HYVÄ TIETÄÄ TOIMINTATUTKIMUS PRO-TUKIPISTEEN THAI-PROJEKTISTA

Transkriptio

1 HYVÄ TIETÄÄ TOIMINTATUTKIMUS PRO-TUKIPISTEEN THAI-PROJEKTISTA Teija Raschka Opinnäytetyö, kevät 2002 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma

2 Sosionomi AMK Raschka, Teija Hyvä tietää : Toimintatutkimus Pro-tukipisteen thai-projektista Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö, sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sosiaali- ja kasvatusala, sosionomi (AMK). Helsinki s. 8 liitettä. TIIVISTELMÄ Opinnäytetyö koostuu Pro-tukipisteen thai-projektin yhteydessä toteutetusta toimintatutkimuksesta ja sen tuotoksena syntyneestä thainkielisestä esitesarjasta. Thaiprojekti toteutettiin Helsingin Kallion kaupunginosassa sijaitsevissa thaihierontalaitoksissa. Toimintatutkimusprosessi alkoi syyskuussa 2000 ja päättyi lokakuussa Tutkimuksen toimijayhteisönä olivat thai-projektin työntekijät ja kohderyhmänä Thaimaasta Suomeen tulleet naiset. Thai-projektin ja toimintatutkimuksen tarkoituksena oli löytää sellaisia sosiaali- ja terveystyön keinoja, joilla voidaan tavoittaa Suomessa asuvia thaimaalaisia naisia ja auttaa heitä parantamaan asemaansa. Opinnäytetyön raportointi noudattelee toimintatutkimuksen spiraalimaista etenemismuotoa. Raportissa kuvataan toimintatutkimusta metodina ja tutkimuksen tekijän toiminnan osuutta prosessin eri vaiheissa. Reflektion osuus tutkimuksen eri vaiheissa korostuu. Opinnäytetyössä kuvataan thai-projektin suunnittelua, toteutusta, tuloksia ja jatkosuunnitelmia. Tutkimuksessa eritellään sellaisia tekijöitä thaimaalaisessa yhteiskuntarakenteessa ja kulttuurissa, jotka vaikuttavat naisten halukkuuteen lähteä siirtolaisiksi. Myös Suomeen tulomekanismeja ja thaimaalaisten naisten asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa tutkitaan. Naisnäkökulman lisäksi tutkimuksessa painottuvat maahanmuuttajatyön erityiskysymykset. Opinnäytetyön tuotoksina syntyneiden thainkielisten esitteiden tekovaiheita kuvataan niiden ideoinnista aina rahoituksen saamiseen, kääntämiseen, kopioimiseen, julkaisemiseen ja käyttöönottoon saakka. Thai-projektin työmuotona oli etsivä työ. Projektin keskeisiä tuloksia oli havainto, että etsivän työn keinoin voidaan tavoittaa tällainen asiakasryhmä, kuten thai-naiset, jotka eivät käytä tavanomaisia sosiaali- ja terveyspalveluja ja ovat vaarassa syrjäytyä muusta yhteiskunnasta. Projektin työntekijöiden thai-hierontalaitoksissa tapaamien naisten kielitaito oli huono, heillä ei ollut tietoa Suomen viranomais- ja palvelujärjestelmästä tai omista oikeuksistaan. Heidän ei myöskään ollut mahdollista saada tietoa Suomesta omalla kielellään, koska thainkielistä maahanmuuttajille tarkoitettua materiaalia ei ollut saatavilla. Toimintatutkimuksen kuluessa myös havaittiin tärkeäksi luoda sellaisten auttavien tahojen verkosto, joka on perehtynyt thaimaalaisten naisten erityiskysymyksiin. Verkoston luomiseksi ja olemassa olevan tiedon jakamiseksi järjestettiin seminaari,

3 jossa myös tutkimuksen tuotoksena syntyneet thainkieliset esitteet esiteltiin ja otettiin käyttöön. Asiasanat: Thaimaa; vaimokauppa; naisen asema; seksiala; prostituutio; toimintatutkimus; esite Diaconia Polytechnic in Finland, Helsinki Training Unit Author: Raschka, Teija Title: Good to know : Action research in Thai-project with the Prostitution Counseling Center Date: Spring 2002 Pages: 52 Appendices: 8 ABSTRACT The thesis describes action research that was done in connection with the Prostitution Counseling Center s Thai-project. The research includes researcher s participation, evaluation, reflection and planning new action. The Thai-project was carried out by the Center workers visits to Thai-massage parlors in Helsinki. The purpose of projects and the researches was to find new ways of making available social- and healthcare to such a group as Thai women. These women are not able to obtain normal social- and healthcare services, nor do these services tend to meet their needs. Other main aim of this thesis was to create Thai-language leaflets. The thesis looks at women s situations in Thailand. There are some factors in Thaiculture and society that put pressure on women to migrate. The means and reasons that Thai-women move to Finland and what their situation is in Finnish society are discussed. There are many factors that make it difficult for women from Thailand to find services in Finland. Some of these factors are caused by certain lacks: such as language skills, knowledge of available services and of the rights of women and immigrants. Thai-women usually move to Finland having married Finnish men. Most of them have no contact with other Finns or the world outside their own ethnic group. Usually they have a poor education. Finland s new integration law does not apply to Thai-immigrants because most of them are not unemployed applicants or they does not obtain income support. One of the main results of the research was that outreach work is useful among people like Thai-women in Finland, who have a high risk of being excluded from the rest of the community. Research also proved that Thai-women need leaflets and information on different topics in their own language. The thesis describes the process of the creation of the leaflets and their publishing and introduction.

4 Keywords: Thailand; wife trade; women s situation; sex -business; prostitution; action-research; leaflet SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ ABSTRACT JOHDANTO 7 1 OPINNÄYTETYÖN KOHDEYRYHMÄ Naisten elämä Thaimaassa Elinkeinoelämä Thaimaassa Naisen asema Thaimaassa Uskonto Thaimaassa Prostituutio, seksityö ja ihmiskauppa Thaimaassa HIV ja AIDS Thaimaassa Thaimaalaisten naisten elämä Suomessa Tilastotietoja Suomessa asuvista thaimaalaisista Muutto ja kotoutumisen edellytykset Yksityinen elämänalue Julkinen elämänalue 18 2 TOIMINTATUTKIMUKSEN TOIMIJAYHTEISÖ Pro-tukipiste Pro-tukipisteen thai-projekti 20 3 TOIMINTATUTKIMUS Toimintatutkimuksen spiraalimainen prosessi Toimintatutkijan rooli: osallisuus ja reflektio Toimintatutkimuksen luotettavuus ja eettisyys 24

5 3.4 Tutkimuskysymykset 26 4 TOIMINTATUTKIMUKSEN 1. VAIHE: 27 THAI-PROJEKTIN SUUNNITTELU Thai-projektin käytännön toteutuksen suunnittelu Maahanmuuttajatyön näkökulma Naisnäkökulma Toimintatutkijan rooli Thai-projektin suunnittelussa 30 5 TOIMINTATUTKIMUKSEN 2. VAIHE: 31 THAI-PROJEKTIN TOTEUTUS JA IDEA UUDESTA KEHITYSHANKKEESTA Thai-projektin toteutus Thai-projektin tuloksia Etsivä työ toimiva työtapa Thai-hierontapaikkojen naisten asema Väkivalta ja hyväksikäyttö Naisten esittämiä kysymyksiä Projektin kehitystarpeita Idea thainkieliseen esite-sarjaan 39 6 TOIMINTATUTKIMUKSEN 3. VAIHE: 40 THAINKIELISTEN ESITTEIDEN TEKOPROSESSI Esitteiden materiaalin valikoituminen Kokoukset, konsultaatiot ja seminaari 40 7 TOIMINTATUTKIMUKSEN 4. VAIHE: 42 THAINKIELISTEN ESITTEIDEN VALMISTAMINEN JA JULKAISU Esitteiden hyväksyminen ja rahoitus Esitteiden kääntäminen, kuvitus ja kopiointi Valmiiden esitteiden julkaisu Thai-seminaarissa Seminaarissa käytettyjä puheenvuoroja 44

