Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta. Inarin kunnan alue- ja elinkeinopoliittinen ohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta. Inarin kunnan alue- ja elinkeinopoliittinen ohjelma 2014-2016"

Transkriptio

1 Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta Inarin kunnan alue- ja elinkeinopoliittinen ohjelma

2 Kuvat kannessa: Kullanhuuhdontaa: Inari-Saariselkä Matkailu Oy:n kuvapankki Airbus A321 Sharklet: Finnair Oyj:n kuvapankki Autotestausta: Test World Oy:n kuvapankki Poroja Saariselällä 2008: kuvaaja Pentti Sormunen Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 1

3 Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta Sisällysluettelo 1 Inarin kunta aktiivisena aluekehittäjänä ja elinkeinojen edistäjänä luku muutti julkista hallintoa ja kunnallishallintoa Vahvistuvan 2000-luvun ensimmäinen vuosikymmen Vuoden 2008 taloudellinen taantuma Valtiovallan päätökset elokuulta Ohjelmatyöllä vastauksia vaativiin haasteisiin Inarin aluekehityksen ja elinkeinojen edistämisen lähtökohdat Inarin kunnan visio Kuntastrategia / toiminta-ajatus Kunta-arvot Kuntastrategiaa toteutetaan niin kunnan sisä- kuin ulkopuolella Aluekehityksen ja elinkeinojen kehittämisen strategiset painopisteet Inarin nelikenttäanalyysi Ohjelman ylläpito ja tiedotus Kehittämistyön toimintaympäristö sekä kunta- ja konsernitoiminnot Inarin sijainti Infrastruktuuri ja luonto Inari on saamelaisten kotiseutualuetta Saamelaiselinkeinot Saamelaisuus matkailussa Kunnan peruspalvelurakenne Keskushallinto Sosiaali- ja terveyspalvelut Sivistyspalvelut Teknisen toimen palvelut Yhdyskuntasuunnittelu Yhdyskuntarakentaminen Kuntakonsernin palveluntarjoajia Inergia-konserni Inarin Kiinteistöt Oy Ski Saariselkä Oy Nuoriso- ja luontomatkailukeskus Inari Oy Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 2

4 3.5.5 Saariselän Siula Oy MedInari Oy Tilapalvelu liikelaitos Ruokapalvelu liikelaitos Kalatalouden kehittämisrahasto Kuntasektorin muita palvelutarjoajia Lapeco - Lapin Jätehuolto kuntayhtymä Lapin pelastuslaitos Inarin konserniorganisaatio alue- ja elinkeinojen kehittämisessä Valtuusto ja kunnanhallitus Elinkeinot & kehitys Nordica Kiinteistökehitys InLike Oy Saariselkä Oy Yleiset alue- ja elinkeinopolitiikan päämäärät ja toimenpiteet Elinkeinoelämän kehittäminen Yrittäjyyskasvatus Yritysilmasto Kehittämishankkeet Matkailun kehittäminen Kuntamarkkinointi Koulutus ja työvoiman saatavuus Paikalliset hankinnat Yhteistyö ja verkottuminen Kunta- ja seutukuntayhteistyö Yhteydet maakunta- ja valtionhallintoon Pohjoisimman Lapin Leader ry Yhteydet yrittäjiin ja yrittäjäjärjestöihin Sidosryhmäyhteistyö Tiedotus Aluepoliittiset toimenpiteet Yhdyskuntasuunnittelu Tontti- ja toimitilapolitiikka Elinkeinopoliittiset toimenpiteet Lainatakaukset Avustukset Teollistamissopimukset Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 3

5 5.4.4 Osakkuus Yksittäisten kehittämishankkeiden rahoitus Hinnoittelupolitiikka Maan hinnoittelu Huomionosoitukset Alue- ja elinkeinopolitiikan resurssit Elinkeinotoimen henkilöresurssit Aluekehittämisen henkilöresurssit Hankkeisiin osallistuminen Teollistamissopimukset Liike- ja teollisuuskiinteistöjen saneeraukset Budjetointi Aluekehityksen ja elinkeinojen edistämisen päätöksenteko Kehittämistyöhön vaikuttavat kärkihankkeet ja hankeideat Alue- ja elinkeinopoliittiset kehittämistoimenpiteet Maankäytön suunnittelu Matkailun kehittäminen Kylmäteknologia; ajoneuvo-, rengas- ja komponenttitestaus Kansainvälistymisen edistäminen Elinkeino- ja yrityspalvelut Luonnonvarojen hyödyntäminen Inarijärvi ja vesistöalueet Kuntayhteistyö Yritystoiminnan investointihankkeet Test World Indoor III -kylmätestausympäristön toteuttaminen Infrastruktuurihankkeet Nellimintie Raja-Joosepin raja-aseman peruskorjaus ja laajennus sekä Lotta - Murmansk tieyhteys Ivalon lentoterminaalin peruskorjaus ja laajennus Kolttakulttuurikeskus Ympäristöhankkeet Urho Kekkosen kansallispuisto Muita ympäristöhankkeita Metsätalous Valtion metsät Peuravuonon saha Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 4

6 6.5.3 Yksityismetsät Porotalous Kaivannais- ja kaivosteollisuus Inarin kunnan alue kaivos- ja kaivannaistoiminnan mahdollisuutena Inarin kunnan mahdollisia toimenpiteitä Kullankaivuu ja -huuhdonta Jäämeren käytävä Arctic Corridor Inari on kansainvälinen Yleistä Inarin kunnan kansainvälistymisen tausta Inarin kunnan kansainvälinen toimintaympäristö Inari kansainvälisessä toimintaympäristössä Kansainvälinen kanssakäyminen tilastojen valossa EU, sidosryhmät ja yhteistyökumppanit Interreg Pohjoinen -ohjelma Kolarctic ENI CBC -ohjelma Pohjoinen Periferia ja Arktis -ohjelma Ystävyyskunnat Pohjoisten rajakuntien neuvosto Pohjois-Lapin alueyhteistyön kuntayhtymä Toteutunut kansainvälinen toiminta Elinkeinoyhteistyö Elinkeinoyhteistyö ja kehittämishankkeet Matkailu Inergia Oy Sivistystoimi Sosiaali- ja terveystoimi Tapahtumat ja sidosryhmätoiminta Inarin kunnan kansainvälistymisen visio ja strategia Kansainvälistymisen visio vuoteen Kansainvälistymisen painopisteet Kansainvälistymisen strategia Kansainvälistymisen toimenpideohjelma Inarin kunnan alue- ja elinkeinopoliittisen ohjelman toteutuksen painopisteet ja toimenpiteet 87 Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 5

7 e 2014e 2015e 2020e 2030e 2040e Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 1 Inarin kunta aktiivisena aluekehittäjänä ja elinkeinojen edistäjänä Inarin kunta on asukasluvulla mitattuna muuttunut paljon viimeisen kahden vuosikymmenen aikana. Parhaimpana aikana asukasluku läheni asukasta, josta asukaskato on alkanut jokaisena seuraavana vuonna. Kuluva vuosi 2013 on ennakkotietojen mukaan ensimmäinen vuosi kahteen vuosikymmeneen, jolloin väestö olisi lisääntymässä Inarin kunnassa. Asukkaiden määrän laskun pysäyttämiseksi ja hallitun kasvun saamiseksi Inarin kunnan on tehtävä erityisen tavoitteellista aluekehitys- ja elinkeinojen kehittämistyötä. Trendilaskennalla verraten kahteen viimeiseen vuosikymmeneen Tilastokeskus ennustaa asukasluvun vähenevän tämän vuosikymmenen loppuun alle asukkaan. Trendiennusteen selättääkseen Inarin kunnan on tehtävä voimakkaasti työtä aluekehityksen ja elinkeinojen kehittämisen eteen. Asukasluvun kehittyminen Inarissa e Lähde: Tilastokeskus Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 6

8 Asukasmäärästä poiketen työvoima on kasvanut 1990-luvun jälkeen aina vuoteen Vuoden 2008 taloudellinen taantuma käänsi kehityksen negatiiviseksi, jonka seurauksena työttömyys lähti lievään nousuun. Kehitys on jatkunut huolestuttavasti vuoden 2013 aikana Työvoima Inarissa Työvoima Työlliset Työttömät Lähde: Tilastokeskus Aktiivisella elinkeinopolitiikalla ja kunnan omien toimintojen tuottavuutta korottavilla toimenpiteillä sekä osin valtionosuusjärjestelmän vuoden 2010 osittaisuudistuksella Inarin kunta on kyennyt pitämään kuntalaisten veroasteen kilpailukykyisempänä muihin kuntiin verrattuna. Erityisesti viime vuosien kehityksessä ero kuntien keskimääräiseen tuloveroprosenttiin on kasvanut lähes 0,8 prosenttiyksikköön. Vertailutieto vahvistaa Muuttuva Inari -ohjelman perustaksi myönteisesti kunnan taloudellisen aseman, jonka pohjalta aktiivista aluekehitys- ja elinkeinojen kehittämistyötä voidaan jatkaa ja voimistaa. 20,00 19,50 19,00 18,50 18,00 17,50 17,00 16,50 Tuloveroprosentti 18,04 18,12 18,29 18,3918,4518,54 18,59 17,67 17,78 18,97 19,1619,2419,38 19,74 Koko maa Inari Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 7

9 Inarin kunnan ja yrittäjien yhteistyö yrittäjyyden edistämiseksi on tärkeä askel säilyttää kunnassa ja yhteisössä pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan perusteet, erityisesti turvata taloudellinen perusta kaikille niille hyvinvointia edistäville palveluille ja sille kehitystyölle, jota kehittyvä ja alati muuttuva ympäristö vaatii. Samalla kun turvaamme palvelujen rahoituksen olemme muuntumassa julkishallinnon vetämästä yhteisöstä yrittäjyyden ja siihen läheisesti liittyvän yrittäjähenkisyyden yhteisöön. Tie muutoksen kautta toisenlaiseen yhteisöön on pitkä, jopa sukupolvia kestävä, mutta välttämätön luku muutti julkista hallintoa ja kunnallishallintoa Tämän hetken vertailussa voidaan palata aina 1990-luvun alkuun ajoittuvaan taloudelliseen lamaan ja sen seurauksiin luvun lamaa edeltävänä aikana Inarin kunnassakin julkinen talous oli voimissaan ja julkisella alalla oli runsaasti työpaikkoja. Eräänä esimerkkinä voidaan pitää viestintäalaa, jossa ennen 1990-luvun lama-aikaa parhaimmillaan Inarissa oli liki sata alan työpaikkaa. Runsaasti työpaikkoja oli kaikilla julkisen hallinnon aloilla ja työllisyystilanne oli hyvä. Kuntien valtionosuusjärjestelmä oli menosidonnainen siten, että palkattavaa virka- tai toimihenkilöä kohti saatiin valtionosuutta niin, ettei verotuksen jälkeen nettokustannuksia syntynyt. Järjestelmä oli henkilöstön lisäyksiä suosivaa, vaikkei työtä olisi riittämiin ollutkaan luvun lama kouraisi Inarin kuntaa ja sen yrittäjiä sekä yrityksiä kovalla kädellä. Hyvin harvat olivat etenkin matkailussa toimineet yritykset, jotka selvisivät talouden ahdingosta ilman julkisen vallan aktiivisia tukitoimenpiteitä. Laman jälkiseuraukset alkoivat näkyä 1990-luvun puolivälin jälkeen Inarissakin. Maan hallitus vaihtui ja erityisesti vuodesta 1996 alkaen alkoi laman seurauksena valtiontalouden ja sen myötä koko julkisen talouden tervehdyttämisohjelma monine leikkauksineen. Totuttujen runsaiden valtionosuuksien sijaan valtionosuuksia kunnilta ja erityisesti syrjäisimmillä seuduilla olevilta kunnilta leikattiin viidennes. Leikkaus tehtiin vuosituhannen vaihteeseen mennessä. Samanaikaisesti valtio oli käynnistänyt omassa toiminnassaan tehostamistoimenpiteet ja toimintojen ulkoistuksen, joiden vaikutukset Inarissakin olivat aikaa myöten rajut. Edelliseen esimerkkiin viitaten viestintäalalla työpaikkoja oli enää tuskin yhden käden sormilla luettavissa. Lamassa kuntien kyvyttömyyden, valtion kyvyttömyyden ja yritysten kyvyttömyyden vuoksi työllistää työttömyys 1990-luvun puolivälissä nousi lähes kolmannekseen työvoimasta. Jos ei olisi huomioitu julkisia tukitoimenpiteitä työttömyyden torjumiseksi, tosiasiallinen työttömyys nousi yli kolmannekseen. Vuosituhannen vaihteeseen ajoittuu paljon muutoksia Inarin kunnan tavassa toimia. Noina vuosina aloitettiin säästö-, tehostamis- ja tuottavuustoimenpiteet. Kunnan palvelut olivat niin muutoksessa, että muutoksesta tuli lähes pysyvää. Henkilöstökin osaltaan tottui toimintatapaan. Eräs tapa vastata muutokseen oli ulkoistaa myös kunnan toimintoja erityisesti yhtiöittämällä. Vuosituhannen vaihteessahan Inarin kunnalla oli käytännössä vain energiayhtiö Inergia Oy. Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 8

10 Taitekohdaksi muodostuivat myös Saariselän kehitysnäkymät tulevaisuudesta, jonka seurauksena käytännössä käynnistettiin uudelleen kaavoitustoimet, johon liittyi myös maanhallinnan muutokset Saariselän ydinalueella. 1.2 Vahvistuvan 2000-luvun ensimmäinen vuosikymmen Suomen kansantalouden nousun myötä Inarinkin taloudellinen asema parani. Vuoteen 2008 mennessä tapahtui merkittävän hyviä asioita: Saariselän kasvu käynnistyi uudelleen. Kunnan alueella taloudellinen toiminta ja yritystoiminta vireytyivät. Inarin kunnan taloudellinen asema vahvistui. Kansainvälinen asema vahvistui erityisesti matkailussa. Valtion toimenpiteet eivät kohdistuneet merkittävästi Inarin kuntaan. Myönteinen kehitys turrutti Inarin kuten koko suomalaisen kansantalouden. Inariinkin yleistyi käsitys, ettei kunnan tule olla aktiivinen kehitysveturi alueellaan eikä ottaa elinkeinopoliittisia hallittujakaan riskejä. Vielä 2008 lopulla Inarinkin piti päästä taloudellisesta lamasta niin valtion kuin kuntien tasolla kuten lähes kaksikymmentä vuotta aiemmin, kuin koira veräjästä ottamalla suhdannetaantumaan lisävelkaa. Vuoden 2008 taantuma lisäsi velanottoa niin valtiolla kuin kunnilla. 1.3 Vuoden 2008 taloudellinen taantuma Taloudellinen ja toiminnallinen tilanne julkisella sektorilla ja Inarin kunnassa muistutti paljon tilannetta Taloudellinen suhdanne on syvän laman jälkeen kääntymässä hitaaseen taloudelliseen kasvuun, mutta valtio oli ottanut merkittävästi velkaa selviytyäkseen pahimman laman yli ilman ikävimpiä seurauksia. Seuraavat eduskuntavaalit pidettiin vuonna 2011, kuten pidettiin vuonna Vaalivuoden 2011 jälkeen vuonna 2012 ja kuluvana valtio on joutunut tasapainottamaan julkista taloutta merkittävillä taloudellisilla ratkaisuilla. Ennakoitavissa oli valtionosuuksien leikkauksia, vaatimuksia kunnallishallinnon tuottavuuden ja tehokkuuden kohottamisesta ja kunta- ja palvelurakenteen edelleen toteuttamiseksi. 1.4 Valtiovallan päätökset elokuulta 2013 Pitkän talouskeskustelun jälkeen Suomen hallitus sopi torstaina 29. elokuuta 2013 rakenneuudistusohjelmasta kasvuedellytysten vahvistamiseksi ja kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi. Ohjelmassa hallitus toteaa lähtökohtana julkisen talouden kestävyysvajeen. Suomen taloutta vaivaavat samanaikaisesti rakenteelliset kasvun ja julkisen talouden kestävyyden ongelmat sekä vaikea suhdannetilanne. Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 9

11 Ikärakenteen muutos vähentää työikäisten määrää ja kasvattaa ikäsidonnaisia julkisia menoja. Tämä vaikeuttaa julkisen talouden rahoitusta ja luo siihen niin sanotun kestävyysvajeen. Valtiovarainministeriön arvion mukaan kestävyysvaje on runsaat 4 ½ % BKT:sta. Tämä tarkoittaa, että julkisen talouden rahoitusaseman tulisi kohentua perusennusteeseen verrattuna yli 9 mrd. euroa vuoteen 2017 mennessä, jotta julkinen valta kykenisi hoitamaan hyvinvointivaltioon liittyvät velvoitteensa nykyisellä kokonaisveroasteella ilman, että julkisen talouden velkaantuminen karkaa kestämättömälle uralle. 1 Ohjelma talouden kasvuedellytysten vahvistamiseksi ja julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi kuntatalouden osalta Hallituksen rakenteellinen uudistusohjelma rakentuu konkreettisten, talouden kasvuperustaa ja julkisen palvelujärjestelmän tuottavuutta vahvistavien, työllisyysastetta kohottavien ja julkisen talouden kestävyysongelman ratkaisevien rakennepoliittisten toimien varaan. Ohjelmassa tavoite koko kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi ositetaan valtiontaloutta, kuntien taloutta, työuria ja työn tarjontaa, rakenteellista työttömyyttä, koko talouden tuottavuuden kasvua ja kilpailukykyä sekä julkisen palvelutuotannon tuottavuuden kasvua koskeviksi konkreettisiksi osatavoitteiksi. 1 Kestävyysvajeen umpeen kurominen edellyttää kuntatalouden tasapainottamista. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi otetaan käyttöön kuntien talousohjausjärjestelmä. Järjestelmässä uudistetaan valtionosuusjärjestelmä sekä tehostetaan peruspalveluohjelmamenettelyn pitkäjänteisyyttä, sitovuutta ja ohjausvaikutusta hallitusohjelman mukaisesti. Kuntien tehtäviä ja velvoitteita puretaan yhden miljardin euron kustannuksia vastaavasti. Miljardi euroa katetaan verorahoituksella ja kuntien omin toimin, mm. tuottavuutta parantamalla. 1 Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma totesi , että jos hallituksen rakennepaketissa esitetty kahden miljardin euron tasapainotusvaatimus siirrettäisiin suoraan kuntaveroihin, se tarkoittaisi keskimäärin 2,5 prosenttiyksikön korotusta. 2 Inarin kunnan osalta hallituksen rakenneuudistusohjelman ja Kuntaliiton siitä tekemän taloudellisten vaikutusten arvion mukaan tulevat toimenpiteet konkretisoituvat: Inarin kunnan osalta tehtäviä ja velvoitteita puretaan 1,3 milj. euron edestä, joka tarkoittaa 15 henkilötyövuoden siirtymää valtiolle (tuloveroprosentin tuotto 1,037 milj. euroa, 22,5 milj. euroa henkilöstömenot 45,3 % 49,8 milj. euroa kokonaismenoista, henkilötyövuosi euroa per vuosi). 1 Hallituksen rakenneuudistusohjelma Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntamarkkinoilla Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 10

12 Inarin kunnan osalta verorahoituksella kattaminen merkitsee 1,25 prosentin nostoa (tuotto 1,3 milj. euroa) tai kunnan palvelutuotannon tuottavuutta edelleen parantamalla vastaavalla summalla. Tasajaon mukaan vuoteen 2017 mennessä veroprosenttia tulisi nostaa 0,75 % ja tuottavuutta parantaa vuotuisista kustannuksista. Julkisen palvelutuotannon tuottavuuden ja vaikuttavuuden kohentaminen on välttämätöntä julkisen talouden kestävyysongelman ratkaisemiseksi. Kunnat vastaavat suuresta osasta näistä palveluista. Kuntarakenteen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen käynnissä olevan uudistushankkeen määrätietoisella loppuun saattamisella on keskeinen merkitys. Uudistuksen avulla tulee varmistaa, että kuntien keskinäinen sekä valtion ja kuntien välinen vastuunjako sekä taloudelliset kannusteet toiminnan tehostamiseksi kunnissa ovat selkeät, julkisten palvelujen tuotantoketjut ovat eheitä eikä osaoptimointia esiinny. Uudistuksen keskeisen tavoitteen on oltava julkisen palvelujärjestelmän tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantaminen. 3 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta jatketaan STM:n järjestämislakityöryhmän väliraportissa esitettyjen linjausten mukaisesti. Väliraportin perusteella kunnan tulee kuulua sote -alueeseen, joka järjestää sille sosiaali- ja terveyspalvelut. Sote -alue muodostuu maakuntien keskuskaupunkien varaan. Edelleen kuntarakennelain 4 d :n mukaisella selvitysalueella olevalla vähintään asukkaan kunnalla on oikeus järjestää perustason palvelut omille asukkailleen. Perustason palveluihin kuuluvat kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut lukuun ottamatta erikoissairaanhoitoa sekä sairaanhoidon ja sosiaalihuollon ympärivuorokautista päivystystä. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus etenee siten, että valtiovallan asettama valmisteluryhmä laatii ehdotuksen laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi vuoden 2013 loppuun mennessä. Ehdotus lähetetään lausunnoille heti sen valmistuttua. Lausuntokierroksen jälkeen hallituksen esitys viimeistellään ja annetaan eduskunnalle kevätistuntokaudella Järjestämislaki ja siihen liittyvät muut lait on tarkoitus saada vahvistetuiksi kesällä 2014 ja lainsäädännön on tarkoitus tulla voimaan Lakien vahvistamisen jälkeen kuntia kuullaan muodostettavista sote -alueista, perustason alueista ja erityisvastuualueista. Alueet ja niihin kuuluvat kunnat vahvistetaan loppuvuodesta Alueiden tulee aloittaa toimintansa viimeistään Hallituksen rakenneuudistusohjelma Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 11

13 Inarin kunnan osalta, ellei Inarin hae poikkeuksia sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisessä, palvelut, palveluresurssit ja siihen liittyvä päätöksenteko jakaantuisi seuraavasti viimeistään vuoden 2017 alusta vuoden 2013 luvuilla: Palvelut TA 2013 euroa % Päätösvalta Sosiaali- ja terveyspalvelut ,6 Sote -alue Erikoissairaanhoito ,2 Sote -alue Muut palvelut ,1 Inarin kunta Yhteensä ,0 Inarin kunnan harkittavaksi tulevat edellä mainitusta poiketen hakea eritysasemaa perusteena saamelaisalue, pitkät etäisyydet ja harva asutus. Hallituksen rakenteellisessa uudistusohjelmassa työllisyydestä todetaan, että työllistymistä voidaan nopeuttaa tehokkailla työvoimapalveluilla. Ohjelman mukaan työvoiman palvelukeskusverkoston vakinaistamisella parannetaan kuntien ja valtion yhteistyötä heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien työllistämisen edistämisessä. Ohjelman mukaan tehdään tarvittavat säädösmuutokset, jotta kunnat voivat saada etukäteen tiedon niistä henkilöistä, joilla 500 päivää työmarkkinatukea on tulossa täyteen. Kunnan roolia ja vastuuta pitkäaikaistyöttömyyden aktiivisessa hoidossa korostetaan, kun aiemmin päätetyn mukaisesti osa yli 300 päivää työmarkkinatuella olleiden pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuen rahoitusvastuuta siirretään kunnille Työmarkkinatuen lisävastuu Inarin osalta Työmarkkinatuen rahoitusuudistuksella halutaan luoda mahdollisuuksia työmarkkinatuella olleiden pääsyssä aktivointitoimenpiteiden piiriin. Tämä toteutetaan osana kuntien tehtävien arviointia ja työllisyyspolitiikan vastuunjaon tarkastelua. Tällä hetkellä kunnat maksavat puolet yli 500 päivää työmarkkinatuella olleiden työmarkkinatuesta siltä ajalta, kun työtön ei osallistu aktivointitoimenpiteisiin (esim. kuntouttava työtoiminta). Inarin osalta kustannukset ovat tänä vuonna arviolta euroa. Tätä vastuuta varhennetaan 300 päivään vuoden 2015 alusta ja se lisää kuntien rahoitusosuutta valtioneuvoston arvion mukaan 150 miljoonalla eurolla. Samanaikaisesti ollaan mm. ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin pääsyä helpottamassa. Esimerkiksi työssäoloehto lyhenee 6 kuukauteen nykyisestä 8 kuukaudesta. Muutosten tarkoituksena on, että aktiivitoimiin osallistuminen sekä työn vastaanottaminen on entistä kannattavampaa, työttömyysturvan katkokset vähenevät ja sanktiointi tiukentuu. 4 Hallituksen rakenneuudistusohjelma , liite 1 Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 12

14 1.5 Ohjelmatyöllä vastauksia vaativiin haasteisiin Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta -ohjelmalla Inarin kunnan tulee kyetä vastaamaan useisiin vaativiin haasteisiin: 1. Palveluilla luodun hyvinvoinnin turvataksemme taloudellisessa perustassa kunnan on kyettävä edesauttamaan lisää uusia työpaikkoja, jotka syntyvät julkisen sektorin sijaan yksityiselle sektorille vireämmän aluetalouden, yritystoiminnan edistymisen ja yrittäjyyden kasvun myötä. 2. Inarin ylivoimainen kilpailuetu on tosiasiallisten talousalueiden lisäksi kunnan alueella kansallispuistot, erämaa-alueet, suojelualueet, Natura -alueet ja muiden lakien ja asetusten perusteella suojellut alueet, jotka varmistavat brändin Euroopan viimeisestä koskemattomasta luonnosta, arktisuudesta ja ainutkertaisuudesta. 3. Ylivoimaista kilpailuetua kunnan ja alueen yritystoiminnan tulee hyödyntää kasvavaan arktiseen luontomatkailuun, kylmäteknologian uusiin sovellutuksiin ja luonnosta saatavien raaka-aineiden paikallisesti jalostettuihin tuotteisiin. 4. Inarin kunta tulee nähdä aktiivisena ja hallittua riskiä ottavana alue- ja elinkeinopoliittisena toimijana, jonka keinovalikoimaan kuuluu välittömistä elinkeinopoliittisista toimenpiteistä hanketyö ja teollistamissopimukset, ei kuitenkaan avustukset, lainat ja takaukset kuntakonsernin ulkopuolisille yrityksille. 5. Kunnan tulee nostaa oman toimintansa tuottavuutta voidakseen rahoittaa kehitysveturina yhteisön taloudellista toimeliaisuutta. 6. Kunta on aktiivinen alueensa kaavoittajana, joka tähtää luonnon, ympäristön ja luonnonvarojen käytön yhteensovittamiseen ottaen huomioon erityisesti pienyritystoiminnan edellytykset koko kunnan alueella alue- ja elinkeinopoliittisilla painopistetoimialoilla. 7. Kunta pyrkii aktiivisesti omassa toimivallassaan olevissa asioissa yhteen sovittamaan kehittyvän arktisen luontomatkailun, kylmäteknologian ja luonnonvarojen käytön saamelaisten esittämien oikeuksien kanssa. 8. Inarin kunta on osa kansainvälistä yhteisöä niin raja-alueena kuin myös ainutlaatuisena matkailukohteena hyvinkin kaukaisille vieraille. Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 13

15 2 Inarin aluekehityksen ja elinkeinojen edistämisen lähtökohdat 2.1 Inarin kunnan visio Vuonna 2020 Inari on pohjoista sijaintiaan menestyksekkäästi ja kestävällä tavalla hyödyntävä vauras, kansainvälinen ja elinkeinollisesti monipuolinen kulttuurimatkailun ja arktisen luontomatkailun sekä kylmäteknologian ja luonnonvarojen hyödyntämisen keskuspaikka kehittyvän Barentsin alueen ytimessä. 2.2 Kuntastrategia / toiminta-ajatus Inarin kunta edistää kuntalaisten, yrittäjien ja muiden taloudellisten toimijoiden kuten yhdistysten toimintaedellytyksiä palveluillaan, yhteistyöverkostoillaan ja yhteistyökumppanina tavoitteenaan taloudellisen hyvinvoinnin kasvattaminen kunnan alueella. Erityistä huomiota kiinnitetään alue- ja elinkeinorakenteen sekä infrastruktuurin kehittämiseen. 2.3 Kunta-arvot Inarin kunnan arvot ovat: asiakaslähtöisyys ja palveluhenkisyys yhteisöllinen työyhteisö (avoin, luottamusta herättävä, tasa-arvoinen, oikeudenmukainen, yhteistyötä tekevä, ihmistä arvostava ja yksilön oikeudet ja velvollisuudet tunnistava) taloudellisuus osaaminen ja uudistuminen. Kunta-arvoja ja toiminta-ajatusta aluekehityksessä ja elinkeinojen edistämisessä toteutetaan avoimella, luottamuksellisella ja tasapuolisella yritysilmapiirillä kunnan ja yrittäjien välisellä monipuolisella yhteistyöllä yrittäjämyönteisellä hallinto- ja palveluorganisaatiolla joustavalla ja tehokkaalla elinkeino-organisaatiolla tehokkaalla maankäytöllä ja ennakoivalla kaavoitustoiminnalla. Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 14

16 2.4 Kuntastrategiaa toteutetaan niin kunnan sisä- kuin ulkopuolella Inarin kunnan elinkeinorakenne on merkittävän palveluvoittoinen. Palvelujen osuus on 80 prosenttia, jakautuen lähes tasan julkisten ja yksityisten palvelujen kesken. Inarin elinkeinorakenne 2010 Julkiset palvelut 43 % Toimiala tuntematon 2 % Alkutuotant o 9 % Jalostus 9 % Yksityiset palvelut 37 % Lähde: Tilastokeskus Inarin kunta turvaa olemassa olevien yritysten toiminta-, kehitys- ja kasvuedellytykset toimimalla aktiivisena elinkeinotoiminnan edistäjänä niin kunnan sisä- kuin ulkopuolella Yrityskanta Yrityskanta Lähde: Tilastokeskus Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 15

17 Inarin kunta pyrkii uuden yritystoiminnan saamiseen kunnan alueelle luomalla uudelle yritystoiminnalle monipuoliset toimintaedellytykset Yrityskanta Yritykset Inarin kunnassa Aloittaneita Lopettaneita Nettolisäys Lähde: Tilastokeskus 2.5 Aluekehityksen ja elinkeinojen kehittämisen strategiset painopisteet Aluekehityksessä ja elinkeinojen kehittämisessä Inarin strategisena tavoitteena on olla: Maailman johtava ja monipuolisin kulttuurimatkailun sekä arktisen luontomatkailun ympärivuotinen kohdealue. Maailmalla tunnettu kylmäteknologian edelläkävijä ajoneuvo-, rengas- ja komponenttitestauksessa. Kansainvälistä sijaintiaan ja vetovoimatekijöitään hyödyntävä keskuspaikka kehittyvän Barentsin alueen ytimessä. Alueen luonnonvarojen aktiivinen hyödyntäjä ja jatkojalostaja. Lisäksi Inarin kunta panostaa eri tavoin alueen saavutettavuuden parantamiseen ja siinä etenkin Ivalon lentokentän kautta operoitavan lentoliikenteen kehittämiseen. Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 16

18 Aluekehityksen ja elinkeinojen kehittämisen strategiset painopisteet: Inarin strategisena tavoitteena on olla 1) maailman johtava ja monipuolisin kulttuurimatkailun sekä arktisen luontomatkailun ympärivuotinen kohdealue, 2) maailmalla tunnettu kylmäteknologian edelläkävijä ajoneuvo-, rengas- ja komponenttitestauksessa, 3) kansainvälistä sijaintiaan ja vetovoimatekijöitään hyödyntävä keskuspaikka kehittyvän Barentsin alueen ytimessä, 4) alueen luonnonvarojen aktiivinen hyödyntäjä ja jatkojalostaja. Aluekehityksen ja elinkeinojen kehittämisen strategiset resurssit: Kehitystyön resurssit osoitetaan 1) yritystoiminnan kehittymisen ja lisääntymisen myötä kasvavilla verotulolisäyksillä kunnan peruspalvelujen rahoittamisen rinnalla, 2) kunnan oman toiminnan tuottavuutta nostamalla osarahoituksena aluekehityksen ja elinkeinojen kehittämisen resursseihin. Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 17

19 2.6 Inarin nelikenttäanalyysi Vahvuudet Hiljaisuus Puhdas luonto Monikulttuurisuus Laajat erämaa-alueet Olemassa olevat liikenneyhteydet Osaavat ja kehittämishaluiset ihmiset Maantieteellisesti erittäin kansainvälinen sijaintipaikka Mahdollisuus matkailijavirtojen voimakkaaseen kasvattamiseen nykyisestä Imagoltaan tunnetun ja hyvämaineisen kunnan mahdollisuudet menestymiseen Kokemukset lähialueyhteistyöstä ja hyvät kontaktit lähialueille Alueen pitkät matkailuperinteet ja -osaaminen Mahdollisuudet Turvallinen toiminta ja elinympäristö Kasvava kiinnostus arktiseen luontomatkailuun Barentsin alueen luonnonvarojen hyödyntäminen Lento- ja raideliikenteen kehittyminen kohti pohjoista Pohjoisen sijainnin, pakkasen ja kaamoksen hyödyntäminen Hyvän palveluvarustuksen omaava toimintaympäristö kuntaan muuttajalle Paikkakunnan vapaat liiketilat Saariselän kehittyminen kunnallisteknisten investointien ja kaavoituksen myötä Matkailuyöpymisten ja vapaa-ajan asumisen lisääntyminen kunnassa Luonto ja luonnon antimet Murmanskin alueen ja Pohjois- Norjan läheisyys Heikkoudet Pieni väestöpohja ja ikärakenteen muuttuminen Elinkeinorakenteen yksipuolisuus Elinkeinoelämän pääomien puute Tietyillä aloilla ammattitaitoisen työvoiman puute Pitkät etäisyydet kunnan sisällä ja kuntarajojen ulkopuolelle Ajoittain kysyntää heikompi lentoyhteyksien tarjonta Julkisten liikenneyhteyksien puuttuminen lähialueille esim. Kirkkoniemeen Lotta - Murmansk -tie-yhteyden heikko kunto Uhat Väestön poismuutto Kuntatalouden ongelmat Lentoliikenteen heikennykset ja muut häiriötekijät Epävarmuus maanomistusolosuhteiden järjestämisessä ja alueiden käytössä Voimakas eläköityminen ja ammattitaitoisen työvoiman saanti tulevaisuudessa Maailmantalouden heilahtelut Ilmastonmuutoksen mahdolliset vaikutukset elinkeinoihin Yllättävät muutokset lähialueilla Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 18

20 2.7 Ohjelman ylläpito ja tiedotus Alue- ja elinkeinopoliittisen ohjelman valmistelusta vastaa kunnanhallitus ja päättää valtuusto. Alue- ja elinkeinopoliittisen ohjelman ylläpidosta ja päivittämisestä sekä ohjelmaan liittyvästä tiedottamisesta vastaa Elinkeinot & kehitys Nordica. Ohjelmasta voidaan päivittää sen voimassaoloaikana tilastot sekä tekstiosiin toimintaympäristössä tulleet muutokset. Yksittäisten ja kiireellisten hankkeiden sekä investointien osalta alue- ja elinkeinopoliittiseen ohjelmaan liittyviä asioita voidaan käsitellä kunnanhallituksessa ja valtuustossa myös tapauskohtaisesti. Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 19

21 3 Kehittämistyön toimintaympäristö sekä kunta- ja konsernitoiminnot 3.1 Inarin sijainti Inari sijaitsee maa- ja ilmaliikenteen solmukohdassa Pohjoiskalotilla kahden valtakunnan, Norjan ja Venäjän, rajanaapurina. Kansainvälinen rajanylityspaikka Venäjälle sijaitsee Raja-Joosepissa ja Norjaan Näätämössä. Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 20

22 3.2 Infrastruktuuri ja luonto Inarin kunnassa on kolme keskeistä taajamakeskittymää, jotka muodostavat kunnan merkittävimmät asutus- ja työssäkäyntialueet. Näitä ovat hallinnollinen ja kaupallinen kuntakeskus Ivalo ( tiedoilla asukasta), pohjoisen johtava matkailukeskus Saariselkä (323) sekä saamelaiskulttuurin keskus Inari (481). Laajan kunnan alueella on lisäksi useita vireitä kyliä. Kunnan väkiluku oli asukasta. Inarin kunnan alueella on erilaisia suojelualueita liki km², joka vastaa yli 78 prosenttia kunnan maapinta-alasta. Tästä erämaa-alueiden osuus on hieman yli km². Kunnassa sijaitsee Euroopan suurin kansallispuisto Lemmenjoen kansallispuisto, sekä osa Urho Kekkosen kansallispuistoa, jotka huomioidaan kunnan keskeisinä kehittämiskohteina. Vesimäärältään Suomen toiseksi suurin tuhansien saarten Inarijärvi on yli km²:n laajuinen. Karun ja kirkasvetisen järven maisema on vaihteleva ja omaleimainen, ja järven kalalajisto on monipuolinen. Kunnan alueella virtaa myös useita merkittäviä jokia virkistystä ja kalastusta silmällä pitäen. Ivalojoki on tunnettu paitsi kultahistoriastaan, myös retkeilykohteena ja suistoalueensa osalta lintuparatiisina. Näätämö- ja Juutuajoet ovat saavuttaneet kansainvälistäkin mainetta lohi- ja perhokalastusjokina. 3.3 Inari on saamelaisten kotiseutualuetta Inarin kunnan asukkaasta saamelaisia on Määrä perustuu viimeisimmissä Saamelaiskäräjien vaaleissa vuonna 2011 ilmoitettuihin virallisiin tilastoihin. Inari on Suomen ainoa nelikielinen kunta. Kunnassa puhutaan suomen lisäksi pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea. Inarin- ja koltansaame ovat virallisia kieliä ainoastaan Inarin kunnassa. Saamelaisten elinkeinorakenne ei poikenne valtaväestön elinkeinorakenteesta. Inarin kirkonkylää voidaan pitää saamelaisten pääkaupunkina Suomessa, sillä merkittävät saamelaisorganisaatiot ovat sijoittuneet Inariin. Saamelaiskäräjät, Saamelaisalueen koulutuskeskus, Saamelaismuseo Siida, Yle Sápmi ja muut saamelaistoimijat työllistävät yhteensä henkilöä. Saamelaiskäräjälain 9 :n mukaan viranomaisten tulee neuvotella saamelaiskäräjien kanssa kaikista laajakantoisista ja merkittävistä toimenpiteistä, jotka voivat välittömästi ja erityisellä tavalla vaikuttaa saamelaisten asemaan alkuperäiskansana ja jotka koskevat saamelaisten kotiseutualueella: 1) yhdyskuntasuunnittelua; 2) valtionmaan, suojelualueiden ja erämaa-alueiden hoitoa, käyttöä, vuokrausta ja luovutusta; Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 21

23 3) kaivosmineraaleja sisältävän esiintymän etsintää ja hyödyntämistä sekä valtion maa- ja vesialueilla tapahtuvaa kullanhuuhdontaa; 4) saamelaisten kulttuurimuotoon kuuluvan elinkeinon lainsäädännöllistä tai hallinnollista muutosta; 5) saamenkielisen ja saamen kielen kouluopetuksen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämistä; taikka 6) muuta vastaavaa saamelaisten kieleen, kulttuuriin tai heidän asemaansa alkuperäiskansana vaikuttavaa asiaa. Neuvotteluvelvoitteen täyttämiseksi asianomaisen viranomaisen on varattava saamelaiskäräjille tilaisuus tulla kuulluksi ja neuvotella asiasta. Tilaisuuden käyttämättä jättäminen ei estä viranomaista jatkamasta asian käsittelyä Saamelaiselinkeinot Poronhoito, kalastus, metsästys ja pienimuotoinen maatalous sekä luonnontuotteiden keräily ja käsityöt ovat saamelaisten perinteisiä elinkeinoja. Tänään perinteisiä elinkeinoja harjoitetaan myös yhdistelmäelinkeinona mm. matkailun ja muiden palveluelinkeinojen ohella. Näin määritellään saamelaiselinkeinot Saamelaiskäräjien vuosina toteuttaman saamelaisen elinkeinotoiminnan koordinointi- ja kehittämishankkeen loppuraportissa. Yksi hankkeen tuloksista oli vuonna 2008 julkaistu saamelaisen elinkeinotoiminnan kehittämissuunnitelma vuoteen Suunnitelmassa todetaan, että uudenaikaisten elinkeinojen, kuten matkailun, luovien alojen ja hyvinvointipalvelujen yhdistäminen perinteisiin ansaintamalleihin auttaa syrjäkylien asuttuna pitämisessä. Hankkeen tuloksena Saamelaisalueen koulutuskeskus järjesti Lapin elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen rahoituksella saamelaisalueen yritysneuvontapalvelua Yritysneuvoja toimi yhteistyössä saamelaisalueen kuntien elinkeinotoimen kanssa, myös silloisen Elinkeinoyhtiö InLike Oy:n kanssa. Yritysneuvonta tulee jatkumaan painottuen käsitöihin. Saamelaiskäräjät ja Saamelaisalueen koulutuskeskus ovat avaintoimijoita saamelaisen elinkeinotoiminnan kehittämisessä. Saamelaiskäräjät luovat edellytyksiä elinkeinojen kehittämiselle vaikuttamalla lainsäädäntöön, hallinnollisiin rakenteisiin ja erityisesti rahoituksen turvaamiseen. Heidän esittämänsä kärkihankkeet ja toimenpidekokonaisuudet kirjataan Lapin maakuntaohjelman saamelaiskulttuuriosioon. Saamelaisalueen koulutuskeskus on vahvasti perinteisiin elinkeinoihin, etenkin porotalouteen, perustuva oppilaitos. Se tekee kansainvälistä yhteistyötä porokansojen kanssa. Kalatalousasioissa on aloitettu yhteistyö Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kanssa. Saamelaisalueen koulutuskeskuksella on tärkeä rooli saamen kielien ylläpitäjänä ja kehittäjänä. Siellä opetetaan kaikkia kolmea saamen kieltä sekä lähiopetuksena että Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 22

24 virtuaalisesti. Saamen kieleen ja kulttuuriin liittyviä kursseja järjestetään ympäri saamelaisaluetta, ja niihin osallistuu vuosittain noin tuhat opiskelijaa. Saamelaisalueen koulutuskeskuksen opetusohjelma on laaja, ja sieltä valmistuu elinkeinoelämän tarpeisiin työntekijöitä usealle alalle, mm. matkailuun. Oppilaitos painottaa yrittäjyyskasvatusta ja antaa yrittäjyyskouluvalmennusta opiskelijoilleen. Kolttasaamelaisten etuja valvoo elinkeinoasioissa ja muutoin Sevettijärvi - Näätämö sekä Nellim - Keväjärvi -alueilla toimiva kolttien kyläkokous Saamelaisuus matkailussa Saamelaisen elinkeinotoiminnan kehittämissuunnitelmassa todetaan, että saamelaisen pienimuotoisen matkailutoiminnan lähtökohtana on aitous ja se perustuu saamelaisten omaan kulttuuriin. Kehittämistoimenpiteissä mainitaan aidon ja korkealaatuisen saamelaisen luonto- ja kulttuurimatkailun kehittäminen, joka tarjoaa matkailijoille aitoja matkailuelämyksiä ja tietoutta saamelaiskulttuurista. Saamelaisyrittäjiä toimii eri puolilla Inarin kuntaa. Inarin kirkonkylässä toimii kaksi tärkeää saamelaiskulttuurikohdetta, Saamelaismuseo Siida ja Saamelaiskulttuurikeskus Sajos. Saamelaismuseo Siida on Inari - Saariselkä -matkailualueen tärkein käyntikohde. Saamelaismuseo vaikuttaa luovien alojen elinkeinojen kehitykseen ja on synnyttänyt uusia kulttuurityöpaikkoja. Panostaminen talvimatkailun kehittämiseen hankkeiden kautta ja yhteistyö Saariselän toimijoiden kanssa on nostanut talvikausien kävijämääriä 57 prosentilla 10 vuodessa. Saamelaiskulttuurikeskus Sajos, joka on myös Saamelaiskäräjien hallinnollinen keskus, tarjoaa puitteet jopa 430 henkilön konferensseille nykyaikaisella tekniikalla toteutettuina. Konferenssien lisäksi Sajoksessa järjestetään tapahtumia ympärivuotisesti. Saamelaisyrittäjillä ja -toimijoilla on tärkeä rooli Inari - Saariselkä -alueen matkailussa saamelaiskulttuurin edustajina. 3.4 Kunnan peruspalvelurakenne Kuntien lakisääteiset tehtävät ovat lisääntyneet samaan aikaan, kun resurssit ovat vähentyneet. Tämä aiheuttaa paineita palvelurakenteen kehittämiseen ja tarkasteluun sekä kannustaa parempaan vuoropuheluun yksityisten palvelutuottajien kanssa. Kunta- ja SOTE -uudistus ovat suuria kunnallishallinnon ja kuntien palveluiden muuttajia. Uudistusten tavoitteena on vahvistaa kunta- ja palvelurakennetta, edistää uusia palvelujen tuotantotapoja ja organisointia, uudistaa kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmiä sekä tarkistaa kuntien ja valtion välistä tehtäväjakoa siten, että kuntien vastuulla olevien Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 23

25 palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen sekä kuntien kehittämiseen on vahva rakenteellinen ja taloudellinen perusta tulevina vuosikymmeninä Keskushallinto Kunnanhallitus ohjaa koko kuntakonsernia. Kunnanhallituksen yksi keskeisimmistä tehtävistä on huolehtia kunnan toiminnan taloudellisista edellytyksistä, kuten veropohja kunnallisverotuksessa. Veropohjan vahvistamiseksi kunnanhallitus on aktiivinen kunnan elinvoimaa kasvattavissa hankkeissa. Kunnanhallitukselle on varattu aktiiviseen aluekehityksen ja elinkeinotoiminnan edistämiseen kehittämis- ja yhteistyömäärärahoja. Taloushallinnon yksityisenä ostopalvelujen tuottajana toimii Kunnan Taitoa Oy ja kunnan tietoteknisten palvelujen tuottajana Lapin Informaatioteknologia LapIT Oy Sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat tärkeitä kuntalaisille mutta myös kunnassa kävijöille. Hyvin toimivat ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut ovat kunnan imagoon ja vetovoimaisuuteen positiivisesti vaikuttavia tekijöitä. Inarin kunnan tavoitteena on turvata sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen saatavuus. Kuntalaiset ja asiakkaat saavat lakisääteiset tai tarpeelliseksi arvioidut palvelut oikea-aikaisesti ja lakisääteisissä määräajoissa. Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään laadukkaasti painopisteenä avopalvelujen kehittäminen, varhainen puuttuminen ja ehkäisevä toiminta. Perusajatuksena on asiakkaan vastuullisuuden, itsehoidon ja omien voimavarojen lisääminen. Palveluja tarjotaan: avohoidossa laitoshoidossa ja palveluasumisessa lääkäritoiminnassa ja erikoissairaanhoidossa sosiaalityössä ja toimeentuloturvassa suun terveydenhuollossa ympäristöterveydenhuollossa, ympäristönsuojelussa ja maaseututoimessa. Inarin kunnan järjestämisvelvollisuuteen kuuluvan työterveyshuollon palvelut tuottaa MedInari Oy. Ympäristönsuojelu-, ympäristölupa-, ympäristöterveysasiat, sekä maaseututoimi on keskitetty Utsjoen kanssa yhteiseen ympäristöyksikköön, joka vastaa myös kuntien eläinlääkintähuollosta. Inari toimii yksikön isäntäkuntana. Maaseutuelinkeinoviranomaisen tehtävänä on porotalouden- ja luontaiselinkeinojen rahoituslain, kolttalain sekä maataloustukia säätelevien lakien ja asetusten täytäntöönpano kuntatasolla. Tehtäviin kuuluu maaja porotalouden, luontaiselinkeinojen sekä kolttalain mukainen rahoitusneuvonta, tuki- ja Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 24

26 korvaushakemusten hallinnointi sekä tukien ja korvausten maksatus. Asiakastiloja on noin 430 (koltta-, poro-, ja maatilat sekä luontaiselinkeinolain nojalla muodostetut tilat). Inarin sosiaali- ja terveyspalvelujen kotihoidossa on käytössä palveluseteli siivouspalvelujen osalta. Palvelusetelin käyttö tukee sellaisten ikäihmisten kotona selviytymistä, jotka pärjäävät kotona ilman muita kotihoidon palveluita, mutta tarvitsevat apua raskaissa kotitöissä. Palvelusetelin saamisen ehtona on mm. tulorajat. Palveluntuottajien tulee olla merkittynä ennakkoperintärekisteriin, sitoutua noudattamaan salassapitovelvollisuutta sekä sitoutua hyvään laatuun ja luotettavuuteen. Palvelusetelin vähäinen käyttö johtuu pääasiassa siitä, ettei palveluntuottajia ole. Sosiaali- ja terveyspalvelujen yksityisinä ostopalvelujen tuottajina kunnan alueella toimii mm. Attendo Oy, Hoivakoti Anna ja Aapeli, Inarin Vanhusten ja Eläkeläisten tukiyhdistys ry sekä MedInari Oy. Aluekehitystä edistävät peruspalvelut: Hyvin toimivat ja laadukkaat sosiaalipalvelut ovat kunnan imagoon ja vetovoimaisuuteen positiivisesti vaikuttavia tekijöitä. Inarin kunnan tavoitteena on turvata sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen saatavuus. Kuntalaiset ja asiakkaat saavat lakisääteiset ja tarpeelliseksi arvioidut palvelut oikea-aikaisesti ja lakisääteisissä määrärajoissa Sivistyspalvelut Inarin kunnan tavoitteena on tarjota päivähoitopalvelut niissä taajamissa, joissa sille on pysyvä tarve tarjota laadukasta perusopetusta nykyisellä kouluverkolla alueellinen omalaatuisuus; maantiede, saamelaiskulttuuri ja pohjoinen luonto huomioiden, niin että oppilailla on hyvä mahdollisuus jatko-opintoihin tarjota oman alueen lapsille mahdollisuus toisen asteen lukiokoulutukseen kunnan omana toimintana ja ammatilliseen koulutukseen yhdessä muiden toimijoiden kanssa kuntalaisille tarjota vapaalla sivistystyöllä mahdollisuus harrastamiseen ja itsensä kehittämiseen antaa opetusta ja tarjota palveluita kaikilla kolmella saamenkielellä ainoana kuntana Suomessa. Aluekehitystä edistävät peruspalvelut: Antaa opetusta ja tarjota palveluita kaikilla kolmella saamenkielellä ainoana kuntana Suomessa. Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 25

27 Sivistyspalvelujen painopisteenä on perus- ja lukio-opetuksen kehittäminen sekä päivähoidon, esikoulun ja perusopetuksen yhteistyö. Palveluja tarjotaan päivähoidossa esi- ja perusopetuksessa lukiokoulutuksessa vapaa-aikapalveluissa. Päivähoitoa järjestetään perhepäivähoitona, ryhmäperhepäivähoitona ja päiväkotihoitona. Ivalossa toimii 51-paikkainen Ivalon päiväkoti sekä suomenkielinen, pohjoissaamenkielinen ja koltansaamenkielinen ryhmäperhepäiväkoti. Saariselällä toimii 20-paikkainen päiväkoti ja Inarissa suomenkielinen ja pohjoissaamenkielinen ryhmäperhepäiväkoti. Lisäksi ostetaan inarinsaamenkieliset päivähoitopalvelut kielipesässä Anarâškielâ Servi ry:ltä. Perhepäivähoitoa järjestetään tarpeen mukaan eri kylissä. Vuorohoitoa järjestetään pääasiassa päiväkodeissa tarpeen mukaan. Yöhoito keskitetään yhteen päiväkotiin. Jos yöhoidon tarve Ivalossa kasvaa, asia otetaan uudelleen harkittavaksi. Kunnassa toimii viisi esi- ja perusopetusta antavaa koulua. Kouluverkko on harva, mutta kunnan tavoitteena on kuitenkin säilyttää se sellaisena, että oppilaat voivat käydä koulua kotoa käsin päivittäin. Toisen asteen oppilaitoksia kunnan alueella ovat Ivalon lukio ja valtion omistama Saamelaisalueen koulutuskeskus (SAKK), jolla on monipuolinen koulutustarjonta ammatillisessa peruskoulutuksessa. Lukion ja Saamelaisalueen koulutuskeskuksen välillä on vahva yhteistyö. Inarin kansalaisopisto järjestää yleissivistävän koulutuksen lisäksi taiteen perusopetusta, avoimen yliopiston ja avoimen ammattikorkeakoulun opetusta sekä ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta. Kirjastoja on kaksi, Ivalossa ja Inarin kirkonkylässä. Lisäksi kyliä kiertää kirjastoauto. Kulttuuritoimi luo mahdollisuuksia kuntalaisten kulttuuritoiminnoille, eri kulttuurimuotojen säilyttämiselle sekä aineellisen ja henkisen kulttuurin tallentamiselle. Liikuntatoimi keskittyy työkykyä ylläpitävän liikuntatoiminnan sekä lasten ja nuorten liikunnan kehittämiseen järjestämällä ja tukemalla sekä liikuntatoimintaa että koulutusta. Kunnan nuorisotyössä mukana olevat toimivat nuorten elinehtojen ja nuorisotoiminnan edellytysten turvaamiseksi. Pääteemana on nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen, johon puututaan aktiivisin toimin. Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 26

28 Sivistyspalvelujen yksityisinä ostopalvelujen tuottajina toimivat aiemmin mainittu Anarâškielâ Servi sekä Sami Nue ttim Sevettijärvellä pitämällä kolttasaamenkielistä kielipesää ja kielikerhoa. Aluekehitystä edistävät peruspalvelut: Sivistyspalvelujen painopisteenä on perusja lukio-opetuksen kehittäminen sekä päivähoidon, esikoulun ja perusopetuksen yhteistyö Teknisen toimen palvelut Inarin kunnan tekninen osasto vastaa rakennusvalvonnasta, yhdyskuntasuunnittelusta ja -rakentamisesta, satamatoiminnasta, ulkoliikuntapaikoista, toimitilapalveluista, sekä koko tehtäväalueen mukaisista hallintopalveluista. Yhdyskuntasuunnittelu sisältää maanhankinnan, kaavoituksen sekä siihen liittyvän mittaustoimen. Yhdyskuntarakentamiseen kuuluvat tekniset rakennuttamistehtävät, muiden kunnallisteknisten palveluiden tuottaminen ja kunnan palveluliiketoiminta Yhdyskuntasuunnittelu Yhdyskuntasuunnittelun yksityisinä ostopalvelujen tuottajina toimivat alan konsulttitoimistot pääasiassa Lapin läänin alueella. Kaavoitus Tehokas maankäyttö ja ennakoiva kaavoitus ovat keskeisiä tekijöitä kunnan aluekehityksen ja elinkeinotoiminnan onnistumiselle. Lapin liiton laatima Pohjois-Lapin maakuntakaava vahvistettiin Maakuntakaava muodostaa puitteet koko alueen maankäytön suunnittelulle. Voimassa olevia yleiskaavoja ovat: Nellimin yleiskaava Saariselän yleiskaava Keväjärven yleiskaava Inarijärven yleiskaava oikeusvaikutteinen Saariselän yleiskaava alue I oikeusvaikutteinen Saariselän yleiskaava alue II oikeusvaikutteinen Ivalon alueen yleiskaava oikeusvaikutteinen Saariselän yleiskaava , KH oikeusvaikutteinen. Vireillä olevaa yleiskaavoitusta käsitellään kohdassa Yhdyskuntasuunnittelu. Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 27

29 Voimassa olevia asemakaavoja ovat: Inarin kirkonkylän asemakaava Kaunispään asemakaava Kiilopään asemakaava Ivalon asemakaava Puhakanmutka Pikku-Petsamo Sylvenvaara. Vireillä olevaa asemakaavoitusta käsitellään kohdassa Yhdyskuntasuunnittelu. Voimassa olevia ranta-asemakaavoja on kaikkiaan 25 kappaletta vuodesta 1981 lähtien. Viimeisimmät valtuuston hyväksymät ranta-asemakaavat ovat: Paavisvuono - Apajalahden ranta-asemakaava Rahajärven ranta-asemakaava Vireillä olevaa ranta-asemakaavoitusta käsitellään kohdassa Yhdyskuntasuunnittelu. Maan hankinta ja tonttivaranto Kunta on hankkinut vuosikymmenen aikana aktiivisesti maata. Maaomaisuuden pinta-ala on kasvanut vuosikymmenessä lähes hehtaarilla Maaomaisuus ha Maaomaisuus ha Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 28

30 Vapaita asuntotontteja oli kaava-alueilla: Alue Rak.oik. k-m² Tontteja kpl Sylvenvaara Pikku-Petsamo Mutamaa Nillankenttä Vävyniemi Puhakanmutka Juutuanvaara Loijakkakieppi Yhteensä Vapaita teollisuustontteja oli kaava-alueilla: Rak.oik. k-m² Tontteja kpl Yhteensä Tonttien kysyntä heijastuu kunkin taajaman kulloiseenkin taloudelliseen vireyteen. Inarissa tonttikysyntä on kohtuullista, joskin alueella on havaittavissa myös patoutunutta tonttikysyntää, koska vireillä olevassa Inarin asemakaavan saneerauksessa on tulossa runsaasti rantatontteja sekä Inarin kunnalle että seurakunnalle. Ivalossa tonttien kysyntä on ollut heikkoa ja alueella on kohtalaisesti myynnissä myös valmiita omakotitaloja. Tonttien kysyntä heijastaa työpaikkojen kehitystä kunkin taajaman alueella. Inarissa kysyntä on selkeästi vilkkainta. Tonttikustannus muodostaa n. 6-7 % omakotitalon investoinnista. Tonttien hinnan alentaminen tuotantokustannuksia alemmaksi ei ole osoittautunut rakentamista vilkastuttavaksi toimenpiteeksi. Halvat tontit lisäävät hetkellisesti tonttimyyntiä vuokralaisten lunastaessa tonttinsa, mutta rakentamisen määrää halvat tontit eivät yleensä lisää. Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 29

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 KUNTASTRATEGIA 2014-2016 Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 Rantasalmen kuntastrategia 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Rantasalmi on itsenäinen maaseutukunta, joka toimii

Lisätiedot

SUOMI Graafinen ohjeistus

SUOMI Graafinen ohjeistus SUOMI ohjeistus ovellukset. inen värilogo valkoisena juhla-asussaan. värinen. inari.fi Inarissa on seitsemisentuhatta vahvaa persoonaa. Oletko sinä seuraava? Inari on Suomen suurin kunta. Sen voimavara

Lisätiedot

CASH360 rahankäsittelyn palvelukokonaisuus

CASH360 rahankäsittelyn palvelukokonaisuus Voimakas luonnostaan CASH360 rahankäsittelyn palvelukokonaisuus Kysy lisää. Elinkeinoyhtiö InLike Oy Toimitusjohtaja Janne Seurujärvi janne.seurujarvi@inlike.fi +358 50 5122518 Inarin kunta Kunnanjohtaja

Lisätiedot

SUOMI Graafinen ohjeistus

SUOMI Graafinen ohjeistus SUOMI ohjeistus ovellukset. inen värilogo valkoisena juhla-asussaan. värinen. inari.fi Inari on Suomen suurin kunta. Sen voimavara on mahtava luonto, josta voi olla aidosti ylpeä. Inarin helmi ja aarreaitta

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; ETELÄRINNE II

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; ETELÄRINNE II KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; ETELÄRINNE II OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila kaavoitusinsinööri 24.9.2014 Yleistä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš Sää mvuu d škoou l jemkõõskõs Säämi máttááttâskuávdáš

Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš Sää mvuu d škoou l jemkõõskõs Säämi máttááttâskuávdáš Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš Sää mvuu d škoou l jemkõõskõs Säämi máttááttâskuávdáš SAAMELAISALUEEN KOULUTUSKESKUS - SAKK Valtion oppilaitos Toimintaa ohjaa laki ja asetus saamelaisalueen

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255 KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila kaavoitusinsinööri 18.2.2015 Yleistä osallistumis-

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa strategia 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 Globaalitalous ja kestävä kehitys Lieksa ei ole irrallaan globaalin talouden vaikutuksesta. Uusiutuvien energialähteiden, ylikansallisten

Lisätiedot

Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta. Kari Kankaala

Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta. Kari Kankaala Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta Kari Kankaala Kuka toi o? Kari Kankaala, 47, elinkeinojohtaja, tekn.tri Ydinosaamista osaamisen siirtäminen yhteiskunnan ja yritysten hyötykäyttöön, teknologian

Lisätiedot

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriö, HYVÄ hanke Helsinki 26.11.2009 Miksi TEM:n linjauksia hyvinvointialalle? Sosiaali-

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti Kunnanhallitus 252 01.10.2013 Kunnanhallitus 64 17.03.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti KH 01.10.2013 252 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Strategiapäällikkö Pekka Myllynen AVIn auditorio, Joensuu Pohjois-Karjalan ELY-keskus 18.9.2014 Pohjois-Karjalan vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Rautavaaran kunta Elinkeinopoliittinen ohjelma

Rautavaaran kunta Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma 27.8.2009 Toiminta-ajatus Rautavaaran kunta, Rautavaaran Yrittäjät Ry ja MTK Rautavaara Visio edistävät ja tukevat paikallista yrittäjyyttä. Kunnan alueella kehitetään aktiivisesti

Lisätiedot

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Työeläkepäivä 15.11.2011 Tulevaisuudessa... väestöllinen kehitys on epäsuotuisampi ja o huoltosuhde

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa } Erikoissairaanhoito ja kehitysvammaisten erityishuolto Satakunnan sairaanhoitopiirin ky:stä } Kunnat Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän jäsenkuntia Väestöpohja

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Hankkeen taustaa Lähtökohdat:

Hankkeen taustaa Lähtökohdat: Matkailun, kaivostoiminnan ja ympäristön yhteensovittaminen -seminaari Ruka 24.02.2012 2012 FT Pekka Kauppila Hankkeen taustaa Lähtökohdat: Valtakunnallisen matkailustrategian ja Valtioneuvoston 24.3.2011

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

Quo vadis, kuntauudistus? Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen 18.9.2012 Keskuskauppakamarin Suuri kuntapäivä

Quo vadis, kuntauudistus? Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen 18.9.2012 Keskuskauppakamarin Suuri kuntapäivä Quo vadis, kuntauudistus? Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen 18.9.2012 Keskuskauppakamarin Suuri kuntapäivä Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Hallitusohjelma asettaa vahvoille

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

Rovaniemi Lapin pääkaupunki

Rovaniemi Lapin pääkaupunki Rovaniemi Lapin pääkaupunki Asukasmäärä ylitti 60 000 vuonna 2010, 31.12.2011 yht. 60 626 asukasta Lisäksi tuhansia opiskelijoita 2,3 % väestöstä maahanmuuttajia, 89 eri kansallisuutta Kaupungin pinta-ala

Lisätiedot

Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä. Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas

Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä. Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas 12.2.2013 Päijät-Hämeen koulutuskonserni Päijät-Hämeen koulutuskonserni

Lisätiedot

PALVELUMARKKINOIDEN KEHITTÄMISNÄKYMÄT ROVANIEMELLÄ

PALVELUMARKKINOIDEN KEHITTÄMISNÄKYMÄT ROVANIEMELLÄ PALVELUMARKKINOIDEN KEHITTÄMISNÄKYMÄT ROVANIEMELLÄ Auvo Kilpeläinen Sosiaali- ja terveysjohtaja Tilaajahallinto auvo.kilpelainen@rovaniemi.fi 040-5321952 Hyvä-aluefoorum Oulu 29.10.2009 Uuden Rovaniemen

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS; LUTTORINNE

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS; LUTTORINNE KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS; LUTTORINNE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila kaavoitusinsinööri 2.9.2014 Yleistä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Toisen asteen koulutus

Toisen asteen koulutus Toisen asteen koulutus Kymenlaakson maakuntapäivä 13.5.2015 Johtaja, opetus ja kulttuuri Terhi Päivärinta Nykytila Hallituksen esitykset lukion ja ammatillisen koulutuksen rahoituksesta ja järjestämisluvista

Lisätiedot

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014 Kuntalain kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu Kuntalain valmistelun organisointi Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä Parlamentaarinen

Lisätiedot

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 Rovaniemi paisuu, muu Lappi tyhjenee Yle Lapin Radio 20.11.2008 Lapin väkiluku pienenee

Lisätiedot

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2013 Sodankylä, Kakslauttasen asemakaava ja asemakaavan muutos

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2013 Sodankylä, Kakslauttasen asemakaava ja asemakaavan muutos Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 SODANKYLÄ KAKSLAUTTASEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS ASEMAKAAVAKSI JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Sosiaali ja terveydenhuollon uudistuksen ja itsehallintoalueiden perustamisen sekä aluehallintouudistuksen valmistelun selvityshenkilöhanke

Sosiaali ja terveydenhuollon uudistuksen ja itsehallintoalueiden perustamisen sekä aluehallintouudistuksen valmistelun selvityshenkilöhanke Sosiaali ja terveydenhuollon uudistuksen ja itsehallintoalueiden perustamisen sekä aluehallintouudistuksen valmistelun selvityshenkilöhanke Selvityshenkilötyöryhmän Tuomas Pöysti (pj), Annikki Niiranen

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA 1. Keravan kaupungin visio KERAVA ON METROPOLIALUEEN KÄRJESSÄ KULKEVA, VETO-VOIMAINEN, ROHKEA, MENESTYVÄ JA UUTTA LUOVA KAUPUNKI, JOSSA PALVELUT JA LUONTO OVAT JOKAISTA LÄHELLÄ Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI,

Lisätiedot

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Yritetään ja työllistetään Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Oulu / Syyskuu 2013 Työttömien lukumäärä 18 000 16 000 14 000 12 000 13 226 Kaikki työttömät Yli 50- vuotiaat 14,4% 27,0% Henkilöä 10 000 8

Lisätiedot

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 1. Taloustilanne haastaa uudistumaan 2. Maakuntien kehittäminen lyhyellä ja pitemmällä aikajänteellä 3. Maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Sote: riittävätkö rahat ja kenelle?

Sote: riittävätkö rahat ja kenelle? Sote: riittävätkö rahat ja kenelle? Alivaltiosihteeri, OTT Tuomas Pöysti 26.4.2016 28.4.2016 1 Sote -uudistus on toiminnallinen uudistus, jossa keskiössä ihminen ja tämän mahdollisuus saada asiakaskeskeisiä,

Lisätiedot

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen uudessa terveydenhuollon mallissa Liisa-Maria Voipio-Pulkki/ Terveyspalveluryhmä Sosiaali- ja terveysministeriö Mikä on uusi terveydenhuollon malli? Työ on vielä

Lisätiedot

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Paikallispolitiikan seminaari 6.4.2014 Lahti Isoja kuntatalouteen vaikuttavia päätöksiä Kuntien

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Palvelutarpeiden kehitys Nurmijärven väestötavoite vuonna 2040 on 60 000 asukasta, jolloin kunta kasvaa keskimäärin noin 670 asukkaalla

Lisätiedot

FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY. Jäsenkunnat. Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630. Väkiluku 35421

FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY. Jäsenkunnat. Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630. Väkiluku 35421 Jäsenkunnat Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630 Väkiluku 35421 Seudullinen terveydenhuolto n. 580 työntekijää käyttötalous 57,7 milj. toimipisteet 5 kunnassa hajautetut lähipalvelut

Lisätiedot

Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Talouden epävarmuus ja kasvun hidastuminen varjostavat Suomea onko taantuma tulossa

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Mistä löytyy Suomen kuntien tie?

Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Kuntajohtajapäivät, Seinäjoki Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja Uhkaava talouskriisi tuo lisähaasteita entisetkin isoja Uhkaava talouskriisi tuo vain lisähaasteita,

Lisätiedot

Vantaalainen työllisyyden edistämisen malli. Työllisyyden kuntakokeilu seminaari 4.11.2014 Projektipäällikkö Anne Matilainen

Vantaalainen työllisyyden edistämisen malli. Työllisyyden kuntakokeilu seminaari 4.11.2014 Projektipäällikkö Anne Matilainen Vantaalainen työllisyyden edistämisen malli Työllisyyden kuntakokeilu seminaari 4.11.2014 Projektipäällikkö Anne Matilainen VISIO 2025 Vakavarainen Vantaa on kansainvälinen kestävän kasvun keskus, jossa

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät 1 55000 Elinkeinorakenne on muuttunut: Uudet työpaikat

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT MULTIA 2020 STRATEGIAKARTTA Multian kunnan - - MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT Käytännön toimenpiteet on kirjoitettu toimialojen tuloskortteihin Kunnanvaltuusto 11/2011 MULTIA Kuntaparikunta Jyvässeudulla

Lisätiedot

ORIMATTILA. Kaupunkistrategia

ORIMATTILA. Kaupunkistrategia ORIMATTILA Kaupunkistrategia 2020 Kaupunginvaltuusto 7.6.2011 Kaupunginvaltuusto 18. - 19.11.2011 Kaupunginvaltuusto 20.2.2012 Strategiatyöryhmä 20.5.2013 Kaupunginhallitus 27.5.2013 Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Palveluverkkotyö Jyväskylässä

Palveluverkkotyö Jyväskylässä Palveluverkkotyö Jyväskylässä Erityinen kuntajakoselvitys Selvitystyöryhmä 29.10.2013 Risto Kortelainen muutosjohtaja risto.kortelainen@jkl.fi 30.10.2013 1 Palveluverkkosuunnittelun lähtökohdat Kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE 2015. Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Kommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE 2015. Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Kommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE 2015 Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Kunta työttömien aktivoijana Esityksen sisältö Pitkään

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI RAAHEN OPETUSTOIMI Opetustoimen Strategia 2015 Op.ltk. 14.09.2011 131 Sisällysluettelo 1. Opetustoimen keskeiset menestystekijät 3 2. Opetustoimen toimintaa ohjaavat periaatteet

Lisätiedot

Inari - Saariselkä. Inari-Saariselkä Matkailu Oy

Inari - Saariselkä. Inari-Saariselkä Matkailu Oy Inari-Saariselkä Matkailu Oy Saariselän sijainti ja yhteydet Sijainti 250 km pohjoiseen napapiiriltä (valtatie 4) 200 km etelään Jäämereltä 25 km etelään Ivalon lentokentältä 260 km Rovaniemen rautatieasemalta,

Lisätiedot

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin Ratkaisuja kunnan terveyspalveluihin Valinnanvapaus parantaa kuntalaisten asemaa. Terveyspalvelut kuntalaisille Terveyspalveluiden tuotanto LPY korostaa kuntavaaleissa kansalaisten valinnanvapauden lisäämistä.

Lisätiedot

Toiminta konkretisoituu seutukuntakohtaisesti räätälöityjen, yhteisten koulutus-, tutkimus- ja kehittämishankkeiden

Toiminta konkretisoituu seutukuntakohtaisesti räätälöityjen, yhteisten koulutus-, tutkimus- ja kehittämishankkeiden MAAKUNTAKORKEAKOULU / POHJOIS-LAPIN OSAAMISSTRATEGIA 2010-2015 1. Maakuntakorkeakoulun tavoitteet Lapin maakuntakorkeakoulu on Kemi-Tornion ja Rovaniemen ammattikorkeakoulun, Lapin yliopiston ja Lapin

Lisätiedot

Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013

Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013 1 Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013 116 000 jäsenyritystä 21 aluejärjestöä 400 paikallisyhdistystä 53 toimialajärjestöä yli 4000 luottamushenkilöä 1500 jäsentä kuntien valtuustoissa 55000 Elinkeinorakenne

Lisätiedot

VUODEN 2008 TALOUSARVIO

VUODEN 2008 TALOUSARVIO VUODEN 2008 TALOUSARVIO Tyrnävän talousarvio 2008 2008 2007 Asukasluku 6280 6100 Tuloveroprosentti 19 19 Toimintamenot milj. 26,8 24,6 Investoinnit milj. 2,9 1,9 Vuosikate 1000 994 882 Lainat kunta /asukas

Lisätiedot

Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa?

Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa? Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa? Sami Yläoutinen Jyväskylä, 3.8.2015 Esitys Julkisen talouden tila ja näkymät maailmalla Suomessa Talouspoliittiset

Lisätiedot

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11. Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.2014 Kuntaliiton lähtökohta ja tavoitteet uudistukselle Yleiset tavoitteet:

Lisätiedot

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020 Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR 2009-2014 Hankkeiden lukumäärä hylätty 22 keskeytetty 6 kesken 36 hyljesietopalkkiot

Lisätiedot

Lapinlahden kuntastrategia 2011-2017

Lapinlahden kuntastrategia 2011-2017 Lapinlahden kuntastrategia 2011-2017 visiona Elinvoimainen Lapinlahti 2025 Khall 7.3.2011 Lapinlahti ja Varpaisjärvi 2010 Nykytilanteen vahvuudet Maantieteellinen sijainti. Hyvät julkiset palvelut ja niiden

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Toholammin kuntastrategia 2016-2020

Toholammin kuntastrategia 2016-2020 Toholammin kuntastrategia 2016-2020 1. LÄHTÖKOHTA Lamppilaisen strategian tavoitteena on varmistaa itsenäisen kunnan elinkelpoisuus. Väestön ikääntyminen tulee vaikuttamaan sosiaali- ja terveyspalveluiden

Lisätiedot

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008 Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

2. HEINÄVEDEN KUNNAN STRATEGIA 2.1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI

2. HEINÄVEDEN KUNNAN STRATEGIA 2.1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 2. HEINÄVEDEN KUNNAN STRATEGIA 2.1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI Toimintaympäristön analyysi muodostaa kuntastrategian lähtökohdan. Valmisteluun osallistuneet tunnistivat kuntaorganisaation sisäiset vahvuudet

Lisätiedot

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Ennakoima yhessä! - Lapin ennakoinnin toimintamalli Pohjalla tiivis yhteistyö alueviranomaisten,

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelma 2015-2020

Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Painopisteet: Yrittäjyysmyönteisen ilmapiirin edistäminen Toimintaedellytysten luominen elinkeinoelämälle Seudullisen yhteistyön Yrittäjyysmyönteisen

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät?

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Kari Sjöholm 10.9 2014 -200-400 -600-800 -1000-1200 -1400-1600 Hallitusohjelman sekä vuosien 2012-2014 kehysriihien

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

Mäntsälän kunnan elinkeino-ohjelma 2014-2016

Mäntsälän kunnan elinkeino-ohjelma 2014-2016 Mäntsälän kunnan elinkeino-ohjelma 2014-2016 Sisällys 1. Valtuuston hyväksymä taloussuunnitelma 2014 2016... 4 2. Toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelma-kaudella

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

yritysten ja markkinoiden kehitys Tampere 30.9.2013

yritysten ja markkinoiden kehitys Tampere 30.9.2013 Sosiaali- ja terveyspalvelualan yritysten ja markkinoiden kehitys HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho Ulla Maija Laiho Tampere 30.9.2013 Tietopohja TEM raportteja 34/2013 Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Lausuntopyyntö: Lappeenranta 2028 strategia

Lausuntopyyntö: Lappeenranta 2028 strategia Lausuntopyyntö: Lappeenranta 2028 strategia 1 Taulukon täyttöohjeet Voitte esittää kommentteja kaikkiin toimenpideohjelmiin Kaikkia ohjelmia ei tarvitse kommentoida Kirjoittakaa kommentit niille varattuihin

Lisätiedot

Strategian päivitys. kh 7.12.2015, 323 kv 14.12.2015, 71

Strategian päivitys. kh 7.12.2015, 323 kv 14.12.2015, 71 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Meän Ratekia 2016-2020 10 Aktiivinen ja palveluhenkinen kuntastrategia Strategian päivitys 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 kh 7.12.2015, 323 kv 14.12.2015, 71 24 1. Visio 2020 28

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila Kaavoitusinsinööri 7.3.2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 63 ) mukainen asiakirja, jossa kuvataan

Lisätiedot

Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari

Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 11.4.2012 Korkeatasoinen lukiokoulutus kattavasti koko maassa nuoren ulottuvilla. 2 11.4.2012 Tuula Haatainen Lukio tai ammatillinen

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot