ETÄOPETUSKESKUS. Selvitys etäopetuskeskuksen perustamisesta Tampereelle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ETÄOPETUSKESKUS. Selvitys etäopetuskeskuksen perustamisesta Tampereelle"

Transkriptio

1 Tampereen kaupunki Koulutustoimialan raporttisarja 5/2003 Etäopetuksen ohjausryhmä ETÄOPETUSKESKUS Selvitys etäopetuskeskuksen perustamisesta Tampereelle Tampere 2003

2 Sisällysluettelo 1 Esipuhe 2 2 Suunnittelun lähtökohdat E-oppiminen Suomessa E-oppiminen Tampereella vuonna Etälukio epaja Verkkokurssiformaatit Ulkomaisia etäopetuskeskuksia 11 3 Toiminnalliset tavoitteet Opetus ja opetuksen kehittäminen Verkostoituminen Tukipalvelujen tuottaminen Etäopetuskeskus vuonna Etäopetuskeskus vuonna Etäopetuskeskus 2010-luvulla 19 4 Kohderyhmät ja yhteistyöverkosto Kohderyhmät Yhteistyökumppanit ja -verkostot 21 5 Toimintamuodot Opetus Tukitoiminta Konsultointi Hallinto- ja kehittämistehtävät 25 6 Organisaatio 26 7 Henkilöresurssit 28 8 Tilat ja varusteet 34 9 Toimenpidesuosituksia 35 1

3 1 Esipuhe Tämä selvitys pohjautuu suunnitelmaan, jonka keskeinen tavoite on oppimisen tukeminen yleissivistävää (peruskoulu ja lukiot) ja ammatillista koulutusta (ammattiopisto) kehittämällä oppilaitoksissa tehtävän kehitystyön avulla sekä perustamalla Tampereelle etäopetuskeskus Sammon lukion uusiin toimitiloihin. Uuden Sammon lukion tilat valmistuvat vuonna 2005 ja samassa yhteydessä uudistetaan myös Tampereen aikuislukiotoimintaa siten, että kaksi nykyistä aikuislukiota, Tammerkosken lukion aikuislinja sekä Lyseon lukion kiinteistössä toiminut Tampereen aikuislukio ja sen yhteydessä toiminut etälukio, yhdistetään hallinnollisesti yhdeksi oppilaitokseksi, Tampereen aikuislukioksi. Uudella aikuislukiolla on tulevaisuudessa toimipisteet sekä uudessa Sammon lukiossa että Pyynikillä Lyseon lukion kiinteistössä. Verkko-opetusmenetelmien käyttö osana monimuoto-opetusta on lisääntynyt huomattavasti Tampereen kaupungin koulutustoimialalla viimeisen kolmen vuoden aikana mm. lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa ja ammattikorkeakoulussa. Vuonna 2000 käynnistyi etälukiotoiminta. Verkkokurssitarjonnan lisääntymiseen on vaikuttanut osaltaan Opetushallituksen virtuaalikouluhankkeille tarjoama rahoitustuki, jonka ansiosta sadat opettajat ovat voineet laajentaa verkkopedagogista osaamistaan. Virtuaalikouluhankkeiden tueksi on perustettu epaja, jonka tuella opettajat ovat kehittäneet opetusta sekä tuottaneet osallistuessaan virtuaalikouluhankkeisiin verkkokurssiformaatteja kurssipankkiin. Kurssipankkia voivat hyödyntää kaikki Tampereen kaupungin opettajat, sillä kurssipankin verkkokurssipohjat ovat muokattavissa kunkin opettajan tarpeiden ja opetustilanteen vaatimusten mukaisiksi. Verkkokurssipankki luo näin hyvän pohjan opetustyön kehittämiselle. Ammattikorkeakoulussa opettajien verkkopedagogista tukea antaa eedu. Edellä mainitut kehityssuunnat antavat pohjaa suunnitella etäopetuskeskuksen perustamista Sammon lukion tiloihin. Jo oppilaitoksen tilavarauksissa otettiin huomioon ensi vaiheen tarpeena etälukion sekä epajan tarvitsemat tilat, eli nykyisten toimintojen siirtäminen keskitetysti samaan toimipisteeseen. Etäopetuksen ohjausryhmän tehtäväksi tuli tehdä selvitys, jossa otetaan huomioon paikallisten tarpeiden lisäksi myös alueelliset, valtakunnalliset ja jopa kansainväliset mahdollisuudet tuottaa monimuoto-opetukseen liittyvää koulutustarjontaa, verkkopedagogista ja tietoteknistä tukea sekä muuta asiantuntijatukea, jotka perustuvat ko. keskuksen tekniseen infrastruktuuriin ja asiantuntemukseen. Tässä selvityksessä e-oppimisella (elearning) tarkoitetaan tieto- ja viestintätekniikan erityisesti verkkotekniikan hyödyntämistä opetuksessa ja oppimisessa. Tampereen koulutustoimialalla e-oppiminen on olennainen osa monimuotoista opetusta. Etäopetus voi muodostaa osan monimuoto-opetusta. Etäopetuksen katsotaan pitävän sisällään sekä etäopettamisen että etäopiskelun. Vuorovaikutteisuus on olennainen 2

4 osa sekä lähi- että etäopetusta. Täysin etänä (ilman lähiopetusta) suoritettavia kursseja ei tällä hetkellä ole kurssitarjonnassa. Tietoverkkojen käyttöön pohjautuvista oppimisympäristöistä puhuttaessa käytetään yleisesti termejä virtuaalinen oppimisympäristö, Internet-pohjainen oppimisympäristö tai www-pohjainen oppimisympäristö. Tässä selvityksessä on käytetty termiä verkkooppimisympäristö. Verkko-opetuksella taas puolestaan käsitetään millä tahansa tavalla toteutettua tietoverkkoja hyödyntävää opetusta. Joissakin kohdissa selvitystä esiintyy myös käsite virtuaalikoulu, jota käytetään Opetushallituksen virtuaalikouluhankkeiden yhteydessä. Virtuaalisuudella ko. yhteydessä tarkoitetaan fyysisen luokkatilan laajentamista Internetiä, tietoverkkoja sekä multimediaa hyväksikäyttäen. Virtuaalisuus mielletään yleensä myös todellisuuden simulaatioksi. Tätä selvitystä työstäneeseen etäopetuksen ohjausryhmään kuuluvat seuraavat tahot ja asiantuntijat: Opetuspalvelukeskus, lukiotoimen johtaja rehtori Jorma Suonio, pj. Ammattiopisto, Pyynikin toimipiste, osastonjohtaja Anne Haapalehto Ammattiopisto, Terveydenhuolto-oppilaitos, osastonjohtaja Eila Hanninen Yleissivistävä koulutus, Kaukajärven koulu, rehtori Jari Ikola AKONET-aikuiskoulutusverkosto, projektijohtaja Pirjo Järvinen Ammattikorkeakoulu, yliopettaja Pekka Kalli Opetuspalvelukeskus, toisen asteen verkko-opetuksen suunnittelija Antti Keskinen Hallintopalvelukeskus, tietohallintokoordinaattori Pirjo Koivula Aikuis- ja etälukio, rehtori Elise Kääntönen Ammattiopisto, Kauppaoppilaitos, lehtori Helena Lydén Kirjasto, kirjastonhoitaja Jaana Pakarinen Työväenopisto, apulaisrehtori Taina Törmä Ammattiopisto, aikuiskoulutusjohtaja Jorma Vulli Hallintopalvelukeskus, verkkopedagogi Minna Vikman siht. Selvitys on ollut lausunnolla seuraavilla yhteistyötahoilla: etampere, eoppimisen klusteri, TAMK-johtoryhmä, TAO-johtoryhmä, Opake-johtoryhmä, AKONET-verkosto, Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus ja hypermedialaboratorio, Tampereen teknillisen ylipiston hypermedialaboratorio, Opeko, Kesäyliopisto, Länsi-Suomen lääninhallitus sekä ympäristökunnat. 3

5 2 Suunnittelun lähtökohdat 2.1 E-oppiminen Suomessa E-oppiminen voi olla nopeasti kasvava yritystoimiala ja kansallinen menestystekijä. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta (Eduskunnan kanslian julkaisu 1/2001) on laatiessaan yhteenvetoa tietämyksen hallintaa koskevasta teknologian yhteiskunnallisten vaikutusten arviointihankkeesta todennut mm: Useat asiantuntijatahot ovat arvioineet, että elearning toimialana on nyt samassa käynnistyvän räjähdysmäisen kasvun tilassa kuin teleklusteri oli kymmenen vuotta sitten. Suomessa tapahtuu paljon. Opetusministeriön hallinnonalalla on käynnistetty virtuaalikoulu-, virtuaaliammattikorkeakoulu- ja virtuaaliyliopistohankkeet, joista alla on Opetusministeriön TTS vuosille , tiivistelmä: Virtuaalioppilaitosverkostot opetussektorilla. Esiopetus Esiopetuksen verkko on tuottanut Opetushallituksen tuella vinkkejä esiopetukseen ja verkkomateriaaleja lasten kanssa käytettäväksi. Yleissivistävän Opetushallitus tukee taloudellisesti koulujen verkkoon tehtyjä aihe-, aine- ja koulutuksen alueellisia kehittämishankkeita, jotka on linkitetty opettajien käyttöön virtuaalikoulu tarkoitettuun -portaaliin. Lukioverkosto Opetushallitus tukee taloudellisesti verkkoa hyödyntäen pienten lukioiden toiminnan kehittämistä ja opetussuunnitelman uudistamista tukevien kaikkia lukioita hyödyntäviä kehittämishankkeita. Kehittämishankkeet on linkitetty -portaaliin. Etälukio Euroopan sosiaalirahaston, OPH:n ja YLE:n tuella tuotetaan lukiokurssien opiskeluaineistoja verkkoon, televisioon ja radioon. Materiaali on linkitetty -portaaliin ja aineistot ovat vapaasti käytettävissä. Erityisopetuksen virtuaalikouluhankkeet Ammatillisen koulutuksen virtuaalikoulu Aikuisten ammatillisen lisäkoulutuksen virtuaalikoulu Opetushallitus tukee taloudellisesti erityiskoulujen osaamista hyödyntävien oppimismallien ja materiaalien tekemistä. Verkkomateriaali on linkitetty -portaaliin. Opetushallitus tukee tutkinto- ja alakohtaisia hankkeita, joissa kehitetään ammatilliseen peruskoulutukseen ja työssä oppimisen ohjaukseen soveltuvaa joustavaa koulutusmallia ja sitä tukevaa verkkomateriaalia. Verkkomateriaali on linkitetty -portaaliin. Opetushallitus tukee 8:aa aikuisoppilaitoksen yhteishanketta, joissa kehitetään ammattitutkintoihin valmentavaa verkkomateriaalia ja itseopiskelutehtäviä näyttötutkintojen suorittamista varten. Verkkomateriaali on linkitetty - portaaliin. VirtuaaliAMK Ammattikorkeakoulut itse ja opetusministeriö tukevat alakohtaisissa tuotantorenkaissa tuotettavan, kaikkien ammattikorkeakoulujen käyttöön soveltuvan verkkomateriaalin valmistusta. Hankkeissa hyödynnetään myös ESR rahoitusta. Verkko-opetusmateriaali ja palvelut on koottu - portaaliin tutkintoa suorittavien ammattikorkeakouluopiskelijoiden ja opettajien käyttöön. Suomen virtuaaliyliopisto Yliopistot itse ja opetusministeriö tukevat yliopistojen verkosto-, tieteenala- ja alueellisia virtuaalihankkeita. Työssä hyödynnetään myös ERS rahoitusta. Palvelut on koottu -portaaliin. Jäsenyliopistot toimivat itse keskeisesti opetus- ja opetuksen kehittämishankkeissa. Opiskeluoikeus myönnetään tutkintoa suorittaville yliopisto-opiskelijoille. 4

6 Avoin yliopisto ja ammattikorkeakoulu Avoin yliopisto- ja ammattikorkeakoulu tarjoavat opetusta lähi- ja monimuotoopiskeluna. Lisäksi ne tarjoavat itsenäisesti suoritettavia verkko-opintoja Internetin välityksellä korkeakouluopiskelusta kiinnostuneille kansalaisille. Opetustarjonta ja verkkokurssit kuvataan -portaalissa sekä avoimien amk:n osalta opetusta tarjoavien ammattikorkeakoulujen omilla kotisivuilla. Suomessa e-oppimisen toimijat ovat jaettavissa 1) e-oppimisen menetelmiä käyttäviin koulutuslaitoksiin, 2) e-oppimisen palveluja tarjoaviin julkisen sektorin organisaatioihin ja 3) e-oppimisen liiketoimintaa harjoittaviin yrityksiin. Eduskunnan sivistysvaliokunta on viime vuosina useissa mietinnöissään ja lausunnoissaan korostanut mm. sitä, että Suomi voisi saavuttaa globaalin edelläkävijän aseman monimuoto ratkaisuja kehitettäessä sekä kanavariippumattoman monimediaisen oppisisällön tuottamisen osaajana. Suomella on mahdollisuus vallata alaa itsellemme vahvoilla sisältöalueilla kapeillakin maailmanlaajuisilla osa-alueilla, jos hallitsemme kulttuurisen ja sisällöllisen lokalisoinnin muita paremmin. Tampereella nyt valmisteilla olevan etäopetuskeskuksen laajuista perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen kattavaa hanketta ei tiettävästi ole käynnissä muualla Suomessa. Etälukioita ja nykyisen epajan toimintaa vastaavia tukipalveluja on tarjolla muissakin kunnissa joskin eri nimikkeiden alla. Joitakin etäopetuskeskushankkeen nimellä oleva projekti on jo käynnissä tai toteutettu. Näistä ehkä vertailukelpoisin on Pohjois-Pohjanmaan etäopetuskeskushanke (http://www.ouka.fi/eu/pdf/etaopetus.pdf). Pohjois-Pohjanmaan etäopetuskeskus toimii Oulun kaupungin opetusviraston alaisuudessa. Hanketta rahoittavat Oulun kaupungin lisäksi Euroopan aluekehitysrahasto ja Oulun lääninhallitus. Hankkeen tavoitteena on! Oulun kaupungin etäopetustoimintojen keskittäminen ja koordinointi! Uusimman tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen opetuksessa! Etäopetuksessa tarvittavien teknisen infrastruktuurin luominen Ouluun Etä- ja monimuoto-opetukseen liittyviä erilaisia alueellisia ja seutukunnallisia yhteistyöratkaisuja opetuksen järjestämiseksi on esitelty esim. keväällä 2003 valmistuneessa Toisen asteen lukiokoulutuksen seutuselvityksessä, joka löytyy wwwosoitteesta 2.2 E-oppiminen Tampereella vuonna 2003 Tampereen kaupungin oppilaitoksissa on monimuotoistettu opetusta verkko-opetusta toteuttamalla jo yli 5 vuoden ajan peruskouluissa, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa sekä ammattikorkeakoulussa ja työväenopistossa. Lähiopetukseen sisällytetään itsenäistä opiskelua sekä ryhmä- ja projektityötä, jotka toteutetaan 5

7 työskentelemällä verkko-oppimisympäristössä tietoturvallisesti käyttäjätunnuksen takana. Keväällä 2003 yleissivistävässä ja ammattiopetuksessa oli käytössä noin 4000 verkkokurssipaikkaa. Tämän lisäksi ammattikorkeakoulussa käytettiin yli 4000 verkkokurssipaikkaa. Myös koulutustoimialan työryhmät ovat hyödyntäneet työskentelyssään yhä laajemmin verkkofoorumia. Suunnitelmia ja kokeiluja kaupungin palveluksessa olevan henkilökunnan kouluttamiseksi ja perehdyttämiseksi monimuotoisesti myös tietoverkossa on ollut jo useita Etälukio Suomessa on 87 etälukiota, jotka kuuluvat yhdeksään etälukioverkkoon. Tampere ja sen ympäristökunnat vaikuttavat kahdessa eri etälukioverkostossa seuraavasti: Länsi-Suomen etälukioverkko: Jyväskylän aikuislukio Kokkolan yhteislyseon lukion aikuislinja Mäntän lukio Tampereen aikuislukio Turun iltalukio Vaasan lyseon aikuislukio Vasa svenska aftonläroverk Pirkanmaan etälukioverkko: Nokian lukion aikuislinja Pirkanmaan aikuislukio, Parkano Valkeakosken aikuislukio Ylöjärven lukio Tampereen etälukio aloitti toimintansa etälukiotyöryhmän (1998) esityksen mukaisesti syksyllä Ensimmäiset ylioppilaat valmistuivat toukokuussa Opetushallitus tuottaa yhdessä Yleisradion kanssa etälukio-opetusta ja opiskelua tukevaa tutkintotavoitteista opiskelumateriaalia: television ja radion opetusohjelmia sekä www-opiskelumoduuleja. Etälukion opiskeluaineisto on maksutta kaikkien kansalaisten käytettävissä. Etäopiskelija voi osallistua tarvittaessa myös oppilaitoksissa lähiopetus- ja ohjaustunneille. Vuonna 2003 opiskeluaineistoja on seuraavissa oppiaineissa: Opinto-ohjaus - Äidinkieli - Ruotsi - Englanti Saksa Ranska Espanja Venäjä Pitkä matematiikka - Lyhyt matematiikka Kemia Fysiikka Biologia Maantieto Uskonto Elämänkatsomustieto - Filosofia - Psykologia 6

8 Historia Yhteiskuntaoppi -Yrittäjyys Kuvataide - Kestävä kehitys Tampereen aikuislukion yhteydessä toimiva etälukio tarjoaa itsenäisille aikuisopiskelijoille monimuoto-opetusta, jossa lähiopetuksen lisäksi on käytettävissä verkon materiaalit ja seuraavat WebCT-oppimisympäristössä olevat kurssit. AI1 Äidinkielen viestintätehtävät AI2 Kirjallisuutta ja aineistokirjoittamista AI3 Länsimaisen kirjallisuuden tyylisuunnat AI4 Suomen kielen ja kirjallisuuden kehityslinjoja AI5 Nykykirjallisuutta ja kirjoittamista AIV 1 Opiskeluvalmiudet AIV 2 Abikurssi BI1 Solu, yksilö ja ekosysteemi EA1 Lähimaailma ja Britannia EA2 - Pohjois-Amerikka, harrastukset ja asuminen EA3 Koulutus ja työ EA4 Society and the Surrounding World EAV1 Johdantokurssi FI1 Viisauden rakastaminen: Peruskysymykset FY1 Fysiikka luonnontieteenä GE1 Maapallo - luonto Henkilöesittelyt ja yleiset asiat HY1 Ihminen, ympäristö ja kulttuuri HY2 Kansainväliset suhteet HY3 Suomen historian käännekohtia HY4 Ihminen ja yhteiskunta KE1 Kemian peruskurssi ML1 Tilastot ja todennäköisyys ML2 Matemaattinen ongelmaratkaisu RU1 Ruotsi 1 RU2 Ruotsi 2 RUV1 Ruotsin valinnainen aloituskurssi Sosiaalipsykologia UE1 Uskonto ja maailmankatsomus VB1 Venäjän alkeet Verkkopedagogiikka ja opettajan harkitsemat tilannekohtaiset oppimista tukevat tekijät vaikuttavat siihen, mitkä verkon oppimisympäristön työkalut on valittu kullekin kurssille ja kurssin eri vaiheisiin. Monimuoto-opetuksessa on olennaista myös, miten oppikirjat, muut oppimateriaalit, TV- ja radio-ohjelmat ja lähiopetus kootaan parhaaksi mahdolliseksi kokonaisuudeksi kullekin opiskelijalle. 7

9 Useimmilla verkkokursseilla on kurssimateriaalin lisäksi keskeistä kurssi-info, kurssikalenteri, kurssin sisäinen sähköposti, keskustelufoorumi, itsearviointi ja tehtävät sekä henkilöesittelyt. Tampereen aikuislukion omien asiantuntijoiden lisäksi epajan verkkopedagogi ja toisen asteen verkko-opetuksen suunnittelija ovat tukeneet etälukion opetuksen kehittämistä monin tavoin epaja Tampereen eri oppilaitoksissa aloitettiin vuonna 1996 tehokas tietoverkkojen hyödyntäminen laite- ja tietoliikenneinvestoinneilla sekä opettajien laajamittaisella kouluttamisella. Seuraava luonnollinen kehitysvaihe tietoverkkojen hyödyntämisessä on tarjota kaikille opettajille sekä oppilaille mahdollisuus osallistua virtuaalikoulutoimintaan. Vuodesta 2000 alkaen kolmessa vaiheessa toteutettu Virtuaalikoulun verkkopedagogi -hanke on ollut luonnollinen jatko vuosina toteutetulle Opetus- ja kulttuuriverkkoprojektille. Se on kiinteässä yhteydessä myös Oppiva Tampere -prosessiin ja etampere-hankkeeseen. Verkkopedagogiprojektin myötä ammattiopiston tiloihin valmistui kesällä 2001 epaja (http://www.tampere.fi/opetus/eta/vpeda/paja.html), jossa on varattu työpiste verkkopedagogille, web-suunnittelijalle sekä kahdelle projektiopettajalle kerrallaan. Keskuksen tarkoituksena on tarjota hyvät laitteet ja tukipalvelut verkkokurssiformaatteja työstäville opettajille. epajassa voi käyttää tietokoneita joissa on kirjoittava cd-asema, hyvälaatuista skanneria, väritulostinta, digikameraa, piirtoalustaa, web-kameraa ja mikrofonia. Alla oleva kaavio kuvaa verkkopedagogiprojektissa tehtyä käytännön työtä. 8

10 Kaavio 2 epajan toiminta 9

11 epajan tämänhetkiset tehtävät voidaan listata seuraavasti: Verkkopedagoginen tuki opettajille Web-suunnittelun tuki opettajille E-oppimisprojektien ohjausryhmien tuki Asianmukaisten työtilojen ja tietojärjestelmän tarjoaminen projektiopettajille WebCT-ylläpitäjän tehtävien hoito WebCT-tuki Etäopetuksen ohjausryhmän kehittämistoimien täytäntöönpano E-oppimiseen ja mobiiliopetukseen liittyvät kehittämistoimet Muut tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittämiseen liittyvät koko koulutustoimialaa koskevat tehtävät Verkkokurssiformaatit epajassa on valmistunut sekä ammatillisen opetuksen että yleissivistävän koulutuksen ja Työväenopiston käyttöön monia verkkokurssiformaatteja. Näihin virtuaalikouluhankkeisiin on saatu osittain myös Opetushallituksen rahoitusta. Huhtikuussa 2003 oli Internetissä seuraavat materiaaliosuudet, joita eri hankkeissa tuotettiin WebCT:ssä olevan monimuoto-opetuskokonaisuuden osana, Aseptiikan perusteet (Terveystieto, Hygienia ym.) Dreamweaver-perusteet ja johdatus HTML:n perusteisiin Esimiesten työssäoppiminen Hoitotyön toiminnot (Terveystieto ym.) Kirjallisuuspiiri verkossa (Äidinkieli) Konetekninen piirtäminen Maahanmuuttajan ammatti-info (Oppilaanohjaus, Äidinkieli ym.) Matematiikka 1 ja 2 Mastercam 3D-mallinnus Streaming-tekniikan perusteet Teatteritiedon verkkokurssi Työssäoppiminen 1 ja 2 (Catering-ala, Kotitalous) Valukappaleen koneistus Verkko-opo -opintojen ohjaus Verkkopedagogiikka Videovalaisun perusteet Liikkuvan kuvakerronnan ja kamerankäytön perusteet Yritysoppia virtuaalisesti - Virtual Business Learning Yritystietous Äidinkieli 1 Äidinkieli 2 Mediatieto Äänitekniikan perusteet 10

12 2.3 Ulkomaisia etäopetuskeskuksia Tässä luvussa on luettelonomaisesti listattu joitakin etäopetuskeskuksia, jotka toimivat maissa, joita pidetään yleisesti verkko-opetuksen edelläkävijämaina. Etäopetuksessa pitkät perinteet omaavat mm. Australia, Uusi-Seelanti sekä USA, joiden erilaiset paikalliset erikoisolosuhteet kuten pitkät välimatkat sekä väestön koulutuksellinen heterogeenisyys ovat luoneet tarpeita hyvinkin erilaisten oppimispolkujen luomiseen. Yhteiskunnan polarisaatio luo tulevaisuudessa vastaavia paineita myös Suomessa. Yliopistoesimerkkejä Australiasta: 1) The University of Adelaide: E-Learning Centre: Courses in Adelaide, Singapore and Hong Kong are supported by comprehensive web sites. All of our online courses are accessible for students. - Many courses are supported by Internet based weekly cyber tutorials. - Many of the courses are supported by Internet based text book sites. - Online software training resources and tutorials are also available. 2) University of Southern Queensland USQ is a dynamic, young University that offers award programs at undergraduate and postgraduate level by on-campus, off-campus or online study. Many students choose different modes of delivery for different periods of their study. The University believes that flexible delivery is about giving people what they want, where they want it, when they want it, in their style, in their place, in their time. We are regional, flexible and international. Uuden Seelannin esimerkki etäopetukseen liittyvistä asioita: Academic Technologies For Learning Desktop Distance Learning Distributed Course Delivery Examples Distance Education At A Glance Distance Education and Training Council (DTEC) Distance Education Clearinghouse (University of Wisconsin) Distance Education Issues Distance Ed On The WWW Distance Learning Resources Network Education & Technologies Flexible Learning and Higher Education Resources Hoyle's Guide To Distance Learning On The Net Illinois Online Network Instructional Uses Of The Web (Workshop) Innovations In Distance Education 11

13 Learn At A Distance The Open University International Centre for Distance Learning Peterson's Distance Learning Professional Development Page For Educators Resources For Distance Education 24 Measures Of Quality In Internet-Based Distance Learning Esimerkki USA:sta: ASK International is a world leader in the design, development, delivery and implementation of e- Learning solutions. We are headquartered in Fair Oaks, California (USA) but possess a truly global reach of products and services. EU:n tavoitteita: 12

14 3 Toiminnalliset tavoitteet 3.1 Opetus ja opetuksen kehittäminen Tukemalla oppimista uusien tieto- ja viestintätekniikan antamien mahdollisuuksien avulla voidaan parhaimmassa tapauksessa korottaa alueen väestön koulutustasoa ja sivistyksellistä hyvinvointia. Koulutustarjonnan alueellinen monipuolistuminen ja saavutettavuus ovat siksi ensiarvoisen tärkeitä kehittämisen kohteita etenkin ammattiopetuksessa. Alkuvaiheessa etäopetuskeskuksen tarjoama opetus rakentuu etälukion opetustoiminnan pohjalle. Kehitteillä on myös koko toisen asteen kattava verkkokurssitarjotin, jonka kurssitarjonnassa tulevat lukion ja ammattiopiston kurssien lisäksi näkymään myös ammattikorkeakoulun sekä yliopistojen toiselle asteelle suuntaama verkkokurssitarjonta. Tulevaisuudessa voidaan yhtenä toteuttamiskelpoisena toimintamallina pitää myös etäopetusrenkaan muodostamista esim. lukioiden välille siten, että yhteistyöhön mukaan tulevat oppilaitokset muodostavat verkoston, jossa jokainen renkaan koulu tuottaa kursseja yhteiseen tarjontaan ja voivat vastaavasti hyödyntää koko tarjottimen kurssivalikoimaa. Edellä kuvatun mukaista toimintamallia on käytetty Turun ja sen ympäristökuntien välillä varsin hyvin kokemuksin. Toisena toiminnallisena vaihtoehtona voidaan pitää mallia, jossa tarjotin koostuu etäopetuskeskuksen toimesta toteutettavasta kurssitarjonnasta. Molemmissa toteutusratkaisuissa opetus voi olla monimuotoista tai täysin etänäkin toteutettavaa. Edellä mainitun toisen asteen koulutuksen lisäksi etäopetuskeskus järjestää opettajien tietoteknistä sekä verkkopedagogista täydennyskoulutusta yhteistyössä mm. ammatillisen opettajakorkeakoulun kanssa. Opetuksen kehittämistyössä keskeisellä sijalla ovat oppilaitoskohtaiset tieto- ja viestintätekniikan (TVT) opetuskäytön strategiat sekä niiden täytäntöönpano opetussuunnitelmien kautta. Etäopetuskeskuksen tärkeänä tehtävänä on tarjota asiantuntija-apua kunkin oppilaitoksen e-oppimisen mahdollisuuksien kartoittamiseen, strategioiden laadintaan sekä täytäntöönpanoon. Tampereen alueella olevista koulutusorganisaatioista löytyy paljon e-oppimiseen liittyvää asiantuntijuutta sekä vielä kartoittamatonta ns. hiljaista tietoa, jonka kanavoiminen oppilaitosten kehittämistyön tueksi olisi ensiarvoisen tärkeää. Koko koulutustoimialan tietostrategian toteutumisen kannalta etäopetuskeskus esitetyssä muodossa muodostaisi tärkeän koko toimialan kehitystä tukevan ja koordinoivan yksikön. Koordinoidusta ja pitkäjänteisestä alueellisesta verkko-opetuksen kehittämistyöstä voidaan nähdä koituvan mm. seuraavanlaisia hyötyjä: Jaetusta asiantuntijuudesta muodostuva laadukas opetus 13

15 - lisää mahdollisuuksia lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten seutukunnalliseen yhteistyöhön, - mahdollistaa e-oppimisen kehittämisen sekä nuorten että aikuisten ammatillisessa koulutuksessa samansuuntaisesti ja samanaikaisesti, jolloin opiskelijat voivat hyödyntää samojakin oppimismahdollisuuksia, - tarjoaa ammatillisten oppilaitosten ja ammatillisen aikuiskoulutuksen organisaatioille mahdollisuuden verkottua ja tehdä yhteistyötä, - tarjoaa vapaan sivistystyön oppilaitoksille ja toimijoille mahdollisuuden verkottua ja tehdä yhteistyötä, - kokoaa seutukunnan e-oppimisen osaajia saman katon alle ja mahdollistaa osaamisen jakamisen verkostossa sekä seudullisen e- oppimisen osaamispääoman kartuttamisen, - helpottaa verkottumista muihin verkostoihin sekä - takaa ammatillisen koulutuksen työelämälähtöisyyden. Seudullisen ammattiopetuksen kehittäminen - luo lisää mahdollisuuksia lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyölle seutukunnalla, - mahdollistaa e-oppimisen kehittämisen sekä nuorten että aikuisten ammatillisessa koulutuksessa samansuuntaisesti ja samanaikaisesti, jolloin opiskelijat voivat hyödyntää useita eri oppimismahdollisuuksia samanaikaisesti ja - tarjoaa ammatillisten oppilaitosten ja ammatillisen aikuiskoulutuksen organisaatioille mahdollisuuden verkottua ja tehdä yhteistyötä. Kansainvälinen yhteistyö - luo mahdollisuuksia kansainvälisen ja monikulttuurisen opetuksen tuottamiseen, - mahdollistaa maailmanlaajuiseen opetuksen kehittämistyöhön, - tarjoaa mahdollisuuksia asiantuntijuuden jakamiseen, - tuo vaihtoehtoja kansainvälisyyskasvatukseen sekä kulttuurivaihtoon, - antaa mahdollisuuksia vaikuttaa opetuksen maailmanlaajuiseen kehittämiseen sekä - tuo uusia työ- ja opiskelumahdollisuuksia. 3.2 Verkostoituminen Yhtenä etäopetuskeskuksen toiminnallisena tavoitteena voidaan pitää alueellisen, valtakunnallisen sekä maailmanlaajuisen verkostoitumisen tukemista. Verkostoituminen voi olla mm. opetuksen järjestämiseen, kehittämiseen tai yritysyhteistyöhön liittyvää verkostoitumista. Vahva verkostoituminen opetustoiminnassa on tarkoituksenmukaista mm. seuraavista syistä: 14

16 1. Työnjako ja erikoistuminen = Koulujen opetushenkilöstön erityisosaaminen voidaan ottaa laajempaan käyttöön kehittämällä oppilaitosten keskinäistä työnjakoa ja erikoistumista. Opetustarjonta voidaan toteuttaa seudullisesti kehittämällä etä- ja verkkoopetusta sekä moduloimalla opetussuunnitelmat tarjoamalla varsinkin aloitusmoduuleja riittävän monessa jaksossa. 2. Opetuksen hoitaminen osittain etä- ja verkko-opetuksen keinoin = Etäopetuksen tarjonta ja tekniikat ovat kehittyneet viimeisten vuosien melko tuntuvasti. Kehittämällä lisätuotteita verkon oppimisympäristössä oleviin etäkursseihin ja suunnittelemalla kokonaan verkon kautta opetettavia kursseja voidaan täydentää tarjolla olevaa lähiopetusta sekä vapautua osittain ajan ja paikan rajoituksista. Videoneuvottelu- ja Netmeeting järjestelmien kehittyminen mahdollistavat vastaavasti reaaliaikaisen ja interaktiivisen etäopiskelun. 3. Aikuislukioiden ja linjojen yhteistyön kiinteyttäminen niin seudullisesti kuin valtakunnallisestikin ja seudullisen aikuislukion sekä etälukion aikaansaaminen = Aikuislukiot ja niiden yhteydessä toimivat etälukiot pystyvät monipuolistamaan tarjontaansa keskinäisellä työnjaolla. 4. Työnjaosta (etäopetus mukaan lukien) koituvat kustannussäästöt = Erikoistuminen ja työjako mahdollistavat esim. harvinaisten opetusryhmien toteutumisen tai järkevien ryhmäkokojen muodostamisen sirpaleryhmien asemesta. Virtuaalikouluhankkeissa tehdyistä verkkokurssiformaateista saadaan hyötyä useiden opettajien opetukseen, kun monimuotoopetuskokonaisuudet tuotetaan didaktisesti joustaviksi ja ns. avoimen lähdekoodin periaatteella päivitys tehdään mahdolliseksi. Ammatillisessa koulutuksessa virtuaalikurssiformaattien hyödyntämismahdollisuus valtakunnallisissa verkostoissa on tärkeää. Kustannussäästöjä voi osaltaan tuoda myös, alueellisista teknisistä ratkaisuista sopiminen sekä jaetut laiteresurssit (esim. palvelimet, lisenssit ja sovellukset). 5. Työelämäyhteistyöstä koituvat synergiaedut Eräs keskeinen tietoyhteiskuntaa määrittävä piirre on tiedon muodostuminen tärkeimmäksi tuotannontekijäksi. Yhä useammin kilpailukykyisyyden uskotaan riippuvan kyvystä tuottaa, prosessoida ja soveltaa ja tehokkaasti informaatiota ja tietoa. Näin kilpailukyvyn 15

17 kehittämisen avainteemoiksi ovat muodostuneet osaaminen, oppiminen ja innovatiivisuus. Samalla hallinnollisia ja toiminnallisia rajoja ylittävän verkostomaisen yhteistyön merkitys on kasvanut. Tampereen haasteena on erottua ja luoda oma roolinsa kansainvälisissä verkostoissa ja rakentaa valituilla vahvuusaloilla paikallinen toimintaympäristö, joka tarjoaa sekä yrityksille että osaaville ihmisille mahdollisuuden kehittyä ja luoda omaa tulevaisuuttaan. Onnistunut ja vuorovaikutteinen oppilaitosten työelämäyhteistyö - takaa laadukkaan ammatillisen koulutuksen, - luo yrityksille mahdollisuuden osallistua ammatillisen koulutuksen kehittämiseen, - edistää yritystoiminnan kehittymistä ja uusien yritysten syntymistä, - mahdollistaa paremman tiedotuksen työssäoppimisjaksojen aikana, - luo opiskelijoille harjoittelumahdollisuuksia sekä - yrityksille uudentyyppisiä mahdollisuuksia henkilöstön täydennyskoulutukseen. 3.3 Tukipalvelujen tuottaminen Etäopetuskeskuksen tukipalvelujen kohdealueena ovat toiminnan alkuvaiheessa Tampereen kaupungin koulutustoimialan oppilaitokset ja toisessa vaiheessa seutukunnallisen yhteistyön toteutuessa mahdollisesti myös kaikki Tampereen seudun oppilaitokset. Opetusalueena ovat lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, aikuiskoulutusorganisaatioissa, peruskouluissa sekä Tampereen seudun opettajien täydennyskoulutuksessa tarjottavat kurssit. Uudenlainen tietoverkkoihin ja osaamisverkostoon perustuva opetuksen järjestäminen aiheuttaa väistämättä muutoksia oppilaitosten ja yksittäisten opettajien sekä oppijoiden toimintaan. Verkko-opetuksen ja tietoteknisten opetuksen apuvälineiden määrä tulee kasvamaan ilman järjestelmällistä verkostoitumistakin lähivuosina merkittävästi niin perusopetuksessa kuin toisen asteen koulutuksessa ja etenkin ammatillisessa aikuis- ja täydennyskoulutuksessa. Tätä kehitystä koordinoimaan ja ohjaamaan tarvitaan vahvaa visiota ja verkko-opetuksen teknologian tuntemusta, digitaalisen opetusmateriaalin tuotannon hallintaa sekä verkkopedagogista osaamista. 16

18 Organisaatio Sisällöt ja metodiikka Verkkoopetus Oppimisympäristöt Kaavio 1: Laadukkaan verkko-opetuksen edellytykset Verkko-opetusta tuottavien organisaatioiden ja niiden hallinnon täytyy tukea opetuksen järjestämistä niin henkisesti strategiatasolla kuin käytännön resurssien ja tukitoimien kautta. Tämän lisäksi teknisten edellytysten kuten oppimisympäristöjen täytyy olla laadukkaita ja käyttö hyvin organisoitua. Opettajille täytyy taata mahdollisuus riittävään tekniseen ja pedagogiseen täydennyskoulutukseen sekä tukeen. Myös opetusmetodien täytyy tukea verkko-opetusta. Tästä syystä toimiva ja riittävästi resurssoitu etäopetuskeskus on hallitun ja tasapainoisen opetuksen kehittämisen kannalta välttämätön. Etäopetuskeskuksen toiminnan suunnittelussa voidaan kartoittaa kolmea visiota: 1. vaihe: Etälukiotoimintaan painottuva Tampereen kaupungin koulutustoimialan sisäinen kurssi- ja tukitarjonta, 2. vaihe: seudullinen toisen asteen koulutukseen painottuva kurssi- ja tukitarjonta sekä 3. vaihe: laaja alainen etäopetuskeskus, jolla on myös maailmanlaajuista kurssi- ja konferenssitarjontaa. Maailmanlaajuisen online-kurssitarjonnan ohella etäopetuskeskus voi tilojensa, laitteidensa ja asiantuntijoidensa avulla monin tavoin tukea kansainvälisessä kanssakäymisessä kaupungin eri tahoja kuten projektiryhmien ja muiden asiantuntijaryhmien foorumina (mm. online-neuvottelut verkossa yhdistettynä videoneuvotteluun tai mobiiliyhteyksiin). Kansanvälisiä tapaamisia voidaan valmistella verkossa monin tavoin ja varsinaisen vierailun tai konferenssin jälkeen voidaan työskentelyä jatkaa verkon foorumeilla. 17

19 3.4 Etäopetuskeskus vuonna 2005 Etäopetukseen liittyvät oppimisen ja opetuksen muodot vuonna 2005 voidaan kuvata seuraavasti: Monimuotoiseen lähiopetukseen liittyvät osa-alueet E-oppiminen (Internet ym. ITC) Mobiilioppiminen Digi-TV Kaavio 3: Monimuoto-opetus v Etäopetuskeskuksen ensisijaisen asiakaskunnan muodostavat vielä vuonna 2005 etälukion opiskelijat sekä koulutustoimialan opettajakunta. Etälukion toiminta on keskittynyt Sammon lukion tiloihin. Toisen asteen verkkokurssitarjottimen koordinointi hoidetaan etäopetuskeskuksesta. Yhteistyö Länsi-Suomen etälukioverkoston sekä seudullisten koulutuksen järjestäjien kanssa tiivistyy. Tampereen seudun aluekeskusohjelman toteutus on käynnissä (http://www.tampere.fi/projekti/aluekeskus/hankkeet.htm). Tukipalvelut ja konsultointi toimivat nykyisen epajan luomien käytäntöjen mukaisesti. Tukipalvelujen piiriin kuuluvat kaikki Tampereen kaupungin koulutustoimialan oppilaitokset paitsi TAMK, jolla on oma vastaava tukiyksikkö eedu. epajan toiminta on siirretty Sammon lukion tiloihin. Hallinnollisesti epaja ja Etälukio ovat erilliset yksiköt kuten tähänkin asti. Sammon lukion uusissa tiloissa järjestetään myös kaikki koulutustoimialan tarjoamat opettajien tietotekniikkaan liittyvät täydennyskoulutukset. Yhteistyötä verkkopedagogisen koulutuksen osalta tehdään mm. Tampereen ammatillisen opettajakorkeakoulun kanssa. 18

20 3.5 Etäopetuskeskus vuonna Seudullinen yhteistyö vakiintuu ja tukipalvelut ulotetaan mahdollisesti koskemaan myös ympäristökuntia. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulun myös lukiolaisille tarkoitettujen kurssien määrä verkkokurssitarjottimella lisääntyy. Toiminnan laajenemisen myötä Etälukio ja epaja yhdistetään yhdeksi hallinnolliseksi yksiköksi. Etäopetuskeskus tukee myös yhä laajemmassa määrin kaupungin eri toimialojen verkossa tapahtuvan henkilöstökoulutuksen sekä projekti- ja työryhmätyöskentelyn järjestämistä. Alueellisen yhteistyön lisäksi pyritään luomaan yhteydet ja löytämään kansainväliset yhteistyökumppanit globaalin verkostoitumisen käynnistämiseksi. 3.6 Etäopetuskeskus 2010-luvulla Etäopetuskeskuksen toiminta on vakiintunut ja kehittämistyö jatkuu. Toiminnan vakiintuminen mahdollistaa kansallisen sekä kansainvälisen kurssitoiminnan aloittamisen. Etäopetuskeskus toimii aktiivisesti myös kansainvälisten e-oppimiseen liittyvien seminaarien ja konferenssien järjestäjänä sekä luo mahdollisuuksia ja antaa tukea kansainvälisten kontaktien luomiseen. 19

21 4 Kohderyhmät ja yhteistyöverkosto 4.1 Kohderyhmät Laajimmillaan etäopetuskeskuksen asiakaskunta on koko väestö, kun otetaan huomioon mitä ja miten eri ikävaiheissa olevat kansalaiset haluavat itseään kehittää. Elinikäiseen oppimiseen kuuluu kaikki elämän aikana aloitettu oppimistoiminta, jonka tavoitteena on - parantaa ammattitaitoa, - tietoja ja osaamista sekä - edistää henkilökohtaisten toiveiden toteutumista, - aktiivista kansalaisuutta, - sosiaalisia taitoja ja/tai - työllistettävyyttä. Etä- ja monimuoto-opetuksen sekä etäopetuskeskuksen toiminnan kehittäminen, alan tutkimus- ja selvitystyö, yhteiset konferenssit jne. edellyttävät laajaa yhteistoimintaa sekä paikallisesti että tulevaisuudessa yhä enemmän myös kansainvälisesti. Etäopetuskeskuksen asiakkaita ovat opetuksen kehittämisen sekä tukitoiminnan osalta edellä mainittuun perustuen vuonna 2005 seuraavat organisaatiot ja toimijat:! Etälukion opiskelijat! Tampereen kaupungin koulutustoimialan oppilaitokset! Tampereen kaupungin eri toimialojen työryhmät sekä henkilöstökouluttajat! Länsi-suomen etälukioverkoston oppilaitokset! Tampereen työväenopisto! Kirjasto! AKONET-verkoston oppilaitokset Riippuen toteutettavasta etäopetuskeskuksen toiminnallisesta visiosta (kts. s.8) sekä toiminnan laajentumisesta jo vuonna 2005 tai viimeistään vuonna 2010 palvellaan mahdollisesti myös seuraavia tahoja:! Ympäristökuntien peruskoulut, ammatilliset oppilaitokset ja lukiot! eoppimisen klusterin toimijat! Kansalliset ja kansainväliset projektiorganisaatiot ja muut yhteistyökumppanit 20

22 4.2 Yhteistyökumppanit ja -verkostot Tampereen kaupungin sisäiset yhteistyökumppanit:! Sammon lukio! Muut lukiot ja peruskoulu! Tampereen ammattiopisto! Tampereen työväenopisto! Kirjastotoimi ja Netti-Nysse! Tampereen ammattikorkeakoulu, TAOKK ja eedu! Tampere-talo/Konferenssitoiminta Tampereen kaupungin konsernin ulkopuoliset yhteistyökumppanit:! Muut kaupungissa toimivat perusasteen ja toisen asteen oppilaitokset sekä aikuiskoulutusta järjestävät yksiköt! Tampereen seutukunnat/lukiot ja ammattioppilaitokset! Länsi-Suomen etälukioverkosto! Pirkanmaan etälukioverkosto! Tampereen yliopisto, täydennyskoulutuskeskus ja hypermedialaboratorio! Tampereen teknillinen yliopisto, hypermedialaboratorio! Kesäyliopisto! Pirkanmaan ammattikorkeakoulu! Pirkanmaan taitokeskus! AKONET! etampere! Kolmannen sektorin toimijat Tampereella! Yksityinen elinkeinoelämä ja verkko-opetuksen yrittäjät Tampereella! Tampereen eoppimisen klusteri! Suomen eoppimiskeskus! Länsi-Suomen lääninhallitus! Opetushallitus ja Opeko! Opetusministeriö Seutukunnallista verkostoitumista kuvaa hyvin Tampereen eoppimisen klusterin toiminta (http://www.eoppiminen.tut.fi/). Se kokoaa yhteen alueen ja aihepiirin toimijat ja tutkimuksen. Klusteri on yhteinen foorumi tutkijoille, kouluttajille, opettajille, suunnittelijoille ja muille e-oppimisen asiantuntijoille ja harrastajille tutkimusyksiköissä, yrityksissä, oppilaitoksissa ja työpaikoilla. Klusterin kautta tieto alan tapahtumista ja kehityksestä leviää ihmisten ja organisaatioiden välillä. Klusterin tavoitteena on! monitieteisen e-oppimisen tutkimus- ja kehitysyhteistyön tukeminen,! monitieteisten e-oppimisen jatko-opintojen tukeminen, 21

23 ! alueellinen, horisontaalinen ja vertikaalinen yhteistyö verkko-opetuksen suunnittelussa ja opettajien koulutuksessa sekä! yhteistyön tiivistäminen julkisten ja yksityisten e-oppimisen toimijoiden välillä. Tarkoituksenmukaisella työnjaolla ja yhteistyöllä klusteri tehostaa voimavarojen hyödyntämistä. Yhteistyö tuo mukana oleville tutkimus- ja koulutusyksiköille sekä yrityksille uusia toimintamahdollisuuksia. Verkostoitumisen ja yhteistyön edistämiseksi klusteri järjestää tapaamisia, seminaareja ja yhteisiä koulutustilaisuuksia opettajille, tutkijoille, suunnittelijoille, kouluttajille, yritysten ja järjestöjen edustajille. Lisäksi klusteri tiedottaa ajankohtaisista e-oppimisen tapahtumista, tutkimuksesta ja käytännön verkko-opetushankkeista sekä hankehauista ja muista rahoitusmahdollisuuksista. Tärkeä osa klusterin toimintaa on myös etsiä tutkimus- ja kehitysyksiköille, opetushankkeille ja yrityksille sopivia yhteistyökumppaneita. Yhteishankkeissa klusteri mm. koordinoi hankevalmistelua ja avustaa hakemusten laatimisessa. Etäopetuskeskus voi omalta osaltaan antaa puitteita ja mahdollisuuksia verkostoitumiselle sekä alueellisesti että kansainvälisesti. Etäopetuskeskuksen toimintamuodot eivät saa muodostua klusterin toimintojen kanssa päällekkäisiksi vaan niitä täydentäväksi ja käytännön työn kautta tukeviksi. 22

24 5 Toimintamuodot Monimuoto-opetuksessa on keskeistä lähi- ja etäopetuksen yhteensovittaminen. Lähiopetuksessa ns. täsmäopetus-termi kertoo, mihin lähitapaamisia fokusoidaan. Verkko-opetuksen käyttöönotto vaikuttaa siten myös olennaisesti lähiopetuksen muotoihin ja kehittämiseen. (Kyseinen lähiopetuksen kehittäminen on siten olennainen osa verkko-opetuksen käyttöönottoa.) Verkkokursseilla kuten lähiopetuksessa korostuu vuorovaikutus eli se, miten pienryhmätyöskentelyssä pystyttäisiin hyödyntämään koulutusteknologian eri mahdollisuuksia ja miten toisistaan etäällä olevat ryhmän jäsenet voivat osallistua aktiivisesti yhdessä toimimiseen. Yhteistoiminnallisen toimintatapojen ja kulttuurin syntymistä tukevat myös eri oppimisympäristöt, jotka voivat toimia myös ryhmätyöohjelmien tapaan tietokoneavusteisen ryhmätyön foorumeita. Tulevina vuosina monimuoto-opetuksen rinnalle voidaan tuottaa myös täysin etänä toteutettavaa koulutusta, mikä aiheuttaa teknisesti ja pedagogisesti uusia haasteita mm. video-opetuksen osalta. Etäopetuskeskuksen toiminta muodostuu tuolloin neljästä erilaisesta toiminnallisesta osa-alueesta; opetuksesta, konsultoinnista, tukitoiminnoista sekä hallinto- ja kehittämistehtävistä. Seuraavassa on lyhyesti listattu näihin eri toiminnallisiin osa-alueisiin sisältyviä tehtäviä ja palveluja. 5.1 Opetus Tulevaisuudessa etäopetuskeskuksen tarjoama opetus voi muodostua! etälukiossa annettavasta opetuksesta,! yhteisestä seudullisesta verkkokurssitarjonnasta,! online-opetuksesta (verkossa ja videoneuvotteluyhteyksillä),! opettajien tietotekniseen täydennyskoulutukseen liittyvät kurssit (lähiopetuksena iltaisin ja viikonloppuisin) Ks. ope.fi I ja ope.fi II.,! kansainvälisten oppimistilanteiden järjestämisestä (Online global classroom) sekä! lisäopetukseen sisältyvän atk-ajokorttitutkinnon suorittamismahdollisuuden tarjoamisesta. Etälukion opiskelijoina voivat olla myös päivälukioiden ja ammattilukion opiskelijat. Etälukion keskeisenä tehtävänä voikin tulevaisuudessa olla tarjota päivälukion opiskelijoille mahdollisuuksia toteuttaa entistä yksilöllisempää hopsia. Luvussa 3.1. kuvattu lukioiden yhteinen verkkokurssitarjotin mahdollistaa myös etäopetuksen toteuttamisen mistä tahansa lukiosta, jolloin etäopetuskeskuksen roolina on toimia kurssitarjonnan koordinoijana ja tuen antajana. 23

25 Etäopetuskeskus mahdollistaa loistavine tilaratkaisuineen ja yhteistyöverkostoineen yhä laadukkaamman koulutustoimialan opettajien tietoteknisen täydennyskoulutuksen. Opettajien verkkopedagogisten valmiuksien kehittämiseen löytyy yhteistyökumppaneita mm. eoppimisen klusterin toimijoista ja etenkin Tampereen ammatillisesta opettajakorkeakoulusta. Etäopetuskeskus luo hyvät puitteet ja valmiit yhteistyörakenteet evaluoida käytännön opetustoiminnassa tutkimuksen parhaita innovaatioita. Tästä hyötyvät niin tutkijat kuin yksittäiset opettajatkin. 5.2 Tukitoiminta Etäopetuskeskuksen teknisten ja pedagogisten ammattilaisten luomat tukipalvelut mahdollistavat verkkoresurssien hyödyntämisen ja käyttöönoton sujuvasti ja helposti. Palvelut muodostuvat mm. seuraavista toiminnoista: Opetuksen monimuotoistamisen ja verkko-opetuksen järjestämisen tukeminen Mobiilioppimisen eri muotojen tukeminen Digi-TV:n opetuskäytön tukeminen Verkkokurssiformaattien tuottaminen kurssipankkiin opettajien käyttöön Verkkopedagoginen tuki Web-suunnittelijan tuki Kurssipankin tiedotustehtävät ja ylläpitotehtävät Oppilaitosten verkkomateriaalien (ja myös kotisivujen) laadinnassa avustaminen Oppimisympäristöjen hallinnointi ja ylläpitotehtävät Valtakunnalliset ja kansainväliset konferenssien avustaminen (yhteistyökumppani järjestelyissä) Kansainvälisten e-oppimisen hankkeiden sekä vierailujen tuki ja koordinointi 5.3 Konsultointi Konsultointi tulee olemaan opetuksen järjestämisen lisäksi toinen merkittävä ja keskeinen toimintamuoto. Keskeisen osan konsultoinnista muodostaa opettajien henkilökohtainen ohjaus opetustilanteiden suunnittelussa. Lisäksi tuetaan oppilaitoksia niiden oppilaitosten tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön -strategioiden kehittämisessä ja käytännön toteuttamisessa. Lisäksi etäopetuskeskus pitää yllä ja kehittää paikallista asiantuntijafoorumia verkossa. Asiantuntijafoorumilla käsitellään tieto- ja viestintätekniikan pedagogisia sekä teknisiä kysymyksiä. Keskus vastaa osaltaan myös opetuksessa käytettävien verkkoaineistojen ja opetusohjelmien esittelytehtävistä sekä verkkokurssiformaattien jatkokäytön ideoinnista yhdessä ko. aineiden opettajien kanssa. 24

26 5.4 Hallinto- ja kehittämistehtävät Etäopetuskeskus jatkaa tulevaisuudessa epajan aloittamaa roolia hallinnon ja kehittämistyön resurssina. Toiminnallisesti em. tehtävät voidaan jakaa seuraavasti: Koulutustoimialan tietohallinnon koordinointi- ja kehittämistehtävät Opettajien tietotekniikkakoulutuksen organisointitehtävät Tieto- ja viestintätekniikkaan (mm. verkkopedagogiikkaan) liittyvä selvitys- ja kehitystyö Alan verkostoitumisen edistäminen opettajien sekä suunnittelijoiden ym. kehittäjien yhteistapaamisten organisointi Tampereen e-oppimisen klusterin sekä muiden alueellisten verkko-opetuksen kehittämiseen tähtäävien verkostojen toimintaan osallistuminen Koulujen opetusteknologiaratkaisujen kehittäminen yhteistyössä oppimateriaalikeskuksen ja mikrotuen kanssa 25

27 6 Organisaatio Etäopetuskeskuksen toiminnan organisoinnille ja hallinnon järjestämiselle voidaan nähdä seuraavia vaihtoehtoja: VE1 Etäopetuskeskus toimii 1. vaiheessa aikuislukion yksikkönä ja omana vastuualueenaan. VE2 Etäopetuskeskus toimii lukiotoimessa omana vastuualueenaan suoraan lukiotoimen johtajan alaisuudessa. VE3 Etäopetuskeskus toimii koulutustoimialan yksikkönä, jonka toiminta kuuluu useiden eri koulutustasojen ja tahojen tehtäväalueelle. Etäopetuskeskuksen toimintaa ohjaa, kehittää ja seudullisesti koordinoi koulutustoimialan johto, yleissivistävän koulutuksen johto ja lukiotoimen johto sekä etäopetuksen ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana on lukiotoimen johtava rehtori. Ohjausryhmässä on laaja-alainen edustus mm. etälukiosta, peruskoulusta, ammattiopistosta, ammattikorkeakoulusta, työväenopistosta, Akonetista, kirjastotoimesta ja hallinnosta. Vuonna 2005 voidaan jatkaa organisoinnin ja budjetoinnin osalta vielä nykyistä käytäntöä ts. etälukion on osa aikuislukiota ja epaja ja tietohallinto ovat koulutustoimialan hallintopalvelukeskuksen toimintaa ja taloutta. 26

28 Koulutustoimialan johtoryhmä Apulaiskaupunginjohtaja Yleissivistävän koulutuksen johtaja Lukiotoimen johtava rehtori Aikuislukion johtava rehtori?? Etäopetuksen ohjausryhmä ETÄOPETUSKESKUS Johtaja/rehtori (Aikuislukion Sammon toimipisteen rehtori?) Yleissivistävä koulutus ETÄLUKIO Muu etäopetus Muut palvelut epajat Ammattiopisto Työväenopisto TAMK Kaupungin muut yksiköt Seudun muut kunnat Kaavio 4: Etäopetuskeskuksen organisaatio 27

29 7 Henkilöresurssit Osa etäopetuskeskuksen toiminnassa tarvittavasta henkilöstöstä kuuluu jo johonkin koulutustoimialan organisaatioon. Opetushenkilöstön rungon tulevat muodostamaan nykyisen etälukion opettajat. Tukitoiminnot on suunniteltu toteutettavaksi osin epajan vakiintuneiden käytäntöjen ja määräaikaisen henkilöstön toimenkuvien pohjalta. Henkilöresursseja tarvitaan mm. seuraavan vaiheistuksen mukaisesti. 1. vaihe = vaihe = vaihe = Johtaja: Etälukion rehtori 1. vaihe (uusi??) Etälukion tai etäopetuksen johtajan virkaa ei tällä hetkellä ole olemassa, vaan Tammerkosken aikuislinjalla on oma rehtori ja etälukio toimii Tampereen aikuislukion rehtorin alaisuudessa. Lukiotoimen johtava rehtori toimii etäopetustyöryhmän puheenjohtajana. Tampereen aikuislukiot yhdistetään syksyllä Etäopetuksen rehtorin toimenkuvaan tulisi sisällyttää esimerkiksi seuraavia tehtäviä: - etälukion johtaminen ja etälukion rehtorina toimiminen - etä- ja verkko-opetuksen suunnittelu ja koordinointi - alueellisen, valtakunnallisen ja kansainvälisen verkko- ja etäopetuksen yhteistyön ja palvelun suunnittelu - verkkopalvelutuotteiden kehittämisen johtaminen ja markkinointi - yhteydenpito alan tutkimuslaitoksiin ja tutkimustiedon seuranta sekä informoiminen - etäopetuksen ohjausryhmän jäsen Opettajat 1. vaihe ja 2. vaihe Etäopetuskeskuksen vakituisen opettajakunnan muodostaa etä- ja verkko-opetuksen didaktiikkaan ja pedagogiikkaan koulutettu opettajakunta. Opettajakuntaan kuuluvat opettajat toteuttavat pääosin etälukion opetusta. Uusia virkoja täytettäessä tulisikin tehtäviin hakea päätoimisia etä- ja verkko-opetukseen perehtyneitä opettajia. Etäopetuskeskuksen kautta tai koordinoimana koulutusta tarjoavat tulevaisuudessa etälukion lisäksi myös muut lukiot sekä ammatilliset oppilaitokset. Seudullisen ja kansainvälisen kurssitarjonnan (muu kurssitarjonta) osuus kasvaa, mistä johtuen opettajat voivat toimia etäopetuskeskuksessa myös vierailevina määräaikaisina tai sivutoimisina opettajina. 28

30 Koulusihteeri 1. vaihe Etäopetuskeskuksen koulusihteerin tehtävät muodostuvat mm. etälukion koulusihteerin yleisistä tehtävistä, etäopetuskeskuksen taloushallintoon, henkilöstöhallintoon ja kirjeenvaihtoon liittyvistä sihteeritehtävistä sekä oppilashallintoon liittyvistä tehtävistä. Myös opettajien tietotekniikkakoulutuksen kurssisihteerin tehtävät olisi luonnollista yhdistää tähän toimenkuvaan. Kurssisihteerin tehtävät hoidetaan tällä hetkellä opetuspalvelukeskuksessa. Verkko-opinto-ohjaaja 1. vaihe (uusi) Verkko-opinto-ohjaaja tehtävänä uudessa etäopetuskeskuksessa on kehittää opintoohjaajien ja muiden ohjaustyötä tekevien verkko-ohjausosaamista Tampereella ja lähiseudulla, ylläpitää ja kehittää alueellista verkko-ohjauspalvelua, toimia oppilaiden kysymyksiin vastaajana ja kysymysten edelleen välittäjänä sekä edistää verkkovuorovaikutusta ohjaajien ja opiskelijoiden välillä. Verkko-opo tarjoaa myös tarvittaessa mahdollisuuden opiskelijan sekä vanhempien henkilökohtaiseen ohjaustapaamiseen. Verkko-opo tukee uusin keinoin oppilaitosten perinteistä ohjaustoimintaa ja tarjoaa ohjausapua nimenomaan niille opiskelijoille ja oppilaille, jotka lähes itsenäisesti pystyvät hyödyntämään verkossa olevia ohjausresursseja. Tampereen kaupungilla ei tällä hetkellä ole edellä mainittuja tehtäviä hoitavaa opoa. Verkkotutorit 2. vaihe (uusi) Tutorien tehtävänä on ohjata ja tukea opiskelijoiden oppimisprosessia. Useimmiten tutorina toimii aineen opettaja tai joku muu oppimisprosessin ohjaamiseen perehtynyt henkilö. Joissain tapauksessa tutorina voi toimia myös kokeneempi opiskelija. Tutoreiden ammattitaitoa voisi hyödyntää myös mentor-periaatteella uusien verkkoopettajien työnohjauksessa. Koulutustoimialan tietohallintokoordinaattori 1. vaihe Koulutustoimialan tietohallintokoordinaattori kuuluu tällä hetkellä hallintopalvelukeskuksen organisaatioon. Koordinaattorin työtehtävät voidaan kuvata seuraavasti: - Koulutustoimialan hallintoon ja opetuskäyttöön liittyvien tieto- ja viestintätekniikan antamien mahdollisuuksien kartoittaminen ja käyttöönoton aktivointi. - Laitteisto-, tietoliikenne- ja mikrotukikapasiteetin sekä henkilökunnan osaamisen, ohjelmistojen sekä verkkopalvelujen ym. sovellusten ja materiaalien käyttöönoton tasapainoinen koordinointi kokonaishyödyn varmistamiseksi. 29

Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot 2005-2006. Hankkeen kriteeristö /arviointikohteet

Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot 2005-2006. Hankkeen kriteeristö /arviointikohteet Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot 2005-2006 Hankkeen kriteeristö /arviointikohteet Arviointityökalu oppilaitosverkostojen välisiä vertaiskäyntejä varten

Lisätiedot

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Ohjelmaan osallistuvat kaikki Pirkanmaan toisen asteen oppilaitokset, lukiot ja ammatillinen koulutus, nuorisoasteen- ja aikuiskoulutus.

Lisätiedot

Tietostrategia 15.11.2002 Päivitetty 27.5.2009

Tietostrategia 15.11.2002 Päivitetty 27.5.2009 Tietostrategia 15.11.2002 Päivitetty 27.5.2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...1 1.1 Valkeakoski-opiston tietostrateginen visio...1 2 NYKYTILA JA TAVOITE...1 2.1 Tekniset valmiudet...1 2.1.1 Tavoite...1 2.2 Henkilökunnan

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS Espoon kaupunki, sivistystoimi, luopuu aikuisten lukiokoulutuksen järjestämisestä.

Lisätiedot

Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja

Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Yhteinen tahtotila oppilaat hallitsevat tieto- ja viestintätekniikkaa teknologia on läsnä

Lisätiedot

yhteyshenkilö ihmeidentekijä?

yhteyshenkilö ihmeidentekijä? eedu 2004/NRO6 VirtuaaliAMK-yhteyshenkil yhteyshenkilö ihmeidentekijä? - Ketä AMKista tarvitaan - tytti.thuren thuren@tamk.fi 1 AMKin toimijat - Opiskelija Läsnäolevana tutkinto-opiskelijana AMKissa (perus-

Lisätiedot

Kerttulin lukion kurssien valintaopas 2014-2015

Kerttulin lukion kurssien valintaopas 2014-2015 1 Kerttulin lukion kurssien valintaopas 2014-2015 Kurssien suoritusaikasuositus: A (äidinkieli) 3 vuoden syksy 1,2,3 4,5,6,7,8*,9* 8*,9* 3 vuoden kevät 1,2,3 4,5,6,7 6,7,8,9 4 vuoden syksy 1,2,3 4,5,6,7

Lisätiedot

ETÄOPISKELUN VOIMA PIENTEN RYHMIEN OPISKELUSSA

ETÄOPISKELUN VOIMA PIENTEN RYHMIEN OPISKELUSSA ETÄOPISKELUN VOIMA PIENTEN RYHMIEN OPISKELUSSA TIEKE, HELSINKI vaikuta ja vaikutu 09.10.2008 Lauri Pirkkalainen Konneveden lukio Lukioiden virtuaaliverkosto http://www.peda.net/veraja/pienetlukiot KONNEVEDE

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia työkappale 20.5.2011 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa... 1 2 KPEDUn tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat

Lisätiedot

aikuisten perusasteen

aikuisten perusasteen Oulun aikuislukion aikuisten perusasteen ja lukio-opinnot vankilaopetuksessa apulaisrehtori Päivikki Halla-aho 8.5.2012 Aikuislukion vankilaopetuksesta Koulu käynnistyi Oulun vankilassa v.1978 Videovälitteistä

Lisätiedot

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio www.osyk.fi - esittely peruskoulun 9. luokkalaisia varten ( MKE 4.12.2015) Lukiomme vahvuudet Runsaasti oppimista tukevia tekijöitä keskusteleva toimintakulttuuri,

Lisätiedot

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena kaisa vähähyyppä, opetusneuvos, opetushallitus Oppiminen on tapahtuma tai tapahtumasarja, jossa oppija saavuttaa uusia taitoja tai tietoja jostain aiheesta. Opittu

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA - TVT - strategia YLEISTÄ Ajanmukaisen tieto- ja viestintätekniikan riittävä hallitseminen on yksi merkittävimmistä yksilön elinikäisen oppimisen avaintaidoista

Lisätiedot

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET Ohjeita kurssivalintojen tekemiseen ylioppilaskirjoitusten näkökulmasta Tämän koonnin tavoitteena on auttaa Sinua valitsemaan oikeat kurssit oikeaan aikaan suhteessa

Lisätiedot

Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689

Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689 Maahanmuuttajien opetus Oulun kaupungin opetustoimessa hallinnon näkökulmasta Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689 Oulun kaupunki Opetustoimi Erityisen

Lisätiedot

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Liiketoiminta kehittyy kehity sinäkin. Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Tieturi Oy / Arja Sipola HTC Santa Maria, Tammasaarenkatu 5, 00180 Helsinki, Finland www.tieturi.fi (09) 431 551

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Koulu goes Global 2.10.2012 Hämeenlinna Katriina Lammi-Rajapuro Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta

Lisätiedot

DigiOpit - verraten hyvää. Savon koulutuskuntayhtymä Y-TUNNUS: 1852679-9 Savon ammatti- ja aikuisopisto OPPILAITOSTUNNUS: 31816 OMISTAJATYYPPI: 21

DigiOpit - verraten hyvää. Savon koulutuskuntayhtymä Y-TUNNUS: 1852679-9 Savon ammatti- ja aikuisopisto OPPILAITOSTUNNUS: 31816 OMISTAJATYYPPI: 21 DigiOpit - verraten hyvää Savon koulutuskuntayhtymä Y-TUNNUS: 1852679-9 Savon ammatti- ja aikuisopisto OPPILAITOSTUNNUS: 31816 OMISTAJATYYPPI: 21 Ritva Ylitervo ritva.ylitervo@sakky.fi +358 44 785 8775

Lisätiedot

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista

Lisätiedot

Tieto kasvaa verkossa, verkkokoulutuksen laaduntekijät - Itä-Suomi. VirtuaaliAMK seminaari, Mikkeli 11.11.2004 Jari Uimonen

Tieto kasvaa verkossa, verkkokoulutuksen laaduntekijät - Itä-Suomi. VirtuaaliAMK seminaari, Mikkeli 11.11.2004 Jari Uimonen Tieto kasvaa verkossa, verkkokoulutuksen laaduntekijät - Itä-Suomi VirtuaaliAMK seminaari, Mikkeli 11.11.2004 Jari Uimonen Sisältö Virtuaaliammattikorkeakoulu Tieto kasvaa verkossa hanke epeda-hanke 2

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Toisen asteen yhteistyö Keski- Pohjanmaalla

Toisen asteen yhteistyö Keski- Pohjanmaalla Toisen asteen yhteistyö Keski- Pohjanmaalla Ajankohtaiset asiat: - Valintatarjotin - Tiedotuskanavat Johanna Kattilakoski Ajankohtaista valintatarjotinasiaa Lv. 2012-2013 valintatarjottimet: Kpedun opistojen

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia

Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia Visio etaitoa kalastamassa tietoa ja taitoa hyvillä toimintamalleilla, verkoilla ja välineillä Rohkeus

Lisätiedot

AIKIS Aikuisten maahanmuuttajien kielikoulutus 2008 2011

AIKIS Aikuisten maahanmuuttajien kielikoulutus 2008 2011 AIKIS Aikuisten maahanmuuttajien kielikoulutus 2008 2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Aikis -hankkeen tavoitteena on koordinoida aikuisille maahanmuuttajille tarkoitetun suomen ja ruotsin

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA:

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: Pälkäneen kunta Perusopetuksen luokat 6-9, Pälkäneen lukio Koordinaattori: Jussi Vilanen-Arkimies Opetuksen järjestäjän (koulu/ kunta/seutu)

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS 19.-20.3.2009, Helsinki Marget Kantosalo Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19.-20.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala Kirsi Kangaspunta johtaja Koulutustasotavoitteet Maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä Väestön koulutustaso vuonna 2020 perusasteen jälkeinen tutkinto 88%

Lisätiedot

LUKIOON VALMISTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE VUOSAAREN LUKIOSSA 2011-2013 ja 2013-2014

LUKIOON VALMISTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE VUOSAAREN LUKIOSSA 2011-2013 ja 2013-2014 LUKIOON VALMISTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE VUOSAAREN LUKIOSSA 2011-2013 ja 2013-2014 Marko Paju Kuntaliiton Lukioforum 19.6.2013 Marko Paju OPH:n luvaperusteiden toimeenpanokoulutus 4.3.2014 Helsingin

Lisätiedot

Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa

Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa Viisi opintoviikkoa tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä vuodesta 2000 lähtien http://ok.helsinki.fi/opefi Pauliina Kupila ja Mari Jussila Opetusteknologiakeskus

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Verkkokurssin suunnitteluprosessi

Verkkokurssin suunnitteluprosessi Verkkokurssin suunnitteluprosessi Koulutusteknologian perusopinnot, Designing e-learning Essi Vuopala, yliopisto-opettaja Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö(let) http://let.oulu.fi Verkkokurssin

Lisätiedot

LUONNONTIETEIDEN ALA Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto Datanomi

LUONNONTIETEIDEN ALA Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto Datanomi N TUTKINTOKOHTAINEN OSA LUONNONTIETEIDEN ALA Datanomi Dokumentin tiedot Dokumentin nimi Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnon tutkintokohtainen opetussuunnitelma OPH:n määräys 85/011/2014 (sisältää

Lisätiedot

Apop Aikuisten perusopinnot ja ETEVÄKSI-hanke

Apop Aikuisten perusopinnot ja ETEVÄKSI-hanke Apop Aikuisten perusopinnot ja ETEVÄKSI-hanke Apop Aikuisten perusopinnot Kohderyhmä Ne syrjäytymisvaarassa olevat nuoret ja aikuiset, joilta puuttuu peruskoulun päättötodistus tai joiden jatko-opintoihin

Lisätiedot

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamisen haasteita Oppimistulosten heikkeneminen Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen

Lisätiedot

e-oppiminen Simo Veistola Toimitusjohtaja simo.veistola@e-oppi.fi 050-431 8578

e-oppiminen Simo Veistola Toimitusjohtaja simo.veistola@e-oppi.fi 050-431 8578 e-oppiminen Simo Veistola Toimitusjohtaja simo.veistola@e-oppi.fi 050-431 8578 sähköisen oppimisen edelläkävijä Sähköisten oppimateriaalien kustannustalo Perustettu v. 2011, Tj. Simo Veistola, FT, Forssan

Lisätiedot

HARJAVALLAN LUKIO KOULUN YHTEYSTIEDOT HARJAVALLAN LUKIO. Myllykatu 10 29200 Harjavalta. OSOITE Harjavallan lukio

HARJAVALLAN LUKIO KOULUN YHTEYSTIEDOT HARJAVALLAN LUKIO. Myllykatu 10 29200 Harjavalta. OSOITE Harjavallan lukio KOULUN YHTEYSTIEDOT OSOITE Harjavallan lukio YHTEYSHENKILÖT Risto Tenhunen Rehtori GSM 0444325321 Satu Metso Koulusihteeri GSM 0444325322 Riitta-Liisa Kortetjärvi Opinto-ohjaus 0444325324 SÄHKÖPOSTIT etunimi.sukunimi@harjavalta.fi

Lisätiedot

DigiOpit - verraten hyvää. Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila.

DigiOpit - verraten hyvää. Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila. DigiOpit - verraten hyvää Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila.fi 044-713 2323 Lahden diakonian instituutti on ammattioppilaitos keskellä

Lisätiedot

Ammatillisten erityisoppilaitosten asiantuntijapalvelut ja kehittämiskumppanuus

Ammatillisten erityisoppilaitosten asiantuntijapalvelut ja kehittämiskumppanuus Ammatillisten erityisoppilaitosten asiantuntijapalvelut ja kehittämiskumppanuus Seija Eskola Asiantuntijapalveluiden työryhmän pj Kehittämispäällikkö Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus Ammatillisen

Lisätiedot

Vapaa sivistystyö nuorten kotoutumisen edistäjänä esimerkkinä Vaasan nuorisoluokka

Vapaa sivistystyö nuorten kotoutumisen edistäjänä esimerkkinä Vaasan nuorisoluokka Vapaa sivistystyö nuorten kotoutumisen edistäjänä esimerkkinä Vaasan nuorisoluokka Maahanmuuttajien työllisyydellä ja osallisuudella hyvinvointia 24.10.2013 Sannasirkku Autio 25.10.2013 Sannasirkku Autio

Lisätiedot

Hankeseminaari. Avaus. 6.11.2014 Kimmo Koskinen & Juho Helminen

Hankeseminaari. Avaus. 6.11.2014 Kimmo Koskinen & Juho Helminen Hankeseminaari Avaus 6.11.2014 Kimmo Koskinen & Juho Helminen Oppimisympäristöjen kehittäminen ja TVT:n opetuskäyttö sekä laite- ja tietoverkkohankinnat - valtionavustukset hankkeille Oppimisympäristöjen

Lisätiedot

VAASAN AMMATTIOPISTO

VAASAN AMMATTIOPISTO VAASAN AMMATTIOPISTO OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA KULTTUURIALA Media-assistentti Dokumentin tiedot Dokumentin nimi Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnon tutkintokohtainen opetussuunnitelma

Lisätiedot

Moderni baari kansainvälisessä virtuaalimaailmassa

Moderni baari kansainvälisessä virtuaalimaailmassa Moderni baari kansainvälisessä virtuaalimaailmassa Mikä hanke Opetushallituksen ja Rovaniemen koulutuskuntayhtymän rahoittama hanke Tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntämällä kehittää ja monipuolistaa

Lisätiedot

Centria ammattikorkeakoulu www.centria.fi

Centria ammattikorkeakoulu www.centria.fi Hankkeen tiedot Projektin nimi: Keskipohjalainen koulutusväylä Kohdealue: Kokkolan ja Kaustisen seudut Päättymisaika: 6/2014 Toteuttaja: Centria ammattikorkeakoulu Osatoteuttajat: Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä

Lisätiedot

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? Kati Lounema Jukka Vepsäläinen Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? AmKesu-aluetilaisuus Helsinki 26.11.2014 Osaamisen For learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Helsingin

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

eosaajan taidot -hanke HAMK/eLearning Centre

eosaajan taidot -hanke HAMK/eLearning Centre 1 eosaajan taidot -hanke HAMK/eLearning Centre 2 Hankkeesta lyhyesti Projekti on Hämeen ammattikorkeakoulun hallinnoima (HAMK) ja Etelä-Suomen lääninhallituksen rahoittama ESR-hanke. Projekti aloitettiin

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

UNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS

UNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS UNIPOLI TAMPERE TAMPEREEN YLIOPISTO TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Krista TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Varantola PIRKANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU 2.10.2007 UNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS Allekirjoitettu 16.8.2006

Lisätiedot

Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen yhteistyö Tampereella. mikko.siippainen@tampere.fi

Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen yhteistyö Tampereella. mikko.siippainen@tampere.fi Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen yhteistyö Tampereella mikko.siippainen@tampere.fi Tasan 100% Tampereen kaupungin strategialinjaus: Kaikille peruskoulun päättäneille tarjotaan jatkoopintopaikka

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020 Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun

Lisätiedot

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus InnoOmnia tarjoaa vuonna 2011 seuraavat koulutuskokonaisuudet uusi osaajaverkostolle opetushallituksen rahoittamana maksuttomana täydennyskoulutuksena.

Lisätiedot

MONIMUOTOLUKIO 1997- Lyseo. Etälukio Aikuiskoulutus. Monimuotolukio. Perusopetus. Tuomas Lohi Sivistysjohtaja. Päivähoito.

MONIMUOTOLUKIO 1997- Lyseo. Etälukio Aikuiskoulutus. Monimuotolukio. Perusopetus. Tuomas Lohi Sivistysjohtaja. Päivähoito. Tyrnävän n malli MONIMUOTOLUKIO 1997- Päivähoito Esiopetus Lyseo Perusopetus Etälukio Aikuiskoulutus Monimuotolukio Tuomas Lohi Sivistysjohtaja Mistä kaikki alkoi? Haave omasta lukiosta 1990-luvun alussa

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi?

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Toimintaympäristön muutos Työ, oppiminen ja oppimisen tavat muuttuvat yhteiskunnan ja työelämän muutoksen

Lisätiedot

Kohti ammatillista huippuosaamista

Kohti ammatillista huippuosaamista Kohti ammatillista huippuosaamista HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu KOULUTUSPALVELUT YRITYKSILLE JA ORGANISAATIOILLE 2 hamk.fi Palvelumme yrityksille ja organisaatioille HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa. pääjohtaja Aulis Pitkälä

Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa. pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa pääjohtaja Aulis Pitkälä Koulutuksen haaste ja mahdollisuus: Muotoilun laajentunut kenttä Muotoile Suomi -ohjelma huomioi muotoilun ymmärryksen ja

Lisätiedot

KAITAAN LUKION OPPIKIRJAT 2014 2015

KAITAAN LUKION OPPIKIRJAT 2014 2015 KAITAAN LUKION OPPIKIRJAT 2014 2015 O = Otava E = Edita K = Kustannus Oy KK = Kustannuskiila SP = Sanoma Pro SKS = Suomal.kirjall.seura *Oppikirjat voi hankkia perinteisinä kirjoina tai sähköisinä oppikirjoina*

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Sulautuva ohjaus ja neuvonta opiskelijan tueksi

Sulautuva ohjaus ja neuvonta opiskelijan tueksi Sosiaalinen media koulutuksen tiedotuksessa, neuvonnassa ja ohjauksessa 30.8.2010 Sulautuva ohjaus ja neuvonta opiskelijan tueksi Tiina Pyrstöjärvi ja Leila Saramäki Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate,

Lisätiedot

TIETOJA KUOPION LUKIOISTA 2015-2016

TIETOJA KUOPION LUKIOISTA 2015-2016 TIETOJA KUOPION LUKIOISTA 2015-2016 SISÄLLYSLUETTELO l Lukioiden opiskelijat l Lukioiden aloituspaikat l Opiskelijavalinta 2015 l Opiskelijavalinta 2010-2015 l 4. vuosikurssin opiskelijamäärät l Päivälukioiden

Lisätiedot

Digiajan opettajan selviytymispaketti

Digiajan opettajan selviytymispaketti 10+ opepäivitystä odottaa. Aloita lataus nyt! Digiajan opettajan selviytymispaketti Saamelaisalueen koulutuskeskus virtuaalikoulu Ovatko verkko-opetustaitosi päivityksen tarpeessa? Ota askel eteenpäin

Lisätiedot

Monimuotoinen etäopetus - laatua ja saatavuutta etäisyyksistä välittämättä. Kolibri-hanke Kuntamarkkinat 10.9.2015

Monimuotoinen etäopetus - laatua ja saatavuutta etäisyyksistä välittämättä. Kolibri-hanke Kuntamarkkinat 10.9.2015 Monimuotoinen etäopetus - laatua ja saatavuutta etäisyyksistä välittämättä Kolibri-hanke Kuntamarkkinat 10.9.2015 Etäopetuksen määritelmät Etäopetus tarkoittaa opetusta, jossa oppilas ja opettaja ovat

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

Hyvä sivistystoimenjohtaja/rehtori

Hyvä sivistystoimenjohtaja/rehtori Hyvä sivistystoimenjohtaja/rehtori Digitaalisten oppimisympäristöjen tulo kouluihin on nopeutunut merkittävästi viimeisen kahden vuoden aikana. Tämä on johtanut opettajien tieto- ja viestintäteknisten

Lisätiedot

K AITAAN LUKION OPPIKIRJAT 2015 2016

K AITAAN LUKION OPPIKIRJAT 2015 2016 K AITAAN LUKION OPPIKIRJAT 2015 2016 O = Otava E = Edita K = Kustannus Oy KK = Kustannuskiila SP = Sanoma Pro SKS = Suomal.kirjall.seura *Oppikirjat voi hankkia perinteisinä kirjoina tai sähköisinä oppikirjoina*

Lisätiedot

Oppikirjat 2015-2016. Saatavana e- Aine Kurssi Kirja Kustantaja

Oppikirjat 2015-2016. Saatavana e- Aine Kurssi Kirja Kustantaja Oppikirjat 2015-2016 Aine Kurssi Kirja Kustantaja Äidinkieli ÄI1 Kieli ja tekstit 1 WSOY x ÄI2 Kieli ja tekstit 1 WSOY x ÄI3 Kieli ja tekstit 2 WSOY x ÄI4 Kieli ja tekstit 2 WSOY x ÄI5 Kieli ja tekstit

Lisätiedot

KESÄYLIOPISTOJEN TIETOSTRATEGIAHANKE IV 2004-2005

KESÄYLIOPISTOJEN TIETOSTRATEGIAHANKE IV 2004-2005 19.8.2004 Sivu 1/5 KESÄYLIOPISTOJEN TIETOSTRATEGIAHANKE IV 2004-2005 OPTIMA OPPIMISYMPÄRISTÖ -KOULUTUSOHJELMA II Tavoite Hankkeen tavoitteena on edelleen aktivoida ja tukea verkko-opetuksen käynnistämistä

Lisätiedot

IL-palvelut Aalto-yliopistossa

IL-palvelut Aalto-yliopistossa IL-palvelut Aalto-yliopistossa IL 3D - ulottuvuudet esiin, IL-opetuksesta IL-palveluihin seminaari 30.11.2010 Virpi Palmgren, Otaniemen kampuskirjasto Anu Kangasaho, Töölön kampuskirjasto Eila Rämö, Arabian

Lisätiedot

ETÄKOULU KULKURI OPETUSSUUNNITELMAN YLEINEN OSA

ETÄKOULU KULKURI OPETUSSUUNNITELMAN YLEINEN OSA ETÄKOULU KULKURI OPETUSSUUNNITELMAN YLEINEN OSA Sisältö 1 Toiminta-ajatus ja tehtävä... 3 2 Arvot... 3 3 Opetettavat aineet... 5 4 Yhteistyötahot... 6 5 Toiminta- ja oppimisympäristö... 7 5.1 Kokonaisuus

Lisätiedot

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo

Lisätiedot

Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä

Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä J Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä Tieteen iloa kaikille! Johtaja, Prof. Maija Aksela, Valtakunnallinen LUMA-keskus, Helsingin yliopistom maija.aksela@helsinki.fi 15.2.2012 1 LUMA-toimintaa

Lisätiedot

VANHAN OPETUSSUUNNITELMAN MUKAISET KIRJAT 2. JA 3.VSK OPISKELIJOILLE

VANHAN OPETUSSUUNNITELMAN MUKAISET KIRJAT 2. JA 3.VSK OPISKELIJOILLE Oppikirjat 2016-2017 VANHAN OPETUSSUUNNITELMAN MUKAISET KIRJAT 2. JA 3.VSK OPISKELIJOILLE Aine Kurssi Kirja Kustantaja Äidinkieli ÄI4 Kieli ja tekstit 2 WSOY x ÄI5 Kieli ja tekstit 3 WSOY x ÄI6 Kieli ja

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta Ahola, Anttonen ja Paavola Työelämän tulevaisuudesta 2 miljardia katoaa vuoteen 2030 mennessä (tehdastyö, kaivostyö, viljely, koulutus jne.) Suomessa oleva

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLISEN YHTEISTYÖN N KEHITTÄMINEN Rehtori Lauri Lantto Oulun seudun ammattikorkeakoulu KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/5 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

VAASAN AMMATTIOPISTO

VAASAN AMMATTIOPISTO VAASAN AMMATTIOPISTO OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA Elektroniikka-asentaja, ICT-asentaja Dokumentin tiedot Dokumentin nimi Laatija Tila Tieto- ja tietoliikennetekniikan

Lisätiedot

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Lähtökohta: Erilaiset opintopolut vastauksina erilaisiin tarpeisiin Ihmisen ikä ei saa aiheuta eriarvoisuutta tai ongelmia sinänsä,

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

Kansanopistojen kuulemistilaisuus Tampere 9.10 Oulu 15.10 Helsinki 22.10. Kirsi Kangaspunta, johtaja

Kansanopistojen kuulemistilaisuus Tampere 9.10 Oulu 15.10 Helsinki 22.10. Kirsi Kangaspunta, johtaja Kansanopistojen kuulemistilaisuus Tampere 9.10 Oulu 15.10 Helsinki 22.10 Kirsi Kangaspunta, johtaja Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenteellinen uudistaminen Taustalla julkisen talouden

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2011 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/5 13.12.2011

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2011 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/5 13.12.2011 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2011 1 (6) 239 Esitys kaupunginhallitukselle virkojen perustamisesta HEL 2011-008297 T 01 01 00 Päätös päätti esittää kaupunginhallitukselle, että se perustaisi 1.8.2012

Lisätiedot