Työelämän yksityisyyden suoja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työelämän yksityisyyden suoja"

Transkriptio

1

2 Taina Kuokkanen Ahti Laitinen Martti Kairinen Työelämän yksityisyyden suoja Tutkimus päihteiden käyttötietojen ja kameravalvontatietojen sekä sähköpostiviestien suojasta Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 10/2008 Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

3 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin HELSINKI VALTIONEUVOSTO Telekopio (09) Työ ja yrittäjyys 10/2008 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Taina Kuokkanen, Ahti Laitinen, Martti Kairinen Julkaisuaika Maaliskuu 2008 Toimeksiantaja(t) Työ- ja elinkeinoministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Työelämän yksityisyyden suoja Tiivistelmä Tämä tutkimus koskee työntekijöiden tietosuojaan liittyviä kysymyksiä, jotka liittyvät huumausainetestauksiin/alkoholinkäytön kontrolliin, kameravalvontaan ja sähköpostin/internetin valvontaan. Uusittu laki yksityisyyden suojasta työelämässä (YksitL 759/2004) tuli voimaan Tutkimuksen keskeiset teemat ovat: päihdeaineiden käyttö, kameravalvonta ja sähköposti. Ensiksi selvitetään, mitä näitä asioita koskevat säännökset edellyttävät työelämän osapuolilta, erityisesti työnantajalta. Ongelmia on tutkittu sekä sosiologisten että oikeustieteellisten menetelmien avulla. Empiirinen materiaali koottiin yksityisen ja julkisen sektorin toimipaikoille suunnatulla kyselyllä. Kyselyn palautusprosentti oli 35. Onnettomuuksia pidettiin suurimpana riskinä työpaikoilla. Yksityisyyden suojan loukkaamiseen liittyvät uhat nähtiin merkittävinä, samoin työpaikkakiusaaminen. Vastaajat tunsivat hyvin tietosuojalainsäädännön. Kameravalvontaa käytettiin useammassa kuin kahdessa kolmasosassa toimipaikoista. Vähemmän kuin puolet kunnantoimistoista käytti sitä. Noin 10 prosenttia vastaajista sanoi, että asiasta ei oltu käyty yt-neuvotteluja. Noin 19 % toimipaikoista käytti huumetestausta. Noin 6 % vastaajista ei tiennyt käytetäänkö testejä. Mitä suurempi toimipaikka sitä useammin testejä. Yli 90 % toimipaikoista käytti sähköpostia ja/tai internetiä. Valtaosa vastaajista ei nähnyt asiassa ongelmia. Perustuslain vaatimuksista johtuen yksityisyyden suojaa koskeva lainsäädäntö tullut varsin yksityiskohtaiseksi ja vaikeaselkoiseksi käytännön soveltajille. Asiaryhmän valvonnassakin on hankaluuksia. Se, että lainsäädäntöä ei aina noudateta, voi johtua myös epätietoisuudesta. TEM:n yhdyshenkilö: Työelämä- ja markkinaosasto/pirkko Jukka, puh Asiasanat työntekijöiden tietosuoja, huumausainetestaus, kameravalvonta, sähköposti ISSN Kokonaissivumäärä 148 Julkaisija Työ- ja elinkeinoministeriö Kieli Suomi ISBN Hinta 27 Kustantaja Edita Publishing Oy

4 Esipuhe Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja-sarjan niteenä 10 julkaistaan ministeriön rahoittama Taina Kuokkasen, Ahti Laitisen ja Martti Kairisen tekemä tutkimus Työelämän yksityisyyden suoja Tutkimus päihteiden käyttötietojen ja kameravalvonnan sekä sähköpostiviestien suojasta Uudistettu laki yksityisyyden suojasta työelämässä tuli voimaan Uudistuksen tarkoituksena oli lisätä lakiin työntekijöiden huumausaineiden käyttöä koskevien tietojen käsittelyä, kameravalvontaa ja sähköpostin suojaa koskevat säännökset. Eduskunnan työelämä ja tasa-arvovaliokunta piti tärkeänä lakiesityksestä antamassaan mietinnössä, että työpaikoille luodaan ja vakiinnutetaan käytännöt, jotka turvaavat henkilötietoja sisältävien asiakirjojen huolellisen käsittelyn. Lisäksi se katsoi, että erityistä huomiota on kiinnitettävä luottamuksellisuuden turvaamiseen käsiteltäessä huumausainetestauksesta ja terveydentilaa sekä henkilöarviointeja ja sähköpostiviestejä koskevia tietoja. Tutkimuksessa selvitetään edellä mainitun lainsäädännön vaikutuksia sekä julkisella että yksityisellä sektorilla ja, miten työnantajan työntekijöistään ja työnhakijoistaan keräämien henkilötietojen käsittely käytännössä toteutetaan mukaan lukien yhteistoimintalainsäädäntö. Tutkimuksessa on kiinnitetty ensisijaisesti huomiota siihen, toteutuuko työntekijöiden tietosuoja lain tarkoittamalla tavalla erityisesti keskeisten uusien säännösten osalta. Tutkimuksen ohjausryhmän puheenjohtajana on ollut hallitusneuvos Raila Kangasperko työ- ja elinkeinoministeriöstä. Sen jäseninä ovat toimineet työmarkkinaneuvos Päivi Järviniemi työ- ja elinkeinoministeriöstä, hallitussihteeri Antti Janas sosiaali- ja terveysministeriöstä, päälakimies Timo Koskinen Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:stä, lakimies Paula Ilveskivi Akava ry:stä ja asiantuntija Mikko Nyyssölä Elinkeinoelämän keskusliitto EK:sta sekä sihteerinä erikoissuunnittelija Pirkko Jukka työ- ja elinkeinoministeriöstä. Helsingissä helmikuussa 2008 Raila Kangasperko Hallitusneuvos

5 Sisällysluettelo Esipuhe... 5 Sisällysluettelo Johdanto Tutkimuksen tausta Tutkimuksen kohde ja kysymyksenasettelu Tutkimusongelmat Tutkimusaineisto ja tutkimusmetodi Tutkimuksen rakenne Yleistä turvallisuudesta Turvallisuus ja turvattomuus yhteiskunnallisena ongelmana Testaukset, tietosuoja ja rikollisuuden taso turvallisuuden osoittajina Tutkimustietojen kokoaminen Tutkimuksen toteutus ja menetelmät Yleisiä havaintoja Taustatietoa vastaajista Vastaajien kokemat turvallisuusuhat Yksityisyyden suojaa työelämässä koskevien menettelytapojen sääntely Sääntelyn tarkoitus ja lähtökohdat Asioiden käsittelyvelvoite yhteistoimintamenettelyssä Valvonta- ja turvallisuustoimenpiteiden käsittely toimipaikoilla Kameravalvonta Huumausainetestaukset Sähköistä viestintää koskevat toimenpiteet Alkoholin käytön valvonta Käsittelemättä jättämisen syitä ja johtopäätöksiä... 43

6 5 Huumausainetestaukset Huumausaineiden käyttöä koskevien tietojen käsittelyn sääntely Huumausainetestin toimittaminen työhön otettaessa Huumausainetestin toimittaminen työsuhteen aikana Huumausainetestaukset toimipaikoilla Päihdeohjelmat toimipaikoilla Alkoholin käyttö ja sen valvonta Alkoholin käyttötietoja koskeva sääntely Alkoholinkäytön valvonta toimipaikoilla Kameravalvontaa koskeva sääntely Lähtökohtia Kameravalvonnan toteuttamisen edellytykset Avoimuus kameravalvontaa toteutettaessa Kameravalvonnalla saatujen tietojen käyttö ja suoja Kameravalvonnan käyttö toimipaikoilla Muut turvallisuustoimenpiteet Sähköposti Sähköpostiviestien suojaa koskeva sääntely Työnantajalle kuuluvien sähköpostiviestien hakeminen ja avaaminen Työnantajan huolellisuusvelvollisuus poissaolon varalta Työnantajalle kuuluvien sähköisten viestien esille hakeminen Työnantajalle kuuluvien sähköisten viestien avaaminen Sähköpostin käyttö toimipaikoilla Turvallisuusasioita koskevista asenteista Johtopäätöksiä Lähteet Liite 1 Kyselyvastausten frekvenssijakautumat Liite 2 Saatekirjeet ja tietojenkeruulomake Liite 3 Teemahaastattelurunko

7 9 1 Johdanto 1.1 Tutkimuksen tausta Työministeriö esitti tarjouspyynnön tutkimuksesta, jossa selvitettäisiin yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain ja siihen liittyvien yhteistoimintaa työelämässä koskevien ja muiden lakien vaikutuksia sekä yksityisellä että julkisella sektorilla mukaan lukien eri kokoiset työpaikat. Tutkimuksessa tuli selvittää ensisijaisesti miten huumausaineiden käyttötietoja koskevia säännöksiä toteutetaan käytännössä ja näiden säännösten toimivuutta. Samoin tuli selvittää kameravalvontaa ja sähköpostin suojaa koskevien säännösten soveltamista. Yleisenä tehtävänä oli selvittää, toteutuuko työpaikoilla luottamuksellinen työntekijöiden henkilötietojen käsittely. Tutkimus annettiin Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan tehtäväksi siten, että sen toteutuksesta vastaavat oikeussosiologian ja työoikeuden oppiaineet. Tutkimuksen vastuullisena johtajana toimi professori Ahti Laitinen. Tutkimusryhmän muut jäsenet olivat työoikeuden professori Martti Kairinen, päätoimisena tutkijana toimiva VTM Taina Kuokkanen. Huumausainestausta, alkoholinkäyttöä ja sen valvontaa, kameravalvontaa ja sähköpostia koskevien juridisten osien kirjoittamiseen ovat osallistuneet lisäksi oikeustieteen ylioppilaat Anna-Reetta Friipyöli, Taija Kautto ja Jenni Yli-Mäenpää. Tutkimuksessa tarkasteltavien ongelmien taustalla on muun muassa seuraavia asioita, ilmiöitä ja yhteiskunnallisia muutostrendejä. Yhtäältä kansalaisten perusoikeuksiin kuuluu tiedollisen yksityisyyden ja luottamuksellisten viestien suoja. Näiden suojaa on pyritty toteuttamaan uusilla tieto- ja yksityisyyden suojaa koskevilla laeilla. Uusittu laki yksityisyyden suojasta työelämässä (YksitL 759/2004), eli työelämän tietosuojalaki tuli voimaan Tätä asiapiiriä koskevia säännöksiä on myös etenkin henkilötietolaissa, sähköisen viestinnän tietosuojalaissa, työterveyshuoltolaissa ja laissa yhteistoiminnasta yrityksissä. Toisaalta nykyisessä yhteiskunnassa, jossa tietotekniikka ja -teknologia on kehittynyttä ja tarpeet tietojen hankkimiseen ovat lisääntyneet, kysymys yksityisyyden ja tietojen suojasta tullut entistä konkreettisemmaksi ja tärkeämmäksi. Paineet kansalaisten tarkkailuun ovat yleensäkin lisääntyneet kansainvälisen terrorismin muodostaman uhan kautta sekä globaalistumisen seurauksena. Tämä ei voi olla heijastumatta myös työpaikoilla tapahtuvaan valvontaan. Samalla monet työtehtävät ovat tulleet aikaisempaa vaativimmiksi ja tietotaidon hallinta on niissä keskeistä. Nämä yleiset ja työelämän erityiset kehityspiirteet ovat suoraan yhteydessä viestien ja arkaluonteisten henkilötietojen käsittelyyn. Esimerkiksi henkilötietojen kerääminen, kameravalvonta, huumausainetestit ja sähköpostin seuraaminen

