Kulttuurien kollisio Jaakko Hämeen-Anttila. Hyvät kuulijat,

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kulttuurien kollisio Jaakko Hämeen-Anttila. Hyvät kuulijat,"

Transkriptio

1 Kulttuurien kollisio Jaakko Hämeen-Anttila Hyvät kuulijat, Maailma oli aikoinaan yksinkertainen paikka. Ihmisten liikkuvuus oli vähäistä ja kulttuurien rajat suhteellisen selviä. Yhden kulttuurialueen sisällä on toki liioiteltua puhua yhtenäiskulttuurista, mutta suhteellisen yhtenäisiä kulttuurit kuitenkin olivat. Vähemmistöjä oli, mutta pelisäännöt olivat selvät: vähemmistö mukautui enemmistön käytäntöihin säilyttäen ehkä sisäisen identiteettinsä mutta noudattaen julkisessa elämässä enemmistön sääntöjä. Erilaisuus ei näkynyt eikä väestöryhmien tasavertaisuudesta voinut puhua. Kulttuurialueet puolestaan elivät erillään toisistaan. Kauppareitit kyllä yhdistivät niitä ja reittejä pitkin liikkui keksintöjä ja tavaroita, mutta hyvin vähän ihmisiä. Erilaisuuden kohtaaminen oli harvinaista. Nykymaailma on toisenlainen. Eri kulttuurit ovat tulleet niin hyvässä kuin pahassakin lähemmäs toisiaan, kosketuksiin toistensa kanssa. Vieraita kulttuureja ei voi enää jättää huomiotta ja vanha ajatus puhtaista kulttuureista, joissa oli enintään marginaalisia vähemmistöjä, on käynyt kestämättömäksi maailmassa, jossa talous, kommunikaatio ja ylikansalliset intressit liittävät hyvinkin erilaiset kulttuurit tiiviisti toisiinsa ja tekevät ne eri tavoin riippuvaisiksi toisistaan ja jossa erilaiset muuttoliikkeet sekoittavat väestönosia toisiinsa. Vähemmistöjä ei enää voi vaientaa, kulttuurit kohtaavat toisensa intensiivisemmin kuin koskaan aikaisemmin ja tavalliset ihmiset joutuvat -- tai pääsevät -- kohtaamaan erilaisuutta. Erityisen huomion kohteena on viime vuosina ollut islamilaisen ja läntisen kulttuurin kohtaaminen luvulla amerikkalainen Samuel Huntington loi 1

2 huomattavan vähäisen historiantuntemuksen varassa käsityksen kulttuurien tai sivilisaatioitten yhteentörmäyksestä (Clash of Civilizations). Vaikka Huntington käsitteli kirjassaan useita eri kulttuureita, on selvä, että hänen mielenkiintonsa ensisijainen kohde oli länsimaisen ja islamilaisen kulttuurin kohtaamisessa tai yhteentörmäyksessä. Poliittisen ideologiansa pohjalta Huntington loi kuvan perusluonteeltaan yhteensopimattomista kulttuureista, joiden on pakko törmätä yhteen. Ei vaadi suurtakaan tarkkanäköisyyttä huomata, kuinka helppo Huntingtonin ajatus oli ottaa Yhdysvalloissa kovan linjan valloituspolitiikan ideologiseksi taustaksi. Se oli kuin mittatilaustyönä presidentti George Bushille tehty. Poliitikoille Huntington oli taivaan lahja, mutta tutkijan näkökulmasta hänen teoriansa on katteeton. Länsimaisen ja islamilaisen kulttuurin juuret ovat samassa maaperässä. Kreikkalainen kulttuuri ja Lähi-idän monoteistinen traditio yhdistävät näitä kulttuureita ja pinnalliset erot on helppo huomata yhteiskunnallisen kehityksen synkronoimattomuudeksi. Lähi-itä ja länsi elävät eri vaihetta yhteiskunnallisessa ja kulttuurisessa kehityksessään. Kulttuurien yhteentörmäyksestä on eniten puhuttu Lähi-idän aseellisten konfliktien kohdalla. Tällainen terminologian käyttö ei kestä tarkempaa tarkastelua. Lähi-idän konfliktien syyt eivät ole kulttuurisia, vaan aivan tavanomaisen poliittisia, taloudellisia ja strategisia lähtökohdiltaan. Osapuolet eivät edusta kulttuureja tai uskontoja vaan omia intressejään. Ei ole sattuma, että Yhdysvaltojen miehitysjoukot pitävät hallussaan öljyrikasta Irakia, joka on elintärkeä Yhdysvaltojen asevoimille ja taloudelle, sekä Afganistania, jonka strategisen merkityksen ovat aikoinaan huomanneet niin Brittiläinen imperiumi, tsaarien Venäjä kuin Neuvostoliittokin. Konfliktien syynä ei ole erilainen kulttuuri, arvo- 2

3 tai ajatusmaailma tai jokin muu abstrakti käsite vaan hyvin konkreettinen kilpailu luonnonvaroista ja sotilaallisesta hegemoniasta. Vastaavasti toinen osapuoli, islamilaiset äärijärjestöt, käy omaa sotaansa nimenomaan yhtä suurvaltaa vastaan, ei abstraktia länttä saati sitten länsimaisia arvoja vastaan. Eräässä videopuheessaan joitain vuosia sitten Usama bin Laden totesikin, että jos hän kävisi taistelua demokratiaa vastaan, hänen olisi helpointa iskeä Ruotsia vastaan. Äärijärjestöillä ei myöskään ole minkäänlaista mandaattia esiintyä koko kulttuurin edustajina. Jos kokonaisten kulttuurien yhteentörmäyksestä puhutaan, voi jäädä kysymään, minne sijoittuvat Yhdysvaltojen läheiset liittolaiset Egypti, Saudi-Arabia ja Pakistan. Kulttuurien kokonaisvaltaisesta yhteentörmäyksestä puhuminen on katteetonta ja usein tarkoitushakuista. Kohtaamisia, niin myönteisiä, neutraaleja kuin kielteisiäkin, sen sijaan tapahtuu jatkuvasti ja monilla tasoilla. Arjessa on vaikea olla kohtaamatta toisia kulttuureita: maahanmuuttajien määrä on kasvussa, ulkomaalaisten opiskelijoitten ja työntekijöitten määrä lisääntyy ja vastaavasti yhä useampi suomalainen asuu pitemmän tai lyhyemmän ajan ulkomailla työnsä tai opintojensa vuoksi. Tiedonvälitys tuo olohuoneeseemme reaaliaikaista tietoa alueista, jotka ennen olivat pitkän välimatkan päässä, niin että kaukaa tulevat uutiset olivat meille saapuessaan jo turvallisen vanhentuneita. Kulttuurien kohdatessa myös oikeusjärjestelmät kohtaavat. Kansainvälinen oikeus käsittelee näitä oikeusjärjestelmien kohtaamisia valtioidenvälisellä tasolla, mutta viime vuosina esille on noussut myös oikeusjärjestelmien kohtaaminen periaatteellisella tasolla. Voiko islamilaisella oikeudella, shari'alla, olla mitään asemaa länsimaisessa yhteiskunnassa? Ja pitäisikö sillä olla? Ennen kuin käsittelen tätä kysymystä, lienee paikallaan luoda katsaus islamilaisten maiden oikeusjärjestelmiin ja shari'aan. 3

4 Perinteellinen islamilainen oikeus, shari'a, perustuu uskonnollisille lähteille ja niiden keskiaikaisille tulkinnoille. Lyhyesti voidaan sanoa, että shari'an tekstuaaliset lähteet ovat Koraani ja profeetta Muhammadin nimiin pannut perimätiedot, hadithit. Näiden korpuksien pohjalta on 700- ja 800-luvuilla kehitelty oikeusjärjestelmä, jossa korpuksista on muokattu ristiriidaton kokonaisuus sillä taidolla, joka vain oikeusoppineilla on keskenään ristiriitaisten lähtökohtien yhteensovittamisessa. Tämä oikeusjärjestelmä on kodifioitu eri lakikoulukuntien perusteoksiin ja niiden myöhempiin kommentaareihin. Shari'a on periaatteessa muuttumaton, koska sen peruslähteet ovat muuttumattomia. Islamilaisessa järjestelmässä ei ole uskonnollista auktoriteettia, joka voisi kumota aiempia säädöksiä tai määritellä oppia tai lakia uudelta pohjalta. Ainoa muutoksen ja kehittymisen mahdollisuus nousee näiden samojen peruslähteiden uudenlaisesta tulkinnasta. Tämä tuo rajoitettua joustavuutta järjestelmään. Hyvänä esimerkkinä tulkinnan mukanaan tuoman muutoksen mahdollisuudesta voidaan pitää islamilaista pankkitoimintaa. Periaatteessa Koraani kieltää koron ottamisen, joten pankkitoiminnan luulisi olevan mahdotonta. Islamilaisten pankkien kehittyminen osoittaa, ettei tilanne ole aivan näin yksioikoinen. Islamilainen laki kieltää koron, mutta ei sijoittamista yhteisiin liikeyrityksiin ja voiton jakamista. Islamilainen pankkitoiminta on rakennettu näennäisesti liikevoiton varaan. Yksinkertaistaen sanottuna, lainatessaan rahaa pankki saa rahojen käyttökohteen tuottaman laskennallisen voiton perusteella tietyn, etukäteen määritellyn osuuden tästä laskennallisesta voitosta. Jos liikemies siis lainaa rahaa pankilta investointiaan varten, hän maksaa pankille osuuden investoinnin 4

5 laskennallisesta voitosta. Käytännössä tämä ei poikkea koron maksamisesta. Vastaavilla tulkinnallisilla järjestelmillä saadaan muihinkin islamilaisen lain osaalueisiin jonkin verran joustavuutta. Shari'a ei kuitenkaan ole islamilaisten maiden ainoa tai edes tärkein lakijärjestelmä. Länsimainen laki on useimpien islamilaisten maiden lain perustana, ja shari'a tuo näihin lakijärjestelmiin enintään lisäyksiä, lähinnä perhe- ja perintöoikeuden kohdalla. Jopa niissä maissa, joissa shari'aa pidetään lain perustana, todellisuus on hieman toisennäköinen. Iranin, Pakistanin ja Saudi-Arabian lakijärjestelmät ovat sekoitus länsimaista ja islamilaista oikeutta ja usein paikallinen perinne kaiken lisäksi ohittaa niin valtiollisen kuin uskonnollisenkin lain. Esimerkiksi Marokon heimoalueille on tavallaan päällekkäin kolme erilaista perimysjärjestelmää: maan virallisen lain mukainen, länsimaalaisvaikutteinen laki määrää yhtä, malikiittisen koulukunnan lainsäädäntö toista ja käytännössä perintö jaetaan vanhojen heimotapojen perusteella. Islamilaisen lain perustana on tuomarin, qadin, toiminta. Qadin päätökset perustuvat lakikirjoihin mutta niiden tarjoamissa puitteissa hän voi tehdä päätöksensä itsenäisesti. Päätökset tehdään todistajalausuntojen perusteella. Islamilaisessa laissa keskeistä on juuri silminnäkijöitten antama todistus. Jopa silloin, kun todistusaineistona on kirjallista dokumentaatiota, tätä täydennetään todistajalausunnoilla. Toinen, lakijärjestelmien kohtaamisen kannalta keskeinen erikoisuus islamilaisessa laissa on se, ettei järjestelmä tunne toimeenpanovaltaa. Qadi antaa päätöksensä hänelle tuotuun kiistakysymykseen, mutta siihen hänen ja koko oikeusjärjestelmän toiminta päättyy. On loukatun osapuolen itsensä asia hoitaa tuomion täytäntöönpano. Käytännössä maallinen valta on aina joutunut hoitamaan uskonnollisten tuomioistuinten päätösten toteuttamisen. Islamilainen 5

6 laki on näin vuosisatojen ajan toiminut yhteistyössä maallisen hallintojärjestelmän kanssa. Perimmiltään tämäntyyppinen on siis islamilainen oikeusjärjestelmä. Viime vuosina sekä Kanadassa että Isossa-Britanniassa on ryhdytty harkitsemaan shari'atuomioistuinten ottamista osaksi maiden lainsäädäntökäytäntö. Ensi sijassa kyse on ollut perhe- ja perintöoikeudellisissa kysymyksissä käytettävästä ikään kuin sovittelujärjestelmästä. Mikäli kiistan osapuolet ovat muslimeita ja halukkaita antamaan kiistan päätettäväksi islamilaisten lakien perusteella, heille on tarjottu mahdollisuutta viedä asia islamilaiseen tuomioistuimeen. Tietääkseni missään länsimailla ei ole pyritty pakottamaan tai houkuttelemaan maan muslimikansalaisia turvautumaan islamilaisiin tuomioistuimiin, joskin on tietysti huomattava, että yhteisön paine saattaa käytännössä pakottaa ihmisiä hyväksymään näennäisen vapaaehtoisen turvautumisen shari'a-tuomioistuimeen. Toisaalta on myös huomattava, että monet muslimit ovat näissä maissa jo aiemminkin turvautuneet islamilaisiin tuomioistuimiin. Uusissa järjestelyissä on siis kyse myös siitä, että jo käytössä oleva toiminta tuotaisiin valtion kontrolliin. Ovatko islamilainen ja länsimainen lainkäyttö sovitettavissa yhteen? Olematta oikeusoppinut en uskalla lähteä miettimään asiaa kovin konkreettisella tasolla, mutta nähdäkseni periaatteessa eräänlaisen sovintotuomioistuimen käytön ei luulisi olevan vieras länsimaiselle oikeuskäytännölle, vaikka sovintotuomioistuimen oikeudellisena perustana olisi vieras lainsäädäntö. Länsimailla kokeillut shari'atuomioistuimet perustuvat siis vapaaehtoisuudelle eli ketään ei velvoiteta alistamaan kiistaa tällaiselle tuomioistuimelle, jonka auktoriteetti syntyy vasta siitä, että molemmat osapuolet haluavat turvautua siihen. Selvää tietysti on, että tällaisen oikeusjärjestelmän täytyy toimia maan oikeudelle alisteisesti niissä 6

7 maissa, joissa yleinen oikeusjärjestelmä on toinen. Tämä ei monissa tapauksissa ole ongelma, koska islamin laki ei useinkaan vaadi asioita vaan vain sallii niitä. Esimerkiksi avioliiton ikäraja tai moniavioisuus ovat kysymyksiä, joissa islamilainen laki ei suinkaan velvoita menemään alaikäisen kanssa naimisiin tai hankkimaan useampia vaimoja. Islamin laki sallii nämä, mutta useimmissa islamilaisissakin maissa valtion lainsäädäntö on asiassa tiukempi. Samalla tavalla länsimaiselle lainsäädännölle alisteinen shari'a-tuomioistuin voi toimia vain niissä puitteissa, jotka valtiollinen laki tarjoaa. Tällä tarkennuksella en katsoisi, että shari'a-tuomioistuimen käyttö olisi oikeusjärjestelmän kannalta mahdotonta niissä kai lähinnä siviilioikeudellisissa kysymyksissä, joissa ei ole mitään yleistä tai valtiollista intressiä mukana. Yksittäisiä ongelmakohtia tietysti on, vaikkapa perinnönjaon kysymyksissä, mutta monilla lainkäytön aloilla näitä ongelmia ei välttämättä nouse. Toinen asia tietysti on, onko tällaisten oikeusjärjestelmien käyttö länsimaisen oikeuden rinnalla toivottavaa tai suotavaa. Tätä kysymystä on syytä lähestyä avoimesti ja välttää realiteetit syrjäyttäviä, periaatteista nousevia dogmaattisia kantoja. Kyse ei ole siitä, että vaihtoehtoina olisivat joko yksinomaan länsimaisen oikeusjärjestelmän käyttö tai sitten shari'a-tuomioistuinten tuomiminen sen rinnalle. Kyse on myös siitä, että käytännössä esimerkiksi Kanadassa ja Isossa- Britanniassa osa muslimeista on joka tapauksessa hoitanut yhteisön sisäiset asiat epävirallisissa shari'a-tuomioistuimissa. Näiden osalta kyse on siitä, valvooko valtio näitä tuomioistuimia vai ei. Tätä ei pidä tulkita kannanottona shari'a-tuomioistuinten puolesta. Tärkeätä vain on, että hahmotamme kokonaiskuvan. On täysin mahdollista ajatella, että 7

8 järjestelmän virallistaminen samalla tukee ja vahvistaa shari'a-tuomioistuinten asemaa ja että tällainen kehitys on haitallisempaa kuin se, että shari'atuomioistuimet toimivat epävirallisesti ja kontrolloimattomina. Molempien tilanteitten edut ja haitat on punnittava huolella ennen kuin voi muodostaa perustellun mielipiteen asiassa. Suomessa islamilaisen väestön määrä on pieni ja tämä väestönosa jakautuu vielä eri uskonnollisiin ja etnisiin ryhmiin, jotka eivät aina ole halukkaita toimimaan yhdessä, yhtenä pienyhteisönä, minkä takia kysymys ei meillä ole ajankohtainen. On myös muistettava, etteivät kaikki muslimit suinkaan edes tahdo islamilaista lainsäädäntöä otettavaksi käyttöön edes rajoitetusti. Oikeusjärjestelmään liittyvät kysymykset ovat vain pieni osa kulttuurien kohtaamista. Yleisesti on tärkeää, että kulttuurien välistä vuoropuhelua käydään, ja että se perustuu myös toisen osapuolen ymmärtämiselle. Ymmärtämisen käsite on joskus osoittautunut ongelmalliseksi kaksitulkintaisuutensa takia. Sanaa voidaan käyttää myös hyväksymisen merkityksessä. Toisen kulttuurin kohdalla meillä toki useimmiten on kaikki syy myös hyväksyä erilaisuus mutta kaikkein tärkeintä on toisen kulttuurin ymmärtäminen sanan tiedollisessa merkityksessä. Meillä täytyy olla oikeaa, todellista tietoa toisesta kulttuurista ja sen käytännöistä sekä lisäksi tietoa siitä, mistä nuo käytännöt ovat peräisin, mikä niiden asema toisessa kulttuurissa on ja mihin laajempiin yhteyksiin käytännöt sijoittuvat. Länsimaisen ja islamilaisen kulttuurin kohtaamisissa tätä tietoon perustuvaa ymmärrystä ei valitettavasti aina ole, ei kummallakaan osapuolella. Kuva länsimaista ja länsimaisesta kulttuurista on Lähi-idän islamilaisissa maissa usein värittynyt eikä vastaa todellisuutta. Länsi ei tietenkään ole kaiken arvostelun 8

9 yläpuolella eivätkä länsimaat suinkaan ole vailla ongelmia, joskus vaikeitakin. Silti islamilaisessa maailmassa korostuu liikaakin epäluulo länsimaista moraalia kohtaan ja lännen yhteiskunnalliset ongelmat saatetaan esittää todellisuutta räikeämpinä. Siinä missä länsi mieltää usein islamilaisen naisen alistetuksi ja yhteiskunnan konservatiivisten tai patriarkaalisten arvojen uhriksi, Lähi-itä mieltää länsimaisen naisen jatkuvan seksuaalisen riiston ja suojattomuuden uhriksi. Molemmissa käsityksissä on taustalla ripaus totuutta ja runsain määrin katteettomia mielikuvia, jotka useimmiten perustuvat äärimmäisiin esimerkkeihin. Sen enempää haaremien hunnutettu nainen kuin seksiklubin huumeiden tai alkoholin voimalla työskentelevä esiintyjä ei edusta tyypillistä idän tai lännen naista. Näiden väärien tai liioiteltujen mielikuvien purkaminen ja vahvemmin todellisuuteen tukeutuvan tietämyksen levittäminen on kulttuurien asiallisen ja rauhanomaisen kohtaamisen perusehto. Me emme voi lähteä kohtaamaan toista kulttuuria väärien ja kaavoihinsa kangistuneitten mielikuvien kautta. Toisen kohtaaminen voi olla aitoa vain joko avoimella, ennakkoluuloista vapaalla mielellä tai vielä mieluummin oikean tiedon varassa. Konflikteihin näitä ei tarvita. Tarkoittaako kohtaaminen aina hyväksymistä? Näin ei tarvitse aina olla. Jokaisessa kulttuurissa, omassammekin, on varjopuolia ja ongelmia, joita ei ole syytä hyväksyä. Tärkeintä on erottaa erilaisuus, joka on hyväksyttävää tai arvoneutraalia, sellaisesta erilaisuudesta, jonka taustalla on toisen kulttuurin vaikeita ja korjaamista tarvitsevia ongelmia. Mutta korostettakoon vielä, ettei meidänkään kulttuurimme ongelmaton ole, kaukana siitä. Otan käytännön esimerkin. Länsimailla on paljon puhuttu islamilaisesta pukeutumisesta ja tyttöjen ympärileikkaamisesta. Niitä on toisinaan käsitelty hyvin 9

10 samankaltaisesti, ikään kuin samalla tasolla olevina ilmiöinä. Tällainen asioiden niputtaminen yhteen on perusteetonta ja tosiasioita hämärtävää. Ihmisen pukeutuminen ei millään tavalla liity kysymykseen hänen luovuttamattomista perus- tai ihmisoikeuksistaan. On minun asiani, pukeudunko pukuun ja solmioon vai tuulipukuun. Kumpikaan ei loukkaa sen enempää minun kuin muidenkaan oikeuksia, jälkimmäinen tosin ehkä esteettistä silmää. Samalla tavalla olen kokenut oudoksi keskustelun huivin käytön kiellosta -- islamilainen pukeutumiskäytäntöhän ei suinkaan vaadi täyttä hunnuttautumista, esimerkiksi burkhaa. Huivin käytöllä ei ole mitään yhteyttä esimerkiksi ihmisoikeuksiin, ja jos joku tahtoo pukeutua huiviin uskonnollisista syistä, siinä on vaikea nähdä humanitaarista ongelmaa. Toinen asia tietysti on, jos ihminen pakotetaan tai painostetaan pukeutumaan tietyllä tavalla vasten tahtoaan, mutta tähän ongelmaan ei voida vastata pakottamalla hänet lainsäädännöllisesti pukeutumaan toisella tavalla. Silloin olemme vain joutuneet ojasta vielä hetteisempään allikkoon. Monet musliminaiset haluavat pukeutua huiviin tai huntuun ja varsinkin vanhemmat ja perinteisessä yhteiskunnassa kasvaneet mieltävät huivittomuuden kiusallisena, ikään kuin länsimainen nainen, joka lainsäädännöllisesti pakotettaisiin liikkumaan kesäkaupungissa yläruumis paljaana. Emmehän me suunnittele solmion käytön kieltämistä sillä perusteella, että joissain tilanteissa perhe tai yhteiskunta pakottaa poikia tai miehiä käyttämään solmiota. Huivikiellon toteuttamisen lisäongelmana on se, että huivia käytetään myös uskonnollisen kontekstin ulkopuolella. Pitäisikö meidän kieltää huivin käyttö myös mummoilta vai vain muslimeilta? Keskustelu on ollut vilkkainta Ranskassa, jossa siihen liittyy tietysti myös maan yleinen laicité-periaate. Islamilaisen pukeutumiskäytännön ja luovuttamattomien perusoikeuksien välillä on vaikea nähdä mitään todellista ristiriitaa. Tästä huolimatta naisen heikko asema 10

11 yhdistetään meillä usein hunnuttautumiseen. Tiettyä perää tässä onkin: ahdasmielisimmissä yhteiskunnissa islamin maissa, kuten Afganistanissa, hunnuttautuminen on vahvempaa ja yleisempää kuin liberaalimmissa yhteiskunnissa. Kyse ei kuitenkaan ole siitä, että hunnuttautuminen aiheuttaisi naisen aseman heikentymistä, vaan vain siitä, että perinteisissä yhteiskunnissa perinteinen pukeutuminen on yleisempää kuin modernisoituneemmissa yhteiskunnissa. Asioilla ei ole enempää keskinäistä syy-yhteyttä kuin sillä, että naisen asema on tavallisesti vuoriseuduilla heikompi kuin tasangoilla. Vuoret tai huivit eivät aiheuta naisen aseman heikkoutta eikä niiden poistaminen sitä paranna. Modernimmissa islamilaisissa yhteiskunnissa osa naisista hunnuttautuu, osa ei, eikä hunnuttautuvien asema ole mitenkään sen heikompi tai epäitsenäisempi kuin hunnuttamattomien. Kyse on valinnasta. Länsimaisella yhteiskunnalla ei mielestäni ole mitään perusteltua syytä estää islamilaista naista pukeutumasta haluamallaan tavalla. Aivan toisenlaisen tilanteen edessä olemme tyttöjen ympärileikkauksen kohdalla. Kyseessä on heimokulttuuriin liittyvä tapa, joka ymmärtääkseni on aina terveydelle ja identiteetille erittäin haitallinen toimenpide, jota on täysi syy pitää pahoinpitelynä ja törkeänä sellaisena laajempien leikkausten kohdalla. Tämä käytäntö loukkaa luovuttamattomia perusoikeuksiamme eikä yhdelläkään yhteiskunnalla ole syytä lähteä hyväksymään tapaa vain koska se on toisen kulttuurin tapa. Se on aivan yhtä tuomittava tapa kuin perinteinen suomalainen lapsen pahoinpitely ja yhteiskunnan on syytä puuttua molempiin. Uskonnon tai monikulttuurisuuden varjolla sitä ei voi puolustella. Silti myös tyttöjen ympärileikkaus on ilmiö, joka meidän on ymmärrettävä, voidaksemme taistella sitä vastaan. Tavan levinneisyys, sen taustalla käytetyt perustelut ja tavan asema yhteiskunnallisissa suhteissa vaativat huomiotamme. 11

12 Meidän täytyy ymmärtää ilmiötä myös silloin, kun pyrimme sen poistamiseen. Tai ehkä erityisesti juuri silloin. Hyvät kuulijat, en tahdo päättää esitelmääni ikäviin ilmiöihin. On syytä korostaa, että länsimainen ja islamilainen yhteiskunta eivät ole mitenkään perusluonteeltaan erilaisia saati sitten yhteensovittamattomia. Monet niistä eroista, jotka nykyään kiinnittävät huomiotamme Lähi-idän ja lännen välillä, aiheutuvat yhteiskunnallisen kehityksen vaiheesta eivätkä perustavaa laatua olevasta kulttuurisesta erosta. Jos ajattelemme uskonnon merkitystä julkisessa yhteiskunnassa tai naisen asemaa, meidän on syytä muistaa omassa yhteiskunnassamme tapahtunut viime vuosikymmenien kehitys. Usein tuntuu siltä, että 1950-luvun suomalainen olisi ymmärtänyt huomattavasti paremmin nykypäivän Lähi-idän yhteiskunnan kasvattia kuin nykypäivän suomalainen. Erot ovat erilaisen yhteiskunnallisen kehitysvaiheen tulosta. Tulevaisuuden ennustaminen on tunnetusti vaikeaa, mutta uskaltaisin suhteellisen luottavaisesti sanoa, että Lähi-idän yhteiskuntia odottaa tulevina vuosikymmeninä kehitys, joka tuo niitä lähemmäs modernia, demokraattista yhteiskuntaa. Jotta tämä kehitys olisi mahdollisimman ongelmatonta ja rauhanomaista, meidän on syytä omalta osaltamme tukea sitä, mutta tukeminen vaatii taustalleen ymmärtämisen. Länsimaisten arvojen runnominen toisella tavalla rakentuneeseen yhteiskuntaan tuottaa vain huonoja tuloksia, se on selvä. Myös malttamaton pyrkiminen nopeaan muutokseen kääntyy helposti itseään vastaan. Pienten askelten politiikka toimii paremmin. Lähi-idälle on annettava aikaa ja tuettava sen yhteiskuntien hidasta muutosta toimiviksi demokratioiksi ja sopeutumista moderniin maailmaan. Muutos ei tapahdu yhden vaalikauden aikana. Lännessä demokratisoitumisprosessi kesti pari vuosisataa. 12

13 Emme myöskään saa sortua ihannoimaan omaa yhteiskuntaamme. Länsimainen tai suomalainen yhteiskunta ei ole ongelmaton ja sielläkin on paljon korjattavaa. Toisen ymmärtämisen lisäksi meidän on syytä myös katsoa peiliin ja arvioida kriittisesti omaa yhteiskuntaamme. Muuten olemme helposti ristiretkellä kantamassa valkoisen miehen taakkaamme 2000-luvun maailmassa. Kulttuurien on helppo kohdata toisensa rauhanomaisesti ja rakentavasti. Meidän ihmisten vain on syytä luopua vahvoista mutta perusteettomista ennakkokäsityksistämme ja tarkastella toista kulttuuria ilman vankkaa uskoa oman kulttuurimme itsestäänselvästä paremmuudesta ja toisen alemmuudesta. Jos kykenemme tähän, kulttuurien on kyllä helppo elää rauhanomaista rinnakkaiseloa keskenään. 13

B8-0382/2015 } B8-0386/2015 } B8-0387/2015 } B8-0388/2015 } RC1/Am. 5

B8-0382/2015 } B8-0386/2015 } B8-0387/2015 } B8-0388/2015 } RC1/Am. 5 B8-0388/2015 } RC1/Am. 5 5 Johdanto-osan B kappale B. toteaa, että uskonnollisiin ryhmiin, muun muassa kristittyihin, kaikkialla maailmassa kohdistuvien hyökkäysten määrä on kasvanut valtavasti viime kuukausien

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien -

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Amoral-hanke - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Kunniaan liittyvä väkivalta MÄÄRITELLÄÄN: henkilön fyysiseksi tai psyykkiseksi painostukseksi tilanteessa, jossa kyseistä

Lisätiedot

Näkökulma korruptioon

Näkökulma korruptioon Anonyymi Näkökulma korruptioon Korruptoitu ihmismieli! 2001 Radikaali poliittista vapautta ajava liike, kuten anarkismi, puhuu aina paitsi yhteiskunnasta myös ihmisestä. Liian usein huomio kääntyy ihmisen

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia

Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia 31.5.2016 1 (5) Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia Suomen Yrittäjät hylkäsi paikallista sopivan kompromissiesityksen. Esityksen hyväksyminen

Lisätiedot

Maassa millä lailla? Husein Muhammed OTM, lakimies Monikulttuurisuuden kasvot seminaari Helsinki 1.3.2013

Maassa millä lailla? Husein Muhammed OTM, lakimies Monikulttuurisuuden kasvot seminaari Helsinki 1.3.2013 Maassa millä lailla? Husein Muhammed OTM, lakimies Monikulttuurisuuden kasvot seminaari Helsinki 1.3.2013 Työntekijän oleskelulupa Opiskelijan oleskelulupa Oleskelulupatyypit Oleskelulupa perhesiteen perusteella

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI

Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI 10.12.2015 Tilanne tänään Euroopan talous lamassa Suomen talous kestämättömällä tiellä Suomen työttömyys

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta.

Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Päivätyökeräys 2016 2017 Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Tällä hetkellä Maailmassa on yli 60 miljoonaa ihmistä, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa hakeakseen

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

USKONTODIALOGI DIAKONIATYÖSSÄ

USKONTODIALOGI DIAKONIATYÖSSÄ USKONTODIALOGI DIAKONIATYÖSSÄ Kokemuksia toisinuskovan kohtaamisesta Kajaanin seurakunnassa Tuula Haataja JOS VOISIKIN ITSE VALITA MILLAISTA ERILAISUUTTA JOUTUU LÄHELLÄÄN SIETÄMÄÄN Maija Paavilainen Mutta

Lisätiedot

Challenges in Finland

Challenges in Finland JULKAISUVAPAA 12.10. KLO 14.30 PUBLISHABLE 12 OCTOBER AT 14.30 Religions and Culture Children of Abraham Turku 12.10.2011 Kari Mäkinen Challenges in Finland Uskontodialogi ja uskontojen vuoropuhelu on

Lisätiedot

Yhteinen arki Islam ja suomalainen kulttuuri. 3.11.2011 muslimit Suomessa 1

Yhteinen arki Islam ja suomalainen kulttuuri. 3.11.2011 muslimit Suomessa 1 Yhteinen arki Islam ja suomalainen kulttuuri 3.11.2011 muslimit Suomessa 1 Islam ja muslimit Islam 600-luvulla Arabian niemimaalla syntynyt monoteistinen uskonto Seuraajia, muslimeja, n. 1,5 miljardia

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

Minkälainen on rasisminvastainen työote?

Minkälainen on rasisminvastainen työote? Minkälainen on rasisminvastainen työote? R-sana kirja rasismista ja siihen puuttumisesta Chatit 1. Nuorisoalan ammattilaiset Tiedot, taidot ja pohdinta TAUSTAA Tutkimukset Tarve rasisminvastaisuudelle

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0061 (NLE) 8112/16 JUSTCIV 69 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta tiiviimpään

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi FM, UUSPERHENEUVOJA KIRSI BROSTRÖM, SUOMEN UUSPERHEIDEN LIITTO RY Uusperheen määrittelyä uusperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa

Lisätiedot

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1

Lisätiedot

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista MAUSTE-hanke 2015-2016 Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista Haastattelun tarkoitus Saada tietoa maahanmuuttajien seksuaaliterveydestä,seksuaaliohjauksen ja neuvonnan tarpeista,

Lisätiedot

SUOMI ON OIKEUSVALTIO

SUOMI ON OIKEUSVALTIO SUOMI ON OIKEUSVALTIO - Johtosäännöt ja järjestyssäännöt pohjaavat yllä oleviin säädöksiin = MUODOSTAVAT OIKEUSJÄRJESTYKSEN, JOKA MÄÄRÄÄ IHMISTEN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET KIRJOITETUT KIRJOITTAMATTOMAT

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Politiikka ja pedagogiikka: tehtäviä ja toimintahäiriöitä

Politiikka ja pedagogiikka: tehtäviä ja toimintahäiriöitä Sosiaalipedagogiikka epäoikeudenmukaisuuden ja haavoittuvuuden kohtaajana Xavier Úcar, Barcelonan autonominen yliopisto En ajattele itseäni sosiaalisena olentona vaan olentona, joka kykenee tekemään valintoja,

Lisätiedot

Islamin perusteet. ja islamilainen arki. 12. lokakuuta 16

Islamin perusteet. ja islamilainen arki. 12. lokakuuta 16 Islamin perusteet ja islamilainen arki Luennoitsijasta Veijo Fiskaali Valtiotieteiden maisteri Käytännöllinen filosofia (tunnef.) Filosofian maisteri Uskontotiede (islamin synty) Uskonnondidaktiikan tohtoriopiskelija

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu

Lisätiedot

Työsuhteen säännöstys ja neuvottelut

Työsuhteen säännöstys ja neuvottelut Työsuhteen säännöstys ja neuvottelut 1 Työsuhteen säännöstys ja sääntelyjärjestys Työehtosopimus ja soveltamisala Paikallinen sopiminen Työsäännöt Työlainsäädäntö Vakiintunut käytäntö Työsopimus TYÖSUHDE

Lisätiedot

Miten perus- ja ihmisoikeuksia käytetään? Ensisijaisena lähteenä YK:n vammaisten ihmisoikeussopimus

Miten perus- ja ihmisoikeuksia käytetään? Ensisijaisena lähteenä YK:n vammaisten ihmisoikeussopimus VIA-PROJEKTIN JURIDINEN POHJA Miksi juridiikkaa? Mikä on perusoikeus tai ihmisoikeus? Miten perus- ja ihmisoikeuksia käytetään? Ensisijaisena lähteenä YK:n vammaisten ihmisoikeussopimus Miksi juridiikkaa?

Lisätiedot

H Kalervo Väänänen Akateeminen rehtori UEF. Miksi sama asia näyttää niin erilaiselta?

H Kalervo Väänänen Akateeminen rehtori UEF. Miksi sama asia näyttää niin erilaiselta? H Kalervo Väänänen Akateeminen rehtori UEF Miksi sama asia näyttää niin erilaiselta? UEF/Viestintä 25.8.2011 2 Sisältö Vaikeus ja joitakin sen syitä Organisaatioiden fuusiot muutoksen ajureina Miksi tavoiteltu

Lisätiedot

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori Kotouttamisen ABC Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet 11.5.2016 Aluekoordinaattori Seinäjoki Kotona Suomessa -hanke Käsitteet käyttöön Maahanmuuttaja

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ Juhlaseminaari 17.11.2009 eduskunta Jarna Pasanen Maan ystävät ry SDP:n ympäristöohjelma 1969: Luonnon käytön, hoidon ja suojelun suunnittelua estävät meillä ennen kaikkea perustuslain

Lisätiedot

Etnisten suhteiden neuvottelukunta. Peter Kariuki Ylitarkastaja/Pääsihteeri

Etnisten suhteiden neuvottelukunta. Peter Kariuki Ylitarkastaja/Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Peter Kariuki Ylitarkastaja/Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta - osallistumis- ja vaikuttamiskanava järjestöille - valtakunnallinen ja alueellinen asiantuntijoiden

Lisätiedot

50mk/h minimipalkaksi

50mk/h minimipalkaksi Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright 2012 toukokuu 21 Mika Sakki 50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta Mika Sakki 50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta 2000 Syndika vapaa työväenlehti 1/2000 2000 2 Sisältö

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ?

Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ? Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ? Pienyhteisö jokaisen tukena ALAN VAUX (1988) Perheemme, ystävämme,

Lisätiedot

Unohtuuko hiljainen asiakas?

Unohtuuko hiljainen asiakas? Unohtuuko hiljainen asiakas? - yhdenvertaisuuden pullonkaulat päihdepalveluissa Päihdetyön seminaari Kuopio 5.11.2015 Heidi Poikonen Sosiaalioikeuden yliopisto-opettaja Oikeustieteiden laitos Oikeudellinen

Lisätiedot

Monikulttuurisuus ja kulttuurien kohtaaminen

Monikulttuurisuus ja kulttuurien kohtaaminen Monikulttuurisuus ja kulttuurien kohtaaminen Rekar Abdulhamed rekar.abdulhamed@helsinki.fi Luokanopettajaopiskelija (kasvatuspsykologia) Helsingin yliopisto 1 Monikulttuurisuudesta tulee mieleeni... 2

Lisätiedot

LOUKKAANTUMISEN REFLEKTIIVINEN KOHTAAMINEN TYÖNOHJAUKSESSA

LOUKKAANTUMISEN REFLEKTIIVINEN KOHTAAMINEN TYÖNOHJAUKSESSA LOUKKAANTUMISEN REFLEKTIIVINEN KOHTAAMINEN TYÖNOHJAUKSESSA Pekka Holm pekka.holm@dialogic.fi Prologi Mihail Bahtinia mukaellen pohdin aluksi lyhyesti sanaa ja keskustelua. Sanana loukkaantuminen alkaa

Lisätiedot

Pekka Lund 24.2.2015. Ikääntyneiden peliriippuvuus

Pekka Lund 24.2.2015. Ikääntyneiden peliriippuvuus Ikääntyneiden peliriippuvuus Ketä sinä ajattelet, kun alamme puhua ikäihmisten peliongelmista? Milloin pelaaminen on ongelmallista? Milloin pelaaminen on ongelmallista? Pelaamista ei tule ylipatologisoida:

Lisätiedot

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia VASTAVÄITTEET Tapio Joki Johdanto Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia K aupat syntyvät harvoin ilman vastaväitteitä. Myyjälle ratkaisevan tärkeää on ymmärtää,

Lisätiedot

Terhi Utriainen HY, Maailmankulttuurien laitos

Terhi Utriainen HY, Maailmankulttuurien laitos Terhi Utriainen HY, Maailmankulttuurien laitos Uskontotiede Kuolema oman elämän keskellä ja omien arvojen mukaisesti Ars moriendi; kuolemisen taito? Monikulttuurisuuden haasteet: islam ja buddhalaisuus

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien

Lisätiedot

Musiikki oppimisympäristönä

Musiikki oppimisympäristönä Musiikki oppimisympäristönä Opetussuunnitelma, musiikkitieto ja dialogi leena.unkari-virtanen@metropolia.fi Mupe musiikkitiedon näkökulmasta OPSien taustalla Opetuksen dialogisuus Musiikki oppimisympäristönä

Lisätiedot

Vasemmistoliiton perustava kokous

Vasemmistoliiton perustava kokous VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton

Lisätiedot

Terttu Utriainen Miten lainsäädäntö kohtaa seksuaalisen väkivallan uhrin?

Terttu Utriainen Miten lainsäädäntö kohtaa seksuaalisen väkivallan uhrin? Uskotko Sinä, että tämä on raiskaus? seksuaalisen väkivallan uhrin kohtaaminen viranomaiskäytänteissä Etelä-Suomen aluehallintovirasto, auditorio, Helsinki 22.11.2012 Terttu Utriainen Miten lainsäädäntö

Lisätiedot

Heikki Salomaa. Soveltavien opintojen orientaatiojakson työelämäseminaari

Heikki Salomaa. Soveltavien opintojen orientaatiojakson työelämäseminaari Heikki Salomaa Soveltavien opintojen orientaatiojakson työelämäseminaari Intensiivijakson yhteiset osiot TYÖELÄMÄSEMINAARI Opettaja yliopistonlehtori Heikki Salomaa (8 t) To 5.9. klo 12.15 13.45 AT102

Lisätiedot

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Pohdintojeni sisältö - ideoita paneelikeskusteluun Palveluorientoitunut kulttuurimme istuu tiukassa Paljonko ns. vanhuspalveluja käytetään?

Lisätiedot

KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ

KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ TARTU MAHDOLLISUUKSIIN TAI KUOLE TALENTUM PRO HELSINKI 2015 3 Copyright 2015 Talentum Media ja Kirsi Piha Kansi ja ulkoasu: Pertti Immonen, Ellun Kanat Taitto: Maria Mitrunen 978-952-14-2660-5

Lisätiedot

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Etiikka Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Wittgensteinin määritelmät etiikalle Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on hyvää. Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on arvokasta. Etiikka

Lisätiedot

Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat. Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057

Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat. Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057 Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057 Suomen suurimmat alkoholiongelmat Humalan ylikorostunut rooli puheessa ja itseymmärryksessä

Lisätiedot

Feminismit. Syksy 2012.

Feminismit. Syksy 2012. Feminismit Syksy 2012. Eron politiikat Tasa-arvon maailma on laillistetun ja yksiulotteisen sorron maailma; eron maailma on maailma, jossa sorto heittää aseensa ja antautuu elämän moneudelle ja monimuotoisuudelle.

Lisätiedot

Mistä tutkimusten eettisessä ennakkoarvioinnissa on kyse?

Mistä tutkimusten eettisessä ennakkoarvioinnissa on kyse? Mistä tutkimusten eettisessä ennakkoarvioinnissa on kyse? Helena Siipi Turku Institute for Advanced Studies (TIAS) ja Filosofian oppiaine Turun yliopisto Sidonnaisuudet Työ: Turun yliopisto Turku Institute

Lisätiedot

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä Diakonian tutkimuksen päivä 7.11.2008 Riikka Haahtela, YTM, jatko-opiskelija sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Musliminuoret ja sukupolvien kuilu. Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Kemi 4.12.2012

Musliminuoret ja sukupolvien kuilu. Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Kemi 4.12.2012 Musliminuoret ja sukupolvien kuilu Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Kemi 4.12.2012 Islam ja muslimit 600-luvulla Arabian niemimaalla syntynyt monoteistinen uskonto Seuraajia, muslimeja, n. 1,5

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Hybridisota: uutta viiniä vanhoissa leileissä? Pekka Visuri

Hybridisota: uutta viiniä vanhoissa leileissä? Pekka Visuri Hybridisota: uutta viiniä vanhoissa leileissä? Pekka Visuri 18.11.2015 Raamatullinen vertaus: uutta viiniä vanhoissa leileissä Jeesus esitti heille vielä vertauksen: 'Ei kukaan leikkaa uudesta viitasta

Lisätiedot

Lapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa

Lapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa Lapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa Rovaniemi 12.9.2013 Oikeusturvayksikön päällikkö, ylitarkastaja Keijo Mattila, 12.9.2013 1 PERUSOIKEUDET LAPSEN SUOJANA Perustuslain 6.3 : Lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

Islam ja Euroopan kohtaaminen

Islam ja Euroopan kohtaaminen Islam ja Euroopan kohtaaminen Kolmannen kulttuurin kohtauspaikalla 21.9.2010: Kristityn ja muslimin avioliitto 21.9.2010 Ari Hukari 1 Kulttuurien vuorovaikutus lainaamista, kopioimista, plagioimista välitystä,

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Lasten ja perheiden tukeminen - kirkot, uskonnolliset yhteisöt ja viranomaiset yhteistyössä

Lasten ja perheiden tukeminen - kirkot, uskonnolliset yhteisöt ja viranomaiset yhteistyössä Lasten ja perheiden tukeminen - kirkot, uskonnolliset yhteisöt ja viranomaiset yhteistyössä Raija Harju-Kivinen 3.11.2014 1 Miksi lasten ja lapsiperheiden asiat on tärkeitä nostaa keskusteluun? Raija Harju-Kivinen

Lisätiedot

Uskonto -käsite 1. Uskonto, religio, religion Uskonnolla tarkoitetaan yleensä uskoa jumalaan tai muuhun yliluonnolliseen, siihen turvautumista sekä si

Uskonto -käsite 1. Uskonto, religio, religion Uskonnolla tarkoitetaan yleensä uskoa jumalaan tai muuhun yliluonnolliseen, siihen turvautumista sekä si Kiinan tärkeimmät uskonnot: niiden historia, nykytila ja uskontojen välinen dialogi Paulos Huang 13.9.2011klo 10-12, 12, Helsinki pauloshuang@yahoo.com Uskonto -käsite 1. Uskonto, religio, religion Uskonnolla

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja & Erika Niemi Mitä osallisuus tarkoittaa? Kohtaamista, kunnioittavaa vuorovaikutusta, äänen antamista, mielipiteiden

Lisätiedot

Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen. Vesa Puisto Lakimies

Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen. Vesa Puisto Lakimies Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen Vesa Puisto Lakimies 3.5.2016 Taustaksi Asumisoikeusasuminen on eräänlainen omistus- ja vuokra-asumisen välimuoto Asumisoikeusasumista

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kuntatutkijoiden seminaari 25.5.2011, Lapin yliopisto, Rovaniemi Pasi-Heikki Rannisto, HT Tampereen yliopisto Haasteita johtamiselle ja johtamisteorioille Miksi ennustaminen

Lisätiedot

Syrjintäolettama, koulutukseen pääsy, oletettu mielipide, yhdistys YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto

Syrjintäolettama, koulutukseen pääsy, oletettu mielipide, yhdistys YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto Syrjintäolettama, koulutukseen pääsy, oletettu mielipide, yhdistys YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto Diaarinumero: 49/2015 Antopäivä: 31.3.2016 Hakija oli ilmoittautunut M ry:n järjestämään

Lisätiedot

Työyhteisökonfliktin tasot ja niiden korjaaminen

Työyhteisökonfliktin tasot ja niiden korjaaminen Hilppa Kajaste 1 Työyhteisökonfliktin tasot ja niiden korjaaminen Mitä eri vaiheissa voisi tehdä? Työyhteisön hyvä tilanne Välittämisen kulttuurin ylläpitäminen Varhaista puuttumista kaivataan Työyhteisön

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

Sisäinen turvallisuus Oiva Kaltiokumpu, Kansallisena Veteraanipäivänä

Sisäinen turvallisuus Oiva Kaltiokumpu, Kansallisena Veteraanipäivänä SUOMEN SISÄINEN TURVALLISUUS UHATTUNA! TARUA VAI TOTTA? Sisäisen turvallisuuden merkitys eduskunnan lainsäädäntö- ja budjettityössä Sisäinen turvallisuus nostaa enemmän kysymyksiä, kuin on anta vastauksia

Lisätiedot

MAAILMANPOLITIIKKA Rauhan- ja konfliktintutkimus SOTA OIKEUTETTU SOTA. Liisa Laakso. sodan määritelmä. politiikan väline?

MAAILMANPOLITIIKKA Rauhan- ja konfliktintutkimus SOTA OIKEUTETTU SOTA. Liisa Laakso. sodan määritelmä. politiikan väline? MAAILMANPOLITIIKKA Rauhan- ja konfliktintutkimus Liisa Laakso SOTA sodan määritelmä o sodanjulistus o osapuolet (vähintään yksi valtio?) o aseellinen o taistelut, kuolleet (>1000?) politiikan väline? o

Lisätiedot

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n

Lisätiedot

Oikeusjärjestelmän saavutettavuus kehitysvammaisilla henkilöillä

Oikeusjärjestelmän saavutettavuus kehitysvammaisilla henkilöillä Oikeusjärjestelmän saavutettavuus kehitysvammaisilla henkilöillä Tämä kirjanen sisältää tietoa projektista, jossa tarkasteltiin viiden eri maan lakeja ja politiikkatoimia. Nämä viisi maata olivat Bulgaria,

Lisätiedot

15.1.2014. Sirpa Karjalainen, sosiaalityöntekijä, Länsi-Pohjan perusterveydenhuollon yksikkö

15.1.2014. Sirpa Karjalainen, sosiaalityöntekijä, Länsi-Pohjan perusterveydenhuollon yksikkö 15.1.2014 Sirpa Karjalainen, sosiaalityöntekijä, Länsi-Pohjan perusterveydenhuollon yksikkö Olen nuori ja koulutettu ihminen. Jäin työttömäksi joku aika sitten ja menin työkkäriin. Työntekijä ojensi minulle

Lisätiedot

Hallitusohjelman maininnat

Hallitusohjelman maininnat Hallitusohjelman maininnat Esa Halme Mitä hallitusohjelma kertoo? Tulkintani mukaan 3 viestiä. Maailmalle: Suomi laittaa asiansa kuntoon Kotimaisille johtajille: Investoikaa parikymmentä ylimääräistä miljardia

Lisätiedot

Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla

Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla Maija Vähämäki tutkijatohtori, KTT Turun kauppakorkeakoulu Lappeenranta-seminaari: RATKAISU LÖYTYY AINA 14.-15.8.2014 maija.vahamaki@utu.fi 1 Mitä

Lisätiedot

Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Sisällys Johdanto Epäasiallinen kohtelu ja häirintä opiskeluyhteisössä Kiusaaminen Häirintä Sukupuoleen perustuva häirintä

Lisätiedot

Isä seksuaalikasvattaja. Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus

Isä seksuaalikasvattaja. Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus Isä seksuaalikasvattaja Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus Onko eroa isä/äiti seksuaalikasvattajana? Isät äitien kanssa samalla lähtöviivalla

Lisätiedot

KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta huhtikuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta huhtikuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta 2011 20. huhtikuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Q1 2011: Vahvaa kasvua tilauksissa ja liikevoitossa Q1/2011 Q1/2010 Historiallinen muutos 2010 Saadut tilaukset

Lisätiedot

Minun tulevaisuuden lukioni. Johtaja Jorma Kauppinen Pro Lukion Lukioseminaari Helsinki

Minun tulevaisuuden lukioni. Johtaja Jorma Kauppinen Pro Lukion Lukioseminaari Helsinki Minun tulevaisuuden lukioni Johtaja Jorma Kauppinen Pro Lukion Lukioseminaari Helsinki 4.11.2016 Lyhyempää lyhyt lukiohistoria Suomen ensimmäinen lukio perustettiin 1630 Turkuun lukiokoulutuksella on pitkä,

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

Allaahin, Armeliaimman Armahtajan Nimeen. 1. Luku. Kuka Allaah on? Allaah on Ar-Rabb (Hän, joka luo, pyörittää asioita ja omistaa kaiken.

Allaahin, Armeliaimman Armahtajan Nimeen. 1. Luku. Kuka Allaah on? Allaah on Ar-Rabb (Hän, joka luo, pyörittää asioita ja omistaa kaiken. Allaahin, Armeliaimman Armahtajan Nimeen. 1. Luku Kuka Allaah on? Allaah on Ar-Rabb (Hän, joka luo, pyörittää asioita ja omistaa kaiken.) Todistan, että ei ole mitään todellista palvomisen arvoista jumalaa

Lisätiedot

Kirjasto updated yhteiskehittäminen

Kirjasto updated yhteiskehittäminen Helsingin kaupunginkirjasto & Demos Helsinki Kirjasto updated yhteiskehittäminen Kirjasto treenaa nuoria -hanke 1) PARANNUKSIA PALVELUKULTTUURIIN Nuorilla oli kirjastosta huonoja asiakaspalvelukokemuksia

Lisätiedot

POJAT JA MIEHET - UNOHDETTU SUKUPUOLI? - SEMINAARI Pojat ja Miehet paitsiossa rikosuhripalveluissa Petra Kjällman

POJAT JA MIEHET - UNOHDETTU SUKUPUOLI? - SEMINAARI Pojat ja Miehet paitsiossa rikosuhripalveluissa Petra Kjällman POJAT JA MIEHET - UNOHDETTU SUKUPUOLI? - SEMINAARI 23.10.2012 Pojat ja Miehet paitsiossa rikosuhripalveluissa Petra Kjällman 2.11.2012 1 PALVELUJEN SUKUPUOLINEUTRAALISUUS Miten palvelujemme sukupuolineutraalius

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUORI LUKIOSSA. Kevään karnevaalien aloituspäivänä Turun normaalikoulu Marjut Kleemola

MAAHANMUUTTAJANUORI LUKIOSSA. Kevään karnevaalien aloituspäivänä Turun normaalikoulu Marjut Kleemola MAAHANMUUTTAJANUORI LUKIOSSA Kevään karnevaalien aloituspäivänä 11.11. 2009 Turun normaalikoulu Marjut Kleemola VIERASKIELISIÄ Lukiokoulutuksessa (2006) koko maassa 3248 Norssissa 2006: 35 2009: 43 Ammatillisessa

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS: SILKKAA SANAHELINÄÄ VAI MIETITTYJÄ TAVOITTEITA?

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS: SILKKAA SANAHELINÄÄ VAI MIETITTYJÄ TAVOITTEITA? LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS: SILKKAA SANAHELINÄÄ VAI MIETITTYJÄ TAVOITTEITA? Tutkimushanke: Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Osahanke I: Osallistuminen,

Lisätiedot

Ehkäisevä työ kuuluu kaikille - tavoitteena hyvä asiakaskokemus. Neljän tuulen risteyksessä Porvoo Susanna Leimio

Ehkäisevä työ kuuluu kaikille - tavoitteena hyvä asiakaskokemus. Neljän tuulen risteyksessä Porvoo Susanna Leimio Ehkäisevä työ kuuluu kaikille - tavoitteena hyvä asiakaskokemus Neljän tuulen risteyksessä Porvoo 7.9.2016 Susanna Leimio Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön seutukoordinaattorikokeilu Välittäjä-hanke,

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot