Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta. Inarin kunnan alue- ja elinkeinopoliittinen ohjelma

Transkriptio

1 Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta Inarin kunnan alue- ja elinkeinopoliittinen ohjelma

2 Kuvat kannessa: Kullanhuuhdontaa: Inari-Saariselkä Matkailu Oy:n kuvapankki Airbus A321 Sharklet: Finnair Oyj:n kuvapankki Autotestausta: Test World Oy:n kuvapankki Poroja Saariselällä 2008: kuvaaja Pentti Sormunen Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 1

3 Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta Sisällysluettelo 1 Inarin kunta aktiivisena aluekehittäjänä ja elinkeinojen edistäjänä luku muutti julkista hallintoa ja kunnallishallintoa Vahvistuvan 2000-luvun ensimmäinen vuosikymmen Vuoden 2008 taloudellinen taantuma Valtiovallan päätökset elokuulta Ohjelmatyöllä vastauksia vaativiin haasteisiin Inarin aluekehityksen ja elinkeinojen edistämisen lähtökohdat Inarin kunnan visio Kuntastrategia / toiminta-ajatus Kunta-arvot Kuntastrategiaa toteutetaan niin kunnan sisä- kuin ulkopuolella Aluekehityksen ja elinkeinojen kehittämisen strategiset painopisteet Inarin nelikenttäanalyysi Ohjelman ylläpito ja tiedotus Kehittämistyön toimintaympäristö sekä kunta- ja konsernitoiminnot Inarin sijainti Infrastruktuuri ja luonto Inari on saamelaisten kotiseutualuetta Saamelaiselinkeinot Saamelaisuus matkailussa Kunnan peruspalvelurakenne Keskushallinto Sosiaali- ja terveyspalvelut Sivistyspalvelut Teknisen toimen palvelut Yhdyskuntasuunnittelu Yhdyskuntarakentaminen Kuntakonsernin palveluntarjoajia Inergia-konserni Inarin Kiinteistöt Oy Ski Saariselkä Oy Nuoriso- ja luontomatkailukeskus Inari Oy Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 2

4 3.5.5 Saariselän Siula Oy MedInari Oy Tilapalvelu liikelaitos Ruokapalvelu liikelaitos Kalatalouden kehittämisrahasto Kuntasektorin muita palvelutarjoajia Lapeco - Lapin Jätehuolto kuntayhtymä Lapin pelastuslaitos Inarin konserniorganisaatio alue- ja elinkeinojen kehittämisessä Valtuusto ja kunnanhallitus Elinkeinot & kehitys Nordica Kiinteistökehitys InLike Oy Saariselkä Oy Yleiset alue- ja elinkeinopolitiikan päämäärät ja toimenpiteet Elinkeinoelämän kehittäminen Yrittäjyyskasvatus Yritysilmasto Kehittämishankkeet Matkailun kehittäminen Kuntamarkkinointi Koulutus ja työvoiman saatavuus Paikalliset hankinnat Yhteistyö ja verkottuminen Kunta- ja seutukuntayhteistyö Yhteydet maakunta- ja valtionhallintoon Pohjoisimman Lapin Leader ry Yhteydet yrittäjiin ja yrittäjäjärjestöihin Sidosryhmäyhteistyö Tiedotus Aluepoliittiset toimenpiteet Yhdyskuntasuunnittelu Tontti- ja toimitilapolitiikka Elinkeinopoliittiset toimenpiteet Lainatakaukset Avustukset Teollistamissopimukset Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 3

5 5.4.4 Osakkuus Yksittäisten kehittämishankkeiden rahoitus Hinnoittelupolitiikka Maan hinnoittelu Huomionosoitukset Alue- ja elinkeinopolitiikan resurssit Elinkeinotoimen henkilöresurssit Aluekehittämisen henkilöresurssit Hankkeisiin osallistuminen Teollistamissopimukset Liike- ja teollisuuskiinteistöjen saneeraukset Budjetointi Aluekehityksen ja elinkeinojen edistämisen päätöksenteko Kehittämistyöhön vaikuttavat kärkihankkeet ja hankeideat Alue- ja elinkeinopoliittiset kehittämistoimenpiteet Maankäytön suunnittelu Matkailun kehittäminen Kylmäteknologia; ajoneuvo-, rengas- ja komponenttitestaus Kansainvälistymisen edistäminen Elinkeino- ja yrityspalvelut Luonnonvarojen hyödyntäminen Inarijärvi ja vesistöalueet Kuntayhteistyö Yritystoiminnan investointihankkeet Test World Indoor III -kylmätestausympäristön toteuttaminen Infrastruktuurihankkeet Nellimintie Raja-Joosepin raja-aseman peruskorjaus ja laajennus sekä Lotta - Murmansk tieyhteys Ivalon lentoterminaalin peruskorjaus ja laajennus Kolttakulttuurikeskus Ympäristöhankkeet Urho Kekkosen kansallispuisto Muita ympäristöhankkeita Metsätalous Valtion metsät Peuravuonon saha Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 4

6 6.5.3 Yksityismetsät Porotalous Kaivannais- ja kaivosteollisuus Inarin kunnan alue kaivos- ja kaivannaistoiminnan mahdollisuutena Inarin kunnan mahdollisia toimenpiteitä Kullankaivuu ja -huuhdonta Jäämeren käytävä Arctic Corridor Inari on kansainvälinen Yleistä Inarin kunnan kansainvälistymisen tausta Inarin kunnan kansainvälinen toimintaympäristö Inari kansainvälisessä toimintaympäristössä Kansainvälinen kanssakäyminen tilastojen valossa EU, sidosryhmät ja yhteistyökumppanit Interreg Pohjoinen -ohjelma Kolarctic ENI CBC -ohjelma Pohjoinen Periferia ja Arktis -ohjelma Ystävyyskunnat Pohjoisten rajakuntien neuvosto Pohjois-Lapin alueyhteistyön kuntayhtymä Toteutunut kansainvälinen toiminta Elinkeinoyhteistyö Elinkeinoyhteistyö ja kehittämishankkeet Matkailu Inergia Oy Sivistystoimi Sosiaali- ja terveystoimi Tapahtumat ja sidosryhmätoiminta Inarin kunnan kansainvälistymisen visio ja strategia Kansainvälistymisen visio vuoteen Kansainvälistymisen painopisteet Kansainvälistymisen strategia Kansainvälistymisen toimenpideohjelma Inarin kunnan alue- ja elinkeinopoliittisen ohjelman toteutuksen painopisteet ja toimenpiteet 87 Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 5

7 e 2014e 2015e 2020e 2030e 2040e Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 1 Inarin kunta aktiivisena aluekehittäjänä ja elinkeinojen edistäjänä Inarin kunta on asukasluvulla mitattuna muuttunut paljon viimeisen kahden vuosikymmenen aikana. Parhaimpana aikana asukasluku läheni asukasta, josta asukaskato on alkanut jokaisena seuraavana vuonna. Kuluva vuosi 2013 on ennakkotietojen mukaan ensimmäinen vuosi kahteen vuosikymmeneen, jolloin väestö olisi lisääntymässä Inarin kunnassa. Asukkaiden määrän laskun pysäyttämiseksi ja hallitun kasvun saamiseksi Inarin kunnan on tehtävä erityisen tavoitteellista aluekehitys- ja elinkeinojen kehittämistyötä. Trendilaskennalla verraten kahteen viimeiseen vuosikymmeneen Tilastokeskus ennustaa asukasluvun vähenevän tämän vuosikymmenen loppuun alle asukkaan. Trendiennusteen selättääkseen Inarin kunnan on tehtävä voimakkaasti työtä aluekehityksen ja elinkeinojen kehittämisen eteen. Asukasluvun kehittyminen Inarissa e Lähde: Tilastokeskus Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 6

