HYVÄ TIETÄÄ TOIMINTATUTKIMUS PRO-TUKIPISTEEN THAI-PROJEKTISTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HYVÄ TIETÄÄ TOIMINTATUTKIMUS PRO-TUKIPISTEEN THAI-PROJEKTISTA"

Transkriptio

1 HYVÄ TIETÄÄ TOIMINTATUTKIMUS PRO-TUKIPISTEEN THAI-PROJEKTISTA Teija Raschka Opinnäytetyö, kevät 2002 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma

2 Sosionomi AMK Raschka, Teija Hyvä tietää : Toimintatutkimus Pro-tukipisteen thai-projektista Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö, sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sosiaali- ja kasvatusala, sosionomi (AMK). Helsinki s. 8 liitettä. TIIVISTELMÄ Opinnäytetyö koostuu Pro-tukipisteen thai-projektin yhteydessä toteutetusta toimintatutkimuksesta ja sen tuotoksena syntyneestä thainkielisestä esitesarjasta. Thaiprojekti toteutettiin Helsingin Kallion kaupunginosassa sijaitsevissa thaihierontalaitoksissa. Toimintatutkimusprosessi alkoi syyskuussa 2000 ja päättyi lokakuussa Tutkimuksen toimijayhteisönä olivat thai-projektin työntekijät ja kohderyhmänä Thaimaasta Suomeen tulleet naiset. Thai-projektin ja toimintatutkimuksen tarkoituksena oli löytää sellaisia sosiaali- ja terveystyön keinoja, joilla voidaan tavoittaa Suomessa asuvia thaimaalaisia naisia ja auttaa heitä parantamaan asemaansa. Opinnäytetyön raportointi noudattelee toimintatutkimuksen spiraalimaista etenemismuotoa. Raportissa kuvataan toimintatutkimusta metodina ja tutkimuksen tekijän toiminnan osuutta prosessin eri vaiheissa. Reflektion osuus tutkimuksen eri vaiheissa korostuu. Opinnäytetyössä kuvataan thai-projektin suunnittelua, toteutusta, tuloksia ja jatkosuunnitelmia. Tutkimuksessa eritellään sellaisia tekijöitä thaimaalaisessa yhteiskuntarakenteessa ja kulttuurissa, jotka vaikuttavat naisten halukkuuteen lähteä siirtolaisiksi. Myös Suomeen tulomekanismeja ja thaimaalaisten naisten asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa tutkitaan. Naisnäkökulman lisäksi tutkimuksessa painottuvat maahanmuuttajatyön erityiskysymykset. Opinnäytetyön tuotoksina syntyneiden thainkielisten esitteiden tekovaiheita kuvataan niiden ideoinnista aina rahoituksen saamiseen, kääntämiseen, kopioimiseen, julkaisemiseen ja käyttöönottoon saakka. Thai-projektin työmuotona oli etsivä työ. Projektin keskeisiä tuloksia oli havainto, että etsivän työn keinoin voidaan tavoittaa tällainen asiakasryhmä, kuten thai-naiset, jotka eivät käytä tavanomaisia sosiaali- ja terveyspalveluja ja ovat vaarassa syrjäytyä muusta yhteiskunnasta. Projektin työntekijöiden thai-hierontalaitoksissa tapaamien naisten kielitaito oli huono, heillä ei ollut tietoa Suomen viranomais- ja palvelujärjestelmästä tai omista oikeuksistaan. Heidän ei myöskään ollut mahdollista saada tietoa Suomesta omalla kielellään, koska thainkielistä maahanmuuttajille tarkoitettua materiaalia ei ollut saatavilla. Toimintatutkimuksen kuluessa myös havaittiin tärkeäksi luoda sellaisten auttavien tahojen verkosto, joka on perehtynyt thaimaalaisten naisten erityiskysymyksiin. Verkoston luomiseksi ja olemassa olevan tiedon jakamiseksi järjestettiin seminaari,

3 jossa myös tutkimuksen tuotoksena syntyneet thainkieliset esitteet esiteltiin ja otettiin käyttöön. Asiasanat: Thaimaa; vaimokauppa; naisen asema; seksiala; prostituutio; toimintatutkimus; esite Diaconia Polytechnic in Finland, Helsinki Training Unit Author: Raschka, Teija Title: Good to know : Action research in Thai-project with the Prostitution Counseling Center Date: Spring 2002 Pages: 52 Appendices: 8 ABSTRACT The thesis describes action research that was done in connection with the Prostitution Counseling Center s Thai-project. The research includes researcher s participation, evaluation, reflection and planning new action. The Thai-project was carried out by the Center workers visits to Thai-massage parlors in Helsinki. The purpose of projects and the researches was to find new ways of making available social- and healthcare to such a group as Thai women. These women are not able to obtain normal social- and healthcare services, nor do these services tend to meet their needs. Other main aim of this thesis was to create Thai-language leaflets. The thesis looks at women s situations in Thailand. There are some factors in Thaiculture and society that put pressure on women to migrate. The means and reasons that Thai-women move to Finland and what their situation is in Finnish society are discussed. There are many factors that make it difficult for women from Thailand to find services in Finland. Some of these factors are caused by certain lacks: such as language skills, knowledge of available services and of the rights of women and immigrants. Thai-women usually move to Finland having married Finnish men. Most of them have no contact with other Finns or the world outside their own ethnic group. Usually they have a poor education. Finland s new integration law does not apply to Thai-immigrants because most of them are not unemployed applicants or they does not obtain income support. One of the main results of the research was that outreach work is useful among people like Thai-women in Finland, who have a high risk of being excluded from the rest of the community. Research also proved that Thai-women need leaflets and information on different topics in their own language. The thesis describes the process of the creation of the leaflets and their publishing and introduction.

4 Keywords: Thailand; wife trade; women s situation; sex -business; prostitution; action-research; leaflet SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ ABSTRACT JOHDANTO 7 1 OPINNÄYTETYÖN KOHDEYRYHMÄ Naisten elämä Thaimaassa Elinkeinoelämä Thaimaassa Naisen asema Thaimaassa Uskonto Thaimaassa Prostituutio, seksityö ja ihmiskauppa Thaimaassa HIV ja AIDS Thaimaassa Thaimaalaisten naisten elämä Suomessa Tilastotietoja Suomessa asuvista thaimaalaisista Muutto ja kotoutumisen edellytykset Yksityinen elämänalue Julkinen elämänalue 18 2 TOIMINTATUTKIMUKSEN TOIMIJAYHTEISÖ Pro-tukipiste Pro-tukipisteen thai-projekti 20 3 TOIMINTATUTKIMUS Toimintatutkimuksen spiraalimainen prosessi Toimintatutkijan rooli: osallisuus ja reflektio Toimintatutkimuksen luotettavuus ja eettisyys 24

5 3.4 Tutkimuskysymykset 26 4 TOIMINTATUTKIMUKSEN 1. VAIHE: 27 THAI-PROJEKTIN SUUNNITTELU Thai-projektin käytännön toteutuksen suunnittelu Maahanmuuttajatyön näkökulma Naisnäkökulma Toimintatutkijan rooli Thai-projektin suunnittelussa 30 5 TOIMINTATUTKIMUKSEN 2. VAIHE: 31 THAI-PROJEKTIN TOTEUTUS JA IDEA UUDESTA KEHITYSHANKKEESTA Thai-projektin toteutus Thai-projektin tuloksia Etsivä työ toimiva työtapa Thai-hierontapaikkojen naisten asema Väkivalta ja hyväksikäyttö Naisten esittämiä kysymyksiä Projektin kehitystarpeita Idea thainkieliseen esite-sarjaan 39 6 TOIMINTATUTKIMUKSEN 3. VAIHE: 40 THAINKIELISTEN ESITTEIDEN TEKOPROSESSI Esitteiden materiaalin valikoituminen Kokoukset, konsultaatiot ja seminaari 40 7 TOIMINTATUTKIMUKSEN 4. VAIHE: 42 THAINKIELISTEN ESITTEIDEN VALMISTAMINEN JA JULKAISU Esitteiden hyväksyminen ja rahoitus Esitteiden kääntäminen, kuvitus ja kopiointi Valmiiden esitteiden julkaisu Thai-seminaarissa Seminaarissa käytettyjä puheenvuoroja 44

6 8 JATKUVUUS ELI SUOMESSA ASUVIEN THAIMAALAISTEN NAISTEN AUTTAMISEN VERKOSTO 46 9 POHDINTA 47 LÄHTEET 49 LIITTEET 53 Liite 1. Toimintatutkimuksen spiraali Liite 2. Hyvä tietää Suomessa esite (thainkielinen versio) Liite 3. Hyvä tietää Suomessa esite (suomenkielinen versio) Liite 4. Hyvä tietää avioerotilanteessa esite (thainkielinen versio) Liite 5. Hyvä tietää avioerotilanteessa esite (suomenkielinen versio) Liite 6. Hyvä tietää esite (thainkielinen versio) Liite 7. Hyvä tietää esite (suomenkielinen versio) Liite 8. Esitteiden käyttöohje

7 JOHDANTO He eivät ole pakolaisia, turvapaikanhakijoita, paluumuuttajia eivätkä opiskelijoita tai työn vuoksi tulleita. He eivät kuulu Suomen kotoutumislain piiriin, koska he eivät useinkaan ole työttömiä työnhakijoita tai saa toimeentulotukea. He eivät juurikaan tunne Suomen lainsäädäntöä tai omia oikeuksiaan. He ovat pääsääntöisesti kouluttamattomia, kielitaidottomia nuoria naisia, usein he ovat ostettuja morsiamia. He ovat Thaimaasta Suomeen muuttaneita naisia. Miksi ja miten he ovat tulleet Suomeen? Thaimaalaiset naiset kertovat joutuvansa Suomessa, varsinkin ilta-aikaan julkisissa kulkuvälineissä liikkuessaan, miesten häiritsevän huomion kohteeksi. Vartti (2001) kirjoittaa: Thaimaalaisiin samoin kuin muihinkin aasialaisiin naisiin kohdistuu meillä ennakkoluuloja, jotka liittyvät maan maineeseen seksituristikohteena. Miestenlehdet ja kaupalliset välitystoimistot ovat aktiivisesti levittäneet seksististä ja rasistista kuvaa aasialaisesta ja erityisesti thaimaalaisesta naisesta alistuvana, vähempään tasa-arvoon tyytyvänä, lähes orjattarena. Tällaisen unelmakuvan kauppiaat ovat samalla leimanneet kaikki ostettaviksi naisiksi ja sälyttäneet vaikeasti täytettäviä odotuksia maahanmuuttajan harteille. Mielikuvaa thaimaalaisesta naisesta värittää varmasti myös thai-hierontalaitosten määrän lisääntyminen ja niiden palveluiden tarjoaminen lehtien päiväkahvipalstoilla. Keitä thai-hierontalaitoksissa työskentelee? Millaista heidän elämänsä on? Thaimaassa HIV ja AIDS on vakava ongelma erityisesti seksityötä tekevien ihmisten keskuudessa. Siellä paikallinen terveydenhuoltojärjestelmä kamppailee HI -viruksen leviämisen ehkäisemiseksi. Entä suomalaisissa hieromalaitoksissa työskentelevät thaimaalaiset naiset, millainen heidän terveystilanteensa on? Millaisella terveys- ja sosiaalityöllä heidät voitaisiin tavoittaa?

