Tiivistelmä 3. Sisällysluettelo 4. Johdanto Toimintaperiaatteet ja projektin rakenne 7

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tiivistelmä 3. Sisällysluettelo 4. Johdanto 6. 1. Toimintaperiaatteet ja projektin rakenne 7"

Transkriptio

1

2

3 Tiivistelmä 3 Sisällysluettelo 4 Johdanto 6 1. Toimintaperiaatteet ja projektin rakenne 7 2. Yhteisölliselle kasvatukselle pohjaa Yhdessä elämään toiminnasta 8 Innostus leviää 8 Yhdessä elämään toiminnan henki 9 Yhteistyöstä sosiaalista pääomaa 10 Kasvatusyhteistyön silmälasit Tavoitteet ja toimenpiteet 13 Kuva: pitkän ajan tavoitteet ja keskeiset toimenpiteet 13 Vanhemmuuden vahvistuminen (1. tavoite) 14 kotikouluyhteistyö 15 vanhempainyhdistysten verkosto 17 koulutus, yleisöluennot ja ryhmät 17 palautetta 19 Terveet elämäntavat (2. tavoite) 0 tapakasvatus 0 laillisuuskasvatus 1 poliisiyhteistyö välittämisen viikko palautetta Lastu lapsi- ja nuorisopoliittinen tavoiteohjelma (3-4 tavoitteet) lapset ja nuoret osallistuvat Lastun seurantaryhmä Oppilaitosyhteistyö (5. tavoite) 4. Tiedotus 25 Yhteinen tunnus luo ilmeen 6 Reppupostia ja kirjeitä 6 Media kumppanina 7 5. Verkostot 27 Luonnollisia verkostoja 7 Poikkihallinnollista yhteistyötä 8 Kaupunki ja seurakunta kumppaneina 8 Lastutyö verkostojen rakentajana 9 Rikkautena monet roolit 0 Verkostot laajenevat 0 Palautetta 0 6. Talous Keskeiset tulokset 32 Hallinnollis-poliittisen tason yhteistyökäytännöt Toimintamallit Muutokset toimintatavoissa ja asenteissa Tuotokset Yhteisen arvopohjan vahvistaminen 8. Arviointia 33 Mikä edisti projektin etenemistä? Palautetta ja kokemuksia Tavoitekohtaista arviointia 7 Verkostot 9 Kaikki suunniteltu ei toteutunut 0 Mikä hidasti tavoitteiden saavuttamista? 1 Yhteenvetoa IKKU -vaikuttavuusmallin avulla 9. Toimenpidesuosituksia 43 Vanhempainryhmät ja kurssit moniammatillisena yhteistyönä Vanhemmuuden roolikartta työvälineeksi Vanhempainverkoston toiminnan turvaaminen Opettaja koordinoimaan Laillisuuskasvatuksen turvaaminen Laajan poikkihallinnollisen yhteistyön koordinointi Lastun seurantaryhmän aseman vakiinnuttaminen Yhdessä elämään -teemojen ylläpitäminen 10. Katse tulevaisuuteen 45 Puheenvuoroja - Hyviä kokemuksia ja tulevia haasteita 47 Kastun ansiosta vanhemmat saatiin mukaan 8 Vanhempainilta on hyvän yhteistyön alkusysäys 0 Murkkujen kanssa Kriisin tullessa valmis malli auttaa toimimaan Roolikartta kirvoittaa oivalluksia vanhemmuudesta Kampanja puri näpistelyyn ja käyrät kääntyivät laskuun 6 Aikuinen saa puuttua lasten ja nuorten päihteiden käyttöön 8 Malttia mieluummin kuin viinaa 60 Yhteiset pelisäännöt kaveripiirille luovat turvaa ongelmatilanteiden varalle 61 Vanhemmilla harhakäsityksiä nuorten juomisesta 62 Aikuisten esimerkki on tärkeä 63 Seiskaluokalla kiinnostus herää 63 Vieroituskurssi nuorille? 64 Ennaltaehkäisevää päihdetyötä 65 Ikärajat suojelevat lasta ja nuorta 66 Aikuisen harkittava 67 Liitteet: 1. Opinnäytetyöt ja työryhmiä Yhteistyölehtinen Kasvatusyhteistyön käytäntöjä Kasvatuskumppanuuden ja yhteisöllisyyden tekijöitä 73

4 Visio: Iloinen, terve ja turvallinen elämä Järvenpään lapsille ja nuorille vanhempien ja muiden aikuisten yhteistyöllä Kasvatus tulevaisuuteen oli Suomen Kuntaliiton kehityshanke vuosina Se perustui Kuntaliiton lapsipoliittiseen ohjelmaan, joka korostaa vanhempien kasvatustehtävän ensisijaisuuden rinnalla koko lähiyhteisön vastuuta kasvatuksen tukijoina. Kuntaliiton hanke toteutettiin yhteistyössä Yhdessä elämään - kasvatusyhteistyömallin kanssa, joka on väline vanhempien tukemiseen ja aktivoimiseen. Muita yhteistyökumppaneita olivat evankelisluterilainen kirkko, Suomen vanhempainliitto, Förbundet hem och skola, Mannerheimin lastensuojeluliitto, Turun yliopiston Rauman opettajankoulutuslaitos ja Opetusministeriö. Järvenpää oli yksi 25:stä pilottikunnasta. Järvenpäässä Kasvatus tulevaisuuteen (myöhemmin Kastu tai projekti) jatkoi vuonna 1999 vanhempien ja opettajien aloitteesta käynnistynyttä Yhdessä elämään-toimintaa, jossa keskeistä oli vahvistaa lähiyhteisön tukea vanhempien kasvatustyölle. Yhdessä elämään-teemat ovat kulkeneet punaisena lankana läpi koko projektin ja ohjasivat alussa tavoitteiden ja toimenpiteiden määrittelyä. Toivottavaa on, että keskeiset periaatteet jäisivät elämään projektin päättymisen jälkeen sekä kodeissa että muussa kasvatustyössä. Lastensuojelulaki, mielenterveyslaki, raittiustyölaki ja päihdehuoltolaki velvoittavat viranhaltijoita sekä ennaltaehkäisevään, että korjaavaan yhteistyöhön. Viranhaltijoilla on hyvät verkostot omaa toimintaansa varten, mutta niistä useimmiten puuttuvat lasten vanhempien, harrastepiirien ja vapaaehtoistahojen edustajat. Muualla Suomessa Yhdessä elämään-toiminnassa oli havaittu, että vanhempien aktivoituminen loi verkostoja, jotka luovat kestävän pohjan viranomaisten tulokselliselle toiminnalle. Projektin tehtävä on ollut vahvistaa ja laajentaa järvenpääläistä kasvatusyhteistyötä. Yhdessä vanhempien ja viranhaltijoiden kanssa on kehitetty toimintatapoja, jotka tukevat yhteisöllisen vanhemmuuden ja vanhempien verkostojen syntymistä sekä auttavat viranomaisia ottamaan vanhempien äänen huomioon entistä paremmin. Vanhempia ja muita aikuisia on rohkaistu myönteiseen ja avoimeen yhteisvastuuseen lapsista ja nuorista, ettei kenenkään tarvitse jäädä kasvatustyössä yksin. Kasvatustyön perustaksi on etsitty lujasti lähiyhteiskuntaan kiinnitettyä arvopohjaa, joka selkeästi ilmaisee mikä on oikein ja mikä on väärin. Yhteistä arvopohjaa rakennettaessa on pidetty kiinni laillisuusperiaatteesta, jonka mukaan yhteiset pelisäännöt pohjautuvat vallitsevaan lainsäädäntöön. Lukuohje Kädessäsi on loppuraportti, joka on tehty kaikille projektissa mukana olleille ja siitä kiinnostuneille. Laaja lukijakunta asettaa erityisvaatimuksia tekstille. Osa lukijoista tarvitsee tiivistä ja pääasioihin keskittyvää tietoa, osaa kiinnostavat myös käytännön toimenpiteet ja toimintamallien sovellettavuus arkielämän tilanteisiin. Ensimmäinen osa on perinteinen loppuraportti, jossa kuvataan tavoitteet ja keskeiset toimenpiteet luvussa kolme, tulokset luvussa seitsemän ja arvioidaan toimintaa luvussa kahdeksan. Toimenpidesuosituksiin luvussa yhdeksän on koottu niitä asioita, joiden kehittäminen on edelleen ajankohtaista sekä joitakin ehdotuksia, jotka ovat syntyneet projektin aikana. Toisessa osassa kuuluu eri toimijoiden ääni heidän kertoessaan mitä kysymyksiä, oivalluksia ja löytöjä projektin toiminta on synnyttänyt, miten he ovat soveltanet sen periaatteita ja mikä ei vielä toimi yrityksistä huolimatta. Puheenvuorot ja esimerkit haastavat vanhempia ja muita kasvattajia jatkamaan keskustelua ja kasvatusyhteistyön kehittämistä. Pitkän ajan tavoitteet otettiin projektin perusasiakirjasta, Suomen Kuntaliiton lapsipoliittisesta ohjelmasta, joka tähtää vuoteen Alusta asti oli selvää, että viiden vuoden hankkeessa ei pystytä saavuttamaan sellaisia tuloksia, jotka täyttäisivät nämä tavoitteet. Ne onkin nähtävä kauempana olevina maaleina, joita kohti kehityksen suuntaa on yritetty paikallistasolla kääntää. Toiminta on ollut sekä suoraa että välillistä vaikuttamista yleiseen mielipiteeseen ja työkäytäntöihin. Eräs tapa arvioida tavoitteiden saavuttamista on tarkastella paikkakunnan yleistä ilmapiiriä, päätöksentekoa ja sen lapsi/nuorisomyönteisyyttä sekä viranomaisten valmiuksia kehittää omia työkäytäntöjään entistä kokonaisvaltaisemmin perheitä tukeviksi. Kasvatus tulevaisuuteen ei ole tarkasti yhteen rajattuun kehittämistehtävään keskittynyt hanke, vaan laajoihin joukkoihin vaikuttaman pyrkinyt verkostoissa toiminut projekti, joka on tähdännyt asennemuutokseen ja jopa kehityksen suunnan muuttamiseen. Lyhyen ajan tavoitteisiin kirjattiin nopeammin saavutettavia asioita. Niistä osa on selvästi toteutunut projektin aikana, vaikka aina voidaan kysyä mikä on ollut projektin vaikutusta, mikä taas samaan aikaan osunutta muuta myönteistä kehitystä. Joka tapauksessa muiden tehtävä on rakentaa projektin aikana tehdyn työn pohjalle ja osaltaan jatkaa matkaa kohti pitkän ajan tavoitteiden toteutumista. Tämän raportin tehtävä on vahvistaa työn ja tulosten säilymistä sosiaalisessa muistissa, sinetöidä muutossuunta ja antaa lukijoille ja toimijoille kokemus: Me teimme tämän yhdessä! 1. Toimintaperiaatteet ja projektin rakenne Lähtökohta on ollut vanhempien kasvatusvastuun kunnioitus ja ensisijaisuus sekä kaupungin, seurakunnan ja muiden tahojen laaja kasvatustyö, josta käytetään jatkossa nimitystä perustyö. Kehittämistyö haluttiin rakentaa suoraan osaksi tätä perustyötä ja sen verkostoja, että syntyvät yhteistyökäytännöt juurtuisivat mahdollisimman luontevasti osaksi arkipäivää. Tämä tarkoitti käytännössä sitä, että erillistä vanhempien vapaaehtoistoimintaa ei ryhdytty organisoimaan, vaan vanhempia kutsuttiin kasvatusyhteistyöhön niiden luonnollisten yhteyksien kautta, joihin he jo muutenkin kuuluivat. Näistä tärkein on koulu. Samaan aikaan haluttiin tukea päivähoidon, kerhojen, koulujen ja harrastusryhmien työntekijöiden ja ohjaajien valmiutta kohdata lasten ja nuorten vanhemmat ja luoda työkäytäntöjä, jotka antavat tilaa vanhempien äänelle ja monipuolisten tukiverkostojen syntymiselle. Kasvatusyhteistyöhön kutsuttiin myös kansalaisjärjestöjä, yhdistyksiä, urheilu- ja harrastusseuroja, työväenopisto, asukasyhdistyksiä, isännöitsijätoimistoja, huoltoyhtiöitä sekä yksityisiä järvenpääläisiä. Yhteistyössä saattoi olla toteuttamalla projektin tavoitteiden mukaisia periaatteita omassa toiminnassa, yksityiselämässä tai osallistumalla toiminnan ja tapahtumien järjestämiseen. Projektipäällikkö on toiminut viestien välittäjänä ja eri tahojen kokoonkutsujana keskustelufoorumeiden ja uusien yhteistyömahdollisuuksien syntymiseksi. Myönteisyydellä ja eri organisaatioissa tehtävän työn esiin nostamisella haluttiin lisätä perustyön arvostusta. Jo ensimmäisen projektivuoden päättyessä oli nähtävissä, että valittu linja aukaisi ovia ja edisti yhteistyötä. Samalla se auttoi vähentämään toisinaan syntyvää perustyön ja projektityön välistä jännitettä. Naapurikunnat Kerava ja Tuusula ovat kumpikin pilotteja, joiden kanssa on tehty yhteistyötä ja jotka yhdessä Järvenpään kanssa muodostavat Keski-Uudenmaan kihlakunnan. Projektin rakenne Järvenpään projekti oli kaupunginhallituksen asettama. Pääyhteistyökumppani oli Järvenpään evankelis-luterilainen seurakunta, jonka kanssa kaupunki solmi yhteistyösopimuksen ( ) projektipäällikön työsuhteen järjestelyistä ja projektin kustannusten jaosta. Muina keskeisinä kumppaneina ovat olleet Keski-Uudenmaan poliisi, vanhemmat ja vanhempainyhdistykset, paikalliset järjestöt ja yhdistykset, yrittäjät, Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak), Laurea- ammattikorkeakoulu (Laurea) ja Seurakuntaopisto. Ohjausryhmässä on ollut edustajia kaupungin ja seurakunnan organisaatioista, Diakista, poliisista ja vanhemmista. Puheenjohtajana toimi lehtori Kaija Tuuri, vanhempi Riitta Rantala sekä 2005 vanhempi Tarja Seppälä. Päätoimisena projektipäällikkönä on toiminut nuorisotyönohjaaja Heli Mäkinen, jonka työtilat olivat ensimmäisen kevään kaupungintalolla ja syksystä 2001 seurakuntakeskuksessa. Ensimmäisenä projektivuonna kustannukset jakautuivat kaupunki 57 % ja seurakunta 43 %, seuraavina vuosina kaupunki noin 70 % ja seurakunta noin 30 %. Lapsi- ja nuorisopoliittiselle ohjelmatyöllä (Lastu) oli oma kaupunginhallituksen nimeämä työryhmä ja erilliset palkkio- ja painatusmäärärahat, vaikka osa Lastun työskentelyvaiheen kuluista kohdennettiin projektille. Lastutyö oli keskeinen osa projektia vuosina

