Kasvua ja kansainvälistymistä

Transkriptio

1 Kasvua ja kansainvälistymistä uusiutuvan energian matkassa Groove-ohjelma

2 Groove on Tekesin ensimmäinen pienille ja keskisuurille yrityksille kohdistettu ohjelma. Kasvua ja kansainvälistymistä uusiutuvan energian matkassa ISBN Tekes Kyllikinportti 2, Länsi-Pasila PL Helsinki Vaihde

3 Sisältö Mahdollisuuksia ja menestystarinoita...4 Grooven matkassa...6 Kohti kansainvälisempää ja kilpailukykyisempää cleantech-suomea...8 Uusiutuvan energian äärellä...10 Auringon nousukausi...12 Savosolar elää auringosta...13 Myötätuulessa...15 Norsepower valjastaa tuulen meriteollisuuteen...16 Merten aallot energiaksi...18 WaveRoller nappaa aallon voiman...19 Meressä velloo valtava voima Fortum mukana aaltoenergian kehityksen kärjessä Bioenergian monet mahdollisuudet...23 Vaihtoehto sähkön ja lämmön yhteistuotantoon...24 Kansainvälistä yhteistyötä...26 Kumppanuuksia Kiinasta...28 CyberLightning visualisoi teollisen internetin Kiina julisti sodan saasteille Kiikarissa kestävä rahoitus...34 Cleantech lähdössä uuteen nousuun...36 Kasvurahoitus on cleantech-yritysten ykköshaaste Miltä Suomen cleantech-tulevaisuus näyttää?

4 SAKSA YHDYSVALLAT Groove-ohjelma teki yhteistyötä Berkeleyn Haas Business Schoolin kanssa kolmen vuoden ajan. Koulun MBA-oppilaat tekivät lopputyönsä suomalaisten yritysten kanssa selvittäen näille mahdollisuuksia kv-markkinoille. Aluksi katsottiin Yhdysvaltojen markkinoita ja myöhemmin Kiinan markkinoita. Opiskelijat tekivät työn tehokkaasti ja hyvin, ja moni mukana ollut suomalaisyritys onkin säilyttänyt yhteyden opiskelijoihin. Saksan kanssa järjestetyssä rahoituksen yhteishaussa rahoitettiin yhteensä 7 hanketta, joissa Tekesin rahoitusosuus oli 2,5 miljoonaa euroa. Tästä sai alkunsa niin sanottu Berlin Model eli kahden tai useamman EU-maan välinen yhteistyö, jossa rahoitus hankkeille tulee kansalliselta rahoittajalta. Berlin Modelia ovat sittemmin toteuttaneet useat muutkin maat. BRASILIA Mahdollisuuksia ja menestystarinoita Groove oli Tekesin ensimmäinen pienille ja keskisuurille yrityksille kohdistettu ohjelma, ja sille asetetut odotukset olivat aluksi hieman epäilevät. Ohjelman keskeisimpänä tavoitteena oli auttaa uusiutuvan energian alan pk-yrityksiä kasvamaan kansainvälisille markkinoille antamalla heille tukea lähellä kaupallistamista olevien innovaatioiden kehittämiseen ja pilotointiin. Groove-ohjelman kautta kaksi liiketoimintaneuvontaa tarjoavaa henkilöä ovat tukeneet yrityksiä parantamalla heidän liiketoimintavalmiuksiaan. Yrityksiä on myös autettu luomaan suhteita cleantech-alalla toimivien sijoittajien kanssa. Kun Groove-ohjelma käynnistyi vuonna 2010, lamasta ei vielä puhuttu, ja erilaiset investointituet ja syöttötariffi vauhdittivat Keski-Euroopan uusiutuvan energian markkinoiden kasvua. Tuolloin odotettiin tuulivoiman läpimurtoa Suomessa ja kotimarkkinoille ennakoitiin merkittävää kasvua. Grooven ensimmäisen vuoden aikana rahoittamista hankkeista suurin osa olikin tuulienergiaprojekteja. Myös bioenergiahankkeita osallistui ohjelmaan alussa paljon, sillä Suomessa bioenergia hallitsi pääosin uusiutuvan energian tuotantoa. Sen sijaan aurin koenergia ei vielä ohjelman alkuaikoina näkynyt Grooven hankesalkussa, ja Saksassa alkanutta aurinkoenergian huimaa kasvua ei pidetty mahdollisena Suomessa. Grooven aikana Tekes käynnisti myös yhteistyötä Brasiliaan. Tekes solmi yhteistyösopimuksen Brasilian Tekesin Finepin kanssa jo 2012, mutta suunniteltu cleantechalan yhteishaku saadaan avattua vasta tänä syksynä. Grooven käynnistyessä aaltoenergian parissa tehtiin jo vahvaa tutkimustyötä, mutta moni epäili sen mahdollisuuksia, etenkin koska Suomessa ei aaltoenergialle ole markkinoita. Alkuvaiheessa olevien yritysten piti tämän takia panostaa suoraan kansainvälisille markkinoille ilman kotimaista referenssiä. Grooven kansainvälinen yhteistyö kohdistui alussa Yhdysvaltoihin, Kiinaan ja Saksaan. Yritysten kiinnostus USA:n markkinoita kohtaan kuitenkin väheni nopeasti, joten kansainvälinen yhteistyö ohjelmassa keskittyi lopulta pääasiassa Kiinaan ja Saksaan. Ohjelman aikana järjestettiin kaksi suomalais-kiinalaisille yhteishankkeille suunnattua rahoitushakua, joihin tuli yhteensä 43 hakemusta. Lopulta yli 20 hanketta sai rahoituksen. Yhteishaku toteutettiin ensimmäisen kerran yhteistyössä Jiangsun provinssin kanssa, mutta toisella kierroksella yhteistyö aloitettiin myös Zhejiangin provinssin kanssa. Kolmas yhteishaku on valmisteilla, ja jatkossa haut toteutettaneen koko Kiinan laajuisena yhdessä MOSTin, Kiinan Ministry of Science and Technology, kanssa. 4