6 8 JATKUVUUS ELI SUOMESSA ASUVIEN THAIMAALAISTEN NAISTEN AUTTAMISEN VERKOSTO 46 9 POHDINTA 47 LÄHTEET 49 LIITTEET 53 Liite 1. Toimintatutkimuksen spiraali Liite 2. Hyvä tietää Suomessa esite (thainkielinen versio) Liite 3. Hyvä tietää Suomessa esite (suomenkielinen versio) Liite 4. Hyvä tietää avioerotilanteessa esite (thainkielinen versio) Liite 5. Hyvä tietää avioerotilanteessa esite (suomenkielinen versio) Liite 6. Hyvä tietää esite (thainkielinen versio) Liite 7. Hyvä tietää esite (suomenkielinen versio) Liite 8. Esitteiden käyttöohje

7 JOHDANTO He eivät ole pakolaisia, turvapaikanhakijoita, paluumuuttajia eivätkä opiskelijoita tai työn vuoksi tulleita. He eivät kuulu Suomen kotoutumislain piiriin, koska he eivät useinkaan ole työttömiä työnhakijoita tai saa toimeentulotukea. He eivät juurikaan tunne Suomen lainsäädäntöä tai omia oikeuksiaan. He ovat pääsääntöisesti kouluttamattomia, kielitaidottomia nuoria naisia, usein he ovat ostettuja morsiamia. He ovat Thaimaasta Suomeen muuttaneita naisia. Miksi ja miten he ovat tulleet Suomeen? Thaimaalaiset naiset kertovat joutuvansa Suomessa, varsinkin ilta-aikaan julkisissa kulkuvälineissä liikkuessaan, miesten häiritsevän huomion kohteeksi. Vartti (2001) kirjoittaa: Thaimaalaisiin samoin kuin muihinkin aasialaisiin naisiin kohdistuu meillä ennakkoluuloja, jotka liittyvät maan maineeseen seksituristikohteena. Miestenlehdet ja kaupalliset välitystoimistot ovat aktiivisesti levittäneet seksististä ja rasistista kuvaa aasialaisesta ja erityisesti thaimaalaisesta naisesta alistuvana, vähempään tasa-arvoon tyytyvänä, lähes orjattarena. Tällaisen unelmakuvan kauppiaat ovat samalla leimanneet kaikki ostettaviksi naisiksi ja sälyttäneet vaikeasti täytettäviä odotuksia maahanmuuttajan harteille. Mielikuvaa thaimaalaisesta naisesta värittää varmasti myös thai-hierontalaitosten määrän lisääntyminen ja niiden palveluiden tarjoaminen lehtien päiväkahvipalstoilla. Keitä thai-hierontalaitoksissa työskentelee? Millaista heidän elämänsä on? Thaimaassa HIV ja AIDS on vakava ongelma erityisesti seksityötä tekevien ihmisten keskuudessa. Siellä paikallinen terveydenhuoltojärjestelmä kamppailee HI -viruksen leviämisen ehkäisemiseksi. Entä suomalaisissa hieromalaitoksissa työskentelevät thaimaalaiset naiset, millainen heidän terveystilanteensa on? Millaisella terveys- ja sosiaalityöllä heidät voitaisiin tavoittaa?

8 Tämä opinnäytetyö on kertomus siitä, miksi ja miten Pro-tukipisteen thai-projekti sai alkunsa, miten se toteutettiin ja mitä olivat sen tulokset. Opinnäytteessä kuvataan kuinka toimintatutkimuksen keinoin osallistuin projektiin ja kuinka tein esitesarjan thaimaalaisten naisten ja heidän kanssaan työskentelevien tahojen käyttöön. Thaiprojektin ja tämän opinnäytetyön tavoitteena oli ja on parantaa Suomessa syystä tai toisesta olevien thaimaalaisten naisten asemaa.

9 8 Opinnäytetyössä on käytetty lähteinä akateemisen tutkimuskirjallisuuden lisäksi useiden suomalaisten asiantuntijoiden henkilökohtaisia tiedonantoja sekä erään thaimaalaisen maahanmuuttajanaisen ja hänen suomalaisen aviomiehensä haastatteluja. Opinnäytetyön Thaimaata käsittelevän osion lähteitä ovat muun muassa videot joissa haastatellaan paikallisia asiantuntijoita. Thaimaalaisten naisten elämästä Suomessa on tehty ainoastaan yksi tutkimus, Keto-Tokoin progradu, jota on tässä työssä soveltuvilta osin käytetty lähteenä kuvaamaan Suomen pääkaupunkiseudun thaiyhteisön elämää. Taustatiedot suomalaisen miehen kanssa avioituneiden maahanmuuttajanaisten ongelmista ovat peräisin Ensi- ja turvakotien liiton julkaisuista. Tutkimuksen toimijayhteisön muodostavat Pro-tukipisteen thai-projektin työntekijät ja tutkimuksen kohderyhmä muodostuu Suomeen tulleista thaimaalaisista naisista. Tämän opinnäytetyön kautta pääsemme myös tutustumaan hieman niihin thai-naisiin jotka työskentelevät Helsingin Kallion kaupunginosassa sijaitsevissa thai-hierontalaitoksissa.

10 9 1. OPINNÄYTETYÖN KOHDERYHMÄ Opinnäytetyön kohderyhmän muodostavat Suomeen tulleet thaimaalaiset naiset. Osa heistä on tullut siirtolaisina ja osa on käymässä turistiviisumin avulla. Tässä osiossa kerron sellaisista yhteiskunnallisista ja kulttuurisista seikoista, jotka vaikeuttavat naisten elämää Thaimaassa ja lisäävät heidän maastamuuttohalukkuuttaan. Käsittelen myös thaimaalaisten naisten siirtolaiseksi lähdön mekanismeja sekä heidän elämäänsä Suomessa. 1.1 Naisten elämä Thaimaassa Elinkeinoelämä Thaimaassa Thaimaa ( Prathet Thai tai Muang Thai, vuoteen 1939 saakka Siam) on perustuslaillinen kuningaskunta, jonka nykyinen hallitsijasuku on ollut vallassa vuodesta 1782 lähtien. Thaimaan väkiluku on noin 62 miljoonaa asukasta. Pääkaupungissa Bangkokissa asuu noin 7 miljoonaa ihmistä. (Vartti 2001.) Thaimaan työväestöstä 2/3 saa toimeentulonsa maataloudesta, pääasiallisesti riisinviljelystä. Kuitenkin vuonna 1999 maatalouden osuus bruttokansantaloudesta oli ainoastaan 15.2% (Haggert 1999, 2-3). Thaimaan yhteiskuntapoliittinen kehitys on viimeisten vuosikymmenien aikana johtanut maaseudun olojen heikentymiseen luvun lopulta lähtien Thaimaan politiikassa on keskitytty asutuskeskuksien kehittämiseen. Maataloustuotannon määrää on lisätty, mutta samalla tuottajahintoja on pidetty alhaisina kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseksi. Tämän politiikan seurauksena moni on joutunut vuokraviljelijäksi, eikä ole enää pystynyt elättämään perhettään. (Lehtimäki 1992.) Thaimaan bruttokansantuotteesta vuonna 1999 teollisuuden osuus oli 25,4%, kaupan 15,5%, kaivostoiminnan 3.5% ja palvelualojen osuus oli 13.2% (Haggert 1999, 2-3). Palvelualojen osuutta bruttokansantuotteesta on lisännyt turismi, joka on vuodesta 1982 lähtien ollut Thaimaan tärkein valuuttatulonlähde. Vuonna 1993 matkailu toi maahan yli

