Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta. Inarin kunnan alue- ja elinkeinopoliittinen ohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta. Inarin kunnan alue- ja elinkeinopoliittinen ohjelma 2014-2016"

Transkriptio

1 Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta Inarin kunnan alue- ja elinkeinopoliittinen ohjelma

2 Kuvat kannessa: Kullanhuuhdontaa: Inari-Saariselkä Matkailu Oy:n kuvapankki Airbus A321 Sharklet: Finnair Oyj:n kuvapankki Autotestausta: Test World Oy:n kuvapankki Poroja Saariselällä 2008: kuvaaja Pentti Sormunen Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 1

3 Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta Sisällysluettelo 1 Inarin kunta aktiivisena aluekehittäjänä ja elinkeinojen edistäjänä luku muutti julkista hallintoa ja kunnallishallintoa Vahvistuvan 2000-luvun ensimmäinen vuosikymmen Vuoden 2008 taloudellinen taantuma Valtiovallan päätökset elokuulta Ohjelmatyöllä vastauksia vaativiin haasteisiin Inarin aluekehityksen ja elinkeinojen edistämisen lähtökohdat Inarin kunnan visio Kuntastrategia / toiminta-ajatus Kunta-arvot Kuntastrategiaa toteutetaan niin kunnan sisä- kuin ulkopuolella Aluekehityksen ja elinkeinojen kehittämisen strategiset painopisteet Inarin nelikenttäanalyysi Ohjelman ylläpito ja tiedotus Kehittämistyön toimintaympäristö sekä kunta- ja konsernitoiminnot Inarin sijainti Infrastruktuuri ja luonto Inari on saamelaisten kotiseutualuetta Saamelaiselinkeinot Saamelaisuus matkailussa Kunnan peruspalvelurakenne Keskushallinto Sosiaali- ja terveyspalvelut Sivistyspalvelut Teknisen toimen palvelut Yhdyskuntasuunnittelu Yhdyskuntarakentaminen Kuntakonsernin palveluntarjoajia Inergia-konserni Inarin Kiinteistöt Oy Ski Saariselkä Oy Nuoriso- ja luontomatkailukeskus Inari Oy Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 2

4 3.5.5 Saariselän Siula Oy MedInari Oy Tilapalvelu liikelaitos Ruokapalvelu liikelaitos Kalatalouden kehittämisrahasto Kuntasektorin muita palvelutarjoajia Lapeco - Lapin Jätehuolto kuntayhtymä Lapin pelastuslaitos Inarin konserniorganisaatio alue- ja elinkeinojen kehittämisessä Valtuusto ja kunnanhallitus Elinkeinot & kehitys Nordica Kiinteistökehitys InLike Oy Saariselkä Oy Yleiset alue- ja elinkeinopolitiikan päämäärät ja toimenpiteet Elinkeinoelämän kehittäminen Yrittäjyyskasvatus Yritysilmasto Kehittämishankkeet Matkailun kehittäminen Kuntamarkkinointi Koulutus ja työvoiman saatavuus Paikalliset hankinnat Yhteistyö ja verkottuminen Kunta- ja seutukuntayhteistyö Yhteydet maakunta- ja valtionhallintoon Pohjoisimman Lapin Leader ry Yhteydet yrittäjiin ja yrittäjäjärjestöihin Sidosryhmäyhteistyö Tiedotus Aluepoliittiset toimenpiteet Yhdyskuntasuunnittelu Tontti- ja toimitilapolitiikka Elinkeinopoliittiset toimenpiteet Lainatakaukset Avustukset Teollistamissopimukset Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 3

5 5.4.4 Osakkuus Yksittäisten kehittämishankkeiden rahoitus Hinnoittelupolitiikka Maan hinnoittelu Huomionosoitukset Alue- ja elinkeinopolitiikan resurssit Elinkeinotoimen henkilöresurssit Aluekehittämisen henkilöresurssit Hankkeisiin osallistuminen Teollistamissopimukset Liike- ja teollisuuskiinteistöjen saneeraukset Budjetointi Aluekehityksen ja elinkeinojen edistämisen päätöksenteko Kehittämistyöhön vaikuttavat kärkihankkeet ja hankeideat Alue- ja elinkeinopoliittiset kehittämistoimenpiteet Maankäytön suunnittelu Matkailun kehittäminen Kylmäteknologia; ajoneuvo-, rengas- ja komponenttitestaus Kansainvälistymisen edistäminen Elinkeino- ja yrityspalvelut Luonnonvarojen hyödyntäminen Inarijärvi ja vesistöalueet Kuntayhteistyö Yritystoiminnan investointihankkeet Test World Indoor III -kylmätestausympäristön toteuttaminen Infrastruktuurihankkeet Nellimintie Raja-Joosepin raja-aseman peruskorjaus ja laajennus sekä Lotta - Murmansk tieyhteys Ivalon lentoterminaalin peruskorjaus ja laajennus Kolttakulttuurikeskus Ympäristöhankkeet Urho Kekkosen kansallispuisto Muita ympäristöhankkeita Metsätalous Valtion metsät Peuravuonon saha Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 4

6 6.5.3 Yksityismetsät Porotalous Kaivannais- ja kaivosteollisuus Inarin kunnan alue kaivos- ja kaivannaistoiminnan mahdollisuutena Inarin kunnan mahdollisia toimenpiteitä Kullankaivuu ja -huuhdonta Jäämeren käytävä Arctic Corridor Inari on kansainvälinen Yleistä Inarin kunnan kansainvälistymisen tausta Inarin kunnan kansainvälinen toimintaympäristö Inari kansainvälisessä toimintaympäristössä Kansainvälinen kanssakäyminen tilastojen valossa EU, sidosryhmät ja yhteistyökumppanit Interreg Pohjoinen -ohjelma Kolarctic ENI CBC -ohjelma Pohjoinen Periferia ja Arktis -ohjelma Ystävyyskunnat Pohjoisten rajakuntien neuvosto Pohjois-Lapin alueyhteistyön kuntayhtymä Toteutunut kansainvälinen toiminta Elinkeinoyhteistyö Elinkeinoyhteistyö ja kehittämishankkeet Matkailu Inergia Oy Sivistystoimi Sosiaali- ja terveystoimi Tapahtumat ja sidosryhmätoiminta Inarin kunnan kansainvälistymisen visio ja strategia Kansainvälistymisen visio vuoteen Kansainvälistymisen painopisteet Kansainvälistymisen strategia Kansainvälistymisen toimenpideohjelma Inarin kunnan alue- ja elinkeinopoliittisen ohjelman toteutuksen painopisteet ja toimenpiteet 87 Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 5

7 e 2014e 2015e 2020e 2030e 2040e Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 1 Inarin kunta aktiivisena aluekehittäjänä ja elinkeinojen edistäjänä Inarin kunta on asukasluvulla mitattuna muuttunut paljon viimeisen kahden vuosikymmenen aikana. Parhaimpana aikana asukasluku läheni asukasta, josta asukaskato on alkanut jokaisena seuraavana vuonna. Kuluva vuosi 2013 on ennakkotietojen mukaan ensimmäinen vuosi kahteen vuosikymmeneen, jolloin väestö olisi lisääntymässä Inarin kunnassa. Asukkaiden määrän laskun pysäyttämiseksi ja hallitun kasvun saamiseksi Inarin kunnan on tehtävä erityisen tavoitteellista aluekehitys- ja elinkeinojen kehittämistyötä. Trendilaskennalla verraten kahteen viimeiseen vuosikymmeneen Tilastokeskus ennustaa asukasluvun vähenevän tämän vuosikymmenen loppuun alle asukkaan. Trendiennusteen selättääkseen Inarin kunnan on tehtävä voimakkaasti työtä aluekehityksen ja elinkeinojen kehittämisen eteen. Asukasluvun kehittyminen Inarissa e Lähde: Tilastokeskus Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 6

8 Asukasmäärästä poiketen työvoima on kasvanut 1990-luvun jälkeen aina vuoteen Vuoden 2008 taloudellinen taantuma käänsi kehityksen negatiiviseksi, jonka seurauksena työttömyys lähti lievään nousuun. Kehitys on jatkunut huolestuttavasti vuoden 2013 aikana Työvoima Inarissa Työvoima Työlliset Työttömät Lähde: Tilastokeskus Aktiivisella elinkeinopolitiikalla ja kunnan omien toimintojen tuottavuutta korottavilla toimenpiteillä sekä osin valtionosuusjärjestelmän vuoden 2010 osittaisuudistuksella Inarin kunta on kyennyt pitämään kuntalaisten veroasteen kilpailukykyisempänä muihin kuntiin verrattuna. Erityisesti viime vuosien kehityksessä ero kuntien keskimääräiseen tuloveroprosenttiin on kasvanut lähes 0,8 prosenttiyksikköön. Vertailutieto vahvistaa Muuttuva Inari -ohjelman perustaksi myönteisesti kunnan taloudellisen aseman, jonka pohjalta aktiivista aluekehitys- ja elinkeinojen kehittämistyötä voidaan jatkaa ja voimistaa. 20,00 19,50 19,00 18,50 18,00 17,50 17,00 16,50 Tuloveroprosentti 18,04 18,12 18,29 18,3918,4518,54 18,59 17,67 17,78 18,97 19,1619,2419,38 19,74 Koko maa Inari Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 7

9 Inarin kunnan ja yrittäjien yhteistyö yrittäjyyden edistämiseksi on tärkeä askel säilyttää kunnassa ja yhteisössä pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan perusteet, erityisesti turvata taloudellinen perusta kaikille niille hyvinvointia edistäville palveluille ja sille kehitystyölle, jota kehittyvä ja alati muuttuva ympäristö vaatii. Samalla kun turvaamme palvelujen rahoituksen olemme muuntumassa julkishallinnon vetämästä yhteisöstä yrittäjyyden ja siihen läheisesti liittyvän yrittäjähenkisyyden yhteisöön. Tie muutoksen kautta toisenlaiseen yhteisöön on pitkä, jopa sukupolvia kestävä, mutta välttämätön luku muutti julkista hallintoa ja kunnallishallintoa Tämän hetken vertailussa voidaan palata aina 1990-luvun alkuun ajoittuvaan taloudelliseen lamaan ja sen seurauksiin luvun lamaa edeltävänä aikana Inarin kunnassakin julkinen talous oli voimissaan ja julkisella alalla oli runsaasti työpaikkoja. Eräänä esimerkkinä voidaan pitää viestintäalaa, jossa ennen 1990-luvun lama-aikaa parhaimmillaan Inarissa oli liki sata alan työpaikkaa. Runsaasti työpaikkoja oli kaikilla julkisen hallinnon aloilla ja työllisyystilanne oli hyvä. Kuntien valtionosuusjärjestelmä oli menosidonnainen siten, että palkattavaa virka- tai toimihenkilöä kohti saatiin valtionosuutta niin, ettei verotuksen jälkeen nettokustannuksia syntynyt. Järjestelmä oli henkilöstön lisäyksiä suosivaa, vaikkei työtä olisi riittämiin ollutkaan luvun lama kouraisi Inarin kuntaa ja sen yrittäjiä sekä yrityksiä kovalla kädellä. Hyvin harvat olivat etenkin matkailussa toimineet yritykset, jotka selvisivät talouden ahdingosta ilman julkisen vallan aktiivisia tukitoimenpiteitä. Laman jälkiseuraukset alkoivat näkyä 1990-luvun puolivälin jälkeen Inarissakin. Maan hallitus vaihtui ja erityisesti vuodesta 1996 alkaen alkoi laman seurauksena valtiontalouden ja sen myötä koko julkisen talouden tervehdyttämisohjelma monine leikkauksineen. Totuttujen runsaiden valtionosuuksien sijaan valtionosuuksia kunnilta ja erityisesti syrjäisimmillä seuduilla olevilta kunnilta leikattiin viidennes. Leikkaus tehtiin vuosituhannen vaihteeseen mennessä. Samanaikaisesti valtio oli käynnistänyt omassa toiminnassaan tehostamistoimenpiteet ja toimintojen ulkoistuksen, joiden vaikutukset Inarissakin olivat aikaa myöten rajut. Edelliseen esimerkkiin viitaten viestintäalalla työpaikkoja oli enää tuskin yhden käden sormilla luettavissa. Lamassa kuntien kyvyttömyyden, valtion kyvyttömyyden ja yritysten kyvyttömyyden vuoksi työllistää työttömyys 1990-luvun puolivälissä nousi lähes kolmannekseen työvoimasta. Jos ei olisi huomioitu julkisia tukitoimenpiteitä työttömyyden torjumiseksi, tosiasiallinen työttömyys nousi yli kolmannekseen. Vuosituhannen vaihteeseen ajoittuu paljon muutoksia Inarin kunnan tavassa toimia. Noina vuosina aloitettiin säästö-, tehostamis- ja tuottavuustoimenpiteet. Kunnan palvelut olivat niin muutoksessa, että muutoksesta tuli lähes pysyvää. Henkilöstökin osaltaan tottui toimintatapaan. Eräs tapa vastata muutokseen oli ulkoistaa myös kunnan toimintoja erityisesti yhtiöittämällä. Vuosituhannen vaihteessahan Inarin kunnalla oli käytännössä vain energiayhtiö Inergia Oy. Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 8

10 Taitekohdaksi muodostuivat myös Saariselän kehitysnäkymät tulevaisuudesta, jonka seurauksena käytännössä käynnistettiin uudelleen kaavoitustoimet, johon liittyi myös maanhallinnan muutokset Saariselän ydinalueella. 1.2 Vahvistuvan 2000-luvun ensimmäinen vuosikymmen Suomen kansantalouden nousun myötä Inarinkin taloudellinen asema parani. Vuoteen 2008 mennessä tapahtui merkittävän hyviä asioita: Saariselän kasvu käynnistyi uudelleen. Kunnan alueella taloudellinen toiminta ja yritystoiminta vireytyivät. Inarin kunnan taloudellinen asema vahvistui. Kansainvälinen asema vahvistui erityisesti matkailussa. Valtion toimenpiteet eivät kohdistuneet merkittävästi Inarin kuntaan. Myönteinen kehitys turrutti Inarin kuten koko suomalaisen kansantalouden. Inariinkin yleistyi käsitys, ettei kunnan tule olla aktiivinen kehitysveturi alueellaan eikä ottaa elinkeinopoliittisia hallittujakaan riskejä. Vielä 2008 lopulla Inarinkin piti päästä taloudellisesta lamasta niin valtion kuin kuntien tasolla kuten lähes kaksikymmentä vuotta aiemmin, kuin koira veräjästä ottamalla suhdannetaantumaan lisävelkaa. Vuoden 2008 taantuma lisäsi velanottoa niin valtiolla kuin kunnilla. 1.3 Vuoden 2008 taloudellinen taantuma Taloudellinen ja toiminnallinen tilanne julkisella sektorilla ja Inarin kunnassa muistutti paljon tilannetta Taloudellinen suhdanne on syvän laman jälkeen kääntymässä hitaaseen taloudelliseen kasvuun, mutta valtio oli ottanut merkittävästi velkaa selviytyäkseen pahimman laman yli ilman ikävimpiä seurauksia. Seuraavat eduskuntavaalit pidettiin vuonna 2011, kuten pidettiin vuonna Vaalivuoden 2011 jälkeen vuonna 2012 ja kuluvana valtio on joutunut tasapainottamaan julkista taloutta merkittävillä taloudellisilla ratkaisuilla. Ennakoitavissa oli valtionosuuksien leikkauksia, vaatimuksia kunnallishallinnon tuottavuuden ja tehokkuuden kohottamisesta ja kunta- ja palvelurakenteen edelleen toteuttamiseksi. 1.4 Valtiovallan päätökset elokuulta 2013 Pitkän talouskeskustelun jälkeen Suomen hallitus sopi torstaina 29. elokuuta 2013 rakenneuudistusohjelmasta kasvuedellytysten vahvistamiseksi ja kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi. Ohjelmassa hallitus toteaa lähtökohtana julkisen talouden kestävyysvajeen. Suomen taloutta vaivaavat samanaikaisesti rakenteelliset kasvun ja julkisen talouden kestävyyden ongelmat sekä vaikea suhdannetilanne. Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 9

11 Ikärakenteen muutos vähentää työikäisten määrää ja kasvattaa ikäsidonnaisia julkisia menoja. Tämä vaikeuttaa julkisen talouden rahoitusta ja luo siihen niin sanotun kestävyysvajeen. Valtiovarainministeriön arvion mukaan kestävyysvaje on runsaat 4 ½ % BKT:sta. Tämä tarkoittaa, että julkisen talouden rahoitusaseman tulisi kohentua perusennusteeseen verrattuna yli 9 mrd. euroa vuoteen 2017 mennessä, jotta julkinen valta kykenisi hoitamaan hyvinvointivaltioon liittyvät velvoitteensa nykyisellä kokonaisveroasteella ilman, että julkisen talouden velkaantuminen karkaa kestämättömälle uralle. 1 Ohjelma talouden kasvuedellytysten vahvistamiseksi ja julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi kuntatalouden osalta Hallituksen rakenteellinen uudistusohjelma rakentuu konkreettisten, talouden kasvuperustaa ja julkisen palvelujärjestelmän tuottavuutta vahvistavien, työllisyysastetta kohottavien ja julkisen talouden kestävyysongelman ratkaisevien rakennepoliittisten toimien varaan. Ohjelmassa tavoite koko kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi ositetaan valtiontaloutta, kuntien taloutta, työuria ja työn tarjontaa, rakenteellista työttömyyttä, koko talouden tuottavuuden kasvua ja kilpailukykyä sekä julkisen palvelutuotannon tuottavuuden kasvua koskeviksi konkreettisiksi osatavoitteiksi. 1 Kestävyysvajeen umpeen kurominen edellyttää kuntatalouden tasapainottamista. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi otetaan käyttöön kuntien talousohjausjärjestelmä. Järjestelmässä uudistetaan valtionosuusjärjestelmä sekä tehostetaan peruspalveluohjelmamenettelyn pitkäjänteisyyttä, sitovuutta ja ohjausvaikutusta hallitusohjelman mukaisesti. Kuntien tehtäviä ja velvoitteita puretaan yhden miljardin euron kustannuksia vastaavasti. Miljardi euroa katetaan verorahoituksella ja kuntien omin toimin, mm. tuottavuutta parantamalla. 1 Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma totesi , että jos hallituksen rakennepaketissa esitetty kahden miljardin euron tasapainotusvaatimus siirrettäisiin suoraan kuntaveroihin, se tarkoittaisi keskimäärin 2,5 prosenttiyksikön korotusta. 2 Inarin kunnan osalta hallituksen rakenneuudistusohjelman ja Kuntaliiton siitä tekemän taloudellisten vaikutusten arvion mukaan tulevat toimenpiteet konkretisoituvat: Inarin kunnan osalta tehtäviä ja velvoitteita puretaan 1,3 milj. euron edestä, joka tarkoittaa 15 henkilötyövuoden siirtymää valtiolle (tuloveroprosentin tuotto 1,037 milj. euroa, 22,5 milj. euroa henkilöstömenot 45,3 % 49,8 milj. euroa kokonaismenoista, henkilötyövuosi euroa per vuosi). 1 Hallituksen rakenneuudistusohjelma Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntamarkkinoilla Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 10