5 SUOMI Groove-ohjelma on tukenut uusiutuvan energian alan yrityksiä kasvamaan ja kansainvälistymään tarjoamalla heille rahoitusta, liiketoiminnan sparrauspalveluja, koulutuksia, tilaisuuksia verkottumiseen ja tutustumismatkoja eri markkinoille. KIINA Kiinassa on tehty yhteistyötä tiede & teknologiaministeriön ja Jiangsun & Zhejiangin provinssien kanssa. Yhteistyön aikana on järjestetty kaksi rahoitus hakua suomalais-kiinalaisille t&kyhteishankkeille, joissa on rahoitettu yhteensä 22 hanketta. Lisäksi on järjestetty neljä virallista delegaatiovierailua Kiinaan, sekä vastaanotettu Suomessa yhteensä kolme suurta kiinalaisdelegaatiota Jiangsun ja Zhejiangin provinsseista. ETELÄ-AMERIKKA, AFRIKKA, INTIA Groove etsi myös uusia markkina-alueita suomalaisille yrityksille järjestämällä tutkimuslaitoshaun, jonka teemana olivat uudet markkinat kuten Afrikka, Intia ja Latinalainen Amerikka. Hankkeissa tutkittiin ja kehitettiin uusia liiketoimintamalleja ja yhteistyökuvioita, joiden avulla suomalaiset uusiutuvan energia-alan pk-yritykset voisivat toimia menestyksekkäästi uusilla markkinoilla. Tutkimushankkeet ovat poikineet muutamia yrityshankkeita, ja erityisesti Afrikan maat kiinnostavat suomalaisia yrityksiä. Saksan kanssa järjestettiin rahoituksen yhteishaku vuonna Tästä sai alkunsa niin sanottu Berlin Model eli kahden tai useamman EU-maan välinen yhteistyö, jossa rahoitus hankkeille tulee kansalliselta rahoittajalta. Berlin Modelia ovat sittemmin toteuttaneet useat muutkin maat. Saksan kanssa toteutetussa yhteishaussa rahoitettiin seitsemää konsortiohanketta, joissa oli mukana yli 15 yritystä ja tutkimuslaitosta. Viime vuosien aikana suomalaiset uusiutuvan energian alan yritykset ovat löytäneet myös uusia markkinoita. Saharan eteläpuoleinen Afrikka on kasvavan kiinnostuksen kohteena, samoin uudet Aasian maat kuten Vietnam, Filippiinit ja muutaman vuoden tauon jälkeen myös Indonesia ja Malesia. Nyt kun Groove-ohjelma on loppumassa, Suomi elää keskellä talouden taantumaa eikä nousua ole näköpiirissä. Tuulivoiman tuotanto ei odotuksista huolimatta ole merkittävästi lisääntynyt, vaikka se on syöttötariffin piirissä myös Suomessa. Merituulivoimahankkeiden uskotaan kuitenkin lisäävän tuulienergian rakentamista myös Suomeen. Grooven alkuvaiheessa tukemien bioenergia-alan yritysten kansainvälistyminen on sujunut hitaasti, ja monet ovat jääneet pelkästään kotimarkkinayrityksiksi. Joukossa on kuitenkin muutama tulevaisuuden kasvuyritys. Grooven aikana olemme saaneet myös todistaa kuluttajan roolin selkeää vahvistumista energiavalinnoissa. Tästä hyvä esimerkki on aurinkoenergian tuotannon kasvu viime vuosina. Myös Grooven rahoittamien hankkeiden joukossa aurinkoenergiahankkeet ovat nousseet ylivoimaiseen johtoon sekä rahoitettujen hankkeiden määrässä että tuen suuruudessa. Aaltoenergian puolella puolestaan rakennetaan jo ensimmäisiä monien megawattien demolaitoksia. On mielenkiintoista nähdä, mikä on tilanne seuraavan viiden vuoden päästä. Talouslamasta huolimatta uusiutuvan energian alan yritysten tulevaisuus näyttää hyvältä. Suomalaiset yritykset ovat löytäneet uusia markkinoita, ja rohkeus lähteä suoraan kansainvälisille markkinoille on kasvanut. Uudet ICT-sovellukset ovat tuoneet energia-alalle lisää reagointivauhtia ja -kykyä, ja innovaatioiden kaupallistaminen sujuu aiempaa nopeammin. Pienet ja keskisuuret yritykset tarvitsevat menestykseensä myös jatkossa pitkäjänteistä ja monipuolista tukea. Pelkkä taloudellinen tuki ei kuitenkaan riitä kotimaisten menestystarinoiden syntymiseen tarvitaan myös sparrausta, verkostoja ja yhteistyötä toisten yritysten kanssa. Helsinki, Pia Salokoski Tekes, ohjelmapäällikkö 5

6 6

7 Grooven matkassa Groove-ohjelmassa rahoitettiin vuosien aikana yhteensä 129 cleantech-toimialan hanketta. Hankkeiden Tekes-rahoituksesta noin puolet myönnettiin avustuksena ja puolet yrityslainojen muodossa. Lainapainotteisuus tuki Grooven tavoitetta olla lähellä liiketoimintaa ja tukea erityisesti pilotti- ja demohankkeita. Groovessa on rahoitettu yhteensä 129 hanketta Tekesin rahoitusosuus 52 milj. JOSTA Avustus tutkimuslaitoksille 7 milj. Hankkeiden kokonaisvolyymi 100 milj. Lainat yrityksille 27,9 milj. Tekes 52 milj. Avustus yrityksille 17,4 milj. Rahoituksen lisäksi Groove-ohjelman aikana järjestettiin seminaareja koulutuksia työpajoja liiketoiminnan sparrausta tutustumis- ja vienninedistämismatkoja Saksaan ja Kiinaan 7

8 Kohti kansainvälisempää ja kilpailukykyisempää cleantech-suomea Tekesin Groove-ohjelma on toiminut pienten ja keskisuurten cleantech-yritysten sparraajana vuosina Ohjelman tärkeimpinä tavoitteina on ollut kehittää suomalaisten uusiutuvan energian pk-yritysten liiketoimintavalmiuksia ja kansainvälistä kilpailukykyä. Mikä on nelivuotisen ohjelman konkreettinen anti? Groove on Tekesin ohjelmista ensimmäinen, joka on lähtenyt pienten ja keskisuurten yritysten tarpeista ja rakentanut toimintaa niiden ehdoilla lähtökohtana on ollut, että uusia aloitteita ja talouskasvua Suomeen saadaan nimenomaan pksektorilta. Ohjelmassa on tuotu kotimaisten yritysten tarpeita yhteen, sillä yksittäisen firman on vaikea päästä eteenpäin oman erikoisalansa kanssa. Nyt olemme saaneet toisiaan tukevia ja lähellä olevia yrityksiä samoihin tapahtumiin miettimään yhdessä uutta lähestymistapaa vientiin. Suomi on niin pieni markkina, että cleantech-alalla on vaikea rakentaa kestävää bisnestä, jos ei lähde ulkomaille, sanoo Grooven johtoryhmän puheenjohtaja Jarmo Saaranen. Grooven myötä eri hankkeita on tuotu yhteen, ja yrityksiä on autettu yleisissä start-up -yritysten haasteissa, kuten liiketoiminnan kiteyttämisessä, rahoituksen saamisessa ja kansainvälistymisessä. Työ- ja elinkeinoministeriön ylitarkastaja ja Grooven johtoryhmän jäsen Pekka Grönlund kiittelee, että ohjelman myötä moni samalla alalla toimiva pk-yritys on alkanut verkostoitua ja löytää yhteistyöstä uusia avauksia liiketoimintaansa. Myös Grooven sparrauspalvelusta on saatu positiivista palautetta. Jos yrityksen liiketoiminnan takana on keksintö, yrittäjä voi olla kiinni ajatuksessa, että pelkkä keksintö riittää menestykseen. Tarvitaan kuitenkin myös myynnin ja markkinoinnin osaamista sekä oman tekemisen kyseenalaistamista. Groovesta vetoapua rahoitukseen ja kansainvälistymiseen Groove-ohjelmassa kansainvälistymisen edistämisen pääyhteistyömaiksi valikoitui Kiina, etenkin Jiangsun provinssi, sekä Saksa. Tekes on tuonut Kiinan kokoisessa maassa pienelle yritykselle uskottavuutta, oikeita kontakteja ja mahdollisuuden kasvuun. Groove on auttanut suomalaisyrityksiä löytämään partnereita Kiinasta, mikä voi olla pienelle yritykselle hyvin haastavaa, sillä maa on niin valtava. Olemme tuoneet eri tahoja yhteen, ja Tekes on ollut mukana jakamassa riskiä uudelle markkinalle lähdettäessä. Tekesin rahoitus on mahdollistanut monen sellaisen yrityksen sisäänpääsyn markkinoille, jolla ei ole ollut toimintaa Kiinassa aiemmin, muistuttaa ohjelman koordinaattori Leena-Kaisa Piekkari Pöyryltä. Kansainvälistymisen lisäksi Groove on antanut yrityksille eväitä rahoituksen hakemiseen. Ohjelman aikana järjestettiin yhteensä neljä sijoittajatapaamista, joissa yrityksillä on ollut mahdollisuus houkutella sijoittajia investoimaan liiketoimintaansa. Grooven sijoittajatilaisuudet ovat olleet uutta Suomessa. Tilaisuudet ovat kuitenkin jääneet liian Suomi-keskeisiksi. Tilaisuuksissa tulisi jatkossa vahvistaa kansainvälistä ulottuvuutta ja niissä pitäisi olla kansainvälisiä sijoittajia, ehkä yrityksiä pitäisi jopa viedä ulkomaille sijoittajatapahtumiin, toteaa Grooven johtoryhmän jäsen ja GreenStream Networkin toimitusjohtaja Jussi Nykänen. Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimusprofessori ja Grooven johtoryhmän jäsen Eva Heiskanen muistuttaa, että kun halutaan myydä tekniikkaa, on tärkeää tutkia ja selvittää, miten erilaisia asiakastarpeita eri maissa on, ja ankkuroida oma tuote ja palvelut paikallisesti. Emme voi myydä yhtä ja samaa konseptia kaikkialle. On ollut hienoa seurata Grooven kautta yrityksiä, jotka ovat tämän oivaltaneet menestyksen avaimekseen. 8

9 Energia- ja teollisuuspolitiikka käsi kädessä Suomessa on melko myöhään ymmärretty energia- ja teollisuuspolitiikan yhteys, toisin kuin esimerkiksi Saksassa. Olemme antaneet paljon etumatkaa muille ja joillain aloilla olemme menettäneet etumarkkinamahdollisuuden. Jos olisimme tajunneet asian ajoissa, Suomessa voisi olla enemmän omaa teknologiaa tuotteistettuna ja voisimme nauttia siihen liittyvistä volyymieduista. Merkittävä osa tästä teknologiasta menisi myös vientiin. Nyt alan työllisyyttä tulee Suomeen vain murtoosa, ilman omia tuotteita ja on lähinnä käyttöönottoon liittyvää projektointi-, operointi- ja huoltotyötä, Jarmo Saaranen toteaa. Uusiutuvan energian lähteistä Suomi on perinteisesti panostanut bioenergiaan, jolla on pitkä historia ja jonka avulla on myös saavutettu paljon teollisuuspolitiikassa on kuitenkin jääty pitkälti kiinni siihen. Suomalaisia bioenergiatoimijoita ovat pääasiassa isot yritykset, joiden hankintaketjuun kuuluu paljon myös pk-yrityksiä, mutta kansainvälistyjinä näitä pieniä yrityksiä ei näy. Suomessa uusiutuvan energian pilotointiin ja kasvuun tuo myös oman haasteensa energiateknologiateollisuuden investointi-intensiivisyys. Entä mihin suuntaan Suomen cleantech-ilmasto on kehit - tymässä seuraavaksi? Suomessa julistetaan, että cleantech on seuraava Nokia, mutta kuitenkaan toiminta ei ole ollut johdettua, pahoittelee Jarmo Saaranen ja muistuttaa: Suomessa pitäisi aikaisessa vaiheessa tehdä valintoja mihin me uskomme ja mistä tulee kansainvälinen menestyssektori. Yksittäisen yrityksen menestyksen sijaan johtoryhmässä uskotaan, että Suomen menestystarinan seuraavassa luvussa pääosaa esittää tietty ala tai osaamispohja. Potentiaalia löytyy erityisesti älykkäiden ja integroitujen energiaratkaisujen parista. Uskon uusiutuvien energian ratkaisujen integroimiseen rakennettuun ympäristöön. Esimerkiksi aurinkoenergiaratkaisujen ja tuulivoiman integrointi olemassa olevaan rakennettuun ympäristöön tukee ajattelua hajautetusta sähköntuotannosta. Siinä ydin on suunnitteluosaaminen ja monen alueen integroiminen yhdeksi kokonaisuudeksi, ja tällaista osaamista meillä on vielä niukasti, mainitsee The Switchin toimitusjohtaja Jukka-Pekka Mäkinen. Grooven johtoryhmäläiset Jussi Nykänen, Jyrki Leppänen, Eva Heiskanen ja Pekka Grönlund arvioivat, että Suomen seuraavat menestystarinat voisivat löytyä älykkäiden ja integroitujen energiaratkaisujen parista. Mitä Grooven jälkeen? Jyrki Leppänen, Grooven johtoryhmän jäsen ja ABB:n aurinko sähköinvertteriliiketoiminnan markkinointijohtaja arvioi Groove-ohjelman istuneen hyvin vuosien aikaan, jolloin on ollut vaikeaa ennakoida muutoksia ympäröivässä maailmassa. Tyypillisesti energiapuolella ja etenkin uusissa energiaratkaisuissa muutokset ovat hitaita, ja toisaalta poliittiset päätökset voivat aiheuttaa muutoksia toimintaympäristöön. Tämän huomioiden olemme onnistuneet hyvin viemään ohjelmaa eteenpäin ja tarpeen mukaan muuttamaan kurssia yritysten tarpeiden mukaisesti. Leppänen jäi Groovessa kuitenkin kaipaamaan jatkumoa yritysten kansainvälistymisen tukemiselle. Miten pääsemme eteenpäin nyt, kun yrityksiä on saatettu alkuun? Löytyykö keinoja auttaa seuraavien haasteiden yli niin, että orastavasta kansainvälisestä liiketoiminnasta syntyy isoja onnistuneita kokonaisuuksia? Groove on ollut joka tapauksessa se ensimmäinen askel, ja olemme onnistuneesti luoneet pohjaa tulevaisuuden cleantech-hankkeille, puheenjohtaja Saaranen summaa. 9

10 Uusiutuvan energian hankkeille 40 milj. euron avustus Muut 5,3 milj. Tuulivoimahankkeet 13 milj. Aurinkoenergiahankkeet 8 milj. Bioenergiahankkeet 8 milj. Aaltoenergiahankkeet 11 milj. 10

11 Uusiutuvan energian äärellä Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan tavoitteiden mukaan EU:n tulisi vuoteen 2020 mennessä saada 20 prosenttia energiastaan uusiutuvista lähteistä, kuten auringosta, tuulesta, aallon liikkeistä tai bioenergiasta. Lisäksi tavoitteisiin kuuluu kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 20 prosentilla sekä energiatehokkuuden lisääminen 20 prosentilla vuoden 1990 tasosta. Suomen tavoitteena on nostaa uusiutuvan energian käyttö 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Vuonna 2012 uusiutuvan energian osuus Suomessa oli 34,3 prosenttia*, mistä suurin osa pohjautui metsäteollisuudessa syntyviin biopohjaisiin sivutuotteisiin. * Eurostat

12 Auringon nousukausi Aurinkoenergiaa heijastuu maan päälle reilussa tunnissa saman verran kuin käytämme vuodessa energiaa koko maailmassa. Aurinkosähkön ja -lämmön käytön uskotaan globaalisti kasvavan ja tulevan kannattavammaksi samalla kun aurinkoenergian keräämisen ja varastoimisen tekniikat kehittyvät. Aurinkoenergian suurimmat laitemarkkinat ovat tällä hetkellä Afrikassa, Kiinassa ja Euroopassa. Myös Suomessa aurinkoenergian kaupallisen käytön lisäämiseen sisältyy huima potentiaali keskimäärin Suomessa riittää auringonvaloa yhtä paljon kuin Pohjois-Saksassa. 12

13 Savosolar elää auringosta Kansainvälisiä markkinoita valloittava suomalainen Savosolar on yksi aurinkoenergiamarkkinoiden kuumimmista nimistä. Merkittäviä sopimuksia Keski-Euroopassa solmineen Savosolarin aurinkokeräimet kehitetään ja valmistetaan Suomessa, ja ne on suunniteltu vaativiin olosuhteisiin. Keräimet on palkittu kansainvälisillä Intersolar-messuilla innovatiivisuudestaan. Savosolar on joulukuussa 2009 perustettu yritys. Operatiivinen toiminta aloitettiin seuraavan vuoden huhtikuussa, jolloin yritykseen palkattiin ensimmäiset työntekijät, joilla oli pitkä kokemus tyhjiöpinnoittamisesta ja sen hyödyntämisestä muun muassa matkapuhelinten pinnoituksissa. Avainhenkilöt uskoivat aurinkoenergian tulevaisuuteen ja alkoivat kehittää optista tyhjiöpinnoitetta aurinkolämpökeräimiin, joilla auringon lämpö kerätään talteen, kertoo toimitusjohtaja Jari Varjotie. Uudesta innovaatiosta tuli menestys. Tuotteen lähtökohtana ei ollut niinkään aikomus tehdä hyvä pinnoite, vaan parantaa aurinkokeräinten tehokkuutta ja sitä kautta aurinkolämpöenergian kilpailukykyä. Pinnoitteen lisäksi tehokkuuteen vaikuttavat keräin ja sen sisällä oleva absorberi. Varsinainen tietotaito löytyy absorberista, jonka sisällä neste kiertää. Auringonvalossa oleva energia absorboidaan pinnoitteen avulla absorberin materiaaliin ja lämpö siirtyy siitä nesteeseen. Alkuperäinen tuotteemme oli standardikokoinen kahden neliön keräin. Myymme näitä edelleen, mutta olemme yhä enemmän siirtyneet tarjoamaan aurinkolämpöjärjestelmiä tai -ratkaisuja. Toiminnan laajentaminen kokonaispalvelun tarjoamiseen on lähtenyt asiakkaiden toiveista. Iso askel on otettu myös siinä, että Savosolar toimittaa nyt suurempia, noin neliön kokoisia aurinkokeräimiä muun muassa teollisuuden, isojen kiinteistöjen ja kaukolämmitysjärjestelmien osaksi. Keski-Euroopasta, erityisesti saksankielisiltä alueilta, Pohjois- Italiasta, Ranskasta ja Tanskasta. Maailmalta löytyy keräinvalmistajia satoja, ellei jopa tuhansia. Kovin buumi kysynnässä sekä tarjonnassa on Kiinassa. Euroopassa puolestaan on vielä vähän kilpailijoita, jotka tekevät suurkeräinjärjestelmiä. Samanlaisia tehokkaita suuria ratkaisuja tarjoaa puolisen tusinaa yritystä Euroopassa. Kaiken kaikkiaan keräinvalmistajia on Euroopassa noin 200 eli kilpailu on kovaa ja oma paikka pitää kovalla työllä hakea ja ansaita, kertoo Varjotie. Koko toimintamme ja kilpailuetumme perustuvat siihen, että keräin tuottaa vuodessa enemmän energiaa per neliömetri kuin kilpailijoiden tuotteet. Lisäksi haluamme tarjota markkinoiden parasta asiakaspalvelua ja tehdä asiakkaan elämän mahdollisimman helpoksi. Päämarkkinat Suomessa Savosolar on aloittanut toimintansa Suomessa, mikä on heille edelleen tärkeä markkina-alue. Kotimaan markkinoilta saatu kokemus on auttanut ymmärtämään asiakkaita ja opettanut palvelemaan heitä. Suomen lisäksi päämarkkinat löytyvät nyt 13

14 Intersolar Award -tunnustus toi mainetta ja uskottavuutta Tutkimus-, kehitys- ja markkinointityö olivat Savosolarin toiminnan keskiössä ensimmäisinä vuosina. Kun yhtiön perustamisesta oli kulunut vuosi, Savosolar sai Intersolar Award -tunnustuksen, jonka jälkeen yritys on noteerattu useasti alan innovatiivisimpana yrityksenä. Tunnustus nosti yrityksen alan tietoisuuteen ja avasi uusia ovia. Tekes tuli mukaan tukemaan toimintaa vuonna 2010 ja samana vuonna Savosolar osallistui Tekesin nuoret innovatiiviset yritykset -projektiin, joka jatkui vuoden 2012 puoleenväliin saakka. Tällä hetkellä Tekes tukee Savosolaria kansainvälisessä hankkeessa, jossa yhdessä saksalaisen kumppanin ja VTT:n kanssa kehitetään aurinkolämpöjäähdytysjärjestelmää. Alkuvaiheessa tuki oli meille aivan elintärkeää. Tekesin mukaantulo rahoituksella ja lainoilla mahdollisti yksityisrahoituksen saamisen. Lisäksi Tekes on vienyt aktiivisesti aurinkoenergiaa toimialana Suomessa eteenpäin ja olemme auttaneet heitä siinä parhaamme mukaan. Tällä hetkellä Savosolarissa keskitytään myyntiin ja tuotannon kasvattamiseen, mutta tutkimustyötä tehdään edelleen, kuitenkin enemmän ja enemmän asiakkaan tarpeiden kautta katsottuna. Liikevaihto on kehittynyt vauhdilla aktiivisen myynnin alettua vuoden eurosta tämän vuoden yli 1,5 miljoonaan euroon. Tavoitteena on lähivuosina jatkaa kasvua kolminkertaistamalla liikevaihto vuosittain. Se ei ole helppoa, mutta se on mahdollista, kun löydetään oikeat ihmiset ja verkostot. Tarvitaan myös hieman onnea. Ohjelman aikana järjestettiin viisi aurinkoenergia-aiheista tilaisuutta, joiden tarkoituksena oli viedä toimialaa eteenpäin Suomessa tuomalla alan eri toimijat yhteen. Aurinkoenergian tilaisuuksiin osallistui yli 750 henkilöä. 14

15 Myötätuulessa Tuulivoima on maailman nopeimmin kasvava uusiutuvan energian tuotantomuoto. Suomessa tuulivoiman osuus sähköntuotannossa on vielä pientä, mutta etenkin merialueilla tuulivoimapotentiaali on kymmeniä terawattitunteja vuodessa. 15

16 Norsepower valjastaa tuulen meriteollisuuteen Suomalainen Norsepower on ensimmäinen yritys maailmassa, joka tuo markkinoille tuulivoimaa hyödyntävän apupropulsiojärjestelmän kaupallisten rahtialusten voimanlähteeksi maailman merille. Kilpailuasema on vahva markkinoiden pisimmälle edenneen ja konkreettisimman tuulivoimaa hyödyntävän tuotteen ansiosta. Suomalainen meriteknologia-alan yritys Norsepower sai alkunsa, kun laiva-alan ammattilaiset havahtuivat siihen, että merillä on paljon saatavilla olevaa aputuulivoimaa, jota kukaan ei hyödynnä. Sattumien kautta avainhenkilöt perustivat yrityksen marraskuussa 2012 ja päättivät tehdä menestystarinan nimeltä Norsepower. Norsepower lanseerasi kesäkuussa 2014 tuuliapupropulsiojärjestelmän, joka mahdollistaa aputuulivoiman käytön, kun kaupallinen rahtialus liikkuu maailman merillä. Norsepowerin ratkaisun avulla rahtialuksen polttoaineen kulutusta voidaan alentaa tyypillisissä tapauksissa prosenttia. Isoille rahtialuksille tämä tarkoittaa yli miljoonan euron vuosisäästöjä. Norsepowerin roottoripurjeen prototyyppiä testataan parhaillaan Naantalissa sijaitsevalla maatestialueella. Toukokuusta asti kerättyjen kokemusten perusteella on jo tehty huomattavia parannuksia tuotteeseen. Prototyyppimme kehitys on toistaiseksi edennyt odotustemme mukaisesti, sanoo Norsepowerin toimitusjohtaja Tuomas Riski. 16

17 Eniten Groove-rahoitusta myönnettiin tuulivoimahankkeisiin. Valtamerien markkinoille Norsepowerin päämarkkinat ovat isoilla valtamerillä ja pitkillä valtamerireiteillä, joilla on suotuisat tuuliolosuhteet ja paljon rahtilaivaliikennettä. Kansainvälinen myynti ja markkinointi on aloitettu osallistumalla lukuisiin laiva-alan tilaisuuksiin, joissa Norsepowerin asiantuntijat ovat esitelleet ratkaisua potentiaalisille asiakkaille sekä kumppaneille. Vastaanotto on ollut innostunutta, sillä markkinoilla ei ole vastaavaa tuotetta, joka mahdollistaisi aputuulivoiman hyödyntämisen kaupallisilla rahtialuksilla. Olemme maailman ensimmäinen toimija, joka on tuottanut ratkaisustaan toimivan täyden mittakaavan prototyypin ja jolla on teknologialleen pilottiasiakas. Apuna pioneeriaseman saavuttamisessa ovat olleet suomalainen meriteknologiaverkosto, projektille saatu rahoitus, sekä mukaan lähtenyt pilottiasiakas Bore, jonka aluksella teknologiaa tullaan myöhemmin pilotoimaan. Myös teknologian IPR-oikeudet on onnistuttu suojaamaan menestyksekkäästi patentein. Ilman Tekesin mukaan tuloa emme olisi voineet edistää prototyypin rakentamista näin nopeasti ja näin isossa mittakaavassa. Tekes on tehnyt yhteistyötä Norsepowerin kanssa yrityksen perustamisesta asti. Taloudellisen tuen lisäksi Norsepower on hyödyntänyt Tekes-yhteistyön tarjoamaa verkostoa uusien yhteistyökumppaneiden ja rahoittajien hankkimisessa potentiaalista asiakasta Meriliikenne on suuri päästöjen aiheuttaja. Norsepowerin innovaatio paitsi vähentää rahtialusten polttoainekustannuksia, myös laskee merikuljetusten päästöjä huomattavasti. Maailman merillä on arviolta noin alusta, joihin Norsepowerin teknologia on sovellettavissa pitkällä tähtäimellä. Markkinoiden arvo on noin 40 miljardia euroa. Taloudellisena tavoitteenamme on 200 miljoonan euron liikevaihto vuonna Tämä on saavutettavissa erittäin pienellä markkinaosuudella. Projektin tähän saakka kriittisin vaihe on alkamassa, kun prototyyppiä kokeillaan Bore-varustamon rahtialuksella. Meritestit on tarkoitus käynnistää vuoden 2014 loppuun mennessä. Pyrimme etenemään teknologiamme kaupallistamisessa nopeasti heti kun sen toimivuus ja säästöpotentiaali on todistettu käytännössä. Tuotteemme on suunniteltu erityisesti suurille tankkereille, bulkkirahtialuksille ja ro-ro-aluksille. 17

