Mäntsälän kunta ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMISEN TOIMINTASUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mäntsälän kunta ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMISEN TOIMINTASUUNNITELMA"

Transkriptio

1 Mäntsälän kunta ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMISEN TOIMINTASUUNNITELMA Projekti nro H04560.P012 Viimeisin muutos Laadittu Laatija Tark. / Hyv. JVK GRANLUND OY Jarkko Kuronen Anni Tyni

2 TOIMINTASUUNNITELMA 2 (14) SISÄLLYSLUETTELO 1. Esipuhe Johdanto Nykyinen energiankäyttö Kiinteistöjen energiankulutus Kiinteistöjen energiankulutuksen seuranta Liikkumisen energiankulutus Energian hankinta ja hiilidioksidipäästöt Energiansäästö- ja energiatehokkuustavoitteet Toteutettuja energiansäästötoimia Tehostamissuunnitelman toteuttaminen Energiatehokkuus hankinnoissa Energiatehokas suunnittelun ohjaus Energiakatselmusten toteuttaminen Energiankulutuksen seurannan tehostaminen Yleiset toimenpiteet Liikkumisen tehostamistoimet Koulutus ja viestintä Uusiutuvien energialähteiden käyttöönotto Energiatehokkuuden raportointi... 14

3 TOIMINTASUUNNITELMA 3 (14) 1. Esipuhe Mäntsälän kunta ja Työ- ja elinkeinoministeriö ovat vuonna 2009 tehneet energiatehokkuussopimuksen, jonka tavoitteena on yhdeksän prosentin energiansäästö vuoteen 2016 mennessä vuoden 2005 energiankulutukseen verrattuna. Energiatehokkuussopimuksella pyritään energiatehokkuuden parantamiseen, mutta siihen sisältyy myös uusiutuvan energian edistämiseen liittyviä tavoitteita ja toimenpiteitä. Energiatehokkuutta pyritään edistämään kiinteistöissä, työmatkaliikenteessä sekä hankinnoissa. Tässä toimintasuunnitelmassa esitetään nykyinen energiankulutus sekä aikataulutettuja ehdotuksia energiatehokkuuden edistämiseksi. Toimintasuunnitelman ovat valmistelleet Granlund Oy:n asiantuntijat Jarkko Kuronen ja Anni Tyni. Mäntsälän kunnalta toimintasuunnitelman kommentoinnissa ja tietojen toimittamisessa mukana ovat olleet Hannu Seppälä, Soile Karhinen ja Maija Nivala. Helsingissä, kesäkuussa 2014 GRANLUND OY

4 TOIMINTASUUNNITELMA 4 (14) 2. Johdanto EU:n jäsenvaltioita sitova direktiivi energian loppukäytön tehokkuudesta ja energiapalveluista (2006/32/EY), ns. energiapalveludirektiivi, tuli voimaan Direktiivin tavoitteena on energian loppukäytön tehostamisella vähentää primäärienergiakulutusta sekä alentaa kasvihuonepäästöjä ja näin ehkäistä ilmastonmuutosta. Direktiivissä on asetettu 9 %:n ohjeellinen energiansäästön kokonaistavoite kaudelle laskettuna vuosien keskikulutuksesta. Direktiivin soveltamisala on koko energian loppukäyttö pois lukien merenkulku, lentoliikenne ja päästökaupan piirissä oleva teollisuus. Energiatehokkuutta parantavat toimenpiteet voivat koskea muun muassa rakennuksia ja niiden järjestelmiä, liikennettä sekä tuotteiden energiatehokkuusvaatimuksia. Direktiivi asettaa julkiselle sektorille esimerkkiaseman energiatehokkuuden parantamisessa ja energiakäytön vähentämisessä. Direktiivi edellyttää julkisen sektorin toimijoilta sekä tavoitteiden asettamista että suunnitelmallista ja pitkäjänteistä energiatehokkuuden juurruttamista koko organisaation arkeen. Tämä suunnitelma luo puitteet energiatehokkuuden systemaattiselle ja jatkuvalle parantamiselle. Se myös pyrkii vastaamaan niihin ilmasto- ja energiatehokkuushaasteisiin, joita kansainvälinen ja kansallinen lainsäädäntö (erityisesti Energiapalveludirektiivi) asettavat. Energiankäytön tehostuminen vähentää myös energiakustannuksia, minkä merkitys korostuu ajankohtana, jolloin energiahintoihin kohdistuu jatkuvia nousupaineita.

5 TOIMINTASUUNNITELMA 5 (14) 3. Nykyinen energiankäyttö 3.1. Kiinteistöjen energiankulutus Mäntsälän kunta omistaa 47 kiinteistöä. Kiinteistöjen kokonaislaajuus sekä energiankulutus on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1: Mäntsälän kunnan omistamat kiinteistöt, vuosi 2013 Energiankäyttö vertailuvuodelta Ostolämpö (MWh) Sähkö (MWh) Polttoaineet (MWh) Rakennusten bruttopinta-ala (brm 2 ) Rakennustilavuus (m 3 ) Palvelurakennukset , ,2 Asuinrakennukset 0 0, , ,3 Yhteensä , ,5 Suurin osa kunnan kiinteistöistä on sivistystoimen kiinteistöjä, mikä tarkoittaa koulurakennuksia. Muita rakennuksia ovat esimerkiksi päiväkotirakennukset, monitoimitalo, terveyskeskus ja kunnantalo. Kunnan kiinteistöistä valtaosa on lämmitetty kaukolämmöllä. Tilavuuden perusteella laskettuna viidennes kunnan kiinteistöistä käyttää lämmitykseen öljyä tai maakaasua. Näiden lisäksi pieni osa kiinteistöistä lämmitetään sähköllä. Taulukon 1 sarake Ostolämpö sisältää kaukolämmön kulutuksen, maakaasun ja öljyn kulutukset on esitetty kohdassa Polttoaineet. Taulukossa 2 on esitetty kaukolämmöllä lämmitettävien kiinteistöjen normitettu eli ulkolämpötilan suhteen vakioitu lämmönkulutus. Kunnan omistamista asuinrakennuksista vain yhdessä on lämmitysmuotona kaukolämpö, mutta kulutusseuranta on yhteydessä viereisen koulun kaukolämmön kulutusseurantaan. Tämän vuoksi taulukossa on esitetty vain palvelurakennuksien normitettu lämmönkulutus. Taulukoissa 3 ja 4 on esitetty kiinteistöjen polttoaineenkulutukset eli öljyn ja maakaasun kulutukset, taulukossa 5 sähkönkulutukset ja taulukossa 6 vedenkulutukset vuosilta Taulukon 4 öljyn kulutukset perustuvat kunnalta saatuihin öljyn hankintatietoihin eivät absoluuttiseen öljyn kulutukseen öljyn varastointimahdollisuudesta johtuen. Kaikkien kiinteistöjen osalta ei ollut mahdollista saada kattavia tietoja kaikista kulutuslajeista. Esimerkiksi vesiosuuskuntien asiakkaina olevista kiinteistöistä ei tietoja ollut saatavilla vedenkulutuksesta eikä kerrostaloasunnossa toimivien ryhmäperhepäiväkotien osalta kaukolämmönkulutuksesta. Puuttuvat tiedot on huomioitu ominaiskulutuksissa kohdistamalla kulutus vain niille rakennuksille, joiden kulutustiedot ovat olleet käytettävissä. Lisäksi joidenkin rakennusten kohdalla tietoja puuttui joidenkin vuosien osalta. Tämä on huomioitu ominaiskulutuksessa ottamalla bruttoalassa huomioon vain ne rakennukset, joiden kulutustiedot kyseiseltä vuodelta ovat olleet käytettävissä.