8 Tämä opinnäytetyö on kertomus siitä, miksi ja miten Pro-tukipisteen thai-projekti sai alkunsa, miten se toteutettiin ja mitä olivat sen tulokset. Opinnäytteessä kuvataan kuinka toimintatutkimuksen keinoin osallistuin projektiin ja kuinka tein esitesarjan thaimaalaisten naisten ja heidän kanssaan työskentelevien tahojen käyttöön. Thaiprojektin ja tämän opinnäytetyön tavoitteena oli ja on parantaa Suomessa syystä tai toisesta olevien thaimaalaisten naisten asemaa.

9 8 Opinnäytetyössä on käytetty lähteinä akateemisen tutkimuskirjallisuuden lisäksi useiden suomalaisten asiantuntijoiden henkilökohtaisia tiedonantoja sekä erään thaimaalaisen maahanmuuttajanaisen ja hänen suomalaisen aviomiehensä haastatteluja. Opinnäytetyön Thaimaata käsittelevän osion lähteitä ovat muun muassa videot joissa haastatellaan paikallisia asiantuntijoita. Thaimaalaisten naisten elämästä Suomessa on tehty ainoastaan yksi tutkimus, Keto-Tokoin progradu, jota on tässä työssä soveltuvilta osin käytetty lähteenä kuvaamaan Suomen pääkaupunkiseudun thaiyhteisön elämää. Taustatiedot suomalaisen miehen kanssa avioituneiden maahanmuuttajanaisten ongelmista ovat peräisin Ensi- ja turvakotien liiton julkaisuista. Tutkimuksen toimijayhteisön muodostavat Pro-tukipisteen thai-projektin työntekijät ja tutkimuksen kohderyhmä muodostuu Suomeen tulleista thaimaalaisista naisista. Tämän opinnäytetyön kautta pääsemme myös tutustumaan hieman niihin thai-naisiin jotka työskentelevät Helsingin Kallion kaupunginosassa sijaitsevissa thai-hierontalaitoksissa.

10 9 1. OPINNÄYTETYÖN KOHDERYHMÄ Opinnäytetyön kohderyhmän muodostavat Suomeen tulleet thaimaalaiset naiset. Osa heistä on tullut siirtolaisina ja osa on käymässä turistiviisumin avulla. Tässä osiossa kerron sellaisista yhteiskunnallisista ja kulttuurisista seikoista, jotka vaikeuttavat naisten elämää Thaimaassa ja lisäävät heidän maastamuuttohalukkuuttaan. Käsittelen myös thaimaalaisten naisten siirtolaiseksi lähdön mekanismeja sekä heidän elämäänsä Suomessa. 1.1 Naisten elämä Thaimaassa Elinkeinoelämä Thaimaassa Thaimaa ( Prathet Thai tai Muang Thai, vuoteen 1939 saakka Siam) on perustuslaillinen kuningaskunta, jonka nykyinen hallitsijasuku on ollut vallassa vuodesta 1782 lähtien. Thaimaan väkiluku on noin 62 miljoonaa asukasta. Pääkaupungissa Bangkokissa asuu noin 7 miljoonaa ihmistä. (Vartti 2001.) Thaimaan työväestöstä 2/3 saa toimeentulonsa maataloudesta, pääasiallisesti riisinviljelystä. Kuitenkin vuonna 1999 maatalouden osuus bruttokansantaloudesta oli ainoastaan 15.2% (Haggert 1999, 2-3). Thaimaan yhteiskuntapoliittinen kehitys on viimeisten vuosikymmenien aikana johtanut maaseudun olojen heikentymiseen luvun lopulta lähtien Thaimaan politiikassa on keskitytty asutuskeskuksien kehittämiseen. Maataloustuotannon määrää on lisätty, mutta samalla tuottajahintoja on pidetty alhaisina kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseksi. Tämän politiikan seurauksena moni on joutunut vuokraviljelijäksi, eikä ole enää pystynyt elättämään perhettään. (Lehtimäki 1992.) Thaimaan bruttokansantuotteesta vuonna 1999 teollisuuden osuus oli 25,4%, kaupan 15,5%, kaivostoiminnan 3.5% ja palvelualojen osuus oli 13.2% (Haggert 1999, 2-3). Palvelualojen osuutta bruttokansantuotteesta on lisännyt turismi, joka on vuodesta 1982 lähtien ollut Thaimaan tärkein valuuttatulonlähde. Vuonna 1993 matkailu toi maahan yli

11 10 5 miljardia dollaria (USA$) ja työllisti suoraan tai epäsuorasti yli 1,5 miljoonaa asukasta. Thaimaassa vieraili vuonna 1998 lähes 8 miljoonaa turistia, joista 61% oli miehiä.. Turisteista 58% tuli muista Aasian maista, 24% Euroopasta ja 5.5% Pohjois- Amerikasta. Samana vuonna Suomesta matkusti Thaimaahan turistia (Vartti 2001). Miesten suurempi osuus maassa vierailevista johtunee Thaimaan maineesta seksiturismimaana Naisen asema Thaimaassa Thaimaan historian ensimmäisen neljänsadan vuoden ajan ( ) naisia pidettiin omaisuutena ja nainen oli laillisen kaupan väline. Vuonna 1782 naisten myynti lakkautettiin, orjuus lopetettiin ja peruskoulu ja oppivelvollisuus määrättiin myös tytöille. Vaikka naisen asema on parantunut, stereotyppinen käsitys naisesta heikkona, tunteellisena ja miehestä riippuvaisena elää voimakkaana thaimaalaisessa yhteiskunnassa. (Sarmela, 1988, ) Vuonna 1932 moniavioisuus kiellettiin lailla Thaimaassa. Ennen yläluokan miehellä saattoi olla monta vaimoa, jos hänellä oli varaa huolehtia heistä kaikista. Bankokissa sijaitsevan naisten turvakodin johtaja Wichiencharoe (1992) kertoo moniavioisuuden toimivan Thaimaassa nykyään niin sanotun mia noi -systeemin avulla. Miehellä on yksi virallinen vaimo ja sen lisäksi mia noita eli jalkavaimoja. Mitä useampi mia noi miehellä on, sitä arvostetumpi asema hänellä on yhteisössä. Tämän lisäksi thaimaalainen mies on perinteisesti käyttänyt myös prostituoitujen palveluja. Wichiencharoen (1992) mukaan mia noi -systeemiä voi pitää thaimaalaisena sosiaaliturvana paikkaamassa yhteiskunnan järjestämän sosiaaliturvan puuttumista. Mia noi voi laittaa kaiken saamansa omaisuuden omiin nimiinsä, mitä oikeutta aviovaimolla ei ole. Mia noi taas huolehtii omista vanhemmistaan ja usein myös sisaruksistaan. Myös ilman prostituoituina työskenteleviä naisia ja heidän rahallista avustustaan monissa thaimaalaisissa perheissä elettäisiin vielä nykyistäkin suuremmassa köyhyydessä. Maaseudulla sosiaalihuoltoa edustavat kylien päälliköt. Ensisijainen auttamisvelvollisuus on kuitenkin sukulaisilla. Ikääntyneistä vanhemmista

12 11 huolehtiminen on tyttären tehtävä, poikien ei tarvitse ottaa samanlaista vastuuta. Vanhukset asuvat yleensä tyttären luona. Pojan luona asuminen on harvinaisempaa, koska anoppi-miniä asetelman ei ajatella toimivan. Nuorenparin avioituessa tuore aviomies muuttaa vaimon kotiin ja myöhemmin he rakentavat oman talon samaan pihapiiriin tytön vanhempien kanssa. Naisten hankkiessa elantoa perheelle lapset ovat tavallisesti isoäidin huomassa. (Sarmela 1988, ; Lehtimäki 1992.) Kaupunkeihin muuttaneet naiset työskentelevät kaupan, teollisuuden ja palveluiden parissa. Yleensä he ovat muuttaneet sisarusten tai poikaystävän perässä kaupunkiin ja päätyneet asumaan slummeihin. Naisten velvollisuutena on lähettää kotikylään jääneelle perheelle rahaa elämiseen ja muiden lasten kouluttamiseen. Yleensä naiset eivät saa koulutusta työhön, joten ylenemismahdollisuudet ovat olemattomat eikä työturvallisuutta ole. Melkein puolet työikäisistä, eli yli yksitoistavuotiaista, on naisia. Suurin osa Bangkokiin vuonna 1988 muuttaneista naisista oli iältään vuotiaita. Thaimaalaisen naisen koulutustaso on alhaisempi kuin miehen. Naisista 84% osaa lukea ja kirjoittaa. (Thomson 1991, 5.) Uskonto Thaimaassa Thaimaan valtionuskonto on buddhalaisuus. Väestöstä 94,4% on buddhalaisia. Lehtimäki (1992) kuvaa buddhalaisuutta miesten uskonnoksi, koska vanhoissa kirjoituksissa naiseksi syntyminen on huonoa karmaa, seuraamus aiemmissa elämissä tehdyistä pahoista teoista. Tekemällä paljon hyvää nainen voi seuraavassa elämässä syntyä mieheksi tai ainakin kunnialliseksi naiseksi. Niinpä saadakseen ansioita ja parantaakseen karmaansa naiset nousevat aamulla varhain laittamaan ruokaa kerjääville munkeille ja prostituoituina toimivat lahjoittavat suuria summia rahaa luostareille. Thaimaalainen mies voi aina joutuessaan vaikeuksiin vetäytyä joksikin aikaa luostariin munkiksi, jolloin hänellä on ilmainen ruoka ja majoitus. Naisella tätä mahdollisuutta ei ole. Luostareissa olevat nunnat ovat lähinnä kotiapulaisia, jotka ovat vailla munkkien etuoikeuksia. (Haggert 1999, 2 3.)

13 Prostituutio, seksityö ja ihmiskauppa Thaimaassa Prostituutiolla on Thaimaassa pitkät perinteet, mutta aivan uusiin mittasuhteisiin se kasvoi, kun Kaakkois-Aasiasta tuli 50-luvulla kommunismin ja kapitalismin kiistakenttä. Amerikkalaiset bisnesmiehet alkoivat kiinnostua Bangkokista ja tekivät sinne sijoituksia. Samaan aikaan asutuskeskuksia kehitettiin ja maaseutu jäi oman onnensa nojaan. Tästä seurannut maaltapako ja amerikkalaisten liikemiesten tulo lisäsivät prostituutiota. Vietnamin sota ( ) oli tuottoisa seksibisnekselle, koska amerikkalaiset sotilaat käyttivät mm. Bangkokia virkistäytymisalueenaan. Sodan päätyttyä tulivat turistit. (Lehtimäki 1992.) Vaikka prostituutio on Thaimaassa kielletty lailla jo 1960-luvulla, se on seksiturismin ohella tärkeä osa Thaimaan sosioekonomista rakennetta. Thaimaan laki tosin kriminalisoi ainoastaan prostituoidun. Thaimaan prostituutiotilanteeseen perehtynyt professori Montarbhorn (1992) kertoo poliisin olevan korruptoitunut ja bisneksessä olevan mukana hyötyjiä aina ylimpiin hallintovirkamiehiin saakka. Montarbhorn (1992) arvioi Thaimaassa olevan satoja tuhansia prostituoituja. Jokaisessa 73 maakunnassa on lukuisia bordelleja, joista osa on hienompia hieromasalonkeja ja osa teetupia, joissa palveluja voi saada muutamalla thaimaan bathilla. Seksityö on monille naisille ainoa mahdollisuus hankkia elantonsa. Jos prostituoitu saa asiakkaakseen ulkomaalaisen, hän voi tienata yhdessä yössä yhtä paljon kuin koko kuukauden tehdastyöllä. Osa maaseudun tytöistä muuttaa itse asutuskeskuksiin mutta, ihmiskauppaan perehtyneen asiantuntijan Singhanetra-Renardin (1992, 193) mukaan, osan heistä vanhemmat myyvät välittäjille, jotka toimittavat heidät eteenpäin bordelleihin. Jotkut vanhemmat joutuvat huijatuiksi, luullen lapsen päätyvän töihin tehtaaseen tai ravintolaan. Joskus vanhemmat saavat lapsesta rahaa lainaksi, jota tämä sitten maksaa takaisin työllänsä. Laina ei juurikaan lyhene työstä huolimatta, ja tällaiset lapset ovat käytännössä orjan asemassa. Ihmiskauppa toimii Thaimaassa myös siten, että järjestäytynyt rikollisuus välittää thaimaalaisia työntekijöitä orjiksi ulkomaisille plantaaseille ja kaivoksiin. Naisia

14 13 välitetään myös Japaniin ja Eurooppaan töihin baareihin ja prostituoiduiksi. (Singhanetra-Renardin 1992, 193, ) Haastattelemani thaimaalainen nainen ( ), jonka suomalainen mies kävi ostamassa vaimokseen kaakkoisthaimaalaisesta pikkukylästä, kertoi vanhempiensa olleen aluksi peloissaan: Isä ja äiti pelkäsivät, että ulkomaalainen vie pois ja myy edelleen. Sellaista tapahtuu paljon, myös meidän kylässä. Köyhyys ei ole Montarbhornin (1992) mukaan ainoa syy siihen, että vanhemmat lähettävät tyttärensä työskentelemään prostituoituina. Kun köyhän kylän ihmiset näkevät jonkin perheen vaurastuneen sen jälkeen kun tytär on lähetetty töihin kaupunkiin, he itse haluavat samaa. Länsimaisten tavaroiden haluaminen on lisääntynyt Thaimaan maaseudulla kulkuyhteyksien parannuttua ja kontaktien lisääntyessä länsimaalaisiin sekä televisioiden yleistyttyä HIV ja AIDS Thaimaassa AIDS-tutkija Prompochenboon (1992) kertoo, että kun HIV:sta alettiin maailmalla puhua, thaimaalaiset viranomaiset väittivät, että virus ei tartu aasialaisiin. Vuonna 1984 Thaimaassa havaittiin ensimmäiset HIV tapaukset. Siitä lähtien tartunnat ovat siellä räjähdysmäisesti lisääntyneet. Alussa Thaimaan viranomaiset pyrkivät pitämään taudin kokonaan salassa, koska sen arveltiin olevan vahingollinen turismille. Todellista HIviruksen kantajien määrää Thaimaassa ei tiedä kukaan. Suomen tilastokeskuksen (2001) arvion mukaan vuonna 1999 Thaimaassa AIDS:iin oli sairastunut ihmistä. Prompochenboonin (1992) mukaan bordellien pitäjät otattavat verikokeita prostituoiduilta, mutta vakuuttavat heille, että kunhan lääkitys aloitetaan heti, he saavat puhtaat paperit ja voivat jakaa työskentelyä. Jos paikkakunnalla saadaan tietää prostituoituna toimivan naisen sairaudesta, hänen täytyy siirtyä muualle, yleensä Bangkokiin tai Pattayalle. Tutkijat pitävät pahimpana ongelmana HIV:in leviämistä bordelleista thaimaalaisten miesasiakkaiden kautta miesten vaimoihin ja lapsiin. AIDS:iin sairastuneen prostituoidun kohtalo ei ole helppo. Perheet eivät yleensä halua sairastunutta tyttöä takaisin kotiin, koska heidän sosiaalinen asemansa kärsisi

15 14 (Lehtimäki 1992). Buddhalaisessa uskonnossa keskeisenä olevan karman lain mukaan sairaus on seurausta jostakin aiemmassa elämässä tehdystä pahasta teosta, ja niin ollen itse aiheutettu ja tavalla tai toisella ansaittu (Hiltunen 2001). Haastattelemani thaimaalaisen naisen suomalainen aviomies ( ) kertoi monien miesten hakevan vaimon Pattayalta, jossa he tutustuvat naisiin seksibaareissa. Baareissa työskentelevät naiset ovat yleensä valmiita lähtemään mukaan ilman ehtoja eli ilman myötäjäisiä tai lupausta lähettää rahaa Thaimaahan jäävälle perheelle. Kysyttyäni kuinka miehet voivat tietää, ettei heidän morsiamillaan ole HIV-tartuntaa, haastattelemani mies kertoi Thaimaassa olevan joka kadunkulmassa tautiklinikoita, joissa miehet käyttävät vaimoehdokkaan testeissä. Prompochenboonin (1992) mukaan tällaisilta tautiklinikoilta voi helposti ostaa negatiivisen tuloksen sisältävän todistuksen. 1.2 Thaimaalaisten naisten elämä Suomessa Tilastotietoja Suomessa asuvista thaimaalaisista Tilastokeskuksen (2000) mukaan vuonna 1999 thaimaalaista syntyperää olevia maahanmuuttajia oli Suomessa 1618 henkilöä, heistä 1232 oli naisia. Naisista 850 oli iältään vuotiaita. Pääkaupunkiseudulla thaimaalaisista syntyperää olevista asui 756 henkilöä. Suomeen muuttaneista thaimaalaisista naisista valtaosa on tullut Suomeen avioiduttuaan suomalaisen miehen kanssa. Vuonna 1999 tällaisia avioliittoja oli 723 kappaletta. Vuonna 1998 vastaava luku oli 679 avioliittoa, joten yhden vuoden aikana Thaimaasta on tullut Suomeen 44 uutta morsianta. Suomalais - thaimaalaisista avioliitoista vuonna 1999 avioeroon päätyi 41 kappaletta ja koko yhdeksänkymmentäluvulla 180 kappaletta. Suomalais - thaimaalaisten avioliittojen osapuolet kohtaavat yleensä miesten ollessa Thaimaassa turistimatkalla. Joskus naiset tulevat turistiviisumilla Suomeen thaimaalaisen ystävänsä tai sukulaisnaisen luo, järjestetysti tapaavat miehen ja avioituvat täällä kolmen kuukauden sisällä (Keto-Tokoi 1994, 36-37). Isohannin (2000) arvion mukaan turistiviisumilla on Suomessa suunnilleen yhtä paljon thaimaalaisia naisia kuin maahanmuuttajina.

16 15 Isohannin (2000) kokemuksen mukaan Suomessa asuvat thai-naiset ovat yleensä huonosti koulutettuja eivätkä useinkaan osaa lukea tai kirjoittaa. Osalla naisista on rikkoutunut liitto takanaan ja lapsia Thaimaassa. Jotkut naisista ovat muuttaneet jo Thaimaassa maaseudulta kaupunkiin, Pattayalle tai Bangkokiin ja elättäneet itsensä ja perheensä seksityöllä. Tällaisessa tapauksessa naiset ovat jo kertaalleen syrjäytyneitä omassa maassaan Muutto ja kotoutumisen edellytykset Suomen kotoutumislaki, joka astui voimaan , on laadittu edistämään maahanmuuttajien kotoutumista. Se koskee kaikkia jälkeen Suomeen tulleita maahanmuuttajia, jotka ovat työttömiä työnhakijoita tai saavat toimeentulotukea. Laki velvoittaa kunnan sosiaaliviranomaisia laatimaan yhdessä maahanmuuttajan kanssa henkilökohtaisen suunnitelman, jolla taataan riittävät tiedot ja taidot suomalaisessa yhteiskunnassa selviytymiseen. Maahanmuuttajan saamat sosiaaliset etuisuudet sidotaan suunnitelman noudattamiseen. Thaimaalaisten maahanmuuttajanaisten kannalta laki on sikäli ongelmallinen, että he eivät useinkaan kuulu sen piiriin. Avioliiton kautta Suomeen tulleina thaimaalaiset maahanmuuttajanaiset eivät yleensä ole työttömiä työnhakijoita tai toimeentulotukiasiakkaita. (Seppälä 2000.) Monet tekijät vaikuttavat maahanmuuttajien sopeutumiseen uuteen maahan ja heidän hyvinvointiinsa. Kysymys on maahanmuuttajan yksilöllisistä ominaisuuksista, joita ovat esimerkiksi ikä, sukupuoli ja sosiaalinen asema tai persoonallisuuden piirteet kuten kestävyys, joustavuus ja hyvä itsetunto, mutta myös sellaisista tekijöistä, jotka liittyvät ennen muuttoa vallinneisiin olosuhteisiin ja tapahtumiin sekä tekijöihin, joka ovat tulijaa vastassa hänen uudessa maassaan. (Liebkind 1994, ) Yleensä thaimaalainen nainen on ajatellut suomalaisen aviomiehen myötä saavansa paremmat elämisen mahdollisuudet sekä henkisesti että taloudellisesti. Lähtö uuteen maahan vieraan miehen mukana on pelottavaa, mutta länsimaat nähdään Thaimaassa yleisesti onnelana jossa kaikki on hyvin (Keto-Tokoi 1994, 36-37). Myös Vartti (2001) mainitsee, ettei thaimaalainen kulttuuri aseta esteitä tyttöjen ulkomaille avioitumiseen.

17 16 Päinvastoin katsotaan, että siirtolaisina perheen tyttäret pystyvät parhaiten hoitamaan taloudellisen vastuunsa ja huolehtimaan vanhempiensa ja sisarustensa toimeentulosta. Suomalaisen miehen motiiveista hankkia itselleen thaimaalainen vaimo ei ole tehty tutkimusta. Lähdemateriaalina käyttämilläni videoilla haastateltujen miesten ja henkilökohtaisesti haastattelemani miehen ( ) mukaan thaimaalainen nainen on kaunis, naisellinen, sopeutuvainen ja kiitollinen eikä vaadi mieheltä mitään, koska on tottunut huonoon kohteluun. Thaimaalaisten naisten asenne johtuu osittain siitä, että thaimaalaisessa kulttuurissa vältetään kritiikin esittämistä. Tärkeää on, että sosiaalinen kanssakäyminen sujuu pehmeästi, toista ei saa loukata ja on vältettävä tilanteita joissa toinen voi menettää kasvonsa. Myös asioiden ottaminen puheeksi suoraan on sopimatonta. Kaikissa toimissa ja puheissa on asetettava keskustelukumppani etusijalle ja omien tarpeiden on syytä tulla vain peitellysti esille. (Isohanni 2000; Komin 1991, , 192.) Thaimaalaisilta naisilta puuttuu suomalaisen ja yleensä länsimaisen kulttuurin lukutaito. Heidän täytyy omaksua paljon käsitteitä ja historiallisesti merkittäviä tapahtumia, jotta he pystyvät ymmärtämään ympäröivää yhteiskuntaa. Naiset myös kokevat suomalaisen kulttuurin eri tavoin. Esimerkiksi maaseudulla asuvalle suomalainen kulttuuri näyttäytyy erilaisena kuin kaupunkilaiselle. Naisen kokema suomalainen kulttuuri on myös erilainen kuin hänen suomalaisen aviomiehensä kulttuuri, koska kumpikin jäsentää suomalaisuutta oman kulttuuritaustansa kautta. Thaimaalaisen vaimon suomalaisuuteen tutustuminen voi helpottua aviomiehen ja tämän suvun kautta. Näyttää kuitenkin siltä, että thaimaalaiset enimmäkseen viihtyvät toistensa seurassa, eivätkä he juurikaan tutustu suomalaisiin. (Keto-Tokoi 1994, 44.) Suomeen kotoutumisen kannalta on tärkeää että thaimaalainen nainen voi toteuttaa myös thaimaalaista kulttuuria elämässään ja kodissaan. Silloin erilaiset kulttuurit eivät kilpaile keskenään, vaan voivat elää rinnakkain rikastuttaen kaikkien niiden piirissä elävien ihmisten elämää. Keto-Tokoi (1994, 63) käyttää termiä kreolisaatio, joka tarkoittaa kahden kulttuurin yhteensovittamista ja näistä muodostuneen kolmannen, kokonaan uudenlaisen kulttuurin syntymistä.

18 Yksityinen elämänalue Kaikkien avioliittojen onnistumiseen vaikuttaa paitsi puolisoiden välinen kiintymys ja kunnioitus, myös puolisoiden sukulaisten ja ystävien suhtautuminen liittoon. Isohannin (2000) kokemuksen mukaan suomalaisen miehen sukulaiset eivät aina hyväksy tämän thaimaalaista aviovaimoa, koska heiltä puuttuu yhteinen kieli ja kulttuuri. Tilastokeskuksen (2000) mukaan kaikista Suomen seka-avioliitoista suomalaisthaimaalaiset liitot päätyvät useimmin eroon. Suurin osa thaimaalaisista avio- tai avovaimoista hoitaa lapsia kotona, jolloin heidän sosiaalinen verkostonsa on pienempi kuin työssäkäyvillä naisilla. Kotiäidit ovat yleensä tekemisissä vain aviomiehensä sukulaisten ja satunnaisten hiekkalaatikkotuttavuuksien kanssa. He selviävät jokapäiväisistä asioimisista (kauppa, pankki, posti ym.) itsekseen, mutta virastoissa asioidessaan he tarvitsevat aviomiesten apua. Kotiäidit ovat usein taloudellisesti täysin riippuvaisia aviomiehestään, heidän kielitaitonsa on huono ja he elävät eristäytynyttä elämää. (Keto-Tokoi 1994, 42-43, 55.) Keto- Tokoin (1994, 44) tutkimuksesta ilmeni, että tilanne on vaikein, jos nainen ei puhu englantia, eikä mieskään osaa thaita. Tällöin ainoaksi vaihtoehdoksi jää naisen suomenkielen omaksuminen tai kielellinen kommunikoimattomuus. Englantia osaaville pariskunnille muodostuu usein sekakieli, jossa on englannin ja suomen kielen sanoja sekaisin. Kielestä voi muodostua sellainen, ettei ulkopuolinen voi sitä ymmärtää. Toisaalta Isohanni (2001) totesi thaimaalaisen naisen kannalta tilanteen vaikeimmaksi silloin, kun suomalainen aviomies puhuu thaita. Tuolloin naisella ei ole niin suurta motivaatiota opetella suomenkieltä, ja mies voi halutessaan suodattaa kaiken tiedon, jonka nainen saa. Tällaisessa tilanteessa mies myös yleensä hoitaa kaikki perheen viralliset asiat. Jotkut suomalaiset miehet eivät salli naisten puhuvan thaita lapsilleen. Jos lapset oppivat puhumaan ainoastaan suomea, thaimaalainen äiti jää kielitaidottomana syrjään lastensa elämästä. Jos äiti tarvitsee lapsia avukseen asioiden hoidossa, on vaarana että normaali äiti-lapsi suhde, jossa vanhemmat ovat pätevämpiä kuin lapset, kääntyy

19 18 päälaelleen. Jotkut äidit myös käyttävät itseään negatiivisena mallina lapsilleen, yrittäen motivoida heitä pärjäämään itseään paremmin. (Keto-Tokoi 1994, ) Julkinen elämänalue Haastattelemani thaimaasta muuttanut nainen ( ) kertoi, että hänellä on Suomessa noin kaksikymmentä ystävää, jotka ovat kaikki thaimaalaisia suomalaisen kanssa avioituneita naisia. Yksikään heistä ei käy töissä, vaikka kaikilla ei ole lapsia. Suomalaisiin hän ei miehensä sukulaisten lisäksi ole tutustunut, vaikka on asunut Suomessa neljä vuotta. Myös Isohannin (2000) mukaan Suomen pääkaupunkiseudun thaimaalaisten naisten sosiaalisen verkoston muodostavat aviomiehen sukulaisten lisäksi toiset thaimaalaiset naiset. He tutustuvat toisiinsa thai-marketeissa, -ravintoloissa ja -hieromalaitoksissa. Yhteisön sisällä liikkuu paljon juoruja, huhupuheita, pelkoja ja vääriä käsityksiä suomalaisesta yhteiskuntajärjestelmästä. Esimerkiksi tietämättömyys suomalaisten viranomaisten salassapitovelvollisuudesta voi estää yhteydenoton silloin kun joku heistä tarvitsisi apua. Naiset pelkäävät omien asioiden leviämistä muun thai-yhteisön tietoon, varsinkin kun thaimaalaisesta viranomaiskulttuurista puuttuu kokonaan salassapitovelvollisuuden käsite. Ne thaimaalaiset naiset, jotka ovat mukana suomalaisessa työelämässä, toimivat perinteisissä siirtolaisammateissa, kuten siivous- tai keittiötöissä. Jotkut ovat työssä tuttavien yrityksissä tai omistavat miehensä kanssa yrityksen jonka toimiala liittyy thaimaalaisuuteen (Keto-Tokoi 1994, 52-53). Työhön hakeutumista vaikeuttaa joidenkin naisten kohdalla pelko käyttää julkisia kulkuneuvoja. He kertovat usein joutuvansa varsinkin myöhään illalla liikkuessaan suomalaisten miesten kiusallisen huomion kohteeksi. Miehet vihjailevat tai kyselevät suoraan seksipalveluja. Henkilöautolla liikkumista vaikeuttaa ajokortin puute. Ajokortti on thaimaasta muuttaneilla naisilla erittäin harvinainen. (Isohanni 2000.) Isohanni (2000) kertoi buddhalaisuuden olevan tärkeä yhdistävä tekijä thaimaalaisille. Suomesta kuitenkin puuttuu thaimaalaisten hyväksymä buddhalainen temppeli, lähin on Ruotsissa. Helsingissä sijaitsevaa Buddhalaista keskusta thai-naiset eivät koe omakseen.

20 19 Thaimaalaiselta yhteisöltä puuttuu myös virallinen organisaatio, jonka puitteissa he voisivat ajaa asioitaan ja kohentaa asemaansa 2 TOIMINTATUTKIMUKSEN TOIMIJAYHTEISÖ Tämä toimintatutkimus toteutettiin Pro-tukipisteen thai-projektin yhteydessä. Seuraavaksi esittelen Pro-tukipistettä ja sen toteuttamaa thai-projektia. 2.1 Pro-tukipiste Pro-tukipiste ry. on joulukuussa 1996 rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää seksityöntekijöiden terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Yhdistys pyrkii vähentämään ja ennaltaehkäisemään seksityöhön liittyviä ongelmia ja haittoja. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys ylläpitää tuki- ja palveluyksikköä nimeltään Pro-tukipiste. (Kauppinen 2000, 1.) Pro-tukipiste on prostituoiduille ja muille seksibisneksessä mukana oleville ihmisille ja heidän läheisilleen tarkoitettu palvelupiste, joka tarjoaa psykososiaalista tukea ja terveyspalveluja ja neuvontaa sekä tekee etsivää työtä katuprostituutioalueilla. Ennaltaehkäisevä työ jakautuu prostituutioon rekrytoitumisen ehkäisemiseen ja tarttuvien tautien ennaltaehkäisyyn. Pro-tukipiste on valtakunnallinen yksikkö, jonka pääasiallisin kohderyhmä on pääkaupunkiseudulla toimivat seksityöntekijät. Asiakaskontakteja oli vuoden 2000 aikana kaikkiaan 1269 kappaletta. (Kauppinen 2000, 1-2.) Käytännön asiakastyön lisäksi Pro-tukipiste ry. toimii prostituutiokysymyksissä valtakunnallisena konsultaatio- ja asiantuntijatahona. Yhdistys seuraa alan kehitystä Suomessa ja osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun seksityöhön, seksibisnekseen ja kansainväliseen ihmiskauppaan liittyvissä kysymyksissä. Kansallisen toiminnan lisäksi yhdistys seuraa ja osallistuu kansainväliseen prostituutiopoliittiseen keskusteluun sekä on mukana oman toimintansa kehittämisen kannalta tärkeissä kansainvälisissä projekteissa. (Kauppinen 2000, 1.)

21 20 Pro-tukipisten asiakkaat ovat yleensä aikuisia ikänsä puolesta, eivätkä suinkaan aina pyri eroon seksityöstä tai koe itseään uhreiksi. Osan asiakkaista voidaan katsoa olevan niin sanottuja uudenlaisia sosiaalityön asiakkaita. Vilkka (1999) määrittelee tällaisten asiakkaiden ominaisuuksiksi aktiivisen identiteettityön kautta löytyneen terveen itsekkyyden, elämyksellisten kokemusten kautta tulleen luottamuksen omiin valintoihin sekä oman rationaalisen elämänsuunnitelman tekemisen. Asiakas ei enää koe ammattiauttajia auktoriteetteina, eikä hae heiltä ohjailua vaan tietoa ja tukea omien ratkaisujensa pohjaksi. Pro-tukipisteen työntekijöiden tehtävä on vahvistaa asiakkaita heidän omissa ratkaisuissaan, tukea heitä löytämään vaihtoehtoja seksityölle ja auttaa heitä omien asioidensa hoitamisessa. Työnkuvaan kuuluu myös aktiivinen yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja marginalisoitujen asiakkaiden äänitorvena toimiminen. Pro-tukipiste ry:n arvoja ovat erilaisuuden kunnioittaminen ja moniarvoisuus. (Huovinen 2000.) 2.2 Pro-tukipisteen thai-projekti Pro-tukipiste toteutti vuonna 2000 pitkäaikaisen suunnitelmansa kartoittaa helsinkiläisissä thai-hierontapaikoissa työskentelevien naisten asemaa sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta. Projektin rahoitti Sosiaali- ja Terveysministeriö. Projektin tuotoksina toivottiin olevan mm. tietoa mahdollisista kulttuurisista ym. sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden hakemisen ja käyttämisen esteistä sekä tietoa työtavoista, jotka soveltuvat thai-yhteisön parissa työskentelyyn. Tavoitteena oli myös lisätä sellaista tietoa thai-yhteisöstä, jolla on merkitystä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kohdentamiseen ja kehittämiseen. Hierontasalonkien työntekijöitä oli myös tarkoitus rohkaista julkisten terveys- ja sosiaalipalveluiden käyttämiseen. (Kauppinen 2000.) Pilottiprojektin kesto oli neljä kuukautta (syyskuu - joulukuu 2000) ja työtapana oli etsivä työ. Alun perin ajatus thai-projektista syntyi Pro-tukipisteellä jo vuosia sitten sairaanhoitaja Taru Kaivolan ja lääkäri Raija Laisin huolestuessa thai-hierontalaitosten työntekijöinä toimivien naisten tilanteesta. Työskennellessään tukipisteen lisäksi Auroran sairaalan infektiopoliklinikalla Kaivola ja Laisi kuulivat asiakkainaan olleilta, sekä thaimaalaisilta

22 21 naisilta että suomalaisilta miehiltä, thai-hierontapaikoista tarttuvista sukupuolitaudeista. Tuolloin Pro-tukipisteellä ei kuitenkaan vielä ollut resursseja ryhtyä suunnittelemaan varsinaista thaimaalaisten naisten parissa toteutettavaa projektia. Virallisesti thai-hierontalaitoksia oli Helsingissä Patentti- ja rekisterihallituksen pitämässä kaupparekisterissä 28 kappaletta, kuitenkaan Työvoimatoimiston mukaan mennessä ei oltu haettu yhtäkään työlupaa thaihierojaksi. Pro-tukipiste toivoi saavansa projektin myötä selville, keitä thaihieromalaitoksissa työskentelee ja millainen on heidän terveydellinen, sosiaalinen ja oikeudellinen asemansa. Aloitin opintoihini kuuluvan, kaksi kuukautta kestävän, työelämän harjoittelujakson Pro-tukipisteellä Tuolloin thai-projektin hanke-ehdotus oli tehty ja rahoitusta haettu sosiaali- ja terveysministeriöltä. Tullessani harjoittelujaksolle thai-projektin käytännön toteutusta suunniteltiin. Rahoituksen saamisesta projektille ei ollut vielä tullut varmistusta, mutta projekti päätettiin kuitenkin toteuttaa tavalla tai toisella ilmeisen tarpeen ja mielenkiinnon vuoksi. Sovin Pro-tukipisteen toiminnanjohtaja Jaana Kauppisen ja thai-projektin työntekijöiden kanssa, että osallistun thai-projektiin alusta alkaen taustamateriaalin kerääjänä, purkukokousten evaluoijana ja projektin seurannan toteuttajana. 3 TOIMINTATUTKIMUS Toimintatutkimuksen isäksi on nimetty amerikkalainen sosiaalipsykologi Kurt Lewin. Hän luonnosteli toimintatutkimuksen perusideat 1940-luvun lopulla. Entistä käytännönläheisemmäksi toimintatutkimusta kehitettiin 1950-luvulla Columbian yliopistossa. Tämän käytännönläheisen suuntauksen mukaisesti toimintatutkimuksessa ei pyritä yleisiin ja yleistettäviin teorioihin, vaan nimenomaan toiminnan ymmärtämiseen ja kehittämiseen. Niimpä mikä tahansa ihmisten sosiaaliseen toimintaan kohdistuva tutkimus voidaan laajassa mielessä ymmärtää toimintatutkimukseksi, jos se käy vuoropuhelua kohdeyhteisönsä kanssa ja vaikuttaa sen toimintaan. (Heikkinen & Jyrkämä 1999, 25-27, 40, 55.)

23 22 Toimintatutkimus voidaan yhtäältä ymmärtää tutkimusteknologiana, toisaalta laajana ja moraalisena tai eettisenä perusasenteena, joka pitää päämääränään ihmisen hyvän elämän edistämistä laajassa merkityksessä. Esimerkiksi australialainen kriittisen teorian toimintatutkimuksen suuntaus painottaa ihmisen vapautumisen, valtautumisen ja osallistumisen ideoita (emancipation, empowerment, participatory action research) sekä asettaa tavoitteikseen ihmisen elämän laadun parantamisen kokonaisuudessaan. (Heikkinen & Jyrkämä 1999, 28, 35.) Toimintatutkimus ymmärretään usein lähestymistavaksi, joka ei ole kiinnostunut ainoastaan siitä, miten asiat ovat, vaan ennen kaikkea siitä, miten niiden tulisi olla. Tietoa ja arvoja ei eroteta toisistaan, vaan ne liittyvät saumattomasti yhteen. Siksi toimintatutkimus ottaa usein suoranaisesti kantaa ihmisten välisen tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden kysymyksiin. (Aaltola & Syrjälä 1999, 21.) Kurt Lewin on Heikkisen ja Jyrkämän (1999, 25) mukaan todennut: Tutkimus joka ei tuota muuta kuin kirjoja, ei riitä. Myös he itse ovat samoilla linjoilla: Tiede ei saa hautautua yliopistoihin, vaan tutkimuksen pitää saada aikaan muutakin kuin kasvavia paperikasoja (Heikkinen ja Jyrkämä 1999, 25). Olen tässä opinnäytetyössä pyrkinyt noudattamaan näitä toimintatutkimuksen keskeisiä periaatteita. 3.1 Toimintatutkimuksen spiraalimainen prosessi Toimintatutkimuksen ajatellaan usein olevan reflektiivinen prosessi, jossa suunnittelun, toiminnan, havainnoinnin, reflektoinnin ja uudelleen suunnittelun vaiheet seuraavat sykleinä toisiaan. Kun useita toimintatutkimuksen syklejä asetetaan peräkkäin, syntyy etenevä spiraali (Aaltola & Syrjälä 1999, 18; Heikkinen & Jyrkämä 1999, 36). Myös tämän opinnäytetyön prosessi eteni spiraalimaisesti (liite 1). Tutkimusstrategiana toimintatutkimus pyrkii Aaltolan ja Syrjälän (1999, 12, 23) mukaan käytännön toiminnan ja teoreettisen tutkimuksen vuorovaikutukseen. Todellisuutta pyritään muuttamaan prosessissa tietoa hyödyntäen ja samalla sitä lisäten. Raportointiin kuuluvat konkreettiset esimerkit tutkimustyön kohteista ja erilaisista

24 23 tutkimuskonteksteista. Myös Kiviniemi (1999, 62) mainitsee toimintatutkimuksessa olevan kyse tietyn hankkeen joustavasta ja vaiheittaisesta kehittämisestä, jossa jatkuvasti pyritään hyödyntämään kokemuksia ja eri aineistonkeruuvaiheista saatava palaute menneillään olevan prosessin kehittämiseksi. Tästä johtuen Heikkisen ja Jyrkämän (1999, 27) mukaan toimintatutkimukselle on tyypillistä, että ongelmanasettelu saattaa muuttua vähitellen tutkimuksen prosessin edetessä. Usein toimintatutkimuksen prosessi johtaa uusien ongelmien havaitsemiseen ja nostaa esiin tutkimustehtäviä, joita ei projektin alussa ole hahmotettu. Toimintatutkimuksessa tutkimusote onkin etsivä ja tutkimusongelmaa täsmentävä. Uusien toiminnan toteutussyklien myötä tarkastelu voi kohdentua uusiin mielenkiinnon kohteisiin. Tutkimustehtävän muuntuessa myös kehittämisen kohteena oleva toiminta saa samalla uudentyyppistä sisältöä. Toimintatutkimuksessa kehkeytyy eräänlaisia sivuspiraaleja, uusia ja ennakoimattomia ongelmia ja tutkimustehtäviä, niin sanottuja uutta luovia yllätyksiä. (Heikkinen & Jyrkämä 1999, 38; Kiviniemi 1999, 70.) Tässä opinnäytetyössä sivuspiraali muodostui taustatiedon ja thai-projektin myötä saadun tiedon synnyttämästä tarpeesta tehdä thainkielisiä esitteitä thaimaalaisten naisten ja heitä kohtaavien tahojen käyttöön. 3.2 Toimintatutkijan rooli: osallisuus ja reflektio Ei ole olemassa mitään yhtenäistä perinnettä siitä, mikä toimintatutkijan asema on tutkittavassa yhteisössä. Toimintatutkimuksessa tutkija osallistuu tutkittavan yhteisön toimintaan ja pyrkii ratkaisemaan tietyn ongelman yhdessä yhteisön jäsenten kanssa. Lindfors (1999, 169) painottaa että toimintatutkijan on oltava ryhmän sisäinen eikä sen ulkoinen jäsen. Kiviniemen (1999, 65) mukaan taas on tehtävä linjanveto sen suhteen, missä määrin tutkija on toisaalta tutkija ja missä määrin hän on myös osallistuja tai toimija. Molemmissa tapauksissa tutkijan roolin ja tehtävien on oltava ryhmän toimintaa tukevia ja tutkijan on oltava osa toiminnan kehittämisprosessia. Tutkimuksen tekijän halu olla yhteistyössä ja kyky suhtautua avoimesti muihin osallistujiin ja heidän näkemyksiinsä on toimintatutkimuksen ehdoton edellytys. Lisäksi toimintatutkijan rooliin kuuluu erityisesti toiminnan aktivoiminen ja pyrkimys kehittää sitä omalla panoksellaan.

25 24 Tutkija tietää olevansa tekemässä toimintatutkimusta, jos hän toimii yhteisössä, jossa yksilöt pohtivat (=reflektoivat) ja kehittävät työtään, analysoivat kuinka toiminta on historiallisesti kehkeytynyt nykyiselleen, kehittelevät vaihtoehtoja ongelmien ratkaisemiseksi ja tavoitteiden saavuttamiseksi sekä tuottavat toiminnasta uutta tietoa. Näin ollen toimintatutkijan rooliin kuuluu osallistua erilaisiin keskusteluihin ja kokouksiin, jossa toimintaa suunnitellaan ja arvioidaan. Toimintatutkimuksen yksi tunnuspiirteitä onkin toiminnan jatkuva ammatillinen reflektointi. (Heikkinen & Jyrkämä 1999, 25, 40, 55.) Reflektiivisessä ammatillisuudessa on tärkeää tiedostaa ja kriittisesti arvioida omaa toimintaa ohjaavia tekijöitä sekä pohtia ja arvioida omia henkilökohtaisia käsityksiä, uskomuksia ja asenteita, jotka riippuvat sekä omista elämänkokemuksista että kulttuurija luokkatekijöistä. Itsereflektion tavoitteena on arvioida kriittisesti omaa toimintaa ja ammatillista kokonaistoimintaa sekä pyrkiä oman ja yleisen ammatillisen toiminnan muuttamiseen ja kehittämiseen. (Karvinen 1999, 17, 45; Tiuraniemi 2001, 16.) Matthies (1999, 102) ja Karvinen (1999, 26, 43) kuvaavat reflektiivistä ammatillisuutta paitsi kriittiseksi itsetiedostamiseksi myös vuorovaikutukselliseksi ongelmien tulkinnaksi, jatkuvaksi kokeilevaksi oppimiseksi jolloin ammattilaisten omat luovat ratkaisut ja itse työstä nouseva tieto ja osaaminen ovat tärkeitä. Etsivä ja kyseenalaistava näkökulma on käytännön sosiaalityössä välttämätöntä pyrittäessä oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa edistävään ammatillisuuteen. 3.3 Toimintatutkimuksen luotettavuus ja eettisyys Ennen tutkimusta meillä on joku käsitys todellisuudesta ja totuudesta, ja jos tutkimus on onnistunut, se on osaltaan muokannut meidän käsityksiämme todellisuudesta. (Huttunen & Kakkori & Heikkinen 1999, 131). Toimintatutkimuksen luotettavuutta ei voida määritellä perinteisin menetelmin, vaan siihen on löydettävä uudenlaisia lähestymistapoja. Toimintatutkimuksen luotettavuustarkastelu perustuu lähinnä toimijoiden yhteisten neuvottelujen tulokseen. Toimintatutkimuksen pätevyyttä pitäisi arvioida sen perusteella, kuinka totta on se tieto jota sillä saavutetaan. Totta on, pragmatistisen totuusteorian mukaan, se mikä

26 25 osoittautuu toimivaksi käytännössä. (Kiviniemi 1999, 81; Heikkinen & Jyrkämä 1999, 49; Aaltola & Syrjälä 1999, 19, 20.) Toimintatutkijan saavuttama tieto ei voi olla objektiivista, koska hän ei ole puolueeton tarkkailija vaan toimiva subjekti, joka tulkitsee sosiaalisia tilanteita omasta näkökulmastaan käsin. Siksi toimintatutkimuksessa on keskeistä nostaa tutkijan minä prosessin keskiöön. Toimintatutkimuksessa siis saavutetaan tietoa, joka on arvosidonnainen ja subjektiivinen tulkinta tietystä näkökulmasta. Tutkimusraportissa tulee selvittää ne yhteydet, joiden kautta tutkija on suhteessa tutkimaansa tutkimuskohteeseen, tällöin lukija voi itse arvioida tutkimuksen luotettavuutta. (Heikkinen & Jyrkämä 1999: ) Pätevyydellä eli validiteetilla tarkoitetaan lyhyesti määriteltynä sitä, kuinka hyväksyttävänä normia voidaan pitää, kun sitä tarkastellaan kaikkien asianosaisten kannalta. Tiedon pätevyys riippuu myös ajallisesta ja paikallisesta asiayhteydestä sekä tutkijan ja tutkimuskohteen välisestä suhteesta. Tieto on siis kontekstuaalista eli yhteyksistä riippuvaa. Intervention avulla hankittu tieto on pätevää siinä ajan ja paikan määrittelemässä hetkessä, jossa se saavutettiin. Tutkimuksen totuudellisuus taas riippuu aina siitä, mitä käytännön seuraamuksia painotetaan tai mitä seuraamuksia edes tarkkaillaan. (Huttunen & Kakkori & Heikkinen 1999, 88; Huttunen & Heikkinen 1999, 190.) Olen pyrkinyt eettisyyteen ja luotettavuuteen kaikissa tämän toimintatutkimuksen eri vaiheissa. Pro-tukipisteen thai-projektiin liittyessäni sitouduin Pro-tukipiste ry:n arvojen mukaiseen työskentelyyn. Sitouduin myös siihen etten käytä saamiani tietoja asiakkaiden tai heidän läheistensä vahingoksi. Tutkimusraportistani ei voi tunnistaa thaimaalaisten naisten henkilöllisyyttä tai heidän työpaikkojaan. Kaikilta työssäni nimeltä mainituilta henkilöiltä olen pyytänyt suullisesti lupaa käyttää heidän henkilöllisyyttään raportoinnissa. Koska en ole tavannut thaiprojektin ja opinnäytetyöni varsinaista kohderyhmää, hieromalaitoksissa työskenteleviä thaimaalaisia naisia, en ole voinut pyytää lupaa heidän elämäntarinoidensa käyttöön. Tämän voi nähdä työni eettisenä ongelmana.

27 26 Eettisiä ongelmia ovat myös Pro-tukipisteen thai-projektin ja tämän tutkimuksen mahdolliset kerrannaisvaikutukset kohderyhmässä. (ks. Huttunen & Kakkori & Heikkinen 1999, 119.) Mitä muita vaikutuksia voi thai-yhteisölle seurata kuin mitä on tavoiteltu? Pahimmassa tapauksessa Pro-tukipisteen rooli nimenomaan prostituoitujen tukipisteenä voi lisätä prostituoidun leiman liittämistä thaimaalaisiin maahanmuuttajanaisiin. Mahdollisimman suuren luotettavuuden saavuttaakseni olen käyttänyt koko vuoden mittaisen tutkimusprosessin ajan member checking -menetelmää, eli olen pyytänyt thai-projektissa mukana olleita työntekijöitä tarkastamaan tuottamani aineiston koko tutkimusprosessin ajan. Kiviniemen (1999, 80-81) mukaan tässä tarkastuskäytännössä raportin tarkastavat ne henkilöt, joilta aineisto on kerätty, ja jotka ovat olleet osaltaan kehittämässä ja toteuttamassa yhteistä toimintatutkimushanketta. Olen hakenut tukea ja palautetta myös muilta asiantuntijoilta, kuten Ensi- ja turvakotien liiton maahanmuuttajatyöntekijä Miira Hartikaiselta, sekä thai-kielen tulkki Saroj Suckharoenilta. Kansanterveyslaitoksen järjestämässä kansainvälissä seminaarissa ja Pro-tukipisteen järjestämässä Thai-seminaarissa sain palautetta esitteiden tekemisen tärkeydestä, ja tietoa muiden thaimaalaisten naisten kanssa työtä tehneiden tahojen samankaltaisista havainnoista. Arvioitaessa tutkimuksessa saavutetun tiedon yleistettävyyttä koko suomalaiseen thaiyhteisöön, täytyy ottaa huomioon aineiston nouseminen osin thai-hierontapaikoista. Toisaalta muu käyttämäni aineisto, kuten pro gradu ja haastattelut, tukee yleistettävyyttä. 3.4 Tutkimuskysymykset Tämän tutkimuksen keskeiset tutkimuskysymykset nousivat thai-projektin tavoitteiden pohjalta. Projektin ja toimintatutkimuksen etenemisen myötä kysymyksiin etsittiin vastauksia, sitten vastausten avulla projektin toimintaa ja tutkimusta kehitettiin edelleen. Tutkimuskysymykset ovat:

28 27 1. Millaiset kulttuuriset tai yhteiskunnalliset seikat Thaimaassa vaikuttavat thaimaalaisten naisten muuttohalukkuuteen ja millaiset ovat muuttomekanismit? 2. Millainen thaimaalaisten naisten terveydellinen, sosiaalinen ja oikeudellinen asema on Suomessa? 3. Millaisella sosiaali- ja terveystyöllä Suomessa olevat thaimaalaiset naiset tavoitetaan? 4. Millaisia thaimaalaisille naisille suunnatuiden esitteiden tulisi olla? 4 TOIMINTATUTKIMUKSEN 1. VAIHE: THAI-PROJEKTIN SUUNNITTELU Kuvaan tässä osiossa thai-projektin ja toimintatutkimuksen alkuvaiheita. Esittelen miten projektia suunniteltiin, millaisista työnjaoista sovittiin ja miten informaatiota kerättiin. 4.1 Thai-projektin käytännön toteutuksen suunnittelu Toimintatutkimukseen liittyy yhteisöllisyys ja osallistuvuus, niinpä tutkija ja työyhteisön edustajat osallistuvat yhdessä tietyn projektin kehittämiseen. Kehittämistiimin jäsenet ottavat joko suoraan tai epäsuorasti osaa myös tutkimuksen toteuttamiseen. Juuri osallisena olevien itse suoritettu aineiston keruu on eräs toimintatutkimuksen liitetty ominaispiirre. (Kiviniemi 1999, 75). Kun sairaanhoitaja Sirpa Jääski-Rämö, sosiaalityöntekijä Minna Huovinen ja thaitulkki Sari Isohanni aloittivat thai-projektin käytännön toteutuksen suunnittelun, he kävivät tutustumassa Kööpenhaminassa toimivaan thaimaalaisten seksityöntekijöiden tukipisteeseen, Thai-Centretiin. Projektin työntekijät halusivat saada kokemuksen siitä millaista sosiaali- ja terveystyötä thaimaalaisten naisten parissa tehdään muualla. Tutustumiskäynnin lisäksi thai-projektin työntekijät pitivät viisi suunnittelukokousta ennen "kentälle" menoa. Suunnittelukokouksissa pohdittiin, kuinka lähestyä thaihierontalaitosten henkilökuntaa, kuinka esitellä itsensä ja projekti. Kokouksiin

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa:

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Koulutukseen ja Te-toimiston rooliin liittyviä kysymykset: 1. Olen yli 30-vuotias mutta

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 ALUKSI Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä julkaisee suppean tilannekatsauksen ajalta 1.1.2015-30.6.2015. Katsauksessa

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin?

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Mirjam Kalland 13.9.2012 Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Yksin kotona? Usein esitetty kysymys Yksin pärjäämisen eetos ja epäily? Palvelujärjestelmän puutteet esimerkiksi

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

VANHUSEMPATIAA & ASIOIDEN HOITOA

VANHUSEMPATIAA & ASIOIDEN HOITOA VANHUSEMPATIAA & ASIOIDEN HOITOA - Ikääntyneiden näkemyksiä vastuutyöntekijyydestä Sari Mutka Helsingin yliopisto Sosiaalityön käytäntötutkimus Helmikuu 2015 Tutkimustehtävä: Miten vastuutyöntekijä voi

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

EI UUTTA KATULASTEN SUKUPOLVEA APUA KATUÄIDEILLE

EI UUTTA KATULASTEN SUKUPOLVEA APUA KATUÄIDEILLE Päivi Arvonen EI UUTTA KATULASTEN SUKUPOLVEA APUA KATUÄIDEILLE Herkkä vähemmistö Tytöt ovat katulasten vähemmistö. TyDöjä kontrolloidaan egypiläisissä perheissä poikia tarkemmin, eikä tydö lähde asumaan

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

TOIMINTATUTKIMUS toimintakäytäntöjen tutkimuksessa ja kehittämisessä

TOIMINTATUTKIMUS toimintakäytäntöjen tutkimuksessa ja kehittämisessä Metodifestivaali 20.8.2015 Tampereen yliopistossa Toimintatutkimus-sessio TOIMINTATUTKIMUS toimintakäytäntöjen tutkimuksessa ja kehittämisessä Jyrki Jyrkämä Professori (emeritus) Sosiologia, sosiaaligerontologia

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Kokemuksia vertaisten toimimisesta kentällä vapaaehtoisina tutkimusavustajina. Etsivän työn verkoston päivät 2015

Kokemuksia vertaisten toimimisesta kentällä vapaaehtoisina tutkimusavustajina. Etsivän työn verkoston päivät 2015 Kokemuksia vertaisten toimimisesta kentällä vapaaehtoisina tutkimusavustajina Etsivän työn verkoston päivät 2015 11.6.2015 Selvittää hiv- ja hepatiitti C-infektioiden esiintyvyyttä sekä taustatekijöitä

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1

SOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1 SOSIAALITYÖN PROSESSIKUVAUKSET TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ Rovaniemi 13.04.2010 Asta Niskala 4.5.2010 AN 1 Sosiaalityön määritelmä Sosiaalityö kohdistuu ihmisten ja heidän sosiaalisessa ympäristössään olevien

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa Aiheita Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Lasten osallisuus päiväkodissa Keskiössä yhteisössä

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Kokemusasiantuntija Anita Sinanbegovic ja VTM, suunnittelija Kia Lundqvist, Turun

Lisätiedot

Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt

Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti Ikäjohtaminen nyt Ikäjohtaminen Ikä kuvaa elämää Kun emme saa elämän monisärmäisestä virtaavuudesta kiinni puhumme iästä ja tämän objektivoinnin kautta

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

Kehittäjäasiakasvalmennus

Kehittäjäasiakasvalmennus Kehittäjäasiakasvalmennus 25.3.2014 klo 9-12 Eettiset kysymykset, vaitiolovelvollisuus, vastuut ja toimivalta Eettiset kysymykset MORAALI Siisti täytyy aina olla! sanoi kissa hietikolla Raapi päälle tarpeenteon

Lisätiedot

Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe. Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka

Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe. Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka Venäläiset maahanmuuttajat Suomessa Venäläisiä maahanmuuttajia

Lisätiedot

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry Monika - Naiset moniarvoisen ja turvallisen yhteiskunnan puolesta Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille Monika Naiset liitto ry 1 Voimavarakeskus

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö 1 Ketä ovat suomalaiset? Suomen kansalaisuus voi perustua kansalaisuuslain mukaan vanhemman

Lisätiedot

Ilmoitus oikeuksista

Ilmoitus oikeuksista Ilmoitus oikeuksista Tästä lehtisestä saat tärkeää tietoa oikeuksista, jotka sinulla on ollessasi Oikeuksilla tarkoitetaan tärkeitä vapauksia ja apua, jotka ovat lain mukaan saatavilla kaikille. Kun tiedät

Lisätiedot

Pro-tukipiste ry:n kanta seksin oston yleiskriminalisointiin

Pro-tukipiste ry:n kanta seksin oston yleiskriminalisointiin 5.11.2012 Pro-tukipiste ry:n kanta seksin oston yleiskriminalisointiin Miksi Pro-tukipiste ry vastustaa seksuaalipalveluiden oston kriminalisointia? 1. Pro-tukipiste ry vastustaa kaikkia sellaisia yhteiskunnallisia

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Sovittelu. Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä.

Sovittelu. Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä. Sovittelu Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä. SSF / T. Brunila / 2008 1 Kaksi erilaista näkökulmaa Rikosoikeus

Lisätiedot

KATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN

KATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN Päivi Arvonen KATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN Kuka on katulapsi? Lapsi joka asuu kadulla ja on vailla vakinaista asuntoa on katulapsi. Myös lasta, joka joutuu vieeämään päivät kadulla elantoa

Lisätiedot

Hiv tutuksi. Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Batulo Essak HIV-tukikeskus

Hiv tutuksi. Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Batulo Essak HIV-tukikeskus Hiv tutuksi Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015 Batulo Essak HIV-tukikeskus 1 Täyttä elämää hivin kanssa www.tuberkuloosi.fi/materiaali/animaatiot/ 2 Näitte juuri hivistä kertovan

Lisätiedot

Kunnat tasa-arvon edistäjinä. Tukinainen ry 20 vuotta, juhlaseminaari 17.5.2013 Sinikka Mikola

Kunnat tasa-arvon edistäjinä. Tukinainen ry 20 vuotta, juhlaseminaari 17.5.2013 Sinikka Mikola Kunnat tasa-arvon edistäjinä Tukinainen ry 20 vuotta, juhlaseminaari 17.5.2013 Sinikka Mikola Kunnat naisten ja miesten tasa-arvon edistäjinä Palvelut tasa-arvon turvaajina Lasten päivähoito Vanhusten

Lisätiedot

VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry

VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry Vuonna 2015 Suomessa on kv-adoptoituja noin 4 500, joista 1 000

Lisätiedot

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen ARVOKAS VANHUUS:MONINAISUUS NÄKYVÄKSI SEMINAARI 5.11.201, HELSINKI KÄÄNNÖS PUHEEVUOROSTA FRÉDÉRIC LAUSCHER, DIRECTOR OF THE BOARD ASSOCIATION

Lisätiedot

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset)

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Yleistä maahanmuutosta suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Suomen väestöstä ulkomaalaisia vuonna 2012 oli n.4 % (195 511henk.)

Lisätiedot

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Maahanmuuttaja on yksilö! lähtömaa etninen ryhmä perhetausta, perhetilanne ikä (Suomeen tultaessa, nyt) maaseutu

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

15.1.2014. Sirpa Karjalainen, sosiaalityöntekijä, Länsi-Pohjan perusterveydenhuollon yksikkö

15.1.2014. Sirpa Karjalainen, sosiaalityöntekijä, Länsi-Pohjan perusterveydenhuollon yksikkö 15.1.2014 Sirpa Karjalainen, sosiaalityöntekijä, Länsi-Pohjan perusterveydenhuollon yksikkö Olen nuori ja koulutettu ihminen. Jäin työttömäksi joku aika sitten ja menin työkkäriin. Työntekijä ojensi minulle

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Lastensuojelututkimus kyselyaineistoilla - tiedon rajat ja mahdollisuudet Johanna Hiitola,, Stakes

Lastensuojelututkimus kyselyaineistoilla - tiedon rajat ja mahdollisuudet Johanna Hiitola,, Stakes Lastensuojelututkimus kyselyaineistoilla - tiedon rajat ja mahdollisuudet Johanna Hiitola,, Stakes Lastensuojelun erillisselvitys projektien esittelyä Käynnistyi 2006 useiden eri toimijoiden yhteistyönä

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA 2014 Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA Kun koulu loppuu -tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yläkoululaisten ja lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmia,

Lisätiedot

Lukio.fi. Laura Simik Pääsihteeri Suomen Lukiolaisten Liitto

Lukio.fi. Laura Simik Pääsihteeri Suomen Lukiolaisten Liitto Lukio.fi Laura Simik Pääsihteeri Suomen Lukiolaisten Liitto Liikkeelle lähtö Ajatus1 Tavaa o n g e l m a Lukio.fi = commodore64 Sivusto yhtä aikansa elänyt ja viihdyttävä kuin otsapermis tai NKOTB Julkaisujärjestelmä

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Somalian kieltä puhutaan kartan osoittamilla alueilla. Somalia oli aikaisemmin kolonialismin aikaan jaettuna Eglannin, Italian ja Ranskan

Somalian kieltä puhutaan kartan osoittamilla alueilla. Somalia oli aikaisemmin kolonialismin aikaan jaettuna Eglannin, Italian ja Ranskan Somalian kieltä puhutaan kartan osoittamilla alueilla. Somalia oli aikaisemmin kolonialismin aikaan jaettuna Eglannin, Italian ja Ranskan siirtomaiksi. Kun Somalia itsenäistyi jäivät somalialaiset usean

Lisätiedot

DESCOM: VERKKOKAUPPA JA SOSIAALINEN MEDIA -TUTKIMUS 2011

DESCOM: VERKKOKAUPPA JA SOSIAALINEN MEDIA -TUTKIMUS 2011 DESCOM: VERKKOKAUPPA JA SOSIAALINEN MEDIA -TUTKIMUS 2011 30.8.2011 MIKKO KESÄ, tutkimusjohtaja, HM JUUSO HEINISUO, tutkimuspäällikkö, HM INNOLINK RESEARCH OY YHTEENVETO TAUSTATIEDOT Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä

Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä Pitkäaikaisasunnottomuus ja asunto ensin -mallin suomalaiset sovellutukset -tutkimushanke Riikka Haahtela 28.11.2014 Esityksen rakenne Tutkimuksellinen

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri

Lisätiedot

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy

Yhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy Yhteisvoimin kotona hanke Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy Päivän teemat Asiakkaan voimavaralähtöisyyden, osallisuuden ja toimijuuden näkökulma palveluiden suunnittelussa, toteutuksessa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2521 Nuorisobarometri 1995 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ Sosiaalipedagoginen työote tarkastelussa 1 Johdanto 1.1 Tutkimuksen tarkoitus, kohteet ja tehtävät 1.2 Tutkimusongelmat

Lisätiedot

Juuret ja Siivet Kainuussa

Juuret ja Siivet Kainuussa Juuret ja Siivet Kainuussa Maahanmuuttajat aktiiviseksi osaksi kainuulaista yhteiskuntaa 2008-2012 Kainuun Nuotta ry 19.-20.5.2011 Anneli Vatula Kansainvälistyvä Kainuu Kuva: Vuokko Moilanen 2010 Toimintaympäristö

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajia tarvitaan v. 2030 mennessä työikäisiä on 300 000 henkeä vähemmän kuin

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2527 Nuorisobarometri syksy 1998 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Stipendi - Vanhemman / huoltajan lomake

Stipendi - Vanhemman / huoltajan lomake Stipendi - Vanhemman / huoltajan lomake 1. Oppilaan (hakijan) nimi (sukunimi, etunimet) 2. Kenen idea vaihto-oppilaaksi lähteminen on? Oppilas itse Äiti Isä Joku muu, kuka 3. Onko vaihto-oppilaaksi lähtö

Lisätiedot

Venäläinen asiakkaana. Imatra 20.11..2013. Virve Obolgogiani. Mimino Oy. Mimino Oy

Venäläinen asiakkaana. Imatra 20.11..2013. Virve Obolgogiani. Mimino Oy. Mimino Oy Venäläinen asiakkaana Imatra 20.11..2013 Virve Obolgogiani Mimino Oy Venäläinen on erilainen kuin suomalainen? eurooppalainen? aasialainen?...? Koulutuksen sisältö kulttuurierojen merkitys asiakaspalvelussa

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016 Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään Kyselytutkimuksen tuloksia 2016 Tutkimuksen tausta Sitra tutki, miten suomalaiset ovat saaneet viimeisen työpaikkansa, ovatko he aikeissa hakea uutta työtä, miten

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Suomalainen perhe. Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä 25.1.2012

Suomalainen perhe. Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Suomalainen perhe Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Erilaisia perhekäsityksiä Familistinen perhekäsitys Juuret 1500-luvulla ja avioliitossa Perheen ja avioliiton

Lisätiedot

PAMin vetovoimabarometri 2012. PAMin vetovoimabarometri 2012

PAMin vetovoimabarometri 2012. PAMin vetovoimabarometri 2012 Barometrin teki TNS-Gallup Toteutettu Gallup Forumissa lokamarraskuussa Tehty aikaisemmin 2010 ja 2011 Selvittää kaupan, majoitus-ja ravitsemisalan sekä kiinteistöpalvelualan vetovoimaisuutta (mukana joissain

Lisätiedot

ASKELMERKKIÄ TULOKSELLISEEN HANKEVIESTINTÄÄN

ASKELMERKKIÄ TULOKSELLISEEN HANKEVIESTINTÄÄN Business Arena 10 ASKELMERKKIÄ TULOKSELLISEEN HANKEVIESTINTÄÄN Opas hankkeiden tuloskortin hyödyntämiseen versio 6/2014 Business Arena Hankkeiden tuloskortti on rakennerahastohankkeiden parissa toimivien

Lisätiedot

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Nuorten tuetut opinpolut -ohjelman esittely 9.12.2010 Verkatehdas, Hämeenlinna Esityksen sisältö

Lisätiedot

Vähemmistökieliohjelma Haaparanta

Vähemmistökieliohjelma Haaparanta Vähemmistökieliohjelma Haaparanta Hiukka Haaparannan olosuhteiden erityisyydestä sekä ohjelman teosta ja seurannasta Ohjelman sosiaalialaa koskeva puoli Vanhus- ja vammaishuolto Yksilö- ja perhehuolto

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille

Lisätiedot

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10. Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:

Lisätiedot

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Miten avioero satuttaisi osapuolia mahdollisimman vähän? Belgiassa Lowenin ja Gentin yliopistoissa on

Lisätiedot