11 10 5 miljardia dollaria (USA$) ja työllisti suoraan tai epäsuorasti yli 1,5 miljoonaa asukasta. Thaimaassa vieraili vuonna 1998 lähes 8 miljoonaa turistia, joista 61% oli miehiä.. Turisteista 58% tuli muista Aasian maista, 24% Euroopasta ja 5.5% Pohjois- Amerikasta. Samana vuonna Suomesta matkusti Thaimaahan turistia (Vartti 2001). Miesten suurempi osuus maassa vierailevista johtunee Thaimaan maineesta seksiturismimaana Naisen asema Thaimaassa Thaimaan historian ensimmäisen neljänsadan vuoden ajan ( ) naisia pidettiin omaisuutena ja nainen oli laillisen kaupan väline. Vuonna 1782 naisten myynti lakkautettiin, orjuus lopetettiin ja peruskoulu ja oppivelvollisuus määrättiin myös tytöille. Vaikka naisen asema on parantunut, stereotyppinen käsitys naisesta heikkona, tunteellisena ja miehestä riippuvaisena elää voimakkaana thaimaalaisessa yhteiskunnassa. (Sarmela, 1988, ) Vuonna 1932 moniavioisuus kiellettiin lailla Thaimaassa. Ennen yläluokan miehellä saattoi olla monta vaimoa, jos hänellä oli varaa huolehtia heistä kaikista. Bankokissa sijaitsevan naisten turvakodin johtaja Wichiencharoe (1992) kertoo moniavioisuuden toimivan Thaimaassa nykyään niin sanotun mia noi -systeemin avulla. Miehellä on yksi virallinen vaimo ja sen lisäksi mia noita eli jalkavaimoja. Mitä useampi mia noi miehellä on, sitä arvostetumpi asema hänellä on yhteisössä. Tämän lisäksi thaimaalainen mies on perinteisesti käyttänyt myös prostituoitujen palveluja. Wichiencharoen (1992) mukaan mia noi -systeemiä voi pitää thaimaalaisena sosiaaliturvana paikkaamassa yhteiskunnan järjestämän sosiaaliturvan puuttumista. Mia noi voi laittaa kaiken saamansa omaisuuden omiin nimiinsä, mitä oikeutta aviovaimolla ei ole. Mia noi taas huolehtii omista vanhemmistaan ja usein myös sisaruksistaan. Myös ilman prostituoituina työskenteleviä naisia ja heidän rahallista avustustaan monissa thaimaalaisissa perheissä elettäisiin vielä nykyistäkin suuremmassa köyhyydessä. Maaseudulla sosiaalihuoltoa edustavat kylien päälliköt. Ensisijainen auttamisvelvollisuus on kuitenkin sukulaisilla. Ikääntyneistä vanhemmista

12 11 huolehtiminen on tyttären tehtävä, poikien ei tarvitse ottaa samanlaista vastuuta. Vanhukset asuvat yleensä tyttären luona. Pojan luona asuminen on harvinaisempaa, koska anoppi-miniä asetelman ei ajatella toimivan. Nuorenparin avioituessa tuore aviomies muuttaa vaimon kotiin ja myöhemmin he rakentavat oman talon samaan pihapiiriin tytön vanhempien kanssa. Naisten hankkiessa elantoa perheelle lapset ovat tavallisesti isoäidin huomassa. (Sarmela 1988, ; Lehtimäki 1992.) Kaupunkeihin muuttaneet naiset työskentelevät kaupan, teollisuuden ja palveluiden parissa. Yleensä he ovat muuttaneet sisarusten tai poikaystävän perässä kaupunkiin ja päätyneet asumaan slummeihin. Naisten velvollisuutena on lähettää kotikylään jääneelle perheelle rahaa elämiseen ja muiden lasten kouluttamiseen. Yleensä naiset eivät saa koulutusta työhön, joten ylenemismahdollisuudet ovat olemattomat eikä työturvallisuutta ole. Melkein puolet työikäisistä, eli yli yksitoistavuotiaista, on naisia. Suurin osa Bangkokiin vuonna 1988 muuttaneista naisista oli iältään vuotiaita. Thaimaalaisen naisen koulutustaso on alhaisempi kuin miehen. Naisista 84% osaa lukea ja kirjoittaa. (Thomson 1991, 5.) Uskonto Thaimaassa Thaimaan valtionuskonto on buddhalaisuus. Väestöstä 94,4% on buddhalaisia. Lehtimäki (1992) kuvaa buddhalaisuutta miesten uskonnoksi, koska vanhoissa kirjoituksissa naiseksi syntyminen on huonoa karmaa, seuraamus aiemmissa elämissä tehdyistä pahoista teoista. Tekemällä paljon hyvää nainen voi seuraavassa elämässä syntyä mieheksi tai ainakin kunnialliseksi naiseksi. Niinpä saadakseen ansioita ja parantaakseen karmaansa naiset nousevat aamulla varhain laittamaan ruokaa kerjääville munkeille ja prostituoituina toimivat lahjoittavat suuria summia rahaa luostareille. Thaimaalainen mies voi aina joutuessaan vaikeuksiin vetäytyä joksikin aikaa luostariin munkiksi, jolloin hänellä on ilmainen ruoka ja majoitus. Naisella tätä mahdollisuutta ei ole. Luostareissa olevat nunnat ovat lähinnä kotiapulaisia, jotka ovat vailla munkkien etuoikeuksia. (Haggert 1999, 2 3.)

13 Prostituutio, seksityö ja ihmiskauppa Thaimaassa Prostituutiolla on Thaimaassa pitkät perinteet, mutta aivan uusiin mittasuhteisiin se kasvoi, kun Kaakkois-Aasiasta tuli 50-luvulla kommunismin ja kapitalismin kiistakenttä. Amerikkalaiset bisnesmiehet alkoivat kiinnostua Bangkokista ja tekivät sinne sijoituksia. Samaan aikaan asutuskeskuksia kehitettiin ja maaseutu jäi oman onnensa nojaan. Tästä seurannut maaltapako ja amerikkalaisten liikemiesten tulo lisäsivät prostituutiota. Vietnamin sota ( ) oli tuottoisa seksibisnekselle, koska amerikkalaiset sotilaat käyttivät mm. Bangkokia virkistäytymisalueenaan. Sodan päätyttyä tulivat turistit. (Lehtimäki 1992.) Vaikka prostituutio on Thaimaassa kielletty lailla jo 1960-luvulla, se on seksiturismin ohella tärkeä osa Thaimaan sosioekonomista rakennetta. Thaimaan laki tosin kriminalisoi ainoastaan prostituoidun. Thaimaan prostituutiotilanteeseen perehtynyt professori Montarbhorn (1992) kertoo poliisin olevan korruptoitunut ja bisneksessä olevan mukana hyötyjiä aina ylimpiin hallintovirkamiehiin saakka. Montarbhorn (1992) arvioi Thaimaassa olevan satoja tuhansia prostituoituja. Jokaisessa 73 maakunnassa on lukuisia bordelleja, joista osa on hienompia hieromasalonkeja ja osa teetupia, joissa palveluja voi saada muutamalla thaimaan bathilla. Seksityö on monille naisille ainoa mahdollisuus hankkia elantonsa. Jos prostituoitu saa asiakkaakseen ulkomaalaisen, hän voi tienata yhdessä yössä yhtä paljon kuin koko kuukauden tehdastyöllä. Osa maaseudun tytöistä muuttaa itse asutuskeskuksiin mutta, ihmiskauppaan perehtyneen asiantuntijan Singhanetra-Renardin (1992, 193) mukaan, osan heistä vanhemmat myyvät välittäjille, jotka toimittavat heidät eteenpäin bordelleihin. Jotkut vanhemmat joutuvat huijatuiksi, luullen lapsen päätyvän töihin tehtaaseen tai ravintolaan. Joskus vanhemmat saavat lapsesta rahaa lainaksi, jota tämä sitten maksaa takaisin työllänsä. Laina ei juurikaan lyhene työstä huolimatta, ja tällaiset lapset ovat käytännössä orjan asemassa. Ihmiskauppa toimii Thaimaassa myös siten, että järjestäytynyt rikollisuus välittää thaimaalaisia työntekijöitä orjiksi ulkomaisille plantaaseille ja kaivoksiin. Naisia

14 13 välitetään myös Japaniin ja Eurooppaan töihin baareihin ja prostituoiduiksi. (Singhanetra-Renardin 1992, 193, ) Haastattelemani thaimaalainen nainen ( ), jonka suomalainen mies kävi ostamassa vaimokseen kaakkoisthaimaalaisesta pikkukylästä, kertoi vanhempiensa olleen aluksi peloissaan: Isä ja äiti pelkäsivät, että ulkomaalainen vie pois ja myy edelleen. Sellaista tapahtuu paljon, myös meidän kylässä. Köyhyys ei ole Montarbhornin (1992) mukaan ainoa syy siihen, että vanhemmat lähettävät tyttärensä työskentelemään prostituoituina. Kun köyhän kylän ihmiset näkevät jonkin perheen vaurastuneen sen jälkeen kun tytär on lähetetty töihin kaupunkiin, he itse haluavat samaa. Länsimaisten tavaroiden haluaminen on lisääntynyt Thaimaan maaseudulla kulkuyhteyksien parannuttua ja kontaktien lisääntyessä länsimaalaisiin sekä televisioiden yleistyttyä HIV ja AIDS Thaimaassa AIDS-tutkija Prompochenboon (1992) kertoo, että kun HIV:sta alettiin maailmalla puhua, thaimaalaiset viranomaiset väittivät, että virus ei tartu aasialaisiin. Vuonna 1984 Thaimaassa havaittiin ensimmäiset HIV tapaukset. Siitä lähtien tartunnat ovat siellä räjähdysmäisesti lisääntyneet. Alussa Thaimaan viranomaiset pyrkivät pitämään taudin kokonaan salassa, koska sen arveltiin olevan vahingollinen turismille. Todellista HIviruksen kantajien määrää Thaimaassa ei tiedä kukaan. Suomen tilastokeskuksen (2001) arvion mukaan vuonna 1999 Thaimaassa AIDS:iin oli sairastunut ihmistä. Prompochenboonin (1992) mukaan bordellien pitäjät otattavat verikokeita prostituoiduilta, mutta vakuuttavat heille, että kunhan lääkitys aloitetaan heti, he saavat puhtaat paperit ja voivat jakaa työskentelyä. Jos paikkakunnalla saadaan tietää prostituoituna toimivan naisen sairaudesta, hänen täytyy siirtyä muualle, yleensä Bangkokiin tai Pattayalle. Tutkijat pitävät pahimpana ongelmana HIV:in leviämistä bordelleista thaimaalaisten miesasiakkaiden kautta miesten vaimoihin ja lapsiin. AIDS:iin sairastuneen prostituoidun kohtalo ei ole helppo. Perheet eivät yleensä halua sairastunutta tyttöä takaisin kotiin, koska heidän sosiaalinen asemansa kärsisi

15 14 (Lehtimäki 1992). Buddhalaisessa uskonnossa keskeisenä olevan karman lain mukaan sairaus on seurausta jostakin aiemmassa elämässä tehdystä pahasta teosta, ja niin ollen itse aiheutettu ja tavalla tai toisella ansaittu (Hiltunen 2001). Haastattelemani thaimaalaisen naisen suomalainen aviomies ( ) kertoi monien miesten hakevan vaimon Pattayalta, jossa he tutustuvat naisiin seksibaareissa. Baareissa työskentelevät naiset ovat yleensä valmiita lähtemään mukaan ilman ehtoja eli ilman myötäjäisiä tai lupausta lähettää rahaa Thaimaahan jäävälle perheelle. Kysyttyäni kuinka miehet voivat tietää, ettei heidän morsiamillaan ole HIV-tartuntaa, haastattelemani mies kertoi Thaimaassa olevan joka kadunkulmassa tautiklinikoita, joissa miehet käyttävät vaimoehdokkaan testeissä. Prompochenboonin (1992) mukaan tällaisilta tautiklinikoilta voi helposti ostaa negatiivisen tuloksen sisältävän todistuksen. 1.2 Thaimaalaisten naisten elämä Suomessa Tilastotietoja Suomessa asuvista thaimaalaisista Tilastokeskuksen (2000) mukaan vuonna 1999 thaimaalaista syntyperää olevia maahanmuuttajia oli Suomessa 1618 henkilöä, heistä 1232 oli naisia. Naisista 850 oli iältään vuotiaita. Pääkaupunkiseudulla thaimaalaisista syntyperää olevista asui 756 henkilöä. Suomeen muuttaneista thaimaalaisista naisista valtaosa on tullut Suomeen avioiduttuaan suomalaisen miehen kanssa. Vuonna 1999 tällaisia avioliittoja oli 723 kappaletta. Vuonna 1998 vastaava luku oli 679 avioliittoa, joten yhden vuoden aikana Thaimaasta on tullut Suomeen 44 uutta morsianta. Suomalais - thaimaalaisista avioliitoista vuonna 1999 avioeroon päätyi 41 kappaletta ja koko yhdeksänkymmentäluvulla 180 kappaletta. Suomalais - thaimaalaisten avioliittojen osapuolet kohtaavat yleensä miesten ollessa Thaimaassa turistimatkalla. Joskus naiset tulevat turistiviisumilla Suomeen thaimaalaisen ystävänsä tai sukulaisnaisen luo, järjestetysti tapaavat miehen ja avioituvat täällä kolmen kuukauden sisällä (Keto-Tokoi 1994, 36-37). Isohannin (2000) arvion mukaan turistiviisumilla on Suomessa suunnilleen yhtä paljon thaimaalaisia naisia kuin maahanmuuttajina.

16 15 Isohannin (2000) kokemuksen mukaan Suomessa asuvat thai-naiset ovat yleensä huonosti koulutettuja eivätkä useinkaan osaa lukea tai kirjoittaa. Osalla naisista on rikkoutunut liitto takanaan ja lapsia Thaimaassa. Jotkut naisista ovat muuttaneet jo Thaimaassa maaseudulta kaupunkiin, Pattayalle tai Bangkokiin ja elättäneet itsensä ja perheensä seksityöllä. Tällaisessa tapauksessa naiset ovat jo kertaalleen syrjäytyneitä omassa maassaan Muutto ja kotoutumisen edellytykset Suomen kotoutumislaki, joka astui voimaan , on laadittu edistämään maahanmuuttajien kotoutumista. Se koskee kaikkia jälkeen Suomeen tulleita maahanmuuttajia, jotka ovat työttömiä työnhakijoita tai saavat toimeentulotukea. Laki velvoittaa kunnan sosiaaliviranomaisia laatimaan yhdessä maahanmuuttajan kanssa henkilökohtaisen suunnitelman, jolla taataan riittävät tiedot ja taidot suomalaisessa yhteiskunnassa selviytymiseen. Maahanmuuttajan saamat sosiaaliset etuisuudet sidotaan suunnitelman noudattamiseen. Thaimaalaisten maahanmuuttajanaisten kannalta laki on sikäli ongelmallinen, että he eivät useinkaan kuulu sen piiriin. Avioliiton kautta Suomeen tulleina thaimaalaiset maahanmuuttajanaiset eivät yleensä ole työttömiä työnhakijoita tai toimeentulotukiasiakkaita. (Seppälä 2000.) Monet tekijät vaikuttavat maahanmuuttajien sopeutumiseen uuteen maahan ja heidän hyvinvointiinsa. Kysymys on maahanmuuttajan yksilöllisistä ominaisuuksista, joita ovat esimerkiksi ikä, sukupuoli ja sosiaalinen asema tai persoonallisuuden piirteet kuten kestävyys, joustavuus ja hyvä itsetunto, mutta myös sellaisista tekijöistä, jotka liittyvät ennen muuttoa vallinneisiin olosuhteisiin ja tapahtumiin sekä tekijöihin, joka ovat tulijaa vastassa hänen uudessa maassaan. (Liebkind 1994, ) Yleensä thaimaalainen nainen on ajatellut suomalaisen aviomiehen myötä saavansa paremmat elämisen mahdollisuudet sekä henkisesti että taloudellisesti. Lähtö uuteen maahan vieraan miehen mukana on pelottavaa, mutta länsimaat nähdään Thaimaassa yleisesti onnelana jossa kaikki on hyvin (Keto-Tokoi 1994, 36-37). Myös Vartti (2001) mainitsee, ettei thaimaalainen kulttuuri aseta esteitä tyttöjen ulkomaille avioitumiseen.