5 2. Yhteisölliselle kasvatukselle pohjaa yhdessä elämääntoiminnasta Valtakunnallista huomiota herättänyt laukaalainen äiti Anne Eskelinen oli vanhempainilloissaan eri puolilla Suomea 1990-luvun puolivälistä lähtien kannustanut paikkakunnan aikuisia tiivistämään kasvatusyhteistyötä.talvella 1999 hänet kutsuttiin Järvenpäähän Anttilan koululle. Oivallus vanhempien luomien yhteisten pelisääntöjen ja verkostoitumisen merkityksestä käynnisti myös meillä yhteistoiminnan, jonka tavoitteena oli kotikasvatuksen tukeminen tehostamalla kaikkien lapsen ja nuoren lähiympäristössä vaikuttavien tahojen yhteistyötä. Kasvatuksen painopiste haluttiin palauttaa koteihin. Ensimmäisen vuoden toimintaa veivät eteenpäin innostuneiden koulujen vanhemmat ja opettajat yhdessä päivähoidon työntekijöiden kanssa. Seurakunta hankki Yhdessä elämään - mallia esittelevät luentomateriaalit ja toiminnan tunnustarrat ja teki Yhdessä elämään Oy:lle virallisen ilmoituksen toiminnan käynnistymisestä. Kouluissa, päiväkodeissa ja seurakunnan kerhoissa pidetyt kymmenet kasvatusaiheiset vanhempainillat käynnistivät laajan keskustelun ja innostivat aikuisia uudenlaiseen yhteistyöhön. Pian urheiluseuroja, yrittäjiä ja yleishyödyllisiä yhdistyksiä liittyi mukaan. Diakonia-ammattikorkeakoulu ja Seurakuntaopisto halusivat opiskelijayhteistyöhön. Ratkaiseva sykäys toiminnan laajentumiselle oli maaliskuussa 2000 Sibelius-salissa kaupunginjohtaja Erkki Kukkosen tuella järjestetty koko kaupungin yhteinen Yhdessä elämään -toiminnan avausilta. Illassa puhuivat kaupunginjohtajan lisäksi Eskelinen, kauppakeskuksen johtaja, poliisipäällikkö, urheiluseuran edustaja, päiväkodinjohtaja sekä aktiivisten vanhempien edustajat. Innostus leviää Järvenpääläiset vanhemmat ja eri alojen työntekijät kiinnostuivat kasvatusyhteistyöstä kaikkialla, missä mallia esiteltiin. Se osoittautui toimivaksi välineeksi arkikielisen kasvatuskeskustelun käynnistämisessä. Vanhemmat ja työntekijät miettivät asioita tasavertaisina ja kokivat olevansa samalla puolella lapsen hyväksi. Opettajien ja päivähoitajien kokemuksen mukaan vanhempien avoimuus ja rohkeus kertoa asioista lisääntyi. Kun oli yhdessä sovittu, että paneudutaan kasvatusasioihin, kaikki osapuolet olivat rohkeampia sekä tarttumaan ongelmakohtiin, että pyytämään toisiaan avukseen. Välittäminen ja puuttuminen tuli näkyväksi ja luvalliseksi. Järvenpäässä haluttiin liittyä valtakunnalliseen Yhdessä elämään-toimintaan ja sen teemoihin, joita olivat hyvät tavat ja asiallinen kielenkäyttö, koulukiusaamisen estäminen, näpistelyjen minimointi, lapsen ja nuoren suojeleminen päihteiltä ja liian varhaisilta seksisuhteilta. Toiminta on ennen kaikkea laillisuus-, tapa- ja terveyskasvatusta. Aikuisia rohkaistiin välittävään puuttumiseen myös muiden lapsista. Keväällä 2000 oli tultu vaiheeseen, jossa oli tarve nimetä yhteistyöryhmä toiminnan koordinointia varten, tiedottaa toiminnasta, määritellä tavoitteet ja toimintatavat, hankkia tarvittavaa rahoitusta sekä saada viranomaisilta (kaupunki) kirjallisesti ilmaistu sitoutuminen toimintaan. Lisäksi oli aika painattaa omat vanhempien tekemät reilunpelin ohjeet tapakasvatuksen tueksi ja selkiyttää poliisin ja kauppiaiden roolia näpistelyihin puuttumisessa (kampanja ei ollut vielä käynnistynyt). Yhdessä elämään - toimintaa ei voinut enää koordinoida seurakunnan varhaisnuorisotyön virasta käsin, kuten tähän asti oli tapahtunut, eikä myöskään hoitaa pelkästään vapaaehtoispohjalta. Se tarvitsi laajempaa vastuunottoa. Järvenpäästä oli tullut myös antava osapuoli valtakunnallisissa seminaareissa ja toiminnassa ja meiltä haettiin mallia muualle. Kesällä 2000 Kuntaliitto etsi pilotteja käynnistyvään Kasvatus tulevaisuuteen-projektiinsa. Käytännössä piloteiksi valikoitui Yhdessä elämäänpaikkakuntia, joissa tarvittava pohjatyö oli jo tehty, vanhempien aktiivisuus herännyt ja kasvatus- ja arvokeskustelu käynnissä. Projektin toiminnan ja tulosten ymmärtämiseksi on tärkeää tuntea Yhdessä elämään- kasvatusyhteistyön periaatteet ja niiden merkitys ihmisille. Yhdessä elämään toiminnan henki Yhteisiä toimintatapoja ja pelisääntöjä luomalla autetaan aikuisia puuttumaan lasten ja nuorten ei -toivottuun käytökseen, jolloin koko lähiyhteisö toimii johdonmukaisesti oikean ja väärän opettajina. Korostamalla puuttumisen oikeaa henkeä vältetään syyllistäminen ja leimaaminen. Luottamus syvenee ja aikuiset saavat rohkeutta toimia hyviksi kokemiensa arvojen mukaisesti. Keskeistä on se, että ketään ei syytellä, koska jokainen epäonnistuu toisinaan. Tämän tähden ei puhuta ongelmaperheistä, vaan perheistä joissa on ongelmia. Ongelmiin tartutaan napakasti, mutta eri osapuolia kunnioittaen. Yhteisten pelisääntöjen tulee perustua lakiin, mikä estää ylilyönnit ja jättää riittävää väljyyttä niin ettei yhteisillä sopimuksilla mennä perheen päätösvallan alueelle, vaan erilaisuutta kunnioittaen saatetaan löytää yhteisiä toimintatapoja. Hyvät tavat, terve järki ja lainsäädäntö kertovat mistä asioista kannattaa tehdä sopimuksia. Käytännössä on huomattu, että mitä todellisempiin ongelmiin sopimuksilla puututaan, sitä paremmin eri tahot sitoutuvat niiden käyttöön. Yhdessä elämään-vaiheen aikana syntyneiden oivallusten kiteytyminen selkiytti projektin tavoitteiden asettamista. ( Lähde valtakunnallisessa kriminaalipoliittisessa seminaarissa syyskuussa 2002 pidetyn Järvenpään puheenvuoron kalvo) Kasvatusyhteistyössä haluttiin korostaa seuraavia asioita: Myönteinen vanhemmuuskulttuuri hyvä, mutta yksinäinen vanhemmuus yhteisöllisemmäksi avoimuus, kunnioitus, erilaisuuden hyväksyminen yhteistyön oikea henki ei etsitä syyllisiä eikä syytellä muita asennemuutos tulee pienin askelin yhteisiä pelisääntöjä voi sopia vasta perusteellisen keskustelun jälkeen Tavalliset vanhemmat esiin suuri enemmistö voi muuttaa asenneilmapiiriä sanomalla asioita ääneen ja toimimalla samansuuntaisesti rohkaistaan vanhempia välittävään puuttumiseen arjessa ei puhuta ongelmaperheistä lasten ja nuorten ääni kuuluviin Perustyö kunniaan (kaupungin, seurakunnan ja järjestöjen hoito- ja kasvatustyö) kodit mukaan tasavertaisina kumppaneina lisää yhteisöllisyyttä synnyttäviä työtapoja työntekijöillä on vuorovaikutusvastuu arvokeskustelun ylläpitäminen luontevaksi osaksi työtä koulujen vanhempaintoiminnan painopiste pois rahankeruusta, tilalle tutustuminen ==> verkostot poikkihallinnollisuus / toimiminen yli organisaatiorajojen laaja sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin ja laillisuuslinjaan sekä virallisesti että vapaaehtoisesti 8 9

6 Yhdessä elämään - kasvatusyhteistyön keskeiset periaatteet toista tukien saa itsekin tukea jokaiselle lapselle ja aikuiselle myös kodin ulkopuolisia tukijoita lopullinen kasvatusvastuu kuuluu kodille ennaltaehkäisevää yhteistyötä kotien ja koulun sekä muiden tahojen kasvatustyön tukemiseksi maalaisjärki ja yksinkertaiset keinot: napakka tarttuminen rikkeisiin, yhteiset menettelytavat ongelmatilanteissa, luonteva yhteistyö poliisin kanssa tavoitteena kasvattaa rehtejä ja vastuuntuntoisia, heikompia puolustavia lapsia ja nuoria laillisuus- tapa- ja terveyskasvatus yhteiset pelisäännöt pohjautuvat vallitsevaan lainsäädäntöön sateenvarjo, joka tarjoaa paikkakunnan aikuisille yhteisen suhtautumistavan tiettyihin asioihin toiminta pyrkii muuttamaan asenteita yhteistoiminnan oikea henki: ei syytellä eikä etsitä syyllisiä vaan kaikki aikuiset ovat samalla viivalla Yhteistyöstä sosiaalista pääomaa Yhdessä elämään-kasvatusyhteistyön herättämä valtakunnallinen kiinnostus ja innostus olivat osa laajempaa yhteiskunnassa tapahtunutta havahtumista perheen hyvinvoinnin kysymyksiin. Tiedotusvälineissä käytiin vilkasta keskustelua arvoista, kasvatuksesta ja eri toimijoiden rooleista. Keskusteltiin pienten koululaisten yksinäisistä iltapäivistä ja pohdittiin yleisemminkin, mikä vastuu kuuluu vanhemmille, mikä muille toimijoille ja yhteisöille. Sosiologiassa puhutaan perhettä kuvaavista taustamuuttujista, jotka voidaan jakaa kolmeen erilaiseen pääomaan, joita ovat taloudellinen pääoma eli perheen tulotaso, inhimillinen pääoma eli vanhempien koulutus sekä sosiaalinen pääoma eli vanhempien ja lasten väliset suhteet. (Putman, Coleman) Perheessä on sosiaalista pääomaa vain, jos vanhempien ja lasten suhde on vahva. Lapsi ei hyödy inhimillisestä pääomasta, jos sosiaalinen puuttuu. Perheen lisäksi tärkeitä ovat myös ulkopuoliset aikuiset ja yhteisöt. Sosiaalinen tuki tarkoittaa kokemusta huolenpidosta ja arvostuksesta, joka tulee verkoston jäseniltä. Sosiaalisen verkoston arvot vaikuttavat siihen, kuinka arvokkaaksi pääomaksi tuki muodostuu lapselle. Huumejengissä on vahvat, mutta vääristyneet arvot, eikä se siksi tarjoa lapselle ja nuorelle oikeaa sosiaalista pääomaa. Vanhempien tulisi tuntea lapsensa sosiaaliset verkostot ja niiden ylläpitämät arvot. Professori Lea Pulkkinen (2002) on tuonut suomalaiseen kasvatuskeskusteluun sosiaalisen alkupääoman käsitteen. Hänen mukaansa lapsen kasvuympäristössä vaikuttavat tekijät ovat: 1.arvot ja normit, 2. yhteisön tuki ja siinä erityisesti sosiaaliset verkostot sekä 3. luottamus. Sosiaalisen alkupääoman mittarina voidaan pitää syliä. Puhuttaessa lapsen ja nuoren hyvinvoinnista on syytä kysyä kuinka moni aikuinen osallistuu hänen kasvatukseensa ja hoitamiseensa ja onko myös yhteisön syli avoin hänelle. Pulkkisen mukaan yksi vahvan sosiaalisen pääoman merkki on ns. yhteisöpystyvyys, joka tarkoittaa naapuruston aikuisten puuttumista lasten normien vastaiseen toimintaan. Tällaisen epävirallisen sosiaalisen kontrollin on todettu olevan lapsen kehitykseen merkittävästi vaikuttava tekijä. Yhdessä elämään -mallin mukaisella normien vastaiseen toimintaan puuttumisella on näin laajempi ja syvempi merkitys kuin pelkkä rehellisyyden opettaminen. Pulkkinen on todennut, että Yhdessä elämään -toiminta on mitä parhainta suomalaisen sosiaalisen pääoman rakentamistyötä. Kasvatusyhteistyön silmälasit Vanhempien osallisuuden vahvistaminen perustyötä kehittämällä. Kuvan avulla voi tarkastella työkäytäntöjä ja tunnistaa ja kirjata ne asiat tai toimenpiteet, joita tarvitaan vanhempien äänen kuulumiseksi ja vastuunoton vahvistamiseksi. Mikä lisää vanhempien vaikutusmahdollisuuksia, vuorovaikutusta ja verkostoitumista? kirjataan Perustyön toimiva käytäntö (toimintapa päivähoidossa, koulussa, kerhoissa) kirjataan Mikä synnyttää yhteisöllisyyttä vanhemmuutta? kirjataan Lapsi Nuori 10 11

7 Kasvatusyhteistyön silmälasit Silmälasikuva on syntynyt projektin alkuvuosina, kun haluttiin selventää, mitä kasvatusyhteistyö tarkoittaa käytännössä. Siinä lähtökohtana on joku perustyössä jo toimiva asia tai käytäntö, johon halutaan saada vanhemmat mukaan entistä paremmin. Näin käytät kasvatusyhteistyön silmälaseja Esimerkki 1: Poliisin pitämät oppitunnit kouluissa Perustyön toimiva käytäntö- ympyrään kirjataan: Nuorisopoliisin tekemät tuntivierailut kouluissa luokilla 3, 5,7,9. Koska halutaan vahvistaa oppituntien vaikutusta ja saada vanhemmat vetämään yhtä köyttä poliisin antaman opetuksen kanssa, mietitään mitä toimenpiteitä tarvitaan tuntien lisäksi. Toimenpiteitä ovat: 1. Poliisin toiveesta suoritetaan kysely vanhemmille heidän tärkeinä pitämistään laillisuusasioista. Oppitunnit pidetään jatkossa näistä aiheista. 2. Poliisille tehdään materiaalia, joka tukee tunnilla opetettua asiaa ja jonka oppilaat saavat poliisilta kotiin vietäväksi. Tarkoitus on, että kotona tutkitaan aineisto ja vanhemmat voivat puhua samoista asioita lasten kanssa ja keskenään. 3. Kyselyn tuloksista kootaan vanhempainiltakysymyksiä, että aikuiset voivat käsitellä myös yhdessä samoja asioita ja mahdollisesti sopia joistakin yhteisistä menettelytavoista (esim. kaikille lapsille heijastinpakko ja pyörien valot kuntoon) Mikä lisää vanhempien vaikutusmahdollisuuksia, vuorovaikutusta ja verkostoitumista - ympyrään kirjataan yllä mainitut toimenpiteet. Aito kasvatusyhteistyö edellyttää, että vanhemmat ovat aktiivisia toimijoita ja osallistuvat tasavertaisina menettelytapojen luomiseen tai ainakin saavat vaikuttaa niiden sisältöön ja toteuttamiseen. Sisempään ympyrään kirjataan: Menettelytavat näpistelyjen vähentämiseksi. Ulompaan ympyrään voidaan kirjata seuraavat menettelytavat: 1. Vanhemmat ovat mukana alusta asti sopimassa menettelytavoista. 2. Laaja tiedotus kampanjan periaatteista reppuviesteinä ja lehtiartikkeleina, että mahdollisimman moni tutustuu kampanjan toimintaperiaatteisiin ja saattaa noudattaa niitä 3. Vanhempainillat, joissa käsitellään kampanjan periaatteita, mutta laajennetaan näkökulmaa. Vanhemmat (ja opettaja) saattavat sopia yhteisistä menettelytavoista, joilla tehostetaan kampanjaa. Vanhempainillan keskustelukysymykset menevät rehtorien kokouksen kautta kouluille. Samaa keskustelua rohkaistaan virittämään iltapäiväkerhoissa, rippikoulussa tai harrastustoiminnassa. Hyvin moni asia voidaan ottaa tarkasteltavaksi silmälasien avulla. Myös johonkin ongelmaan voidaan hakea ratkaisua miettimällä toimenpiteitä, joihin eri tahot sitoutuvat. Esimerkiksi nuorten tupakoinnin vähentämisessä päävastuu on kodeilla (kirjataan sisempään ympyrään), mutta kaikki nuorten kanssa toimivat voivat määritellä yhdessä vanhempien kanssa niitä periaatteita ja toimenpiteitä, joilla he auttavat vanhempia kantamaan tätä vastuuta (kirjataan ulompaan ympyrään). Näin jokainen tunnistaa omat mahdollisuutensa vaikuttaa ja kasvatusvastuun pallottelu vähenee. Samalla aikuiset saavat tukea toimintamallista ja toinen toisiltaan. Kuvan avulla voidaan tehdä näkyväksi yhteisiä toimintatapoja, jolloin ne pysyvät muistissa paremmin. Silmälaseja voi kehittää ja muokata omaan toimintaan sopivaksi. 3. Tavoitteet ja toimenpiteet Tässä luvussa käsitellään projektin toimintaa asetettujen tavoitteiden valossa nostamalla esiin keskeisimpiä asioita. Pitkän ajan tavoitteet viimeistä lukuun ottamatta otettiin Kuntaliiton lapsipoliittisesta ohjelmasta. 1. Lapsen oikeus vanhempiinsa ja terveeseen kasvuun toteutuu - vanhemmuuden vahvistuminen. 2. Terveet elämäntavat ovat kunniassa. 3. Yhteiskunnan päättäjät ja yritysmaailma arvostavat perheiden tehtävää ja lapsuutta. 4. Lapsen omaa erityislaatuisuutta kunnioitetaan ja lapsen tulevaisuuden suunnitelmien toteutumista edistetään. 5. Diakonia-ammattikorkeakoulun ja Laurea- ammattikorkeakoulun koulutus- ja tutkimustyö integroituu osaksi kaupungin ja seurakunnan kasvatustyötä sekä paikallisia verkostoja. Esimerkki 2: Kampanja näpistelyjen minimoimiseksi Perinteinen viranomaisten toimintatapa on sopia keskenään menettelytavoista, jotka tiedotetaan vanhemmille reppupostissa toivoen, että he ottavat jotenkin ne huomioon. Silmälasien kuva raportin tekstissä osoittaa vanhempien osallisuuden toteutumista Mindmap Helena Lindqvist 12 13

8 Vanhemmuuden vahvistuminen (1. tavoite) Vanhempia tukemalla tuetaan lasta ja nuorta. Tavoitteena ollut lapsen oikeus vanhempiin ja terveeseen kasvuun voi toteutua vahvistamalla kasvatusyhteistyötä tarjoamalla vanhemmille monipuolista tukea, tietoa ja verkostoja. Tavoite tulee hyvin lähelle ajatusta kasvuyhteisöjen tukemisesta. Lyhyen ajan tavoitteet: Vahvistunut vanhemmuus ja yhteisvastuu tukevat kotien ja muiden tahojen tekemää kasvatustyötä koko ajan, mutta varsinkin silloin kun perheen omat voimavarat ovat vähissä. Vanhemmuus- ja kasvatuskulttuuri muuttuu keskustelevammaksi ja yhteisöllisemmäksi. Lapsen ja perheen yhteisössä toimii erilaisia, eriikäisiä ihmisiä kokoavia voimavarakeskuksia, joita voivat olla esim. neuvolat, koulut, kerhotalot, seurakunnan ja järjestöjen toimintapisteet, kodit Syntyy yhteistyömalleja ja toimivia verkostoja kotien, kaupungin eri toimialojen, vapaa-ajan toiminnan, seurakunnan ja liike-elämän kesken. Kotona ja perhepäivähoidossa olevat lapset ja heidän vanhempansa ja hoitajansa saavat tarvitsemansa vertaistuen ja mahdollisuuden haluamaansa viriketoimintaan (poistettiin 2002) Vanhemmat ja viranomaiset tunnistavat tukiverkot sekä yhteistyön keinot ja mahdollisuudet ja osaavat käyttää niitä läpi lapsen kehityskaaren äitiysneuvolasta täysi-ikäisyyteen Koordinoitu yhteistyö poistaa päällekkäisyyttä, keventää työtä ja parantaa tiedon saantia. Toimintamuodoiksi määriteltiin: vanhempaintoiminnan (yhdistysten) tukeminen hoitopaikoissa, koulussa, kerhoissa ja harrastuksissa ja erityisesti kotikouluyhteistyön selkiyttäminen ja vahvistaminen siirtymävaiheiden tuki lapsen siirtyessä päivähoitoon, esiopetukseen, ala- ja yläkouluun kasvatuksen työpajat, koulutus- ja luentotoiminta sekä vanhempien vertaisryhmät ystäväperhetoiminta, koululaisten tukihenkilötoiminta ja huomaa lapsi-toiminta päihdeperheiden lapsille (poistettiin 2002) yhteistyö asukasyhdistysten kanssa yhteisvastuun ja yhteisöllisyyden vahvistamiseksi taloyhtiöissä (aktiivinen kehittäminen jäi pois Lastutyön käynnistyessä) Ensimmäisen projektivuoden aikana Yhdessä elämään -vanhempainillat jatkuivat päivähoidossa, kouluissa ja seurakunnan kerhoissa. Lisäksi hyvin erilaiset yhdistykset pyysivät kertomaan kasvatusyhteistyön periaatteista ja projektin toiminnasta. Tämä kertoi yleisestä kiinnostuksesta kasvatusasioihin ja laajasta halusta tukea vanhempia. Tapaamiset rohkaisivat ihmisiä toimimaan samojen periaatteiden mukaan kodeissa, taloyhtiöissä ja hoitopaikoissa. Esimerkkinä tällaisesta toiminnasta voi mainita vanhempien vuonna 2002 sivistyslautakunnalle tekemän kannanoton koulujen pienempien ryhmäkokojen puolesta. Erilaisia projektitapaamisia työntekijäryhmien tarpeiden ja yhteistyötapojen kartoittamiseksi oli ensimmäisenä vuonna lähes 50 ja vanhempainiltoja päiväkodeissa ja kouluissa 14. Projektin verkostojen juuret ovat näissä vanhempainilloissa ja tapaamisissa. Päivähoidossa vanhemmat kohdataan päivittäin, joten kasvatusyhteistyö on toisenlaista kuin koulussa. Päivähoidon henkilöstö näki Yhdessä elämään - mallin antavan konkreettisia työkaluja myös pienten lasten vanhempien kanssa käytävään keskusteluun. Käytännön kehittämistyö on ollut päivähoidon itsensä vastuulla projektin viritettyä keskustelua vanhempainilloissa. Päivähoitajat, seurakunnan lastenohjaajat ja opettajat olivat kokeneet, että yhteistyö yksittäisten vanhempien kanssa ja vanhempainyhdistyksissä oli saanut uuden ulottuvuuden, kun oli yhdessä sovittu, että keskitytään arkisiin kasvatusasioihin. Merkitystä näytti olevan myös sillä, että vanhemmat ja työntekijät yhdessä vakuuttuivat toistensa halusta tehdä avointa yhteistyötä. Tämä saattoi tapahtua vain yhdessä keskustelemalla ja selkiyttämällä eri osapuolien odotuksia ja rooleja. Koska Yhdessä elämään- toiminta oli alkanut kouluissa, joissa kaikki lapset ja välillisesti heidän vanhempansa ovat, oli luonnollista että projektin alkaessa kehittämistarpeet liittyivät vahvasti koulumaailmaan. Projektin alkuun mennessä kotikouluyhteistyön muutostarpeet olivat ehtineet kiteytyä seuraavasti: (Lähde Kartanon koulussa maaliskuussa 2001 pidetyn vanhempainillan kalvo) Koulun ja vanhempien yhteistyö tulee sitoa koululainsäädännön velvoitteisiin ja oikeuksiin selkiyttämällä vanhempien, opettajien ja muiden työntekijöiden rooleja ja keskinäisiä odotuksia kyselyjen, keskustelujen, sopimusten ja tiedottamisen avulla. Vanhempien tulee ymmärtää, mikä ero on välttämättömällä vanhempien ja koulun välisellä yhteistyöllä ja toisaalta vanhempien vapaaehtoisella toiminnalla. Vanhempaintoimintaa tulee arvioida uudelleen ja luokkatoimikuntien painopiste tulee siirtää rahan keräämisestä kasvatusasioihin. Käytännön yhteistyöstä luokkatasolla tulee sopia selkeästi opettajan kanssa. Oli huomattu, että vanhempien sitoutuminen paranee, kun on lupa olla sitoutumatta. Toisin sanoen vanhemmat uskaltautuivat mukaan vanhempainiltoihin kun he tiesivät etukäteen, ettei ole pelkoa joutua vastuutehtäviin, joita ei ehdi tai jaksa hoitaa. Tiedotusta tulee selkiyttää ja parantaa. Lapsen siirtyessä päivähoidosta kouluun ja kouluasteelta toiselle tulee huolehtia riittävästä tiedon vaihtamisesta, että mahdollinen tuen tarve osataan ottaa huomioon. Reppupostien lähettämiseen kaivattiin pelisääntöjä eivätkä vanhemmat pitäneet hyvänä, että tärkeät viestit koulusta kotiin tulevat oppilaan repussa, jolloin aikuisille kuuluva vastuu siirtyy lapsille ja nuorille. Kaivattiin myös kaupungin yhteistä kalenteria eri vanhempainyhdistysten ja muiden järjestämistä yleisöluennoista ja vanhempainilloista. Yläasteella ja lukiossa tulee kiinnittää huomiota poissaoloseurantaan. Vanhemmilla oli myös kokemus, että lukio-opiskelua on vaikea seurata, jolloin nuori voi jäädä ilman tarvitsemaansa tukea, jos hän ei osaa itse sitä pyytää. Lisäksi oli ilmassa kysymys, olisiko mielekästä perustaa Järvenpään vanhempainyhdistys, joka olisi kaikille avoin ja kokoaisi eri-ikäisten lasten ja nuorten vanhempia ja isovanhempia sekä muita aikuisia. Koti-kouluyhteistyö Koska erillistä vanhempaintoimintaa ei haluttu järjestää, oli luontevaa työskennellä koulujen vanhempainyhdistysten kanssa. Tietojen kerääminen ja kokonaiskuvan saaminen niiden toiminnasta oli kuitenkin hidasta. Osa oli itsenäisiä yhdistyksiä, osa vapaamuotoisempia, mikä lisäsi käytäntöjen ja aktiivisuuden kirjavuutta. Toisissa kouluissa yhdistyksen toiminnassa olivat rehtori tai opettajat kiinteästi mukana, toisissa tämä yhteys oli löyhempi. Vanhemmat toimivat vapaa-ajallaan, mikä myös asettaa rajoituksia kokouksien järjestämiseen ja opettajakunnan kanssa tehtävään yhteistyöhön. Koivusaaren koulun vanhempainkerho teki ehdotuksen kaikkien kerhojen ohjesääntöjen ja toiminnan perusorganisaation yhdenmukaistamisesta, että vanhemmat lapsen vaihtaessa koulua löytäisivät helposti avainhenkilöt ja pääsisivät mukaan toimintaan. Tämä on toteutunut osittain yhdistysten verkoston syntyessä, vaikka edelleen jokainen yhdistys päättää asioistaan itsenäisesti. Yhdessä elämään -vaiheessa huomattiin, että koti-kouluyhteistyö on sujuvaa, kun opettajan, vanhemman ja oppilaan tehtävät ovat selkeät ja luokassa yhdessä sovitut, vanhempi ymmärtää mitä yhteistyö edellyttää häneltä, luokkaan syntyy toimiva vanhempainverkosto ja vanhempi tuntee koulun keskeiset toimintatavat ja periaatteet. Roolien selkiyttämiseksi ja luokan verkoston luomiseksi syntyi ajatus tehdä materiaalia vanhempainiltoja varten. Ryhmä opettajia työsti opettajan tehtävää oppilaan tukijana ja vanhemmat vastaavasti omaa tehtäväänsä koululaisen tukijana. Samalla kirjattiin jo käytyä yhteistyökeskustelua, jossa vanhempien yhteistyön tavoitteeksi oli määritelty lapsen etu ja hyvä koulupäivä, ei esimerkiksi rahankeruu. Jokaista vanhempaa haluttiin auttaa löytämään oikea tapa tukea oman lapsen koulunkäyntiä ja ymmärtämään, että yksilöllisyys koulussa tarkoittaa lapsen oppimisen tukemista eikä sitä, että jokaiselle räätälöidään hänelle sopivat säännöt. Luokan vanhempien tapaamisissa tulee pyrkiä avoimeen, arkikieliseen ja erilaisuutta suvaitsevaan keskusteluun ja ongelmien tullessa etsitään käytännön ratkaisuja eikä syyllisiä. Vanhempia rohkaistiin tekemään tarvittaessa keskenään suosituksenomaisia sopimuksia, mutta varomaan ilmapiiriä, jossa kaikki ahdetaan samaan oletettuun hyvän vanhemman muottiin

9 Yhteistyölehtinen Vanhempainiltojen käyttöön syntyneen yhteistyölehtisen (toisessa osassa) tehtävä on auttaa vanhempia tutustumaan toisiinsa, sopimaan opettajan ja vanhempien yhteydenpidon pelisäännöistä sekä käsittelemään vanhempien ja opettajan rooleja ja odotuksia. Lisäksi se rohkaisee käsittelemään vanhempainilloissa koulun toimintatapoja, että vanhemmat ymmärtäisivät miksi ja miten koulussa toimitaan erilaisissa tilanteissa ja osaisivat puolestaan vetää yhtä köyttä keskeisissä asioissa. Lehtisen sivuista muodostuu kolme koti-kouluyhteistyön porrasta 1. Vanhemman ja opettajan/muun henkilökunnan välinen yhteistyö oppilaan hyväksi velvollisuus 2. Vanhempien keskinäinen yhteistyö luokka- ja koulutasolla mahdollisuus 3. Vanhempien verkoston ja työntekijöiden yhteistyö koko kaupungin tasolla luo uutta Yhteistyölehtinen on ollut käytössä osassa kouluja ja opettajat ovat kertoneet saaneensa siitä tukea. Opetuspäällikkö on ehdottanut, että se voitaisiin tulevaisuudessa painattaa lukuvuositiedotteeseen, jolloin se menisi jokaisen koululaisen kotiin lukuvuoden alkaessa. Lehtistä voidaan kehittää esimerkiksi keräämällä ja julkaisemalla hyviä yhteistyökäytäntöjä ja kokemuksia kaikkien järvenpääläisten koulujen käyttöön, koska hyvää valmista materiaalia vanhempainiltoja varten ei ole kovin paljoa tarjolla. Vanhempien ääni opetussuunnitelmatyöhön Järvenpäässä käynnistyi vuonna 2002 opetussuunnitelmatyö (ops), jossa laadittiin uudet opetussuunnitelmat luokille 1-9 valtakunnallisten opetussuunnitelman perusteiden 2004 pohjalta Perusteet edellyttävät kodin ja koulun vuorovaikutusta ja yhteistyötä oppilaan kokonaisvaltaisen terveen kasvun ja hyvän oppimisen tukemisessa. Yhteistyön lähtökohtana on eri osapuolten tasa-arvoisuus. Yhteistyön tavoitteena on edistää oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja hyvinvointia ja tukea oppilaan kasvua kouluyhteisön jäseneksi. Koulu vastaa oppilaan kasvatuksesta ja oppimisesta kouluyhteisön jäsenenä, mutta ensisijainen kasvatusvastuu on huoltajilla. Kodin ja koulun eri yhteistyömuotoja on kehitettävä opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti. Koulun juhlat, avoimet ovet, vanhempainillat ja tavoitekeskustelut antavat vanhemmille mahdollisuuden tutustua koulun kulttuuriin sekä olla osaltaan vaikuttamassa ja tulla kuulluksi koulun kasvatustavoitteita koskevissa asioissa. Tämä edellyttää opettajan aktiivista aloitetta ja vuorovaikutusta huoltajien kanssa sekä eri roolien selkiinnyttämistä yhteistyössä. Projektipäällikkö osallistui ops-työhön Opiskelun yleinen tuki - työryhmässä, joka käsitteli kodin ja koulun yhteistyötä, tukiopetusta, oppilashuoltoa ja kerhotoimintaa. Projektin osuutena olivat yhteydet Lastutyöhön, koti-kouluyhteistyön kehittäminen ja yhteys vanhempainryhmiin sekä traumaattisten kriisien toimintamallin työstäminen. Kriisimallin valmistelu oli aloitettu jo aikaisemmin mutta tiimin kautta se tuli luontevasti osaksi opetussuunnitelmaa. Päivähoito on muokannut kriisimallin tekstin itselleen sopivaksi. Opetussuunnitelmatyöhän vanhemmat pääsivät mukaan projektin välityksellä. He osallistuivat myös yhteistyölehtisen sekä päihteiden käytön ehkäisymallin työstämiseen. Tukea siirtymävaiheisiin Koska vanhemmat kaipaavat tukea kouluun liittyvissä siirtymävaiheissa, projektin alkaessa oli ajatus etsiä menetelmä, jonka avulla kaikkien esikoululaisten perheiden kanssa käsitellään kouluunmenoon ja iltapäivähoitoon liittyviä kysymyksiä. Tämä ei toteutunut, mutta projekti edisti Järvenpäässä käyttöön otettujen ensimmäisen luokan kolmikantakeskustelujen (esiopettaja-vanhemmat- 1 lk opettaja) käyttöä ja tunnettavuutta amk-opiskelijoiden työpanoksen avulla ja tiedottamalla Kuntaliiton kautta. Oppilaiden siirtyessä kuudennelta seitsemännelle ja yhdeksänneltä lukioon tai ammattiopintoihin perheet kokevat edelleen tarvitsevansa tietoa, tukea ja ohjausta. Vanhempainyhdistysten verkosto Projektisuunnitelmaan oli kirjattu yhteyshenkilöverkoston luominen erilaisten vanhempainryhmien kokemusten vaihtoa varten. Osassa päiväkoteja oli vanhempainyhdistys tai ryhmä, mutta niihin ei oltu järjestelmällisesti yhteydessä. Käytännössä toiminta keskittyi koulujen yhdistysten ja ryhmien yhteistyön kehittämiseen. Useimpien koulujen vanhempainyhdistysten toiminta oli painottunut rahan keräämiseen, vaikka muutakin toimintaa oli. Aktiivisimmat järjestivät yleisöluentoja oman koulunsa vanhemmille ja sama puhuja saattoi käydä useamman kerran luennoimassa Järvenpäässä. Puhujan palkkio oli kerätty talkootyöllä. Oli tarve yhdistää voimia. Kaikki koulut ja vanhempainyhdistykset eivät olleet valmiita kutsumaan omiin tilaisuuksiinsa muita peläten ruuhkaa ja sitä, etteivät vanhemmat lähde toiselle koululle. Projektin alkaessa kaikilla kouluilla ei ollut vanhempainyhdistystä tai ryhmää, kuten nyt on, ja osa toimivista ryhmistä oli käytännössä melko irrallaan koulun muusta toiminnasta. Luokkien vanhempaintoiminnan painopisteen muututtua käynnistyneen kasvatuskeskustelun myötä vanhemmat olivat rohkaistuneet sanomaan ääneen, että he haluavat käyttää vähäisen aikansa ensisijaisesti kasvatusasioiden miettimiseen. Eräs alakoulu jopa lopetti toistaiseksi joulumyyjäiset rauhoittaakseen syksyn vanhempien tutustumiseen ja keskusteluihin. Nyt voidaan nähdä, että vanhempaintoimintaan syntyi vähitellen uusi linjaus. Verkosto idulla Vuonna 2002 vanhempainiltoja pidettiin edelleen, mutta tavoitteena oli koulujen yhdistysten yhteistyön kehittäminen. Noin kymmenen koulun edustajat kokoontuivat useita kertoja kaikille avoimiin tapaamisiin, joista ilmoitettiin lehdissä ja koottujen yhteyslistojen mukaisesti kirjeillä. Myöhemmin vanhempainyhdistykset nimesivät edustajansa yhdistysten verkostoon, mutta senkin tapaamiset säilyivät avoimina. Vuoden 2003 ajan vanhemmista koottu suunnitteluryhmä vei prosessia eteenpäin projektin kanssa. Marraskuussa 2003 yhdistysten verkoston kokoontumisessa uuden lukion Areenalla sivistystoimenjohtaja lupasi tukea ja apua vanhempainyhdistysten toiminnalle kysellen samalla mikä on se rakenne, johon verkoston toiminta luontevasti liitetään. Tehtävän kirkastamista Projekti koordinoi kutsumalla yhdistyksiä tapaamisiin, kirjaamalla keskustelua ja tiedottamalla. Yhdistysten tehtävää etsittiin sekä vanhempien kesken, että koulutoimen kanssa. Vanhemmat määrittelivät verkoston tehtävän seuraavasti: Järvenpääläiset vanhemmat muodostavat avoimen ja arkea tukevan verkoston, joka vahvistaa kotien ja koulujen yhteistyötä. Toimenpiteiksi ne sopivat ideoiden, tiedon ja kokemusten vaihdon, tiedottamisen, yhteisen toiminnan (luennot, tapahtumat) sekä vaikuttamisen vanhempiin, päättäjiin ja yleiseen mielipiteeseen. Sivistystoimenjohtaja teki verkoston anomuksesta joulukuussa 2004 päätöksen, jonka mukaan vanhempainverkosto rinnastetaan yhden koulun yhdistykseen ja se saa koulujen tiloja käyttöönsä korvauksetta. Tämä oli perusteltua, koska mahdollisen buffetti- tai muun myynnin tuotto palautuu käytännössä kouluille ja vanhemmille eikä toimintaa voi siksi rinnastaa tavalliseen seura- tai yhdistystoimintaan. Vanhemmat käynnistivät yläkoulujen ja lukion yhdistysten säännölliset tapaamiset syksyllä Seuraavana keväänä koko verkosto pohti rekisteröitymistä kaupungin yhteiseksi vanhempainyhdistykseksi, mutta päätti jatkaa toistaiseksi vapaamuotoisena. Se valitsi kuitenkin keskuudestaan puheenjohtajan, sihteerin ja tiedottajan. Lastun seurantaryhmän kautta on syntymässä yhteys kaupungin toimialoihin. Verkoston myötä vanhempainyhdistysten toiminta on tullut näkyväksi. Koulutus, yleisöluennot ja ryhmät Projektisuunnitelmassa oli ajatus avoimen keskustelufoorumin perustamisesta tai kasvatuksen avoimien työpajojen järjestämisestä. Tarkoitus oli käsitellä vanhemmuuden kysymyksiä, suunnitella ja ideoida projektin jatkototeutusta ja kerätä palautetta sekä keskustella ja samalla synnyttää yhteistä arvopohjaa yhteistyön tueksi. Pajat eivät toteutuneet suunnitellussa muodossa, mutta antoivat idean Lastun pajoille. Syksyllä 2001 toteutettiin Työväenopiston ja Kasvatus tulevaisuuteen projektin luentosarja aiheina Kasvatusvastuu ja arvot, Perheen merkitys muuttuvassa maailmassa, Lapsen seksuaalinen kasvaminen ja Tuki- ja ystäväperheen merkitys

10 Valtakunnallinen kasvatusyhteistyöseminaari Minä kasvattajana arki, arvot ja media järjestettiin maaliskuussa 2002 projektin, Suomen Kuntaliiton ja Yhdessä elämään Oy:n yhteistyönä Seurakuntaopistolla, joka myös osallistui järjestelyvastuuseen. Osallistujia oli yli 300, joista huomattava osa vanhempia. Vanhemmat kiittelivät mahdollisuutta osallistua seminaariin, joita yleensä järjestetään vain ammattilaiselle. Projekti on mahdollistanut vapaaehtoisten vanhempien osallistumisen Lions Quest vanhempain ryhmän ohjaajakoulutuksiin. Yhdellä yläkoululla ja alakoululla on kokoontunut vanhempien ryhmä. Osassa kouluja on käytössä oppilaiden Lionsa questohjelma opettajien käyttämänä, joten toiminnan periaatteet ovat monille tuttuja. Osallistavan suunnittelun koulutuspäivä uuden menetelmän saamiseksi Lastutyön käyttöön kokosi 30 päivähoidon, koulun, vanhempien, seurakunnan ja maahanmuuttajien edustajaa. Menetelmällä voi kerätä nopeasti tietoa suurelta joukolta ja se soveltuu monenlaiseen tiedonkeruuseen. Suunnistusta vanhemmuuden roolikartalla Projektin alkaessa oli ajatus, että Vanhemmuuden roolikartasta voidaan kehittää kaupunkiin yhteinen työväline, jota eri toimijat käyttävät yhdessä tehdyn suunnitelman mukaan. Vanhemmille tarjoutuisi tilaisuus pohtia omaa tehtäväänsä lapsen kasvaessa ja oman roolinsa muuttuessa. Perhevalmennus odotusaikana, lastenneuvola, päivähoito ja seurakunnan päiväkerhot ennen kouluikää, ensimmäinen luokka, murrosiän alku ja yläkouluun meno sekä rippikouluvaihe olisivat luonnollisia roolien tarkastelun aikoja. Näin vanhemmuuden tueksi olisi käytössä yhteistä kieltä ja käsitteistöä luova ja vahvistava työkalu. Roolikarttaa käytetään Järvenpäässä korjaavassa perhetyössä sekä jonkin verran päivähoidossa, mutta ennaltaehkäisevänä menetelmänä se sopii erilaisiin ryhmätilanteisiin, kuten vanhempainiltoihin. Perhevalmennuksen ollessa muutoksessa ja yhteistyön tiivistyessä sosiaali- ja terveystoimen ja sivistystoimen välillä on mahdollista viedä myös roolikartta-asiaa eteenpäin. Seurakunnan kasvatus-, perhe- ja rippikoulutyöhön se sopii myös hyvin, samoin nuorten aikuisten toimintaan, jolloin voidaan pohtia sekä oman kasvuperheen rooleja että tulevaa mahdollista omaa vanhemmuutta. Kahtena vuonna rippikouluun tulevien nuorten vanhemmille järjestetyssä yhteisessä illassa on käsitelty vanhemmuuden rooleja. Parisuhdetta ja itsenäistyvää nuorta varten on kehitetty omat roolikartat. Projektin aikana Vanhemmuuden roolikartan peruskurssille on osallistunut 38 henkeä ja jatkokurssille 10 henkeä. Kaupungin työntekijöitä on ollut runsaat puolet, loput vanhempia ja seurakunnan työntekijöitä yhtä paljon. Suurin osa kursseista on järjestetty yhdessä Tuusulan ja Keravan projektien kanssa. Luennoilta tietoa ja innostusta Sekä eri kouluilla että uuden lukion valmistuttua sen Areenalla järjestetyt avoimet yleisöluennot ovat keränneet paljon kuulijoita, usein , ja saaneet myönteistä palautetta. Lukio koetaan kaupungin yhteiseksi tilaksi, johon on matala kynnys ja jonka sijainti on keskeinen. Luennoilla on käsitelty lapsen ja nuoren itsetuntoa, seksuaalisuuden kehittymistä, nuorten depressiota, osallistavaa kasvatusta, mediaa sekä leikin merkitystä aivotutkijan näkökulmasta. Luennoilla on ollut tiedon lisäksi merkitystä yhteisen kielen ja käsitteistön synnyttäjänä ja keskustelu teemoista on jatkunut vanhempainilloissa ja työpaikoilla. Mukana olleet työntekijät ovat toivoneet voivansa osallistua luennoille työaikana, jolloin he mielellään myös kertoisivat paikallisista toimintatavoista ja näin edistäisivät vanhempien ja viranhaltijoiden yhteistyötä. Seurakunnan lastenohjaajat ovat saaneet osallistua luennoille työaikana, koska käsiteltävät aiheet ovat olleet selkeästi koulutuksellisia. Seurakunnassa eri työntekijäryhmien kanssa on käsitelty perheiden kohtaamista pohjustuksena vuonna 2003 alkaneelle kirkon kasvatustyön kolmivuotiselle perheteemalle Koti kasvun paikka. Syksyllä 2004 järjestettiin koulutusta lastensuojelulain keskeisestä sisällöstä ja lastensuojeluilmoituksen tekemiseen liittyvistä asioista. Yleiskeskusteluissa käsiteltiin seurakunnan ja kaupungin välisen yhteistyöverkoston toimintaa lastensuojelun osalta. Vertaistukea vanhemmille Ohjaavan kasvatuksen kurssi (MLL) erityisopetuksessa olevien 7-9 luokkalaisten nuorten vanhemmille tarjosi palautteen mukaan vertaistukea ja käytännön välineitä arkitilanteisiin. Vastaava kurssi pidettiin myös kaikille vanhemmille avoimena. Äitipuoliryhmä ja uusperheiden vanhempien ryhmä käynnistyivät syksyllä 2004 kiinnostuneiden vetäjävanhempien aloitteesta heidän ottaessaan yhteyttä tilojen löytymiseksi. Projekti avusti mainostuksessa ja talvella pidettiin yksi molempia ryhmiä. Seuraavana syksynä seurakunnan perhetyö mahdollisti uuden ryhmän käynnistymisen. Erilaisille vertaistukiryhmille on jatkuvasti kysyntää ja varsinkin erityiskysymyksien kanssa kamppailevat vanhemmat jäävät helposti yksin. Ryhmästä tukea ja rohkeutta Ryhmä hiljaisille ja vetäytyville 3-6-luokkalaisille tytöille toimi lukuvuoden Etelä-Suomen lääninhallituksen myöntämän iltapäiväkerhomäärärahan turvin (1800e). Tavoitteena oli tyttöjen sosiaalisten taitojen kehittyminen ja itsetunnon vahvistuminen ryhmätoiminnan ja erilaisiin harrastuksiin tutustumisen avulla. Ohjaajina toimivat Diakin opiskelijat ja kerho kokoontui seurakuntakeskuksessa. Kerhotoiminnasta oli tarkoitus kehittää pysyvä ennaltaehkäisevän työn käytäntö niin, sosiaali- ja terveystoimi huolehtii edellytyksistä, koulut ohjaavat oppilaita ryhmiin ja Diak-amk kouluttaa ja antaa opiskelijat ohjaajiksi. Toistaiseksi tiukka kuntatalous ei ole antanut myöten uuden toiminnan käynnistymiselle. Tyttöryhmä ei ollut alkuperäisessä suunnitelmassa, mutta tuli ajankohtaiseksi, kun oli mahdollista hakea lääninhallituksen iltapäiväkerhorahoja myös kaupungin tai seurakunnan nimissä. Palautetta projektista Diak-amk:n opiskelijat Miia Kettunen ja Sanna Viren tekivät kehittämistyönään projektin palautekyselyn keväällä 2004 vanhemmille, viranhaltijoille ja joillekin päättäjille. Vastaajia oli 70, joista vanhempia vajaa puolet ja loput viranhaltijoita sekä muutama seurakunnan päättäjä. Kyselyssä esitettiin väittämiä, joihin vastaajat ottivat kantaa asteikolla 1-5. Väittämiin liittyvillä yhdeksällä avokysymyksellä haettiin tarkempaa tietoa ja vastaajan omia näkemyksiä. Seuraavassa palautteessa on käytetty sanallisia vastauksia. Samaa aineistoa käytetään myös myöhemmin kerrottaessa projektin saamasta palautteesta. Kehittämistyöstä tehty opinnäytetyö on kokonaisuudessaan luettavissa internetissä osoitteessa kirjastot.diak.fi/opinnaytepankki Vanhempien kyselyssä antaman palautteen mukaan projektin aikana vanhempainkerhot ovat aktivoituneet ja vanhemmat haluavat organisoitua nuorisotyön tueksi. Aktiivisia vanhempia on enemmän kuin viisi vuotta sitten. Kodin ja koulun/hoitopaikan välinen vuorovaikutus on lisääntynyt ja on syntynyt uusia käytäntöjä, kuten kolmikantakeskustelut ensimmäisellä luokalla. On ollut aikaisempaa enemmän luentoja ja tilaisuuksia keskustella. Viranhaltijoiden mukaan tiedonkulku on parantunut yhteistyön ansiosta, koulu ja opettajat ovat muuttuneet avoimemmiksi, vanhempainiltojen sisällöt ovat kehittyneet ja käytössä on yhteisiä pelisääntöjä. Päivähoidossa yhteistyö on ollut vahvaa aina, mikä merkitsee, että siellä työntekijöiden ja vanhempien välisen yhteistyön muutokset eivät ole yhtä suuria kuin esimerkiksi kouluissa. Kodin ja vapaa-ajantahojen yhteistyöstä vanhemmat toteavat, että diskotoiminta on enemmän valvottua kuin aikaisemmin, aikuiset ovat ymmärtäneet verkostoitumisen merkityksen, seurojen ja vanhempien yhteiset pelisäännöt (esim. jalkapallo) ovat käytössä, tiedotus parantunut ja vanhempien osallistuminen lisääntynyt. Viranhaltijoiden mukaan nuorisotilojen vanhempainillat ovat vakiintuneet osaksi normaalia toimintaa, on yhteisiä projekteja, koulu ja vapaaajantahot ovat lisänneet yhteistyötä ja nuorisotoimi on linjannut toimintaansa, jolloin sen päihdetyöhön on tullut jäntevyyttä. Lisäksi vastaajat toteavat, että seurakunta tarjoaa paljon monipuolista toimintaa. Aikuisten keskinäisessä yhteistyössä tapahtuneita muutoksia vanhemmat kuvaavat toteamalla, että on luotu pihasääntöjä ja aikuiset puuttuvat lasten ja nuorten hölmöön tekemiseen, mutta myös tukevat toisiaan. Vanhemmat pitävät yhteyttä toisiin vanhempiin lasten/ nuorten asioissa (soittoringit) ja tarkistavat lasten/nuorten tekemiä sopimuksia. Ongelmista puhutaan avoimemmin ja vanhemmat ovat vanhempainyhdistyksissä ja harrastuksissa mukana. Muutama vastaaja toteaa, että yhteistyö on edelleen opettajasta kiinni ja yläkoulussa yhteistyötä voisi tehdä nykyistä enemmän. Viranhaltijat kertovat edistävänsä aikuisten keskinäistä yhteistyötä verkostoitumalla työssä. Yhteisten toimintamallien tekeminen (päihteet, turvallisuus) edistää osaltaan yhteistyötä ja esimerkiksi opettajat tukevat vanhempien tutustumista ja verkostoitumista

11 Kysyttäessä sekä viranhaltijoilta että vanhemmilta, miten projekti on tukenut omaa vanhemmuutta vastaajat kertovat, että luennot, koulutus ja keskustelut ovat antaneet tietoa, tukea ja eväitä sekä vahvistaneet omia arvoja. Vastaajat ovat saaneet tukea muilta vanhemmilta, kokemusten jakaminen on ollut tärkeää ja on syntynyt selviä ja yhteisiä sääntöjä. Laillisuuskasvatus on antanut tukea ja vanhemmat ovat saaneet rajojen asettamisen rohkeutta. Projekti on myös nostanut vanhemmuuden arvostusta. On päästy päällekkäisyyksistä, vanhempainkerhojen toiminta on tehostunut ja aikuiset ovat joutuneet arvioimaan uudelleen ajankäyttöään työssä ja kotona. Terveet elämäntavat (tavoite 2) Toinen tavoite liittyi terveiden elämäntapojen arvostuksen parantamiseen. Sen sisään kirjoitettiin Yhdessä elämään -toiminnan keskeiset teemat, joita olivat laillisuus- tapa- ja terveyskasvatus sekä seksuaalisuuteen liittyvät kysymykset. Päihdevalistuksessa haluttiin siirtää painopiste korjaavasta työstä ja huumevalistuksesta ennaltaehkäisevään päihdetyöhön. Lyhyen ajan tavoitteet: Lasten ja nuorten syrjäytyminen vähenee elämänhallintaa tukevien verkostojen toimiessa Erityistoimenpiteiden tarve vähenee aikuisten opittua sopimaan yhteisistä pelisäännöistä ja laillisuuslinjan noudattamisesta Ilkivalta sekä lasten ja nuorten tupakointi, alkoholinkäyttö ja muiden päihteiden käyttö vähenevät Laillisuustietoisuus paranee Syntyy säästöä painopisteen siirtyessä korjaavasta työstä ennaltaehkäisevään Toimintamuodoiksi kirjattiin: Tapakasvatus ja Eletään yhdessä-ohjeiden laaja käyttö kodeissa, hoito- ja opetustyössä, seurakunnan toiminnassa, harrastuksissa ja taloyhtiöissä Laillisuuskasvatus, erityisesti kampanja näpistysten vähentämiseksi sekä aikuisten herättäminen laillisuuslinjan noudattamiseen (tupakan ja alkoholin ikärajoista kiinnipitäminen) Toimittajakerhokokeilu kahdessa koulussa Yhdessä elämään - toiminnassa oli puhuttu paljon vanhempien keskinäisestä yhteisvastuusta, lain asettamista rajoista näpistysten, alkoholin ja tupakan suhteen sekä puuttumisesta alaikäisten normien vastaiseen toimintaan. Aikuisten ajattelutavan muutos oli käynnistynyt ja laillisuustietoisuus oli paranemassa. Tämä näkyi mm. silloin, kun vanhemmat vetosivat myönteisin tuloksin kaupungin tekniseen toimeen, että pesäpallo-otteluille ei myönnettäisi oluttelttalupaa kesällä Tapakasvatus Jo ennen projektin alkua vanhempien ja työntekijöiden yhdessä tekemät Järvenpään Eletään yhdessä-reilun pelin ohjeet (ensin kpl painos, myöhemmin 6000 lisää) ovat olleet tapakasvatuksen tärkein väline. Ohjeet syntyivät prosessina, johon vanhemmat osallistuivat kouluissa, päivähoidossa ja muissa tilaisuuksissa. Valmistelu oli myös arvokeskustelua, koska sen aikana mietittiin paljon kohtien merkitystä, mitä lapsille ja nuorille halutaan opettaa sekä miten ohjeisiin voi sitoutua käytännössä. Ohjeiden keskeinen periaate on, että aikuinen sitoutuu samaan, mitä edellyttää lapsilta ja nuorilta. Luokissa ja vanhempainilloissa, päivähoidossa ja -kerhoissa, seurakunnan ja kaupungin leireillä ja harrastusryhmissä ohjeiden pohjalta on mietitty hyvän käytöksen ja kaveruuden sisältöä kullekin ikäkaudelle sopivalla tavalla. Mestariasunnot ja VVO edistivät niiden jakamista taloyhtiöissään ja projektipäällikkö vieraili asukaskokouksissa ja -illoissa virittämässä niiden avulla keskustelua yhteisvastuusta, yhteisten pihapelisääntöjen merkityksestä ja siitä miten ja millaisiin asioihin asukkaat toivovat muiden aikuisten puuttuvan. Asukkaat kiinnittivät ohjeita jopa pesutuvan ilmoitustaululle muistutukseksi itselleen ja toisilleen. Asumisneuvojan kanssa tavattiin myös taloyhtiöiden huoltomiehiä. Päivähoidossa ohjeita käytettiin hoitosopimusten tekemisen yhteydessä esimerkkinä periaatteista ja arvoista, joiden mukaan toimitaan. Samalla haastettiin vanhemmat arvioimaan niiden merkitystä ja sisältöä kotona ja päivähoidossa. Viljan päiväkoti käytti ohjeita yhtenä lukuvuonna kuukausiteemoina. Seurakunnan päiväkerhossa ohjaajat tekivät kuvakortit, joiden avulla käsittelivät kohtia lasten kanssa. Nuoret tekivät ohjeista omankielisiä versioita. Ohjeet vaikuttivat myös koulujen järjestyssääntöjen sisältöön. Hyvin monet aikuiset kokivat, että samat ohjeet tarvittaisiin työpaikoille. Vaikka ohjeissa ei ole mitään uutta, ne yhdessä mietittyinä ja pikkujulisteiksi painettuina toivat arvopohjaa näkyväksi ja antoivat konkreettisen välineen tapakasvatusasioiden käsittelylle. Ohjeiden rinnalla käytettiin Yhdessä elämään- toiminnan tunnustarraa, joka kertoo: Olemme kampanjassa mukana. Noudatamme yhteisiä pelisääntöjä. Tarran ja ohjeiden käyttö lisäsi tietoisuutta yhteisistä tavoitteista ja loi yhteisöllisyyttä osoittamalla kuinka monet eri tahot sitoutuivat kasvatusyhteistyöhön myös näkyvästi. Eräs päiväkotilapsen äiti totesi: Kun kuopuksen päiväkodin oven tarrassa lukee noudatamme yhteisiä pelisääntöjä, ymmärrän sen niin, että konkreettisten sopimusten lisäksi haluamme olla luomassa keskustelevampaa vanhemmuuskulttuuria Laillisuuskasvatus Kampanja näpistelyjen vähentämiseksi ja laillisuuslinjan noudattamiseksi oli käynnistynyt jo Yhdessä elämään -vaiheessa lokakuussa 2000, jolloin sovittiin yhteiset menettelytavat poliisin, kaupan, vanhempien ja koulun edustajien kanssa. Kampanjassa kiinnitettiin huomiota myös tupakan ja alkoholin myymiseen ja välittämiseen alaikäisille sekä peliautomaattien käytön ikärajoihin. Puuttumisen periaatteet olivat 1. Kauppias ilmoittaa näpistelijästä aina poliisille, joka tulee paikalle ja ilmoittaa vanhemmille, 2. Näpistetty tavara korvataan kauppiaalle, 3. Kun asia on selvitetty, sitä ei enää muistella. Kampanjatunnuksena käytettiin Yhdessä elämään- kasvatusyhteistyön tarraa. Ilmoituskäyrät lähtivät odotetusti nousuun. Myös ammattimaisia varkaita jäi kiinni tavallista enemmän keväällä 2001 valvonnan tehostuttua. Keväällä 2001 alle 15- vuotiaiden näpistelyilmoitukset vähenivät, mutta yli 15- vuotiaiden lisääntyivät, koska kauppiaat ilmoittivat aikaisempaa useammin näpistyksistä. Vuonna 2002 alle 15- vuotiaiden näpistelyilmoitukset lisääntyivät tehostuneen valvonnan ja matalan puuttumiskynnyksen vuoksi. Yli 15-vuotiaiden ilmoitukset puolestaan vähenivät. Vuoden 2003 lopussa voitiin todeta, että alle 15-vuotiaiden kiinnijääneiden näpistäjien lukumäärät olivat nousseet koko kihlakunnan alueella muutamasta kymmenestä (47 kpl) lähes 250: een ikäluokassa kiinnijääneiden määrä oli pudonnut noin kolmannekseen. Syynä saattoi olla se, että kauppiaiden ilmoitusaktiivisuus oli lisännyt myös rikosoikeudelliseen vastuuseen kuuluvan ikäryhmän kiinnijoutumisriskiä, joista heille aina kirjoitetaan ns. sakkorangaistus. Kampanjan alussa paikallislehtien artikkelit, koulujen ja päiväkotien jakamat tiedotteet ja kampanjan käsittely vanhempainilloissa ja taloyhtiöissä tekivät toimintaperiaatteet nopeasti tutuiksi. Selkeä toimintamalli on helpottanut poliisipartioiden toimintaa ja vaikuttanut partioiden motivaatioon hoitaa tehtävää. Kauppojen ja poliisin perustyöksi toimintamalli vakiintui jo vuoden 2001 aikana. Lasten ja nuorten kanssa laillisuuskysymyksiä käsiteltiin koulussa ja vanhempia rohkaistiin puhumaan niistä kotona. Kauppiaat sitoutuivat kampanjaan hyvin, koska he olivat suunnittelussa mukana alusta asti sen sijaan, että heille olisi tarjottu muiden tekemää valmista toimintamallia. Poliisin sosiaalityöntekijät pystyivät selvittelemään vanhempien kanssa lasten ja uusijoiden asioita sekä ohjaamaan tarvittaessa muiden tukitoimien piiriin. Tällä hetkellä poliisin sosiaalityöntekijöiden resurssit eivät riitä jokaisen näpistelijän asioiden selvittelyyn. Vertaisvaikuttamista Osana laillisuuskampanjaa perustettiin toimittajakerho Anttilan koulun 5-6-luokkalaisille lukuvuodeksi Kerholaiset tutustuvat laillisuusasioihin draaman ja haastattelujen avulla sekä vierailemalla poliisilaitoksella, lehden toimituksessa ja kaupassa. Kerho teki monistetun lehden. Ohjaajana toimineen opettajan palkkio ja kerhokulut maksettiin lääninhallitukselta saadulla iltapäiväkerhomäärärahalla, jonka vanhempainkerho oli anonut. Tarkoitus oli toteuttaa vastaava kerho myös Koivusaaren koulussa, mutta sopivaa ohjaajaa ei löytynyt. Oppilaat valmistivat kuitenkin näpistelystä kertovan videon yhteistyössä poliisin ja Prisman kanssa

12 Nuorisopoliisiryhmä on käyttänyt videota virikkeenä koulujen laillisuuskasvatustunneilla. Toimittajakerhoidea toimi hyvin ja on toteutettavissa uudelleen, jos riittävä rahoitus löytyy. Puuttumisen pelisääntöjä Järvenpäässä käynnistyi 2002 ehkäisevän päihdetyön koordinointiryhmän (Ehjäke) johdolla koulujen yhteisen päihteiden käytön ehkäisymallin laatiminen, johon projekti toi laillisuuslinjaan sitoutumisen näkökulman. Vanhempainyhdistykset pääsivät osallistumaan malliluonnoksen käsittelyyn projektin avulla. Toimintamallista tuli myöhemmin osa opetussuunnitelmaan liittyvää turvallisuuskansiota. Alkuperäisiin suunnitelmiin kuulunutta laillisuuteen liittyvää koulutusta ei järjestetty nuorille, perheille ja viranhaltijoille, mutta yleiseen mielipiteeseen vaikutettiin lukuisten lehtiartikkelien ja julkisen keskustelun kautta sekä toimimalla sovittujen periaatteiden mukaan. Vanhempainilloissa on käsitelty paljon sitä, mitä käytännössä merkitsee aikuisten sitoutuminen laillisuuslinjaan ja minkälaisia pelisääntöjä aikuisten tulisi tehdä nuorten kanssa ja keskenään. Koulujen vanhempainilloissa tapahtuva tutustuminen ja verkostoituminen rohkaisevat vanhempia pitämään yhteyttä ja tarvittaessa sopimaan pelisäännöistä, joten hyvin hoidetuilla vanhempainilloilla voi olla välillisesti myös päihteiden käyttöä ehkäisevää vaikutusta. Kun nuoret tietävät vanhempien soittelevan keskenään, he eivät yritä mitä tahansa. Vanhempainiltojen yhteistyölehtiseen sisältyy ajatus, että myös päihteiden käytön ehkäisymallista puhutaan yhdessä, jolloin vanhemmat saavat rohkeutta toimia samojen periaatteiden mukaan kotona ja ymmärtävät, miten koulun toimintalinja voi tukea heitä rajojen asettamisessa ja tarvittaessa oikean avun ja tuen saamisessa. Poliisiyhteistyö Projekti on edistänyt poliisin ja kuntien yhdessä laatiman turvallisuussuunnitelman turvastrategian tunnettavuutta ja tukenut nuorisopoliisin toimintaa osallistumalla laillisuuskasvatuksen järjestämiseen. Järvenpäässä viiden koulun kolmas- ja viidesluokkalaisten vanhemmille syksyllä 2001 tehdyn kyselyn perusteella poliisi valitsi jokavuotisten laillisuuskasvatustuntiensa aiheet. Kysely tehtiin koko kihlakunnan alueella yhteistyössä Keravan ja Tuusulan projektien kanssa. Oppilaiden mukana koteihin jaettavaksi tehtiin tiedotteita, että vanhemmat voisivat käsitellä myös kotona ja vanhempainilloissa samoja asioita. Projektin kautta poliisi kokee yhteyksien tiivistyneen muun muassa kaupungin eri toimialojen, kuten sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Poliisille erittäin tärkeitä kontakteja ovat olleet yhteydet vanhempien edustukseen ja näiden yhteyksien tulisi säilyä myös tulevaisuudessa. Poliisi on saanut apua rikosten ennalta estävään toimintaan ja esimerkiksi kiinnijäämisriskiä on saatu lisättyä. Projektin kautta paikalliset Lions klubit ovat löytäneet luontevat yhteydet kasvatuksen verkostoihin, poliisiin ja muihin toimijoihin, jolloin voimavaroja on voitu yhdistää. Erilaisia tempauksia on toteutettu yhdessä klubien, projektin ja poliisin voimin. Vetoomus ministerille Projektin päättyessä ollaan tilanteessa, jossa poliisi ei pysty osallistumaan päiväkodeissa ja kouluissa laillisuuskasvatukseen resurssipulan takia. Tästä huolestuneena projekti teki marraskuussa 2005 vetoomuksen sisäasiainministerille yhdessä Keravan ja Tuusulan Kasvatus tulevaisuuteen-projektien kanssa. Allekirjoittajina oli Järvenpäästä myös vanhempainyhdistysten verkosto, nuorisoparlamentti, Lastun seurantaryhmä, sivistyslautakunta ja sosiaali- ja terveyslautakunta sekä johtavia viranhaltijoita. Välittämisen viikko Yhteistä teemaviikkoa lokakuussa on vietetty neljänä vuonna. Sen taustalla on valtakunnallinen ehkäisevän päihdetyön viikko. Säännöllistä viikkotoimintaa on täydennetty kertatapahtumilla, jolloin on syntynyt teemakokonaisuus, jolla on joka vuosi oma aihe. Toteuttajina ovat olleet kaupunki, Katutoiminnan tuki ry, seurakunta, poliisi ja yhteistyökumppanit sekä projekti. Teemaviikolla pidetään esillä tervettä elämäntapaa ja perheiden yhteistä tekemistä. Älä hae alaikäiselle -tietoisku Prismakeskuksessa toteutettiin kolmena vuonna yhdessä LC Jean Sibelius kanssa. Asiakkaille jaettu esite muistutti aikuisen vastuusta huolehtia alkoholin käytön ikärajoista. Lokakuun toisena tiistaina vietettävä Euroopan vanhempien ja koulun päivä on osunut teemaviikolle. Silloin peruskouluissa on vietetty avoimia ovia ja vanhempainyhdistykset ovat järjestäneet tapahtumia kouluilla. Projekti on ollut rakentamassa siltoja Järvenpään ammattiopiston ja lukion välille sekä osaltaan kehittänyt viikosta viranomaisten, vanhempainverkoston ja muiden toimijoiden yhteistä tapahtumakokonaisuutta. Palautetta (Kettunen, Viren 2004) Vanhempien mukaan aikuisten suhtautuminen alaikäisten päihteiden ja tupakan käyttöön on muuttunut. Vanhemmat rajoittavat ja valvovat kieltojensa noudattamista, puuttuvat alaikäisten päihteiden käyttöön, tietävät missä nuoret liikkuvat, keskustelevat asiasta enemmän, huolehtivat yhteisesti nuorista ja arvostavat päihteettömiä juhlia. Työntekijöiden mielestä puututaan herkemmin, uskalletaan keskustella asioista oikeilla nimillä, on tiukennettu rajoja ja ollaan rohkeampia toimimaan. Asennemuutos tulee vastaajien mukaan esille keskusteluissa ja sidosryhmien yhteistyössä. Yhteisiä toimintamalleja pidetään erittäin tärkeinä. Nuorisotoimen työntekijät näkevät, että vanhemmat eivät enää, toisin kuin muutama vuosi sitten, julkisesti tunnusta ostavansa alkoholia alaikäisille. Samalla sekä vanhemmat että työntekijät ovat huolissaan niistä vanhemmista, joiden kanssa on vaikea sopia minkäänlaisista pelisäännöistä ja jotka eivät pidä tarpeellisena valvoa nuorten alkoholin käyttöä tai muuta toimintaa. Vieraat aikuiset hakevat edelleen kaljaa ja viinaa alaikäisille, toisten mielestä se on tosin vähentynyt. Puistoissa näkee edelleen humalaisia alaikäisiä, joiden toimintaan aikuiset eivät puutu. Kun osa vastaajista sanoo, että aikuisten suhtautuminen on muuttunut sallivammaksi, kysymys voi olla paitsi todellisesta sallivuuden lisääntymisestä, myös siitä, että tiukentuneita rajoja vasten salliva käyttäytyminen erottuu paremmin ja herättää huomiota. Lastu lapsija nuorisopoliittinen tavoiteohjelma (tavoitteet 3-4) Projektin tavoitteisiin otettiin Kuntaliiton lapsipoliittisesta ohjelmasta pyrkimys lisätä päättäjien ja yritysmaailman arvostusta perheitä ja lapsuutta kohtaan sekä lapsen kuuntelemisen ja hänen tulevaisuuden suunnitelmiensa toteutumisen edistäminen. Toimenpiteiksi määriteltiin Lapsinäkökulma huomioitu leiman käyttöön ottaminen päätöksenteossa Keskustelun herättäminen perhe ja työelämän yhteensovittamisesta Yhteistyö liikenne-, ympäristö- ja kaavoitusasioissa viranhaltijoiden kanssa Yhteistyö nuorisoparlamentin kanssa Näiden teemojen tarkempiin käsittelytapoihin oli tarkoitus paneutua projektin kuluessa, mutta erityisiä suunnitelmia ei enää tarvittu, kun projekti sai marraskuussa 2001 tehtäväkseen Järvenpään lapsi- ja nuorisopoliittisen tavoiteohjelma jatkotyöstämisen valtuuston palautettua ensimmäisen version kesällä. Tehtävää ryhdyttiin, koska se perustui samaan Kuntaliiton asiakirjaan kuin projekti. Työskentelylle annettiin nimi LASTU Lasten tulevaisuus. Lastusta tuli tärkeä osa Kastua. Työskentelyprosessin erittäin huolellinen suunnittelu mahdollisti pitkän prosessin ohjaamisen ja oikeassa kurssissa pitämisen. Luova ja innostunut työryhmätyöskentely, johdon tuki sekä kuntalaisten aktiivinen osallistuminen tuottivat työprosessin, jossa kaupungin, seurakunnan, vanhempien, lasten ja nuorten, poliisin ja kolmannen sektorin edustajat kohtasivat. Koska kaupunginhallitus ei asettanut aikarajoja, oli mahdollista kokeilla uusia työtapoja ja menetelmiä. Mitä osallistavampi prosessi on, sitä enemmän se näyttää vaativan aikaa ja aineiston muokkaustyötä

13 Lastuprosessi sai kiitosta asiakaslähtöisyydestä, vuorovaikutteisuudesta, laaja-alaisuudesta, verkostoituneesta työtavasta sekä ennakkoluulottomuudesta. Lisäksi kaupunginvaltuusto totesi Lastun nivoutuvan kaupungin strategiaan. Lapset ja nuoret osallistuvat Lastuprosessissa lapsuuden arvostamiseen ja lapsen ja nuoren kuuntelemiseen liittyvät tavoitteet saivat toiminnallista sisältöä. He osallistuivat aktiivisesti ja hyvin monenlaisilla tavoilla työskentelyyn ja heidän ajatuksiaan, töitään ja piirroksiaan julkaistiin ja pidettiin esillä monissa yhteyksissä. Lastun nuorten asioita käsittelevässä pikkupajassa sekä nuoret itse, että mukana olleet aikuiset kokivat yhteisen keskustelun rikastuttavana ja virkistävänä. Näitä tilaisuuksia toivottiin lisää. Niin kaupungin kuin seurakunnan toiminnassa voidaan vahvistaa lasten ja nuorten kuulemista sekä edistää toimintakulttuuria, jossa nuoret ja aikuiset keskustelevat yhdessä. Nuorisotalot, rippikoulut, sen jälkeinen nuorisotyö (avustajakoulutus) sekä seurakunnan koulutyö tarjoavat luontevia mahdollisuuksia tähän. Nuorten kuulemiseksi ei riitä heille myönnetty muutama paikka työryhmässä tai toiminta luottamuselimessä. Lastun toimenpide-ehdotuksiin sisältyy säännöllisesti tehtävän Stakesin kouluterveyskyselyn tulosten yhteinen tarkastelu aikuisten ja nuorten kanssa, mikä vahvistaa yhteistä keskustelukulttuuria niin kouluissa kuin nuorten vapaa-ajalla tapahtuvassa toiminnassa. Seurakunta on osallistunut kouluterveyskyselyn rahoittamiseen Järvenpäässä, mutta kyselyn tuloksia voisi tarkastella vielä kokonaisvaltaisemmin kuin tähän asti on tehty, sillä sen rippikoulu- ja nuorisotoiminnassa on huomattava osa kyselyyn vastanneista nuorista. Myös yläkouluissa ja lukiossa yhteistä keskustelua voidaan käydä henkilökunnan, vanhempainyhdistysten tai seurakunnan työntekijöiden tuella. Vanhemmat ovat toivoneet kouluterveyskyselyn tulosten tarkastelua laajemmissa, ei siis koulukohtaisissa, tilaisuuksissa, koska nuoretkin liikkuvat koko kaupungin alueella. Yleiskaavaan liittyvä teknisen toimen ja nuorisoparlamentin yhteinen työskentely keväällä 2002 toteutettiin projektin avustuksella. Nuorisoparlamentti toteutti myös valokuvanäyttelyn ja osallistui Lastutyöhön yhdessä muiden nuorten kanssa. Lastun seurantaryhmä Kaupunginhallituksen nimeämä seurantaryhmä järjestää vuosittain seurantapajan. Siitä voi kehittää kansalaisfoorumin, joka nostaa esiin uusia asioita, ylläpitää julkista keskustelua, innostaa ja kannustaa. Seurantaryhmä haluaa myös edistää päätöksenteon avoimuutta. Kuntatasolla lapsipolitiikan seurannassa on kyseessä uusi avaus ja verkostotyöotteeseen ja johtamiseen liittyvä ulottuvuus, josta ei ole valmista mallia. Valtakunnallisia kriteereitä seurannalle ei vielä ole. Ryhmässä on kaupungin viranhaltijoita ja päättäjiä sekä seurakunnan, nuorisoparlamentin ja vanhempien edustus. Seurantaryhmä on pohtinut tehtäväänsä todeten, että se ei voi lähteä kilpajuoksuun nopeatempoisen päätöksentekoprosessin kanssa, vaan tehtävänä tulee olla avoimen asioiden valmistelun ja kansalaiskeskustelun edistäminen. Viranhaltijoilla on ryhmässä kaksoisrooli, päivällä asioiden valmistelijana ja illalla kokouksessa oman toimintansa arvioijana. Tämä tulee ottaa huomioon ryhmän tehtävää kirkastettaessa. Seurantaryhmän tehtävät on määritelty asiakirjan toimenpide-ehdotuksissa. Niiden mukaan ryhmä seuraa ohjelman toteutumista, raportoi lautakunnille, päivittää ohjelmaa ja luo pelisäännöt lapset huomioitu- leiman käyttöön saamiseksi lautakuntien puheenjohtajien ja toimialojen johdon kanssa. Lisäksi se järjestää vuosittaisen seurantapajan lautakuntien kanssa ja huolehtii Lastun nuorisokyselyn uusimisesta määräajoin. Diakin opiskelijat toteuttivat kyselyn kouluissa Lastua varten samoilla kysymyksillä kuin se oli tehty jo kerran aikaisemmin, joten uusiminen on helppo toteuttaa myös tulevaisuudessa opiskelijoiden kanssa. Oppilaitosyhteistyö (tavoite 5) Tavoitteena oli tiivistää kaupungin ja seurakunnan yhteistyötä ammattikorkeakoulujen ja Seurakuntaopiston kanssa. Toimintatavoiksi määriteltiin harjoittelut, kartoitukset, tutkimukset ja opinnäytetyöt. Projekti on työskennellyt lähes 70:n opiskelijan kanssa heidän suorittaessaan erilaisia harjoitteluja, työelämään tutustumisjaksoja sekä etsiessään tutkimusaiheita ja tehdessään opinnäytetöitään. Lisäksi on pidetty oppitunteja ja projektiesittelyjä molemmissa oppilaitoksissa. Näille osallistuneita opiskeli- joita ei ole laskettu lukumäärään mukaan. Opinnäytetöitä on valmistunut seitsemän ja kahdeksas valmistuu keväällä Töistä kuusi on Diakista ja kaksi Laureasta. Aiheet ovat liittyneet kotikouluyhteistyöhön, opetussuunnitelmauudistukseen, esiopetuksen ja kotien yhteistyöhön, ensimmäisen luokan kolmikantakeskusteluihin, nuorten hyvinvointiin sekä vanhempien kokemuksiin kasvatusyhteistyöstä. (katso liite) Yhteensä 12 Diakin opiskelijaa on suorittanut Työ, työelämä ja johtaminen jakson (10 viikkoa) projektissa. Yksi Laurean opiskelija suoritti 2 kk harjoittelun. Lisäksi opiskelijat ovat suorittaneet projektissa erilaisia työelämään tutustumisjaksoja ja niihin liittyviä kirjallisia tehtäviä, joissa ovat saaneet ohjausta. Esimerkiksi noin 30 Diakin LN 5 opiskelijaa suorittaessaan etäviikkoa teki kolme eri kartoitusta, jotka liittyivät vanhempainkerhon toimintaan, yläkoululaisten ja heidän vanhempiensa suhtautumiseen päihteiden käyttöön sekä Järvenpäässä toimivien lapsiin ja nuoriin kohdistuvien projektien kartoittamiseen. Jyväskylän yliopiston opiskelija teki Lastutyöhön liittyvän yhteenvedon päiväkotilasten vastauksista Lastun kyselyssä Mitä teet vanhempien kanssa. Laurean Keravan yksikön opiskelija teki projektin nettisivut opiskelijatyönään. Valtakunnallisessa kasvatusseminaarissa 2002 Laurean opiskelijaryhmä osallistui ohjelmaan ja teki raportit työpajojen työskentelystä, josta he saivat 1 ov suorituksen. Laureassa projekti osallistui asiantuntijavaihtohankkeeseen, jossa Laurean opettajat tutustuivat päivähoitoon löytääkseen koulutukseen uusia painopisteitä. Diakonia-ammattikorkeakoulun opinnäytetöitä löytyy internetistä osoitteesta: kirjastot.diak.fi/ opinnaytepankki Laurea-ammattikorkeakoulun uusimpien opinnäytetöiden tiivistelmiä on osoitteessa laurea.fi Opiskelijoiden harjoittelujen ja opinnäytetöihin liittyvien kyselyiden tekemisessä on tarvittu normaalin ohjauksen lisäksi projektin apua lupa-asioiden selvittämisessä ja kohderyhmien valinnassa, vaikka opiskelijat ovat toteuttaneet kyselyt itsenäisesti. Osa opiskelijoista on osallistunut enemmänkin vanhempainverkoston toimintaan ja erilaisten tilaisuuksien järjestämiseen. Työharjoittelujen kautta joillekin on myös löytynyt työpaikkoja. 4. Tiedotus Erillistä viestintästrategiaa ei tehty, mutta projektisuunnitelmaan kirjattiin keskeiset tiedotuskanavat ja periaatteet. Tiedottaminen hoidettiin osana muuta projektinhallintaa ilman erillistä tiedotusryhmää. Ohjausryhmän jäsenten tehtäväksi määriteltiin yhteydenpito omaan taustaorganisaatioon ja tiedon välittäminen sen ja projektin kesken. Tämän toteutumisen seuraaminen on ollut käytännössä vaikeaa ja sitä olisi ollut hyvä arvioida tietoisemmin aika ajoin. Ohjausryhmässä on ollut luonnollista vaihtuvuutta ihmisten siirryttyä muihin tehtäviin, mutta avainhenkilöiden vaihtumiselta on vältytty, samoin projekteille melko tyypillisilta eturistiriidoilta. Tämä on vuorovaikutuksen näkökulmasta tärkeä onnistuminen. Ohjausryhmässä oli koulutoimen edustajana rehtori, joka tarvittaessa vei asioita rehtorikokouksen käsittelyyn sekä hoiti muutenkin yhteyksiä koulutoimeen ja oli tärkeä linkki projektin pääsemisessä opetussuunnitelmatyöhön mukaan. Sosiaali-ja terveystoimen edustajana toimineen osastopäällikön kautta on ollut yhteys terveydenhoitoon, neuvoloihin, perhetukeen, sosiaalityöntekijöihin ja päivähoitoon. Nuorisotoimen edustaja on ollut linkki myös nuorisoparlamenttiin, josta valittiin edustajat ohjausryhmään ja Lastun seurantaryhmään. Diakin edustajana toiminut lehtori on hoitanut ja välittänyt opiskelijoihin ja harjoitteluihin liittyviä yhteyksiä sekä toiminut työnohjauksellisena tukena. Seurakunnan edustajina ovat olleet sekä kirkkoneuvoston jäsen että lapsityön toiminnannohjaaja ja hänen siirryttyä muihin tehtäviin perhetyön pappi ja lastenohjaaja. Vanhempien edustajat ovat tuoneet hyvin tärkeän näkökulman muuten virkamiesvoittoiseen ohjausryhmätyöskentelyyn. Poliisin edustaja on mahdollistanut laillisuuskasvatusyhteistyön Keravan ja Tuusulan projektien kanssa. Päivähoidosta olisi pitänyt olla oma edustaja ohjausryhmässä tiiviimmän yhteistyön turvaamiseksi, vaikka päivähoidon selkeä organisaatiorakenne on mahdollistanut sujuvan tiedonkulun varsinkin erilaisten tilaisuuksien mainostamisessa. Ensimmäisenä vuonna päivähoito valitsi kolme päiväkodinjohtajaa edustajiksi idea- ja yhteystiimiin, jonka kanssa käsiteltiin päivähoidon asioita. Tiimin toiminta keskeytyi Lastutyön käynnistyttyä, mikä jälkeenpäin ajatellen on vahinko

14 Ohjausryhmän vanhempien edustajana on kaksi viimeistä vuotta ollut äiti, joka tuli mukaan vuorotteluvapaallaan, mutta palattuaan päiväkotiin työhön on tarvittaessa hoitanut yhteyksiä laajemmin päivähoitoon. Ohjausryhmän pöytäkirjat sekä toimintasuunnitelmat ja -kertomukset ovat menneet tiedoksi kaupunginhallitukselle ja kirkkoneuvostolle. Lastun työsuunnitelma oli erikseen hyväksyttävänä kaupunginhallituksessa, jossa projektin edustajat ovat olleet myös joitakin kertoja kuultavina. Yhteyttä eri tahoihin on hoidettu normaalien kokousten lisäksi sähköpostilla ja henkilökohtaisilla tapaamisilla, joiden merkitystä ei voi liikaa korostaa, sillä mikään sähköinen väline ei korvaa ihmisten välistä elävää vuorovaikutusta. Projektipäällikön työtila seurakuntakeskuksessa erillään sekä seurakunnan muista työtiloista että kaupungin työntekijöistä, on taannut työrauhan, mutta altistanut myös tahattomalle eristymiselle. Luonnolliset kohtaamiset, joiden avulla edelleen hoidetaan paljon asioita, ovat jääneet toisinaan liian vähiin. Kehittämistyössä yhteisen pohdinnan, ideoinnin ja ajatusten vaihdon merkitys korostuu ja niiden puute hidastaa työtä. Yhteinen tunnus luo ilmeen Yhdessä elämään - logo oli paljon esillä varsinkin alkuaikoina. Se tuli tutuksi vanhempainilloissa, tunnustarroissa kauppojen, päivähoitopaikkojen, kerhojen ja koulujen ovissa ja Eletään yhdessä- ohjeissa ilmoitustauluilla ja kodeissa. Yhtenäisen visuaalisen ilmeen lisäksi sillä oli merkitystä muistuttajana ja rohkaisijana. Yhdessä elämään logoa ja Kuntaliiton logoa käytettiin alussa myös projektin esitteissä, mainoksissa ja kirjeissä, mutta monien tietokoneella ei se auennut, joten sen käytöstä piti osittain luopua. Lastutyölle taiteilija Tuulia Hyrske teki oman tunnuskuvan, joka näkyi esitteessä, postikortissa, nettisivuilla, ilmapalloissa, kirjelomakkeissa, talkoolaisten T-paidoissa ja lehtiartikkeleissa. Lastuprosessissa kiinnitettiin paljon huomiota näkyvyyteen ja julkisuuteen, että lasten ja nuorten asiat pääsisivät puheenaiheeksi ja pysyisivät esillä. Oikeanlainen julkisuus näyttää luovan myönteisiä paineita eri toimijoille ja päättäjille. Syksyllä 2005 koululaisen kilpailutyöstä teetetty teemapostikortti ja tunnusjuliste loivat yhtenäisen ilmeen Välittämisen viikolle ja käytäntöä kannattaa jatkaa sekä lasten osallistumisen että näkyvyyden tähden. Reppupostia ja kirjeitä Päivähoidolle, kouluille ja seurakunnan lastenohjaajille on lähetetty kirjeitä, yhteistyötahoille yleisiä tiedotteita ja varsinkin vanhempien verkosto on tiedottanut ja keskustellut sähköpostin avulla. Yleisöluennoista ja joistakin isommista tilaisuuksista on tiedotettu lehtien lisäksi päivähoidon, koulujen ja seurakunnan kerhojen kautta reppuposteina. Ensimmäisenä vuonna päivähoidon järjestämässä Tuhat tuulentupaa perhetapahtumassa jaettiin perheille Kasvatus tulevaisuuteen-projektia esittelevää monistetta, jonka välissä olivat Eletään yhdessä-ohjeet. Vanhempien erittäin myönteinen palaute kertoi asian ajankohtaisuudesta ja päivähoidon johtajien toiveesta sama esite jaettiin kaikkien lasten koteihin. Tämän jälkeen tehtiin monistettu esite, jota oli helppo päivittää. Näpistelykampanjasta tehtiin oma esite. Tarvittaessa on tehty erilaisia tiedotteita ja esitteitä valtakunnallisiin ja oman paikkakunnan ulkopuolisiin seminaareihin. Projektille tehtiin opiskelijatyönä kaupungin sivujen yhteyteen omat nettisivut projektin alkupuolella, mutta niiden kehittämiseen ei ole ollut resursseja. Aktiivisten nettisivujen kautta olisi ollut mahdollista laajentaa vaikuttamista ja tiedotusta. Ne olisivat voineet palvella myös vanhempainyhdistysten verkoston yhteisenä tiedotuskanavana. Lastun työskentelyvaiheen aikana toimivat Lastun omat sivut. Kaupungin palkattua tiedottajan on viimeisen vuoden aikana saatu Lastun asioita ja tapahtumien ilmoituksia luontevasti kaupungin uudistuneille sivuille. Voi vain arvailla kuinka erilaista myös projektin viestintä olisi ollut, jos tiedottaja olisi ollut alusta asti yhteistyökumppanina. Vanhempainyhdistysten vastuuhenkilöiden nimi- ja yhteystietolistoja on koottu ja päivitetty jatkuvasti, mutta työ on aikaa vievää, koska vastuuhenkilöt vaihtuvat vuosittain ja jopa eri aikaan vuodesta. Syksyn 2005 aikana tietojen päivitys on siirtynyt verkoston sihteerinä toimivan vapaaehtoisen vanhemman vastuulle. Jos verkostosta halutaan pysyvä ja toimiva kotikouluyhteistyötä palveleva toimija, tulisi koulujen vanhempainyhdistysten yhteyshenkilöiden tietojen päivittämisen olla helpompaa ja selkeästi sovittua esimerkiksi niin, että rehtorit antavat tiedot pyydettäessä verkoston sihteerille, joka ylläpitää tietoja. Jokaisen koulun yhdistyksestä tarvitaan 1-2 edustajaa verkostoon. Verkosto on itse todennut toimintansa edellytyksistä, että tiedotus verkostolta koulun yhdistyksen ja rehtorin kautta luokkiin ja takaisin tulisi saada selkeämmäksi ja sujuvammaksi. Eri yhteyksissä on noussut jatkuvasti esiin perheiden tarvitseman tiedon löytämisen vaikeus. Tieto on hajallaan ja kokonaiskuvaa on vaikea saada, varsinkin jos on juuri muuttanut paikkakunnalle. Perheiden näkökulmasta lasten ja nuorten vapaaajan toiminnoista, kuten kerhoista ja leireistä, tiedottaminen eri toimijoiden yhteisissä julkaisuissa helpottaisi tiedon saamista ja valintojen tekemistä. Kaupungin nettisivujen uudistunut rakenne antaa mahdollisuuden kehittää ja keskittää tiedotusta paremmin perheitä palvelevaksi. Lastun asioiden yhteyteen voidaan koota muutakin lapsia ja perheitä koskevaa tietoa. Media kumppanina Paikallislehdet ja alueradio ja -tv ovat tehneet artikkeleita ja ohjelmia kiitettävän aktiivisesti, mikä on johtunut varmaan osittain yleisestä valtakunnallisesta kiinnostuksesta vanhemmuutta ja kasvatusta kohtaan sekä Yhdessä elämään - mallin saamasta julkisuudesta. Paikallislehtien osuutta ei voi korostaa liikaa, sillä niiden kautta asiat saadaan yleiseen keskusteluun ja tietoisuuteen. Projektin näkökulmasta toisinaan ongelmallista on se, että lehdet kirjoittavat siitä minkä arvelevat kiinnostavan laajoja joukkoja, jolloin tapahtunut kehitys ja kokonaisuus voivat jäädä liian vähäiselle huomiolle yksityiskohtien noustessa pääosaan. Asennemuutokseen tähtäävässä työssä julkisuus on kuitenkin niin tärkeää, että se joskus yksipuolisenakin palvelee kokonaisuutta. Toimittajat ovat tarttuneet ajankohtaisiin aiheisiin joko oma-aloitteisesti tai tarjotun aiheen pohjalta. Yhteistyösuhteita paikallislehtiin on ollut helppo luoda ja ylläpitää, koska niiden suhtautuminen on alusta asti ollut myönteistä. Lastutyön aikana ja viimeisenä projektisyksynä ilmestyi vanhempien ja työntekijöiden kirjoittamat kolumnisarjat paikallislehdissä. Lastuprosessi mukaan lukien projektin aikana erilaisia lehtiartikkeleita on ilmestynyt yli 90. Alkuvuosina ilmestyneessä kaupunginosalehti Jamppalaisessa (4 kertaa vuodessa painos 2500) sekä kaksi kertaa vuodessa ilmestyvässä seurakunnan ryhmäkirjeessä (painos 2500) on ollut kirjoituksia ja ilmoituksia. Seurakunnassa käydyissä palautekeskusteluissa arvioitiin, että projekti on läpäissyt median hyvin ja siten osaltaan vaikuttanut yleiseen mielipiteeseen. Paikallisten lisäksi valtakunnalliset lehdet ja alueradio ja -televisio ovat pitäneet esillä Järvenpäässä tehtyä kasvatusyhteistyötä. Sivistystoimen ajantieto kirjassa oli artikkeli kotikouluyhteistyöstä ja kolmikantakeskusteluista ja Kuntaliiton elokuussa 2005 ilmestynyt projektikirja Yhdessä kasvattamaan sisältää neljä artikkelia Järvenpäästä. Helsingin hiippakunnan, Jyväskylän Meidän Jykä - hankkeen ja Kuntaliiton nettisivuilla on ollut artikkeleita Järvenpäästä. Julkisuuden saaminen valtakunnan tasolla on vienyt resursseja paikallisesta työstä, mutta antanut pyydetäessä mahdollisuuden kertoa kokemuksista muille. 5. Verkostot Kaupungin ja seurakunnan hyvät yhteistyösuhteet mahdollistivat projektin toteuttamisen yhteishankkeena ja projekti sai rakentaa jo olemassa olevan hyvän yhteistyön varaan. Tehdylle yhteistyösopimukselle ei ollut minkäänlaista mallia muualta, mutta se on herättänyt kiinnostusta ja esimerkiksi Laukaassa on käynnissä projekti, jonka organisoinnissa on käytetty meidän luomaamme sopimusmallia. Myös aikaisemmin toteutetut Terve Järvenpää-projekti ( ), Jamppa-projekti ( ) ja Osallisuusprojekti ( ) muodostivat poikkihallinnollisesti toimineiden hankkeiden ketjun, joka on vaikuttanut työkäytäntöihin ja verkostotyön valmiuksiin. Luonnollisia verkostoja Työn ydin on ollut tukea koteja kasvatuksessa. Jo ennen projektia pidetyt kymmenet vanhempainillat ja asukasyhdistysten tapaamiset osoittivat, että kasvatuskeskustelun käynnistyminen synnyttää vanhempien ja muiden aikuisten kesken luonnollista yhteistyötä ja yhteisiä toimintatapoja. Näiden 26 27

15 verkostojen määrää ja laatua on melko mahdoton kartoittaa, saati mitata, mutta saatu palaute osoittaa niiden merkityksen vanhemmille. Siellä missä tämänkaltaiset verkostot eivät vielä toimi, vanhemmat työskentelevät niiden syntymisen hyväksi. Vanhempien tarpeista ja aktiivisuudesta riippuen heillä on mahdollisuus toimia laajemmissa verkostoissa vanhempainyhdistyksessä tai harrastusryhmien vanhempaintoiminnassa. On kuitenkin selvää, että kaikki eivät ehdi, jaksa tai yksinkertaisesti tunne tarvetta tällaiseen toimintaan, eikä siinä mukana olemisesta saa tehdä hyvän vanhemmuuden mittaria. Vanhempainyhdistysten verkosto lähti syntymään melko nopeasti, kun yhdistysten vastuuvanhemmat oivalsivat yhteistyön edut. Vanhempainyhdistysten työn selkiytyminen ja vähitellen tiivistynyt yhteistyö on tehnyt niiden työn näkyvämmäksi ja helpottanut samalla yhteistyötä kouluviranomaisten kanssa. Viranhaltijoiden on vaikea pyytää lausuntoja tai kannanottoja vanhemmilta, jos he eivät tiedä keneen olisivat yhteydessä, mutta järjestäytynyt vanhempainverkosto on sekä viranhaltijoiden että päättäjien tavoitettavissa. Viranhaltijat näkivät projektin linkkinä sekä itsensä ja vanhempien, että eri hallintokuntien ja organisaatioiden välillä. Projektipäällikkö sai kutsuja erilaisiin työryhmiin, joissa tarvittiin vanhemmuuden näkökulmaa ja yhteyttä vanhempainryhmiin. Viestin viejän tehtävä toimi vanhempainilloista viranomaisille ja takaisin. Poikkihallinnollista yhteistyötä Ensimmäisen vuoden lukuisat projektitapaamiset eri hallintokuntien ja organisaatioiden työntekijöiden kanssa osoittivat, että poikkihallinnollisuutta tulisi tiivistää parantamalla tiedonkulkua ja toisten työn tuntemusta. Ei ollut harvinaista huomata, että eri hallintokunnissa ja jopa yhden sisällä eri työntekijäryhmissä kehitettiin toisistaan tietämättä samoja asioita ja tehtiin näin päällekkäistä työtä. Työntekijät olivat sitoutuneita ja halukkaita kehittämään työtä, mutta jäivät johdettujen verkostojen puuttuessa yksin. Erilaisissa projektitapaamisissa oli luontevaa kertoa muualla tapahtuvasta kehittämistyöstä ja ohjata eri tahoja toistensa yhteyteen. Yhteinen kouluttautuminen muiden työyksiköiden ja organisaatioiden työntekijöiden kanssa luo yhteistä kieltä ja edistää yhteistyövalmiuksia. Esimerkiksi vanhemmuuden roolikarttakoulutus ja osallistavan suunnittelun koulutus kokosivat sekä vanhempia että eri yhteistyötahojen ihmisiä, joista monet pitivät parhaana antina juuri tätä ihmisten kohtaamista ja yhdessä oppimista. Muutaman vuoden ajan projekti kutsui yhteisiin tapaamisiin kaikkien lasten ja nuorten parissa työskentelevien projektien työntekijät Järvenpäässä. Tapaamisissa jaettiin kokemuksia, innostettiin ja tutustuttiin toistensa työhön. Järvenpäässä tehdään paljon yhteistyötä sekä organisaatioiden sisällä että niiden rajojen yli. Osa siitä on puhtaasti tapahtumapohjaista, jolloin kertaluonteiset tapahtumat ja pienet projektit hoidetaan säännöllisesti, mutta syvemmälle rakenteisiin ei mennä. Monesti tämä riittääkin. Tällaisia ovat projektin aikana olleet esimerkiksi johonkin teemaan liittyvät tempaukset. Syvempi aito yhteistyösuhde edellyttää, että keskeiset prosessit on kytketty toisiinsa, luottamus ja informaation jakaminen on suurta ja tavoitteet on osittain linjattu. Tällaisia ovat vuonna 2004 tehdyt iltapäiväkerhoja sekä debriefingtoimintaa (kriisien jälkipuinti) koskevat yhteistyösopimukset kaupungin ja seurakunnan kesken. Todellinen kumppanuus edellyttää jo syvälle rakenteisiin meneviä sopimuksia, avoimuutta, prosessien yhteistä uudistamista, yhteisiä investointeja ja riskien jakamista. Tällainen voisi tulevaisuudessa olla esimerkiksi uudelle asuinalueelle rakennettava ja ylläpidettävä kaupungin ja seurakunnan yhteinen toimintatalo yhteisine työntekijöineen tai yhteinen perhepuisto, jossa voi olla myös järjestöjä mukana. Kaupunki ja seurakunta kumppaneina Koska seurakunnan organisaatio ja toiminta olivat projektipäällikölle ennestään tuttuja, varsinkin ensimmäisenä vuonna tutustuminen ja työ painottuivat kaupungin eri toimialoihin, työntekijöihin ja kolmanteen sektoriin. Työskentely kahden organisaation sisällä ja välissä on asettanut projektityölle omat erityiset haasteensa. Kahden organisaation yhteishankkeessa on olemassa vaara, että sen työntekijä ei löydä paikkaansa hyvin kummassakaan tai löytää sen vain toisessa. Parhaimmillaan työntekijä koetaan molemmissa omaksi, jolloin työskentely on sujuvaa ja tarjoaa kehittymishaasteita molemmille organisaatioille tasapuolisesti. Todennäköisesti kovinkaan moni ei ole mieltänyt projektipäällikköä seurakunnan työntekijäksi, vaikka hän on kuulunut sen organisaatioon. Määräävämpää on ollut se, että projekti on ollut kaupunginhallituksen asettama. Myöskään Lastutyöhön osallistuneet eivät nähneet seurakuntaa erillisenä toimijana, vaan yhtenä muiden joukossa. Siinä mukana olleet vanhemmat totesivat, että seurakunta osallistuessaan lastutyöskentelyyn tuli ihmisten pariin. Tämä kokemus näyttää syntyvän erityisesti siellä, missä seurakunta tavalla tai toisella näyttäytyy jonkun muun järjestämässä tilaisuudessa tai yhteydessä. Seurakunnan itsensä järjestämää toimintaa ei mielletä samalla tavalla jalkautumiseksi vaikka se tapahtuisi lähiöiden kerhohuoneissa. Seurakunnan organisaatiossa ja työperinteessä ei ole luontevaa ja selkeää paikkaa projektityölle, joka ylittää yhden työmuodon rajat. Kirkollinen työperinne on työalakeskeinen siitäkin huolimatta, että yhteistyötä tehdään paljon sekä seurakunnan organisaation sisällä, että muiden toimijoiden kanssa. Työ on perinteisesti jakautunut myös ikäryhmittäin. Perhenäkökulman ja verkostotyön vahvistuminen ovat pehmentäneet näitä rajoja. Projektityön näkökulmasta katsottuna työalojen ja työntekijäryhmien välissä näyttää olevan ei kenenkään- alueita. On mahdollista, että niillä olevat haasteet jäävät tunnistamatta, jos ne eivät suoranaisesti näytä kuuluvan millekään työalalle. Tällainen voi olla esimerkiksi syntynyt vanhempainverkosto, jossa olisi tavoitettavissa laaja joukko työikäisiä isiä ja äitejä. Seurakunnan toimintalinjaus (strategia) valmistui joulukuussa Sen toteuttamisessa ollaan luomassa työalat ylittäviä keskustelufoorumeita, joilla asioita tarkastellaan yhtä työalaa laajemmista näkökulmista. Tämä voi avata mahdollisuuksia sekä luopua jostain, että löytää uusia toimintatapoja. Seurakunnassa käydyissä palautekeskusteluissa todettiin, että projekti on lähentänyt kaupunkia ja seurakuntaa ja kehittänyt niiden yhteistyötä. Samalla on saatu uusia yhteistyökumppaneita mukaan. Projekti on päässyt ruohonjuuritasolle kohdatessaan vanhempia niissä yhteyksissä, joissa he muutenkin ovat. Seurakunnassa tulisi pystyä reagoimaan uusiin haasteisiin, tässä se on tehty. Seurakuntaa pidetään vahvana arvovaikuttajana. Siltä odotetaan sitoutumista paikkakunnan yhteisiin toimintalinjoihin lasten ja nuorten asioissa sekä vanhemmuuden tukemista yhteistyössä kaupungin ja muiden toimijoiden kanssa. Työtapoja kehittävä arviointi, verkostotyön vahvistaminen ja avoimen vuorovaikutuksen vaaliminen edistävät tämän toteutumista. Lastutyö verkostojen rakentajana Lastutyössä haettiin tietoisesti yhteyksiä eri hallintokuntien, organisaatioiden ja erilaisten strategia- ja ohjelmatöiden välille. Tämä näytti olevan viranhaltijoillekin uutta. Opetussuunnitelmatyön, Lastutyön, kaupungin strategiatyön ja poliisin turvastrategian välistä vuoropuhelua lisäämällä haluttiin löytää yhtymäkohtia ja eheyttää erilaisia työskentelyjä. Tämä on osaltaan edistänyt hallintokuntarajat ylittävää ajattelua. Lastutyö avasi uudenlaisia osallistumismahdollisuuksia vanhemmille, jotka sitoutuivat tiiviiseen työskentelyyn kiitettävästi, kun siihen annettiin aito mahdollisuus. Yhteinen työskentely edisti vanhempien, päättäjien ja viranhaltijoiden välistä kanssakäymistä, joka jatkuu Lastun seurantaryhmän ja vanhempainverkoston yhteistyönä. Myös päättäjien, kuten sivistyslautakunnan, ja vanhempainverkoston välille on avautunut uudenlainen keskusteluyhteys. Lastutyössä mukana olleiden seurakunnan työntekijöiden mukaan pajatyöskentelyt synnyttivät oivalluksen, ettei ole rajoja, vaan työ perheiden hyväksi on yhteinen. Muut toimijat tulivat lähelle ja seurakunta otettiin vastaan kumppanina. Yhdessä tekeminen on lisännyt läpinäkyvyyttä ja seurakunnan työn saama myönteinen palaute on auttanut työntekijöiden mukaan näkemään mikä omassa työssä on tärkeää. Työntekijöiden henkilökohtainen tutustuminen on synnyttänyt uutta yhteistyötä ja esimerkiksi kaupungin työntekijät ovat kiinnostuneita vierailemaan seurakunnan perhekerhoissa

16 Rikkautena monet roolit Jo Yhdessä elämään -vaiheessa käynnistyi keskustelu yksilön erilaisista rooleista. Vanhemmat ovat oppineet kysymään miltä jokin tilanne näyttää työntekijän näkökulmasta. Työntekijät puolestaan ovat alkaneet tarkastella työasioita myös oman vanhemmuutensa läpi ja huomanneet, että toisinaan vanhempana ovat eri mieltä siitä, mitä kasvatuksen ammattilaisina tekevät perustellusti ja oikein. Eräs päivähoidon työntekijä on todennut, että oman vanhemmuuden ja ammattikasvattajan roolien välinen sisäinen keskustelu on välillä niin kovaäänistä, että on vaikea keskittyä lapsiin. On ymmärretty entistä konkreettisemmin, ettei missään tilanteessa ole yhtä totuutta, vaan näkökulmia on vähintään yhtä monta kuin katsojaakin. Tämän oivaltaminen on antanut ajatuksille väljyyttä, jolloin ratkaisujen löytäminen on helpottunut kun ei ole ollut tarvetta etsiä syyllisiä. Lastun työryhmä tarkasteli jäsentensä erilaisia rooleja työskentelyn alkaessa kun mietittiin, miten asioista tiedotetaan ja minkälaisiin verkostoihin löytyy luonnolliset yhteydet. Jokaisella jäsenellä oli keskimäärin seitsemän käyttökelpoista yhteyttä/ linkkiä luottamustoimen, harrastusten, asuinpaikan tai työn puitteissa. Eri rooleja otettiin tietoisesti käyttöön. Moni vanhempi ja viranhaltija on myös kaupungin tai seurakunnan päättäjä tai muussa luottamustoimessa. Heidän roolinsa sekä projektissa että vaikuttamisessa ylipäätään ovat olleet monitahoisia. Päättäjänä voi joutua tyytymään päätöksiin, jotka ymmärtää kokonaisuuden kannalta perustelluiksi, mutta pelkästään vanhemman näkökulmasta katsottuna ovat huonoja. Parhaimmillaan erilaisia roolejaan voi hyödyntää monipuolisesti käyttämällä yhdessä saamiaan tietoja ja kokemuksia muissa yhteyksissä. Samalla voi lisätä ymmärrystä eri tehtäviä kohtaan kertomalla rooliristiriidoista, joihin joutuu esimerkiksi vanhemman ja päättäjän roolien kohdatessa. Toisinaan on näyttänyt siltä, että samat ihmiset kiertävät eri verkostoissa ja kokouksissa milloin työ-, harrastus- tai luottamustehtävissä. Osittain tällaiseen moniroolisuuteen perustuu se, että on voitu synnyttää yhteisiä toimintatapoja joihin eri tahot sitoutuvat. Projektin aikana on nähty, että yksi ihminen voi saada paljon aikaan, kun hän rohkeasti tarttuu tärkeänä pitämäänsä asiaan ja lähtee viemään sitä ystävällisesti mutta määrätietoisesti eteenpäin siellä missä liikkuu. Tämä on keskikokoisen paikkakunnan rikkaus. Projektin työntekijällä on lukuisia tehtäviä, joista voi mainita ainakin koordinoinnin, aktivoinnin, ideoinnin, uuden tiedon tuomisen, vaikuttamisen, verkottamisen ja tiedottamisen. Useissa yhteisötyötä kuvaavissa käsikirjoissa nämä roolit nähdään yhteisötyön rooleina. Verkostojen kehittymisen ja yhteisten toimintamallien syntymisen kannalta erityisen tärkeä tehtävä on ollut kokemuksia, haasteita ja menetelmiä koskevan tiedon ja osaamisen välittäminen työntekijäryhmien, organisaatioiden, vanhempien ja muiden toimijoiden kesken. Verkostoissa tehtävän työn johtaminen ilman erityistä johtajan asemaa on tehtävä, jossa voi koko ajan oppia uutta, mutta jossa ei tule koskaan valmiiksi. Projektipäällikön toimenkuvalle ei ollut mallia työn alkaessa, vaan se on syntynyt työn myötä. Verkostot laajenevat Mahdollisuuksien mukaan on vastattu muualta tulleisiin esittely- ja luentopyyntöihin. Kuntatalolla lapsipolitiikan seminaarissa 2001 oli Järvenpään projektin esittely ja Heurekassa pidetyssä valtakunnallisessa kriminaalipoliittisessa seminaarissa 2002 alustus Yhteiset pelisäännöt ja vastuu nuorista. Kuntamarkkinoilla 2004 esiteltiin uutena käytäntönä ensimmäisen luokan kolmikantakeskusteluja ja vanhempainiltojen yhteistyölehtistä. Yhdessä elämään -seminaareissa Laukaassa ja Kuntaliiton projektiseminaareissa Helsingissä on ollut useampana vuonna Järvenpään projektin alustuksia. Projektipäällikkö oli jäsenenä Kuntaliiton projektin johtoryhmässä, joka mm. vieraili syksyllä 2001 Eduskunnassa, jossa esiteltiin Kasvatus tulevaisuuteen- hanketta sekä suunnitteilla ollutta Jyväskylän yliopiston turvaverkko-hanketta. Hän oli mukana myös syksyllä 2005 ilmestyneen Kuntaliiton hankkeen Yhdessä kasvattamaan kirjan toimituskunnassa. Kirjassa on neljä artikkelia Järvenpäästä. Palautetta (Kettunen, Viren 2004) Kerätyn palautteen mukaan projektin aikana verkostotyö on parantunut ja on päästy päällekkäisyyksistä. Kaupungin strategiassa huomioidaan Kastu/ Lastu, mikä on luonut myönteistä asennetta, joka on mahdollistanut ja edistänyt muitakin yhteistyökuvioita. Viranhaltijoiden palautteen mukaan projekti on laittanut viranomaiset tavoittelemaan ja tekemään samoja asioita, on syntynyt yhteinen tavoite omien irrallisten tavoitteiden sijaan. Eri toimintoja ei nähdä enää irrallisina, vaan ensin kartoitetaan verkostot ja katsotaan mihin yhteyteen ja keille kaikille asia voisi kuulua. Asioissa on hyvä suuntaus, vaikka moni asia on mitä jos eli tarkkaa syy-seuraussuhdetta on vaikea osoittaa, todettiin palautteessa. Tiedotus ja keskustelu ovat lisääntyneet, koulu on avautunut ja vanhempien huomioon ottaminen on lisääntynyt. Toisaalta kotikouluyhteistyön muodot ovat hyvin opettajakohtaisia ja yksittäisten vanhempien kokemukset poikkeavat siksi paljon toisistaan. 6. Talous Kaupungin ja seurakunnan kesken solmitussa sopimuksessa määriteltiin yhteistyö projektipäällikön tehtävien ja kustannusten jaon osalta. Koko projektin rahaliikenne sovittiin hoidettavaksi seurakunnan kirjanpidossa. Ensimmäisenä vuonna määrärahaa varattiin palkkaukseen ja aivan välttämättömimpiin toimistokuluihin. Seuraavana vuonna kaupunki varasi lisäksi toimintamäärärahaa eikä budjettia ole kasvatettu sen jälkeen normaaleja palkankorotuksia enempää. Koko projektin ajalta kulut ovat euroa, josta kaupungin osuus on euroa (66 %) ja seurakunnan osuus euroa (34 %). Vuosittain Yhdessä elämään Oy:lle maksettu lisenssimaksu 1681 euroa sisältyy näihin lukuihin. Lisenssisopimus sisältyi Kuntaliiton hankkeeseen ja se on oikeuttanut käyttämään materiaaleja, tunnuksia, konsultointipalveluja sekä osallistumaan koulutuksiin. Toimintamäärärahoja on käytetty koulutuksien, yleisöluentojen, seminaarien ja ryhmätoiminnan järjestämiseen sekä kokouspalkkioihin, opetusmateriaaleihin ja normaaleihin toimisto- ja tiedotuskuluihin. Osa toiminnasta, kuten yleisöluentoja, on järjestetty yhteistyössä vanhempainyhdistysten kanssa, jolloin kulut ovat jakaantuneet useamman tahon vastuulle. Lukuvuonna saatiin Etelä-Suomen lääninhallituksen myöntämää iltapäiväkerhorahaa 1800 euroa tyttöryhmän kuluihin. Lastutyölle kaupunginhallitus varasi oman määrärahan työpajojen ja kokousten palkkioihin, tiedotukseen ja asiakirjan kirjoittamiseen ja painatukseen. Käytännön toiminnasta johtuneita kuluja kohdennettiin myös projektille, joka hoiti postitukset, monistukset, yleisötapahtumien järjestämiset sekä vastasi oheistuotteista, kuten postikorteista ja ilmapalloista. Sponsoritukea saatiin jonkin verran. Projektin alkupuolella tehtiin anomuksia ulkopuolisen lisärahoituksen saamiseksi toiveena saada toinen työntekijä. Varhaisen puuttumisen (Varpuke) hankkeelle haettiin rahoitusta, jolloin se olisi toteutettu osaprojektina. Varpuke sai myöhemmin oman rahoituksen Raha-automaattiyhdistykseltä. Myös kirkon yhteisvastuuvaroista jaettuja projektirahoja haettiin, mutta ei saatu. Projektin alkaessa ei asetettu velvoitetta laatia talouden mittareita. Seurannassa on keskitytty laadullisiin tuloksiin ja mittareihin. Asennemuutoksen vaikutuksia ei pystytä laskemaan rahassa eivätkä muutokset toimintatavoissa näy kovin nopeasti euroina. Vaikka ennaltaehkäisevän työn rahallista arvoa on vaikea laskea, on selvää että esimerkiksi näpistelijän hoitamisesta aiheutuvat kulut ovat murto-osa rikoskierteeseen joutuneen nuoren yhteiskunnalle aiheuttamista kuluista. Kelan yhteiskuntatutkimuksen päällikkö Jouko Kajanoja on esittänyt laskelmia, joiden mukaan yksi työelämästä syrjäytynyt ihminen maksaa kansantaloudelle vuosittain noin euroa (Opettaja-lehti 1-2/2006)

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kotkan perusopetuksen pajapäivä, 10.10.2015 Tuija Metso Suomen Vanhempainliitto Vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö noin 1350

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUDEN JA YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAMINEN JA TUKEMINEN RYHMÄMUOTOISILLA TOIMINNOILLA v AVOIMET RYHMÄTOIMINNOT Avoin päiväkoti ja alueelliset perheryhmät Isä lapsi toiminta

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut

Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut Koulutuksellinen tasa-arvo arvo kehittämishanke 2013-2015 Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut Koulutuksellinen tasa-arvo -kehittämishanke 2013-2015 Koulutuksellinen

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO Perhepäivähoito on hoitajan kodissa, pienessä ryhmässä tapahtuvaa päivähoitoa. Perhepäivähoito tarjoaa lapselle kodinomaisen ja yksilöllisen kasvuympäristön, jossa lapsella on

Lisätiedot

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut)

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Hyvinkään varhaiskasvatus ja perusopetus Lapsi Kasvun ja oppimisen asiantuntijat Luokanopettaja Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Esiopetuksesta perusopetukseen lastentarhanopettajan,

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 10.8.2010 4.6.2011

ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 10.8.2010 4.6.2011 ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 10.8.2010 4.6.2011 Sivistyslautakunta 15.6.2010 SISÄLTÖ ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUODELLE

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010

Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010 18.5.2010 Ehkäisevän päihdetyön hanke Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010 Mannerheimin Lastensuojeluliitto, yhteistyössä A-klinikkasäätiö ja Terveys ry Hankkeessa

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

HYVÄ KASVATUS ON YHTEISKUNNAN RAKENTAMISEN KULMAKIVI

HYVÄ KASVATUS ON YHTEISKUNNAN RAKENTAMISEN KULMAKIVI HYVÄ KASVATUS ON YHTEISKUNNAN RAKENTAMISEN KULMAKIVI Johdanto HYVÄ KASVATUS ON YHTEISKUNNAN RAKENTAMISEN KULMAKIVI On maaliskuu vuonna 1986. Tapahtumapaikkana on Nordplanin talo Tukholman Skeppsholmenilla.

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun Merja von Schantz, projektisuunnittelija Toimintaperiaatteet Ehkäisevä työ / varhainen tuki Universaali Monialainen yhteistyö

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Esityksen aihe 9.10.2014

Esityksen aihe 9.10.2014 Tunne ja turvataidot osaamiseksi hankkeen satoa Helsinki Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen, Sirpa Valkama & Riitta Ala Luhtala 2 TUNNE JA TURVATAIDOT OSAAMISEKSI TUTA HANKE (2012 2014) Jyväskylän ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella vuosikokouksessa käsittelyn helpottamiseksi. Toimenpiteitä kuvataan

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

Koulun nimi lukuvuosi 2014-2015. Oppilasmäärä lukuvuoden päättyessä. Luokalle jääneiden lukumäärä. Työnantajan järjestämä koulutus

Koulun nimi lukuvuosi 2014-2015. Oppilasmäärä lukuvuoden päättyessä. Luokalle jääneiden lukumäärä. Työnantajan järjestämä koulutus Eurajoen kunta / koulutoimi PERUSKOULUN TOIMINTAKERTOMUS Koulun nimi lukuvuosi 2014-2015 Rikantilan koulu A. TILASTOLLISET ASIAT 1. Peruskoulun oppilaiden lukumäärä kevätlukukauden 2014 päättyessä Oppilasmäärä

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

LAUSUNTO PERUSOPETUKSEN YLEISTEN VALTAKUNNALLISTEN TAVOITTEIDEN SEKÄ PERUSOPE- TUKSEN TUNTIJAON UUDISTAMISTA VALMISTELLEEN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA

LAUSUNTO PERUSOPETUKSEN YLEISTEN VALTAKUNNALLISTEN TAVOITTEIDEN SEKÄ PERUSOPE- TUKSEN TUNTIJAON UUDISTAMISTA VALMISTELLEEN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA 1 (5) 27.8.2010 Opetusministeriölle LAUSUNTO PERUSOPETUKSEN YLEISTEN VALTAKUNNALLISTEN TAVOITTEIDEN SEKÄ PERUSOPE- TUKSEN TUNTIJAON UUDISTAMISTA VALMISTELLEEN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA Suomen Vanhempainliitto

Lisätiedot

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne PaKaste Pohjois-Pohjanmaa Lapsen hyvä arki Kallion kehittämistiimi Selänteen kehittämistiimi Kuusamo-Posio- Taivalkoski kehittämistiimi Varhaiskasvatuksen työryhmä Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

EKOARKI Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen

EKOARKI Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen EKOARKI Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen kasvatuksen tukemisesta kasvatuksen tukemisesta Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy:n ja Suomen Ympäristökasvatuksen

Lisätiedot

OKKY:N TOIMINNAN PERIAATTEET

OKKY:N TOIMINNAN PERIAATTEET I O L U K I OKKY:N TOIMINNAN PERIAATTEET Jarmo Koskimaa 29.09.2011 OLARIN KOULU JA KOTI -YHDITY R I N K U J A 2 Olarin koulu ja koti yhdistyksen 21. toimintavuosi käynnistyy Tervetuloa vuosikokoukseen!

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ KOULUELÄMÄST STÄ Sainio Pia-Christine Lähtökohdat projektin käytännön kehittymiselle: Uusi työntekijä, odotukset korkealla Tyttöjen raju päihteiden käyttö

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Sosiaalityö Perusopetus Nuorisotyö. Dialogisten menetelmien käyttö (Järvenpää, Nurmijärvi) Lastensuojelun kehittämisryhmä (Tuusula)

Varhaiskasvatus Sosiaalityö Perusopetus Nuorisotyö. Dialogisten menetelmien käyttö (Järvenpää, Nurmijärvi) Lastensuojelun kehittämisryhmä (Tuusula) 1 1. Kuvaile kuntasi menetelmiä tukea lasten, nuorten ja perheiden osallisuutta. Neuvolatoiminta -terveystoimi Kasvu-Mäntsälän lapsipoliittinen ohjelma Varhaiskasvatuksen suunnitelma Laaja-alainen perhevalmennus

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön 11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön Sisältö Yhteisöllisyydestä ja sen muutoksesta Vanhemmat päihdekasvattajina Käytännön esimerkkejä Päihde- ja mielenterveyspäivät

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen

Lisätiedot

Ihmissuhteet ja oppilaiden, huoltajien ja henkilökunnan vastuut sekä ajanhallinta Ryhmä 1

Ihmissuhteet ja oppilaiden, huoltajien ja henkilökunnan vastuut sekä ajanhallinta Ryhmä 1 Ihmissuhteet ja oppilaiden, huoltajien ja henkilökunnan vastuut sekä ajanhallinta Ryhmä 1 -Hyvin haasteellista, sillä perheiden arvot hyvin erilaiset -Nykyään ei ole yleispäteviä ohjeita vaan kaikesta

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Sijaishuollon päivät 30.9.2015 Lahti Iina Järvi Virpi Kujala ja Irja Ojala VOIKUKKIA-vertaistukiryhmä Vanhemmille, joiden

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa 48. Opetus ja kasvatus tulee järjestää yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa siten, että jokainen oppilas saa

Lisätiedot

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa 4.6.2015 / Seija Karjalainen Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten,

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä. Valtuustosali 5.2.2014

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä. Valtuustosali 5.2.2014 Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä Valtuustosali 5.2.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat Nurmijärven hyvät lasten

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan. Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti

Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan. Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti Sisäisen turvallisuuden kehittäminen 06.09.2013 Järjestöillä erilaisia rooleja Kansalaisyhteiskunta on laajempi

Lisätiedot

007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset

007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset 007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset Siltamäki Suutarila-Töyrynummi-alueella toteutettiin loka-marraskuussa 2007 kysely pohjaksi alueen lapsille ja nuorille laadittaville yhteisille pelisäännöille.

Lisätiedot

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa.

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa. 1 PÄIVÄHOIDON ASIAKASKYSELY 2014 Perheet ovat vastanneet kyselyyn sähköisellä ja paperisella lomakkeella keväällä 2014. Kyselyyn vastasi 317 vanhempaa. Vastausprosentti on 23,83%. Päivähoidon asiakkaina

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen

Lisätiedot

Koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen Riihimäen perusopetuksessa

Koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen Riihimäen perusopetuksessa Koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen Riihimäen perusopetuksessa Hupi tiimi Ville Saloranta, hankekoordinaattori Heini Lehtonen, sosiaaliohjaaja (Peltosaari) Kaisa Näsman, sosiaaliohjaaja (Lasitehdas)

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkoti Tällä paikalla on avattu Killon lastenseimi toukokuussa 1950 Killon uusi päiväkoti valmistui vuoden 2004 alusta Päiväkoti vihittiin käyttöön

Lisätiedot

Liite 1. Nuorisotoimi 2015

Liite 1. Nuorisotoimi 2015 Nuorisolain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Näiden tavoitteiden

Lisätiedot

JOROISTEN YHTENÄISKOULU - HANKEPROSESSI

JOROISTEN YHTENÄISKOULU - HANKEPROSESSI 7.4.2014 JOROISTEN YHTENÄISKOULU - HANKEPROSESSI PVM LOPULLINEN MÄÄRÄAIKA PÄÄMÄÄRÄ SAAVUTETTU Joroisten sivistystoimi/ Perusopetus Joroisten perusopetus kokonaan yhtenäiskoulussa lukuvuoden 2015-2016 alussa

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelma

Kestävän kehityksen ohjelma Kestävän kehityksen ohjelma tavoitteita, toimintaa ja tuloksia Annukka Luomi ja Laura Virta 8.10.2010 Tervetuloa pajaan! 4V-hanke Keke koulussa ja Keke päiväkodissa -oppaat Keke-työn käynnistäminen Keke

Lisätiedot

VASU LAPSEN SUUNNITELMA VARHAISKASVATUS-

VASU LAPSEN SUUNNITELMA VARHAISKASVATUS- VASU LAPSEN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA Hyvä Kotiväki, Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta huolehditaan

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla

Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla Oululaisten lapsiperhejärjestöjen ja kaupungin toimijoiden työryhmä ja järjestöjen välisen sekä järjestö-kaupunki yhteistyön toimintamalli Tavoitteena:

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MITÄ ON? Perheoppimisella tarkoitetaan eri sukupolveen kuuluvien ihmisten yhteistä usein informaalia oppimista,

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN Pikiruukin päiväkodin toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen perustuu Kokkolan päivähoidon yhteiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja sitoudumme noudattamaan sitä.

Lisätiedot

Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki

Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki Hyvinvointipäällikkö Arto Willman, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, kehittämisyksikkö, Oulun kaupunki HYVINVOINTIPÄÄLLIKKÖ Poikkitoiminnallinen kehittäminen

Lisätiedot

SUOMENKIELINEN KOULUTUS LUKUVUOSI 2013-2014

SUOMENKIELINEN KOULUTUS LUKUVUOSI 2013-2014 SUOMENKIELINEN KOULUTUS LUKUVUOSI 2013-2014 KOULU: Paraistenseudun koulu KEHITTÄMISSUUNNITELMA KEHITTÄMISKERTOMUS 1. JOHTAJUUS Työn kehittämistä tukevat käytänteet Koulun verkostoituminen ja yhteistyö

Lisätiedot

Turvallisempi huominen

Turvallisempi huominen lähiturvallisuus 3STO Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti 23.01.2013 Tulevaisuuden usko Minkälaisena näet tulevaisuuden? Uskotko, että saat tukea ja apua, jos sitä tarvitset? Sosiaalinen

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten Tukihenkilötoiminta Kuntatoimijat Satakunnan lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnan kehittämishanke 2008-2011 MLL:n Satakunnan piiri

Lisätiedot

Tulevan ekaluokkalaisen vanhemmille! Kirkonkulman koulu Humppila

Tulevan ekaluokkalaisen vanhemmille! Kirkonkulman koulu Humppila Tulevan ekaluokkalaisen vanhemmille! Kirkonkulman koulu Humppila Hyvät vanhemmat! Koulun aloittaminen on samalla iloinen ja jännittävä asia. Tähän lehteen on koottu tärkeitä koulunkäyntiin liittyviä asioita.

Lisätiedot

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 3. lokakuuta 2012 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi

Lisätiedot

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Seija Lintukangas FT Edutaru Oy Jyväskylä 4.9.2012 Ruokailu iloa, oppimista, kasvatusta ja sivistystä

Lisätiedot

Tavoitteiden seurannan mittarit kerhojen kävijämäärät

Tavoitteiden seurannan mittarit kerhojen kävijämäärät Tavoitteet Laadukkaat nuorisopalvelut Kriittiset menestystekijät kerhotoiminnan ylläpitäminen Tavoitteiden seurannan mittarit kerhojen kävijämäärät Toteuma 1.1. 31.12. 2015 Sählykerhoja sekä Tyttöjen Tippala-tyttökerho

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ

KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ Mäntyharju 22.3.2012 Varhaiskasvatuksen vanhempainilta KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ Lapsen parhaaksi sujuvaan yhteistyöhön Mitä kasku antaa Lapselle Perheelle Hoitohenkilöstölle Tilaisuuden

Lisätiedot

TOINEN ASTE - nuoret, vanhemmat ja koulu. Taina Lehtonen www.musiikkilukio.net Lasten terveyskäräjät 2015 1.12.2015 Helsinki

TOINEN ASTE - nuoret, vanhemmat ja koulu. Taina Lehtonen www.musiikkilukio.net Lasten terveyskäräjät 2015 1.12.2015 Helsinki TOINEN ASTE - nuoret, vanhemmat ja koulu Taina Lehtonen www.musiikkilukio.net Lasten terveyskäräjät 2015 1.12.2015 Helsinki Toinen aste oma valinta oma haaste Valintapäätös erilaiset perusteet Valintapäätökseen

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Maaliskuu 2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

PALOMA- projekti 2013-2015

PALOMA- projekti 2013-2015 Toimintamalli ikääntyvien maahanmuuttajien hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Jyvässeudulla asuinalueittain PALOMA- projekti 2013-2015 PÄÄTAVOITE Pysyvän asuinalueittaisen toimintamallin

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 NAANTALIN 4H-YHDISTYS Sivu 1 (6) Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Sisällysluettelo Toiminnan painopistealueet... 2 Toiminnalliset avaintavoitteet... 2 Ryhmätoiminta... 2 Nuorten kurssit ja koulutukset...

Lisätiedot

Lapsiasiavaltuutetun ja vähemmistövaltuutetun suositukset lasten ja nuorten kokeman syrjinnän ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi

Lapsiasiavaltuutetun ja vähemmistövaltuutetun suositukset lasten ja nuorten kokeman syrjinnän ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi Lapsiasiavaltuutetun ja vähemmistövaltuutetun suositukset lasten ja nuorten kokeman syrjinnän ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi Julkaistu 15.3.2011 Lasten ja nuorten kokemaa syrjintää ehkäistävä ja vähennettävä

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit Liite 1 Tavoite 1. Sisältöjen monipuolisuus Käytänteet: Vuosittaisen toimintasuunnitelman laatiminen, kts. sisällöt yksikkökohtaisten viikkosuunnitelmien laatiminen kysely perheille toimintakauden alkaessa

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Koulun/päiväkodin nimi: Opettaja: Osoite: Puhelin: lapsen kuva Lapsen nimi: Äidin nimi: Isän nimi: Kotipuhelin: Työpuhelin (äiti): (isä): Minun esikouluni, piirtänyt 2 Esiopetus

Lisätiedot