Mäntsälän kunta ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMISEN TOIMINTASUUNNITELMA
|
|
- Kauko Keskinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Mäntsälän kunta ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMISEN TOIMINTASUUNNITELMA Projekti nro H04560.P012 Viimeisin muutos Laadittu Laatija Tark. / Hyv. JVK GRANLUND OY Jarkko Kuronen Anni Tyni
2 TOIMINTASUUNNITELMA 2 (14) SISÄLLYSLUETTELO 1. Esipuhe Johdanto Nykyinen energiankäyttö Kiinteistöjen energiankulutus Kiinteistöjen energiankulutuksen seuranta Liikkumisen energiankulutus Energian hankinta ja hiilidioksidipäästöt Energiansäästö- ja energiatehokkuustavoitteet Toteutettuja energiansäästötoimia Tehostamissuunnitelman toteuttaminen Energiatehokkuus hankinnoissa Energiatehokas suunnittelun ohjaus Energiakatselmusten toteuttaminen Energiankulutuksen seurannan tehostaminen Yleiset toimenpiteet Liikkumisen tehostamistoimet Koulutus ja viestintä Uusiutuvien energialähteiden käyttöönotto Energiatehokkuuden raportointi... 14
3 TOIMINTASUUNNITELMA 3 (14) 1. Esipuhe Mäntsälän kunta ja Työ- ja elinkeinoministeriö ovat vuonna 2009 tehneet energiatehokkuussopimuksen, jonka tavoitteena on yhdeksän prosentin energiansäästö vuoteen 2016 mennessä vuoden 2005 energiankulutukseen verrattuna. Energiatehokkuussopimuksella pyritään energiatehokkuuden parantamiseen, mutta siihen sisältyy myös uusiutuvan energian edistämiseen liittyviä tavoitteita ja toimenpiteitä. Energiatehokkuutta pyritään edistämään kiinteistöissä, työmatkaliikenteessä sekä hankinnoissa. Tässä toimintasuunnitelmassa esitetään nykyinen energiankulutus sekä aikataulutettuja ehdotuksia energiatehokkuuden edistämiseksi. Toimintasuunnitelman ovat valmistelleet Granlund Oy:n asiantuntijat Jarkko Kuronen ja Anni Tyni. Mäntsälän kunnalta toimintasuunnitelman kommentoinnissa ja tietojen toimittamisessa mukana ovat olleet Hannu Seppälä, Soile Karhinen ja Maija Nivala. Helsingissä, kesäkuussa 2014 GRANLUND OY
4 TOIMINTASUUNNITELMA 4 (14) 2. Johdanto EU:n jäsenvaltioita sitova direktiivi energian loppukäytön tehokkuudesta ja energiapalveluista (2006/32/EY), ns. energiapalveludirektiivi, tuli voimaan Direktiivin tavoitteena on energian loppukäytön tehostamisella vähentää primäärienergiakulutusta sekä alentaa kasvihuonepäästöjä ja näin ehkäistä ilmastonmuutosta. Direktiivissä on asetettu 9 %:n ohjeellinen energiansäästön kokonaistavoite kaudelle laskettuna vuosien keskikulutuksesta. Direktiivin soveltamisala on koko energian loppukäyttö pois lukien merenkulku, lentoliikenne ja päästökaupan piirissä oleva teollisuus. Energiatehokkuutta parantavat toimenpiteet voivat koskea muun muassa rakennuksia ja niiden järjestelmiä, liikennettä sekä tuotteiden energiatehokkuusvaatimuksia. Direktiivi asettaa julkiselle sektorille esimerkkiaseman energiatehokkuuden parantamisessa ja energiakäytön vähentämisessä. Direktiivi edellyttää julkisen sektorin toimijoilta sekä tavoitteiden asettamista että suunnitelmallista ja pitkäjänteistä energiatehokkuuden juurruttamista koko organisaation arkeen. Tämä suunnitelma luo puitteet energiatehokkuuden systemaattiselle ja jatkuvalle parantamiselle. Se myös pyrkii vastaamaan niihin ilmasto- ja energiatehokkuushaasteisiin, joita kansainvälinen ja kansallinen lainsäädäntö (erityisesti Energiapalveludirektiivi) asettavat. Energiankäytön tehostuminen vähentää myös energiakustannuksia, minkä merkitys korostuu ajankohtana, jolloin energiahintoihin kohdistuu jatkuvia nousupaineita.
5 TOIMINTASUUNNITELMA 5 (14) 3. Nykyinen energiankäyttö 3.1. Kiinteistöjen energiankulutus Mäntsälän kunta omistaa 47 kiinteistöä. Kiinteistöjen kokonaislaajuus sekä energiankulutus on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1: Mäntsälän kunnan omistamat kiinteistöt, vuosi 2013 Energiankäyttö vertailuvuodelta Ostolämpö (MWh) Sähkö (MWh) Polttoaineet (MWh) Rakennusten bruttopinta-ala (brm 2 ) Rakennustilavuus (m 3 ) Palvelurakennukset , ,2 Asuinrakennukset 0 0, , ,3 Yhteensä , ,5 Suurin osa kunnan kiinteistöistä on sivistystoimen kiinteistöjä, mikä tarkoittaa koulurakennuksia. Muita rakennuksia ovat esimerkiksi päiväkotirakennukset, monitoimitalo, terveyskeskus ja kunnantalo. Kunnan kiinteistöistä valtaosa on lämmitetty kaukolämmöllä. Tilavuuden perusteella laskettuna viidennes kunnan kiinteistöistä käyttää lämmitykseen öljyä tai maakaasua. Näiden lisäksi pieni osa kiinteistöistä lämmitetään sähköllä. Taulukon 1 sarake Ostolämpö sisältää kaukolämmön kulutuksen, maakaasun ja öljyn kulutukset on esitetty kohdassa Polttoaineet. Taulukossa 2 on esitetty kaukolämmöllä lämmitettävien kiinteistöjen normitettu eli ulkolämpötilan suhteen vakioitu lämmönkulutus. Kunnan omistamista asuinrakennuksista vain yhdessä on lämmitysmuotona kaukolämpö, mutta kulutusseuranta on yhteydessä viereisen koulun kaukolämmön kulutusseurantaan. Tämän vuoksi taulukossa on esitetty vain palvelurakennuksien normitettu lämmönkulutus. Taulukoissa 3 ja 4 on esitetty kiinteistöjen polttoaineenkulutukset eli öljyn ja maakaasun kulutukset, taulukossa 5 sähkönkulutukset ja taulukossa 6 vedenkulutukset vuosilta Taulukon 4 öljyn kulutukset perustuvat kunnalta saatuihin öljyn hankintatietoihin eivät absoluuttiseen öljyn kulutukseen öljyn varastointimahdollisuudesta johtuen. Kaikkien kiinteistöjen osalta ei ollut mahdollista saada kattavia tietoja kaikista kulutuslajeista. Esimerkiksi vesiosuuskuntien asiakkaina olevista kiinteistöistä ei tietoja ollut saatavilla vedenkulutuksesta eikä kerrostaloasunnossa toimivien ryhmäperhepäiväkotien osalta kaukolämmönkulutuksesta. Puuttuvat tiedot on huomioitu ominaiskulutuksissa kohdistamalla kulutus vain niille rakennuksille, joiden kulutustiedot ovat olleet käytettävissä. Lisäksi joidenkin rakennusten kohdalla tietoja puuttui joidenkin vuosien osalta. Tämä on huomioitu ominaiskulutuksessa ottamalla bruttoalassa huomioon vain ne rakennukset, joiden kulutustiedot kyseiseltä vuodelta ovat olleet käytettävissä.
6 TOIMINTASUUNNITELMA 6 (14) Taulukko 2. Normitettu lämmönkulutus vuosina Kiinteistötyyppi Yksikkö Palvelurakennukset MWh kwh/brm 2 152,0 121,6 122,9 Bruttoala brm Yhteensä MWh Keskiarvo kwh/brm 2 152,0 121,6 122,9 Taulukko 3. Kevyen polttoöljyn kulutus vuosina Kiinteistötyyppi Yksikkö MWh Palvelurakennukset kwh/brm 2 102,0 126,0 80,9 brm Asuinrakennukset MWh kwh/brm 2 217,4 193,0 131,2 brm Yhteensä MWh Keskiarvo kwh/brm 2 105,0 129,9 83,8 Taulukko 4. Maakaasun kulutus vuosina Kiinteistötyyppi Yksikkö MWh Palvelurakennukset kwh/brm 2 149,7 163,8 150,9 brm Yhteensä MWh Keskiarvo kwh/brm 2 149,7 163,8 150,9
7 TOIMINTASUUNNITELMA 7 (14) Taulukko 5. Sähkönkulutus vuosina Kiinteistötyyppi Yksikkö Palvelurakennukset MWh kwh/brm 2 63,7 64,4 68,0 brm Asuinrakennukset MWh 10,7 11,2 0,85 kwh/brm 2 37,6 39,3 30,8 brm Yhteensä MWh Keskiarvo kwh/brm 2 63,6 64,3 67,9 Taulukko 6. Vedenkulutus vuosina Kiinteistötyyppi Yksikkö Palvelurakennukset m , ,8 m 3 /brm 2 0,486 0,3482 0,505 brm Asuinrakennukset m m 3 /brm 2 0,489 0,437 0,543 brm ,5 1939,5 1939,5 Yhteensä m Keskiarvo m 3 /brm 2 0,341 0,379 0,377 Polttoaineenkulutustiedot taulukoissa 3 ja 4 eivät anna luotettavaa kuvaa kulutuksen kehittymisestä, koska, kulutustiedot taulukossa 3 perustuvat kiinteistöihin tilattuihin öljymääriin eikä tarkasti lämmitykseen käytettyyn polttoainemäärään. Sähkönkulutus on kolmen vuoden tarkasteluajanjakson aikana noussut. Yksi syy kulutuslukemien nousuun aikaisempiin vuosiin verrattuna on Koillis-Mäntsälän koulun ja Nummisten koulun valmistuminen vuonna Vuonna 2013 Mäntsälän kunnan kiinteistöjen energian kokonaiskulutus oli MWh, josta lämmön osuus oli 47 %, polttoaineiden 14 % ja sähkön 39 %. Työntekijää kohden laskettu energian ominaiskulutus oli 12,6 MWh/hlö (työntekijämäärä: 1345, Mäntsälän kunnan tilinpäätös 2012). Vuoden 2011 tiedoilla laskettuna energiankulutus työntekijää kohden oli 13,2 MWh/hlö. Kokonaisenergian kulutuksen kehityssuunta on näin ollen laskeva. Lämmön kokonaiskulutuksen kehityssuunta on laskeva. Lämmön kokonaiskulutus on laskenut 11 % jaksolla Polttoaineiden kokonaiskulutus on laskenut 10 % samalla jaksolla, mutta kulu-
8 TOIMINTASUUNNITELMA 8 (14) tuksessa on suurta vaihtelua kolmen vuoden tarkastelujakson aikana. Sähkön kokonaiskulutus on noussut 12 %. Veden kokonaiskulutus on noussut 11 %. Motiva Oy kerää tilastotietoja ominaiskulutuksesta rakennuksista, joihin on tehty energiakatselmus. Rakennukset on luokiteltu tilastoihin rakennustyypeittäin, kuten toimistotalot, kauppakeskukset jne. Mäntsälän kunnan kiinteistöjen energiankulutusta ei ole tarkoituksenmukaista verrata yksittäisen rakennustyypin kulutukseen, sillä kunnan kiinteistöjen käyttötarkoitukset vaihtelevat suuresti Kiinteistöjen energiankulutuksen seuranta Mäntsälän kunnan kiinteistöjen energian- ja vedenkulutustiedot tallennetaan EnerKey-ohjelmaan. Kiinteistönhoitajat lukevat mittarit kuukausittain ja tallentavat kulutustiedot Facility Info ohjelmiston kautta. Tiedot eivät nykyisin siirry etäluennan kautta EnerKey-ohjelmaan. Sähkönkulutustiedot siirtyvät etäluennan kautta Mäntsälän Sähkö Oy:n tietojärjestelmään, mutta tietoja ei nykyisin käytetä kunnan energiaseurannassa. Energian- ja vedenkulutusta ja niiden poikkeamia seurataan kiinteistönhuollon palavereissa. Kulutuksen poikkeamien seuranta on muilta osin satunnaista. Osassa rakennuksia on käytössä epalvelu yhteistyössä Schenider Electric Finland Oy:n. Kyseisissä kiinteistöissä poikkeamien seuranta on aktiivista Liikkumisen energiankulutus Mäntsälän kunnalla ei ole työntekijöiden liikkumisen ja sen energiankulutukseen liittyvää seurantaa, joten työmatkaliikenteen ja virkamatkojen määrän arviointiin ei ole tässä vaiheessa vielä riittävästi lähtötietoja. Toistaiseksi kunnassa ei ole ollut suunnitelmia työmatkojen matkustuskäytäntöjen luomisesta tai matkojen seurannasta. Työmatkaliikenteen suuntautumista Mäntsälästä eri kuntiin on selvitetty Mäntsälän liikenneturvallisuussuunnitelmassa kaikkien kuntalaisten osalta Energian hankinta ja hiilidioksidipäästöt Energialähteiden käytöstä kaupungin energian hankinnassa ei ole tehty periaatepäätöksiä. Kunta ostaa kaukolämmön ja sähkön Mäntsälän Sähkö Oy:ltä Sääksjärven koulua lukuun ottamatta, jonne sähkö on ostettu Kymenlaakson sähköltä. Kaukolämpö tuotetaan Mäntsälän Sähkön lämpökeskuksissa maakaasulla, jonka ominaispäästökerroin on 198 kg CO2 /MWh (lähde: Motiva Oy). Mäntsälän Sähkön myymän sähkön energialähdejakauma oli vuonna 2012: Fossiiliset polttoaineet ja turve 33 % Uusiutuvat energialähteet 30 % Ydinvoima 37 % Sähkön ominaispäästökerroin oli vuonna 2012 Mäntsälän Sähkön ilmoituksen mukaan 253 kg CO2 /MWh. Mäntsälän Sähkön myymä sähkö on lähes täysin sähköpörssistä ostettua, eikä ostetussa tai myydyssä sähkössä ole uusiutuvan energialähteiden painotuksia. Kunnan kiinteistössä lämmitykseen käytetyn kevyen polttoöljyn ominaispäästökerroin on 267 kg CO2 /MWh. Maakaasun ominaispäästökerroin on 198 kg CO2 /MWh.
9 TOIMINTASUUNNITELMA 9 (14) Kunnan kiinteistöjen energiakäytöstä johtuvat hiilidioksidipäästöt ovat yhteensä hiilidioksiditonnia vuodessa vuoden 2013 energiankulutuksen perusteella laskettuna. Päästöt jakautuvat seuraavasti: Kaukolämpö t CO2 /a Kevyt polttoöljy 291 t CO2 /a Maakaasu 243 t CO2 /a Sähkö t CO2 /a 3.5. Energiansäästö- ja energiatehokkuustavoitteet Mäntsälän kunta on sitoutunut energiatehokkuussopimuksen mukaisiin energiansäästötavoitteisiin. Kunnan energiankulutus oli yhteensä 33,6 GWh/a vuonna Lukema sisältää kiinteistöjen, katuvalaistuksen, vesihuollon sekä kunnan omien työkoneiden ja ajoneuvojen energiankäytön. Tavoitteena on yhdeksän prosentin säästö vuoden 2016 loppuun mennessä verrattuna vuoden 2005 kulutukseen. Energiansäästön tavoitteet ovat seuraavat: Energiansäästön välitavoite (2010) 4 % 1344 MWh Energiansäästön välitavoite (2013) 7 % 2352 MWh Energiansäästön kokonaistavoite (2016) 9 % 3024 MWh Energiatehokkuussopimuksen lisäksi Mäntsälän kunta on solminut vuonna 2011 Schneider Electric Buildings Finland Oy:n kanssa energiansäästöön ja ilmastonsuojeluun tähtäävän kumppanuussopimuksen, jonka sopimuskausi on viisi vuotta. Sopimuksen energiansäästötavoitteet ovat seuraavat: Lämpöenergia Sähköenergia 542 MWh/a 116 MWh/a Kumppanuussopimuksen tavoitteet koskevat 27 kiinteistöä (10 päiväkotia, terveyskeskus, 11 koulua, paloasema, kansalaisopisto, monitoimitalo, pankinmaa, seurojentalo). Schneiderin tehtäviä ovat mm. kiinteistökohtaisten toimintasuunnitelmien laadinta sekä energiansäästöinvestointien esittäminen. Hiilidioksidipäästöistä kunnalla ei ole tavoitteita Toteutettuja energiansäästötoimia Mäntsälän kunnassa on toteutettu seuraavia tehostamistoimia: Kiinteistöt Seuraavissa kiinteistöissä on toteutettu energiansäästötoimia yhteistyössä kunnan ja Schneider Electric Buildings Finland Oy:n kanssa vuosien aikana. Hyökännummen koulu ja päiväkoti Lukio Anttilan päiväkoti Taikametsän päiväkoti Ohkolan koulu Monitoimitalo Myllymäen koulu
10 TOIMINTASUUNNITELMA 10 (14) Sääksjärven koulu Hirvihaaran koulu Kansalaisopisto Riihenmäen koulu Terveyskeskus Energiansäästötoimet on toteutettu ESCO-hankkeina, joiden kustannukset maksetaan säästöillä, jotka syntyvät alentuneista energiakustannuksista. Säästötoimet liittyvät pääasiassa LVI-teknisiin järjestelmiin. Esimerkkejä säästötoimista ovat: Ilmanvaihtokoneiden käyntiaikojen muutos Tarpeenmukaisen ohjauksen lisääminen ilmanvaihtokoneille, liiketunnistimet ja CO 2 -ohjaus Lämpötilojen asetusarvojen muutos lämmitysverkostossa ja ilmanvaihtokoneilla Ohjelmallisten kesäsulkujen asettaminen lämmitysverkostoihin Kiinteistönhoitohenkilökunnan opastukset Yllä olevien säästötoimien energiavaikutuksia ei ole toistaiseksi laskettu. Laitesähkö ja hankinnat Ei energiankäytön tehostamistoimenpiteitä. Viestintä ja koulutus Energiankäytön tehostamiseen liittyviä koulutuksia ei ole viime vuosina pidetty. Liikkuminen Ei energiankäytön tehostamistoimenpiteitä. 4. Tehostamissuunnitelman toteuttaminen Energianhallinta ei ole kertaluontoinen projekti vaan jatkuva prosessi. Energiatehokkuuden parantaminen on mahdollista seuraavien kappaleiden ratkaisujen avulla Energiatehokkuus hankinnoissa Hankinnoilla tarkoitetaan tässä kunnan työntekijöiden käytössä olevia työvälineitä, mm. tietokoneita ja energiaa kuluttavia työkaluja. Vertailukohtana kunnan hankintoihin voi pitää valtion hankintoja, joita sitoo nykyisin Valtioneuvoston periaatepäätös kestävien ympäristö- ja energiaratkaisujen (Cleantechratkaisut) edistämisestä julkisissa hankinnoissa. Valtion on Cleantech-ratkaisun myötä hankittava energiamerkinnöiltään parhaisiin kuuluvia tuotteita. Ehdotamme seuraavia askeleita: 1. Määritetään hankintakäytännöt ja hankintojen energiatehokkuusohjeet. Luodaan kunnan yhteinen hankintastrategia ja sisällytetään energiatehokkuus tähän strategiaan. Asetetaan energiatehokkuus yhdeksi hankintakriteeriksi. 2. Kehitetään mittarit, joilla strategiaa seurataan. Seurataan esimerkiksi puolen vuoden välein, onko hankinnoissa päädytty energiatehokkaisiin vaihtoehtoihin.
11 TOIMINTASUUNNITELMA 11 (14) 4.2. Energiatehokas suunnittelun ohjaus Uudisrakennusten ja peruskorjauskohteiden suunnittelua varten ehdotamme energiatehokkaan rakentamisen suunnitteluohjeen tekemistä. Ohjeessa tulisi käsitellä suunnittelualoittain keskeisimmät tehtävät, jotka vaikuttavat rakennuksen energiatehokkuuteen. Tärkeitä tekijöitä energiatehokkaassa suunnittelussa ovat mm. rakennuksen muotoon sekä talotekniikan suunnitteluvalintoihin liittyvät tekijät. Jokaisessa rakennushankkeessa tulisi luoda hankesuunnitteluvaiheessa tavoitteet energiankulutukselle. Energiatehokkaan rakentamisen suunnitteluohje toimisi tässä tehtävässä apuvälineenä. Energiatavoite voi olla esimerkiksi tietty energiatodistuksen energialuokka tai vaihtoehtoisesti tietty energiankulutuksen yläraja pinta-alaa kohti (kwh/m 2 ) sekä lämmölle että sähkölle. Suunnittelun energiatehokkuuden seurantaa varten voi luoda tarkastuslistoja, jotka täytetään suunnittelun edetessä. Ensimmäisen kerran tarkastuslista täytettäisiin hankesuunnitteluvaiheessa, jolloin kirjattaisiin energiatavoitteet. Seuraavat vaiheet olisivat luonnossuunnittelu, toteutussuunnittelu, vastaanotto, ensimmäinen takuuvuosi ja toinen takuuvuosi Energiakatselmusten toteuttaminen Energiatehokkuussopimuksen sopimusvelvoitteena on energiakatselmusten ja niissä havaittujen energiansäästötoimien toteuttaminen. Sopimuksen tavoitteena on, että 80 % kunnan kiinteistöistä olisi katselmoitu vuoden 2013 loppuun mennessä. Realistisena tavoitteena voi pitää, että 80 % kunnan kiinteistöistä olisi katselmoitu sopimuskauden loppuun mennessä. Tämä tarkoittaa 38 energiakatselmuksen tekemistä vuoden 2016 loppuun mennessä. Ehdotamme katselmusten tekemistä tasaisesti vuosittain aloittaen vuonna Suurimpien kiinteistöjen katselmoiminen voisi olla budjetoinnista johtuen tarkoituksenmukaista vuonna 2015 tai Pienempien kiinteistöjen katselmoinnin voisi aloittaa jo vuonna Ehdotuksessamme katselmoimatta jäävät kunnan pienimmät kiinteistöt, sillä katselmoinnilla saavutettavat hyödyt ovat oletettavasti pieniä. Asuinhuoneistoja sisältävien kiinteistöjen katselmointi on myös vähäistä, sillä näissä kiinteistöissä omistajan mahdollisuus vaikuttaa energiankulutukseen on toimitilakiinteistöihin verrattuna pienempi. Fossiilisia polttoaineita lämmitykseen käyttävien kiinteistöjen katselmointi painottuu vuosille 2014 ja 2015, sillä näissä kiinteistöissä mahdollisuus vaikuttaa kasvihuonekaasupäästöihin on keskimääräistä suurempi. Ehdotuksemme energiakatselmusten tekemisestä on seuraava:
12 TOIMINTASUUNNITELMA 12 (14) Rakennus Käyttötarkoitus Valm. Kok.tilav. Lämmitys/ polttoaine Katselmointivuosi Pankinmaa (Musiikkiopisto) Pankinmaa ,0 kaukolämp Kansalaisopisto Kansalaisopisto ,0 kaukolämp Keskuskeittiö/halli K.keittiö/Liedont. varikko ,0 kaukolämp Monitoimitalo Monitoimitalo ,0 kaukolämp Urheilupuiston rakennus Huoltorakennus ,0 kaukolämp. Apposen teollisuushalli Vanha Porvoontie 6-30,-56, ,0 kaukolämp Työasema =(kunnan omistama rakennus) Petun toimintaa 6 080,0 kaukolämp Seurojentalo Seurojentalo ,0 kaukolämpö 2015 Kirkonkylän koulu Kirkonkylän koulu ,0 kaukolämpö 2015 Ehnroosin koulu + viipale Ehnroosin yläaste ,0 kaukolämpö 2016 Lukio Lukio ,0 kaukolämpö 2016 Myllymäen koulu Myllymäen koulu ,0 kaukolämpö 2016 Kotokartano Vanhuspalvelut ,0 kaukolämpö 2016 Päiväkoti Amanda Päiväkoti Amanda ,0 kaukolämpö 2014 Kunnantalo Kunnantalo ,0 kaukolämpö 2015 Riihenmäen koulu Riihenmäen koulu ,0 kaukolämpö 2016 Päiväkoti Myllytonttu Päiväkoti Myllytonttu ,0 kaukolämpö 2014 As Oy Aaretinpuisto/Pikku-Hukat 1 ok-talo Ryhmis ,0 kaukolämpö Kaunismäen Päiväkoti Päiväkoti ,0 kaukolämpö 2016 Terveyskeskus Terveyskeskus 1979/ ,0 kaukolämpö 2015 Pilvikirsikka ryhmis 1 asunto Ryhmis 367,0 kaukolämpö Mustamäen päiväkoti/ryhmis Päiväkoti/ryhmis 1 272,0 kaukolämpö 2016 Kirkonkylän koulun as. 10 asuntoa Asuinhuoneistoja ,0 kaukolämpö 2015 Koillis-Mäntsälän koulu ja päiväkoti koulu ja päiväkoti ,0 kaukolämpö 2016 Ryhmis Mikkosenhaka 1 asunto Ryhmis 344,0 kaukolämpö Alatalo Dementiayksikkö ,0 maakaasu 2015 Paloasema Paloasema ,0 maakaasu 2014 Anttilan päiväkoti ja esikoulu Päiväkoti ,0 maakaasu 2014 Hepolan uusi koulu Hepolan koulu ,0 maakaasu 2014 Lukon koulu Lukon koulu ,0 sähkö 2015 Liljendalin teollisuushalli Varasto (Puistojaos) ,0 sähkö Päiväkoti Omenapuu Päiväkoti ,0 sähkö 2016 Päiväkoti Saviaho Päiväkoti ,0 sähkö 2014 Nummisten koulu ja päiväkoti koulu ja päiväkoti ,0 sähkö 2016 Montessori Päiväkoti ,2 sähkö 2016 Onnilanrinne 3 asuntoa yhdistetty Päiväkoti 861,0 sähkö Ohkolan koulu ala- ja yläkoulu Ohkolan koulu ,0 öljy (myös hake) 2014 Taikametsän päiväkoti Päiväkoti Taikametsä ,0 öljy 2015 Maalahdentien rivitalo 4 asuntoa Asuinhuoneistoja 822,7 öljy Peltolantien rivitalo 6 asuntoa Asuinhuoneistoja 1 340,6 öljy Sälinkää terveystalo 2 asuntoa Asuinhuoneisto/ryhmis ,0 öljy Sälinkään koulu Sälinkään koulu ,0 öljy 2014 Lepola Käsityökeskus ,0 öljy 2015 Hirvihaaran uusi koulu Hirvihaaran koulu ,0 öljy (myös hake) 2014 Sääksjärven koulu uusi ja vanha Sääksjärven koulu ,0 öljy 2014 Arolan koulu (uusi ja vanha) Arolan koulu ,0 öljy 2014 Hyökännummen koulu/päiväkoti Hyökännummen koulu ,0 öljy Energiankulutuksen seurannan tehostaminen Energiankulutus kiinteistöittäin raportoidaan EnerKey-järjestelmään, mutta osalla kiinteistöistä raportoinnissa on puutteita. Etäluettujen kulutustietojen siirtämistä EnerKey-järjestelmään tulisi selvittää varsinkin sähkönkulutuksen osalta. Sähkönjakeluverkkoyhtiöt ovat vaihtaneet laskutuskohteisiinsa etäluettavat mittarit vuoden 2013 loppuun mennessä. Lämmön- ja vedenkulutuksen osalta kulutusseuranta perustuu vielä jatkossakin huoltohenkilökunnan suorittamaan mittarinluentaan.
13 TOIMINTASUUNNITELMA 13 (14) Energiankulutuksen poikkeamien seurantaan tulisi kehittää strategia. Toimiva strategia voisi olla kuukausittaisten seurantapalaverien pitäminen. Palavereissa olisivat mukana kiinteistönhoidosta vastaavat henkilöt sekä kiinteistöjen omistajan yhteyshenkilöt. Kulutuspoikkeamien syyt ovat usein kiinteistönhoidon tiedossa. Seurantapalaverien tulosten perusteella voidaan luoda ohjeistusta tilojen energiatehokkaasta käytöstä tai esimerkiksi saada tieto kootusti mahdollisista talotekniikan laitteiden vaurioista. Energiankulutuksen seuranta ja poikkeamiin puuttuminen on aktiivista jo nykyisin kiinteistöissä, joissa on käytössä epalvelu yhteistyössä Schneider Electric Buildings Finland Oy:n kanssa Yleiset toimenpiteet Yleisellä tasolla tulisi seurata Energiatehokkuussopimuksen sopimusvelvoitteita energiatehokkuuden edistämisestä ja parantaa energiankulutuksen raportointia. Energiatehokkuussopimukseen liittynyt saa taloudellista tukea energiakatselmuksiin ja energiatehokkuutta parantaviin investointeihin. Tuen määrä investoinneissa on korkeimmillaan 30 % hankkeen kokonaiskustannuksista Liikkumisen tehostamistoimet Työn takia tapahtuvan liikkumisen energiatehokkuuden parantamiseen ehdotamme seuraavia toimia: 1. Kysely kunnan henkilöstön työmatkojen kulkutavoista ja kustannuksista Tehdään henkilökunnalle kysely, jolla kartoitetaan kulkutavat sekä matkojen pituudet työmatkoilla. Selvitetään seuraavat työmatkustamiseen liittyvät kustannukset: joukkoliikenteen käyttö, taksimatkat, kilometrikorvaukset sekä mahdollisten työsuhdeautojen ylläpito ja käyttö. 2. Lyhyiden työmatkojen kulkutavan ohjeistaminen Selvitetään mitä palveluita seudun joukkoliikenne voisi tarjota kunnan työntekijöille. Selvitetään tyypillisten kunnan sisäisten työmatkojen energiankulutus-, CO 2 -päästöt ja ajankäyttö autolla, kävellen, pyöräillen ja joukkoliikenteellä. 3. Työmatkojen seuranta Organisoidaan työmatkojen kulkutapojen ja määrän seuranta, jonka perusteella nähdään miten erilaisten kulkutapojen käyttö ja matkojen määrä kehittyy pitkällä aikavälillä. 4. Työmatkapyöräilyn edistäminen Varataan tilat pyörien säilytykseen sekä riittävät pukuhuonetilat työmatkapyöräilijöille. Kohtien 1-3 tehtäviin pitää todennäköisesti valita ulkopuolinen tekijä, jos liikkumisen tehostamistoimet osoittautuvat tarpeellisiksi. Työtä voisi valvoa vastaava työryhmä kuin Mäntsälän liikenneturvallisuussuunnitelmaa. Kunta on harvaan asuttu, minkä takia yksityisautoilu säilyy jatkossakin hallitsevana liikkumismuotona. Kohta 4 tulee huomioida jokaisen uudisrakennuksen ja peruskorjauksena alkaessa. Kunnassa ei juuri ole työsuhdeautoja, joten autojen hankinnan ohjeistuksen on tarpeetonta Koulutus ja viestintä Ehdotamme tämän toimintasuunnitelman toteuttamisen kannalta tärkeiden avainryhmien listaamista. Avainryhmien ja avainhenkilöiden löydyttyä ehdotamme kunnan energiatehokkuusryhmän perustamista. Ryhmä voisi kokoontua esimerkiksi puolen vuoden välein ja vastata energiatehokkuuteen liittyvästä viestinnästä kunnan työntekijöille. Oikeat viestintäkanavat on suunniteltava avainhenkilöiden yhteistyönä. Työryhmään on saatava mukaan osallistujat vähintään kunnan teknisistä palveluista, henkilöstöpalveluista, sivistyspalveluista sekä Mäntsälän Sähkö Oy:stä.
14 TOIMINTASUUNNITELMA 14 (14) 4.8. Uusiutuvien energialähteiden käyttöönotto Energiatehokkuussopimuksen sopimusvelvoitteena on uusiutuvan energian kuntakatselmuksen tekeminen. Katselmusprojekti on aloitettu loppuvuodesta Motiva Oy:n määritelmä kuntakatselmuksesta on: Uusiutuvan energian kuntakatselmuksessa kartoitetaan katselmusalueen energiantuotannon ja kiinteistökannan lämmityksen energiataseet ja arvioidaan käytettävissä olevat uusiutuvat energiavarat. Katselmuksen voi toteuttaa niin yhden kuin usean kunnan, seutu- tai maakunnan kattavana. Menettelytavoiltaan muita energiakatselmuksia muistuttavassa uusiutuvan energian kuntakatselmuksessa etsitään taloudellisesti kannattavia mahdollisuuksia korvata muiden energiamuotojen käyttöä uusiutuvalla energialla. Siinä listataan myös konkreettisia jatkotoimenpide-ehdotuksia. Kuntakatselmuksen valmistuttua Mäntsälän kunnan tulisi aktiivisesti pyrkiä vähentämään fossiilisten polttoaineiden käyttöä omissa kiinteistöissään ja myös edistää uusiutuvien energialähteiden käyttöä kunnan alueella kokonaisvaltaisesti. Kunnan energian hankinnassa tulisi painottaa uusiutuvan energian osuuden kasvattamista. Kaukolämmön hankinnassa tämä voi olla vaikeaa, sillä Mäntsälän Sähkö tuottaa nykyisin suuren osan lämmöstä maakaasulla. Sähkön hankinnassa todennäköisesti helpoin tapa on seuraavalla sähkön oston kilpailutuskaudella vaatia energiayhtiöltä tietty osuus vesi- tai tuulisähköä. Vesisähkön hinta ei poikkea sähköpörssissä fossiilisilla energialähteillä tuotetun sähkön hinnasta. Arvio tuulisähkön hinnasta on 10 % normaalia sähkösopimusta kalliimpi. 5. Energiatehokkuuden raportointi Kunnan tulisi hyödyntää paremmin Energiatehokkuussopimuksen raportointijärjestelmää, johon on mahdollista kirjata kiinteistökannassa tapahtuvat muutokset, energiankulutus, energiatehokkuustoimet sekä energiatehokkuutta edistävät muut toimet. Kulutusseurantaan liittyvät toimet on käsitelty aikaisemmissa kappaleissa. Mäntsälän kunnalla on jo nykyisin työkalut ja edellytykset tehokkaampaan energiatehokkuuden raportointiin, mutta työkalut tulisi ottaa aktiiviseen käyttöön.
Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Energiantehokkuussopimus vuosille / /2016
Tekninen lautakunta 134 15.11.2016 Kunnanhallitus 277 21.11.2016 Energiantehokkuussopimus vuosille 2017-2025 532/10.03.02/2016 Tekninen lautakunta 15.11.2016 134 Mäntsälän kunta solmi 3.10.2002 kauppa-
LisätiedotLahden Tilakeskuksen kiinteistöjen energiatehokkuuden edistäminen Kiinteistöpäällikkö Jouni Arola
Lahden Tilakeskuksen kiinteistöjen energiatehokkuuden edistäminen Kiinteistöpäällikkö Jouni Arola Lahden kaupungin Energiatehokkuussopimus 2008-2016 Lahden kaupungin ja työ- ja elinkeinoministeriön välinen
LisätiedotTEM raportteja 18/2011
TEM raportteja 18/2011 Työ- ja elinkeinoministeriön energiatehokkuussuunnitelma Energiaosasto Toukokuu 2011 SISÄLLYSLUETTELO Esipuhe... 3 1 Nykyinen energiankäyttö...4 1.1 Kiinteistöjen energiankulutus...4
LisätiedotENERGIAMARKKINAVIRASTO ENERGIATEHOKKUUSSUUNNITELMA
1 (16) 329/000/2013 ENERGIAMARKKINAVIRASTO ENERGIATEHOKKUUSSUUNNITELMA DNro 329/000/2013 Energiamarkkinavirasto Lintulahdenkuja 4 Puhelin 029 5050 000 S-posti kirjaamo@energiamarkkinavirasto.fi Energimarknadsverket
LisätiedotKunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski
Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä ja tiennäyttäjinä energiatehokkuudessa Energiapalveludirektiivi edellyttää kunnilta
LisätiedotEnergiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset 2008-2016
Energiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset 2008-2016 06.11.2007 Heikki Väisänen Kauppa- ja teollisuusministeriö 11/9/2007 1 Energiapalveludirektiivin sisällöstä ESD koskee kaikkea
LisätiedotENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus
ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA Helsingin kaupungin terveyskeskus 3.12.2010 1 1. Helsingin kaupungin terveyskeskuksen energiansäästösuunnitelma... 3 1.1 Kaupungin terveyskeskuksen energiankulutus... 3 1.2 Energiansäästötavoite
Lisätiedot2011, Kuusamon kaupunki. Millaisia tuloksia energiatehokkuussopimuksella on saavutettu?
Millaisia tuloksia energiatehokkuussopimuksella on saavutettu? Kuusamo. Pinta-ala 5 809 km² Asukasluku 15 740 Asukastiheys 3,16 as/km² Kaupungin kiinteistöt 2011-647 000 m³ 2014-627 100 m³ josta lämmintä
Lisätiedot-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.
Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten
LisätiedotLappeenrannan ilmasto-ohjelma:
Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375
LisätiedotRakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen
ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen
LisätiedotEnergiatehokkuussopimukset. Energiavirasto Juha Toivanen
Energiatehokkuussopimukset Energiavirasto Juha Toivanen 9.2.2016 Vapaaehtoista sopimustoimintaa energiansäästöstä energiatehokkuuteen ESD 2006 EED 2014 2020 Energiansäästö sopimukset Jatkoaika Energiatehokkuus
LisätiedotMÄNTSÄLÄN KUNNAN SISÄISET VUOKRAT 2016
TkL VTM Harri Isoniemi 7.6.2015 MÄNTSÄLÄN KUNNAN SISÄISET VUOKRAT 2016 1. TAUSTA Trellum Consulting Oy on ollut muodostamassa Keski-Uudenmaan -kuntien sisäisiä vuokria vuonna 2005 ja määritellyt vuokrat
LisätiedotUusiutuvan energian kuntakatselmus. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy
Uusiutuvan energian kuntakatselmus Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Kuntien KETS ja KEO sopimukset KETS (Kuntien energiatehokkuussopimus) yli 20 000 asukkaan kunnat yli 20 000 MWh/a:n kuntayhtymät KEO (Kuntien
LisätiedotKokonaisvaltainen energiahallinta Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n kiinteistökannassa
Kokonaisvaltainen energiahallinta Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n kiinteistökannassa Aki Havia 4.10.2017 Rakennusten energiaseminaari 2017 1 Suomen Yliopistokiinteistöt Oy 4.10.2017 Rakennusten energiaseminaari
LisätiedotTeollisuuden säästöpotentiaalit Säästöpotentiaalit - Pk-teollisuus 1
Teollisuuden säästöpotentiaalit 2011-2016 2017 Säästöpotentiaalit - Pk-teollisuus 1 Säästöpotentiaali 2011-2016 Pk-teollisuus, alle 10 GWh/a (54 kohdetta) Nykyinen kulutus TEOLLISUUS, Energiankäyttö
LisätiedotUUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti
LisätiedotMaatilojen energiasuunnitelma
Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma on osa maatilojen energiaohjelmaa Maatilojen energiaohjelma Maatilan energiaohjelma: Maatilojen energiasäästötoimia
LisätiedotUudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku
Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan
LisätiedotEnergiatehokkuuden parantaminen julkisessa rakennuskannassa. 1.Tilakeskuksen rakennuskanta; toiminnan laajuus
Oulun kaupunki, Tilakeskus Energiatehokkuuden parantaminen julkisessa rakennuskannassa 24.2.2010 kiinteistöpäällikkö Johan Alatalo Energiatehokkuuden parantaminen julkisessa rakennuskannassa Esityksen
LisätiedotEnergiatehokkuussopimukset ja uusiutuvan energian rooli tavoitteiden saavuttamisessa Risto Larmio Risto Larmio, Motiva
Energiatehokkuussopimukset ja uusiutuvan energian rooli tavoitteiden saavuttamisessa Risto Larmio 14.3.2017 Risto Larmio, Motiva Energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Energiatehokkuussopimukset
LisätiedotMitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen
Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen 12.5.2016 Helsingin energiatehokkuussopimukset Mukana kaikilla energiatehokkuussopimuskausilla (pilotointi alkaen vuodesta
LisätiedotKaupungin rakennusten energiankulutusdata. Katri Kuusinen 26.2.2015
Kaupungin rakennusten energiankulutusdata Katri Kuusinen 26.2.2015 Nykyisiä tietokantoja kaupungin omista rakennuksista Vuosikulutukset Noin 3500 kohteen tiedot (palvelu- ja asuinrakennuksia) Kaukolämmönkulutus
LisätiedotENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA. Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara
ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara 11.02.2014 1 1. Helsingin kaupungin Staran energiansäästösuunnitelma... 3 2. Stara energiankuluttajana... 4 2.1 Toimipisteet...
LisätiedotEnergiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä
Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä 30.11.2016 Luotettavaa tietoa ja vaikuttavia ratkaisuja resurssitehokkaisiin toimiin
LisätiedotENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1
ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n
LisätiedotRakennusten energiatalous 26.2.2008. Motiva Oy. Johtava asiantuntija Tapio Jalo
Rakennusten energiatalous 26.2.2008 Motiva Oy Johtava asiantuntija Tapio Jalo Energiapalveludirektiivi Voimaantulo 17.5.2006, kansallinen toimeenpano 17.5.2008 mennessä Soveltamisala koko energian loppukäyttö,
LisätiedotKAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA
YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon
LisätiedotUusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011
Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Miksi uudistus? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa
LisätiedotMuuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö
LisätiedotUusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus. Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus 16.4.2013 Kirsi Sivonen, Motiva Oy
Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus Tavoite ja sisältö Tavoite Tunnetaan malliraportin rakenne Sisältö Kuntakatselmuksen sisältö
LisätiedotRoihuvuori seuran energia ilta
Roihuvuori seuran energia ilta Asuinkerrostalon energiatehokkuuden parantaminen Johtava asiantuntija 13.10.2010 Alustuksen sisältö Motivan toimialueet Asuinkerrostalon energiankulutus ja säästömahdollisuudet
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa
LisätiedotUusiutuva energia energiakatselmuksissa
Uusiutuva energia energiakatselmuksissa 24.1.2017 Juha Toivanen, Energiavirasto Energiakatselmustoiminta Suomessa Suuren yrityksen energiakatselmus Vapaaehtoinen katselmustoiminta 2 Suuren yrityksen energiakatselmukset
LisätiedotSenaatti-kiinteistöjen rooli energiatehokkuussuunnitelmissa
Senaatti-kiinteistöjen rooli energiatehokkuussuunnitelmissa Julkisen sektorin energiatehokkuus miten tehdä energiatehokkuussuunnitelma 22.4.2013 Tuomme tilalle ratkaisut Senaatti-kiinteistöjen rooli valtionhallinnossa
LisätiedotHelsingin kaupungin hallintokunta Pelastuslaitos
ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA Helsingin kaupungin hallintokunta Pelastuslaitos vuoden 2015 talousarvion liitteeksi 11.12.2014 1 1. Helsingin kaupungin hallintokunta Pelastuslaitoksen energiansäästösuunnitelma...
LisätiedotLaukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Laukaan energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Laukaan energiatase 2010 Öljy 354 GWh Puu 81 GWh Teollisuus 76 GWh Sähkö 55 % Prosessilämpö 45 % Rakennusten lämmitys 245 GWh Kaukolämpö
LisätiedotKULUTUSSEURANTARAPORTTI 2014 KESKO OYJ
KULUTUSSEURANTARAPORTTI 2014 KESKO OYJ 27.2.2015 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 2 2. taustaa... 3 3. kulutustietojen mittaus- ja laskentamenetelmistä...
LisätiedotAnalyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet
Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,
LisätiedotEnergiatehokkuus ja TEM:n omat toimenpiteet
Energiatehokkuus ja TEM:n omat toimenpiteet Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012 Ylitarkastaja Outi Kumpuvaara Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energiatehokkuus ja TEM:n omat toimenpiteet
LisätiedotMiten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt
Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt johtaja Senaatti-kiinteistöt 2010 (ennakkotietoa t tilinpäätöksestä) tä) VM:n alainen liikelaitos (laki 1.1.2011) n. 11 700
LisätiedotEnergiatehokkuussopimukset, tuloksia, esimerkkejä. Suvi Holm Tampereen energiatoimisto Ekokumppanit Oy
Energiatehokkuussopimukset, tuloksia, esimerkkejä Suvi Holm Tampereen energiatoimisto Ekokumppanit Oy Energiatehokas Pirkanmaa hanke kuntaseminaari 16.12.2010 Vapaaehtoiset energiatehokkuussopimukset energiapalveludirektiivin
LisätiedotSiemens 160 vuotta Suomessa - juhlaseminaari CASE Lahden kaupunki: Kiinteistöjen energiatehokkuus julkisella sektorilla
Siemens 160 vuotta Suomessa - juhlaseminaari 10.12.2015 CASE Lahden kaupunki: Kiinteistöjen energiatehokkuus julkisella sektorilla Lahden Tilakeskus Kiinteistöpäällikkö DI Jouni Arola Lahden kaupunki 110
LisätiedotOhjauskeinot EU-tavoitteista kansalliseen toimeenpanoon Risto Larmio
Ohjauskeinot EU-tavoitteista kansalliseen toimeenpanoon Risto Larmio 1. Yleistä A) Motiva Ilmastonmuutos koulutuksen sisältö 2. Teollisuuden energiatehokkuus B) Ajavat tekijät Säästöt Motiva Oy on asiantuntijayritys,
LisätiedotKAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA
YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon
LisätiedotKuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani 27.8.2015
Kuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani 27.8.2015 Esityksen sisältö Energiatehokkuus ja haasteet Energiatehokkuussopimus Mitä ja miksi? Tuloksia Tulevaisuus Tehokkuuden parantaminen
LisätiedotUUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSESTA KÄYTÄNNÖN TOIMIIN
UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSESTA KÄYTÄNNÖN TOIMIIN Kuntien energiatehokkuuden työkalut, Oulu 24.2.2010 Paavo Hankonen, Sievin kunta Terhi Harjulehto, Elomatic SISÄLTÖ Katselmustoiminta ja uusiutuvan
LisätiedotTavoitteet ja toimenpiteet
Tavoitteet ja toimenpiteet Tavoitteet vuodelle 2013 Spondan kiinteistöjen ympäristökuormitus Suomessa: Sähkön, lämmön, jäähdytyksen ja veden vertailukelpoinen laskee Suomen kiinteistöissä Mittarointistrategian
LisätiedotVuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011
Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011 Liittymistilanne Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelmaan oli vuoden 2011 lopussa liittynyt 25 jäsenyhteisöä, joiden liittymisasiakirjoista
LisätiedotElinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu
Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden
LisätiedotENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET
ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET 2017 2025 Energiantuotannon toimenpideohjelma 8.5.2017 Sirpa Leino, Energiateollisuus ry Energia-ala lähtenyt heti vakuuttavasti mukaan Energia-alan sopimuksen kattavuus erittäin
LisätiedotLappeenrannan ilmasto-ohjelma
18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan
LisätiedotSelvää säästöä energiatehokkuussopimuksilla ja ESCO -toiminnalla
Selvää säästöä energiatehokkuussopimuksilla ja ESCO -toiminnalla Kuntien investoinnit ympäristöä ja kustannuksia säästäen 6.10.2010 Esityksen sisältö Kuntien energiatehokkuussopimukset Energiakatselmukset
Lisätiedottuottaa mittauksiin ja laskelmiin perustuvaa tietoa kohteen energiankulutuksen jakautumisesta paikallistaa energian ja veden käytön
tuottaa mittauksiin ja laskelmiin perustuvaa tietoa kohteen energiankulutuksen jakautumisesta paikallistaa energian ja veden käytön tehostamismahdollisuudet esittää toimenpide-ehdotukset ja selkeät laskelmat
LisätiedotKalajoen kaupungin. energiatehokkuusohjelman. Toimintasuunnitelma vuosilla
Kalajoen kaupungin energiatehokkuusohjelman Toimintasuunnitelma vuosilla 2017-2025 [Liitetieto] 242/00.04.01/2018 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 2 SOPIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 1 3 ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUKSEN
LisätiedotPäästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010
Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden
LisätiedotUUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen 12.12.2011
UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS Kirsi Sivonen 12.12.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motivan katselmusmalli Katselmoijalla oltava Motivan koulutus Katselmoitava kohde voi
LisätiedotUuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö
LisätiedotKaupungin ja TEM:n välisen energiatehokkuussopimuksen toteuttaminen Kuopion kaupungissa
Kaupungin ja TEM:n välisen energiatehokkuussopimuksen toteuttaminen Kuopion kaupungissa 24.2.2010 Kuntien energiatehokkuuden työkalut Mervi Weckström-Räisänen Energiatehokkuushankkeen projektipäällikkö
LisätiedotJulkisen sektorin energiatehokkuus TEM:n energiatehokkuussuunnitelma
Julkisen sektorin energiatehokkuus TEM:n energiatehokkuussuunnitelma Heikki Väisänen Energiaosasto 25.4.2013 TEM:n suunnitelman laatimisesta Taustalla valtioneuvoston periaatepäätöksen kirjaus ja sen taustalla
LisätiedotEnergiatehokkuustyö kampuksilla. Juha Viholainen, Granlund Consulting Oy
Energiatehokkuustyö kampuksilla Juha Viholainen, Granlund Consulting Oy Energia- ja kestävyystavoitteet muokkaavat toimintaympäristöä 2 Kestävän kehityksen visio Energian rooli on merkittävä kestävän kehityksen
LisätiedotKunta-alan energiatehokkuussopimus
1 Kunta-alan energiatehokkuussopimus 2017-2025 Lähtökohdat Energiatehokkuussopimukset ovat tärkeä osa Suomen energia- ja ilmastostrategiaa ja ensisijainen keino edistää energian tehokasta käyttöä Suomessa.
LisätiedotÖljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010
Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja
LisätiedotIltapäivän teeman rajaus
28.8.2019 klo 12-16 Iltapäivän teemat Iltapäivän teeman rajaus Vähähiilinen lämmitys Energiatehokkuus Energiatehokkuuden parannukset (ehdotukset) Energiatehokkuudeltaan heikoimmat rakennukset Korjatut
LisätiedotKuntien energiaohjelma 2008 2016 liittymisasiakirja
TEM/7/05.05.01/2010 Kuntien energiaohjelma 2008 2016 liittymisasiakirja Työ- ja elinkeinoministeriö (jäljempänä Ministeriö), Suomen Kuntaliitto (jäljempänä Kuntaliitto) ja Motiva Oy (jäljempänä Motiva)
LisätiedotKunnat energiatehokkuuden suunnannäyttäjinä Energiatehokkuus hankintaohjeessa Isa-Maria Bergman, Motiva Oy
Kunnat energiatehokkuuden suunnannäyttäjinä Energiatehokkuus hankintaohjeessa Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Hankintapalvelu Motivan organisaatiossa Hankintayksiköt Yritykset Uusiutuva energia Lämmitys ja
LisätiedotKemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010
Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 1 Liittymistilanne Vuoden 1 loppuun mennessä kemianteollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 31 yritystä, jotka koostuvat 47 raportoivasta
LisätiedotKiinteistöalan energiatehokkuussopimus Asuinkiinteistöt Yhteisön liittymisasiakirja vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelmaan
Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus Asuinkiinteistöt Yhteisön liittymisasiakirja vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelmaan 1. Liittyvä yhteisö (yhteisön nimi) liittyy tällä asiakirjalla ja sen liitteillä
LisätiedotÄlykäs kiinteistö on energiatehokas
Harald Schnur, divisioonan johtaja Älykäs kiinteistö on energiatehokas Julkinen Siemens Osakeyhtiö 2015. Kaikki oikeudet pidätetään. www.siemens.fi Sivu 1 Haasteemme Ilmaston lämpeneminen Kasvihuonekaasut
LisätiedotTETS. Vuosiraportointi 2011 Tuloksia. TETS-yhdyshenkilöpäivä 22.01.2013 Tapio Jalo, Motiva Oy
TETS Vuosiraportointi 2011 Tuloksia TETS-yhdyshenkilöpäivä 22.01.2013 Tapio Jalo, Motiva Oy Esityksen sisältö Raportointi, energiankäyttö, säästöt, takaisinmaksuaika Vertailu säästötavoitteeseen Vastuuhenkilöt,
LisätiedotSpondan Energiatehokkuusohjelma. 22.1.2013 Tiina Huovinen
Spondan Energiatehokkuusohjelma Sponda lyhyesti Sponda on kiinteistösijoitusyhtiö, joka omistaa, vuokraa ja kehittää toimisto-, liike-, kauppakeskus- ja logistiikkakiinteistöjä Suomen ja Venäjän suurimmissa
LisätiedotKuntien energiatehokkuussopimus (KETS) ja energiaohjelma (KEO) Oulu Seppo Silvonen seppo.silvonen@motiva.fi Motiva Oy Sisältö KETS- ja KEO-liittymisen kattavuus Liittymismenettely EU-tavoitteet Energiansäästötavoitteet
LisätiedotEnergiatehokkuustoimikunnan mietintö Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto
Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energiatehokkuustoimikunta Laajapohjainen toimikunta energiansäästön ja energiatehokkuuden toimenpiteiden
LisätiedotKestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)
Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän
LisätiedotKESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014
KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 3.3.2015 Anna-Mari Pirttinen 020 799 2219 anna-mari.pirttinen@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Energiankulutus
LisätiedotYksikkö 2011 2012 2013
KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 22.4.2014 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 1.1. Energiankulutus 2013...
LisätiedotUusi energiatehokkuusdirektiivi ja julkiset hankinnat Heikki Väisänen Energiaosasto 22.3.2013
Uusi energiatehokkuusdirektiivi ja julkiset hankinnat Heikki Väisänen Energiaosasto 22.3.2013 Energiatehokkuusdirektiivin (EED) tausta Direktiivin tavoitteena on edesauttaa EU:n vuodelle 2020 asettaman
LisätiedotHelsinki hiilineutraaliksi -tavoitteet ja toimenpiteet. Petteri Huuska
Helsinki hiilineutraaliksi -tavoitteet ja toimenpiteet Petteri Huuska Sähkönkulutuksen vähentäminen -tavoitteet Tavoite 1. Kotitalouksien sähkönkulutus pienenee 10 prosenttia asukasta kohti verrattuna
Lisätiedotenergiatehokkuussopimus
HUS-kuntayhtymän energiatehokkuussopimus Liittyjä Tämän sopimuksen kiinteänä osana ovat liittymistiedot sekä työ- ja elinkeinoministeriön, Energiaviraston ja Kuntaliiton allekirjoittama Kunta-alan energiatehokkuussopimus.
LisätiedotRauman uusiutuvan energian kuntakatselmus
Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Tiivistelmä (alustava) Rejlers Oy KUNTAKATSELMUKSEN PÄÄKOHDAT 1) Selvitetään nykyinen energiantuotanto ja -käyttö 2) Arvioidaan uusiutuvan energian tekninen potentiaali
LisätiedotEnergiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa
Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa ympäristöasiantuntija Anna-Riikka Karhunen Kouvolan kaupunki Ympäristöystävällistä energiaa -seminaari, Kotka 6.6.2014 2 Kouvolan kaupunkistrategia 2014-2020
LisätiedotEnergiatehokkuustoimikunnan mietintö
ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa
LisätiedotENERGIATODISTUKSET JA MERKIT TYÖKALUINA ENERGIATEHOKKUUSVIESTINNÄSSÄ
ENERGIATODISTUKSET JA MERKIT TYÖKALUINA ENERGIATEHOKKUUSVIESTINNÄSSÄ Helsingin erilainen Display Miksi tämä lähestymistapa? 28.5.2010 Ulla Soitinaho HKR-Rakennuttaja Miksi ihmeessä Display? Miksi ihmeessä
LisätiedotENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA 23.1.2014 1 (7) HELSINGIN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO. Energiansäästön toimintasuunnitelma
1 (7) Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto 2 (7) Sisältö 1 Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston energiansäästösuunnitelma... 2 1.1 Sosiaali- ja terveysviraston energiankulutus...
LisätiedotEnergiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy
Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy ENERGIANSÄÄSTÖ? ENERGIATEHOKKUUS! ENERGIATEHOKKUUS Energian tehokas hyödyntäminen
LisätiedotEnergiatehokkuussopimukset Energiantuotannon toimenpideohjelma
Energiatehokkuussopimukset 2017-2025 Energiantuotannon toimenpideohjelma VUOSIRAPORTOINTI Uuden kauden ensimmäinen raportointi Ensimmäinen raportointi tapahtuu vuoden 2018 alussa vuoden 2017 tietoja koskien
LisätiedotToimintasuunnitelma ja sen laadinta. KETS-yhdyshenkilöpäivät Okariina Rauta
Toimintasuunnitelma ja sen laadinta KETS-yhdyshenkilöpäivät 8. 9.11.2017 Okariina Rauta Esityksen sisältö: Osio 1: Toimintasuunnitelman läpikäynti Osio 2: Yhteiskeskustelu - tarpeet, toiveet, näkemykset
LisätiedotJämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima
LisätiedotTavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely
Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa
LisätiedotLiikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen
Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-vuositapaaminen 23.11.2011 Liikkumisen ohjauksen hankehaku
LisätiedotKäyttöpalaute asiakkaille - Kaukolämmön käyttöraportti
Käyttöpalaute asiakkaille - Kaukolämmön käyttöraportti, Energiateollisuus ry Energiatehokkuussopimus - Energiapalvelujen toimenpideohjelman toteuttaminen Helsinki 9.11.2010 Laki energiamarkkinoilla toimivien
LisätiedotEnergiatehokkuusdirektiivin toimeenpano. Jari Kostama Energiateollisuus ry 1.3.2013
Energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano Jari Kostama Energiateollisuus ry 1.3.2013 EED:n tausta Direktiivin tavoitteena on auttaa saavuttamaan EU:n vuodelle 2020 asettama 20 % energiansäästötavoite Energiansäästötavoite
LisätiedotIlmastonmuutos Stadissa
Ilmastonmuutos Stadissa koulujen mahdollisuudet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi Timo Posa 3.3.2010 HELSINGIN KAUPUNGIN KOKONAISKULUTUS VUONNA 2008 ja 2007 2008 2007 GWh % GWh % KIINTEISTÖT Sähkö 479,84
LisätiedotEnergiatehokkuus pienissä ja keskisuurissa yrityksissä
Energiatehokkuus pienissä ja keskisuurissa yrityksissä EK-päivä 31.3.2009 Jyväskylä Asiantuntija Kati Ruohomäki Energia ja ilmasto Sisältö 1. Taustaa 2. Yleistä energiatehokkuussopimuksista 3. Toimenpideohjelma
LisätiedotTavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely
Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa
LisätiedotÄänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät
LisätiedotEnergiatehokkuussopimukset kausi
Energiatehokkuussopimukset kausi 2017-2025 HINKU-foorumin kevätpäivät 6.4.2016, Joensuu Pia Outinen, Energiavirasto Energiatehokkuussopimukset 2017 2025 ELINKEINOELÄMÄ KUNTA-ALA KIINTEISTÖALA ÖLJYLÄMMITYSKIINTEISTÖT
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2016
Keski-Suomen energiatase 216 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 216 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
LisätiedotYmpäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa
Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.
LisätiedotKeski-Suomen energianeuvonta Benet kuntien kumppani viisaassa energian käytössä ja tuotannossa
Keski-Suomen energianeuvonta Benet kuntien kumppani viisaassa energian käytössä ja tuotannossa Keski-Suomen energianeuvonta Neuvontaa toteutetaan energiaviraston rahoituksella Neuvontaa annetaan yksityisille
Lisätiedot