6 TOIMINTASUUNNITELMA 6 (14) Taulukko 2. Normitettu lämmönkulutus vuosina Kiinteistötyyppi Yksikkö Palvelurakennukset MWh kwh/brm 2 152,0 121,6 122,9 Bruttoala brm Yhteensä MWh Keskiarvo kwh/brm 2 152,0 121,6 122,9 Taulukko 3. Kevyen polttoöljyn kulutus vuosina Kiinteistötyyppi Yksikkö MWh Palvelurakennukset kwh/brm 2 102,0 126,0 80,9 brm Asuinrakennukset MWh kwh/brm 2 217,4 193,0 131,2 brm Yhteensä MWh Keskiarvo kwh/brm 2 105,0 129,9 83,8 Taulukko 4. Maakaasun kulutus vuosina Kiinteistötyyppi Yksikkö MWh Palvelurakennukset kwh/brm 2 149,7 163,8 150,9 brm Yhteensä MWh Keskiarvo kwh/brm 2 149,7 163,8 150,9

7 TOIMINTASUUNNITELMA 7 (14) Taulukko 5. Sähkönkulutus vuosina Kiinteistötyyppi Yksikkö Palvelurakennukset MWh kwh/brm 2 63,7 64,4 68,0 brm Asuinrakennukset MWh 10,7 11,2 0,85 kwh/brm 2 37,6 39,3 30,8 brm Yhteensä MWh Keskiarvo kwh/brm 2 63,6 64,3 67,9 Taulukko 6. Vedenkulutus vuosina Kiinteistötyyppi Yksikkö Palvelurakennukset m , ,8 m 3 /brm 2 0,486 0,3482 0,505 brm Asuinrakennukset m m 3 /brm 2 0,489 0,437 0,543 brm ,5 1939,5 1939,5 Yhteensä m Keskiarvo m 3 /brm 2 0,341 0,379 0,377 Polttoaineenkulutustiedot taulukoissa 3 ja 4 eivät anna luotettavaa kuvaa kulutuksen kehittymisestä, koska, kulutustiedot taulukossa 3 perustuvat kiinteistöihin tilattuihin öljymääriin eikä tarkasti lämmitykseen käytettyyn polttoainemäärään. Sähkönkulutus on kolmen vuoden tarkasteluajanjakson aikana noussut. Yksi syy kulutuslukemien nousuun aikaisempiin vuosiin verrattuna on Koillis-Mäntsälän koulun ja Nummisten koulun valmistuminen vuonna Vuonna 2013 Mäntsälän kunnan kiinteistöjen energian kokonaiskulutus oli MWh, josta lämmön osuus oli 47 %, polttoaineiden 14 % ja sähkön 39 %. Työntekijää kohden laskettu energian ominaiskulutus oli 12,6 MWh/hlö (työntekijämäärä: 1345, Mäntsälän kunnan tilinpäätös 2012). Vuoden 2011 tiedoilla laskettuna energiankulutus työntekijää kohden oli 13,2 MWh/hlö. Kokonaisenergian kulutuksen kehityssuunta on näin ollen laskeva. Lämmön kokonaiskulutuksen kehityssuunta on laskeva. Lämmön kokonaiskulutus on laskenut 11 % jaksolla Polttoaineiden kokonaiskulutus on laskenut 10 % samalla jaksolla, mutta kulu-

8 TOIMINTASUUNNITELMA 8 (14) tuksessa on suurta vaihtelua kolmen vuoden tarkastelujakson aikana. Sähkön kokonaiskulutus on noussut 12 %. Veden kokonaiskulutus on noussut 11 %. Motiva Oy kerää tilastotietoja ominaiskulutuksesta rakennuksista, joihin on tehty energiakatselmus. Rakennukset on luokiteltu tilastoihin rakennustyypeittäin, kuten toimistotalot, kauppakeskukset jne. Mäntsälän kunnan kiinteistöjen energiankulutusta ei ole tarkoituksenmukaista verrata yksittäisen rakennustyypin kulutukseen, sillä kunnan kiinteistöjen käyttötarkoitukset vaihtelevat suuresti Kiinteistöjen energiankulutuksen seuranta Mäntsälän kunnan kiinteistöjen energian- ja vedenkulutustiedot tallennetaan EnerKey-ohjelmaan. Kiinteistönhoitajat lukevat mittarit kuukausittain ja tallentavat kulutustiedot Facility Info ohjelmiston kautta. Tiedot eivät nykyisin siirry etäluennan kautta EnerKey-ohjelmaan. Sähkönkulutustiedot siirtyvät etäluennan kautta Mäntsälän Sähkö Oy:n tietojärjestelmään, mutta tietoja ei nykyisin käytetä kunnan energiaseurannassa. Energian- ja vedenkulutusta ja niiden poikkeamia seurataan kiinteistönhuollon palavereissa. Kulutuksen poikkeamien seuranta on muilta osin satunnaista. Osassa rakennuksia on käytössä epalvelu yhteistyössä Schenider Electric Finland Oy:n. Kyseisissä kiinteistöissä poikkeamien seuranta on aktiivista Liikkumisen energiankulutus Mäntsälän kunnalla ei ole työntekijöiden liikkumisen ja sen energiankulutukseen liittyvää seurantaa, joten työmatkaliikenteen ja virkamatkojen määrän arviointiin ei ole tässä vaiheessa vielä riittävästi lähtötietoja. Toistaiseksi kunnassa ei ole ollut suunnitelmia työmatkojen matkustuskäytäntöjen luomisesta tai matkojen seurannasta. Työmatkaliikenteen suuntautumista Mäntsälästä eri kuntiin on selvitetty Mäntsälän liikenneturvallisuussuunnitelmassa kaikkien kuntalaisten osalta Energian hankinta ja hiilidioksidipäästöt Energialähteiden käytöstä kaupungin energian hankinnassa ei ole tehty periaatepäätöksiä. Kunta ostaa kaukolämmön ja sähkön Mäntsälän Sähkö Oy:ltä Sääksjärven koulua lukuun ottamatta, jonne sähkö on ostettu Kymenlaakson sähköltä. Kaukolämpö tuotetaan Mäntsälän Sähkön lämpökeskuksissa maakaasulla, jonka ominaispäästökerroin on 198 kg CO2 /MWh (lähde: Motiva Oy). Mäntsälän Sähkön myymän sähkön energialähdejakauma oli vuonna 2012: Fossiiliset polttoaineet ja turve 33 % Uusiutuvat energialähteet 30 % Ydinvoima 37 % Sähkön ominaispäästökerroin oli vuonna 2012 Mäntsälän Sähkön ilmoituksen mukaan 253 kg CO2 /MWh. Mäntsälän Sähkön myymä sähkö on lähes täysin sähköpörssistä ostettua, eikä ostetussa tai myydyssä sähkössä ole uusiutuvan energialähteiden painotuksia. Kunnan kiinteistössä lämmitykseen käytetyn kevyen polttoöljyn ominaispäästökerroin on 267 kg CO2 /MWh. Maakaasun ominaispäästökerroin on 198 kg CO2 /MWh.

9 TOIMINTASUUNNITELMA 9 (14) Kunnan kiinteistöjen energiakäytöstä johtuvat hiilidioksidipäästöt ovat yhteensä hiilidioksiditonnia vuodessa vuoden 2013 energiankulutuksen perusteella laskettuna. Päästöt jakautuvat seuraavasti: Kaukolämpö t CO2 /a Kevyt polttoöljy 291 t CO2 /a Maakaasu 243 t CO2 /a Sähkö t CO2 /a 3.5. Energiansäästö- ja energiatehokkuustavoitteet Mäntsälän kunta on sitoutunut energiatehokkuussopimuksen mukaisiin energiansäästötavoitteisiin. Kunnan energiankulutus oli yhteensä 33,6 GWh/a vuonna Lukema sisältää kiinteistöjen, katuvalaistuksen, vesihuollon sekä kunnan omien työkoneiden ja ajoneuvojen energiankäytön. Tavoitteena on yhdeksän prosentin säästö vuoden 2016 loppuun mennessä verrattuna vuoden 2005 kulutukseen. Energiansäästön tavoitteet ovat seuraavat: Energiansäästön välitavoite (2010) 4 % 1344 MWh Energiansäästön välitavoite (2013) 7 % 2352 MWh Energiansäästön kokonaistavoite (2016) 9 % 3024 MWh Energiatehokkuussopimuksen lisäksi Mäntsälän kunta on solminut vuonna 2011 Schneider Electric Buildings Finland Oy:n kanssa energiansäästöön ja ilmastonsuojeluun tähtäävän kumppanuussopimuksen, jonka sopimuskausi on viisi vuotta. Sopimuksen energiansäästötavoitteet ovat seuraavat: Lämpöenergia Sähköenergia 542 MWh/a 116 MWh/a Kumppanuussopimuksen tavoitteet koskevat 27 kiinteistöä (10 päiväkotia, terveyskeskus, 11 koulua, paloasema, kansalaisopisto, monitoimitalo, pankinmaa, seurojentalo). Schneiderin tehtäviä ovat mm. kiinteistökohtaisten toimintasuunnitelmien laadinta sekä energiansäästöinvestointien esittäminen. Hiilidioksidipäästöistä kunnalla ei ole tavoitteita Toteutettuja energiansäästötoimia Mäntsälän kunnassa on toteutettu seuraavia tehostamistoimia: Kiinteistöt Seuraavissa kiinteistöissä on toteutettu energiansäästötoimia yhteistyössä kunnan ja Schneider Electric Buildings Finland Oy:n kanssa vuosien aikana. Hyökännummen koulu ja päiväkoti Lukio Anttilan päiväkoti Taikametsän päiväkoti Ohkolan koulu Monitoimitalo Myllymäen koulu

10 TOIMINTASUUNNITELMA 10 (14) Sääksjärven koulu Hirvihaaran koulu Kansalaisopisto Riihenmäen koulu Terveyskeskus Energiansäästötoimet on toteutettu ESCO-hankkeina, joiden kustannukset maksetaan säästöillä, jotka syntyvät alentuneista energiakustannuksista. Säästötoimet liittyvät pääasiassa LVI-teknisiin järjestelmiin. Esimerkkejä säästötoimista ovat: Ilmanvaihtokoneiden käyntiaikojen muutos Tarpeenmukaisen ohjauksen lisääminen ilmanvaihtokoneille, liiketunnistimet ja CO 2 -ohjaus Lämpötilojen asetusarvojen muutos lämmitysverkostossa ja ilmanvaihtokoneilla Ohjelmallisten kesäsulkujen asettaminen lämmitysverkostoihin Kiinteistönhoitohenkilökunnan opastukset Yllä olevien säästötoimien energiavaikutuksia ei ole toistaiseksi laskettu. Laitesähkö ja hankinnat Ei energiankäytön tehostamistoimenpiteitä. Viestintä ja koulutus Energiankäytön tehostamiseen liittyviä koulutuksia ei ole viime vuosina pidetty. Liikkuminen Ei energiankäytön tehostamistoimenpiteitä. 4. Tehostamissuunnitelman toteuttaminen Energianhallinta ei ole kertaluontoinen projekti vaan jatkuva prosessi. Energiatehokkuuden parantaminen on mahdollista seuraavien kappaleiden ratkaisujen avulla Energiatehokkuus hankinnoissa Hankinnoilla tarkoitetaan tässä kunnan työntekijöiden käytössä olevia työvälineitä, mm. tietokoneita ja energiaa kuluttavia työkaluja. Vertailukohtana kunnan hankintoihin voi pitää valtion hankintoja, joita sitoo nykyisin Valtioneuvoston periaatepäätös kestävien ympäristö- ja energiaratkaisujen (Cleantechratkaisut) edistämisestä julkisissa hankinnoissa. Valtion on Cleantech-ratkaisun myötä hankittava energiamerkinnöiltään parhaisiin kuuluvia tuotteita. Ehdotamme seuraavia askeleita: 1. Määritetään hankintakäytännöt ja hankintojen energiatehokkuusohjeet. Luodaan kunnan yhteinen hankintastrategia ja sisällytetään energiatehokkuus tähän strategiaan. Asetetaan energiatehokkuus yhdeksi hankintakriteeriksi. 2. Kehitetään mittarit, joilla strategiaa seurataan. Seurataan esimerkiksi puolen vuoden välein, onko hankinnoissa päädytty energiatehokkaisiin vaihtoehtoihin.

11 TOIMINTASUUNNITELMA 11 (14) 4.2. Energiatehokas suunnittelun ohjaus Uudisrakennusten ja peruskorjauskohteiden suunnittelua varten ehdotamme energiatehokkaan rakentamisen suunnitteluohjeen tekemistä. Ohjeessa tulisi käsitellä suunnittelualoittain keskeisimmät tehtävät, jotka vaikuttavat rakennuksen energiatehokkuuteen. Tärkeitä tekijöitä energiatehokkaassa suunnittelussa ovat mm. rakennuksen muotoon sekä talotekniikan suunnitteluvalintoihin liittyvät tekijät. Jokaisessa rakennushankkeessa tulisi luoda hankesuunnitteluvaiheessa tavoitteet energiankulutukselle. Energiatehokkaan rakentamisen suunnitteluohje toimisi tässä tehtävässä apuvälineenä. Energiatavoite voi olla esimerkiksi tietty energiatodistuksen energialuokka tai vaihtoehtoisesti tietty energiankulutuksen yläraja pinta-alaa kohti (kwh/m 2 ) sekä lämmölle että sähkölle. Suunnittelun energiatehokkuuden seurantaa varten voi luoda tarkastuslistoja, jotka täytetään suunnittelun edetessä. Ensimmäisen kerran tarkastuslista täytettäisiin hankesuunnitteluvaiheessa, jolloin kirjattaisiin energiatavoitteet. Seuraavat vaiheet olisivat luonnossuunnittelu, toteutussuunnittelu, vastaanotto, ensimmäinen takuuvuosi ja toinen takuuvuosi Energiakatselmusten toteuttaminen Energiatehokkuussopimuksen sopimusvelvoitteena on energiakatselmusten ja niissä havaittujen energiansäästötoimien toteuttaminen. Sopimuksen tavoitteena on, että 80 % kunnan kiinteistöistä olisi katselmoitu vuoden 2013 loppuun mennessä. Realistisena tavoitteena voi pitää, että 80 % kunnan kiinteistöistä olisi katselmoitu sopimuskauden loppuun mennessä. Tämä tarkoittaa 38 energiakatselmuksen tekemistä vuoden 2016 loppuun mennessä. Ehdotamme katselmusten tekemistä tasaisesti vuosittain aloittaen vuonna Suurimpien kiinteistöjen katselmoiminen voisi olla budjetoinnista johtuen tarkoituksenmukaista vuonna 2015 tai Pienempien kiinteistöjen katselmoinnin voisi aloittaa jo vuonna Ehdotuksessamme katselmoimatta jäävät kunnan pienimmät kiinteistöt, sillä katselmoinnilla saavutettavat hyödyt ovat oletettavasti pieniä. Asuinhuoneistoja sisältävien kiinteistöjen katselmointi on myös vähäistä, sillä näissä kiinteistöissä omistajan mahdollisuus vaikuttaa energiankulutukseen on toimitilakiinteistöihin verrattuna pienempi. Fossiilisia polttoaineita lämmitykseen käyttävien kiinteistöjen katselmointi painottuu vuosille 2014 ja 2015, sillä näissä kiinteistöissä mahdollisuus vaikuttaa kasvihuonekaasupäästöihin on keskimääräistä suurempi. Ehdotuksemme energiakatselmusten tekemisestä on seuraava:

