Kemi TÖLTTI URALIN SARJA- YRITTÄJÄT AIV:N LÄHEMPÄNÄ TYÖELÄMÄÄ. tyynnyttää tutkijan. löydöstä uusi pii? bioaallon harjalla. tuntematon luottomies

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kemi TÖLTTI URALIN SARJA- YRITTÄJÄT AIV:N LÄHEMPÄNÄ TYÖELÄMÄÄ. tyynnyttää tutkijan. löydöstä uusi pii? bioaallon harjalla. tuntematon luottomies"

Transkriptio

1 6/2014KEMIA Kemi TÖLTTI tyynnyttää tutkijan URALIN löydöstä uusi pii? SARJA- YRITTÄJÄT bioaallon harjalla AIV:N tuntematon luottomies LÄHEMPÄNÄ TYÖELÄMÄÄ Tule edistämään kestävää kehitystä! Meiltä saat tietoja ja taitoja tulevaisuuden rakentamiseksi. Voit opiskella konservointia, ympäristönsuojelua, bio- ja elintarviketekniikkaa, kemiantekniikkaa, materiaali- ja pinnoitetekniikkaa tai laboratorioanalytiikkaa, joissa kaikissa kemian osaaminen on yksi vahva osa kokonaisuutta. Tule meille, niin saat eväät tulevaisuuden ammatteihin! metropolia.fi/haku Kulttuuri, liiketalous, sosiaali- ja terveysala, tekniikka ja liikenne

2 HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI KEMIAN LAITOS KEMISKA INSTITUTET DEPARTMENT OF CHEMISTRY KEMIALLA huipulle ja yhteiskuntaan Yhteishaku Suomen suurin ja laaja-alaisin kemian laitos Syvällisestä perustutkimuksesta teollisiin sovelluksiin. Monipuolista kotimaista ja kansainvälistä opetus- ja tutkimusyhteistyötä. Kemianluokka Gadolin koulujen opetuksen tukena.

3 Varaa paikkasi vuoden 2015 ykköstapahtumasta! BUSINESS NETWORKING INNOVATIONS Uudistunut ChemBio houkuttelee kävijöitä: Kaksipäiväinen tapahtuma Kohtaa alan ammattilaiset Näyttely ja seminaarit samassa tilassa Myynti suoraan kartalta, varmista toimivin sijainti. Kemian ja bioalan ammattimessut Helsingin Messukeskus chembiofinland.fi Ota yhteyttä ja varaa osastosi tapahtumasta parhaat paikat myydään nyt! Myyntipäällikkö Jouka Murremäki, puh , OIKEITA KOHTAAMISIA. AITOJA ELÄMYKSIÄ. KOSKETUS TULEVAISUUTEEN.

4 SISÄLLYS Pietu Roisko Sari Rautiainen jäi kerrasta koukkuun kokeiltuaan vaellusta islanninhevosen selässä. Myös luottoratsu Skuggis rakastaa maastoretkiä. (s. 6) 6 KEMISTIN KÄÄNTÖPUOLI Tutkija tölttää issikalla Päivi Ikonen 12 TÄTÄ MIELTÄ Arkiliikunta pidentää ikää Harri Vainio 14 Tutkimus avaa Perovskiittien runsaudensarvea Kalevi Rantanen 18 AJANKOHTAISTA Peili syntyy puhdastilassa Hyperspektrikamera löytää ihosyövän Leena Laitinen ja Päivi Ikonen 20 UUTISIA 26 VIHREÄT SIVUT 32 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU 35 ULJAS UUSI BIOTALOUS Entsyymeillä potkua biojalostukseen Maija Pohjakallio 36 NÄKÖKULMA Mystiset päävärit Anja Nystén 36 KEMIA SILLOIN ENNEN Markku Joutsen Mineraalien keräilijä, kreivi Lev Perovski ( ) mahtaisi hämmästyä, jos näkisi, mitä nykytutkijat tekevät hänen nimeään kantavasta aineesta. (s. 14) Pekka Mattila aloitti bioalan yrittäjänä 1980-luvulla. Nyt hän puskee kasvuuralle kolmea yritystä, joissa kehitetään allergiarokotetta, uusia lääkkeitä ja virtuaalimikroskooppia. (s. 38) Oskari Vinko, Martina Ikonen ja Minnamari Salmela rakentamassa geeniekspression säädintä dnapätkistä. Lue sivulta 43, kuinka hankkeessa kävi. 37 NAISET JA KEMIA Katharine Blodgett antoi nimensä ohutkalvolle Sisko Loikkanen 38 Sarjayrittäjät käynnistivät Bioalan toisen aallon Sisko Loikkanen 43 Opiskelijatiimi vie Suomea Synteettisen biologian maailmankartalle Mikko Laine 46 Elintarvikevalvonta torjuu Ruuan riskejä Arja-Leena Paavola 48 Laboratorion laadunvalvonta: Huolto pitää pipetit kunnossa Marja Berisa 50 Sisäilma puhdistuu uusin keinoin Mirka Huhtala 52 AIV:n oikea käsi Henning Karström Kemian tuntematon suuruus Matti Leisola 56 ULKOMAILTA 58 KEEMIKKO Oli ennen Otaniemi 59 TUOTEUUTISIA 60 HENKILÖUUTISIA 64 TULEVIA TAPAHTUMIA 65 SEURASIVU 66 TIETEEN KAUPUNGIT Toulouse nousi siiville Sisko Loikkanen 4 KEMIA 6/2014

5 KEMIA Kemi PÄÄKIRJOITUS 15. lokakuuta 2014 Vol. 41 Coden: KMKMAA ISSN Toimitus Redaktion Office Pohjantie 3, FIN Espoo puh Päätoimittaja Chefredaktör Editor-in-Chief DI Leena Laitinen Toimituspäällikkö Redaktionschef Managing Editor Päivi Ikonen Taitto Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen Sihteeri Sekreterare Secretary Irja Hagelberg Vakituinen avustaja ja toimistotyöntekijä Permanent medarbetare Contributing Editor Sanna Alajoki Ilmoitukset Annonser Advertisements Myyntipäälliköt Forsäljningschefer Sales Managers Kalevi Sinisalmi Irene Sillanpää Tilaukset Prenumerationer Subscriptions puh Tilaushinnat Kotimaassa 105 euroa (kestotilaus 95 euroa), muut maat 145 euroa Kouluille 49 euroa, Prenumerationspris i Finland 105 euro, övriga länder 145 euro Subscription price (out of Finland) EUR 145 Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 16 Osoitteenmuutokset Kemian Seurojen toimisto puh , faksi toimisto@kemianseura.fi Kustantaja Utgivare Publisher Kempulssi Oy Toimitusjohtaja Verkst. direktör Managing Director Leena Laitinen Pohjantie 3, FIN Espoo puh leena.laitinen@kemia-lehti.fi Toimitusneuvosto Redaktionsråd Editorial Board Viestintäpäällikkö Susanna Aaltonen, Kemianteollisuus ry Laboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy Toimitusjohtaja Saara Hassinen, SalWe Oy Professori Matti Hotokka, Åbo Akademi Toimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-Kemi Toiminnanjohtaja Heleena Karrus, Kemian Seurat Tutkija Helena Laavi, Aalto-yliopisto Päätoimittaja Leena Laitinen, Kemia-Kemi Professori Jan Lundell, Jyväskylän yliopisto Professori Markku Räsänen, Helsingin yliopisto Duunattavaa työelämässä Olisi ensin se työpaikka, josta päästä eläkkeelle, tokaisee työttömäksi jäänyt ystäväni. Väittely eläkeuudistuksen voittajista ja häviäjistä näyttäytyy hänelle teoreettisena. Suomessa on Tilastokeskuksen kriteereillä lähes työtöntä työnhakijaa ja työhaluista piilotyötöntä. Reservissä on valtava määrä kokemusta ja ammattitaitoa, jota kukaan ei tunnu tarvitsevan. Oma joukkonsa ovat opinnoistaan valmistuneet nuoret, jotka etsivät paikkaansa työelämästä. Jos työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen sopima eläkeuudistus hyväksytään eduskunnassa, keskimääräinen eläköitymisikä kampeaa nousuun, mutta ainakin alkuun hyvin hitaasti. Keskusjärjestötasolla ei voi päättää työnantajien käytännön toimista. Miten työurat voivat pidetä, jos irtisanomiset jatkuvat nykytahtiin ja usein vanhimmasta päästä työntekijöitä? Asenteissa ikääntyviä työntekijöitä kohtaan on paljon parantamista. Vaikka ihmisellä olisi työhaluja ja -kykyä, mahdollisuutta jatkaa työuraa ei usein ole. Työttömän taas on ikää myöten entistä hankalampi työllistyä. Eläkeuudistukselle on jo ilmoittautunut monta häviäjää. Yksilötasolla emme onneksi tiedä, kuka meistä on loppupeleissä voittaja, kuka häviäjä. Joillekin unelma seesteisistä eläkevuosista toteutuu, toisille ei. Häviäjiä on joka tapauksessa joustavuus. Nykyisin työntekijän on mahdollista siirtyä eläkkeelle vuotiaana, ja porkkanana uran pitkittämiselle on viimeisten vuosien superkarttuma. Uudistuksen jälkeen alin eläkeikä niitataan lukuun, joka riippuu syntymävuodesta. Porkkanan sijasta heiluu keppi, sillä samaan aikaan kun eläköitymisikä nousee, elinajanodotteeseen sidottu kerroin leikkaa eläketasoa. Sopimuksesta ulos jättäytynyt Akava moittii, ettei ratkaisu kannusta pidentämään työuria. Ennenaikainen lähtö työelämästä saattaa sen sijaan olla entistä houkuttelevampaa. Jo nyt Suomessa siirtyy vuosittain yli henkeä työkyvyttömyyseläkkeelle keskimäärin 52-vuotiaana. Työterveyslaitos on jo tarjoutunut veturiksi ehdottamiinsa talkoisiin, joiden tavoitteena on ehkäistä ja vähentää työkyvyttömyyttä. Mitä varhaisemmassa vaiheessa työkykyongelmiin puututaan, sitä parempia tuloksia on odotettavissa. Komppaan työtöntä ystävääni. Pidän itseäni onnekkaana, jos saan pysyä terveenä ja työelämässä 65-vuotiaaksi, ja pidempäänkin jos intoa riittää. Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Keskipainos 5 000, erikoisnumeroilla kpl:n lisäjakelu. Forssa Print, Forssa 2014 ISO 9002 Markku Joutsen 6/2014 KEMIA 5

6 Sari Rautiainen ja Skuggis verryttelevät ennen ratsastustunnin alkua. Islanninhevoset ovat säänkestävää rotua, kuten myös issikkaihmiset. 6 KEMIA 6/2014

7 KEMISTIN kääntöpuoli Sarjassa esitellään kemistien kakkosammatteja ja epätavallisia harrastuksia. Tutkija tölttää issikalla Kun Sari Rautiainen heittää kemistintakin hartioiltaan ja hyppää hevosen selkään, tutkijanaivot käännetään toiselle vaihteelle. Päivi Ikonen Vantaan taivas kaartuu syyskuisena maanantai-iltana tasaisen harmaana. Kurkistus kohti yläilmoja antaa aavistaa, että Esteri ryhtyy näinä hetkinä panemaan parastaan. Ankea ilmanala ei häiritse ratsastuskoulu Fagurin tallissa tarmokkaasti hääräilevää Sari Rautiaista, joka odottelee oppilaitaan pian saapuviksi. Kohta töltätään taas kentälle, sillä issikat eivät vettä pelkää! Tämä selvä. Aivan ensimmäiseksi näköjään tarvitaankin lyhyt oppitunti hevosihmisten kielestä. Tietoisku paljastaa, että issikka on hellittelynimi pienikokoiselle mutta sitkeälle islanninhevoselle, joka puolestaan on kenties maailman hienoin hevosrotu ja ainakin yksi vanhimmista. Rodun varhaiset esiemät ja -isät saapuivat luvun viikinkien matkassa Islantiin, jossa sitä on siitä lähtien jalostettu täysin erillään planeetan muista hevosista. Ja töltti on issikoille ominainen askellaji, jollaista muilla hevosilla ei ole, ratsastuksenopettaja suomentaa. Tölttäävä islantilainen askeltaa määritelmän mukaan kootusti tasaista nelitahtia pää korkealla liikuttaen jalkojaan samassa järjestyksessä kuin käynnissä. Ratsastaja taas köröttelee hauskasti kuin nojatuolissa maisemia katselemassa. Kun pellonpielessä joskus painellaan vähän reippaampaa tölttiä, suupielet kaartuvat väkisinkin ylöspäin, Rautiainen virnistää. Maaginen vaellus Helsingin yliopiston kemian laitoksessa tutkijana työskentelevä Rautiainen on sivutoimenaan antanut ratsastuksen kenttätunteja Fagurissa nyt pari vuotta. Islanninhevosten selässä tehtävien maastovaellusten vetäjänä hän aloitti viitisen vuotta sitten. Rakkaus issikoihin leimahti sitäkin aiemmin. Rautiainen oli pienestä heppatytöstä pitäen ratsastanut isoilla hevosilla mutta vilkuillut korkeuksistaan pikkuruisten islantilaisten perään aina, kun sellainen sattui silmään. Kymmenkunta vuotta sitten hän lopulta toteutti haaveensa ja lennähti satujen saarelle kokeilemaan, miltä matkanteko issikan selässä maistuisi. Se oli menoa joka mielessä. Vaellettiin kymmenen ihmisen ja viidenkymmenen hevosen porukalla koko saaren poikki. Kokemuksena se oli melkein maaginen. Hevosissa oli niin valtavaa alkuvoimaa, ne hengittivät niin vapaasti ja luonnollisesti ja olivat niin kotonaan siinä karussa maastossa. Islannin-retkestään lähtien Rautiainen on ratsastanut itse ja opettanut myös muita ratsastamaan nimenomaan issikoilla. Fagurissa hän ohjaa taidoissaan jo pidemmälle ehtineitä aikuisia harrastajia, mutta lempeäluontoinen hevonen sopii myös vasta-alkajien ja lasten ohjastettavaksi. Issikat ovat eloisia ja kaikesta kiinnostuneita mutta samalla kilttejä ja järkeviä hevosia. Laumoissa kasvavina ne osaavat käyttäytyä, niin toisten hevosten kuin ihmistenkin kanssa, Rautiainen kuvailee, Markku Joutsen 6/2014 KEMIA 7

8 Tutkijantyössään Sari Rautiainen paneutuu tällä hetkellä biomassojen muuntamiseen kemikaaleiksi, joita vaikkapa lääketeollisuus voisi hyödyntää. Sari Rautiainen Syntynyt Karjaalla vuonna Ylioppilas Helsingin luonnontiedelukiosta 2003, filosofian maisteri (epäorgaaninen kemia) Helsingin yliopistosta Tutkija ja tohtorikoulutettava HY:n kemian laitoksen epäorgaanisen kemian laboratoriossa. Opettaa ratsastusta ja ohjaa maastovaelluksia Islanninhevostalli ja ratsastuskoulu Fagurissa Vantaalla. Kihloissa. Avomies opiskelee maantieteen ja biologian opettajaksi. Harrastaa italialaista ruokaa ja viinejä. olemaan kentällä, ja maastoreissulla näkevät mörköjä joka paikassa. mutta muistuttaa samaan hengenvetoon, etteivät islantilaiset silti ole helpoimpia ratsastaa. Ne tuppaavat sotkemaan askellajinsa. Takapuolellaan pitää koko ajan kuunnella tarkasti ja analysoida, mitä satulan alla tapahtuu. Erityisen mieluisia opettajalle ovat parituntiset maastovaellukset, joilla issikkajono hänen johdollaan etenee pitkin vantaalaisia metsäpolkuja ja pellonreunoja. Vaeltamisesta nauttivat myös hevoset, jotka varmajalkaisina pärjäävät paikassa kuin paikassa. Kentällä ratsastettaessa issikat ovat joskus vähän nihkeitä, ajattelevat ilmiselvästi, että onks pakko. Mutta metsään ne lähtevät aina onnellisina korvat hörössä. Tavallisilla puoliverihevosilla taas on usein ihan päinvastoin. Ne ovat tottuneet Mikko Lehikoinen Kemia iski kerrasta Minkäänlaisia örkkejä ei suomalaismetsissä todellisuudessa tietenkään vaani. Sitä useammin ratsukot törmäävät mitä moninaisimpiin luonnon ihmeisiin ja villieläimiin, jotka lisäävät vaellusten viehätysvoimaa entisestään. Hevosten lisäksi luontokin on kiinnostanut Nurmijärven Klaukkalassa kasvanutta Rautiaista niin kauan kuin hän muistaa. Niinpä hän liikkuu mielellään luonnossa myös ilman issikkaa. Tosin joskus saatan hätkähtää, että missäs se hevonen on. Hetki menee ennen kuin tajuan olevani liikkeellä jalan. Luonnollinen valinta peruskoulun jälkeen oli pääkaupungin luonnontiedelukio, sillä myös tieteellinen lähestymistapa asioihin on Rautiaisella verissä. Erikoislukiossa hän sai perehtyä kiinnostuk- 8 KEMIA 6/2014

9 sen kohteisiinsa samanhenkisessä porukassa ja taitavien opettajien luotsauksessa. Erityisen kiehtovaksi aineeksi paljastui kemia, joka tuntui olevan osallisena melkein kaikessa. Kun tosi hyvä kemianopettaja vielä vei luokkansa tutustumaan Helsingin yliopiston kemian laitokseen ja siellä tehtävään tutkimukseen, abiturientin valinta oli sinetöity. Sinne! Parin ensimmäisen opiskeluvuoden aikana vielä mietin vaihtoehdoksi biokemiaa, mutta sitten pääsin kesätöihin epäorgaanisen kemian laboratorioon, ja siitä tuli se oma alani. Silloin innostuin tosissani myös tutkimuksenteosta, Rautiainen muistelee. Kesätyöpaikasta kehkeytyi vähitellen pidempikin leipäpuu. Siellä on riittänyt tekevälle monenlaisia töitä erilaisissa projekteissa, joihin on saatu milloin apurahaa, milloin tukea Tekesiltä. Professori Timo Repo äkkäsi Rautiaisen tutkijantaipumukset tämän tehdessä kandidaatintyötään ja kehotti jo silloin nuorta naista jatkamaan tohtorintutkintoon asti. Kun Rautiainen vuonna 2009 oli saanut käteensä maisterinpaperit, laboratoriosta löytyikin pian sopiva tutkimushanke, jossa hän pääsi aloittamaan väitöskirjan parissa. Väitöstutkimustaan hän vie tätä nykyä eteenpäin yliopiston uudessa tohtorikoulussa. Väitöstyönsä Rautiainen käynnisti tutkimalla kultananopartikkelikatalyyttejä erilaisissa hapetusreaktioissa. Matkan varrella mukaan on tullut myös soveltavampaa tutkimusta. Viimeksi hän on selvittänyt biomassan, esimerkiksi puun hiilihydraattien, muuntamista kemikaaleiksi, jotka sopisivat lääke- ja elintarviketeollisuuden tarpeisiin. Nuorten leirinuotiolla Tutkimustaan ja työpaikkaansa hän on ilokseen päässyt esittelemään myös tulevaisuuden tiedenaisille ja -miehille. Sari Rautiainen on jo kolme kertaa ollut mukana kansainvälisen Millennium Youth Camp -tiedeleirin eli MYC:n järjestelyissä. Tekniikan Akatemian, Helsingin yliopiston Luma-keskuksen ja Aalto-yliopiston isännöimä leiri tuo vuosittain Suomeen 60 teini-ikäistä lahjakkuutta eri puolilta maailmaa. Leirien ideana on sekä koota yhteen lupaavimmat seuraavan sukupolven tieteentekijät että esitellä näille suomalaista huippuosaamista. Mukaan valituille on porkkanana tarjolla myös opiskelupaikka isäntäopinahjoissa. Rautiaisen väitöstyötä ohjaava Timo Repo pyysi aikoinaan suojattinsa mukaan ryhmään, joka seuloo ja valikoi yli tuhannesta hakemuksesta esiin parhaat. Itse leireillä hän on saanut mentoroitavakseen yhden teemaryhmistä, jotka koostuvat kukin kuudesta nuoresta. Rautiaisen ryhmäläisten tutkimusaiheen eli uusiutuvien luonnonvarojen lisäksi leirin teemoihin kuuluvat muun muassa biotieteet ja -teknologia, materiaalitieteet ja -teknologia, energia ja ilmastonmuutos. Nuorten kanssa on ollut kerta kaikkiaan hauskaa leireillä. Vaikka kuopukset ovat vasta 15-vuotiaita, he ovat aivan mielettömän lahjakkaita ja niin innokkaita, että se into tarttuu väkisin itseenkin, Rautiainen hymyilee. Ryhmän johtajana toimimiseen leiriohjaaja paljastaa saaneensa oppia työstään talleilla. Hevosissa on sekin hieno puoli, että ne opettavat myös johtamista. Ihmisen on koko ajan muistettava johtajanroolinsa mutta samalla pidettävä huoli siitä, että hevosella on hyvä olla. Siis mainio esimerkki yhteistyöjohtamisesta, Rautiainen sanoo ja kertoo ratsuja todella käytettävänkin johtamiskoulutuksissa. Ne lukevat tarkasti ihmisen kehonkieltä ja antavat palautetta heti. Sama kuin jos pomo kävelee myrskynmerkkinä kahvihuoneeseen, niin alaiset kyllä reagoivat. Hevonen reagoi vielä herkemmin. Yhteinen sävel Markku Joutsen Epäorgaanisen kemian laboratoriossa lukioikäiset tutkijat eri mantereilta ovat Sari Rautiaisen johdolla kokeilleet siellä kehitettyjä menetelmiä ja muun muassa erottaneet selluloosaa puusta. Rautiaisen viimeisimpään MYCryhmään kuului jäseniä Belgiasta Nigeriaan ja Romaniasta Uuteen- Seelantiin, mutta yhteishenki löytyi kuten aiemminkin heti. Nämä teinit ovat kaikki niin kiinnostuneita tieteestä ja teknologiasta, että yhteinen sävel on olemassa jo valmiiksi. Kemiaa Rautiainen on valmis suosittelemaan ammatiksi asti kenelle tahansa nuorelle, niin suomalaisille kuin ulkomaanvieraillekin. Metsänreunaa on turvallista astella. "Kunpa autoilijat muistaisivat aina väistää myös tiellä kulkevia ratsukkoja", Sari Rautiainen toivoo. 6/2014 KEMIA 9

