DRG:n nykytila ja tulevaisuus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "DRG:n nykytila ja tulevaisuus"

Transkriptio

1 DRG:n nykytila ja tulevaisuus Pekka Lampinen Arki sujuu helpommin, kun apu löytyy läheltä. Martti Virtanen, Nordic Casemix Centre Mikko Rotonen, Tietotekniikka, HUS Maisa Lukander, vähän sitä ja tätä

2 Martti Virtanen DRG:n perusteet Arki sujuu helpommin, kun apu löytyy läheltä.

3 Diagnosis Related Groups Pekka Lampinen Diagnooseihin, toimenpiteisiin ikään, sukupuoleen, hoidonpäättymistapaan (ja hoidon kestoon) perustuva potilaiden/hoitojaksojen tai -kontaktien ryhmitys Casemix-järjestelmä, joka perustuu terveydenhuollon (sairaaloiden) toiminnasta rutiininomaisesti kerättäviin tietoihin

4 Perusongelma Pekka Lampinen Terveystaloustieteen tarve sairaaloiden toiminnan vertailemiseen Eri sairaaloilla on erilaisia potilaita kustannusten vertailu ei ole mahdollista ilman potilasjakauman (casemix) aiheuttaman kustannusvaihtelun vakiointia Kustannusvaihtelu johtuu terveydenhuollon luonteesta hoidettavat yksilöt ovat erilaisia ja kustannukset vaihtelevat Vaihtelun vakiointi edellyttää sopivan kokoisia ryhmiä, joissa esim. resurssien tarve voidaan matemaattisesti kuvata ja ennustaa Ryhmän sisäisen samankaltaisuus vähentää vaihtelua ja parantaa ennusteiden tarkkuutta Vertailun pitää olla lääketieteellisesti mielekäs, jotta tuloksia voidaan käyttää toiminnan kehittämiseksi

5 Mistä ryhmityksen perusta? Aiemminkin reksiteröidyn tiedon käyttäminen Mahdollistaa vanhojen aineistojen käytön Valmiit kriteerit tiedon laadun tarkistamista varten Yhden erikoisalan potilaat eivät ole riittävän samankaltaisia Yksittäisiä diagnooseja on liikaa ja samaan diagnoosiin voi liittyä erilaisia ja kustannuksiltaan eritasoisia toimenpiteitä Toimenpiteet ovat kustannusten kannalta ratkaisevan tärkeitä, mutta niitäkin on liikaa eikä kaikille potilaille tehdä toimenpiteitä Perusajatus: Diagnooseja ja toimenpiteitä täytyy ryhmitellä ja ryhmiä täytyy yhdistellä Ryhmien mielekäs yhdistely mahdollistaa alkuperäisen tiedon laadun tarkastamisen

6 Ryhmittelyn perusidea Lääketieteellisesti ja ekonomisesti mielekkäiden ryhmien muodostaminen käyttäen olemassaolevaa tietoa Kuhunkin ryhmään kuuluvien potilaiden tulee muodostaa lääketieteellisesti mielekäs kokonaisuus Kuhunkin ryhmään kuuluvien potilaiden tulee olla kustannuksiltaan samankaltaisia Kustannushomogeenisuus

7 DRG:n perusrakenne Päädiagnoosiryhmät (MDC) 23 (26) ryhmää 14 anatomista aluetta Psykiatria ja alkoholin ja lääkkeiden väärinkäyttö Veren ja immunologisen järjestelmän sairaudet Obstetriikka and neonatologia Infektiot (ja HIV), syöpäsairaudet, vammat (ja monivammat), palovammat Muut Diagnoosiryhmät Päädiagnosiryhmien alaryhmät Toimenpideryhmät Päädiagnoosiin yhteyteen sopivat toimenpiteet Kukin toimenpide voi kuulua useaan toimenpideryhmään, koska sama toimenpide voidaan suorittaa erilaisissa tilanteissa

8 Terveydenhuollon tuotteistus Pekka Lampinen Terveydenhuollossa autetaan ihmisiä tuotteistus kuulostaa vieraalta Yksittäisten ihmisten hoidon vertailu eri yksiköissä tai sairaaloissa ei ole mielekästä Ryhmää samankaltaisia potilaita voidaan verrata Määritelty ryhmä muodostaa palvelukokonaisuuden eli tuotteen Yhdistämällä tuotteisiin kunkin tuotteen (yleisesti hyväksytty) resurssitarve muodostuu tuotteistusjärjestelmä Tuotteistusjärjestelmä mahdollistaa työn seurannan ja vertailun jopa erityyppisissä yksiköissä Kustannustaso Hoidon tuloksellisuus eli laatu

9 DRG:n käyttö Sairaalan toiminnan taloudellinen seuranta ja arviointi Potilasjakauman huomioiminen sairaaloiden kustannuksia vertailtaessa Tätä varten Yalen yliopisto kehitti ensimmäiset DRG-versiot Hinnoittelun perustana olevana tuotteistuksena DRG:n eri variaatiot ovat maailman laajimmin käytetty sairaalatoiminnan hinnoitteluväline Prospective payment

10 Sovellusalueet Kirurgiset ja konservatiiviset ryhmät leikkaussalitoimenpide vai ei Vuodeosastopotilas määritelmä? Häviävä luonnonvara Polikliiniset potilaat päiväkirurgia? Muut poliklinikkakäynnit

11 Kustannukset ja hinta Tuotteesta maksettavan hinnan täytyy kattaa tuottamisesta aiheutuvat kustannukset Muuta yhteyttä ei ole Voittoa tavoittelevassa yrityksessä täytyy kattaa myös voitto

12 Potilaskohtaiset kustannukset DRG ryhmittelee kunkin potilaan johonkin ryhmään Ryhmäkohtaisten kustannusten laskeminen edellyttää potilaskohtaisten kustannusten tuntemista Osa kustannuksista on luonteelta potilaskohtaisia Suorat kustannukset Leikkaus kohdistuu potilaaseen Radiologinen tutkimus kohdistuu potilaaseen Laboratoriotutkimukseen otetaan näyte potilaasta Apuväline tai proteesi annetaan potilaalle Lääke annetaan potilaalle Toiminnan ylläpitäminen edellyttää kiinteitä rakenteita ja palveluita, joita on vaikea yhdistää yksittäiseen potilaaseen Epäsuorat kustannukset Henkilökunnan työaika ja palkat eivät kohdistu yksittäiseen potilaaseen

13 DRG-kohtainen kustannuslaskenta Pekka Lampinen DRG 1 DRG 2 DRG 3 DRG.. Potilas A Kontakti 1 Potilas A Kontakti 2 Potilas B Potilas C Potilas D Potilas.. Osastohoito Leikkaus Poliklinikkakäynti Laboratoriotutkimus Kuvantamistutkimus Välituotteet Kustannusten kohdistaminen välituotteisiin Lääkärityö Hoitajatyö Muut palkat Välineet ja tarvikkeet Pääomakustannukset

14 DRG-painot DRG-paino DRG ryhmään kuuluvien potilaiden keskimääräiset kustannukset = Kaikkien potilaiden keskimääräiset kustannukset Lasketaan kullekin ryhmälle erikseen Laaduton suhdeluku

15 DRG pistesumma Yksikön kaikkien potilaiden DRGpainojen summa kuvaa yksikön toiminnan kokonaisuutta Kaikkia tavanomaisia matemaattisia tunnuslukuja voidaan käyttää Casemix- vertailu

16 DRG-pisteen hinta DRG-pisten hinta = Toiminnan kokonaiskustannukset Tuotettujen DRG-pisteiden summa Kuvaa yksikön taloudellista tehokkuutta? Aluesairaala 1000 /piste Keskussairaala 1500 /piste Yliopistosairaala 2000 /piste Vuodeosastohoidossa

17 Kustannusjakauma Pekka Lampinen Keskiarvo Jos hinnan pitää kattaa tuotteen (ryhmän) kaikki kustannukset, sen pitää olla korkeampi kuin aritmeettinen keskiarvo Geometrinen keskiarvo tai mediaani antavat paremman kuvan tyypillisistä kustannuksista, koska kustannusten jakauma on (aina) vinoutunut vasemmalle Niitä ei voi käyttää taloudellisessa mallissa, jonka tavoitteena on kattava hinnoittelu Hajonta DRG-ryhmittelyn tavoitteena on pienentää hajontaa lisäämällä ryhmien sisäistä homogeenisuutta Tavallisin hajonnan tunnusluku on keskihajonta, joka on yksittäisen havainnon keskimääräinen poikkeama keskiarvosta Hajonnan mittarina voi käyttää ns. varianssia (V%), joka on keskihajonta osuus keskiarvosta Selitysosuus DRG:n avulla rakennetun mallin selittämä osuus potilaskohtaisesta kustannusvaihteusta Lineaarinen malli, jossa potilaskohtaisia kustannuksia selitetään kunkin potilaan DRG-painolla Aineistossa, jossa on vain yhtä DRG:tä kaikilla on sama paino ja selitysosuus on 0 Jos jokaisella potilaalla on oma ryhmä kunkin potilaan kustannuksia selitään hänen todellisilla kustannuksillaan ja selitysosuus on 100% Pääsääntoisesti selitysosuus on sitä korekampi, mitä useampia ryhmiä käytetään.

