SEKSITYÖ JA ALKOHOLI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SEKSITYÖ JA ALKOHOLI"

Transkriptio

1 Mikä on tärkeää huumeidenvastaisessa työssä? Huumehoidon nopeat käänteet Slovakiassa Mitä mieltä alkoholin osto- ja anniskeluikärajoissa? Miten lääkärit ajattelevat? päihdealan erikoislehti 5/2007 SEKSITYÖ JA ALKOHOLI tiimi 3 4/2007

2 sisältö 5/ Mihin katosivat lapsijuopot? Heikki Bothas Seksityö ja alkoholinkäyttö liittyvät helposti yhteen Merle Hani & Maire Henno Suomalaiset kannattavat laajan rintaman huumeidenvastaista työtä Matti Piispa, Satu Helakorpi & Piia Jallinoja Slovakialainen huumehoitojärjestelmä muutosten paineessa Mia-Veera Koivisto Päihdepalveluissa ihan homona? Hilkka Lydén Velkaa Jukka Heinonen Aika kulkee, vanhukset väistyvät Pertti Hemánus Mitä mieltä ikärajoissa? Salme Ahlström Syöpäjärjestöt kampanjoivat tupakointia vastaan pinkillä ruumisarkulla Enemmän kuin klik Kenen sana painaa? (keskustelua) Auli Saukkonen Palkittu romaani 1900-luvun Helsingistä (kirja-arvio) Ingalill Österberg Moniääninen dialogi (kirja-arvio) Sisko Salo-Chydenius Miten lääkärit ajattelevat? (kirja-arvio) Mikko Hulkkonen Luettavaa Uutisia Päihdealan erikoislehti Ilmestyy kuutena numerona Perustettu 1965 JULKAISIJA A-klinikkasäätiö TOIMITUS päätoimittaja Teuvo Peltoniemi toimitussihteeri Auli Saukkonen ulkoasu Kaija Savola TILAUKSET A-klinikkasäätiö Paasivuorenkatu 2 A, Helsinki puhelin (09) , telefax (09) Vuosikerta 25 euroa TOIMITUSNEUVOSTO tutkimusprofessori Marja Holmila toimittaja Ulla Järvi sosiaalineuvos Marja-Leena Nousiainen johtaja Katriina Pajupuro päätoimittaja Teuvo Peltoniemi toimittaja Timo Pihlajaniemi johtajapsykiatri Kari Pylkkänen (pj.) johtaja Matti Rohunen neuvotteleva virkamies Tapani Sarvanti erikoistutkija Tuukka Tammi kouluttaja Mailis Taskinen kehittämispäällikkö Leena Warsell A-KLINIKKASÄÄTIÖ toimitusjohtaja Lasse Murto johtava ylilääkäri Pekka Heinälä viestintäjohtaja Teuvo Peltoniemi talousjohtaja Kari Pätynen henkilöstön kehittämispäällikkö Tuula Annala ma. tiedotuspäällikkö Heikki Bothas kehittämispäällikkö Ari Saarto Hallitus tutkimusprofessori Salme Ahlström sosiaalijohtaja Marja-Liisa Grönvall ylijohtaja Matti Heikkilä YTM Aulikki Kananoja (pj.) varatuomari Jyrki Kivistö kehittämispäällikkö Ritva Kuikka sosiaalitoimenjohtaja Maija Kyttä sosiaalijohtaja Sakari Laari päihdetyön päällikkö Helena Levonen sosiaaliterapeutti Lasse Lehmusoksa (työntekijöiden edustaja) Tiimissä julkaistut kirjoitukset edustavat kirjoittajiensa, eivät välttämättä A-klinikkasäätiön kantaa. Tiimin kirjoitukset julkaistaan myös lehden internet-versiossa (www.a-klinikka.fi/tiimi) PAINOPAIKKA Forssan Kirjapaino Oy, Forssa ISSN (painettu lehti) ISSN (verkkolehti) Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti KANNEN KUVA: Harri Tahvanainen/GORILLA 2

3 Mihin katosivat lapsijuopot? Heikki Bothas P Ä Ä K I R J O I T U S Vuosituhannen vaihteessa lehtien pääkirjoituksissa oltiin huolissaan lapsijuopoista ja toivottiin alkoholin veronalennuksia. Maailma on muuttunut: lapsijuopot ovat unohtuneet kirjoituksista ja nyt toivotaan veronkorotuksia. Lapsijuoppojen unohtumiselle on olemassa hyvä selitys. Raittiiden 16-vuotiaiden nuorten määrä ei ole ollut näin korkealla kahteenkymmeneen vuoteen ja vähintään kerran kuukaudessa itsensä humalaan juovien osuus on laskenut selvästi. Selvin muutos näkyy 14-vuotiaiden poikien juomisessa: raittiiden määrä on kasvanut muutamassa vuodessa 40 prosentista 60: een. Yleensä nuorten alkoholinkulutus on seurannut aikuisväestön trendejä, mutta nyt suunta näyttää olevan täysin päinvastainen. Tuoreessa Alkoholi ja nuoret -kirjassa tutkija Jaana Lähteenmaa etsii ansiokkaasti vastauksia tähän yllättävään tilanteeseen. Lähteenmaa nostaa esiin useita erityisesti nuorisokulttuurien sisältä nousevia syitä. Aikuisten juomista säätelevät tunnetusti lähinnä hinta ja saatavuus, joten miksei sama pätisi myös nuoriin? Hinnan lasku on ollut sama sekä aikuisille että nuorille, joten voisiko kyse olla kontrollin lisääntymisestä? Samasta kirjasta löytyvä Thomas Karlssonin, Kirsimarja Raitasalon ja Marja Holmilan artikkeli kuitenkin paljastaa, että alkoholin hankkiminen on nuorille helppoa. Yhteiskunnan kontrolli ei siis toimi, mutta ehkäpä pitkään perään kuulutettu vanhemmuus on vihdoinkin löytynyt. Todennäköisesti yhä harvemmat vanhemmat kuvittelevat, että järkevä alkoholikasvatus tarkoittaa viikonloppusiiderien ja -kaljojen ostamista lapsille tai että lapsi viiniä maistelemalla oppii eurooppalaisen juomatavan. Ylipäänsä usko liberaalin alkoholipolitiikan siunauksellisuuteen on vähentynyt. Juuri kukaan ei enää kehtaa väittää, että kyllä suomalainen osaa juoda fiksusti, kunhan häntä ei vaan holhota. Ilmiöille voi löytyä yllättäviäkin syitä. Professori Jussi Huttunen pitää hyvin mahdollisena, että kännykät ovat modernien masennuslääkkeiden ja kansallisen itsemurhaprojektin ohella yksi merkittävimmistä syistä Suomen laskeneisiin itsemurhalukuihin. Kännykkä tuo turvaa ja sen kautta voi saada tukea; apua voi hakea yön pimeinä tunteina vaikka tekstiviestein. Kännyköiden aikakaudella ihmiset ovat aina ja kaikkialla tavoitettavissa myös nuoret. Jos vanhemmuus on tosiaankin löytynyt, niin uudet teknologiat mahdollistavat nuorten kontrolloinnin aiempaa helpommin. Ehkäpä nuoria ei ole raitistanut valistus vaan Nokia. Valistuksen vaikutusta pidetään yleensä varsin vähäisenä, mutta on syytä pitää mielessä, että ehkäisevä päihdetyö on tänä päivänä entistä ammattimaisempaa. Koulujen oma rooli on vahvistunut ja kentällä toimivat valistustyöntekijät ymmärtävät alkoholin aseman ykkösongelmana. Huumeisiin keskittynyt pelotteluvalistus on siirtymässä historiaan. Yksi Lähteenmaan esittämistä selitysmalleista nojaa siihen, että nuorilla on yhä enemmän muuta tekemistä kuin juominen. Netissä roikkuvilla ei ole aikaa juoda. Internetin merkitys ehkäisevässä päihdetyössä ei uskoakseni perustu erityisesti sen ajankäyttöä uudelleenmuovaavaan rooliin tai edes hienoihin suomalaisiin verkkopalveluihin. Kyse on ennemminkin sosiaalisen todellisuuden muuttumisesta. Tietoverkkojen luomat mahdollisuudet korvaavat ainakin osittain alkoholin perinteisiä funktioita: tämän päivän nuorille on esimerkiksi mahdollista ottaa verkon välityksellä kontaktia vastakkaiseen sukupuoleen selvin päin. Se ei ole ihan pikku juttu. Vai olisiko syy sittenkin löydettävissä nuorisokulttuurin sisältä? Ehkäpä juominen ja kännissä örveltäminen ei yksinkertaisesti ole nyt trendikästä: mäyräkoirien ulkoiluttaminen on so last season. VTM Heikki Bothas on A-klinikkasäätiön tiedotuspäällikkö. 3

4 Seksityö & Kaija Savola 4

5 MERLE HANI x MAIRE HENNO x alkoholinkäyttö liittyvät helposti yhteen Seksityöllä näyttää olevan yhteys alkoholinkäyttöön, kertoo venäjänkielisten prostituoitujen naisten keskuudessa tehty selvitys. Valtaosalla haastatelluista suurkulutuksen raja ylittyi. Alkoholia käytetään mm. helpottamaan keskustelua asiakkaan kanssa, rentoutumiseen ja nukahtamisvaikeuksien ja masennuksen hoitoon. Prostituutio herättää vahvoja mielipiteitä ja ilmiöön liittyy voimakkaita ennakkoluuloja. Julkisesta mielenkiinnosta huolimatta prostituutiosta on vain vähän luotettavaa, systematisoitua tai kunnolla tutkittua tietoa ja kirjallisuutta. Yhteiskunnallinen keskustelu prostituutiosta nojaa vain harvoin kunnolliseen tietämykseen prostituutiosta, sen tilasta ja siihen liittyvistä ongelmista. Tutkija Anna Kontulan arvion mukaan Suomessa työskenteli noin prostituoitua, joista puolet oli ulkomaalaisia ja enemmistö osaaikaisia. Prostituutio on jatkuvasti muuttuvaa niin koostumukseltaan, keskittymiseltään kuin määrällisesti. Lukuihin pitää suhtautua skeptisesti, koska käytännössä kukaan ei pysty arvioimaan prostituoitujen tarkkaa määrää. Monesti luodaan esimerkiksi median välityksellä kuva, että päihteet ja prostituutio liittyvät toisiinsa. Päihteidenkäytön näkökulmasta prostituutiota on tutkittu vähän. Lähdimme selvittämään Diakoniaammattikorkeakoululle valmistuvassa opinnäytetyössämme venäjänkielisten prostituoitujen asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa ja erityisesti prostituutioon liittyvää päihteidenkäyttöä. Selvityksemme toteutui yhteistyössä Pro-tukipisteen ja A-klinikkasäätiön kumppanuusprojektin Aura-Aypan kanssa. Pro-tukipiste tarjoaa Suomessa seksityöntekijöille sosiaali- ja terveyspalveluita. Pro-tukipisteessä Aura-Aypa -projektin kohderyhmänä olivat venäjänkieliset prostituutiossa mukana olevat ihmiset, joilla oli ongelmia päihteidenkäytössä tai jotka pelkäsivät sen muuttuvan ongelmalliseksi. A-klinikkasäätiö taas kohdensi projektityön venäjänkielisiin huumeita käyttäviin ihmisiin. Käytimme opinnäytetyössämme aineistona muistiinpanoja omasta asiakastyöstämme, kenttätyöraportteja ja Aura-Aypa -projektin työntekijöiden keräämää puolistrukturoitua teemahaastatteluaineistoa, joka sisälsi mm. Audit-testin. Tutkimus toteutui kvantitatiivisella ja kvalitatiivisella tutkimusotteella. Haastattelut tehtiin venäjän kielellä, sekä haastattelija että haastateltava puhuivat äidinkielenään venäjää. Haastateltavia oli yhteensä 30, ja he olivat kaikki Pro-tukipisteen palveluita käyttäviä naisia. Ikäjakauma oli laaja: nuorin haastateltu oli 25-vuotias 5