10 Issikoiden kanssa saa rentouduttua täydellisesti ja pään tyhjennettyä kaikesta muusta. Ala on niin monipuolinen ja mielenkiintoinen. Ikinä ei tarvitse pysähtyä paikoilleen, vaan ongelmia riittää ratkaistaviksi. Itseään pääsee kehittämään joka päivä. Leirin isäntämaa on useimmille nuorista vieraista osoittautunut ilahtuneen ihmettelyn kohteeksi. Suomen korkean teknologian lisäksi vaikutuksen tekevät etenkin maan puhtaus ja turvallisuus, eikä kesäkuinen keskiyön aurinko lakkaa ällistyttämästä. Kamerat räpsyvät tuhka tiheään, kun vaikutelmat ja elämykset tallentuvat muistojen lisäksi tuhansiksi digikuviksi. Ei siis ihme, että moni leiriläinen todella palaa takaisin, kun korkeakouluopintojen aika koittaa. Juuri nyt vuodenvaihteessa Helsinkiin on tulossa opiskelemaan yksi entinen ryhmäläiseni. Muihinkin pidän yhteyttä. On kiva seurata, miten he elämässään etenevät. Makumatkoja Italiaan Hevoset ovat hienoja eläimiä. On upea tunne, kun niiden kanssa saa solmittua keskinäisen luottamuksen ja yhteisymmärryksen, Sari Rautiainen hymyilee. Sari Rautiaisen oman elämän seuraava etappi on väitöskirjan artikkelien valmiiksi saattaminen ja yhteen kokoaminen. Tohtorinhatun hän saa toivon mukaan painaa päähänsä ensi vuonna. Väitöstilaisuuden jälkeinen aika on sen sijaan vielä hämärän peitossa. Post doc -suunnitelmat riippuvat siitä, mitä vastaan osuu, Rautiainen naurahtaa. Jos tilaisuus tulee, houkuttelevaa olisi lähteä vuodeksi, pariksi ulkomaille, niin pääsisi näkemään, millaista tutkimusta muualla tehdään. Niin tutkija kuin sielultaan onkin, Rautiainen ei sulje pois myöskään työskentelyä teollisuudessa tai muussa yrityselämässä. Sitä vartenhan perustutkimustakin tehdään, että sen tuloksista olisi iloa myös käytännössä. Minunkin tutkimani katalyytit ovat helposti hyödynnettävissä. Yksi esimerkki on vaikkapa glukoosin hapettaminen glukonihapoksi, jota voi käyttää niin säilöntäaineena kuin pesu- ja puhdistusaineissa. Väitöstutkimus on aikaa vievää puurtamista, ja myös ratsastuskoulu nielee omansa. Siellä kuluu ympäri vuoden vähintään ilta viikossa, joinakin viikkoina neljäkin. Talleilla työ ei kuitenkaan tunnu työltä. Issikoiden kanssa saa rentouduttua täydellisesti ja pään tyhjennettyä kaikesta muusta. Hevoset vaativat ja myös ansaitsevat täyden keskittymisen. Rautiainen yrittää silti ehtiä myös harrastaa. Erityisen mieluista hänelle on ruuanlaitto ja viinien maistelu aterioiden ohessa. Paikkatietokouluttajana työskentelevä, maantieteen ja biologian opettajaksi opiskeleva kihlattu saa usein eteensä välimerellisiä herkkuja. Tykkään laittaa etenkin italialaista ruokaa, kun viinimieltymyksenikin vievät sinne suuntaan. Viinin kemiaakin olisi muuten hauska vähän opiskella, ja sen valmistusprosessikin on aika kiinnostava, tutkija huomaa. Markku Joutsen 10 KEMIA 6/2014

11 Leena Heikkinen TTT-lehden uusi kustantaja ja julkaisija on vuoden 2015 alusta lähtien TTT Kustannus Oy, joka on Kemia-lehteä kustantavan Kempulssi Oy:n tytäryhtiö. Sopimus allekirjoitettiin 15. syyskuuta Työterveyslaitoksessa (TTL), joka toimii jatkossa uuden kustantajan yhteistyökumppanina. Takana lehden tuleva päätoimittaja Merja Karjalainen (vas.) ja TTL:n lakimies Aija Kuurne, edessä toimitusjohtaja Leena Laitinen, TTL:n pääjohtaja Harri Vainio ja toiminta-alueen johtaja Guy Ahonen. TTT-lehti etuhintaan Kemian lukijoille! Kempulssi Oy tarjoaa Työ Terveys Turvallisuus -lehden etuhintaan Kemian Seurojen jäsenille ja Kemia-lehden lukijoille. Lehti ilmestyy painettuna kuusi kertaa vuodessa. Tilaajat saavat jatkossa myös sähköisen uutiskirjeen, jonka julkaiseminen alkaa ensi vuoden alussa. Kirjoita tilaukseesi tunnussana kemia. Tällöin maksat lehden kestotilauksesta vain 59 euroa, kun normaali kestotilaushinta on 79 euroa. Ammatissa tarpeellisen lehden tilaushinnan voi vähentää verotuksessa. Tilausjaksosi alkaa vuoden 2015 alusta ja jatkuu kulloinkin voimassaolevaan etuhintaan toistaiseksi, kunnes irtisanot tilauksen. Kun tilaat lehden lokakuun loppuun mennessä, saat yhden syksyn numeroista kaupan päälle! Etuhintaan myös työpaikoille Kun tilaajana on työpaikka ja tilaus tehdään lokakuun loppuun mennessä, tarjoamme lehden kestotilauksen 69 eurolla (norm. 79 euroa). Tilausjakso alkaa vuoden 2015 alusta. Kun työpaikka tilaa vähintään viisi lehteä yhteen tai useampaan toimipisteeseensä, tilaushinnasta vähennetään 10 prosenttia. Vähintään 20 kappaleen tilauksesta alennus on 15 prosenttia ja vähintään 50 kappaleen tilauksesta 20 prosenttia. Tilaukset sähköpostitse: Lisätietoja: puh puh Tutustu lehteen:

12 TÄTÄ MIELTÄ Arkiliikunta pidentää ikää SUOMALAISET HARRASTAVAT melko aktiivisesti liikuntaa vapaa-ajallaan, mutta se ei riitä turvaamaan terveyden kannalta riittävää fyysistä aktiivisuutta. Ongelmana on, että arkiliikunta on viime vuosina vähentynyt dramaattisesti. Samalla liikkumattomuus elintapatekijänä on noussut vaarallisuudessa tupakoinnin ja alkoholin rinnalle. Liikunta kuluttaa energiaa ja on tärkeä tekijä myös painonhallinnassa. Painoa pyrkii kertymään iän karttuessa, ja pudotettuja kiloja on vaikea pitää poissa. Helpoin elämäntapamuutos on usein liikunta. Painoakin tärkeämpää on kuitenkin fyysinen kunto: on parempi olla liikuntaa harrastava ylipainoinen kuin hoikka ja liikkumaton sohvaperuna. LIIKKUMATTOMUUS TULEE yhteiskunnalle kalliiksi. Maailman terveysjärjestön mukaan se on jo neljänneksi tärkein tekijä elintapasairauksien aiheuttamissa kuolemantapauksissa. Pelkästään kakkostyypin diabeteksen osalta liikkumattomuuden hinnaksi Suomessa on arvioitu noin 700 miljoonaa euroa vuodessa. Menetämme joka vuosi puoli miljoonaa työvuotta liikkumattomuuden seurauksena. Kroonisten kansansairauksien esiintyvyyttä lisää liikkumattoman elämäntavan lisäksi istuminen. Istumme yhä enemmän. Teemme toimistotyötä, jossa kaikki tapahtuu istumalihasten päällä. Noin puolet suomalaisista istuu päivittäin vähintään kuusi tuntia, ja puolet istumisesta kertyy työpäivän aikana. Runsas istuminen on itsenäinen kuolemaa aiheuttava riskitekijä, vaikka liikkuisi paljonkin. Kun istuminen ylittää kuuden tunnin maagisen rajan, riski on selvästi koholla. Paljon istuvien vyön pituus kasvaa, ja verenpaineella on pyrkimys nousta. Kaikkia istumisen seurauksia ei vielä edes tunneta, koska tutkimusta on alettu tehdä vasta viime vuosina. JO VÄHÄISELLÄKIN liikunnan lisäämisellä on suuri vaikutus. Aiemmin liikkumattomalla jo 10 minuutin päivittäinen reipas kävely vaikuttaa myönteisesti aineenvaihduntaan. Jokainen voi itse vaikuttaa arkireippauteensa vaikkapa kulkemalla portaita, jäämällä pois bussista paria pysäkkiä aikaisemmin ja pysäköimällä auton tarkoituksellisesti kauemmas. Lähikauppaan kannattaa kulkea jalan, kotona siivota, luoda lunta ja leikkiä pihalla lasten kanssa. Istumatyöhön on hyvä sisällyttää lyhyitä liikkumishetkiä. Älä soita äläkä lähetä työtoverillesi sähköpostia, vaan käy puhumassa hänelle suoraan. Hanki säädettävä työpöytä, jonka ääressä voit seistä osan työaikaasi. LIIKUNTA PARANTAA monin tavoin työ- ja toimintakykyä. Se lisää stressikestävyyttä, työtehoa ja palautumista työn rasituksista. Se alentaa verenpainetta ja nostaa sydämen pumppaustehoa, mikä puolestaan laskee sykettä ja pienentää sydämen kuormaa. Liikunnalla on positiivisia vaikutuksia myös aivojen toimintaan: se edistää aivoverenkiertoa, parantaa hapensaantia ja lisää välittäjäaineiden tasoa. Ihmisen kunnossa vaikutukset näkyvät jo kuukauden säännöllisen liikkumisen jälkeen. Yksi liikuntaan käytetty tunti antaa itsensä takaisin seitsenkertaisena. Jos 45-vuotias suomalaismies innostuu liikkumaan, hän ehtii keskimääräisen elinajanodotteen mukaan liikkua vielä 33 vuotta. Jos hän vaikkapa kävelee reippaasti 2,5 tuntia viikossa, hän ehtii kävellä yhteensä 179 päivää eli lähes puoli vuotta. Laskennallisesti liikunta pidentää hänen laadukasta elinaikaansa kokonaiset 3,5 vuotta. Harri Vainio Professori Harri Vainio toimii Työterveyslaitoksen pääjohtajana. Työterveyslaitos 12 KEMIA 6/2014

13 ILMOITUKSET KEMIA-LEHDESSÄ HUOMATAAN! Numero 7/2014 ilmestyy 12. marraskuuta. Varaa paikkasi viimeistään 23. lokakuuta! FENNOLAB Luotettava yhteistyökumppanisi OSATEEMOINA: ANALYTIIKKA, TUTKIMUS JA MUOVIT Erikoisjakelut: Muovi Plastics, Lahti Empack 2014, Helsinki Tiedustelut ja varaukset: puh puh Joko tunnet Uusiouutiset? Uusiouutiset on ympäristönsuojelun, materiaalitehokkuuden ja kierrätysteollisuuden ykköslehti ja tärkein kotimainen tietolähde alalla toimiville. Nyt etuhintaan Kemian Seurojen jäsenille! Kestotilauksen hinta nyt 58 euroa, kun normaalihinta on 89 euroa. Lehden tilausmaksun voi vähentää verotuksessa. Tutustu ja tee tilaus: > Tilausasiat Tilaushinta kouluille 49 euroa, tilaukset kouluille KEMIA Kemi LABORATORIOALAN VERKKOKAUPPA FENNOLAB FENNO MEDICAL OY fennokauppa.fi Internet Painettu kirja Uutiskirjeet Ammattilaisen työkalupakki hankintapäätöksiin sekä suunnittelun apuvälineeksi. AMT Hakemistot Oy, Olympiastadion, Helsinki puh

14 Tutkimus avaa Perovskiittien runsaudensarvea Perovskiitit ovat ponnahtaneet julkisuuteen aurinkokennojen potentiaalisena materiaalina. Mineraaleista on kuitenkin moneen muuhunkin. Kalevi Rantanen Perovskiitti on tunnettu mineraalina jo lähes kaksisataa vuotta. Sen löysi vuonna 1839 Uralilla matkustellut saksalainen minearologi Gustav Rose, joka nimesi aineen venäläisen virkamiehen ja mineraalien keräilijän Lev Perovskin mukaan. Julkisuuden valokeilaan perovskiitti pomppasi kuitenkin vasta hiljattain. Iso uutinen oli, kun sveitsiläiset ja kiinalaiset tutkijat heinäkuussa kertoivat Science-lehdessä valmistaneensa uudenlaisen perovskiittiaurinkokennon painotekniikalla. Sveitsiä ryhmässä edusti Lausannen teknillisen korkeakoulun professori Michael Grätzel, Millennium-palkinnon saajana suomalaisille tuttu mies. Kiinalaista tutkijaryhmää veti professori Hongwei Han Huazhongin teknillisestä yliopistosta. Kiinalaisia meillä tunnetaan vähän, mutta on hyvä opetella tuntemaan. He etenevät vauhdilla myös perovskiittialalla. Tutkijat rakensivat kennon alustan lasilevystä ja tiiviistä titaanidioksidista. Alustan päälle he painoivat kolme huokoista kerrosta: yhden titaanidioksidista, toisen zirkoniumdioksidista ja kolmannen hiilestä. Lopuksi he ruiskuttivat päälle perovskiittia, joka imeytyi huokosiin. Kennon perovskiittiyhdiste oli metyyliammonium-lyijyjodidia, jonka bruttokaava on CH 3 NH 3 PbI 3. Yleisesti perovskiitteja kuvataan kaavalla ABX 3. Siinä A ja B ovat erikokoisia kationeja ja X anioni. Rakenteella on monia jännittäviä ominaisuuksia. Energiateknisesti kiinnostavaa on, että varauksenkuljettajat liikkuvat siinä pitkän matkan. Valon generoimat elektronit elävät tarpeeksi kauan muuttuakseen lämmön sijaan sähkövirraksi. Suuri houkutus on myös valmistuksen yksinkertaisuus. Siinä voidaan käyttää matalan lämpötilan liuosmenetelmiä kalliiden tyhjöteknologioiden sijasta. Uuden kennon hyötysuhde oli 12,8 prosenttia. Vaatimaton luku siihen verrattuna, että elektroniikkatutkija Yang Yangin ryhmä Los Angelesin yliopistosta on päässyt perovskiittikennolla melkein 20 prosentin hyötysuhteeseen. Hyötysuhde ei kuitenkaan ole uutuuskennossa tärkeintä. Olennaista sveitsiläis-kiinalaisessa kennossa on, että se pysyi vakaana ulkona auringossa yli tuhat tuntia. Huima kehitysvauhti Laboratoriotulosten toistaminen kaupallisessa tuotteessa vaatii vielä työtä. Kennon kestoikä on yhä kaukana vaadittavasta tasosta. Tavallinen piikenno tuottaa sähköä yli 20 prosentin hyötysuhteella ja toimii parikymmentä vuotta. Perovskiittitutkijoita kuitenkin innostaa kehityksen nopeus. Näin nuorelle tekniikalle jo nykyinen tulos on huikea. On kulunut vasta viisi vuotta siitä, kun väriherkistettyjen aurinkokennojen tutkijan Tsutomu Miyasakan ryhmä japanilaisesta Toinin yliopistosta havaitsi, että perovskiitti pystyy imemään valoa. Ryhmän kennon hyötysuhde oli 3,8 prosenttia. Metyyliammonium-lyijyjodidi on suosituin mutta ei ainoa mahdollinen kennomateriaali. Tutkijaryhmä Uppsalan ja Oxfordin yliopistoista on testannut hieman erilaista perovskiittia. Sen rakenteena on halidi, jossa on mukana myös klooria, bruttokaavalla esitettynä CH 3 NH 3 PbI 3-x Cl x. Kennon hyötysuhde oli 15 prosenttia. Kokeiltu on myös yhdistelmiä. Tavallisen piikennon ja perovskiitin kerrosvoileipä voi yltää 32 prosentin hyötysuhteeseen. Perovskiittia on yhdistetty myös grafeeniin. Jotkin kaupallisetkin tuotteet odottavat nurkan takana. Oxford Photovoltaics -yritys kehittää ikkunoihin upotettavia perovskiittiaurinkokennoja. Perovskiittia sisältäviä ikkunapaneeleja tehdään jo, mutta niiden rajoituksena on rus- 14 KEMIA 6/2014

15 kehtava värisävy, joka harvoin kiinnostaa arkkitehteja. Oxfordilainen Giles Eperon on kuitenkin valmistanut kollegoineen kennon, jossa perovskiitti on pieninä saarekkeina ehjän kalvon sijasta. Tuloksena syntyi puoliläpäisevä, väritön paneeli. Yksi ongelma muutoin lupaavissa perovskiiteissa on lyijy, mutta tutkijat ovat jo kehittäneet myös lyijyttömiä, tinapohjaisia perovskiitteja. Henry Snaithin ryhmä Oxfordin yliopistosta ja Robert Changin ryhmä amerikkalaisesta Northwesternin yliopistosta ovat päässeet tinalla 5 6 prosentin hyötysuhteisiin. Hypelle on perusteita Perovskiittien näkymät vaikuttavat siis enemmän kuin houkuttelevilta. Tutkimuksesta ja kehityksestä pois jättäytyminen sisältää riskin myöhästyä, kun kaupallinen tuotanto aikanaan pääsee kunnolla vauhtiin. Toisaalta mukaan menemisessä on oma riskinsä. Syyskuun 2014 Nature Materials -lehti puhuu jopa perovskiittikuumeesta. Onko kyse jo liian ankarasta hypetyksestä? Tutkijat ovat innoissaan eivätkä syyttä, vastaa akatemiatutkija Simo Huotari Helsingin yliopiston fysiikan laitoksesta. Perovskiitit ovat hänen mukaansa yksi mahdollinen materiaali, joka voi tulla piin tilalle. Asialla on siis iso merkitys. Laboratorioissa on demonstroitu hyviä hyötysuhteita. Vaikka mahdolliseen kaupalliseen tuotantoon on vuosien matka, perovskiittiin perustuvat aurinkokennot ovat kehittyneet nopeammin kuin piin muut kilpailijat, Huotari sanoo. Myös Helsingin yliopiston fysiikan laitoksen materiaalifysiikan osastossa tutkitaan perovskiitteja nimenomaan aurinkokennojen materiaalina. Helsinkiläiset ovat paneutuneet muun muassa perovskiitin ja titaanidioksidin kerrosrakenteisiin. Materiaaleja tutkijat eivät valmista itse vaan saavat niitä käyttöönsä alan yrityksiltä. Sen sijaan teemme niillä erilaisia kokeita ja testaamme, kuinka hyvin simulaatiomme kuvaavat materiaalien käyttäytymistä. Moneen käyttöön Vaikka aurinkokennot ovat nyt kuumin teema, tutkimuksen ja kehityksen kohteena on monia muitakin perovskiittirakenteita ja -sovelluksia. Cambridgen ja Oxfordin yliopistojen tutkijat ovat osoittaneet, että perovskiitista voidaan tehdä esimerkiksi ledi- ja laservaloja. Näkyvällä valolla pumpattu laser tuotti lähi-infrapunavaloa. Linköpingin yliopiston professori Rickard Armiento ja hänen työtoverinsa ovat etsineet hyviä pietsosähköisiä perovskiitteja. Yhdysvaltalaisessa NREL-laboratoriossa luotuja perovskiittikennoja. Perovskiittien käyttömahdollisuuksia tutkitaan nyt innokkaasti ympäri maailmaa. Dennis Schroeder/NREL 6/2014 KEMIA 15

16 Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston Proper-konsortio tutkii ohjelmoitavia perovskiitteja professori Roman Nowakin johdolla. Kansainvälisinä yhteistyökumppaneina työhön osallistuvat japanilainen Nagoyan yliopisto ja yhdysvaltalainen Hysitron Inc. Tutkimuksen sovelluksia voivat olla erilaiset sähköiset ja optiset laitteet. Tutkimme paineella muutetun perovskiitin ominaisuuksia, selvittää Helsingin yliopiston fysiikan professori Jyrki Räisänen, joka kertoo fyysikkojen tekevän yhteistyötä myös saman yliopiston kemistien ALD-ryhmän kanssa. Professori Markku Leskelän johtamassa epäorgaanisen kemian laboratoriossa toimiva ryhmä on syventynyt erilaisten perovskiittien kasvatukseeen atomikerrostekniikan (ALD) avulla. Olemme valmistaneet ALD:lla strontium- ja bariumtitanaatteja ja viimeksi vismuttiferriittejä, jotka ovat sekä ferrosähköisiä että ferromagneettisia, ja karakterisoineet niiden ominaisuuksia ohuina kalvoina, Leskelä kuvailee. Suprajohteiden opetus Perovskiitille nimensä antanut Lev Perovski oli värikäs persoona, joka vuonna 1856 tapahtuneen kuolemansa jälkeen paljastui liiankin innokkaaksi mineraalien keräilijäksi. Yllätys oli nolo, kun miehen jäämistöstä löytyi varastettu smaragdi. Tapaus tahri Perovskin jälkimaineen, mutta perovskiitti on säilyttänyt kunniansa. Mineraalinkin historiaan liittyy silti pohdittavaa. Perovskiitit saivat ensimmäisen kerran tunnettuutta 1980-luvulla, kun erään perovskiittiryhmän, yttrium-barium-kuparioksidien, suprajohtavuus havaittiin. Saksalainen Georg Bednorz ja sveitsiläinen Alex Müller valmistivat IBM:n Zürichin laboratoriossa vuonna 1986 barium-lantaanikuparioksidirakenteen, joka oli suprajohtava vielä 35 kelvinasteen lämmössä. Kaksikko palkittiin tuoreeltaan vuoden 1987 Nobelilla. Jo samana vuonna amerikkalaiset Paul Chu ja Maw-Kuen Wu saivat aikaan YBCO-perovskiittia eli yttrium-barium-kupari-happirakennetta, joka oli suprajohtavaa huikeassa 90 kelvinin eli nestemäisen typen lämpötilassa. Tutkijayhteisön tunnelmat kohosivat kattoon. Jopa Amerikan fysikaalisen seuran suprajohteille omistettu kokous sai 1960-luvun rockfestivaalin mukaan nimen suprajohtavuuden Woodstock. Ilo oli kuitenkin ennenaikainen. Korkean lämpötilan suprajohteet alkavat vasta nyt kypsyä tuotteiksi, esimerkkinä YBCO-perovskiittia sisältävä suprajohdelanka, jota valmistaa yhdysvaltalainen energiayritys American Superconductor. Suprajohtavien perovskiittien Bringham Youngin yliopisto Tältä näyttää perovskiittimineraali. Sitä löytyi ensimmäisen kerran Uralilta vajaat 200 vuotta sitten. 16 KEMIA 6/2014

17 tarina sisältää siis opetuksen: varmaltakin näyttävä menestys on toteutumiseensa saakka epävarma. Havainnekuva kuvitteellisen perovskiitin rakenteesta. Punaiset atomit ovat happianioneja, vihreät suurempia kationeja ja siniset pienempiä kationeja. Perovskiitteja ja niiden sovelluksia Perovskiitti. Nimitykset vaihtelevat. Aineen tunnistamiseksi varmasti on katsottava kaavaa. Metyyliammonium-lyijyjodidi CH 3 NH 3 PbI 3 Metyyliammonium-lyijyhalidi (metyyliammoniumkloridi) CH 3 NH 3 PbI 3-x Cl x Metyyliammonium-tinajodidi CH 3 NH 3 SnI 3 Metyyliammonium-lyijyhalidi CH 3 NH 3 PbI 3 x Cl x Metyyliammonium-lyijybromidi CH 3 NH 3 PbBr 3 Lantaanimangaani-trioksidi LaMnO 3 Metyyliammonium-lyijyhalidi CH 3 NH 3 PbI 3-x Cl x Moniferriitti Bi-FeO 3 -PbTiO 3 Kaliumtantaali-niobiumoksidi K(Ta,Nb)O 3 Yttrium-barium-kuparioksidi YBCO YBa 2 Cu 3 O 7 SCFC Sr 0.8 Ce 0.1 Fe 0.7 Co 0.3 O 3 δ Bariumzirkonaatti BaZrO 3 Nykyinen tai mahdollinen käyttökohde Aurinkokenno Aurinkokenno Aurinkokenno Vihreä ja punainen ledivalo Vihreä ledivalo Pseudokondensaattori Laser Optiset laitteet Pietsosähköiset anturit ja toimilaitteet Korkean lämpötilan suprajohde Membraani hapen erottamiseksi ilmasta Kiinteäoksidipolttokenno Yllätys Maan uumenissa Toisaalta odotettavissa voi olla hyvinkin myönteisiä yllätyksiä, vaikkapa geologian suunnalta luvun geologit ovat kiinnostuneet perovskiiteista tosissaan. Suuri osa Maan sisäosasta voi koostua perovskiitista, perustelee dosentti Arto Luttinen Helsingin yliopiston Luonnontieteellisestä keskusmuseosta. Maapallon vaipan syvässä kerroksessa on magnesium- ja rautasilikaatteja eli (Mg,Fe1-x)SiO 3 - perovskiitteja. Muuttuja x kuvaa jakautumista lähes puhtaan magnesiumsilikaatin (MgSiO 3 ) ja rautarikkaan faasin välillä. Vaipan perovskiitti esiintyy korkeassa paineessa, joten sitä ei voi olla luonnossa Maan pinnalla. Vaipan olosuhteita on kuitenkin pystytty simuloimaan laboratoriossa. Kansainvälinen mineraloginen seura IMA antoi tänä vuonna vaipan perovskiitille oman nimenkin. Aine on nyt bridgmaniittia vuoden 1946 fysiikan nobelistin Percy Bridgmanin mukaan. Nykytutkijat selvittävät innokkaasti, voiko vaipan perovskiitissa olla vettä ja miten paljon. Kysymys on tärkeä, sillä vaipan vesipitoisuus vaikuttaa suuresti maapallon kehitykseen. Uusimmat tutkimukset viittaavat siihen, että perovskiitti voisi sisältää vettä noin 0,01 painoprosenttia. Pitoisuus on pieni, mutta toisaalta perovskiittia on Maan uumenissa ilmeisesti valtava määrä. Juuri siksi syvässä vaipassa voi olla moninkertaisesti enemmän vettä kuin maapallon valtamerissä yhteensä, Luttinen kuvaa. Kuten tieteen historia osoittaa, tällainen uteliaisuusvetoinen tutkimus voi synnyttää odottamattomia tuloksia. Bariumtitanaatti BaTiO 3 Elektroniikka ja optiikka Kirjoittaja on vapaa tiedetoimittaja. kalevi.rantanen@kolumbus.fi 6/2014 KEMIA 17

18 AJANKOHTAISTA Peili syntyy puhdastilassa Hyperspektrikamera löytää ihosyövän esiasteen VTT:n kehittämä erittäin tarkka hyperspektrikamera havaitsee syövän merkit iholla kauan ennen kuin ne näkyvät paljaalla silmällä. Leena Laitinen ja Päivi Ikonen Ihosyöpä on pian entistä helpompi löytää jo varhaisessa vaiheessa. VTT:n kehittämä kannettava laite kuvaa parissa sekunnissa 12 neliösentin alueen ja kertoo lähes reaaliajassa, onko iholla mahdollisia merkkejä syövän esiasteista. Kameran nopeuden ansiosta isokin alue on mahdollista kuvantaa yhdellä kertaa. Kameraa on kokeiltu pilottitutkimuksissa Päijät-Hämeen keskussairaalassa sekä Hyksin Iho- ja allergiasairaalassa. Kummastakin kertyneet kokemukset ovat lupaavat, sillä koepalojen analysointi on varmentanut kameran kertoman. Tutkimuskumppanina hankkeessa on ollut Jyväskylän yliopisto, jonka omistuksessa kamera tätä nykyä on. Kameran avulla lääkärit kykenevät määrittämään koko ihoalueen, joka kannattaa hoitaa. Näin syöpä voidaan operoida oikein valituilla leikkausmarginaaleilla, vaikka kaikkialla ei olisi vielä silminnähtäviä vaurioita, selittää projektitutkija Ilkka Pölönen Jyväskylän yliopistosta. Hyperspektrikameralla on tutkittu myös kasvojen alueen pintamelanoomien rajoja, joita on hankala havaita pelkällä silmällä. Tämä auttaa välttämään myöhempiä lisäleikkauksia. Kameran ansiosta hoidon aloittaminen nopeutuu ja ihmishenkiä pelastuu. Arkikäyttöön kamera voidaan saada nopeimmillaan muutamassa vuodessa. Rahoitusneuvottelut ovat parhaillaan käynnissä ja haussa yritys, joka toisi laitteen markkinoille, Pölönen kertoo ja toivoo yhteistyökumppaniksi suomalaista yritystä. Terveysteknologia on Suomessa kasvava ja merkittävä ala. Ihosyövät ovat yleistymässä nopeasti jopa pohjoisessa Suomessa. Kameran suotimen kriittisin osa eli Fabry- Perot-suotimen peilit valmistettiin Micronovan puhdastiloissa. Micronova/VTT 18 KEMIA 6/2014

19 Ilmiön taustalla on ihmisten liiallinen altistuminen auringolle ja sen ultraviolettisäteilyn aiheuttamille haitoille. Ihosyöpien määrää kasvattaa myös väestön ikääntyminen. Tärkeät peilit Siinä missä tavallinen kamera kykenee kolmeen aallonpituuteen, VTT:n Fabry-Perot-interferometriin perustuva hyperspektrikamera ottaa kuvan kymmenillä valon aallonpituuksilla. Muodostuva spektrikuva on kolmiulotteinen kuutio, joka koostuu useista päällekkäisistä harmaasävykuvista. Niistä jokainen on otettu kapealla valon aallonpituusalueella. Kuution kuvat muodostavat spektrin jokaiselle spektrikuvan pisteelle, joista kudokset voidaan tunnistaa. Näin voidaan erottaa ja rajata terveet ja pahanlaatuiset ihoalueet toisistaan. Ihokasvaimen sijainti ja laajuus päätellään kuvasta laskennallisten menetelmien avulla. Hyperspektrikameran kriittisimmän osan eli Fabry-Perot-suotimen peilit valmistetaan VTT:n puhdastiloissa Micronovan ohutkalvolaitteistoilla. Fabry-Perot-suotimen peilien valmistaminen on kuukausien mittainen vaativa työ, kertoo VTT:n Micronovan-yksikön tiiminjohtaja Heini Saloniemi. Puhtaimmissa eli ISO-4-luokan tiloissa hoidettava urakka käsittää tyypillisesti noin 150 prosessiajoa kalvolaitteistolla. Otaniemen kampusalueella sijaitseva VTT:n ja Aalto-yliopiston yhteinen Micronova-keskus on Esa Tanskanen/VTT Ilkka Pölönen (vas.) ja Heikki Saari esittelivät patentoitua hyperspektrikameraa Micronova-talossa Espoon Otaniemessä 3. syyskuuta. vuodesta 2002 toiminut mikro- ja nanoteknologian osaamiskeskittymä, jossa työskentelee yli 300 tutkijaa. Keskuksen ylpeydenaihe ovat Pohjoismaiden suurimmat mikroja nanoelektroniikan tutkimukseen liittyvät puhdastilat, joiden yhteispinta-ala on noin neliömetriä. Moneen käyttöön Hyperspektrikameralle on myönnetty patentit sekä Suomessa että Yhdysvalloissa. Patentoidun keksinnön tekijä on VTT:n johtava tutkija Heikki Saari. Pienikokoinen, helposti liikuteltava laite painaa tätä nykyä puolen kilon verran, mutta Saaren mukaan sitä on mahdollista kutistaa entisestään. Lupaavalle keksinnölle on muitakin käyttökohteita. Kameraa voidaan käyttää lennokkien kuvauslaitteena, jonka avulla voidaan tutkia erilaisia ympäristön kohteita ja seurata niiden tilaa yläilmoista, Saari kertoo. Kun peltoalueista saadaan kameran avulla tarkka ravinnekartta, voidaan harjoittaa täsmämaanviljelystä. Oululainen Rikola Ltd. on jo tuonut kuvauslaitteen markkinoille yhteistyössä VTT:n kanssa. Saaren mukaan laitteella on suuri markkinapotentiaali lennokkien täsmäviljelysovelluksissa Yhdysvalloissa. Maassa tulee voimaan lennokkien siviilikäyttöä koskeva lainsäädäntö syyskuussa Yksi mahdollinen sovelluskohde voisi olla elintarvikkeiden analysointi. Tarkan kuvan ansiosta syöjä saisi tietää täsmälleen, mitä ruokapala sisältää. Muovi- ja kumiteknologian kansainväliset erikoismessut Lahden Messukeskuksessa. Alan kattava ykkösseminaari osana tapahtumaa! Lahden Messukeskus

20 UUTISIA Oulun muurahaishappotehtaalle jälleen uusi omistaja Eastman Chemical Company ostaa Tamincon Oulun muurahaishappotehdas vaihtaa omistajaa jo toisen kerran tänä vuonna. Belgialainen Taminco osti viime maaliskuussa tehtaan Kemiralta. Syyskuussa kerrottiin, että Taminco siirtyy amerikkalaisen Eastman Chemical Companyn omistukseen. Vain muutos on varmaa nykymaailmassa. Näin kiteyttää tunnelmansa Taminco Inc:n Suomen-toiminnasta vastaava Jukka Haapalainen, joka aloitti työnsä Oulun muurahaishappotehtaan johtajana syyskuun alussa. Kaapeliteollisuudesta kemianteollisuuteen houkuteltu Haapalainen ehti totutella uusiin tehtäviinsä puolisentoista viikkoa ennen kuin amerikkalainen Eastman Chemical Company julkisti ostavansa Tamincon koko osakekannan. Kauppahinta on noin 2,8 miljardia dollaria eli vajaat 2,2 miljardia euroa. Kaupan odotetaan toteutuvan loppuvuoden aikana kilpailuviranomaisten hyväksynnän jälkeen. Omistajanvaihdos on meille myönteinen mahdollisuus, korostaa Haapalainen. Suomen liiketoiminnot täydentävät Eastmanin palettia, johon ei tähän asti ole kuulunut muurahaishapon tuotantoa. Eastman Chemical Company on erikoiskemikaaleja valmistava yritys, Tehtaanjohtaja Jukka Haapalainen (oik.) vaihtaa ajatuksia VTT:n tutkimusprofessorin Pertti Koukkarin kanssa. Tamincolaisia Suomesta ja Belgiasta yhtiön Helsingin-toimipisteen tupaantuliaisissa 18. syyskuuta. Ryhmäkuvaan pääsivät myös toimiston kotieläimet muurahainen ja lehmä. jonka palveluksessa on maailmanlaajuisesti henkeä. Yhtiön liikevaihto on 7,3 miljardia euroa. Belgialaisen Tamincon liikevaihto on 1,1 miljardia euroa. Tuhat henkeä työllistävällä yhtiöllä on tuotantotoimintaa kahdeksassa maassa. Kaupan toteutuessa Eastmanin omistukseen siirtyy myös Taminco Finland Oy, joka syntyi maaliskuussa 2014, kun Kemira myi muurahaishappoliiketoimintansa Tamincolle. Samalla Taminco sai suurimman osan Kemiran Oulun-tehtaasta. Kemiralle jäi Ouluun vetyperoksidin ja peretikkahapon tuotantolaitokset. Tulevaisuuden vihreä tuote Taminco Finland Oy:llä on 140 työntekijää. Heistä noin 130 työskentelee Oulussa ja loput yhtiön Helsingintoimipisteessä Ruoholahdessa, jossa vietettiin mutkattomia tupaantuliaisia vain muutama päivä uutispaukun julkistamisesta. Oulun tehdas kuuluu maailman suurimpiin muurahaishapon valmistajiin noin tonnin vuosikapasiteetillaan. Monikäyttöistä tuotetta hyödynnetään muun muassa rehunsäilönnässä, nahka- ja tekstiiliteollisuudessa, kemianteollisuudessa sekä jäänestotuotteiden raaka-aineena. Tavoitteenamme on kasvattaa kapasiteettia edelleen ja kehittää uusia tuotteita. Muurahaishappo on tulevaisuuden vihreä tuote, Haapalainen sanoo ja kertoo, että Oulussa otetaan marraskuussa käyttöön tuorein investointi, uusi PSA-yksikkö. Uudella yksiköllä varmennetaan ja yksinkertaistetaan edelleen tuotantoprosessia sekä mahdollistetaan kapasiteetin kasvu myös tulevaisuudessa. Oulu ja kemianteollisuus ovat entuudestaan kotikenttää Haapalaiselle, joka valmistui vuonna 2000 prosessiteollisuuden diplomi-insinööriksi Oulun yliopistosta. Hän kuvailee työntekijöiden tunnelmia muutospyörteen keskellä positiivisiksi. Oulun-tehtaan prosessit ovat hyvässä kunnossa, ja henkilöstö luottaa tulevaisuuteen ja itseensä. Kehitystyö nykyisten tamincolaisten kanssa jatkuu, vaikka yhtiön omistaja vaihtuu. Pallo on nyt omissa käsissämme. Leena Laitinen Kuvat: Karoliina Johnsson 20 KEMIA 6/2014