18 Kustannusjakauma ja hinnoittelu Keskikustannus + kate Etukäteen määritellyt hinnat Tuottajan riski Keskimääräistä kalliimpien tapauksien lisääntyminen ja/tai halpojen tapauksien väheneminen Rahoittajan/maksajan riski Päinvastainen tilanne Ryhmäkohtainen kustannusvaihtelun vähäisyys pienentää riskejä

19 Kustannuspoikkeamat Pekka Lampinen Tapaukset, joissa kustannukset selvästi poikkeavat odotetusta jakaumasta Outlier Keskiarvo +/- 2 SD 5% tapauksista (tavallisesti vain jakauman yläpäästä) Kustannuspoikkeamien sulkeminen pois tarkastelusta trimmaus Tekee aritmeettisesta keskiarvosta paremmin tyypillisiä tapauksia kuvaavan Pienentää hinnoittelun riskejä Jos poikkeavat tapaukset laskutetaan todellisten kustannusten mukaan, riski negatiivisesta katteesta pienenee Tuottajan riski vähenee

20 Kustannuspoikkeamien poissulkeminen kustannuspainon laskennassa Pekka Lampinen DRG-kustannuspainon määritystapa kustannusten ja hoitoajan perusteella hoitojaksoja Halvat, lyhyet Kalliit, pitkät Korjaamaton keskiarvo II vaiheen keskiarvo DRG-ryhmän kustannukset tai hoitoaika I-vaiheen hylky-tapaukset < -3 * SD Out layertapaukset < -2 * SD (II-vaihe) Drg-ryhmän trimmattu keskiarvo (kestoltaan tai kustannuksiltaan II-vaiheen keskiarvo +2 SD ylittävät tai alittavat tapaukset on poistettu) Out layertapaukset > + 2 * SD (II-vaihe) I-vaiheen hylkytapaukset > + 3 * SD

21 Oikeudenmukaisuus Pekka Lampinen Maksajien välinen kustannusten jakautuminen aiheuttamisperiaatteen mukaan Meidän kunta maksaa meidän kuntalaisten kustannukset, ei muuta Tarkimmillaan yksityiskohtaisessa tapahtumiin perustuvassa ns. tikki-laskutuksessa Suorien kustannusten lisäksi epäsuorat kustannukset on katettava, joten yksittäisen tapahtuman hintaan on lisättävä kohtuullinen osuus hallintokuluja, oikea osuus palkoista jne. Vyörytys ja vyörytyssäännöt

22 Ennustettavuus Mahdollisuus etukäteen arvioida terveydenhoito- tai sairaalakustannukset Vakaassa tilanteessa, jossa muutokset ylös ja alas ovat satunnaisia, arvot, jotka perustuvat mahdollisimman monen tekijän summaan, ovat parhaimmin ennustettavissa Yhteen leikkaustekniikkaan rajautuva ryhmä muuttuu heti, kun leikkaustekniikan kustannukset muuttuvat Harvinaisten DRG-ryhmien kustannusten summa on kohtuullisen vakaa Kokonaismenoarvio on vakaa, jos kustannusten muutokset ovat vain satunnaisia

23 Läpinäkyvyys Mahdollisuus ymmärtää, mistä toiminta koostuu ja mistä laskutetaan Mitä enemmän tietoa sitä parempi?? Tikkilaskutuksesta syntyy potilaskohtaisesti metrikaupalla tietoa tapahtumista, jotka maksajan kannalta ovat täysin merkityksettömiä Mitä vähemmän tietoa sitä parempi?? Raamibudjetissa maksetaan sairaalatoimen hoito yhtenä kakkuna Diagnoosit ennustavat huonosti kustannuksia. Entäs DRG?

24 NordDRGpotilasryhmityksen arvointi ja kehityskohteet lähivuosina Arki sujuu helpommin, kun apu löytyy läheltä. Mikko Rotonen IT-Kehitysjohtaja HUS Tietotekniikka

25 Keskeiset aiheet alustuksessa 1. Ovatko kaikki nykyiset NordDRG-ryhmät tarpeen vai onko niitä liian vähän? 2. Kuinka paljon eri kustannustekijät ohjaavat ryhmitystä ja kuvaavat kustannusajureita? 3. Mihin tulee varautua lähitulevaisuudessa hoitojen kehittymisen suhteen?

26 Ovatko kaikki nykyiset NordDRG-ryhmät tarpeen vai onko niitä liian vähän? - Analyysiaineistona HUSin hoitojaksot ja käynnit 2009 ja 2010/ Vastaa Saksan vastaavaa aineistoa volyymiltaan (n. 4 milj. hoitotapahtumaa) Tarkastelunäkökulmana: - Onko ryhmiä, joissa ei ole tapahtumia riittävästi NordDRG-ryhmää972eri NordDRG-ryhmästäeli vain 537 ryhmääriittäisi? - Miksi näin on? Onko ryhmä täysin turha vai liittyy ilmiö kirjaukseen - Potilaita ei yksinkertaisesti ole riittävästi ko. hoitoihin - Onko ryhmien kustannusjakauma järkevä? - Kun on kyse marginaalihoidoista, niin kustannusvariaation riski on suuri - Toimiiko Outlierit oikein ja järkevästi? - Pääsääntöisesti - Onko ryhmiä liikaa vai liian vähän? - Liikaa - Ovatko osa ryhmistä päällekkäisiä? - Kannattaisi yhdistää ryhmiä voimakkaasti - Vastaavatko ne toimintaa nyt? - Osittain, mutta osa ei ole nykyinen hoitokäytännön mukainen

27 Kuinka paljon eri kustannustekijät ohjaavat ryhmitystä ja kuvaavat kustannusajureita? Kun tarkastellaan sairaalan kustannuksia eri toiminnoittain, niin mitkä tekijät ovat nykyiset kustannusajurit, jotka tulisi selittää hoitokulujen kustannusrakennetta ja olla peruste potilasryhmitykselle? Hoitojakson pituus tai avohoitokäynnin kustannus Toimenpiteet Lääkitys Radiologiset tutkimukset Diagnostiset tutkimukset Kliininen kemia Patologia Kliininen fysiologia Kliininen neurofysiologia Avohoitokäynnin vastuuhenkilö (lääkäri vs. hoitaja vs. erityistyöntekijä

28 HUSin NordDRG-hoitotapahtuman kustannusjakauma

29 Mihin tulee varautua lähitulevaisuudessa hoitojen kehittymisen ja terveydenhuollon organisaatioiden muodostumisen suhteen? Minkä sairauksien hoito tulee kehittymään siten, että casemix uhkaa jäädä jalkoihin? Kuinka nämä hoidot tunnistetaan? Kuinka nopeasti niihin voidaan reagoida? -> Yliopistosairaaloiden haaste Tuleeko sivistys aina lännestä? Toimenpideluokituksen kehittyminen ja vaikutus ryhmitykseen Kuinka uusi terveydenhuoltolaki muuttaa hoitojen kuvaamista nykyisestä? Onko erikoissairaanhoidon osalta hierarkinen asetelma päättymässä? Onko NordDRG full ulotettava myös perusterveydenhuollon erikoislääkärien avohoitotoimintaan lähitulevaisuudessa? Mikä vaikutus on uudella terveydenhuoltolailla THL:n vertaisarviointiin? Onko vertaisarviointi jatkossa Intensium-tyyppistä? Kuinka yksityissektori saadaan mukaan standardi tuotteistukseen vai jatkuuko tuotedifferointi? Pystyykö NordDRG vastaamaan em. Haasteisiin ja miten se voisi tapahtua

30 German DRG (G-DRG), tuleva eurooppalainen standardi? Pekka Lampinen Saksalainen G-DRG luokitus sisältää huomattavasti enemmän DRG ryhmiä kuin pohjoismainen (n pääluokkaa) Tietokanta, jota käytetään casemix-tutkimuksessa ja kehittämisessä, on kerätty 110 sairaalasta ja siinä on 4,0 milj. hoitojakso ja käyntiä Saksassa erikoisalakohtainen yhdistys arvioi ryhmittelyyn ja korvaustasoon liittyviä asioita Tapauksia tulee olla vähintään 200 kpl DRG-ryhmien arvionnissa käytetään simulointimallia Saksassa on kehitetty yli 300 hoitotuloksia kuvaavia indikaattoreita Laatukontrollointia tehdään sekä hallinnon, aluejärjestelmien vastaavien ja asiantuntijoiden kanssa

31 Kustannuslaskennan taso ja edellytykset kehittää potilasryhmitystä Micro-economics-tasoinen kustannuslaskenta Potilaskohtainen Suoritekohtainen Toimintolaskenta Macro-economics-tasoinen kustannuslaskenta Erikoisalan hoitopäiväkohtainen tai käyntikohtainen Micro-economics on kallista ja aikaa vievää, mutta vain se mahdollistaa kustannuspainojen laskennan luotettavalla tavalla ja mahdollistaa casemix-kehittämisen

32 Martti Virtanen Pää- ja sivudiagnoosin valinta DRG:n kannalta Arki sujuu helpommin, kun apu löytyy läheltä.

33 Ei mitään erityistä DRG-tyyppiset casemix-järjestelmät perustuvat muista syistä kerättävään rutiinitietoon Mitään ylimääräistä tietoa ei (periaatteessa) tarvitse kerätä Tiedon tallennuksessa noudatetaan yleisiä periaatteita, jotka määräytyvät WHO:n ja kansallisten ohjeiden sekä kliinisen käytännön mukaan Erilliseen tuotekoodaukseen perustuvat järjestelmät edellyttävät erillisen tuotekoodi kirjaamista

34 Päädiagnoosi on pääasia Toivottavasti itsestään selvyys lääkärikoulun jälkeen mutta.. Miksi se pitää koodata Tilastollista käyttöä varten Tutkimustarkoituksia varten Kliinisen kokemuksen keräämistä varten

35 Päädiagnoosi WHO: The condition to be used for single-condition morbidity analysis is the main condition treated or investigated during the relevant episode of health care. The main condition is defined as the condition, diagnosed at the end of the episode of health care, primarily responsible for the patient's need for treatment or investigation. If there is more than one such condition, the one held most responsible for the greatest use of resources should be selected. If no diagnosis was made, the main symptom, abnormal finding or problem should be selected as the main condition.» Extracted from ICD-10 Second Edition, 2005, 4. Rules and guidelines for mortality and morbidity coding.

36 Kuolinsyy vs hoitotapahtuma - erot ja yhtäläisyydet Kuolinsyyselvitys Viimeinen palvelus kuolleelle? Kuolleen viimeinen palvelus yhteiskunnalle? Kuolinsyytiedot ovat epidemiologian kehityksen lähtökohta Edelleen useimmiten kansainvälisten vertailujen perusta

37 Kuolinsyy dg vs. sairaala dg Sekvenssi esitettävä! Peruskuolinsyy Monimutkainen säännöstö Välivaiheet Välitön kuolinsyy Myötävaikuttavat tekijät Keino kirjata muut epämääräisesti asiaan liittyvät asiat Vain tilastollishallinnollieen käyttöön Päädiagnoosi vaaditaan, muut eivät ole pakollisia Hoitokontaktin päädiagnoosi ei välttämättä ole perussairaus Perussairas voi olla päädiagnoosi tai jokin sivudiagnooseista Välitön kuolinsyy on useimmiten päädiagnoosi, muttei aina Komplikaatio voi olla päädiagnoosi

38 Mikä aiheuttaa hoidon tarpeen? Ripulitautia sairastava vauva, joka menettää nestettä siinä määrin, että hänet joudutaan ottamaan sairaalaan suonensisäistä nestehoitoa varten. Sairaalassa ulosteesta todetaan Rota-virus. Parin päivän sairaalahoidon jälkeen nestetasapaino on palautettu ja huolimatta jatkuvasta lievästä ripulista potilas kotiutetaan Päädiagnoosi? A08.0 Rotaviral enteritis DRG 184B Ruuansulatuskanavan tulehdussairaus tai muu häiriö, lapsi, ei komplisoitunut DRG-paino 2,08 Keskikustannus n E86 Volume depletion DRG 298 Ravitsemuksellinen tai muu metabolinen häiriö, lapsi DRG-paino 6,56 Keskikustannus n

39 Primaarikasvain vai metastaasi Nainen, jolla todetaan rinnassa halkaisijaltaan 2 cm primaarikasvain vasemmassa rinnassa ja maksassa 2 metastaasia. Päädiagnoosi? C50.99 Määrittämätön rintasyöpä DRG 275 Rintasyöpä, ei komplisoitunut DRG-paino 5,31 Keskikustannus n C78.7 Etäpesäke maksassa DRG 203 Maksan tai haiman alueen pahanl kasvain DRG-paino 5,39 Keskikustannus n

40 Primaarikasvain vai metastaasi 70-vuotiaalla naisella hakeutuu hoitoon lonkan kiputilan takia. Syyksi paljastuu reisiluun yläpäässä sijaitseva kasvain, joka histologisen määrityksen perusteella on munuaisperäinen sidekudoskasvain. Päädiagnoosi? C64.88 Muu munuaisyöpä DRG 319 Munuaisten/virtsateiden kasvain,ei kompl DRG-paino 4,34 Keskikustannus n C48.85 Eri alueisiin ulottuva vatsaontelontakaisen tilan ja/tai vatsakalvon syöpä; fibrosarkooma DRG 173 Ruuansul.kan pahanl kasv,ei kompl DRG-paino 4,88 Keskikustannus n C79.5 Etäpesäke luussa tai luuytimessä DRG 239 Tuki&liik.el/sidekud mal/patolog murt DRG-paino 5,74 Keskikustannus n

41 Sivudianoosi ei ole sivuasia Sivudiagnoosina kirjataan: Potilaan perusongelma ( jos se ei ole päädiagnoosi) Merkittävät myötävaikuttavat sairaudet Muut sairaudet, joita hoidetaan samalla hoitojaksolla Komplikaatio, joka ei ole päädiagnoosi Sivudiagnoosit määräävät pääsääntoisesti ns. CCominaisuuden DRG:ssä CC = Complication and/or comorbidity CC DRG:t ovat selvästi muita kalliimpia C47.0 ilman J15.0 => DRG 11 Nervous system neoplasm w/o cc paino 6,92 (vs DRG 10-9,79) keskikustannus n (vs ) J15.0 ilman C47.0 => DRG 80 Respiratory infections & inflammations, age > 17 w/o cc paino 8,89 (vs DRG 79-11,44) keskikustannus n (vs )

42 Sivudiagnoosien kirjaaminen WHO The health care practitioner responsible for the patient's treatment should select the main condition to be recorded, as well as any other conditions, for each episode of health care. This information should be organized systematically by using standard recording methods. A properly completed record is essential for good patient management and is a valuable source of epidemiological and other statistical data on morbidity and other health care problems.» Extracted from ICD-10 Second Edition, 2005, 4. Rules and guidelines for mortality and morbidity coding.

43 Sivudiagnoosin kirjaamisen perusteet Kaikki hoitoon vaikuttavat diagnoosit tulee kirjata Diagnooseja, joilla ei ole vaikutusta hoitojakson kulkuun, ei tarvitse kirjata DRG-creep puhdasta ahneutta, loppu? Sivudiagnoosien kirjaaminen lisääntyy, kun siirrytään DRGpohjaiseen laskutus järjestelmään

44 Acute myocardial infarction (Finnish benchmarking project by Stakes) Pekka Lampinen % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 122 Other circulatory disorders w ami w/o c. v. comp disch alive 123 Other circulatory disorders w ami, expired 121 Other circulatory disorders w ami & c. v. comp disch alive 0 % Helsinki University Hospital Turku University Hospital Oulu University Hospital

45 DRG:n vaikutus / vaikutukset DRG ryhmän määräytymiseen Pekka Lampinen DRG:n käyttö lisää sivudiagnoosien käyttöä Diagnostiikka tarkentuu vai Kirjataan diagnooseiksi ongelmia, joita ei hoidettu hoitojakson aikana ja jotka eivät vaikuttaaneet potilaan hoitoon Sivudiagnoosit saattavat nostaa sairaalaan yksittäisestä potilaasta saamaa korvausta Pitemmässä juoksussa hyöty häviää, koska hintoja lasketaan Kerman kuorinta ja suoranainen huijaus erikseen

46 Sivudiagnoosien raportointi Pekka Lampinen Naisella, jolla todettu rintasyöpä ja maksametastaasi, on lisätautina nuoruustyypin diabetes. Diabetes on aiheuttanut perifeerisen neuropatian. C50.99 Määrittämätön rintasyöpä C78.7 Etäpesäke maksassa G63.2*E10.4 Diabeteksen polyneuropatia; nuoruustyypin diabetes DRG 274 Rintasyöpä, komplisoitunut DRG-paino 5,59 Keskikust DRG 275 Rintasyöpä, ei komplisoitunut DRG-paino 5,84 Keskikust 2 875

47 Hoidon haittavaikutus Hoidon haittavaikutus on terveydenhuollon ammattihenkilön ohjauksessa annettuun hoitoon tai ammattihenkilön suorittamaan toimenpiteeseen liittyvä ei-toivottu seuraamus, joka aiheuttaa normaaliin hoitoon verrattuna jotakin/joitakin seuraavista: objektiivista lääketieteellistä haittaa potilaalle hoidon keston pidentymistä lisääntyneitä hoitokustannuksia Toimenpiteiden suhteen haittavaikutus on erityisesti myös myöhempi suunnittelematon samaan vaivaan tai sairauteen liittyvä uusintatoimenpide.

48 Haittavaikutuskoodi Se, että hoidetulla potilaalla on todettu hoidon haittavaikutus, ilmoitetaan tavallisesti yhdellä seuraavista koodeista: Pekka Lampinen Y60 Kirurgisen tai muun lääketieteellisen hoidon aikana vahingossa syntynyt haava, punktio, perforaatio tai verenvuoto (Toimenpiteen aikana todettu haittavaikutus) Y83 Leikkaus tai muu kirurginen toimenpide, joka on aiheuttanut potilaassa epänormaalin reaktion tai myöhemmän komplikaation ilman että toimenpiteen aikana mainittiin vahingosta (Toimenpiteen jälkeen todettu haittavaikutus alle vuosi toimenpiteestä) Y84 Muu lääketieteellinen toimenpide, joka on aiheuttanut potilaassa epänormaalin reaktion tai myöhemmän komplikaation ilman että toimenpiteen aikana mainittiin vahingosta (Konservatiivisen hoidon haittavaikutus) Y88.1 Kirurgiseen tai muuhun lääketieteelliseen hoitoon liittyneiden vahinkojen myöhäisvaikutukset (Haittavaikutus yli vuosi toimenpiteen jälkeen) Y57 Lääkkeen tai lääkeaineen haittavaikutus Y88.0 Hoidossa käytetyt lääkeaineet ja biologiset aineet pitkäaikaisen sivuvaikutuksen syynä (Lääkeaineen pitkäaikainen tai pysyvä haittavaikutus)

49 Haittavaikutusdiagnoosi Haittavaikutus kuvataan tavanomaisilla diagnooseilla. Jos haittavaikutus on hoitojakson eniten voimavaroja vaativa osa, haittavaikutusdiagnoosi on hoitojakson päädiagnoosi Mikäli sairaalan tietojärjestelmässä ei vielä ole erillistä kenttää haittavaikutusdiagnooseille, potilaan diagnoosilistassa haittavaikutusdiagnoosi tulee aina kirjata Y-koodia edeltäväksi diagnoosiksi, josta tietojärjestelmä poimii sen hoitoilmoitustietoihin.

50 Martti Virtanen Toimenpiteiden kirjaus DRG:n kannalta Arki sujuu helpommin, kun apu löytyy läheltä.

51 Ei mitään erityistä DRG-tyyppiset casemix-järjestelmät perustuvat muista syistä kerättävään rutiinitietoon Mitään ylimääräistä tietoa ei (periaatteessa) tarvitse kerätä Tiedon tallennuksessa noudatetaan yleisiä periaatteita, jotka määräytyvät WHO:n ja kansallisten ohjeiden sekä kliinisen käytännön mukaan Erilliseen tuotekoodaukseen perustuvat järjestelmät edellyttävät erillisen tuotekoodi kirjaamista

52 Toimenpiteet pitäisi merkitä muistiin Pekka Lampinen Kirurgiassa itsestäänselvyys Perusteet samat kuin diagnoosikirjaukselle Tilastokäyttö Laskutuskäyttö (esim DRG) Kliininen käyttö Anestesian kirjaaminen kirjavaa Suomen toimenpideluokituksen anestesiakoodit eivät ole tulleet standardikäyttöön Koodistoa on täydennetty viimeisten kahden vuoden aikana yhteistyössä HUS:n ja Suomen Anestesiologiyhdityksen kanssa

53 NCSP:n Z-koodien käyttö Lisäkoodeja, joita ei pitäisi käyttää ilman pääkoodia Lisäinformaatiota toimenpiteen suorittamisesta hätä/päivystys/elektiivinen kesto apuvälineiden käyttö Suomessa käytetty DRG määräytymisen apuvälineinä, muut pohjoismaat protestoineet Liian helppo tapa nostaa hintaa!

54 Muut kuin kirurgiset toimenpiteet Radiologia kirjaantuu eri järjestelmiin Fysioterapia, toimintaterapia, sosiaalityö etc kirjataan omiin järjestelmiin eikä tietoa koskaan käytetä Suomen Toimenpideluokitus sisältää koodit 2006 versiossa Säde- ja sytostaattihoidot näkyvät huonosti, vaikka ovat varsin kalliita Isotooppidiagnostiikka ja hoito lisättiin Suomen Toimenpideluokitukseen 2006 alusta Laboratoriotutkimukset kirjautuvat tuloksina Osastolla tehdyt pienemmät toimenpiteet jäävät helposti kirjaamatta Suomen Toimenpideluokitus tukee edelleen vainosittain pienempien toimenpiteiden kirjausta Hoitotyön toimenpiteet?

55 Päädiagnoosin suhde toimenpiteisiin Pekka Lampinen Resurssien käyttö! Jos leikkaus on hoitojakson tärkein hoitotoimenpide, ongelma (vika, vamma tai sairaus), jota hoidetaan k.o leikkauksella, tulee merkitä hoitojakson päädiagnoosiksi. Jos leikkauksia on useita, ongelma, jota hoidetaan suurimmalla leikkauksella on päädiagnoosi. Jos muut toimenpiteet katsotaan tärkeämmiksi, kuin leikkaus, tulee ongelma, jota muulla hoidolla hoidetaan valita päädiagnoosiksi.

56 Päädiagnoosin suhde toimenpiteisiin DRG järjestelmässä Pääsääntöisesti edellinen ohje pätee C47.09+J15.0 ja AAB10 (Partial excision of intracranial lesion) DRG 1A Kallonsisäisen kasvaimen leikkaus Paino 16,61 keskikustannus n J15.0+C47.0 ja AAB10 DRG 468 (palataan tähän hetken kuluttua)

57 Toimenpiteen suhde päädiagnoosiin Nainen, jolla on ollut halkaisijaltaan 2 cm primaarikasvain vasemmassa rinnassa. Tuumori on poistettu vuosi sitten, nyt maksassa yksittäinen metastaasi, josta on otettu laparoskooppinen biopsia Toimenpide JJA24 Neulalla otettu maksan kudosnäyte vatsaontelon tähystyksessä Päädiagnoosi? C50.99 Määrittämätön rintasyöpä C78.7 Etäpesäke maksassa DRG C C JJA24 DRG 509 Muu rinnan sairauden toimenpide DRG-paino 4,24 Keskikustannus C C JJA24 DRG 199 Maksan&haiman alueen pah kasv,invas diagn DRG-paino 12,43 Keskikustannus 6 365

58 Päädiagnoosin suhde toimenpiteisiin DRG järjestelmässä Pekka Lampinen DRG 468 Extensive o. r. procedure unrelated to principal diagnosis paino 20,18 keskikustannus n DRG 477 Non-extensive o. r. procedure unrelated to principal diagnosis paino 11,18 keskikustannus n Länsi-Ruotsi ei aluksi maksanut näistä mitään Seurauksena oli koodauksen vääristyminen ja järjestelmä jouduttiin korjaamaan Virheellisesti koodattuja tapauksia ja harvinaisia yhdistelmiä Anestesia ilman toimenpidettä tai vähäisen toimenpiteen yhteydessä Ryhmä 477 vastaa paremmin kustannuksia Kliinikot kokevat tuloksen virheelliseksi Yleisesti hyväksyttävää ratkaisua ei ole vielä löytynyt

MIKÄ IHMEENDRG? DRG:N KÄYTÖN PERUSTEET MARTTI VIRTANEN 24.11.2011

MIKÄ IHMEENDRG? DRG:N KÄYTÖN PERUSTEET MARTTI VIRTANEN 24.11.2011 MIKÄ IHMEENDRG? DRG:N KÄYTÖN PERUSTEET MARTTI VIRTANEN 24.11.2011 DIAGNOSIS RELATED GROUPS Diagnooseihin, toimenpiteisiin ikään, sukupuoleen, hoidonpäättymistapaan (ja hoidon kestoon) perustuva potilaiden/hoitojaksojen

Lisätiedot

NordDRG:n perusteet ja logiikka

NordDRG:n perusteet ja logiikka NordDRG:n perusteet ja logiikka Kristiina Kahur, MD MPH Johtava konsultti Kansallinen DRG keskus DRG-käyttäjäpäivät, Vaasa 4.-5.12 2014 DRG, Diagnosis Related Groups DRG -järjestelmä on alun pitäen kehitetty

Lisätiedot

DRG:n perusteet ja logiikka DRG -manuaalin esittely

DRG:n perusteet ja logiikka DRG -manuaalin esittely DRG:n perusteet ja logiikka DRG -manuaalin esittely Kansallinen DRG keskus Kristiina Kahur, MD MPH Johtava konsultti DRG -käyttäjäpäivät Tampere 12.12.2013 DRG:n perusteet ja logiikka 10.12.2013 Page 2

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON TUOTTEISTUKSEN KEHITTÄMINEN HOITOKONTAKTEISTA HOITOKOKONAISUUKSIIN MARTTI VIRTANEN NORDIC CASEMIX CENTRE 6.11.

TERVEYDENHUOLLON TUOTTEISTUKSEN KEHITTÄMINEN HOITOKONTAKTEISTA HOITOKOKONAISUUKSIIN MARTTI VIRTANEN NORDIC CASEMIX CENTRE 6.11. TERVEYDENHUOLLON TUOTTEISTUKSEN KEHITTÄMINEN HOITOKONTAKTEISTA HOITOKOKONAISUUKSIIN MARTTI VIRTANEN NORDIC CASEMIX CENTRE 6.11.2009 DIAGNOSIS RELATED GROUPS Diagnooseihin, toimenpiteisiin ikään, sukupuoleen,

Lisätiedot

Koodikirjaamisen auditoinnin tulokset KYS Erva-alueelta (2014)

Koodikirjaamisen auditoinnin tulokset KYS Erva-alueelta (2014) Koodikirjaamisen auditoinnin tulokset KYS Erva-alueelta (2014) Kansallinen DRG-keskus Esityksen sisältö Auditoinnin tausta ja tarkoitus Auditointimenetelmä Yleiset havainnot kirjaamisesta (pää- ja sivudiagnoosit,

Lisätiedot

Potilaiden lääkitys ja NordDRG-tuotteistuksen kehittäminen 2012 25.11.2011. Mikko Rotonen, HUS Tietotekniikka

Potilaiden lääkitys ja NordDRG-tuotteistuksen kehittäminen 2012 25.11.2011. Mikko Rotonen, HUS Tietotekniikka Potilaiden lääkitys ja NordDRG-tuotteistuksen kehittäminen 2012 Arki sujuu helpommin, kun apu löytyy läheltä. 25.11.2011 Mikko Rotonen, HUS Tietotekniikka Esityksen sisältö 1. Lääkityksen merkitys hoitokustannuksista

Lisätiedot

Laadukkaasta kirjaamisesta tehokkaaseen talouden johtamiseen. DRG käyttäjäpäivät 12.-13.12.2013 Petra Kokko

Laadukkaasta kirjaamisesta tehokkaaseen talouden johtamiseen. DRG käyttäjäpäivät 12.-13.12.2013 Petra Kokko Laadukkaasta kirjaamisesta tehokkaaseen talouden johtamiseen DRG käyttäjäpäivät 12.-13.12.2013 Petra Kokko Kustannuslaskentaohjeet NordDRG opas, julkaisu 2014 Kuntaliiton Kustannuslaskentaopas kunnille

Lisätiedot

Yhtenäisten toimenpidekoodien merkitys. Jyrki Jalkanen GKS 28.9.2006

Yhtenäisten toimenpidekoodien merkitys. Jyrki Jalkanen GKS 28.9.2006 Yhtenäisten toimenpidekoodien merkitys Jyrki Jalkanen GKS 28.9.2006 Nordic Centre for Classifications in Health Care Uppsala University Department of Public Health and Caring Sciences www.nordclass.uu.se

Lisätiedot

Auditoinnin tulokset TAYS Ervaalueelta

Auditoinnin tulokset TAYS Ervaalueelta Auditoinnin tulokset TAYS Ervaalueelta (2013) Kansallinen DRG keskus Kristiina Kahur, MD MPH Johtava konsultti DRG -käyttäjäpäivät Tampere 12.12.2013 Esityksessä käsitellään Auditoinnin taustaa Auditointimenetelmää

Lisätiedot

eapr -ryhmittely: prosessijohtamista tukeva perusterveydenhuollon tuotteistus

eapr -ryhmittely: prosessijohtamista tukeva perusterveydenhuollon tuotteistus eapr -ryhmittely: prosessijohtamista tukeva perusterveydenhuollon tuotteistus Tuotteistus/potilasryhmitys terveydenhuollossa! Tuotteistuksella ymmärretään monentasoisia asioita yksittäiset toimenpiteet

Lisätiedot

CASE II: Mitä opittiin lastentautien Tyks Tays tuottavuusvertailusta

CASE II: Mitä opittiin lastentautien Tyks Tays tuottavuusvertailusta CASE II: Mitä opittiin lastentautien Tyks Tays tuottavuusvertailusta Lääk. yo., tekn. yo. (Aalto yliopisto) Susanna Siitonen Toimialuejohtaja Jussi Mertsola, Tyks Tuottavuus Suomen Lastenklinikoilla 2011

Lisätiedot

CC ryhmittelijän testaus

CC ryhmittelijän testaus CC ryhmittelijän testaus Petra Kokko 27.9.2012 1.10.2012 Page 1 Testauksen taustaa ja tavoite Suomessa on pidemmän aikaa käyty keskustelua DRG -ryhmittelyn komplisointisäännöistä Ruotsi analysoi yhdysvalloissa

Lisätiedot

PPSHP Vuoden 2010 aineiston trimmausprojekti. Peteri & Vesa

PPSHP Vuoden 2010 aineiston trimmausprojekti. Peteri & Vesa PPSHP Vuoden 21 aineiston trimmausprojekti Peteri & Vesa Taustaa Tarkastelun kohteena vuoden 21 laskutusaineisto, joka ryhmitelty vuoden 211 ryhmittelijäversiolla Päivitetyt välisuoritehinnat Kansalliset

Lisätiedot

Kansallinen DRG-keskus 2011. DRG Kansalliset painokertoimet

Kansallinen DRG-keskus 2011. DRG Kansalliset painokertoimet DRG Kansalliset painokertoimet Sisällysluettelo DRG Kansalliset painokertoimet... 1 Tausta... 3 Käsitteitä... 3 Vertailuaineistot... 4 DRG-painokerroinlaskennan algoritmit... 5 Raakapainot... 5 Keskihajontaan

Lisätiedot

Havaintoja sairauskertomusten auditoinnista sekä sairauskertomustietojen suhteesta DRG- luokitukseen ja toiminnan sisältöön

Havaintoja sairauskertomusten auditoinnista sekä sairauskertomustietojen suhteesta DRG- luokitukseen ja toiminnan sisältöön DRG:n kansallinen käyttöhanke Kirjaamisen auditointi 2009 (KSSHP, PPSHP, VSSHP) Havaintoja sairauskertomusten auditoinnista sekä sairauskertomustietojen suhteesta DRG- luokitukseen ja toiminnan sisältöön

Lisätiedot

DRG:n kansallinen käyttöhanke. Kirjaamisen auditointi 2009 (KSSHP, PPSHP, VSSHP)

DRG:n kansallinen käyttöhanke. Kirjaamisen auditointi 2009 (KSSHP, PPSHP, VSSHP) DRG:n kansallinen käyttöhanke Kirjaamisen auditointi 2009 (KSSHP, PPSHP, VSSHP) Havaintoja sairauskertomusten auditoinnista sekä sairauskertomustietojen suhteesta DRG- luokitukseen ja toiminnan sisältöön

Lisätiedot

KÄYNTISYYTIEDOISTA EPISODEIHIN JA PERUSTERVEYDENHUOLLON TUOTTEISTUKSEEN

KÄYNTISYYTIEDOISTA EPISODEIHIN JA PERUSTERVEYDENHUOLLON TUOTTEISTUKSEEN KÄYNTISYYTIEDOISTA EPISODEIHIN JA PERUSTERVEYDENHUOLLON TUOTTEISTUKSEEN MARTTI VIRTANEN NORDIC CASEMIX CENTRE 26.10.2011 KÄYNTISYYTIEDOT Reason for encounter Diagnosis ICPC ICD-10 Potilaan ilmaisema käynnin

Lisätiedot

pdrg-tuotteistus perusterveydenhuollon palveluiden tuottamisessa ja johtamisessa

pdrg-tuotteistus perusterveydenhuollon palveluiden tuottamisessa ja johtamisessa pdrg-tuotteistus perusterveydenhuollon palveluiden tuottamisessa ja johtamisessa Terveydenhuollon Atk-päivät 2014 21.5.2014 Jyväskylä Petra Kokko Toimialajohtaja FCG Konsultointi Oy FINNISH CONSULTING

Lisätiedot

Potilaskohtainen kustannuserittely laskennan käytännön toteutus

Potilaskohtainen kustannuserittely laskennan käytännön toteutus Potilaskohtainen kustannuserittely laskennan käytännön toteutus DRG Käyttäjäpäivät Rovaniemi 5.- Laskennan lähtökohdat Täydellisyys; kaikki potilaiden hoidosta aiheutuneet kustannukset mukana ja vain ne?

Lisätiedot

Hoitokontaktin kirjaamisen auditointi. Matti Liukko MHL-Palvelut oy Matti.liukko@kolumbus.fi +35850 5597850

Hoitokontaktin kirjaamisen auditointi. Matti Liukko MHL-Palvelut oy Matti.liukko@kolumbus.fi +35850 5597850 Hoitokontaktin kirjaamisen auditointi Matti Liukko MHL-Palvelut oy Matti.liukko@kolumbus.fi +35850 5597850 Matti Liukko WONCA luokituskomitea ICPC, Kuntaliitto: DRG, RAVA, FIM Laatujohtaminen Kuntaliitto

Lisätiedot

Kliinisen koodauksen laatu. Seppo Ranta Timo Pessi

Kliinisen koodauksen laatu. Seppo Ranta Timo Pessi Kliinisen koodauksen laatu Seppo Ranta Timo Pessi Koodatun tiedon tarve 2 Hoito- ja laskutustiedot Terveydenhuollon tuotteistus Ryhmää samankaltaisia potilaita voidaan vertailla laatu- ja kustannusmielessä

Lisätiedot

Rakenteellinen muutos ei riitä, tarvitaan toiminnan muutosta ja johtamisen instrumentteja Jorma Lauharanta professori

Rakenteellinen muutos ei riitä, tarvitaan toiminnan muutosta ja johtamisen instrumentteja Jorma Lauharanta professori Rakenteellinen muutos ei riitä, tarvitaan toiminnan muutosta ja johtamisen instrumentteja professori 17.2.2016 Rakenteellisesta toiminnalliseen integraatioon Rakenteellinen integraatio -> mahdollistaa,

Lisätiedot

DRG ryhmittelijän muutokset 2013 versioon DRG ryhmittelijöiden testaukset

DRG ryhmittelijän muutokset 2013 versioon DRG ryhmittelijöiden testaukset DRG ryhmittelijän muutokset 2013 versioon DRG ryhmittelijöiden testaukset DRG käyttäjäpäivät 8.11.2012 Minna-Liisa Sjöblom 6.1.2013 Page 1 Muutokset Poistuneet DRG -ryhmät: DRG 58 Risaleikkaus muun toimenpiteen

Lisätiedot

Kirjaamisen verkkokoulutus Norjassa

Kirjaamisen verkkokoulutus Norjassa Kirjaamisen verkkokoulutus Norjassa Leena K. Kiviluoto 18.11.2010 Kirjaamisen verkkokoulutus Norjassa - DRG-päivät Aulangolla 17.11.10 1 Esityksen sisältö Erikoissairaanhoidon rahoitus ja DRG:n käyttö

Lisätiedot

Koodikirjaamisen auditoinnin tulokset OYS Erva-alueelta (2015)

Koodikirjaamisen auditoinnin tulokset OYS Erva-alueelta (2015) Koodikirjaamisen auditoinnin tulokset OYS Erva-alueelta (2015) Kristiina Kahur, MD MPH Johtava konsultti Kansallinen DRG keskus DRG-käyttäjäpäivät, Lahti 3.-4.12 2015 Esityksen sisältö Auditoinnin tausta

Lisätiedot

UUTISIA MEILTÄ JA MUUALTA RYHMITTELIJÄMUUTOKSET 2012 KEHITTÄMISTYÖRYHMIEN TILANNEKATSAUS PCSI -TERVEISET MONTREALISTA MARTTI VIRTANEN 25.11.

UUTISIA MEILTÄ JA MUUALTA RYHMITTELIJÄMUUTOKSET 2012 KEHITTÄMISTYÖRYHMIEN TILANNEKATSAUS PCSI -TERVEISET MONTREALISTA MARTTI VIRTANEN 25.11. UUTISIA MEILTÄ JA MUUALTA RYHMITTELIJÄMUUTOKSET 2012 KEHITTÄMISTYÖRYHMIEN TILANNEKATSAUS PCSI -TERVEISET MONTREALISTA MARTTI VIRTANEN 25.11.2011 MV 24.11.2011 OMITUISET TOIMENPIDEKOODIT JA EPÄMÄÄRÄISET

Lisätiedot

NordDRG opas. v. 2016. Kansallinen DRG keskus 1 (30)

NordDRG opas. v. 2016. Kansallinen DRG keskus 1 (30) 1 (30) opas v. 2016 Kansallinen DRG keskus FCG Konsultointi Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474027-3 Kotipaikka Helsinki FCG KONSULTOINTI OY

Lisätiedot

Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen

Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen Benchmarking kustannusyhteyshenkilöiden työkokous Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki 5.5.2010 20.5.2010 Pirjo Häkkinen 1 Jatkotoimenpiteet Kustannustietojen

Lisätiedot

HUS:N TUOTTAVUUDEN MITTAUS JA TUOTTAVUUSKEHITYS. Laskentapäällikkö Taru Lehtonen Yhtymähallinto, talousryhmä taru.k.lehtonen@hus.

HUS:N TUOTTAVUUDEN MITTAUS JA TUOTTAVUUSKEHITYS. Laskentapäällikkö Taru Lehtonen Yhtymähallinto, talousryhmä taru.k.lehtonen@hus. HUS:N TUOTTAVUUDEN MITTAUS JA TUOTTAVUUSKEHITYS Laskentapäällikkö Taru Lehtonen Yhtymähallinto, talousryhmä taru.k.lehtonen@hus.fi TUOTTAVUUDEN MITTAUS DRG-pisteet / htv (tuotos / panos mittari) Tuottavuus

Lisätiedot

Kirjaamisesimerkkejä, v. 2011

Kirjaamisesimerkkejä, v. 2011 Kirjaamisesimerkkejä, v. 2011 Esimerkki Potilas on ollut osastolla tekonivelen luksaation vuoksi Diagnoosit väärässä järjestyksessä 1. I48 Eteisvärinä tai eteislepatus 2. I10 Essentiaalinen verenpainetauti

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group

FCG Finnish Consulting Group FCG Finnish Consulting Group Drg-ryhmittely: Voidaanko toiminnan taloudellisuutta ja laatua seurata samalla tuotteistuksen määritelmällä? Ilkka Vohlonen, professori Tutkimusjohtaja FCG Oy, Kuopion yliopisto

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON 25. ATK-PAIVAT Kuopio, Hotelli Scandic 31.5-1.6.1999. va. johtajaylilääkäri Olli-Pekka Lehtonen Varsinais-Suomen shp

TERVEYDENHUOLLON 25. ATK-PAIVAT Kuopio, Hotelli Scandic 31.5-1.6.1999. va. johtajaylilääkäri Olli-Pekka Lehtonen Varsinais-Suomen shp TERVEYDENHUOLLON 25. ATK-PAIVAT Kuopio, Hotelli Scandic 31.5-1.6.1999 va. johtajaylilääkäri Olli-Pekka Lehtonen Varsinais-Suomen shp Tietohallinto operatiivisen toiminnan tukena SUOMEN KUNTALIITTO Sairaalapalvelut

Lisätiedot

DRG ryhmittelijän muutokset 2014

DRG ryhmittelijän muutokset 2014 DRG ryhmittelijän muutokset 2014 DRG -käyttäjäpäivät 13.12.2013 Minna-Liisa Sjöblom 13.12.2013 Page 1 Poistuneet ryhmät Uudet ryhmät Muutokset: mistä ryhmistä hoitojaksot siirtyneet mihin ryhmiin hoitojaksot

Lisätiedot

DRG opas v. 2015. Kansallinen DRG keskus 1 (31) FCG Konsultointi Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.

DRG opas v. 2015. Kansallinen DRG keskus 1 (31) FCG Konsultointi Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg. 1 (31) DRG opas v. 2015 Kansallinen DRG keskus FCG Konsultointi Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474027-3 Kotipaikka Helsinki FCG KONSULTOINTI

Lisätiedot

Pth avohoidon APR-episodiryhmittelijästä. alueellisten hoitokokonaisuuksien EPRepisodiryhmittelijän

Pth avohoidon APR-episodiryhmittelijästä. alueellisten hoitokokonaisuuksien EPRepisodiryhmittelijän Pth avohoidon APR-episodiryhmittelijästä laajennetun alueellisten hoitokokonaisuuksien EPRepisodiryhmittelijän (alue-sote-epr) mahdollisuuksista alueellisten hoitokokonaisuuksien ryhmittelyssä ja kustannusten

Lisätiedot

Somaattinen erikoissairaanhoito 2006

Somaattinen erikoissairaanhoito 2006 Terveys 2008 Hälsa Health Tilastotiedote Statistikmeddelande 7/2008 Somaattinen erikoissairaanhoito 2006 15.2.2008 Specialiserad somatisk vård 2006 Simo Pelanteri +358 9 3967 2356 S-posti: etunimi.sukunimi@stakes.fi

Lisätiedot

TAYS, kirjaamiskäytäntöjen ja poimintojen muutokset - vaikutukset benchmarkingiin

TAYS, kirjaamiskäytäntöjen ja poimintojen muutokset - vaikutukset benchmarkingiin TAYS, kirjaamiskäytäntöjen ja poimintojen muutokset - vaikutukset benchmarkingiin DRG-käyttäjäpäivät, 13.12.2013 Controller Mikko Hannola Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Kirjaamisen vaikutus tuottavuuteen?

Lisätiedot

THL:n tuottavuusseuranta 2013

THL:n tuottavuusseuranta 2013 THL:n tuottavuusseuranta 2013 Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Tuottavuusseminaari 3.2.2015, HUS 3.2.2015 Pirjo Häkkinen/Tuottavuusseminaari/ HUS 1 Tuottavuus Tuottavuus = Tuotokset Panokset 3.2.2015

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

Episodin muodostuksen periaatteet pdrg luokittelussa Liisa Klemola tuotepäällikkö FCG Tietojohtaminen Oy 14.11.2012

Episodin muodostuksen periaatteet pdrg luokittelussa Liisa Klemola tuotepäällikkö FCG Tietojohtaminen Oy 14.11.2012 Episodin muodostuksen periaatteet pdrg luokittelussa Liisa Klemola tuotepäällikkö FCG Tietojohtaminen Oy Käsitteitä Episodi= Yhden potilaan 1 ongelma ja kaikki siihen liittyvät hoitotapahtumat ja/tai kontaktit

Lisätiedot

Mihin pilotti koneen ohjaa?

Mihin pilotti koneen ohjaa? Mihin pilotti koneen ohjaa? Terveyskeskusten tuottavuus VATT Kati Myllymäki, Kouvola 30.5.2011 Kuolleisuus ja sen syyt vaihtelevat maakunnittain!"#$%&'()*+,-./01,.23./0,45'+4,),3(04()66.,2((204()6.1+/277/01(4++/01++4(//,8+,/0!99:#;

Lisätiedot

Apotti-hanke - Alueellisuus ja organisaatioiden yhteistyö

Apotti-hanke - Alueellisuus ja organisaatioiden yhteistyö Apotti-hanke - Alueellisuus ja organisaatioiden yhteistyö ATK-päivät 29.5.2013 IT-Kehitysjohtaja Mikko Rotonen HUS & Apotti-hanketoimisto Mikä on APOTTI-hanke? Apotti-nimi on yhdistelmä sanoista Asiakas-

Lisätiedot

HOITOKETJUN ARVIOINTI JA POTILASKERTOMUS

HOITOKETJUN ARVIOINTI JA POTILASKERTOMUS HOITOKETJUN ARVIOINTI JA POTILASKERTOMUS Pirkko Kortekangas LT, kir el, neukir el VSSHP atk palvelut, alueellinen tiedonhallinta hanke 8.6.2006 Esityksen sisältö Hoitoketjun tekeminen on mielekästä Käytön

Lisätiedot

Avohoidon potilasryhmitys (APR) Terveyskeskuksen avotoiminnan tuotteistus ja hoitoprosessin kuvaus. 1.10.2008 Outi Elonheimo Dosentti, LKT

Avohoidon potilasryhmitys (APR) Terveyskeskuksen avotoiminnan tuotteistus ja hoitoprosessin kuvaus. 1.10.2008 Outi Elonheimo Dosentti, LKT Avohoidon potilasryhmitys (APR) Terveyskeskuksen avotoiminnan tuotteistus ja hoitoprosessin kuvaus 1.10.2008 Outi Elonheimo Dosentti, LKT Terveyskeskusten avotoiminnan tuotteistaminen Mikä on tuotteistus?

Lisätiedot

Erikoislääkäriennuste vuoteen 2030. Diagnostiset alat

Erikoislääkäriennuste vuoteen 2030. Diagnostiset alat Erikoislääkäriennuste vuoteen 2030 Diagnostiset alat Erikoislääkärien määrän ennuste vuoteen 2030 Diagnostiset erikoisalat Vuoden lopussa 2014 Vuoden lopussa 2030 Perusura: Muutos, lkm Perusura: Muutos,

Lisätiedot

Uusia tuulia tuotteistukseen. Ikäihmisten palvelut kehittämisen kentässä Tuotteistamisen määrittelyä. Tuotteistaminen sosiaali- ja terveysalalla

Uusia tuulia tuotteistukseen. Ikäihmisten palvelut kehittämisen kentässä Tuotteistamisen määrittelyä. Tuotteistaminen sosiaali- ja terveysalalla Uusia tuulia tuotteistukseen 23.9.2009 RAI-seminaari-Johtamisen päivä / Rauha Heikkilä 1 Sisältö Ikäihmisten palvelut kehittämisen kentässä Tuotteistamisen määrittelyä Tuotteistamisen tarkoitus Tuotteistaminen

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot)

Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot) Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot) Sairaaloiden tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari Kuopio 8.11.2013 Pirjo Häkkinen 8.11.2013 Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus 2009

Sairaaloiden tuottavuus 2009 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sairaaloiden tuottavuus 2009 Sjukhusens produktivitet 2009 Pirjo Häkkinen +358 20 610 7152 pirjo.hakkinen@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL

Lisätiedot

Mikä muuttuu Hilmo -tiedonkeruussa ja ohjeistuksessa 2011 Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen

Mikä muuttuu Hilmo -tiedonkeruussa ja ohjeistuksessa 2011 Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Mikä muuttuu Hilmo -tiedonkeruussa ja ohjeistuksessa 2011 Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokituksia koskeva keskustelu- ja koulutustilaisuus 4.11.2010 Muutoksen tuulet

Lisätiedot

HUSLABIN TULEVAISUUDEN ORGANISAATIO

HUSLABIN TULEVAISUUDEN ORGANISAATIO HUSLABIN TULEVAISUUDEN ORGANISAATIO SKKY ry:n ja Sairaalakemistit ry:n syyskoulutuspäiv ivät t 31.10.2013 Toimitusjohtaja Piia Aarnisalo, HUSLAB 31.10.2013 1 SUOMEN JOHTAVA KLIINISTEN LABORTORIOPALVELUIDEN

Lisätiedot

Viiveet keuhkosyövän diagnostiikassa ja

Viiveet keuhkosyövän diagnostiikassa ja Viiveet keuhkosyövän diagnostiikassa ja hoidossa Johanna Hietamäki Tutkija, Lääk.yo Esityksen kulku Kehittämishankkeen esittely Toteutettu selvitys Menetelmät, aineisto Tulokset Johtopäätökset ja jatkosuunnitelmat

Lisätiedot

Kuntalaisen hoitoketju haltuun pdrg-tuotteistuksen avulla

Kuntalaisen hoitoketju haltuun pdrg-tuotteistuksen avulla Kuntalaisen hoitoketju haltuun pdrg-tuotteistuksen avulla - alueellisen terveydenhuollon hoitoepisodien kartoitus pdrg-ryhmittelyllä 11.9.2014 klo 14 Virpi Pitkänen Mika Keinänen 11.9.2014 Sivu 1 FINNISH

Lisätiedot

1. Palvelujen toimivuus

1. Palvelujen toimivuus VUOSITILASTO 2012 1. Palvelujen toimivuus Kriittiset Talous- Ero Toteumenestystekijät Tilin- Tilin- Muutos suunni- tavoit- tumis- Mittarit päätös päätös 12/11 telma teesta aste 2011 2012 (%) 2012 (määrä)

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013 Anna-Maija Koivusalo 16.4.214 Kivuton sairaala projekti vuonna 213 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kahdeksannen kerran syksyllä 213 pääosin viikolla 42. Mukana oli niin erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

HILMO Sosiaali- ja terveydenhuollon tilastointi Jari Forsström ylilääkäri

HILMO Sosiaali- ja terveydenhuollon tilastointi Jari Forsström ylilääkäri HILMO Sosiaali- ja terveydenhuollon tilastointi Jari Forsström ylilääkäri 9.11.2010 Kirjaamisen kultaiset säännöt / Forsström 1 Terveydenhuollon tilastoinnista Lakisääteinen tilastoviranomainen terveydenhuollon

Lisätiedot

HILMO Sosiaali- ja terveydenhuollon tilastointi Jari Forsström ylilääkäri

HILMO Sosiaali- ja terveydenhuollon tilastointi Jari Forsström ylilääkäri HILMO Sosiaali- ja terveydenhuollon tilastointi Jari Forsström ylilääkäri 28.10.2010 Kirjaamisen kultaiset säännöt / Forsström 1 Terveydenhuollon tilastoinnista Lakisääteinen tilastoviranomainen terveydenhuollon

Lisätiedot

Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa

Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa DRG-päivät 3.-4.12.2015, Lahti Sisältö PHSOTEY:n tuottamat palvelut Nykyinen suunnitteluprosessi Alueellisen suunnittelun seuraava askel

Lisätiedot

Rovaniemellä 5.-6.11.2009 Tietojärjestelmien rooli tiedon vertailukelpoisuudessa

Rovaniemellä 5.-6.11.2009 Tietojärjestelmien rooli tiedon vertailukelpoisuudessa DRG-Käytt yttäjäpäivät Rovaniemellä 5.-6.11.2009 Tietojärjestelmien rooli tiedon vertailukelpoisuudessa Tietojärjestelm rjestelmätyöryhmän n tehtävät Tukea muiden työryhmien työtä Varmistaa tiedon yhdenmukaisuus

Lisätiedot

Perussopimuksen mukaan erikoissairaanhoidon palvelujen hinnoitteluperusteet päättää valtuusto ja sairaalakohtaiset hinnat hyväksyy hallitus.

Perussopimuksen mukaan erikoissairaanhoidon palvelujen hinnoitteluperusteet päättää valtuusto ja sairaalakohtaiset hinnat hyväksyy hallitus. HALLITUS 178 16.12.2015 ESITYS VUODEN 2016 PALVELUHINNASTOKSI 613/02/05/00/02/2014 HALL 178 Palveluiden tuotteistus vuonna 2016 Palveluiden hinnoittelun tavoitteet ja hintataso Perussopimuksen mukaan erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Mitä on tehty ja saavutettu? Seurantaseminaari

Mitä on tehty ja saavutettu? Seurantaseminaari tuotteistus Hiiden terveyskeskusten toimintakäytäntöjen kehittämishanke Mitä on tehty ja saavutettu? Seurantaseminaari Lähtökohta! Lohjan perusturvalautakunta 20.8.2003: Perusturvakeskus käynnistää välittömästi

Lisätiedot

PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa. Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT

PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa. Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT 2 Alzheimerin taudin diagnostiikka Alzheimerin tauti on etenevä muistisairaus. Alzheimerin tauti

Lisätiedot

Kokemuksia sähköisestä asioinnista leikkauspotilaan esitietojen huomioimisessa, hoidon suunnittelussa sekä saatujen terveyshyötyjen arvioinnissa

Kokemuksia sähköisestä asioinnista leikkauspotilaan esitietojen huomioimisessa, hoidon suunnittelussa sekä saatujen terveyshyötyjen arvioinnissa Päivi Valta Osastonylilääkäri, anestesia HYKS, Jorvin sairaala 19.05.2008 Kokemuksia sähköisestä asioinnista leikkauspotilaan esitietojen huomioimisessa, hoidon suunnittelussa sekä saatujen terveyshyötyjen

Lisätiedot

MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA?

MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA? MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA? JUKKA-PEKKA MECKLIN Ylilääkäri, professori Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 17.10.2008 KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI Sitra, Helsinki Työnjaon ohjeistus STM

Lisätiedot

POTILASKOHTAINEN KUSTANNUSLASKENTA PSHP:SSÄ

POTILASKOHTAINEN KUSTANNUSLASKENTA PSHP:SSÄ POTILASKOHTAINEN KUSTANNUSLASKENTA PSHP:SSÄ DRG -käyttäjäpäivät 18.11.2010 Controller Petra Kokko Organisoituminen Kustannuslaskentaa tuotteistusta on toteutettu Jaakko Herralan johdolla vuosien 2004-2006

Lisätiedot

Miten tietoja voi hyödyntää johtamisessa? Tuotteistamisesta apua. Outi Elonheimo Dosentti, LKT Helsingin yliopisto 23.9.2009 Avo-HILMO-koulutus

Miten tietoja voi hyödyntää johtamisessa? Tuotteistamisesta apua. Outi Elonheimo Dosentti, LKT Helsingin yliopisto 23.9.2009 Avo-HILMO-koulutus Miten tietoja voi hyödyntää johtamisessa? Tuotteistamisesta apua Outi Elonheimo Dosentti, LKT Helsingin yliopisto 23.9.2009 Avo-HILMO-koulutus Esimerkki avohoidon nykyisestä tilastoinnista Perusterveyden

Lisätiedot

NÄYTTEENLUOVUTTAJIEN TIEDOTTAMINEN JA KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOKSET 20.9.2004 ARPO AROMAA

NÄYTTEENLUOVUTTAJIEN TIEDOTTAMINEN JA KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOKSET 20.9.2004 ARPO AROMAA NÄYTTEENLUOVUTTAJIEN TIEDOTTAMINEN JA KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOKSET TILANTEEN KUVAUS Vuosi 0 Tutkimus tavoitteineen Suostumus Näytteet Muut tiedot Vuosi 10-30 Tutkimus: uusi vai entinen käyttötarkoitus

Lisätiedot

Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009

Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009 Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009 Hilmo ja siihen liittyvät haasteet Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen 9.11.2009 Esityksen nimi / Tekijä 1 Mikä on HILMO?

Lisätiedot

ERITYISTASON SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN. Erikoissairaanhoidosta annettu laki (1062/89) 11 :n 2 momentti

ERITYISTASON SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN. Erikoissairaanhoidosta annettu laki (1062/89) 11 :n 2 momentti Jakelussa mainituille ERITYISTASON SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN Valtuutussäännökset Erikoissairaanhoidosta annettu laki (1062/89) 11 :n 2 momentti Kohderyhmät Sairaanhoitopiirit Sairaalat Terveyskeskukset

Lisätiedot

Hoitotyön yhteenveto Kantassa

Hoitotyön yhteenveto Kantassa Hoitotyön yhteenveto Kantassa ATK-päivät, Tampere-talo 12.5.2015 Ylihoitaja Minna Mykkänen Kuopion yliopistollinen sairaala Esityksen sisältö Ydinprosessi Potilasturvallisuus Rakenteisesti tuotettu hoitotyön

Lisätiedot

Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS

Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS 2 Taustaa Terveydenhuollon mahdollisuudet vaikuttaa sairauksiin lisääntyneet, mutta samalla

Lisätiedot

Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF

Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF POTILAAN TIEDOTE Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF Arvoisa potilas, Tiedustelemme halukkuuttanne osallistua seuraavassa esitettävään tutkimukseen. Tutkimuksen tausta Idiopaattiset keuhkoparenkyymisairaudet

Lisätiedot

Matemaatikot ja tilastotieteilijät

Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matematiikka/tilastotiede ammattina Tilastotiede on matematiikan osa-alue, lähinnä todennäköisyyslaskentaa, mutta se on myös itsenäinen tieteenala. Tilastotieteen tutkijat

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

Kansallisen DRG-keskuksen ajankohtaiset asiat

Kansallisen DRG-keskuksen ajankohtaiset asiat Kansallisen DRG-keskuksen ajankohtaiset asiat 4.12.2015 Petra Kokko Kristiina Kahur Virpi Pitkänen Minna-Liisa Sjöblom 3.12.2015 Page 1 Terveiset Nordic Casemix Centrestä DRG-käyttäjäpäivät Lahti 4.12.2015

Lisätiedot

Virheen diagnostiikka

Virheen diagnostiikka Virheen diagnostiikka Työolot ja organisaatio Yksilön ja systeemin näkökohta Millaisia virheitä tapahtuu? Miten virheet havaitaan? To Err Is Human Diagnostic Treatment Preventive Other Types of errors

Lisätiedot

Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009

Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009 Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009 Potilas- ja tulotiedot sekä käyntitiedot Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen 9.11.2009 Esityksen nimi / Tekijä 1 Muutokset

Lisätiedot

Välisuoritehinnasto 2016

Välisuoritehinnasto 2016 Välisuoritehinnasto 2016 PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN SAIRAALOIDEN VÄLISUORITEHINNASTO 2016 Välisuoritehinnastossa on hoivapäivien, leikkaustoiminnan, heräämön ja tehohoidon välisuoritteiden hinnat vuodelle

Lisätiedot

Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta?

Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta? Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta? Suomen yleislääkäriyhdistys 13.05.2016 Päivi Salminen-Peltola osastonylilääkäri HUS Hyvinkään sairaala Sisältö Lähettäminen ja tutkimukset perusterveydenhuollossa

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011

PYLL-seminaari 30.3.2011 PYLL-seminaari 30.3.2011 Sairaalajohtaja Jari Välimäki syöpätautien osuus ennenaikaisten elinvuosien menetysten aiheuttajina etenkin ESshp:n naisten keskuudessa kiinnittää huomiota ne ovat PYLL-tilastossa

Lisätiedot

6.3.4. Neurotoimialue

6.3.4. Neurotoimialue 6.3.4. Neurotoimialue TAULUKO 6.3.4.2. NEUROTOIMIALUEEN TUNNUSLUVUT VASTUUALUEITTAIN VUONNA 2013. Neurotoimialue muodostettiin yhdistämällä kolme erikoisalaa (neurologia, neurokirurgia ja verisuonikirurgia),

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon kustannukset vertailukelpoisiksi. 14.11.2012 Sami Rantanen

Perusterveydenhuollon kustannukset vertailukelpoisiksi. 14.11.2012 Sami Rantanen Perusterveydenhuollon vertailukelpoisiksi 14.11.2012 Sami Rantanen Kustannuskohdistuksen malli Kaikki Käynnin suorat Käynnin suora työaika Vyörytetyt henkilöstökulut Muut kulut Käyntikohtaiset Sami Rantanen

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuuden kehitys 2004 2008

Sairaaloiden tuottavuuden kehitys 2004 2008 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sairaaloiden tuottavuuden kehitys 2004 2008 Pirjo Häkkinen +358 20 610 7152 pirjo.hakkinen@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie

Lisätiedot

Lähete/palautejärjestelmä on vuorovaikutteista hoitoprosessinohjausta eri terveydenhuollontoimijoiden kesken

Lähete/palautejärjestelmä on vuorovaikutteista hoitoprosessinohjausta eri terveydenhuollontoimijoiden kesken Lähete/palautejärjestelmä on vuorovaikutteista hoitoprosessinohjausta eri terveydenhuollontoimijoiden kesken Petri Turtiainen Toimitusjohtaja Doctorex Oy Terveydenhuollon ongelmat ovat ympäri maailman

Lisätiedot

Hyvä leikkauskertomus. Sari Koivurova OYS

Hyvä leikkauskertomus. Sari Koivurova OYS Hyvä leikkauskertomus GKS-päivät 23.9.2010 Sari Koivurova OYS Potilasasiakirjalainsäädäntö Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annettu laki (559/1994) - velvollisuus laatia ja säilyttää potilasasiakirjat

Lisätiedot

Menetelmät tietosuojan toteutumisen tukena - käytännön esimerkkejä. Tilastoaineistot tutkijan työvälineenä - mahdollisuudet ja rajat 2.3.

Menetelmät tietosuojan toteutumisen tukena - käytännön esimerkkejä. Tilastoaineistot tutkijan työvälineenä - mahdollisuudet ja rajat 2.3. Menetelmät tietosuojan toteutumisen tukena - käytännön esimerkkejä Tilastoaineistot tutkijan työvälineenä - mahdollisuudet ja rajat 2.3.2009 Tietosuoja - lähtökohdat! Periaatteena on estää yksiköiden suora

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti. Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa. Keuhkoahtaumataudin patofysiologiaa

Keuhkoahtaumatauti. Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa. Keuhkoahtaumataudin patofysiologiaa Keuhkoahtaumatauti Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa keuhkoahtaumatauti on sairaus, jolle on tyypillistä hitaasti etenevä pääosin palautumaton hengitysteiden

Lisätiedot

AvoHILMOn käsite- ja luokituskysymyksiä

AvoHILMOn käsite- ja luokituskysymyksiä AvoHILMOn käsite- ja luokituskysymyksiä 26.10.2010 26.10.2010 Pirjo Tuomola 1 AvoHILMO-luokitusten ylläpito ja kehittäminen AvoHILMOssa käytettävistä luokituksista ja niiden kehittämisestä vastaa pth avohoidon

Lisätiedot

Toiminnan ja talouden ohjaus muuttuvassa sosiaali- ja terveydenhuollon ympäristössä

Toiminnan ja talouden ohjaus muuttuvassa sosiaali- ja terveydenhuollon ympäristössä Toiminnan ja talouden ohjaus muuttuvassa sosiaali- ja terveydenhuollon ympäristössä Terveydenhuollon Atk-päivät 2015 12.5.2015 Petra Kokko, toimialajohtaja FCG:n hallinnoimat luokitustuotteet NordDRG ja

Lisätiedot

LEIKO Leikkaukseen kotoa kulma

LEIKO Leikkaukseen kotoa kulma LEIKO Leikkaukseen kotoa - uusi näkökulman kulma Operatiiviset päivät 2005 Ulla Keränen Kirurgiylilääkäri HUS, Hyvinkään sairaala Taustan suunnittelu,, Mikko Keränen Hyvinkään sairaala : väestöpohja 170

Lisätiedot

Sitä saa mitä mittaa mittarit ja tuottavuuden parantaminen Hyksissä Jorma Lauharanta Hyks-sairaanhoitoalueen johtaja, professori HUS

Sitä saa mitä mittaa mittarit ja tuottavuuden parantaminen Hyksissä Jorma Lauharanta Hyks-sairaanhoitoalueen johtaja, professori HUS Sitä saa mitä mittaa mittarit ja tuottavuuden parantaminen Hyksissä Hyks-sairaanhoitoalueen johtaja, professori HUS Kuntamarkkinat 12.9.2012 Tavoitteena terveyshyöty Tehokkuus* = vaikuttavuus/panos Panokset

Lisätiedot

Hoivaliiketoiminta kannattavaksi

Hoivaliiketoiminta kannattavaksi HYVIS Tampere 30.11.2011 1 Hoivaliiketoiminta kannattavaksi Paul Lillrank Kotitori yhdistää hajanaisen tuottajakentän kaupungille ja asiakkaille 2 Kaupunki tilaajana Palveluiden myöntämisen kriteerit ja

Lisätiedot

Infektio uhka potilasturvallisuudelle

Infektio uhka potilasturvallisuudelle Infektio uhka potilasturvallisuudelle JAANA INKILÄ POTILASASIAMIES HUS, HYVINKÄÄN SAIRAANHOITOALUE 39. VALTAKUNNALLISET SAIRAALAHYGIENIAPÄIVÄT 12.3.2013 Potilasasiamiestyö 2 Laki potilaan asemasta ja oikeuksista

Lisätiedot

Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta

Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta 1 Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta Akuuttilääketiede hyväksyttiin omaksi erikoisalakseen 1.1 2013 ja samasta päivästä

Lisätiedot

Kaaos vai käytettävyys

Kaaos vai käytettävyys Kaaos vai käytettävyys Arto Virtanen SLL e-health valiokunta Tk-lääkäri Nurmijärven tk Stakes 6.11.2008 Oma kokemus Vuosittain vuodesta 1985 alkaen 3500 normaalin työajan käyntiä Näistä neuvolakäyntejä

Lisätiedot

Kansallinen DRG keskus: Aitoa asiantuntijapalvelua vai pelkää rahaliikennettä? 24.11.2011

Kansallinen DRG keskus: Aitoa asiantuntijapalvelua vai pelkää rahaliikennettä? 24.11.2011 Kansallinen DRG keskus: Aitoa asiantuntijapalvelua vai pelkää rahaliikennettä? 24.11.2011 Agenda Lyhyt oppimäärä FCG:stä Tiedolla johtamisen keskittymä DRG tuotteistuksen historia Hankkeesta toiseen ja

Lisätiedot

HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI PALVELUHINNASTO 2016. Osa 1 Tuotteistetut sairaanhoidolliset palvelut

HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI PALVELUHINNASTO 2016. Osa 1 Tuotteistetut sairaanhoidolliset palvelut HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI PALVELUHINNASTO 2016 Osa 1 Tuotteistetut sairaanhoidolliset palvelut HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Tuotehinnastojen päivityshistoria Päivämäärä Tehty

Lisätiedot

Suomen terveydenhuollon suoriutumiskyky vertailussa. Unto Häkkinen, CHESS-seminaari 4.12.2012

Suomen terveydenhuollon suoriutumiskyky vertailussa. Unto Häkkinen, CHESS-seminaari 4.12.2012 Suomen terveydenhuollon suoriutumiskyky vertailussa Unto Häkkinen, CHESS-seminaari Suoriutumiskyvyn mittaaminen Neljä potilasryhmää: sydäninfarkti aivoinfarkti lonkkamurtuma erittäin pienipainoiset keskoset

Lisätiedot

pdrg ja ddrg Järvenpäässä Eeva Ketola, LT, emba, johtajalääkäri, Järvenpään kaupunki, sosiaali- ja terveyskeskus

pdrg ja ddrg Järvenpäässä Eeva Ketola, LT, emba, johtajalääkäri, Järvenpään kaupunki, sosiaali- ja terveyskeskus pdrg ja ddrg Järvenpäässä Eeva Ketola, LT, emba, johtajalääkäri, Järvenpään kaupunki, sosiaali- ja terveyskeskus 4.12.2015 Perusterveydenhuollon toiminnan ja talouden koordinointi: tuotteistuksella väestön

Lisätiedot

Päiväkirurgia terveystalouden näkökulmasta

Päiväkirurgia terveystalouden näkökulmasta Päiväkirurgia terveystalouden näkökulmasta Hämeenlinna 14.3.2008 Martti Kekomäki Esityksen kulku muuttuva terveydenhuolto laadun ulottuvuudet polttopisteessä päiväkirurgia päiväkirurgian menestyksen ehdot

Lisätiedot