8 Asukasmäärästä poiketen työvoima on kasvanut 1990-luvun jälkeen aina vuoteen Vuoden 2008 taloudellinen taantuma käänsi kehityksen negatiiviseksi, jonka seurauksena työttömyys lähti lievään nousuun. Kehitys on jatkunut huolestuttavasti vuoden 2013 aikana Työvoima Inarissa Työvoima Työlliset Työttömät Lähde: Tilastokeskus Aktiivisella elinkeinopolitiikalla ja kunnan omien toimintojen tuottavuutta korottavilla toimenpiteillä sekä osin valtionosuusjärjestelmän vuoden 2010 osittaisuudistuksella Inarin kunta on kyennyt pitämään kuntalaisten veroasteen kilpailukykyisempänä muihin kuntiin verrattuna. Erityisesti viime vuosien kehityksessä ero kuntien keskimääräiseen tuloveroprosenttiin on kasvanut lähes 0,8 prosenttiyksikköön. Vertailutieto vahvistaa Muuttuva Inari -ohjelman perustaksi myönteisesti kunnan taloudellisen aseman, jonka pohjalta aktiivista aluekehitys- ja elinkeinojen kehittämistyötä voidaan jatkaa ja voimistaa. 20,00 19,50 19,00 18,50 18,00 17,50 17,00 16,50 Tuloveroprosentti 18,04 18,12 18,29 18,3918,4518,54 18,59 17,67 17,78 18,97 19,1619,2419,38 19,74 Koko maa Inari Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 7

9 Inarin kunnan ja yrittäjien yhteistyö yrittäjyyden edistämiseksi on tärkeä askel säilyttää kunnassa ja yhteisössä pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan perusteet, erityisesti turvata taloudellinen perusta kaikille niille hyvinvointia edistäville palveluille ja sille kehitystyölle, jota kehittyvä ja alati muuttuva ympäristö vaatii. Samalla kun turvaamme palvelujen rahoituksen olemme muuntumassa julkishallinnon vetämästä yhteisöstä yrittäjyyden ja siihen läheisesti liittyvän yrittäjähenkisyyden yhteisöön. Tie muutoksen kautta toisenlaiseen yhteisöön on pitkä, jopa sukupolvia kestävä, mutta välttämätön luku muutti julkista hallintoa ja kunnallishallintoa Tämän hetken vertailussa voidaan palata aina 1990-luvun alkuun ajoittuvaan taloudelliseen lamaan ja sen seurauksiin luvun lamaa edeltävänä aikana Inarin kunnassakin julkinen talous oli voimissaan ja julkisella alalla oli runsaasti työpaikkoja. Eräänä esimerkkinä voidaan pitää viestintäalaa, jossa ennen 1990-luvun lama-aikaa parhaimmillaan Inarissa oli liki sata alan työpaikkaa. Runsaasti työpaikkoja oli kaikilla julkisen hallinnon aloilla ja työllisyystilanne oli hyvä. Kuntien valtionosuusjärjestelmä oli menosidonnainen siten, että palkattavaa virka- tai toimihenkilöä kohti saatiin valtionosuutta niin, ettei verotuksen jälkeen nettokustannuksia syntynyt. Järjestelmä oli henkilöstön lisäyksiä suosivaa, vaikkei työtä olisi riittämiin ollutkaan luvun lama kouraisi Inarin kuntaa ja sen yrittäjiä sekä yrityksiä kovalla kädellä. Hyvin harvat olivat etenkin matkailussa toimineet yritykset, jotka selvisivät talouden ahdingosta ilman julkisen vallan aktiivisia tukitoimenpiteitä. Laman jälkiseuraukset alkoivat näkyä 1990-luvun puolivälin jälkeen Inarissakin. Maan hallitus vaihtui ja erityisesti vuodesta 1996 alkaen alkoi laman seurauksena valtiontalouden ja sen myötä koko julkisen talouden tervehdyttämisohjelma monine leikkauksineen. Totuttujen runsaiden valtionosuuksien sijaan valtionosuuksia kunnilta ja erityisesti syrjäisimmillä seuduilla olevilta kunnilta leikattiin viidennes. Leikkaus tehtiin vuosituhannen vaihteeseen mennessä. Samanaikaisesti valtio oli käynnistänyt omassa toiminnassaan tehostamistoimenpiteet ja toimintojen ulkoistuksen, joiden vaikutukset Inarissakin olivat aikaa myöten rajut. Edelliseen esimerkkiin viitaten viestintäalalla työpaikkoja oli enää tuskin yhden käden sormilla luettavissa. Lamassa kuntien kyvyttömyyden, valtion kyvyttömyyden ja yritysten kyvyttömyyden vuoksi työllistää työttömyys 1990-luvun puolivälissä nousi lähes kolmannekseen työvoimasta. Jos ei olisi huomioitu julkisia tukitoimenpiteitä työttömyyden torjumiseksi, tosiasiallinen työttömyys nousi yli kolmannekseen. Vuosituhannen vaihteeseen ajoittuu paljon muutoksia Inarin kunnan tavassa toimia. Noina vuosina aloitettiin säästö-, tehostamis- ja tuottavuustoimenpiteet. Kunnan palvelut olivat niin muutoksessa, että muutoksesta tuli lähes pysyvää. Henkilöstökin osaltaan tottui toimintatapaan. Eräs tapa vastata muutokseen oli ulkoistaa myös kunnan toimintoja erityisesti yhtiöittämällä. Vuosituhannen vaihteessahan Inarin kunnalla oli käytännössä vain energiayhtiö Inergia Oy. Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 8

10 Taitekohdaksi muodostuivat myös Saariselän kehitysnäkymät tulevaisuudesta, jonka seurauksena käytännössä käynnistettiin uudelleen kaavoitustoimet, johon liittyi myös maanhallinnan muutokset Saariselän ydinalueella. 1.2 Vahvistuvan 2000-luvun ensimmäinen vuosikymmen Suomen kansantalouden nousun myötä Inarinkin taloudellinen asema parani. Vuoteen 2008 mennessä tapahtui merkittävän hyviä asioita: Saariselän kasvu käynnistyi uudelleen. Kunnan alueella taloudellinen toiminta ja yritystoiminta vireytyivät. Inarin kunnan taloudellinen asema vahvistui. Kansainvälinen asema vahvistui erityisesti matkailussa. Valtion toimenpiteet eivät kohdistuneet merkittävästi Inarin kuntaan. Myönteinen kehitys turrutti Inarin kuten koko suomalaisen kansantalouden. Inariinkin yleistyi käsitys, ettei kunnan tule olla aktiivinen kehitysveturi alueellaan eikä ottaa elinkeinopoliittisia hallittujakaan riskejä. Vielä 2008 lopulla Inarinkin piti päästä taloudellisesta lamasta niin valtion kuin kuntien tasolla kuten lähes kaksikymmentä vuotta aiemmin, kuin koira veräjästä ottamalla suhdannetaantumaan lisävelkaa. Vuoden 2008 taantuma lisäsi velanottoa niin valtiolla kuin kunnilla. 1.3 Vuoden 2008 taloudellinen taantuma Taloudellinen ja toiminnallinen tilanne julkisella sektorilla ja Inarin kunnassa muistutti paljon tilannetta Taloudellinen suhdanne on syvän laman jälkeen kääntymässä hitaaseen taloudelliseen kasvuun, mutta valtio oli ottanut merkittävästi velkaa selviytyäkseen pahimman laman yli ilman ikävimpiä seurauksia. Seuraavat eduskuntavaalit pidettiin vuonna 2011, kuten pidettiin vuonna Vaalivuoden 2011 jälkeen vuonna 2012 ja kuluvana valtio on joutunut tasapainottamaan julkista taloutta merkittävillä taloudellisilla ratkaisuilla. Ennakoitavissa oli valtionosuuksien leikkauksia, vaatimuksia kunnallishallinnon tuottavuuden ja tehokkuuden kohottamisesta ja kunta- ja palvelurakenteen edelleen toteuttamiseksi. 1.4 Valtiovallan päätökset elokuulta 2013 Pitkän talouskeskustelun jälkeen Suomen hallitus sopi torstaina 29. elokuuta 2013 rakenneuudistusohjelmasta kasvuedellytysten vahvistamiseksi ja kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi. Ohjelmassa hallitus toteaa lähtökohtana julkisen talouden kestävyysvajeen. Suomen taloutta vaivaavat samanaikaisesti rakenteelliset kasvun ja julkisen talouden kestävyyden ongelmat sekä vaikea suhdannetilanne. Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 9

11 Ikärakenteen muutos vähentää työikäisten määrää ja kasvattaa ikäsidonnaisia julkisia menoja. Tämä vaikeuttaa julkisen talouden rahoitusta ja luo siihen niin sanotun kestävyysvajeen. Valtiovarainministeriön arvion mukaan kestävyysvaje on runsaat 4 ½ % BKT:sta. Tämä tarkoittaa, että julkisen talouden rahoitusaseman tulisi kohentua perusennusteeseen verrattuna yli 9 mrd. euroa vuoteen 2017 mennessä, jotta julkinen valta kykenisi hoitamaan hyvinvointivaltioon liittyvät velvoitteensa nykyisellä kokonaisveroasteella ilman, että julkisen talouden velkaantuminen karkaa kestämättömälle uralle. 1 Ohjelma talouden kasvuedellytysten vahvistamiseksi ja julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi kuntatalouden osalta Hallituksen rakenteellinen uudistusohjelma rakentuu konkreettisten, talouden kasvuperustaa ja julkisen palvelujärjestelmän tuottavuutta vahvistavien, työllisyysastetta kohottavien ja julkisen talouden kestävyysongelman ratkaisevien rakennepoliittisten toimien varaan. Ohjelmassa tavoite koko kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi ositetaan valtiontaloutta, kuntien taloutta, työuria ja työn tarjontaa, rakenteellista työttömyyttä, koko talouden tuottavuuden kasvua ja kilpailukykyä sekä julkisen palvelutuotannon tuottavuuden kasvua koskeviksi konkreettisiksi osatavoitteiksi. 1 Kestävyysvajeen umpeen kurominen edellyttää kuntatalouden tasapainottamista. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi otetaan käyttöön kuntien talousohjausjärjestelmä. Järjestelmässä uudistetaan valtionosuusjärjestelmä sekä tehostetaan peruspalveluohjelmamenettelyn pitkäjänteisyyttä, sitovuutta ja ohjausvaikutusta hallitusohjelman mukaisesti. Kuntien tehtäviä ja velvoitteita puretaan yhden miljardin euron kustannuksia vastaavasti. Miljardi euroa katetaan verorahoituksella ja kuntien omin toimin, mm. tuottavuutta parantamalla. 1 Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma totesi , että jos hallituksen rakennepaketissa esitetty kahden miljardin euron tasapainotusvaatimus siirrettäisiin suoraan kuntaveroihin, se tarkoittaisi keskimäärin 2,5 prosenttiyksikön korotusta. 2 Inarin kunnan osalta hallituksen rakenneuudistusohjelman ja Kuntaliiton siitä tekemän taloudellisten vaikutusten arvion mukaan tulevat toimenpiteet konkretisoituvat: Inarin kunnan osalta tehtäviä ja velvoitteita puretaan 1,3 milj. euron edestä, joka tarkoittaa 15 henkilötyövuoden siirtymää valtiolle (tuloveroprosentin tuotto 1,037 milj. euroa, 22,5 milj. euroa henkilöstömenot 45,3 % 49,8 milj. euroa kokonaismenoista, henkilötyövuosi euroa per vuosi). 1 Hallituksen rakenneuudistusohjelma Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntamarkkinoilla Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 10

12 Inarin kunnan osalta verorahoituksella kattaminen merkitsee 1,25 prosentin nostoa (tuotto 1,3 milj. euroa) tai kunnan palvelutuotannon tuottavuutta edelleen parantamalla vastaavalla summalla. Tasajaon mukaan vuoteen 2017 mennessä veroprosenttia tulisi nostaa 0,75 % ja tuottavuutta parantaa vuotuisista kustannuksista. Julkisen palvelutuotannon tuottavuuden ja vaikuttavuuden kohentaminen on välttämätöntä julkisen talouden kestävyysongelman ratkaisemiseksi. Kunnat vastaavat suuresta osasta näistä palveluista. Kuntarakenteen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen käynnissä olevan uudistushankkeen määrätietoisella loppuun saattamisella on keskeinen merkitys. Uudistuksen avulla tulee varmistaa, että kuntien keskinäinen sekä valtion ja kuntien välinen vastuunjako sekä taloudelliset kannusteet toiminnan tehostamiseksi kunnissa ovat selkeät, julkisten palvelujen tuotantoketjut ovat eheitä eikä osaoptimointia esiinny. Uudistuksen keskeisen tavoitteen on oltava julkisen palvelujärjestelmän tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantaminen. 3 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta jatketaan STM:n järjestämislakityöryhmän väliraportissa esitettyjen linjausten mukaisesti. Väliraportin perusteella kunnan tulee kuulua sote -alueeseen, joka järjestää sille sosiaali- ja terveyspalvelut. Sote -alue muodostuu maakuntien keskuskaupunkien varaan. Edelleen kuntarakennelain 4 d :n mukaisella selvitysalueella olevalla vähintään asukkaan kunnalla on oikeus järjestää perustason palvelut omille asukkailleen. Perustason palveluihin kuuluvat kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut lukuun ottamatta erikoissairaanhoitoa sekä sairaanhoidon ja sosiaalihuollon ympärivuorokautista päivystystä. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus etenee siten, että valtiovallan asettama valmisteluryhmä laatii ehdotuksen laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi vuoden 2013 loppuun mennessä. Ehdotus lähetetään lausunnoille heti sen valmistuttua. Lausuntokierroksen jälkeen hallituksen esitys viimeistellään ja annetaan eduskunnalle kevätistuntokaudella Järjestämislaki ja siihen liittyvät muut lait on tarkoitus saada vahvistetuiksi kesällä 2014 ja lainsäädännön on tarkoitus tulla voimaan Lakien vahvistamisen jälkeen kuntia kuullaan muodostettavista sote -alueista, perustason alueista ja erityisvastuualueista. Alueet ja niihin kuuluvat kunnat vahvistetaan loppuvuodesta Alueiden tulee aloittaa toimintansa viimeistään Hallituksen rakenneuudistusohjelma Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 11

13 Inarin kunnan osalta, ellei Inarin hae poikkeuksia sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisessä, palvelut, palveluresurssit ja siihen liittyvä päätöksenteko jakaantuisi seuraavasti viimeistään vuoden 2017 alusta vuoden 2013 luvuilla: Palvelut TA 2013 euroa % Päätösvalta Sosiaali- ja terveyspalvelut ,6 Sote -alue Erikoissairaanhoito ,2 Sote -alue Muut palvelut ,1 Inarin kunta Yhteensä ,0 Inarin kunnan harkittavaksi tulevat edellä mainitusta poiketen hakea eritysasemaa perusteena saamelaisalue, pitkät etäisyydet ja harva asutus. Hallituksen rakenteellisessa uudistusohjelmassa työllisyydestä todetaan, että työllistymistä voidaan nopeuttaa tehokkailla työvoimapalveluilla. Ohjelman mukaan työvoiman palvelukeskusverkoston vakinaistamisella parannetaan kuntien ja valtion yhteistyötä heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien työllistämisen edistämisessä. Ohjelman mukaan tehdään tarvittavat säädösmuutokset, jotta kunnat voivat saada etukäteen tiedon niistä henkilöistä, joilla 500 päivää työmarkkinatukea on tulossa täyteen. Kunnan roolia ja vastuuta pitkäaikaistyöttömyyden aktiivisessa hoidossa korostetaan, kun aiemmin päätetyn mukaisesti osa yli 300 päivää työmarkkinatuella olleiden pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuen rahoitusvastuuta siirretään kunnille Työmarkkinatuen lisävastuu Inarin osalta Työmarkkinatuen rahoitusuudistuksella halutaan luoda mahdollisuuksia työmarkkinatuella olleiden pääsyssä aktivointitoimenpiteiden piiriin. Tämä toteutetaan osana kuntien tehtävien arviointia ja työllisyyspolitiikan vastuunjaon tarkastelua. Tällä hetkellä kunnat maksavat puolet yli 500 päivää työmarkkinatuella olleiden työmarkkinatuesta siltä ajalta, kun työtön ei osallistu aktivointitoimenpiteisiin (esim. kuntouttava työtoiminta). Inarin osalta kustannukset ovat tänä vuonna arviolta euroa. Tätä vastuuta varhennetaan 300 päivään vuoden 2015 alusta ja se lisää kuntien rahoitusosuutta valtioneuvoston arvion mukaan 150 miljoonalla eurolla. Samanaikaisesti ollaan mm. ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin pääsyä helpottamassa. Esimerkiksi työssäoloehto lyhenee 6 kuukauteen nykyisestä 8 kuukaudesta. Muutosten tarkoituksena on, että aktiivitoimiin osallistuminen sekä työn vastaanottaminen on entistä kannattavampaa, työttömyysturvan katkokset vähenevät ja sanktiointi tiukentuu. 4 Hallituksen rakenneuudistusohjelma , liite 1 Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 12

14 1.5 Ohjelmatyöllä vastauksia vaativiin haasteisiin Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta -ohjelmalla Inarin kunnan tulee kyetä vastaamaan useisiin vaativiin haasteisiin: 1. Palveluilla luodun hyvinvoinnin turvataksemme taloudellisessa perustassa kunnan on kyettävä edesauttamaan lisää uusia työpaikkoja, jotka syntyvät julkisen sektorin sijaan yksityiselle sektorille vireämmän aluetalouden, yritystoiminnan edistymisen ja yrittäjyyden kasvun myötä. 2. Inarin ylivoimainen kilpailuetu on tosiasiallisten talousalueiden lisäksi kunnan alueella kansallispuistot, erämaa-alueet, suojelualueet, Natura -alueet ja muiden lakien ja asetusten perusteella suojellut alueet, jotka varmistavat brändin Euroopan viimeisestä koskemattomasta luonnosta, arktisuudesta ja ainutkertaisuudesta. 3. Ylivoimaista kilpailuetua kunnan ja alueen yritystoiminnan tulee hyödyntää kasvavaan arktiseen luontomatkailuun, kylmäteknologian uusiin sovellutuksiin ja luonnosta saatavien raaka-aineiden paikallisesti jalostettuihin tuotteisiin. 4. Inarin kunta tulee nähdä aktiivisena ja hallittua riskiä ottavana alue- ja elinkeinopoliittisena toimijana, jonka keinovalikoimaan kuuluu välittömistä elinkeinopoliittisista toimenpiteistä hanketyö ja teollistamissopimukset, ei kuitenkaan avustukset, lainat ja takaukset kuntakonsernin ulkopuolisille yrityksille. 5. Kunnan tulee nostaa oman toimintansa tuottavuutta voidakseen rahoittaa kehitysveturina yhteisön taloudellista toimeliaisuutta. 6. Kunta on aktiivinen alueensa kaavoittajana, joka tähtää luonnon, ympäristön ja luonnonvarojen käytön yhteensovittamiseen ottaen huomioon erityisesti pienyritystoiminnan edellytykset koko kunnan alueella alue- ja elinkeinopoliittisilla painopistetoimialoilla. 7. Kunta pyrkii aktiivisesti omassa toimivallassaan olevissa asioissa yhteen sovittamaan kehittyvän arktisen luontomatkailun, kylmäteknologian ja luonnonvarojen käytön saamelaisten esittämien oikeuksien kanssa. 8. Inarin kunta on osa kansainvälistä yhteisöä niin raja-alueena kuin myös ainutlaatuisena matkailukohteena hyvinkin kaukaisille vieraille. Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 13

15 2 Inarin aluekehityksen ja elinkeinojen edistämisen lähtökohdat 2.1 Inarin kunnan visio Vuonna 2020 Inari on pohjoista sijaintiaan menestyksekkäästi ja kestävällä tavalla hyödyntävä vauras, kansainvälinen ja elinkeinollisesti monipuolinen kulttuurimatkailun ja arktisen luontomatkailun sekä kylmäteknologian ja luonnonvarojen hyödyntämisen keskuspaikka kehittyvän Barentsin alueen ytimessä. 2.2 Kuntastrategia / toiminta-ajatus Inarin kunta edistää kuntalaisten, yrittäjien ja muiden taloudellisten toimijoiden kuten yhdistysten toimintaedellytyksiä palveluillaan, yhteistyöverkostoillaan ja yhteistyökumppanina tavoitteenaan taloudellisen hyvinvoinnin kasvattaminen kunnan alueella. Erityistä huomiota kiinnitetään alue- ja elinkeinorakenteen sekä infrastruktuurin kehittämiseen. 2.3 Kunta-arvot Inarin kunnan arvot ovat: asiakaslähtöisyys ja palveluhenkisyys yhteisöllinen työyhteisö (avoin, luottamusta herättävä, tasa-arvoinen, oikeudenmukainen, yhteistyötä tekevä, ihmistä arvostava ja yksilön oikeudet ja velvollisuudet tunnistava) taloudellisuus osaaminen ja uudistuminen. Kunta-arvoja ja toiminta-ajatusta aluekehityksessä ja elinkeinojen edistämisessä toteutetaan avoimella, luottamuksellisella ja tasapuolisella yritysilmapiirillä kunnan ja yrittäjien välisellä monipuolisella yhteistyöllä yrittäjämyönteisellä hallinto- ja palveluorganisaatiolla joustavalla ja tehokkaalla elinkeino-organisaatiolla tehokkaalla maankäytöllä ja ennakoivalla kaavoitustoiminnalla. Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 14

16 2.4 Kuntastrategiaa toteutetaan niin kunnan sisä- kuin ulkopuolella Inarin kunnan elinkeinorakenne on merkittävän palveluvoittoinen. Palvelujen osuus on 80 prosenttia, jakautuen lähes tasan julkisten ja yksityisten palvelujen kesken. Inarin elinkeinorakenne 2010 Julkiset palvelut 43 % Toimiala tuntematon 2 % Alkutuotant o 9 % Jalostus 9 % Yksityiset palvelut 37 % Lähde: Tilastokeskus Inarin kunta turvaa olemassa olevien yritysten toiminta-, kehitys- ja kasvuedellytykset toimimalla aktiivisena elinkeinotoiminnan edistäjänä niin kunnan sisä- kuin ulkopuolella Yrityskanta Yrityskanta Lähde: Tilastokeskus Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 15

17 Inarin kunta pyrkii uuden yritystoiminnan saamiseen kunnan alueelle luomalla uudelle yritystoiminnalle monipuoliset toimintaedellytykset Yrityskanta Yritykset Inarin kunnassa Aloittaneita Lopettaneita Nettolisäys Lähde: Tilastokeskus 2.5 Aluekehityksen ja elinkeinojen kehittämisen strategiset painopisteet Aluekehityksessä ja elinkeinojen kehittämisessä Inarin strategisena tavoitteena on olla: Maailman johtava ja monipuolisin kulttuurimatkailun sekä arktisen luontomatkailun ympärivuotinen kohdealue. Maailmalla tunnettu kylmäteknologian edelläkävijä ajoneuvo-, rengas- ja komponenttitestauksessa. Kansainvälistä sijaintiaan ja vetovoimatekijöitään hyödyntävä keskuspaikka kehittyvän Barentsin alueen ytimessä. Alueen luonnonvarojen aktiivinen hyödyntäjä ja jatkojalostaja. Lisäksi Inarin kunta panostaa eri tavoin alueen saavutettavuuden parantamiseen ja siinä etenkin Ivalon lentokentän kautta operoitavan lentoliikenteen kehittämiseen. Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 16

18 Aluekehityksen ja elinkeinojen kehittämisen strategiset painopisteet: Inarin strategisena tavoitteena on olla 1) maailman johtava ja monipuolisin kulttuurimatkailun sekä arktisen luontomatkailun ympärivuotinen kohdealue, 2) maailmalla tunnettu kylmäteknologian edelläkävijä ajoneuvo-, rengas- ja komponenttitestauksessa, 3) kansainvälistä sijaintiaan ja vetovoimatekijöitään hyödyntävä keskuspaikka kehittyvän Barentsin alueen ytimessä, 4) alueen luonnonvarojen aktiivinen hyödyntäjä ja jatkojalostaja. Aluekehityksen ja elinkeinojen kehittämisen strategiset resurssit: Kehitystyön resurssit osoitetaan 1) yritystoiminnan kehittymisen ja lisääntymisen myötä kasvavilla verotulolisäyksillä kunnan peruspalvelujen rahoittamisen rinnalla, 2) kunnan oman toiminnan tuottavuutta nostamalla osarahoituksena aluekehityksen ja elinkeinojen kehittämisen resursseihin. Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 17

19 2.6 Inarin nelikenttäanalyysi Vahvuudet Hiljaisuus Puhdas luonto Monikulttuurisuus Laajat erämaa-alueet Olemassa olevat liikenneyhteydet Osaavat ja kehittämishaluiset ihmiset Maantieteellisesti erittäin kansainvälinen sijaintipaikka Mahdollisuus matkailijavirtojen voimakkaaseen kasvattamiseen nykyisestä Imagoltaan tunnetun ja hyvämaineisen kunnan mahdollisuudet menestymiseen Kokemukset lähialueyhteistyöstä ja hyvät kontaktit lähialueille Alueen pitkät matkailuperinteet ja -osaaminen Mahdollisuudet Turvallinen toiminta ja elinympäristö Kasvava kiinnostus arktiseen luontomatkailuun Barentsin alueen luonnonvarojen hyödyntäminen Lento- ja raideliikenteen kehittyminen kohti pohjoista Pohjoisen sijainnin, pakkasen ja kaamoksen hyödyntäminen Hyvän palveluvarustuksen omaava toimintaympäristö kuntaan muuttajalle Paikkakunnan vapaat liiketilat Saariselän kehittyminen kunnallisteknisten investointien ja kaavoituksen myötä Matkailuyöpymisten ja vapaa-ajan asumisen lisääntyminen kunnassa Luonto ja luonnon antimet Murmanskin alueen ja Pohjois- Norjan läheisyys Heikkoudet Pieni väestöpohja ja ikärakenteen muuttuminen Elinkeinorakenteen yksipuolisuus Elinkeinoelämän pääomien puute Tietyillä aloilla ammattitaitoisen työvoiman puute Pitkät etäisyydet kunnan sisällä ja kuntarajojen ulkopuolelle Ajoittain kysyntää heikompi lentoyhteyksien tarjonta Julkisten liikenneyhteyksien puuttuminen lähialueille esim. Kirkkoniemeen Lotta - Murmansk -tie-yhteyden heikko kunto Uhat Väestön poismuutto Kuntatalouden ongelmat Lentoliikenteen heikennykset ja muut häiriötekijät Epävarmuus maanomistusolosuhteiden järjestämisessä ja alueiden käytössä Voimakas eläköityminen ja ammattitaitoisen työvoiman saanti tulevaisuudessa Maailmantalouden heilahtelut Ilmastonmuutoksen mahdolliset vaikutukset elinkeinoihin Yllättävät muutokset lähialueilla Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 18

20 2.7 Ohjelman ylläpito ja tiedotus Alue- ja elinkeinopoliittisen ohjelman valmistelusta vastaa kunnanhallitus ja päättää valtuusto. Alue- ja elinkeinopoliittisen ohjelman ylläpidosta ja päivittämisestä sekä ohjelmaan liittyvästä tiedottamisesta vastaa Elinkeinot & kehitys Nordica. Ohjelmasta voidaan päivittää sen voimassaoloaikana tilastot sekä tekstiosiin toimintaympäristössä tulleet muutokset. Yksittäisten ja kiireellisten hankkeiden sekä investointien osalta alue- ja elinkeinopoliittiseen ohjelmaan liittyviä asioita voidaan käsitellä kunnanhallituksessa ja valtuustossa myös tapauskohtaisesti. Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 19

21 3 Kehittämistyön toimintaympäristö sekä kunta- ja konsernitoiminnot 3.1 Inarin sijainti Inari sijaitsee maa- ja ilmaliikenteen solmukohdassa Pohjoiskalotilla kahden valtakunnan, Norjan ja Venäjän, rajanaapurina. Kansainvälinen rajanylityspaikka Venäjälle sijaitsee Raja-Joosepissa ja Norjaan Näätämössä. Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 20

22 3.2 Infrastruktuuri ja luonto Inarin kunnassa on kolme keskeistä taajamakeskittymää, jotka muodostavat kunnan merkittävimmät asutus- ja työssäkäyntialueet. Näitä ovat hallinnollinen ja kaupallinen kuntakeskus Ivalo ( tiedoilla asukasta), pohjoisen johtava matkailukeskus Saariselkä (323) sekä saamelaiskulttuurin keskus Inari (481). Laajan kunnan alueella on lisäksi useita vireitä kyliä. Kunnan väkiluku oli asukasta. Inarin kunnan alueella on erilaisia suojelualueita liki km², joka vastaa yli 78 prosenttia kunnan maapinta-alasta. Tästä erämaa-alueiden osuus on hieman yli km². Kunnassa sijaitsee Euroopan suurin kansallispuisto Lemmenjoen kansallispuisto, sekä osa Urho Kekkosen kansallispuistoa, jotka huomioidaan kunnan keskeisinä kehittämiskohteina. Vesimäärältään Suomen toiseksi suurin tuhansien saarten Inarijärvi on yli km²:n laajuinen. Karun ja kirkasvetisen järven maisema on vaihteleva ja omaleimainen, ja järven kalalajisto on monipuolinen. Kunnan alueella virtaa myös useita merkittäviä jokia virkistystä ja kalastusta silmällä pitäen. Ivalojoki on tunnettu paitsi kultahistoriastaan, myös retkeilykohteena ja suistoalueensa osalta lintuparatiisina. Näätämö- ja Juutuajoet ovat saavuttaneet kansainvälistäkin mainetta lohi- ja perhokalastusjokina. 3.3 Inari on saamelaisten kotiseutualuetta Inarin kunnan asukkaasta saamelaisia on Määrä perustuu viimeisimmissä Saamelaiskäräjien vaaleissa vuonna 2011 ilmoitettuihin virallisiin tilastoihin. Inari on Suomen ainoa nelikielinen kunta. Kunnassa puhutaan suomen lisäksi pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea. Inarin- ja koltansaame ovat virallisia kieliä ainoastaan Inarin kunnassa. Saamelaisten elinkeinorakenne ei poikenne valtaväestön elinkeinorakenteesta. Inarin kirkonkylää voidaan pitää saamelaisten pääkaupunkina Suomessa, sillä merkittävät saamelaisorganisaatiot ovat sijoittuneet Inariin. Saamelaiskäräjät, Saamelaisalueen koulutuskeskus, Saamelaismuseo Siida, Yle Sápmi ja muut saamelaistoimijat työllistävät yhteensä henkilöä. Saamelaiskäräjälain 9 :n mukaan viranomaisten tulee neuvotella saamelaiskäräjien kanssa kaikista laajakantoisista ja merkittävistä toimenpiteistä, jotka voivat välittömästi ja erityisellä tavalla vaikuttaa saamelaisten asemaan alkuperäiskansana ja jotka koskevat saamelaisten kotiseutualueella: 1) yhdyskuntasuunnittelua; 2) valtionmaan, suojelualueiden ja erämaa-alueiden hoitoa, käyttöä, vuokrausta ja luovutusta; Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 21

23 3) kaivosmineraaleja sisältävän esiintymän etsintää ja hyödyntämistä sekä valtion maa- ja vesialueilla tapahtuvaa kullanhuuhdontaa; 4) saamelaisten kulttuurimuotoon kuuluvan elinkeinon lainsäädännöllistä tai hallinnollista muutosta; 5) saamenkielisen ja saamen kielen kouluopetuksen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämistä; taikka 6) muuta vastaavaa saamelaisten kieleen, kulttuuriin tai heidän asemaansa alkuperäiskansana vaikuttavaa asiaa. Neuvotteluvelvoitteen täyttämiseksi asianomaisen viranomaisen on varattava saamelaiskäräjille tilaisuus tulla kuulluksi ja neuvotella asiasta. Tilaisuuden käyttämättä jättäminen ei estä viranomaista jatkamasta asian käsittelyä Saamelaiselinkeinot Poronhoito, kalastus, metsästys ja pienimuotoinen maatalous sekä luonnontuotteiden keräily ja käsityöt ovat saamelaisten perinteisiä elinkeinoja. Tänään perinteisiä elinkeinoja harjoitetaan myös yhdistelmäelinkeinona mm. matkailun ja muiden palveluelinkeinojen ohella. Näin määritellään saamelaiselinkeinot Saamelaiskäräjien vuosina toteuttaman saamelaisen elinkeinotoiminnan koordinointi- ja kehittämishankkeen loppuraportissa. Yksi hankkeen tuloksista oli vuonna 2008 julkaistu saamelaisen elinkeinotoiminnan kehittämissuunnitelma vuoteen Suunnitelmassa todetaan, että uudenaikaisten elinkeinojen, kuten matkailun, luovien alojen ja hyvinvointipalvelujen yhdistäminen perinteisiin ansaintamalleihin auttaa syrjäkylien asuttuna pitämisessä. Hankkeen tuloksena Saamelaisalueen koulutuskeskus järjesti Lapin elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen rahoituksella saamelaisalueen yritysneuvontapalvelua Yritysneuvoja toimi yhteistyössä saamelaisalueen kuntien elinkeinotoimen kanssa, myös silloisen Elinkeinoyhtiö InLike Oy:n kanssa. Yritysneuvonta tulee jatkumaan painottuen käsitöihin. Saamelaiskäräjät ja Saamelaisalueen koulutuskeskus ovat avaintoimijoita saamelaisen elinkeinotoiminnan kehittämisessä. Saamelaiskäräjät luovat edellytyksiä elinkeinojen kehittämiselle vaikuttamalla lainsäädäntöön, hallinnollisiin rakenteisiin ja erityisesti rahoituksen turvaamiseen. Heidän esittämänsä kärkihankkeet ja toimenpidekokonaisuudet kirjataan Lapin maakuntaohjelman saamelaiskulttuuriosioon. Saamelaisalueen koulutuskeskus on vahvasti perinteisiin elinkeinoihin, etenkin porotalouteen, perustuva oppilaitos. Se tekee kansainvälistä yhteistyötä porokansojen kanssa. Kalatalousasioissa on aloitettu yhteistyö Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kanssa. Saamelaisalueen koulutuskeskuksella on tärkeä rooli saamen kielien ylläpitäjänä ja kehittäjänä. Siellä opetetaan kaikkia kolmea saamen kieltä sekä lähiopetuksena että Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 22

24 virtuaalisesti. Saamen kieleen ja kulttuuriin liittyviä kursseja järjestetään ympäri saamelaisaluetta, ja niihin osallistuu vuosittain noin tuhat opiskelijaa. Saamelaisalueen koulutuskeskuksen opetusohjelma on laaja, ja sieltä valmistuu elinkeinoelämän tarpeisiin työntekijöitä usealle alalle, mm. matkailuun. Oppilaitos painottaa yrittäjyyskasvatusta ja antaa yrittäjyyskouluvalmennusta opiskelijoilleen. Kolttasaamelaisten etuja valvoo elinkeinoasioissa ja muutoin Sevettijärvi - Näätämö sekä Nellim - Keväjärvi -alueilla toimiva kolttien kyläkokous Saamelaisuus matkailussa Saamelaisen elinkeinotoiminnan kehittämissuunnitelmassa todetaan, että saamelaisen pienimuotoisen matkailutoiminnan lähtökohtana on aitous ja se perustuu saamelaisten omaan kulttuuriin. Kehittämistoimenpiteissä mainitaan aidon ja korkealaatuisen saamelaisen luonto- ja kulttuurimatkailun kehittäminen, joka tarjoaa matkailijoille aitoja matkailuelämyksiä ja tietoutta saamelaiskulttuurista. Saamelaisyrittäjiä toimii eri puolilla Inarin kuntaa. Inarin kirkonkylässä toimii kaksi tärkeää saamelaiskulttuurikohdetta, Saamelaismuseo Siida ja Saamelaiskulttuurikeskus Sajos. Saamelaismuseo Siida on Inari - Saariselkä -matkailualueen tärkein käyntikohde. Saamelaismuseo vaikuttaa luovien alojen elinkeinojen kehitykseen ja on synnyttänyt uusia kulttuurityöpaikkoja. Panostaminen talvimatkailun kehittämiseen hankkeiden kautta ja yhteistyö Saariselän toimijoiden kanssa on nostanut talvikausien kävijämääriä 57 prosentilla 10 vuodessa. Saamelaiskulttuurikeskus Sajos, joka on myös Saamelaiskäräjien hallinnollinen keskus, tarjoaa puitteet jopa 430 henkilön konferensseille nykyaikaisella tekniikalla toteutettuina. Konferenssien lisäksi Sajoksessa järjestetään tapahtumia ympärivuotisesti. Saamelaisyrittäjillä ja -toimijoilla on tärkeä rooli Inari - Saariselkä -alueen matkailussa saamelaiskulttuurin edustajina. 3.4 Kunnan peruspalvelurakenne Kuntien lakisääteiset tehtävät ovat lisääntyneet samaan aikaan, kun resurssit ovat vähentyneet. Tämä aiheuttaa paineita palvelurakenteen kehittämiseen ja tarkasteluun sekä kannustaa parempaan vuoropuheluun yksityisten palvelutuottajien kanssa. Kunta- ja SOTE -uudistus ovat suuria kunnallishallinnon ja kuntien palveluiden muuttajia. Uudistusten tavoitteena on vahvistaa kunta- ja palvelurakennetta, edistää uusia palvelujen tuotantotapoja ja organisointia, uudistaa kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmiä sekä tarkistaa kuntien ja valtion välistä tehtäväjakoa siten, että kuntien vastuulla olevien Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 23

25 palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen sekä kuntien kehittämiseen on vahva rakenteellinen ja taloudellinen perusta tulevina vuosikymmeninä Keskushallinto Kunnanhallitus ohjaa koko kuntakonsernia. Kunnanhallituksen yksi keskeisimmistä tehtävistä on huolehtia kunnan toiminnan taloudellisista edellytyksistä, kuten veropohja kunnallisverotuksessa. Veropohjan vahvistamiseksi kunnanhallitus on aktiivinen kunnan elinvoimaa kasvattavissa hankkeissa. Kunnanhallitukselle on varattu aktiiviseen aluekehityksen ja elinkeinotoiminnan edistämiseen kehittämis- ja yhteistyömäärärahoja. Taloushallinnon yksityisenä ostopalvelujen tuottajana toimii Kunnan Taitoa Oy ja kunnan tietoteknisten palvelujen tuottajana Lapin Informaatioteknologia LapIT Oy Sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat tärkeitä kuntalaisille mutta myös kunnassa kävijöille. Hyvin toimivat ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut ovat kunnan imagoon ja vetovoimaisuuteen positiivisesti vaikuttavia tekijöitä. Inarin kunnan tavoitteena on turvata sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen saatavuus. Kuntalaiset ja asiakkaat saavat lakisääteiset tai tarpeelliseksi arvioidut palvelut oikea-aikaisesti ja lakisääteisissä määräajoissa. Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään laadukkaasti painopisteenä avopalvelujen kehittäminen, varhainen puuttuminen ja ehkäisevä toiminta. Perusajatuksena on asiakkaan vastuullisuuden, itsehoidon ja omien voimavarojen lisääminen. Palveluja tarjotaan: avohoidossa laitoshoidossa ja palveluasumisessa lääkäritoiminnassa ja erikoissairaanhoidossa sosiaalityössä ja toimeentuloturvassa suun terveydenhuollossa ympäristöterveydenhuollossa, ympäristönsuojelussa ja maaseututoimessa. Inarin kunnan järjestämisvelvollisuuteen kuuluvan työterveyshuollon palvelut tuottaa MedInari Oy. Ympäristönsuojelu-, ympäristölupa-, ympäristöterveysasiat, sekä maaseututoimi on keskitetty Utsjoen kanssa yhteiseen ympäristöyksikköön, joka vastaa myös kuntien eläinlääkintähuollosta. Inari toimii yksikön isäntäkuntana. Maaseutuelinkeinoviranomaisen tehtävänä on porotalouden- ja luontaiselinkeinojen rahoituslain, kolttalain sekä maataloustukia säätelevien lakien ja asetusten täytäntöönpano kuntatasolla. Tehtäviin kuuluu maaja porotalouden, luontaiselinkeinojen sekä kolttalain mukainen rahoitusneuvonta, tuki- ja Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 24

26 korvaushakemusten hallinnointi sekä tukien ja korvausten maksatus. Asiakastiloja on noin 430 (koltta-, poro-, ja maatilat sekä luontaiselinkeinolain nojalla muodostetut tilat). Inarin sosiaali- ja terveyspalvelujen kotihoidossa on käytössä palveluseteli siivouspalvelujen osalta. Palvelusetelin käyttö tukee sellaisten ikäihmisten kotona selviytymistä, jotka pärjäävät kotona ilman muita kotihoidon palveluita, mutta tarvitsevat apua raskaissa kotitöissä. Palvelusetelin saamisen ehtona on mm. tulorajat. Palveluntuottajien tulee olla merkittynä ennakkoperintärekisteriin, sitoutua noudattamaan salassapitovelvollisuutta sekä sitoutua hyvään laatuun ja luotettavuuteen. Palvelusetelin vähäinen käyttö johtuu pääasiassa siitä, ettei palveluntuottajia ole. Sosiaali- ja terveyspalvelujen yksityisinä ostopalvelujen tuottajina kunnan alueella toimii mm. Attendo Oy, Hoivakoti Anna ja Aapeli, Inarin Vanhusten ja Eläkeläisten tukiyhdistys ry sekä MedInari Oy. Aluekehitystä edistävät peruspalvelut: Hyvin toimivat ja laadukkaat sosiaalipalvelut ovat kunnan imagoon ja vetovoimaisuuteen positiivisesti vaikuttavia tekijöitä. Inarin kunnan tavoitteena on turvata sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen saatavuus. Kuntalaiset ja asiakkaat saavat lakisääteiset ja tarpeelliseksi arvioidut palvelut oikea-aikaisesti ja lakisääteisissä määrärajoissa Sivistyspalvelut Inarin kunnan tavoitteena on tarjota päivähoitopalvelut niissä taajamissa, joissa sille on pysyvä tarve tarjota laadukasta perusopetusta nykyisellä kouluverkolla alueellinen omalaatuisuus; maantiede, saamelaiskulttuuri ja pohjoinen luonto huomioiden, niin että oppilailla on hyvä mahdollisuus jatko-opintoihin tarjota oman alueen lapsille mahdollisuus toisen asteen lukiokoulutukseen kunnan omana toimintana ja ammatilliseen koulutukseen yhdessä muiden toimijoiden kanssa kuntalaisille tarjota vapaalla sivistystyöllä mahdollisuus harrastamiseen ja itsensä kehittämiseen antaa opetusta ja tarjota palveluita kaikilla kolmella saamenkielellä ainoana kuntana Suomessa. Aluekehitystä edistävät peruspalvelut: Antaa opetusta ja tarjota palveluita kaikilla kolmella saamenkielellä ainoana kuntana Suomessa. Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 25

27 Sivistyspalvelujen painopisteenä on perus- ja lukio-opetuksen kehittäminen sekä päivähoidon, esikoulun ja perusopetuksen yhteistyö. Palveluja tarjotaan päivähoidossa esi- ja perusopetuksessa lukiokoulutuksessa vapaa-aikapalveluissa. Päivähoitoa järjestetään perhepäivähoitona, ryhmäperhepäivähoitona ja päiväkotihoitona. Ivalossa toimii 51-paikkainen Ivalon päiväkoti sekä suomenkielinen, pohjoissaamenkielinen ja koltansaamenkielinen ryhmäperhepäiväkoti. Saariselällä toimii 20-paikkainen päiväkoti ja Inarissa suomenkielinen ja pohjoissaamenkielinen ryhmäperhepäiväkoti. Lisäksi ostetaan inarinsaamenkieliset päivähoitopalvelut kielipesässä Anarâškielâ Servi ry:ltä. Perhepäivähoitoa järjestetään tarpeen mukaan eri kylissä. Vuorohoitoa järjestetään pääasiassa päiväkodeissa tarpeen mukaan. Yöhoito keskitetään yhteen päiväkotiin. Jos yöhoidon tarve Ivalossa kasvaa, asia otetaan uudelleen harkittavaksi. Kunnassa toimii viisi esi- ja perusopetusta antavaa koulua. Kouluverkko on harva, mutta kunnan tavoitteena on kuitenkin säilyttää se sellaisena, että oppilaat voivat käydä koulua kotoa käsin päivittäin. Toisen asteen oppilaitoksia kunnan alueella ovat Ivalon lukio ja valtion omistama Saamelaisalueen koulutuskeskus (SAKK), jolla on monipuolinen koulutustarjonta ammatillisessa peruskoulutuksessa. Lukion ja Saamelaisalueen koulutuskeskuksen välillä on vahva yhteistyö. Inarin kansalaisopisto järjestää yleissivistävän koulutuksen lisäksi taiteen perusopetusta, avoimen yliopiston ja avoimen ammattikorkeakoulun opetusta sekä ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta. Kirjastoja on kaksi, Ivalossa ja Inarin kirkonkylässä. Lisäksi kyliä kiertää kirjastoauto. Kulttuuritoimi luo mahdollisuuksia kuntalaisten kulttuuritoiminnoille, eri kulttuurimuotojen säilyttämiselle sekä aineellisen ja henkisen kulttuurin tallentamiselle. Liikuntatoimi keskittyy työkykyä ylläpitävän liikuntatoiminnan sekä lasten ja nuorten liikunnan kehittämiseen järjestämällä ja tukemalla sekä liikuntatoimintaa että koulutusta. Kunnan nuorisotyössä mukana olevat toimivat nuorten elinehtojen ja nuorisotoiminnan edellytysten turvaamiseksi. Pääteemana on nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen, johon puututaan aktiivisin toimin. Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 26

28 Sivistyspalvelujen yksityisinä ostopalvelujen tuottajina toimivat aiemmin mainittu Anarâškielâ Servi sekä Sami Nue ttim Sevettijärvellä pitämällä kolttasaamenkielistä kielipesää ja kielikerhoa. Aluekehitystä edistävät peruspalvelut: Sivistyspalvelujen painopisteenä on perusja lukio-opetuksen kehittäminen sekä päivähoidon, esikoulun ja perusopetuksen yhteistyö Teknisen toimen palvelut Inarin kunnan tekninen osasto vastaa rakennusvalvonnasta, yhdyskuntasuunnittelusta ja -rakentamisesta, satamatoiminnasta, ulkoliikuntapaikoista, toimitilapalveluista, sekä koko tehtäväalueen mukaisista hallintopalveluista. Yhdyskuntasuunnittelu sisältää maanhankinnan, kaavoituksen sekä siihen liittyvän mittaustoimen. Yhdyskuntarakentamiseen kuuluvat tekniset rakennuttamistehtävät, muiden kunnallisteknisten palveluiden tuottaminen ja kunnan palveluliiketoiminta Yhdyskuntasuunnittelu Yhdyskuntasuunnittelun yksityisinä ostopalvelujen tuottajina toimivat alan konsulttitoimistot pääasiassa Lapin läänin alueella. Kaavoitus Tehokas maankäyttö ja ennakoiva kaavoitus ovat keskeisiä tekijöitä kunnan aluekehityksen ja elinkeinotoiminnan onnistumiselle. Lapin liiton laatima Pohjois-Lapin maakuntakaava vahvistettiin Maakuntakaava muodostaa puitteet koko alueen maankäytön suunnittelulle. Voimassa olevia yleiskaavoja ovat: Nellimin yleiskaava Saariselän yleiskaava Keväjärven yleiskaava Inarijärven yleiskaava oikeusvaikutteinen Saariselän yleiskaava alue I oikeusvaikutteinen Saariselän yleiskaava alue II oikeusvaikutteinen Ivalon alueen yleiskaava oikeusvaikutteinen Saariselän yleiskaava , KH oikeusvaikutteinen. Vireillä olevaa yleiskaavoitusta käsitellään kohdassa Yhdyskuntasuunnittelu. Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 27

29 Voimassa olevia asemakaavoja ovat: Inarin kirkonkylän asemakaava Kaunispään asemakaava Kiilopään asemakaava Ivalon asemakaava Puhakanmutka Pikku-Petsamo Sylvenvaara. Vireillä olevaa asemakaavoitusta käsitellään kohdassa Yhdyskuntasuunnittelu. Voimassa olevia ranta-asemakaavoja on kaikkiaan 25 kappaletta vuodesta 1981 lähtien. Viimeisimmät valtuuston hyväksymät ranta-asemakaavat ovat: Paavisvuono - Apajalahden ranta-asemakaava Rahajärven ranta-asemakaava Vireillä olevaa ranta-asemakaavoitusta käsitellään kohdassa Yhdyskuntasuunnittelu. Maan hankinta ja tonttivaranto Kunta on hankkinut vuosikymmenen aikana aktiivisesti maata. Maaomaisuuden pinta-ala on kasvanut vuosikymmenessä lähes hehtaarilla Maaomaisuus ha Maaomaisuus ha Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 28

30 Vapaita asuntotontteja oli kaava-alueilla: Alue Rak.oik. k-m² Tontteja kpl Sylvenvaara Pikku-Petsamo Mutamaa Nillankenttä Vävyniemi Puhakanmutka Juutuanvaara Loijakkakieppi Yhteensä Vapaita teollisuustontteja oli kaava-alueilla: Rak.oik. k-m² Tontteja kpl Yhteensä Tonttien kysyntä heijastuu kunkin taajaman kulloiseenkin taloudelliseen vireyteen. Inarissa tonttikysyntä on kohtuullista, joskin alueella on havaittavissa myös patoutunutta tonttikysyntää, koska vireillä olevassa Inarin asemakaavan saneerauksessa on tulossa runsaasti rantatontteja sekä Inarin kunnalle että seurakunnalle. Ivalossa tonttien kysyntä on ollut heikkoa ja alueella on kohtalaisesti myynnissä myös valmiita omakotitaloja. Tonttien kysyntä heijastaa työpaikkojen kehitystä kunkin taajaman alueella. Inarissa kysyntä on selkeästi vilkkainta. Tonttikustannus muodostaa n. 6-7 % omakotitalon investoinnista. Tonttien hinnan alentaminen tuotantokustannuksia alemmaksi ei ole osoittautunut rakentamista vilkastuttavaksi toimenpiteeksi. Halvat tontit lisäävät hetkellisesti tonttimyyntiä vuokralaisten lunastaessa tonttinsa, mutta rakentamisen määrää halvat tontit eivät yleensä lisää. Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 29