Yhteisen asiakkuuden malli Helsingissä palvelujärjestelmän kehittäminen tapaus Eerikan jälkeen Riitta Vartio

Transkriptio

1 Yhteisen asiakkuuden malli Helsingissä palvelujärjestelmän kehittäminen tapaus Eerikan jälkeen Riitta Vartio

2 Kevät kevät 2016 Käräjäoikeuden tuomio , jossa 1 työntekijä tuomittiin sakkoihin tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta 1 työntekijä todettiin syylliseksi tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta, mutta jätettiin tuomitsematta 9 työntekijää vapautettiin syytteistä Mitä on tehty ennen tuomion julistamista ja sen jälkeen? Riitta Vartio

3 Vuoden 2013 alusta sosiaali- ja terveysvirasto yhdistyivät Þ mahdollistaa asiakas- ja potilastyön paremman johtamisen ja yhteensovittamisen Þ käynnissä laaja palveluiden uudistamishanke, jossa tavoitteena on asiakkaan integroitu palvelu ja hoito Þ osana palveluiden uudistamista lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalveluja kootaan alueellisiin perhekeskuksiin Þ vuoden 2015 lopussa käynnistettiin kokeiluhanke, jossa lapsiperheen palvelutarve arvioidaan yhdellä kertaa monialaisesti Þ ensimmäinen perhekeskus käynnistyy arviolta 2017 keväällä Riitta Vartio

4 Tuen tarpeen arviointimalli ja vakavuusasteikko Lastensuojelussa on otettu käyttöön kaikissa prosessin vaiheissa vuonna 2015 yhtenäinen tuen tarpeen arviointimalli Tavoitteena yhtenäinen vanhemmuuden ja lapsen tilanteen arviointi myös vakavuusasteen arviointi Asiakassuunnitelma rakentuu tämän arvionnin pohjalta

5 LASTENSUOJELUN ARVIOINNIN KRITEERISTÖ A. 1. Lapsen kehitykselliset tarpeet Fyysinen terveys Lapsen arki Lapsen psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi Päihteiden käyttö Terveys Lapsen yleiskunto Fyysinen ja motorinen kehitys Allergiat, sairaudet ja vammat Raskausajan vaikutus lapsen terveydentilaan Fyysisestä terveydestä huolehtiminen Virkeys ja väsymys, lepo ja uni Säännöllinen ja terveellinen ravinto Liikunta Seksuaaliterveys ja -tieto Toistuvat tapaturmat Päivärytmi Arjen säännöllisyys Harrastukset ja kiinnostuksen kohteet Päiväkodissa tai koulussa oleminen Käykö mielellään päiväkodissa, koulussa tai töissä, onko poissaoloja tai lintsausta Kiusaako/kiusataanko Oppimistulokset ja arvosanat, alisuoriutuminen Keskittymiskyky/oppimisvaikeudet Tulevaisuudensuunnitelmat/ jatkosuunnitelmat Ikätasoinen suoriutuminen Itsestä huolehtiminen ja hygienia Kotityöt Raha-asiat ja ostokset Paikasta toiseen liikkuminen Realistinen käsitys vaaratilanteista Minäkuva Itseluottamus ja itsetuntemus Identiteetti (esim. etninen, uskonnollinen, kulttuurinen, koulutuksellinen/ammatillinen, sosiaalinen, sukupuoli-identiteetti, seksuaali-identiteetti) Tunne-elämän ja käyttäytymisen kehitys Mieliala Tunteiden ilmaiseminen Vaikeuksien kohtaaminen Karkaileminen ja häiriökäyttäytyminen Väkivaltaisuus ja rikollisuus Perhe- ja sosiaaliset suhteet Läheiset Suhde vanhempiin Suhde muihin perheenjäseniin Ystävät ja suhde heihin Luottavaisuus ja avoimuus Kanssakäyminen muiden aikuisten kanssa Suhtautuminen muihin lapsiin Tarvitaanko turvasuunnitelma Lapsen päihteidenkäytön historia Käytön säännöllisyys Terveysvaikutukset Vaikutus arjesta selviytymiseen Vaikutus sosiaalisiin suhteisiin Päihteisiin liittyvä riskikäyttäytyminen Diagnosoidut psyykkiset sairaudet tai huoli psyykkisestä terveydestä

6 A. 2. Vanhemman/vanhempien toimintakyky Vanhemmuuden taidot Psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tarjoaminen Vanhemman vointi ja elämäntilanne Päihteiden käyttö Perushoidosta huolehtiminen Ravinnon ja vaatetuksen tarjoaminen Hygieniasta huolehtiminen Koulunkäynnistä huolehtiminen Tarvittavan hoidon järjestäminen Virikkeiden tarjoaminen ja kannustaminen Kannustaminen liikuntaan ja harrastuksiin Lapsen suojeleminen ongelmilta Omatoimisuuden opettaminen Riittävän vapaa-ajan tarjoaminen lapselle, kaverit voivat käydä kylässä Rajojen asettaminen (ruokailut, kotiintuloajat, nukkuminen) Henkinen tuki ja rakkauden antaminen Ajan viettäminen lapsen kanssa ja henkisen tuen tarjoaminen Oppimiseen kannustaminen Itsenäisyyteen ja vastuunkantoon kannustaminen Elämän opettajana toimiminen Arkielämän taitojen opettaminen Oikean ja väärän opettaminen Hyvänä esimerkkinä toimiminen Sääntöjen ja hyvien tapojen opettaminen Väkivallattomuuden opettaminen Hyvinvoinnin tarjoaminen Emotionaalisen läheisyyden antaminen Kiinnostuksen ja myötätunnon osoittaminen lasta kohtaan Tukeminen lapsen valinnoissa ja vaikeuksissa Kannustaminen ja ylpeys lapsesta Huolista ja murheista keskusteleminen Kritisoimattomuus ja suorituspaineettomuus Lapsen huomioiminen osana perhettä Vanhempien suhteet muiden kanssa ovat tasapainoiset Turvallinen kasvatus Vanhemman kasvatus on lapselle turvallista Vanhemmat ovat johdonmukaisia, vakaita ja arki säännöllistä Vanhemmat tukevat toisiaan kasvatuksessa Vanhemmilla on vastuu perheestä Vanhempi ei kohdista väkivaltaa toista vanhempaa tai ketään muuta kohtaan Lapseen ei kohdistu väkivaltaa Lapseen ei kohdistu seksuaalista hyväksikäyttöä Vanhempien keskinäiset välit Vanhempien parisuhde/parisuhteet Taloudellinen tilanne Asuminen Vanhempien jaksaminen Fyysiset ja psyykkiset sairaudet Vanhempien rikollisuus Vanhemman päihteidenkäytön historia Käytön säännöllisyys Käytön vaikutus lapseen ja perheeseen Käytön vaikutus töihin ja päivärytmiin Käytön vaikutus sosiaalisiin suhteisiin Riskikäyttäytyminen Raskaana olevan vanhemman päihteiden käyttö

7 B. 1. Lapsen hyvinvointi ja siihen liittyvät puutteet Ei huolta 1 Lieviä puutteita 2 Merkittäviä puutteita 3 Suuria puutteita 4 Erittäin suuria puutteita FYYSINEN TERVEYS Terve lapsi/ mahdolliset sairaudet hoidossa Lieviä puutteita terveydestä huolehtimisessa Terveydestä huolehtiminen puutteellista Terveys ja siitä huolehtiminen vakavasti puutteellista Lapsen terveys vaarassa LAPSEN ARKI Ikätasoinen arki Arjessa lieviä puutteita/ ongelmia Lapsen arjessa puutteita/ongelmia Lapsen arjessa vakavia puutteita/ ongelmia Lapsi heitteillä LAPSEN PSYYKKINEN HYVINVOINTI LAPSEN SOSIAALINEN HYVINVOINTI Psyykkisesti hyvinvoiva lapsi/ mahdolliset sairaudet hoidossa Ei ongelmia sosiaalisissa suhteissa ja taidoissa Psyykkisessä hyvinvoinnissa ja siitä huolehtimisessa lieviä puutteita Lieviä ongelmia sosiaalisissa suhteissa ja taidoissa Psyykkisessä hyvinvoinnissa ja siitä huolehtimisessa puutteita Ongelmia sosiaalisissa suhteissa ja taidoissa Lapsen lievä rikollisuus Psyykkisessä hyvinvoinnissa ja siitä huolehtimisessa vakavia puutteita Vakavia ongelmia sosiaalisissa suhteissa Lapsen toistuva rikollisuus Lapsi on vaaraksi itselleen tai muille/ lapsen psyykkisestä sairaudesta ei huolehdita Sosiaalisissa suhteissa vakavia lapsen hyvinvointia vaarantavia tekijöitä Lapsen toistuva vakava rikollisuus PÄIHTEIDEN KÄYTTÖ Ei lainkaan käyttöä Satunnainen käyttö Toistuvaa käyttöä Huolestuttavaa säännöllistä käyttöä Runsasta ja usein toistuvaa käyttöä

