillinen koulutus elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillinen koulutus elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillisen koulutuksen merkitys kunnille ja elinkeinoelämälle -seminaari 11.5.2011 Sanna Halttunen-Välimaa Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Turun toimisto

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Lähtökohta: Erilaiset opintopolut vastauksina erilaisiin tarpeisiin Ihmisen ikä ei saa aiheuta eriarvoisuutta tai ongelmia sinänsä,

Lisätiedot

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista JULKISEN TYÖVOIMAPALVELUN TAVOITTEITA Työllisyysasteen nostaminen Osaavaa työvoimaa joustavasti työnantajan

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

Ulkomaille työssäoppimaan! Lybeckerin KV-top info

Ulkomaille työssäoppimaan! Lybeckerin KV-top info Ulkomaille työssäoppimaan! Lybeckerin KV-top info Työssäoppimisesta Kaikkiin ammatillisiin tutkintoihin sisaltyy vähintaan 20 opintoviikkoa työssaoppimista. Työpaikoilla, aidossa työympäristössa tapahtuva

Lisätiedot

Valmentaudu tuleviin opintoihin!

Valmentaudu tuleviin opintoihin! Valmentaudu tuleviin opintoihin! Perusopetuksen jälkeinen valmistava koulutus 2015 2016 Koe tekemisen, osaamisen ja onnistumisen iloa! Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (Valma) Valmentavassa

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua Ammattiopisto Luovi Ammattiopisto Luovi luvuin Suomen suurin ammatillinen erityisoppilaitos Osa Hengitysliittoa Toimii 25 paikkakunnalla Henkilöstö yli 860 asiantuntijaa Ammatillisessa peruskoulutuksessa

Lisätiedot

NUORTEN TUETTU OPPISOPIMUS alle 25-vuotiaille vantaalaisille. OPAS NUORELLE JA TYÖPAIKALLE Nuorisopalvelut/Työpajatoiminta

NUORTEN TUETTU OPPISOPIMUS alle 25-vuotiaille vantaalaisille. OPAS NUORELLE JA TYÖPAIKALLE Nuorisopalvelut/Työpajatoiminta NUORTEN TUETTU OPPISOPIMUS alle 25-vuotiaille vantaalaisille OPAS NUORELLE JA TYÖPAIKALLE Nuorisopalvelut/Työpajatoiminta Sisällysluettelo Nuorelle 3 Työpaikalle 4 Opiskelija / työpaikkaohjaaja / esimies

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUS SELKOSUOMEKSI. LATUVA - laatua, tukea ja valmennusta työssä tapahtuvaan ammatillisen kielen oppimiseen

OPPISOPIMUSKOULUTUS SELKOSUOMEKSI. LATUVA - laatua, tukea ja valmennusta työssä tapahtuvaan ammatillisen kielen oppimiseen OPPISOPIMUSKOULUTUS SELKOSUOMEKSI LATUVA - laatua, tukea ja valmennusta työssä tapahtuvaan ammatillisen kielen oppimiseen Oppisopimuskoulutus Alkupalaveri, jossa arvioidaan oppisopimuksen edellytykset.

Lisätiedot

Ennakointikamari LVIS

Ennakointikamari LVIS Ennakointikamari LVIS LVIS-alojen ammatillisen koulutuksen tarjonta ja kysyntä pääkaupunkiseudulla Minkälaisiin tehtäviin oppilaitoksista valmistutaan? Sähkö-ja automaatiotekniikan perustutkinto Sähkö-

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Ulkomailta toteutetussa rekrytoinnissa ei ole riittävän ä vakiintuneita aiemman osaamisen ja koulutuksen täydentämisen malleja.

Ulkomailta toteutetussa rekrytoinnissa ei ole riittävän ä vakiintuneita aiemman osaamisen ja koulutuksen täydentämisen malleja. Kielitaidon ja EU-/ETA maiden ulkopuolella hankitun osaamisen täydentäminen terveysalalla -työryhmä Laatia nykytilan kuvaus EU-/ETA maiden ulkopuolella hankitun terveydenhuollon ammattipätevyyden tunnistamisen

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

EK:n 3+6 oppisopimusmalli

EK:n 3+6 oppisopimusmalli EK:n 3+6 oppisopimusmalli EK:n 3+6 oppisopimusmallin tavoitteet tukea nuorten työllistymistä lisäämällä alle 25-vuotiaiden mahdollisuuksia oppisopimuskoulutukseen kehittää oppisopimuskoulutusta paremmin

Lisätiedot

Spurtti-projekti. Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua

Spurtti-projekti. Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua 1 Lähtömaakoulutus ja Suomessa alkava kielikoulutus rekrytoidulle Mitä koulutus on: Suomen kielen koulutusta, usein työtehtävään liittyvää, perustietoa työelämästä

Lisätiedot

Liittojen yhteinen ohjeistus osaamisen kehittämistä koskevien määräysten soveltamiseksi

Liittojen yhteinen ohjeistus osaamisen kehittämistä koskevien määräysten soveltamiseksi Liittojen yhteinen ohjeistus osaamisen kehittämistä koskevien määräysten soveltamiseksi 1 Taloudellisesti tuettu osaamisen kehittäminen Tarkoituksena on edistää suunnitelmallista työntekijöiden ammatillisen

Lisätiedot

EK:n 3+6 oppisopimusmalli

EK:n 3+6 oppisopimusmalli EK:n 3+6 oppisopimusmalli EK:n 3+6 oppisopimusmallin tavoitteet tukea nuorten työllistymistä lisäämällä alle 25-vuotiaiden mahdollisuuksia oppisopimuskoulutukseen kehittää oppisopimuskoulutusta paremmin

Lisätiedot

3.1 Sisäoppilaitosmuotoisessa majoituksessa olevat opiskelijat (2.3 kohdassa ilmoitetuista opiskelijoista)

3.1 Sisäoppilaitosmuotoisessa majoituksessa olevat opiskelijat (2.3 kohdassa ilmoitetuista opiskelijoista) OPETUSHALLITUS Tieto ja rahoitus -yksikkö PERUSTIEDOT/Lukiokoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Tilanne 20.1.2013 1. Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio tori t Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi

Lisätiedot

7.3.2013 1 (5) OSAAMISEN KEHITTÄMISEN TOIMINTAMALLI. 1 Suunnitelma koulutuksen kehittämiseksi yrityksissä. 1.1 Yt-lain piiriin kuuluvat yritykset

7.3.2013 1 (5) OSAAMISEN KEHITTÄMISEN TOIMINTAMALLI. 1 Suunnitelma koulutuksen kehittämiseksi yrityksissä. 1.1 Yt-lain piiriin kuuluvat yritykset 7.3.2013 1 (5) OSAAMISEN KEHITTÄMISEN TOIMINTAMALLI 1 Suunnitelma koulutuksen kehittämiseksi yrityksissä 1.1 Yt-lain piiriin kuuluvat yritykset Yt-laissa olevan koulutussuunnitelman perussisältöä selkeytetään.

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

Näyttötutkintojen rahoitus. Olli Vuorinen

Näyttötutkintojen rahoitus. Olli Vuorinen Näyttötutkintojen rahoitus Olli Vuorinen Ammatillinen peruskoulutus tutkintoon johtava (opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus) tutkintoon valmistava (näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä - Keuda

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä - Keuda Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä - Keuda Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula, Sipoo Opiskelijoita noin 7 000, henkilökuntaa noin 620 12 koulutusyksikköä (Järvenpää,

Lisätiedot

Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012

Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012 Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012 Tavoite Kehittää toiselta asteelta ammattikorkeakouluun tapahtuvan siirtymävaiheen sujuvuutta Ohjaus Ura- ja jatko-opintosuunnittelu

Lisätiedot

Kansainväliset koulutusskenaariot

Kansainväliset koulutusskenaariot seminaari, Vanajanlinna 14-15.2.2006 Kansainväliset koulutusskenaariot Johdatus iltapäivän ryhmätöihin Tuomo Kuosa Tutkija Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskus Ohjelma 1. Palautetaan mieliin.

Lisätiedot

Opiskelijamäärät ilmoitetaan 20.1.2016 tilanteen mukaan.

Opiskelijamäärät ilmoitetaan 20.1.2016 tilanteen mukaan. TÄYTTÖOHJE 1 (9) Perustiedot 20.1.2016 LUKIOKOULUTUS Yhteystiedot (1 * ) Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 58 :n ja asetuksen (1766/2009) 25 :n mukaan koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien

Lisätiedot

Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä

Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä Alla olevat tiiviisti esitetyt esimerkit kuvaavat joko toteutettuja tai kuvitteellisia esimerkkejä säädösmuutoksista. Esimerkeissä kuvataan arviointikehikon

Lisätiedot