8 10 voivat olla yhteydessä moneenkin asiaan kuten omaisuuden, asiakkaiden, työntekijöiden ja yrityksen turvallisuuteen. Työnantajan toimintaan kuuluu tarve kerätä ja käsitellä työntekijöiden henkilötietoja. Yksityisyyden suojaan taas kuuluu työnhakijan, työntekijän ja virkamiehen oikeus tietää ja päättää omien henkilötietojensa käsittelystä ja sisällöstä.sääntelyn lähtökohtana on, että työnantaja saa kerätä vain välittömästi työsuhteen kannalta tarpeellisia henkilötietoja, jotka liittyvät oikeuksien ja velvollisuuksien hoitamiseen, etuuksien antamiseen tai johtuvat työtehtävien erityisluonteesta (YksitL 3 ). Arkaluonteisten tietojen, kuten terveydentilaan ja huumausaineiden käyttöön liittyvien tietojen, osalta on säädetty erityisiä säännöksiä.myös kameravalvonnan ja sähköpostiviestien osalta on olemassa yksityiskohtaista sääntelyä. Kun nämä ovat suhteellisen uutta normistoa, on tärkeätä tietää, miten yksityisyyden suojaan ja henkilötietojen käsittelyyn liittyviä kysymyksiä hoidetaan ja ratkaistaan nimenomaan työpaikoilla. Aikaisempaa tutkimusta nimenomaisesti tässä tutkimuksessa tarkasteltavista asioista ei ainakaan Suomessa ole. Muuten tietosuojaa, huumetestausta ja sähköpostin seurantaa koskevaa koti- ja varsinkin ulkomaista tutkimusta on runsaasti. Aihetta ovat oikeussosiologian ja kriminologian näkökulmasta tutkineet esim. Suomessakin tunnetut Peter Grabosky, Russell G. Smith ja Gillain Dempsey 1. Aiheesta on luvulla Suomessa kirjoitettu joitakin juridisia kirjoja ja asiasta on myös erilaisia esitteitä, työryhmämuistioita ja artikkeleita. Tässä tutkimuksessa käsiteltävät ongelmat liittyvät yleisemminkin nyky-yhteiskunnassa esiintyviin tietosuojaongelmiin. Asiassa on uuden lainsäädännön ja juridisten ongelmien lisäksi edellä mainittuja uuden teknologian hyödyntämiseen, globalisaation ym. liittyviä kytkentöjä. Myösoikeuskanslerijapoliitikot ovatvastikään olleet huolissaan eräistä viestisalaisuutta koskevista hankkeista. Rikollisen toiminnan mahdollisuuttakaan ei voi sulkea pois. Onhan huumausaineiden käyttö jo sinänsä rikos ja uusi teknologia mahdollistaa esimerkiksi sähköisen viestinnät kautta ja avulla tehtävät erilaiset laittomuudet. 1.2 Tutkimuksen kohde ja kysymyksenasettelu Tutkimusongelmia lähestytään erityisesti yksityisyyden suojaa koskevien säännösten näkökulmasta. Tutkimuksen keskeiset teemat ovat: huumausaineiden käytön valvonta, kameravalvonta ja sähköpostin käytön valvonta. Lainopillisin metodein selvitetään ensiksi lyhyesti, mitä näitä asioita koskevat säännökset edellyttä- 1 Grabosky & Smith & Dempsey 2001.

9 vät työelämän osapuolilta, erityisesti työnantajalta. Toiseksi oikeussosiologisin menetelmin tutkitaan 1) miten huumausaineiden käyttöä koskevien tietoja hankitaan ja miten näitä tietoja käsitellään yrityksissä ja työpaikoilla; samalla selvitetään myös alkoholin käytön kontrollia 2) miten kameravalvontaa suoritetaan ja miten kuva-aineistoja käsitellään 3) miten työntekijän käytössä olevien sähköpostiviestien osalta toimitaan käytännössä ja onko luottamuksellisten viestien suoja säännösten mukainen sekä 4) miten näitä asioita koskevia suunnitelmia ja ohjelmia on laadittu ja neuvoteltu yhteistoimintamenettelyssä. 11 Myös muista tutkimuksista kootaan tutkimuskohdetta koskevia tietoja. Saatujen tulosten perusteella arvioidaan muun ohessa sitä, miten eduskunnan säätämien lakien asettamat edellytykset toteutuvat työpaikoilla. Tutkimuksen kysymyksenasettelu on tieteiden rajat ylittävä siten, että mukana on sekä työoikeudellista aineista että sosiologista ainesta. 1.3 Tutkimusongelmat Yleisenä tutkimuskohteena on yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain ja siihen liittyvien yhteistoimintaa työelämässä koskevien ja muiden lakien vaikutusten ja toimivuuden selvittäminen sekä kokemukset tästä lainsäädännöstä eri kokoisilla julkisen ja yksityisen sektorin työpaikoilla. Tiedot näitä asioita koskevista käytännöistä ja kokemuksista kerättiin tuonnempana yksityiskohtaisemmin selostettavalla postikyselyllä, joka kohdistettiin erikseen työnantajille ja työntekijöille julkisella ja yksityisellä sektorilla. Kysymyslomake on tämän raportin liitteenä. Huumausaineiden osalta tutkittiin mm. seuraavia seikkoja: Kuinka paljon huumausaineita käytetään, ketkä ovat käyttäjiä, mitä haittoja käytöstä aiheutuu ja miten tilanne on viime vuosina muuttunut; huomioon otetaan myös huumausainerikollisuutta koskevat tiedot. Mitä huumausaineiden käyttöä työelämässä koskevat lakien säännökset edellyttävät. Miten ja millaisissa työpaikoissa testejä tehdään. Ketkä ovat testaajina. Miten asiaa koskevaa todistusta käsitellään työpaikoilla. Miten muiden päihdyttävien aineiden käyttöä kontrolloidaan.

10 Millaisia päihdeohjelmia on laadittu. Mitkä ovat osapuolten kokemukset ja mielipiteet asiasta. Kameravalvonnan käytön osalta tutkittiin seuraavia asioita: Edellytykset ja olosuhteet, joiden vallitessa kameravalvontaa voidaan säännösten mukaan ryhtyä. Miten kameravalvonta-asiaa käsitellään yt- menettelyssä. Miten käytännössä toimitaan ja lakeja sovelletaan. Osapuolten kokemukset ja mielipiteet asiasta. Esille tulleet mahdolliset ongelmat ja riidat. Sähköpostin valvonnan osalta keskityttiin alla lueteltuihin ongelmiin: Sähköpostiviestien hakemista ja avaamista koskevien säännösten sisältö Sähköpostin käytön yleisyys ja intensiivisyys kokonaisuutena (eri ammattiryhmät käyttävät sähköpostia eri tavoin). Miten asiaa käsitellään yt- menettelyssä. Millaisia suunnitelmia ja käytäntöjä on sähköpostiviestien suhteen työpaikoilla. Miten valvonta-asiat on työpaikoilla hoidettu. Osapuolten kokemukset ja mielipiteet. Esille tulleet mahdolliset ongelmat ja riidat Tutkimusaineisto ja tutkimusmetodi Metodiltaan tutkimus kuuluu laborologian piiriin eli siinä sovelletaan samoihin oikeudellisesti säänneltyihin tutkimuskohteisiin ja -ongelmiin sekä työlainoppia että sosiologiaa. Aineisto koostuu ensinnäkin normatiivisesta lainopillisesta aineistosta, kuten tutkimuskohteita koskevasta sääntelystä ja sääntelyn esitöistä. Myös lakien soveltamista tutkitaan. Lainopillisesti analysoidaan säännöksiä, jotka koskevat tutkimuksen kohteita. Tällöin lähteet ovat tyypillisiä oikeustieteellisessä tutkimuksessa käytettäviä aineistoja, joita tarkastellaan myös oikeussosiologian näkökulmasta. Toiseksi aineisto koostuu jäljempänä selostettavan kyselyn avulla kootuista tiedoista. Kyselylomake esitetään tämän raportin liitteenä. Kyselytietojen analysoinnissa sovelletaan vakiintuneita yhteiskuntatieteiden tutkimustekniikoita. Näitä selostetaan tuloksia esiteltäessä tarpeen mukaan erikseen. Tutkimuksessa on käytetty sekä metodologista että tieteidenvälistä triangulaatiota; lähestymistapa on sekä sosiologinen että oikeustieteellinen. Tulosten analysoinnissa vastauksista on tuotettu frekvenssi- ja ristiintaulukoita, joilta osin tu-

11 13 lokset on esitetään kokonaisuudessaan liitteessä 1. Tutkimusongelman ymmärtämiseksi ja syventämiseksi käytettiin lisäksi kvalitatiivisia teemahaastatteluja. Vertailemalla työntekijöiden ja työnantajien vastauksia toisiinsa pystytään päättelemään, miten näitä asioita koskevat kysymykset on työpaikoilla hoidettu ja miten siis lainsäädännöstä ja hallituksen esityksistä ilmenevät tarkoitukset toteutuvat. Kyselyn toteuttaminen ja laadullisen tiedon kerääminen kuvataan yksityiskohtaisesti luvussa Tutkimuksen rakenne Tutkimus on jaoteltu siten, että taustaksi luodaan katsaus turvallisuuteen ja sen kokemiseen. Näkökulmaa tarkennetaan sen jälkeen niin, että pääasiassa rikollisuuden tason kuvaamisilla havainnollistetaan niintä ongelmia, jotka liittyvät tietosuojaan. Erityisesti on tarkoitus selvittää sitä, onko rikollisuuden tason muutoksilla perusteltavissa oikeudellisen sääntelyn muutoksia ja kiristymistä. Mikäli olennaista rikollisuuden tason alenemista ei ole havaittavissa, muutokset ovat tästäkin lähtökohdasta perusteltuja. Seuraavaksi kuvataan empiirisen tietojen hankintaa varten kerätty aineisto, kyselyn käytännön toteutus ja vastausten palauttaminen sekä kato. Asiasisällön raportointi tapahtuu niin, että jokaisen käsiteltävän asiakokonaisuuden osalta kuvataan ensin lyhyesti se lainsääntö, joka säätelee kyseistä asiaa eli huumausainetestauksia, alkoholin käyttöä ja valvontaa, kameravalvontaan ja sähköpostia. Jokaisessa luvussa esitetään sen jälkeen kyselyn tulokset. Ennen näitä lukuja selostetaan kuitenkin niitä menettelyjä, joita erilaisilla toimipaikoilla lain mukaan tulisi tutkittavien asiaryhmien osalta noudattaa. Tämänjälkeen kuvataan, miten näitä menettelyjä ja velvoitteita käytännössä noudatetaan. Tavoitteena on vastata siihen mitä laki edellyttää sekä miten sitä käytännössä noudatetaan ja tulkitaan. Lopuksi yritetään vastata niihin kysymyksiin, joita luvussa 1.3 asetettiin ja näiden taustalla olevassa eduskunnan lausumassa on edellytetty.

12 2 Yleistä turvallisuudesta Turvallisuus ja turvattomuus yhteiskunnallisena ongelma Perinteisesti on ajateltu, että kulloinkin vallitseva rikollisuuden taso määrää paljon myös subjektiivisesti koetun turvallisuuden tasoa. Tämä pitää kuitenkin vain osin paikkansa. On paljon muita tekijöitä, jotka vaikuttavat siihen, miten turvalliseksi tai turvattomaksi kansalaiset olonsa kokevat. Yleinen subjektiivisesti koettu turvallisuuden taso heijastuu myös toimipaikoille. Toisaalta yksityisyyden suoja on suomalaisten mielestä yksi tärkeimmistä perusoikeuksista ja arvoista 2. Kokonaisturvallisuus koostuu esimerkiksi sellaisista tekijöistä kuin sosiaalipalvelujen koettu oikea taso, työllisyystilanteen varmuus ja epävarmuus sekä työttömyys, maahanmuuttajien mukanaan tuomat uudet kulttuuriset tavat ja niiden aiheuttamat uhkakuvat, syrjäytyminen ja erilaiset globaalit uhkiksi koetut tekijät (esim. kansainvälinen rikollisuus ja terrorismi) 3. Kaikki tämä vaikuttaa turvallisuusuhkiin varautumiseen. Rikollisuuden pelko ja rikoksiin varautuminen on laajojen tutkimusten 4 mukaan lisääntynyt kansalaisten keskuudessa vuodesta 1980 aina viime vuosiin. Tätä taustaa vasten ei ole lainkaan yllättävää, jos käsillä olevan aineiston tutkitut toimipaikat ovat myös kokeneet erilaisia turvallisuusuhkia ja siitä syytä varautuneet turvallisuuden tason nostamiseen. Asia koskee suoraan myös erilaisia tietosuojaan liittyviä ongelmia sekä huumeiden ja alkoholinkäytön testauksia. 2.2 Testaukset, tietosuoja ja rikollisuuden taso turvallisuuden osoittajina Huumausaine- ja alkoholitesteihin sekä tietosuojaan liittyvien ongelmien laajuutta voidaan valaista yhdestä näkökulmasta esittämällä näitä asioita koskevia rikostietoja poliisin tietoon tulleen rikollisuuden pohjalta. Tässä tiedot esitetään tavanomaiseen tapaan poliisin tietoon tulleiden rikosten määriä esittämällä, joita saatavissa vuodesta 1975 alkaen. 2 Yle Uutiset 3 Niemelä & Lahikainen (toim) 2000.; Rikollisuustilanne 2006; Heiskanen & Sirén & Aromaa Heiskanen et.al 2000; Heiskanen & Sirén & Aromaa 2004.

13 Kuva 1. Poliisin tietoon tulleet huumausainerikokset vuosina Yleisesti on arveltu, että poliisin tietoon tulisi vain noin 10 prosenttia kaikista huumausainerikoksista. Näin ollen rikosten todellinen määrä olisi vuositasolla reilusti yli satatuhatta. Määrä on viime vuosiin asti lisääntynyt jyrkästi, mutta kääntynyt muutama vuosi sitten laskuun. Näiden tietojen perusteella työpaikoilla tehtäviin huumausaihetesteihin on perusteita. Alkoholin kulutus on myös lisääntynyt ja on huumeidenkäyttöä paljon suurempi ongelma työpaikoilla. Kun se vuonna 2000 oli 7 litraa 100 prosenttista alkoholia henkeä kohti, vuonna 2006 luku oli 8,4 litraa. Eli perusteita myös alkoholin käytön seurantaan tietyillä työpaikoilla ja tietyissä työtehtävissä on olemassa, eikä tarve ole vähentynyt. Nykyisenkaltaiset tietosuojaan liittyvät ongelmat ovat alkaneet ilmetä tietotekniikan kehittymisen ja yleistymisen myötä. Ilmiö on suhteellisen uusi, sillä esimerkiksi rikoslaissa asiasta säädettiin vasta vuonna Tieto- ja viestintärikosten määrän kehitystä voidaan osittain pitää myös erilaisilla toimipaikoilla koetettujen ja havaittujen tietosuojaongelmien mittarina. Näitä kuvataan seuraavassa poliisin tietoon tulleiden rikosten määrillä niin pitkältä ajalta kuin ao. rikokset kriminalisoiva laki tuli voimaan.

14 16 Tieto- ja viestintärikokset on kriminalisoitu rikoslain 38 luvussa, joka säädettiin 1995 (578/95) ja on sen jälkeen pariin kertaan muuteltu (3, Viestintäsalaisuuden loukkaus, 532/00; 8a, Suojauksen purkujärjestelmärikos, 1118/01). Poliisin tietoon tulleiden tieto- ja viestintärikosten määrä on ollut kasvusuunnassa. Näitä rikoksia koskevia tietoja ei ole esitetty missään tilastoissa, vaan ne on hankittu erikseen Tilastokeskuksella olevista tilastojen perustiedoista. Taulukko 1. Poliisin tietoon tulleet tieto- ja viestintärikokset vuosina RL : 1 1/ : : 3 1/ : : 4 1/ : : : 6 1/ : : : : 8a : 9 1/ Yhteensä Rikoslain 38 luku: 1 1/1-2 Salassapitorikos Salassapitorikkomus 3 1/1-2 Viestintäsalaisuudenloukkaus 3 2 Viestintäsalaisuuden loukkauksen yritys 4 1/1-3 Törkeäviestintäsalaisuuden loukkaus 4 2 Törkeän viestintäsalaisuuden loukkauksen yritys 5 Tietoliikenteen häirintä 6 1/1-2 Törkeätietoliikenteen häirintä 7 Lievätietoliikenteen häirintä Tietomurto 8 3 Tietomurron yritys 8a Suojauksen purkujärjestelmärikos 9 1/1-3 Henkilörekisteririkos

15 17 Rikosten kokonaismäärän muutosta voi vielä havainnollistaa seuraavan kuvion avulla. Rikosten kokonaismäärän nousu vuonna 1998 ja välitön lasku seuraavana vuonna johtuu tietomurtojen yritysten määrän muutoksesta. Jyrkkä nousu selittyy sillä, että vuoden 1998 marraskuussa yhdellä rikosilmoituksella ilmoitettiin Kaarinassa 326 tietomurron yritystä. Ilman tätä yhtä tapausta mainittujen rikosten määrä on 11, mikä sopii hyvin kokonaistrendiin. Muutoin RL 38 luvun mukaiset poliisin tietoon tulleet rikokset ovat olleet viimeiset kymmenen vuotta lievässä kasvussa Poliisin tietoon tulleet rikokset Ilman Kaarinan tapausta Tuomioistuimessa tuomitut Kuva 2. Poliisin tietoon tulleet tieto- ja viestintärikokset vuosina Kuten kuviosta nähdään, vain pieni osa rikoksista on päätynyt tuomioistuimiin. Tilanne johtunee siitä, että pykälissä 3, 4 ja 8 luetellut rikokset ovat tietyin edellytyksin asianomistajarikoksia, ts. syytteen nostaminen riippuu asianomistajan päätöksestä. Valtaosa poliisin tietoon tulleista tieto- ja viestintärikoksista on juuri asianomistajarikoksia. Lisäksi on otettava huomioon se, että pelkkä poliisille ilmoittaminen ei aina johda esitutkintaan. Esitutkinnan jälkeen seuraa syyteharkinta,joka ei aina johda syytteeseen ja vaikka syyte nostettaisiinkin, tuloksena voi olla syytteen raukeaminen.

16 Salakuuntelu (RL 24: 5 1/1-2) Salakatselu (RL 24: 6 1/1-2) Yhteensä Kuva 3. Poliisin tietoon tulleet RL 24: 5-7 mukaiset rikokset vuosina Myös RL 24 luku, joka sisältää mm. salakatselu- ja salakuuntelurikokset, niiden valmistelun ja yritykset, antaa viitteitä tässä käsiteltävien lakien ja toimenpiteiden tarpeellisuudesta. Vuosien 2001 ja 2002 lukuihin sisältyy kumpanakin vuonna kaksi salakuuntelun valmistelurikosta. Kokonaisuutena näidenkin rikosten poliisille ilmoitetut määrät ovat olleet jatkuvassa kasvussa. Kasvu selittyy salakatselun lisääntymisellä. Nämäkin rikokset ovat asianomistajarikoksia, joten asian päätyminen tuomioistuimeen on epätodennäköisempää kuin virallisen syytteen alaisissa rikoksissa. Niinpä esimerkiksi vuonna 2005 näistä rikoksista annettiin vain neljä sakkotuomiota. Myös laissa yksityisyyden suojasta työelämässä (759/2004) mainitaan sakkoihin johtavia lainrikkomisia (1 12 ). Näitä on kuitenkin ilmoitettu viranomaisille vuoteen 2006 asti vain viisi kappaletta. Kaiken kaikkiaan on todettava, että erityisesti se, miten ja missä tilanteissa RL 38 luvussa mainittuja tekoja on pidettävä rikoksina, on ongelmallista. Tähän asiaan on kiinnittänyt kirjoituksissaan huomiota esimerkiksi Asko Lehtonen 5.Tämä näkyy Lehtosen mielestä muun ohessa siinä, että suurissakin organisaatioissa on saa- 5 Lehtonen 2005.

17 19 tettu yleisesti tutkia pääkäyttäjän oikeuksien avulla työntekijöiden sähköposteja. Lehtonen päättelee, että rikoslain säädökset ovat joiltakin osin epäselviä ja tulkinnanvaraisia. Yhteenvetona edellisestä voi sanoa, että myösrikollista toimintaakoskevien tietojen perusteella toimipaikoilla on perusteltuja syitä kiinnittää huomiota yrityksiin kohdistuviin ulkoisiin ja sisäisiin uhkiin. Niinpä varsinkin globaalit yritykset ovat laatineet omaa toimintaansa koskevia ohjeistuksia. Tällainen corporate governance -toiminta ei sinänsä ole mitään erityisen uutta. Jo vuonna 1932 julkaistiin teos 6,joka vaikuttaa tälläkin hetkellä aiheesta käytävään keskusteluun. Suositukset ja ohjeistot ovat koskeneet yrityksen suhteita ulkopuolisiin, yritysten liiketoiminnan periaatteita ja muita tällaisia kysymyksiä. Varsinkin 2000-luvulla on kiinnitetty entistä enemmän huomiota sellaisiin yritysten toiminnan sisäisten tekijöiden, kuten Internetin käytön periaatteisiin. 6 Berle, Adolphe A, Jr & Means, Gardiner C.

18 3 Tutkimustietojen kokoaminen Tutkimuksen toteutus ja menetelmät Edellä kuvattuihin tutkimusongelmiin haettiin empiirisiltä osiltaan vastauksia suuntaamalla laaja postikysely sekä julkisille että yksityisille toimipaikoille eri puolilla maata. Vastaajiksi pyrittiin saamaan sellaisia molempia osapuolia edustavia henkilöitä, joilla on tietoa ja tuntemusta tutkimuksen kohteena olevista asioista. Lomakkeita lähetettiin toukokuun 2007 alussa 1296 toimipaikkaan sekä työnantajan että henkilöstön edustajalle. Yksityissektorin toimipaikkatiedot saatiin Tilastokeskuksen toimipaikkarekisteristä. Kyselylomakkeita lähetettiin toimipaikkojen henkilöstökoon perusteella 2 5 kpl/toimipaikka. Kunnille poiminta tehtiin kunnan asukasluvun perusteella siten, että otokseen valittiin yhteensä kaksisataa kuntaa asukasmäärän mukaan seuraavasti luokiteltuna: alle 1000 asukkaan kuntia 11 kpl asukkaan kuntia 93 kpl asukkaan kuntia 53 kpl asukkaan kuntia 23 kpl yli asukkaan kuntia 19 kpl Näiden lisäksi Helsinki on omana luokkanaan. Jokaisesta kokoluokasta mukaan otokseen tuli noin joka toinen kunta. Poiminta tehtiin Suomen kunnat kuntarekisteristä systemaattisella otannalla siten, että kustakin ryhmästä otettiin mukaan joka toinen kunta. Valtion toimipaikat valittiin mukaan niin ikään satunnaisotannalla julkishallinnon organisaatioiden, virastojen ja toimipaikkojen luettelosta (www.suomi.fi). Lomake pyydettiin palauttamaan toukokuun loppuun mennessä. Otokseen valittiin valtion, kuntien ja yksityisten toimialasektoreiden toimipaikkoja seuraavasti: Kunta 200 toimipaikkaa Valtio 100 toimipaikkaa Yksityinen 996 toimipaikkaa eli yhteensä toimipaikkaa. Toimialoittain otokseen poimittiin teollisuuden; energia- ja vesihuollon; majoitus- ja ravitsemustoiminnan; rahoitustoiminnan; rakentamisen; kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalveluiden; kuljetuksen, varastoinnin ja liikenteen sekä yksityisten terveys- ja sosiaalipalveluiden toimialat. Yksi-

19 21 tyissektorilta pyrittiin saamaan mukaan otokseen kolmesataa paikkaa kultakin toimialalta. Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterissä näitä vähintään viidensadan hengen toimipaikkoja oli kuitenkin vain 128 kpl, jotka kaikki otettiin mukaan hengen toimipaikkoja saatiin mukaan 261 kappaletta suunnitellun kolmensadan sijaan. 7 Alle kahdenkymmenen hengen toimipaikoista valittiin yhteensä kolmesataa yritystä tukku- ja vähittäiskaupan, majoitus- ja ravitsemusalan, kuljetusalan sekä kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelujen toimialoilta. Vastaajat sijoittivat oman toimipaikkansa myös muille kuin annetuille toimipaikkavaihtoehdoille. Myös nämä on otettu mukaan luokitukseen. Kuljetusalan luokista poimittiin toimipaikkoja tarkemman luokituksen mukaan seuraavasti: Luokat 60, 61 ja 62 (maaliikenne, vesiliikenne ja liikennettä palveleva toiminta). Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelutoimialoilta toimipaikkoja poimittiin tarkennetun luokituksen mukaan luokista (teknisen palveluluokituksen tarkin taso). 8 Yksityisen toimialasektorin kaikkiin alle 100 hengen toimipaikkoihin lähetettiin kuhunkin kaksi lomaketta eli yhteensä 572 lomaketta, hengen toimipaikkoihin kolme lomaketta eli yhteensä 105 lomaketta, hengen toimipaikkoihin viisi lomaketta eli yhteensä 1315 lomaketta sekä viidensadan hengen ja sitä suurempiin toimipaikkoihin lähetettiin kuhunkin viisi lomaketta. Kaikkiin kuntiin lähetettiin kuhunkin neljä lomaketta eli yhteensä 800 lomaketta ja kuhunkin valtion toimipaikkaan niin ikään neljä lomaketta eli yhteensä 400 lomaketta. Lomakkeet pyydettiin palauttamaan toukokuun loppuun mennessä. Kaikkiin pienimpiin, alle 249 hengen toimipaikkoihin lähetettiin vielä kesäkuun alussa uusintakysely otoksen edustavuuden varmistamiseksi. Vastauksia pyydettiin kesäkuun loppuun mennessä. Haastattelut tehtiin loka- ja marraskuun aikana Kyselylomakkeessa tiedusteltiin vastaajien halukkuutta osallistua myöhemmintoteutettaviin teemahaastatteluihin, joiden avulla kyselytietoja oli tarkoitus täsmentää ja syventää. Haastateltavaksi valittiin yhteystietonsa luovuttaneiden joukosta seitsemän asiantuntijaa: kolme luottamusmiestä sekä kunta-, valtio- että yksityissektorilta. Työnantajan edustajina haastateltavaksi pyydettiin sekä turvallisuusettä työsuojelupäälliköitä niin ikään edellä mainituilta sektoreilta. Lisäksi mukaan pyydettiin luottamusmies, jonka toimipaikassa suoritetaan huumetestauksia. Teemahaastatteluilla kyselylomakkeen avulla saatuja vastauksia voidaan täsmentää ja saada mahdollisesti lisäinformaatiota tutkimuksessa mukana olleilta asian- 7 Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteri huhtikuussa Näitä luokitukseen tuli 307 kpl. Mukana on 7 yritystä, joiden henkilöstömäärä ei vielä ollut tiedossa.

20 22 tuntijoilta ja avainhenkilöiltä. Teemahaastattelu jättää vastaukset avoimiksi eikä kysymyksiin ole valmiita vastauksia, joten haastattelu muistuttaa keskustelua. Teemahaastattelu lisää myös tutkimusongelman ymmärtämistä ja tuo esiin hiljaista tietoa. Haastateltaville soitettiin etukäteen ja sovittiin haastattelun ajankohta. Kaikki ennakkoon valitut informantit suostuivat haastateltavaksi. Haastattelut tallennettiin digitaalisesti ja tallennukseen kysyttiin jokaisen haastattelun alussa lupa. Haastatteluiden kesto vaihteli kymmenen ja neljänkymmenen minuutin välillä. Haastattelujen kesto vaihtelee paljon siitä syystä, että joillakin informanteilla on paljon kokemusta ja kerrottavaa tutkimusongelmaan liittyvistä asioista, kun taas jotkut eivät pysty tuomaan teemoihin enää mitään lisävalaistusta. Haastattelussa käytettiin teemarunkoa (ks. Liite 3.), joka toimi johdatuksena tutkimuksen teemoihin. Tarvittaessa käsiteltävänä olevaa asiaa tarkennettiin jatkokysymysten avulla. Haastattelujen purku suoritettiin siten, että saadusta materiaalista poimittiin vain tutkimusongelmaan liittyvät keskeiset asiat. 3.2 Yleisiä havaintoja Suurin vastausaktiivisuus oli kuntasektorilla. Yksityiseltä sektorilta ei sen sijaan liiennyt yhtä paljon kiinnostusta tai mahdollisuuksia kyselyyn vastaamiseen. Vähiten vastauksia tuli pieniltä, alle kahdenkymmenen hengen yrityksiltä. Tyhjiä tai puutteellisesti täytettyjä lomakkeita tuli 29 kappaletta 21 eri toimipaikasta. Pienistä toimipaikoista lähetettiin usein tyhjiä lomakkeita, tai pelkkä maininta tai sähköpostiviesti, jossa todettiin esimerkiksi yrityksen olevan niin pieni ja/tai toimialaltaan sellainen, ettei mikään kyselyssä mainittu turvallisuusasia koske ko. yritystä.myös kahden vastaajan suomen kielen puutteellinen taito ilmoitettiin parissa tapauksessa vastaamattomuuden syyksi. Muina syinä mainittiin muun muassa ajan puute. Jotkut kysymykset koettiin hieman vaikeaselkoisiksi. Lomakkeen lopussa esitetyt asenneväittämät antoivat mahdollisuuden mielipiteen esittämiselle, joten niihin vastaaminen oli mahdollisesti koettu mielekkääksi, vaikka lomakkeen täyttö olisi ollut muuten jäänyt vajaaksi. Kyselylomake on yhteensä kymmensivuinen ja vaati runsaasti aikaa ja syventymistä, joten on ymmärrettävää, että vastaajien kärsivällisyys on saattanut loppua kesken. Muutama vastaaja oli myös sitä mieltä, että kysely on lain noudattamisen kontrolloimiskeino muutama vastaaja olikin peittänyt kyselylomakkeen numeron. Toisaalta suuri osa varsinkin kuntien ja valtion vastaajista piti kyselyä tarpeellisena ja se on herättänyt keskustelua toimipaikassa yksityisyyden suojasta ja säännösten noudattamisesta ja niistä tiedottamisesta. Pari vastaajaa toivoi kyselyltä valistuksellista funktiota. Kaksi haastateltavaa ilmoitti, että turvallisuusasioista oli neuvoteltu kyselylomakkeen täyttämisen jälkeen, vaikka näin ei ollut vielä kyselyn toteuttamisen aikaan tehty. Vastaajista 19 prosenttia ilmoitti yhteystietonsa keskustellakseen enemmänkin toimipaikkansa turvallisuus- ja yksityisyyden suojaa koskevista säännöksistä.pu-

21 23 helin- ja sähköpostitiedusteluja tuli yhteensä muutamia kymmeniä. Niissä pyydettiin yleensä lisäaikaa vastaamiseen ja tiedusteltiin tarkemmin tutkimuksen tarkoituksesta ja toteuttamisesta. Yhteenvetona otoksesta ja kadosta voi sanoa, että lomakkeita lähetettiin kaikkiaan 1296 toimipaikkaan ja lomake palautettiin 447:stä toimipaikasta. Palautusprosentiksi tulee 34,5. Sektoreittain tarkasteltuna tulos on seuraava: Sektori Otos Palautetut Palautusprosentti Kunta ,5 Valtio ,0 Yksityinen ,8 Ei tietoa 15 Koko aineisto ,5 Yksityisen sektorin 996:sta toimipaikasta vastauksia saatiin vaihtelevasti. Mitä pienemmästä toimipaikasta oli kyse, sitä alhaisempi oli lomakkeiden palautusaste: Yrityskoko (henk.) Otos Palautetut Palautusprosentti Alle , , ,5 500 tai yli ,1 Valtion ja kuntien osalta saatu näyte on kiistatta edustava, koska lomakkeiden palautusprosentit ovat yli 50. Myös yksityisten toimipaikkojen palautusmäärät ovat tilastolliseen käsittelyyn riittävät ja antavat vähintään suuntaa antavan kuvan tutkittavista asioista. Palautusprosentit jäivät erityisesti pienimpien yritysten osalta alhaisiksi, mutta ovat suurten osalta riittävän korkeita. Jos palautusprosentti lasketaan lähetettyjen lomakkeiden perusteella, senousee yli viidenkymmenen prosentin (52,4 %). Tämä johtuu siitä, että pieniin toimipaikkoihin lähetettiin vähemmän lomakkeita kuin suuriin, joista vastattiin pieniä aktiivisemmin. Kuhunkin pieneen toimipaikkaa lähetettiin vain yksi lomake, kun taas suuret toimipaikat saivat koosta riippuen 2 5 lomaketta. Se, että pienet toimipaikat osallistuvat tämän kaltaisiin kyselyihin passiivisemmin, on todettu myös aikaisempia tutkimuksia toteutettaessa. Useimmissa pienissä toimipaikoissa ei ole sellaista henkilöstöä, jolla olisi aikaa lomakkeen täyttämiseen, tutkimuksen teemat eivät kosketa näissä toimipaikoissa toimivia henkilöitä tai niitä ei koeta tärkeiksi oman toiminnan kannalta. Näin ollen motivaatiotakaan tutkimukseen osallistumiseen ei ole.

22 Taustatietoa vastaajista Seuraavissa taulukoissa on esitetty muutamia taulukoita vastaajien taustatiedoista. Taulukko 2. Vastaajien jakauma toimialasektoreittain Toimialasektori % f Kunta Valtio Yksityinen Yhteensä 875 Taulukko 3. Vastaajan edustama osapuoli toimipaikalla Toimialasektori Työnantaja % Henkilöstö % f Kunta Valtio Yksityinen Yhteensä 826 Vastaajista 6 prosenttia ei ilmoittanut, kumpaa osapuolta kyselyssä edustaa tai ilmoitti edustavansa kyselyssä sekä työnantajaa että henkilöstöä. Vastaajista 18 prosenttia ilmoitti edustavansa ylempää toimihenkilöstöä, 24 prosenttia toimihenkilöstöä, 28 prosenttia työntekijöitä. Loput vastaajista edustavat useampia henkilöstöryhmiä tai koko henkilökuntaa. Vastaajien keski-ikä on 51 vuotta. Naisia vastaajista on 38 prosenttia ja miehiä 59 prosenttia. Sukupuolen ja toimialasektorin välillä on voimakas riippuvuus kunta- ja yksityissektorilla (ero tilastollisesti erittäin merkitsevä). Miehet olivat vastaajina enemmistönä yksityissektorilla (71 % vastaajista) ja naiset kuntasektorilla (41 %). Valtion toimipaikoissa ei sukupuolen ja toimialasektorin välillä ole riippuvuutta.

23 nainen mies 30,8 % 38,9 % ,6 % 29 v tai nuorempi 13,9 % 12,0 % v v v 60 tai vanhempi Kuva 4. Kyselyyn vastanneiden ikä- ja sukupuolijakauma Taulukko 4. Yksityissektorin vastaajien toimipaikat henkilöstömäärä-luokituksen mukaan Henkilöstön lukumäärä % N Alle 20 henkeä henkeä henkeä Yli 500 henkeä Yhteensä 523 Taulukko 5. Yksityissektorin toimialajakauma Toimiala % N Teollisuus Palvelut Puuttuva tieto 2 11 Yhteensä Teollisuustoimiala käsittää tässä myös energia- ja vesihuollon sekä rakentamisen. Palvelutoimialaan luokitellaan majoitus- ja ravitsemustoiminta, rahoitustoiminta, kiinteistö- vuokraus- ja tutkimuspalvelut, yksityiset terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut, kuljetus-, varastointi- ja tietoliikenneala sekä tukku- ja vähittäiskauppa. Kunta- ja valtiosektorin vastaajat ilmoittivat edustavansa joko koko kunnan tai valtion organisaatioiden henkilöstöä tai vaihtoehtoisesti vain oman yksikkönsä tai osastonsa henkilökuntaa, joten heidän ilmoittamaansa toimipaikkakokoa ei ole

24 26 tässä tutkimuksessa otettu analyysivaiheessa huomioon. Kuntasektorin vastaajat ilmoittivat vastaavansa joko yksikkönsä (kunnallishallinto-, sosiaali- ja terveyspalvelut; tai opetus-, ja sivistys- ja kirjastotoimi) tai koko kunnan henkilöstön puolesta. Alueittain vastaukset jakaantuivat siten, että kuntien vastauksia saapui tasaisesti eri puolilta maata, eniten kuitenkin Pohjois-Suomesta, Keski-Suomesta ja Pohjanmaalta sekä Lounais-Suomesta kustakin noin kaksi viidesosaa, Uudeltamaalta tai koko Etelä-Suomesta sekä Itä-Suomesta yli joka kymmenes, Kaakkois-Suomesta niin ikään alle kymmenesosa ja muilta alueilta edellisiä vähemmän. Valtion toimipaikoista odotetusti eniten saapui vastauksia Uudeltamaalta eli tasan joka toinen vastaus. Keski-Suomesta tai Pohjanmaalta saapui yli kymmenesosa, Itä-Suomesta ja Pohjois-Suomesta kummastakin myös noin joka kymmenes vastauksista. Yksityisten toimipaikkojen vastauksista saapui Etelä-Suomesta tai Uudeltamaalta noin kolmannes, Lounais-Suomesta toiseksi eniten eli kaksi viidesosaa ja joka kymmenes oli Keski-Suomesta tai Pohjanmaalta. Alle kymmenesosa saapuneista yksityisten yritysten vastauksista palautettiin Itä- tai Kaakkois- tai Pohjois-Suomesta. Yksi vastaus saapui Ahvenanmaalta ja kolme prosenttia vastaajista ilmoitti, että yritystoiminta on koko maanlaajuista. 3.4 Vastaajien kokemat turvallisuusuhat Uhkien merkittävyys. Aluksi lomakkeessa tiedusteltiin vastaajan toimipaikkaa ja henkilöstä koskevien uhkien merkittävyyttä. Taulukossa 6 ja 7 on lueteltu kyseiset turvallisuusuhat merkittävyysjärjestyksessä. Taulukoissa on ilmoitettu vain merkittäväksi ilmoitettujen uhkien frekvenssit. Kun taustamuuttujana käytetään työnantajan ja henkilöstön edustajia, on otettava huomioon, että vastaajat eivätvälttämättä edusta samaa toimipaikkaa.

25 27 Taulukko 6. mukaan Merkittävät turvallisuusuhat työnantajaa edustavien vastaajien Kunta % Valtio % Yksityinen f % Onnettomuudet ja tapaturmat Työpaikkakiusaaminen Arkaluontoisten asioiden väärinkäyttö Tietovuoto Yksityisyyden loukkaaminen Väkivalta Ilkivalta Sähköpostisalaisuuden loukkaaminen Omaisuusrikokset Huumausainerikokset Identiteettivarkaudet Terrorismi Onnettomuudet ja tapaturmat koetaan työnantajaa edustavien vastaajien mukaan kaikkein merkittävimpinä turvallisuusuhkina kaikilla toimialasektoreilla. Yksityisen sektorin vastaajat pitävät onnettomuuksia ja tapaturmia merkittävimpinä uhkina kuin valtion tai kuntasektorin vastaajat. Työpaikkakiusaaminen koetaan yhtä merkittäväksi kaikilla sektoreilla. Myös arkaluonteisten asioiden väärinkäyttö, tietovuoto ja yksityisyyden loukkaamiset on koettu melko merkittävinä turvallisuusuhkina. Ilkivallan ja väkivallan uhan merkittävyydessä on eri toimialasektoreiden välillä tilastollisesti merkitsevä ero; valtion toimipaikkojen vastaajista ilkivaltaa pitää merkittävänä uhkana alle kymmenesosa vastaajista, kun taas yksityisellä sektorilla joka viides vastaaja. Valtion toimipaikoissa sen sijaan koetaan väkivalta merkittävämmäksi uhaksi kuin muilla sektoreilla.

26 28 Merkittävät turvallisuusuhat henkilöstöä edustavien vastaajien mu- Taulukko 7. kaan Kunta % Valtio % Yksityinen f % Onnettomuudet ja tapaturmat Työpaikkakiusaaminen Arkaluontoisten asioiden väärinkäyttö Tietovuoto Yksityisyyden loukkaaminen Väkivalta Ilkivalta Sähköpostisalaisuuden loukkaaminen Omaisuusrikokset Huumausainerikokset Identiteettivarkaudet Terrorismi Henkilöstön edustajien kokemat merkittävien turvallisuusuhkien jakaumat noudattelevat työnantajan edustajien jakaumia. Työpaikkakiusaaminen on kuitenkin henkilöstön edustajien mukaan merkittävästi suurempi turvallisuusuhka kuin työnantajan edustajien mukaan. Näin koetaan erityisesti kuntasektorilla. Arkaluonteisten asioiden väärinkäyttö, tietovuodot ja yksityisyyden loukkaukset ovat niin ikään merkittäviä uhkia. Ilkivalta koetaan samoin suuremmaksi uhkaksi henkilöstön edustajan mukaan. Toimialasektoreittain tarkasteltuna koettujen uhkien prosenttijakaumissa ei ole niin suuria keskinäisiä eroja kuin työntekijäosapuolen jakaumissa. Merkittävimmiksi koetut uhat. Seuraavassa tarkastellaan merkittävimmiksi koettuja uhkia eli onnettomuuksia ja tapaturmia, työpaikkakiusaamista, arkaluontoisten asioiden väärinkäyttöä, tietovuotoa, yksityisyyden loukkaamista, väkivaltaa sekä ilkivaltaa tarkemman toimialaluokituksen mukaan. Nämä toimialat jaetaan seuraavasti: teollisuus, energia- ja vesihuolto, majoitus- ja ravitsemustoiminta, rahoitustoiminta, rakentaminen, kiinteistö- vuokraus- ja tutkimuspalvelut, kuljetus-, varastointi ja tietoliikennetoimiala sekä yksityiset terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut ja tukku- ja vähittäiskauppa. Muita ilmoitettuja toimialoja olivat edellisten yhdistelmät sekä kustannustoiminta. On muistettava, että toimialoittain vastaajien määrä vaihtelee hyvin paljon, eikä alhaisten solufrekvenssien vuoksi uhkien merkittävyyttä voida kaikilta osin pitää tilastollisesti merkitsevänä ja tuloksia yleistettävinä. On huomioitavaa myös, että tukku- ja vähittäiskaupan toimialalta tutkimuksessa on mukana vain kolme vastaajaa. (Ks. Liite 1. Kyselyvastausten frekvenssijakautumat.)

27 29 Onnettomuuksia ja tapaturmia pidetään merkittävinä uhkina kaikilla muilla toimialoilla paitsi tukku- ja vähittäiskaupan ( 0 %) ja rahoitustoiminnan ( 16% ) aloilla. Työpaikkakiusaamista vähiten merkittävänä pitävät tukku- ja vähittäiskaupan vastaajat, merkittäväksi uhan kokevat koulutus- ja asiantuntijapalvelujen vastaajat, teollisuuden, majoitus- ja ravitsemusalan vastaajat sekä kiinteistö, vuokraus- ja tutkimustoimialan vastaajat. Arkaluontoisten asioiden väärinkäyttö koetaan vähiten merkittävänä rakentamisen (kymmenesosa vastaajista) ja teollisuuden toimialoilla. Lähes puolet sosiaali- ja terveyspalvelujen, rahoituksen ja koulutus- ja asiantuntijapalvelujen toimialojen vastaajista kokee uhan merkittäväksi ja tukku- ja vähittäiskaupan vastaajista yli puolet. Tietovuotoa merkittävänä uhkana pitää yli puolet tukku- ja vähittäiskaupan ja koulutus- ja asiantuntijapalvelujen vastaajista. Puolet tai lähes puolet kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelujen vastaajista pitää niin ikään tietovuotoa merkittävänä uhkana. Hotelli- ja majoitusalan vastaajien mukaan tietovuoto ei ole lainkaan merkittävä uhka. Yksityisyyden loukkaamista pidetään eniten uhkana rahoitusalalla, kiinteistövuokraus- ja tutkimusalalla; lähes puolet vastaajista on tätä mieltä. Vähiten uhka koskettaa rakentamisen ja vesi- ja energiahuoltotoimialoilla; alle viidesosa vastaajista pitää uhkaa merkittävänä. Ilkivalta on merkittävä uhka koulutus- ja asiantuntijapalvelutoimialalla, tukku ja vähittäiskaupan, hotelli- ja ravitsemusalalla sekä energia- ja vesihuoltoalalla joka kolmas vastaajista pitää ilkivaltaa merkittävänä). Vähiten ilkivalta koetaan uhkana rahoitus- ja teollisuusalalla, joiden vastaajista noin kymmenesosa ilmoitti, että uhka on merkittävä omalla toimipaikalla. Kuljetus- varastointi- ja tietoliikennealan, rahoitusalan sekä yksityisten sosiaalija terveyspalvelujen ja majoitus- ja ravitsemusalan vastaajat pitävät väkivaltaa merkittävänä uhkana. Se koetaan vähiten merkittäväksi uhaksi tukku- ja vähittäiskaupan (vastaajia vain kolme), rakentamisen, teollisuuden (N = 308) ja koulutusja asiantuntijapalvelujen toimialoilla (vastaajia 4). Yksityisyyden loukkaamista merkittävänä pitävät kiinteistö- vuokraus- ja tutkimuspalvelutoimialojen vastaajat; kuljetus-, varastointi- ja tietoliikennetoimialojen vastaajat; yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen vastaajat sekä tukku ja vähittäiskaupan vastaajat.rakentamisen ja hotelli- ja ravitsemusaloilla yksityisyyden loukkaaminen on alle kuudenneksen ilmoituksen mukaan merkittävä uhka. Uhat taustaryhmittäin. Seuraavassa tarkastellaan vastaajien merkittävinä kokemia uhkia käyttäen taustamuuttujana henkilöstöryhmää.tässä henkilöstö on jaet-

28 30 tu työntekijöiden, ylempien toimihenkilöiden ja toimihenkilöiden ryhmiin. Lisäksi kyselyyn osallistui vastaajia, jotka edustavat koko henkilökuntaa tai useampia henkilöstöryhmiä. Seuraavassa on huomioitu lähinnä työntekijät, toimihenkilöt ja ylemmät toimihenkilöt. 9 Toimihenkilöiden ja ylempien toimihenkilöiden edustajien välillä ei vastauksissa ole eroa, vähemmän kuin yksi viidestä pitää lueteltuja uhkia merkittävänä.työntekijöillä osuus on hieman suurempi, yli viidennes kokee mainitut uhat merkittävinä. Väkivaltaa merkittävänä uhkana pitää niin ikään yli viidennes työntekijöiden edustajista, kun molempien muiden henkilöstöryhmien edustajien mukaan uhka on merkittävä yli joka kymmenennen työntekijäpuolen vastaajan mukaan. Ero on tilastollisesti melkein merkitsevä. Työpaikkakiusaamista merkittävänä uhkana pitävien suurin ero on työtekijöiden ja ylempien toimihenkilöiden edustajien välillä.työntekijöiden edustajat pitävät väkivaltaa merkittävämpänä uhkana kuin toimihenkiöiden ja ylempien toimihenkilöiden vastaajat. Huumerikoksia merkittävänä uhkana pitävät eniten toimihenkilöiden edustajat eli yli joka kymmenes. Omaisuusrikoksia yhtä merkittävänä uhkana pitää työntekijöiden ja ylempien toimihenkilöiden edustajista niin ikään yli kymmenesosa. Onnettomuudet ja tapaturmat ovat merkittävin uhka työntekijöiden edustajille, sillä yli puolet pitää uhkaa merkittävänä. Toimihenkilöiden ja ylempien toimihenkilöiden edustajista alle puolet on ilmoittanut uhkan olevan merkittävä. Yksityisyyden loukkaamisen merkittävyydestä kaikkien henkilöstöryhmien edustajat ovat hyvin samaa mieltä. Hieman yli neljännes kaikista vastaajista pitää uhkaa merkittävänä, mukaan luettuna myös koko henkilöstön edustajat sekä useamman henkilöstöryhmän edustajat. Sähköpostisalaisuuden loukkaaminen on merkittävin turvallisuusuhka toimihenkilöiden edustajien mukaan, hieman yli viidennes pitää uhkaa merkittävänä, muiden henkilöstöryhmien näkemyksen mukaan uhka on merkittävä alle viidennekselle vastaajista. Arkaluontoisten asioiden väärinkäyttö on kaikkien henkilöstöryhmien edustajien mukaan merkittävä uhka, yli neljännes vastaajista on tätä mieltä. Tietovuotoa merkittävimpänä uhkana pitivät ylempien toimihenkilöiden edustajat; joka kolmas heistä piti tietovuotoa merkittävimpänä uhkana, kun työntekijöiden luottamusmiehistä vain viidennes piti uhkaa merkittävänä. Ero on tilastollisesti erittäin merkitsevä. Terrorismia ja identiteettivarkauksia pidettiin vähäisimpinä uhkina, eikä näihin suhtautumisessa ollut eroja eri henkilöstöryhmien välillä. Vain alle kymmenesosa vastaajista pitää uhkia merkittävinä. Kun tarkastellaan niitä vastaajia, 9 Jos tilastollisesti merkitseviä eroja on havaittu, on myös viimeksi mainitut ryhmät otettu mukaan tarkasteluun. Jos merkitsevyyttä ei mainita, Khin neliötesti ei sovellu riippuvuuksien tarkasteluun tai ero ei ole tilastollisesti merkitsevä. (Ks. Liite 1. Kyselyvastausten frekvenssijakautumat).

YHTEISTOIMINTA-ASIAMIEHEN OHJE PAIKANTAMISTA JA HENKILÖTIETOJEN KERÄÄMISEN PERIAATTEITA JA KÄYTÄNTÖJÄ KOSKEVASTA YHTEISTOIMINTA- MENETTELYSTÄ

YHTEISTOIMINTA-ASIAMIEHEN OHJE PAIKANTAMISTA JA HENKILÖTIETOJEN KERÄÄMISEN PERIAATTEITA JA KÄYTÄNTÖJÄ KOSKEVASTA YHTEISTOIMINTA- MENETTELYSTÄ 1 (8) 5.1.2012 YHTEISTOIMINTA-ASIAMIEHEN OHJE PAIKANTAMISTA JA HENKILÖTIETOJEN KERÄÄMISEN PERIAATTEITA JA KÄYTÄNTÖJÄ KOSKEVASTA YHTEISTOIMINTA- MENETTELYSTÄ Yhteistoiminta-asiamiehelle tehdyn pyynnön keskeinen

Lisätiedot

Varmaa ja vaivatonta

Varmaa ja vaivatonta Varmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa Tekninen valvonta sähköisissä palveluissa Päällikkö Jarkko Saarimäki Tähän joku aloituskuva, esim. ilmapallopoika jarkko.saarimaki@ficora.fi Ennakkokysymys

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1

YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1 YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien kesäkuussa 2007 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista sekä kesätyöntekijöiden palkkaamisesta.

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien huhtikuussa 2008 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä

Lisätiedot

Kyselytutkimus työajan käytöstä

Kyselytutkimus työajan käytöstä Kyselytutkimus työajan käytöstä Omien asioiden hoitaminen ja Internetin käyttö työajalla Markkina- ja mielipidetutkimusyritys Q-Tutkimus toteutti kesäkuussa 2013 (3.6. 17.6.2013) kyselytutkimuksen, joka

Lisätiedot

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta 1.2.28 Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta Tutkimus Turun yliopiston työoikeuden tutkijaryhmä on professori Martti Kairisen johdolla selvittänyt vuosien 25

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

SORA-SÄÄNNÖKSET JA NÄYTTÖTUTKINNOT

SORA-SÄÄNNÖKSET JA NÄYTTÖTUTKINNOT SORA-SÄÄNNÖKSET JA NÄYTTÖTUTKINNOT Sora-säännösten toimeenpano ammatillisessa koulutuksessa seminaari, Helsinki 25.10.2012 Hallitusneuvos Merja Leinonen merja.leinonen@minedu.fi Muutokset lyhyesti opiskelijaksi

Lisätiedot

IISALMEN KAUPUNKI KIINTEISTÖJEN KAMERAVALVONTA 19.2.2016 1. Matti Rönkkö tekninen isännöitsijä Iisalmen kaupunki / tilapalvelu

IISALMEN KAUPUNKI KIINTEISTÖJEN KAMERAVALVONTA 19.2.2016 1. Matti Rönkkö tekninen isännöitsijä Iisalmen kaupunki / tilapalvelu IISALMEN KAUPUNKI KIINTEISTÖJEN KAMERAVALVONTA Matti Rönkkö tekninen isännöitsijä Iisalmen kaupunki / tilapalvelu 19.2.2016 1 Iisalmen kaupungin tekninen keskus / tilapalvelu on asentanut tallentavan kameravalvonnan

Lisätiedot

Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä. Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry

Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä. Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry Sähköinen kulunvalvonta ja YT-laki YT-laki edellyttää sähköisen kulunvalvonnan käsittelemistä YTneuvotteluissa

Lisätiedot

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 TAUSTATIEDOT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS & TIETOA VASTAAJISTA! Sähköpostikutsu Päihteet työelämässä - tutkimukseen

Lisätiedot

Selkokielen tarve kunnissa ja valtionhallinnossa 2015

Selkokielen tarve kunnissa ja valtionhallinnossa 2015 1 Selkokielen tarve kunnissa ja valtionhallinnossa 2015 Ari Sainio/Selkokeskus 2015 Selkokeskus teki keväällä 2015 yhteistyössä Suomen Kuntaliiton kanssa kunnille kyselyn selkokielen tarpeesta. Kyselyllä

Lisätiedot

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Vaikeuksia ymmärtää, että ovat rikoksen uhreja. Vaikeuksia saada asioihin selvyyttä hajallaan olevan

Lisätiedot

III RIKOLLISUUSKONTROLLI

III RIKOLLISUUSKONTROLLI III RIKOLLISUUSKONTROLLI Tässä jaksossa käsitellään virallisen kontrollijärjestelmän toimintaa kuvailemalla muun muassa rikosten ilmituloa, ilmi tulleiden rikosten selvittämistä, rikoksentekijöiden syytteeseen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 2015. 368/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 2015

Julkaistu Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 2015. 368/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 2015 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 2015 368/2015 Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan rikoslain

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006 Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkistamisseminaari 2.6.2006 Esityksen rakenne! Mitä työolotutkimukset ovat?! Artikkelijulkaisun syntyhistoria! Sisältöalueet! Seminaarista puuttuvat

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 441/2011 Laki. rikoslain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 441/2011 Laki. rikoslain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 2011 441/2011 Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 510. Laki. korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 14 :n muuttamisesta. Annettu Naantalissa 18 päivänä heinäkuuta 2008

SISÄLLYS. N:o 510. Laki. korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 14 :n muuttamisesta. Annettu Naantalissa 18 päivänä heinäkuuta 2008 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2008 Julkaistu Helsingissä 1 päivänä elokuuta 2008 N:o 510 515 SISÄLLYS N:o Sivu 510 Laki korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 14 :n muuttamisesta... 1473 511 Laki yksityisyyden

Lisätiedot

Suomalaisten näkemyksiä matkailusta

Suomalaisten näkemyksiä matkailusta Matkailun ja elämystuotannon OSKE Taloustutkimus Oy / Christel Nummela.11.2013 T-10244///CN.11.2013 2 Johdanto Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Matkailun ja elämystuotannon OSKEn toimeksiannosta.

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen

Lisätiedot

Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona?

Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kyselyä koskevia ohjeita Lähettäjä. Tämän kyselyn tekevät Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto ja Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumi. Rahoittajana

Lisätiedot

Markkinakartoitus Matias Mattila Miia Nevalainen Ville-Oskari Pirhonen Ville Tammelin Annina Tuominen Liiketalous,P2P Syksy, 2013

Markkinakartoitus Matias Mattila Miia Nevalainen Ville-Oskari Pirhonen Ville Tammelin Annina Tuominen Liiketalous,P2P Syksy, 2013 Markkinakartoitus Matias Mattila Miia Nevalainen Ville-Oskari Pirhonen Ville Tammelin Annina Tuominen Liiketalous,PP Syksy, 13 Markkinakartoitus suomalaisten yritysten EDI valmiuksista Laurea Tikkurilan

Lisätiedot

Yhteistoiminta Helsingin yliopistossa

Yhteistoiminta Helsingin yliopistossa Yhteistoiminta Helsingin yliopistossa 13.2.2012 Henkilöstö- ja lakiasiat Jaana Sirkiä 13.2.2012 1 Helsingin yliopiston yhteistoimintasopimus Yhteistoiminnan tavoitteena on edistää ja tiivistää työnantajan

Lisätiedot

OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI LOKAKUU 2014 N=953

OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI LOKAKUU 2014 N=953 OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI LOKAKUU 2014 N=953 YHTEENVETOA Vuoden 2014 lakimuutosten jälkeen vain vajaalla kolmanneksella työpaikoista ( %) on aloitettu henkilöstö-

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Työajat ja poissaolot EK:n työaikatiedustelu vuodelta 2013 02.12.2014

Työajat ja poissaolot EK:n työaikatiedustelu vuodelta 2013 02.12.2014 Työajat ja poissaolot EK:n työaikatiedustelu vuodelta 2013 02.12.2014 EK:n työaikatiedustelu vuodelta 2013 Tiedustelussa kysyttiin yrityksiltä vuoden 2013 aikana toteutuneiden työaikojen ja poissaolojen

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 564/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 564/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2015 564/2015 Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko 18 ja 19 / 2014 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko 18 ja 19 / 2014 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko ja 9 / 4 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5.4 JOHDANTO T7,T7 Tukes / Kemikaaliturvallisuus vko ja 9 Taloustutkimus Oy on

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2013

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2013 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT 1 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT 2 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT SISÄLLYS TIIVISTELMÄ... 3 1. JOHDANTO... 5 2. YRITTÄJIEN LOMAT... 7 3. KESÄTYÖNTEKIJÄT... 10 Suomen Yrittäjät: KESÄTYÖNTEKIJÄT

Lisätiedot

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaisilla hyvät valmiudet

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto

Palvelualojen taskutilasto Palvelualojen taskutilasto 2009 Sisältö PAMin jäsenet... 3 Palkansaajien määriä... 4 Yritysten lukumääriä palvelutoimialoilla... 9 Ansiot...10 Työsuhdemuodot...11 Lisätietoja...14 PAMIN taskutilasto 2009

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011 1 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen taustalla olevien syiden kehittyminen s. 2 3.2 Nuorten velkaantumisen taustalla

Lisätiedot

Tietosuoja Copyright (c) 2005 ACE LAW Offices

Tietosuoja Copyright (c) 2005 ACE LAW Offices Tietosuoja Esityksen sisältö Sääntely-ympäristö Henkilötietolaki Sähköisen viestinnän tietosuoja Tietoturvallisuus Rikoslaki Muuta alaa koskeva sääntelyä Sääntely-ympäristö Perustuslaki Henkilötietolaki

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

Kansalaiset: Säädöksiä ja määräyksiä on liikaa ja sääntely liian pikkutarkkaa.

Kansalaiset: Säädöksiä ja määräyksiä on liikaa ja sääntely liian pikkutarkkaa. Kansalaiset: Säädöksiä ja määräyksiä on liikaa ja sääntely liian pikkutarkkaa. Pitkällä aikavälillä vuosittaisen sääntelyn määrä on lisääntynyt voimakkaasti. Suuntaus on sama myös muissa kehittyvissä maissa.

Lisätiedot

HENKILÖTIETOJEN KERÄÄMINEN KOULUTUKSEN ITSEARVIOINTIIN LIITTYVISSÄ KYSELYISSÄ

HENKILÖTIETOJEN KERÄÄMINEN KOULUTUKSEN ITSEARVIOINTIIN LIITTYVISSÄ KYSELYISSÄ TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTO HENKILÖTIETOJEN KERÄÄMINEN KOULUTUKSEN ITSEARVIOINTIIN LIITTYVISSÄ KYSELYISSÄ Päivitetty 27.07.2010 www.tietosuoja.fi 2 ITSEARVIOINTIIN LIITTYVÄN KYSELYN TOTEUTTAMINEN Kyselyn

Lisätiedot

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke Valtioneuvoston kanslia Projektisihteeri Karin Hautamäki VNK009:00/2011 Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke

Lisätiedot

Uusi toimialaluokitus TOL 2008

Uusi toimialaluokitus TOL 2008 Uusi toimialaluokitus TOL 2008 - Uudistuksen lähtökohdat - Käyttöönotto - Mikä muuttuu - Tilastokeskuksen palvelut Luokitusuudistuksen yleiset lähtökohdat Kv-toimialaluokituksen (ISIC) rakenne tarkistetaan

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA

Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA 1. Johdanto Marraskuussa 2002 julkistetussa tutkimuksessa Arvon mekin ansaitsemme yhtenä tutkimuskohteena

Lisätiedot

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Terveys 2011 -tutkimuksen perustulosten julkistamistilaisuus 21.11.2012 Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Seppo Koskinen Miksi tarvittiin Terveys 2011 -tutkimus? Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin

Lisätiedot

SAK:n työolobarometri 2012. Sairastavuus ja työkyky työpaikoilla

SAK:n työolobarometri 2012. Sairastavuus ja työkyky työpaikoilla SAK:n työolobarometri 2012 Sairastavuus ja työkyky SAK:laisilla työpaikoilla 1 SAK:n työolobarometri 2012 Sairastavuus ja työkyky SAK:laisilla työpaikoilla ISBN 978-951-714-280-9 Painokarelia Oy 2012

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

Tilastokeskuksen yritysrekisterin hyödyntämismahdollisuudet. Aluepäällikkö Leila Kaunisharju

Tilastokeskuksen yritysrekisterin hyödyntämismahdollisuudet. Aluepäällikkö Leila Kaunisharju Tilastokeskuksen yritysrekisterin hyödyntämismahdollisuudet Aluepäällikkö Leila Kaunisharju Tilastokeskuksen yritysrekisterin tarjoamat mahdollisuudet 1. Yritysrekisteri 1.1 Tietojärjestelmä -> vuositilastoja