12 TOIMINTASUUNNITELMA 12 (14) Rakennus Käyttötarkoitus Valm. Kok.tilav. Lämmitys/ polttoaine Katselmointivuosi Pankinmaa (Musiikkiopisto) Pankinmaa ,0 kaukolämp Kansalaisopisto Kansalaisopisto ,0 kaukolämp Keskuskeittiö/halli K.keittiö/Liedont. varikko ,0 kaukolämp Monitoimitalo Monitoimitalo ,0 kaukolämp Urheilupuiston rakennus Huoltorakennus ,0 kaukolämp. Apposen teollisuushalli Vanha Porvoontie 6-30,-56, ,0 kaukolämp Työasema =(kunnan omistama rakennus) Petun toimintaa 6 080,0 kaukolämp Seurojentalo Seurojentalo ,0 kaukolämpö 2015 Kirkonkylän koulu Kirkonkylän koulu ,0 kaukolämpö 2015 Ehnroosin koulu + viipale Ehnroosin yläaste ,0 kaukolämpö 2016 Lukio Lukio ,0 kaukolämpö 2016 Myllymäen koulu Myllymäen koulu ,0 kaukolämpö 2016 Kotokartano Vanhuspalvelut ,0 kaukolämpö 2016 Päiväkoti Amanda Päiväkoti Amanda ,0 kaukolämpö 2014 Kunnantalo Kunnantalo ,0 kaukolämpö 2015 Riihenmäen koulu Riihenmäen koulu ,0 kaukolämpö 2016 Päiväkoti Myllytonttu Päiväkoti Myllytonttu ,0 kaukolämpö 2014 As Oy Aaretinpuisto/Pikku-Hukat 1 ok-talo Ryhmis ,0 kaukolämpö Kaunismäen Päiväkoti Päiväkoti ,0 kaukolämpö 2016 Terveyskeskus Terveyskeskus 1979/ ,0 kaukolämpö 2015 Pilvikirsikka ryhmis 1 asunto Ryhmis 367,0 kaukolämpö Mustamäen päiväkoti/ryhmis Päiväkoti/ryhmis 1 272,0 kaukolämpö 2016 Kirkonkylän koulun as. 10 asuntoa Asuinhuoneistoja ,0 kaukolämpö 2015 Koillis-Mäntsälän koulu ja päiväkoti koulu ja päiväkoti ,0 kaukolämpö 2016 Ryhmis Mikkosenhaka 1 asunto Ryhmis 344,0 kaukolämpö Alatalo Dementiayksikkö ,0 maakaasu 2015 Paloasema Paloasema ,0 maakaasu 2014 Anttilan päiväkoti ja esikoulu Päiväkoti ,0 maakaasu 2014 Hepolan uusi koulu Hepolan koulu ,0 maakaasu 2014 Lukon koulu Lukon koulu ,0 sähkö 2015 Liljendalin teollisuushalli Varasto (Puistojaos) ,0 sähkö Päiväkoti Omenapuu Päiväkoti ,0 sähkö 2016 Päiväkoti Saviaho Päiväkoti ,0 sähkö 2014 Nummisten koulu ja päiväkoti koulu ja päiväkoti ,0 sähkö 2016 Montessori Päiväkoti ,2 sähkö 2016 Onnilanrinne 3 asuntoa yhdistetty Päiväkoti 861,0 sähkö Ohkolan koulu ala- ja yläkoulu Ohkolan koulu ,0 öljy (myös hake) 2014 Taikametsän päiväkoti Päiväkoti Taikametsä ,0 öljy 2015 Maalahdentien rivitalo 4 asuntoa Asuinhuoneistoja 822,7 öljy Peltolantien rivitalo 6 asuntoa Asuinhuoneistoja 1 340,6 öljy Sälinkää terveystalo 2 asuntoa Asuinhuoneisto/ryhmis ,0 öljy Sälinkään koulu Sälinkään koulu ,0 öljy 2014 Lepola Käsityökeskus ,0 öljy 2015 Hirvihaaran uusi koulu Hirvihaaran koulu ,0 öljy (myös hake) 2014 Sääksjärven koulu uusi ja vanha Sääksjärven koulu ,0 öljy 2014 Arolan koulu (uusi ja vanha) Arolan koulu ,0 öljy 2014 Hyökännummen koulu/päiväkoti Hyökännummen koulu ,0 öljy Energiankulutuksen seurannan tehostaminen Energiankulutus kiinteistöittäin raportoidaan EnerKey-järjestelmään, mutta osalla kiinteistöistä raportoinnissa on puutteita. Etäluettujen kulutustietojen siirtämistä EnerKey-järjestelmään tulisi selvittää varsinkin sähkönkulutuksen osalta. Sähkönjakeluverkkoyhtiöt ovat vaihtaneet laskutuskohteisiinsa etäluettavat mittarit vuoden 2013 loppuun mennessä. Lämmön- ja vedenkulutuksen osalta kulutusseuranta perustuu vielä jatkossakin huoltohenkilökunnan suorittamaan mittarinluentaan.

13 TOIMINTASUUNNITELMA 13 (14) Energiankulutuksen poikkeamien seurantaan tulisi kehittää strategia. Toimiva strategia voisi olla kuukausittaisten seurantapalaverien pitäminen. Palavereissa olisivat mukana kiinteistönhoidosta vastaavat henkilöt sekä kiinteistöjen omistajan yhteyshenkilöt. Kulutuspoikkeamien syyt ovat usein kiinteistönhoidon tiedossa. Seurantapalaverien tulosten perusteella voidaan luoda ohjeistusta tilojen energiatehokkaasta käytöstä tai esimerkiksi saada tieto kootusti mahdollisista talotekniikan laitteiden vaurioista. Energiankulutuksen seuranta ja poikkeamiin puuttuminen on aktiivista jo nykyisin kiinteistöissä, joissa on käytössä epalvelu yhteistyössä Schneider Electric Buildings Finland Oy:n kanssa Yleiset toimenpiteet Yleisellä tasolla tulisi seurata Energiatehokkuussopimuksen sopimusvelvoitteita energiatehokkuuden edistämisestä ja parantaa energiankulutuksen raportointia. Energiatehokkuussopimukseen liittynyt saa taloudellista tukea energiakatselmuksiin ja energiatehokkuutta parantaviin investointeihin. Tuen määrä investoinneissa on korkeimmillaan 30 % hankkeen kokonaiskustannuksista Liikkumisen tehostamistoimet Työn takia tapahtuvan liikkumisen energiatehokkuuden parantamiseen ehdotamme seuraavia toimia: 1. Kysely kunnan henkilöstön työmatkojen kulkutavoista ja kustannuksista Tehdään henkilökunnalle kysely, jolla kartoitetaan kulkutavat sekä matkojen pituudet työmatkoilla. Selvitetään seuraavat työmatkustamiseen liittyvät kustannukset: joukkoliikenteen käyttö, taksimatkat, kilometrikorvaukset sekä mahdollisten työsuhdeautojen ylläpito ja käyttö. 2. Lyhyiden työmatkojen kulkutavan ohjeistaminen Selvitetään mitä palveluita seudun joukkoliikenne voisi tarjota kunnan työntekijöille. Selvitetään tyypillisten kunnan sisäisten työmatkojen energiankulutus-, CO 2 -päästöt ja ajankäyttö autolla, kävellen, pyöräillen ja joukkoliikenteellä. 3. Työmatkojen seuranta Organisoidaan työmatkojen kulkutapojen ja määrän seuranta, jonka perusteella nähdään miten erilaisten kulkutapojen käyttö ja matkojen määrä kehittyy pitkällä aikavälillä. 4. Työmatkapyöräilyn edistäminen Varataan tilat pyörien säilytykseen sekä riittävät pukuhuonetilat työmatkapyöräilijöille. Kohtien 1-3 tehtäviin pitää todennäköisesti valita ulkopuolinen tekijä, jos liikkumisen tehostamistoimet osoittautuvat tarpeellisiksi. Työtä voisi valvoa vastaava työryhmä kuin Mäntsälän liikenneturvallisuussuunnitelmaa. Kunta on harvaan asuttu, minkä takia yksityisautoilu säilyy jatkossakin hallitsevana liikkumismuotona. Kohta 4 tulee huomioida jokaisen uudisrakennuksen ja peruskorjauksena alkaessa. Kunnassa ei juuri ole työsuhdeautoja, joten autojen hankinnan ohjeistuksen on tarpeetonta Koulutus ja viestintä Ehdotamme tämän toimintasuunnitelman toteuttamisen kannalta tärkeiden avainryhmien listaamista. Avainryhmien ja avainhenkilöiden löydyttyä ehdotamme kunnan energiatehokkuusryhmän perustamista. Ryhmä voisi kokoontua esimerkiksi puolen vuoden välein ja vastata energiatehokkuuteen liittyvästä viestinnästä kunnan työntekijöille. Oikeat viestintäkanavat on suunniteltava avainhenkilöiden yhteistyönä. Työryhmään on saatava mukaan osallistujat vähintään kunnan teknisistä palveluista, henkilöstöpalveluista, sivistyspalveluista sekä Mäntsälän Sähkö Oy:stä.

14 TOIMINTASUUNNITELMA 14 (14) 4.8. Uusiutuvien energialähteiden käyttöönotto Energiatehokkuussopimuksen sopimusvelvoitteena on uusiutuvan energian kuntakatselmuksen tekeminen. Katselmusprojekti on aloitettu loppuvuodesta Motiva Oy:n määritelmä kuntakatselmuksesta on: Uusiutuvan energian kuntakatselmuksessa kartoitetaan katselmusalueen energiantuotannon ja kiinteistökannan lämmityksen energiataseet ja arvioidaan käytettävissä olevat uusiutuvat energiavarat. Katselmuksen voi toteuttaa niin yhden kuin usean kunnan, seutu- tai maakunnan kattavana. Menettelytavoiltaan muita energiakatselmuksia muistuttavassa uusiutuvan energian kuntakatselmuksessa etsitään taloudellisesti kannattavia mahdollisuuksia korvata muiden energiamuotojen käyttöä uusiutuvalla energialla. Siinä listataan myös konkreettisia jatkotoimenpide-ehdotuksia. Kuntakatselmuksen valmistuttua Mäntsälän kunnan tulisi aktiivisesti pyrkiä vähentämään fossiilisten polttoaineiden käyttöä omissa kiinteistöissään ja myös edistää uusiutuvien energialähteiden käyttöä kunnan alueella kokonaisvaltaisesti. Kunnan energian hankinnassa tulisi painottaa uusiutuvan energian osuuden kasvattamista. Kaukolämmön hankinnassa tämä voi olla vaikeaa, sillä Mäntsälän Sähkö tuottaa nykyisin suuren osan lämmöstä maakaasulla. Sähkön hankinnassa todennäköisesti helpoin tapa on seuraavalla sähkön oston kilpailutuskaudella vaatia energiayhtiöltä tietty osuus vesi- tai tuulisähköä. Vesisähkön hinta ei poikkea sähköpörssissä fossiilisilla energialähteillä tuotetun sähkön hinnasta. Arvio tuulisähkön hinnasta on 10 % normaalia sähkösopimusta kalliimpi. 5. Energiatehokkuuden raportointi Kunnan tulisi hyödyntää paremmin Energiatehokkuussopimuksen raportointijärjestelmää, johon on mahdollista kirjata kiinteistökannassa tapahtuvat muutokset, energiankulutus, energiatehokkuustoimet sekä energiatehokkuutta edistävät muut toimet. Kulutusseurantaan liittyvät toimet on käsitelty aikaisemmissa kappaleissa. Mäntsälän kunnalla on jo nykyisin työkalut ja edellytykset tehokkaampaan energiatehokkuuden raportointiin, mutta työkalut tulisi ottaa aktiiviseen käyttöön.

Lahden Tilakeskuksen kiinteistöjen energiatehokkuuden edistäminen Kiinteistöpäällikkö Jouni Arola

Lahden Tilakeskuksen kiinteistöjen energiatehokkuuden edistäminen Kiinteistöpäällikkö Jouni Arola Lahden Tilakeskuksen kiinteistöjen energiatehokkuuden edistäminen Kiinteistöpäällikkö Jouni Arola Lahden kaupungin Energiatehokkuussopimus 2008-2016 Lahden kaupungin ja työ- ja elinkeinoministeriön välinen

Lisätiedot

TEM raportteja 18/2011

TEM raportteja 18/2011 TEM raportteja 18/2011 Työ- ja elinkeinoministeriön energiatehokkuussuunnitelma Energiaosasto Toukokuu 2011 SISÄLLYSLUETTELO Esipuhe... 3 1 Nykyinen energiankäyttö...4 1.1 Kiinteistöjen energiankulutus...4

Lisätiedot

ENERGIAMARKKINAVIRASTO ENERGIATEHOKKUUSSUUNNITELMA

ENERGIAMARKKINAVIRASTO ENERGIATEHOKKUUSSUUNNITELMA 1 (16) 329/000/2013 ENERGIAMARKKINAVIRASTO ENERGIATEHOKKUUSSUUNNITELMA DNro 329/000/2013 Energiamarkkinavirasto Lintulahdenkuja 4 Puhelin 029 5050 000 S-posti kirjaamo@energiamarkkinavirasto.fi Energimarknadsverket

Lisätiedot

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä ja tiennäyttäjinä energiatehokkuudessa Energiapalveludirektiivi edellyttää kunnilta

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNNAN SISÄISET VUOKRAT 2016

MÄNTSÄLÄN KUNNAN SISÄISET VUOKRAT 2016 TkL VTM Harri Isoniemi 7.6.2015 MÄNTSÄLÄN KUNNAN SISÄISET VUOKRAT 2016 1. TAUSTA Trellum Consulting Oy on ollut muodostamassa Keski-Uudenmaan -kuntien sisäisiä vuokria vuonna 2005 ja määritellyt vuokrat

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Energiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset 2008-2016

Energiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset 2008-2016 Energiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset 2008-2016 06.11.2007 Heikki Väisänen Kauppa- ja teollisuusministeriö 11/9/2007 1 Energiapalveludirektiivin sisällöstä ESD koskee kaikkea

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA Helsingin kaupungin terveyskeskus 3.12.2010 1 1. Helsingin kaupungin terveyskeskuksen energiansäästösuunnitelma... 3 1.1 Kaupungin terveyskeskuksen energiankulutus... 3 1.2 Energiansäästötavoite

Lisätiedot

2011, Kuusamon kaupunki. Millaisia tuloksia energiatehokkuussopimuksella on saavutettu?

2011, Kuusamon kaupunki. Millaisia tuloksia energiatehokkuussopimuksella on saavutettu? Millaisia tuloksia energiatehokkuussopimuksella on saavutettu? Kuusamo. Pinta-ala 5 809 km² Asukasluku 15 740 Asukastiheys 3,16 as/km² Kaupungin kiinteistöt 2011-647 000 m³ 2014-627 100 m³ josta lämmintä

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375

Lisätiedot

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen

Lisätiedot

Maatilojen energiasuunnitelma

Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma on osa maatilojen energiaohjelmaa Maatilojen energiaohjelma Maatilan energiaohjelma: Maatilojen energiasäästötoimia

Lisätiedot

Rakennusten energiatalous 26.2.2008. Motiva Oy. Johtava asiantuntija Tapio Jalo

Rakennusten energiatalous 26.2.2008. Motiva Oy. Johtava asiantuntija Tapio Jalo Rakennusten energiatalous 26.2.2008 Motiva Oy Johtava asiantuntija Tapio Jalo Energiapalveludirektiivi Voimaantulo 17.5.2006, kansallinen toimeenpano 17.5.2008 mennessä Soveltamisala koko energian loppukäyttö,

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti

Lisätiedot

Helsingin kaupungin hallintokunta Pelastuslaitos

Helsingin kaupungin hallintokunta Pelastuslaitos ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA Helsingin kaupungin hallintokunta Pelastuslaitos vuoden 2015 talousarvion liitteeksi 11.12.2014 1 1. Helsingin kaupungin hallintokunta Pelastuslaitoksen energiansäästösuunnitelma...

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimukset, tuloksia, esimerkkejä. Suvi Holm Tampereen energiatoimisto Ekokumppanit Oy

Energiatehokkuussopimukset, tuloksia, esimerkkejä. Suvi Holm Tampereen energiatoimisto Ekokumppanit Oy Energiatehokkuussopimukset, tuloksia, esimerkkejä Suvi Holm Tampereen energiatoimisto Ekokumppanit Oy Energiatehokas Pirkanmaa hanke kuntaseminaari 16.12.2010 Vapaaehtoiset energiatehokkuussopimukset energiapalveludirektiivin

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen julkisessa rakennuskannassa. 1.Tilakeskuksen rakennuskanta; toiminnan laajuus

Energiatehokkuuden parantaminen julkisessa rakennuskannassa. 1.Tilakeskuksen rakennuskanta; toiminnan laajuus Oulun kaupunki, Tilakeskus Energiatehokkuuden parantaminen julkisessa rakennuskannassa 24.2.2010 kiinteistöpäällikkö Johan Alatalo Energiatehokkuuden parantaminen julkisessa rakennuskannassa Esityksen

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1 ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus. Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus 16.4.2013 Kirsi Sivonen, Motiva Oy

Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus. Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus 16.4.2013 Kirsi Sivonen, Motiva Oy Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus Tavoite ja sisältö Tavoite Tunnetaan malliraportin rakenne Sisältö Kuntakatselmuksen sisältö

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA. Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara

ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA. Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara 11.02.2014 1 1. Helsingin kaupungin Staran energiansäästösuunnitelma... 3 2. Stara energiankuluttajana... 4 2.1 Toimipisteet...

Lisätiedot

Senaatti-kiinteistöjen rooli energiatehokkuussuunnitelmissa

Senaatti-kiinteistöjen rooli energiatehokkuussuunnitelmissa Senaatti-kiinteistöjen rooli energiatehokkuussuunnitelmissa Julkisen sektorin energiatehokkuus miten tehdä energiatehokkuussuunnitelma 22.4.2013 Tuomme tilalle ratkaisut Senaatti-kiinteistöjen rooli valtionhallinnossa

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Kuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani 27.8.2015

Kuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani 27.8.2015 Kuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani 27.8.2015 Esityksen sisältö Energiatehokkuus ja haasteet Energiatehokkuussopimus Mitä ja miksi? Tuloksia Tulevaisuus Tehokkuuden parantaminen

Lisätiedot

Kaupungin rakennusten energiankulutusdata. Katri Kuusinen 26.2.2015

Kaupungin rakennusten energiankulutusdata. Katri Kuusinen 26.2.2015 Kaupungin rakennusten energiankulutusdata Katri Kuusinen 26.2.2015 Nykyisiä tietokantoja kaupungin omista rakennuksista Vuosikulutukset Noin 3500 kohteen tiedot (palvelu- ja asuinrakennuksia) Kaukolämmönkulutus

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen 12.12.2011

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen 12.12.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS Kirsi Sivonen 12.12.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motivan katselmusmalli Katselmoijalla oltava Motivan koulutus Katselmoitava kohde voi

Lisätiedot

KULUTUSSEURANTARAPORTTI 2014 KESKO OYJ

KULUTUSSEURANTARAPORTTI 2014 KESKO OYJ KULUTUSSEURANTARAPORTTI 2014 KESKO OYJ 27.2.2015 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 2 2. taustaa... 3 3. kulutustietojen mittaus- ja laskentamenetelmistä...

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja TEM:n omat toimenpiteet

Energiatehokkuus ja TEM:n omat toimenpiteet Energiatehokkuus ja TEM:n omat toimenpiteet Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012 Ylitarkastaja Outi Kumpuvaara Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energiatehokkuus ja TEM:n omat toimenpiteet

Lisätiedot

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011 Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011 Liittymistilanne Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelmaan oli vuoden 2011 lopussa liittynyt 25 jäsenyhteisöä, joiden liittymisasiakirjoista

Lisätiedot

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Miksi uudistus? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa

Lisätiedot

Kuntien energiaohjelma 2008 2016 liittymisasiakirja

Kuntien energiaohjelma 2008 2016 liittymisasiakirja TEM/7/05.05.01/2010 Kuntien energiaohjelma 2008 2016 liittymisasiakirja Työ- ja elinkeinoministeriö (jäljempänä Ministeriö), Suomen Kuntaliitto (jäljempänä Kuntaliitto) ja Motiva Oy (jäljempänä Motiva)

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt

Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt johtaja Senaatti-kiinteistöt 2010 (ennakkotietoa t tilinpäätöksestä) tä) VM:n alainen liikelaitos (laki 1.1.2011) n. 11 700

Lisätiedot

Selvää säästöä energiatehokkuussopimuksilla ja ESCO -toiminnalla

Selvää säästöä energiatehokkuussopimuksilla ja ESCO -toiminnalla Selvää säästöä energiatehokkuussopimuksilla ja ESCO -toiminnalla Kuntien investoinnit ympäristöä ja kustannuksia säästäen 6.10.2010 Esityksen sisältö Kuntien energiatehokkuussopimukset Energiakatselmukset

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

Energiatehokkuus pienissä ja keskisuurissa yrityksissä

Energiatehokkuus pienissä ja keskisuurissa yrityksissä Energiatehokkuus pienissä ja keskisuurissa yrityksissä EK-päivä 31.3.2009 Jyväskylä Asiantuntija Kati Ruohomäki Energia ja ilmasto Sisältö 1. Taustaa 2. Yleistä energiatehokkuussopimuksista 3. Toimenpideohjelma

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSESTA KÄYTÄNNÖN TOIMIIN

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSESTA KÄYTÄNNÖN TOIMIIN UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSESTA KÄYTÄNNÖN TOIMIIN Kuntien energiatehokkuuden työkalut, Oulu 24.2.2010 Paavo Hankonen, Sievin kunta Terhi Harjulehto, Elomatic SISÄLTÖ Katselmustoiminta ja uusiutuvan

Lisätiedot

Spondan Energiatehokkuusohjelma. 22.1.2013 Tiina Huovinen

Spondan Energiatehokkuusohjelma. 22.1.2013 Tiina Huovinen Spondan Energiatehokkuusohjelma Sponda lyhyesti Sponda on kiinteistösijoitusyhtiö, joka omistaa, vuokraa ja kehittää toimisto-, liike-, kauppakeskus- ja logistiikkakiinteistöjä Suomen ja Venäjän suurimmissa

Lisätiedot

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 3.3.2015 Anna-Mari Pirttinen 020 799 2219 anna-mari.pirttinen@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Energiankulutus

Lisätiedot

TETS. Vuosiraportointi 2011 Tuloksia. TETS-yhdyshenkilöpäivä 22.01.2013 Tapio Jalo, Motiva Oy

TETS. Vuosiraportointi 2011 Tuloksia. TETS-yhdyshenkilöpäivä 22.01.2013 Tapio Jalo, Motiva Oy TETS Vuosiraportointi 2011 Tuloksia TETS-yhdyshenkilöpäivä 22.01.2013 Tapio Jalo, Motiva Oy Esityksen sisältö Raportointi, energiankäyttö, säästöt, takaisinmaksuaika Vertailu säästötavoitteeseen Vastuuhenkilöt,

Lisätiedot

Yksikkö 2011 2012 2013

Yksikkö 2011 2012 2013 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 22.4.2014 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 1.1. Energiankulutus 2013...

Lisätiedot

Kuntien energiatehokkuussopimus (KETS) ja energiaohjelma (KEO) Oulu Seppo Silvonen seppo.silvonen@motiva.fi Motiva Oy Sisältö KETS- ja KEO-liittymisen kattavuus Liittymismenettely EU-tavoitteet Energiansäästötavoitteet

Lisätiedot

Älykäs kiinteistö on energiatehokas

Älykäs kiinteistö on energiatehokas Harald Schnur, divisioonan johtaja Älykäs kiinteistö on energiatehokas Julkinen Siemens Osakeyhtiö 2015. Kaikki oikeudet pidätetään. www.siemens.fi Sivu 1 Haasteemme Ilmaston lämpeneminen Kasvihuonekaasut

Lisätiedot

Energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano. Jari Kostama Energiateollisuus ry 1.3.2013

Energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano. Jari Kostama Energiateollisuus ry 1.3.2013 Energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano Jari Kostama Energiateollisuus ry 1.3.2013 EED:n tausta Direktiivin tavoitteena on auttaa saavuttamaan EU:n vuodelle 2020 asettama 20 % energiansäästötavoite Energiansäästötavoite

Lisätiedot

Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus Asuinkiinteistöt Yhteisön liittymisasiakirja vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelmaan

Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus Asuinkiinteistöt Yhteisön liittymisasiakirja vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelmaan Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus Asuinkiinteistöt Yhteisön liittymisasiakirja vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelmaan 1. Liittyvä yhteisö (yhteisön nimi) liittyy tällä asiakirjalla ja sen liitteillä

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Kunnat energiatehokkuuden suunnannäyttäjinä Energiatehokkuus hankintaohjeessa Isa-Maria Bergman, Motiva Oy

Kunnat energiatehokkuuden suunnannäyttäjinä Energiatehokkuus hankintaohjeessa Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Kunnat energiatehokkuuden suunnannäyttäjinä Energiatehokkuus hankintaohjeessa Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Hankintapalvelu Motivan organisaatiossa Hankintayksiköt Yritykset Uusiutuva energia Lämmitys ja

Lisätiedot

Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 1 Liittymistilanne Vuoden 1 loppuun mennessä kemianteollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 31 yritystä, jotka koostuvat 47 raportoivasta

Lisätiedot

Kaupungin ja TEM:n välisen energiatehokkuussopimuksen toteuttaminen Kuopion kaupungissa

Kaupungin ja TEM:n välisen energiatehokkuussopimuksen toteuttaminen Kuopion kaupungissa Kaupungin ja TEM:n välisen energiatehokkuussopimuksen toteuttaminen Kuopion kaupungissa 24.2.2010 Kuntien energiatehokkuuden työkalut Mervi Weckström-Räisänen Energiatehokkuushankkeen projektipäällikkö

Lisätiedot

Maatilojen energiaohjelma 28.2.2011. Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 546 9065 veli-pekka.reskola@mmm.

Maatilojen energiaohjelma 28.2.2011. Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 546 9065 veli-pekka.reskola@mmm. Maatilojen energiaohjelma 28.2.2011 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 546 9065 veli-pekka.reskola@mmm.fi Maataloussektorin osuus energiankäytöstä Maataloussektorin

Lisätiedot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää

Lisätiedot

Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa

Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa ympäristöasiantuntija Anna-Riikka Karhunen Kouvolan kaupunki Ympäristöystävällistä energiaa -seminaari, Kotka 6.6.2014 2 Kouvolan kaupunkistrategia 2014-2020

Lisätiedot

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA 23.1.2014 1 (7) HELSINGIN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO. Energiansäästön toimintasuunnitelma

ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA 23.1.2014 1 (7) HELSINGIN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO. Energiansäästön toimintasuunnitelma 1 (7) Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto 2 (7) Sisältö 1 Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston energiansäästösuunnitelma... 2 1.1 Sosiaali- ja terveysviraston energiankulutus...

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSEN TOTEUTUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSEN TOTEUTUS UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSEN TOTEUTUS Elomatic Oy Kirsi Sivonen 1.10.2009 ELOMATIC ON LAAJA-ALAINEN SUUNNITTELUTOIMISTO Elomatic toimii kone-, prosessi-, energia- ja laivanrakennusteollisuudessa

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUSSUUNNITELMA. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

ENERGIATEHOKKUUSSUUNNITELMA. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO ENERGIATEHOKKUUSSUUNNITELMA Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO SISÄLLYSLUETTELO 1. Esipuhe... 3 2. Johdanto... 4 3. Nykyinen energiankäyttö... 5 3.1. Kiinteistöjen energiankulutus...

Lisätiedot

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy ENERGIANSÄÄSTÖ? ENERGIATEHOKKUUS! ENERGIATEHOKKUUS Energian tehokas hyödyntäminen

Lisätiedot

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Tiivistelmä (alustava) Rejlers Oy KUNTAKATSELMUKSEN PÄÄKOHDAT 1) Selvitetään nykyinen energiantuotanto ja -käyttö 2) Arvioidaan uusiutuvan energian tekninen potentiaali

Lisätiedot

Käyttöpalaute asiakkaille - Kaukolämmön käyttöraportti

Käyttöpalaute asiakkaille - Kaukolämmön käyttöraportti Käyttöpalaute asiakkaille - Kaukolämmön käyttöraportti, Energiateollisuus ry Energiatehokkuussopimus - Energiapalvelujen toimenpideohjelman toteuttaminen Helsinki 9.11.2010 Laki energiamarkkinoilla toimivien

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuussopimukset ja Pakolliset katselmukset. Pia Outinen ja Juha Toivanen 11.3.2015

Uudet energiatehokkuussopimukset ja Pakolliset katselmukset. Pia Outinen ja Juha Toivanen 11.3.2015 Uudet energiatehokkuussopimukset ja Pakolliset katselmukset Pia Outinen ja Juha Toivanen 11.3.2015 2 Energiatehokkuussopimukset 2008-2016 VAETS vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelma Energiatehokkuustavoitteet

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila Energiatehokas koti asukas avainasemassa Ajankohtaisseminaari Päivi Laitila Motiva - asiantuntija energian ja materiaalien tehokkaassa käytössä Motiva yhtiönä 100 % valtion omistama valtionhallinnon sidosyksikkö

Lisätiedot

Julkisen sektorin energiatehokkuus TEM:n energiatehokkuussuunnitelma

Julkisen sektorin energiatehokkuus TEM:n energiatehokkuussuunnitelma Julkisen sektorin energiatehokkuus TEM:n energiatehokkuussuunnitelma Heikki Väisänen Energiaosasto 25.4.2013 TEM:n suunnitelman laatimisesta Taustalla valtioneuvoston periaatepäätöksen kirjaus ja sen taustalla

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja pk-yrityksen työkalut. Risto Larmio, Motiva Oy

Energiatehokkuus ja pk-yrityksen työkalut. Risto Larmio, Motiva Oy Energiatehokkuus ja pk-yrityksen työkalut Risto Larmio, Motiva Oy Sisältö Motiva Energiatehokkuuslaki (isot yritykset) Energiatehokkuussopimus 2016 ja 2017- Energiatehokkuusneuvonta Energiakatselmus pk-yrityksille

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT 2 Case-tapaus: Päiväkoti Saana Lpk Saana, rakennusvuosi 1963,

Lisätiedot

Uusi energiatehokkuusdirektiivi ja julkiset hankinnat Heikki Väisänen Energiaosasto 22.3.2013

Uusi energiatehokkuusdirektiivi ja julkiset hankinnat Heikki Väisänen Energiaosasto 22.3.2013 Uusi energiatehokkuusdirektiivi ja julkiset hankinnat Heikki Väisänen Energiaosasto 22.3.2013 Energiatehokkuusdirektiivin (EED) tausta Direktiivin tavoitteena on edesauttaa EU:n vuodelle 2020 asettaman

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

ENERGIATODISTUKSET JA MERKIT TYÖKALUINA ENERGIATEHOKKUUSVIESTINNÄSSÄ

ENERGIATODISTUKSET JA MERKIT TYÖKALUINA ENERGIATEHOKKUUSVIESTINNÄSSÄ ENERGIATODISTUKSET JA MERKIT TYÖKALUINA ENERGIATEHOKKUUSVIESTINNÄSSÄ Helsingin erilainen Display Miksi tämä lähestymistapa? 28.5.2010 Ulla Soitinaho HKR-Rakennuttaja Miksi ihmeessä Display? Miksi ihmeessä

Lisätiedot

Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön

Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön Terhi Harjulehto 1.12.29 Elomatic-esittely Katselmustoiminnan tausta Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sievin kunta Energiantuotannon ja -käytön

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan 1(3) Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan 1. Yritys (yrityksen nimi) liittyy tällä asiakirjalla ja sen liitteillä (Yrityksen

Lisätiedot

Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus Asuinkiinteistöt Toimenpideohjelma vuokra-asuntoyhteisöille

Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus Asuinkiinteistöt Toimenpideohjelma vuokra-asuntoyhteisöille Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus Asuinkiinteistöt Toimenpideohjelma vuokra-asuntoyhteisöille Tällä toimenpideohjelmalla RAKLI ry (jäljempänä RAKLI) toteuttaa Kiinteistöalan energiatehokkuussopimusta,

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimus, tuloksia energiavaltaisen teollisuuden osalta vuodelta 2008. Hille Hyytiä 22.9.2009

Energiatehokkuussopimus, tuloksia energiavaltaisen teollisuuden osalta vuodelta 2008. Hille Hyytiä 22.9.2009 Energiatehokkuussopimus, tuloksia energiavaltaisen teollisuuden osalta vuodelta 2008 Hille Hyytiä 22.9.2009 1.1 Energiavaltainen teollisuus tavoitteet toimenpideohjelmassa 1. Toimenpideohjelman tavoitteet

Lisätiedot

Tampereen alueen palvelurakennukset energiatehokkaiksi TAPRE

Tampereen alueen palvelurakennukset energiatehokkaiksi TAPRE Tampereen kaupunkiseudun teknisten palveluiden seutuseminaari 23.3.2011 Tampereen alueen palvelurakennukset energiatehokkaiksi TAPRE Teuvo Aro, AX-Suunnittelu AX-SUUNNITTELU Perustettu 1993 LVI TUTKIMUKSET

Lisätiedot

Pientalojen energiatehokkuusluokittelu

Pientalojen energiatehokkuusluokittelu Pientalojen energiatehokkuusluokittelu IEE/PEP seminaari 23.11.2006 erikoistutkija Copyright VTT VTT, Lähde: Hallituksen esitys 170 & YM SISÄLLYS 1. Energiatehokkuuden edistämisen yleisaikataulu Suomessa

Lisätiedot

RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012

RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012 RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012 MIKSI UUDISTUS? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa Energian loppukäyttö 2007 - yhteensä 307

Lisätiedot

Tekninen lautakunta 23 25.02.2014 Tekninen lautakunta 59 27.05.2014 Tekninen lautakunta 97 30.09.2014. Energiansäästötoimenpiteet 467/10.03.

Tekninen lautakunta 23 25.02.2014 Tekninen lautakunta 59 27.05.2014 Tekninen lautakunta 97 30.09.2014. Energiansäästötoimenpiteet 467/10.03. Tekninen lautakunta 23 25.02.2014 Tekninen lautakunta 59 27.05.2014 Tekninen lautakunta 97 30.09.2014 Energiansäästötoimenpiteet 467/10.03.02/2014 Tekla 25.02.2014 23 Valmistelija: työpäällikkö Janne Ilmalahti,

Lisätiedot

Päätöspuhe Plusenergia -klinikan tulosseminaari 16.1.2014

Päätöspuhe Plusenergia -klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Päätöspuhe Plusenergia -klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Teollisuusneuvos Timo Ritonummi TEM Energiaosasto Ajankohtaista energia- ja ilmastoasioissa (TEM näkökanta) Energia- ja ilmastostrategia (2020-EU-tavoitteet,

Lisätiedot

Kuljetusketjujen energiakatselmus

Kuljetusketjujen energiakatselmus Kuljetusketjujen energiakatselmus Helsingin messukeskus 17.5.2006 Pertti Koski 1 Motiva Oy tuottaa palveluja uusiutuvan energian ja energian tehokkaamman käytön lisäämiseksi. 2 Motivan palvelut Energianhallinnan

Lisätiedot

Toimenpiteet kuntien energiatehokkuussopimuksissa - Energiakatselmukset, ESCO palvelu, Uusiutuvan energian kuntakatselmus

Toimenpiteet kuntien energiatehokkuussopimuksissa - Energiakatselmukset, ESCO palvelu, Uusiutuvan energian kuntakatselmus Toimenpiteet kuntien energiatehokkuussopimuksissa - Energiakatselmukset, ESCO palvelu, Uusiutuvan energian kuntakatselmus Seinäjoen seudun ilmastostrategia 21.11.2011 Pertti Koski Toimenpiteet kuntien

Lisätiedot

3. Sopimuksen toimeenpano (toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi)

3. Sopimuksen toimeenpano (toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi) Liite 1. Sivu 1 (5) Linja-autoalan energiansäästösopimuksen arviointi 1. Vastaajan tausta ja sopimusala, perustiedot 1.01 Yrityksen linja-autojen lukumäärä 1-20 21-50 yli 50 linja-autoa 1.02 Vastaajan

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Elinkeinoelämän yleiseen toimenpideohjelmaan teollisuus

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Elinkeinoelämän yleiseen toimenpideohjelmaan teollisuus 1(3) Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Elinkeinoelämän yleiseen toimenpideohjelmaan teollisuus 1. Yritys (yrityksen nimi) liittyy tällä asiakirjalla ja sen liitteillä

Lisätiedot

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut Talotekniikan sähkö Huoneistosähkö 18.1.211 1 OKT 21 normi OKT 198-> OKT 196-1979 OKT RAT 196-1979 RAT LPR 196-1979 LPR

Lisätiedot

Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset

Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Energiatehokkuus kuljetuspalveluiden julkisissa hankinnoissa seminaari 7.11.2012 Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Kaupan alan toimenpideohjelmaan

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Kaupan alan toimenpideohjelmaan 1(3) Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Kaupan alan toimenpideohjelmaan 1. Yritys (yrityksen nimi) liittyy tällä asiakirjalla ja sen liitteillä (Yrityksen liittymistiedot,

Lisätiedot

Taloudellisuuden ja tehokkuuden vuoksi

Taloudellisuuden ja tehokkuuden vuoksi Taloudellisuuden ja tehokkuuden vuoksi Kunta-alan energiatehokkuussopimus ja energiaohjelma tarjoavat tavat toteuttaa EU:n energiapalveludirektiivin vaatimuksia. Ne myös auttavat energiakustannusten hallinnassa.

Lisätiedot

Maatilojen energiaohjelman liittymisasiakirja

Maatilojen energiaohjelman liittymisasiakirja Maatilojen energiaohjelman liittymisasiakirja 1. Maatilojen energiaohjelmaan liittyminen Maatilojen energiaohjelmaan (energiaohjelma) voivat liittyä kaikki maa- ja puutarhatilat (tila). Maa- ja metsätalousministeriö

Lisätiedot

Energiatehokkuuden työkalut ja julkisten hankintojen energiatehokkuus Oulu Seppo Silvonen seppo.silvonen@motiva.fi Motiva Oy Sisältö TEMin ohjeet energiatehokkuuden huomioon ottamisesta hankinnoissa Neuvontaa

Lisätiedot

Senaatti-kiinteistöt ja yhteiskuntavastuullisuus

Senaatti-kiinteistöt ja yhteiskuntavastuullisuus Senaatti-kiinteistöt ja yhteiskuntavastuullisuus Green Officeaamukahvitilaisuus 22.10.2014 Tuomme tilalle ratkaisut Esityksen sisältö Senaatti-kiinteistöt ja yhteiskuntavastuullisuus Senaatin vihreä työkalupakki

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ ENERGIATEHOKKUUSSUUNNITELMA

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ ENERGIATEHOKKUUSSUUNNITELMA YMPÄRISTÖMINISTERIÖ ENERGIATEHOKKUUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYSLUETTELO Sisällysluettelo 1 Esipuhe... 3 2 Nykyinen energiankäyttö... 4 2.1 Energiankulutus... 4 2.1.1 Kiinteistöjen energiankulutus... 4 2.1.2

Lisätiedot

Tehokas energiankäyttö. -koko kunnan asia

Tehokas energiankäyttö. -koko kunnan asia Tehokas energiankäyttö -koko kunnan asia Etsi kunnalle energiansäästöä Kunnissa on runsaasti erilaisia mahdollisuuksia edistää energiansäästöä ja hyödyntää uusiutuvia energialähteitä. Energiansäästö on

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Sähkökyselyn tulokset

Sähkökyselyn tulokset Hankkeen energiaosion yhteenveto Hanna Kuusela 22.11.2011 Yhteistyössä: Siipikarjan tuottajat Sähkökyselyn tulokset Vastaus-% 56 Vuosikulutuksen keskiarvo oli 81,8 MWh / v Kaikkien hankkeen 136 tilan kokonaiskulutukseksi

Lisätiedot

tuloksia Liittymistilanne 000 euroa. Kuva 1

tuloksia Liittymistilanne 000 euroa. Kuva 1 Matkailu- ja ravintolapalveluiden toimenpideohjelmann tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä Matkailu- ja ravintolapalveluiden (MaRa) toimenpideohjelmaan oli liittynytt yhteensä

Lisätiedot

Taloyhtiön energianhallinta ja käyttö

Taloyhtiön energianhallinta ja käyttö Taloyhtiön energianhallinta ja käyttö Matti Hellgrén Suomen Talokeskus Oy Pihlajistonkuja 4, 00710 Helsinki matti.hellgren@suomentalokeskus.fi p. 050 533 7127 Taloyhtiöiden hallitusforum 2010 18.9.2010

Lisätiedot

VALTUUSTOALOITE ENERGIAOMAVARAISESTA ORIVEDESTÄ 55/01.016/2012

VALTUUSTOALOITE ENERGIAOMAVARAISESTA ORIVEDESTÄ 55/01.016/2012 Kaupunginvaltuusto 60 17.09.2012 Kaupunginhallitus 309 08.10.2012 Tekninen lautakunta 18 06.02.2013 Kaupunginhallitus 81 04.03.2013 Kaupunginvaltuusto 44 18.03.2013 Tekninen lautakunta 20 18.02.2015 VALTUUSTOALOITE

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015. Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys,

Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015. Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energialuokitus perustuu rakennuksen E-lukuun, joka koostuu rakennuksen laskennallisesta vuotuisesta energiankulutuksesta

Lisätiedot

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS primäärienergia kokonaisenergia ostoenergia omavaraisenergia energiamuotokerroin E-luku nettoala bruttoala vertailulämpöhäviö Mikkelin tiedepäivä 7.4.2011 Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot