Maapallon tila. Asenne ratkaisee. Pohjanmaa + Härjedalen = totta. Bjørn Lomborg: Kauno, mestarivalehtelija. Saga Österholm ja Annika Rak:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maapallon tila. Asenne ratkaisee. Pohjanmaa + Härjedalen = totta. Bjørn Lomborg: Kauno, mestarivalehtelija. Saga Österholm ja Annika Rak:"

Transkriptio

1 Sähköyhtiösi asiakaslehti Pohjanmaa + Härjedalen = totta Saga Österholm ja Annika Rak: Asenne ratkaisee Bjørn Lomborg: Maapallon tila Kauno, mestarivalehtelija Jaetaan myös Härjeån asiakkaille Esse Elektro-Kraftin, Herrforsin, Pietarsaaren Energialaitoksen, Kruunupyyn Sähkölaitoksen, Uudenkaarlepyyn Voimalaitoksen k atternö ja Vetelin 1 Sähkölaitoksen asiakkaille.

2 Kolme kysymystä Sisältö Mitä oikein uskoa? Onko sinulla yhteyksiä Ruotsiin? u Herman Lindqvist, synt. 1943, ruotsalaisen diplomaatin poika, varttui Helsingissä ja kirjoitti siellä ylioppilaaksi. Kirjailija, journalisti ja populaarihistorioitsija, tunnetaan mm. TV-sarjasta Hermans historia. Julkaissut hiljattain (noin) 55. kirjansa, När Finland var Sverige. Hän asuu Chambourcyssä Pariisin liepeillä. On asunut kauemmin Suomessa kuin Ruotsissa. Millä tavoin Suomi ja Ruotsi muistuttavat toisiaan? Ruotsilla ja Suomella on sama historiallinen tausta, joten maidemme oikeuskäsitys ja valtiojärjestys ovat pohjimmiltaan hyvin samankaltaisia. Lisäksi esim. jokamiehenoikeus ja julkisuusperiaate ovat maillemme yhteisiä ja kansainvälisesti ainutlaatuisia. Molemmat maat perustuvat voimakkaaseen demokraattiseen oikeudentuntoon, tinkimättömään oikeudenmukaisuuteen, itsestään selvään tunteeseen ihmisten tasavertaisuudesta. Rakastamme myös samalla tavalla luontoa ja tunnemme kaipuuta maalle, luonnon hiljaisuuteen, haluamme olla rauhassa, yksin metsässä tai järven rannalla, jossa pääsee näkemästä muita ihmisiä. Mitä tulee kansanperinteeseen, Ruotsi ja Suomen ruotsinkieliset alueet ovat eniten samankaltaisia; meillä on esim. Lucian päivä, jota vietetään vain meidän maissamme. Snapsilauluperinne on myös yhteistä Ruotsille ja Suomen ruotsinkielisille, samoin duurissa kulkevat kansanlaulut. Millä tavoin Suomi ja Ruotsi eroavat toisistaan? Erot ovat luonnollisesti suurimmillaan siellä, missä suomen kieli ja kulttuuri törmäävät ruotsin kieleen ja perinteisiin. Suomessa saunotaan, syödään mielellään laatikkoruokia jne. Tango kuuluu enemmän Suomeen kuin Ruotsiin. Suomalaiset osallistuvat koko sielullaan maaotteluihin, varsinkin ruotsalaisia vastaan riippumatta siitä, mistä urheilulajista on kyse; sillä on pitkä historiallinen selityksensä ja se viittaisi siihen, että suomalaiset kärsivät edelleen ja täysin turhaan pikkuveli-kompleksista suhteessa ruotsalaisiin. Ruotsin puolella tappioista päästään nopeasti yli, mutta suomalaiset tuntuvat vaeltavan pitkään tuskissaan, hautoen kostoa... Mitä elämänlaatu sinulle merkitsee? Elämänlaatu tarkoittaa minulle, että saan elää tekemällä esteettä sitä, mistä eniten pidän: lukea, kirjoittaa, syödä, juoda ja rakastaa ei kuitenkaan aina tässä järjestyksessä. Näpit irti Mankala-periaatteesta! 4 Vikaan menee heti alusta 5 Maapallo jaksaa yhä paremmin 6 IPCC: Lämpenemistauko ei muuta mitään 12 Pohjanmaa + Härjedalen = totta 16 Valehtelun Suomenmestari 24 Asenne ratkaisee 26 Erään matkailijan kokemuksia 34 EU-komissaari epäileväinen 42 Katternö Vastaava julkaisija Stefan Storholm, Kauppiaankatu 10, Pietarsaari, puh. (06) , faksi (06) , Osoitteenmuutokset Siv Granqvist, tel. (06) , Projektipäällikkö Svenolof Karlsson, Toimittajat Svenolof Karlsson, Johan Svenlin, Susanne Strömberg Käännös Paula Bertell Layout Gun-Marie Wiis, Kaj Frilund, Terje Tiilikka Kansikuva Karl Vilhjálmsson Paino Forsberg 2013 Lina Enlund YK:n ilmastopaneeli IPCC on taas kerran ilmoittanut maailman olevan matkalla kohti tuhoa. Ja kuten tavallista, tilanne on aiempia luulojamme pahempi. Joka näki TV:n uutislähetykset ja ympäristöministeri Ville Niinistön lausunnot IPCC-raportin julkistamisen yhteydessä, pakostakin pelästyi. Samaan aikaan kuitenkin havainnot osoittavat maapallon lämpötilan jopa laskeneen, ei vain pysähtyneen. Mitä varmemmaksi IPCC on asiastaan tullut, sitä enemmän lämpötila on poikennut skenaarioista. Nuorena insinöörinä, v. 1988, huolestuin NASA:n ilmastotutkija James Hansenin esittämistä profetioista lämpötilan voimakkaasta noususta. Nyt 25 vuotta myöhemmin näemme, että Hansenin ennuste piti kohtuullisen hyvin paikkansa ensimmäiset 10 vuotta, 1998 saakka, mutta sen jälkeen ennuste on näyttänyt pieleen 15 vuotta. Hansenin, sen paremmin kuin IPCC:nkään mallit eivät ennustaneet lämpötilan laskua. Jos seuraa kansainvälistä mediaa kotimaiset eivät valitettavasti tarjoa tietoa huomaa maineikkaiden johtavien ilmastontutkijoiden (Curry, Pielke, Lindzen, Bengtsson, von Storch ym.) suhtautuvan IPCC:n menetelmiin erittäin kriittisesti. Poliitikot olisi aivan ensiksi heivattava ilmastopaneelista, he sanovat yksimielisesti. Monet puhuvat jopa tietojen manipuloinnista. Judith Curry kertoo esimerkkejä IPCC:n oudosta käyttäytymisestä (ks. artikkeli s ). Toiset tutkijat kyseenalaistavat IPCC:n väitteen, että lämpö olisi hävinnyt syvälle mereen. Juuri tätä kirjoittaessani maailmalla leviää uutinen, jonka mukaan tilastotieteilijä Steve McIntyre, joka paljasti IPCC:n kieron mailatempun, on nyt osoittanut, miten IPCC on uudessa raportissaan manipuloinut lämpötilakäyriä. Mitä tavallinen ihminen voi tästä oikein ajatella? Jos sovellamme IPCC:hen tavanomaisia objektiivisuuden, faktoihin pitäytymisen ja läpinäkyvyyden kriteerejä, mitä saamme tulokseksi? Onko se uskottavaa, että tieteellisen raportin sisältöä mankeloidaan neuvotteluissa suljettujen ovien takana salamyhkäisyyden varjossa? Politiikka rakentuu IPCC:n auktoriteetin varaan. Ja se politiikka on erityisen kouriintuntuvaa meille energia-alalla. Ilmastopolitiikka tunkeutuu syvälle arkeemme. Meitä pidetään sekä syntipukkeina että maailman pelastajina. Veteraanipoliitikko Ole Norrback vertasi Katternön edellisessä numerossa ilmastoasiaa uskonsotaan, jossa kriittisiä kysymyksiä esittävät tuomitaan kieltäjinä. Toivon hänen olevan väärässä. STEFAN STORHOLM, Toimitusjohtaja, Katternö Globaalin lämpötilan suunta on alaspäin. Mutta IPCC on vuosien 2001, 2007 ja 2013 raporteissaan tullut asiastaan yhä varmemmaksi, 80 %:sta 90 %:iin ja lopulta 95 %:n varmuuteen. Lämpötilakäyrä brittiläiseltä HadCRUT:lta. u Timo Konttinen, Pietarsaari Asuin Ruotsissa vuoden opiskellessani Grimslövin kansankorkeakoulussa Smålannissa. Opin siellä ruotsin kielen. Minulla on joitain ystäviä Ruotsissa, ja vaimollani on sukua siellä. Ajoimme viime elokuussa Lofooteille ja palasimme kotiin Pohjois-Ruotsin Haaparannan, Kiirunan ja Abiskon kautta. Siellä oli uskomattoman halpaa Norjan hintatason jälkeen. u Riitta Jäger, Veteli Pidän säännöllisesti yhteyttä Ruotsissa asuviin serkkuihini. Soittelemme ja lähetämme sähköpostia. Maillamme on paljon yhteistä historiallisessa mielessä. Ruotsalaiset voisivat mielellään olla yhtä kiinnostuneita meistä kuin me olemme heistä. Kurjaa, että Kruunupyyn ja Arlandan välinen lentoyhteys loppui. Me päätimme sitten lentää Berliiniin viime lomamatkallamme. u Paula Backlund, Ähtävä: Kaksi siskoani on asunut Ruotsissa 1970-luvulta lähtien. He tulevat perheineen tänne joka kesä. Itse lomailemme yleensä Hemavanissa. Seuraan Ruotsin tapahtumia katsomalla TV:tä ja lukemalla viikkolehtiä. Meillä on paljon yhteistä, vaikka en piittaakaan politiikasta tai kuningasperheestä. Karolina Isaksson u Tero Puusaari, Veteli Minulla ei ole sukua Ruotsissa, mutta toki seuraan Ruotsin talousuutisia. Mielenkiintoista, että heidän taloutensa on toiminut viime aikoina niin hyvin verrattuna Suomeen ja moniin muihin maihin. En muista, milloin olisin viimeksi ollut Ruotsissa. Aiemmilta ajoilta muistan, kuinka pistäydyimme Haaparantaan ostamaan voita palatessamme lomareissuilta Ylläkseltä. 2 k atternö k atternö 3

3 Suomi tarvitsee monipuolisuutta energia-alalla, Andreas Rasmus sanoo: Näpit irti Mankala-periaatteesta! Kyminjoen Mankalan voimala, josta Mankala-periaate on saanut nimensä. Vihreät poliitikot haluavat poistaa Suomen vanhan yhteistyömallin, jolla on voitu monipuolisesti laajentaa energiatuotantoa. Tietävätkö he todella, mitä tekevät, kysyy Katternö-konsernin tuotantopäällikkö Andreas Rasmus. u Sotien jälkeen energia-alan oli ensisijaisesti laajennettava sähköntuotantoa. Suomi oli köyhä maa, ja meidän oli järjestettävä energiahuoltomme omin voimin. Meillä ei ollut varaa luksusratkaisuihin. Tässä ympäristössä syntyi Mankala-periaate, ainutlaatuinen suomalainen yhteistyömalli. Mankala-periaate kuvataan muodollisesti yhtiöjärjestyksessä: jokainen omistaja maksaa yhtiön toiminnan kustannukset osakeomistuksensa suhteessa. Osakeomistus tuottaa oikeuden yhtiön tuottamaan energiaan, omakustannushintaan, sekin omistusosuuden suhteessa. Osakkeet eivät ensi sijassa oikeuta osinkoon. Mallissa ei kierretä veroa, koska Mankala-yhtiö ei tuota voittoa. Sen sijaan omistajia verotetaan saamansa edullisemman energian tuottamasta voitosta omien tilinpäätöstensä yhteydessä. Korkein hallinto-oikeus vahvisti tämän menettelyn kahdessa ratkaisussaan vuosina 1963 ja Toinen niistä koski Kymijoen Mankalan voimalaa, josta sai alkunsa nimitys Mankala-yhtiö. Nykyään yli 40 % sähköstä tuotetaan Suomessa omakustannusperiaatteella. Se koskee niin ydinvoimaa kuin uusiutuvaa energiaakin, nimittäin suurinta osaa vesivoimaa, 2/3 tuulivoimaa ja suurta osaa bioenergiaa. Muun muassa seuraavat yhtiöt toimivat Mankala-periaatteella: Ydinvoima: Teollisuuden Voima (Olkiluodon ydinvoimala), Fennovoima (tuleva Hanhikivi 1) Vesivoima: Kaitfors, Kemijoki, Mankala, PVO-Vesivoima Tuulivoima: Puhuri, Rajakiiri, EPV Tuulivoima, Hyötytuuli, Innopower Yhdistelmätuotantomuodot: Alholmens Kraft, Pohjolan Voima, Kanteleen Voima, EPV Energia Mankala-periaate on siis ratkaisevan tärkeä Suomen energiatuotannolle. Energiatuotantoon tehtävät investoinnit vaativat suuria pääomia. Voimalan rakentaminen sitoo paljon rahaa. Investointi yhtiön kokonaan yksin omistamaan, riittävän suureen voimalaan merkitsisi yhtiölle erittäin voimakasta velkaantumista. Yhtälö on huomattavasti edullisempi, kun yhtiö voi tasaisin väliajoin osallistua pienillä osuuksilla yhteisiin hankkeisiin. Mankala-periaate mahdollistaa hankkeet, joihin omistajilla ei muuten olisi varaa. Mittakaavaetuja saavutetaan sillä, että voidaan rakentaa suurempia yksiköitä tai useita pienempiä yksiköitä sisältäviä puistoja. Mankala-periaate rohkaisee siis myös luovaan yhteistyöhön. Ilman sitä vain isot yhtiöt voisivat selvitä suurista energiainvestoinneista ja investoinnit keskittyisivät suurille paikkakunnille. Nyt tietyt ryhmät yrittävät ampua Mankala-periaatteen upoksiin. Keväällä 2010 Vihreiden europarlamentaarikot Satu Hassi ja Heidi Hautala jättivät EU-komissiolle kysymyksen, jossa he kyseenalaistivat Mankala-periaatteen laillisuuden. Yhtenä perusteluna he esittivät, että kunnalliset energiayhtiöt, esim. Helsingin Energia ja Pietarsaaren Energialaitos ovat voineet saada veroetua. Mutta uusi, vuoden 2014 alusta voimaan astuva EU-direktiivi määrää kaikki energiayhtiöt muutettavaksi osakeyhtiöiksi, joten tämä perustelu raukeaa. Hassin ja Hautalan toiminta koetaan yleisesti yritykseksi pysäyttää Fennovoiman ja Teollisuuden Voiman ydinvoimalahankkeet Hanhikivi 1 ja Olkiluoto 4. Ehkä Hassi ja Hautala eivät huomanneet, että Suomen vihreästä energiatuotannosta suuri osa toteutetaan Mankala-periaatteella? Komissio lupasi kysymyksen vuoksi selvittää asiaa ja pyysi Suomelta selityksen. Marraskuussa 2012 EU-komissio lopetti selvityksen todeten, ettei Mankala-periaate ole EU-direktiivien vastainen. Voivatko Suomen energiayhtiöt nyt hengähtää? Kun lukee Vihreiden kommentteja EU-komission päätökseen, voi surullisena todeta, ettei heidän mielestään viimeistä sanaa ole EU:ssa vielä sanottu. Meidän on Suomessa huolehdittava siitä, että pienet energiayhtiöt voivat tulevaisuudessakin investoida uuteen energiatuotantoon. Energiantuottajien monimuotoisuus ja monien toimijoiden muodostamat markkinat on parempi vaihtoehto, etenkin asiakkaiden kannalta, jotka viime kädessä maksavat laskun. Andreas Rasmus Vähittäismarkkinoiden kiirehtiminen ei ole hyvä ajatus Vikaan menee heti alusta Kiiruhtakaa hitaasti sähkön yhteispohjoismaisten vähittäismarkkinoiden asiassa, sanoo Roald von Schoultz, Paikallisvoiman toiminnanjohtaja ja Tammisaaren Energian toimitusjohtaja. Ollaanko siinä menossa vikaan heti alusta? u On entistä selvempää, että malli, jota on poliittisten aloitteiden perusteella ehdotettu sähkön yhteispohjoismaisiksi vähittäismarkkinoiksi vuoden 2015 alusta, ei edistä kilpailua eikä paranna loppuasiakkaan palveluja. Emme Paikallisvoima ry:ssä sano, että olisi väärin avata kuluttajille pitkällä aikavälillä mahdollisuus ostaa vapaasti sähkönsä Suomesta, Ruotsista, Norjasta tai Tanskasta. Mutta kuten viereisestä kuviosta näkyy, sähkönmyynti vastaa vain 7 %:a loppuasiakkaan kustannuksista. Miten mielekästä on tuhlata ruutia juuri tähän siivuun? Mitä loppuasiakkaan maksama hinta sisältää? Miksi ei sen sijaan kysytä, miten tukkumarkkinat toimivat? Suhteellisen uusi Paikallisvoimayhdistys (perustettu 2011) edustaa enemmistöä Suomen pienistä ja keskisuurista energiayhtiöistä. Olemme lyhyessä ajassa kartoittaneet meitä yhdistäviä perusasioita: Sähköverkkotoiminnan sääntelyn on sallittava kohtuullinen tuotto, jolla mahdollistetaan investoinnit toimitusvarmuuden takaamiseksi. Kotimaisia polttoaineita, puuta ja turvetta, ei saa syrjiä. Ne parantavat energiaomavaraisuutta ja työllisyyttä ja vähentävät öljyriippuvuutta. Mankala-periaate (katso viereinen artikkeli!) on säilytettävä. Jos se poistetaan, paikallisyhtiöiden on vaikeampi toteuttaa suuria yhteisiä energiainvestointeja, mikä suosii suuryhtiöitä. Tämän lisäksi yhtiöitä yhdistää joukko yhteispohjoismaisiin vähittäismarkkinoihin liittyviä asioita. Erityisen huolestuttavaa ehdotetussa mallissa on pakollinen yhteislaskutus ja ns. supplier centric model (myyjäkeskeinen malli). Sähkönmyyntiyhtiön olisi pakko sisällyttää myös sähköverkkoyhtiön kustannukset asiakkaalle lähetettävään yhteen laskuun. Näin ollen asiakkaan ja verkkoyhtiön ensikäden kosketus saisi kuoliniskun. Paikallisvoimassa me näemme päivittäin läheisen ja nopean yhteydenpiton asiakkaan kanssa ratkaisevan tärkeäksi tämän asioiden hoitamiseksi, ja siksi pidämme tätä pitkänä askeleena taaksepäin. Miten asiakaspalvelun on ajateltu toimivan, jos kaikki viestintä tapahtuu Kolme Paikallisvoiman vaikuttajaa. Roald von Schoultz keskellä vieressään vasemmalla Keravan Energian toim.joht. Jussi Lehto ja oikealla Juha Lindholm, Vatajankosken Sähkön toim.joht. ja Paikallisvoiman puh.joht. toisessa maassa sijaitsevan sähkönmyyntiyhtiön kasvottoman puhelinpalvelun kanssa, ehkä vieraalla kielellä? Muita seurauksia ovat: Suuria sähköntoimittajia suositaan, koska vaatimus sähkönmyyjien yhteydenpidosta kaikkiin jakeluyhtiöihin vaatii sellaisia hallinto- ja talousresursseja, joita pienillä toimijoilla ei ole. Kilpailu heikkenee ja hinnat nousevat, koska energiayhtiöiden on investoitava kalliisiin tietojärjestelmiin. Toimenpiteet viivästyvät sähkökatkoissa ja muissa häiriötilanteissa, varsinkin myrskyissä. Paikallisvoiman on näiden esimerkkien vuoksi pakko astua esiin. Me tunnemme loppuasiakkaamme paremmin kuin kukaan muu ja katsomme, että nyt tehdyt ehdotukset vahingoittavat etenkin heitä. Suomessa näistä asioista vastaava työ- ja elinkeinoministeriö on, myönteistä kyllä, tehnyt selväksi, että se jakaa monessa asiassa Paikallisvoiman käsityksen ongelmista. Sekin on myönteistä, että Paikallisvoima on löytänyt yhteistyökumppaneiksi vastaavasti Ruotsissa ja Norjassa pk-energiayhtiöitä edustavat LokalKraftin ja KF Bedriftin. He painiskelevat samojen kysymysten parissa, mutta valitettavasti heidän poliitikkonsa eivät vaikuta yhtä tarkkakorvaisilta kuin Suomessa. Yhteenvetona voidaan todeta, että monet poliittiset toimijat tuntuvat kaikista näistä epäselvyyksistä huolimatta jatkavan täyttä höyryä kampanjointia sähkön yhteispohjoismaisten vähittäismarkkinoiden puolesta, mikä on huolestuttavaa. Paikallisvoima kuuluttaakin nyt päätöksentekoon hyviä perusteluja. Kannattaa ensin hyvässä järjestyksessä rakentaa kansalliset markkinat toimiviksi kokonaisuuksiksi. Ensin on esimerkiksi tartuttava suuriin aluekohtaisiin hintaeroihin niin maiden sisällä kuin niiden välilläkin ennen kuin otetaan askel yhteisiin vähittäismarkkinoihin. Kun paikallisten markkinoiden epäkohdat on tunnistettu ja ratkaistu, on ehkä sopiva aika markkinoiden yhdistyä. Mutta se ei käy parissa vuodessa. Prosessille on annettava sen vaatima aika. Kaikkein vähiten edistetään loppuasiakkaiden etua, jos nyt kiirehditään kalliita ratkaisuja, joiden tulos on epävarma. Roald von Schoultz 4 k atternö k atternö 5

4 Karl Vilhjálmsson Bjørn Lomborg on matkoilla suuren osan vuotta, mutta viettää mahdollisimman paljon aikaa Skoonen kauniissa maisemissa. Maapallo jaksaa median kuvauksia paremmin. Ja pystymme paremmin kuin koskaan vähentämään ihmisten kärsimyksiä. Keskittykää faktoihin ja laskekaa tarkkaan, mitkä toimet tuovat panokseen nähden parhaat tulokset, Bjørn Lomborg sanoo. Bjørn Lomborg: Maapallo jaksaa yhä paremmin 6 k atternö k atternö 7

5 Etsikää älykkäitä ratkaisuja, Bjørn Lomborg sanoo Missä teoistamme on eniten hyötyä? Hillitkää pelottelua, Bjørn Lomborg kehottaa. Maailmassa on monia ongelmia. Mutta edellytyksemme ratkaista ne ovat paremmat kuin koskaan. Käytetään rajalliset resurssimme älykkäisiin ja harkittuihin toimiin, sellaisiin joista on todellista hyötyä. Bjørn Lomborg, 48, kuvaa itseään numeronörtiksi. Hän ei ollut koskaan ajatellut seisovansa valokeilassa best-seller kirjailijana ja arvostettuna yhteiskunnallisena keskustelijana, kysyttynä TV-kasvona ja kolumnistina useissa maailman suurimmista lehdistä. Vartuin Tanskan Aalborgissa. Äitini luki horoskooppeja ja harrasti healingparantamista joskus meillä oli pitkä jono ihmisiä odottamassa hoitoa. Biologinen isäni kuoli ollessani pieni, isäpuoleni oli basisti Aalborgin sinfoniaorkesterissa ja koulutukseltaan pappi. Olin ainut lapsi, vietin hyvän lapsuuden ja opin, että olin se vähän erilainen poika ja ettei siinä ollut mitään vikaa. Toisin kuin jotkut kaverini en koskaan haaveillut taistelulentäjän tai kapteenin urasta, vaan halusin atomifyysikoksi mutta loppujen lopuksi kiinnostuin tietokonemallinnuksesta ja peliteoriasta. Yliopistossa Lomborg syventyi numeroiden ja tilastojen kiehtovaan maailmaan. Aioin omistaa elämäni akateemisten kirjoitelmien laatimiseen ehkä sadan ihmisen lukijakunnalle, ja olin tyytyväinen ajatukseen. Vuonna 1994 Bjørn Lomborg väitteli valtiotieteiden tohtoriksi, ja hän on sen jälkeen toiminut korkealla akateemisella tasolla, nykyään Kööpenhaminan kauppakorkeakoulun dosenttina. Miten kaikki alkoi Lomborgin elämä kääntyi v hänen lukiessaan tunnetun amerikkalaisen taloustieteilijän Julian Simonin haastattelua. Simon väitti, että ympäristö vastoin yleistä käsitystä kehittyi yhä parempaan suuntaan. Minun mielestäni Julian Simon oli oikeistolainen narri. Olin syvästi kiinnostunut ympäristöstä olen sitä vieläkin ja tuin Greenpeacea. Ryhdyin muutaman taitavan opiskelijani kanssa etsimään todisteita sille, että Simon oli väärässä. Kaivoimme esiin faktat ja havaitsimme suureksi hämmästykseksemme hänen olleen oikeassa. Kuvasimme tätä artikkelisarjassa [Tanskan johtavassa sanomalehdessä] Politikenissa, ja esitimme satoja lähdeviittauksia. Kehitys kulki maailmassa pitkälti parempaa kohti. Siitä nousi myrsky. Bjørn Lomborg sanoi kollegoineen sellaista, mitä ilmeisesti ei saanut sanoa. Seuranneessa keskustelussa Tanskan lehdissä julkaistiin 400 artikkelia. Uskoimme, että meillä oli hyviä uutisia. Jännittävää, että maailma näytti erilaiselta kuin luulimme! Mutta ihmiset eivät halunneet kuunnella. Luulimme, että faktat olivat tärkeitä. Mutta monet laittoivat kädet korville. Tämä sai Bjørn Lomborgin kirjoittamaan v kirjan Verdens sande tilstand (ruotsiksi: Världens verkliga tillstånd; ei ole julkaistu suomeksi). Hän ajatteli palaavansa työhönsä tietokonemallinnuksen pariin, mutta kun Cambridge University Press julkaisi kirjan englanniksi, The Skeptical Environmentalist, Lomborgin nimi nousi kansainväliseen kuuluisuuteen. Näin hänestä oli myös luotu kuva, josta hän ei päässyt irti. Vaikka monet eivät halunneet kuulla hänen sanomaansa, toiset nostivat häntä esiin totuuden etsijänä, jolla on numerot ja faktat harvinaisen hyvin hallussa. Oma ajatuspaja Bjørn Lomborg teki nyt aloitteen Copenhagen Consensus ajatuspajan perustamiseen. Se tekee yhteistyötä maailman 60 johtavan taloustieteilijän ja muiden asiantuntijoiden kanssa, ja he hakevat cost-benefit-analyysilla toimenpiteitä, joilla voisi saavuttaa maailmassa eniten hyvää suhteessa käytettyyn rahamäärään. Copenhagen Consensus on kolme kertaa, vuosina 2004, 2008 ja 2012, toteuttanut laajaa huomiota herättäneet arvioinnit. Enemmistö loppupriorisoinnit ratkaisevan paneelin jäsenistä on palkittu taloustieteen Nobelilla. Uusimmassa, v. 2012, alkukysymyksenä oli: Jos sinulla on käytettävissäsi 75 miljardia dollaria maailman hädän vähentämiseksi, miten käytät rahat luodaksesi mahdollisimman paljon hyvää? Evästykseksi annettiin 30 tutkimusraporttia. Ei ehkä ole yllätys, ettei listan kärjestä löydy maailmoja syleileviä ideoita? Eniten hyvää tällä rahalla saadaan aikaan lisäämällä ravintoon hivenaineita (esim. A-vitamiinia ja sinkkiä) niukoissa oloissa asuville, torjumalla malariaa ja tuberkuloosia, rokotuksilla ja hoitamalla koululaisten suolistoloiset. Faktojen tarkastaminen keskiössä Monet tekijät varmasti vaikuttavat Bjørn Lomborgin valovoimaisuuteen, mutta yksi on aivan selvästi hänen keskittymisensä faktojen tarkastamiseen ja loogiseen päättelyyn yhdistettynä matemaattiseen hallintaan. Luvut voivat oikein käsiteltyinä olla armottomia: ne paljastavat pilvilinnat ja hälyraportit, jotka eivät pidä kutinsa. Muutamat seikat toistuvat harhaanjohtamisen psykologiassa. Siinä liioitellaan eikä eroteta suurta ja pientä. Koko kuvaa ei kerrota. Vaaditaan nopeita toimenpiteitä. Mutta puutteelliset tiedot ja paniikki eivät ole hyvä perusta tärkeille päätöksille, Bjørn Lomborg sanoo. Yksi hänen esimerkeistään on sään ääriilmiöt, joiden media väittää enemmän tai vähemmän faktana aiheutuvan globaalista lämpenemisestä. IPCC julkaisi aiheesta 600-sivuisen raportin v Se ei saanut kovin paljon mediahuomiota, koska se kuvasi asioita monelta kantilta. Globaali lämpeneminen tuo mukanaan enemmän helleaaltoja enemmän äärisäätä. Mutta myös vähemmän kovia pakkaskausia vähemmän äärisäätä. Ihmisiä kuolee paljon enemmän kylmään kuin lämpöön, joten tulevaisuudessa kaiken kaikkiaan vähemmän ihmisiä kuolee helteeseen ja pakkaseen. Globaalin lämpenemisen ennustetaan myös tuovan enemmän rankkasateita. Mutta samalla sademäärien kasvu lievittää vesipulaa monin paikoin. Sen vuoksi arvioidaan, että yhteensä 1,2 miljardia ihmistä vähemmän kärsii vesipulasta vuosisadan lopussa. Kuitenkaan, Bjørn Lomborg lisää, emme ole vielä nähneet tosiasiallisia merkkejä sään ääri-ilmiöiden lisääntymisestä. Hän viittaa uuteen Nature-lehden raporttiin (Huntingford et al, heinäkuu 2013), jossa todetaan sään ääri-ilmiöiden dokumentoidun määrän pysyneen globaalisti samalla tasolla vuodesta Jatkuvasti mediassa Vuosien mittaan Bjørn Lomborg on esiintynyt yhteyksissä, joka voisi saada pääministerin vihertämään kateudesta. Esimerkiksi TV:ssä Larry Kingin, David Lettermanin, BBC Newsnightin, ABC 60 Minutes:n ja monien muiden vieraana. Hän toimii kommentaattorina CNN:lle, Foxille, MSNBC:lle, BBC:lle ym. Hän kirjoittaa New York Timesiin, Wall Street Journaliin, Economistiin, The Timesiin, The Australianiin ja moniin muihin lehtiin. World Economic Forum valitsi hänet Global Leader for tomorrow -vaikuttajaksi, Times Magazine valitsi hänet maailman sadan vaikutusvaltaisimman ihmisen joukkoon, The Guardian puolestaan niiden 50 ihmisen joukkoon, jotka voisivat pelastaa planeettamme. Ja niin edelleen. Viime huhtikuussa hänet kutsuttiin Yhdysvaltain kongressin ympäristövaliokuntaan kertomaan ns. testimonyssa ilmastoasiasta. Lomborgin analyysin mukaan globaalin lämpenemisen myönteiset vaikutukset hallitsevat noin vuoteen 2070 saakka. Bjørn Lomborgin tiukka faktojen tarkastaminen on kuitenkin haastavaa monille maailmanparantajille, ja ne jotka hän on paljastanut, eivät aina iloitse siitä. Ilmastoaktivistit esimerkiksi kuvaavat häntä säännöllisesti ilmastonmuutoksen kieltäjänä, vaikka hän perustaa väitteensä IPCC:n skenaarioille/ennusteille ja tekee yhteistyötä IPCC:n johtavien ilmastomallintajien kanssa. Kaikki poliitikotkaan eivät pidä Bjørn Lomborgin analyyseista. Tanskan hallitus veti viime vuonna tukensa Copenhagen Consensukselta ainut vaalilupaus, jonka nykyinen hallitus on pitänyt. Nykyään keskusta hoitaa yhdysvaltalainen säätiö, rahoitus tulee Lomborgin toiminnasta, toimistoja on Lowellissa (USA:ssa) ja Budapestissa. Älkää tehkö päätöksiä paineen alaisina! Globaalisti yhä useammat ovat pelastamassa maailmaa. Se tarjoaa elannon sadoille tuhansille ihmisille. Retoriikka on helppo tunnistaa: uhat ovat nyt pahempia kuin olemme luulleetkaan ja voimakkailla panostuksilla on kiire, hyvin kiire. Retoriikka myös vetoaa moniin, se on ilmiselvää. Olen vakuuttunut, että useimmat todella haluavat tehdä hyvää. Mutta eikö olekin Bjørn Lomborg kutsuu itseään numeronörtiksi. Olen yksi niistä harvoista, joiden mielestä Maailmanpankin tilinpäätös voi olla seksikäs. Karl Vilhjálmsson 8 k atternö k atternö 9

6 outoa, Bjørn Lomborg kysyy, että saamme jatkuvasti kuulla asioiden olevan huonommin kuin olemme tähän saakka luulleet? Aikaa myöten voi tarkastaa, toteutuivatko katastrofit todella tai tuliko niistä väitetyn vakavia. Liioittelun ja vähättelyn suhteen voisi odottaa olevan Mutta luvut ovat noin Lomborgin sanomana on, ettei isoja asioita saa päättää paineen alaisena. Käytännönläheinen suhtautuminen, faktojen kunnioittaminen ja tarkka cost-benefitanalyysi antavat parhaat mahdollisuudet saavuttaa todellisia tuloksia. SVENOLOF KARLSSON Mitä 75 miljardilla dollarilla voisi tehdä? Sinulla on käytettävissäsi 75 miljardia dollaria. Miten luot tällä rahalla mahdollisimman paljon hyvää? Kysymys esitettiin Copenhagen Consensukselle v. 2012, ja se laati oheisen listan. Tässä hyvin lyhyesti. Tarkempi lista osoitteessa 1. Annetaan vauvoille (0 2 v.) hiven-/ kivennäisainelisää (micronutrient interventions): se vahvistaa heidän fyysistä ja henkistä kehitystään merkittävästi, parantaa koulumenestystä ja lisää elinaikaisia tuloja kolminkertaisesti 2. Lisätään tukea malarian vastaiseen taisteluun 3. Lisätään lasten rokotuksia 4. Häädetään lasten suolistoloiset 5. Parannetaan tuberkuloosia sairastavien hoitoa 6. Panostetaan tutkimukseen ja kehitykseen satomäärien kasvattamiseksi: se vähentää aliravitsemusta ja edistää biologista monimuotoisuutta; maatalouden tieltä tarvitsee kaataa vähemmän metsää 7. Investoidaan luonnonkatastrofien varhaisiin hälytysjärjestelmiin 8. Lisätään kirurgisten toimenpiteiden saatavuutta 9. Rokotetaan hepatiitti-b:tä vastaan 10. Käytetään akuuteissa sydänkohtauksissa edullisia lääkkeitä köyhissä maissa 11. Kampanjoidaan suolan vähentämiseksi ruoassa kroonisten sairauksien supistamiseksi 12. Panostetaan geotekniseen tutkimukseen ja kehitykseen maahan saapuvan auringonsäteilyn sääntelyksi 13. Annetaan ehdollista tukea koulutukseen osallistumisesta 14. Lisätään HIV-rokotteen tutkimusta ja kehitystä 15. Järjestetään tiedotuskampanjoita koulutuksen hyödyistä 16. Rakennetaan porakaivoja ja käsipumppuja Bjørn Lomborg vieraana Dylan Ratiganin suuria katsojalukuja keräävässä show ssa amerikkalaisella MSNBC-uutiskanavalla. Huhtikuu Christy Bowe Bjørn Lomborg ja Al Gore Yhdysvaltain kongressin energia- ja ympäristövaliokunnan kuulemisessa maaliskuussa Greenpeacen moraalin puutteesta u Aiemmin tässä kuussa (elokuussa 2013) 400 mielenosoittajaa tuhosi geenimuunnellun riisin (Golden Rice) koeviljelmän Filippiineillä. Hyvää tarkoittavien mutta harhaanjohtavien organisaatioiden, esim. Greenpeacen, ohjaamina tällaiset revohkat estävät hengen pelastamisen vuosittain. Sitä on moraalisesti mahdoton puolustaa. Golden Rice on geenimuokattua, jotta se sisältäisi A-vitamiinia.A-vitamiini on tärkeää, koska riisi on kolmen miljardin ihmisen perusravintoa, ja noin 10 % heistä kuuluu A-vitamiinin puutostilan riskijoukkoon. Maailman terveysjärjestö WHO arvioi, että vuosittain lasta sokeutuu A-vitamiinin puutteen Epäonnistuneesta ilmastopolitiikasta Climategatesta u University of East Anglian ilmastotutkimusyksiköstä vuotaneet tai hakkeroidut sähköpostit, Climategatena tunnettu tapaus, näytti tiedeyhteisöstä puolen, jota useimmat eivät koskaan näe. Se ei ollut kaunis kuva. Sähköpostiviestit paljastivat, kuinka ryhmä maailman vaikutusvaltaisimpia ilmastontutkijoita juonitteli säilyttääkseen ilmastoasiassa puolueen linjan. Tiedot, jotka eivät tukeneet heidän oletuksiaan globaalista lämpenemisestä, piilotettiin tai niitä vääristeltiin. Arvostettuja tiedejulkaisuja, jotka uskalsivat julkaista ei-toivottuja tuloksia sisältäviä artikkeleita, uhattiin boikoteilla. Kun eriävää mieltä olevat tutkijat pyysivät tietoja julkisuusperiaatteeseen viitaten, kyseiset s-postit tuhottiin ja, vieläkin pahempaa, todennäköisesti myös alkuperäinen data tuhottiin. [...] Tarvitsemme uuden ja paremman menetelmän ilmastoasiaan tarttumiseen. Jotta onnistuisimme siinä, meidän on tajuttava, että viime vuosikymmenen liioiteltu pelottelutaktiikka kostautuu nyt. (Cool it kirjan viime painoksen jälkisanat, 2010) vuoksi. Lancet-lehdessä julkaistuissa tutkimuksissa arvioidaan, että vuosittain kuolee alle 5-vuotiasta lasta A-vitamiinipuutoksen vuoksi. Siitä huolimatta aktivistit Greenpeacesta Naomi Kleimiin vastustavat ja pilkkaavat Golden Ricea. [...] 12 viime vuoden aikana Greenpeace ja muut ovat yrittäneet estää Golden Ricen käyttöä kaikin mahdollisin keinoin, vaikka mitään haitallisia vaikutuksia terveyteen tai ympäristöön ei ole osoitettu. Näinä 12 vuonna n. 8 miljoonaa lasta on kuollut A-vitamiinin puutokseen. [...] Yhtenä lempiväittämänä on, että Golden Rice -riisiä pitäisi syödä 7 kiloa päivässä saadakseen riittävästi A-vitamiinia. Se on täysin väärin. Kaksi uutta tutkimusta osoittaa, että jo 50 gramman riisiannoksesta saa 60 % päivittäisestä A-vitamiinintarpeesta enemmän kuin samasta määrästä pinaattia. [...] Yleisillä väittämillä, että geenimuokattu ruoka olisi Frankensteinin ruokaa [frankenfoods] ei ole minkäänlaista tieteellistä pohjaa. Viittaan U.S. National Academy of Sciences:n lausumaan [Yhdysvaltain tiedeakatemia, jolla on erittäin vahva asema amerikkalaisessa yhteiskunnassa]: Geenimuokatun ruoan ei ole tähän mennessä todettu aiheuttavan ihmisille minkäänlaista terveyshaittaa. (Bjørn Lomborg, National Post, ) u Tietenkin jos otat epätodennäköisen katastrofin ja tutkit, mitä tulokseksi syntyisi, jos se sijoitetaan epätodennäköisen pessimistiseen talousmalliin, voit saada räiskyviä otsikoita, mutta et hyvää politiikkaa. EU:n ilmastopolitiikan arvioidaan maksavan 200 miljardia euroa vuodessa, mutta [jos politiikka jatkuu samanlaisena] lämpötila on laskenut vuosisadan loppuun mennessä vain 0,05 Celsius-astetta, niin vähän, että se on hädin tuskin mitattavissa. Saksa on tukenut aurinkoenergiaa yli 100 miljardilla eurolla, kuitenkin aurinkoenergian vaikutus hiilidioksidiin ei ole sen suurempi kuin että globaalia lämpenemistä on vuoteen 2100 mennessä saatu lykättyä 37 tuntia. Espanja maksaa lähes prosentin BKT:staan tukea uusiutuvalle energialle. [Enemmän kuin mitä Espanja sijoittaa korkeakoulutukseen.] Tehottomat aurinkopaneelit ja tuulimyllyt rasittavat Espanjan taloutta lähes miljoonalla eurolla vuodessa, mutta hiilidioksidipäästöjen supistumisen arvo on Euroopan markkinoilla alle 80 miljoonaa euroa. Meille on kahden viime vuosikymmenen ajan opetettu, että meidän on siirryttävä vihreään energiaan. Mutta fossiilisten polttoaineiden osuus maailman energiankulutuksesta ei ole samana aikana supistunut, se on edelleen 83 %. Ikävä totuus on, että nykyinen ilmastopolitiikka on epäonnistunut. Kyllä, meillä on ilmasto-ongelma, mutta heitämme kankkulan kaivoon suunnattomia rahasummia emmekä saa käytännöllisesti katsoen mitään vastineeksi. Vihreä energia ei ole vielä kypsää otettavaksi käyttöön, ei taloudellisesti eikä teknologisesti. Meidän on keskityttävä halvempien tekniikoiden kehittämiseen tulevaisuutta varten. Jos pystyisimme tuottamaan vihreää energiaa fossiilisia polttoaineita halvemmalla, kaikki vaihtaisivat siihen myös kiinalaiset. (Bjørn Lomborg, Financial Times, ) 10 k atternö k atternö 11

7 Keskustelua kavahtavat ryhmät tukivat IPCC:n 5. ilmastoraporttia sen julkistamistilaisuudessa Tukholmassa. IPCC: Lämpenemistauko ei muuta mitään Ilmastopaneeli IPCC:n laatima päättäjille suunnattu raportti 27. syyskuuta herätti uteliaisuutta etenkin yhden seikan suhteen. Miten raportissa kommentoitaisiin sitä, ettei maapallon lämpötila on noussut yli 15 vuoteen? Vastaus: Ei mitenkään. Raporttiluonnoksen muotoilu, jossa pysähtymistä pidettiin ongelmana ilmastomallien kannalta, poistettiin viime hetkellä. Ilmasto- ja energia-asiat ovat saman kolikon kaksi puolta. Lähes kaikki energiasektoria sääntelevät lait liittyvät ilmastopoliittisiin tavoitteisiin. Jos haluaa tietää energia-asioiden kehityssuunnan, joutuu pakostakin syventymään myös ilmastopolitiikkaan. On kiistatonta, että lämpötila on hiljalleen laskenut noin vuosikymmenen ajan. Maailman suuret mittauslaitokset osoittavat, ettei maapallo ole lämmennyt merkittävästi vuoteen. Uudessa kirjassaan, Die Klimafalle, IPCC:n lead author ilmastoprofessori Hans von Storch kertoo, että alle 2 % tietokonemallinnuksista sisältää näin pitkiä taukoja lämpenemisestä: Kukaan ei ole tähän mennessä pystynyt vastaamaan vakuuttavasti, miksi lämpeneminen näyttää pysähtyneen. Se on vakava tieteellinen ongelma, johon IPCC:n on tartuttava seuraavassa raportissaan. IPCC-raportin luonnos vuoti julkisuuteen periaatteessa salaisen valmistelun aikana. Siksi oli tiedossa, että vielä viikkoa ennen julkistusta luonnoksessa todettiin lämpenemistauon sotivan malleja vastaan. Miten prosessi kulkee? IPCC:n n. 30-sivuinen tiivistelmä on siis suunnattu päättäjille (summary for policymakers). Heillä ei oleteta olevan riittävästi aikaa tai osaamista lukea koko raporttia. Merkillistä kyllä, tiivistelmä valmistuu paljon TT/Scanpix, Jonathan Näckstrand ennen raporttia, josta sen on tarkoitus esittää yhteenveto. Miten prosessi menee? Donna Laframboise, kanadalainen journalisti, joka on jo pitkään tutkinut IPCC:tä, kirjoitti päivää ennen julkistusta: IPCC on kokoustanut viime maanantaista lähtien [eli neljä päivää]. Kokouksen tarkoituksena on varmistaa, että tutkijoiden laatima tieteellinen taustadokumentti miellyttää myös poliittisia päätöksentekijöitä. Luonnos heijastetaan kokouksessa suurille valkokankaille lause lauseelta. Diplomaatit, virkamiehet ja poliitikot noin tusinasta YK:n jäsenvaltiosta ovat neuvotelleet ja käyneet kauppaa keskenään, ja nyt loppuvaiheessa on löydettävä muotoilut, jotka kaikki voivat hyväksyä. Kun lause on lopulta hyväksytty, aletaan neuvotella seuraavasta. Kokous käydään suljettujen ovien takana. Medialla ei ole sinne asiaa. Selostuksia ei anneta. [...] Lehdistökonferenssissa esitellään sitten poliittisesti pesty versio. Aivan kuin tätä nelipäiväistä kokousta ei olisi koskaan pidettykään, IPCC:n edustajat ja lehtimiehet kertovat juhlallisesti tieteen nyt sanoneen sanansa. Entä jos IPCC:n kokous lähetettäisiin suorana TV:ssä? Jokainen pääsisi näkemään, etteivät tieteentekijät sano viimeistä sanaa IPCC:ssä. Tavallinen kansa ymmärtää sen, mitä monet journalisteista eivät tunnu näkevän: Tieteellisiä totuuksia ei luoda neuvottelemalla yön pikkutunneilla suljettujen ovien takana. Asiantuntijakommentteja Judith Curry, ilmastotieteen professori ja johtava tutkija, nostaa esiin luonnoksen muotoilun: Mallit eivät yleensä näytä lämpenemistrendissä viime vuotena havaittua supistumista. Lopullisessa versiossa muutettuna muotoon: Ilmastomallien pitkän aikavälin tietokonesimulaatiot osoittavat globaalien keskilämpötilojen trendin v noudattavan havaittua trendiä. Niin lyhyillä aikaväleillä kuin vuotta simulaatioiden ja havaittujen trendien välillä on eroja. Luonnoksessa mainitun, malleja vastaan sotineen 15 vuoden lämpenemistauon sanotaan nyt siis mahtuvan luonnollisen vaihtelun sisään. Toinen keskeinen muotoilu luonnoksessa: On äärimmäisen todennäköistä, että ihmisen toiminta on aiheuttanut yli puolet maapallon keskilämpötilan noususta vuosina Loppuversiossa lukee, että paras arvio ihmisen aiheuttamasta lämpenemisestä on sama kuin kauden aikana havaittu lämpeneminen. Yhtäkkiä koko lämpenemisen katsotaan siis aiheutuvan ihmisestä. Judith Curry: Nämä Tukholman konklaavin tekemät muutokset ovat täysin ymmärrykseni vastaisia. IPCC on heittänyt haasteen jos tauko jatkuu 15 vuoden jälkeen (no, senhän se on jo tehnyt), he ovat polttaneet näppinsä. Richard Lindzen, MIT:n legendaarinen meteorologian professori: Näen uuden raportin lähinnä koomisena pohjanoteerauksena sen epäjohdonmukaisuuden takia. Raportti julistaa mallinsa entistä varmemmiksi samalla, kun mallien ja havaintojen ero on kasvanut. [...] He jättävät myös mainitsematta lämpenemisen olevan niin vähäistä, ettei siitä kannata huolestua. Helsingin Sanomat eroaa muista Helsingin Sanomat välittää pohjoismaisista sanomalehdistä kaikkein kritiikittömimmin IPCC:n alarmistista sanomaa. Ero on hätkähdyttävä verrattuna Ruotsin valtakunnallisiin lehtiin, jotka kaikki nostavat esiin myös kriittisiä ääniä. Tieteenteorian prof. Ingemar Nordin käsitteli Dagens Industri lehdessä lämpötilan nousun pysähtymisen taustatekijöitä. Jos halutaan syyttää luonnon tekijöitä (esim. merivirtoja, pilvien muodostusta, aurinkoa, tulivuorten purkauksia, yleisiä kaoottisia prosesseja), ne heijastuvat heti takaisin todisteisiin, joita on esitetty globaalista lämpenemisestä aiemmin v Silloin sanottiin, ettei yksikään luonnon tekijä voisi olla riittävän voimakas kumoamaan ihmisen hiilidioksidipäästöjä. Ja tätä oletusta käytettiin pohjana, kun aiemmissa raporteissa arvioitiin ilmastoherkkyyttä, jonka mukaan hiilidioksidipitoisuuden kaksinkertaistuminen nostaisi lämpötilaa noin kolme astetta. Mutta jos nyt yhtäkkiä osoittautuukin, että luonnon tekijät voivat estää lämpenemistä, vaikka hiilidioksidipitoisuus nousee nopeasti niin, silloin putoaa pohja kaikilta IPCC:n ennusteilta tulevasta ilmastokatastrofista. Ilmastoherkkyyttä on luultavasti liioiteltu karkeasti eikä globaali lämpötila pysty yksinkertaisesti nousemaan rajusti ja nopeasti hiilidioksidin vuoksi. Ilmastoprofessorit Roger Pielke Jr ja Björn-Ola Linnér käsittelivät Dagens Nyheter lehdessä joidenkin tutkijoiden huolestuttavaa taipumusta käyttää ilmasto- ja ympäristötieteellisiä raportteja autoritaarisempien poliittisten järjestelmien puolustamiseen. Viitaten raporttien synkimpiin skenaarioihin he vaativat poliittista poikkeustilaa. Ihmisten pelkoihin vetoaminen on paitsi tehotonta mutta voi myös horjuttaa demokratiaa ja erityisesti asiantuntijoiden roolia politiikassa. [...] Yksi ajankohtainen esimerkki on Global Challenges Foundation säätiön ehdotus, jonka mukaan merkittävän lämpenemisen riski vaatii tehokasta globaalia päätöksentekoelintä. Säätiö väittää ohjelmanjulistuksessaan meidän olevan nykyisessä poliittisessa järjestelmässämme kykenemättömiä käsittelemään ympäristökriisejä. Säätiö haluaa luoda uuden poliittisen järjestelmän ja juridisesti sitovan globaalin oikeusjärjestyksen, jolloin heidän ongelmankuvauksensa mukaan ei tarvitsisi kantaa huolta tulevista vaaleista ja uudelleenvalinnasta. Planeetta ei samaa joukkuetta Svenska Dagbladet antoi puheenvuoron Bjørn Lomborgille. Ilmastotarinan todellinen ongelma on, ettei planeetta ole viime vuoden aikana yhtynyt peliin. Vaikka olemme jatkaneet CO₂päästöjä ja mallit ovat ennustaneet yhä korkeampia lämpötiloja, lämpömittareiden lukemat eivät ole hievahtaneetkaan. [...] Katastrofiskenaariot käyvät yhä epätodennäköisimmiksi. Tällä on merkitystä, koska huolestuttavia ovat nimenomaan suuret lämpötilannousut. IPCC ei myöskään korosta sitä, että maailman nyt kokema vaatimaton lämpeneminen on suurimmalta osalta myönteinen asia. Kaikki merkittävät taloudelliset ilmastomallit osoittavat, että noin 1,5 2⁰C:een saakka globaalit edut ovat painavampia kuin kustannukset. Mainittujen ruotsalaislehtien priorisointi on merkki trendin muutoksesta. Mahdollisesti se saavuttaa myös Helsingin lehdet muutaman vuoden viiveellä, kuten kansainväliset trendit yleensäkin. SVENOLOF KARLSSON Donna Laframboise Donna Laframboise, IPCC:n toimintatavoista kirjan kirjoittanut journalisti. Wikipedia Hans von Storch, Hampurin yliopiston ilmastoprofessori. Wikipedia Judith Curry, Georgia Institute of Technologyn maailmankuulu ilmastoprofessori. Ingemar Nordin, Linköpingin yliopiston tieteenteorian professori. 12 k atternö k atternö 13

8 Karl Vilhjálmsson Mahdollisuuksien maakunnat Stentjärnsmyren-suo, kaunis myöhäiskesän ilta. Pohjanmaan ja Ruotsin Härjedalenin kohtaaminen. Herrforsin ja HMAB:n edustaja Seppo Tupeli (oik.) ja Härjedalenin kunnanhallituksen varapuheenjohtaja Anders Häggkvist. Pelissä upeita mahdollisuuksia ja edellytyksiä pitkäjänteiselle yhteistyölle. 14 k atternö k atternö 15

9 Karl Vilhjálmsson Karl Vilhjálmsson me tunteneet härjedalenilaisia eivätkä he meitä. Mutta näimme mahdollisuuden ja arvioimme, että meillä olisi osaaminen suhteen hyvät edellytykset saada käännettyä toiminta kannattavaksi, Stefan Storholm sanoo. HMAB:n koko osakekanta siirtyi Herrforsille vuoden 2013 alussa, ja yhtiö päätti investoida kolmeen uuteen, lähinnä puupolttoaineelle tarkoitettuun pellettipuristimeen. Näin saatiin polttoainetonnin vuosituotantokapasiteetti runsaan 20 milj. kruunun investoinnilla. Härjedalenia, nähtynä Duvbergetiltä. Taustalla HMAB:n turvesuo Bådhusflyet ja Svegsjön-järvi. Härjedalenia on mahdoton esitellä kysymättä, mistä nimi ja ensimmäiset asukkaat ovat peräisin. Härjedalenin alkuperä voidaan johtaa muinaisnorjan sanasta Herjárdalr eli Härjådalen, Herje-joen laakso. Härj- tarkoittaa kivistä maastoa tai kivistä pohjaa, joten Härjedalen on kivikkoisen joen laakso. Nimi mainitaan ensimmäisen kerran Svegin yleiskäräjillä v laaditussa asiakirjassa, jossa käsitellään Norjan ja Ruotsin rajaa. Härjedalen kuului silloin Norjalle. Tässä yhteydessä on kerrottava myös Härjulf Hornbrytaren taru. Yllä mainitussa rajanvedossa v todettiin, että norjalaiset olivat asuttaneet Härjedalenin ja että heistä ensimmäinen, 15 sukupolvea aiemmin, oli Heriulfuer hornbriotr (Härjulf Hornbrytaren). Härjulf oli merkkihenkilö Norjan kuninkaan Halvdan Mustan hovissa (hallitsi n ). Härjulf joutui kuitenkin epäsuosioon iskettyään kuoliaaksi yhden kuninkaan miehistä Halvdanin hopeoidulla juomasarvella. Härjulf löi miestä sellaisella voimalla, että sarvi katkesi (mistä nimi hornbriotr, sarvenrikkoja), ja hän pakeni Mälardaleniin Anund Uppsalen luo. Vastaanotto oli lämmin, mutta ryhdyttyään liian läheisiin suhteisiin Anundin sukulaisen Helgan kanssa, pariskunta joutui pakenemaan länteen. Härjulf ja Helga asettuivat asumaan Härjedaleniin, erämaahan paikkaan, joka sai nimekseen Sliarosvellir. Ruotsin ja Tanskan lukuisten sotien jälkeen Härjedalen erotettiin vuoden 1645 Brömsebron rauhassa kuuluvaksi Ruotsiin. Silti liikenne on jatkunut Härjedalenista länteen nykypäiviin saakka. Norjan puolen Røros oli pitkään lähin kauppakeskus. Härjedalen oli siis Norjaa noin 800 vuotta ja on nyt ollut Ruotsia runsaat 350 vuotta. Vertailun vuoksi, Pohjanmaa oli osa Ruotsia noin 600 vuotta ja sen jälkeen osa Venäjää ja Suomea yhteensä 200 vuotta. Uusia yhteisiä intressejä Nyt Härjedalenille ja Pohjanmaalle on syntynyt uusia yhteisiä intressejä. Yhdistävänä tekijänä olivat aluksi bioenergia ja turve, luonnonvarat, joita Härjedalenissa on runsain mitoin. Panostimme Katternö-konsernissa jo varhain bioenergiaan, esim. puuhun ja turpeeseen, paljon ennen kuin vihreää energiatuotantoa alettiin suosia poliittisesti. Mutta vaikka Suomessa on paljon turvetta, turpeennostoon käytettävissä olevista soista on pulaa. Sen vuoksi haimme aktiivisesti turvesoita, kertoo Katternö-konsernin johtaja Stefan Storholm. Konsultti kertoi Härjedalenista, ja sitä kautta Katternön väki löysi Härjedalens Miljöbränsle AB:n (HMAB) ja sen suuret turvesuot. HMAB aloitti kuivien biopolttoaineiden tuotannon Svegissä 1989, alunpitäen turvebrikettien toimittamiseksi Vattenfallin laitokselle Uppsalaan. Myöhemmin HMAB alkoi valmistaa brikettejä myös puuraaka-aineesta. Sekä teollisuudelle että kotitalouksille tarkoitetut pelletit tulivat tuotevalikoimaan v Katternö havaitsi tunnusteluissaan, että HMAB:llä oli kannattavuusongelmia, mutta silti tehokas höyrykuivain ja briketointilaitos. Vähäisimpänä seikkana ei ollut sekään, että yhtiöllä oli 1700 hehtaaria turvesoita. Herrfors Oy siirtyi HMAB:n pääomistajaksi v Tiesimme, ettei se olisi helppo juttu. Ulkoa on vaikea nähdä, mitä kannattavuusongelmien takana piilee, emmekä Kovaa työtä Seppo Tupeli, Herrfors-konsernin verkkoyhtiön toim.johtaja, sai HMAB:n kehittämisen tehtäväkseen, ja hän on nyt kolmen vuoden ajan sukkuloinut tiiviisti Pietarsaaren ja Svegin väliä. Näin hän kuvaa työtä: Yhtiön rakennemuutos on nyt tehty. Olemme joutuneet useissa vaiheissa supistamaan henkilöstöä, koska turpeenkorjuu ei yltänyt budjetoituihin tavoitteisiin. Monet kiinteät kustannukset on muutettu ulkoisiksi ostopalveluiksi. Sen ansiosta tehokkuus on parantunut, ja tulevaisuus näyttää nyt huomattavasti valoisammalta. Turpeenkorjuussa epävarmuutta aiheuttaa sää. Nyrkkisääntönä on sateen jälkeen vähintään viiden päivän pouta ennen kuin korjuu voidaan aloittaa. Olemme pystyneet vähentämään rajusti toiminnan riippuvuutta sääoloista investoimalla laajempaan puutuotevalikoimaan. Olemme kustannusten supistumisen ansiosta huomattavasti kilpailukykyisempiä, ja se on tuonut meille uusia asiakkaita etenkin uudella puutuotesegmentillä, Seppo Tupeli sanoo. Myös turvesuot ja turpeenkorjuun menetelmät ovat vaatineet toimia. Kun käytettävissä on 1700 hehtaaria turvesoita, toiminnan tehokkuus on äärimmäisen tärkeää! Sadonkorjuulle mahdollisena kesäaikana meidän on voitava työskennellä maksimaalisesti kentällä ja tehokkailla laitteilla. Uusia tuotantolaitteita ja uudempia ja leveämpiä koneita on hankittu. Uudet urakoitsijat mm. Suomesta ovat auttaneet lisäämään turpeennostoa merkittävästi. Turvesuot ovat osin kuluneita ja aiheuttaneet kuivatusongelmia. Jos veden juoksu ei toimi optimaalisesti, se vaikuttaa heti kielteisesti työhön. Näihin asioihin keskittyminen ja tuhansien korjuutuntien Kvarnforsen, yksi Härjeåns Kraftin yhdeksästä vesivoimalasta. Putouskorkeus 28 m, teho runsaat 4 MW. Generaattorin edessä Sven-Erik Åström. Karl Vilhjálmsson 16 k atternö k atternö 17

10 Karl Vilhjálmsson Kontteja uusiokäytössä, erinomaisia pellettien ja brikettien varastointiin ja kuljetukseen. Karl Vilhjálmsson kova työ on tuottanut tulosta. Tämän vuoden turvesato oli selvästi budjetoitua suurempi ja todistaa, että olemme toimineet oikein, Seppo Tupeli sanoo. Seppo Tupeli astui HMAB:n toimitusjohtajaksi helmikuussa Paikallis- ja talousjohtajana toimii Anders Wiklund. Todellinen potentiaali Mutta todellinen potentiaali on muualla. Näimme jo varhain, että eri toimintamuotojen integrointi voisi tuottaa yhteisiä etuja. Härjeån oli hyvin hoidettu energiayhtiö, jolla oli omaa tuotantoa ja oma verkko; HMAB:llä oli turvetta, puupolttoainetta lähellä ja arvokas jalostuslaitos. Toisin sanoen, hyvät edellytykset lämpövoimalalle, Stefan Storholm kertoo. Erillisen lämpövoimalan olisi ilman turvetta vaikea saada puuraaka-aine riittämään muuhun kuin vain polttoaineeksi. Mutta kun lämpövoimalassa poltettaisiin turvetta, saisimme hukkalämpöä, jolla voitaisiin korvata sähkön kuivausprosessissa. Saisimme silloin nostettua kannattavuutta jalostaaksemme lähinnä biopolttoainetta runsasenergiaisiksi ja tiiviiksi pelleteiksi tai briketeiksi. Lämpövoimala oli suunnitelmien mukaan Pietarsaaren Alholmens Kraftin tyyppinen, vaikkakin huomattavasti pienempi. Alustava prosessisuunnitelmamme perustuu vuosittaiseen tonnin biopolttoainekapasiteettiin, Stefan Storholm sanoo. Lämpövoimalan toteuttamiseen tarvitaan kuitenkin välttämättä ruotsalainen kumppani. Härjeåns Kraft Ab, Härjedalenin johtava energiayhtiö, oli itsestään selvä keskustelukumppani. Sillä oli kaksi suurta omistajaa, Härjedalenin kunta (36,6 %) ja Fortum (47,9 %). Fortum oli aikanaan tullut omistajaksi ostettuaan Gullspångs Kraftin. Pienomistajilla oli yhteensä 15,5 % osakkeista. Fortum oli Härjeåns Kraftin omistajaroolissaan passiivinen uuden energiatuotannon suhteen. Niinpä Fortum päätti myydä Härjeåns Kraftin osakkeensa. Yhteisymmärryksessä kunnan kanssa Aloimme tutkia, millä ehdoin voisimme ostaa Fortumin osuuden. Tietenkin yhtenä ehtona oli, että se tapahtuisi yhteisymmärryksessä toisen suuromistajan, Härjedalenin kunnan, kanssa, Stefan Storholm sanoo. Muitakin kiinnostuneita oli, esim. kunnallinen Jämtkraft naapurimaakunta Jämtlannista. Jämtkraft kuuluu Ruotsin suurimpiin energiayhtiöihin, ja se pyrkii laajentumaan. Useiden tarjouskierrosten jälkeen kauppa oli selvä heinäkuussa Herrfors Oy osti Fortumin osakeosuuden Härjeåns Kraftista. Herrfors nousi näin yhdessä parin pienehkön osake-erän kanssa yhtiön pääomistajaksi 50,5 % osakeomistuksellaan. Tavoitteena on kehittää edelleen tätä jo hyvin hoidettua ja lähes velatonta yhtiötä. Kauppa vahvistaa Katternö-konsernia, mikä hyödyttää pitkällä aikavälillä niin sen omistajia kuin asiakkaitakin, Stefan Storholm selvitti kaupan yhteydessä. Kauppahinta oli 470 milj. Ruotsin kruunua (noin 54 milj. euroa). Vertailun vuoksi, Herrfors-konsernin liikevaihto v oli noin 91 milj. euroa ja Härjeåns Kraftin liikevaihto vajaat 600 milj. kruunua (n. 70 milj. euroa). Miksi juuri Katternö? Miksi juuri Katternö-konserni lähti mukaan tähän? Pohjoismaiset markkinat ovat avautumassa, se on tärkeä trendi. Maantiede ei merkitse enää samaa kuin ennen. Synergiaetua voi syntyä myös valtakunnan rajojen yli, sanoo Peter Boström, Katternö-konsernin ja nykyään myös Härjeåns Kraftin hallitusten puheenjohtaja. Lisäksi Ruotsi on aina ollut meille ruotsinkielisellä Pohjanmaalla lähialuetta. Kieli ja paljolti myös asenne ovat yhteistä. Mutta tietenkin kuten aina liiketoiminnassa täytyy tietää, mitä on tekemässä, hän lisää. Mainittakoon, ettei tämä ole Katternökonsernille ensimmäinen matka luvun lopulla Katternö hakeutui yhteistyöhön kahden suuren ruotsalaisen energiayhtiön, Skellefteå Kraftin ja Graningen, kanssa. Tuloksena syntyi Alholmens Kraft, maailman suurin bioenergiavoimala, menestystarina, jonka suomalaiset ja ruotsalaiset tahot ovat yhdessä luoneet. Meillä Pohjanmaalla on valitettavasti vaikea yltää Härjedalenin tasolle yhdessä suhteessa, Peter Boström sanoo, nimittäin luonnonkauneudessa. Meillä on viljavat lakeudet ja kaunis kivikkoinen saaristo, mutta miten pitkälle ne riittävät verrattuna Härjedalenin komeisiin tuntureihin ja erämaihin, hän kysyy. SVENOLOF KARLSSON Härjedalenin kunnanhallituksen puheenjohtajan Gunilla Zetterström Bäcken kommentit s. 48. Karl Vilhjálmsson Henry Jonasson Ylimpänä putkisto jossa turve kuivuu sinkoutuessaan eteenpäin. Keskellä Stefan Storholm keskustelemassa HMAB:n paikallisjohtaja Anders Wiklundin kanssa. Alimpana kauppaneuvos Peter Boström, mm. Katternökonsernin, Härjeåns Kraftin ja HMAB:n hallitusten puh.joht. 18 k atternö k atternö 19

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa Omakustannushintainen mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähköntuotannossa Mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähkömarkkinoilla Omakustannushintainen mankalatoimintamalli tuo mittakaava- ja tehokkuusetuja

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse. Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.fi/tutu Esityksen sisältö Suomen energiajärjestelmän ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous?

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Oras Tynkkynen, Helsinki 21.10.2008 Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Vesipula 1,5 ºC:n lämpötilan nousu voi altistaa vesipulalle 2 miljardia ihmistä

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Energia, Vesivoima ja Kalatalous. Ralf Bertula Katternö Group 15.11.2005

Energia, Vesivoima ja Kalatalous. Ralf Bertula Katternö Group 15.11.2005 Energia, Vesivoima ja Kalatalous Ralf Bertula Katternö Group 15.11.2005 Kuka Ralf Bertula? s. Vexalassa 1946, asuu nyt Pietarsaaressa insinööri 1971, Vaasan Teknillinen Oppilaitos Käyttöpäällikkö Katternö/Herrfors/Perhonjoki

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille SUOMEN ELFI OY KANNANOTTO Antti Koskelainen 1 (5) 1.8.2007 Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille 1. Pohjoismainen sähkö

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2014 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista ja ruotsalaisista pk-yrityksistä

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys

Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys KOHTI KESTÄVIÄ VALINTOJA MITEN VOIMME VAIKUTTAA KIERTOTALOUTEEN Tuula Pohjola TkT Crnet Oy 4/21/2015 Crnet Oy/Tuula Pohjola 1 Tuula Pohjola, TkT Erityisala vastuullinen

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Äärisääilmiöt kysyntää suomalaisille innovaatioille. Panu Partanen Director, Meteorology 2013-01-10

Äärisääilmiöt kysyntää suomalaisille innovaatioille. Panu Partanen Director, Meteorology 2013-01-10 Äärisääilmiöt kysyntää suomalaisille innovaatioille Panu Partanen Director, Meteorology 2013-01-10 Vaisala lyhyesti Maailman johtava sääjärjestelmien toimittaja Vaisala Group Globaalisti n. 1400 työntekijää

Lisätiedot

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006 Vantaan Energia Oy Tommi Ojala 1 Missio Vantaan Energia tuottaa energiapalveluja Suomessa. 2 Visio 2012 Vantaan Energia on Suomen menestyvin

Lisätiedot

NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT

NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT Ved Stranden 18 DK-1061 København K www.norden.org NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT Kuluttajaopas Käytä vaatteitasi Käytä päätäsi Vaali ympäristöä! Rostra Kommunikation v/ David Zepernick,

Lisätiedot

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Niko Nevalainen 1 Globaalit trendit energiasektorilla 2 IEA:n skenaario: Hiilellä tuotettu sähkö tulevaisuudessa Lähde: International Energy Agency,

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

Uusiutuva energia kannattava investointi tulevaisuuteen

Uusiutuva energia kannattava investointi tulevaisuuteen Uusiutuva energia kannattava investointi tulevaisuuteen Ilmasto-ohjelman päällikkö Karoliina Auvinen, WWF Suomi TEM asiantuntijaseminaari: Uusiutuva energia pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian

Lisätiedot

Luku 2 Sähköhuolto. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013

Luku 2 Sähköhuolto. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 Luku 2 Sähköhuolto Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 1 Sisältö Uusiutuvat lähteet Ydinvoima Fossiiliset sähköntuotantotavat Kustannukset Tulevaisuusnäkymät 2 Maailman

Lisätiedot

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011 Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena Metsäteollisuus on elintärkeä yli 50 paikkakunnalle 50 sellu- ja paperitehdasta Yli 240 teollista

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Sähkövisiointia vuoteen 2030 Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Kokemukset tuulivoimaloista

Kokemukset tuulivoimaloista Kokemukset tuulivoimaloista Haastattelututkimus Iin Olhavassa Maija Suokas, Johanna Varjo, Valtteri Hongisto Työterveyslaitos, Turku Tulosten julkistaminen 15.9.2015 verkossa Tämä esitys on vapaasti nähtävissä

Lisätiedot

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009 PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 25-29 /MWh 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 29 hiililauhteen rajakustannushinta sis CO2 hiililauhteen rajakustannushinta Sähkön Spot-markkinahinta (sys) 5.3.21 Yhteenveto

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Allaahin, Armeliaimman Armahtajan Nimeen. 1. Luku. Kuka Allaah on? Allaah on Ar-Rabb (Hän, joka luo, pyörittää asioita ja omistaa kaiken.

Allaahin, Armeliaimman Armahtajan Nimeen. 1. Luku. Kuka Allaah on? Allaah on Ar-Rabb (Hän, joka luo, pyörittää asioita ja omistaa kaiken. Allaahin, Armeliaimman Armahtajan Nimeen. 1. Luku Kuka Allaah on? Allaah on Ar-Rabb (Hän, joka luo, pyörittää asioita ja omistaa kaiken.) Todistan, että ei ole mitään todellista palvomisen arvoista jumalaa

Lisätiedot

Energia, ilmasto ja ympäristö

Energia, ilmasto ja ympäristö Energia, ilmasto ja ympäristö Konsultit 2HPO 1 Hiilidioksidipitoisuuden vaihtelu ilmakehässä Lähde: IPCC ja VNK 2 Maailman kasvihuonepäästöt Lähde: Baumert, K. A. ja VNK 3 Maailman kasvihuonepäästöjen

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila

Lisätiedot

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin?

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Ilmastonmuutos on jo pahentanut vesipulaa ja nälkää sekä lisännyt trooppisia tauteja. Maailman terveysjärjestön mukaan 150 000 ihmistä vuodessa kuolee

Lisätiedot

Sähkön tukkumarkkinan toimivuus Suomessa. Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari 14.3.2012 TkT Iivo Vehviläinen Gaia Consul?ng Oy

Sähkön tukkumarkkinan toimivuus Suomessa. Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari 14.3.2012 TkT Iivo Vehviläinen Gaia Consul?ng Oy Sähkön tukkumarkkinan toimivuus Suomessa Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari 14.3.2012 TkT Iivo Vehviläinen Gaia Consul?ng Oy Tutki3u sähkömarkkinaa julkisen 6edon pohjalta Selvityksen tekijänä on riippumaton

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Asiakkaat arvostavat vakuutusyhtiöitä entistä enemmän

Asiakkaat arvostavat vakuutusyhtiöitä entistä enemmän Julkaisuvapaa maanantaina 11.11.2013, klo. 09.00 Asiakkaat arvostavat vakuutusyhtiöitä entistä enemmän - EPSI Rating vakuutusyhtiöiden asiakastyytyväisyystutkimus 2013 EPSI Rating tutkii vuosittain asiakkaiden

Lisätiedot

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n TUOMAS VANHANEN KUKA Tu o m a s Tu m u Vanhanen Energiatekniikan DI Energialähettiläs Blogi: tuomasvanhanen.fi TEEMAT Kuka Halpaa öljyä Energian kulutus kasvaa Ilmastonmuutos ohjaa energiapolitiikkaa Älykäs

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää

Lisätiedot

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Sidosryhmäkysely Vantaan Energian sidosryhmäkysely toteutettiin 11.-20.9.2013 Kyselyyn vastasi 445 henkilöä. Vastausprosentti oli 27,6. - Yksityisasiakas 157

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Jukka Leskelä Energiateollisuus ry SESKOn kevätseminaari 2013 20.3.2013, Helsinki 1 Kannattavuus? Kilpailukykyisesti Kokonaisedullisimmin Tuottajan

Lisätiedot

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Niina Heiskanen Avainluvut lyhyesti Kotkan Energia 2013 Kotkan kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö Liikevaihto 43,2 milj. (45,9) Liikevoitto 4,9 milj. (4,2)

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa

Lisätiedot

Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli.

Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli. Boris Winterhalter: MIKÄ ILMASTONMUUTOS? Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli. Poikkeukselliset sääolot Talvi 2006-2007 oli Etelä-Suomessa leuto - ennen kuulumatontako? Lontoossa Thames jäätyi monasti

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt 1. Emme tuhlaa luonnonvaroja ja saastuta ympäristöä - tasapaino luonnon käytön ja suojelun välillä 2. Huolehdimme ihmisten hyvinvoinnista

Lisätiedot

Vesi ja Energia synergiaako? Reijo Kolehmainen

Vesi ja Energia synergiaako? Reijo Kolehmainen Vesi ja Energia synergiaako? Reijo Kolehmainen 21.5.2015 Konsernin rakenne Lappeenrannan kaupungin 100 % omistama energiayhtiö. Lappeenrannan Energia -konserni hankkii ja myy kaukolämpöä, maakaasua, sähköä

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

Missio ja arvot. Missio

Missio ja arvot. Missio Pohjolan Voima Omakustannushintaan perustuva toimintamalli on tehokas tapa toteuttaa energiainvestointeja. Toimintamalli mahdollistaa sen, että hankkeisiin osallistuu suoraan ja välillisesti laaja joukko

Lisätiedot

Kokemukset tuulivoimaloista Porin Peittoon alueella

Kokemukset tuulivoimaloista Porin Peittoon alueella 1 Kokemukset tuulivoimaloista Porin Peittoon alueella Maija Suokas, Johanna Varjo, Valtteri Hongisto Työterveyslaitos, Turku Tulosten julkistaminen 12.5.2015 Tämä esitys on vapaasti nähtävissä sivulla:

Lisätiedot

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Pääotsikko tähän. Alaotsikko. Etunimi Sukunimi XX.XX.XXXX

Pääotsikko tähän. Alaotsikko. Etunimi Sukunimi XX.XX.XXXX Pääotsikko tähän Alaotsikko Etunimi Sukunimi XX.XX.XXXX Tietopalvelualan trendit mihin ala on menossa? Janne Järvinen Toimitusjohtaja LM Tietopalvelut LM toimipisteet 2011: Helsinki, Suomi Tukholma, Ruotsi

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Vattenfallin imago kirkastui

Vattenfallin imago kirkastui Vattenfallin imago kirkastui Julkaisuvapaa maanantaina 17.12.2012, klo. 06.00 Suomen SÄHKÖYHTIÖT - EPSI Rating asiakastyytyväisyys 2012 Kansainvälinen ja riippumaton EPSI Rating tutkii vuosittain kuluttajien

Lisätiedot

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-

Lisätiedot

Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta. Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009

Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta. Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009 Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009 Sisältö Kemira lyhyesti Tärkeimmät tapahtumat huhti kesäkuussa Segmenttien tärkeimmät tapahtumat huhti

Lisätiedot

Tiedosta toimintaan. WWF:n Itämeri-viestintä. Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012

Tiedosta toimintaan. WWF:n Itämeri-viestintä. Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012 Tiedosta toimintaan WWF:n Itämeri-viestintä Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012 Öljyonnettomuuden torjunta Meriturvallisuus Rehevöityminen Itämeren lajit ja luontotyypit Kestävä kalastus Miten WWF viestii Itämerestä?

Lisätiedot

1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka on Helsingin kaupunki.

1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka on Helsingin kaupunki. SUOMEN HITSAUSTEKNILLINEN YHDISTYS r.y. FINLANDS SVETSTEKNISKA FÖRENING r.f. SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ

LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ Painopistealueet Kestävän kilpailukyvyn luominen Kansainvälinen Vihreä energia ja teknologia Venäjä-yhteyksien rakentaja Yhdessä Painopisteemme ovat monitieteisiä kokonaisuuksia

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Helsinki 16.9.2009 1 Miksi päästötön energiajärjestelmä? 2 Päästöttömän energiajärjestelmän rakennuspuita Mitä jos tulevaisuus näyttääkin hyvin erilaiselta? 3

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarien kysely Venäjä-pakotteista Kohderyhmä: Suomen 19 kauppakamarin jäsenyritykset Kysely lähetetty:

Lisätiedot

Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten

Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten Dia 1 Ilmastonmuutos Tieteellinen näyttö on kiistaton Tämän esityksen tarkoituksena on kertoa ilmastonmuutoksesta sekä lyhyesti tämänhetkisestä tutkimustiedosta.

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

Kuntien 6. ilmastokonferenssi Alustus paneelikeskustelu, energian tuotanto ja käyttö murroksessa - omistajapolitiikka avainkysymys

Kuntien 6. ilmastokonferenssi Alustus paneelikeskustelu, energian tuotanto ja käyttö murroksessa - omistajapolitiikka avainkysymys Kuntien 6. ilmastokonferenssi Alustus paneelikeskustelu, energian tuotanto ja käyttö murroksessa - omistajapolitiikka avainkysymys 3.5.2012 Juha Lindholm Oma henkilökuva lyhyesti: DI, ikä 58 Energia-alalla

Lisätiedot

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian

Lisätiedot

Nuorten mediankäyttötapoja

Nuorten mediankäyttötapoja Mediakritiikkiprojekti Nuorten mediankäyttötapoja Sinituuli Suominen Haluan mediakritiikkiprojektini avulla lisää tietoa nuorten lehdenlukutottumuksista. Kiinnostavatko lehdet edelleen Internetistä huolimatta?

Lisätiedot

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Maapallolle saapuva auringon säteily 100 % Ilmakehästä heijastuu 6% Pilvistä heijastuu 20 % Maanpinnasta heijastuu 4 % Lämpösäteily Absorboituminen

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon

Lisätiedot

Matemaatikot ja tilastotieteilijät

Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matematiikka/tilastotiede ammattina Tilastotiede on matematiikan osa-alue, lähinnä todennäköisyyslaskentaa, mutta se on myös itsenäinen tieteenala. Tilastotieteen tutkijat

Lisätiedot

Kotimaiset polttoaineet kunniaan. Paikallisvoiman seminaari 7.2.2012 Antti Vilkuna

Kotimaiset polttoaineet kunniaan. Paikallisvoiman seminaari 7.2.2012 Antti Vilkuna Kotimaiset polttoaineet kunniaan Paikallisvoiman seminaari 7.2.2012 Antti Vilkuna Kanteleen Voiman omistajina 25 suomalaista paikallista sähköyhtiötä Oy Katternö Kraft Ab (45%) Oy Herrfors Ab, Pietarsaaren

Lisätiedot

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva 1.1 Tämä on STT-Lehtikuva STT-Lehtikuva on Suomen johtava, kansallinen uutis- ja kuvatoimisto. Uutispalveluiden lisäksi STT tuottaa muita palveluita medialle ja viestintäpalveluita johtaville yrityksille,

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset energiasektoriin hköverkon sopeutumiseen Suomessa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset energiasektoriin hköverkon sopeutumiseen Suomessa Ilmastonmuutoksen vaikutukset energiasektoriin ja sähks hköverkon sopeutumiseen Suomessa FINADAPT 340 Veera Peltomaa & Miia Laurikainen 01.04.2008 Taustaa & menetelmät Tutkimuksen tavoitteena kartoittaa

Lisätiedot

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Voimamylly Oy 3.10.2012 Voimamylly Oy Yhtiön kotipaikka Humppila Perustettu helmikuussa 2012 Valmistelu alkoi vuonna 2011 Humppilaan ideoitujen hankkeiden yhtenä osana,

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Laaja valtakunnallinen otanta Vastaajat ovat suuria, keskisuuria ja pieniä yrityksiä koko Suomesta. Yhteensä

Lisätiedot

3.3 Jutun saatekaaviotiedot

3.3 Jutun saatekaaviotiedot 3.3 Jutun saatekaaviotiedot STT:n jutun saatekaavio sisältää jutun oheistietoja, jotka kertovat käyttäjälle muun muassa jutun sisällöstä ja juttutyypistä sekä antavat tiedot jutun luokittelua ja lähettämistä

Lisätiedot

Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006

Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006 Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006 keskusteltiin ilmastonmuutoksesta. Tutkija Kimmo Ruosteenoja, ympäristöjohtaja Pekka Kansanen ja kansanedustaja Tarja Cronberg alustivat.

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

ENERGIAKOLMIO OY. Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa. Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014. Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki

ENERGIAKOLMIO OY. Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa. Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014. Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki ENERGIAKOLMIO OY Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014 Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki ENERGIAKOLMIO OY Energiakolmio on Suomen johtava riippumaton energiamarkkinoiden

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Historia, nykypäivä ja mahdollisuudet Erkki Haapanen Tuulitaito Tuulivoimayhdistys 20 vuotta 1970-luvulla energiakriisi herätti tuulivoiman eloon

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Liiketoimintakatsaus. Markus Rauramo 9.4.2013

Liiketoimintakatsaus. Markus Rauramo 9.4.2013 Liiketoimintakatsaus Markus Rauramo 9.4.2013 Liiketoimintakatsaus Fortumin strategia Liiketoimintojen kehitys Investoinnit Vuosi 2012 keskeisten tunnuslukujen valossa Asiakastyytyväisyys Henkilöstö ja

Lisätiedot