17 16 Päinvastoin katsotaan, että siirtolaisina perheen tyttäret pystyvät parhaiten hoitamaan taloudellisen vastuunsa ja huolehtimaan vanhempiensa ja sisarustensa toimeentulosta. Suomalaisen miehen motiiveista hankkia itselleen thaimaalainen vaimo ei ole tehty tutkimusta. Lähdemateriaalina käyttämilläni videoilla haastateltujen miesten ja henkilökohtaisesti haastattelemani miehen ( ) mukaan thaimaalainen nainen on kaunis, naisellinen, sopeutuvainen ja kiitollinen eikä vaadi mieheltä mitään, koska on tottunut huonoon kohteluun. Thaimaalaisten naisten asenne johtuu osittain siitä, että thaimaalaisessa kulttuurissa vältetään kritiikin esittämistä. Tärkeää on, että sosiaalinen kanssakäyminen sujuu pehmeästi, toista ei saa loukata ja on vältettävä tilanteita joissa toinen voi menettää kasvonsa. Myös asioiden ottaminen puheeksi suoraan on sopimatonta. Kaikissa toimissa ja puheissa on asetettava keskustelukumppani etusijalle ja omien tarpeiden on syytä tulla vain peitellysti esille. (Isohanni 2000; Komin 1991, , 192.) Thaimaalaisilta naisilta puuttuu suomalaisen ja yleensä länsimaisen kulttuurin lukutaito. Heidän täytyy omaksua paljon käsitteitä ja historiallisesti merkittäviä tapahtumia, jotta he pystyvät ymmärtämään ympäröivää yhteiskuntaa. Naiset myös kokevat suomalaisen kulttuurin eri tavoin. Esimerkiksi maaseudulla asuvalle suomalainen kulttuuri näyttäytyy erilaisena kuin kaupunkilaiselle. Naisen kokema suomalainen kulttuuri on myös erilainen kuin hänen suomalaisen aviomiehensä kulttuuri, koska kumpikin jäsentää suomalaisuutta oman kulttuuritaustansa kautta. Thaimaalaisen vaimon suomalaisuuteen tutustuminen voi helpottua aviomiehen ja tämän suvun kautta. Näyttää kuitenkin siltä, että thaimaalaiset enimmäkseen viihtyvät toistensa seurassa, eivätkä he juurikaan tutustu suomalaisiin. (Keto-Tokoi 1994, 44.) Suomeen kotoutumisen kannalta on tärkeää että thaimaalainen nainen voi toteuttaa myös thaimaalaista kulttuuria elämässään ja kodissaan. Silloin erilaiset kulttuurit eivät kilpaile keskenään, vaan voivat elää rinnakkain rikastuttaen kaikkien niiden piirissä elävien ihmisten elämää. Keto-Tokoi (1994, 63) käyttää termiä kreolisaatio, joka tarkoittaa kahden kulttuurin yhteensovittamista ja näistä muodostuneen kolmannen, kokonaan uudenlaisen kulttuurin syntymistä.

18 Yksityinen elämänalue Kaikkien avioliittojen onnistumiseen vaikuttaa paitsi puolisoiden välinen kiintymys ja kunnioitus, myös puolisoiden sukulaisten ja ystävien suhtautuminen liittoon. Isohannin (2000) kokemuksen mukaan suomalaisen miehen sukulaiset eivät aina hyväksy tämän thaimaalaista aviovaimoa, koska heiltä puuttuu yhteinen kieli ja kulttuuri. Tilastokeskuksen (2000) mukaan kaikista Suomen seka-avioliitoista suomalaisthaimaalaiset liitot päätyvät useimmin eroon. Suurin osa thaimaalaisista avio- tai avovaimoista hoitaa lapsia kotona, jolloin heidän sosiaalinen verkostonsa on pienempi kuin työssäkäyvillä naisilla. Kotiäidit ovat yleensä tekemisissä vain aviomiehensä sukulaisten ja satunnaisten hiekkalaatikkotuttavuuksien kanssa. He selviävät jokapäiväisistä asioimisista (kauppa, pankki, posti ym.) itsekseen, mutta virastoissa asioidessaan he tarvitsevat aviomiesten apua. Kotiäidit ovat usein taloudellisesti täysin riippuvaisia aviomiehestään, heidän kielitaitonsa on huono ja he elävät eristäytynyttä elämää. (Keto-Tokoi 1994, 42-43, 55.) Keto- Tokoin (1994, 44) tutkimuksesta ilmeni, että tilanne on vaikein, jos nainen ei puhu englantia, eikä mieskään osaa thaita. Tällöin ainoaksi vaihtoehdoksi jää naisen suomenkielen omaksuminen tai kielellinen kommunikoimattomuus. Englantia osaaville pariskunnille muodostuu usein sekakieli, jossa on englannin ja suomen kielen sanoja sekaisin. Kielestä voi muodostua sellainen, ettei ulkopuolinen voi sitä ymmärtää. Toisaalta Isohanni (2001) totesi thaimaalaisen naisen kannalta tilanteen vaikeimmaksi silloin, kun suomalainen aviomies puhuu thaita. Tuolloin naisella ei ole niin suurta motivaatiota opetella suomenkieltä, ja mies voi halutessaan suodattaa kaiken tiedon, jonka nainen saa. Tällaisessa tilanteessa mies myös yleensä hoitaa kaikki perheen viralliset asiat. Jotkut suomalaiset miehet eivät salli naisten puhuvan thaita lapsilleen. Jos lapset oppivat puhumaan ainoastaan suomea, thaimaalainen äiti jää kielitaidottomana syrjään lastensa elämästä. Jos äiti tarvitsee lapsia avukseen asioiden hoidossa, on vaarana että normaali äiti-lapsi suhde, jossa vanhemmat ovat pätevämpiä kuin lapset, kääntyy

19 18 päälaelleen. Jotkut äidit myös käyttävät itseään negatiivisena mallina lapsilleen, yrittäen motivoida heitä pärjäämään itseään paremmin. (Keto-Tokoi 1994, ) Julkinen elämänalue Haastattelemani thaimaasta muuttanut nainen ( ) kertoi, että hänellä on Suomessa noin kaksikymmentä ystävää, jotka ovat kaikki thaimaalaisia suomalaisen kanssa avioituneita naisia. Yksikään heistä ei käy töissä, vaikka kaikilla ei ole lapsia. Suomalaisiin hän ei miehensä sukulaisten lisäksi ole tutustunut, vaikka on asunut Suomessa neljä vuotta. Myös Isohannin (2000) mukaan Suomen pääkaupunkiseudun thaimaalaisten naisten sosiaalisen verkoston muodostavat aviomiehen sukulaisten lisäksi toiset thaimaalaiset naiset. He tutustuvat toisiinsa thai-marketeissa, -ravintoloissa ja -hieromalaitoksissa. Yhteisön sisällä liikkuu paljon juoruja, huhupuheita, pelkoja ja vääriä käsityksiä suomalaisesta yhteiskuntajärjestelmästä. Esimerkiksi tietämättömyys suomalaisten viranomaisten salassapitovelvollisuudesta voi estää yhteydenoton silloin kun joku heistä tarvitsisi apua. Naiset pelkäävät omien asioiden leviämistä muun thai-yhteisön tietoon, varsinkin kun thaimaalaisesta viranomaiskulttuurista puuttuu kokonaan salassapitovelvollisuuden käsite. Ne thaimaalaiset naiset, jotka ovat mukana suomalaisessa työelämässä, toimivat perinteisissä siirtolaisammateissa, kuten siivous- tai keittiötöissä. Jotkut ovat työssä tuttavien yrityksissä tai omistavat miehensä kanssa yrityksen jonka toimiala liittyy thaimaalaisuuteen (Keto-Tokoi 1994, 52-53). Työhön hakeutumista vaikeuttaa joidenkin naisten kohdalla pelko käyttää julkisia kulkuneuvoja. He kertovat usein joutuvansa varsinkin myöhään illalla liikkuessaan suomalaisten miesten kiusallisen huomion kohteeksi. Miehet vihjailevat tai kyselevät suoraan seksipalveluja. Henkilöautolla liikkumista vaikeuttaa ajokortin puute. Ajokortti on thaimaasta muuttaneilla naisilla erittäin harvinainen. (Isohanni 2000.) Isohanni (2000) kertoi buddhalaisuuden olevan tärkeä yhdistävä tekijä thaimaalaisille. Suomesta kuitenkin puuttuu thaimaalaisten hyväksymä buddhalainen temppeli, lähin on Ruotsissa. Helsingissä sijaitsevaa Buddhalaista keskusta thai-naiset eivät koe omakseen.

20 19 Thaimaalaiselta yhteisöltä puuttuu myös virallinen organisaatio, jonka puitteissa he voisivat ajaa asioitaan ja kohentaa asemaansa 2 TOIMINTATUTKIMUKSEN TOIMIJAYHTEISÖ Tämä toimintatutkimus toteutettiin Pro-tukipisteen thai-projektin yhteydessä. Seuraavaksi esittelen Pro-tukipistettä ja sen toteuttamaa thai-projektia. 2.1 Pro-tukipiste Pro-tukipiste ry. on joulukuussa 1996 rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää seksityöntekijöiden terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Yhdistys pyrkii vähentämään ja ennaltaehkäisemään seksityöhön liittyviä ongelmia ja haittoja. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys ylläpitää tuki- ja palveluyksikköä nimeltään Pro-tukipiste. (Kauppinen 2000, 1.) Pro-tukipiste on prostituoiduille ja muille seksibisneksessä mukana oleville ihmisille ja heidän läheisilleen tarkoitettu palvelupiste, joka tarjoaa psykososiaalista tukea ja terveyspalveluja ja neuvontaa sekä tekee etsivää työtä katuprostituutioalueilla. Ennaltaehkäisevä työ jakautuu prostituutioon rekrytoitumisen ehkäisemiseen ja tarttuvien tautien ennaltaehkäisyyn. Pro-tukipiste on valtakunnallinen yksikkö, jonka pääasiallisin kohderyhmä on pääkaupunkiseudulla toimivat seksityöntekijät. Asiakaskontakteja oli vuoden 2000 aikana kaikkiaan 1269 kappaletta. (Kauppinen 2000, 1-2.) Käytännön asiakastyön lisäksi Pro-tukipiste ry. toimii prostituutiokysymyksissä valtakunnallisena konsultaatio- ja asiantuntijatahona. Yhdistys seuraa alan kehitystä Suomessa ja osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun seksityöhön, seksibisnekseen ja kansainväliseen ihmiskauppaan liittyvissä kysymyksissä. Kansallisen toiminnan lisäksi yhdistys seuraa ja osallistuu kansainväliseen prostituutiopoliittiseen keskusteluun sekä on mukana oman toimintansa kehittämisen kannalta tärkeissä kansainvälisissä projekteissa. (Kauppinen 2000, 1.)

21 20 Pro-tukipisten asiakkaat ovat yleensä aikuisia ikänsä puolesta, eivätkä suinkaan aina pyri eroon seksityöstä tai koe itseään uhreiksi. Osan asiakkaista voidaan katsoa olevan niin sanottuja uudenlaisia sosiaalityön asiakkaita. Vilkka (1999) määrittelee tällaisten asiakkaiden ominaisuuksiksi aktiivisen identiteettityön kautta löytyneen terveen itsekkyyden, elämyksellisten kokemusten kautta tulleen luottamuksen omiin valintoihin sekä oman rationaalisen elämänsuunnitelman tekemisen. Asiakas ei enää koe ammattiauttajia auktoriteetteina, eikä hae heiltä ohjailua vaan tietoa ja tukea omien ratkaisujensa pohjaksi. Pro-tukipisteen työntekijöiden tehtävä on vahvistaa asiakkaita heidän omissa ratkaisuissaan, tukea heitä löytämään vaihtoehtoja seksityölle ja auttaa heitä omien asioidensa hoitamisessa. Työnkuvaan kuuluu myös aktiivinen yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja marginalisoitujen asiakkaiden äänitorvena toimiminen. Pro-tukipiste ry:n arvoja ovat erilaisuuden kunnioittaminen ja moniarvoisuus. (Huovinen 2000.) 2.2 Pro-tukipisteen thai-projekti Pro-tukipiste toteutti vuonna 2000 pitkäaikaisen suunnitelmansa kartoittaa helsinkiläisissä thai-hierontapaikoissa työskentelevien naisten asemaa sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta. Projektin rahoitti Sosiaali- ja Terveysministeriö. Projektin tuotoksina toivottiin olevan mm. tietoa mahdollisista kulttuurisista ym. sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden hakemisen ja käyttämisen esteistä sekä tietoa työtavoista, jotka soveltuvat thai-yhteisön parissa työskentelyyn. Tavoitteena oli myös lisätä sellaista tietoa thai-yhteisöstä, jolla on merkitystä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kohdentamiseen ja kehittämiseen. Hierontasalonkien työntekijöitä oli myös tarkoitus rohkaista julkisten terveys- ja sosiaalipalveluiden käyttämiseen. (Kauppinen 2000.) Pilottiprojektin kesto oli neljä kuukautta (syyskuu - joulukuu 2000) ja työtapana oli etsivä työ. Alun perin ajatus thai-projektista syntyi Pro-tukipisteellä jo vuosia sitten sairaanhoitaja Taru Kaivolan ja lääkäri Raija Laisin huolestuessa thai-hierontalaitosten työntekijöinä toimivien naisten tilanteesta. Työskennellessään tukipisteen lisäksi Auroran sairaalan infektiopoliklinikalla Kaivola ja Laisi kuulivat asiakkainaan olleilta, sekä thaimaalaisilta

22 21 naisilta että suomalaisilta miehiltä, thai-hierontapaikoista tarttuvista sukupuolitaudeista. Tuolloin Pro-tukipisteellä ei kuitenkaan vielä ollut resursseja ryhtyä suunnittelemaan varsinaista thaimaalaisten naisten parissa toteutettavaa projektia. Virallisesti thai-hierontalaitoksia oli Helsingissä Patentti- ja rekisterihallituksen pitämässä kaupparekisterissä 28 kappaletta, kuitenkaan Työvoimatoimiston mukaan mennessä ei oltu haettu yhtäkään työlupaa thaihierojaksi. Pro-tukipiste toivoi saavansa projektin myötä selville, keitä thaihieromalaitoksissa työskentelee ja millainen on heidän terveydellinen, sosiaalinen ja oikeudellinen asemansa. Aloitin opintoihini kuuluvan, kaksi kuukautta kestävän, työelämän harjoittelujakson Pro-tukipisteellä Tuolloin thai-projektin hanke-ehdotus oli tehty ja rahoitusta haettu sosiaali- ja terveysministeriöltä. Tullessani harjoittelujaksolle thai-projektin käytännön toteutusta suunniteltiin. Rahoituksen saamisesta projektille ei ollut vielä tullut varmistusta, mutta projekti päätettiin kuitenkin toteuttaa tavalla tai toisella ilmeisen tarpeen ja mielenkiinnon vuoksi. Sovin Pro-tukipisteen toiminnanjohtaja Jaana Kauppisen ja thai-projektin työntekijöiden kanssa, että osallistun thai-projektiin alusta alkaen taustamateriaalin kerääjänä, purkukokousten evaluoijana ja projektin seurannan toteuttajana. 3 TOIMINTATUTKIMUS Toimintatutkimuksen isäksi on nimetty amerikkalainen sosiaalipsykologi Kurt Lewin. Hän luonnosteli toimintatutkimuksen perusideat 1940-luvun lopulla. Entistä käytännönläheisemmäksi toimintatutkimusta kehitettiin 1950-luvulla Columbian yliopistossa. Tämän käytännönläheisen suuntauksen mukaisesti toimintatutkimuksessa ei pyritä yleisiin ja yleistettäviin teorioihin, vaan nimenomaan toiminnan ymmärtämiseen ja kehittämiseen. Niimpä mikä tahansa ihmisten sosiaaliseen toimintaan kohdistuva tutkimus voidaan laajassa mielessä ymmärtää toimintatutkimukseksi, jos se käy vuoropuhelua kohdeyhteisönsä kanssa ja vaikuttaa sen toimintaan. (Heikkinen & Jyrkämä 1999, 25-27, 40, 55.)