21 Kemian Päivillä puhutaan ympäristöstä, energiasta ja väärennöksistä Kemikaalien ympäristövaikutukset puhuttavat yhä laajemmalti. Aihetta käsitellään monesta kulmasta kevään 2015 Kemian Päivillä. Mitkä kuluttajakemikaalit aiheuttavat huolta ympäristössä ja miksi? Kuinka kartoitetaan kemikaalien leviämistä ja vaikutuksia luonnossa? Entä mitä on non-target screening? Muun muassa näistä aiheista on tarjolla tietoa ensi kevään Kemian Päivien ympäristöteemaisen osion luennoilla, joilla perehdytään tarkemmin esimerkiksi perfluorattuihin yhdisteisiin, lääkeaineisiin ja kosmetiikkaan. Kemian alan suurtapahtuma järjestetään Helsingin Messukeskuksessa maaliskuuta 2015 yhdessä ChemBio-näyttelyn kanssa. Tapahtuman seminaareissa puidaan laajalti kemian alan ajankohtaisia kysymyksiä. Energia-aiheisessa osiossa pohditaan muun muassa aurinkosähkön tulevaisuudennäkymiä ja tuotantotekniikoita sekä syvennytään biopohjaisten polttonesteiden valmistukseen. Kemian keinoin väärennösten kimppuun Kemian Päivien analytiikkaseminaarin luennoilla käsitellään sekä orgaanisten että epäorgaanisten yhdisteiden analytiikkaa. Asiantuntijat kertovat muun muassa siitä, millaisia menetelmiä nykyään käytetään ja mitkä ovat tulevaisuuden rutiinitekniikoita. Kemiallisen analytiikan avulla voidaan paljastaa myös väärennöksiä. Väärennösten selville saaminen edellyttää Markku Ojala Kemian Päivät on alan perinteinen ykköstapahtuma, jossa kemistit pääsevät päivittämään osaamistaan ja tapaamaan toisiaan. uudenlaisia, perinteisestä elintarvikevalvonnasta poikkeavia menetelmiä. Elintarvikekemialle omistetussa osiossa selviää, millaisten innovaatioiden avulla voidaan osoittaa elintarvikkeen aitous tai epäaitous. Seminaarissa keskustellaan myös elintarvikepetoksista ja niiden merkityksestä ja kuullaan, millaisiin väärennösyrityksiin Tulli on törmännyt. Laskennallisen kemian symposion pääpuhujat keskittyvät kemiallisiin reaktioihin nesteissä, pinnoilla ja kiinteissä aineissa, kuten jäässä. Esitelmien punaisena lankana kulkee kvanttimekaanisten ja klassisten mallien yhdistelmä. Oma seminaarinsa on omistettu suomalaiselle atomikerroskalvo- eli ALD-osaamiselle. Alan huippututkijat kertovat tilaisuudessa tuoreimmista tuloksistaan. Lisäksi kuullaan, kuinka ohutkalvoja hyödynnetään mikroelektroniikassa ja energiateknologioissa. Kemian Päivien koko ohjelma julkaistaan myöhemmin osoitteessa kemianseurat.fi.

22 UUTISIA Ekokem rakentaa jätteiden ekojalostamon Ekokem käynnistää hankkeen Suomen ensimmäisen ekojalostamon rakentamiseksi. Lopullinen päätös noin 10 miljoonan euron investoinnista tehdään loppuvuoden aikana. Tavoitteena on, että Riihimäelle nousevan uuden laitoksen koeajot käynnistyvät lokakuussa Tulevassa ekojalostamossa poimitaan kotitalouksien ja teollisuuden jätteestä talteen kierrätyskelpoiset materiaalit ennen kuin muu jäte poltetaan energiaksi. Koemme, että kierrätyskelpoiset materiaalit on erotettava jätevirrasta sekä ympäristö- että taloudellisista syistä ennen energiahyödyntämistä, toteaa Ekokemin toimitusjohtaja Timo Piekkari. Ekojalostamossa käytettävä tekniikka on Piekkarin mukaan olemassa, mutta sitä ei ole aiemmin yhdistetty kokonaisuudeksi. Ekokem Jäteautot tuovat Ekokemin voimaloihin jätettä kotitalouksista ja teollisuudesta. Ekojalostamon myötä jätteestä noin puolet jatkaa matkaa materiaalina. Toimii referenssinä Ekojalostamossa on tarkoitus käsitellä vuosittain yhteensä tonnia syntypaikkalajiteltua kotitalousjätettä sekä kaupan ja teollisuuden jätteitä. Jätemäärästä on orgaanista ainesta noin 30 prosenttia, muoveja 10 prosenttia ja metalleja kaksi prosenttia, jotka kaikki erotellaan laitoksessa pois. Jalostamon avulla voidaan lisätä jätteiden toistaiseksi vähäistä kierrätystä Suomessa. Jätelain mukaan poltettavan jätteen osuus saa kahden vuoden kuluttua olla enintään 30 prosenttia yhdyskuntajätteestä. Kierrätettävän jätteen osuuden taas on noustava 50 prosenttiin. EU:n kierrätystavoitteiden odotetaan jatkossa kiristyvän vielä tästäkin. Suomen nykyisillä jätteenkäsittelyinvestoinneilla tavoitteita ei tulla saavuttamaan. Kun maahan todennäköisesti rakennetaan vastaavia laitoksia, Riihimäen laitos toimii referenssinä, Timo Piekkari sanoo. Kemialle kansallinen toimintasuunnitelma Suomen yliopistot ja teollisuus rakentavat kemian alalle kansallisen toimintasuunnitelman. Työssä ovat mukana maan kaikki yliopistolliset kemian laitokset sekä Kemianteollisuus ry. Alan edustajat olivat ensimmäisen kerran koolla pohtimassa kemian kansallista asemaa 15. syyskuuta Helsingin yliopiston kemian laitoksessa. Ihmiskunnan suuria haasteita, jotka liittyvät energiaan, terveyteen, ympäristöön ja puhtaaseen veteen, ei voi ratkaista ilman osaamista kemiassa, muistuttaa laitoksen johtaja, professori Markku Räsänen. Kemianteollisuus on noussut Suomen teollisuusalojen kärkeen, ja yliopistojen kemian laitosten vastuulla on tuottaa alalle maailmanluokan osaajia ja uusia innovaatioita. Kansallisen toimintasuunnitelman tarkoituksena on varmistaa yhteinen näkökulma, kun alalla tehdään uusia avauksia tutkimuksessa, koulutuksessa tai opetuksessa. 22 KEMIA 6/2014

Sari Rautiainen ja Skuggis verryttelevät ennen ratsastustunnin alkua. Islanninhevoset ovat säänkestävää rotua, kuten myös issikkaihmiset.

Sari Rautiainen ja Skuggis verryttelevät ennen ratsastustunnin alkua. Islanninhevoset ovat säänkestävää rotua, kuten myös issikkaihmiset. Sari Rautiainen ja Skuggis verryttelevät ennen ratsastustunnin alkua. Islanninhevoset ovat säänkestävää rotua, kuten myös issikkaihmiset. 6 KEMIA 6/2014 KEMISTIN kääntöpuoli Sarjassa esitellään kemistien

Lisätiedot

Esityksen laatija 7/4/09 JÄTTEEN POLTON VAIKUTUS KIERRÄTYKSEEN

Esityksen laatija 7/4/09 JÄTTEEN POLTON VAIKUTUS KIERRÄTYKSEEN Esityksen laatija 7/4/09 JÄTTEEN POLTON VAIKUTUS KIERRÄTYKSEEN 30.10.2014 Hyvä ympäristö ei synny sattumalta. Se on yhteinen juttu. Kiertokapula Oy:n tehtävänä on huolehtia mahdollisimman ympäristöystävällisesti

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Minun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017

Minun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017 Minun elämäni Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, Nid Minä olen syntynyt Buriramissa Thaimaassa. Minun perheeni oli iskä äiskä 2 veljeä ja 2 siskoa. Minun

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä

Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä J Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä Tieteen iloa kaikille! Johtaja, Prof. Maija Aksela, Valtakunnallinen LUMA-keskus, Helsingin yliopistom maija.aksela@helsinki.fi 15.2.2012 1 LUMA-toimintaa

Lisätiedot

Arvojen tunnistaminen

Arvojen tunnistaminen Arvojen tunnistaminen Viikko 2 Arvojen tunnistamisen neljä ilmansuuntaa ovat työ, ihmissuhteet, vapaa-aika, terveys. Näiden isojen otsakkeiden alle alat jäsentää tarkentavia huomioita. Arvoja ei voi tunnistaa

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA 2014 Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA Kun koulu loppuu -tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yläkoululaisten ja lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmia,

Lisätiedot

TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN

TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN HOUKUTTELEVA YMPÄRISTÖ PÄIVÄKODIN ARJESSA Lotta Kivelä (lto) Lansantien päiväkoti, Espoo Kirsi Huotari (lh) Veräjäpellon esiopetus, Espoo LIIKUNTA ON LAPSELLE OMINAINEN

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Tallilehti Kavionkopse nro. 1

Tallilehti Kavionkopse nro. 1 Tallilehti Kavionkopse nro. 1 Sisällys: A osa Tallin säännöt. B osa Haluatko hoitajaksi? Kuvia tallin hevosista. C osa Hevosaiheisia tehtäviä ja kysymyksiä (hoitajille ja henkilökunnan jäsenille). D osa

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Tervetuloa. ratsastamaan!

Tervetuloa. ratsastamaan! Tervetuloa ratsastamaan! Miksi ratsastus? Hevoset ovat ihania. Siihen kiteytyy, miksi 170 000 suomalaista ratsastaa. Ratsastus tarjoaa lukemattomia mahdollisuuksia harrastaa monin eri tavoin. Hevosen kanssa

Lisätiedot

Aija Rytioja Tuotantoinsinööri Boliden Kokkola Oy

Aija Rytioja Tuotantoinsinööri Boliden Kokkola Oy Aija Rytioja Tuotantoinsinööri Aija Rytioja syntynyt Kokkolassa 1972 opiskellut Oulussa prosessitekniikan diplomiinsinööriksi valmistunut vuonna v. 1999 työskennellyt Suomen ainoassa sinkkitehtaassa vuodesta

Lisätiedot

NUORET OSAAJAT TYÖELÄMÄSSÄ 2017

NUORET OSAAJAT TYÖELÄMÄSSÄ 2017 NUORET OSAAJAT TYÖELÄMÄSSÄ 2017 GRADUATES AT WORK Millaisia ajatuksia ja odotuksia nuorilla osaajilla on työelämästä? Nuoret Osaajat työelämässä -tutkimus on Studentworkin vuosittain toteuttama selvitys

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Nuorten liikunta ja liikkumattomuus -tietovisa

Nuorten liikunta ja liikkumattomuus -tietovisa Nuorten liikunta ja liikkumattomuus -tietovisa Tavoite Tämän tehtävän tavoitteena on tuoda esille liikkumiseen ja liikkumattomuuteen liittyviä perustietoja suomalaisten nuorten näkökulmasta. Tehtävän tavoitteena

Lisätiedot

Kemira DesinFix. Innovatiivista veden desinfiointia

Kemira DesinFix. Innovatiivista veden desinfiointia Kemira DesinFix Innovatiivista veden desinfiointia Kemira - kemian alan huippuosaamista, tuotteita ja vedenkäsittelyteknologiaa maailmanlaajuisesti Vuoteen 2050 mennessä maapallon väestö kasvaa arviolta

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta AKTIIVISEMPI ARKI työpajan työpohjat Nämä työpohjat on laadittu

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Olga Gokkoeva Pyhäjoki, 26.8.2014

Olga Gokkoeva Pyhäjoki, 26.8.2014 Olga Gokkoeva Pyhäjoki, 26.8.2014 Suurin valtio maailmassa, peittää enemmän kuin kahdeksasosan maapallon maa-alueista Vuonna 2011 se oli maailman yhdeksänneksi väkirikkain maa noin 139 miljoonalla asukkaallaan

Lisätiedot

Mitä osaamista kansainvälinen kokemus tuottaa? Sanna Heliövaara ja Anne Valkeapää Maailmalle.net ja Euroguidance Opetushallitus

Mitä osaamista kansainvälinen kokemus tuottaa? Sanna Heliövaara ja Anne Valkeapää Maailmalle.net ja Euroguidance Opetushallitus Mitä osaamista kansainvälinen kokemus tuottaa? Sanna Heliövaara ja Anne Valkeapää Maailmalle.net ja Euroguidance Opetushallitus Mitä on kansainvälinen kokemus? Kansainvälistä liikkuvuutta esim. vaihto-opiskelu,

Lisätiedot

Naiset liikkeelle - arkeen lisää energiaa

Naiset liikkeelle - arkeen lisää energiaa Naiset liikkeelle - arkeen lisää energiaa Liikkua pitäisi: Liikuntapiirakka 18-64v 2,5t /vko kevyesti tai 1t15min rasittavasti useampana pätkänä. Kohenna lihaskuntoa ja kehitä liikkeenhallintaa 2 x vko

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Kaksin verroin hyvä mieli kun aurinko paistaa aurinkosähkön tuottajien kokemuksia

Kaksin verroin hyvä mieli kun aurinko paistaa aurinkosähkön tuottajien kokemuksia TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Kaksin verroin hyvä mieli kun aurinko paistaa aurinkosähkön tuottajien kokemuksia Aurinkosähköä kotiin ja mökille -tilaisuus Tuusula 23.4.2018 Sami Karjalainen, tekn.

Lisätiedot

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet KEMIA 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

AURINKO VALON JA VARJON LÄHDE

AURINKO VALON JA VARJON LÄHDE AURINKO VALON JA VARJON LÄHDE Tavoite: Tarkkaillaan auringon vaikutusta valon lähteenä ja sen vaihtelua vuorokauden ja vuodenaikojen mukaan. Oppilaat voivat tutustua myös aurinkoenergian käsitteeseen.

Lisätiedot

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 2 visuaalinen prosessointi Treismanin FIT Kuva 1. Kuvassa on Treismanin kokeen ensimmäinen osio, jossa piti etsiä vihreätä T kirjainta.

Lisätiedot

Eurajokelainen Jani hankki uuden työn nelikymppisenä Satakunnan työttömyys on ollut yhtä pieni vain ennen suurta 90-luvun lamaa

Eurajokelainen Jani hankki uuden työn nelikymppisenä Satakunnan työttömyys on ollut yhtä pieni vain ennen suurta 90-luvun lamaa Satakunta Eurajokelainen Jani hankki uuden työn nelikymppisenä Satakunnan työttömyys on ollut yhtä pieni vain ennen suurta 90-luvun lamaa Satakunnan työttömyys on ollut yhtä pieni vain ennen suurta 1990-

Lisätiedot

Kinnulan humanoidi 5.2.1971.

Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Peter Aliranta yritti saada kiinni metsään laskeutuneen aluksen humanoidin, mutta tämän saapas oli liian kuuma jotta siitä olisi saanut otteen. Hän hyökkäsi kohti ufoa moottorisahan

Lisätiedot

Sharie Coombes. Sinä selviät! Tehtäväkirja sinulle, jota on joskus loukattu tai kiusattu

Sharie Coombes. Sinä selviät! Tehtäväkirja sinulle, jota on joskus loukattu tai kiusattu NÄYTESIVUT Sharie Coombes Sinä selviät! Tehtäväkirja sinulle, jota on joskus loukattu tai kiusattu Tässä pdf-tiedostossa on mukana kirjasta seuraavat näytteet: Esipuhe Näytesivut Tutustu kirjaan verkkokaupassamme

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Ultraäänellä uusi ilme kulmille, leualle, kaulalle ja dekolteelle

Ultraäänellä uusi ilme kulmille, leualle, kaulalle ja dekolteelle Ultraäänellä uusi ilme kulmille, leualle, kaulalle ja dekolteelle Mistä Ultherapy -hoidossa on kysymys? Ultherapy kohdistaa fokusoitua ultraäänienergiaa siihen ihokerrokseen, jota tyypillisesti käsitellään

Lisätiedot

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin.

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. 3. 4. Mitä sanomalehteä luet? Etsi lehdestä seuraavat perustiedot: a) lehden nimi b) ilmestymisnumero c) irtonumeron hinta d) päätoimittaja e)

Lisätiedot

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja Boliden Kokkola vastuullinen sinkintuottaja Sinkkiteknologian edelläkävijä Luotettavaa laatua Boliden Kokkola on yksi maailman suurimmista sinkkitehtaista. Tehtaan päätuotteet ovat puhdas sinkki ja siitä

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

minä#yritys Yrittäjävalmennuksen työkirja Start

minä#yritys Yrittäjävalmennuksen työkirja Start minä#yritys Yrittäjävalmennuksen työkirja Start 2. painos 2019 Julkaisija ja kustantaja: Varsinais-Suomen Yrittäjät Tekijät: Johanna Vainio ja Hanna Tarvainen / Varsinais-Suomen Yrittäjät Valokuvat: Emmi

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Johdanto... 3. Tavoitteet... 3. Työturvallisuus... 3. Polttokennoauton rakentaminen... 4. AURINKOPANEELITUTKIMUS - energiaa aurinkopaneelilla...

Johdanto... 3. Tavoitteet... 3. Työturvallisuus... 3. Polttokennoauton rakentaminen... 4. AURINKOPANEELITUTKIMUS - energiaa aurinkopaneelilla... OHJEKIRJA SISÄLLYS Johdanto... 3 Tavoitteet... 3 Työturvallisuus... 3 Polttokennoauton rakentaminen... 4 AURINKOPANEELITUTKIMUS - energiaa aurinkopaneelilla... 5 POLTTOKENNOAUTON TANKKAUS - polttoainetta

Lisätiedot

KUOPIOSTA MAAILMALLE OHITUSKAISTA Janne Peräjoki Senior Director, Business Finland OHJELMA

KUOPIOSTA MAAILMALLE OHITUSKAISTA Janne Peräjoki Senior Director, Business Finland OHJELMA OHJELMA 9.00 9.20 Business Finland tasoittaa tiesi maailmalle, Janne Peräjoki, Senior Director KUOPIOSTA OHITUSKAISTA MAAILMALLE 29.1.2019 Janne Peräjoki Senior Director, Business Finland 9.20 9.40 Saksan

Lisätiedot

Moduuli 1. Opiskelijan kielipassi

Moduuli 1. Opiskelijan kielipassi Moduuli 1 Opiskelijan kielipassi Arviointi A1.3 - kaikki hyvin, hyvää työtä A1.2. - treenaa vielä A1.1 - tämä on alku, lisää treeniä! 0 - ei voi arvioida Ihminen ja lähipiiri Minä ja perhe, suulliset taidot

Lisätiedot

Fysiikan laitos Jyväskylän yliopisto.

Fysiikan laitos Jyväskylän yliopisto. Fysiikan laitos Jyväskylän yliopisto http://www.jyu.fi/fysiikka Opetuksen ja tutkimuksen huipulla* Ystävällinen ja innostava ilmapiiri Monipuolista opetusta ja tutkimusta Kansainvälinen ympäristö * Koulutuksen

Lisätiedot

KATSE TULEVAISUUDESSA

KATSE TULEVAISUUDESSA NUORISOBAROMETRI 2016 KATSE TULEVAISUUDESSA Luottamus tulevaisuuteen on elämän mielekkyyden kannalta ratkaisevan tärkeää. Ilman myönteisiä tulevaisuuden näkymiä nykyisyyskin näyttää synkältä. Nuoret suhtautuvat

Lisätiedot

Ilmailu ja nuoret. Suomen Ilmailuliitto

Ilmailu ja nuoret. Suomen Ilmailuliitto Ilmailu ja nuoret Suomen Ilmailuliitto Ilmailusta Innostus nostaa lentoon. Takaiskut painavat mielen maahan. Kielikuvat vihjaavat lentämisen olevan jotakin suurta ja ovat oikeassa: Lentäjältä ei tarvitse

Lisätiedot

Lappeenrannasta MAAILMALLE OHITUSKAISTA Jarmo Heinonen Senior Director, Business Finland OHJELMA

Lappeenrannasta MAAILMALLE OHITUSKAISTA Jarmo Heinonen Senior Director, Business Finland OHJELMA OHJELMA 9.00 Business Finland tasoittaa tiesi maailmalle, Jarmo Heinonen, Senior Director Lappeenrannasta OHITUSKAISTA MAAILMALLE 12.4.2019 Jarmo Heinonen Senior Director, Business Finland Tanska on lähellä

Lisätiedot

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi. SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.

Lisätiedot

2009: Pako vapauteen

2009: Pako vapauteen 2009: Pako vapauteen Merkittävin kuluttajakäyttäytymisen trendi on Eskapismi, pakeneminen vapauteen edes hetkeksi, irti arjen ja todellisuuden paineista: Ilo Läheisyys Viihde Vapautuminen, helpotus Vaihtelu

Lisätiedot

Muuttuva opettajuus 3 pointtia

Muuttuva opettajuus 3 pointtia Muuttuva opettajuus 3 pointtia Toimitusjohtaja Petri Lempinen Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry @LempinenPetri #ammatillinenkoulutus #amke www.amke.fi 1. Ympäristön muuttuessa koulutus uudistuu

Lisätiedot

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja.

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Rintojen terveys on tärkeää Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. Suomessa rintasyöpään sairastuu vuosittain noin 5000 ja kuolee lähes 900 naista. Aktiivinen

Lisätiedot

KATSE TULEVAISUUDESSA

KATSE TULEVAISUUDESSA NUORISOBAROMETRI 2016 KATSE TULEVAISUUDESSA Luottamus tulevaisuuteen on elämän mielekkyyden kannalta ratkaisevan tärkeää. Ilman myönteisiä tulevaisuuden näkymiä nykyisyyskin näyttää synkältä. Nuoret suhtautuvat

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

Lukiolaisten arvot ja asenteet jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan. Tiivistelmä 2011

Lukiolaisten arvot ja asenteet jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan. Tiivistelmä 2011 Lukiolaisten arvot ja asenteet jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan Tiivistelmä 2011 Tervetuloa tutustumaan lukiolaisten arvoihin ja asenteisiin jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan Lukiolaistutkimus

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com

SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com Arvoisat seurat ja seurueet! Metsästys on upea harrastus Suomessa ja erityisesti

Lisätiedot

Yliopiston Apteekki. Lääkejätteiden palautus apteekkiin Asiakaskyselyn tulokset. Helsinki 27.10.2009

Yliopiston Apteekki. Lääkejätteiden palautus apteekkiin Asiakaskyselyn tulokset. Helsinki 27.10.2009 Yliopiston Apteekki Lääkejätteiden palautus apteekkiin Asiakaskyselyn tulokset 27.10.2009 Sisältö 1. Tutkimuksen toteutus 2. Lääkejätteiden palautus Suomessa 3. Tulosten yhteenveto 4. Taustatiedot vastaajista

Lisätiedot

Kinnarilaiset haastattelivat lukiolaisia Järjen mediapajalla Minkälaista lukio on?

Kinnarilaiset haastattelivat lukiolaisia Järjen mediapajalla Minkälaista lukio on? Kinnarilaiset haastattelivat lukiolaisia Järjen mediapajalla Minkälaista lukio on? Kinnarin koulun kakkosluokkalaiset pääsivät viime viikolla tutustumaan haastattelun tekemiseen. Kakkosluokkalaisten pohtimiin

Lisätiedot

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8.

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8. 9. 11. b Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Merisuo & Storm Monenlaista luettavaa 2. Sisältö

Merisuo & Storm Monenlaista luettavaa 2. Sisältö Merisuo & Storm 2 Sisältö Opettajalle.................................... 3 Leijona ja hiiri (kansansatua mukaellen).............. 5 Kyyhkynen ja muurahainen (La Fontainea mukaellen).. 8 Korppi ja muurahainen

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Attitude 2012. Pirkanmaan tulokset

Attitude 2012. Pirkanmaan tulokset Attitude 2012 Pirkanmaan tulokset Kyselyn taustaa Kohderyhmänä toisen asteen toisen vuosikurssin opiskelijat Vastaajia yhteensä 379 12 lukiosta ja ammatillisesta oppilaitoksesta Tampereen kaupunkiseudulta

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

LEIKIT KUKA PELKÄÄ HUUHKAJAA?

LEIKIT KUKA PELKÄÄ HUUHKAJAA? LEIKIT KUKA PELKÄÄ HUUHKAJAA? Yksi huuhkaja (kiinniottaja), loput viivalle. Huuhkaja huutaa kuka pelkää huuhkajaa?!, jonka jälkeen viivalla olevat yrittävät päästä toiseen päähän ilman, että huuhkaja koskee

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2016 TURUN OPPISOPIMUSTOIMISTO

TOIMINTAKERTOMUS 2016 TURUN OPPISOPIMUSTOIMISTO TOIMINTAKERTOMUS 2016 TURUN OPPISOPIMUSTOIMISTO UNELMISTA INNOSTUMISTA, BLOGGAAJIA JA UUSIA YRITYKSIÄ Vuosi 2016 alkoi varsin vilkkaasti oppisopimuskoulutuksen osalta uusia oppisopimuksia aloitettiin ensimmäisen

Lisätiedot

TAMPEREELTA MAAILMALLE OHITUSKAISTA Business Finland tasoittaa tiesi maailmalle, Juha Suuronen, Senior Director

TAMPEREELTA MAAILMALLE OHITUSKAISTA Business Finland tasoittaa tiesi maailmalle, Juha Suuronen, Senior Director OHJELMA TAMPEREELTA OHITUSKAISTA MAAILMALLE 13.11.2018 Juha Suuronen Yksikönjohtaja, Business Finland 9.00-9.20 Business Finland tasoittaa tiesi maailmalle, Juha Suuronen, Senior Director 9.20-9.40 Miten

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Raportti TESP 2013 kurssista Sendaissa Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma Olli Törmänen, olli.tormanen@aalto.fi, 07.10.

Raportti TESP 2013 kurssista Sendaissa Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma Olli Törmänen, olli.tormanen@aalto.fi, 07.10. Raportti TESP 2013 kurssista Sendaissa Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma Olli Törmänen, olli.tormanen@aalto.fi, 07.10.2013 Osallistuin Tohokun yliopiston järjestämälle TESP-kurssille (Tohoku

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Ideoita oppitunneille aiheesta Kemia työelämässä

Ideoita oppitunneille aiheesta Kemia työelämässä Ideoita oppitunneille aiheesta Kemia työelämässä Ideat on koottu Kemia työelämässä täydennyskoulutuskurssille osallistuneiden opettajien kurssiin liittyneistä etätehtävistä. Tehtävän tarkoituksena oli

Lisätiedot

Nuorten osallisuus, työelämävalmiudet ja hyvinvointi -kyselytutkimuksen tuloksia

Nuorten osallisuus, työelämävalmiudet ja hyvinvointi -kyselytutkimuksen tuloksia Nuorten osallisuus, työelämävalmiudet ja hyvinvointi -kyselytutkimuksen tuloksia Nuoren hyvä arki rakentuu monesta tekijästä, kuten hyvistä ihmissuhteista, voimavaroja tukevista harrastuksista, yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

OSAAMISEN TULEVAISUUS

OSAAMISEN TULEVAISUUS OSAAMISEN TULEVAISUUS SKOL konsulttipäivä 10.4.2017 Markku Moilanen, SKOL ry hallituksen puheenjohtaja, Ramboll Finland Oy hallituksen puheenjohtaja 1 OSAAMINEN VANHENEE, ELLEI SITÄ UUDISTETA JATKUVASTI

Lisätiedot

AL KEMIAA. Olet saanut käsiisi laboratorio ja AL KEMIAA ON WINNOVAN PROSESSI JA KEMIANTEKNIIKAN OPISKELIJOIDEN LAHJOMATON ÄÄNITORVI

AL KEMIAA. Olet saanut käsiisi laboratorio ja AL KEMIAA ON WINNOVAN PROSESSI JA KEMIANTEKNIIKAN OPISKELIJOIDEN LAHJOMATON ÄÄNITORVI AL KEMIAA AL KEMIAA ON WINNOVAN PROSESSI JA KEMIANTEKNIIKAN OPISKELIJOIDEN LAHJOMATON ÄÄNITORVI Olet saanut käsiisi laboratorio ja prosessialan opiskelijoiden oman lehden, joka on järjestyksessään jo ensimmäinen

Lisätiedot

Uutta LUMA-opetuksessa ja -toiminnassa. Johtaja, prof. Maija Aksela Valtakunnallinen LUMA-keskus, HY 15.1.2013

Uutta LUMA-opetuksessa ja -toiminnassa. Johtaja, prof. Maija Aksela Valtakunnallinen LUMA-keskus, HY 15.1.2013 Uutta LUMA-opetuksessa ja -toiminnassa Johtaja, prof. Maija Aksela Valtakunnallinen LUMA-keskus, HY 15.1.2013 Tieteen ja teknologian iloa kaikille! Valtakunnallisen LUMA-keskuksen tavoitteena on yhteistyössä

Lisätiedot

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus Kävijäkysely 6.-7.9.007 S&A päivät ät Helsingin Messukeskus Business to Business Mediat Oy Kävijäkysely S & A päivät 6.-7.9.007, Helsingin Messukeskus Vastaajia 5 Tutkimus toteutettiin internet-kyselynä,

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU Toiminnallinen esiopetus on: Toiminnallinen esiopetus on tekemällä oppimista. Vahvistaa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, sekä

Lisätiedot

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v. opinnot) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v. opinnot) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön

Lisätiedot

KIVISTÖN VISIOPAJA. Aurinkokiven koulu tulokset

KIVISTÖN VISIOPAJA. Aurinkokiven koulu tulokset KIVISTÖN VISIOPAJA Aurinkokiven koulu 30.5.2017 tulokset Kivistön visio ja kaavarunko 021600 I Kivistön asemakaavayksikkö I Vantaan kaupunkisuunnittelu ESITTELYKIERROS KERRO NIMESI JA MIKÄ ON KIVOINTA

Lisätiedot

Kenguru Ecolier, ratkaisut (1 / 5) 4. - 5. luokka

Kenguru Ecolier, ratkaisut (1 / 5) 4. - 5. luokka 3 pisteen tehtävät Kenguru Ecolier, ratkaisut (1 / 5) 1. Missä kenguru on? (A) Ympyrässä ja kolmiossa, mutta ei neliössä. (B) Ympyrässä ja neliössä, mutta ei kolmiossa. (C) Kolmiossa ja neliössä, mutta

Lisätiedot

ssä Vuosittain jaetaan noin 30 000 ylioppilastodistusta Helsingin koulut tarvitsevat vuosittain 243 000 lyijykynää

ssä Vuosittain jaetaan noin 30 000 ylioppilastodistusta Helsingin koulut tarvitsevat vuosittain 243 000 lyijykynää Näe e metsä puilta Metsäteollisuus teollisuus liittyy kaikkeen arkielämäss ssä Vuosittain jaetaan noin 30 000 ylioppilastodistusta Helsingin koulut tarvitsevat vuosittain 243 000 lyijykynää Tavallisena

Lisätiedot

22 vastausta. Tiivistelmä. Olen. Vuosiluokkani on. Alakouluni oli. Muokkaa tätä lomaketta. Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot

22 vastausta. Tiivistelmä. Olen. Vuosiluokkani on. Alakouluni oli. Muokkaa tätä lomaketta. Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot vastausta Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot vesa.raasumaa@gmail.com Muokkaa tätä lomaketta Tiivistelmä Olen 5% Tyttö 5 % Poika 5 % 5% Vuosiluokkani on 8,% 3,8% 7. 5 % 8. 8. % 9. 7 3.8 % 5% Alakouluni

Lisätiedot

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Vastantekoa sarjatuotantona pakollinen työharjoittelujakso kesällä 1962

Lisätiedot

Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi

Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi Nuoret ja tupakka Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi 16-18-vuotiaista suomalaisnuorista tupakkatuotteita käyttää päivittäin 17%. Tytöt ja pojat tupakoivat lähes yhtä paljon. Nuorten tupakoinnin yleisyys

Lisätiedot

FYSIIKKA. Henri Sulo

FYSIIKKA. Henri Sulo FYSIIKKA Henri Sulo Stereotypia? MATEMAATIKKO FYYSIKKO Diplomi-insinööri Fyysikko -Vakaa, turvallinen työpaikka -Kykenee kilpailemaan tutkijan paikoista fyysikoiden kanssa, muttei ensisijaisesti -Erityisesti

Lisätiedot

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t).

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t). OULUN YLIOPISTON LAATUTYÖN PILOTTI, BIOLOGIAN LAITOS (BILPO) TUTKIMUSTOIMINNON KUVAUS (MATRIISI) Laitoksen perustehtävien opetuksen ja tutkimuksen kuvaamiseen tarkoitettu matriisi on työväline laitoksen

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Pietarin matka. - Sinella Saario -

Pietarin matka. - Sinella Saario - Pietarin matka - Sinella Saario - Matkakuumetta, kirjaimellisesti. Kun astuin Pietariin vievästä junasta ulos, oli tunnelma epätodellinen. Ensimmäinen ulkomaanmatkani oli saanut alkunsa. Epätodellisuutta

Lisätiedot

Suomalaisten tutkinto-opiskelu ulkomaisissa korkeakouluissa

Suomalaisten tutkinto-opiskelu ulkomaisissa korkeakouluissa Suomalaisten tutkinto-opiskelu ulkomaisissa korkeakouluissa 26.9.2018 Irma Garam Opetushallitus Kansainvälistymisen neuvontapalvelut Perustietoja suomalaisten tutkinto-opiskelusta ulkomailla Opiskelijamäärä

Lisätiedot

Pepén tie uuteen päiväkotiin

Pepén tie uuteen päiväkotiin Pepén tie uuteen päiväkotiin Tämä on tarina kunnan päiväkodin rakentamisesta. Päättävistä aikuisista, kunnan sedistä ja tädeistä, päiväkotia odottavista lapsista sekä päiväkotien rakentajasta. MEIDÄN

Lisätiedot