8 B. 2. Vanhemmuuden voimavarat ja puutteet Ei huolta 1 Lieviä puutteita 2 Merkittäviä puutteita 3 Suuria puutteita 4 Erittäin suuria puutteita VANHEM- MUUDEN TAIDOT Vanhempi vastaa lapsen tarpeisiin ja huolehtii lapsesta hyvin Lieviä puutteita lapsen tarpeisiin vastaamisessa Puutteita lapsen tarpeisiin vastaamisessa Vakavia puutteita lapsen tarpeisiin vastaamisessa Vanhemmuuden taitojen puutteellisuus aiheuttaa suuren riskin lapsen hyvinvoinnille ja kehitykselle PSYYKKISEN JA SOSIAALISEN HYVINVOINNIN TARJOAMINEN Lapsen kasvuympäristö on vakaa ja turvallinen Lapsen kasvuympäristön vakaudessa ja turvallisuudessa on lieviä puutteita Lapsen kasvuympäristössä on epävakaita tekijöitä Lapsen kasvuympäristössä on paljon epävakaita tekijöitä Lapsen turvallisuus on vaarassa ja kasvuympäristö on epävakaa VANHEMMAN VOINTI JA ELÄMÄN- TILANNE Vanhempi voi hyvin ja elämäntilanne on vakaa Vanhemman voinnissa ja elämäntilanteessa tekijöitä, jotka vaikuttavat lapsesta huolehtimiseen Lieviä elämänhallinnan ongelmia, jaksamiseen vaikuttavia tekijöitä ja tekijöitä, jotka vaikuttavat lapsesta huolehtimiseen Elämänhallinnan ongelmia, jaksamisongelmia tai tekijöitä, jotka rajoittavat lapsesta huolehtimista Vakavia elämänhallinnan ongelmia, vakavia jaksamisen ongelmia ja vaikeuksia huolehtia lapsesta VANHEMMAN PÄIHTEIDEN KÄYTTÖ Kohtuullinen käyttö tai ei käyttöä Satunnaista riskikäyttöä Toistuvaa riskikäyttöä Säännöllistä ja runsasta käyttöä Runsasta käyttöä ja siihen liittyvää vakavaa riskikäyttäytymistä

9 Helsingin lastensuojelussa on laadittu toimintaohje sosiaalityöntekijän virkavelvollisuudesta ja lastensuojelun yhteistyökäytännöistä käräjäoikeuden antaman tuomion perusteella Riitta Vartio

10 Ohjeessa korostetaan Lastensuojeluviranomaisten tulee saada laissa säädetyn tehtävän suorittamiseksi välttämättömät tiedot ja selvitykset asiakkaan sosiaalihuollon tarpeen selvittämiseksi ja arvion tekemiseksi sekä palvelujen järjestämistä varten Lastensuojelun tulee luovuttaa salassapitovelvollisuuden estämättä tietoja, jotka ovat välttämättömiä lapsen hoidon tai koulutuksen tarpeen selvittämiseksi tai niiden järjestämiseksi Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tehtävänä on kokonaiskuvan saaminen lapsen tilanteesta, viranomaisyhteistyö ja sen koordinointi lapsen asiassa sekä aktiivinen tiedon hankkiminen ja jakaminen lapsen edun ja asian hoitamisen edellyttämällä tavalla Riitta Vartio

11 Kun lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä lähettää lapsen terveydenhuollon tutkimuksiin, hän varmistaa, että terveydenhuollolla on käytössä tarvittava tieto ja lastensuojelun perustelut tutkimustarpeelle Vuonna 2014 Helsingin lastensuojelun ja poliisin toimintakäytäntöjä muutettiin siten, että lastensuojelun sosiaalityöntekijä konsultoi tarvittaessa poliisia ja tekee suoraan tutkintapyynnöt poliisille

12 Lastenpsykiatrian ja lastensuojelun yhteinen prosessi tarkasteltiin vuoden 2014 Yhteisen työn aloittamisesta sovitaan matalalla kynnyksellä ja mahdollisimman pian tarpeen tullessa esiin. Huoli on riittävä syy pyyntöön lastensuojelutarpeen arvioimiseksi. Lastensuojelusta ohjaus lastenpsykiatriaan lääkärin arvion ja lähetteen kautta. Aloitteen tekijä yhteistoimintaan voi olla kumpi osapuoli tahansa Yhteistyöpyyntöön (esim. lastensuojeluilmoitukseen) liitetään heti ehdotus kahdesta tapaamisajasta Yhteisissä asiakasneuvotteluissa noudatetaan yleisiä kokouskäytäntöjä neuvotteluihin valmistaudutaan etukäteen ja sovitaan käsiteltävät asiat valitaan puheenjohtaja ja sihteeri kirjataan yhteinen muistio Ensimmäisellä yhteistapaamisella laaditaan yhteinen kirjallinen suunnitelma työn etenemisestä, vastuunjaoista, aikataulusta ja tavoitteista Asiakasneuvotteluihin osallistuu pääsääntöisesti yksi kummankin tahon edustaja, jotka muodostavat työparin (esim. lastensuojelun vastuusosiaalityöntekijä ja lastenpsykiatrian Riitta Vartio vastuutyöntekijä)

13 Lastensuojelun ja psykiatria- ja päihdetyön yhteistyökäytännöistä on laadittu ohje 2015 Tavoitteena on selkeä, jatkuva ja hyvin verkostoitunut yhteistyö perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi silloin, kun perheen vanhemmilla on päihde- ja mielenterveysongelmia Keskiössä on vanhemman voinnin ja toiminnan vaikutus lapseen. Työskentelyssä vanhemman kanssa tulee lapsen tilanne ja vanhemmuus aina ottaa puheeksi ja huomioida Ohjeessa on kuvattu menettelytavat kiireellisiin ja kiireettömiin tilanteisiin

14 Lisäksi tulossa Lastensuojelun ja neuvolatoiminnan yhteistyö Helsingin laadukas lastensuojelu - lastensuojelun huoneentaulu