12 Inarin kunnan osalta verorahoituksella kattaminen merkitsee 1,25 prosentin nostoa (tuotto 1,3 milj. euroa) tai kunnan palvelutuotannon tuottavuutta edelleen parantamalla vastaavalla summalla. Tasajaon mukaan vuoteen 2017 mennessä veroprosenttia tulisi nostaa 0,75 % ja tuottavuutta parantaa vuotuisista kustannuksista. Julkisen palvelutuotannon tuottavuuden ja vaikuttavuuden kohentaminen on välttämätöntä julkisen talouden kestävyysongelman ratkaisemiseksi. Kunnat vastaavat suuresta osasta näistä palveluista. Kuntarakenteen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen käynnissä olevan uudistushankkeen määrätietoisella loppuun saattamisella on keskeinen merkitys. Uudistuksen avulla tulee varmistaa, että kuntien keskinäinen sekä valtion ja kuntien välinen vastuunjako sekä taloudelliset kannusteet toiminnan tehostamiseksi kunnissa ovat selkeät, julkisten palvelujen tuotantoketjut ovat eheitä eikä osaoptimointia esiinny. Uudistuksen keskeisen tavoitteen on oltava julkisen palvelujärjestelmän tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantaminen. 3 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta jatketaan STM:n järjestämislakityöryhmän väliraportissa esitettyjen linjausten mukaisesti. Väliraportin perusteella kunnan tulee kuulua sote -alueeseen, joka järjestää sille sosiaali- ja terveyspalvelut. Sote -alue muodostuu maakuntien keskuskaupunkien varaan. Edelleen kuntarakennelain 4 d :n mukaisella selvitysalueella olevalla vähintään asukkaan kunnalla on oikeus järjestää perustason palvelut omille asukkailleen. Perustason palveluihin kuuluvat kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut lukuun ottamatta erikoissairaanhoitoa sekä sairaanhoidon ja sosiaalihuollon ympärivuorokautista päivystystä. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus etenee siten, että valtiovallan asettama valmisteluryhmä laatii ehdotuksen laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi vuoden 2013 loppuun mennessä. Ehdotus lähetetään lausunnoille heti sen valmistuttua. Lausuntokierroksen jälkeen hallituksen esitys viimeistellään ja annetaan eduskunnalle kevätistuntokaudella Järjestämislaki ja siihen liittyvät muut lait on tarkoitus saada vahvistetuiksi kesällä 2014 ja lainsäädännön on tarkoitus tulla voimaan Lakien vahvistamisen jälkeen kuntia kuullaan muodostettavista sote -alueista, perustason alueista ja erityisvastuualueista. Alueet ja niihin kuuluvat kunnat vahvistetaan loppuvuodesta Alueiden tulee aloittaa toimintansa viimeistään Hallituksen rakenneuudistusohjelma Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 11

13 Inarin kunnan osalta, ellei Inarin hae poikkeuksia sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisessä, palvelut, palveluresurssit ja siihen liittyvä päätöksenteko jakaantuisi seuraavasti viimeistään vuoden 2017 alusta vuoden 2013 luvuilla: Palvelut TA 2013 euroa % Päätösvalta Sosiaali- ja terveyspalvelut ,6 Sote -alue Erikoissairaanhoito ,2 Sote -alue Muut palvelut ,1 Inarin kunta Yhteensä ,0 Inarin kunnan harkittavaksi tulevat edellä mainitusta poiketen hakea eritysasemaa perusteena saamelaisalue, pitkät etäisyydet ja harva asutus. Hallituksen rakenteellisessa uudistusohjelmassa työllisyydestä todetaan, että työllistymistä voidaan nopeuttaa tehokkailla työvoimapalveluilla. Ohjelman mukaan työvoiman palvelukeskusverkoston vakinaistamisella parannetaan kuntien ja valtion yhteistyötä heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien työllistämisen edistämisessä. Ohjelman mukaan tehdään tarvittavat säädösmuutokset, jotta kunnat voivat saada etukäteen tiedon niistä henkilöistä, joilla 500 päivää työmarkkinatukea on tulossa täyteen. Kunnan roolia ja vastuuta pitkäaikaistyöttömyyden aktiivisessa hoidossa korostetaan, kun aiemmin päätetyn mukaisesti osa yli 300 päivää työmarkkinatuella olleiden pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuen rahoitusvastuuta siirretään kunnille Työmarkkinatuen lisävastuu Inarin osalta Työmarkkinatuen rahoitusuudistuksella halutaan luoda mahdollisuuksia työmarkkinatuella olleiden pääsyssä aktivointitoimenpiteiden piiriin. Tämä toteutetaan osana kuntien tehtävien arviointia ja työllisyyspolitiikan vastuunjaon tarkastelua. Tällä hetkellä kunnat maksavat puolet yli 500 päivää työmarkkinatuella olleiden työmarkkinatuesta siltä ajalta, kun työtön ei osallistu aktivointitoimenpiteisiin (esim. kuntouttava työtoiminta). Inarin osalta kustannukset ovat tänä vuonna arviolta euroa. Tätä vastuuta varhennetaan 300 päivään vuoden 2015 alusta ja se lisää kuntien rahoitusosuutta valtioneuvoston arvion mukaan 150 miljoonalla eurolla. Samanaikaisesti ollaan mm. ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin pääsyä helpottamassa. Esimerkiksi työssäoloehto lyhenee 6 kuukauteen nykyisestä 8 kuukaudesta. Muutosten tarkoituksena on, että aktiivitoimiin osallistuminen sekä työn vastaanottaminen on entistä kannattavampaa, työttömyysturvan katkokset vähenevät ja sanktiointi tiukentuu. 4 Hallituksen rakenneuudistusohjelma , liite 1 Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 12

14 1.5 Ohjelmatyöllä vastauksia vaativiin haasteisiin Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta -ohjelmalla Inarin kunnan tulee kyetä vastaamaan useisiin vaativiin haasteisiin: 1. Palveluilla luodun hyvinvoinnin turvataksemme taloudellisessa perustassa kunnan on kyettävä edesauttamaan lisää uusia työpaikkoja, jotka syntyvät julkisen sektorin sijaan yksityiselle sektorille vireämmän aluetalouden, yritystoiminnan edistymisen ja yrittäjyyden kasvun myötä. 2. Inarin ylivoimainen kilpailuetu on tosiasiallisten talousalueiden lisäksi kunnan alueella kansallispuistot, erämaa-alueet, suojelualueet, Natura -alueet ja muiden lakien ja asetusten perusteella suojellut alueet, jotka varmistavat brändin Euroopan viimeisestä koskemattomasta luonnosta, arktisuudesta ja ainutkertaisuudesta. 3. Ylivoimaista kilpailuetua kunnan ja alueen yritystoiminnan tulee hyödyntää kasvavaan arktiseen luontomatkailuun, kylmäteknologian uusiin sovellutuksiin ja luonnosta saatavien raaka-aineiden paikallisesti jalostettuihin tuotteisiin. 4. Inarin kunta tulee nähdä aktiivisena ja hallittua riskiä ottavana alue- ja elinkeinopoliittisena toimijana, jonka keinovalikoimaan kuuluu välittömistä elinkeinopoliittisista toimenpiteistä hanketyö ja teollistamissopimukset, ei kuitenkaan avustukset, lainat ja takaukset kuntakonsernin ulkopuolisille yrityksille. 5. Kunnan tulee nostaa oman toimintansa tuottavuutta voidakseen rahoittaa kehitysveturina yhteisön taloudellista toimeliaisuutta. 6. Kunta on aktiivinen alueensa kaavoittajana, joka tähtää luonnon, ympäristön ja luonnonvarojen käytön yhteensovittamiseen ottaen huomioon erityisesti pienyritystoiminnan edellytykset koko kunnan alueella alue- ja elinkeinopoliittisilla painopistetoimialoilla. 7. Kunta pyrkii aktiivisesti omassa toimivallassaan olevissa asioissa yhteen sovittamaan kehittyvän arktisen luontomatkailun, kylmäteknologian ja luonnonvarojen käytön saamelaisten esittämien oikeuksien kanssa. 8. Inarin kunta on osa kansainvälistä yhteisöä niin raja-alueena kuin myös ainutlaatuisena matkailukohteena hyvinkin kaukaisille vieraille. Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 13

15 2 Inarin aluekehityksen ja elinkeinojen edistämisen lähtökohdat 2.1 Inarin kunnan visio Vuonna 2020 Inari on pohjoista sijaintiaan menestyksekkäästi ja kestävällä tavalla hyödyntävä vauras, kansainvälinen ja elinkeinollisesti monipuolinen kulttuurimatkailun ja arktisen luontomatkailun sekä kylmäteknologian ja luonnonvarojen hyödyntämisen keskuspaikka kehittyvän Barentsin alueen ytimessä. 2.2 Kuntastrategia / toiminta-ajatus Inarin kunta edistää kuntalaisten, yrittäjien ja muiden taloudellisten toimijoiden kuten yhdistysten toimintaedellytyksiä palveluillaan, yhteistyöverkostoillaan ja yhteistyökumppanina tavoitteenaan taloudellisen hyvinvoinnin kasvattaminen kunnan alueella. Erityistä huomiota kiinnitetään alue- ja elinkeinorakenteen sekä infrastruktuurin kehittämiseen. 2.3 Kunta-arvot Inarin kunnan arvot ovat: asiakaslähtöisyys ja palveluhenkisyys yhteisöllinen työyhteisö (avoin, luottamusta herättävä, tasa-arvoinen, oikeudenmukainen, yhteistyötä tekevä, ihmistä arvostava ja yksilön oikeudet ja velvollisuudet tunnistava) taloudellisuus osaaminen ja uudistuminen. Kunta-arvoja ja toiminta-ajatusta aluekehityksessä ja elinkeinojen edistämisessä toteutetaan avoimella, luottamuksellisella ja tasapuolisella yritysilmapiirillä kunnan ja yrittäjien välisellä monipuolisella yhteistyöllä yrittäjämyönteisellä hallinto- ja palveluorganisaatiolla joustavalla ja tehokkaalla elinkeino-organisaatiolla tehokkaalla maankäytöllä ja ennakoivalla kaavoitustoiminnalla. Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 14

16 2.4 Kuntastrategiaa toteutetaan niin kunnan sisä- kuin ulkopuolella Inarin kunnan elinkeinorakenne on merkittävän palveluvoittoinen. Palvelujen osuus on 80 prosenttia, jakautuen lähes tasan julkisten ja yksityisten palvelujen kesken. Inarin elinkeinorakenne 2010 Julkiset palvelut 43 % Toimiala tuntematon 2 % Alkutuotant o 9 % Jalostus 9 % Yksityiset palvelut 37 % Lähde: Tilastokeskus Inarin kunta turvaa olemassa olevien yritysten toiminta-, kehitys- ja kasvuedellytykset toimimalla aktiivisena elinkeinotoiminnan edistäjänä niin kunnan sisä- kuin ulkopuolella Yrityskanta Yrityskanta Lähde: Tilastokeskus Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 15

17 Inarin kunta pyrkii uuden yritystoiminnan saamiseen kunnan alueelle luomalla uudelle yritystoiminnalle monipuoliset toimintaedellytykset Yrityskanta Yritykset Inarin kunnassa Aloittaneita Lopettaneita Nettolisäys Lähde: Tilastokeskus 2.5 Aluekehityksen ja elinkeinojen kehittämisen strategiset painopisteet Aluekehityksessä ja elinkeinojen kehittämisessä Inarin strategisena tavoitteena on olla: Maailman johtava ja monipuolisin kulttuurimatkailun sekä arktisen luontomatkailun ympärivuotinen kohdealue. Maailmalla tunnettu kylmäteknologian edelläkävijä ajoneuvo-, rengas- ja komponenttitestauksessa. Kansainvälistä sijaintiaan ja vetovoimatekijöitään hyödyntävä keskuspaikka kehittyvän Barentsin alueen ytimessä. Alueen luonnonvarojen aktiivinen hyödyntäjä ja jatkojalostaja. Lisäksi Inarin kunta panostaa eri tavoin alueen saavutettavuuden parantamiseen ja siinä etenkin Ivalon lentokentän kautta operoitavan lentoliikenteen kehittämiseen. Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 16

18 Aluekehityksen ja elinkeinojen kehittämisen strategiset painopisteet: Inarin strategisena tavoitteena on olla 1) maailman johtava ja monipuolisin kulttuurimatkailun sekä arktisen luontomatkailun ympärivuotinen kohdealue, 2) maailmalla tunnettu kylmäteknologian edelläkävijä ajoneuvo-, rengas- ja komponenttitestauksessa, 3) kansainvälistä sijaintiaan ja vetovoimatekijöitään hyödyntävä keskuspaikka kehittyvän Barentsin alueen ytimessä, 4) alueen luonnonvarojen aktiivinen hyödyntäjä ja jatkojalostaja. Aluekehityksen ja elinkeinojen kehittämisen strategiset resurssit: Kehitystyön resurssit osoitetaan 1) yritystoiminnan kehittymisen ja lisääntymisen myötä kasvavilla verotulolisäyksillä kunnan peruspalvelujen rahoittamisen rinnalla, 2) kunnan oman toiminnan tuottavuutta nostamalla osarahoituksena aluekehityksen ja elinkeinojen kehittämisen resursseihin. Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 17

19 2.6 Inarin nelikenttäanalyysi Vahvuudet Hiljaisuus Puhdas luonto Monikulttuurisuus Laajat erämaa-alueet Olemassa olevat liikenneyhteydet Osaavat ja kehittämishaluiset ihmiset Maantieteellisesti erittäin kansainvälinen sijaintipaikka Mahdollisuus matkailijavirtojen voimakkaaseen kasvattamiseen nykyisestä Imagoltaan tunnetun ja hyvämaineisen kunnan mahdollisuudet menestymiseen Kokemukset lähialueyhteistyöstä ja hyvät kontaktit lähialueille Alueen pitkät matkailuperinteet ja -osaaminen Mahdollisuudet Turvallinen toiminta ja elinympäristö Kasvava kiinnostus arktiseen luontomatkailuun Barentsin alueen luonnonvarojen hyödyntäminen Lento- ja raideliikenteen kehittyminen kohti pohjoista Pohjoisen sijainnin, pakkasen ja kaamoksen hyödyntäminen Hyvän palveluvarustuksen omaava toimintaympäristö kuntaan muuttajalle Paikkakunnan vapaat liiketilat Saariselän kehittyminen kunnallisteknisten investointien ja kaavoituksen myötä Matkailuyöpymisten ja vapaa-ajan asumisen lisääntyminen kunnassa Luonto ja luonnon antimet Murmanskin alueen ja Pohjois- Norjan läheisyys Heikkoudet Pieni väestöpohja ja ikärakenteen muuttuminen Elinkeinorakenteen yksipuolisuus Elinkeinoelämän pääomien puute Tietyillä aloilla ammattitaitoisen työvoiman puute Pitkät etäisyydet kunnan sisällä ja kuntarajojen ulkopuolelle Ajoittain kysyntää heikompi lentoyhteyksien tarjonta Julkisten liikenneyhteyksien puuttuminen lähialueille esim. Kirkkoniemeen Lotta - Murmansk -tie-yhteyden heikko kunto Uhat Väestön poismuutto Kuntatalouden ongelmat Lentoliikenteen heikennykset ja muut häiriötekijät Epävarmuus maanomistusolosuhteiden järjestämisessä ja alueiden käytössä Voimakas eläköityminen ja ammattitaitoisen työvoiman saanti tulevaisuudessa Maailmantalouden heilahtelut Ilmastonmuutoksen mahdolliset vaikutukset elinkeinoihin Yllättävät muutokset lähialueilla Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 18

20 2.7 Ohjelman ylläpito ja tiedotus Alue- ja elinkeinopoliittisen ohjelman valmistelusta vastaa kunnanhallitus ja päättää valtuusto. Alue- ja elinkeinopoliittisen ohjelman ylläpidosta ja päivittämisestä sekä ohjelmaan liittyvästä tiedottamisesta vastaa Elinkeinot & kehitys Nordica. Ohjelmasta voidaan päivittää sen voimassaoloaikana tilastot sekä tekstiosiin toimintaympäristössä tulleet muutokset. Yksittäisten ja kiireellisten hankkeiden sekä investointien osalta alue- ja elinkeinopoliittiseen ohjelmaan liittyviä asioita voidaan käsitellä kunnanhallituksessa ja valtuustossa myös tapauskohtaisesti. Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 19

21 3 Kehittämistyön toimintaympäristö sekä kunta- ja konsernitoiminnot 3.1 Inarin sijainti Inari sijaitsee maa- ja ilmaliikenteen solmukohdassa Pohjoiskalotilla kahden valtakunnan, Norjan ja Venäjän, rajanaapurina. Kansainvälinen rajanylityspaikka Venäjälle sijaitsee Raja-Joosepissa ja Norjaan Näätämössä. Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 20

22 3.2 Infrastruktuuri ja luonto Inarin kunnassa on kolme keskeistä taajamakeskittymää, jotka muodostavat kunnan merkittävimmät asutus- ja työssäkäyntialueet. Näitä ovat hallinnollinen ja kaupallinen kuntakeskus Ivalo ( tiedoilla asukasta), pohjoisen johtava matkailukeskus Saariselkä (323) sekä saamelaiskulttuurin keskus Inari (481). Laajan kunnan alueella on lisäksi useita vireitä kyliä. Kunnan väkiluku oli asukasta. Inarin kunnan alueella on erilaisia suojelualueita liki km², joka vastaa yli 78 prosenttia kunnan maapinta-alasta. Tästä erämaa-alueiden osuus on hieman yli km². Kunnassa sijaitsee Euroopan suurin kansallispuisto Lemmenjoen kansallispuisto, sekä osa Urho Kekkosen kansallispuistoa, jotka huomioidaan kunnan keskeisinä kehittämiskohteina. Vesimäärältään Suomen toiseksi suurin tuhansien saarten Inarijärvi on yli km²:n laajuinen. Karun ja kirkasvetisen järven maisema on vaihteleva ja omaleimainen, ja järven kalalajisto on monipuolinen. Kunnan alueella virtaa myös useita merkittäviä jokia virkistystä ja kalastusta silmällä pitäen. Ivalojoki on tunnettu paitsi kultahistoriastaan, myös retkeilykohteena ja suistoalueensa osalta lintuparatiisina. Näätämö- ja Juutuajoet ovat saavuttaneet kansainvälistäkin mainetta lohi- ja perhokalastusjokina. 3.3 Inari on saamelaisten kotiseutualuetta Inarin kunnan asukkaasta saamelaisia on Määrä perustuu viimeisimmissä Saamelaiskäräjien vaaleissa vuonna 2011 ilmoitettuihin virallisiin tilastoihin. Inari on Suomen ainoa nelikielinen kunta. Kunnassa puhutaan suomen lisäksi pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea. Inarin- ja koltansaame ovat virallisia kieliä ainoastaan Inarin kunnassa. Saamelaisten elinkeinorakenne ei poikenne valtaväestön elinkeinorakenteesta. Inarin kirkonkylää voidaan pitää saamelaisten pääkaupunkina Suomessa, sillä merkittävät saamelaisorganisaatiot ovat sijoittuneet Inariin. Saamelaiskäräjät, Saamelaisalueen koulutuskeskus, Saamelaismuseo Siida, Yle Sápmi ja muut saamelaistoimijat työllistävät yhteensä henkilöä. Saamelaiskäräjälain 9 :n mukaan viranomaisten tulee neuvotella saamelaiskäräjien kanssa kaikista laajakantoisista ja merkittävistä toimenpiteistä, jotka voivat välittömästi ja erityisellä tavalla vaikuttaa saamelaisten asemaan alkuperäiskansana ja jotka koskevat saamelaisten kotiseutualueella: 1) yhdyskuntasuunnittelua; 2) valtionmaan, suojelualueiden ja erämaa-alueiden hoitoa, käyttöä, vuokrausta ja luovutusta; Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 21