18 Merten aallot energiaksi Aaltoenergia on meren aaltojen mekaanista voimaa hyödyntävä energiantuotantomuoto. Aalloissa on runsaasti potentiaalia energiantuotantoon: aaltoenergiaa voidaan tuottaa eri menetelmillä sekä meren pohja- että pinta-aalloista. Suomalaisyritykset AW-Energy ja Wello ovat tiiviisti mukana kehittämässä aaltoenergiaa kaupalliseen tuotantoon. 18

19 WaveRoller nappaa aallon voiman Aaltoenergiateknologia alkaa olla kaupallistamisvaiheessa. Jo viiden vuoden kuluttua aallot alkavat tahkota sähköä laajemmille markkinoille, arvioi AW-Energyn toimitusjohtaja John Liljelund. Valtamerien aalloissa on valtavasti uusiutuvaa energiaa, jonka hyödyntäminen on alkutekijöissään yhtään aaltovoimalaa ei vielä ole saatettu kaupalliseen tuotantoon. Lähivuosina avautuville markkinoille tähtää kuitenkin vantaalainen AW- Energy Oy. Yhtiön kehittämä ja patentoima teknologia on nimeltään WaveRoller. Se perustuu meren pohjaan asennettaviin saranoituihin paneeleihin, jotka muuttavat pohja-aaltojen edestakaisen liikkeen sähköenergiaksi. Voimalat asennetaan lähelle rantaa, jolloin asennus, logistiikka ja energiansiirto ovat taloudellisempia kuin kaukana avomerellä olevien offshorevoimaloiden. AW-Energy on rakentanut oman aaltovoimapuiston Portugalin rannikolle Penicheen, jossa valtakunnan verkkoon kytketty pilottivoimala tuottaa paitsi sähköä, myös arvokasta tutkimustietoa teknologian kehittämiseen. Toimitusjohtaja John Liljelund kertoo saaneensa alkuvuodesta 2014 ulkopuolisen luokituslaitoksen vahvistamat tulokset puiston tuotantoarvoista. Tulokset ovat linjassa aiemmin tekemiemme simulaatioiden ja tankkikokeiden kanssa. Se osoittaa mahdollisille asiakkaillemme, että meillä on hyvä innovaatio käsissämme. Yrityksen tavoitteena ei kuitenkaan ole omistaa ja operoida aaltoenergiapuistoja. Liljelundin mukaan AW-Energy haluaa myydä ratkaisuja uusiutuvan energian tuotantoon energiayhtiöille. Yhtiöllä on käynnissä merkittävät hankkeet Irlannissa, Ranskassa ja Portugalissa: Vuoden 2013 lopussa Ranskan Bretagnessa käynnistyneessä 1,5 megawatin hankkeessa asiak kaana ovat Fortum ja suuri ranskalainen meriteollisuusyritys DCNS. Portugalissa AW-Energy voitti EU:n laajuisen NER300-kilpailun, ja nyt Portugaliin on suunnitteilla merkittävän kokoinen kaupallinen laitos. Irlannissa AW-Energy on 19

20 Groove-ohjelma rahoitti myös energiatehokkuuteen ja älykkäisiin verkkoihin liittyviä hankkeita. puolestaan valittu kilpailutuksen viimeiseen vaiheeseen ESB Internationalin WestWave-hankkeessa, joka on yksi suurimmista kaupallisista hankkeista aaltoenergiasektorilla. Yhtiö neuvottelee parhaillaan myös muista hankkeista muun muassa Chilessä ja Yhdysvalloissa. Tekesin tukea alusta asti AW-Energyn teknologia on kuitenkin vielä kehitysvaiheessa ja tuotekehityspanokset ovat valtavat suhteessa liikevaihtoon. Yhtiön t&k-menot ovat vuosittain noin viisi miljoonaa euroa ja ne jatkuvat korkeina vielä joitakin vuosia. Työ vaatii kärsivällisyyttä ja olemme jo nyt päässeet pitkälle. Meillä on useita aiesopimushankkeita asiakkaiden kanssa ja olemme saavuttaneet merkittäviä maailmanluokan tuloksia, toimitusjohtaja Liljelund arvioi. Tekes on ollut tukemassa AW-Energyn kehitystyötä alusta pitäen. Liikkeelle lähdettiin starttirahalla ja myöhemmin mukaan tuli erilaisia teknologian kehittämiseen liittyviä hankkeita, joihin yritys on saanut Tekesin lainoja. Tekesin Groove-ohjelmassa yritys on ollut kahdessa hankkeessa. Vuosina kehitettiin monitoimialusta, jonka avulla pystyttiin asentamaan aaltovoimaloita merelle tehokkaasti ja turvallisesti. Parhaillaan käynnissä olevalla hankkeella kehitetään WaveRoller-teknologiaa kaupallistamisvaiheeseen asti. Liljelund arvioi WaveRoller-teknologian olevan kaupallinen tuote noin vuonna Sen jälkeen markkina voi lähteä rajuun kasvuun, kun hankkeita voidaan lähteä toteuttamaan projektirahoitusmallilla eli pankkirahoituksella. Tavoitteemme on, että vuonna 2020 meillä olisi asennettua teknologiaa 20 megawattia. Nykyisellä nimellisteholla se tarkoittaisi yli 50 yksikköä. Vertailun vuoksi: offshore-tuulivoiman liikevaihto on 3,2 4 miljoonaa euroa asennettua megawattia kohden. Tätä laskukaavaa käyttäen 20 megawattia tarkoittaisi miljoonan liikevaihtoa. Ja tuon jälkeen se lähtee varsinaisesti kasvuun, Liljelund sanoo. Tavoitteemme on, että vuonna 2020 meillä olisi asennettua teknologiaa 20 megawattia. 20

21 Meressä velloo valtava voima Vuonna 2008 perustettu espoolainen Wello Oy muistuttaa, että aina ei ole syytä keksiä pyörää uudestaan. Wello ohitti monta tuotekehitysvaihetta hyödyntämällä tuulivoimaloissa testattuja sähköntuotannon komponentteja aallonnappaamiseen. Muut toimijat kehittävät edestakaiseen liikkeeseen pohjautuvia teknologioita, mutta meidän Pingviini-voimalamme kääntää aallon liikkeen pyörimisliikkeeksi ja siitä suoraan sähköksi. Kenelläkään ei ole tämäntyyppistä ideaa ja kaiken lisäksi meillä on siihen maailmanlaajuiset patentit, kertoo Wellon toimitusjohtaja Aki Luukkainen. Wello on tehnyt vuodesta 2012 lähtien täysikokoisen voimalan testijaksoja Skotlannin Orkneyssä, mutta varsinainen näytön paikka oli vuosi Silloin piti osoittaa, että laite todella toimii ja tuottaa sähköä ja pysyy ankkuroituna vaikka 12-metrisessä aallokossa, joita Skotlannissa saattaa esiintyä. Onnistuimme siinä, ja samalla rynnimme maailman kärkikaartiin. Seuraava näytön paikka on saada ensimmäiset esikaupalliset pilotit käyntiin ja osoittaa, että teknologia on riittävän hyvä kaupallistettavaksi. Näköpiirissä on kiinnostavia mahdollisuuksia; muun muassa irlantilaisella The Electricity Supply Board -sähköyhtiöllä on EU-rahoitteinen WestWave-hanke. Wellon Pingviinin on ottanut listalleen myös Fortum, joka osti syksyllä 2014 vähemmistöosuuden Wellosta. Kovan luokan innovaatio Wello on päässyt samalle tasolle pitkään aaltoenergiakehitystä tehneiden brittiyritysten kanssa nopeasti ja huomattavasti pienemmin kustannuksin. Mikä on Wellon salaisuus? Ennen kaikkea hyvä innovaatio ja sen jälkeen määrätietoinen tekeminen. Liikkeelle lähdettiin rohkeasti kokeillen sitä kautta on opittu ja löydetty oikeanlaiset ratkaisut. Hyvän innovaation ohella oleellinen menestystekijä on ollut teollisten komponenttien käyttäminen. Generaattori ja muut sähköntuotannon komponentit ovat samoja, joita käytetään tuulivoimaloissa. Tällä tavoin voitiin ohittaa aika monta vaihetta tuotekehitysprosessissa ja päästiin nopeasti testaamaan olennaista innovaatiota. Myös toimintamalli on mietitty tarkkaan. Ydinosaaminen 21

22 on pidetty talossa, mutta kaikki, mikä voidaan ulkoistaa, on ulkoistettu. Sähköntuotannossa on tukeuduttu tuulivoiman osaajiin ja laitteen valmistuksessa laivateollisuuteen. Rahoitus haasteena Aaltovoiman kehittämisen suurimpia haasteita on Luukkaisen mukaan rahoituksen saaminen. Se on vaikeampaa kuin alalla, jossa tähdätään jo olemassa oleville markkinoille. Tekesin rahoitus oli erityisen tärkeää vuonna 2013, sillä sen avulla saimme testit käyntiin ja tehtyä. Testaaminen ei ole halpaa hommaa, vaikka meidän laitteemme on hyvin suunniteltu ja muihin voimaloihin verrattuna kustannustehokas. Aaltovoimaloiden kehittäminen on pisimmällä Euroopassa, ja siellä avautuvat Luukkaisen mukaan ensimmäisenä myös markkinat. Esimerkiksi Skotlannissa on jo varattu merialueita useille 200 megawatin puistoille. Puuttuu vain riittävän kustannustehokas laite. Kun Pingviini pääsee kaupalliseen tuotantoon, Wellon roolina on laitteiden suunnittelu ja myynti. Valmistus ja asennus hoidetaan alihankintana, samoin kuin kehitysvaiheessa. Näin tuotanto mukautuu nopeasti kysyntään ja Wellon ohella menestyy myös moni muu yritys. Samalla kun Wello valmistautuu markkinoiden avaamiseen, voimalasta kehitetään jo seuraavia sukupolvia. Wellon Pingviini on noin 30-metrinen, laivamainen laite. Epäsymmetrisyytensä vuoksi se muuntaa meren aaltoliikkeen pyörimisliikkeeksi eli gyraatioksi ja edelleen sähköksi. Pingviini vastaa teholtaan pientä tuulivoimalaa. Yksi laite pystyisi tuottamaan sähkön noin 400 kotitaloudelle. Fortum mukana aaltoenergian kehityksen kärjessä Fortum osti syksyllä ,6 % vähemmistöosuuden Wello Oy:stä. Fortumin mukaan käynnissä on asteittainen siirtymä kohti aurinkotaloutta, jossa energiantuotanto perustuu uusiutuviin energialähteisiin ja resursseja käytetään nykyistä tehokkaammin. Päästöttömänä energian tuotantomuotona aaltovoimalla voi vielä olla tärkeä rooli tulevaisuudessa, ja siksi myös Fortum osallistuu sen tutkimus- ja kehitystyöhön. Haluamme olla mukana kehityksen kärjessä, ja osallistumme siksi erilaisten aaltovoimateknologioiden kehittämiseen, Fortumin teknologiajohtaja Heli Antila sanoo. 22

23 Bioenergian monet mahdollisuudet Perinteisesti Suomen tärkein uusiutuvan energian lähde on ollut bioenergia. Raakaainetta riittää, sillä Suomen metsävarat kasvavat vuosittain yli 30 miljoonaa kuutiota enemmän kuin niitä hyödynnetään. Bioenergiamarkkinoilla on perinteisesti kuitenkin ollut tilaa vain suurille toimijoille: Suomen Euroopan kärkisija uusiutuvan energian käytössä perustuu pitkälti metsäteollisuuteen ja bioenergian käyttöön selluntuotannossa. Onko seuraavaksi pienten ja keskisuurten yritysten aika jalostaa vihreää kultaa kansantalouden ja ilmaston hyväksi? 23

24 Vaihtoehto sähkön ja lämmön yhteistuotantoon Lappeenrantalainen Ekogen haastaa energiamarkkinoita sähkön ja lämmön pientuotantoon soveltuvalla voimalaitoksella. Bioenergialla toimiva laitos on innovatiivinen ratkaisu esimerkiksi kiinteistöjen, hotellien, piensahojen ja muun pienteollisuuden sähkön ja lämmön tarpeisiin. Suomen keskittyneistä energiamarkkinoista johtuen potentiaalisimmat markkinat voimalaitokselle löytyvät kuitenkin Keski- ja Etelä-Euroopasta. Ajatus pienimuotoisesta sähkön ja lämmöntuotantovoimalaitoksesta kypsyi Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa, josta Ekogen syntyi spinoff-yrityksenä vuonna Varsinainen yritystoiminta alkoi vuonna 2009 pilottilaitoksen kehittämisen myötä. Tässä Tekesin rooli oli aivan keskeinen. Ilman Tekesin rahoitusta pilottilaitosta ei olisi päästy rakentamaan, kertoo Ekogenin teknologiajohtaja Lasse Koskelainen. Puuhakkeella ja pelleteillä toimiva Ekogenin voimalaitos soveltuu pienimuotoiseen sähkön ja lämmön yhteistuotantoon: voimalaitoksen sähköntuotantokapasiteetti on 800 MWh vuodessa ja lämmöntuotannon jopa MWh, mikä vastaa noin asunnon sähkön ja lämmön tarpeita. Laitoksen koosta johtuen tyypillisimpiä asiakkaita ovat suuret kiinteistöt, lämpöverkot, kasvihuoneet, piensahat ja muu pienteollisuus. Ratkaisumme eroaa kilpailijoiden laitteista siinä, että tarjoamme mahdollisuuden toteuttaa sähkön ja lämmön yhteistuotantoa aiempaa pienemmässä mittakaavassa, Koskelainen kertoo. Ekogen tarjoaa voimalaitosta vain yhteen kokoluokkaan, mutta sitä on mahdollisuus räätälöidä monentyyppisille asiakkaille ja erilaisiin tarpeisiin. Haasteena Suomen energiapolitiikka Ekogenille Suomi on haastava markkina, sillä maan sähköntuotanto on hyvin keskitettyä, ja lämmöntuotannossa keskitetty kaukolämpöjärjestelmä on pääroolissa. Tässä mielessä Suomi on ehkä rakennettu liian valmiiksi. Suomessa pienimuotoista sähkön ja lämmön yhteistuotannon markkinaa ei ole olemassakaan, mikä johtaa siihen, että ei myöskään ole kysyntää. Ratkaisu täytyykin tuoda ensin ihmisten tietoon, Koskelainen kommentoi. 24

25 Suomessa ei ole pienimuotoista sähkön ja lämmön yhteistuotannon markkinaa. Esimerkkinä Koskelainen mainitsee julkiset energiantuotannon kilpailutukset: kilpailutuksia järjestetään erikseen kaukolämpöjärjestelmistä ja sähköntuotantoon, joissa perinteiset, Ekogenia suuremmat sähkön ja lämmöntuottajat toimivat. Ekogenin kokoiselle toimijalle asiakkaat ovat kuitenkin erilaisia kuin suurille sähkön- ja lämmöntuottajille. Kun pääsemme keskustelemaan suoraan asiakkaan kanssa, he kyllä kiinnostuvat ensin on vain tehtävä hartiavoimin työtä tunnettuuden lisäämiseksi. Ratkaisun toteutus vaatii kuitenkin uudentyyppisen liiketoiminnan kehittymistä, jonka avulla palvelu saadaan valmiina pakettina asiakkaalle. Katse kansainvälisille markkinoille Yritys on kääntänyt katseensa Keski- ja Etelä-Eurooppaan, jossa kattavan kaukolämpöverkon puuttuessa monenlaiset toimijat hakevat energiataloudellisia sähkön ja lämmön yhteisratkaisuja. Markkinaselvityksiä Ekogen on toistaiseksi tehnyt Saksassa, Unkarissa ja Italiassa, joista etenkin Saksa vaikuttaa lupaavalta markkinoiden laajuuden takia. Teknologisen ratkaisun lisäksi Ekogen näkee liiketoimintansa ytimessä asiakkaan liiketoimintamallin kehittämisen kokonaispaketin avulla. Emme tarjoa ratkaisua voimalaitosyhtiöille, vaan paikallisille lämpöyrittäijlle ja nimenomaan asiakkaille, jotka eivät tee sähköä ja lämpöä päätoimenaan. Siksi meidän on tehtävä laitoksen ostaminen ja käyttö mahdollisimman helpoksi sekä tarjottava teknologian lisäksi palvelut, jolla teknologian saa vaivatta hyötykäyttöön. Ekogenillä on toistaiseksi toiminnassa Taipalsaaressa pilottilaitos, jossa viimeistellään vuoden 2014 aikana kokeita ja työstetään laitosta kaupalliseen valmiuteen. Tuotteistamisen jälkeen Ekogenin tavoitteena on kasvaa seuraavan viiden vuoden kuluessa 30 miljoonan liikevaihdon yritykseksi. 25

26 Katse kohti Kiinaa Grooven aikana järjestettiin kaksi rahoitushakua suomalais-kiinalaisille T&K-yhteishankkeille, joissa rahoitettiin yhteensä 22 hanketta. Tekesin rahoitus - osuus oli 6 miljoonaa euroa. Groove-ohjelma järjesti neljä delegaatiovierailua Kiinaan, joihin osallistui noin 50 suomalaisyritystä. Ohjelma vastaanotti kaksi kiinalaisdelegaatiota Jiangsun provinssista ja yhden Zhejiangin provinssista. Delegaatioiden kautta Suomessa vieraili noin 40 kiinalaisyritystä ja useita viranomaisten edustajia. Vierailujen yhteydessä järjestettyihin matchmaking-tilaisuuksiin osallistui noin 100 suomalaisyritystä. Tilaisuuksissa järjestettiin myös noin 200 kahdenkeskistä tapaamista kiinalaisten ja suomalaisten yritysten kesken. 26

27 Kansainvälistä yhteistyötä Groove-ohjelmassa suomalaisten uusiutuvan energian alan pk-yritysten liiketoimintavalmiuksia ja kansainvälistä kilpailukykyä on kehitetty avaamalla ovia etenkin kiinalaisten kumppaneiden luo. Ohjelman kautta oli kesäkuun 2014 loppuun mennessä rahoitettu 22 suomalais-kiinalaista yhteishanketta. Näissä Tekesin rahoitusosuus oli noin kuusi miljoonaa euroa. 27

28 Kumppanuuksia Kiinasta Käytännön Kiina-yhteistyötä on Groove-ohjelmassa edistetty jo usean vuoden ajan muun muassa kiinalaisten kanssa järjestettyjen seminaarien ja matchmaking-tapaamisten kautta, joita on järjestetty sekä Kiinassa että Suomessa. Muun muassa vuonna 2014 Groove-ohjelman vieraaksi Suomeen saapui kaksi laajaa Cleantech, ICT- ja terveydenhuollonalojen yritysdelegaatiota Kiinasta, Jiangsun ja Zhejiangin provinsseista. Vierailut rakensivat kumppanuussuhteita suomalaisten ja kiinalaisten yritysten välille, sekä loivat perustaa mahdollisille yritysten yhteisille tutkimushankkeille, joihin on tarjolla rahoitusta Tekesin ja Kiinan teknologia- ja tiedeministeriön MOST:n sekä kiinalaisten provinssien yhteisissä rahoi tushauissa. Samalla suomalaisille yrityksille tarjoutui uusia mahdollisuuksia päästä tuotteinensa Kiinan markkinoille. Vierailujen aikana järjestettävään ohjelmaan osallistui kolmisenkymmentä kiinalaisyritystä, sekä viranomaisten edustajia Kiinasta. Ohjelmaan osallistui kahden vierailun aikana noin 80 suomalaisyritystä. Lisäksi Groove ja Green Growth -ohjelmat järjestivät marraskuussa 2014 noin 15 cleantech-alan suomalais yrityksestä koostuvan delegaation vierailun Shanghaihin, sekä Zhejiangin ja Jiangsun maakuntiin. Matkan tavoit teena oli tuoda suomalaiset ja kiinalaiset yritykset yhteen, luoda pohja heidän yhteistyölleen, sekä syventää olemassa olevaa yhteistyötä kiinalais - ten ja suomalaisten välillä. Matka tarjosi yrityksille tilaisuuden tavata kiinalaisia yhteistyökumppaneita, asiakkaita ja sijoittajia kasvotusten. Delegaatiomatka oli jo neljäs Groove-ohjelman historiassa. Millaisia tuloksia ja kokemuksia tapaamisista saatiin? 28

29 Jos löytää hyvän paikallisen kumppanin, säästyy paljolta Tulin Groove-tapaamiseen hakemaan vah vistusta ja kontakteja jo käynnissä olevaan työhön. Paikalla on myös yksi kumppanimme, jonka kanssa olemme tehneet yhteistyötä vuoden 2014 alusta lähtien. Kiinan markkinoille saattaa olla mahdollista päästä myös ilman paikallista yhteistyökumppania mutta jos löytää hyvän partnerin, säästyy paljolta. Siksi tämänkin Kiina-tapahtuman matchmaking-pöydissä käy niin kova kuhina. Osa pk-yrityksistä haluaa jostain syystä pyrkiä Kiinaan mieluummin yksin, vaikka jalansijan saaminen onnistuisi paljon paremmin yhdessä sopivan verkoston, paikallisen kumppanin tai isomman ja kokeneemman suomalaisyrityksen kanssa. Silloin pk-yrityksellä on paljon paremmat edellytykset saada ensimmäinen Kiina-referenssi, joka on maan markkinoilla todella tärkeä. Mika Sulkinoja Director, Technology & Advisory, GreenStream Network GreenStream Network on kansainvälisen päästökaupan ja uusiutuvan energian markkinoiden asiantuntija, joka kehittää ja hallinnoi rahoitusinstrumentteja sekä energiatehokkuushankkeita Kiinassa. Tällaisia mahdollisuuksia saisi olla enemmän Tapaamiset ovat todella tärkeä osa yhteistyötä. Yritysten on helpompi ymmärtää toisiaan, kun avainhenkilöt tapaavat kasvokkain. Se on paljon tehokkaampaa. Tekes on tehnyt hyvää työtä järjestäessään matchmaking-tapahtumia, joissa yritysten edustajat voivat tavata ja keskustella. Tällaisia mahdollisuuksia saisi olla enemmänkin. Esimerkiksi kesäkuun 2014 delegaatiossamme oli 28 henkilöä, jotka edustivat pääasiassa pieniä ja keskisuuria yrityksiä cleantech- & ICT-aloilta. Joillakin osallistujilla oli jo Suomessa yhteistyökumppaneita, joihin he tulivat tutustumaan paremmin. Toinen suuri ryhmä olivat kumppania etsivät yritykset. Useimmat niistä löysivätkin potentiaalisia kumppaneita. Uskon, että suomalaisten ja kiinalaisten kannattaa olla kiinnostuneita toisistaan, koska ne voivat molemmat aidosti hyötyä yhteistyöstä. Suomessa on vahvaa innovaatio-osaamista, mutta maana ja markkinana se ei ole iso. Meillä Jiangsussa taas on paljon muskelia sekä teknologian tuotantoon että kulutukseen. Wang Yu Chief Manager, Business Development, Jiangsu Centre of International Technology Transfer (JITTC) JITTC on Kiinan valtion rahoittama organisaatio, joka huolehtii Jiangsun alueen teknologiavaihdosta. Kiinaan pitää mennä sillä aikomuksella, että siellä ollaan pitkään Kiinassa bisneksen olennaisimpia piir teitä on verkostoituminen. Jos teet hyvää työtä, se kuuluu kauas ja jos et tee, se kuuluu vielä kauemmas. Yleensä luottamuksen synnyttäminen kestää Kiinassa kauan. Ensin halutaan selvittää, oletko luotettava yhteistyökumppani, jonka kanssa voi lähteä tekemään yhteistyötä pitkällä tähtäimellä. Suomalaisyritysten ei kannata odottaa, että ensimmäisenä tai toisena Kiinan-vuonna saadaan jotain merkittävää aikaan. Kiinaan pitää mennä sillä aikomuksella, että siellä ollaan pitkään. Ensin voi tuntua, ettei mikään etene, mutta kun luottamus on saavutettu ja hanke saatu liikkeelle, se puskee eteenpäin kuin luotijuna. Grooven järjestämillä tutustumistilaisuuksilla on tärkeä merkitys. Maahamme saapuvat kiinalaisdelegaatiot keräävät muillekin tietoa suomalaisyrityksistä ja mahdollisuuksista tehdä yhteistyötä. Jos emme lähde peliin mukaan, jäämme tyhjin käsin. Tekesin ja Jiangsun välinen yhteistyö on silta sitä pitkin yritykset molemmista maista saavat yhteistyömahdollisuuksia. Vastaavanlaisia kohtaamisia olisi hyvä järjestää jatkuvalla syötöllä. Peter Jahn Toimitusjohtaja, Green Tower Kunshan Jiangsun provinssissa sijait seva Green Tower Kunshan on moni - alainen suomalaisten ja skandinaavisten vihreän teknologian yritysten keskittymä. 29

30 CyberLightning visualisoi teollisen internetin Vuonna 2010 perustettu startup hyödynsi osaamistaan tekemällä ensin markkinointisovelluksia: powerpoint-esitysten 3D-versioita ja avatar-hahmoja. Vuonna 2012 yhtiön hallitus teki suunnanmuutoksen ja linjasi tulevaksi strategiaksi esineiden ja teollisen internetin. CyberVille-konsepti perustuu 3D-visualisoinnin, esineiden internetin ja mobiiliohjelmistojen monipuoliseen osaamiseen. Tästä voi tulla jotakin todella suurta, sanoo start-upista kasvuyritykseksi muuttuneen softatalon toimitusjohtaja Ville Mickelsson. 30

31 CyberLightning etsii markkinoita ja asiakkaita joka puolelta maailmaa, ja on selvittänyt liiketoiminnan mahdollisuuksia myös Kiinassa. Kun oululainen CyberLightning tiedotti elokuussa keränneensä rahoituskierroksella 3,2 miljoonaa euroa, toimitusjohtaja Ville Mickelssonin puhelin alkoi soida. Emme olleet enää nakkikioski Oulusta. Tieto rahoituk - sesta toi meille luottamusta isojen pääomasijoittajien ja yritysten silmissä. Mielenkiinto neljän vuoden ikäistä start-upia kohtaan oli kuitenkin virinnyt jo ennen kesää, kun yritys lanseerasi CyberVille-konseptinsa. Kyseessä on ohjelmisto, joka mahdollistaa suurten tietomassojen visualisoinnin kolmiulotteisesti. Mickelsson puhuu reaalimaailman virtuaalisesta peilistä. Ensimmäisessä vaiheessa CyberVille-teknologiaa viedään energiatoimialalle: lämpö- ja sähköverkkoihin sekä voimalaitosten infrastruktuuriin ja prosesseihin. CyberVillen avulla voi operoida vaikkapa tuulivoimapuiston toimintaa interaktiivisen videon tavoin. Voimaloiden toimintaa voi seurata ja kontrolloida tietokoneen tai mobiililaitteen ruudulta. Kaikki sanovat, että meillä on uniikki ratkaisu, Ville Mickelsson sanoo. Hyvä hanke saa rahoitusta Kesän rahoituskierroksella saadut varat tulevat neljästä lähteestä: EU:sta, Tekesistä, pääomasijoittajilta ja yrityksen johdolta. Rahoitus mahdollistaa innovaatiotoiminnan jatkamisen, tuotteiden kaupallistamisen ja myyntivoiman lisäämisen. CyberLightningilla on hyvät kokemukset julkisista rahoittajista, hankkeiden arvioijien osaamisesta, käytäntöjen joustavuudesta ja saatavasta tuesta. Rahoituksen saaminen voi olla vaikeaa, mutta jos on hyvä hanke ja osaavat ihmiset, rahoitus kyllä yleensä järjestyy. Pitää kuitenkin ymmärtää, että aivan jokainen hanke ei ole rahoituskelpoinen. Mekin olemme saaneet rahoitushakemuksia bumerangina takaisin, hyvin perustein. En ymmärrä valitusta, että rahoituksen hakemiseen liittyy byrokratiaa ja papereiden täyttämistä. Käytän mieluusti kolme päivää siihen, että haen Tekesiltä euroa, Mickelsson sanoo. Heikko ymmärrys teollisesta internetistä CyberLightning etsii markkinoita ja asiakkaita joka puolelta maailmaa. Yritys on ollut mukana Groove-ohjelmassa, jonka tuella se selvitti liiketoiminnan mahdollisuuksia Kiinassa. Pää saatiin auki markkinatutkimuksen avulla ja paikallisen partnerin kanssa toteutettava hanke siltojen ja teiden monitoroinniksi käynnistyi syksyllä Markkinat voivat avautua Kiinassakin, mutta toistaiseksi maassa ei ole kovin paljon ymmärrystä avoimien standardien teollisesta internetistä, Mickelsson harmittelee. Hänen mukaansa asiakasyritysten valmius kokeilla uutta teollisen internetin alueella on vähäistä myös Suomessa. Teknologisesti olemme johtavia, mutta asennepuolella olisi vielä paljon tehtävää. Start-upista kasvuyritykseksi muuttuneen ja noin 15 henkilöä työllistävän CyberLightningin asenne on kuitenkin kohdallaan. Toimitusjohtaja uskoo, että yrityksellä on mahdollisuus kasvaa erittäin merkittäväksi tekijäksi esineiden ja teollisen internetin alueella. Tästä voi tulla jotakin todella suurta. Tärkeintä on keskittyä olennaiseen ja painaa eteenpäin. 31

32 Kiina julisti sodan saasteille Tekesin Shanghain toimiston päällikkö Jarmo E. Heinonen seuraa näköalapaikalta Kiinan ponnisteluja ympäristön ongelmia vastaan. Kiinan hallituksen panostukset tarjoavat mahdollisuuksia suomalaisille cleantech-yrityksille. Kiinan teollistuminen, alati kasvava energian kulutus ja liikenne ovat saastuttaneet ympäristöä vuosikymmenien ajan. Päästöillä on merkittävä vaikutus kansalaisten terveyteen ja hyvinvointiin. Lähes 30 prosenttia saatavilla olevasta vedestä on niin pilaantunutta, ettei sitä voi käyttää edes kasteluun. Ilman epäpuhtauksien on arvioitu aiheuttavan satoja miljoonia sairaspäiviä vuosittain. Keväällä 2013 Kiinan uusi presidentti Xi Jinping ja pää ministeri Li Keqiang astuivat tehtäviinsä. Vallanvaihdon aikoihin ilmanlaatu heikkeni jyrkästi useissa Kiinan suurkaupungeissa ja kansa ilmaisi huolensa saastumisesta sosiaalisen median kautta. Uusi johtokaksikko julisti, että harmonisen talouskasvun ja korruption kitkemisen ohella ympäristö- ja energia-asioiden ratkaiseminen tulee olemaan tärkeysjärjestyksessä ykkösenä. Tekesin Shanghain toimiston päällikkö Jarmo E. Heinosen mukaan valtaapitävä hallitus tuo aktiivisesti esille ympäristön saastumista kuvaavia lukuja ja on julistanut sodan ympäristö- 32