6 Päihteiden liikakäytöstä ja prostituutiosta tulee helposti toisiaan ruokkiva kehä. ja vanhin 56-vuotias. Valtaosa heistä oli Suomessa vierailevia, osa Venäjältä ja osa Virosta. Vain kolmasosa asui vakituisesti Suomessa. Alkoholi kuuluu toimintakulttuuriin Suomessa toimivat venäjänkieliset prostituoidut naiset käyttivät pääpäihteenään alkoholia. Yli puolella haastatelluista alkoholinkäytön riskit ylittivät WHO:n luokituksen mukaan riskikäytön rajan. Haastatelluista kolmasosalla oli ollut aikaisempia huumausaineiden kokeiluja ja yhdellä aikaisempaa säännöllistä käyttöä. Tutkimus osoitti, että seksityöllä oli yhteys alkoholinkäyttöön. Valtaosa prostituoiduista (22/30) käytti alkoholia seksityön yhteydessä, heidän Audit-pisteidensä keskiarvo oli 12,5 pistettä. Suurimman ryhmän (12/30) muodostivat työskentelyn aikana alkoholia käyttävät. Heidän Audit-testin pistemääränsä keskiarvo oli 7,8. WHO:n luokituksen mukaan alkoholinkäytön riskiraja ylittyi heistä puolella. Työskentelyn aikana tapahtuva alkoholinkäyttö oli yleisintä ravintolaprostituutiossa. Juon vain, kun olen töissä ja kun asiakas tarjoaa ravintolassa. On helpompi keskustella. Juon asiakkaan kanssa iltaisin ravintolassa. Käytän alkoholia työskentelyn aikana. Jotkut (3/30) käyttivät alkoholia töiden aikana ja myös töiden jälkeen. Heidän Audit-testinsä pistemäärän keskiarvo oli 24,6. Töiden jälkeen alkoholinkäyttö liittyi nukahtamisen vaikeuteen. Tämä oli kaikkein riskialttein ryhmä. Aineisto on kuitenkin liian pieni yleistysten tekemiseen. Ainakin viimeiset viisi vuotta join konjakkia joka päivä, että voisin sulkea ajatukset pois, nollata ajatukset, muuten en pysty nukahtamaan. Otan töiden jälkeen harvoin, kun en voi nukahtaa. Aineistosta nousi esille ryhmä (5/30), johon kuuluvat käyttivät alkoholia vain töiden jälkeen. Heidän Audit-testinsä pistemäärä oli keskimäärin 15,6. Alkoholinkäytön riskiraja ylittyi kaikilla. Alkoholinkäyttö töiden jälkeen oli yleisempää kadulla toimivilla. Alkoholia töiden jälkeen käytettiin, kun nukahtaminen ei onnistu ja koska työ masentaa. Käytän alkoholia töiden jälkeen, koska työ aiheuttaa depressiota. Vapaa-aikana en käytä Suomessa alkoholia, vapaa-aika Valtaosa prostituoiduista käytti alkoholia seksityön yhteydessä. on varattu itselleni. Hoidan terveyttäni, mielenterveyttäni, harrastan liikuntaa, käyn teatterissa ja elokuvissa Saatan juoda, kun on ollut hankala asiakas. Jos asiakas on lähtenyt tyytymättömänä, vaikka olen tehnyt kaikkeni, silloin haluan juoda. Toisaalta oli myös niitä (8/30), jotka eivät käyttäneet alkoholia lainkaan seksityön yhteydessä. Myös seksityön uran pituudella oli vaikutusta alkoholinkäyttöön. Haastatellut olivat toimineet prostituutiossa 1 11 vuotta. Pitempään (yli 7 vuotta) seksityössä mukana olleet käyttivät runsaammin alkoholia kuin lyhyemmän ajan seksityötä tehneet. Mikä vaikuttaa alkoholinkäyttöön? Alkoholinkäyttöön vaikuttivat prostituoitujen asiakkaat ja ympäristö. Asiakkaiden hankkiminen ravintoloista voi johtaa helposti päivittäiseen alkoholinkulutukseen. Joillakin juominen liittyy asiakaskontaktien luomiseen. Alkoholia käytettiin asiakkaiden tarjoamana, asiakkaiden seurassa seksityössä tai vaikean asiakaskontaktin jälkeen. Käytän alkoholia työskentelyn aikana, kun asiakas tarjoaa, itse itselleni en osta ikinä. Kotimaassani juon juhlapyhinä, Suomessa en juo vapaa-aikana. Juon alkoholia, kun asiakas tarjoaa tai kun haluan paremman, pirteämmän olon. Juon alkoholia sen verran kun asiakkaat tarjoavat. Juon työskentelyn aikana viskiä 4 5 annosta. Vapaa-aikanani Suomessa en käytä alkoholia. Kotimaassani juon lomalla, mökillä, juhlapyhinä, jos haluan voin juoda yksin tai jonkun seurassa. Myös ravintolaympäristö vaikutti suosivan alkoholinkäyttöä. Kun menen ravintolaan, tunnen että haluan juoda. Kun juon asiakkaan seurassa lasillisen, tunnen että tarvitsen sitä. Tultuani ravintolaan minulla on refleksi, pakkomielle. Aikaisemmin ei ollut sellaista tunnetta. Pyydän itse asiakkailta juotavaa. Viimeiset viisi vuotta, kun työskentelin jatkuvasti ravintolassa oli viettely juomiseen, kun asiakkaat tarjoavat alkoholia. Viime aikoina ostan myös omalla rahalla. Olen vaihtanut ravintolasta kadulle, missä on vähemmän viettelyä juomiselle. Alkoholin koettiin lievittävän psyykkisiä oireita. Sitä käytettiin myös arjesta irrottautumiseen ja kanssakäymiseen vapaa-ajalla. Monesti alkoholia

7 Kaija Savola käytettiin seksityön jälkeen rentoutumistarkoituksessa epämiellyttävien ajatusten ja kokemusten poistamiseksi. Juon kotimaassani erittäin paljon! Irrottelen. Poistan työn aiheuttamaa stressiä. Vapaa-aikana Suomessa en juo. Ainakin viimeiset viisi vuotta juon konjakkia joka päivä, että voisin sulkea ajatukset pois, nollata ajatukset, muuten en pysty nukahtamaan. Juon, kun on stressi enkä pysty nukahtamaan, joskus tulee juotua enemmänkin. Merja-Maaria Turunen kuvaa, kuinka päihteiden liikakäytöstä ja prostituutiosta tulee helposti toisiaan ruokkiva kehä. Prostituutiolla hankitaan rahaa päihteisiin ja päihteiden avulla kestetään prostituution arkipäivä. Monien päihdeongelmaisten prostituoitujen kohdalla on vaikea sanoa, onko päihteidenkäyttö prostituution syy vai seuraus. Alkoholinkäyttö muulloin kuin seksityössä liittyi yleensä vapaa-ajan viettoon kotimaassa. Juominen liittyi sosiaalisiin tilanteisiin, kuten merkkipäivien juhlimiseen, kyläilyyn sekä muuhun ajanviettoon ystävien kanssa. Irtautuminen arjesta ja juhlatunnelman saavuttaminen olivat alkoholinkäytön tavallisia syitä. Tällaisia kuvauksia oli runsaasti. Kun tapaamme ystävättären kanssa, kerran viikossa juon pari lasillista. Voin juoda gintonicia tölkin. Yleensä lauantaisin käymme bailaamassa, silloin juodaan, jos menemme bailaamaan sunnuntaisin, juomme sunnuntaisin, kuitenkin vaan kerran viikossa. Kun käyn vanhempieni luona, otan aina pienen paukun. Siihen ei ole riippuvuutta. Voin ottaa vanhempiani seurassa. Illallisella. Venäjällä on perinne, illallisella täytyy ottaa. Juon harvoin, ehkä kerran viikossa, vapaapäivänä ja silloin kun on joku juhla. Haastatelluista noin puolet (14/30) oli ollut jossain elämänvaiheessa huolissaan päihteidenkäytöstään. Huolestuneisuus ei ollut yhteydessä Audit-testeissä saatuihin pisteisiin. Vaikka vastaaja oli saanut testissä korkeat pisteet, hän ei välttämättä ollut huolestunut päihteidenkäytöstään. Toisaalta matalat pisteet saanut vastaaja saattoi olla huolissaan juomisestaan. Tutkimus tuotti myös prostituoitujen päihdehoitoa koskevia toivomuksia. Eniten mainittuja päihdehoitotoivomuksia olivat lääke- tai sairaalahoito, psykologinen ammattiapu ja vaihtoehtohoidot. Opinnäytteemme osoitti, että matalan kynnyksen päihdetyölle on tarvetta Pro-tukipisteen toiminnassa. LÄHTEET: Europan Network for HIV/STD Prevention in Prostitution Hustling for Health. Developing Services for Sex Workers in Europe. EUROPAP/TAMPEP. Anna Kontula: Prostituutio Suomessa. Sexpo-säätiö Osmo Kontula & Jukka Virtanen: Esipuhe. Teoksessa Anna Kontula: Prostituutio Suomessa. Sexpo-säätiö Merja-Maaria Turunen (toim.): Kun kaikki on kaupan Prostituution asiantuntijatyöryhmän raportti. Gummerus Merle Hani työskentelee sosiaalityöntekijänä ja Maire Henno terveydenhoitajana Pro-tukipisteessä. 7

8 Mielipiteet huumeiden väärinkäytön vastaisesta toiminnasta, vastaajien prosenttiosuudet vuonna NAISET MIEHET Suomalaiset kannattavat laajan rintaman huumeidenvastaista työtä Suomalaisten mielestä kaikenlainen toiminta on tärkeää huumeidenvastaisessa työssä, on edettävä monella eri rintamalla ja strategialla. Tärkeimpinä keinoina pidetään ennalta ehkäisevää lapsi- ja nuorisotyötä ja valistusta, mutta myös huumeidenkäyttäjien hoito arvostetaan korkealle, erityisesti nuorten naisten keskuudessa. MATTI PIISPA x SATU HELAKORPI x PIIA JALLINOJA x Kansanterveyslaitoksen uusimmassa keväällä 2006 tehdyssä aikuisväestön terveyskäyttäytymistä kartoittaneessa kyselytutkimuksessa vuotiaita vastaajia pyydettiin arvioimaan kahdeksan eri toimintamuodon tärkeyttä huumeiden väärinkäytön vastaisessa toiminnassa. Arvioitavina olivat valistus/informaatio, ennalta ehkäisevä lapsi- ja nuorisotyö, huumeidenkäyttäjien hoito, huumetestit, tullin rajakontrolli, poliisin toiminta, ankarat rangaistukset ja yhteiskunnallisen eriarvoisuuden vähentäminen. Tutkimuksen otos oli henkilöä ja vastausprosentiksi tuli 65. Kaikkia kahdeksaa toimintalinjaa pidettiin yleisesti varsin tärkeinä (ks. kuvio). Kärkeen sijoittui ennalta ehkäisevä lapsi- ja nuorisotyö: sen arvioi hyvin tärkeäksi 90 prosenttia vastaajista. Valistusta tai informaatiota piti hyvin tärkeänä neljä vii-