23 3) kaivosmineraaleja sisältävän esiintymän etsintää ja hyödyntämistä sekä valtion maa- ja vesialueilla tapahtuvaa kullanhuuhdontaa; 4) saamelaisten kulttuurimuotoon kuuluvan elinkeinon lainsäädännöllistä tai hallinnollista muutosta; 5) saamenkielisen ja saamen kielen kouluopetuksen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämistä; taikka 6) muuta vastaavaa saamelaisten kieleen, kulttuuriin tai heidän asemaansa alkuperäiskansana vaikuttavaa asiaa. Neuvotteluvelvoitteen täyttämiseksi asianomaisen viranomaisen on varattava saamelaiskäräjille tilaisuus tulla kuulluksi ja neuvotella asiasta. Tilaisuuden käyttämättä jättäminen ei estä viranomaista jatkamasta asian käsittelyä Saamelaiselinkeinot Poronhoito, kalastus, metsästys ja pienimuotoinen maatalous sekä luonnontuotteiden keräily ja käsityöt ovat saamelaisten perinteisiä elinkeinoja. Tänään perinteisiä elinkeinoja harjoitetaan myös yhdistelmäelinkeinona mm. matkailun ja muiden palveluelinkeinojen ohella. Näin määritellään saamelaiselinkeinot Saamelaiskäräjien vuosina toteuttaman saamelaisen elinkeinotoiminnan koordinointi- ja kehittämishankkeen loppuraportissa. Yksi hankkeen tuloksista oli vuonna 2008 julkaistu saamelaisen elinkeinotoiminnan kehittämissuunnitelma vuoteen Suunnitelmassa todetaan, että uudenaikaisten elinkeinojen, kuten matkailun, luovien alojen ja hyvinvointipalvelujen yhdistäminen perinteisiin ansaintamalleihin auttaa syrjäkylien asuttuna pitämisessä. Hankkeen tuloksena Saamelaisalueen koulutuskeskus järjesti Lapin elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen rahoituksella saamelaisalueen yritysneuvontapalvelua Yritysneuvoja toimi yhteistyössä saamelaisalueen kuntien elinkeinotoimen kanssa, myös silloisen Elinkeinoyhtiö InLike Oy:n kanssa. Yritysneuvonta tulee jatkumaan painottuen käsitöihin. Saamelaiskäräjät ja Saamelaisalueen koulutuskeskus ovat avaintoimijoita saamelaisen elinkeinotoiminnan kehittämisessä. Saamelaiskäräjät luovat edellytyksiä elinkeinojen kehittämiselle vaikuttamalla lainsäädäntöön, hallinnollisiin rakenteisiin ja erityisesti rahoituksen turvaamiseen. Heidän esittämänsä kärkihankkeet ja toimenpidekokonaisuudet kirjataan Lapin maakuntaohjelman saamelaiskulttuuriosioon. Saamelaisalueen koulutuskeskus on vahvasti perinteisiin elinkeinoihin, etenkin porotalouteen, perustuva oppilaitos. Se tekee kansainvälistä yhteistyötä porokansojen kanssa. Kalatalousasioissa on aloitettu yhteistyö Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kanssa. Saamelaisalueen koulutuskeskuksella on tärkeä rooli saamen kielien ylläpitäjänä ja kehittäjänä. Siellä opetetaan kaikkia kolmea saamen kieltä sekä lähiopetuksena että Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 22

24 virtuaalisesti. Saamen kieleen ja kulttuuriin liittyviä kursseja järjestetään ympäri saamelaisaluetta, ja niihin osallistuu vuosittain noin tuhat opiskelijaa. Saamelaisalueen koulutuskeskuksen opetusohjelma on laaja, ja sieltä valmistuu elinkeinoelämän tarpeisiin työntekijöitä usealle alalle, mm. matkailuun. Oppilaitos painottaa yrittäjyyskasvatusta ja antaa yrittäjyyskouluvalmennusta opiskelijoilleen. Kolttasaamelaisten etuja valvoo elinkeinoasioissa ja muutoin Sevettijärvi - Näätämö sekä Nellim - Keväjärvi -alueilla toimiva kolttien kyläkokous Saamelaisuus matkailussa Saamelaisen elinkeinotoiminnan kehittämissuunnitelmassa todetaan, että saamelaisen pienimuotoisen matkailutoiminnan lähtökohtana on aitous ja se perustuu saamelaisten omaan kulttuuriin. Kehittämistoimenpiteissä mainitaan aidon ja korkealaatuisen saamelaisen luonto- ja kulttuurimatkailun kehittäminen, joka tarjoaa matkailijoille aitoja matkailuelämyksiä ja tietoutta saamelaiskulttuurista. Saamelaisyrittäjiä toimii eri puolilla Inarin kuntaa. Inarin kirkonkylässä toimii kaksi tärkeää saamelaiskulttuurikohdetta, Saamelaismuseo Siida ja Saamelaiskulttuurikeskus Sajos. Saamelaismuseo Siida on Inari - Saariselkä -matkailualueen tärkein käyntikohde. Saamelaismuseo vaikuttaa luovien alojen elinkeinojen kehitykseen ja on synnyttänyt uusia kulttuurityöpaikkoja. Panostaminen talvimatkailun kehittämiseen hankkeiden kautta ja yhteistyö Saariselän toimijoiden kanssa on nostanut talvikausien kävijämääriä 57 prosentilla 10 vuodessa. Saamelaiskulttuurikeskus Sajos, joka on myös Saamelaiskäräjien hallinnollinen keskus, tarjoaa puitteet jopa 430 henkilön konferensseille nykyaikaisella tekniikalla toteutettuina. Konferenssien lisäksi Sajoksessa järjestetään tapahtumia ympärivuotisesti. Saamelaisyrittäjillä ja -toimijoilla on tärkeä rooli Inari - Saariselkä -alueen matkailussa saamelaiskulttuurin edustajina. 3.4 Kunnan peruspalvelurakenne Kuntien lakisääteiset tehtävät ovat lisääntyneet samaan aikaan, kun resurssit ovat vähentyneet. Tämä aiheuttaa paineita palvelurakenteen kehittämiseen ja tarkasteluun sekä kannustaa parempaan vuoropuheluun yksityisten palvelutuottajien kanssa. Kunta- ja SOTE -uudistus ovat suuria kunnallishallinnon ja kuntien palveluiden muuttajia. Uudistusten tavoitteena on vahvistaa kunta- ja palvelurakennetta, edistää uusia palvelujen tuotantotapoja ja organisointia, uudistaa kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmiä sekä tarkistaa kuntien ja valtion välistä tehtäväjakoa siten, että kuntien vastuulla olevien Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 23

25 palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen sekä kuntien kehittämiseen on vahva rakenteellinen ja taloudellinen perusta tulevina vuosikymmeninä Keskushallinto Kunnanhallitus ohjaa koko kuntakonsernia. Kunnanhallituksen yksi keskeisimmistä tehtävistä on huolehtia kunnan toiminnan taloudellisista edellytyksistä, kuten veropohja kunnallisverotuksessa. Veropohjan vahvistamiseksi kunnanhallitus on aktiivinen kunnan elinvoimaa kasvattavissa hankkeissa. Kunnanhallitukselle on varattu aktiiviseen aluekehityksen ja elinkeinotoiminnan edistämiseen kehittämis- ja yhteistyömäärärahoja. Taloushallinnon yksityisenä ostopalvelujen tuottajana toimii Kunnan Taitoa Oy ja kunnan tietoteknisten palvelujen tuottajana Lapin Informaatioteknologia LapIT Oy Sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat tärkeitä kuntalaisille mutta myös kunnassa kävijöille. Hyvin toimivat ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut ovat kunnan imagoon ja vetovoimaisuuteen positiivisesti vaikuttavia tekijöitä. Inarin kunnan tavoitteena on turvata sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen saatavuus. Kuntalaiset ja asiakkaat saavat lakisääteiset tai tarpeelliseksi arvioidut palvelut oikea-aikaisesti ja lakisääteisissä määräajoissa. Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään laadukkaasti painopisteenä avopalvelujen kehittäminen, varhainen puuttuminen ja ehkäisevä toiminta. Perusajatuksena on asiakkaan vastuullisuuden, itsehoidon ja omien voimavarojen lisääminen. Palveluja tarjotaan: avohoidossa laitoshoidossa ja palveluasumisessa lääkäritoiminnassa ja erikoissairaanhoidossa sosiaalityössä ja toimeentuloturvassa suun terveydenhuollossa ympäristöterveydenhuollossa, ympäristönsuojelussa ja maaseututoimessa. Inarin kunnan järjestämisvelvollisuuteen kuuluvan työterveyshuollon palvelut tuottaa MedInari Oy. Ympäristönsuojelu-, ympäristölupa-, ympäristöterveysasiat, sekä maaseututoimi on keskitetty Utsjoen kanssa yhteiseen ympäristöyksikköön, joka vastaa myös kuntien eläinlääkintähuollosta. Inari toimii yksikön isäntäkuntana. Maaseutuelinkeinoviranomaisen tehtävänä on porotalouden- ja luontaiselinkeinojen rahoituslain, kolttalain sekä maataloustukia säätelevien lakien ja asetusten täytäntöönpano kuntatasolla. Tehtäviin kuuluu maaja porotalouden, luontaiselinkeinojen sekä kolttalain mukainen rahoitusneuvonta, tuki- ja Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 24

