kehittyvaelintarvike.fi Elintarvike Juomien tuotekehitys vastaa kuluttajien toiveisiin monin tavoin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "kehittyvaelintarvike.fi Elintarvike Juomien tuotekehitys vastaa kuluttajien toiveisiin monin tavoin"

Transkriptio

1 Elintarviketieteiden Seuran jäsenlehti Kehittyvä 4/12 kehittyvaelintarvike.fi Elintarvike Suomalainen syö 14 kiloa makeisia vuodessa Juomien tuotekehitys vastaa kuluttajien toiveisiin monin tavoin Elintarvikesivuvirrat hyötykäyttöön uusilla teknologioilla TUOTANTOTILAT & KONEET, LAITTEET JA ENERGIA MAKEIS- JA JUOMATEOLLISUUS

2

3 n PÄÄKIRJOITUS 4/2012 Ei vain yhtä ratkaisua Harvaan ongelmaan ja haasteeseen on olemassa vain yksi ratkaisu. Tosin elintarvikealalla on välillä siltä tuntunut. Kymmenkunta vuotta sitten terveysvaikutteisia elintarvikkeita pidettiin koko elintarvikebisneksen kulmakivenä. Viime aikojen kylmät tuulet EFSAn suunnalta ovat kuitenkin lopullisesti osoittaneet tämän uskomuksen hauraaksi. Tällä hetkellä luomu ja varsinkin lähiruoka ovat joidenkin mielestä ainoa oikea tapa toimia. Kannatan itsekin lämpimästi molempia konsepteja. Mutta pelkästään niitten varaan elintarvikebisnes ei voi rakentua. Tai sitten Suomessa täytyisi tavalla tai toisella alkaa viljellä muun muassa kahvi- ja teepensaita. Tuskinpa olemme valmiita luopumaan kahvista muuta kuin pakon alla. Joistain hedelmistäkin ja norjalaisesta lohesta luopuisimme helpommin. Myös energia-alalla on aika ajoin saanut sen vaikutelman, että tulevaisuus on atomivoimaloissa ja muilla energialähteillä on korkeintaan marginaalinen merkitys. Viime aikoina on puolestaan bioenergia nostettu ylitse muiden. Tosin kuivuuden runnellessa muun muassa USA:n maissipeltoja muunlaistakin puhetta on alkanut esiintyä. Helsingin yliopiston projektitutkija, FT Jorma Keskitalo on kirjoittanut herättelevän kirjan Ihmiskunnan energiakriisi. Mikäli häneen on uskominen, tarvitaan vielä monia vuosikymmeniä kaikkia mahdollisia energialähteitä, jos aiotaan pysyä kasvulinjalla. Tosin se onkin eri juttu, onko jatkuva kasvu enää ylipäätänsä mahdollista. Joka tapauksessa energiaa on edelleen säästettävä, missä vain voidaan. Myös elintarvikeketjussa, muun muassa koneitten ja laitteitten osalta sekä logistiikassa on varmasti vielä paljon tehostamisen varaa energian käytössä. Kokonaisuuden hallinta alkutuotannosta kuluttajan pöytään tulee olemaan entistä tärkeämpää. Mihinkään tuhlaukseen, saatikka ahneuteen meillä ei enää ole varaa, jos mielitään tä. Ruokavaliomme perustana tulisi olla yksinkertainen kotimainen ruoka kaikessa monipuoli- pärjäsuudessaan, höystettynä joillakin ulkomaisilla tuotteilla. Ja tietenkin kotimaisilla laitteilla ja kotimaisella energialla valmistettuna. Olisiko nyt aika panostaa suomalaiseen elintarvikealan koneitten kehittämiseen ja valmistukseen? Tervehenkisiä Pelle Pelottomia tästä maasta kyllä löytyy, se selviää tämän lehden jutuista. Erityisesti pk-sektori kaipaa uusia, heille räätälöityjä laitteita. Niille olisi varmasti maailmallakin kysyntää, kuten muutama vuosi sitten Foodtec-palkinnon saanut tuoretuotteiden käsittelylaitteiden valmistukseen erikoistunut Forsfood Oy on osoittanut. Huomattava osa heidän tuotannostaan menee vientiin. Tähän työhön tarvitaan koko elintarvikeketju, myös rahoittajat. Raija Ahvenainen-Rantala päätoimittaja, TkT PS 1. Kiitos, jos vastasit jäsenkyselyyn keväällä. Tulokset ja niiden lu ovat seuraavassa lehden numerossa. tarkaste- PS 2. Kävitkö marjametsässä kuluneen kesän aikana? Nyt vielä ehtii puolukkaan ja karpaloon. Kuva: Saija ahvenainen

4 s.28 Kalatehdas ennätysajassa käyntiin Heimon Kala Oy:n Rengon tehdas uusittiin keskellä kesälomakautta 75 arkipäivässä. s.40 Kaakaon jäljitettävyydelle tekeillä standardi Kestävän kehityksen mukaisesti tuotetulle kaakaolle ja kaakaon jäljitettävyydelle on valmisteilla standardi. s.54 Uuselintarvikerintamalla muutoksia Uuselintarvikeasetuksen uudistuksen myötä hakemusten käsittely nopeutuu. Vireillä on mm. runsaasti natriumhyaluronaattia sisältävä kukonharjauute. Kuva: Plugi Kuva: Fazer Kuva: Pirjo huhtakangas Sisältö Pääkirjoitus: Ei vain yhtä ratkaisua, Raija Ahvenainen-Rantala...3 Kolumni: Kokonaisuus hallintaan, Vesa Mäyry...8 Puheenvuoro: Elintarviketeollisuuden koneautomaation kehitys kaipaa tiivistämistä, Harri Sairiala & Kari T. Koskinen Pakina: Kalorin kolari, Heikki Manner, Heikki Manner...53 Maailma mausteilla: Kahvia ja kahviloita, Ari Virtanen...36 n Ajankohtaista Energiatehokkuusdirektiivin valmistelu loppusuoralla, Anna Vainikainen Elintarvikkeiden kotimaisuusaste vaihtelee toimialoittain, Marja Knuuttila n Teema: Tuotantotilat & Koneet, laitteet ja energia Nanomateriaalit elintarvikealan koneenrakennuksessa, Tuuli Pohjola Hajautettu energiantuotanto on Suomessa järkevintä, Pirjo Huhtakangas...22 Uudenlaisia rakenteita mikrofluidisoinnilla, Juhani Sibakov & Panu Lahtinen...24 Puhdastilat yleistyvät teollisuudessa ja sairaaloissa, Pirjo Huhtakangas...26 Kalatehdas uusittuihin tiloihin ennätysajassa, Pirjo Huhtakangas...28 Uudenlaiset teknologiat avuksi elintarvikesivuvirtojen hyötykäyttöön, Juhani Sibakov, Raija Lantto & Kati Katina...30 Mikrosuodatus monipuolistaa maidonjalostusta, Olli Tossavainen...32 Kiinteistöjen vesijärjestelmien riskienhallinta vaatii jatkuvaa seurantaa, Tuija Kaunisto...34 n Erikoisteema: Makeis- ja juomateollisuus Suomalainen popsii 14 kiloa makeisia vuodessa, Elina Ussa...38 Kaakaon jäljitettävyydelle valmisteilla standardi, Eija Mäkinen...40 Mitä suomalaiset juovat? Elisa Piesala...42 Verotus näkyy panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden tilastoissa, Outi Heikkinen...44 Altia tähyää kasvua idästä, Pirjo Huhtakangas...46 Juomien tuotekehitys vastaa kuluttajien toiveisiin monin tavoin, Hanna TalviOja...48 n Talous & markkina Puheenvuoro: Pakkauksen palvelutehtävät yhteistoimintaa ja ristiriitoja, Outi Uusitalo & Anne-Mari Pekkarinen...52 Uuselintarvikerintamalla on tulossa muutoksia, Ilkka Ojansivu...54 Vuokralavat helpottavat kysyntäpiikkejä, Elina Piskonen...56 n Tiede & tutkimus Opinnäytetöitä...58 n Palstat Alkupaloja Uutuuskirjoja...57 Tunnustuksia...59 Haarukassa...60 Nimityksiä...62 Hankintaopas...63 Tapahtumakalenteri...67 n ETS-sivut Prosessitekninen jaosto tutustui juomien valmistukseen, Juhani Sibakov...68 Vesiongelmia voi ehkäistä viestinnällä, Timo Nieminen...69 Kannattajajäsenesittely: Finnbakels Oy, Anna Kojo...70 ETS-palsta, Anna Kojo...70 Tetsiläiset vierailivat tullilaboratoriossa, Pirjo Huhtakangas... 71

5 s.18 Kuva: eliisa MäKelä Nanomateriaaleilla monia mahdollisuuksia elintarvikealan koneenrakennuksessa Nanomateriaaleilla voidaan parantaa elintarvikelaitosten puhtaustasoa, laskea energiankulutusta ja pidentää koneenosien käyttöikää. Toistaiseksi nanomateriaalien kotimaisia käyttö kohteita on vasta muutama, DI Tuuli Pohjola summaa. Vuoden 2012 teemat & erikoisteemat Nro Ilmestyy Teema 1/ Ammattikeittiöt & ravitsemus 2/ Raaka-aineet & lisäaineet, Valmisruokateollisuus 3/ Jäljitettävyys & analytiikka, Pakkausteollisuus 4/ Tuotantotilat & koneet, laitteet ja energia, Makeis- ja juomateollisuus 5/ Kylmätekniikka & hygienia ja turvallisuus, Elintarvike tieteiden seura 65 vuotta 6/ Koulutus, työhyvinvointi & johtaminen n Mikäli haluat kirjoittaa lehteen, ota hyvissä ajoin yhteyttä toimitukseen, jotta kirjoitukselle voidaan varata tilaa. Kunkin numeron sisäl tö päätetään jo noin kolme kuukautta ennen lehden ilmestymistä. Toimitus pidättää itsellään oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. Kirjoituksista ei makseta palkkioita. Kirjoituksissa ja ilmoituksissa esitetyistä mielipiteistä vastaa niiden laatija. n Kehittyvä Elintarvike -lehteä julkaisee Elin tarviketieteiden Seura r.y. (ETS). Se on maamme suurin elintarvikealan yhdistys. Seura toimii yhdyssiteenä tutkimuksen ja teol lisuuden välillä ja kattaa elintarvike kemian, -teknologian ja -ekonomian sekä ravitsemuksen ja biotekniikan alueet. I Kehittyvä Elintarvike 4/2012 5

6 Roquette Nordica Oy Ahventie 4 A Espoo, Finland 6 Kehittyvä Elintarvike 4/2012 I Tel fax

7 TärkkelyssiirapiT Valmistetaan tärkkelystä pilkkomalla ja niiden makeus, viskositeetti ja hygroskooppisuus riippuvat siirappien koostumuksesta. Tärkkelyssiirappeja käytetään makeuttajina, kiteytymisen estoaineina, sideaineina, rakennetta parantamaan tai kantaja-aineina. Yleisimmät sovellukset ovat makeiset, hillot, jäätelöt, maitopohjaiset jälkiruoat, leivonnaiset, keksit, juomat, aamiaismurot sekä erilaiset kastikkeet. Ota yhteyttä niin kerromme lisää! I Kehittyvä Elintarvike 4/2012 7

8 n KOLUMNI Kokonaisuus hallintaan Yrityksen menestyksen yksi tärkeimmistä kulmakivistä on kokonaisuuden hallinta. Kokonaisuus on parhaimmillaan enemmän kuin osiensa summa. Tärkeimpiä osa-alueita ovat asiakas, myynti, tuotanto ja henkilökunta. Asiakas on aina ykkönen. Yritys on olemassa asiakkaita varten, ei päinvastoin. Nykyisistä asiakkaista tulee huolehtia, mutta uusasiakashankintaa ei silti sovi unohtaa. Helposti myyntityössä urautuu vanhoihin toimintatapoihin, nykyisiin asiakkaisiin ja tuotteisiin. Vanha viisaus Elämä alkaa siitä, mihin mukavuusalue loppuu pelkistää muutamaan sanaan sen, mitä uhrauksia yksilötasolla yrityksen menestys vaatii. Täytyy uskaltaa astua ulos omalta mukavuusalueeltaan, kasvaa ja kehittyä, vaikka se vaatii huomattavasti enemmän kuin turvallisten rutiinien pyörittäminen. Tällä hetkellä yrityksellesi haasteellisin potentiaalinen asiakas voi olla vielä joskus yrityksesi paras asiakas. Kysymys on luottamuksen voittamisesta ja sen pitämisestä. Myyntityö ei lopu siihen, että asiakas on ostanut ensimmäisen kerran, vaan tästä myyntityö vasta alkaa. Elämme kilpailuyhteiskunnassa, jossa kaupan tekee se, joka on aidosti kiinnostunut asiakkaan tarpeista, laittaa itsensä likoon asiakaspalvelutyössä sekä rakentaa asiakkaan kanssa pitkäjännitteisesti yhteistyötä win-win-periaatteen mukaisesti. Myös yrityksen kassavirran on oltava kunnossa ja katteiden kohdallaan. Useissa kasvuyrityksissä haetaan vähintään kymmenen prosentin kasvua liikevaihdolle ja myyntikatteelle vuositasolla. Tämä tavoite ei yleensä onnistu ilman systemaattista myynnin suunnittelua ja tavoitteisiin sitoutumista. Myyntibudjetin tulee perustua realistisiin myyntimahdollisuuksiin, ei toiveajatteluun. Myyntibudjetti laaditaan yrityksessä usein ylhäältä alaspäin osittaen budjetti eri tuoteryhmille. Yritysjohdolla tulee olla riittävästi tietoa eri tuoteryhmien myynnin kehitysnäkymistä ennen myyntibudjetin ositusta. Myynnistä vastaavien henkilöiden tulee itse päästä suunnittelemaan ja analysoimaan keinoja, joilla asetettu tavoite on mahdollista saavuttaa. Tavoitteen on oltava realistinen ja sen saavuttaminen tulee olla mahdollinen kovalla työllä ja määrätietoisella asioiden priorisoinnilla. Joillakin tuoteryhmillä jopa myynnin moninkertaistaminen edelliseen vuoteen verrattuna on realistinen tavoite, kun taas toisessa ääripään tuoteryhmässä myynnille voidaan joutua budjetoimaan jopa negatiivista myynnin ja myyntikatteen kehitystä. Tärkeintä on kokonaisuus. Usein kun yrityksessä halutaan saada aikaan muutos, ei välttämättä vielä tiedetä tarkasti, millainen muutos halutaan. Tietääkseen mitä haluaa, on hyvä tietää, mikä on mahdollista ja mitä se vaatii. Muutostarve saattaa koskea esimerkiksi tuotanto- tai pakkauskapasiteettia, tuotevalikoimaa, kokonaistuotannon tehokkuutta, kustannustehokkuutta, tuotekehitystä tai kuluttajapakkausta. Muutoksen aikaansaamiseen tarvitaan näkemystä eri mahdollisuuksista, kokonaisuuden hallintaa ja määrätietoista työtä. Nykyään useat tavarantoimittajat tarjoavat asiakkailleen kokonaisratkaisuja koko elintarvikejalostusketjulle aina raaka-aineiden käsittelystä valmiiseen myyntipakkaukseen asti. Kokonaisratkaisu on helppo tapa ostaa, mutta ei aina välttämättä paras. Usein parhaaseen lopputulokseen päästään eri vaihtoehtoja vertailemalla ja asiakkaan kannalta parhaita tuotantolinjan osia yhdistelemällä. Tärkeää on tietää tuotantolinjan kriittiset pisteet ja hakea niihin ratkaisut ennen ostopäätöstä. Aina yrityksen omat voimavarat ja tietotaito eivät riitä eri vaihtoehtojen selvittämiseen ja kilpailuttamiseen. Tällöin kannattaa miettiä vaihtoehtoa, jossa valtuutetaan yrityksen ulkopuolelta kokenut elintarvikealan henkilö toimimaan yrityksen edunvalvojana. Hän kartoittaa ja esikarsii vaihtoehdot, kilpailuttaa tavarantoimittajat, hakee ratkaisut kehitystehtävän kannalta kriittisiin pisteisiin ja on toimeksiantajansa edunvalvojana kehitystehtävän tavoitteiden saavuttamiseksi. Kaikki työ on arvokasta, kunhan se vaan tehdään ammattitaidolla, sovitussa määräajassa ja annettujen ohjeiden mukaisesti kerralla oikein. Ammattitaitoinen, motivoitunut ja innostunut henkilökunta, joka kykenee työskentelemään itsenäisesti ja osana ryhmää, kuulostaa jo todella hyvältä työyhteisöltä. Kun yritys pitää henkilökunnastaan hyvää huolta, on henkilökunta usein valmis sitoutumaan yritykseen ja tekemään parhaansa yrityksen menestymisen eteen. Itselläni on ollut kunnia työskennellä useissa huipputiimeissä nauttien yhdessä onnistumisen ilosta. Hyvästä työstä ansaittu henkinen ja materiaalinen palkkio luovat motivaation tulevien vuosien yrityksen menestyksen tavoittelulle. Vesa Mäyry yrityskonsultti Finn Food Tech Kuva: Kuva-SePPälä 8 Kehittyvä Elintarvike 4/2012 I

9 Kehittyvä Elintarvike 23. vuosikerta ISSN JULKAISIJA TOIMITUS PÄÄTOIMITTAJA TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ AVUSTAJAT TOIMITUSKUNTA 4/2012 TUOTANTOTILAT & KONEET, LAITTEET JA ENERGIA MAKEIS- JA JUOMATEOLLISUUS NEUVOTTELUKUNTA ILMOITUSMYYNTI ULKOASU JA PAINO Elintarviketieteiden Seura r.y. PL 115, Helsinki p./f. (09) Raija Ahvenainen-Rantala p Pirjo Huhtakangas p Anne Haikonen Anna Hillgrén Heikki Manner Kaisu Meronen Mari Sandell Jari Toivo Virpi Varjonen/Tanska Ari Virtanen/Etelä-Korea Raija Ahvenainen-Rantala Pirjo Huhtakangas Markku Hurme Matti Hämäläinen Hanna Ikonen Kirsi Jouppila Heikki Manner Juhani Sibakov Erkki Vasara Raija Ahvenainen-Rantala Pirjo Huhtakangas Karri Kunnas Elisa Piesala Marika Säynevirta Elina Ussa Erkki Vasara Juha Ahvenainen Sampsa Haarasilta Eila Järvenpää Matti Kalervo Eeva-Liisa Lehto Merja Leino Jussi Loponen Janne Sallinen Tarja Suomalainen Marleena Tanhuanpää Jari Toivo Päivi Tähtinen Infoteam Oy p. (09) f. (09) Vammalan Kirjapaino Oy Jyri Leskinen TILAUSHINTA 2012 Kestotilaus 59 määräaikaistilaus 65 oppilaitokset 48 /vuosikerta 6 numeroa vuodessa irtonumero 9,50 + postituskulut vähintään 10 kpl jälkitilaus 2,50 /kpl + postituskulut Hinnat sisältävät arvonlisäveron KANSIKUVA Plugi LEHDEN TILAUKSET JA Elintarviketieteiden Seura ry. OSOITTEENMUUTOKSET Anna Kojo SEKÄ ETS R.Y:N JÄSENASIAT Aikakauslehtien liiton jäsenlehti sihteeri-taloudenhoitaja PL 115, HELSINKI p , f. (09)

10 n alk u P aloja EU-maat yhdessä puolittamaan ruokahävikkiä FUSIONS-hanke kerää yhteen EU-maiden tiedon ja kokemukset ruokahävikin vähentämisestä sekä kehittää uusia ideoita ja malleja, joilla hävikkiä estettäisiin tehokkaammin elintarvikeketjun kaikissa vaiheissa. Karkean arvion mukaan ruokahävikin määrä Euroopan kotitalouksissa on 76 kiloa henkeä kohti vuodessa (BIOIS 2010; FAO 2011). FUSIONS on Euroopan unionin nelivuotinen hanke, johon osallistuu useita yliopistoja, tutkimuslaitoksia, kuluttajajärjestöjä ja yrityksiä 13 maasta. Hankkeen koordinaattorina on Wageningen UR Food & Biobased Research -tutkimuslaitos. MTT koordinoi hanketta Suomessa. Marraskuussa järjestetään hankkeen aloitustapaaminen, ja sidosryhmäfoorumi kokoontuu ensimmäisen kerran keväällä FUSIONS-hanketta voi seurata Facebookissa (EU FUSIONS) ja Twitterissä SIONS). Suomenkieliset nettisivut ovat osoitteessa: https://portal.mtt.fi/portal/page/ portal/mtt/hankkeet/fusions. Kuva: Pirjo huhtakangas Snellman keskittää tuotantoaan Snellmanin Lihanjalostus Oy laajentaa Kuusisaaren tehtaan toimintaa Pietarsaaressa. Kyse on Snellmanin historian suurimmasta yksittäisestä investoinnista. Laajennuksen myötä lihavalmisteiden tuotanto tullaan kokonaisuudessaan keskittämään Kuusisaareen. Rakennushankkeen on määrä valmistua keväällä 2013, ja siihen on budjetoitu 21 miljoonaa euroa. Pa-Hu Oy aaltopahvivalmistajaksi Perheyritys Pa-Hu Oy on laajentanut toimintansa ja ryhtynyt Suomen neljänneksi aaltopahvivalmistajaksi. Kesäkuussa 2012 yrityksen uusi aaltopahvitehdas käynnistyi Kirkkonummen Veikkolassa. Uudella tehtaalla valmistetaan myös laatuja, joita nykyiset aaltopahvitehtaat Suomessa eivät valmista. Pa-Hu Oy on aikaisemmin toiminut arkkijalostajana. KM-Yhtymä osaksi Pyrollia Perhekonserni Pyroll on hankkinut omistukseensa yli 90 % joensuulaisen KM-Yhtymä Oy:n osakekannasta. Myyjänä on Osuuskunta ItäMaito sekä suurin osa yli 3000 pienosakkeenomistajan osakekannasta. Maailman ensimmäinen crowdbaking -verkkopalvelu Moilas Oy:ltä Moilas -leipomo on luonut maailman ensimmäisen Crowdbaking -verkkopalvelun www. moilala.fi. Kuka tahansa voi lähettää palveluun omat suosikkireseptinsä, ja yhteisö äänestää kolme parasta reseptiä jatkoon joka kuukausi. Parhaat tuotteet menevät aluksi koeleivontaan ja sen jälkeen ammattiraadin maisteltavaksi. Jos tuotteet läpäisevät testiryhmän seulan ja koeleivonnan, ne menevät tuotantoon. Kauppa päättää, ottaako se tuotteet valikoimiinsa. Mikäli näin käy, reseptin luojat saavat kuvansa pakkauksiin ja osan tuotoista. Lisäksi Moilalassa järjestetään leipomiseen liittyviä kilpailuja. Pikkubonuksena jokaisen kuukausileivonnan äänestyksen voittaneen reseptin tekijälle lähetetään aina Moilala-kaulin ja maisteltavaksi gluteenittomia leipätuotteita. Leipurin yhteistyöhön Altian ja Jostecin kanssa Leipurin Oy ja Altia Oyj:n Tärkkelysyksikkö ovat sopineet pitkäaikaisesta yhteistyöstä Suomessa, Baltiassa, Puolassa, Venäjällä ja muissa IVY-maissa. Yhteistyömalliin kuuluvat ohratärkkelyksen sovelluskehittäminen sekä uusien tuotteiden kehitys elintarviketeollisuuden tuotantoon. Wipak siirtyy Stand up -pussimarkkinoille Wihuri Oy:n Pakkausteollisuuteen kuuluva Wipak-ryhmä on ostanut italialaisen pakkausvalmistajan Bordin (Caorso, Italia). Bordin ansiosta Wipak-ryhmä pääsee hyvistä asemista vastaamaan nopeasti kasvavien Stand up -pussimarkkinoiden haasteisiin. Leipurin Oy ja Jostec Oy ovat allekirjoittaneet yhteistyösopimuksen laajasta yhteistyöstä Suomessa, Baltiassa, Venäjällä ja IVYmaissa. Leipurin Oy tulee edustamaan ja markkinoimaan Jostec-laitteita osana omaa leipomokoneliiketoimintaansa. Packaging Premediasta Marvaco Oy Suomen johtava painopinnanvalmistaja Packaging Premedia Oy on muuttanut nimensä Marvaco Oy:ksi. Packaging Premedialla on ollut myös neljä aputoiminimeä: Sata-Flexo, Marvaco, B-Fast ja Mac-repro. Yrityksellä on toimintaa Ulvilassa, Tampereella ja Helsingissä. Lisäksi Kokkolaan on avattu toimipiste keväällä Kehittyvä Elintarvike 4/2012 I

11 Atlas Copco Energiantalteenottoratkaisut Atlas Copco panostaa tuotekehittelyssään luotettavuuteen, energiataloudellisuuteen ja alhaisiin elinkaarikustannuksiin. Energiantalteenottoratkaisuilla kompressoreilta saadaan jopa 95 % energiasta talteen kuumaan, jopa + 90 ºC jäähdytysveteen. Atlas Copcon ER-jäähdytysveden pumppuyksiköt ohjaavat hukkaenergiasi hyötykäyttöön ja pienentävät yrityksesi hiilijalanjälkeä merkittävästi. käyttövesi lämmitys höyrykattilat prosessit lämmöllä toimivat jäähdyttiimet lämmönvaihtimet Kysy meiltä myös vanhan Atlas Copco kompressorisi muuttamisesta energialähteeksi. Oy Atlas Copco Kompressorit Ab p

12 n P uheenvuoro Elintarviketeollisuuden kone automaation kehitys kaipaa tiivistämistä Suomalaisten elintarvikevalmistajien, laitevalmistajien ja tutkimuslaitosten kannattaisi yhteistyössä pyrkiä kehittämään elintarvikealan koneautomaatiota. Kilpailuvaltti olisi, jos kotimaisilla yrityksillä on mahdollisuus tarjota esimerkiksi joustavia tuotantolinjoja, joissa samoilla laitteilla voidaan tuottaa erilaisia tuotteita joustavasti ja energiatehokkaasti. Isommat edistysaskeleet edellyttävät yritysten ja tutkimuslaitosten yhdessä toteuttamia laajempia tutkimusja kehityshankkeita. Koneautomaation tutkimusta ja kehitystä tehdään kyllä Suomessa laajasti useissa tutkimusyksiköissä ja yrityksissä. Mutta elintarvikealan koneautomaatioon keskittynyttä tutkimus- ja kehitystoimintaa tehdäänkin jo huomattavasti harvemmassa yksikössä. Alan yrityksissä toki tehdään kehitystoimintaa, mutta varsinaista perustutkimusta ei Suomessa keskitetysti tehdä. Jonkin verran elintarviketeollisuuden koneisiin ja laitteisiin liittyvää tutkimustoimintaa tekevät ainakin Tampereen teknillinen yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, VTT ja jotkin ammattikorkeakoulut. Tutkimus on kuitenkin melko hajanaista ja kaipaisi yhtenäistä linjaa ja koordinointia. Elintarviketeollisuuden isommat laitetoimitukset tulevat yleensä alalla toimivilta suurilta ulkomaisilta yrityksiltä, ja alan tietotaitoa ei kerry Suomeen. Toisaalta Suomesta löytyy hyvinkin pitkälle kehittyneitä laitevalmistajia mm. materiaalinkäsittelyyn ja robotiikkaan elintarvikealalla. Suurien ulkomaisten yritysten kanssa toimiessa konetoimituksissa ei voida välttämättä luottaa kovinkaan suureen joustavuuteen kuten mahdollisesti pienempien kotimaisten yritysten kanssa. Yhteistyöllä potkua tutkimukseen Tampereen teknillisen yliopiston Hydrauliikan ja automatiikan laitos toteutti yhdessä Hämeen ammattikorkeakoulun AutoMaint -yksikön kanssa vuosina Euroopan aluekehitysrahaston tukemana INTO-Verkosto -projektin. Siinä selvitettiin mahdollisuutta luoda yhteistyöverkosto, jossa elintarvikealan koneautomaatiota tutkivat ja kehittävät tahot, tutkimuslaitokset ja yritykset, toimisivat yhteistyössä alan kehitystoiminnan parantamiseksi Suomessa. Projektissa saatiinkin alan yrityksiä ja tutkimuslaitoksia toimimaan yhteisten tutkimushankkeiden edistämiseksi. Kiinnostaviksi aiheiksi nousivat mm. vesisuihkuleikkaus, koneautomaation hygienia sekä energiatehokkuus. Esimerkiksi hankkeen aikana tehdyssä diplomityössä Automaattiset kuljetinjärjestelmät elintarviketeollisuudessa DI Mikko-Matti Viitanen selvitti materiaalinkuljetinjärjestelmiä tehokkuuden, energiankulutuksen ja rakenteiden hygienian sekä muiden elintarviketeollisuuden erikoisvaatimusten kannalta. Vesisuihkuleikkauksesta toteutettiin yhdessä useiden yritysten muodostaman konsortion kanssa tutkimushanke, jonka rahoittajina toimivat Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes ja konsortion yritykset. Kovin helppoa ei ole saada yrityksiä istumaan saman pöydän ääreen keskenään tai tutkimuslaitosten kanssa. Monesti asenteena on, että tarvittava kehitystoiminta tehdään itse, jotta se ei pääse kilpailijan tietoon. Asiaa pitäisi kuitenkin osata ajatella laajemmin niin, Harri Sairiala Kuva: heini huhtala että koko alalle yhteisiin haasteisiin voidaan etsiä ratkaisua yhdessä eikä silti olla antamassa omaa tietämystä kilpailijoiden käsiin. Yritysten ja tutkimuslaitosten yhteistyössä toteutettavilla tutkimushankkeilla yritykset saavat kohtuullisella panostuksella toteutettua omaa kehitystoimintaansa tukevaa tutkimusta, jos hankkeen aiheeseen liittyviä haasteita on useissa yrityksissä. Jos aihealue on ajankohtainen laajemminkin, aihealueen ympärille voidaan pyrkiä rakentamaan kansallinen tutkimusohjelma. Tämä vaatisi kuitenkin elintarviketeollisuuden laitetutkimuksen kentän yhtenäistymistä, jotta tutkimuslaitokset ja yritykset yhteistyössä pystyisivät vaikuttamaan kansallisiin tutkimuslinjauksiin. Vesihydrauliikka tulevaisuuden tekniikka Tampereen teknillisen yliopiston hydrauliikan ja automatiikan laitoksella on jo pitkään tutkittu vesihydrauliikkaa, jossa tehonsiirron väliaineena käytetään puhdasta vesijohtovettä. Järjestelmät ja komponentit ovat periaatteeltaan hyvin samanlaisia kuin öljyhydrauliikan komponentit, mutta materiaalit ovat ruostumattomia ja komponentit suunniteltu käytettäväksi vedellä. Kari T. Koskinen Kuva: KiMMo torkkeli 12 Kehittyvä Elintarvike 4/2012 I

13 Elintarviketieteiden Seura ry:n 65-vuotisjuhlaseminaari Elintarvikeyrittäjyyden menestyksen avaimia Vesihydrauliikan etuina ovat suuri voimantuotto pienillä toimilaitteilla, ruostumattomien materiaalien mukanaan tuoma täysi vesipestävyys ja väliaineena käytettävän vesijohtoveden ansioista tuoteturvallisuus ja ympäristöystävällisyys. Tuoteturvallisuutensa ja ympäristöystävällisyytensä ansiosta korkeapainevesitekniikoita tullaan tulevaisuudessa soveltamaan aloilla, joilla hydraulijärjestelmien väliaineen vaikutus tuotteen tai ympäristön pilaantumiseen tai paloturvallisuuteen on merkittävä tekijä. Vesihydrauliikassa suomalainen tutkimus on maailman huippua, josta yhtenä esimerkkinä on alaan liittyvien väitöskirjojen johtava määrä verrattuna muiden maiden yliopistoihin. Juuri ennen juhannusta tarkastettiin viimeisin vesihydrauliikan väitöskirja, jossa tutkimuskohteena oli vesihydraulisten aksiaalimäntäpumppujen liukukengät ja tekijänä DI Markus Rokala. π Harri Sairiala tutkija harri.sairiala(at)tut.fi Kari T. Koskinen professori kari.t.koskinen(at)tut.fi Tampereen teknillinen yliopisto Hydrauliikan ja automatiikan laitos Aika: Tiistai klo Paikka: Tieteiden Talo, Kirkkokatu 6 (Sali 104), Helsinki Puheenjohtaja: professori Kari Salminen Ilmoittautuminen & mehu- ja hedelmätarjoilu Tilaisuuden avaus Professori Kari Salminen, Kunniapuheenjohtaja, Elintarviketieteiden Seura ry Kuluttajan ruokaan kytkemät maku- ja terveellisyysmielikuvat Professori Harri Luomala, Vaasan yliopisto Millaiselle elintarvikejalostukselle on kysyntää jatkossa? Projektipäällikkö Laura Mattinen Turun yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea Menestyvät vastavirtaan kulkijat Erikoistutkija Pekka Stenholm Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Kahvi- ja hedelmätarjoilu Minähän en kolareita aja! Aktiivinen ja passiivinen riskinhallinta Pääjohtaja Matti Aho, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Millä eväillä pienistä elintarvikejalostajista kaupan tavarantoimittajia? Johtaja Ilkka Nieminen, Päivittäistavarakauppa ry Kasvua kypsillä markkinoilla Toimitusjohtaja Esa Luomanperä, Jokilaakson Juusto Oy Erikoistumalla perinneruokaa ruokapöytiin Toimitusjohtaja Maria Vaissi, Vaissi Oy Paneeli case-yritysten edustajat ja yleisö esittävät kysymyksiä Matti Aholle ja Ilkka Niemiselle Luotsina ETS:n varapuheenjohtaja, toimitusjohtaja Heikki Manner, Jovant Oy Buffet Seminaarin hinta on 65 euroa ETS:n jäsenille, 30 euroa opiskelijajäsenille, 95 euroa ETS:n kannattajajäsenten edustajille ja 130 euroa muille. Hinta sisältää tarjoilut. Sitovat ilmoittautumiset mennessä osoitteeseen Osallistumismaksu on maksettava viimeistään ETS:n tilille FI , viitteeksi 110. Jos tarvitset erillisen laskun, veloitamme viiden euron laskutuslisän. Mahdolliset peruutukset mennessä. Sen jälkeen osallistumismaksua ei palauteta.

14 n ajank ohtais ta Säästötavoite 20 prosenttia Energiatehokkuusdirektiivi hyväksyttiin alustavasti kesäkuussa Lopullinen versio annetaan loppuvuoden aikana, eikä sen sisältöön odoteta suuria muutoksia. Direktiivin kansallinen toimeenpano käynnistyy työ- ja elinkeinoministeriön johdolla, kun se on lopullisesti hyväksytty. Energiatehokkuusdirektiivi tulee voimaan vuoden 2014 aikana. Direktiivissä esitetään suunnitelma energiatehokkuuden edistämiseksi EU:ssa vuodelle 2020 asetetun 20 prosentin tehostamistavoitteen saavuttamiseksi. Toimenpiteiden avulla pyritään saamaan aikaan lisäparan- Energiatehokkuusdirektiivin valmistelu loppusuoralla Energiariippuvuutta ja -päästöjä aiotaan vähentää EU-maissa. Keskeisenä työkaluna on energiatehokkuusdirektiivi, jonka valmistelu on loppusuoralla. Euroopan komissio julkaisi keväällä 2011 uudistetun energiatehokkuuden toimintaohjelman (Energy Efficiency Action Plan). Sen tavoitteena on parantaa EU:n kilpailukykyä sekä vähentää energiariippuvuutta ja energiaan liittyviä päästöjä. Ohjelman toimeenpanon keskeisimpiä työkaluja on energiatehokkuusdirektiivi (Energy Efficiency Directive, EED). Se korvaa energian tehokasta loppukäyttöä linjaavan ns. energiapalveludirektiivin (2006/32/EY) sekä sähkön ja lämmön yhteistuotantoa (Combined Heat and Power, CHP) käsittelevän direktiivin (2004/8/EY). nuksia energiatehokkuuteen myös vuodesta 2020 eteenpäin. Komissio selvittää energiankäytön tehostamistoimien vaikuttavuutta vuoden 2014 aikana. Tulosten perusteella arvioidaan jäsenmaiden asettamien toimenpiteiden riittävyyttä vuodelle 2020 asetetun säästötavoitteen saavuttamiseksi. Suomessa on käytössä laajapohjainen ja toimiva energiatehokkuussopimusjärjestelmä, jonka avulla on saatu jo aikaan merkittäviä säästöjä. Elintarviketeollisuus on mukana sopimusjärjestelmässä Elintarviketeollisuusliiton kautta. Velvoitteita kaikille toimijoille Kesäkuussa hyväksytyn direktiiviehdotuksen soveltamisalaan kuuluvat energian tuotanto ja käyttö niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla. Jäsenmaiden on asetettava viitteellinen kansallinen energiankäytön tehostamistavoite vuosille Direktiivi ei sisällä kansallisesti velvoittavia tavoitteita, mutta määrittelee kuitenkin jäsenmaita velvoittavat keinot EU:n kokonaistavoitteen saavuttamiseksi. Jäsenmaiden tulee siis mitoittaa kansalliset energiansäästötavoitteensa niin, että niillä katetaan EU:n kokonaistavoite. Tavoitteessa huomioidaan kunkin jäsenmaan energiahuollon erityisnäkökohdat, kuten sähkön vienti ja tuonti. Julkisen sektorin tulee osoittaa esimerkkiä energiatehokkuuden edistämisessä. Valtion omistamille rakennuksille on laadittava jatkossa mm. vuosittaiset korjaus- ja ylläpitosuunnitelmat rakennuskannan energiatehokkuuden parantamiseksi. Lisäksi energiatehokkuus tulee huomioida aikaisempaa paremmin julkisten hankintojen kriteereissä. Energiayhtiöille direktiivissä on asetettu energiatehokkuuden velvoitejärjestelmä. Energiayhtiöiden tulee saavuttaa asiakkaidensa energiankäytöstä 1,5 prosentin vuosittaiset säästöt. Laskentaperusteena on energiayhtiöiden vuosimyynti pois lukien liikennepolttoaineet. Jäsenmaat voivat pienentää tätä 1,5 prosentin vuosittaista säästötavoitetta enintään neljänneksellä. Tavoitetta voidaan esimerkiksi nostaa portaittain vuosien aikana. Suomen osalta tämä neljänneksen joustovara täyttyy säästötavoitteen porrastuksen ohella päästökauppasektorin energiankäytön kautta. Direktiivissä viitataan velvoitejärjestelmän ohella myös vaihtoehtoisiin tapoihin energiatehokkuuden parantamiseksi. Suomessa on käytössä laajapohjainen ja toimiva energiatehokkuussopimusjärjestelmä, jonka avulla on saatu jo aikaan merkittäviä säästöjä. Myös elintarviketeollisuus on mukana sopimusjärjestelmässä Elintarviketeollisuusliiton kautta. Kansallisena tavoitteena on jatkaa energiatehokkuustyötä sopimuskonseptiin perustuen myös direktiivin voimaan tultua. Sopimusjärjestelmään saattaa direktiivin myötä tulla uusia velvoitteita, mutta niiden vaikutusten arvioidaan jäävän elinkeinoelämälle kohtuullisiksi. Isoille yrityksille katselmointivelvoite Direktiivissä osoitetaan suurille yrityksille neljän vuoden välein toteutettava energiatehokkuuden katselmointivelvoite. Suurella yrityksellä tarkoitetaan tässä yhteydessä muita kuin mikro- ja pk-yrityksen kriteerit täyttäviä yrityksiä. Mikro- ja pk-yritysten luokkaan kuuluvat yritykset, joiden palveluksessa on vähemmän kuin 250 työntekijää ja joiden vuosiliikevaihto on enintään 50 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma enintään 43 miljoonaa euroa. Toistaiseksi on epäselvää, miten katselmukset tulisi toteuttaa esimerkiksi tilanteissa, joissa yrityksen työllistämä henkilöstö jakautuu useaan eri toimipaikkaan (esimerkiksi kaupan alan yritykset). Direktiivissä tunnistetaan myös pk-yritysten energiansäästöpotentiaali: jäsenmaat velvoitetaan edistämään 14 Kehittyvä Elintarvike 4/2012 I

15 energiatehokkuutta pk-sektorilla mm. tarjoamalla teknistä apua ja tiedotusta. Sähkön ja lämmön yhteistuotannosta selvitysvelvollisuus Direktiivissä käsitellään myös kaukolämmön tuotantoa ja hukkalämmön hyödyntämistä. Lämmön tai sähkön tuotantoon investoivalla toimijalla on selvitysvelvollisuus sähkön ja lämmön yhteistuotannon osalta. Esimerkiksi kokonaislämpöteholtaan yli 20 MW:n kattilalaitosinvestointia suunnittelevan tai merkittävästi uudistavan yrityksen on selvitettävä ensisijaisena vaihtoehtona yhteistuotantoon soveltuvaa laitosta. Vastaavaa kustannus-hyötyanalyysia velvoitetaan merkittävästi hukkalämpöä tuottavilta teollisuuslaitoksilta tuotannosta syntyvän ylijäämälämmön hyödyntämiseksi. Näitä velvoitteita on mietitty liitettäväksi ympäristölupakäytäntöihin, joita tarkastellaan osana parhaillaan uudistettavaa ympäristönsuojelulakia. Muita direktiivissä mainittuja toimenpiteitä energiankäytön tehostamiseksi jäsenmaissa ovat mm. energian käytön hallintajärjestelmien sekä seuranta- ja mittausmenetelmien käyttöönotto ja erilaisten energiapalvelukonseptien edistäminen. Kansalliset vaikutukset vielä epäselviä Direktiivin kansallisten vaikutusten yksityiskohtainen analysointi on vielä kesken. Suomessa on tehty pitkäjänteisesti työtä energiatehokkuuden parantamiseksi, joten osa direktiivin mukaisista kustannustehokkaimmista säästötoimenpiteistä on jo toteutettu. Elinkeinoelämälle ja julkishallinnolle kohdistettujen toimenpiteiden ohella on ratkaistava, miten energiasäästöt toteutetaan ja todennetaan esimerkiksi kotitalouksissa. Direktiivin velvoittama energiankäytön jatkotehostaminen vaikuttaisikin tulevan jatkossa nykyistä kalliimmaksi. Työ- ja elinkeinoministeriön alustavan arvion mukaan direktiivin edellyttämät investoinnit voivat merkitä kansallisesti jopa noin miljoonan euron lisäkustannuksia. Järkevä energiatehokkuustyö yrityksissä kannattaa kuitenkin aina, koska toimenpiteillä voidaan alentaa energiakustannuksia tai ainakin hillitä niiden nousua. π Anna Vainikainen toimialapäällikkö Elintarviketeollisuusliitto ry anna.vainikainen(at)etl.fi Mukautuva kuljetinjärjestelmä Helppoa liikuttamista tilassa kuin tilassa Yksinkertainen kuljetinjärjestelmä monimutkaisiin ja moniulotteisiin toteutuksiin. Järjestelmä on modulaarinen, nopeasti pystytetty tai modifioitu sekä huoltovapaa. Rullaten liukumisen sijaan. Se tarkoittaa vähemmän kitkaa ja kulu mista. Säästää energiaa, tarvitsee vähemmän tehoja ja on täten ekologisempi. Easychain soveltuu kaikille toimialoille, myös elintarviketeollisuuteen (USA NSF-61 sertifioitu). Denipro kuljettamisen helppoutta Ferag Suomi OY Melkonkatu 24 FI Helsinki Phone Fax Tutustu videoon: I Kehittyvä Elintarvike 4/

16 n ajank ohtais ta Elintarviketuotannon kotimaisuusaste vaihtelee toimialoittain Tuonti-tutkimuksen mukaan Suomessa myytyjen elintarvikkeiden kotimaisuusaste on noin 75 prosenttia, mutta eri toimialojen välillä on isoja eroja. Kotimaisten elintarvikkeiden valmistuksessa tarvitaan aina tuontipanoksia. Kun ne otetaan huomioon, täysin kotimaisia elintarvikkeita ei ole olemassakaan. Elintarvikeketjun toimialojen tuotannossaan käyttämiä tuontipanoksia selvitettiin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksessa (MTT) tehdyssä ja Huoltovarmuuskeskuksen ja maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa Tuonti-tutkimuksessa. Tutkimusjakso sisälsi vuodet Tarkasteltavia toimialoja oli yhteensä 14 alkutuotannosta jalostukseen, ravitsemispalveluihin ja kauppaan. Vuoden 2009 tutkimusaineisto ei ollut vielä käytettävissä, sillä useat eri lähteet yhdistävä Tilastokeskuksen panostuotosaineisto ilmestyy lähes kolmen vuoden viiveellä. Kotimaisen elintarviketuotannon tuontiosuuden selvittämiseksi laskettiin tuontipa- nosasteet toimialoittain. Tuontipanosasteet laskettiin tuontipanosten arvon osuutena tuotoksen arvosta, koska tuontipanosyksiköt ovat yhteismitallisia vain arvomääräisinä. Toimialojen välillä isoja eroja Tulokset osoittavat, että tuontipanosasteissa on eroja elintarviketoimialojen välillä. Korkein tuontipanosaste oli kasvi- ja eläinöljyjen ja -rasvojen valmistuksessa (46,7 prosenttia) ja kalanjalostuksessa (44,7 prosenttia). Näiden alojen tuonnista suuri osa on raaka-ainetta. Tämä osoittaa, että alat pystyvät toimimaan Suomessa tuontiraaka-ainetta ainakin osittain hyödyntäen. Vastaavasti esimerkiksi suomalaiset kahvipaahtimot ovat täysin riippuvaisia tuontiraaka-aineesta. Kolmanneksi korkein tuontipanosaste oli eläinten ruokien valmistuksessa (40,3 prosenttia). Myös eläinten ruokien valmistuksen korkeaa tuontipanosastetta selittää raaka-ainetuonti. Rehuvalmistuksessa käytetään tuontivalkuaista, käytännössä soijaa. Siten kotimainen lihantuotanto, etenkin sianlihan, on tuontipanoksista riippuvainen. Meijerituotteiden valmistuksessa ja lihanjalostuksessa käytetään pääasiassa kotimaista raaka-ainetta. Tämä näkyy sekä alhaisena tuontipanosasteena (21,9 ja 20,9 prosenttia) että tuontiraaka-aineen pienempänä osuutena. Myllyalan tuontipanosastetta (30,3 prosenttia) nostaa tuontirukiin lisäksi riisi, mutta leipomoiden tuontipanosaste (21,5 prosenttia) on samaa luokkaa kuin maidon- ja lihanjalostuksessa. Panostuonti laskee omavaraisuusastetta Raaka-aineen lisäksi elintarviketuotannossa käytetään muita tuontituotteita. Myös elintarviketoimialojen välillinen tuonti huomioitiin tuontipanosasteissa. Välillinen tuonti tarkoittaa sitä, että vaikka panos olisi hankittu kotimaiselta valmistajalta, myös sen valmistamiseen on tarvittu tuontia. Näin tuontipanosasteet kuvaavat elintarvikealojen kokonaisriippuvuuden tuonnista ja paljastavat yleisesti käytettyjä tuotanto-omavaraisuuslukuja paremmin elintarviketuotannon omavaraisuustason. Yksittäisistä tuoteryhmistä kärkeen nousi kemikaalien ja kemiallisten aineiden tuonti. Tuontikemikaaleja käytetään koko tuotantoketjussa puhdistusaineista lannoitteisiin. Tuontipanosasteet elintarviketoimialoittain vuonna 2008 (%) Kasvi- ja eläinöljyt ja -rasvat Kalanjalostus Eläinten ruuat Muut elintarvikkeet Juomien valmistus Mylly- ja tärkkelystuotteet Hedelmät ja kasvikset Keskiarvo Maitotaloustuotteet Leipomotuotteet, makaroni Lihanjalostus Ravitsemistoiminta *Elintarvikkeiden tukkukauppa Maatalous * Elintarvikkeiden vähittäiskauppa 13,4 18,1 17,4 17,1 21,9 21,5 20,9 35,0 33,8 30,3 30,3 27,9 40,3 46,7 44,7 * kuvaa koko kaupan keskimääräistä, ei ota huomioon elintarvikekaupan erityispiirteitä 16 Kehittyvä Elintarvike 4/2012 I

17 Energia yksittäisenä tuoteryhmänä ei noussut kärkeen siitä syystä, että energiaa tuodaan Suomeen eri muodoissa raaka-aineina sekä valmiina tuotteina. Nämä yhteen laskien energiatuonti ylittäisi elintarvikeketjun kemikaalituonnin arvon. Tuontitavaroiden lisäksi elintarvikeketjun tuotannossa käytetään etenkin ulkomailta ostettuja liikkeenjohto- ja tutkimuspalveluja. Tämä on ymmärrettävää, sillä palvelutuotekauppa on luonteva osa globaalisti verkottuvia markkinoita näkyen esimerkiksi yritystoimintojen ulkoistamisina. Maatalouden tuontipanosaste oli 17,1 prosenttia. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomessa tuotetun maatalousraaka-aineen kotimaisuusaste on varsin korkea. Tutkimuksessa ei kuitenkaan huomioitu pitkäkestoisia investointihyödykkeitä kuten traktoreita tai muita työkoneita. Niiden huomioon ottaminen nostaisi kotimaassa tuotetun maatalousraaka-aineen tuontipanosastetta, sillä maatalous on varsin pääomavaltainen ala. Hintahäiriöt voivat aiheuttaa ongelmia Tulokset kuvaavat sitä, millaiseksi tuotanto tuontipanosten käytön suhteen on muotoutunut eri elintarviketoimialoilla. Arvomääräisestä lähestymistavasta johtuen tuontipanosasteet kasvavat tuontipanoshintojen noustessa, vaikka tuontimäärät säilyisivät ennallaan. Esimerkiksi käy vuoden 2008 raaka-aineiden ja energian maailmanmarkkinahintojen voimakas nousu. Tämä opetti, että vaikka tuotantopanosten saatavuus on tuotantoprosessissa tärkeää, myös hintahäiriöt voivat aiheuttaa ongelmia elintarviketuotannon kannattavuuden joutuessa uhatuksi. Laadukkaat ja tutkitut teollisuuden raaka-aineet suolasta sitruunahappoon varmasti ja ajallaan. Kotimaisuusaste noin 75 prosenttia Elintarvikekauppa välittää elintarvikkeet sekä kotimaisilta että ulkomaisilta tavarantoimittajilta kuluttajan ulottuville. Jotta tämä sujuu ja pyörät pyörivät, myös kauppa tarvitsee tuontipanoksia kuten energiaa eri muodoissaan. Tilastot eivät mahdollista elintarvikekaupan erityispiirteiden tutkimista. Kaupan tuontipanosasteet (17,4 ja 13,4 prosenttia) kuvaavat koko kaupan keskimääräistä tuontipanosastetta. Se lasketaan kaupan osuudesta eli välitysmarginaalista tavarantoimittajalta kaupan hyllylle. Kotimaassa tuotettuihin elintarvikkeisiin tuontia sisältyi panoksina 4,9 miljardia euroa vuonna Suoraan kaupan hyllylle päätyviä valmiselintarvikkeita puolestaan tuotiin Suomeen 1,9 miljardilla eurolla. Suomessa myytyjen elintarvikkeiden kotimaisuusasteeksi saatiin noin 75 prosenttia. Kotimaista osuutta voitaneen pitää melko korkeana, joskin on muistettava, että investointihyödykkeet eivät sisältyneet tutkimukseen. π Marja Knuuttila vanhempi tutkija MTT taloustutkimus marja.knuuttila(at)mtt.fi lähde: Knuuttila, M., vatanen, e., jansik, C. & niemi, j elintarviketuotannon ja elintarvikemarkkinoiden riippuvuus tuonnista. Mtt raportti s. raportti on luettavissa osoitteessa mttraportti/pdf/mttraportti61.pdf

18 n teem a Nanomateriaalit elintarvikealan koneenrakennuksessa Nanomateriaaleilla voidaan tulevaisuudessa saada aikaan nykyistä puhtaampia ja energiaa säästäviä tiloja elintarvikkeiden valmistukseen. Toistaiseksi kotimaisia käyttökohteita on vasta muutamia. Äskettäin on valmistunut selvitys nanomateriaaleista elintarvikealan koneenrakennuksessa. Työssä haastateltiin asiantuntijoita, viranomaisia, nanomateriaaliyrityksiä, elintarviketuottajia ja koneenrakentajia. Selvitys oli osa vuosina toteutettua hanketta Kilpailukykyä metalli- ja elintarviketeollisuuden yhteistyöstä (Meteli), jossa tuettiin toimialojen yhteistyö- ja liiketoimintamahdollisuuksia muun muassa teknologiakatsauksilla, verkostoitumistapahtumilla ja messumatkoilla. Hankkeesta vastasi Seinäjoella toimiva teknologiakeskus Frami Oy, ja selvityksen nanomateriaaleista on laatinut Bionova Oy. Parhaimmillaan nanomateriaaleilla voidaan elintarvikelaitoksissa parantaa puhtaustasoa, laskea energiankulutusta ja pidentää koneenosien käyttöikää. Esimerkiksi likaa hylkivä pinnoite voisi helpottaa heran tahmaaman kuljettimen puhdistusta. Ohuempi nanoeriste voitaisiin asentaa tilarajoitteisiin kylmävarastoihin. Kotimaisten valmistajien nanomateriaalien ominaisuuksia sekä koneenrakentajien ja elintarvikevalmistajien mainitsemia käyttökohdeideoita on esitelty Taulukossa 1. Elintarviketurvallisuus ei saa vaarantua Kaikkien haastateltujen tärkeimpänä viestinä oli se, että nanomateriaalit eivät saa vaarantaa elintarviketurvallisuutta. Elintarvikelainsäädännössä on todettu, millaisia ominaisuuksia tuotantolaitoksien pinnoilta vaaditaan: vedenpitävyys, pestävyys, myrkyttömyys ja desinfioitavuus. Laitteiden pintojen on oltava myös ruostumattomia ja sileitä (yleinen hygienia-asetus EY N:o 852/2004). Sallittuja materiaaleja ei sen sijaan ole tarkemmin listattu, joten nämä vaatimukset täyttäviä nanotuotteita voidaan käyttää. Kontaktimateriaalit ovat suorassa kosketuksessa elintarvikkeeseen, ja niitä koskevat tiukemmat vaatimukset. Kontaktimateriaalista ei saa haitallisessa määrin siirtyä ihmiseen ainesosia eivätkä elintarvikkeen koostumus tai aistinvaraiset ominaisuudet saa muuttua. Tämän takaamiseksi hankitaan ulkopuolisen konsultin toteuttama turvallisuusarviointi. Selvityksessä löydettiin yksi kitkaa alentava nanopinnoite, jolla on FDA-hyväksyntä elintarvikekontaktiin. Muuten turvallisuusarviointeja ei ole toistaiseksi toteutettu. Toisin sanoen nykytilanteessa on suositeltavaa keskittyä sekundääripintoihin, jotka eivät ole elintarvikekosketuksessa. Työturvallisuusseikat huomioitava Nanopinnoittaminen koneenrakentajan tuotantotiloissa edellyttää perehtymistä työturvallisuuteen. Koneenrakentajat saavat ohjeis- Taulukko 1. Nanomateriaalien hyötyjä elintarvikelaitokselle ja käyttökohde-esimerkkejä. Nanomateriaali Hyöty elintarvikelaitoksella Käyttökohde-esimerkki antimikrobinen ja likaa hylkivä pinnoite Kulutuskestävyyttä kasvattava ja kitkaa alentava pinnoite hygieenisyys parantuu elintarviketuotannossa, mikrobikontaminaatioiden riski pienenee, pesumenetelmät voivat olla miedompia ja edullisempia. Koneenosien käyttöikä kasvaa ja huoltoväli pitenee. voiteluaineista päästään eroon. Pinnoitus paikoissa, joissa puhdistettavuus on hankalampaa (ei voida käyttää vaahtopesuainetta tai pintaan on vaikea ulottua). akselit, laakerit ja muut koneenosat, joissa käytetään voiteluainetta. Kuljettimien kaiteet ja liukumuovi. nanoeriste nanoeriste nanoeriste energiatehokkuus tuotannossa kasvaa ja energiakustannukset alentuvat. ohuemmalla eristepaksuudella saadaan lisää säilytysalaa tilarajoitteisissa kohteissa. nanomateriaali toimii passiivisena turvaratkaisuna sähkökatkon aikana (perinteisiä materiaaleja tehokkaampi eristys). Kohteet, joissa tarvitaan tehokasta eristystä ja energiansäästö ylittää eristeen investointikustannukset (mahdollisesti pakastevarastot lämmitetyssä tilassa). Kylmävarastojen ovet ja luukut, joita ei rakennusteknisistä syistä voida eristää yhtä paksusti. tilarajoitteiset kylmäsäilytyskohteet Pakasteiden säilytyspaikat, kuten kylmävarastot ja kuljetusautot. 18 Kehittyvä Elintarvike 4/2012 I

19 DI Tuuli Pohjola haastatteli asiantuntijoita, viranomaisia, nanomateriaaliyrityksiä, elintarviketuottajia ja koneenrakentajia nanomateriaalien sovellusmahdollisuuksista elintarviketeollisuuden koneenrakennuksessa. tusta tuotteen valmistajalta ja neuvontaa Työterveyslaitoksen nanoturvallisuuskeskuksesta. Ennen töiden aloitusta kannattaa selvittää, mitä tuotetta käytetään ja kuinka paljon, millaisilla työtavoilla ja tilajärjestelyillä suojaudutaan haittavaikutuksilta sekä tarvitaanko konsultaatiota tai mittauspalveluja Työterveyslaitokselta. Yleisohje on, että nanopinnoite kannattaa levittää nestemäisenä, jotta altistuminen minimoituu. Lisäksi hyvä ilmanvaihto on tärkeää. Työntekijöiden on syytä käyttää hengityssuojainta ja suojavaatteita. Työskentelyn jälkeen peseydytään ja suojavarustus jätetään työpaikalle. Näin estetään nanohiukkasten kulkeutuminen. Osa nanomateriaalin valmistajista tarjoaa valmiiksi pinnoitettuja koneenosia palvelunaan. Nanoeristeet toimitetaan myös valmii- >> Kuva: eliisa MäKelä Taulukko 2. SWOT-analyysi nanomateriaaleista elintarvikealan koneenrakennuksessa. Vahvuudet Kotimaisia nanomateriaaleja on saatavilla ja tuotevalikoima on melko laaja. elintarviketeollisuudesta ja konevalmistajilta syntyi lukuisia ideoita nanomateriaalien hyödyntämiskohteista. nano-osaamista voi ostaa alihankkijoilta. ulkomaalaisista nanotuotteista löytyy case-esimerkkejä elintarviketeollisuudessa. Koneenrakennuksessa löytyy jo käyttöesimerkkejä muilta teollisuusaloilta. energiatehokkuuden parantaminen on yhä tärkeämpää lakivaatimusten ja nousevien käyttö kustannusten takia. nanoeristeet yksi vaihtoehto. neuvontaa saatavilla nanoturvallisuuskeskuksesta Mahdollisuudet nanomateriaaleilla voidaan kehittää asiakkaiden toimintaympäristöä ja erottua kilpailijoista. etulyöntiaseman hankkiminen, sillä käyttöesimerkkejä on vasta muutamia. Palvelutaso paranee, jos nanomateriaalia voidaan lisätä yksilöllisesti asiakkaan tarpeen mukaan. Yhteistyössä nanotuotteiden valmistajien kanssa räätälöidään materiaaleja elintarvike alalle (mm. pesujen huomiointi). nanotuotteiden pesuolosuhteiden sietokyky parantuu ja käyttökohteet laajenevat. Heikkoudet toistaiseksi suurin osa nanomateriaalien käytöstä rajoittuu sekundääripinnoille. Pinnoitteiden ph-kestävyyttä ei ole tutkittu riittävän laajasti: pesuolosuhteiden sietokyky on varmennettava. Pinnoitteiden uusimisväli riippuu käyttökohteesta, joten sitä ei juuri voida ennakoida. nanomateriaaleista elintarviketeollisuudesta on vain vähän kokemuksia. nanomateriaaleille ei ole omaa lain säädäntöä. nanoturvallisuustutkimus on vielä kesken. Konevalmistaja ei voi vielä laskea tarkasti hyötyjen rahallista arvoa ja verrata sitä kustannuksiin (käyttöesimerkkien vähäisyys ja tilannekohtaisuus). Uhat nanotuotteen hyötyjä ei saada perusteltua riittävästi elintarvikealan asiakkaalle. elintarviketeollisuus kokee nanomateriaalien riskien olevan hyötyjä suurempia. Suurasiakkaiden näkemys on negatiivinen. Konevalmistaja ei saa lisäinvestoinnilleen tarpeeksi katetta. tuotevalikoima voi kasvaa vaikeasti hallittavaksi, jos yksilöllisiä nanoratkaisuja asiakkaille on paljon. I Kehittyvä Elintarvike 4/

20 n teem a >> na komponentteina, eikä erityisiä työturvallisuustoimenpiteitä edellytetä. Käyttöolosuhteet vaikuttavat nanomateriaalien valintaan Elintarviketuotannolle on tyypillistä säännöllinen pesurutiini, jonka suljetussa pesukierrossa käytetään happoja ja emäksiä suurella ph-vaihtelulla, jopa Erään tavallisen pintapuhdistusaineen ph on 12. Lämpötila vaihtelee pakastuksesta (-30 C) kuumaan pesuveteen (150 C). Puhdistamiseen voi liittyä myös mekaanista hankausta. Ennen nanomateriaalien käyttöönottoa on selvitettävä, sietävätkö ne elintarvikelaitosten vaihtelevia olosuhteita. Tähän toivottiin yhteistyötä koneenvalmistajien ja nanoyritysten kesken. Haastatellut kotimaiset nanomateriaalivalmistajat ilmoittavat lämpötilavaatimusten täyttyvän, mutta ph-rajoihin tarvitaan lisäselvityksiä. Saksalaisen Frauenhofer-instituutin testaamat pinnoitteet eivät osoittautuneet riittävän kestäviksi suljetussa CIP-pesuolosuhteissa viikon koeajolla. Tämäkin tutkimus ohjaa etsimään käyttökohteita sekundääripinnoista, jotka eivät kosketa elintarviketta. Kokemuksia Suomessa ja maailmalla Suomessa toimii kymmenisen potentiaalista nanomateriaalin valmistajaa, jotka sopivat elintarviketeollisuuden koneenrakentajien yhteistyökumppaniksi. Nanomateriaaleja käytetään toistaiseksi yksittäisissä elintarvikesovelluksissa sekundääripinnoilla: rasvaa ja likaa hylkivää pinnoitetta on käytetty ratakuljettimen nauhassa ja meijerisäiliöiden ulkopinnoilla. Nestekartonkipakkausten leikkureissa on hyödynnetty kitkaa alentavaa ja kulutuskestoa parantavaa pinnoitetta. Koska nanopinnoitteista ei ole vielä pitkäaikaisia kokemuksia elintarvikelaitoksilla, ei tunneta, kuinka usein pinnoitetta täytyy uusia. Tästä saadaan lisätietoa lähivuosina käyttökokemusten lisääntyessä. VTT:n Mikrobien estäminen elintarvike- ja juomateollisuuden prosessipinnoilla -hankkeessa on seinäprofiili Home pohjustuskäsittely ph ph ph Nanomittakaava tuo materiaaleihin uusia ominaisuuksia pintakäsittely Antimikrobisen pinnoitteen toimintaperiaate. Irlantilainen merkittävä alkoholijuomien valmistaja on suojannut seinäpinnat antimikrobisella pinnoitteella kolmen vuoden ajan. fysikaalinen homeen estokerros µ µ ph ph ph ph homeen kasvua estävä nanomateriaali µ µ 1) homeinen seinä, 2) seinä sivellään mekaanisen puhdistuksen jälkeen pohjustuskäsittelyllä, 3) käsittelypinnan korkea ph (>11) vaikuttaa homekasvuun, 4) 24 tunnin jälkeen pinta päällystetään pintakäsittelyllä, 5 6) pintakäsittelyt takaavat sen, että home ja lima eivät voi siirtyä rakennusmateriaalista, eikä ympäristöstä homeitiöt tartu seinäpintaan. Nanometri (nm) on millimetrin miljoonasosa. Nanoteknologia viittaa osaamiseen, jolla hallitaan tuon mittakaavan materiaalihiukkasia. Nanohiukkaset ovat kiinnostavia, sillä niillä on pienen kokonsa takia aivan uudenlaisia ominaisuuksia. Nanoteknologia hyödyttää silloin, kun nanomateriaalin käsittely ja käyttö hallitaan, ja siitä on todellista etua perinteiseen ratkaisuun verrattuna. Elintarvikealan koneenrakennuksessa nanoteknisistä materiaaleista voidaan hyödyntää pinnoitteita, nanoeristeitä ja nanokomposiitteja. Nanopinnoitteilla parannetaan rakennemateriaalin ominaisuuksia, kuten ruostumattoman teräksen lianhylkivyyttä. Pinnoitteissa voi olla mukana nanohiukkasia ja/tai pinnoitteen paksuus mitataan nanometreissä. Nanoeristeiden lämmöneristyskyky on moninkertainen verrattuna perinteisiin materiaaleihin. Nanoeristeistä aerogeelit voivat toimia sekä lämpö-, ääni- että tärinäeristeenä. Nanokomposiitteihin on seostettu nanohiukkasia esimerkiksi mekaanisten tai sähköisten ominaisuuksien parantamiseksi. 20 Kehittyvä Elintarvike 4/2012 I

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Miten ruokaan käytettävät kulutusmenot jakautuvat elintarvikeketjussa? Lähestymistapa perustuu kotimaisten elintarvikkeiden,

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7)

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2007 toteuttamasta ympäristökyselystä Elintarviketeollisuusliitto kokosi vuonna 2006 ensimmäisen teollisuuden yhteisen

Lisätiedot

Ruoka-alan alueellinen kehittäminen, esimerkkinä Etelä-Savo. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9.

Ruoka-alan alueellinen kehittäminen, esimerkkinä Etelä-Savo. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9.2015 Ruralia-instituutti / Riitta Kaipainen 3.9.2015 1 Elintarvikealaan kohdistuvien kehittämislinjauksien historiaa Etelä-Savossa: -

Lisätiedot

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähde: HY Ruralia-instituutti; Ruokatuotannon aluetaloudellisen vaikuttavuuden selvitys Hämeessä, 2012 MTK Häme Ohjelmapäällikkö Päivi Rönni Lähiruoka on.. MTK:n

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju ja HTM Susanna Määttä leena.viitaharju@helsinki.fi, susanna.maatta@helsinki.fi 11.6.2014

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

FORSFOOD OY. Kasvisten käsittely ja käsittelylaitteet

FORSFOOD OY. Kasvisten käsittely ja käsittelylaitteet Kasvisten käsittely ja käsittelylaitteet Hyvän käytännön ohjeet tuorekasviksia pilkkoville yrityksille Seinäjoki 2016 FORSFOOD OY Perustettu 1991 Elintarviketeollisuuden koneiden ja laitteiden valmistaja

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä

Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä Ruralia-instituutti / RegFin-tiimi www.helsinki.fi/ruralia

Lisätiedot

Energiatehokkuus. 7.5.2014 Timo Ritonummi TEM Energiaosasto

Energiatehokkuus. 7.5.2014 Timo Ritonummi TEM Energiaosasto Energiatehokkuus 7.5.2014 Timo Ritonummi TEM Energiaosasto Energiatehokkuus ja tiekartta Rajaus: liikenteen ja rakennusten energiatehokkuus omissa osissa Tässä: energiatehokkuus yleisesti & teollisuus,

Lisätiedot

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM 1 Sisältö Hankehaku 2014 painoalueet Taustalla vaikuttavat asiakirjat Elintarviketurvallisuuselonteko

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuutta ohjaavat direktiivit

Rakennusten energiatehokkuutta ohjaavat direktiivit Rakennusten energiatehokkuutta ohjaavat direktiivit Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD (Energy Performance of Buildings Directive), edellyttää, että

Lisätiedot

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat

Lisätiedot

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy ENERGIANSÄÄSTÖ? ENERGIATEHOKKUUS! ENERGIATEHOKKUUS Energian tehokas hyödyntäminen

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.12.2014 Pori Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tavoite selvittää Elintarvikealan pk-yritysten nykytila ja tulevaisuuden näkymät Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Elintarviketeollisuuden rakenne Muuttuva toimintaympäristö Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden

Lisätiedot

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä!

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Ruoka tuo leivän moneen pöytään Merkittävä työnantaja Suomessa elintarviketeollisuus on suurin kulutustavaroiden valmistaja neljänneksi suurin teollisuudenala ja

Lisätiedot

Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014

Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014 1 Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014 Outi Hohti, viestintäpäälikkö S-ryhmän marketkauppa Twitter: @hohti Kotimaisuus S-ryhmän marketkaupassa

Lisätiedot

Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot Alue 5: Materiaalitehokkuus

Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot Alue 5: Materiaalitehokkuus Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot 1 5.1 Ekologisen tuotesuunnittelun edistäminen... 3 5.2 Uusiokäytön ja kestävän kulutuksen edistäminen... 4 5.3 Materiaalitehokkuus

Lisätiedot

INKA-teemojen vetovastuut ja kumppanit

INKA-teemojen vetovastuut ja kumppanit Ruokajärjestelmien kestävät ja tehokkaat ratkaisut Biotalouden INKA-ohjelma (Seinäjoki) 17.3.2015 INKA-teemojen vetovastuut ja kumppanit Pääkaupunkiseutu VAASA OULU Turku Kestävät energiaratkaisut Kuopio

Lisätiedot

osa jokaisen kuluttajan arkipäivää

osa jokaisen kuluttajan arkipäivää Evira lyhyesti Elintarviketurvallisuusvirasto Evira osa jokaisen kuluttajan arkipäivää Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tehtävänä on varmistaa tutkimuksella ja valvonnalla elintarvikkeiden turvallisuutta

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tutkimusaineiston toimialoittainen yritysjakauma Toimiala N % vastanneista Ruoka-Suomi 2012 Leipomotuotteet 41 15,9 % 33 % Maidon jatkojalostus 14 5,4

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Kehitysjohtaja Ilkka P. Laurila Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Salaojituksen Tukisäätiö 13.5.2015 Luke 133 pv (tai 117 v) Toiminta

Lisätiedot

Energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano. Jari Kostama Energiateollisuus ry 1.3.2013

Energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano. Jari Kostama Energiateollisuus ry 1.3.2013 Energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano Jari Kostama Energiateollisuus ry 1.3.2013 EED:n tausta Direktiivin tavoitteena on auttaa saavuttamaan EU:n vuodelle 2020 asettama 20 % energiansäästötavoite Energiansäästötavoite

Lisätiedot

Ruokamenot kuluttajan arjessa

Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot kuluttajan arjessa Tieteiden yö Rahamuseossa 13.1.2011 Jarkko Kivistö Ekonomisti Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot Kuinka suuren osan tuloistaan kuluttajat käyttävät elintarvikkeisiin?

Lisätiedot

SataPV-projekti. lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi

SataPV-projekti. lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi SataPV-projekti lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi SataPV-projekti Aurinkosähköä Satakunnasta 2 Uusiutuvien energiamuotojen kasvua ajavat voimat Vuosittainen

Lisätiedot

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008 Taulukko 1. Tutkimusaineiston toimialakohtainen jakauma Toimiala N Osuus tutkimusaineistosta (%) Toimialan yrityksiä (alle 20 henkeä) Suomessa %:a koko elintarvikealasta v. 2007 (Ruoka Suomi tilasto) Leipomotuotteet

Lisätiedot

Atria Capital Markets Day Atria Skandinavia

Atria Capital Markets Day Atria Skandinavia Atria Capital Markets Day Atria Skandinavia Toimitusjohtaja 9.12.2011 Atria Skandinavia Katsaus 1.1. 30.9.2011 Q3 Q3 Q1-Q3 Q1-Q3 Milj. 2011 2010 2011 2010 2010 Liikevaihto 93,5 98,9 277,1 293,6 391,6 Liikevoitto

Lisätiedot

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja Boliden Kokkola vastuullinen sinkintuottaja Sinkkiteknologian edelläkävijä Luotettavaa laatua Boliden Kokkola on yksi maailman suurimmista sinkkitehtaista. Tehtaan päätuotteet ovat puhdas sinkki ja siitä

Lisätiedot

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista.

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista. Taloudellista ja vihreää energiaa Scancool-teollisuuslämpöpumput Teollisuuslämpöpumpulla 80 % säästöt energiakustannuksista! Scancoolin teollisuuslämpöpumppu ottaa tehokkaasti talteen teollisissa prosesseissa

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden tilannekatsaus. 19.3.2014! Toimitusjohtaja Heikki Juutinen Elintarviketeollisuusliitto ry

Elintarviketeollisuuden tilannekatsaus. 19.3.2014! Toimitusjohtaja Heikki Juutinen Elintarviketeollisuusliitto ry Elintarviketeollisuuden tilannekatsaus 19.3.2014 Toimitusjohtaja Heikki Juutinen Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto 19.3.2014 Vuosi 2013 Elintarviketeollisuus selvisi taantumasta lähes kolhuitta

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

Hyvää Suomesta- Saarioisilta. 21.3.2013 Mirja Lonka

Hyvää Suomesta- Saarioisilta. 21.3.2013 Mirja Lonka Hyvää Suomesta- Saarioisilta 21.3.2013 Mirja Lonka Saarioinen yrityksenä Saarioinen Oy on kotimainen, yksityisessä omistuksessa oleva elintarvikealan yritys. Vuonna 1957 käynnistettiin Saarioinen Oy:n

Lisätiedot

Menestyksen eväät Suomelle

Menestyksen eväät Suomelle Menestyksen eväät Suomelle HALLITUSOHJELMA 2015 elinvoimaa kotimarkkinoille kilpailukykyä elinkeinoelämälle kohtuullisuutta verotukseen työrauhaa järkevää sääntelyä kasvua maailmalta Kuva: Apetit RUOKA-ALA

Lisätiedot

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1 Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet Harri Kemppi One1 Sisältö Energia-alan murros yrityksen perustana One1 Oy Case Lappeenranta Energiaratkaisut yhteistyössä kunta-asiakkaan

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuussopimukset ja Pakolliset katselmukset. Pia Outinen ja Juha Toivanen 11.3.2015

Uudet energiatehokkuussopimukset ja Pakolliset katselmukset. Pia Outinen ja Juha Toivanen 11.3.2015 Uudet energiatehokkuussopimukset ja Pakolliset katselmukset Pia Outinen ja Juha Toivanen 11.3.2015 2 Energiatehokkuussopimukset 2008-2016 VAETS vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelma Energiatehokkuustavoitteet

Lisätiedot

Maitosektorin hintarakenteet Suomessa. Professori Jyrki Niemi Luonnonvarakeskus (Luke) e-mail: jyrki.niemi@luke.fi

Maitosektorin hintarakenteet Suomessa. Professori Jyrki Niemi Luonnonvarakeskus (Luke) e-mail: jyrki.niemi@luke.fi Maitosektorin hintarakenteet Suomessa Professori Jyrki Niemi Luonnonvarakeskus (Luke) e-mail: jyrki.niemi@luke.fi Huomioita & kysymyksiä ruokamarkkinoiden toimivuudesta Elintarvikkeiden hintataso, kehitys

Lisätiedot

Kohti hiilineutraalia Satakuntaa Ympäristötutkimus ja Satakunta verkostoitumistapaaminen 13.10.2015

Kohti hiilineutraalia Satakuntaa Ympäristötutkimus ja Satakunta verkostoitumistapaaminen 13.10.2015 Satahima Kohti hiilineutraalia Satakuntaa Ympäristötutkimus ja Satakunta verkostoitumistapaaminen 13.10.2015 Esa Merivalli Hanke lyhyesti Kuntien ja pk-yritysten hiilineutraalien toimintojen ja palveluiden

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä!

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Ruoka tuo leivän moneen pöytään Merkittävä työnantaja Suomessa elintarviketeollisuus on suurin kulutustavaroiden valmistaja neljänneksi suurin teollisuudenala ja

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi Lahti, 2.10.2013 Ruralia-instituutti 2.10.2013 1 Rahoittaja:

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS

SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS MAATALOUSKONETEOLLISUUS JA AGROTEKNOLOGIAVERKOSTO Suomalaisen maatalouskoneteollisuuden liikevaihto ja vienti on kasvanut huomattavasti 1990-luvun alusta Alan liikevaihto

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja TEM:n omat toimenpiteet

Energiatehokkuus ja TEM:n omat toimenpiteet Energiatehokkuus ja TEM:n omat toimenpiteet Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012 Ylitarkastaja Outi Kumpuvaara Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energiatehokkuus ja TEM:n omat toimenpiteet

Lisätiedot

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa!Satakunnan talous -katsaus (painettu ja pdf) kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa, sis. mm. toimialoittaisen

Lisätiedot

Maatilojen energiaohjelma 28.2.2011. Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 546 9065 veli-pekka.reskola@mmm.

Maatilojen energiaohjelma 28.2.2011. Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 546 9065 veli-pekka.reskola@mmm. Maatilojen energiaohjelma 28.2.2011 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 546 9065 veli-pekka.reskola@mmm.fi Maataloussektorin osuus energiankäytöstä Maataloussektorin

Lisätiedot

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti!

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti! Skanskan väripaletti TM Ympäristötehokkaasti! { Tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa projektiemme ja toimintamme ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Väripaletti (Skanska Color Palette

Lisätiedot

Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 1 Liittymistilanne Vuoden 1 loppuun mennessä kemianteollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 31 yritystä, jotka koostuvat 47 raportoivasta

Lisätiedot

Nanoteknologian hyödyntäminen elintarvikealan koneenrakennuksessa

Nanoteknologian hyödyntäminen elintarvikealan koneenrakennuksessa Nanoteknologian hyödyntäminen elintarvikealan koneenrakennuksessa Bionova Consulting Tuuli Pohjola Sisällysluettelo 1 ESIPUHE... 3 2 TIIVISTELMÄ... 4 3 NANOTEKNOLOGIAN MÄÄRITELMÄ ELINTARVIKEALAN KONEEN-

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

Uusi energiatehokkuusdirektiivi ja julkiset hankinnat Heikki Väisänen Energiaosasto 22.3.2013

Uusi energiatehokkuusdirektiivi ja julkiset hankinnat Heikki Väisänen Energiaosasto 22.3.2013 Uusi energiatehokkuusdirektiivi ja julkiset hankinnat Heikki Väisänen Energiaosasto 22.3.2013 Energiatehokkuusdirektiivin (EED) tausta Direktiivin tavoitteena on edesauttaa EU:n vuodelle 2020 asettaman

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Liite 5 Kesko Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen pöytäkirjaan 1/2015 Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Keskeiset tapahtumat 2014 Kannattavuus pysyi vahvalla tasolla Ruokakaupassa

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

Maitotalouden tila ja tulevaisuus Suomessa

Maitotalouden tila ja tulevaisuus Suomessa Meijeritieteellinen Seura ry:n vuosiseminaari teemana Maitotalouden tila ja tulevaisuus Suomessa Tieteiden talo Kirkkokatu 6, Helsinki 11.11.2015 in memoriam Meijeriopin professori (1964-1989) Matti Antila

Lisätiedot

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 Rakennukset ja ilmastonmuutos Rakennusten osuus kokonaisenergiankulutuksesta on noin 40 prosenttia eli 140 TWh 140

Lisätiedot

INNOSTAVA LÄHIRUOKA! Sari Väänänen

INNOSTAVA LÄHIRUOKA! Sari Väänänen INNOSTAVA LÄHIRUOKA! Sari Väänänen - EkoCentria on Savon koulutuskuntayhtymän yhteydessä toimiva valtakunnallinen asiantuntijayksikkö - kestävän ruokaketjun edistäminen ammattikeittiöissä - www.kestavathankinnat.fi

Lisätiedot

EU ja energiatehokkuus

EU ja energiatehokkuus EU ja energiatehokkuus Sirpa Pietikäinen Euroopan parlamentin jäsen EU lainsäädäntö? Energiatehokkuusdirektiivi Voimaan 4.12.2012 Kattaa energian tuotannon ja käytön, yksityisellä ja julkisella sektorilla

Lisätiedot

Juhlaa joka päivä! HYVÄ MAKU EI SYNNY SATTUMALTA, SE SYNTYY OSAAMISESTA

Juhlaa joka päivä! HYVÄ MAKU EI SYNNY SATTUMALTA, SE SYNTYY OSAAMISESTA Juhlaa joka päivä! HYVÄ MAKU EI SYNNY SATTUMALTA, SE SYNTYY OSAAMISESTA - Leipomo Oy E. Boström Ab on perustettu 1939-100 %:nen perheyritys; 3 omistajaa - Liikevaihto vajaat 5 milj. - Vienti v. 2014 20

Lisätiedot

RIL Elinkaarijaosto Talonrakennusjaosto LIVI Yhteisseminaari 13.1.2009 Säätytalossa

RIL Elinkaarijaosto Talonrakennusjaosto LIVI Yhteisseminaari 13.1.2009 Säätytalossa RIL Elinkaarijaosto Talonrakennusjaosto LIVI Yhteisseminaari 13.1.2009 Säätytalossa Rakennusten energiatehokkuus Tutkimuksen ja käytännön näkökohtia matalaenergiarakentamisen käyttöönotosta Ralf Lindberg,

Lisätiedot

Energiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset 2008-2016

Energiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset 2008-2016 Energiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset 2008-2016 06.11.2007 Heikki Väisänen Kauppa- ja teollisuusministeriö 11/9/2007 1 Energiapalveludirektiivin sisällöstä ESD koskee kaikkea

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Fingridin käyttövarmuuspäivä 26.11.2008, Mika Purhonen HVK PowerPoint template A4 24.11.2008 1 Sähkön tuotannon kapasiteetti

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

Uusia proteiinilähteitä ruokaturvan ja ympäristön hyväksi ScenoProt

Uusia proteiinilähteitä ruokaturvan ja ympäristön hyväksi ScenoProt Uusia proteiinilähteitä ruokaturvan ja ympäristön hyväksi ScenoProt Suomen akatemian rahoittama strategisen tutkimuksen konsortiohanke, Ilmastoneutraali ja resurssiniukka Suomi (PIHI) ohjelma, 2015-2020

Lisätiedot

KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa. Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008

KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa. Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008 KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008 Miten julkiset hankinnat liittyvät ympäristöön? Viranomaiset ovat huomattava kuluttajaryhmä Euroopassa:

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus eräitä elintarvikkeita koskevista vaatimuksista

Maa- ja metsätalousministeriön asetus eräitä elintarvikkeita koskevista vaatimuksista 264/2012 Dokumentin versiot Viitetiedot På svenska Annettu Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 2012 Maa- ja metsätalousministeriön asetus eräitä elintarvikkeita koskevista vaatimuksista Maa- ja metsätalousministeriön

Lisätiedot

Hankintatoimi huippukuntoon! Teollisuusyritysten hankintatoimen kehityshanke

Hankintatoimi huippukuntoon! Teollisuusyritysten hankintatoimen kehityshanke Hankintatoimi huippukuntoon! Teollisuusyritysten hankintatoimen kehityshanke KILPAILUKYKYÄ KUSTANNUSTEHOKKAALLA HANKINNALLA MITEN VARMISTETAAN SUOMEN PK- TEOLLISUUDEN TULEVAISUUS? ALIHANKINTA 2010, 21.9.2010,

Lisätiedot

Luomu - kysyntää on! Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Puheenjohtaja, Pro Luomu Ry. Twitter: @IlkkaAlarotu

Luomu - kysyntää on! Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Puheenjohtaja, Pro Luomu Ry. Twitter: @IlkkaAlarotu 14.11.2012 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus 1 Luomu - kysyntää on! Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Puheenjohtaja, Pro Luomu Ry Twitter: @IlkkaAlarotu 14.11.2012 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus

Lisätiedot

Kotimaisen luomutuotannon merkitys luomumarkkinoiden kasvulle

Kotimaisen luomutuotannon merkitys luomumarkkinoiden kasvulle 10.6.2014 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus 1 Kotimaisen luomutuotannon merkitys luomumarkkinoiden kasvulle Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Twitter: @IlkkaAlarotu Ruoka on osa identiteettiä 56

Lisätiedot

Mitä valintoja Suomi on tekemässä elintarvikealan T&K&K- strategiassaan? Juha Ahvenainen 13.11.2006

Mitä valintoja Suomi on tekemässä elintarvikealan T&K&K- strategiassaan? Juha Ahvenainen 13.11.2006 Mitä valintoja Suomi on tekemässä elintarvikealan T&K&K- strategiassaan? Juha Ahvenainen 13.11.2006 Elintarviketeollisuutemme menestys perustuu osaamiseen Koko elintarvikeketjumme osaaminen on kansainvälisesti

Lisätiedot

KAUPPASI PARAS KALAKAVERI

KAUPPASI PARAS KALAKAVERI KAUPPASI PARAS KALAKAVERI www.jokisenevaat.fi JOKISEN EVÄÄT ON LUOTETTAVA KUMPPANI KALATISKISI HOVIHANKKIJAKSI Yhteistyö kanssamme tarjoaa sinulle suuren määrän etuja ja palveluja, jotka helpottavat työtäsi

Lisätiedot

Elintarvikkeiden valmistajahintojen ja kuluttajahintojen sekä yleisten kuluttajahintojen kehitys 1995 2008

Elintarvikkeiden valmistajahintojen ja kuluttajahintojen sekä yleisten kuluttajahintojen kehitys 1995 2008 Elintarvikkeiden valmistajahintojen ja kuluttajahintojen sekä yleisten kuluttajahintojen kehitys 1995 2008 Suhdeluku 130 125 120 115 110 105 100 Yleiset kuluttajahinnat Elintarvikkeiden kuluttajahinnat

Lisätiedot

Maitosektorin hintarakenteet. Tiedotustilaisuus 9.6.2015 Kuluttajatutkimuskeskus, Metsätalo Ari Peltoniemi, Kyösti Arovuori, Jyrki Niemi

Maitosektorin hintarakenteet. Tiedotustilaisuus 9.6.2015 Kuluttajatutkimuskeskus, Metsätalo Ari Peltoniemi, Kyösti Arovuori, Jyrki Niemi Maitosektorin hintarakenteet Tiedotustilaisuus 9.6.2015 Kuluttajatutkimuskeskus, Metsätalo Ari Peltoniemi, Kyösti Arovuori, Jyrki Niemi Kuluttajahintakehitys maitotuotteissa ja muissa tuotteissa vuosina

Lisätiedot

Innovaatioaamupäivä 18.3.2016

Innovaatioaamupäivä 18.3.2016 Innovaatioaamupäivä 18.3.2016 Kauran tuotteistaminen Tuula Laukkanen 1 18/3/16 Fazer. All rights reserved Fazer Mylly osa Fazer konsernia Fazerin tarina alkoi vuonna 1891 Karl Fazerin avattua ensimmäisen

Lisätiedot

Viljasektorin hintarakenteet

Viljasektorin hintarakenteet Viljasektorin hintarakenteet Ruokamarkkinoiden toimivuus ja elintarvikkeiden hinnanmuodostus Suomessa tutkimushanke Tiedotus 12.12.2014 Jyrki Niemi, Ari Peltoniemi, Perttu Pyykkönen Viljasektorin hintamarginaaliprosentit

Lisätiedot

Koja. SMARTAiR. Ennakoi, mitä tulevaisuus maksaa. Tulevaisuuden ilmankäsittelykone

Koja. SMARTAiR. Ennakoi, mitä tulevaisuus maksaa. Tulevaisuuden ilmankäsittelykone Koja Ennakoi, mitä tulevaisuus maksaa Tulevaisuuden ilmankäsittelykone Koja Säästää syödessäänkin Hyvän sisäilman kustannukset saadaan jo etukäteen selville. Ennakointi, käytön optimointi ja tiedot todellisista

Lisätiedot

Maatilojen energiasuunnitelma

Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma on osa maatilojen energiaohjelmaa Maatilojen energiaohjelma Maatilan energiaohjelma: Maatilojen energiasäästötoimia

Lisätiedot

Lämmitysjärjestelmien asennusten laadun kehittäminen ja parantaminen. Huoltotoiminnan kehittäminen kaikilla lämmitysmuodoilla (mallia öljylämmitys)

Lämmitysjärjestelmien asennusten laadun kehittäminen ja parantaminen. Huoltotoiminnan kehittäminen kaikilla lämmitysmuodoilla (mallia öljylämmitys) LEY 2056 Tavoite Sidosryhmät Tavoitteet Lämmitysjärjestelmien asennusten laadun kehittäminen ja parantaminen Huoltotoiminnan kehittäminen kaikilla lämmitysmuodoilla (mallia öljylämmitys) Uusiutuvien energiamuotojen

Lisätiedot

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin?

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin? itä on ruokakulttuuri - kuluttajan silmin? toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi Finfood Suomen Ruokatieto ry Kulttuurin Kaukametsä -seminaari Onko ruoka kulttuuria? 7. 8.9.008 istä tuntee vahvan ruokakulttuurin?

Lisätiedot

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Hallitus 20.12.2013 Hyödyntämisratkaisua ohjaavat päätökset Euroopan unionin ilmasto- ja energiapaketissa on vuonna 2008 päätetty asettaa tavoitteiksi

Lisätiedot

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000

LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000 LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000 LAATUPOLITIIKKA Puutyöliike Pekka Väre Ky:n liiketoiminnan kehittyminen ja jatkuvuus varmistetaan koko henkilökunnan yhdessä omaksumien toimintaperiaatteiden ja yrityksessä

Lisätiedot

Mistä tietää, että luomu on luomua?

Mistä tietää, että luomu on luomua? Mistä tietää, että luomu on luomua? Luomuvalvonta ja sertifiointi Suomessa Jyri kähönen, toimitusjohtaja Raikastamo Oy Raikastamo Oy Perustettu 2008, yksityisessä omistuksessa Erikoistunut luomumehujen

Lisätiedot

Anne-Maria Peitsalo, 14.3.2012

Anne-Maria Peitsalo, 14.3.2012 MATERIAALI TEHOKKUUS TUTKIMUS CASE KIDEX Anne-Maria Peitsalo, 14.3.2012 MARTELA LYHYESTI Martela Oyj on työympäristöjen ja julkitilojen muutosten toteuttaja. Martelan sisustusratkaisut tukevat asiakkaan

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

Yhteistyö ohrasta olueksi -tuotantoketjussa. Silja Home Oy Panimolaboratorio-Bryggerilaboratorium Ab 22.4.2009

Yhteistyö ohrasta olueksi -tuotantoketjussa. Silja Home Oy Panimolaboratorio-Bryggerilaboratorium Ab 22.4.2009 Yhteistyö ohrasta olueksi -tuotantoketjussa Silja Home Oy Panimolaboratorio-Bryggerilaboratorium Ab 22.4.2009 Ohrasta olueksi tuotantoketjun tutkimus Tuotantoketjulla pitkäjänteinen yhteistyö Panimolaboratorio

Lisätiedot

Suuria säästöjä elpo-elementeillä

Suuria säästöjä elpo-elementeillä Suuria säästöjä elpo-elementeillä Säästöä rakentamisajassa Säästöä asuinneliöissä Säästöä materiaalikuluissa Säästää myös ympäristöä Elpotek Oy talotekniikan innovaatioita Elpotek Oy on talotekniikkaelementtien

Lisätiedot

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11. Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Luomun markkinapotentiaali tuoteryhmittäin

Luomun markkinapotentiaali tuoteryhmittäin markkinapotentiaali tuoteryhmittäin Ilkka Alarotu 20.11.2015 Maa- ja metsätalousministeriö on rahoittanut tämän aineiston tuottamista myynti vuosimyynti on tällä hetkellä arviolta 242 milj. euroa ja luomun

Lisätiedot