23 22 Toimintatutkimus voidaan yhtäältä ymmärtää tutkimusteknologiana, toisaalta laajana ja moraalisena tai eettisenä perusasenteena, joka pitää päämääränään ihmisen hyvän elämän edistämistä laajassa merkityksessä. Esimerkiksi australialainen kriittisen teorian toimintatutkimuksen suuntaus painottaa ihmisen vapautumisen, valtautumisen ja osallistumisen ideoita (emancipation, empowerment, participatory action research) sekä asettaa tavoitteikseen ihmisen elämän laadun parantamisen kokonaisuudessaan. (Heikkinen & Jyrkämä 1999, 28, 35.) Toimintatutkimus ymmärretään usein lähestymistavaksi, joka ei ole kiinnostunut ainoastaan siitä, miten asiat ovat, vaan ennen kaikkea siitä, miten niiden tulisi olla. Tietoa ja arvoja ei eroteta toisistaan, vaan ne liittyvät saumattomasti yhteen. Siksi toimintatutkimus ottaa usein suoranaisesti kantaa ihmisten välisen tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden kysymyksiin. (Aaltola & Syrjälä 1999, 21.) Kurt Lewin on Heikkisen ja Jyrkämän (1999, 25) mukaan todennut: Tutkimus joka ei tuota muuta kuin kirjoja, ei riitä. Myös he itse ovat samoilla linjoilla: Tiede ei saa hautautua yliopistoihin, vaan tutkimuksen pitää saada aikaan muutakin kuin kasvavia paperikasoja (Heikkinen ja Jyrkämä 1999, 25). Olen tässä opinnäytetyössä pyrkinyt noudattamaan näitä toimintatutkimuksen keskeisiä periaatteita. 3.1 Toimintatutkimuksen spiraalimainen prosessi Toimintatutkimuksen ajatellaan usein olevan reflektiivinen prosessi, jossa suunnittelun, toiminnan, havainnoinnin, reflektoinnin ja uudelleen suunnittelun vaiheet seuraavat sykleinä toisiaan. Kun useita toimintatutkimuksen syklejä asetetaan peräkkäin, syntyy etenevä spiraali (Aaltola & Syrjälä 1999, 18; Heikkinen & Jyrkämä 1999, 36). Myös tämän opinnäytetyön prosessi eteni spiraalimaisesti (liite 1). Tutkimusstrategiana toimintatutkimus pyrkii Aaltolan ja Syrjälän (1999, 12, 23) mukaan käytännön toiminnan ja teoreettisen tutkimuksen vuorovaikutukseen. Todellisuutta pyritään muuttamaan prosessissa tietoa hyödyntäen ja samalla sitä lisäten. Raportointiin kuuluvat konkreettiset esimerkit tutkimustyön kohteista ja erilaisista

24 23 tutkimuskonteksteista. Myös Kiviniemi (1999, 62) mainitsee toimintatutkimuksessa olevan kyse tietyn hankkeen joustavasta ja vaiheittaisesta kehittämisestä, jossa jatkuvasti pyritään hyödyntämään kokemuksia ja eri aineistonkeruuvaiheista saatava palaute menneillään olevan prosessin kehittämiseksi. Tästä johtuen Heikkisen ja Jyrkämän (1999, 27) mukaan toimintatutkimukselle on tyypillistä, että ongelmanasettelu saattaa muuttua vähitellen tutkimuksen prosessin edetessä. Usein toimintatutkimuksen prosessi johtaa uusien ongelmien havaitsemiseen ja nostaa esiin tutkimustehtäviä, joita ei projektin alussa ole hahmotettu. Toimintatutkimuksessa tutkimusote onkin etsivä ja tutkimusongelmaa täsmentävä. Uusien toiminnan toteutussyklien myötä tarkastelu voi kohdentua uusiin mielenkiinnon kohteisiin. Tutkimustehtävän muuntuessa myös kehittämisen kohteena oleva toiminta saa samalla uudentyyppistä sisältöä. Toimintatutkimuksessa kehkeytyy eräänlaisia sivuspiraaleja, uusia ja ennakoimattomia ongelmia ja tutkimustehtäviä, niin sanottuja uutta luovia yllätyksiä. (Heikkinen & Jyrkämä 1999, 38; Kiviniemi 1999, 70.) Tässä opinnäytetyössä sivuspiraali muodostui taustatiedon ja thai-projektin myötä saadun tiedon synnyttämästä tarpeesta tehdä thainkielisiä esitteitä thaimaalaisten naisten ja heitä kohtaavien tahojen käyttöön. 3.2 Toimintatutkijan rooli: osallisuus ja reflektio Ei ole olemassa mitään yhtenäistä perinnettä siitä, mikä toimintatutkijan asema on tutkittavassa yhteisössä. Toimintatutkimuksessa tutkija osallistuu tutkittavan yhteisön toimintaan ja pyrkii ratkaisemaan tietyn ongelman yhdessä yhteisön jäsenten kanssa. Lindfors (1999, 169) painottaa että toimintatutkijan on oltava ryhmän sisäinen eikä sen ulkoinen jäsen. Kiviniemen (1999, 65) mukaan taas on tehtävä linjanveto sen suhteen, missä määrin tutkija on toisaalta tutkija ja missä määrin hän on myös osallistuja tai toimija. Molemmissa tapauksissa tutkijan roolin ja tehtävien on oltava ryhmän toimintaa tukevia ja tutkijan on oltava osa toiminnan kehittämisprosessia. Tutkimuksen tekijän halu olla yhteistyössä ja kyky suhtautua avoimesti muihin osallistujiin ja heidän näkemyksiinsä on toimintatutkimuksen ehdoton edellytys. Lisäksi toimintatutkijan rooliin kuuluu erityisesti toiminnan aktivoiminen ja pyrkimys kehittää sitä omalla panoksellaan.

25 24 Tutkija tietää olevansa tekemässä toimintatutkimusta, jos hän toimii yhteisössä, jossa yksilöt pohtivat (=reflektoivat) ja kehittävät työtään, analysoivat kuinka toiminta on historiallisesti kehkeytynyt nykyiselleen, kehittelevät vaihtoehtoja ongelmien ratkaisemiseksi ja tavoitteiden saavuttamiseksi sekä tuottavat toiminnasta uutta tietoa. Näin ollen toimintatutkijan rooliin kuuluu osallistua erilaisiin keskusteluihin ja kokouksiin, jossa toimintaa suunnitellaan ja arvioidaan. Toimintatutkimuksen yksi tunnuspiirteitä onkin toiminnan jatkuva ammatillinen reflektointi. (Heikkinen & Jyrkämä 1999, 25, 40, 55.) Reflektiivisessä ammatillisuudessa on tärkeää tiedostaa ja kriittisesti arvioida omaa toimintaa ohjaavia tekijöitä sekä pohtia ja arvioida omia henkilökohtaisia käsityksiä, uskomuksia ja asenteita, jotka riippuvat sekä omista elämänkokemuksista että kulttuurija luokkatekijöistä. Itsereflektion tavoitteena on arvioida kriittisesti omaa toimintaa ja ammatillista kokonaistoimintaa sekä pyrkiä oman ja yleisen ammatillisen toiminnan muuttamiseen ja kehittämiseen. (Karvinen 1999, 17, 45; Tiuraniemi 2001, 16.) Matthies (1999, 102) ja Karvinen (1999, 26, 43) kuvaavat reflektiivistä ammatillisuutta paitsi kriittiseksi itsetiedostamiseksi myös vuorovaikutukselliseksi ongelmien tulkinnaksi, jatkuvaksi kokeilevaksi oppimiseksi jolloin ammattilaisten omat luovat ratkaisut ja itse työstä nouseva tieto ja osaaminen ovat tärkeitä. Etsivä ja kyseenalaistava näkökulma on käytännön sosiaalityössä välttämätöntä pyrittäessä oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa edistävään ammatillisuuteen. 3.3 Toimintatutkimuksen luotettavuus ja eettisyys Ennen tutkimusta meillä on joku käsitys todellisuudesta ja totuudesta, ja jos tutkimus on onnistunut, se on osaltaan muokannut meidän käsityksiämme todellisuudesta. (Huttunen & Kakkori & Heikkinen 1999, 131). Toimintatutkimuksen luotettavuutta ei voida määritellä perinteisin menetelmin, vaan siihen on löydettävä uudenlaisia lähestymistapoja. Toimintatutkimuksen luotettavuustarkastelu perustuu lähinnä toimijoiden yhteisten neuvottelujen tulokseen. Toimintatutkimuksen pätevyyttä pitäisi arvioida sen perusteella, kuinka totta on se tieto jota sillä saavutetaan. Totta on, pragmatistisen totuusteorian mukaan, se mikä

26 25 osoittautuu toimivaksi käytännössä. (Kiviniemi 1999, 81; Heikkinen & Jyrkämä 1999, 49; Aaltola & Syrjälä 1999, 19, 20.) Toimintatutkijan saavuttama tieto ei voi olla objektiivista, koska hän ei ole puolueeton tarkkailija vaan toimiva subjekti, joka tulkitsee sosiaalisia tilanteita omasta näkökulmastaan käsin. Siksi toimintatutkimuksessa on keskeistä nostaa tutkijan minä prosessin keskiöön. Toimintatutkimuksessa siis saavutetaan tietoa, joka on arvosidonnainen ja subjektiivinen tulkinta tietystä näkökulmasta. Tutkimusraportissa tulee selvittää ne yhteydet, joiden kautta tutkija on suhteessa tutkimaansa tutkimuskohteeseen, tällöin lukija voi itse arvioida tutkimuksen luotettavuutta. (Heikkinen & Jyrkämä 1999: ) Pätevyydellä eli validiteetilla tarkoitetaan lyhyesti määriteltynä sitä, kuinka hyväksyttävänä normia voidaan pitää, kun sitä tarkastellaan kaikkien asianosaisten kannalta. Tiedon pätevyys riippuu myös ajallisesta ja paikallisesta asiayhteydestä sekä tutkijan ja tutkimuskohteen välisestä suhteesta. Tieto on siis kontekstuaalista eli yhteyksistä riippuvaa. Intervention avulla hankittu tieto on pätevää siinä ajan ja paikan määrittelemässä hetkessä, jossa se saavutettiin. Tutkimuksen totuudellisuus taas riippuu aina siitä, mitä käytännön seuraamuksia painotetaan tai mitä seuraamuksia edes tarkkaillaan. (Huttunen & Kakkori & Heikkinen 1999, 88; Huttunen & Heikkinen 1999, 190.) Olen pyrkinyt eettisyyteen ja luotettavuuteen kaikissa tämän toimintatutkimuksen eri vaiheissa. Pro-tukipisteen thai-projektiin liittyessäni sitouduin Pro-tukipiste ry:n arvojen mukaiseen työskentelyyn. Sitouduin myös siihen etten käytä saamiani tietoja asiakkaiden tai heidän läheistensä vahingoksi. Tutkimusraportistani ei voi tunnistaa thaimaalaisten naisten henkilöllisyyttä tai heidän työpaikkojaan. Kaikilta työssäni nimeltä mainituilta henkilöiltä olen pyytänyt suullisesti lupaa käyttää heidän henkilöllisyyttään raportoinnissa. Koska en ole tavannut thaiprojektin ja opinnäytetyöni varsinaista kohderyhmää, hieromalaitoksissa työskenteleviä thaimaalaisia naisia, en ole voinut pyytää lupaa heidän elämäntarinoidensa käyttöön. Tämän voi nähdä työni eettisenä ongelmana.

27 26 Eettisiä ongelmia ovat myös Pro-tukipisteen thai-projektin ja tämän tutkimuksen mahdolliset kerrannaisvaikutukset kohderyhmässä. (ks. Huttunen & Kakkori & Heikkinen 1999, 119.) Mitä muita vaikutuksia voi thai-yhteisölle seurata kuin mitä on tavoiteltu? Pahimmassa tapauksessa Pro-tukipisteen rooli nimenomaan prostituoitujen tukipisteenä voi lisätä prostituoidun leiman liittämistä thaimaalaisiin maahanmuuttajanaisiin. Mahdollisimman suuren luotettavuuden saavuttaakseni olen käyttänyt koko vuoden mittaisen tutkimusprosessin ajan member checking -menetelmää, eli olen pyytänyt thai-projektissa mukana olleita työntekijöitä tarkastamaan tuottamani aineiston koko tutkimusprosessin ajan. Kiviniemen (1999, 80-81) mukaan tässä tarkastuskäytännössä raportin tarkastavat ne henkilöt, joilta aineisto on kerätty, ja jotka ovat olleet osaltaan kehittämässä ja toteuttamassa yhteistä toimintatutkimushanketta. Olen hakenut tukea ja palautetta myös muilta asiantuntijoilta, kuten Ensi- ja turvakotien liiton maahanmuuttajatyöntekijä Miira Hartikaiselta, sekä thai-kielen tulkki Saroj Suckharoenilta. Kansanterveyslaitoksen järjestämässä kansainvälissä seminaarissa ja Pro-tukipisteen järjestämässä Thai-seminaarissa sain palautetta esitteiden tekemisen tärkeydestä, ja tietoa muiden thaimaalaisten naisten kanssa työtä tehneiden tahojen samankaltaisista havainnoista. Arvioitaessa tutkimuksessa saavutetun tiedon yleistettävyyttä koko suomalaiseen thaiyhteisöön, täytyy ottaa huomioon aineiston nouseminen osin thai-hierontapaikoista. Toisaalta muu käyttämäni aineisto, kuten pro gradu ja haastattelut, tukee yleistettävyyttä. 3.4 Tutkimuskysymykset Tämän tutkimuksen keskeiset tutkimuskysymykset nousivat thai-projektin tavoitteiden pohjalta. Projektin ja toimintatutkimuksen etenemisen myötä kysymyksiin etsittiin vastauksia, sitten vastausten avulla projektin toimintaa ja tutkimusta kehitettiin edelleen. Tutkimuskysymykset ovat:

28 27 1. Millaiset kulttuuriset tai yhteiskunnalliset seikat Thaimaassa vaikuttavat thaimaalaisten naisten muuttohalukkuuteen ja millaiset ovat muuttomekanismit? 2. Millainen thaimaalaisten naisten terveydellinen, sosiaalinen ja oikeudellinen asema on Suomessa? 3. Millaisella sosiaali- ja terveystyöllä Suomessa olevat thaimaalaiset naiset tavoitetaan? 4. Millaisia thaimaalaisille naisille suunnatuiden esitteiden tulisi olla? 4 TOIMINTATUTKIMUKSEN 1. VAIHE: THAI-PROJEKTIN SUUNNITTELU Kuvaan tässä osiossa thai-projektin ja toimintatutkimuksen alkuvaiheita. Esittelen miten projektia suunniteltiin, millaisista työnjaoista sovittiin ja miten informaatiota kerättiin. 4.1 Thai-projektin käytännön toteutuksen suunnittelu Toimintatutkimukseen liittyy yhteisöllisyys ja osallistuvuus, niinpä tutkija ja työyhteisön edustajat osallistuvat yhdessä tietyn projektin kehittämiseen. Kehittämistiimin jäsenet ottavat joko suoraan tai epäsuorasti osaa myös tutkimuksen toteuttamiseen. Juuri osallisena olevien itse suoritettu aineiston keruu on eräs toimintatutkimuksen liitetty ominaispiirre. (Kiviniemi 1999, 75). Kun sairaanhoitaja Sirpa Jääski-Rämö, sosiaalityöntekijä Minna Huovinen ja thaitulkki Sari Isohanni aloittivat thai-projektin käytännön toteutuksen suunnittelun, he kävivät tutustumassa Kööpenhaminassa toimivaan thaimaalaisten seksityöntekijöiden tukipisteeseen, Thai-Centretiin. Projektin työntekijät halusivat saada kokemuksen siitä millaista sosiaali- ja terveystyötä thaimaalaisten naisten parissa tehdään muualla. Tutustumiskäynnin lisäksi thai-projektin työntekijät pitivät viisi suunnittelukokousta ennen "kentälle" menoa. Suunnittelukokouksissa pohdittiin, kuinka lähestyä thaihierontalaitosten henkilökuntaa, kuinka esitellä itsensä ja projekti. Kokouksiin