26 korvaushakemusten hallinnointi sekä tukien ja korvausten maksatus. Asiakastiloja on noin 430 (koltta-, poro-, ja maatilat sekä luontaiselinkeinolain nojalla muodostetut tilat). Inarin sosiaali- ja terveyspalvelujen kotihoidossa on käytössä palveluseteli siivouspalvelujen osalta. Palvelusetelin käyttö tukee sellaisten ikäihmisten kotona selviytymistä, jotka pärjäävät kotona ilman muita kotihoidon palveluita, mutta tarvitsevat apua raskaissa kotitöissä. Palvelusetelin saamisen ehtona on mm. tulorajat. Palveluntuottajien tulee olla merkittynä ennakkoperintärekisteriin, sitoutua noudattamaan salassapitovelvollisuutta sekä sitoutua hyvään laatuun ja luotettavuuteen. Palvelusetelin vähäinen käyttö johtuu pääasiassa siitä, ettei palveluntuottajia ole. Sosiaali- ja terveyspalvelujen yksityisinä ostopalvelujen tuottajina kunnan alueella toimii mm. Attendo Oy, Hoivakoti Anna ja Aapeli, Inarin Vanhusten ja Eläkeläisten tukiyhdistys ry sekä MedInari Oy. Aluekehitystä edistävät peruspalvelut: Hyvin toimivat ja laadukkaat sosiaalipalvelut ovat kunnan imagoon ja vetovoimaisuuteen positiivisesti vaikuttavia tekijöitä. Inarin kunnan tavoitteena on turvata sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen saatavuus. Kuntalaiset ja asiakkaat saavat lakisääteiset ja tarpeelliseksi arvioidut palvelut oikea-aikaisesti ja lakisääteisissä määrärajoissa Sivistyspalvelut Inarin kunnan tavoitteena on tarjota päivähoitopalvelut niissä taajamissa, joissa sille on pysyvä tarve tarjota laadukasta perusopetusta nykyisellä kouluverkolla alueellinen omalaatuisuus; maantiede, saamelaiskulttuuri ja pohjoinen luonto huomioiden, niin että oppilailla on hyvä mahdollisuus jatko-opintoihin tarjota oman alueen lapsille mahdollisuus toisen asteen lukiokoulutukseen kunnan omana toimintana ja ammatilliseen koulutukseen yhdessä muiden toimijoiden kanssa kuntalaisille tarjota vapaalla sivistystyöllä mahdollisuus harrastamiseen ja itsensä kehittämiseen antaa opetusta ja tarjota palveluita kaikilla kolmella saamenkielellä ainoana kuntana Suomessa. Aluekehitystä edistävät peruspalvelut: Antaa opetusta ja tarjota palveluita kaikilla kolmella saamenkielellä ainoana kuntana Suomessa. Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 25

27 Sivistyspalvelujen painopisteenä on perus- ja lukio-opetuksen kehittäminen sekä päivähoidon, esikoulun ja perusopetuksen yhteistyö. Palveluja tarjotaan päivähoidossa esi- ja perusopetuksessa lukiokoulutuksessa vapaa-aikapalveluissa. Päivähoitoa järjestetään perhepäivähoitona, ryhmäperhepäivähoitona ja päiväkotihoitona. Ivalossa toimii 51-paikkainen Ivalon päiväkoti sekä suomenkielinen, pohjoissaamenkielinen ja koltansaamenkielinen ryhmäperhepäiväkoti. Saariselällä toimii 20-paikkainen päiväkoti ja Inarissa suomenkielinen ja pohjoissaamenkielinen ryhmäperhepäiväkoti. Lisäksi ostetaan inarinsaamenkieliset päivähoitopalvelut kielipesässä Anarâškielâ Servi ry:ltä. Perhepäivähoitoa järjestetään tarpeen mukaan eri kylissä. Vuorohoitoa järjestetään pääasiassa päiväkodeissa tarpeen mukaan. Yöhoito keskitetään yhteen päiväkotiin. Jos yöhoidon tarve Ivalossa kasvaa, asia otetaan uudelleen harkittavaksi. Kunnassa toimii viisi esi- ja perusopetusta antavaa koulua. Kouluverkko on harva, mutta kunnan tavoitteena on kuitenkin säilyttää se sellaisena, että oppilaat voivat käydä koulua kotoa käsin päivittäin. Toisen asteen oppilaitoksia kunnan alueella ovat Ivalon lukio ja valtion omistama Saamelaisalueen koulutuskeskus (SAKK), jolla on monipuolinen koulutustarjonta ammatillisessa peruskoulutuksessa. Lukion ja Saamelaisalueen koulutuskeskuksen välillä on vahva yhteistyö. Inarin kansalaisopisto järjestää yleissivistävän koulutuksen lisäksi taiteen perusopetusta, avoimen yliopiston ja avoimen ammattikorkeakoulun opetusta sekä ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta. Kirjastoja on kaksi, Ivalossa ja Inarin kirkonkylässä. Lisäksi kyliä kiertää kirjastoauto. Kulttuuritoimi luo mahdollisuuksia kuntalaisten kulttuuritoiminnoille, eri kulttuurimuotojen säilyttämiselle sekä aineellisen ja henkisen kulttuurin tallentamiselle. Liikuntatoimi keskittyy työkykyä ylläpitävän liikuntatoiminnan sekä lasten ja nuorten liikunnan kehittämiseen järjestämällä ja tukemalla sekä liikuntatoimintaa että koulutusta. Kunnan nuorisotyössä mukana olevat toimivat nuorten elinehtojen ja nuorisotoiminnan edellytysten turvaamiseksi. Pääteemana on nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen, johon puututaan aktiivisin toimin. Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 26

28 Sivistyspalvelujen yksityisinä ostopalvelujen tuottajina toimivat aiemmin mainittu Anarâškielâ Servi sekä Sami Nue ttim Sevettijärvellä pitämällä kolttasaamenkielistä kielipesää ja kielikerhoa. Aluekehitystä edistävät peruspalvelut: Sivistyspalvelujen painopisteenä on perusja lukio-opetuksen kehittäminen sekä päivähoidon, esikoulun ja perusopetuksen yhteistyö Teknisen toimen palvelut Inarin kunnan tekninen osasto vastaa rakennusvalvonnasta, yhdyskuntasuunnittelusta ja -rakentamisesta, satamatoiminnasta, ulkoliikuntapaikoista, toimitilapalveluista, sekä koko tehtäväalueen mukaisista hallintopalveluista. Yhdyskuntasuunnittelu sisältää maanhankinnan, kaavoituksen sekä siihen liittyvän mittaustoimen. Yhdyskuntarakentamiseen kuuluvat tekniset rakennuttamistehtävät, muiden kunnallisteknisten palveluiden tuottaminen ja kunnan palveluliiketoiminta Yhdyskuntasuunnittelu Yhdyskuntasuunnittelun yksityisinä ostopalvelujen tuottajina toimivat alan konsulttitoimistot pääasiassa Lapin läänin alueella. Kaavoitus Tehokas maankäyttö ja ennakoiva kaavoitus ovat keskeisiä tekijöitä kunnan aluekehityksen ja elinkeinotoiminnan onnistumiselle. Lapin liiton laatima Pohjois-Lapin maakuntakaava vahvistettiin Maakuntakaava muodostaa puitteet koko alueen maankäytön suunnittelulle. Voimassa olevia yleiskaavoja ovat: Nellimin yleiskaava Saariselän yleiskaava Keväjärven yleiskaava Inarijärven yleiskaava oikeusvaikutteinen Saariselän yleiskaava alue I oikeusvaikutteinen Saariselän yleiskaava alue II oikeusvaikutteinen Ivalon alueen yleiskaava oikeusvaikutteinen Saariselän yleiskaava , KH oikeusvaikutteinen. Vireillä olevaa yleiskaavoitusta käsitellään kohdassa Yhdyskuntasuunnittelu. Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 27

29 Voimassa olevia asemakaavoja ovat: Inarin kirkonkylän asemakaava Kaunispään asemakaava Kiilopään asemakaava Ivalon asemakaava Puhakanmutka Pikku-Petsamo Sylvenvaara. Vireillä olevaa asemakaavoitusta käsitellään kohdassa Yhdyskuntasuunnittelu. Voimassa olevia ranta-asemakaavoja on kaikkiaan 25 kappaletta vuodesta 1981 lähtien. Viimeisimmät valtuuston hyväksymät ranta-asemakaavat ovat: Paavisvuono - Apajalahden ranta-asemakaava Rahajärven ranta-asemakaava Vireillä olevaa ranta-asemakaavoitusta käsitellään kohdassa Yhdyskuntasuunnittelu. Maan hankinta ja tonttivaranto Kunta on hankkinut vuosikymmenen aikana aktiivisesti maata. Maaomaisuuden pinta-ala on kasvanut vuosikymmenessä lähes hehtaarilla Maaomaisuus ha Maaomaisuus ha Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 28

30 Vapaita asuntotontteja oli kaava-alueilla: Alue Rak.oik. k-m² Tontteja kpl Sylvenvaara Pikku-Petsamo Mutamaa Nillankenttä Vävyniemi Puhakanmutka Juutuanvaara Loijakkakieppi Yhteensä Vapaita teollisuustontteja oli kaava-alueilla: Rak.oik. k-m² Tontteja kpl Yhteensä Tonttien kysyntä heijastuu kunkin taajaman kulloiseenkin taloudelliseen vireyteen. Inarissa tonttikysyntä on kohtuullista, joskin alueella on havaittavissa myös patoutunutta tonttikysyntää, koska vireillä olevassa Inarin asemakaavan saneerauksessa on tulossa runsaasti rantatontteja sekä Inarin kunnalle että seurakunnalle. Ivalossa tonttien kysyntä on ollut heikkoa ja alueella on kohtalaisesti myynnissä myös valmiita omakotitaloja. Tonttien kysyntä heijastaa työpaikkojen kehitystä kunkin taajaman alueella. Inarissa kysyntä on selkeästi vilkkainta. Tonttikustannus muodostaa n. 6-7 % omakotitalon investoinnista. Tonttien hinnan alentaminen tuotantokustannuksia alemmaksi ei ole osoittautunut rakentamista vilkastuttavaksi toimenpiteeksi. Halvat tontit lisäävät hetkellisesti tonttimyyntiä vuokralaisten lunastaessa tonttinsa, mutta rakentamisen määrää halvat tontit eivät yleensä lisää. Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 29

Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta

Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta Inarin kunnan alue- ja elinkeinopoliittisessa ohjelmassa 2014-2016 sisältäen kansainvälisen osion käsitellään Toimintaympäristöä Kuntakonsernia kehittäjänä Päämääriä ja toimenpiteitä Kärkihankkeita ja

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 KUNTASTRATEGIA 2014-2016 Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 Rantasalmen kuntastrategia 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Rantasalmi on itsenäinen maaseutukunta, joka toimii

Lisätiedot

CASH360 rahankäsittelyn palvelukokonaisuus

CASH360 rahankäsittelyn palvelukokonaisuus Voimakas luonnostaan CASH360 rahankäsittelyn palvelukokonaisuus Kysy lisää. Elinkeinoyhtiö InLike Oy Toimitusjohtaja Janne Seurujärvi janne.seurujarvi@inlike.fi +358 50 5122518 Inarin kunta Kunnanjohtaja

Lisätiedot

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja elinkeinoelämässä on vahva usko tulevaisuuteen. Johdanto Ylitornion

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

SUOMI Graafinen ohjeistus

SUOMI Graafinen ohjeistus SUOMI ohjeistus ovellukset. inen värilogo valkoisena juhla-asussaan. värinen. inari.fi Inari on Suomen suurin kunta. Sen voimavara on mahtava luonto, josta voi olla aidosti ylpeä. Inarin helmi ja aarreaitta

Lisätiedot

VASTAUSLUONNOS STM:N KYSELYYN KOSKIEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOL- LON VALMISTELURYHMÄN VÄLIRAPORTTIA

VASTAUSLUONNOS STM:N KYSELYYN KOSKIEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOL- LON VALMISTELURYHMÄN VÄLIRAPORTTIA VASTAUSLUONNOS STM:N KYSELYYN KOSKIEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOL- LON VALMISTELURYHMÄN VÄLIRAPORTTIA 27.6.2013 TAUSTATIEDOT 1. Vastauksen antajan virallinen nimi Nimi Jyväskylän kaupunginhallitus 2. Vastaaja

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

SUOMI Graafinen ohjeistus

SUOMI Graafinen ohjeistus SUOMI ohjeistus ovellukset. inen värilogo valkoisena juhla-asussaan. värinen. inari.fi Inarissa on seitsemisentuhatta vahvaa persoonaa. Oletko sinä seuraava? Inari on Suomen suurin kunta. Sen voimavara

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; ETELÄRINNE II

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; ETELÄRINNE II KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; ETELÄRINNE II OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila kaavoitusinsinööri 24.9.2014 Yleistä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš Sää mvuu d škoou l jemkõõskõs Säämi máttááttâskuávdáš

Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš Sää mvuu d škoou l jemkõõskõs Säämi máttááttâskuávdáš Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš Sää mvuu d škoou l jemkõõskõs Säämi máttááttâskuávdáš SAAMELAISALUEEN KOULUTUSKESKUS - SAKK Valtion oppilaitos Toimintaa ohjaa laki ja asetus saamelaisalueen

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255 KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila kaavoitusinsinööri 18.2.2015 Yleistä osallistumis-

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa strategia 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 Globaalitalous ja kestävä kehitys Lieksa ei ole irrallaan globaalin talouden vaikutuksesta. Uusiutuvien energialähteiden, ylikansallisten

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja saamelaiset

Ammatillinen koulutus ja saamelaiset Ammatillinen koulutus ja saamelaiset Ellen Pautamo, lehtori, saamen kieli ja saamelaiskulttuuri Virtuaalikoulu Saamelaisalueen koulutuskeskus, Inari, SUOMI Teemaistunti 1: Suomalais-ugrilaisten ja samojedikansojen

Lisätiedot

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriö, HYVÄ hanke Helsinki 26.11.2009 Miksi TEM:n linjauksia hyvinvointialalle? Sosiaali-

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Strategiapäällikkö Pekka Myllynen AVIn auditorio, Joensuu Pohjois-Karjalan ELY-keskus 18.9.2014 Pohjois-Karjalan vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta. Kari Kankaala

Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta. Kari Kankaala Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta Kari Kankaala Kuka toi o? Kari Kankaala, 47, elinkeinojohtaja, tekn.tri Ydinosaamista osaamisen siirtäminen yhteiskunnan ja yritysten hyötykäyttöön, teknologian

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti Kunnanhallitus 252 01.10.2013 Kunnanhallitus 64 17.03.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti KH 01.10.2013 252 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

Rautavaaran kunta Elinkeinopoliittinen ohjelma

Rautavaaran kunta Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma 27.8.2009 Toiminta-ajatus Rautavaaran kunta, Rautavaaran Yrittäjät Ry ja MTK Rautavaara Visio edistävät ja tukevat paikallista yrittäjyyttä. Kunnan alueella kehitetään aktiivisesti

Lisätiedot

Kunta- ja aluehallintojärjestelmät muutoksessa Suomessa

Kunta- ja aluehallintojärjestelmät muutoksessa Suomessa Kunta- ja aluehallintojärjestelmät muutoksessa Suomessa Jari Koskinen, toimitusjohtaja Suomen Kuntaliitto Suomalais-venäläinen ystävyyskuntakongressi 22.-24.5.5.2017 Turussa Sisältö Kuntaliitto kaikkien

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Työeläkepäivä 15.11.2011 Tulevaisuudessa... väestöllinen kehitys on epäsuotuisampi ja o huoltosuhde

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Maakunnan talous ja omaisuus

Maakunnan talous ja omaisuus Maakunnan talous ja omaisuus Sote ja maakuntauudistus 1 3Kunnan järjestämän perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalitoimen ja pelastustoimen käytössä olevat tilat maakunta vuokraa vähintään

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2016 Hanna Tainio Varatoimitusjohtaja Kuntaliitto Mitä edistetään?

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS; VALTATIE 4:N LÄNSIPUOLEN TEOLLISUUS- JA VARASTOALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA (OAS)

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS; VALTATIE 4:N LÄNSIPUOLEN TEOLLISUUS- JA VARASTOALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA (OAS) KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS; VALTATIE 4:N LÄNSIPUOLEN TEOLLISUUS- JA VARASTOALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto 13.7.2016 2 (6) Yleistä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

Lisätiedot

LAPPI SOPIMUS. Maakuntastrategia 2040

LAPPI SOPIMUS. Maakuntastrategia 2040 LAPPI SOPIMUS maakuntaohjelma 2014-20172017 Maakuntastrategia 2040 Hyväksytään Lapin liiton valtuustossa 20.5.2014 Lisätietoja: ohjelmapäällikkö Mervi Nikander mervi.nikander(@)lapinliitto.fi www.lapinliitto.fi/lappi-sopimus

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika Kainuun kuntarakenneselvitys Paikka Aika Vahvuudet Mikä on Kainuun merkittävin vahvuus tällä hetkellä? Luonnonvarojen hyödyntäminen. Metsät, puhdas luonto ja kaivosteollisuus nähdään Kainuun merkittävimpinä

Lisätiedot

Rovaniemi Lapin pääkaupunki

Rovaniemi Lapin pääkaupunki Rovaniemi Lapin pääkaupunki Asukasmäärä ylitti 60 000 vuonna 2010, 31.12.2011 yht. 60 626 asukasta Lisäksi tuhansia opiskelijoita 2,3 % väestöstä maahanmuuttajia, 89 eri kansallisuutta Kaupungin pinta-ala

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet Selvitysryhmän kokous 11.3.2014 Selvitysprosessi ja aikataulu 2013 Elo-Joulukuu 2014 Tammi-Huhtikuu Syyskuu Joulukuu

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ

Lisätiedot

Quo vadis, kuntauudistus? Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen 18.9.2012 Keskuskauppakamarin Suuri kuntapäivä

Quo vadis, kuntauudistus? Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen 18.9.2012 Keskuskauppakamarin Suuri kuntapäivä Quo vadis, kuntauudistus? Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen 18.9.2012 Keskuskauppakamarin Suuri kuntapäivä Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Hallitusohjelma asettaa vahvoille

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Ero

Ero 1980 1990 2000 2012 Ero % Jsuu 64969 67363 71013 74168 10199 15,9 Klahti 8351 10450 11517 14245 5894 70,6 Liperi 10737 11500 11479 12397 1660 15,5 Okum 10312 9307 8155 7343 2969 28,8 Pjärvi 6167 5411 5411

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuoltolain. l - väliraportti Kirsi Paasikoski Osastopäällikkö Työryhmän puheenjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuoltolain. l - väliraportti Kirsi Paasikoski Osastopäällikkö Työryhmän puheenjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuoltolain järjestämislain j i valmisteluryhmä l - väliraportti 27.6.2013 Kirsi Paasikoski Osastopäällikkö Työryhmän puheenjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki Uudistamisen

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

Toisen asteen koulutus

Toisen asteen koulutus Toisen asteen koulutus Kymenlaakson maakuntapäivä 13.5.2015 Johtaja, opetus ja kulttuuri Terhi Päivärinta Nykytila Hallituksen esitykset lukion ja ammatillisen koulutuksen rahoituksesta ja järjestämisluvista

Lisätiedot

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu Sote-yrittäjyyden asialla Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu 26.1.2017 Pk-yritykset pyörittävät yhteiskuntaa Yritysrakenne Suomessa 2014 0,2% Keskisuuret yritykset 0,2% Suuryritykset (250

Lisätiedot

Kuntien haasteita vuoteen 2015

Kuntien haasteita vuoteen 2015 Kuntien haasteita vuoteen 2015 Ylikunnallinen yhteistyö (seutu, maakunta, suuralue ) Maahanmuutto Muuttoliike, asukasluvun kehitys Palvelujen kysynnän muutos Ikärakenteen muutos: väestön vanheneminen,

Lisätiedot

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa } Erikoissairaanhoito ja kehitysvammaisten erityishuolto Satakunnan sairaanhoitopiirin ky:stä } Kunnat Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän jäsenkuntia Väestöpohja

Lisätiedot

Sosiaali ja terveydenhuollon uudistuksen ja itsehallintoalueiden perustamisen sekä aluehallintouudistuksen valmistelun selvityshenkilöhanke

Sosiaali ja terveydenhuollon uudistuksen ja itsehallintoalueiden perustamisen sekä aluehallintouudistuksen valmistelun selvityshenkilöhanke Sosiaali ja terveydenhuollon uudistuksen ja itsehallintoalueiden perustamisen sekä aluehallintouudistuksen valmistelun selvityshenkilöhanke Selvityshenkilötyöryhmän Tuomas Pöysti (pj), Annikki Niiranen

Lisätiedot

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Paikallispolitiikan seminaari 6.4.2014 Lahti Isoja kuntatalouteen vaikuttavia päätöksiä Kuntien

Lisätiedot

Hankkeen taustaa Lähtökohdat:

Hankkeen taustaa Lähtökohdat: Matkailun, kaivostoiminnan ja ympäristön yhteensovittaminen -seminaari Ruka 24.02.2012 2012 FT Pekka Kauppila Hankkeen taustaa Lähtökohdat: Valtakunnallisen matkailustrategian ja Valtioneuvoston 24.3.2011

Lisätiedot

Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä. Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas

Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä. Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas 12.2.2013 Päijät-Hämeen koulutuskonserni Päijät-Hämeen koulutuskonserni

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus. Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko

Sote- ja maakuntauudistus. Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko Sote ja maakuntauudistus Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko 12.5.2017 1 Uusi soterakenne 1.1.2019 2 Lähde:www.alueuudistus.fi Maakuntien tehtävät ja uusi soterakenne 1.1.2019 Valtakunnallinen lupa

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014 Kuntalain kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu Kuntalain valmistelun organisointi Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä Parlamentaarinen

Lisätiedot

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa 1 17.11.2009 Pentti Kananen Valtioneuvoston selonteko 12.11.2009 Hallinnollisten rakenteiden kehittämisen ohella keskeistä on palvelurakenteiden ja palvelujen

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus

Sote- ja maakuntauudistus Sote- ja maakuntauudistus Hallituksen esityksen (HE 15/2017 vp.) ja valinnanvapauslain luonnoksen mukaisesti 1 Sote- ja maakuntauudistus etenevät mutta toiminnallinen uudistuminen vaatii vielä työtä hallituksen

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

Terveyttä Lapista Kari Haavisto

Terveyttä Lapista Kari Haavisto Terveyttä Lapista 2013 Kari Haavisto Terveyttä Lapista Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus Alkoholilain uudistaminen Raittiustyölain uudistaminen Terveyttä Lapista Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kulttuurin Kaukametsä Luova talous ja kulttuuri alueiden voimana 31.8.2011, Helsinki Hallitusohjelma Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt. Kuntaliitto. Kunnan toiminnot

Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt. Kuntaliitto. Kunnan toiminnot Kuntaliitto Kunnan toiminnot Kunnan organisaatio VALTUUSTO Tarkastuslautakunta KUNNANHALLITUS LAUTAKUNNAT Päätehtävät: Opetus ja sivistys Sosiaali- ja terveydenhuolto Ympäristö ja tekninen infrastruktuuri

Lisätiedot

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA 1. Keravan kaupungin visio KERAVA ON METROPOLIALUEEN KÄRJESSÄ KULKEVA, VETO-VOIMAINEN, ROHKEA, MENESTYVÄ JA UUTTA LUOVA KAUPUNKI, JOSSA PALVELUT JA LUONTO OVAT JOKAISTA LÄHELLÄ Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI,

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

PALVELUMARKKINOIDEN KEHITTÄMISNÄKYMÄT ROVANIEMELLÄ

PALVELUMARKKINOIDEN KEHITTÄMISNÄKYMÄT ROVANIEMELLÄ PALVELUMARKKINOIDEN KEHITTÄMISNÄKYMÄT ROVANIEMELLÄ Auvo Kilpeläinen Sosiaali- ja terveysjohtaja Tilaajahallinto auvo.kilpelainen@rovaniemi.fi 040-5321952 Hyvä-aluefoorum Oulu 29.10.2009 Uuden Rovaniemen

Lisätiedot

Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Talouden epävarmuus ja kasvun hidastuminen varjostavat Suomea onko taantuma tulossa

Lisätiedot

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Finlandia-talo 25.9.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta

Lisätiedot

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Yritetään ja työllistetään Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Oulu / Syyskuu 2013 Työttömien lukumäärä 18 000 16 000 14 000 12 000 13 226 Kaikki työttömät Yli 50- vuotiaat 14,4% 27,0% Henkilöä 10 000 8

Lisätiedot

ORIMATTILA. Kaupunkistrategia

ORIMATTILA. Kaupunkistrategia ORIMATTILA Kaupunkistrategia 2020 Kaupunginvaltuusto 7.6.2011 Kaupunginvaltuusto 18. - 19.11.2011 Kaupunginvaltuusto 20.2.2012 Strategiatyöryhmä 20.5.2013 Kaupunginhallitus 27.5.2013 Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus 24.9.2007 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan valtuustot Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Lisätiedot

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen uudessa terveydenhuollon mallissa Liisa-Maria Voipio-Pulkki/ Terveyspalveluryhmä Sosiaali- ja terveysministeriö Mikä on uusi terveydenhuollon malli? Työ on vielä

Lisätiedot

SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot. apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen

SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot. apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen 16.8.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perus- ja erikoistason palvelut

Lisätiedot

Kuntauudistus. Lapin kuntapäivät Tornio Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu, Valtiovarainministeriö

Kuntauudistus. Lapin kuntapäivät Tornio Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu, Valtiovarainministeriö Kuntauudistus Lapin kuntapäivät Tornio 20.9.2011 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu, Valtiovarainministeriö Hallituksen kuntapolitiikan tavoite Turvata laadukkaat ja yhdenvertaiset kunnalliset palvelut asiakaslähtöisesti

Lisätiedot

Ajankohtaista sivistystoimen taloudesta

Ajankohtaista sivistystoimen taloudesta Ajankohtaista sivistystoimen taloudesta Kuntaliiton näkökulma Sivistystoimen talouspäälliköt ry Kuntatalo 9.-10.6.2016 Kuntien valtionosuudet osana Suomen valtionapujärjestelmää 11 mrd. (11,7 mrd. v. 2016)

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

Valtion ja kuntien hyvinvointityö

Valtion ja kuntien hyvinvointityö Valtion ja kuntien hyvinvointityö Neuvotteleva virkamies Heli Hätönen 1.6.2016 1 2 1.6.2016 2 Valtakunnallinen aluehallintovirasto Yhteinen ICT Maakuntien tehtävät ja uusi sote-rakenne Valtio Sote-linjaukset:

Lisätiedot

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2013 Sodankylä, Kakslauttasen asemakaava ja asemakaavan muutos

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2013 Sodankylä, Kakslauttasen asemakaava ja asemakaavan muutos Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 SODANKYLÄ KAKSLAUTTASEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS ASEMAKAAVAKSI JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN

Lisätiedot

Toiminta konkretisoituu seutukuntakohtaisesti räätälöityjen, yhteisten koulutus-, tutkimus- ja kehittämishankkeiden

Toiminta konkretisoituu seutukuntakohtaisesti räätälöityjen, yhteisten koulutus-, tutkimus- ja kehittämishankkeiden MAAKUNTAKORKEAKOULU / POHJOIS-LAPIN OSAAMISSTRATEGIA 2010-2015 1. Maakuntakorkeakoulun tavoitteet Lapin maakuntakorkeakoulu on Kemi-Tornion ja Rovaniemen ammattikorkeakoulun, Lapin yliopiston ja Lapin

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS; LUTTORINNE

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS; LUTTORINNE KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS; LUTTORINNE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila kaavoitusinsinööri 2.9.2014 Yleistä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

Lisätiedot

Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus

Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus SARI M I ET T I NEN PÄÄSIHTEER I, KUNTOUTUKSEN UUDISTA M I SKOMITEA Työn lähtökohdat /komitean asettamispäätös * Kuntoutusjärjestelmä on hajanainen ja kuntoutuksen

Lisätiedot

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 Rovaniemi paisuu, muu Lappi tyhjenee Yle Lapin Radio 20.11.2008 Lapin väkiluku pienenee

Lisätiedot

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 1. Taloustilanne haastaa uudistumaan 2. Maakuntien kehittäminen lyhyellä ja pitemmällä aikajänteellä 3. Maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Strategia Koululautakunta

Strategia Koululautakunta Strategia 2016 2020 Koululautakunta Strategiset pääteemat Kasvava, viihtyisä ja vetovoimainen elinympäristö -Houkuttelevat asumisen edellytykset -Monipuoliset, helposti saatavilla olevat ja laadukkaat

Lisätiedot

Eduskunnan sivistysvaliokunta

Eduskunnan sivistysvaliokunta Muistio P. Väisänen-Haapanen 14.10.2013 3746/90/2013 Eduskunnan sivistysvaliokunta Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttaminen ja väliaikainen muuttaminen, vapaasta sivistystyöstä

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot