Kulttuurien kollisio Jaakko Hämeen-Anttila. Hyvät kuulijat,

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kulttuurien kollisio Jaakko Hämeen-Anttila. Hyvät kuulijat,"

Transkriptio

1 Kulttuurien kollisio Jaakko Hämeen-Anttila Hyvät kuulijat, Maailma oli aikoinaan yksinkertainen paikka. Ihmisten liikkuvuus oli vähäistä ja kulttuurien rajat suhteellisen selviä. Yhden kulttuurialueen sisällä on toki liioiteltua puhua yhtenäiskulttuurista, mutta suhteellisen yhtenäisiä kulttuurit kuitenkin olivat. Vähemmistöjä oli, mutta pelisäännöt olivat selvät: vähemmistö mukautui enemmistön käytäntöihin säilyttäen ehkä sisäisen identiteettinsä mutta noudattaen julkisessa elämässä enemmistön sääntöjä. Erilaisuus ei näkynyt eikä väestöryhmien tasavertaisuudesta voinut puhua. Kulttuurialueet puolestaan elivät erillään toisistaan. Kauppareitit kyllä yhdistivät niitä ja reittejä pitkin liikkui keksintöjä ja tavaroita, mutta hyvin vähän ihmisiä. Erilaisuuden kohtaaminen oli harvinaista. Nykymaailma on toisenlainen. Eri kulttuurit ovat tulleet niin hyvässä kuin pahassakin lähemmäs toisiaan, kosketuksiin toistensa kanssa. Vieraita kulttuureja ei voi enää jättää huomiotta ja vanha ajatus puhtaista kulttuureista, joissa oli enintään marginaalisia vähemmistöjä, on käynyt kestämättömäksi maailmassa, jossa talous, kommunikaatio ja ylikansalliset intressit liittävät hyvinkin erilaiset kulttuurit tiiviisti toisiinsa ja tekevät ne eri tavoin riippuvaisiksi toisistaan ja jossa erilaiset muuttoliikkeet sekoittavat väestönosia toisiinsa. Vähemmistöjä ei enää voi vaientaa, kulttuurit kohtaavat toisensa intensiivisemmin kuin koskaan aikaisemmin ja tavalliset ihmiset joutuvat -- tai pääsevät -- kohtaamaan erilaisuutta. Erityisen huomion kohteena on viime vuosina ollut islamilaisen ja läntisen kulttuurin kohtaaminen luvulla amerikkalainen Samuel Huntington loi 1

2 huomattavan vähäisen historiantuntemuksen varassa käsityksen kulttuurien tai sivilisaatioitten yhteentörmäyksestä (Clash of Civilizations). Vaikka Huntington käsitteli kirjassaan useita eri kulttuureita, on selvä, että hänen mielenkiintonsa ensisijainen kohde oli länsimaisen ja islamilaisen kulttuurin kohtaamisessa tai yhteentörmäyksessä. Poliittisen ideologiansa pohjalta Huntington loi kuvan perusluonteeltaan yhteensopimattomista kulttuureista, joiden on pakko törmätä yhteen. Ei vaadi suurtakaan tarkkanäköisyyttä huomata, kuinka helppo Huntingtonin ajatus oli ottaa Yhdysvalloissa kovan linjan valloituspolitiikan ideologiseksi taustaksi. Se oli kuin mittatilaustyönä presidentti George Bushille tehty. Poliitikoille Huntington oli taivaan lahja, mutta tutkijan näkökulmasta hänen teoriansa on katteeton. Länsimaisen ja islamilaisen kulttuurin juuret ovat samassa maaperässä. Kreikkalainen kulttuuri ja Lähi-idän monoteistinen traditio yhdistävät näitä kulttuureita ja pinnalliset erot on helppo huomata yhteiskunnallisen kehityksen synkronoimattomuudeksi. Lähi-itä ja länsi elävät eri vaihetta yhteiskunnallisessa ja kulttuurisessa kehityksessään. Kulttuurien yhteentörmäyksestä on eniten puhuttu Lähi-idän aseellisten konfliktien kohdalla. Tällainen terminologian käyttö ei kestä tarkempaa tarkastelua. Lähi-idän konfliktien syyt eivät ole kulttuurisia, vaan aivan tavanomaisen poliittisia, taloudellisia ja strategisia lähtökohdiltaan. Osapuolet eivät edusta kulttuureja tai uskontoja vaan omia intressejään. Ei ole sattuma, että Yhdysvaltojen miehitysjoukot pitävät hallussaan öljyrikasta Irakia, joka on elintärkeä Yhdysvaltojen asevoimille ja taloudelle, sekä Afganistania, jonka strategisen merkityksen ovat aikoinaan huomanneet niin Brittiläinen imperiumi, tsaarien Venäjä kuin Neuvostoliittokin. Konfliktien syynä ei ole erilainen kulttuuri, arvo- 2

3 tai ajatusmaailma tai jokin muu abstrakti käsite vaan hyvin konkreettinen kilpailu luonnonvaroista ja sotilaallisesta hegemoniasta. Vastaavasti toinen osapuoli, islamilaiset äärijärjestöt, käy omaa sotaansa nimenomaan yhtä suurvaltaa vastaan, ei abstraktia länttä saati sitten länsimaisia arvoja vastaan. Eräässä videopuheessaan joitain vuosia sitten Usama bin Laden totesikin, että jos hän kävisi taistelua demokratiaa vastaan, hänen olisi helpointa iskeä Ruotsia vastaan. Äärijärjestöillä ei myöskään ole minkäänlaista mandaattia esiintyä koko kulttuurin edustajina. Jos kokonaisten kulttuurien yhteentörmäyksestä puhutaan, voi jäädä kysymään, minne sijoittuvat Yhdysvaltojen läheiset liittolaiset Egypti, Saudi-Arabia ja Pakistan. Kulttuurien kokonaisvaltaisesta yhteentörmäyksestä puhuminen on katteetonta ja usein tarkoitushakuista. Kohtaamisia, niin myönteisiä, neutraaleja kuin kielteisiäkin, sen sijaan tapahtuu jatkuvasti ja monilla tasoilla. Arjessa on vaikea olla kohtaamatta toisia kulttuureita: maahanmuuttajien määrä on kasvussa, ulkomaalaisten opiskelijoitten ja työntekijöitten määrä lisääntyy ja vastaavasti yhä useampi suomalainen asuu pitemmän tai lyhyemmän ajan ulkomailla työnsä tai opintojensa vuoksi. Tiedonvälitys tuo olohuoneeseemme reaaliaikaista tietoa alueista, jotka ennen olivat pitkän välimatkan päässä, niin että kaukaa tulevat uutiset olivat meille saapuessaan jo turvallisen vanhentuneita. Kulttuurien kohdatessa myös oikeusjärjestelmät kohtaavat. Kansainvälinen oikeus käsittelee näitä oikeusjärjestelmien kohtaamisia valtioidenvälisellä tasolla, mutta viime vuosina esille on noussut myös oikeusjärjestelmien kohtaaminen periaatteellisella tasolla. Voiko islamilaisella oikeudella, shari'alla, olla mitään asemaa länsimaisessa yhteiskunnassa? Ja pitäisikö sillä olla? Ennen kuin käsittelen tätä kysymystä, lienee paikallaan luoda katsaus islamilaisten maiden oikeusjärjestelmiin ja shari'aan. 3

4 Perinteellinen islamilainen oikeus, shari'a, perustuu uskonnollisille lähteille ja niiden keskiaikaisille tulkinnoille. Lyhyesti voidaan sanoa, että shari'an tekstuaaliset lähteet ovat Koraani ja profeetta Muhammadin nimiin pannut perimätiedot, hadithit. Näiden korpuksien pohjalta on 700- ja 800-luvuilla kehitelty oikeusjärjestelmä, jossa korpuksista on muokattu ristiriidaton kokonaisuus sillä taidolla, joka vain oikeusoppineilla on keskenään ristiriitaisten lähtökohtien yhteensovittamisessa. Tämä oikeusjärjestelmä on kodifioitu eri lakikoulukuntien perusteoksiin ja niiden myöhempiin kommentaareihin. Shari'a on periaatteessa muuttumaton, koska sen peruslähteet ovat muuttumattomia. Islamilaisessa järjestelmässä ei ole uskonnollista auktoriteettia, joka voisi kumota aiempia säädöksiä tai määritellä oppia tai lakia uudelta pohjalta. Ainoa muutoksen ja kehittymisen mahdollisuus nousee näiden samojen peruslähteiden uudenlaisesta tulkinnasta. Tämä tuo rajoitettua joustavuutta järjestelmään. Hyvänä esimerkkinä tulkinnan mukanaan tuoman muutoksen mahdollisuudesta voidaan pitää islamilaista pankkitoimintaa. Periaatteessa Koraani kieltää koron ottamisen, joten pankkitoiminnan luulisi olevan mahdotonta. Islamilaisten pankkien kehittyminen osoittaa, ettei tilanne ole aivan näin yksioikoinen. Islamilainen laki kieltää koron, mutta ei sijoittamista yhteisiin liikeyrityksiin ja voiton jakamista. Islamilainen pankkitoiminta on rakennettu näennäisesti liikevoiton varaan. Yksinkertaistaen sanottuna, lainatessaan rahaa pankki saa rahojen käyttökohteen tuottaman laskennallisen voiton perusteella tietyn, etukäteen määritellyn osuuden tästä laskennallisesta voitosta. Jos liikemies siis lainaa rahaa pankilta investointiaan varten, hän maksaa pankille osuuden investoinnin 4

5 laskennallisesta voitosta. Käytännössä tämä ei poikkea koron maksamisesta. Vastaavilla tulkinnallisilla järjestelmillä saadaan muihinkin islamilaisen lain osaalueisiin jonkin verran joustavuutta. Shari'a ei kuitenkaan ole islamilaisten maiden ainoa tai edes tärkein lakijärjestelmä. Länsimainen laki on useimpien islamilaisten maiden lain perustana, ja shari'a tuo näihin lakijärjestelmiin enintään lisäyksiä, lähinnä perhe- ja perintöoikeuden kohdalla. Jopa niissä maissa, joissa shari'aa pidetään lain perustana, todellisuus on hieman toisennäköinen. Iranin, Pakistanin ja Saudi-Arabian lakijärjestelmät ovat sekoitus länsimaista ja islamilaista oikeutta ja usein paikallinen perinne kaiken lisäksi ohittaa niin valtiollisen kuin uskonnollisenkin lain. Esimerkiksi Marokon heimoalueille on tavallaan päällekkäin kolme erilaista perimysjärjestelmää: maan virallisen lain mukainen, länsimaalaisvaikutteinen laki määrää yhtä, malikiittisen koulukunnan lainsäädäntö toista ja käytännössä perintö jaetaan vanhojen heimotapojen perusteella. Islamilaisen lain perustana on tuomarin, qadin, toiminta. Qadin päätökset perustuvat lakikirjoihin mutta niiden tarjoamissa puitteissa hän voi tehdä päätöksensä itsenäisesti. Päätökset tehdään todistajalausuntojen perusteella. Islamilaisessa laissa keskeistä on juuri silminnäkijöitten antama todistus. Jopa silloin, kun todistusaineistona on kirjallista dokumentaatiota, tätä täydennetään todistajalausunnoilla. Toinen, lakijärjestelmien kohtaamisen kannalta keskeinen erikoisuus islamilaisessa laissa on se, ettei järjestelmä tunne toimeenpanovaltaa. Qadi antaa päätöksensä hänelle tuotuun kiistakysymykseen, mutta siihen hänen ja koko oikeusjärjestelmän toiminta päättyy. On loukatun osapuolen itsensä asia hoitaa tuomion täytäntöönpano. Käytännössä maallinen valta on aina joutunut hoitamaan uskonnollisten tuomioistuinten päätösten toteuttamisen. Islamilainen 5

6 laki on näin vuosisatojen ajan toiminut yhteistyössä maallisen hallintojärjestelmän kanssa. Perimmiltään tämäntyyppinen on siis islamilainen oikeusjärjestelmä. Viime vuosina sekä Kanadassa että Isossa-Britanniassa on ryhdytty harkitsemaan shari'atuomioistuinten ottamista osaksi maiden lainsäädäntökäytäntö. Ensi sijassa kyse on ollut perhe- ja perintöoikeudellisissa kysymyksissä käytettävästä ikään kuin sovittelujärjestelmästä. Mikäli kiistan osapuolet ovat muslimeita ja halukkaita antamaan kiistan päätettäväksi islamilaisten lakien perusteella, heille on tarjottu mahdollisuutta viedä asia islamilaiseen tuomioistuimeen. Tietääkseni missään länsimailla ei ole pyritty pakottamaan tai houkuttelemaan maan muslimikansalaisia turvautumaan islamilaisiin tuomioistuimiin, joskin on tietysti huomattava, että yhteisön paine saattaa käytännössä pakottaa ihmisiä hyväksymään näennäisen vapaaehtoisen turvautumisen shari'a-tuomioistuimeen. Toisaalta on myös huomattava, että monet muslimit ovat näissä maissa jo aiemminkin turvautuneet islamilaisiin tuomioistuimiin. Uusissa järjestelyissä on siis kyse myös siitä, että jo käytössä oleva toiminta tuotaisiin valtion kontrolliin. Ovatko islamilainen ja länsimainen lainkäyttö sovitettavissa yhteen? Olematta oikeusoppinut en uskalla lähteä miettimään asiaa kovin konkreettisella tasolla, mutta nähdäkseni periaatteessa eräänlaisen sovintotuomioistuimen käytön ei luulisi olevan vieras länsimaiselle oikeuskäytännölle, vaikka sovintotuomioistuimen oikeudellisena perustana olisi vieras lainsäädäntö. Länsimailla kokeillut shari'atuomioistuimet perustuvat siis vapaaehtoisuudelle eli ketään ei velvoiteta alistamaan kiistaa tällaiselle tuomioistuimelle, jonka auktoriteetti syntyy vasta siitä, että molemmat osapuolet haluavat turvautua siihen. Selvää tietysti on, että tällaisen oikeusjärjestelmän täytyy toimia maan oikeudelle alisteisesti niissä 6

7 maissa, joissa yleinen oikeusjärjestelmä on toinen. Tämä ei monissa tapauksissa ole ongelma, koska islamin laki ei useinkaan vaadi asioita vaan vain sallii niitä. Esimerkiksi avioliiton ikäraja tai moniavioisuus ovat kysymyksiä, joissa islamilainen laki ei suinkaan velvoita menemään alaikäisen kanssa naimisiin tai hankkimaan useampia vaimoja. Islamin laki sallii nämä, mutta useimmissa islamilaisissakin maissa valtion lainsäädäntö on asiassa tiukempi. Samalla tavalla länsimaiselle lainsäädännölle alisteinen shari'a-tuomioistuin voi toimia vain niissä puitteissa, jotka valtiollinen laki tarjoaa. Tällä tarkennuksella en katsoisi, että shari'a-tuomioistuimen käyttö olisi oikeusjärjestelmän kannalta mahdotonta niissä kai lähinnä siviilioikeudellisissa kysymyksissä, joissa ei ole mitään yleistä tai valtiollista intressiä mukana. Yksittäisiä ongelmakohtia tietysti on, vaikkapa perinnönjaon kysymyksissä, mutta monilla lainkäytön aloilla näitä ongelmia ei välttämättä nouse. Toinen asia tietysti on, onko tällaisten oikeusjärjestelmien käyttö länsimaisen oikeuden rinnalla toivottavaa tai suotavaa. Tätä kysymystä on syytä lähestyä avoimesti ja välttää realiteetit syrjäyttäviä, periaatteista nousevia dogmaattisia kantoja. Kyse ei ole siitä, että vaihtoehtoina olisivat joko yksinomaan länsimaisen oikeusjärjestelmän käyttö tai sitten shari'a-tuomioistuinten tuomiminen sen rinnalle. Kyse on myös siitä, että käytännössä esimerkiksi Kanadassa ja Isossa- Britanniassa osa muslimeista on joka tapauksessa hoitanut yhteisön sisäiset asiat epävirallisissa shari'a-tuomioistuimissa. Näiden osalta kyse on siitä, valvooko valtio näitä tuomioistuimia vai ei. Tätä ei pidä tulkita kannanottona shari'a-tuomioistuinten puolesta. Tärkeätä vain on, että hahmotamme kokonaiskuvan. On täysin mahdollista ajatella, että 7

8 järjestelmän virallistaminen samalla tukee ja vahvistaa shari'a-tuomioistuinten asemaa ja että tällainen kehitys on haitallisempaa kuin se, että shari'atuomioistuimet toimivat epävirallisesti ja kontrolloimattomina. Molempien tilanteitten edut ja haitat on punnittava huolella ennen kuin voi muodostaa perustellun mielipiteen asiassa. Suomessa islamilaisen väestön määrä on pieni ja tämä väestönosa jakautuu vielä eri uskonnollisiin ja etnisiin ryhmiin, jotka eivät aina ole halukkaita toimimaan yhdessä, yhtenä pienyhteisönä, minkä takia kysymys ei meillä ole ajankohtainen. On myös muistettava, etteivät kaikki muslimit suinkaan edes tahdo islamilaista lainsäädäntöä otettavaksi käyttöön edes rajoitetusti. Oikeusjärjestelmään liittyvät kysymykset ovat vain pieni osa kulttuurien kohtaamista. Yleisesti on tärkeää, että kulttuurien välistä vuoropuhelua käydään, ja että se perustuu myös toisen osapuolen ymmärtämiselle. Ymmärtämisen käsite on joskus osoittautunut ongelmalliseksi kaksitulkintaisuutensa takia. Sanaa voidaan käyttää myös hyväksymisen merkityksessä. Toisen kulttuurin kohdalla meillä toki useimmiten on kaikki syy myös hyväksyä erilaisuus mutta kaikkein tärkeintä on toisen kulttuurin ymmärtäminen sanan tiedollisessa merkityksessä. Meillä täytyy olla oikeaa, todellista tietoa toisesta kulttuurista ja sen käytännöistä sekä lisäksi tietoa siitä, mistä nuo käytännöt ovat peräisin, mikä niiden asema toisessa kulttuurissa on ja mihin laajempiin yhteyksiin käytännöt sijoittuvat. Länsimaisen ja islamilaisen kulttuurin kohtaamisissa tätä tietoon perustuvaa ymmärrystä ei valitettavasti aina ole, ei kummallakaan osapuolella. Kuva länsimaista ja länsimaisesta kulttuurista on Lähi-idän islamilaisissa maissa usein värittynyt eikä vastaa todellisuutta. Länsi ei tietenkään ole kaiken arvostelun 8

9 yläpuolella eivätkä länsimaat suinkaan ole vailla ongelmia, joskus vaikeitakin. Silti islamilaisessa maailmassa korostuu liikaakin epäluulo länsimaista moraalia kohtaan ja lännen yhteiskunnalliset ongelmat saatetaan esittää todellisuutta räikeämpinä. Siinä missä länsi mieltää usein islamilaisen naisen alistetuksi ja yhteiskunnan konservatiivisten tai patriarkaalisten arvojen uhriksi, Lähi-itä mieltää länsimaisen naisen jatkuvan seksuaalisen riiston ja suojattomuuden uhriksi. Molemmissa käsityksissä on taustalla ripaus totuutta ja runsain määrin katteettomia mielikuvia, jotka useimmiten perustuvat äärimmäisiin esimerkkeihin. Sen enempää haaremien hunnutettu nainen kuin seksiklubin huumeiden tai alkoholin voimalla työskentelevä esiintyjä ei edusta tyypillistä idän tai lännen naista. Näiden väärien tai liioiteltujen mielikuvien purkaminen ja vahvemmin todellisuuteen tukeutuvan tietämyksen levittäminen on kulttuurien asiallisen ja rauhanomaisen kohtaamisen perusehto. Me emme voi lähteä kohtaamaan toista kulttuuria väärien ja kaavoihinsa kangistuneitten mielikuvien kautta. Toisen kohtaaminen voi olla aitoa vain joko avoimella, ennakkoluuloista vapaalla mielellä tai vielä mieluummin oikean tiedon varassa. Konflikteihin näitä ei tarvita. Tarkoittaako kohtaaminen aina hyväksymistä? Näin ei tarvitse aina olla. Jokaisessa kulttuurissa, omassammekin, on varjopuolia ja ongelmia, joita ei ole syytä hyväksyä. Tärkeintä on erottaa erilaisuus, joka on hyväksyttävää tai arvoneutraalia, sellaisesta erilaisuudesta, jonka taustalla on toisen kulttuurin vaikeita ja korjaamista tarvitsevia ongelmia. Mutta korostettakoon vielä, ettei meidänkään kulttuurimme ongelmaton ole, kaukana siitä. Otan käytännön esimerkin. Länsimailla on paljon puhuttu islamilaisesta pukeutumisesta ja tyttöjen ympärileikkaamisesta. Niitä on toisinaan käsitelty hyvin 9

10 samankaltaisesti, ikään kuin samalla tasolla olevina ilmiöinä. Tällainen asioiden niputtaminen yhteen on perusteetonta ja tosiasioita hämärtävää. Ihmisen pukeutuminen ei millään tavalla liity kysymykseen hänen luovuttamattomista perus- tai ihmisoikeuksistaan. On minun asiani, pukeudunko pukuun ja solmioon vai tuulipukuun. Kumpikaan ei loukkaa sen enempää minun kuin muidenkaan oikeuksia, jälkimmäinen tosin ehkä esteettistä silmää. Samalla tavalla olen kokenut oudoksi keskustelun huivin käytön kiellosta -- islamilainen pukeutumiskäytäntöhän ei suinkaan vaadi täyttä hunnuttautumista, esimerkiksi burkhaa. Huivin käytöllä ei ole mitään yhteyttä esimerkiksi ihmisoikeuksiin, ja jos joku tahtoo pukeutua huiviin uskonnollisista syistä, siinä on vaikea nähdä humanitaarista ongelmaa. Toinen asia tietysti on, jos ihminen pakotetaan tai painostetaan pukeutumaan tietyllä tavalla vasten tahtoaan, mutta tähän ongelmaan ei voida vastata pakottamalla hänet lainsäädännöllisesti pukeutumaan toisella tavalla. Silloin olemme vain joutuneet ojasta vielä hetteisempään allikkoon. Monet musliminaiset haluavat pukeutua huiviin tai huntuun ja varsinkin vanhemmat ja perinteisessä yhteiskunnassa kasvaneet mieltävät huivittomuuden kiusallisena, ikään kuin länsimainen nainen, joka lainsäädännöllisesti pakotettaisiin liikkumaan kesäkaupungissa yläruumis paljaana. Emmehän me suunnittele solmion käytön kieltämistä sillä perusteella, että joissain tilanteissa perhe tai yhteiskunta pakottaa poikia tai miehiä käyttämään solmiota. Huivikiellon toteuttamisen lisäongelmana on se, että huivia käytetään myös uskonnollisen kontekstin ulkopuolella. Pitäisikö meidän kieltää huivin käyttö myös mummoilta vai vain muslimeilta? Keskustelu on ollut vilkkainta Ranskassa, jossa siihen liittyy tietysti myös maan yleinen laicité-periaate. Islamilaisen pukeutumiskäytännön ja luovuttamattomien perusoikeuksien välillä on vaikea nähdä mitään todellista ristiriitaa. Tästä huolimatta naisen heikko asema 10

11 yhdistetään meillä usein hunnuttautumiseen. Tiettyä perää tässä onkin: ahdasmielisimmissä yhteiskunnissa islamin maissa, kuten Afganistanissa, hunnuttautuminen on vahvempaa ja yleisempää kuin liberaalimmissa yhteiskunnissa. Kyse ei kuitenkaan ole siitä, että hunnuttautuminen aiheuttaisi naisen aseman heikentymistä, vaan vain siitä, että perinteisissä yhteiskunnissa perinteinen pukeutuminen on yleisempää kuin modernisoituneemmissa yhteiskunnissa. Asioilla ei ole enempää keskinäistä syy-yhteyttä kuin sillä, että naisen asema on tavallisesti vuoriseuduilla heikompi kuin tasangoilla. Vuoret tai huivit eivät aiheuta naisen aseman heikkoutta eikä niiden poistaminen sitä paranna. Modernimmissa islamilaisissa yhteiskunnissa osa naisista hunnuttautuu, osa ei, eikä hunnuttautuvien asema ole mitenkään sen heikompi tai epäitsenäisempi kuin hunnuttamattomien. Kyse on valinnasta. Länsimaisella yhteiskunnalla ei mielestäni ole mitään perusteltua syytä estää islamilaista naista pukeutumasta haluamallaan tavalla. Aivan toisenlaisen tilanteen edessä olemme tyttöjen ympärileikkauksen kohdalla. Kyseessä on heimokulttuuriin liittyvä tapa, joka ymmärtääkseni on aina terveydelle ja identiteetille erittäin haitallinen toimenpide, jota on täysi syy pitää pahoinpitelynä ja törkeänä sellaisena laajempien leikkausten kohdalla. Tämä käytäntö loukkaa luovuttamattomia perusoikeuksiamme eikä yhdelläkään yhteiskunnalla ole syytä lähteä hyväksymään tapaa vain koska se on toisen kulttuurin tapa. Se on aivan yhtä tuomittava tapa kuin perinteinen suomalainen lapsen pahoinpitely ja yhteiskunnan on syytä puuttua molempiin. Uskonnon tai monikulttuurisuuden varjolla sitä ei voi puolustella. Silti myös tyttöjen ympärileikkaus on ilmiö, joka meidän on ymmärrettävä, voidaksemme taistella sitä vastaan. Tavan levinneisyys, sen taustalla käytetyt perustelut ja tavan asema yhteiskunnallisissa suhteissa vaativat huomiotamme. 11

12 Meidän täytyy ymmärtää ilmiötä myös silloin, kun pyrimme sen poistamiseen. Tai ehkä erityisesti juuri silloin. Hyvät kuulijat, en tahdo päättää esitelmääni ikäviin ilmiöihin. On syytä korostaa, että länsimainen ja islamilainen yhteiskunta eivät ole mitenkään perusluonteeltaan erilaisia saati sitten yhteensovittamattomia. Monet niistä eroista, jotka nykyään kiinnittävät huomiotamme Lähi-idän ja lännen välillä, aiheutuvat yhteiskunnallisen kehityksen vaiheesta eivätkä perustavaa laatua olevasta kulttuurisesta erosta. Jos ajattelemme uskonnon merkitystä julkisessa yhteiskunnassa tai naisen asemaa, meidän on syytä muistaa omassa yhteiskunnassamme tapahtunut viime vuosikymmenien kehitys. Usein tuntuu siltä, että 1950-luvun suomalainen olisi ymmärtänyt huomattavasti paremmin nykypäivän Lähi-idän yhteiskunnan kasvattia kuin nykypäivän suomalainen. Erot ovat erilaisen yhteiskunnallisen kehitysvaiheen tulosta. Tulevaisuuden ennustaminen on tunnetusti vaikeaa, mutta uskaltaisin suhteellisen luottavaisesti sanoa, että Lähi-idän yhteiskuntia odottaa tulevina vuosikymmeninä kehitys, joka tuo niitä lähemmäs modernia, demokraattista yhteiskuntaa. Jotta tämä kehitys olisi mahdollisimman ongelmatonta ja rauhanomaista, meidän on syytä omalta osaltamme tukea sitä, mutta tukeminen vaatii taustalleen ymmärtämisen. Länsimaisten arvojen runnominen toisella tavalla rakentuneeseen yhteiskuntaan tuottaa vain huonoja tuloksia, se on selvä. Myös malttamaton pyrkiminen nopeaan muutokseen kääntyy helposti itseään vastaan. Pienten askelten politiikka toimii paremmin. Lähi-idälle on annettava aikaa ja tuettava sen yhteiskuntien hidasta muutosta toimiviksi demokratioiksi ja sopeutumista moderniin maailmaan. Muutos ei tapahdu yhden vaalikauden aikana. Lännessä demokratisoitumisprosessi kesti pari vuosisataa. 12

13 Emme myöskään saa sortua ihannoimaan omaa yhteiskuntaamme. Länsimainen tai suomalainen yhteiskunta ei ole ongelmaton ja sielläkin on paljon korjattavaa. Toisen ymmärtämisen lisäksi meidän on syytä myös katsoa peiliin ja arvioida kriittisesti omaa yhteiskuntaamme. Muuten olemme helposti ristiretkellä kantamassa valkoisen miehen taakkaamme 2000-luvun maailmassa. Kulttuurien on helppo kohdata toisensa rauhanomaisesti ja rakentavasti. Meidän ihmisten vain on syytä luopua vahvoista mutta perusteettomista ennakkokäsityksistämme ja tarkastella toista kulttuuria ilman vankkaa uskoa oman kulttuurimme itsestäänselvästä paremmuudesta ja toisen alemmuudesta. Jos kykenemme tähän, kulttuurien on kyllä helppo elää rauhanomaista rinnakkaiseloa keskenään. 13

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10.

Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10. Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10.2011 Väite1: islam suomalaistuu Eurooppalaisiin, varsin maallistuneisiin

Lisätiedot

Sovittelu. Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä.

Sovittelu. Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä. Sovittelu Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä. SSF / T. Brunila / 2008 1 Kaksi erilaista näkökulmaa Rikosoikeus

Lisätiedot

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä?

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Hannele Karikoski, KT, yliopistonlehtori Oulun yliopisto

Lisätiedot

B8-0382/2015 } B8-0386/2015 } B8-0387/2015 } B8-0388/2015 } RC1/Am. 5

B8-0382/2015 } B8-0386/2015 } B8-0387/2015 } B8-0388/2015 } RC1/Am. 5 B8-0388/2015 } RC1/Am. 5 5 Johdanto-osan B kappale B. toteaa, että uskonnollisiin ryhmiin, muun muassa kristittyihin, kaikkialla maailmassa kohdistuvien hyökkäysten määrä on kasvanut valtavasti viime kuukausien

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Maassa millä lailla? Husein Muhammed OTM, lakimies Monikulttuurisuuden kasvot seminaari Helsinki 1.3.2013

Maassa millä lailla? Husein Muhammed OTM, lakimies Monikulttuurisuuden kasvot seminaari Helsinki 1.3.2013 Maassa millä lailla? Husein Muhammed OTM, lakimies Monikulttuurisuuden kasvot seminaari Helsinki 1.3.2013 Työntekijän oleskelulupa Opiskelijan oleskelulupa Oleskelulupatyypit Oleskelulupa perhesiteen perusteella

Lisätiedot

LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT

LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT Haittojen vähentämisen näkökulma Tiina Varonen Omaiset Huumetyön Tukena ry/ Osis 9.10.2013 Yksin kestät sen olet epäonninen minkä sille voit et voi kuin sietää..

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen. Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti

Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen. Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti Kuka on maahanmuuttaja? Milloin lakkaa olemasta maahanmuuttaja? Turun ammatti-instituuttiin tulevat maahanmuuttajaopiskelijat

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia

Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia 31.5.2016 1 (5) Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia Suomen Yrittäjät hylkäsi paikallista sopivan kompromissiesityksen. Esityksen hyväksyminen

Lisätiedot

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajia tarvitaan v. 2030 mennessä työikäisiä on 300 000 henkeä vähemmän kuin

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien -

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Amoral-hanke - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Kunniaan liittyvä väkivalta MÄÄRITELLÄÄN: henkilön fyysiseksi tai psyykkiseksi painostukseksi tilanteessa, jossa kyseistä

Lisätiedot

Näkökulma korruptioon

Näkökulma korruptioon Anonyymi Näkökulma korruptioon Korruptoitu ihmismieli! 2001 Radikaali poliittista vapautta ajava liike, kuten anarkismi, puhuu aina paitsi yhteiskunnasta myös ihmisestä. Liian usein huomio kääntyy ihmisen

Lisätiedot

Eva Rönkkö Eläkeläiset ry

Eva Rönkkö Eläkeläiset ry Eva Rönkkö Eläkeläiset ry 16.3.2017 Sosiaalinen esteettömyys mitä se on? Esteettömyys yhdenvertaiset toimintamahdollisuudet Sosiaalinen esteettömyys merkitsee sellaista ilmapiiriä ja toimintaympäristöä,

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Lapsen oikeus fyysiseen koskemattomuuteen pyöreän pöydän keskustelu ympärileikkauksista

Lapsen oikeus fyysiseen koskemattomuuteen pyöreän pöydän keskustelu ympärileikkauksista Lapsen oikeus fyysiseen koskemattomuuteen pyöreän pöydän keskustelu ympärileikkauksista Tyttöjen ympärileikkaus ja poikien ei-lääketieteellinen ympärileikkaus kulttuurisesta näkökulmasta FT Sylvia Akar,

Lisätiedot

Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI

Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI 10.12.2015 Tilanne tänään Euroopan talous lamassa Suomen talous kestämättömällä tiellä Suomen työttömyys

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

nro. 1 / 2013 Luova kultt(uur)i

nro. 1 / 2013 Luova kultt(uur)i V I R nro. T 9 1 / 2013 Luova kultt(uur)i A "Henkisen tutkimuksen tehtävä on tehdä oikeutta kaikille uskonnoille. Onko Kristus-virike lähtöisin länsimaista? Onko jokin länsimainen

Lisätiedot

Yhteinen arki Islam ja suomalainen kulttuuri. 3.11.2011 muslimit Suomessa 1

Yhteinen arki Islam ja suomalainen kulttuuri. 3.11.2011 muslimit Suomessa 1 Yhteinen arki Islam ja suomalainen kulttuuri 3.11.2011 muslimit Suomessa 1 Islam ja muslimit Islam 600-luvulla Arabian niemimaalla syntynyt monoteistinen uskonto Seuraajia, muslimeja, n. 1,5 miljardia

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Islamin perusteet. ja islamilainen arki. 12. lokakuuta 16

Islamin perusteet. ja islamilainen arki. 12. lokakuuta 16 Islamin perusteet ja islamilainen arki Luennoitsijasta Veijo Fiskaali Valtiotieteiden maisteri Käytännöllinen filosofia (tunnef.) Filosofian maisteri Uskontotiede (islamin synty) Uskonnondidaktiikan tohtoriopiskelija

Lisätiedot

Challenges in Finland

Challenges in Finland JULKAISUVAPAA 12.10. KLO 14.30 PUBLISHABLE 12 OCTOBER AT 14.30 Religions and Culture Children of Abraham Turku 12.10.2011 Kari Mäkinen Challenges in Finland Uskontodialogi ja uskontojen vuoropuhelu on

Lisätiedot

USKONTODIALOGI DIAKONIATYÖSSÄ

USKONTODIALOGI DIAKONIATYÖSSÄ USKONTODIALOGI DIAKONIATYÖSSÄ Kokemuksia toisinuskovan kohtaamisesta Kajaanin seurakunnassa Tuula Haataja JOS VOISIKIN ITSE VALITA MILLAISTA ERILAISUUTTA JOUTUU LÄHELLÄÄN SIETÄMÄÄN Maija Paavilainen Mutta

Lisätiedot

Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta.

Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Päivätyökeräys 2016 2017 Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Tällä hetkellä Maailmassa on yli 60 miljoonaa ihmistä, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa hakeakseen

Lisätiedot

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 ALUKSI Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä julkaisee suppean tilannekatsauksen ajalta 1.1.2015-30.6.2015. Katsauksessa

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Muslimimiehet diasporassa

Muslimimiehet diasporassa Muslimimiehet diasporassa * sukupuolijärjestelmän keskeisiä piirteitä arabimaailmassa * tapausesimerkki Pohjois - Marokosta * kohtaamisia läntisen hyvinvointivaltion kanssa hegemoninen sukupuoli rajul

Lisätiedot

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri

Lisätiedot

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI!

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! SINULLA ON OIKEUKSIA! Netistä saa enemmän irti, kun pitää oikeuksistaan huolta ja toimii itse vastuullisesti. Nettiä voi käyttää lähes jokainen ja jokainen

Lisätiedot

Vihapuheesta dialogiin. Salla Kuuluvainen, Plan International Suomi

Vihapuheesta dialogiin. Salla Kuuluvainen, Plan International Suomi Vihapuheesta dialogiin Salla Kuuluvainen, Plan International Suomi Minkälainen on tunnelma? 1). 2). 12 9 3). 5 3 4). 1 2 3 4 2 Section title [enter in Footer field from the Insert ribbon] Mitä haluat oppia

Lisätiedot

Kasvatus- ja opetuslautakunta Liite 1 13

Kasvatus- ja opetuslautakunta Liite 1 13 Kasvatus- ja opetuslautakunta 20.6.2017 Liite 1 13 Mikkelin kaupungissa 7-9 luokkien islamin uskonnon opetus järjestetään 7-9-luokkien yhdysryhmissä. Opiskelu tapahtuu vuorokurssiperiaatteella siten, että

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,

Lisätiedot

Sisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18

Sisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Sisällys Johdanto... 11 I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Siirtolaisuus ja maastamuutto Suomesta... 18 Maahanmuutto Suomeen...23 Mitä monikulttuurisuus

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) 1. Historia ja tulevaisuuden valmiudet Lähtökohtakysymyksiä: MIKSI historiaa opetetaan,

Lisätiedot

Ympäristöasioiden sovittelu

Ympäristöasioiden sovittelu Ympäristöasioiden sovittelu Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi konfliktien ja ihmissuhdeongelmien käsittelyssä. SSF / T. Brunila / 2008 1 Sovittelijan rooli Sovittelija

Lisätiedot

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset)

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Yleistä maahanmuutosta suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Suomen väestöstä ulkomaalaisia vuonna 2012 oli n.4 % (195 511henk.)

Lisätiedot

Ympäristöperusoikeuden evoluutio kirjallisuuden ja KHO:n. Prof. Kai Kokko Syksy 2010 Tentit ja

Ympäristöperusoikeuden evoluutio kirjallisuuden ja KHO:n. Prof. Kai Kokko Syksy 2010 Tentit ja Ympäristöperusoikeuden evoluutio kirjallisuuden ja KHO:n vuosikirjaratkaisujen valossa Prof. Kai Kokko Syksy 2010 Tentit 5.11.2010 ja 7.1.2011 Kysymykset 1) Miten PeL 20.1 :n ympäristövastuu kohdistuu?

Lisätiedot

Neuvolan rooli tyttöjen ja naisten ympärileikkauksen ehkäisyssä. Seija Parekh, Erityisasiantuntija, THL

Neuvolan rooli tyttöjen ja naisten ympärileikkauksen ehkäisyssä. Seija Parekh, Erityisasiantuntija, THL Neuvolan rooli tyttöjen ja naisten ympärileikkauksen ehkäisyssä Seija Parekh, Erityisasiantuntija, THL Maailman terveysjärjestö WHO:n määritelmä (2008) Tyttöjen ja naisten ympärileikkauksella tarkoitetaan

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Jokainen alle 18-vuotias on lapsi.

Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle. Ketään lasta ei saa syrjiä hänen tai hänen vanhempiensa ominaisuuksien, mielipiteiden tai alkuperän vuoksi. Lapsia koskevia

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0061 (NLE) 8112/16 JUSTCIV 69 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta tiiviimpään

Lisätiedot

Perheen perusteet 1. osa

Perheen perusteet 1. osa Perheen perusteet 1. osa 1 opettaja rabbi J. Melamed 2013 talvi Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa, Bereshit, Jumala puhuu omassa sanassaan, että ihmisen ei ole hyvä olla yksin. Vaikea sanoa, mitä suomenkielinen

Lisätiedot

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvo Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvo Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvo Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta 5.10.201 Mitä on yhdenvertaisuus? Yhdenvertaisuus tarkoittaa sitä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia ja ettei ketään saa syrjiä

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

Yhtäläisyydet abrahamilaisten uskontojen kesken. Wednesday, August 19, 15

Yhtäläisyydet abrahamilaisten uskontojen kesken. Wednesday, August 19, 15 Yhtäläisyydet abrahamilaisten uskontojen kesken Abrahamilaisia uskontoja Juutalaisuus Kristinusko Islam Jumala Kaikilla kolmella on yksi jumala Jumala Kaikkivaltias Luojajumala Juutalaisuus ja islam Juutalaisilla

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Huomio kiinnitetään kielteisiin asioihin ja myönteiset puolet pyritään rajaamaan pois.

Huomio kiinnitetään kielteisiin asioihin ja myönteiset puolet pyritään rajaamaan pois. 1. Suodattaminen Huomio kiinnitetään kielteisiin asioihin ja myönteiset puolet pyritään rajaamaan pois. Esim. Kiinnitän huomiota hikoiluuni ja jännittämiseeni, mutta en mieti lainkaan, onko minua kohtaan

Lisätiedot

Kleopas, muukalainen me toivoimme

Kleopas, muukalainen me toivoimme Luukas 24 : 13-35 16 18 : Mutta heidän silmänsä olivat pimitetyt, niin etteivät he tunteneet häntä. Ja hän sanoi heille: "Mistä te siinä kävellessänne puhutte keskenänne?" Niin he seisahtuivat murheellisina

Lisätiedot

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon.

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. ääripäistä tasapainoon Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. Tekemisestä saa nauttia. Oikeasti. mutta jos rentoutuminen ja "vain oleminen" ahdistaa, voi olla että suorittamisen

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Minkälainen on rasisminvastainen työote?

Minkälainen on rasisminvastainen työote? Minkälainen on rasisminvastainen työote? R-sana kirja rasismista ja siihen puuttumisesta Chatit 1. Nuorisoalan ammattilaiset Tiedot, taidot ja pohdinta TAUSTAA Tutkimukset Tarve rasisminvastaisuudelle

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

1. Uskon puolustus. Jyväskylän Vapaaseurakunta

1. Uskon puolustus. Jyväskylän Vapaaseurakunta 1. Uskon puolustus Jyväskylän Vapaaseurakunta 2. Sisältö Klo 12-13.30 Timo K: 1) Katsaus ateismiin ja uusateismiin 2) Mitä meiltä kysytään? Mitä vastamme kysymyksiin? *Miksi on kärsimystä, jos Jumala on

Lisätiedot

YLEISTÄ. Testamentin teko-ohjeet. Miksi on syytä tehdä testamentti?

YLEISTÄ. Testamentin teko-ohjeet. Miksi on syytä tehdä testamentti? Testamentin teko-ohjeet YLEISTÄ Miksi on syytä tehdä testamentti? Sukulaisten perintöoikeus on rajoitettu omiin jälkeläisiin, vanhempiin, sisaruksiin, sisarusten lapsiin, isovanhempiin ja heidän lapsiinsa

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA? ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan

Lisätiedot

Terhi Utriainen HY, Maailmankulttuurien laitos

Terhi Utriainen HY, Maailmankulttuurien laitos Terhi Utriainen HY, Maailmankulttuurien laitos Uskontotiede Kuolema oman elämän keskellä ja omien arvojen mukaisesti Ars moriendi; kuolemisen taito? Monikulttuurisuuden haasteet: islam ja buddhalaisuus

Lisätiedot

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut A SUOMI EUROOPASSA 2008 ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus

Lisätiedot

Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus?

Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus? Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus? Monikulttuurinen osaamiskeskus 2.11.2015 1 Monikulttuurisesta parisuhteesta lyhyesti Jokaisella parilla omat yksilölliset perusteet - rakkaus - sopimus

Lisätiedot

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen Alaikäiset ja biopankit -keskustelu 25.11.2014 Merike Helander Merike Helander, lakimies 25.11.2014 2 Esityksen

Lisätiedot

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi

Lisätiedot

Kolikon tie Koululaistehtävät

Kolikon tie Koululaistehtävät Kolikon tie Koululaistehtävät I Tehtävät ennen Heureka-vierailua Rahojen ja Suomen Rahapajan historia 1. Ota selvää missä ja milloin raha otettiin ensimmäisen kerran käyttöön. 2. Minkälaisia ensimmäiset

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Testversion Ej för ifyllnad

Testversion Ej för ifyllnad Kotipalvelu alle 65-vuotiaille henkilöille finska 1. Kotipalvelu kokonaisuudessaan Hyvin tyytymätön Melko tyytymätön tyytyväinen tai tyytymätön Melko tyytyväinen Hyvin tyytyväinen a. Kuinka tyytyväinen

Lisätiedot

Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ?

Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ? Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ? Pienyhteisö jokaisen tukena ALAN VAUX (1988) Perheemme, ystävämme,

Lisätiedot

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi FM, UUSPERHENEUVOJA KIRSI BROSTRÖM, SUOMEN UUSPERHEIDEN LIITTO RY Uusperheen määrittelyä uusperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi

Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi Suomalainen yhteiskunta muuttunut Aikaisempaa moniarvoisemmaksi ja monikulttuurisemmaksi suomalainen

Lisätiedot

H Kalervo Väänänen Akateeminen rehtori UEF. Miksi sama asia näyttää niin erilaiselta?

H Kalervo Väänänen Akateeminen rehtori UEF. Miksi sama asia näyttää niin erilaiselta? H Kalervo Väänänen Akateeminen rehtori UEF Miksi sama asia näyttää niin erilaiselta? UEF/Viestintä 25.8.2011 2 Sisältö Vaikeus ja joitakin sen syitä Organisaatioiden fuusiot muutoksen ajureina Miksi tavoiteltu

Lisätiedot

Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014

Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti Psykologi- ja lakiasiaintoimisto PsyJuridica Oy Lapsen vieraannuttaminen

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

Kansainvälistyvät perhesuhteet

Kansainvälistyvät perhesuhteet Kansainvälistyvät perhesuhteet Juha Auvinen asianajaja, varatuomari, LL. M. Eur. Yleisiä huomioita avioliittolaki, perintökaari, kansainväliset sopimukset (EU, Pohjoismaat) kansainvälinen yksityisoikeudellinen

Lisätiedot

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista MAUSTE-hanke 2015-2016 Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista Haastattelun tarkoitus Saada tietoa maahanmuuttajien seksuaaliterveydestä,seksuaaliohjauksen ja neuvonnan tarpeista,

Lisätiedot

Kokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola

Kokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola Kokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola Ammattiin soveltuvuus testataan Opiskelukuntoisuus selvitetään (vankila) Oppimisvaikeudet selvitetään (esim. lukiseula) Sitoutuminen arvioidaan (esim. Kerava)

Lisätiedot

ISLAMILAINEN TERRORISMI. Monday, January 19, 15

ISLAMILAINEN TERRORISMI. Monday, January 19, 15 ISLAMILAINEN TERRORISMI WAHHABIITIT 1700-luvulla syntynyt islamilainen herätysliike Ihannoi ja pyrkii kohti profeetta Muhammadin aikaista elämää Saudi-arabialainen suuntaus Pyrkimys kehittää katolista

Lisätiedot

TYÖKALUJA SELKEÄÄN SEKSUAALITERVEYSKASVATUKSEEN TURVATAIDOT

TYÖKALUJA SELKEÄÄN SEKSUAALITERVEYSKASVATUKSEEN TURVATAIDOT TYÖKALUJA SELKEÄÄN SEKSUAALITERVEYSKASVATUKSEEN TURVATAIDOT Turvaympyrä i TUTUT IHMISET Sinun kehosi on tärkeä ja arvokas. Kukaan ei saa koskea siihen ilman sinun lupaa. Tärkeä tietää: Suorista käsi eteesi

Lisätiedot

SUOMI ON OIKEUSVALTIO

SUOMI ON OIKEUSVALTIO SUOMI ON OIKEUSVALTIO - Johtosäännöt ja järjestyssäännöt pohjaavat yllä oleviin säädöksiin = MUODOSTAVAT OIKEUSJÄRJESTYKSEN, JOKA MÄÄRÄÄ IHMISTEN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET KIRJOITETUT KIRJOITTAMATTOMAT

Lisätiedot

Politiikka ja pedagogiikka: tehtäviä ja toimintahäiriöitä

Politiikka ja pedagogiikka: tehtäviä ja toimintahäiriöitä Sosiaalipedagogiikka epäoikeudenmukaisuuden ja haavoittuvuuden kohtaajana Xavier Úcar, Barcelonan autonominen yliopisto En ajattele itseäni sosiaalisena olentona vaan olentona, joka kykenee tekemään valintoja,

Lisätiedot

Monikulttuurisuus ja kulttuurien kohtaaminen

Monikulttuurisuus ja kulttuurien kohtaaminen Monikulttuurisuus ja kulttuurien kohtaaminen Rekar Abdulhamed rekar.abdulhamed@helsinki.fi Luokanopettajaopiskelija (kasvatuspsykologia) Helsingin yliopisto 1 Monikulttuurisuudesta tulee mieleeni... 2

Lisätiedot

Musliminuoret ja sukupolvien kuilu. Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Kemi 4.12.2012

Musliminuoret ja sukupolvien kuilu. Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Kemi 4.12.2012 Musliminuoret ja sukupolvien kuilu Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Kemi 4.12.2012 Islam ja muslimit 600-luvulla Arabian niemimaalla syntynyt monoteistinen uskonto Seuraajia, muslimeja, n. 1,5

Lisätiedot