Tekninen tukikohta (II-kerros), Teollisuuskatu 10, Jämsä

Transkriptio

1 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 4/ Aika klo 17:00-18:15 Paikka Tekninen tukikohta (II-kerros), Teollisuuskatu 10, Jämsä Läsnäolleet Järvenpää Esko puheenjohtaja Riihinen Pertti varapuheenjohtaja Mikkola Leena jäsen Laasonen Hannes jäsen Niivee Esa jäsen Salmi Ulla jäsen, Kuhmoisten ed. poistui klo 17:20 Muut läsnäolleet Kuisma Tarja esittelijä Karppinen Pekka vesihuoltopäällikkö Kilpinen Teijo verkostomestari Hakola Pirjo pöytäkirjanpitäjä Käsitellyt asiat :t Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Allekirjoitukset Todettiin. Esko Järvenpää puheenjohtaja :t 25 ja Pirjo Hakola pöytäkirjanpitäjä Pertti Riihinen puheenjohtaja 26 Pöytäkirjan tarkastus Jämsä Esa Niivee

2 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 4/ Pöytäkirja yleisesti nähtävänä Tarkastettu pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävillä Jämsän Veden toi mis tos sa (II-kerros), Teollisuuskatu 10, Jämsä ja Kuh moisten kunnantalon hallintotoimistossa, Toritie 34, Kuhmoinen klo pöytäkirjanpitäjä Pirjo Hakola

3 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 4/ Käsitellyt asiat Sivu 25 Työjärjestyksen hyväksyminen 4 26 Jätteenkuljetusjärjestelmä 5 27 Jämsän Jätehuolto liikelaitos/talousarvion toteutuminen Viranhaltijoiden päätökset Tilaisuudet ja tiedoksi merkittävät asiat Jämsän Vesi liikelaitos/talousarvion toteutuminen Investoinnit 2015 / Työohjelma III / Jämsän Vesi Jämsän Veden vesihuoltolaitoksentaksojen tarkistaminen Jämsän Veden toiminta-alueiden päivittäminen 28 Muutoksenhakuohjeet

4 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 4/ Työjärjestyksen hyväksyminen Jäve Päätös Jämsän kaupungin hallintosääntö 17 : Asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toi mielin toisin päätä. Toimielin voi päättää ottaa käsiteltäväksi sel lai senkin asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa. Hyväksyttiin.

5 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 4/ Jätteenkuljetusjärjestelmä 832/ /2013 Jäve Valmistelija: Liikelaitosjohtaja, puh Jätteenkuljetusjärjestelmää koskevan päätöksenteon tausta ja lain sää dän tö Kunnalle on määrätty vahva vastuu jätteenkuljetuksista aina EU-oikeu des ta lähtien. Jätteiden kuljetuksesta on säädetty myös jä te laissa v Kyse on julkisesta välttämättömyyspalvelusta, jonka on toi mit ta va kaikissa oloissa, kaikkina aikoina ja kaikilla alueilla. Tämän päätöksenteon valmistelussa on huomioitu Suomen Kun ta liiton päivätty yleiskirje " Jätehuoltoviranomaisen päätös jätteen kul je tus jär jes tel mäs tä". Jätehuoltoviranomainen Kunnan jätehuoltoviranomaisen, joka voi olla useamman kunnan yhtei nen, on päätettävä jätteiden kuljetuksen järjestämisestä jätelain mu kai ses ti. Jämsän Jätehuolto liikelaitoksen johtokunta toimii Jämsän kaupungin ja Kuhmoisten kunnan jätehuoltoviranomaisena kuntien val tuus to jen liikelaitoksen johtosäännössä päättämällä tavalla alkaen. Jätelaissa määrätty kunnan jätehuoltovastuu Jätelain (646/2011) 32 :n 1 momentin 1 kohdan mukaan kunnan on jär jes tet tä vä vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa, asunto las sa ja muussa asumisessa syntyvän jätteen, mukaan lukien sako- ja umpikaivolietteen, jätehuolto. Lisäksi kunnan vastuulle kuuluu so si aa li- ja ter veys pal ve luis sa, koulutustoiminnassa sekä julkisessa hal lin to- ja pal ve lu toi min nas sa syntyvän yhdyskuntajätehuollon järjes tä mi nen sekä ne lii ke huo neis ton yhdyskuntajätteet, jotka kerätään kiin teis töl lä tai put ki ke räys me ne tel mäs sä yhdessä edellä tar koi tet tujen jätteiden kans sa. Jämsän kaupungissa ja Kuhmoisten kunnassa on ns. vanha so pimus pe rus tei nen jätteenkuljetus pääpiirtein taajamaksi kaavoitetuilla alueil la. Haja-asutusalueilla jätehuolto on järjestetty kunnan jär jes tämä nä. Kunnan järjestämää jätehuoltoa käyttävät ha ja-asu tus alu eella sijaitsevat vakituisesti asuvat kiinteistönhaltijat ja vapaa-ajan

6 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 4/ asun to jen haltijat. Kunnan järjestämä jätehuolto perustuu alue keräys pis te ver kos toon Jämsän kaupungin ja Kuhmoisten kunnan alueil la. Jätelain 149 :n 4 momentin mukaan kunnan, jossa vuoden 1993 jäte lais sa tarkoitettu järjestetty jätteenkuljetus hoidetaan so pi mus perus tei se na, on tarkasteltava jätteenkuljetuksen järjestämistä uuden lain 37 :n 1 momentissa säädettyjen kiinteistön haltijan järjestämän jät teen kul je tuk sen edellytysten perusteella ja tehtävä asiassa päätös vii meis tään vuoden kuluessa lain voimaantulosta eli viimeistään Jos päätöksellä siirrytään kiinteistön haltijan järjestämästä jät teenkul je tuk ses ta kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen, päätöksessä on määrättävä kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen lakkaa mi ses ta, joka voi tapahtua aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua pää tök sen tekemisestä ja viimeistään viiden vuoden kuluessa lain voi maan tu los ta (JL ). Kunnan on huolehdittava, että kunnallisella jätehuoltovastuulla olevan jätteen kuljetus järjestetään kiinteistön haltijan järjestämästä vas taan ot to pai kas ta käsittelyyn. Jätteenkuljetuksessa on kyse jul kises ta välttämättömyyspalvelusta, jonka on toimittava kaikissa olosuh teis sa, kaikkina aikoina ja kunnan kaikilla alueilla. Jätelain mää rittä mä nä pää sään tö nä on kunnan järjestämä ja kilpailuttama jät teenkul je tus (JL 36 ). Jätelakiin on jätetty kuitenkin mahdollisuus valita myös kiin teis tön hal ti jan järjestämä jätteenkuljetus, mikäli kaikki jä telain mää rit tä mät edellytykset täyttyvät (JL 37 ). Edellä mainitussa jär jes tel mäs sä alu een asukkaat itse sopivat kuljetusyrittäjän kanssa jät tei den ke räyk ses tä ja kuljetuksesta kunnan määräämään kä sit te lypaik kaan. La ki sää tei nen kuljetusjärjestelmän edellytysten arviointi kos kee vain niitä aluei ta, joilla on käytössä vanha so pi mus pe rus teinen eli kiinteistön haltijan järjestämä jät teen kul je tus. Kunnassa voi ol la käytössä eri alueilla myös eri kul je tus jär jes tel mät. Jämsässä ja Kuh moi sis sa jätelain edellytys kuljetusjärjestelmän tar kas te lus ta täyt tyy, koska taajamissa on käytäntönä jätelain tarkoittama ns. vanha sopimusperusteinen jätteenkuljetus. Mikäli tätä vanhaa so pimus pe rus teis ta kul je tus jär jes tel mää halutaan jatkaa, on jä te huol to viran omai sen ar vioi ta va täyttyvätkö jätelain 37 :n tarkoittamat kaikki edel ly tyk set. Jätelain 37 :ssä määritellään tarkemmin nämä edellytykset. Edel lytyk set ovat, että: 1) kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus täyttää jätelain 35 :n 2 momentissa säädetyt edellytykset eli tarjolla on jätteen kul je tus palve lu ja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin eh-

7 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 4/ doin ja että jätteenkuljetuksessa noudatetaan jätehuoltomääräyksiä ja että jäte kuljetetaan kunnan määräämään vastaanotto- tai kä sit tely paik kaan; 2) jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tu kee jätehuollon alueellista kehittämistä eikä aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle; 3) päätöksen vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena myönteisiksi ottaen erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yri tys ten että viranomaisten toimintaan. Päätös tehdään kaikkien kunnan vastuulle jätelaissa määrättyjen (JL 32 1 mom 1 kohta) jätteiden osalta. Jätelain 37 :n sanamuodon perusteella kunta voisi päättää kunnan jär jes tä män jätteenkuljetuksen käyttöönottamisesta jätelain 149 :n mu kai ses sa menettelyssä, vaikka kiinteistön haltijan järjestämän jätteen kul je tuk sen edellytykset täyttyisivätkin. Asian valmistelu päätöksentekoa varten Laissa ei ole tarkemmin avattu tai määritelty sitä, miten edel lä mai nittu jen edel ly tys ten täyttymistä arvioidaan. Asian valmistelija voi siis val mis tel les saan päätöstä päättää jätelain 37 :n edellytysten täyt tymi sen arviointitavan ja -muodon. Jämsän ja Kuhmoisten jät teen kul jetus jär jes tel män arviointi on annettu alueen ulkopuoliselle asian tun tijal le objektiivisuuden ja puolueettomuuden turvaamiseksi. Ar vioin tira port ti on koottu asiantuntijoiden ryhmätyönä ja sen tulos pohjautuu Jäm sän ja Kuhmoisten alueelta kerättyyn käytettävissä olleeseen tie toon jätehuollon kuljetusten tilanteesta sekä valtakunnan tasolla ai hee seen liittyvään kertyneeseen tutkimus- ja kokemusperäiseen tie toon. Edellytysten arviointi on selostettu raportissa, joka on nimetty "Sel vitys Jäm sän Jätehuolto liikelaitoksen jätteenkuljetusjärjestelmän muut ta mi sen perusteista". Selvityksen on laatinut Ahma Ympäristö Oy ja se on valmistunut Raportti on esityslistan liitteenä. Vaikutusmahdollisuuden varaaminen Kuuluttaminen Kuljetusjärjestelmää koskevan asian vireilläolosta on kuulutettu jul kises ti kuntien ilmoitustauluilla välisen ajan, saman ajan kummankin kunnan internet sivuilla se kä paikallisessa sa no maleh des sä

8 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 4/ Selvitys jätteenkuljetusjärjestelmän muuttamisen perusteista (Ahma Ym pä ris tö Oy) on ollut nähtävillä kuntien virastoissa sekä jä te huol tolii ke lai tok sen toimistolla koko kuulutuksen keston ajan. Kirjalliset kannanotot ja lausunnot Asiasta saatiin useita lausuntoja ja kannanottoja. Kannanotoista on laa dit tu kooste ja vastauksista yhteenveto. Siinä on otettu kantaa lähin nä niiltä osin, missä on kä si tel ty asiaa jätteiden kul je tus jär jes telmään liittyvien edellytysten täyt ty mi sen osalta. Yhteenveto on päi vätty ja sen on laatinut sama taho, kuin asiaa koskevan sel vityk sen kin eli Ahma Ympäristö Oy:n tiimi. Yhteenveto on esityslistan liit tee nä. Jätteenkuljetusjärjestelmää tarkasteltaessa on eroteltava jät teen kulje tuk set ja jätteen käsittely toisistaan. Asumisessa syntyvästä ym. kun nan vastuulla olevasta jätteestä pu hut taes sa jätteen käsittely tapah tuu aina kunnan määräämässä pai kas sa. Oman toiminnan ul kopuo li nen jätteenkäsittely kilpailutetaan julkisista hankinnoista sää detyn lain sää dän nön mukaisesti. Tuottajayhteisön tuottajavastuulle kuu lu va tuot ta ja yh tei sön tai kunnan ylläpitämiin keräyspisteisiin toimi tet tu jäte toi mi te taan aina tuottajayhteisön määräämään paikkaan. Täs sä käsillä olevassa päätöksessä päätetään vain asumisessa synty vän jätteen kuljetuksista kiinteistöltä kunnan osoittamaan käsittelytai siirtokuormauspaikkaan. Jämsän Jätehuolto liikelaitos on ostava or ga ni saa tio ja tekee hankinnat kilpailutuslainsäädännön mää rää millä ehdoilla. Jätteen maahan sijoittamisen osalta liikelaitos on tois taisek si omavarainen. Kaatopaikan toiminnat ovat loppumassa käy tettä vis sä olevan loppusijoitustilan täyttyessä aivan lähimpien vuosien ku lues sa. Alueella ei ole 60 kilometrin säteellä tarjolla vastaavaa palve lua ja sekin palvelu joka on, on kuntaomisteisten yhtiöiden tar joamaa. Liikelaitos ei toimi vapailla markkinoilla tarjoamassa mitään pal ve lui ta. Oman yhteistoiminta-alueensa asumisessa syntyvän jätteen loppusijoitus kuuluu kunnan vastuulle niiltä osin, kun jätettä ei voi hyödyntää materiaalina tai energiana. Uutta kuulemista ei ole tässä vaiheessa tarpeen enää tehdä, koska ti lan ne ei poikkea vuoden 2013 tilanteesta. Asian käsittely jatkuu siitä, mihin se huhtikuussa 2013 jäi. Puheenjohtaja ei ole osallistunut asian valmisteluun kuulemisvaiheeseen mennessä vaan vasta sen jäl keen. Yhteenvedosta, joka on nimetty Vastineet jät teen kul je tus jär jes telmän muutosselvitykseen annettuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin ilme nee, että mielipiteet ja lausunnot eivät tue jätelain asettamien edel ly tys ten täyttymistä.

9 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 4/ Asian aiempi käsittely Jämsän kaupungin ja Kuhmoisten kunnan jätehuoltoviranomaisena toi mi va Jämsän Jätehuolto liikelaitoksen johtokunta on tehnyt puheen joh ta jan esittelystä päätöksen , joka on Hä meenlin nan hallinto-oikeuden päätöksellä no 14/0656/2 kumot tu ja palautettu uudelleen käsiteltäväksi menettelyvirheiden ja pu heen joh ta jan esteellisyyden vuoksi. Hallinto-oikeus ei ole edellä mai ni tuis ta syistä lausunut muista esitetyistä valitusperusteista mitään. Palautusta uudelleen käsittelyyn koskeva päätös on lain voi mainen, joten jätteiden kuljetusta koskeva pää tös on käsiteltävä uu delleen jätehuoltoviranomaisessa. Käsittely on aloitettava kuulemisen jäl kei ses tä tilanteesta. Nykytilanteen kuvaus ja edellytysten harkinta Tilanne ei poikkea vuoden 2013 alussa vallinneesta tilanteesta. Jämsän kaupungin ja Kuhmoisten kunnan toiminta-alueella on käytös sä jätteenkuljetuksen sekamalli. Jämsän Jätehuolto liikelaitos huo leh tii haja-asutusalueen jätehuollon järjestämisestä alue ke räyspis teil lään. Kiinteistöjen haltijoilla on kuitenkin vielä oikeus sopia itse jä te huol ton sa järjestämisestä suoraan jätehuoltourakoitsijan kanssa. Tä tä mahdollisuutta on käytetty verrattain vähän suhteutettuna suureen kunnallisen järjestelmän käyttäjien määrään. Vain 8 % haja-asu tus alu een kiinteistönhaltijoista on tehnyt oman sopimuksen jätteen kul je tuk ses ta. Osuus ilmenee jätelain määräämästä jät teen kul jetuk sen liittyjärekisteristä. Rekisteri ei vieläkään ole täydellinen johtuen urakoitsijoilta saadun tiedon viiveistä ja laatuongelmista. Mm. eri jätelaatujen keräysastioiden tyhjennysten määrästä ei aina ole saa tu pyynnöstä huolimatta tietoja. Urakoitsijoiden käyttämiä hin tatie to ja ei ole käytössä kattavasti muualta kuin taajamista. Ha ja-asutus alu eel la hinnat voivat vaihdella huomattavastikin riippuen kiin teistön etäisyydestä jätteen käsittelypaikkaan. Hintatietoja on saatu haja tie toi na alueen asukkailta, eikä niitä ole dokumentoitu jätelain tarkoi tuk sen vastaisesti. Jätelain 37 1 momentin edellytyksen täyttymisen arviointi/ tasa puo li set palvelut Taajamissa on kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus bio jätteen ja loppusijoitettavan jätteen osalta. Taajamissakin liittyjärekisteri on vajavainen em. syistä johtuen. Taajamissa järjestettyyn jät teenkul je tuk seen liittyminen on kattavampaa eli noin 95 % kiinteistöjen hal ti jois ta on tehnyt kuljetussopimuksen. Vuosittain löytyy silti useita jär jes tel mään liittymättömiä kiinteistöjä taajamistakin. Hyötyjätteiden osal ta asukkaat voivat valita kunnan järjestämän ja kiinteistön hal ti-

10 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 4/ jan järjestämän hyötyjätehuollon väliltä. Suuri osa n. 70 % oma ko tikiin teis tö jen haltijoista on valinnut kunnan järjestämän hyö ty jä te huollon taajamissa. Rivitalo- ja kerrostalo asunto-osakeyhtiöt järjestävät hyö ty jä te huol lon sopimusperusteisesti jätehuoltomääräysten määrää mäl lä tavalla. Järjestelmä on sekava, vaikeasti hallittava ja lähes mahdoton val votta va. Järjestelmä jättää kalleimmat ja kannattamattomimmat jä tehuol lon tehtävät kuntien vastuulle. Lisäksi se mahdollistaa helposti jä te huol lon vapaamatkustajuuden. Seuraavissa kappaleissa ku vataan järjestelmän syntyä ja esimerkkejä järjestelmän johdosta il menneis tä epäkohdista ja ongelmista käytännön työssä. Haja-asutusalue Kunnan järjestämä jätteenkuljetus on ollut käytössä Jämsän kau pungin haja-asutusalueella vuoden 2000 alusta. Silloisten, nyttemmin kun ta lii tos ten myötä yhdistyneiden kuntien Jämsän, Jämsänkosken, Kuo re ve den ja Längelmäen valtuustot päättivät vuoden 1999 marras kuus sa haja-asutusalueiden jätehuollon järjestämisestä kunnan jär jes tä mä nä. Päätös oli myös Jämsän ja Jämsänkosken kau punkien hyväksymän kestävän kehityksen toimenpideohjelman "Agenda 2000" eräs keskeisin toimenpidekohde. Tällöin kunnat katsoivat haja-asu tus alu een jä te huol lon järjestämisen kunnan toimesta vält tämät tö mäk si ym pä ris tön suo je lun ja kuntalaisten tasapuolisten pal velui den jär jes tä mi sen kannalta. Päätöksissä rajattiin kunnan järjestämä jätehuolto nimenomaan haja-asu tus alueil le. Tosin järjestettyyn jätehuoltoon liittyminen omalla so pi muk sel la (sopimusperusteinen) haja-asutusalueella sallittiin yrittä jien vaatimuksesta. Tärkeintä oli, että kaikki kiinteistöt olivat jär jeste tyn jätehuollon piirissä. Tätä mahdollisuutta käyttivät pääasiassa jo ai em min muodostetut ns. kimpat eli yhteisastiasopimuksen tehneet kiin teis tö jen haltijat. Kiinteistökohtaisia sopimuksia ei ollut haluttu tuol loin kaan tehdä haja-asutusalueella monista eri syistä. Kiin teis töjen haltijat pelkäsivät yksityisteiden kantavuuden riittävyyttä ja teiden va hin goit tu mi sen mahdollisuutta, kun raskaat jäteautot liikkuisivat ke vyes ti pohjatuilla teillä. Vapaa-ajan asuntojen pihoihin ei haluttu liiken net tä ja jäteastioita. Lisäksi loma-asunnon jätekuormitus on kesä ai kaan ajoittuvaa, jolloin järjestetty aluekeräysjärjestelmä palveli par hai ten jätehuollon tarvetta. Jätteet voitiin kuljettaa tarvittaessa järjes tet tyyn pisteeseen. Lisäksi kuljetusyritysten perimät hinnat vaih teli vat kiinteistön sijainnin mukaan ja käytössä oli vyöhykehinnoittelua. Edel lä esitetyt perusteet aluekeräyksen suosimiseen ovat edelleen pä te vät. Taajamissa jatkettiin jätteen kuljetuksia so pi mus pe rus teises ti joko omilla sopimuksilla tai yhteisastiasopimuksilla.

11 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 4/ Kuntien tekemät haja-asutusalueita koskeva päätös perustui siihen, et tä haja-asutusalueiden kiinteistöillä ei ollut järjestettyä jät teen kul jetus ta kattavasti eikä palveluja ollut saatavilla kaikille alueille ta sa puoli ses ti ja syrjimättömästi hinnoiteltuina, jätehuoltomääräyksiä noudat taen ja luotettavasti. Tästä seurasi se, että haja-asutusalueella ilme ni runsaasti luvattomia kaatopaikkoja, roskaantumista, muuta hallit se ma ton ta ja omatoimista jätteenkäsittelyä (lietteet) ja laa ja mit taista jätteiden avopolttoa. Lisäksi Jämsän ja Jämsänkosken alueilta kul je tet tiin asumisessa syntyneitä jätteitä Kuoreveden ja Kuhmoisten kun tien järjestämiin aluekeräyspisteisiin. Kuhmoisten ja Kuoreveden kun nis sa jätehuolto oli ollut vastaavalla tavalla järjestettynä jo yli 10 vuot ta. Järjestelmä oli todettu toimivaksi jätteiden keräilyn ja ym päris tön siisteyden kannalta, mutta työlääksi ylläpitää. Lähinnä las kutuk seen ja osoitteistoon liittyvät ongelmat työllistivät kuntia jä te pis teiden väärinkäytösten ohella. Yhteisastioiden (kimppojen) osalta jätehuollon toimivuuden valvonta on ongelmallista. Kimppoihin voi kuulua taloutta eikä niiden si joit tu mis ta toisiinsa nähden ole määritelty tai säädelty mitenkään. Kim pan jäsenet voivat olla alueellisesti hyvinkin hajallaan. Joissain ta pauk sis sa yhteisastioiden tyhjennysrytmi on sovittu kerran kuu kaudes sa tai harvemmin tai jopa soitosta tapahtuvaksi ja astioiden ka pasi teet ti on mitoitettu käyttäjien määrään nähden liian pieneksi. Tästä seu raa se, että jätteet kuljetetaan luvatta kunnan ylläpitämiin alue keräys pis tei siin, kun astioiden kapasiteetti ei riitä tai kun halutaan sääs tää yhteisastioiden tilavuutta. Tällöin kunnan järjestelmän rahoit ta jat maksavat astiamäärältään ja tyhjennysrytmiltään va ja vaisten kimppojen jäsenille kuuluvat jätekustannukset. Toisin sanoen mak su ja ei makseta mihinkään tai vain toteutuneiden soitosta ta pahtu vien tyhjennysten mukaan yhteisastian (kimpan) hallinnolle. Eräältä alueelta on tullut tieto, että kimpan vuosimaksu voi jäädä näin alle vii den (5) euron. Näin toimien astioiden tyhjennystiheys, astioiden mi toi tus ja siitä aiheutuva kustannus ei vastaa millään tavoin yh teisas tian käyttäjämäärään perustuvaa kuormitusta. Nykyiset jä te huol tomää räyk set eivät anna mahdollisuutta rajoittaa yhteisastioiden käyttöön liittyneiden talouksien määrää tai määritellä yhteisastioiden käyt tä jien etäisyyttä toisiinsa mitenkään. Tämä johtaa siihen, että haja-asu tus alu een asukkaat eivät ole tasa-arvoisessa asemassa pal velun saatavuuden, jätehuoltomääräysten noudattamisen eikä jä temak su jen osalta. Haja-asutusalueella vakituisesti asuttujen asuntojen ja vapaa-ajan asun to jen haltijat liittyvät kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen käyt tä mäl lä aluekeräyspisteitä (toteuma 92 %). Asukkaat kuljettavat it se kiinteistöllään syntyneet jätteet kunnan ylläpitämään alue ke räyspis tee seen, josta kilpailutuksen perusteella valittu urakoitsija noutaa jät teet sovitulla tiheydellä ja myös tarvittaessa. Aluekeräyspisteet

12 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 4/ ovat käytössä ympärivuotisesti ja niissä urakoitsija käy talvellakin vähin tään kerran viikossa. Kesäaikaan tyhjennykset tapahtuvat ti heämmin, koska vapaa-ajan asuntojen käyttö keskittyy kesäaikaan ja jättei den tuotanto yli kolminkertaistuu tuolloin. Pisteiden yli kuor mit tu misel ta ajoittain esimerkiksi juhannuksen aikaan ei voida kuitenkaan vält tyä. Tarvitaan usein lisätyhjennyksiä ja lisäkeräysvälineitä ke säajal le. Tästä palvelusta haja-asutusalueilla olevien kiinteistöjen hal tijat maksavat vuosimaksua. Maksut ovat kunnallisia jätetaksaan perus tu via maksuja ja niillä katetaan jätehuollosta aiheutuvat kus tannuk set. Verovaroin jätehuoltoa ei kustanneta. Edellä kuvattuun viitaten ja asiasta tehdyn selvityksen perusteella Jäm sän jätehuoltoviranomaisen on todettava, että Jätelain 37 1 mom edellytys: Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus täyttää jä te lain 35 :n 2 momentissa säädetyt edellytykset eli tarjolla on jätteen kuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syr ji mät tö min ehdoin ja että jätteenkuljetuksessa noudatetaan jä tehuol to mää räyk siä ja että jäte kuljetetaan kunnan määräämään vastaan ot to- tai käsittelypaikkaan ei toteudu miltään osin. Jätelain 37 2 momentin tarkastelu Edellä kuvatun perusteella nykyisen sopimusperusteisen kuljetuksen jat ka mi nen taajamissa ja ha ja-asu tus alu eel la ei kokonaisuutena edis tä jätehuollon alueellista ke hit tä mis tä jätelain 37 :n 2 momentin tar koit ta mal la tavalla. Lisäksi tässä yhteydessä jätehuoltoviranomaisen on todettava, että jä te lain 37 2 momentin edellytys: Täten edistetään jätehuollon yleis tä toimivuutta kunnassa, tuetaan jätehuollon alueellista ke hit tämis tä eikä aiheuteta vaaraa tai hait taa terveydelle tai ympäristölle ei myös kään toteudu, koska kunnat joutuvat paikkaamaan ha ja-asu tusalu eel la ja taajamissa jätehuoltoa hyvin kattavasti edellä esitetyn mu kai ses ti. Jätelain 37 1 momentin asettaman edellytyksen arviointi/ jä tehuol to mää räys ten mukaan toimiminen, taloudellinen tasa-arvo Taajamat Taajamissa jätteen haltija tekee itse sopimuksen kuljetusyrittäjän kans sa jätteen kuljettamisesta kunnan määräämään kä sit te ly paikkaan. Kyse on siis vain jätteen kuljettamisesta kiinteistön haltijan järjes tä mäs tä keräyspisteestä kunnan määräämään jätteen keräys- tai kä sit te ly paik kaan.

13 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 4/ Jätehuollon toteutumisen valvonnan yhteydessä on ilmennyt, että jät teen kul je tus so pi muk set eivät läheskään aina ole kirjallisia ja että on sovittu ns. "noudot soitosta", jolloin noutoja ei välttämättä tapahdu kos kaan tai kiinteistön henkilölukuun ja käyttöön nähden liian harvoin esim. kerran vuodessa. Jätehuoltomääräyksissä on määritelty vä him mäis nou to ryt mi eri jätelaaduille niiden mahdollisesti ai heut tamien ympäristöhaittojen mukaan kuntien kaikille alueille. Edellä kuvat tu menettely mahdollistaa myös nuo ns. pimeät sopimukset. Kiinteis tön haltijalla on osoitemerkintä sopimuksesta urakoitsijan asiakas re kis te ris sä, mutta ei sovittua jätteiden noutorytmiä saati to teu tunei ta noutoja. Sopimus saattaa olla lain edellyttämällä ra por toin ti hetkel lä jo irtisanottu. Jätteet viedään tällöin kunnan järjestämiin alue keräys pis tei siin, mutta ei makseta palvelusta mihinkään. Toinen se kajär jes tel mään liittyvä taloudellinen ja eettinenkin epäkohta ilmenee si ten, että sopimusperusteisessa järjestelmässä oleva kiinteistön hal ti ja jättää maksunsa maksamatta kuljetusyritykselle, jolloin jät teiden nou to kiinteistöltä luonnollisesti lopetetaan, varsinkin jos pe rin tätoi met ovat olleet tuloksettomia. Tällöin taajamassa olevan kiin teistön jät teen kul je tus ei toimi jätelain edellyttämällä tavalla lainkaan. Näis sä tapauksissa on ilmennyt, et tä jätteet kuljetetaan oma toi mises ti kunnan ylläpitämiin alue ke räys pis tei siin. Myös kunnan jä te maksut jätetään maksamatta. Tällöin kun nal li sen järjestelmän vuo si maksun sa maksaneet kustantavat mak sun sa laiminlyöneiden kiinteistön hal ti joi den eli ns. vapaa- matkustajien jätemaksut. Tasa-arvo mak sujen suhteen ei toteudu. Lisäksi valvontaa suorittavan viranomaisen ja jä te huol toa toteuttavan tahon toiminta näissä tapauksissa on lähes mah do ton ta. Pakkotoimetkaan eivät välttämättä tuota tulosta. Ny ky jär jes tel mäs sä viranomaisilla ei käytännössä ole mahdollisuutta seu ra ta jä te as tioi den tyhjennyksiä, jätteenkuljetuksia ja jätteiden pää ty mis tä asian mu kai siin paikkoihin muilta kuin kunnan järjestämän jät teen kul je tuk sen osalta. Aluekeräyspisteverkoston (haja-asutusalueen jätepisteet ja taa jamien hyötyjätepisteet) lisäksi Jämsän jätehuolto liikelaitos ylläpitää jä te ase mia kussakin taajamassa. Miehitetyillä jäteasemilla otetaan vas taan vaarallisia jätteitä sekä useita hyötyjätelajeja toimitettavaksi eteen päin hyödynnettäviksi. Jäteasemien hoitamiseen tarvittava työpa nos ostetaan paikallisilta urakoitsijoilta kilpailutuksen jälkeen. Tämän toiminnan kustannukset katetaan jätehuollosta perittävällä perus mak sul la. Jätteenkuljetuksen sekamalli mahdollistaa järjestelmän vää rin käytök set, aiheuttaa taloudellista vapaamatkustajuutta sekä pal ve lu tarjon nan suhteen epätasa-arvoa kuntien eri alueilla. Vi ran omais toi minta vaikeutuu erillisten asiakasrekistereiden ja niiden välisen tie donsiir ron ongelmien vuoksi. Kaikkia järjestetyn jätteenkuljetuksen piiriin vel voi tet tu ja kiinteistöjä ei vielä 14 vuoden aikanakaan ole saatu jä-

14 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 4/ te lain edellyttämään liittyjärekisteriin. Tämä johtuu osaksi siitä, että ura koit si joi den asiakastietoja on saatu viiveellä ja manuaalisesti syötet tä väs sä muodossa tai konekieliset tiedostot eivät ole yh teen so pivia jne. Viimeiset tiedot on saatu käsiteltäviksi vasta vuoden 2015 alus sa. Edellä kuvattuun viitaten ja asiasta tehdyn selvityksen perusteella Jäm sän jätehuoltoviranomaisen on todettava, että Jätelaissa 37 1 mo men tis sa asetettu edellytys: Kiinteistön haltijan järjestämä jätteen kul je tus täyttää jä te lain 35 :n 2 momentissa säädetyt edel ly tykset eli tarjolla on jät teen kuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti se kä kohtuullisin ja syr ji mät tö min ehdoin ja että jätteenkuljetuksessa nou da te taan jä te huol to mää räyk siä ja että jäte kuljetetaan kunnan mää rää mään vas taan ot to- tai käsittelypaikkaan ei toteudu miltään osin taajamassakaan. Jätelain 37 1 mom 3 kohdan edellytyksen täyttyminen Kotitalouksien asema Nykytilan toteutuessa jätteenkuljetuksessa kotitaloudet ovat eri ar voises sa asemassa maksujen suhteen. Järjestelmän hajanaisuus ja epä sel vyys aiheuttaa edellä kuvatulla tavalla lisäkustannuksia lä hinnä kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen piirissä oleville ko ti ta louksil le. Osa jätteen tuottajista löytää nykyisten järjestelmien välissä ole vat aukot ja hyödyntävät ne täysimääräisesti. Kunnan jär jes tämäs sä kuljetuskokonaisuudessa näitä eriarvoistavia aukkoja ei ole. Puut teel li sen ja paikkaamista tarvitsevan kiinteistönhaltijan jär jes tämän jätteenkuljetuksen jatkaminen ei vaikuta myönteisesti ko ti talouk sien asemaan. Jätehuoltoviranomaisen on todettava, että kiinteistönhaltijan jär jes tämän jätteenkuljetuksen vaikutuksia kotitalouksien asemaan ei voida pi tää myönteisinä verrattuna kunnan järjestämään jät teen kul je tukseen. Yritystoiminta Jämsän ja Kuhmoisten alueella toimii asumisessa syntyvän jätteen kul je tuk sis sa päätoimisesti kolme ns. vanhaa kuljetusyritystä; yksi usean auton yrittäjä ja kaksi 1-2 auton yrittäjää. Jämsän, Jäm sänkos ken ja Länkipohjan alueilla pääosan taajamien kuljetuksista huoleh tii sopimusperusteisesti yksi useamman auton yrittäjä. Län gel mäen taajaman alueella toisella 1-2 auton yrittäjällä on vain muutaman kiin teis tön kanssa sopimus. Hallin taajamassa toimii kaksi kul je tusyrit tä jää rinnan samoin kuin Kuhmoisissakin. Pääosa so pi mus asiakkais ta on keskittynyt alueen oman yrittäjän asiakkaiksi. Usean auton

15 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 4/ yrit tä jä valtaa kuitenkin pikkuhiljaa sopimuksia pienemmiltään. Jämsän ja Kuhmoisten alueella on kuitenkin useita yrittäjiä, joilla on poten ti aa li set mahdollisuudet ja osaamista kuljettaa asumisessa syn tyvää jätettä kiinteistöiltä käsittelypaikkaan. Markkinoille pääsy ilman kes ki tet tyä urakka-alueisiin perustuvaa kilpailutusta on mahdotonta. Yk sit täi set hajanaiset ja ehkä lyhytkestoisetkin kuljetussopimukset ei vät riitä varmuudella kattamaan tarvittavaa kalustoinvestointia. Voidaan siis todeta, että Jämsän ja Kuhmoisten alueilla vallalla oleva jär jes tel mä suosii lähinnä ns. vanhoja kuljetusyrityksiä ja on johtanut lä hes ns. oligopoliin. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on sel vi tyk ses sään 2010 määritellyt oligopolin. Oligopoli on epä täydel li sen kilpailun muoto, jossa markkinoilla on vain muutama tietyn pal ve lun tai tuotteen tarjoaja. Oligopolille on ominaista kilpailun vähyys ja usein tästä johtuva epäluonnollisen korkea tai matala hin ta taso sekä täydelliseen kilpailuun verrattuna liian vähäinen tuotannon mää rä. Oligopolin toimijoilla saattaa olla ns. hiljainen kartelli, jossa ei ole varsinaisesti sovittu mitään hintatasoa, mutta jossa tilanne kaikin puolin pyritään pitämään vakaana. Tutkimusten mukaan oli go polis ti nen markkinatilanne lisää myyjien voittoa jopa 20 prosentilla. Yritysvaikutuksiltaan nykyinen jätteenkuljetusjärjestelmä olisi edul linen vain ns. vanhojen jo nyt sopimuksia hallitsevien yritysten osalta. Uu sien, mahdollisesti alan markkinoille pyrkivien yritysten kannalta ny kyi sen tilanteen jatkuminen ennallaan ei ole myönteistä. Uudet yrityk set toisivat alalle kilpailua ja edistäisivät ehkä tuottavuutta lisääviä uu sia innovaatioita alalla. Tästä hyötyisivät myös kotitaloudet. Jä tehuol to vi ran omai sen on todettava, että jätelain 37 1 momentin 3 koh dan edellytys yritystoiminnan osalta ei täyty kokonaisuus huomioi den hyödyllisellä tavalla. Viranomaistoiminta Siirryttäessä kunnan järjestämään jätteenkuljetusjärjestelmään jä tehuol toon liittyvät seuranta- ja valvontamahdollisuudet paranisivat huo mat ta vas ti. Nykyisessä järjestelmässä ylläpidettävä asiakas ja liit ty jä re kis te rit eivät parhaassakaan tapauksessa kohtaa toisiaan aukot to mas ti ja niiden ylläpito kaksinkertaisesti on voimavarojen tuhlaus ta. Tiedot kuljetuksen piirissä olevista kiinteistöistä, kul je tet ta vista jätteistä, tyhjennyskerroista ja kuljetuksessa mahdollisesti il me nevis tä laatupoikkeamista saataisiin ajantasaisina jä te huol to vi ran omaisen ja valvovan viranomaisen käyttöön. Kiinteistönhaltijan yl lä pi tämäs sä järjestelmässä tiedot tulevat aina viiveellä. Viive voi olla vuoden kin mittainen, jos tiedot on edellytetty toimitettavaksi kerran vuodes sa.

16 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 4/ Viranomaistoiminnan kannalta sekajärjestelmä aiheuttaa lisätyötä, jo ka voitaisiin järjestelmä yhtenäistämällä poistaa. Tilanteen jat kuessa entisenlaisena viranomaistyöhön on osoitettava li sä hen ki lö re sursse ja sekä valvovan viranomaisen että jätehuoltoviranomaisen teh täviin, jotta tilanne saataisiin jätelain edellyttämälle tasolle. Kun ta laisten tasapuolisen kohtelun ja tietojen saannin kannalta vi ran omais toimin nan tehokkuus on avainasemassa. Jätehuoltoviranomaisen on todettava, että viranomaistoiminnan koko nai suu den kannalta kiinteistönhaltijan järjestämää jät teen kul je tusta ei voida pitää myönteisenä ja jätehuoltoa edistävänä. Yhteenvetona jätehuoltoviranomaisen on todettava, että nykyisen jät teen kul je tus jär jes tel män jatkamisen vaikutukset eivät ole jätelain 37 :n 1 momentin 3 kohdan tarkoittamalla tavalla kokonaisuutta arvioi den myönteiset, kun arvioidaan vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä vaikutukset yritysten ja viranomaisten asemaan. Johtopäätelmä Edellä esitettyyn paikallistilanteeseen, Ahma Ympäristö Oy:n laa timaan selvitykseen ja kuulemismenettelyssä saaduista lausunnoista ja mielipiteistä laadittuun yhteenvetoon viitaten, Jämsän kaupungin ja Kuhmoisten kunnan jätehuoltoviranomainen toteaa, että jätelain 37 :n edellytykset jätteenkuljetuksen järjestämiseksi kiin teis tön hal tijan järjestämänä eivät lii ke lai tok sen yhteistoiminta-alueella täyty. Jäte la ki lähtee siitä, että kaikkien edel ly tys ten pitää täyttyä ja niin ei teh ty jen selvitysten perusteella voi da todeta olevan. Jätehuoltoviranomaisen on tehtävä päätös jät teen kul je tus jär jes telmän muuttamisesta kunnan järjestämäksi niillä alueilla, joilla on kiinteis tön hal ti jan järjestämä jätteenkuljetus jätelain 149 :n mukaisesti ja määrättävä kiinteistönhaltijan järjestämän jätteenkuljetuksen lakkaa mi ses ta, joka voin tapahtua aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua pää tök sen tekemisestä ja viimeistään 5 vuoden kuluessa jätelain voi maan tu los ta. Kolmen vuoden määräaika päätöksenteosta ylittää vii den vuoden määräajan lain voimaantulosta. Lain asettama ta ka raja kiinteistönhaltijan järjestämän jätteenkuljetuksen lakkaamiselle on si ten Ehdotus Liikelaitosjohtaja Johtokunta päättää, että Jämsän kaupungin ja Kuhmoisten kunnan alueil la siirrytään kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen jätelain 32 :n 1 momentin 1 kohdassa määriteltyjen jätteiden osalta.

17 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 4/ Johtokunta määrää vanhan sopimusperusteisen (kiinteistönhaltijan jär jes tä mä) jätteenkuljetuksen päättymään Kunnan jär jestä mään ja kil pai lut ta maan jätteenkuljetusjärjestelmään siirrytään al kaen Jämsän Jätehuolto liikelaitoksen yh teis toi min ta-alueel la. Päätös Merkittiin, että puheenjohtaja Esko Järvenpää oli esteellinen asian kä sit te lyyn ja päätöksentekoon ja hän poistui kokouksesta asian käsit te lyn ajaksi. Puheenjohtajana toimi varapuheenjohtaja Pertti Rii hinen. Leena Mikkola ehdotti, että Jämsän Jätehuolto liikelaitoksen yh teistoi min ta-alu eel la jatketaan nykyisillä toimintamalleilla, koska jätelain :ssä 35 ja :ssä 37 säädetyt edellytykset ja vaatimukset täyttyvät. Kaikki paikalla olleet johtokunnanjäsenet kannattivat Mikkolan eh dotus ta, joka hyväksyttiin johtokunnan päätökseksi. Liikelaitosjohtaja Tarja Kuisma jätti eriävän mielipiteen päätöksen joh dos ta. Jäve Valmistelija: Liikelaitosjohtaja, puh Jämsän Jätehuolto liikelaitoksen johtokunnan päätöksestä on tehty valitus Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen päivätyllä kirjelmällä. Hallinto-oikeus pyytää nyt joh to kunnan lausuntoa valituksen johdosta. Alkuperäinen lausunnon an ta misen aikataulu on mennessä, mutta pyynnöstä toi men piteel le on myönnetty jatkoaikaa saakka. Valituksen pää tökses tä Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen on jättänyt kuntalainen Reino Selin. Vaatimukset Valittaja vaatii, että johtokunnan tekemä päätös kumo taan perustelemattomana ja jätelakiin perustumattomana ja että: 1) Jämsän Jätehuolto liikelaitoksen toiminta-alueella siirrytään kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen jätelain 32 :n 1 momentin 1 koh das sa määriteltyjen jätteiden osalta, ja että 2) Vanha sopimusperusteinen (kiinteistön haltijan järjestämä) jätteen kul je tus määrätään päättymään Jämsän Jätehuolto lii ke lai toksen alueella ja kunnan järjestämään ja kilpailuttamaan jät teen kul je tus jär jes tel mään siirrytään samalla alueella alkaen.

18 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 4/ Vaatimustensa perusteeksi valittaja toteaa, että johtokunnan päät tämä kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetus ei täytä jätelain 37 :n 1 mom mukaisia edellytyksiä Jämsän Jätehuolto liikelaitoksen toi min ta-alu eel la ja viittaa esittelijän valmistelutekstiin. Valittaja viittaa myös siihen, että jätteen kuljetuksen edellytysten toteu tu mi ses ta tehty konsulttiselvitys on jätetty johtokunnan te ke mässä päätöksessä huomioimatta. Selvityksessä todetaan, että jätelain 37 :ssä asetetut edellytykset eivät täyty. Edellytyksiä jatkaa kiin teistön haltijan järjestämällä jätteidenkuljetuksella ei siten valittajan mukaan ole. Valittaja vaatii tekstissään kuljetusyritysten tasapuolista ja ob jek tiivis ta kohtelua jätteiden kuljetusten järjestämisessä. Kunnan kil pai lutuk sel la tämä valittajan mukaan voisi toteutua. Valittaja viittaa esit teli jän valmistelemaan perustelutekstiin useissa valituksensa kohdissa. Johtopäätös Valituksessa puututaan päätöksenteon perustelemattomuuteen ja jäte lain 37 :n edellytysten täyttymättä jäämiseen, joten valitus on katsot ta va aiheelliseksi. Kyseessä on kunnallisvalitus, joka voidaan tehdä laillisuusperustein. Va li tuk sen aiheellisuuden arviointi on siten tehtävä vain lail li suus näkö kan nat huomioiden. Ehdotus Liikelaitosjohtaja: Johtokunta antaa lausuntonaan valmistelutekstissä olevan ja toteaa valituksen aiheelliseksi. Päätös Merkittiin, että puheenjohtaja Esko Järvenpää oli esteellinen asian kä sit te lyyn ja päätöksentekoon ja hän poistui kokouksesta asian käsit te lyn ajaksi. Puheenjohtajana toimi Pertti Riihinen. Keskustelun alussa Hannes Laasonen esitti johtokunnan lau sun noksi hallinto-oikeudelle päivättyä pöytäkirjan liitteenä olevaa lau sun toa ja esitti johtokunnan päätökseksi, että Hämeenlinnan hallin to-oi keus hylkää Reino Selinin tekemän valituksen. Kaikki johtokunnan jäsenet kannattivat Laasosen tekemää esitystä, jo ka tuli johtokunnan päätökseksi. Esittelijän ehdotusta ei kan na tettu. Merkittiin, että esittelijä Tarja Kuisma jätti eriävän mielipiteen pää tök-

19 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 4/ sen johdosta. Liitteet 1 Johtokunnan päivätty lausunto Hämeenlinnan hal lin to-oi keu del le

20 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 4/ Jämsän Jätehuolto liikelaitos/talousarvion toteutuminen / /2013 Jäve Valmistelija: Liikelaitosjohtaja, puh Esityslistan liitteenä on lukuina Jämsän Jätehuolto liikelaitoksen käyt tö ta lou den ja investointien toteutuminen Ta saisen ker ty män mukaan laskennallisen toteutumisen pitäisi olla 50 % täs sä vaiheessa vuot ta. Toteutumaa verrataan Ta 2015 lukuihin. Jätehuollon tilikartta muodostuu kolmesta osa-alueesta: hal lin to palve lut, jätehuoltopalvelut ja kaatopaikkatoiminta. Kahdelle viimeksi mai ni tul le tuotannon osalle kohdistuu tuloja. Hallintopalvelut tuo tetaan näiden kahden osion tuloilla. Jätehuoltoon liittyvät kaikki kulut ka te taan toiminnasta perittävillä maksuilla. Puolen vuoden kohdalla toimintatuotot ovat kertyneet 55,37 % ja toimin ta ku lut 52,90 % talousarvioon verrattuna. Toimintakate on 64,98 %. Tilikauden tulos on 79,01 % Ta 2015 asetettuun tavoitteeseen näh den. Jätehuollon tulot ja menot kertyvät eriaikaisesti. Todellinen tu los alkaa muodostua loppuvuodesta, kun osittain suoritettava vuosi las ku tus on val mis. Haja-asutusalueiden vuosimaksuja ja hyö tykäyt tö mak su ja on vie lä las kut ta mat ta noin edestä. Lo pul liseen tulokseen vaikuttaa se, että kaatopaikalta vie dään jätettä polttoon Vaa san laitokselle viikoittain. Määrä vaihtelee kuukausittain ja on enimmillään kesäkuukausina. Polttoon toimittamisesta mak setaan kil pai lu tet tu porttihinta. Kaikkea kaatopaikalle tuotua jätettä ei voi da lä het tää polttoon. Palamaton kivi- ja maa-aines sijoitetaan kaato pai kan penk kaan. Henkilöstökulujen kertymään vaikuttaa se, että jä te huol los sa on työssä palkkatuella palkattu toimistohenkilö ja vuorot te lu va paan sijaisena nuori työllistettävä henkilö 3 kk:n ajan. Investointiosan käyttö on talousarvioon nähden 44,48 %. Investoinnit on tehty suunnitelman mu kai ses ti hankkimalla vanhaa kalustoa korvaa vat syväkeräyssäiliöt Himoksen yhteen aluekeräyspisteeseen. Uu sia kaava-alueita ei ole otettu käyttöön, joten muita uusia sy vä keräys as tioi ta ei ole ollut tarpeen hank kia. Talouden kokonaistilanne on verrattavissa edellisvuoteen. Toi minnas sa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia.

21 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 4/ Ehdotus Liikelaitosjohtaja: Johtokunta merkitsee käyttötalouden ja investointien to teu tu ma rapor tin ajal ta tiedokseen saatetuksi ja lähettää ne edel leen kau pun gin taloustoimistoon tiedoksi. Päätös Hyväksyttiin.

22 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 4/ Viranhaltijoiden päätökset Jäve Liikelaitosjohtaja: Jäteastian tyhjennysvälin pidentäminen / Aatela Tekninen johtaja: Tuhkan sijoittaminen maaperään/lupa poiketa jäte huol to mää rä yk sis tä/jäm sän kaupunki Vesihuoltopäällikkö: Jämsän Keskuspuhdistamon tehostaminen nit ri fikaa ti ol la yleissuunnitelman laatiminen Talousvedenvalvontatutkimussuunnitelman päi vi tys Sirkankadun vesihuoltotarvikkeiden hankinta Ehdotus Liikelaitosjohtaja: Liikelaitosten johtokunta merkitsee päätökset tiedoksi ja toteaa, että otto-oikeutta ei käytetä. Päätös Hyväksyttiin. Ulla Salmi poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn jälkeen klo

23 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 4/ Tilaisuudet ja tiedoksi merkittävät asiat Jäve Jämsän Vesi liikelaitos: Nab Labs Oy, Ambiotica: Jämsän keskuspuhdistamon jä te ve sitark kai lu 2015, tutkimustulokset Kokemäenjoen Vesistön Vesiensuojeluyhdistys ry: Jämsän Vesi liikelaitoksen Länkipohjan jätevedenpuhdistamon kuormitusja käyttötarkkailun vuosiyhteenveto Nab Labs Oy, Ambiotica: Keski-Päijänteen havaintoasemien ve si ana lyy si tu lok set Nab Labs Oy, Ambiotica: Jämsän keskuspuhdistamon jä te ve sitark kai lu 2015, tutkimustulokset Kokemäenjoen Vesistön Vesiensuojeluyhdistys ry: Jämsän Vesi liikelaitoksen Hallin jätevedenpuhdistamon kuormitus- ja käyt tö tark kai lun vuosiyhteenveto 2014, Aluehallintovirasto Länsi- ja Sisä-Suomi, päätös nro 136/2015/1, Dnro LSSAVI/7132/2014, : Jämsän kaupun gin Länkipohjan jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan lupa mää räys ten tarkistaminen, Jämsä Aloite Pentti Koskinen Jämsä: Aletaan valmistella ve den saan tia Mäntästä päin P-Kuoreveden VOK:n ve si put kesta. Esitys viemäriverkoston rakentamiseksi : Jä te ve si verkos ton rakentaminen Selänsyrjän alueelle (35600 Halli) Seuraava kokous klo Päätös Hyväksyttiin.

24 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 4/ Jämsän Vesi liikelaitos/talousarvion toteutuminen / /2013 Jäve Valmistelija: Vesihuoltopäällikkö, puh Liitteenä on Jämsän Veden käyttötalouden ja investointien to teu tuma ajalta Toimintakulut ovat toteutuneet 54,1%. Ta sai sen kulutuksen mukaan toteutumaprosentti on 50,0%. Kuluja on nostanut mm. arvioitua suurempi sähkönkulutus jä te veden puh dis ta mol la sekä arvioitua useampien jä te ve den pump paa mojen korjaukset. Toimintatuotot ovat toteutuneet 50,2%, kun on laskutettu vuoden kak si neljännestä. Investointien toteutuma on ollut ,27 euroa. In ves toin ti koh teet ovat toteutuneet pääosin työohjelman mukaisesti. Himoksen vesihuoltoon oli varattu tälle vuodelle euroa hank keen rakentaminen käynnistyy kuitenkin vasta 2016, mää rä rahas ta tullaan käyttämään hankkeen suunnitteluun euroa. Voidaan todeta, että käyttötalouden budjetti vuodelle 2015 on tiukka. Ehdotus Liikelaitosjohtaja: Johtokunta merkitsee käyttötalouden ja investointien to teu tu ma rapor tin ajalta tiedoksi ja lähettää ne kaupungin ta lous toi mis toon tiedoksi. Päätös Hyväksyttiin.

25 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 4/ Investoinnit 2015 / Työohjelma III / Jämsän Vesi 1966/ /2014 Jäve Valmistelija: Vesihuoltopäällikkö, puh Jämsän Vesi liikelaitoksen hyväksytyn talousarvion mukaiset in vestoin ti me not ovat vuodelle 2015 yhteensä euroa, joka jakaan tuu siten, että kiinteät rakenteet ja laitteet euroa ja ka lus to euroa. Vesihuoltoinvestointien periaatteena on, että liikelaitos rakentaa samas sa yhteydessä vesihuollon, kun kaupunki rakentaa uusille asunto alueil le kadun ja muun kunnallistekniikan. Saneerauskohteissa nou da te taan pääsääntöisesti samaa periaatetta. Esityslistan liitteenä on esitys Jämsän Veden työohjelmaksi ajalle Ehdotus Liikelaitosjohtaja: Johtokunta hyväksyy esitetyn työohjelman III / Päätös Hyväksyttiin. Liitteet 2 Työohjelma III / 2015

26 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 4/ Jämsän Veden vesihuoltolaitoksentaksojen tarkistaminen / /2013 Jäve Valmistelija: Vesihuoltopäällikkö, puh Jämsän Vesi toimii kunnallisena liikelaitoksena huolehtien ta lous veden tuottamisesta ja jakelusta sekä jätevesien johtamisesta puh dista moil le, jossa jätevedet käsitellään ympäristöviranomaisten myön tämien lupaehtojen mukaisesti. Vesihuoltolain 18 mukaisesti vesihuollon maksujen tulee olla sellai set, että ne pitkällä aikavälillä kattavat laitoksen käyttötalous-, korjaus in ves toin nit ja uudisrakentamisen investointimenot. Maksuihin saa sisältyä kohtuullinen tuotto pääomalle. Maksujen tulee olla myös koh tuul li set ja tasapuoliset. Vesihuoltoa voidaan tukea kunnan, valtion ja Euroopan yhteisön varoista. Vesihuoltolain 4 luvun 19 kohdan perusteella vesihuoltolaitoksen tu lee periä käyttömaksua, joka perustuu käytettyyn talousveteen. Käyt tö mak sua peritään vedestä ja jätevedestä erikseen. Lisäksi laitos voi periä liittymismaksua, perusmaksua sekä muita maksuja laitok sen toimittamista palveluista. Vesihuoltolaitoksen taksoja on korotettu viimeksi Vesiliikelaitokselle on tulossa mittavia investointeja. Himoksen siir tovie mä rin ja yhdysvesijohdon rakentaminen (n. 1,0 milj. ) sekä keskus puh dis ta mon lupaehtojen mukainen ammoniumtypen poisto (n. 2,5 milj. ), uuden vedenottamoalueen et si mi nen ja toteuttaminen sekä vesi- ja jätevesiverkostojen ra ken ta mis ta ja saneerauksia. Hankkei den rahoituksiin tulisi varautua etu kä teen. Taksojen korotusten tulisi kuitenkin olla maltillisia eli niitä ko ro tet taisiin vuosittain vähin erin. Liitteenä on uusi vesihuoltolaitoksen taksa, joka on esitetty tulevan voi maan Ehdotuksessa ei koroteta liittymismaksuja eikä perusmaksuja. Nämä mak sut pidetään vuoden 2015 tasolla. Käyttömaksua on esitetty korotettavaksi veden osalta 1,72 /m3:sta 1,75 /m3 ja jäteveden osalta 2,55 /m3:sta 2,63 /m3. Yhteensä käyt tö mak su jen korotus olisi 0,11 /m3 eli 2,6%. Kaikki esitetyt hin nat sisältävät arvonlisäveron 24%. Tulojen lisäykset ovat yhteensä n e/vuosi. Normaali omakotitalossa, jossa kulutetaan vettä esim. 180 m3 vuo-

27 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 4/ des sa, uusi taksa korottaa vuotuista vesi- ja jätevesimaksua 20 e/vuo si. Liitteenä olevassa taksassa ja palvelumaksuhinnastossa on vanhat hin nat yliviivattu. Vesihuoltolain 23 :n mukaisesti vesihuoltolaitoksen on lähetettävä asiak kaal le ilmoitus siitä, miten ja mistä ajankohdasta maksut muuttu vat ja mikä on muutoksen peruste. Muutos saa tulla voimaan ai kaisin taan kuukauden kuluttua ilmoituksen lähettämisestä. Voimassa olevan liikelaitoksen johtosäännön mukaan liikelaitoksen joh to kun ta päättää vesi- ja jätevesimaksutaksan hyväksymisestä. Ehdotus Liikelaitosjohtaja: Johtokunta päättää hyväksyä uuden vesihuoltolaitoksen taksan ja pal ve lu mak su hin nas ton sekä voimaantulopäivän Päätös Keskustelun kuluessa Hannes Laasonen esitti, että pidättäydytään ko ro tuk ses ta ja velvoitetaan vesihuoltopäällikkö etsimään n eu ron säästöt muualta. Esa Niivee kannatti ehdotusta. Puheenjohtaja päätti keskustelun ja totesi, että on tehty kannatettu vas ta eh do tus, josta on äänestettävä. Suoritetussa kädennostoäänestyksessä esittelijän ehdotus sai yhden ää nen (Mikkola) ja Laasosen ehdotus sai kolme ääntä (Laasonen, Nii vee ja Riihinen). Puheenjohtaja äänesti tyhjää. Laasosen ehdotus tuli päätökseksi. Liitteet 3 Palvelumaksuhinnasto (ehdotus) 4 Vesihuoltolaitoksen taksa (ehdotus)

28 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 4/ Jämsän Veden toiminta-alueiden päivittäminen 2427/ /2015 Jäve Valmistelija: Vesihuoltopäällikkö, puh Kunnan alueella vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden tulee kattaa alu eet, joilla kiinteistöjen liittäminen vesihuoltolaitoksen vesijohtoon tai jätevesiviemäriin on tarpeen toteutuneen tai suunnitellun yh dyskun ta ke hi tyk sen vuoksi (vesihuoltolaki 7 ). Toiminta-alueen tulee olla sellainen, että vesihuoltolaitos kykenee huo leh ti maan vastuullaan olevasta vesihuollosta taloudellisesti, asian mu kai ses ti ja vesihuollon kustannusten kattamiseksi perittävät ve si huol lon maksut muodostuvat kohtuullisiksi ja tasapuolisiksi. Hyväksyessään toiminta-alueen kunnan tulee toiminta-alueen eri osien vesihuollon tarpeet huomioon ottaen määrittää alueet, jotka on saa tet ta va vesihuoltolaitoksen vesijohtoverkoston piiriin, sekä alueet jot ka on saatettava laitoksen jäteviemäriverkoston piiriin. Hy väk symis pää tök sen yhteydessä on myös asetettava tavoitteellinen yh dyskun ta ke hi tyk sen tarpeita vastaava aikataulu toiminta-alueen eri osien saattamiselle verkostojen piiriin. Toiminta-alue, sillä sijaitsevat taajamat sekä vesijohtoverkoston ja jä te ve si vie mä ri ver kos ton piiriin saatettavat alueet esitetään kar tal la, jon ka on oltava yleisesti saatavilla tietoverkossa. Toiminta-alueen hy väk sy mi ses tä on tiedotettava riittävässä laajuudessa. Kunta hyväksyy vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ja tarvittaessa muut taa hyväksyttyä toiminta-aluetta vesihuollosta huolehtimiseen so vel tu van laitoksen esityksestä tai, jos laitos ei tällaista esitystä ole teh nyt, laitosta kuultuaan. Ennen toiminta-alueen hyväksymistä tai muut ta mis ta asiasta on tiedotettava riittävässä laajuudessa sekä varat ta va valvontaviranomaisille mahdollisuus antaa lausunto ja alueiden kiinteistöjen omistajille ja haltijoille tilaisuus tulla kuulluksi. Päivitetty toiminta-alue kattaa pääasiassa asemakaava-alueet sekä sel lai set alueet joille on rakennettu verkosto. Toiminta-alueen mahdol li nen laajentaminen tapahtuu vesihuollon tarpeen, teknisten ja talou del lis ten edellytysten mukaan. Toiminta-alueiden päivityksestä on pidetty neuvottelu ELY:n kanssa Päivitetyt toiminta-aluekartat ovat esityslistan liitteenä.