Smail. Laatua ja toimivuutta tulevaisuuden kaupungissa. Kauppa kaiken keskellä. Raiteet luovat verkoston. Vantaan Juha-Veikko Nikulainen:

Transkriptio

1 Kumppanuuden rakentaja Smail Kauppa kaiken keskellä Raiteet luovat verkoston Vantaan Juha-Veikko Nikulainen: Laatua ja toimivuutta tulevaisuuden kaupungissa

2 Tärkeintä Teksti: Miika Kaukinen Kuva: Risto Antikainen Yhteistyö on hyvä voide Alueeni käsittää Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan. Aluejohtajan työni on yksiköiden vetämistä Kuopiossa, Mikkelissä ja Lappeenrannassa. Kilometrejä tulee melkoisesti, koska yhteistyön rakentaminen tapahtuu aluejohtajan arjessa tasan siellä, missä me skanskalaiset olemme asiakkaitamme palvelemassa. Rakentaminen on kovaa ja kallista työtä. Kun asiakas haluaa rakentaa jotain, hän myös odottaa paljon meiltä rakentajilta. Ehkä tärkeimmät odotukset kohdistuvat rakentamisen laatuun ja sen aikatauluun. Avainsanoja ovat mielestäni saumaton yhteistyö eri osapuolten kesken, ammattitaito ja hyvä projektin läpivienti. Näistä elementeistä se onnistunut rakennushanke leivotaan. Aluejohtajana haluan tietää ja seurata, miten projektit etenevät. Jos jokin ei täsmää, kysyn asioista suoraan. Tämä tarkoittaa sitä, että myös minulta voi kysyä asioista suoraan. Ongelmat on tuotava heti avoimesti pöytään, jotta niihin voidaan tarvittaessa reagoida ajoissa. Rakentaminen on mitä suurimmassa määrin tiimityötä niin omassa organisaatiossa kuin asiakkaan kanssa. Tällainen Skanskalle tyypillinen avoimuus toimii myös asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden suuntaan. Avoimuuden välityksellä rakentajilla, suunnittelijoilla, aliurakoitsijoilla, tavarantoimittajilla ja tietysti asiakkailla on yhteinen ymmärrys tavoitteesta. Se on yhteistyötä, josta laatu ja aikataulun pitävyys rakentuvat. Vuosien mittaan olen huomannut, että tavoitteet ovat yleensä kaikilla samat. Työni on haastavaa ja mielekästä, koska täysin samanlaisia asiakkaita ja olosuhteita ei ole. On kuitenkin selvää, että vuosien yhteistyö esimerkiksi Kuopiossa Technopoliksen kanssa tai Puijon sairaalassa on nostanut asiakkaan tarpeen ymmärryksen huippuunsa. Potilaiden keskellä rakentaminen on taitolaji. Nautin rakentamisen ja asiakassuhteiden sujuvuudesta. Koen palkitsevana luottamukselliset ja avoimesti keskustelevat asiakassuhteet. Tällöin rakentaminen sujuu eikä kummankaan tarvitse tyytyä kompromisseihin. Kotikaupunkini Kuopio näyttää todella kauniilta Kallaveden jäältä katsottuna, kun alla on sopivan vauhdikkaat luistelusukset. Sopivasti sykettä, hieman hikeä, mukava ilma. Skanska sopii mielestäni mainiosti avaamaan latuja Savon kasvavan piäkaupungin kehittymiseen, kunhan ei ole yksin latua lykkimässä. Umpihankihiihtoa en harrasta. Kuka? Tarmo Stjerna, 58, rakennusinsinööri, Skanska Talonrakennus Oy:n Itä-Suomen aluejohtaja Tärkeintä työssä on rehellisen yhteistyön sujuvuus kaikilla tasoilla, koska ilman yhteispeliä mikään hanke ei ala saati suju. Tärkeintä vapaa-ajalla on muutaman kymmenen kilometrin hiihtolenkki tai päivän mittainen kierros golfia ystävien tai asiakkaiden kanssa. Silloin ajatukset pääsevät karkaamaan muuhunkin kuin työhön. 2

3 3

4 Tässä ja nyt 8 Tulevaisuuden kaupunki perustuu elämänlaatuun Kaupunkisuunnittelun muutoksen tuulet puhaltavat, mutta kenenkään ei tule kylmä. Päinvastoin. Tulevaisuuden kaupunki elää vaihtelevista tarpeistaan, joten suunnittelun ja rakentamisen tehtävä on mahdollistaa ihmisten arki ja vapaa-aika mielenkiintoisissa ja toimivissa kaupunkitiloissa. Suunnittelussa ollaan siirtymässä näkökulmiin, jotka johdattavat urbaaniuden hyvien puolien äärelle. Se tarkoittaa muutosta palvelurakenteissa. Digitaalisuudesta tulee fiksu tapa järjestää arkea. Kaupungin tiheys tuottaa rutkasti mahdollisuuksia elää, kunhan palvelut on mielekkäästi nivottu alueen vetovoimaan. Ideoiden lennättäjiltä ei leikkimieltä puutu. Skanskalla on keskusteluun paljon annettavaa jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Rakentaja on toteuttamiskelpoisuuden asiantuntija. Vantaa antaa pian parastaan koko Kehäradan mitalta uusine kaupunkikeskuksineen. 10 4

5 Liisa Salmela päätoimittaja 15 rakentuvat Sibelius-Akatemia tiivistyy soivaksi kaupunkikampukseksi. 18 VAKIOPALSTAT Tärkeintä... 2 Nostot... 6 Kuvatut Tulevaisuuden kuva x väite Kauppakeskukset Kaari ja IsoKristiina lähelle asiakkaitaan. 22 Etelän ja pohjoisen solmu aukaistaan Seinäjoen ohitustiellä. Kuva: Mikko Lehtimäki Kuva: Sibelius-Akatemia / Heikki Tuuli Kuva: Matti Matikainen Toiveiden asuinpaikka: Inspiroiva kaupunki Suomalaisen toiveiden asuinpaikka on edelleen rauhallinen omakotitaloidylli järven rannalla hyvien liikenneyhteyksien päässä, sanotaan. Tosiasia kuitenkin on, että yhä useammin suomalainen asuu kaupungissa ja pendelöi päivittäin pitkiäkin matkoja töihin, harrastuksiin ja jälkikasvuaan viemään ja noutamaan kuten missä tahansa muualla maailmassa. Suomi kaupungistuu edelleen kovaa kyytiä, ja meitä urbaaneja pendelöitsijöitä on koko ajan enemmän. Karkaavatko suomalaisten unelmat viihtyisästä asumisesta ja toimivasta arjesta siis yhä kauemmaksi? Näin ei suinkaan tarvitse olla, kuten voit lukea lehtemme kaupunkikehitystä käsittelevästä pääjutusta alkaen sivulta 8. Kaupunkia ei enää ole syytä kehittää vain virkamiesvoimin, vaan toimivuuden ja houkuttelevuuden kannalta hyviä ratkaisuja löytyy myös yrityksiltä ja asukkailta itseltään. Näin saadaan parhaassa tapauksessa aikaan toimintaympäristö, jossa liikkuminen sujuu sutjakkaasti ja palvelut ovat siellä missä ihmiset muutenkin ovat tai kulkevat mukana mobiilisti. Työpaikan ja harrastusmahdollisuuksienkaan ei tarvitse sijaita eri puolilla kaupunkia. Entä sitten se idylli asumisesta järven rannalla hyvien liikenneyhteyksien päässä? Sekin on kaupungissa saavutettavissa ei välttämättä omakotitalossa, mutta kylläkin kerrostalossa tilavine parvekkeineen ja upeine ulkoilumaastoineen. Katsopa vaikka Tampereen Härmälänrantaa sivuilta Julkaisija: Skanska Oy, PL 114, Helsinki Päätoimittaja: viestintäpäällikkö Liisa Salmela, puhelin liisa.salmela@skanska.fi Toimitus ja ulkoasu: Viestintätoimisto Selander & Co. Oy Tuottaja: Miika Kaukinen Taitto: Juha Immonen Paino: Hämeen Kirjapaino Oy, 11/2013 Painos: 7500 kpl Paperi: MultiArt Silk 130g/m 2 Osoitteenmuutokset ja palaute: viestinta@skanska.fi tai puhelin Smail Kumppanuuden rakentaja Kauppa kaiken keskellä Raiteet luovat verkoston Vantaan Juha-Veikko Nikulainen: Laatua ja toimivuutta tulevaisuuden kaupungissa Juha-Veikko Nikulaisen kanteen kuvasi Juho Paavola. Piirrokset Johanna Havimäki. 5

6 Nostot Tekstit: Miika Kaukinen Puijon sairaala uudistuu Kuva: Lentokuva Vallas Oy Puijon sairaala Kuopiossa laajenee. Viisikerroksinen, neliömetrin uudisosa rakennetaan kiinni nykyiseen sairaalaan ja yhdistetään ympärillä oleviin muihin tiloihin. Sairaalan tilat ovat käyneet riittämättömiksi. Tietyt tilat on edullisempaa toteuttaa kokonaan uutena, kertoo Kuopion yliopistollinen sairaalan kiinteistöjohtaja Mikko Hollmén. Hollménin mukaan lääketieteen ja tekniikan kehitys on tulevaisuudessa nopeaa, joten tilojen muuntojoustavuus on entistä tärkeämpää. Siksi hankkeen toteutusmuodoksi valittiin projektinjohtourakka. Teknisesti haasteena on sovittaa projektin johtamiseen erittäin suuri talo- ja sairaalatekniikan osuus. Uudisrakennukseen sijoittuu teho-osaston, synnytysosaston ja dialyysin tiloja. Keskitettyyn leikkausyksikköön tulee 26 leikkaussalia. Skanska on toteuttanut Puijon sairaalassa aikaisempiakin laajennuksia ja pysäköintihallin sekä tehnyt puitesopimuksen piirissä olevia remontteja. Laajennus on jatkoa yli kymmenvuotiselle yhteistyölle Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kanssa, joten työmaa-alue ja sairaalaympäristön olosuhteet ovat ennestään tuttuja, kertoo Skanskan aluejohtaja Tarmo Stjerna. Laajennus valmistuu kokonaisuudessaan helmikuussa Logistiikkakeskus laadukkaimmilla herkuilla Sipooseen nouseva S-ryhmän päivittäistavaroiden logistiikkakeskus on tällä hetkellä yksi Suomen suurimmista rakennusprojekteista. Sen pinta-alaksi tulee noin bruttoneliömetriä ja tilavuudeksi noin 3,4 miljoonaa kuutiometriä. Uusimpaan varasto- ja logistiikkateknologiaan tukeutuva keskus toimii valmistuttuaan ruuan jakelukeskuksena S-ryhmän kaupoille koko maassa. Se edustaa valmistuessaan myös energiatehokkuuden huippua, joten keskukselle haetaan BREEAM-ympäristöluokitusta luottavaisin mielin. Valtavan työmaan vahvuus tulee huipussaan olemaan 500 henkilöä, minkä lisäksi logistiikan automaatiojärjestelmää rakentaa 200 henkilöä. Kaiken kaikkiaan projekti luo työtä suoraan ja epäsuorasti arviolta noin miestyövuotta koko suunnittelu- ja rakennusvaiheen aikana. Peruskivi muurattiin Sipoon Bastukärrissä syyskuun lopussa. Työn toteuttaa Skanskan ja Lemminkäisen muodostama työyhteenliittymä Freeway. Hanke toteutetaan viidessä toisiinsa limittyvässä vaiheessa. Ensimmäisen vaiheen rakennustyöt päättyvät kesällä 2016, ja logistiikkakeskus otetaan kokonaisuudessaan käyttöön vuonna Kuva: istockphoto Kaupunkitilaa vanhan paperitehtaan maille Jyväskylän kaupunki ja Skanska ovat allekirjoittaneet sopimuksen Kankaan alueen kehittämisyhteistyön aloittamisesta. Kaupungin pyrkimyksenä on toteuttaa Kankaasta monipuolinen asumisen, työpaikkojen ja palvelujen alue, joka yhdistää puolen kilometrin päässä sijaitsevan ydinkeskustan luontevasti Seppälään. Skanskan kanssa käynnistettävän yhteistyön avulla kaupunki saa heti toteuttajan näkökulman mukaan kaavoitukseen, suunnitteluun ja alueen muuhun kehitystyöhön. Samalla varmistuu, että alueen sydämen eli vanhan paperitehtaan kehittäminen alkaa samanaikaisesti asuntorakentamisen kaavoituksen käynnistyessä. Puolen kilometrin päässä Jyväskylän ydinkeskustasta sijaitsevalle Kankaalle voidaan tulevina vuosina sijoittaa noin asukasta ja noin uutta työpaikkaa. Koska kaupunkikehitys on yhteistyötä, kaupunki haluaa löytää alueen toteuttajiksi Skanskan lisäksi myös muita asuin- ja toimitilarakentamisen kehittäjiä ja toteuttajia. Näin halutaan turvata vanhalle paperitehtaalle ja sen ympäristöön asumisen lisäksi palveluita ja tiloja, jotka houkuttelevat alueelle erilaista toimintaa ja luovat sinne elävää kaupunkirakennetta. Kuva: Petteri Kivimäki 6

7 Kuva: Kuvatoimisto Kuvio Oy Investori poimi salkkuunsa Skanskatalon Skanska myi kesällä toimistotalonsa kiinteistörahastolle, jonka omistaa Saksassa päätoimipaikkaansa pitävä kansainvälinen sijoitusyhtiö Union Investment. Sijoittajalla on Suomessa 250 miljoonan euron portfolio täynnä laatua. Samalla Skanskasta tuli itse rakentamansa talon päävuokralainen. Union Investment sai erinomaisen toimistotalon ja samalla yhtä hyvän vuokralaisen, myhäilee Skanska CDF:n toimitusjohtaja Jorma Lehtonen. Itse rakennus sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien päässä Helsingissä Mannerheimintien pohjoispäässä. Suuren investointiyhtiön motiivi hankkia Skanskatalo portfolioonsa on sama kuin jokaisen Manskun Rasti -toimistokeskittymään asettuvan vuokralaisen: laatu, näkyvyys, toimivuus ja riskittömyys. Skanskatalossa on kohdillaan kaikki, mitä alhaisen riskin suursijoitukselta edellytetään. Modernit ja ympäristötehokkaat, platinatason LEED -ympäristösertifikaatin saaneet toimitilat kiinnostavat. Manskun Rasti koostuu neljästä rakennuksesta, ja jo tämän ensimmäisenä valmistuneen rakennuksen myynti vahvistaa paikan houkuttelevuutta, Lehtonen sanoo. Viereen on nimittäin rakentunut niinikään LEED-platinaa tavoittanut toimistotalo Neptun, jonka tiloja parhaillaan vuokrataan. Myös Neptunin modernit tilat ovat muuntojoustavia. Toimivuus on taattu korkealuokkaisine palveluineen ja yhteiskäytössä olevine neuvottelualueineen. Vuokralainen saa tehokkaasti käyttöönsä laadukkaat yhteistilat, pysäköintitilat, sosiaalitilat ja loistavan sijainnin ansiosta hienon näkyvyyden. Jo pelkät logot loistavat seinästä ohi ajavien nähtäville, Lehtonen kertoo. Laatuun panostava suursijoittaja arvioi tuottavuuslaskelmissaan, että näin korkeatasoisille tiloille löytyy aina vuokralaisia. Näin arvioi myös Skanska. Kuva: Sampo Korhonen Kuva: Jenna Huuhka Kauppakeskus Puuvillasta BIM-voittaja Poriin rakenteilla oleva Kauppakeskus Puuvilla on voittanut ohjelmistotalo Teklan BIM Awards -kilpailun. Hankkeen ilmoitti kilpailuun 13 projektiosapuolen yhteinen projektiryhmä. Voitto vahvistaa käsitystä Skanskasta tietomallintamisen edelläkävijänä. Raadin mukaan Kauppakeskus Puuvillan osapuolet ovat vahvasti sitoutuneet tietomallintamiseen ja sen mahdollisuuksiin on tartuttu esimerkillisesti. Tietomallintaminen on ulottunut esimerkiksi rakennuttajan vuokralaisneuvotteluihin, maaston ja vanhojen rakenteiden laserskannaukseeen, tuotannonohjaukseen sekä työmaan tuotantomalliin. Palkintoraati pani merkille myös uraauurtavan mobiililaitteiden käytön työmaalla. Esimerkiksi työnjohtajilla on kaikki projektin informaatio mukanaan työmaalla liikkuessaan. Tiukka aikataulu edellyttää tietomallinnusta. Puuvillassa on edetty mallintavasta suunnittelusta määrälaskentaan, materiaalihankintoihin ja tietomallien varassa toteutettavaan rakentamiseen. Puuvillan runkovaiheen loppusuoralla arvioidaankin jo, että mallintava suunnittelu on edesauttanut huomattavasti virheettömyyden saavuttamisessa. Tietomallien avulla eri osapuolille muodostuu samanlainen käsitys rakennettavasta kohteesta ja halutusta lopputuloksesta. Lisää Kotiturvaa Uuden kodin hankinta on iso päätös. Skanska on jo vuodesta 2009 lähtien tarjonnut lisäturvaa asunnonhankintaan. Jos vanhan asunnon myynti takkuilee, Skanska KotiTurva tarjoaa ehtojen täyttyessä suojaa kahden asunnon loukun varalta. Uusimmassa KotiTurva-vakuutuksessa Skanska tarjoaa asiakkailleen edun aikavälillä ostettuihin uusiin asuntoihin. Lisäetu sisältyy uuden asunnon hintaan. 7

8 Tulevaisuuden kaupunki Tulevaisuuden kaupunki on kohtaamisten keskus Kaupunki sisältää kaiken sen dynamiikan, jonka varassa urbaani ympäristö toteuttaa tehtäväänsä. Tulevaisuus tuo mukanaan melkoisen paletin ajatuksia, palveluita ja välineitä, joilla arkea eletään urbaanisti. Teksti: Miika Kaukinen Piirrokset: Johanna Havimäki T ekesin johtajan Reijo Kankaan mielestä vetovoimainen kaupunki vaatii ihmisiä ja kohtaamisia. Näin on ollut ennen ja näin on nyt. Kaupunki on paikka, jossa yllättävätkin tahot voivat kohdata ja vaihtaa mielipiteitä. Tämä vaatii yleensä houkuttelevia palveluita. Palveluita käyttävät ihmiset tekevät tilan. Tila ei saa olla liian laaja. Suppea kokonaisuus antaa enemmän, kun se toimii, Kangas määrittelee. Kaupunkisuunnittelijoiden pitää olla valppaina ja verkostoitua eri alojen ajattelijoiden kanssa, jotta ympäristö toimii. Käyttäjäkokemus tulisi saada mukaan kaupunkisuunnitteluun. Palvelujen ja liikkumisen nivoutuminen fiksusti on älykkään kaupungin perusedellytys. Liikkuminen on tärkeä elementti arjessa. Auto ei ole enää itsestäänselvyys. Kyse on siitä, kuinka voimme yhdistää toimintoja, Kangas sanoo. Suunnittelusta älykkääseen elinympäristöön Tekes on juuri käynnistänyt Fiksu kaupunki -ohjelman, joka innostaa kaupunkeja avaamaan aluekehityshank- 8

9 Kadusta voi tulevaisuudessa tulla osa energiantuotantojärjestelmää. Reijo Kangas keitaan yritysten ICT-pohjaisiksi kehitysalustoiksi. Kyse on palvelujen upottamisesta arkipäivän tilanteisiin esimerkiksi liikkumiseen tai energiankäyttöön. Palvelujen tulisi sijaita lähellä käyttäjän arkisia paikkoja. Kankaan mielestä esimerkiksi rautatieasemien seudut ja palvelut sopisivat hyvin yhteen. Asemanseudulla oleva liityntäpysäköinti voisi toimia myös kauppapaikkana. Töistä lähtiessäni voisin tilata viikonlopun ruuat autolle. Samalla voisin jättää puvun pesulaan. Miten luoda vaikkapa matkaketju kaupungista lomalle kaikkine palveluineen?, Kangas kysyy. Kadusta voi tulevaisuudessa tulla osa energiantuotantojärjestelmää. Rakennuksethan sitä jo pienessä mittakaavassa ovat. Kotien hallintalaitteet ovat silti vielä varsin kehittymättömät verrattuna esimerkiksi autoon. Yhdellä napilla pitäisi voida säätää lämpötilaa tai tuuletusta. Tulevaisuuden kaupungin talojen eteläseinät voivat kerätä aurinkoenergiaa ja olla osa lämmitysjärjestelmää. Seinistä voi tulla näyttöjä, jotka toimivat teattereina tai ohjaavat kulkureittiä. Suunnittelusta suhdetoimintaa Yhdyskuntasuunnittelun teorian professori Panu Lehtovuoren mukaan kaupunkisuunnittelussa on meneillään muutos. Teollisen muotin pohjalle rakentuvasta raskaasta suunnittelusta ollaan siirtymässä kaupunkimaisen elämän ja urbaaniuden hyvien puolien äärelle. Näitä ovat muun muassa kaupunkimainen tiheys, ihmisten kohtaaminen ja mielenkiintoiset julkiset tilat. Tehokkuus ja kaupungin arjen eri toimintojen eriyttäminen johtivat tylsään yksipuolisuuteen ja ylimääräiseen liikenteeseen. Ajattelutavan muutos alkaa näkyä konkreettisissa ison skaalan ratkaisuissa, esimerkiksi Helsingin yleissuunnittelussa. Nykyisin mietitään, millaista liikenne on ja miksi, millainen on asumisen, työn ja vapaa-ajan suhde. Lehtovuoren mukaan kaupunkisuunnittelu tapahtuu yhä useammin palvelulähtöisesti sen sijaan, että suunnittelun lähtökohtana olisi vain fyysinen ympäristö. Puhumme mobiileista ja virtuaalisista ratkaisuista ja niiden liittymisestä uusiin kaupungin tiiviyden mahdollistamiin elämäntyyleihin, Lehtovuori arvioi. Ajattelutavan muutos vaatii tuekseen tiiviin yhteistyön. Kun aikaisemmin puhuttiin ruohonjuuritason mukaan ottamisesta, tarkoitettiin lähinnä yksittäistä ihmistä, vaikkapa asukasta. Nyt siellä ruohonjuurella ovat myös isot suunnittelun, palveluiden ja rakentamisen ammattilaiset. He etsivät yhteistyössä yhteistä käsitystä siitä, mitkä ovat alueen tai kaupungin arvot. Ekotehokkuus on yksi merkittävimmistä arvoista urbaanin elämäntavan ja osallistumisen ohella. Elävässä kaupungissa kokeillaan Tulevaisuuden kaupungissa mobiilipalvelut järjestävät arjen kenttää. Tällöin tiloihin muodostuu merkityksiä ja monimuotoista elämää. Ideaali urbaanisuus rakentuu yksilöiden todellisten tarpeiden ympärille, Lehtovuori sanoo. Ihmiset tuottavat itse kaupunkitilansa ihan vaan elämällä. Esimerkiksi ravintolapäivänä aktiiviset ihmiset haluavat muuttaa hetkeksi kaupunkitilansa merkityksen. Samassa meillä on kaupungin kokoinen ravintola. Ihmisten aktiivisuus on tärkeä osa tulevaisuuden kaupunkia. Elävä kaupunki kokeilee. Auto voi olla asumiseen liitetty korttelitasoinen palvelu, eikä esine, joka jokaisen talouden on pakko omistaa. Siihen löytyy valtava määrä erilaisia malleja, yrityksiä, osuuskuntia ja miksei kiinteistökehittäjienkin ratkaisuja. Tämän ajattelun yleistyminen näkyisi liikenteessä ja vähentäisi parkkipaikkatarvetta. Urbaani naapuruus voisi pitää sisällään lastenhoitopalveluita ja vaikkapa kaupassa käyntiä vanhukselle, kunhan palveluiden ja palvelusten järjestämistapa on mielekäs ja toimiva. Siten voi syntyä myös aivan uudenlaisia töitä ja tekijöitä. Reijo Kangas on älykäs elinympäristö -painopistealueen johtaja Tekesissä. Professori Panu Lehtovuori työskentelee Tampereen teknillisen yliopiston Arkkitehtuurin laitoksella. Urbaani naapuruus voisi pitää sisällään lastenhoitopalveluita ja vaikkapa kaupassa käyntiä vanhukselle. Panu Lehtovuori 9

10 Tulevaisuuden kaupunki Vantaan uudet kaupunkikeskukset rakennetaan yhteistyöllä Kun suunnataan katse Vantaalle, jo pelkkä mittakaava kertoo tarinan Suomen tämän hetken merkittävimmästä kaupunkikehityksestä. Kun Kehäradan mitalta lasketaan yhteen kaikki liikenneinvestoinnit aina Kehä III:lle ulottuvine järjestelyineen, Vantaa on lähivuosina lähes miljardin euron kaupunkikehityskohde. Rakenteilla oleva Kehärata nivoo pääkaupunkiseutua yhteen yhä kiihtyvällä vauhdilla. Leinelän, Lentokentän, Aviapoliksen, Kivistön ja Vehkalan asemat ovat jo vuonna 2015 orastava osa pääkaupunkiseudun henkeä, joka rakentuu Kehäradan varrelle. Skanska on yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa rakentamassa pääkaupunkiseutua koko sen mitalta. Yhä useammin rakentajille halutaan antaa mahdollisuus suunnitella suurempia kokonaisuuksia kuin yksi tontti. Kun tontin asemakaava on vahvistettu, on suuri osa liikenne-, asumis- ja palveluvalinnoista jo tehty. Moni kaupunki haluaakin rakentajan näkemyksen mukaan jo suunnitteluvaiheessa. Skanska tekee parhaillaan Kivistön alueen kattavaa energia-analyysiä ja osallistuu seudun asukaskeskusteluihin. Kyse on vuoropuhelusta, jonka tavoitteena on uuden alueen arvojen määrittely. Kivistö edustaa lähtökohdiltaan ja sijainniltaan paikkaa, johon kaupunki kannattaakin rakentaa: uusi asukaan asuinalue isoine palvelukokonaisuuksineen helposti saavutettavassa paikassa tie- ja raideliikenteen risteyksessä. Kivistössä suuret kaupan palvelut viedään keskelle asumista ja elämää yhteistyössä HOK- Elannon ja Ruokakeskon kanssa. Mitään ei ole vielä lyöty lukkoon, koska koko joukkue pohtii yhdessä, mitä kannattaa tehdä, minne ja miten. Uuden Kivistön nousu Skanska, NCC, HOK-Elanto ja Kesko kehittävät yhteistyössä Vantaan kaupungin kanssa modernin ja ekotehokkaan Kivistön kaupunkikeskuksen uuden Kehäradan aseman ympärille. Kivistöön nousee liike- ja palvelukeskus, jossa yksityiset ja julkiset palvelut, asuminen, liikenne ja vapaaajanvietto nivoutuvat toimivaksi ja kaupunkikuvaltaan yhtenäiseksi kokonaisuudeksi kerrosneliömetrin kokoisen kaupunkikeskuksen ensimmäinen vaihe otetaan käyttöön vuonna

11 Laadun ja toimivuuden ei tarvitse olla monimutkaista. Juha-Veikko Nikulainen Kuva: Juho Paavola Kivistö Petas Vehkala Vantaankoski Martinlaakso Louhela Myyrmäki (Lapinkylä) Malminkartano Kannelmäki Pohjois-Haaga Viinikkala Hämeenlinnanväylä Huopalahti Helsinki- Vantaan lentoasema Ilmala Kehä III Kehä I Pasila Tuusulanväylä Käpylä Ruskeasanta Lentoasema Aviapolis Oulunkylä Malmi Pukinmäki Leinelä Hiekkaharju Tikkurila Puistola Tapanila Helsinki Rakentaja on toteuttamiskelpoisuuden asiantuntija Kivistössä oli pohjalla yleiskaava, kun Vantaan kaupunki lähti etsimään rakentajilta kaupunkikeskuksen suunnitelmaehdotuksia. Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Juha-Veikko Nikulainen katsoo, että rakentajien ottaminen mukaan jo suunnitteluvaiheeseen tuottaa toteuttamiskelpoisemman lopputuloksen. Rakentaja kertoo varhaisessa vaiheessa, millaisia taloja ja tiloja kannattaisi rakentaa. Heillä on markkinatuntemusta niin asukkaiden kuin kaupan toimijoiden suuntaan. Tällöin asemakaavasta tulee kerralla toteuttamiskelpoinen, Nikulainen arvioi. Kivistön toteutuksesta halutaan mahdollisimman sujuva. Kaupungin tavoitteet pyritään toteuttamaan markkinoita miellyttävällä tavalla. Rakentajat tekevät pitkäjänteistä työtä asuntojen ostajien käyttäytymisen ja kaupan tarpeiden arvioimiseksi. Suuret rakentajat tietävät, millaisessa kodissa ihmiset haluavat asua. Kaupunkilaiset odottavat turvallista ja terveellistä asumista, turvallisia koulumatkoja, toimivuutta, viihtyisyyttä ja laatua. Odotukset ulottuvat pieniin ja suuriin asioihin: miten pihat on valaistut, missä autopaikka on, missä lasten leikkipaikat ovat, millainen on koulutie, Nikulainen luettelee. Kun toteuttajien näkemys ulottuu kaavoitukseen, on Vantaan kaupungin helpompaa huolehtia korkeatasoisesta kaupunkikuvasta. Laadun ja toimivuuden ei tarvitse olla monimutkaista. Kaikki haluavat näyttäviä rakennuksia, mutta kohtuullisin kustannuksin. Me haluamme Kivistöstä toimivan ja tyylikkään kokonaisuuden, joka jo perusteiltaan vastaa sinne asettuvien tarpeita, Nikulainen sanoo. Kivistö olisi valmistuessaan asukkaan kaupunki. Siihen voi kulua 20 vuotta. Sinne rakennetaan ajan myötä kaikki palvelut, koulut ja kaupat. Olemme valmiita pitämään yllä hyvin reipasta tuotantoa. Pintarata Tunneli Tuleva asema Asemavaraus Nykyiset asemat Hämeenlinnanväylän parannus Aviapolis: Maailma lähellä Aviapolis on noussut pääkaupunkiseudun suosituimpien yritysalueiden joukkoon. Alueelle sijoittumisen puolesta puhuvat toimivat liikenneratkaisut, runsaat parkkitilat ja nykyaikaiset, joustavat yritysten toimitilat. Skanska on mukana kehittämässä seutua entistäkin vetovoimaisemmaksi rakentamalla laadukasta ja joustavaa toimistotilaa. Kehittyvät ja nopeat lentoyhteydet takaavat alueen imun kansainvälisessä kilpailussa. Aviapoliksessa toimii nykyisin jo noin 1100 yritystä, joissa työskentelee noin henkilöä. Tämä on noin kolmannes Vantaan työpaikoista. Seutu on myös Suomen logistinen keskipiste. Alueella toimii lukuisia henkilö- ja tavaralogistiikan sekä yrityspalvelualojen yrityksiä. Valimotien ja kauppakeskus Jumbon alueista on lisäksi muodostunut pääkaupunkiseudun merkittävimpiä kaupallisia alueita. Aviapolis on osa Skanskankin urakoimaa Kehärataa, josta rakentuu pääkaupunkiseudun merkittävin poikittainen raideyhteys. Kehärata yhdistää koko pääkaupunkiseudun toimivaksi liikenteelliseksi alueeksi. Kehärata on sekä nopea raideyhteys lentoasemalle että tehokas kaupunkirata, jota käyttää päivittäin asukasta. 11

12 Tulevaisuuden kaupunki Tampereen Härmälänranta: Energiatehokkuus vaatii kokonaisnäkemystä Tampereen Härmälänrannassa eletään parhaillaan todeksi uudenlaista kaupunkisuunnittelua. Sitä ohjaavat kokonaisvaltainen aluesuunnittelumenetelmä (Living Area Design, LAD) ja periaatteiden varaan rakentuva tulevaisuuden kaavaratkaisu. Rakennuttajat, rakentajat ja asukkaat elävät todeksi kohdealuettaan ja suunnittelevat yhdessä tulevaisuutensa toimivaksi ja aikaa kestäväksi. Alueen ydinarvojen varaan on rakennettu Härmälänrannan identiteetti joka lopulta tiivistyy alueelliseksi ekologiseksi laatuohjelmaksi. Ekoteho osaksi arkea Suurin osa Tampereen kaupunkistrategian tavoitteista liittyy kestävään kehitykseen. Härmälänrannassa kestävä kehitys ulottuu yksittäisistä rakennuksista koko kaupunkirakenteeseen. Energiatehokkuuden vaatimukset vaikuttavat niin kotien, palveluiden ja liikenteen suunnitteluun kuin ihmisten arkisiin valintoihin. Panostamme erityisesti alueen energiajärjestelmään, rakennusten energiatehokkuuteen ja hulevesien käsittelyyn. Tästä näkökulmasta olennaista on suunnitella kokonaisuus, jonka yksittäiset talot täydentävät, kertoo Toni Tuomola Skanska Kodeista. Skanskan, Tampereen kaupungin ja VTT:n yhteisessä CO-ZED -tutkimushankkeessa on tavoitteena kehittää uudelle asuinalueelle mahdollisimman ekotehokas energiaratkaisu. Osana tutkimushanketta kartoitamme parhaillaan Härmälänrannasta kiinnostuneiden kantaa rakennusten ja asuntojen energiankulutukseen vaikuttaviin ratkaisuihin. 12

13 Kuvat: Antero Tenhunen Tavoitteena on kattava lähipalveluverkko päiväkoteineen, kauppoineen ja ravintoloineen. Missä aurinko, siellä lämpö Alueellisen energia-analyysin tarkoituksena on, että energiatehokkuutta optimoidaan koko alueen eikä vain yksittäisten rakennusten näkökulmasta. Kun Skanska pääsee suunnittelemaan kokonaista aluetta, voidaan esimerkiksi talojen suuntauksella suhteessa auringon lämpöön saavuttaa merkittäviä etuja. Härmälänrannan jo valmistuneet talot ovat matalaenergiataloja. Talojen massoittelu ja suuntaukset sekä talotekniikka tukevat pientä energian kulutusta. Taloissa käytetään markkinoiden energiatehokkaimpia taloteknisiä laitteita. Kaikki on analysoitu alueellisesti. Ekotehokkuus ja hyvän asumisen edellytykset on otettu Härmälänrannassa huomioon jo siinä vaiheessa, kun maankäyttöä ja kaavoitusta on alettu suunnitella, Tuomola painottaa. Rakentaminen antaa arjen ekoteoille mahdollisuuden, mutta kuntien, Tampereen ja Pirkkalan, panos näkyy erityisesti liikennejärjestelyissä. Jo nyt alueelta on hyvät pyörä- ja kävelytiet sekä bussiyhteydet Tampereen keskustaan. Alueen suunnittelussa on otettu huomioon mahdollinen raitiovaunuyhteyden tulo. Tavoitteena on luoda alueelle kattava lähipalveluverkko päiväkoteineen, kauppoineen ja ravintoloineen. Härmälänranta on tutkimuskohde Koska Härmälänrannalla on hyvät edellytykset tulla kestävän asumisen mallialueeksi, se on tutkimuskohteena erilaisissa ympäristövastuullisuushankkeissa. Pohjana alueen suunnittelulle ja asumisen energiatehokkuuteen liittyvien asioiden ratkaisemiselle ovat muun muassa VTT:n EcoDrive-hankkeen tulokset. Skanska on mukana myös KEKO-hankkeessa, jonka tavoitteena on tuottaa tehokas alueellisen ekotehokkuuden arviointityökalu. Se kehitetään maankäytön suunnittelun tueksi, ja sen avulla voidaan vertailla eri suunnitelmavaihtoehtoja. Kaavoituksen lisäksi työkalua on mahdollista käyttää myös muussa rakentamisen ja palvelujen järjestämiseen liittyvässä suunnittelussa. Alueellinen ekotehokkuus määritetään KEKO-työkalussa suhteuttamalla yhdyskuntarakenteen ympäristövaikutuksia tilojen tai toimintojen määrään. Arviointi kohdistuu asioihin, joihin alueellisella suunnittelulla voidaan vaikuttaa. Tarkasteltavina ovat maankäytön muutokset, rakentaminen, energian tuotanto ja kulutus sekä liikenne ja yhdyskuntatekniset palvelut. KEKOn avulla voidaan arvioida koko alueen ekotehokkuus. Arviointityökalun avulla voidaan ratkoa eri suunnitteluratkaisujen ympäristövaikutuksia. KEKOn testausta tehdään talven aikana ja sen tuloksia hyödynnetään alueen jatkosuunnittelussa, Tuomola kertoo. Hankkeessa tuotetaan perustyökalu, jota Suomen ympäristökeskus SYKE ryhtyy ylläpitämään. Ensimmäinen versio työkalusta on pian valmis ja sitä aletaan testata hankkeeseen osallistuvissa kunnissa ja yrityksissä. Ensi vuonna laskurista tuotetaan selainpohjainen työkalu. Uuden laskurin kehittämistyössä on mukana monta suomalaista kaupunkia, yrityksiä, VTT ja Aalto-yliopisto. 13

14 Kauppakeskus hyvien yhteyksien ääreen Nykyaikainen kauppakeskus rakennetaan kattavaksi palvelukokonaisuudeksi, kohtaamisten kaupunkikeskukseksi. Sen tulee olla myös energiataloudellinen. 14

15 Teksti: Kari Saarinen Kuvat: Matti Matikainen (Kaari) ja Ari Nakari (IsoKristiina) Helsingin Kannelmäessä loppusyksystä avattu Kauppakeskus Kaari tavoittaa asiakkaansa etupäässä viiden kilometrin säteeltä Hämeenlinnanväylän ja Vihdintien kulmassa. Lappeenrannan keskustan IsoKristiina puolestaan kiinnostanee uudistustensa jälkeen koko Etelä-Karjalaa. Kumpaakin hanketta voi hyvällä syyllä luonnehtia poikkeuksellisen suureksi. Tarkoitus onkin tuottaa tietyn alueen asukkaille monipuolisia ja helposti saavutettavia palveluita ylivertaisella tavalla. Kauppakeskus Kaaren rakennusurakan vastaava työnjohtaja Esa Rautanen Skanska Talonrakennus Oy:stä tietää, ettei tällaista työmaata osu ammattiuran varrelle usein. Kyseessä on HOK- Elannon kaikkien aikojen mittavin kiinteistöhanke. Jo perustus- ja runkovaiheissa oli omat haasteensa. Liiketilat puolestaan tuli rakentaa kunkin vuokraajan toiveiden mukaan varsin uniikeiksi. Työmaaorganisaatioon satsattiinkin reippaasti, jotta matkan varrella saatiin tarvittaessa lisävoimavaroja käyttöön. Aliurakoitsijoita valittaessa joustomahdollisuudet olivat yksi kriteeri, Rautanen kuvailee. Rakennushanketta väritti myös se, että kauppakeskuksessa ennestään toimivat liikkeet eivät olleet päivääkään suljettuina hankkeen aikana. Tiukka loppukiri rakennustöissä tarvittiin, mutta kaikki saatiin ajoissa valmiiksi, Kaaren kaikissa rakennusvaiheissa projektinjohtajana toiminut Mikael Kaukoranta Miksei Oy:stä toteaa. > 15

16 Kaari: Kauppakeskus Helsingin Kannelmäessä, vuokrattavaa tilaa noin neliömetriä Keskuksessa on Prisma, Sokos, kymmeniä erikoisliikkeitä, kuntosali, ravintoloita ja lääkärikeskus. 1-vaihe rakennettu alun perin vuonna 2007, 3-vaihe valmistui lokakuussa 2013 Rakennuttaja on HOK-Elanto, Skanska on toiminut pääurakoitsijana kaikissa kolmessa vaiheessa. Liiketunnistimella varustetut digitaaliset led-näytöt toimivat mainosalustoina että opasteina. Kauppakeskus Kaaren johtaja Kaj Grahn. Mutkaton arki asiakkaalle Kaaren taival on alkanut jo vuonna 2007, mutta niin ikään Skanskan rakentamien ykkös- ja kakkososan jatkeeksi rakennettiin nyt parin vuoden aikana peräti 65 liikehuoneistoa sisältävä uudisrakennus. Kauppakeskuksen tiloihin siis mahtuvat jättimäisen Prisman lisäksi niin Sokos-tavaratalo kuin muun muassa seitsemän muotiliikettä, kuntosali ja Kylä-ravintolatkin. Oma työmaa isomman työmaan sisässä oli kolmanteen kerrokseen rakennettu täyden palvelun lääkärikeskus. Vastaanottohuoneita sieltä löytyy noin 50, Esa Rautanen kertoo. Kauppakeskusjohtaja Kaj Grahn katsoo, että tuore kokonaisuus on omiaan tekemään lähitienoon asukkaiden arjesta mutkatonta. Yhdestä ja samasta paikasta saa nyt niin päivittäistavarat kuin erikoistuotteetkin ja kattavat palvelut. Piirretään ympyrä, jonka keskipisteenä on Kaari. Viiden kilometrin säteellä asuu ihmistä. Olemme lähellä kuluttajia, Grahn tuumii. Kauppakeskuksessa on käynyt aiemmin kolme miljoonaa asiakasta vuodessa. Määrän odotetaan yli tuplaantuvan. Rakennushankkeen aikana Grahn arvosti eritoten sitä, että kauppakeskuksen yleisiä tiloja kuten käytäviä mallinnettiin etukäteen runsaasti. Skanskan kanssa yhteistyö toimi mainiosti. Tapaamisia oli jatkuvasti, joten pysyttiin ajan tasalla vaikeuksitta. Uusi vetonaula turisteille Joustotarpeita kohdataan varmasti myös Lappeenrannassa, kun kauppakeskus IsoKristiinan kolme noin 25 vuotta sitten pystytettyä kiinteistöä saneerataan ja viereen tehdään suuri uudisrakennus. Skanskan yksikönjohtaja Kari Hovi lupaa, että tarvittaessa Etelä-Karjalaan saadaan lisätyövoimaa Helsingin seudulta. Kaupungin keskusta saa selkeän kasvojenkohotuksen syksyyn 2015 mennessä. Maakunnassa nähdään harvoin näin merkittäviä hankkeita. IsoKristiinan uudistaminen on jatkoa aikain takaa kumpuavalle Lappeenrannan asemalle eteläkarjalaisena kauppapaikkana. Oman sävynsä täkäläiseen kaupparakentamiseen tuo se, että venäläisiä matkailijoita käy kaupungissa todella paljon. Helsinkiin ja Pietariin on Lappeenrannasta suunnilleen saman verran matkaa. Rakennuskohteena IsoKristiina on haastava esimerkiksi naapurikiinteistöjen läheisyyden ja kaivannoilta vaadittavan syvyyden vuoksi. Rakennuttajan puolelta hanke saadaan kannattavaksi nimenomaan niin, että vuokrattavaa tilaa rakennetaan noin runsaasti, Hovi puntaroi. Citycon Finland Oy:n hankekehityspäällikkö Heikki Alén vahvistaa Hovin sanat todeksi. Alun perin vaihtoehtoja oli monta. Pienin olisi kustantanut 50 16

17 Suuren kauppapaikan nousua ihastelevat Cityconin hankekehityspäällikkö Heikki Alén (vasemmalla), Lappeenrannan kaupunginjohtaja Kimmo Jarva ja Skanska Talonrakennuksen Lappeenrannan yksikön johtaja Kari Hovi. IsoKristiina: Kauppakeskus Lappeenrannan ydinkeskustassa, vuokrattavaa tilaa noin neliömetriä Keskus sisältää ruokakauppoja, Sokos- ja Anttila -tavaratalot, ravintoloita, kahviloita ja vaateliikkeitä. Uudisosaan tulee myös kaupunginteatteri. Rakennettu alun perin 1980-luvulla. Uudistus ja laajennus valmistuvat syksyllä 2015 Rakennuttajat Citycon Oy ja Ilmarinen ovat valinneet pääurakoitsijaksi Skanskan. IsoKristiina rakentaa Lappeenrannan ydinkeskustan uusiksi. miljoonaa, suurin 130 miljoonaa euroa. Nyt edetään noin 100 miljoonan euron budjetilla, josta Skanskan urakka kattaa noin 90 miljoonaa. Teatteri ja kaupat saman katon alle Alénin mukaan Lappeenrannan kaupungissa on viime vuosina eletty liiketalohankkeiden osalta pysähtyneisyyden aikaa. Siihen tulee nyt loppu. Aivan keskustassa sijaitseva kohde on ainutlaatuinen senkin vuoksi, että kaupunki rakennuttaa omana investointinaan samaan yhteyteen uuden kaupunginteatterin. Skanskan vetämään urakkaan kuuluu tuosta teatteriosuudesta rungon ja ulkovaipan teko. Cityconin kanssa IsoKristiinan rakennuttajana tasaosuuksin toimii Ilmarinen. Skanskaa Alén pitää verrattomana valintana projektiin muun muassa siksi, että yhtiöltä löytyy runsaasti kokemusta kaupunkien ydinkeskustojen uudistamisesta. Hinnan lisäksi organisaatio ja referenssit olivat tärkeitä vaikuttimia, kun vuonna 2011 arvioitiin kilpailutettuja yhtiöitä, hän sanoo. LEED -kelpoisia keskuksia Sekä Kaari että IsoKristiina ovat LEED kohteita. Tämä tarkoittaa sertifikaatin arvoista energiatehokkuutta suunnittelussa ja rakentamisessa. Kauppakeskus Kaaren rakennusmateriaalit on hankittu mahdollisimman läheltä, ja energiaa sekä vettä on pyritty kuluttamaan rakentamisessa mahdollisimman vähän. Myös kierrätykseen on kiinnitetty tavallista enemmän huomiota. Valmiissa kiinteistössä energiatehokkuutta edistävät muun muassa oikein valitut pakastealtaiden kannet sekä ledvalaistuksen runsas käyttö. LEED-sertifikaatin mukaisesti kauppakeskuksessa on noin sadan pysäköintipaikan lisäksi seitsemän sähköauton lataustolppaa. Polkupyöräpaikkoja on peräti 600, Kaj Grahn luettelee. Lappeenrannassa kohde suunnitellaan ja toteutetaan vähintään kultatason LEED-sertifikaatin vaatimukset täyttäen. Rakentajalla on siinä iso rooli. Pääkohdat olemme sopineet ennen rakennustöiden aloittamista, mutta matkan varrella asia täytyy pitää mielessä kaikissa eri työvaiheissa, Heikki Alén sanoo. 17

18 Vasemmalla urkumusiikin lehtori Timo Kiiskinen, toimitilapäällikkö Ossi Peura ja taaimmaisena dekaani Tuomas Auvinen. Teksti: Kari Saarinen Kuvat: Sampo Korhonen ja Sibelius-Akatemia / Heikki Tuuli Sibelius- Akatemia saa arvoisensa tilat Vanhaa Museoviraston toimistorakennusta Helsingin Nervanderinkadulla peruskorjataan Sibelius-Akatemian käyttöön. T aideyliopiston Sibelius-Akatemian toimitilastrategia toteutuu vähitellen. Musiikkitalo valmistui pari vuotta sitten, ja tämän vuosikymmenen aikana loputkin oppilaitoksen toiminnot siirtyvät Töölössä lähemmäs toisiaan. Parhaillaan Nervanderinkadulla peruskorjataan vanhaa Museoviraston rakennusta Sibelius-Akatemian käyttöön. Pohjoisella Rautatiekadulla sijaitseva rakennus puolestaan remontoidaan vuoteen 2019 mennessä. Kaikki tilamme ovat lopulta kolmen minuutin kävelyetäisyyden päässä toisistaan, Sibelius-Akatemian toimitilapäällikkö Ossi Peura toteaa. Hänen mukaansa Helsingissä on tuolloin noin neliömetriä tilaa Sibelius-Akatemian toimintoihin. Nyt työn alla olevasta Nervanderinkadun rakennuksesta neliöitä löytyy noin Nervanderinkadun aikataulu on tiukka, mutta uskon, että se pitää. Työmaa käynnistettiin viime keväänä, ja sen tulisi olla valmis elokuun 2014 loppuun mennessä. Sibelius-Akatemian dekaani Tuomas Auvinen näkee, että vuosikymmenen lopulla oppilaitoksen tiloja voi kuvailla tiiviiksi kampukseksi. Se on hyväksi koko opetustyölle. Siirtymiset tiloista toisiin ovat lyhyitä ja vievät vain niukasti aikaa, Auvinen tuumaa. Valtio on nyt satsannut hyvin suomalaisen taiteen laadun takaamiseen. Museoviraston rakennuksen peruskorjaaminen käyttöömme on yksi askel siihen, että Sibelius-Akatemia saa arvoisensa tilat. Sibelius-Akatemia muodostaa Kuvataideakatemian Musiikin parissa työskentely onnistuu entistä paremmin, ku 18

19 ja Teatterikorkeakoulun kanssa Taideyliopiston ja vastaa ainoana Suomessa yliopistotasoisesta musiikinopetuksesta. Sisäilman laatu tärkeää Nervanderinkadun kiinteistön katusiipeen tulee luokkahuoneita. Sisäpihan puoleinen siipi kunnostetaan toimistotilaksi. Kolmas kokonaisuus on pihakannen alle rakennettava opiskelijaravintola. Vielä ei ole kaikilta osin päätetty, miten toimintomme sijoittuvat tähän Nervanderinkadulle. Opetusja työtilojen asianmukaisinta sijoittelua ja käyttötarkoitusta pitää vielä harkita, urkumusiikin lehtori Timo Kiiskinen miettii. Musiikin parissa työskentely onnistuu entistä paremmin, kun saadaan luokkatiloja, joissa ei ole esimerkiksi ilmanvaihto-ongelmia. Ilman epäpuhtaudet vaikuttavat paljon laulajien ääneen. Toisaalta, jos ei kosteutta ole riittävästi, muun muassa urkujen tiivisteet halkeilevat. Työpäällikkö Urmas Soots Skanska Talonrakennus Oy:stä lupaa, että niin ilmastointi, kosteutus kuin muutkin asiat toteutetaan tilaajan haluamalla tavalla. Akustiikan kanssa ollaan niin ikään tarkkoja. Tämän vuoksi palkkirakenteet eivät saa ottaa kiinni betoniin, Soots kertoo. Sibelius-Akatemia ainoa yliopistotasoista opetusta musiikin alalla antava oppilaitos Suomessa osa Taideyliopistoa, kouluttaa musiikkitaiteilijoita, pedagogeja ja asiantuntijoita opiskelijoita noin 1400, vuosittain otetaan sisään perusopiskelijaa kehittää suomalaista musiikkikulttuuria ja vaalii kulttuuriperinnettä toimii Helsingissä Musiikkitalossa, Töölönkadulla ja Pohjoisella Rautatiekadulla, ensi syksystä lähtien Nervanderinkadulla Töölönkadun sijasta. Konsertteja on vuosittain useita satoja. Ne muodostavat merkittävän osan pääkaupunkiseudun konserttitarjonnasta. Sibelius-Akatemia on kouluttanut esimerkiksi kapellimestari Mikko Franckia ja Santtu-Matias Rouvalia, muusikko Iiro Rantalaa ja säveltäjä Kaija Saariahoa. n saadaan luokkatiloja, joissa ei ole ilmanvaihto-ongelmia. 19

20 Teksti: Kari Saarinen Kuvat: Kuvatoimisto Kuvio Oy Edelläkävijöiden estradi Technopolis Kuopio on runsaassa vuosikymmenessä kohonnut merkittäväksi tekijäksi ei vain Kuopiolle vaan koko Pohjois-Savolle. H arvalla suomalaisella yrityskeskittymällä on niin luja lamansietokyky kuin Technopolis Kuopiolla. Pysäköintitaloineen peräti bruttoneliön kampus pitää suojissaan runsaasti muun muassa bioteknologia-alan toimijoita. Yrityksillämme menee hyvin, ja kasvu näyttäisi jatkuvan, Technopolis Kuopion johtaja Hannu Eronen myhäilee. Maailmanlaajuisestikin edelläkävijöiksi laskettavat geeniteknologia-alan kehittäjät puhdastiloineen ovat yksi esimerkki myötätuulessa purjehtivista kuopiolaisyrityksistä. Eivätkä hyvinvointi- ja terveyspalvelutkaan ole ensimmäisiä taantuma-ajan notkahtajia. Päinvastoin, sillä ala on suurten muutosten edessä. Hitech-toimijat eritoten lääke- ja bioalalla kulkevat kehityksen kärjessä myös kansainvälisesti. Meillä onkin kampuksellemme käytössä kutsumanimi Smart Park. Eronen on katsonut johtajan paikalta kehitystä jo 14 vuoden ajan. Aluksi yritysryväs toimi eri nimellä, mutta vuodesta 2008 se on ollut kiinteä osa Technopolis-perhettä. Tiloista löytyy lähes 200 yritystä. Ensimmäinen Microkadun kiinteistömme valmistui vuonna Jo sinne sijoitettiin sekä opetus- että yritystiloja. Katsoimme kilpailuvaltiksi sen, että yrityksillä on mahdollisuus tehdä tiivistä yhteistyötä yliopiston ja ammattikorkeakoulun kanssa. Myöhemmin on laajennuttu Viestikadulle. Kaikki kiinteistömme ovat näköetäisyydellä toisistaan. Kultatason LEED -rakennus Skanska on rakentanut Technopolis Kuopion käyttöön toistakymmentä kohdetta. Uusin on viime tammikuussa valmistunut Viestikatu 7, josta tuli energia- ja ympäristötaloudellisesti historiallinen rakennus. Se on ensimmäinen kuopiolainen toimistorakennus, jolle on myönnetty kultatason LEED-sertifikaatti, Eronen iloitsee. Jo sijainti antoi Viestikatu 7:lle hyvät pisteet. Moottoritien ramppi on vieressä, ja bussit kulkevat edustalle asti. Kivitalo, energiataloudelliset lämmitys-, jäähdytysja vesikalusteratkaisut, vähäpäästöisille ajoneuvoille paljon parkkipaikkoja, Eronen luettelee sertifioinnin mahdollistaneita seikkoja. Jo rakennusvaiheessa muistettiin ympäristöarvot. Esimerkiksi jätehuolto järjestettiin tehokkaasti. Rakennuksen suunnittelustahan tuo LEED-ajattelu lähtee, mutta urakoitsijankin pitää ottaa energiatehokkuus huomioon, Skanska Talonrakennus Oy:n itäisen alueyksikön aluejohtaja Tarmo Stjerna toteaa. Hän on mielissään siitä, että Skanska on saanut pitkään olla mukana kehittämässä Technopolista. Technopolis on saanut valtavasti aikaan Pohjois- Savossa. Etenkin Kuopion kasvulle sillä on ollut suuri merkitys. Teemme varmasti tulevaisuudessakin yhteistyötä, sillä homma toimii, kun asiakas tuntee meidät ja me asiakkaan, Stjerna sanoo. 20

21 Technopolis Kuopio Toimisto-, laboratorio- ja pysäköintikiinteistöjä yhteensä bruttoneliömetriä. Microkadun ensimmäinen rakennus valmistui vuonna 2000 ja Viestikadun ensimmäinen rakennus vuonna Kaikkiaan lähes 200 yritystä, avaimia käytössä noin Yrityksillä tiivistä yhteistyötä Itä-Suomen yliopiston ja Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa. Uusin kokonaisuus Viestikatu 7, jolle myönnettiin kultatason LEED-sertifikaatti elokuussa

22 Teksti: Johanna Haveri Kuvat: Mikko Lehtimäki Seinäjoki sujuvammaksi Tilaajaa eli liikennevirastoa edustaa projektipäällikkö Ari Mäkelä (keskellä), Seinäjoen kaupunkia kaupungininsinööri Kari Havunen (vasemmalla) ja toteuttajaa Skanska Infran projektipäällikkö Sami Immonen. Vielä nyt vilkkaasti liikennöity valtatie 19 kulkee Etelä-Pohjanmaalla Seinäjoen keskustan ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Törnävän kaupunginosan läpi, mutta reilun parin vuoden päästä etelän ja pohjoisen välinen läpikulkuliikenne siirtyy kaupungin itäpuolelle rakennettavalle ohitustielle. Seinäjoella ohitustietä on toivottu jo 40 vuoden ajan, mutta poliittisen tahdon ja suunnitelmien täsmentyminen, rahoituksen saaminen sekä valitusten käsittely on kestänyt oman aikansa, Seinäjoen kaupungininsinööri Kari Havunen kertoo. Vuoden 2016 loppuun mennessä valmistuva itäinen ohitustie parantaa merkittävästi Seinäjoen keskustan liikenneturvallisuutta, kun pitkänmatkan liikenne ja paikallinen liikenne eivät enää kohtaa keskusta-alueella, ja raskas liikenne siirtyy pois keskustan katuverkosta. Samalla keskustan viihtyvyys ja teollisuusalueiden tavoitettavuus kohenee. Uuden ohikulkutien merkitys on suuri, sillä vuorokaudessa sen eri osuuksilla tulee kulkemaan ajoneuvoa, josta noin 12 prosenttia on raskaita ajoneuvoja. Tien läheisyyteen kaavoitettavat teollisuus- ja liikekiinteistöt todennäköisesti vielä kasvattavat liikennemääriä, Havunen toteaa. Ensimmäinen vaihe työn alla Liikennevirasto on tilannut Skanska Inf- Uuden ohikulkutien merkitys on suuri, sillä vuorokaudessa s 22

23 Seinäjoen itäinen ohitustie Ohitustie, joka ohjaa VT19:n raskaan ja ohikulkuliikenteen kiertämään Seinäjoen kaupungin keskustan ohi. Rakennuttaja on liikennevirasto ja pääurakoitsija Skanska Infra Oy. 56 m maksava urakka sisältää 16 km valtatietä ja 17 siltaa ja se toteutetaan suunnittele ja toteuta -urakkana vuoden 2016 loppuun mennessä. Ohikulkutie toteutetaan kahdessa vaiheessa. Nyt aloitettu urakka koskee VT19:ltä Ilmajoen Rengonharjulta Kuortaneentielle (VT18) kulkevaa osuutta. Uusikaarlepyy Vt 19 Vaasa Lapua Seinäjoki Jalasjärvi Tampere Vt 3 Helsinki Sepänkylän ohitustie hyvässä vauhdissa Skanska Infran toinen suuri pohjalaishanke, Vaasan ja Mustasaaren alueella kulkeva Sepänkylän ohitustie, on edennyt alkuperäisessä aikataulussa. Uusia osuuksia avattiin liikenteelle syyskuun lopussa. Työt on keskitetty lehden mennessä painoon Bölen alueen kuivatukseen ja Karperön louhintatöihin sekä putkimuutoksiin, sillä päällystystöitä ei voi tehdä ennen niiden valmistumista. Töitä hankkeessa riittää syksyyn 2014 asti, sillä urakan laajuutta on kasvatettu tieosuuden pohjoispäässä. Tietomallintamisen merkitys kasvaa infrahankkeissa ralta ohitustieurakan ensimmäisen vaiheen, joka käsittää Ilmajoen Rengonharjulta Kuortaneentielle kulkevan osan. Urakkasopimus sisältää option myös vielä suunnittelussa olevasta ohitustien loppuosasta; sen toteuttamisesta päätetään keväällä Ensimmäiseen hankeosaan kuuluu 16 kilometriä valtatietä ja peräti 17 erilaista siltaa, sillä alueella on vesistöä, rautateitä, eritasoliittymiä ja alikulkuja, kertoo liikenneviraston projektipäällikkö Ari Mäkelä. Ensimmäinen osa ohikulkutiestä avataan liikenteelle jo vuoden 2015 lopulla, vaikka lopullisesti urakka valmistuu vasta vuosi sen jälkeen. Myös toisen hankeosan eli ohitustien kolmen kilometrin pituisen loppuosan olisi tarkoitus valmistua vuoden 2016 loppuun mennessä. Massa- ja siltatyöt työllistävät parhaimmillaan jopa parisataa henkilöä. Liikenneviraston tavoitteena on siirtyä lähitulevaisuudessa liikennehankkeiden suunnittelussa 3D-pohjaiseen tietomallinnukseen. Siksi Seinäjoen ohitustieurakassa edellytettiin tarjoajilta tietomallinnusvalmiuksia ja tarjoukseen oli sisällytetty tuntuva bonuspykälä tietomallinnuksen hyödyntämisestä. Skanska lisää talonrakennuspuolelta tuttua 3D-mallinnusta infrahankkeissa, sillä se vähentää materiaalihukkaa, Skanska Infran projektipäällikkö Sami Immonen sanoo. Skanskalla oli kokemusta tietomallintamisen käytöstä vastaavassa tiehankkeessa VT8 Sepänkylän ohikulkutiellä Vaasassa. Siksi haasteeseen tartuttiin mielellään myös Seinäjoen projektissa. Tietomalleja käyttämällä on mahdollista uudistaa tiehankkeiden tiedonkulku- ja laadunhallintaprosessia. Keskustelu suunnitteluryhmän sisällä lisääntyy, ja tämän ansiosta myös suunnitelmien virheet vähentyvät, kertoo tekninen päällikkö Kyösti Ratia Skanska Infrasta. Mallintamisesta onkin korvaamatonta apua eri suunnittelualojen suunnitelmien yhdistä- Kuva: Destia pumppaamot, valaistus ja liikenteenohjaus. Tietomallintamista tullaan käyttämään Seinäjoen tiehankkeessa laajasti muun muassa koneohjauksen tukena. Lisäksi työnjohdon tablettitietokoneilla tietomallia ja piirustuksia voidaan lukea käyttäjän sijaintitietoon suhteutettuna maastossa liikkuessa. Kyösti Ratia uskoo mallintamisen olevan ratkaisevaa infra-alan yritysten tulevaisuuden kil- Kuva: Destia misessä. Tiehankkeeseen liittyy monipuolinen pailukyvylle. kokonaisuus eri asioita maaperäolosuhteita kos- Oma osaamisemme karttuu jokaisen hank- kevan tiedon ja varsinaisen tieteknisen suunni- keen myötä, ja Skanskassa mallintamiseen on telman lisäksi: onhan tielinjalle suunniteltava panostettu jo vuosien ajan. Sen tuottavuutta muun muassa sillat, kaapeloinnit, hulevesilinjat, parantava vaikutus on kiistaton, hän toteaa. en eri osuuksilla tulee kulkemaan ajoneuvoa. 23

24 Kuvatut Tekstit: Miika Kaukinen Kuvat: Kuvatoimisto Kuvio Oy 24

25 Syystäkin ylpeä Harjannetie 44 Koulun elementteinä puu ja kivi Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto ATT rakennutti Skanskalla kaupunkikuvallisen ylpeydenaiheen Helsingin Viikinmäkeen. Vastavalmistunut 90 asuntoa sisältävä vuokratalo on massiivinen korkeuserojen hallinnan tyylinäyte, jossa nerokkaiden ratkaisujen summana syntyi arkkitehtonisesti ja toiminnallisesti huikea kokonaisuus. ATT:n projektipäällikkö Klaus Hamström kertoo, että projekti ei suinkaan ollut helppo savipohjineen ja kalliojyrkänteineen, mutta kattava suunnittelu ja Skanskan työmaan sujuva toiminta johti laadukkaaseen lopputulokseen kuukauden etuajassa. Skanskalla oli paikalla hyvä organisaatio. Työmaan johto ja muut toimijat olivat perehtyneet asiaan hyvin, joten työmaalla vallitsi koko ajan hyvä henki. Sinne oli aina hyvä mennä. Joskus urakoitsijat laskevat aikataulun liian tiukaksi, mutta tämä projekti laskettiin heti oikein. Lisätöiden määräkin oli varsin vähäinen, Hamström arvioi. Talo täyttyi asukkaista heti valmistuttuaan. Asuntoja haki yli tuhat ihmistä, 90 onnekasta sen sai. Asukas sai todella laadukkaan kodin. Vertailussa omistusasuntoon ei tämä vuokrakohde kalpene. Asunnoissa on laadukkaita materiaaleja, hyvä varustetaso ja väljä mitoitus. Talossa on tietoinen laadun leima, Hamström sanoo. Talon arkkitehtuuri on tehty aikaa kestäväksi. Parvekkeiden asemointi julkisivussa, pulpettikatot ja teknisten tilojen sijoittuminen tyhjiin kolmiotiloihin on kaikki tarkoin mietitty. Talossa on hienot kerho- ja saunatilat, joista näkyy merelle asti. Rakennukselle on haluttu antaa on oma arvo ja identiteetti sijaintiinsa nähden. Siten asukkaat voivat sanoa ylpeänä, että tuolla minä asun. Me rakennamme kaupunkikuvaa, ja silloin on tärkeää tehdä kaunista ja toimivaa. Harjannetie 44 on kerännyt liepeilleen jo ulkomaisia arkkitehtiryhmiä ihmettä katsomaan. Tästä Viikinmäen maamerkistä kuullaan vielä. Talon pääsuunnittelija arkkitehti SAFA Kristiina Hannunkari edustaa Arkkitehdit Hannunkari & Mäkipaja Oy:tä. Lappeen koulu Lappeenrannassa käynnisti juuri historiansa toisen kouluvuoden. Lappeen kaksisarjainen koulu rakennettiin skanskalaisin voimin Lappeen päiväkodin yhteyteen. Koulussa on tilaa jopa 400 oppilaalle. Tänä vuonna tiloissa opiskelee 220 koululaista ja 60 esikoululaista. Läheisen omakotialueen laajentumiselle on siis koulupaikkojen puolesta varaa. Koulu on pääosin kivirakenteinen. Osa rakennuksesta, yksikerroksinen pienten koulu, on rakennettu puusta. Lopputulos on arkkitehtonisesti varsin kaunis yhdistelmä paikalla tehtyä puurakenteista ja korkeampaa elementtirakenteista osaa, kertoo vastaava työnjohtaja Pekka Luhtanen. Koulun kerrosala on vajaa neliötä. Koulussa on nyt avarat, toimivat ja terveelliset tilat 17 yleisopetuksen ja kolmelle erityisopetuksen ryhmälle sekä noin 400 neliömetrin liikuntasali. Talossa on myös Lappeenrannan läntisen alueen aluekeittiö, jossa valmistetaan päivittäin ateriaa. 25