9 desosaa, tullin rajakontrollia ja poliisin toimintaa kolme neljäsosaa ja huumeidenkäyttäjien hoitoa, huumetestejä ja ankaria rangaistuksia hieman yli puolet vastaajista. Vain yhteiskunnallisen eriarvoisuuden vähentämisen kohdalla hyvin tärkeä -arvioiden osuus jäi prosenttiin. Arvioiden myönteisyys vielä korostuu, kun otetaan huomioon myös toimintoja melko tärkeinä pitäneet: minkään toimintavaihtoehdon kannatus ei jäänyt alle 80 prosentin ja neljän toimintamuodon lapsi- ja nuorisotyön, valistuksen/informaation, tullin rajakontrollin ja poliisin toiminnan kannatus nousi lähelle sataa prosenttia. Siihen, miksi yhteiskunnallisen eriarvoisuuden vähentäminen sai paljon vähemmän hyvin tärkeä -arvioita kuin esimerkiksi lapsi- ja nuorisotyö, on vaikea vastata. Ilmeisesti se koetaan huumeilmiöiden suhteen hieman liian yleiseksi toimintalinjaksi, ja eriarvoisuuden vähentämisen ja huumeidenkäytön välinen yhteys jää epäselväksi. Toisaalta tämä toimintavaihtoehto sai runsaasti melko tärkeä -arvioita, ja ei kovin tärkeä -vastausten osuus jäi 15 prosenttiin eli samalle tasolle kuin ankarien rangaistuksien ja huumetestien merkitystä punnittaessa. Vertailuja Naiset suhtautuivat kaikkiin toimiin lähes poikkeuksetta myönteisemmin kuin miehet. Suurin myönteisyysero oli huumeidenkäyttäjien hoidon ja yhteiskunnallisen eriarvoisuuden vähentämisen merkityksen arvioinnissa. Vain ankarien rangaistuksien kohdalla hyvin tärkeä -arvioiden osuus oli miehillä yhtä suuri kuin naisilla. Eri toimintalinjojen tärkeysjärjestys muodostui kuitenkin miehillä ja naisilla jokseenkin samanlaiseksi, ja neljän kärki oli molemmilla sukupuolilla sama. Naisten miehiä suurempi hoitomyönteisyys korostui nuorissa ikäryhmissä vuotiaista naisista huumeidenkäyttäjien hoitoa piti hyvin tärkeänä 67 prosenttia ja vuotiaista naisista 60 prosenttia, kun luvut miesten vastaavissa ikäryhmissä olivat 45 ja 43 prosenttia. Naisten nuorimman ikäryhmän keskuudessa vain ennalta ehkäisevä lapsija nuorisotyö ja valistus/informaatio saivat hyvin tärkeä -arvioita enemmän kuin huumeidenkäyttäjien hoito. Miesten nuorimmat ikäryhmät puolestaan erottuivat ankarien rangaistuksien kannatuksellaan vuotiaista miehistä niitä piti hyvin tärkeänä 54 prosenttia ja samanikäisistä naisista 48 prosenttia. Tämän lisäksi hyvin tärkeä -vastausten osuus oli miehillä korkeampi kuin naisilla vain vuotiaiden arvioissa tullin rajakontrollin merkityksestä. Nuorten ja vanhempien ikäryhmien vertailu osoitti, että toiminnat hyvin tärkeäksi arvioineiden osuus oli yleensä pienin tai vuotiaiden keskuudessa ja kasvoi vanhempiin ikäryhmiin mentäessä. Olennaisempaa on kuitenkin se, että nuorissakin ikäryhmissä toimintavaihtoehtoja tärkeinä pitäneiden osuudet olivat varsin korkeat. Hyvin tärkeä ja melko tärkeä -vastausten yhteenlaskettu osuus oli pienimmilläänkin 73 prosenttia (25 34-vuotiaiden arvioissa huumetestien merkityksestä). Kysymys erilaisten huumeidenvastaisten toimintojen tärkeydestä on esitetty Kansanterveyslaitoksen tutkimuksissa myös vuosina Hyvin tärkeä ja melko tärkeä -vastausten yhteenlaskettu osuus oli silloinkin kaikkien toimintavaihtoehtojen kohdalla vähintään 80 prosenttia ja useimmiten prosentin luokkaa. Huumetestien ja yhteiskunnallisen eriarvoisuuden vähentämisen merkityksestä on kysytty vain vuonna Hyvin tärkeä -vastausten osuus on pysynyt muuttumattomana ennalta ehkäisevän lapsi- ja nuorisotyön (90 %) ja valistuksen/informaation (80 %) arvioinnissa. Ankarien rangaistuksien, tullin rajakontrollin, poliisin toiminnan ja huumehoidon kohdalla se sen sijaan putosi vuonna 2006 hieman periodin tasosta. Selvin tämä muutos oli ankaria rangaistuksia koskevissa mielipiteissä: hyvin tärkeä -arvioiden osuus pienentyi keskimäärin 8 prosenttiyksikköä. Tullin rajakontrollin ja poliisin toiminnan arvostus vähentyi erityisesti nuorissa ikäryhmissä. Tulkintaa Kansanterveyslaitoksen kyselytutkimusten viesti huumeidenvastaisen työn tekijöille on rohkaiseva: kansalaisten mielestä kaikenlainen työ on tärkeää, on edettävä monella eri rintamalla ja strategialla. Kaikkien toimintalinjojen suuri kannatus voi toisaalta kuvastaa myös neuvottomuutta: kun ei oikein tiedetä, millaista toimintaa huumeongelmien torjumiseksi tarvittaisiin, kannatetaan varmuuden vuoksi kaikkia vaihtoehtoja. Vahvimmin Kansanterveyslaitoksen kyselyissä on arvostettu ennalta ehkäisevää lapsi- ja nuorisotyötä ja valistusta/informaatiota. Tämä on huumepoliittisesti mielenkiintoista. Kun on selvitetty kansalaisten mielipiteitä huumeiden laillistamisesta ja niiden käytöstä rankaisemisesta, Suomessa noudatettu kova linja on saanut vankan tuen. Kansanterveyslaitoksen tutkimusten kysymys sen sijaan on nostanut pehmeät menetelmät ensisijaisiksi. Kirjoittajien Kansanterveyslaitoksella tekemä tutkimus Huumekontaktit vähentyneet, huumehuoli ennallaan on luettavissa kokonaisuudessaan Yhteiskuntapolitiikka-lehden numerosta 2/2007.

10 Päihdetyöntekijöitä Järvenpään sosiaalisairaalasta, A-klinikkasäätiön keskustoimistosta, Alvi ry:stä ja Niemikotisäätiöstä tutustui Slovakian huumetilanteeseen ja huumehoitopalveluihin keväällä Slovakialainen huumehoitojärjestelmä muutosten paineessa Huumeongelman ja huumehoitojärjestelmän historia on Slovakiassa lyhyt, mutta muutokset ovat olleet nopeita ja suuria. Sosialistisen järjestelmän romahdettua terveydenhuollon palvelut on pyritty turvaamaan yksityisellä vakuutusjärjestelmällä. Tasa-arvoista järjestelmää, joka takaisi hoidot myös päihdepotilaille, ei ole vielä onnistuttu kehittämään. TEKSTI & KUVAT: MIA-VEERA KOIVISTO Sosialismin kukistuminen ja rajojen avautuminen Slovakiassa vuonna 1989 toi mukanaan nopean taloudellisen kasvun mutta myös kasvavan huumeongelman. Huumeita salakuljetetaan erityisesti Itävallan rajan yli. Itävallan länsimaisen markkinatalouden ja Slovakian itäisen siirtymätalouden erot aiheuttavat jännitteitä. Rajan yli virtaa pääomaa Slovakiaan ja työvoimaa Itävaltaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon koulutetun työvoiman valuminen rajan yli Itävaltaan vaikuttaa myös huumehoitoihin. Bratislava on Slovakian taloudellinen keskus, jonne myös huumeongelmat ovat keskittyneet. CPLDZ-päihdehoitokeskusten johtaja, professori Lubomir Okruhlica esitteli slovakialaisen huumeongelman ja huumehoitojärjestelmän kehittymistä Bratislavassa vierailleille suomalaisille päihdetyön ammattilaisille. 10

11 Heroiinin käyttäjiä alkoi ilmaantua terveydenhuoltopalveluihin Bratislavassa vuoden 1992 tienoilla. Huumeongelma nousi päihdepoliittiseksi erityiskysymykseksi alkoholista aiheutuvien ongelmien rinnalle, Okruhlica kertoo. Huumeita salakuljetetaan erityisesti Itävallan rajan yli. Haittojen vähentämistä vuodesta 1997 Aiempi alkoholiorientoitunut päihdepalvelujärjestelmä ei kyennyt vastaamaan lisääntyviin huumeongelmiin. Vuonna 1995 hyväksyttiin Slovakian valtiolliseksi strategiaksi kansallinen toimintaohjelma taistelussa huumeita vastaan. Ohjelmaa suunnittelemaan ja toteuttamaan muodostettiin ministeriötyöryhmä, joka vastaa huumeriippuvuuksista ja huumevalvonnasta. Ministeriön alaisuuteen perustettiin sihteeristö, joka vastaa huumepolitiikan toimeenpanosta ja koordinoinnista. Slovakiaan luotiin vuonna 1993 yksityisiin vakuutusyhtiöihin perustuva sairausvakuutusjärjestelmä. Vuonna 1997 käynnistettiin haittojen vähentämiseen pyrkivä ohjelma, johon sisältyvät metadonikorvaushoito, B-hepatiittirokotukset ja huumeidenkäyttäjien terveysneuvonta. Päihdehoitojärjestelmä koostuu erikoistuneista yksiköistä, yleisistä mielenterveyden palveluista ja yleislääkäreistä. Vuosien valtiollisen strategian painopisteet ovat huumehaittojen ennaltaehkäisy, huumeongelmaisten hoito ja yhteiskuntaan uudelleen integrointi sekä huumeiden tarjonnan vähentäminen tiukentuneen lainsäädännön ja kontrollin lisäämisen avulla. Viime vuosina uudistuksia on toteutettu terveydenhuollon rahoituksen, eläkeavustusten ja verojärjestelmän alueella. Vuosina vakuutusyhtiöt saivat tuottaa voittoa. Vasemmistolaisen Smer-puolueen voittaessa vaalit kesäkuussa 2006 vakuutusyhtiöiden tilanne muuttui: kuudesta vakuutusyhtiöstä enää kaksi on voittoa tuottavia. Huumehoito rahoitetaan yhtiöistä potilaskohtaisesti diagnoosin perusteella. Sopimukset tehdään vuosittain ja yhtiöt valvovat annettua hoitoa. Akuutit sairaudet korvataan vakuutuksesta täysin. Vähemmän kiireellisiksi luokitelluissa sairauksissa hoidot korvataan vakuutuksesta vain osittain. Viime vuosina huumeongelmaisten tilanne on muuttunut paremmaksi, koska kaikilla on mahdollisuus ottaa vakuutus ja saada korvaukset huumehoidosta, Okruhlica toteaa. Huumeiden ongelmakäyttäjiä noin Päihdehoitoon hakeutumisen yleisin syy Slovakiassa on alkoholi. Huumehoitoon hakeutuneilla yleisin päihde on opiaatti, useimmiten heroiini. Toiseksi yleisin hoitoon hakeutuneiden huume on metamfetamiini ja kolmanneksi yleisin kannabis. Opiaattiriippuvaisten osuus huumehoidoissa on vähentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana 89 prosentista 40 prosenttiin. Metamfetamiinin käyttäjien osuus on puolestaan nopeasti kasvanut. Neulojen- ja ruiskujenvaihtopiste OZ Priman henkilökuntaa: vasemmalta sairaanhoitaja Kristina Sisova, vapaaehtoistyöntekijä Juraj Brunovsky, koordinaattori Slavka Vojtekova ja johtaja Barbora Kucharova. 11

12 Opiaattien käyttäjien määrä ei ole Slovakiassa kuitenkaan vähentynyt vaan se on päinvastoin kasvanut tasaisesti. Muutosta hoitotilanteessa selittänee se, että metamfetamiinin käyttäjät ajautuvat nopeasti hoidon piiriin ja osa opiaattien käyttäjistä on siirtynyt metamfetamiinin käyttäjiksi, Okruhlica arvelee. Opiaattien suonensisäinen käyttö on yleisempää kuin metamfetamiinin. On arvioitu, että Slovakiassa 80 prosenttia käyttäisi opiaatteja pistämällä ja metamfetamiinia pistäisi 30 prosenttia käyttäjistä. Sekakäyttäjiä eli useita päihteitä samanaikaisesti käyttäviä on noin neljännes kaikista huumeidenkäyttäjistä. Päihteiden sekakäyttö on viime vuosina lisääntynyt. Tällä hetkellä Slovakiassa arvioidaan olevan huumeiden ongelmakäyttäjää, joista saa hoitoa. Korvaushoitoa vain metadonilla Slovakiassa toimii kuusi päihdehoitokeskusta (CPLDZ). Suomalaiset tutustuivat Bratislavan päihdehoitokeskukseen, jossa on 26 laitospaikkaa eri riippuvuuksien hoitoon, avohoitopalveluja sekä metadonikorvaushoitoklinikka. Korvaushoito-ohjelmia on kaksi: intensiivisempi hoitomalli ja kevyempi hoitomalli. Intensiivisessä hoidossa potilailla on oikeus metadonin kotiannoksiin, jotka edellyttävät puhtaita huumeseuloja ja terapeuttien tapaamisia. Kevyemmässä hoitomallissa lääke noudetaan hoitoyksiköstä päivittäin. Tällöin edellytetään ainoastaan lääkkeen noutamista klinikalta. Kevyessäkin mallissa potilailla on mahdollisuus saada intensiivisempää terapeuttista tukea. Vakuutusjärjestelmä kattaa kaikkien päihdehoitojen kustannukset mutta ei kaikkia lääkkeitä. Slovakiassa 360 potilasta saa korvaushoitoa ja heistä 350 on hoidossa Bratislavan päihdehoitokeskuksessa. Korvaushoitolääkkeenä käytetään metadonia. Slovakiassa ei ole buprenorfiinia saavia korvaushoitopotilaita siitä syystä, että vakuutus ei korvaa buprenorfiinilääkitystä. Metadoni korvataan täysimääräisesti. Katukäytössä buprenorfiini ei ole lainkaan ongelma, sitä tuskin tunnetaan, Okruhlica kertoo. Vuonna 1998 Bratislavan päihdehoitokeskuksen yhteyteen perustettiin Päihderiippuvuuksien instituutti (IDZ), jonka vastuualueeseen kuuluvat päihdehoidon tutkimus, päihteisiin liittyvä tiedonkeruu ja tiedonvälitys sekä ammattilaisten koulutus. Lisääntyneen metamfetamiinin käytön myötä psyykkiset häiriöt ja kaksoisdiagnoosipotilaat ovat lisääntyneet. Psykiatrinen osaaminen on yhä enemmän otettava huomioon kehitettäessä päihdehuollon ammattilaisten koulutusta, instituutin johtaja Imrich Steliar kertoo. Työssäkäynti kuuluu kuntoutukseen Päihdehoitokeskusten lisäksi Slovakiassa toimii päihdeongelmia hoitavien erityispalveluiden verkosto, johon kuuluu 15 kuntoutuskeskusta. Kuntoutuksen tavoitteena on yhteiskuntaan uudelleen sopeutuminen. Bratislavassa toimiva kuntotuskeskus Retest on perustettu Toiminta on kaupungin ylläpitämää ja hoitoon ohjaudutaan esimerkiksi vieroitushoitojen jälkeen muiden hoitopaikkojen lääkäreiden lähetteillä. Hoito voi olla myös vankeusrangaistuksen vaihtoehto. Kuntoutuskeskuksessa on 16 hoitopaikkaa. Henkilökunta muodostuu kahdeksan hengen terapiatiimistä, johon kuuluu kolme psykologia, kolme sosiaalityöntekijää, talousasioissa neuvova työntekijä ja kokki. Kuntoutuskeskuksessa ei määrätä lääkkeitä. Joillakin potilailla on mielialalääkitys, mutta korvaushoitolääkettä ei sallita kuntoutuksen aikana. Kuntoutus sisältää kahden vuoden hoito-ohjelman, joka koostuu sekä kognitiivisen terapian mukaisesta yksilöterapiasta että yhteisöterapiasta. Hoitoon sisältyy sosiaalisten taitojen opettelua, retkahdusten ehkäisyn harjoituksia, retkiä ja harrastuksia. Hoitopaikka edellyttää, että asiakkaat käyvät töissä. Kuntoutuskeskuksen työntekijät auttavat asiakkaita työnhaussa. Työnantaja on aina tietoinen päihdekuntoutuksesta. Potilaan palkasta pidätetään osa hoitomaksuihin. Hoidon tavoitteena on, että jokaisella on hoidon loppuessa työpaikka, oma asunto ja säästöjä kuukauden elämiseen. Jos potilas retkahtaa hoidon aikana, hänet ohjataan katkaisuhoitoon, jonka jälkeen kahden vuoden hoitoohjelma aloitetaan alusta. Hoidon edetessä potilaiden vapaudet ja vastuu lisääntyvät. Asiakkaiden osallistuminen hoitomaksuihin on osa vastuun lisäämisen prosessia, joka on osoittautunut toimivaksi. Oikeaksi ratkaisuksi on osoittautunut myös se, että hoitomalli ei pitäydy vain yhdessä viitekehyksessä, Retest-kuntoutuskeskuksen johtaja, psykologi Peter Sulak arvioi. Päihdetyössä myös vapaaehtoisia Vuosien valtiollisessa huumestrategiassa korostetaan kansalaisten vastuuta päihteidenkäytön ennaltaehkäisyssä sekä kansalaisjärjestöjen roolia haittojen vähentämisessä. Matalan kynnyksen haittojen vähentämiseen tähtäävät palvelut ovatkin pääasiassa kolmannen sektorin vastuulla. Neulojen- ja ruiskujenvaihtopiste OZ Prima aloitti toimintansa vuonna Sen toiminta vastaa sisällöltään suomalaisia terveysneuvontapisteitä. Tavoitteena on vähentää huumeista aiheutuvia haittoja jakamalla puhtaita välineitä, informaatiota ja ottamalla hiv- ja hepatiittikokeita asiakkaiden 12

13 Vuonna 1998 toimintansa aloittanut neulojen- ja ruiskujenvaihtopiste OZ Prima sijaitsee Bratislavan laitakaupungilla. Bratislavalaisille rakas The Watcher -patsas esittää työmies Cumilia, joka tarkastelee viemäristään kaupungin elämää. Slovakia itsenäistyi noin 5,5 miljoonaa asukasta pääkaupunki Bratislava, asukkaita noin pääelinkeinot: palvelut (66 %) ja teollisuus (30 %) EU:n jäsen alkaen pyynnöstä. Vuonna 2006 asiakaskontakteja oli ja puhtaita ruiskuja asiakkaille toimitettiin yli Työstä suuri osa tehdään kenttätyönä. Toinen kolmannen sektorin ylläpitämä matalan kynnyksen hoito- ja terveysneuvontapiste Bratislavassa on kymmenen vuotta toiminnassa ollut Odyseus, jossa tehdään työtä seksityöläisten ja huumeidenkäyttäjien parissa. Työhön kuuluu neulojen ja ruiskujen vaihtoa, terveysneuvontaa ja yhteisötyötä sosiaalisissa ja taloudellisissa vaikeuksissa olevien perheiden kanssa. Psykologista tukea annetaan koko perheelle. Sekä Odyseus että OZ Prima toimivat osittain vapaaehtoistyön voimin. Kukaan ei tee tätä työtä rahan vuoksi vaan siksi, että he haluavat auttaa huumeidenkäyttäjiä ja kokevat työn omakseen, kertoo OZ Primassa työskentelevä sairaanhoitaja Kristina Sisova. Hoitoon vaikea päästä, jos vakuutus maksamatta Uudistettu vakuutusjärjestelmäkään ei ole estänyt huumeidenkäyttäjien syrjäytymiskehitystä. Se ei luo tasa-arvoisia edellytyksiä päihdehoidon saamiseksi huolimatta siitä, että kaikilla on periaatteessa mahdollisuus kuulua vakuutuksen piiriin. Slovakiassa on vaikea saada tietoa päihteidenkäytön ja päihdehaittojen kokonaistilanteesta, koska tilastointitavat eivät ole kovin kehittyneet. Palveluihin on liian korkea kynnys ja niihin pääseminen edellyttää epäedullisten tietojen antamista itsestä, mikä haittaa tilastointia, toteaa Odyseuksen johtaja Katarina Jiresova. Jos oma sosiaalivakuutus on jäänyt maksamatta, hoitoa on hyvin vaikea saada. Sosiaalimaksut kasautuvat ja ne tulee aina maksaa takautuvasti korvausten saamiseksi. Syrjäytymiskierre vakuutusmaksujen kasautuessa usein vain pahenee, Jiresova jatkaa. Lisätietoa Slovakian päihdehoitokeskuksista: Lisätietoa Slovakian huumetilanteesta: profiles.emcdda.europe.eu VTK, psykiatrian sairaanhoitaja Mia-Veera Koivisto toimii projektikoordinaattorina A-klinikkasäätiön keskustoimistossa. Hän tutustui Slovakian huumehoitopalveluihin Järvenpään sosiaalisairaalan järjestämällä opinto- ja työmatkalla. 13

14 Kaija savola Seksuaalinen identiteetti vaikuttaa myös päihdehoidossa Päihdepalveluissa ihan homona? Kysynkö asiakkaalta, onko hän homo? Vaikuttaako asiakkaan sukupuoli-identiteetti päihteidenkäyttöön? Jos vaikuttaa, mitä minä voin työntekijänä tehdä? Mitä pitää ottaa huomioon, jos asiakkaaksi tulee naispari? HILKKA LYDÉN x Messiin-projekti, joka kuului Euroopan Sosiaalirahaston ESR:n ja työministeriön rahoittamiin Equal-yhteisöaloitehankkeisiin, palveli syrjäytymisuhan alaisia transihmisiä ja ei-heteroita työllistymiseen ja elämänhallintaan liittyvissä kysymyksissä vuosina 2005 ja Projektissa tuotettiin uutta tietoa muun muassa transihmisistä työelämässä sekä seksuaalisuuden ja sukupuolen monimuotoisuudesta päihdepalveluissa. Useiden tutkimusten mukaan ei-heteroseksuaalisilla henkilöillä on sekä päihteidenkäyttöä että päihdeongelmia enemmän kuin muilla. On mahdollista että sama pätee myös transihmisiin, mutta tutkimustietoa asiasta ei ole saatavilla. Joidenkin arvioiden mukaan noin kolmanneksella homomiehistä ja miehistä, joilla on seksiä miesten kanssa, on ollut päihteidenkäyttöön liittyviä ongelmia jossain elämänsä vaiheessa. 14

15 Tämä artikkeli pohjaa kirjoittamaani oppaaseen Vedettiin viinaa ihan homona! Ei-heterot ja sukupuolen monimuotoisuus päihdepalveluissa. Seksuaalisuus on laaja alue Meillä jokaisella on seksuaalinen identiteetti tai suuntautuminen. Seksuaalisuuden monimuotoisuudesta puhumisella halutaan tehdä näkyväksi se tosiasia, etteivät kaikki ihmiset ole heteroseksuaalisia, mutta myös se, ettei edes kaikkien heteroseksuaalisten ihmisten seksuaalisuus ole keskenään samanlaista. Seksuaalinen suuntautuminen tarkoittaa esimerkiksi haaveittemme ja fantasioidemme kohdetta, ihastumisia, toiveitamme elämänkumppanin sukupuolen suhteen ja sitä, millaisia henkilöitä seksipartnereiksemme haluaisimme. Seksuaalisen suuntautumisen tai sukupuoli-identiteetin puheeksi ottaminen voi vaikuttaa monimutkaiselta asialta. Onko minulla työntekijänä oikeus mennä asiakkaan yksityisalueelle? Seksuaalinen suuntautuminen ei ole kuitenkaan vain ihmisen yksityisaluetta, makuuhuoneessa tapahtuvia salaisia asioita. Seksuaalisesta suuntautumisesta puhumme myös silloin, kun puhumme parisuhteen kokemuksista, esimerkiksi kun kerromme käyneemme puolisomme kanssa viikonloppuna sienimetsässä. Asiakkaan kokonaisvaltainen kohtaaminen edellyttää, että hän tulee kuulluksi myös seksuaalisuutensa, identiteettinsä, perheenjäsentensä ja läheistensä kohdalla. Monimuotoisuus päihdepalveluissa Potilashuoneet ja päihdepalvelujen osastot ovat usein sukupuolen mukaan jaoteltuja. Mihin sijoitetaan nainen, joka fyysisiltä ominaisuuksiltaan ja henkilötunnuksen mukaan on mies, mutta pukeutumiseltaan, identiteetiltään ja käytökseltään nainen? Entä henkilö, jonka kohdalla määrittely on mahdotonta ja joka itsekään ei tunne olevansa jompaakumpaa? Aiheuttaako avoimesti homoseksuaalinen mies hankalia tilanteita osastolla? Voivatko muut naiset mennä samaan aikaan saunaan avoimesti lesbon kanssa? Työyhteisön on hyvä pohtia näitä kysymyksiä, jotta toimintatavat ovat valmiina seuraavan asiakkaan tullessa. Potilaan tai asiakkaan itsemäärittely on suositeltava lähtökohta. Mikäli hän määrittelee itsensä johonkin sukupuoleen kuuluvaksi, on hyvä kohdella häntä sen mukaan. Seksuaalisuuden ja seksuaalisen käyttäytymisen suhteen on hyvä, että kaikilla on yhteiset säännöt, joista ollaan tietoisia Jos työntekijä tunnistaa itsessään haitallisia ennakkoluuloja, asiaa on hyvä käsitellä työnohjauksessa tai työyhteisössä. ja joita noudatetaan suuntautumisesta huolimatta. Mikäli asiakkaan sukupuoli tai seksuaalisuus herättää työyhteisössä tai muiden palvelujen käyttäjien keskuudessa hämmennystä, näistä asioista tulee voida keskustella ja tarvittaessa pyytää paikalle ulkopuolinen asiantuntija kouluttamaan. Haitalliset asenteet eivät peity ammatillisuudella Seksuaalisuudesta ja sukupuolesta puhuttaessa liikutaan myös työntekijää koskevissa ilmiöissä. Erilaisuuden kohtaaminen tällä alueella on joskus vaikeampaa kuin esimerkiksi etnisen monimuotoisuuden tai vammaisuuden kohdalla. Työntekijä voi joutua pohtimaan myös omaa identiteettiään kohdatessaan ei-heteroseksuaalisen tai sukupuoleltaan epätyypillisen asiakkaan. Ammatillisuus ja ammatti-identiteetti ovat tärkeitä työkaluja kenelle tahansa työntekijälle. Mikään ns. ammatillinen työote ei kuitenkaan kykene peittämään asiakkaalta sitä, ettei työntekijä osaa suhtautua häneen luontevasti ja hänen yksilöllisyyttään kunnioittaen. Mikäli työntekijä tunnistaa itsessään haitallisia ennakkoluuloja, asiaa on hyvä käsitellä työnohjauksessa tai työyhteisössä. Jos asennemuutos ei ole mahdollinen, lopulta eettisintä on ohjata asiakkaita toisille työntekijöille. Vastuu koulutuksesta ja asiantuntijuuden lisäämisestä on aina työntekijällä ja työyhteisöllä. Asiakkaan ei voi olettaa toimivan työntekijän ohjaajana tilanteessa, jossa hän itse tarvitsee tukea. Työntekijän asenne saattaa vaikuttaa myös positiivisesti. Onnistumiskokemukset mukavien työntekijöiden kanssa kerrotaan omassa yhteisössä eteenpäin, jolloin kokemus suuntaa ehkä koko yhteisön puhetta onnistumiskokemuksiin ja hoitoon hakeutuminen helpottuu. Myytit ruokkivat ennakkoasenteita Asiakkaalla yhtä hyvin kuin työntekijällä voi olla erilaisia myyttien värittämiä oletuksia, kuten esimerkiksi se, että asiakkaan tavoitteena on tai tulisi olla pitkäkestoinen, yksiavioinen parisuhde. Erilaisten aiheiden esiin ottamista ei kannata pelätä. Olennaista on asenne, jolla asiaa lähestytään, ja asiakkaan kokemusmaailman ja arvomaailman kunnioittaminen. Myytit aiheuttavat usein ylimääräisiä paineita. Niiden mukaan homomies on esimerkiksi seksuaalisesti vapautunut, taiteellinen, tyylikäs ja hyvä keskustelemaan. Lesbonaiset taas nähdään joskus 15

16 miesmäisinä ja aggressiivisina. Transihmisiä saatetaan pitää populaarikuvaston mukaisesti koomisina tai säälittävinä. Kuva miehen seksuaalisuudesta vaikuttaa voimakkaasti myyttiin homomiesten seksuaalisuudesta: jos yksi mies on aktiivinen ja seksikeskeinen, suhteen, jossa on kaksi miestä, täytyy olla sitä vielä enemmän. Naisparien seksuaalisuutta saatetaan vähätellä ja tuoda esiin uskomuksia, joiden mukaan naisille läheisyys ja keskustelu on seksiä tärkeämpää. Transihmisten seksuaalisuutta voi olla vaikea käsitellä, erityisesti silloin kun tunteille ja toiveille ei löydy valmiita nimityksiä. Myyttien vuoksi syrjäytyminen jää usein näkymättömäksi. Nuori, komea mies, jolla on tyylikkäät vaatteet ja kimeä ääni, saattaa tulla helpommin tunnistetuksi ei-heteroksi kuin haiseva julkisessa tilassa sekoileva mies. Mikäli päihdetyöntekijän ajattelua ohjaa myyttinen kuva ei-heteroseksuaalisuudesta yhdistyneenä hetero-olettamukseen, ongelmien takana olevat seksuaali- tai sukupuoliidentiteetin haasteet voivat jäädä täysin huomiotta ja siksi myös hoitotulokset vähäisiksi. Hoitoon hakeutumisessa erityisiä esteitä Aivan kuten päihteidenkäyttäjiä ei ole kahta samanlaista, ei myöskään ole kahta samanlaista ei-heteroseksuaalista tai transkokemuksellista päihteidenkäyttäjää. Vaikka esitän tässä joitain pääsuuntia, yksilölliset erot on pidettävä mielessä ja lähdettävä liikkeelle aina asiakkaan kokemuksesta ja asiakkaan kertomuksesta. Ei-heteroilla ihmisillä ja ihmisillä, joilla on epätyypillisiä sukupuolikokemuksia, on monin tavoin samanlaisia kysymyksiä päihdehuollon asiakkaana kuin muillakin. Työntekijän ei tule olettaa, että asiakkaan erityisyys on aiheuttanut hänen ongelmansa, jollei asiakas itse ole tätä mieltä. Kokemukset ja lähestyminen kuitenkin vaativat monilta osin erityishuomiota. Toisin kuin monella muulla vähemmistöryhmällä, useimmilla ei-heteroilla ja transihmisillä on mahdollisuus valita, tuoko oman erityisyytensä esiin. Mikäli yksilö päättää salata ominaisuutensa, pysyä kaapissa, tilanne saattaa olla erittäin stressaava. Toisaalta myös jatkuvat ulostulot, itsestään kertominen, saattavat olla hyvin stressaavia, sillä aina silloin ihminen altistaa itsensä torjunnalle ja Seksuaalinen suuntautuminen ei ole vain ihmisen yksityisaluetta. vihamielisyydelle. Tätä stressiä saatetaan pyrkiä hoitamaan päihteidenkäytöllä. Päihtyminen ja erityisesti suurkulutus saattaa olla yksilölle helpottava, sukupuolivapaa tila. Ryyppyporukassa on mahdollista olla anonyymi ja ottaa sellainen rooli, joka tuntuu helpoimmalta. Joskus toki käy niin, että porukka, joka selvempänä kunnioittaa ihmisen itsemäärittelyä, saattaa kuitenkin riittävässä päihtymyksen tilassa muistaa totuuden ja esimerkiksi kertoa transnaista tanssiin hakevalle miehelle tämän aiemmasta sukupuolesta. Päihtyneenä on myös helpompi kokeilla seksuaaliseen suuntautumiseen liittyviä asioita, myöhemmin voi selittää itselleen oudon kokemuksen kännisekoiluna. Huolimatta päihteidenkäytön ja siihen liittyvien ongelmien suhteellisesti korkeasta esiintyvyydestä, ei-heterot ja ihmiset, joilla on epätyypillisiä sukupuolikokemuksia, ovat aliedustettuja päihdepalvelujen asiakkaina. Tämä johtuu todennäköisesti kahdesta seikasta. Ensinnä, hoitoon hakeutumisessa saattaa olla sellaisia esteitä, joita heteroilla tai sukupuoleltaan tyypillisillä ihmisillä ei ole. Toisaalta on mahdollista, että suuri osa hoitoon hakeutuneista pysyy näkymättöminä oman erityisyytensä suhteen ja siksi havaittu monimuotoisuus ei olekaan yhtenevä todellisuuden kanssa. Monelle esteenä ovat aiemmat negatiiviset kokemukset palvelujärjestelmässä, myös päihdepalveluissa. Nämä negatiiviset kokemukset yleistetään silloin koko palvelujärjestelmää koskeviksi eikä uskalleta hakea apua muualta vastaavien kokemusten pelossa. Yleisin pelko vaikuttaisi olevan pelko syrjinnästä ja työntekijän asiantuntijuuden puutteesta. Asiakas voi pelätä joutuvansa selittelemään elämäänsä liittyviä asioita tai toimimaan työntekijän kouluttajana tilanteessa, jossa itse on avun tarpeessa. Pelko työntekijöiden uskonnollisuudesta, asenteesta tai mahdollisesta eheytysterapian tarjoamisesta saattaa myös vaikuttaa. Asiakas pelkää, ettei hän tule kuulluksi ja hyväksytyksi omilla ehdoillaan. Päihdepalvelujen asiakkaaksi hakeutumista saattaa estää myös pelko leimautumisesta oman yhteisön sisällä. Toisaalta asiakas voi pelätä, ettei tule saamaan vertaistukea muilta palvelujen käyttäjiltä, pelot saattavat kohdistua enemmän toisten asiakkaiden kuin työntekijän asenteisiin. 16 Kaija savola

17 Työntekijän ei tule olettaa, että asiakkaan erityisyys on aiheuttanut hänen ongelmansa, ellei asiakas itse ole sitä mieltä. Miten lähestyn? Kuinka kysyn? Hyviä kysymyksiä, joita voi käyttää seksuaalisuuden, sukupuolen ja perheiden monimuotoisuuden näkyväksi tekemiseen, ovat avoimet kysymykset. Esimerkiksi: Millaiseksi tunnet oman sukupuolesi? Oletko siihen tyytyväinen? Oletko joskus pohtinut omaa seksuaalisuuttasi? Millainen seksuaali-identiteettisi on? Miten tärkeätä seksuaalisuus sinulle on? Miten elät tällä hetkellä? Keitä perheeseesi kuuluu? Ketkä ovat sinulle läheisimpiä ja tärkeimpiä ihmisiä? Tunnetko kuuluvasi johonkin esimerkiksi seksuaalisuuteen, sukupuoleen tai tyyliin liittyvään alakulttuuriin? Ryhmätilanteissa on kiinnitettävä huomiota niin työntekijöiden kuin asiakkaiden mahdollisiin torjuviin asenteisiin. Niiden tunnistaminen on tärkeää ja havaittuihin epäkohtiin on puututtava. Ryhmässä toisia ja monimuotoisuutta kunnioittavan ilmapiirin muodostaminen on ensisijaisesti ryhmän ohjaajan vastuulla. Mikäli tilanne herättää epätietoisuutta tai ryhmäläisille tulee kysymyksiä, niitä on voitava käsitellä, mutta niin että keskustelun kohteena oleva henkilö tuntee että hänen erityisyytensä on hyväksytty. Lopuksi on hyvä muistaa, että seksuaalisuuden, sukupuolen ja perhemuotojen moninaisuus on kaikista haasteista huolimatta ensisijaisesti yksilön elämää ja koko yhteiskuntaa rikastuttava asia. LISÄÄ AIHEESTA : Hilkka Lydén: Vedettiin viinaa ihan homona! Ei-heterot ja sukupuolen monimuotoisuus päihdepalveluissa. Messiin-projekti Opasta voi tilata maksutta A-klinikkasäätiön keskustoimistosta tai ladata netistä osoitteesta messiin.info/data/messiin_opas.pdf. Seksuaalineuvoja Hilkka Lydén työskenteli A-klinikkasäätiössä Messiin-projektin koordinaattorina vuosina Ei-heterot ja transihmiset Ei-heteroseksuaalisuus Heteroseksuaaliseksi kutsutaan mieheksi tai naiseksi itsensä kokevaa ihmistä, jonka tunteet, fantasiat tai seksuaalinen toiminta kohdistuvat koettuun sukupuoleen nähden vastakkaiseen sukupuoleen. Ei-heteroseksuaalisiksi kutsutaan kaikkia muita seksuaalisuuden muotoja. Ei-heteroseksuaalisiksi henkilöiksi määritellään esimerkiksi homoja biseksuaaliset ihmiset. Ei-heteroseksuaalisuus ja heteroseksuaalisuus eivät ole sulje toisiaan pois, esimerkiksi heteroseksuaalisesti tuntevalla ihmisellä voi myös olla eiheteroseksuaalisia tunteita, fantasioita tai käyttäytymistä. Transihminen Transihminen on sateenvarjokäsite, joka pitää sisällään niin transsukupuoliset, transvestiitit, transgenderit kuin muut, joiden koetun, juridisen ja/tai biologisen sukupuolen välillä on tai on ollut ristiriitaa. Transsukupuolinen henkilö kokee psyykkisen sukupuolensa olevan ristiriidassa fyysisten sukupuoliominaisuuksiensa kanssa: biologinen nainen tuntee itsensä mieheksi tai biologinen mies tuntee olevansa nainen. Transvestisuudessa henkilöllä on voimakas sisäinen tarve eläytyä vastakkaiseen sukupuoleen. Esimerkiksi mies ilmaisee omia naisellisia puoliaan vaikkapa pukeutumalla, meikkaamalla, elekielellä ja muulla naisellisella rooli-ilmaisulla. Transgender elää pysyvästi mieheyden ja naiseuden rajamailla. Osa transgendereistä tuntee omaksi sukupuolekseen toisen sukupuolen kuin mitä hän biologiselta sukupuoleltaan on ja toivoo tulevansa kohdelluksi koetun sukupuolensa mukaan. Transsukupuolisesta henkilöstä poiketen hän ei kuitenkaan tarvitse tai halua ruumiillisia sukupuoliominaisuuksia muuttavaa sukupuolenkorjaushoitoa. Lisää t ietoa: messiin.info (sivut auki vuoden 2007 loppuun) 17

18 JUKKA HEINONEN H E I N O N E N VELKAA Asiakastieto Oy:n rekisterin mukaan suomalaisella oli vuoden alkupuoliskolla maksuhäiriömerkintöjä. Vuosituhannen vaihteesta lähtien henkilömäärä on pysynyt liki ennallaan mutta häiriömerkintöjen lukumäärä on tuplaantunut. Maksuhäiriörekisteriin joutumisesta on paljon harmia. Lainansaanti ei onnistu, vuokra-asunnon saaminen on toivotonta ja vaikkapa kännykän avaaminen vaatii mojovan takuusumman. Merkintä säilyy rekisterissä 2 5 vuotta, joten ihan äkkiä ei pääse eroon laiminlyöntinsä seurauksista. Maksuhäiriöiden lisääntyminen suotuisan talouskehityksen ja vähenevän työttömyyden vuosina pistää ajattelemaan. Vanhojen talousteorioiden mukaan trendin pitäisi olla päinvastainen. Kehitykselle voi etsiä selityksiä kahdesta suunnasta. On ilmeistä, että suhtautumisessa rahaan ja velkoihin on tapahtumassa suuria muutoksia. Näihin päiviin saakka velallisuus on koettu poikkeustilanteena, sellaisena olotilana, josta pitää päästä pois. Velat on aina pyritty maksamaan, ja tavoitteena on taivaanrannalla häämötellyt velaton elämä. Nykyisillä asunnonhinnoilla sinne ei ole helppo päästä, mutta tavoite on ollut selkeä. Nyt yhä useammat ovat luopumassa velattomuuden tavoitteesta. Velkaa pidetään koko elämän ajan, ja kun yksi laina lyhenee, otetaan toista tilalle. Kyllä rahalle aina kohteita löytyy. Uuteen velkaisuusajatteluun liittyy myös oman maksukyvyn mitoittaminen riskirajoille saakka. Jos kaikki sujuu hyvin, tilanne on nippa nappa hallinnassa, mutta pienikin yllätys saattaa koko systeemin täyteen sekasortoon. Ja tässä kvartaalitaloudessa häiriötekijöitä kyllä piisaa. En haaveile paluusta siihen maailmaan, jossa laarin pohjalle varattiin ylimääräiset siemenviljat katovuoden varalta. Mutta jonkinlaisten puskurien olemassaolo olisi kyllä tarpeen. Jos vaikkapa asuntolainan korko nousee pari prosenttiyksikköä mikä on aivan realistista merkitsee se euron lisämenoa kuukaudessa. Ja se tekee monelle lainanottajalle tiukkaa. Tätä kirjoittaessani media kohisee Yhdysvaltojen subprime-asuntoluottojen kriisiytymisestä. Jenkkitapauksessa voi miettiä lainanantajien motiiveitakin: rahaa tuputetaan ihmisille, joiden maksukyky jo lainaa myönnettäessä tiedetään heikoksi. Samoilla perusteilla voi kysellä myös Suomen pikavippisysteemien etiikan perään. Samaan aikaan on yleinen talous- ja sosiaalipoliittinen ajattelu muuttunut. Eurooppalaisen köyhyysmittarin mukaan suhteellisesti köyhiä ihmisiä oli vuonna 1993 Suomessa 6 prosenttia väestöstä. Vuonna 2004 luku oli 12 prosenttia. Kysymys ei ole luonnonlain kaltaisesta väistämättömästä kehityksestä, vaan köyhyyden lisääntyminen on seurausta harjoitetusta politiikasta. Käsittämätöntä on se, että tästä politiikan tietoisesta suunnanmuutoksesta ei ole käyty avointa keskustelua. Päinvastoin kaikki poliittiset suuntaukset ilmoittautuvat edelleen hyvinvointiyhteiskunnan kannattajiksi. Eroja löytyy vain siinä, että jotkut haluavat säilyttää sen, jotkut turvata sen ja jotkut puolustaa sitä. Ota näistä liturgioista sitten selvää. Meno näyttää jatkuvan, sillä kaavaillut verouudistukset merkitsevät taloudellisen eriarvoisuuden reipasta syventämistä. Ne toteuttamalla maahan synnytetään verovapaata rälssiä. Ollaan takaisin luvulla. Mitä tekemistä tällä on päihdehuollon kanssa? Talousahdingossa olevien ihmisten auttamiseksi on tarjolla velkaneuvontapalveluita, joita tuottavat sekä kunnat että yksityiset palvelutuottajat. Reippaasti kärjistäen ne keskittyvät yksinomaan asiakkaittensa taloudellisen tilanteen selvittelyyn. Osa näistä asiakkaista tavataan myös sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmässä. Yhtä lailla mutkia oikoen niiden palveluissa keskitytään tarkastelemaan asiakkaiden kokemusmaailmoita homo economicuksen jäädessä taka-alalle. Yhteistyömuotojen löytyminen eri toimijoiden välille olisi toivottavaa, sillä velat ovat sekä rahaa että kokemuksia. Vanhassa kirjassa sanotaan, että köyhät teillä on aina keskuudessanne. Mutta ei siellä sanota, että heidän määräänsä tulisi kasvattaa. Muistaakseni suositukset olivat ihan päinvastaisia. Sosiologi Jukka Heinonen työskentelee projektipäällikkönä Takuu-Säätiössä. 18

19 Aika kulkee, vanhukset väistyvät PERTTI HEMÁNUS Täytän joulukuussa 73 vuotta. Olen ilmeisesti vanhus, vaikka inhoan tuota sanaa. Minkälainen on vanhus? Kai sellainen, jolta ei enää irtoa uusia ajatuksia, sellainen jonka mietteet kokoustenkin aikana lipsuvat laidasta laitaan. Mieleeni palautui ammoinen tapaus Salon Yhteislyseossa. Lieneekö se ollut peräti 1940-luvulla? Muuan opettajamme huomasi, että erään pitkän pojan takana istui lyhyt poika. Ilmeisesti hän yritti piilotella itseään, mutta se ei täysin onnistunut. Valtion kouluissa ei ole tilaa kuunteluoppilaille, sanoi opettaja ihan ystävällismielisesti. Poika vastasi: Enpä ole paljon kuunnellutkaan. Sitten hän nousi ja käveli ulos. Kukaan meistä ei nähnyt häntä enää myöhemminkään. A-klinikkasäätiön toimintaa olen kuitenkin valmis puolustamaan, jos joku aloittaa sen mollaamisen; tuskin muuten. Maassamme on monenlaisia alkoholin vihollisia, joiden aseet ovat hyvin yksioikoiset. Tuohon kategoriaan kuuluvat saattavat panna pehmeämmille mene- telmille näennäisesti jauhot suuhun, mutta heidän puheenvuoronsa ovat silti vähemmän vakuuttavia. Muistan keskustelleeni tuosta asiasta toimitusjohtaja Lasse Murron kanssa. Taisin hieman häpeillen, sen muistan ehdotella, että A-klinikkasäätiö joskus tekisi vastahyökkäyksen. Murto torjui sen selkeästi. Se oli järkevää, totta kai. Alkoholi ei poistu kuvioista, siitä olen varma. Silti sen kanssa voi elää. Pertti Hemánus on tiedotusopin emeritusprofessori sekä vapaa journalisti ja kirjailija. KAIJA SAVOLA 19

20 SALME AHLSTRÖM x Mitä mieltä ikärajoissa? Alkoholin osto- ja myynti-ikärajat ovat yhteiskunnan viesti lasten ja nuorten vanhemmille. Lähes kaikissa teollistuneissa länsimaissa laissa on määrätty ikärajat ravintoloissa ja baareissa juomiselle. Hyvin monessa maassa on ikärajat myös oluen, viinin ja väkevien juomien ostamiselle. Aivan samoin meillä on ikärajat elokuville ja videoille. Tavoitteena on suojella lasta ja nuorta kaupan olevien tuotteiden haitallisilta vaikutuksilta. Riippuu kulttuurista, missä määrin valvontavastuu on yhteiskunnalla ja perheellä. Viiniä tuottavissa maissa, kuten Saksassa, Ranskassa, Italiassa, Portugalissa ja Itävallassa, vanhempien oletetaan valvovan lastensa käyttäytymistä. Pohjoismaissa ja Pohjois-Amerikassa luotetaan yhteiskunnan valvontaan. Kun perheen vastuuta korostetaan, epävirallinen valvonta on tehokasta. Valitettavasti viinintuottajamaissa perheen merkitys vähenee ja virallisen valvonnan tarve kasvaa. Epävirallinen valvonta toimi vielä 30 vuotta sitten Suomessakin. Nykyään yksilöllisyys on niin arvostettua, että vanhemmat tuskin uskaltavat puuttua omien lastensa asioihin, saati vieraiden. Meillä arvostetaan yksilöllisyyttä, itsenäisyyttä ja vapautta. Etelä-Euroopassa taas arvostetaan perhettä ja yhteisöä. Tätä kuvaa erään vanhemman tokaisu vanhempainillassa: Nythän se on omillaan, kun aloitti koulun. Ikärajojen virallisessa valvonnassa on suuria eroja maiden välillä. Yhdysvalloissa monopoliyhtiön kaupassa kassalla on oikeus pyytää asiakasta esittämään henkilöllisyystodistus, mikäli on syytä epäillä asiakkaan olevan alle 25-vuotias. Sama käytäntö on ollut Ruotsissa ja nykyään myös Alkoissa. Suomessa päivittäistavarakaupat harkitsevat vastaavan käytännön soveltamista. Nuoret saavat alkoholijuomansa useasta lähteestä. Tärkeysjärjestys on seuraava: 1) sisarukset ja kaverit välittävät ja tarjoavat, 2) vanhemmat ostavat ja tarjoavat, 3) nuoret ottavat kotoa ja 4) tuntematon henkilö ostaa tai tarjoaa. Vanhempien ostoilla on siis suuri merkitys. Ostot lisäävät nuorten käyttökertoja ja humalakertoja, mutta ne eivät vähennä laittomien huumeiden kokeiluja. Kun vanhemmat ostavat nuorelle alkoholia, nuori säästää rahaa. Ja tämä raha käytetään taas lisäostoihin. Kun äiti tai isä ostaa lapselleen alkoholijuomia, nuoren psykologinen kynnys juoda alenee. Tutkija Leena Valkonen kysyi lapsilta: Millainen on hyvä äiti tai isä? (Tiimi 2/2007). Lasten mielestä hyvä äiti tai isä pitää lapsesta huolta, asettaa rajat, mutta ei ole liian tiukka. Lapsi on hänelle tärkeä, hän välittää. Hyvä äiti tai isä ei ryyppää eikä riitele. Säädettyjä lakeja pitäisi kaikkien noudattaa, koska lait ovat yhteiskuntasopimuksia. Lakien tehtävänä on suojella kansalaisia. Lainsäätäjä on perustanut päätöksensä ikärajoista tutkimustietoon. Meidän kaikkien on noudatettava ikärajoja lastemme parhaaksi. Tutkimusprofessori Salme Ahlström työskentelee Stakesin alkoholi- ja huumetutkimusryhmässä. Alkoholijuomien osto- ja anniskelumyynnin ikärajat eräissä Euroopan maissa Myynti Anniskelu Maa Olut Viini Väkevät Olut Viini Väkevät Suomi Ruotsi Norja Tanska Viro Saksa Itävalta Puola Tsekinm Alankom Iso-Brit Espanja Ranska Italia Kreikka

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Opettaja ja seksuaalisuuden kirjo

Opettaja ja seksuaalisuuden kirjo Opettaja ja seksuaalisuuden kirjo Educa-messut 29.1.2011, Helsinki Jukka Lehtonen Tutkimuskoordinaattori, VTT, Kasvatussosiologian dosentti TASUKO Tasa-arvo- ja sukupuolitietoisuus opettajankoulutuksessa

Lisätiedot

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki AUDIT JA HOITOONOHJAUS Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki Mikä on AUDIT? Alcohol Use Disorders Identification Test AUDIT sai alkunsa 1980-luvulla, kun Maailman terveysjärjestö

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA

ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA Tiedosta hyvinvointia 1 ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA Salme Ahlström Tutkimusprofessori Alkoholi- ja huumetutkimus STAKES Päihdetiedotusseminaari "Päihteet ja väkivalta" Finnish-German Media

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Päihdekyselyn koonti Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Pohjatietoa. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 102 henkilöä Kyselyyn vastasi LÄHI14S, DILO13S, DINU13S, LAPE14S, LANU15K,DIL13S, NUVAV14S Kysely

Lisätiedot

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Esteettömästi yhdestä ovesta?- Mielenterveys- ja päihdepalveluita kaikille 29.10.2009 Anneli Pienimäki Päihdetyön kehittämispäällikkö Sininauhaliitto Keitä asiakkaat

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön 11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön Sisältö Yhteisöllisyydestä ja sen muutoksesta Vanhemmat päihdekasvattajina Käytännön esimerkkejä Päihde- ja mielenterveyspäivät

Lisätiedot

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Yhdistys aloitti toimintansa 1.1.2012, kun Elämäntapaliitto, Elämä On Parasta Huumetta

Lisätiedot

Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet

Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Riikka Taavetti facebook.com/hyvinvoivasateenkaarinuori Hyvinvoiva sateenkaarinuori -tutkimus - 2013: kyselytutkimus ja raportti - yli 2500 vastaajaa, yli

Lisätiedot

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu NELJÄ TUULTA KESKUUDESSAMME Päihdeongelmat Noin 2800 ihmistä kuoli vuonna 2012 päihteiden

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle 15.4.2014 Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle Tiia Aarnipuu, koulutussuunnittelija tiia.aarnipuu@sateenkaariperheet.fi Mitkä sateenkaariperheet? Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ihmisten

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007.

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007. Nuorison mediankäyttötutkimus 2007 Tutkimustiivistelmä Taloustutkimus Oy on tehnyt tämän tutkimuksen Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta. Sanomalehtien Liitto on vuodesta 1982 lähtien säännöllisin väliajoin

Lisätiedot

Huumetilanne Suomessa. Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija

Huumetilanne Suomessa. Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija Huumetilanne Suomessa Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija Aikuisväestön huumeiden käyttö 9.5.2014 Huumetilanne Suomessa / Karjalainen 2 Väestökyselyt

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS. Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi.

ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS. Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi. ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi. KYSYMYS ON MEISTÄ KAIKISTA Alkoholin sääntelyä vastustetaan usein sillä perusteella, ettei ole oikein

Lisätiedot

Marja Holmila (toim.) ASUINALUE JA PÄIHDEHAITAT. Arviointitutkimus ehkäisevästä paikallistoiminnasta. Tikkurilassa ja Myllypurossa

Marja Holmila (toim.) ASUINALUE JA PÄIHDEHAITAT. Arviointitutkimus ehkäisevästä paikallistoiminnasta. Tikkurilassa ja Myllypurossa (toim.) ASUINALUE JA PÄIHDEHAITAT Arviointitutkimus ehkäisevästä paikallistoiminnasta Tikkurilassa ja Myllypurossa Kirjoittajat: Raija Ahtola Kari Haavisto Jaana Jaatinen Saini Mustalampi Pirjo Pennanen

Lisätiedot

SATEENKAARIPERHE NEUVOLASSA

SATEENKAARIPERHE NEUVOLASSA SATEENKAARIPERHE NEUVOLASSA Vinkkejä kohtaamiseen Sateenkaariperheet Sateenkaariperheet ovat lapsiperheitä, joissa jompikumpi tai useampi vanhempi kuuluu seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön Termin määritelmä

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 1 Yli 65-vuotias ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 85 80 Mittari alkoholin käytön itsearviointiin 75 70 65 2 Tämän mittarin tarkoituksena on auttaa Sinua arvioimaan alkoholin käyttöäsi. Alkoholin käyttöä olisi

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015. Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala

Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015. Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015 Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala Taustaa Hyvinvointiaatteen peruskivi on uskomus, että kun ihmisen perustarpeet tyydytetään ja hänelle

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

Lisätiedot

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 TAUSTATIEDOT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS & TIETOA VASTAAJISTA! Sähköpostikutsu Päihteet työelämässä - tutkimukseen

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

Päihdetiedotusseminaareja 1984-2008 "Riippuvuuksien teoriaa ja käytk

Päihdetiedotusseminaareja 1984-2008 Riippuvuuksien teoriaa ja käytk Päihdetiedotusseminaareja 1984-2008 "Riippuvuuksien teoriaa ja käytk ytäntöä" Teuvo Peltoniemi Berliinin päihdetiedotusseminaari 4-7.9.2008 Teema: Lääkkeet huumeina ja hoitokeinoina A-klinikkasäätiö, Alko,

Lisätiedot

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Tavoitteena osallistaa kansalaiset palvelusetelin kehittämiseen Facebook/palveluseteli 1226 fania (2.10) Twitter/palveluseteli

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE. Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012

NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE. Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012 NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012 Nuorisopalvelut - tuottaa palveluja lasten, nuorten, perheiden ja viranomaisten tarpeiden pohjalta - arvot oppiminen, osallisuus ja ennakointi

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Huumausainepoliittinen koordinaatioryhmä

Huumausainepoliittinen koordinaatioryhmä Huumausainepolitiikan ajankohtaista 2009 Martta Forsell Huumausainepoliittisen koordinaatioryhmän sihteeri 28.10.2009 Martta Forsell 1 Huumausainepoliittinen koordinaatioryhmä Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Alkoholin kulutus (100 % alkoholilitroina) henkeä kohti (THL) Toteutetun alkoholipolitiikan merkitys Vuoden -68 alkoholilain lähtökohta perustui virheelliseen näkemykseen

Lisätiedot

Oulun kaupungin päihdepalvelut. Liisa Ikni

Oulun kaupungin päihdepalvelut. Liisa Ikni Oulun kaupungin päihdepalvelut Liisa Ikni Ehkäisevä päihdetyö Neuvontaa, tukea, tietoa, teemaviikkoja, kampanjoita, kursseja ja ryhmiä Taitolaji ryhmä alkoholinkäytöstään huolestuneille Tupakasta luopumisryhmä

Lisätiedot

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen ARVOKAS VANHUUS:MONINAISUUS NÄKYVÄKSI SEMINAARI 5.11.201, HELSINKI KÄÄNNÖS PUHEEVUOROSTA FRÉDÉRIC LAUSCHER, DIRECTOR OF THE BOARD ASSOCIATION

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Nuoret sosiaalisessa mediassa. Case: IRC-Galleria

Nuoret sosiaalisessa mediassa. Case: IRC-Galleria Nuoret sosiaalisessa mediassa Case: IRC-Galleria Heini Varjonen 10.2.2010 Mikä IRC-Galleria on? Yhteisöpalvelu, jossa käyttäjät voivat keskustella, lisätä kuvia ja päiväkirjamerkintöjä, liittyä yhteisöihin

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet.

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet. Yleinen luulo on, että syy erektiohäiriöön löytyisi korvien välistä. Tosiasiassa suurin osa erektiohäiriöistä liittyy sairauksiin tai lääkitykseen. Jatkuessaan erektiohäiriö voi toki vaikuttaa mielialaankin.

Lisätiedot

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla?

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? PERINTÄASIAKKAAT IKÄRYHMITTÄIN Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? 1. TILASTOSELVITYS Tilastotarkastelun tarkoituksena on selvittää, miten perintään päätyneet laskut jakautuvat eri-ikäisille

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Ikäihmisten rahapelaaminen

Ikäihmisten rahapelaaminen Ikäihmisten rahapelaaminen TERVE-SOS 2009, Helsinki Johanna Järvinen-Tassopoulos, erikoistutkija Päihteiden ja ehkäisevän päihdetyön yksikkö 14.5.2009 Johanna Järvinen-Tassopoulos 1 1. Aluksi Marketin

Lisätiedot

Neljännesvuosisata PäihdetiedotusseminaarejaP

Neljännesvuosisata PäihdetiedotusseminaarejaP Neljännesvuosisata PäihdetiedotusseminaarejaP Teuvo Peltoniemi "ADDIKTIOT JA KULTTUURIT" Suomalais-italialainen yhteistyöseminaari Cernobbio/Como 15-18.10.2009 Päihdetiedotusseminaarit Kööpenhamina 2005

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN.

LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN. LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN. AINEISTO Aineisto 6 vanhemman haastattelu 5 perheestä, joilla asiakkuus Empussa ja lastensuojelussa

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat. Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057

Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat. Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057 Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057 Suomen suurimmat alkoholiongelmat Humalan ylikorostunut rooli puheessa ja itseymmärryksessä

Lisätiedot

Kokemuksia vertaisten toimimisesta kentällä vapaaehtoisina tutkimusavustajina. Etsivän työn verkoston päivät 2015

Kokemuksia vertaisten toimimisesta kentällä vapaaehtoisina tutkimusavustajina. Etsivän työn verkoston päivät 2015 Kokemuksia vertaisten toimimisesta kentällä vapaaehtoisina tutkimusavustajina Etsivän työn verkoston päivät 2015 11.6.2015 Selvittää hiv- ja hepatiitti C-infektioiden esiintyvyyttä sekä taustatekijöitä

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä Mikael Palola ja Saarikka Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi muodostivat Paras-hankkeen mukaisen yhteistoiminta-alueen 1.1.2009 Kunnat siirsivät sosiaali- ja terveyspalveluiden (pl.

Lisätiedot

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työyhteisöt ehkäisevän päihdetyön areenana Leena Hirvonen, TtM, erityisasiantuntija Työryhmä: Anne Kujasalo, Katrimaija Luurila, Marketta Kivistö Ehkäisevän päihdetyön toteutuminen

Lisätiedot

Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä. Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th

Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä. Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th KYYTIÄ UNIONGELMILLE -UNIRYHMÄ Tarkoitettu opiskelijoille, joilla nukahtamiseen tai nukkumiseen liittyviä ongelmia Lyhyt haastattelu

Lisätiedot

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Mervi Ropponen Projektikoordinaattori Välittäjä 2013 -hanke Pohjanmaa-hanke Mauri Aalto Ylilääkäri

Lisätiedot

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 16. 17.9.2009 Tanja Vanttaja 0800270 Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat

Lisätiedot

Tervetuloa! TUPAKKA, PÄIHTEET JA (RAHA)PELIT -laadun ja

Tervetuloa! TUPAKKA, PÄIHTEET JA (RAHA)PELIT -laadun ja Tervetuloa! TUPAKKA, PÄIHTEET JA (RAHA)PELIT -laadun ja viestinnän välineitä haittojen ehkäisy tilaisuuteen Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Heli Heimala, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat - vastuualue

Lisätiedot

Nuorten ammatillinen verkkoauttaminen

Nuorten ammatillinen verkkoauttaminen Nuorten ammatillinen verkkoauttaminen Anu Pärssinen, Sosiaalityöntekijä Merikratos lastensuojelu Oy 30.9.2014 Esityksen runko Miten päädyin verkkoon? Miksi nuorille? Case: A-klinikkasäätiön Varjomaailma.fi

Lisätiedot

Alkoholistako ongelma palvelutaloissa? Pelisäännöt avuksi. Eija Kaskiharju, YTT Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 15.5.

Alkoholistako ongelma palvelutaloissa? Pelisäännöt avuksi. Eija Kaskiharju, YTT Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 15.5. Alkoholistako ongelma palvelutaloissa? Pelisäännöt avuksi Eija Kaskiharju, YTT Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 15.5.2014 Päihdepelisäännöt palvelutaloihin 2009-2011 Toimintatutkimuksellinen kehittämishanke

Lisätiedot

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? STTK:N TULEVAISUUSLUOTAIN Tavoitteena on hakea tuoreita näkemyksiä vuoden 2012 kunnallisvaalien ohjelmatyötä varten sekä omaan edunvalvontaan. Luotaus oli avoinna

Lisätiedot

SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka

SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS Hanna Vilkka Mistä on pienet tytöt tehty? Sokerista, kukkasista, inkivääristä, kanelista. Niistä on pienet tytöt tehty. Mistä on pienet pojat tehty? Etanoista,

Lisätiedot

Masennuksesta voi parantua ja päihteistä pääsee eroon.

Masennuksesta voi parantua ja päihteistä pääsee eroon. Masennuksesta voi parantua ja päihteistä pääsee eroon. Tässä tilaa tekstille! POHJAN MA A-HAN KE ÖSTERBOTTEN-PROJEKTET 2005-2014 Etelä-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri Keski-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri Vaasan

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE. Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja

KYSELYLOMAKE. Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja 1 of 6 19.7.2011 8:46 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1257 Alkoholikysely 2002 FSD1280 Humalakokemukset 2002 FSD1281 Alkoholinkäyttö

Lisätiedot

PUHETTA PÄIHTEISTÄ. Kouvola 21.9.2011. Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

PUHETTA PÄIHTEISTÄ. Kouvola 21.9.2011. Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry PUHETTA PÄIHTEISTÄ Kouvola 21.9.2011 Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Nuoret ja päihteet Sisältö: Päihteidenkäytön funktiot Päihteistä puhumisen kulttuuri Päihteet näkyvät Työelämässä

Lisätiedot

Opioidiriippuvuuden lääkkeellinen vieroitus- ja korvaushoito 30.11.2011

Opioidiriippuvuuden lääkkeellinen vieroitus- ja korvaushoito 30.11.2011 Opioidiriippuvuuden lääkkeellinen vieroitus- ja korvaushoito 30.11.2011 Kehittämispäällikkö Airi Partanen 27.11.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 STM:n selvitys 30.11.2011 Valmistelu syksyllä 2011: STM, THL,

Lisätiedot

Miten Juomatapatutkimus tukee suomalaista päätöksentekoa? Pia Mäkelä

Miten Juomatapatutkimus tukee suomalaista päätöksentekoa? Pia Mäkelä Miten Juomatapatutkimus tukee suomalaista päätöksentekoa? Pia Mäkelä 4.12.2013 ALHU 1 Taustaksi: millaisia asioita Juomatapatutkimuksessa kysytään? Asenteet alkoholinkäyttöä kohtaan Alkoholin käyttö (määrät,

Lisätiedot

Suurkuluttaja. havaita alkoholin riskikäyttö varhain, ennen siitä aiheutuvia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja.

Suurkuluttaja. havaita alkoholin riskikäyttö varhain, ennen siitä aiheutuvia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja. Luennon sisältö Milloin alkoholinkulutus on ongelma Alkoholin käytön epidemiologiaa Alkoholin riskikäyttö Mini-interventio Suomalainen juomiskulttuuri Alkoholiriippuvuuden diagnostiikka Solja Niemelä Päihdelääketieteen

Lisätiedot

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 EPSHP/aikuispsykiatria TUKE 1242 Projektityöntekijänä Tiina Leppinen Psyk. sh., NLP-Master, Kuntoutuksen ohjaaja amk Hankkeen taustaa Nuorten aikuisten

Lisätiedot

Hiv ja hepatiitit Suomessa

Hiv ja hepatiitit Suomessa Hiv ja hepatiitit Suomessa Karjalan XII Lääketiedepäivät Petroskoi 14.6.2012 Henrikki Brummer-Korvenkontio Virologian yksikkö Hiv-tartunnat Suomessa TTR -Yhteensä 2952 tartuntaa -69 % tartunnoista suomalaisilla

Lisätiedot

Päihdeongelmien kohtaaminen, puheeksiotto ja puuttuminen työympäristössä (10.3.2015) Timo Glad

Päihdeongelmien kohtaaminen, puheeksiotto ja puuttuminen työympäristössä (10.3.2015) Timo Glad Päihdeongelmien kohtaaminen, puheeksiotto ja puuttuminen työympäristössä (10.3.2015) Timo Glad EHYT ry - ehkäisevän päihdetyön ammattilaiset palveluksessasi Elämäniloa ja hyvinvointia ilman päihde- ja

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Liite 2. Saate. Sairaanhoitaja. Arvoisa Työterveyshoitaja,

Liite 2. Saate. Sairaanhoitaja. Arvoisa Työterveyshoitaja, Liite 2. Saate Arvoisa Työterveyshoitaja, Olemme hoitotyön opiskelijoita Lahden Ammattikorkeakoulusta täydentämässä aiempaa opistoasteen tutkintoa AMK- tasoiseksi. Opinnäytetyömme aiheena on Seksuaaliterveyden

Lisätiedot

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta)

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta) Perustason palvelut vastaavat ensisijaisesti päihderiippuvuuksien varhaisesta toteamisesta, hoidosta ja kuntoutuksesta Sosiaali- ja terveyskeskuksen lääkärien ja hoitajien vastaanotoilla hoidetaan välittömiä

Lisätiedot

Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä

Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä Kasvuyritysten ketterä henkilöstöjohtaminen toimintamalleja pk-yrityksille (KetteräHR)

Lisätiedot

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN Milla Talman & Niina Äyhö SEKSUAALISUUS Ihmiset ymmärtävät seksuaalisuuden eri tavoilla. Seksuaalisuus koetaan myös erilailla eri-ikäisinä ja eri aikakausina

Lisätiedot

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Seksuaaliterveys Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Terveydenhoitaja, sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Joensuun kaupunki Eeva Ruutiainen Terveyden edistämisen suunnittelija

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA Yksi tapa auttaa päihde- ja mielenterveysongelmissa Kokemusasiantuntija Hannu Ylönen Helsinki 23.4.2015 Kuka on päihdetyön kokemusasiantuntija? Kokemusasiantuntijalla

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet eli Tuhansien iskujen maa Miesten kokema väkivalta Suomessa Markku Heiskanen Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä

Lisätiedot

TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ

TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ Koulutus työelämän asiantuntijoille 14.4.2015 Hallitussihteeri Projektipäällikkö Outi Viitamaa-Tervonen Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä Terhi Tullkki 15.4.2015 Suomen

Lisätiedot

Päihdehaittojen ehkäisy: kontrolli ja valistus

Päihdehaittojen ehkäisy: kontrolli ja valistus Päihdehaittojen ehkäisy: kontrolli ja valistus erikoissuunnittelija Elina Kotovirta, VTT Mikä vaikuttaa? -koulutus, 7.11.2012, Lahti 6.11.2012 1 Päihdehaittoja voi ehkäistä Monopoli (+++) Hinta ja verotus

Lisätiedot

Seksuaalisuus. osana kokonaisvaltaista hoitotyötä. Haija Kankkunen Terveydenhoitaja (Yamk), seksuaalineuvoja 22.3.2016

Seksuaalisuus. osana kokonaisvaltaista hoitotyötä. Haija Kankkunen Terveydenhoitaja (Yamk), seksuaalineuvoja 22.3.2016 Seksuaalisuus osana kokonaisvaltaista hoitotyötä Haija Kankkunen Terveydenhoitaja (Yamk), seksuaalineuvoja 22.3.2016 Hoitotyössä seksuaalisuuden huomioon ottaminen jää usein muiden terveyteen ja hyvinvointiin

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa 1. Kuinka usein käytät alkoholia? (Audit C) 2. Kun käytät alkoholia, montako annosta tavallisimmin otat päivässä? *) (Audit C) 0 1-2 annosta päivässä

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot