Kaupan näkymät

Transkriptio

1 Kaupan näkymät Joitakin poimintoja ennusteesta Koko materiaali on Kaupan liiton jäsenyritysten saatavilla Kauppa.fi:n jäsensivujen Tutkimuksia ja tilastoja -osiosta.

2 Vuosi 2016: liikevaihto Vähittäiskaupan euromääräinen liikevaihto kasvoi tammi-marraskuussa ,8 prosenttia ja liikevaihdon määrä* prosenttiyksikön enemmän. Päivittäistavara- ja tavaratalokauppa (sis. hypermarketit) ovat hyödyntäneet eniten vapaita aukioloaikoja. Niiden liikevaihdon määrä on kääntynyt kasvuun ja hintakilpailusta huolimatta myös euromääräinen liikevaihto on kasvanut. Uusien kilpailijoiden tulo markkinoille on kirittänyt kodintekniikan ja urheiluvälinekaupan kasvua. Vaatteiden ja jalkineiden erikoiskauppa kääntyi pitkästä aikaan kasvuun elokuusta lähtien, vaikka koko vuoden liikevaihto supistunee. Vähittäiskaupan suurimmilla aloilla eniten liikevaihtoaan ovat kasvattaneet vähintään 50 henkeä työllistävät urheiluväline- ja sisustus- ja huonekalukaupat, vähintään 250 henkeä työllistävät tavaratalot (sis. hypermarketit) ja kodintekniikan erikoiskaupat sekä henkeä työllistävät vaatteiden ja jalkineiden erikoiskaupat. Urheiluvälineiden, kodintekniikan sekä sisustuksen ja huonekalujen erikoiskaupassa parhaiten ovat pärjänneet yritykset, jotka tuovat tai vievät tuotteita ulkomaille. Tukkukaupan euromääräinen liikevaihto pieneni tammi-marraskuussa 0,5 prosenttia, mikä johtui pitkälti raaka-aineiden, tuotantohyödykkeiden ja energian tukkuhintojen laskusta. Samaan aikaan liikevaihdon määrä* kasvoi runsaan prosentin. Yksityisen kulutuksen kasvu ja rakentaminen nostivat tukkukauppaa. Toisaalta energian tukkuhintojen lasku elokuuhun ja raaka-aineiden ja tuotantohyödykkeiden tukkuhintojen lasku marraskuuhun asti leikkasivat liikevaihtoa. Tukkukaupassa nopein kasvu on ollut nuorilla mikroyrityksillä ja hitain vähintään viisi vuotta toimineilla pk-yrityksillä. * Hintavaihteluista puhdistettu liikevaihto.

3 Vuosi 2016: työllisyys Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan tukku- ja vähittäiskaupan työllisyys kasvoi yhteensä hengellä. Vähittäiskaupassa palkansaajien määrä kasvoi 2 000:lla ja tukkukaupassa 7 000:lla. Yrittäjien ja yrityksessä työskentelevien perheenjäsenten määrä pieneni vähittäiskaupassa 3 000:lla ja kasvoi tukkukaupassa 2 000:lla. Vähittäiskaupassa tyypillinen ilmiö on, että yrittäjien määrä vähenee, kun työmarkkinat alkavat vetää, eli työllistyminen palkansaajaksi helpottuu. Vähittäiskaupassa kaksi vuotta jatkunut palkansaajien määrän pieneneminen kääntyi kasvuun. Vähittäiskaupassa myös palkansaajien tekemät työtunnit kasvoivat. Varsinkin vähittäiskaupassa on aiempaa enemmän avoimia työpaikkoja, mutta niiden täyttö on vaikeutunut. Yritysten kertomia syitä tähän ovat mm.: Työnhakijoilla ei ole riittävää osaamista. Asuntoja ei löydy tai julkinen liikenne ei toimi riittävän hyvin. Työllistyminen ei kannata. Lisätyön tarjoamisvelvoitteen vuoksi työnantajat eivät uskalla työpaikkailmoituksissa tarjota kuin minimityötunnit, vaikka todellisuudessa tarve on suurempaan tuntimäärään. Minimityötunnit eivät taas houkuttele hakijoita.

4 Kaupan näkymät : Liikevaihto ja työllisyysennusteet

5 Vähittäiskauppa kasvaa, muttei lähde lentoon Liikevaihdon kausitasoitetun määräindeksin vuosikeskiarvo Trendi Trendi ** Liikevaihto Tilastolähde: Tilastokeskus Ennuste: Kaupan liitto -24 % * 2017** 2018** Liikevaihdon määrä kasvaa tänä vuonna puolitoista prosenttia ja ensi vuonna prosentin.

6 Teollisuuden virkoaminen tukee tukkukauppaa Liikevaihdon määräindeksin vuosikeskiarvo Trendi Trendi ** Liikevaihto % Tilastolähde: Tilastokeskus Ennuste: Kaupan liitto * 2017** 2018** Liikevaihdon määrä kasvaa tänä vuonna kolme ja ensi vuonna kaksi prosenttia.

7 Vähittäiskaupan työlliset 1000 henkilöä Tilastolähde: Tilastokeskus * 2018* Vähittäiskaupan työllisten määrä pienenee tänä vuonna puoli prosenttia eikä kasva ensi vuonna.

8 Tukkukaupan työlliset 1000 henkilöä Tilastolähde: Tilastokeskus Ennuste: Kaupan liitto * 2018* Tänä vuonna tukkukaupan työllisten määrä kasvaa kaksi prosenttia, mutta kasvu hidastuu yhteen prosenttiin ensi vuonna.

9 Kaupan näkymät taustaa Ennusteessa ei ole tehty oletuksia muista kuin hallituksen ilmoittamista veropäätöksistä. Kuluvan ja ensi vuoden kasvuun liittyy sekä ala- että yläsuuntaisia riskejä. Alasuuntaisia riskejä ovat mm. Kiinan asuntokupla, Euroalueen ongelmat, mahdollinen korkojen nousu, Brexit, pakolaiskriisin mahdolliset vaikutukset Euroopassa, lähialueiden levottomuudet sekä protektionistisen talouspolitiikan leviäminen. Mahdolliset ansiotuloverotuksen kevennykset sekä muut uudistukset voidaan myöhemmin rahoittaa kulutusverojen kiristyksillä, mikä sekä syö ostovoimaa että lisää kaupan kustannuksia. Heikko euro, kevyt rahapolitiikka ja USA:n vahvistuva talouskasvu tukevat Euroopan ja Suomen kasvua.

10 Miten tukea palvelujen kehitystä ja työllisyyttä jo hallituksen puolivälitarkastelussa? 1. Lisätyön tarjoamisvelvoitetta on selkeytettävä työllisyyden parantamiseksi: työnantajalla tulee olla nykyistä selkeämpi oikeus päättää tarvitsemastaan työntekijöiden määrästä. Nykyinen tulkinnanvarainen lisätyön tarjoamisvelvollisuus (TSL 2:5 ) osa-aikaisille jarruttaa työllistämistä. Riitautuksen pelko heikentää rekrytointihalukkuutta. Työnantajan liikkeenjohtovaltaa ja työnjohto-oikeutta on vahvistettava. 2. Palvelujen kaksinkertaista verokiilaa on kavennettava ja ansiotuloverotusta kevennettävä myös hallituskauden loppuvuosina (ks. liite). Kaikkeen palvelutyöhön kohdistuu kaksinkertainen verokiila, joka nostaa palveluiden hintaa ja leikkaa ostovoimaa. Kaksinkertainen verokiila hidastaa kuluttajapalveluiden kehittämistä ja kehittymistä. 3. Arvonlisäverotusta on kehitettävä yritysten kasvua tukevaksi siten, että yksinyrittäminen työllistää aidosti. Arvonlisäverotuksen liikevaihtoraja on nostettava euroon (ks. liite). Myös ulkomaisten verkkokauppojen arvonlisäverottoman myynnin raja Suomeen on euroa. Liikevaihtorajan noston valmistelu on aloitettava välittömästi.

11 Lisätietoja: pääekonomisti Kaupan liitto p Kauppa.fi Kaupanvuosi.fi