Lisätiedot

Rahoitusleasinghankinnat 2,1 miljardia vuonna 2012

Rahoitusleasinghankinnat 2,1 miljardia vuonna 2012 Rahoitus ja vakuutus 2013 Rahoitustoiminta Rahoitusleasing 2012 Rahoitusleasinghankinnat 2,1 miljardia vuonna 2012 Rahoitusleasinghankinnat olivat 2,1 miljardia euroa vuonna 2012. Edelliseen vuoteen verrattuna

Lisätiedot

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi KYSELYN YHTEENVETO Aineiston keruu ja analyysi Yhteenvedossa on käytetty Laadukas Saattohoito käsikirjaa koskevia arviointilomakkeita, joiden vastaukset saatiin Muuttolintu ry:n Hyvä päätös elämälle projektissa

Lisätiedot

Paikallinen sopiminen työaika-asioissa

Paikallinen sopiminen työaika-asioissa TIEDOTE 3.5.2007 Paikallinen sopiminen työaika-asioissa Turun yliopiston työoikeuden tutkimusryhmän kyselytutkimuksen osatuloksia Työaika joustaa työpaikoilla Yksityisen sektorin työpaikoilla on käytössä

Lisätiedot

Toimialaraportit kannattavuuden ja kasvun seurantaan. Yritysten Rakenteet / Kristiina Nieminen 21.3.2007

Toimialaraportit kannattavuuden ja kasvun seurantaan. Yritysten Rakenteet / Kristiina Nieminen 21.3.2007 Toimialaraportit kannattavuuden ja kasvun seurantaan Yritysten Rakenteet / Kristiina Nieminen 21.3.2007 Esityksen kulku! Taustaa! Tuote! Kohdejoukko! Lähdeaineisto! Lisäpalvelut Taustaa! Tilinpäätöstilastoa

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ 0 Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA LIITEKUVAT

Lisätiedot

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus OHJE 1 (5) VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET Kyselyn sisältö ja tarkoitus Valmeri-kysely on työntekijöille suunnattu tiivis työolosuhdekysely, jolla saadaan yleiskuva henkilöstön käsityksistä työoloistaan kyselyn

Lisätiedot

Vuonna 2013 talonrakennusalan yritysten tuotot korjausrakentamisesta olivat 6 miljardia euroa

Vuonna 2013 talonrakennusalan yritysten tuotot korjausrakentamisesta olivat 6 miljardia euroa Rakentaminen 2014 Korjausrakentaminen Rakennusyritysten korjaukset Vuonna 2013 talonrakennusalan yritysten tuotot korjausrakentamisesta olivat 6 miljardia euroa Tilastokeskuksen mukaan vähintään 5 hengen

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Mielipiteet ydinvoimasta Maaliskuu 2015. Mielipiteet ydinvoimasta maaliskuu 2015

Mielipiteet ydinvoimasta Maaliskuu 2015. Mielipiteet ydinvoimasta maaliskuu 2015 Mielipiteet ydinvoimasta 2015 Sisältö sivu 1. Aineiston rakenne 3 2. Tutkimustulokset Yleissuhtautuminen ydinvoimaan energianlähteenä 5 Ydinvoiman hyväksyminen ilmastomuutoksen torjuntakeinona 11 3. Liitteet

Lisätiedot

Kandien kesätyöt 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014

Kandien kesätyöt 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Kandien kesätyöt 2014 Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Kandien kesätöitä tutkittiin Lääkäriliiton Opiskelijatutkimuksen

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan Teksti Martti Herman Pisto Kuvat Paula Koskivirta, Martti Herman Pisto ja Eduhouse Yritysturvallisuus Häirintää, piinaamista, henkistä väkivaltaa, epäasiallista kohtelua Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Lisätiedot

Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari

Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari Seminaarin järjestäjät: Työturvallisuuskeskus ja Työterveyslaitos Turvallisuusmessut 2012, Tampere Seminaarin avaus Bjarne Andersson, KT Kuntatyönantajat

Lisätiedot

TALOUSTUTKIMUS OY TYÖNTEKIJÖIDEN N=1010

TALOUSTUTKIMUS OY TYÖNTEKIJÖIDEN N=1010 TALOUSTUTKIMUS OY 8. 1.10.01 10 01 TYÖNTEKIJÖIDEN OIKEUS KOULUTUKSEEN N=1010 Tiedättekö, että raamisopimuksessa sovittiin työntekijöiden oikeudesta kolmeen koulutuspäivään vuodessa? (%) Kaikki 5 En Kyllä

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

Autokaupan määrävuosiselvitys 2010

Autokaupan määrävuosiselvitys 2010 Kauppa 2012 Autokaupan määrävuosiselvitys 2010 Autokaupassa vähittäis- ja lähes yhtä suuret Vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan autokaupan tuotteiden lähes 14,5 miljardin euron liikevaihdosta vähittäiskaupan

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Henkilöstön irtisanomiset luottamusmiesten arkea

Henkilöstön irtisanomiset luottamusmiesten arkea Henkilöstön irtisanomiset luottamusmiesten arkea Tutkija Päivi Soikkeli Akavan luottamusmiesbarometri 2015 Akavan luottamusmiesbarometri 2015 Akavalaisille luottamusmiehille tammikuussa 2015 suunnattu

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA LIITEKUVAT TNS

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan suhdannekysely 2014 Konjukturbarometer för Västra Nyland 2014

Länsi-Uudenmaan suhdannekysely 2014 Konjukturbarometer för Västra Nyland 2014 Länsi-Uudenmaan suhdannekysely 2014 Konjukturbarometer för Västra Nyland 2014 Kyselyn tausta ja toteutus Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekivät yhteistyössä pienten ja

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

KUNTIEN SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT

KUNTIEN SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT KUNTIEN SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT SYKSY 211 Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKS VTK Anna Laiho Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ...4 2. SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT KUNNISSA....5 2.1 Tehdyt säästötoimet.5

Lisätiedot

SÄHKÖPOSTIN KÄYTÖSTÄ SOSIAALIHUOLLOSSA

SÄHKÖPOSTIN KÄYTÖSTÄ SOSIAALIHUOLLOSSA TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTO SÄHKÖPOSTIN KÄYTÖSTÄ SOSIAALIHUOLLOSSA Päivitetty 15.09.2010 www.tietosuoja.fi 2 SÄHKÖPOSTIN KÄYTÖSTÄ SOSIAALIHUOLLOSSA Tämän ohjeen tarkoituksena on antaa suosituksia sähköpostin

Lisätiedot

TYÖNTEKIJÖIDEN SÄHKÖPOSTIEN TUNNISTAMISTIETOJEN KÄSITTELYOIKEUS, KUN EPÄILLÄÄN YRITYSSALAISUUKSIEN VUOTAMISTA

TYÖNTEKIJÖIDEN SÄHKÖPOSTIEN TUNNISTAMISTIETOJEN KÄSITTELYOIKEUS, KUN EPÄILLÄÄN YRITYSSALAISUUKSIEN VUOTAMISTA TYÖNTEKIJÖIDEN SÄHKÖPOSTIEN TUNNISTAMISTIETOJEN KÄSITTELYOIKEUS, KUN EPÄILLÄÄN YRITYSSALAISUUKSIEN VUOTAMISTA Nice Tuesday 11.11.2008 asianajaja Klaus Nyblin 1 1. Nykyisin: työnantajilla ei oikeutta tunnistamistietojen

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 Hiltunen Heikki Junnila Tiia Luukkonen Aki Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Pentti Mäkinen 4.10.2007

Pentti Mäkinen 4.10.2007 Pentti Mäkinen 4.10.2007 Keskuskauppakamari kansallisen yhteistyöfoorumin puheenjohtajana Viranomaisten ja elinkeinoelämän muodostama kansallinen yhteistyöryhmä edistää suomalaisten yritysten turvallisuutta

Lisätiedot

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL DI - KATSAUS 2009 Toukokuu 2009 Sivu 2 (15) YHTEENVETO Rakennus- ja kiinteistöala työllisti vuonna 2008 Tilastokeskuksen mukaan noin 250 000 henkilöä. Heistä rakennusalan diplomi-insinööri -tasoisen koulutuksen

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 1 KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 2 2 MITKÄ ASIAT HUOLESTUTTAVAT,

Lisätiedot

Rahoitusleasinghankinnat 2,2 miljardia vuonna 2014

Rahoitusleasinghankinnat 2,2 miljardia vuonna 2014 Rahoitus ja vakuutus 15 1 hankinnat, miljardia vuonna 1 hankinnat olivat, miljardia euroa vuonna 1. Edelliseen vuoteen verrattuna hankinnat kasvoivat 1 prosenttia. vuokria puolestaan maksettiin 1, miljardia

Lisätiedot

Sosiaalityöntekijöiden työhyvinvointi Suomessa ja muissa Pohjoismaissa

Sosiaalityöntekijöiden työhyvinvointi Suomessa ja muissa Pohjoismaissa Arttu Saarinen Yliopistonlehtori Sosiologian oppiaine, Turun yliopisto Sosiaalityöntekijöiden työhyvinvointi Suomessa ja muissa Pohjoismaissa Miksi tutkia työhyvinvointia Pohjoismaissa Pohjoismainen sosiaalityön

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

Mielipiteet ydinvoimasta

Mielipiteet ydinvoimasta Mielipiteet ydinvoimasta Maaliskuu 12 Pauli Minkkinen 22262 TUTKIMUKSEN TILAAJA Energiateollisuus ry. TUTKIMUSMENETELMÄ: Puhelinhaastattelu HAASTATTELUAJANKOHTA: 28.2.-12.3.12 HAASTATTELUJEN MÄÄRÄ: 02

Lisätiedot

Tilastokeskuksen yritysrekisteri yritysmarkkinoinnin kohdentamiseen

Tilastokeskuksen yritysrekisteri yritysmarkkinoinnin kohdentamiseen Tilastokeskuksen yritysrekisteri yritysmarkkinoinnin kohdentamiseen Tilastotiedon hyödyntäminen liiketoiminnassa - Tilastokeskuksen asiakasseminaari Turussa Suunnittelija Päivi Krzywacki, 13.3.2008 Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa

Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa Turvallinen ja eheä Suomi seminaari 24.-25.1.2012 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi Liipola Pääosin 1970-luvulla rakennettu selvärajainen

Lisätiedot

Kansalaiset: Suomessa on liikaa sääntelyä ja määräyksiä

Kansalaiset: Suomessa on liikaa sääntelyä ja määräyksiä Kansalaiset: Suomessa on liikaa sääntelyä ja määräyksiä Valtaosa ( %) suomalaisista yhtyy väittämään, jonka mukaan Suomessa aivan liian monia asioita säädellään liian pikkutarkasti. Vain vajaa kuudesosa

Lisätiedot

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Kansalaiskyselyn tulokset

Kansalaiskyselyn tulokset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaiskyselyn tulokset

Lisätiedot