Oikea aika. käynnistää investointien suunnittelu. Aluehallintovirasto käsittelee ympäristöluvat s.6. Suunnittele huolella eläinten hankinta s.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Oikea aika. käynnistää investointien suunnittelu. Aluehallintovirasto käsittelee ympäristöluvat s.6. Suunnittele huolella eläinten hankinta s."

Transkriptio

1 LSO Foods Oy:n tuottajalehti 2/ 2010 Oikea aika käynnistää investointien suunnittelu Aluehallintovirasto käsittelee ympäristöluvat s.6 Suunnittele huolella eläinten hankinta s.8 Ternivasikat kasvavat vanhassa kivinavetassa s.14

2 sisältö pääkirjoitus Teemana investoinnit n Monen asian täytyy loksahtaa kohdalleen, kun lihatilalla on päätetty investoida uuteen tuotantorakennukseen. Rakennuksen on oltava teknisesti ja hygieenisesti toimiva ja tarjottava mukavat puitteet eläimille ja niiden hoitamiselle. Tilat on saatava nopeasti tuottamaan, ja siksi myös eläinten hankinta on suunniteltava ajoissa. Pääkirjoitus 2 Markkinakatsaus 3 Muuttuva toimintaympäristö ja investointinäkymät 4 Eläinsuojalle ympäristölupa 6 Laajentavan tilan eläinhankinnat 8 Terveys johtotähtenä sikalan suunnittelussa 9 Sikalan ilma kulkemaan oikein 12 Historiallinen kivinavetta sai uuden elämän 14 Vastuullisuusohjeet sianlihan tuotantoon 16 Sikatuottajat vastasivat hyvinvointikyselyyn 17 Nautatilan kova kirjainyhdistelmä: AIV 18 Tamminen tekee rotukarjaa tutuksi 20 Lisää joustoa broileriketjuun 22 Pahnueet kasvavat, nisälaatu korostuu 23 Monipuolinen ruokavalio rakentuu helposti lihan avulla 24 Haasteet kasvavat lihamarkkinoilla 25 Itse valmistettavaa tai vähän valmiimpaa HK Ruokatalon valikoimista niitä saa! 26 Ruokaa huomisen kuluttajille T ässä Jokasorkan numerossa keskitymme kotieläintilojen investointeihin. Esittelemme rakentajien avuksi neuvoja ja vinkkejä rakentamisen suunnitteluun, rakentamiseen, eläinten hankintaan ja tuotannon käynnistämiseen. Pohdimme samalla kuluttajien arvoissa tapahtuvia muutoksia ja niiden vaikutuksia investointeihin. Kotieläinrakennuksen käyttöikä on pitkä. Tänään on vaikeaa, jopa mahdotonta nähdä tarkasti, millaisessa arvomaailmassa ja tuotantoteknologiassa elämme 30 vuoden kuluttua. Sen sijaan muutoksen suuntaa voimme nähdä. Varallisuuden ja hyvinvoinnin kasvaessa kuluttajien vaatimukset kasvavat. Välttämättömän ravinnon tankkauksen lisäksi ruoka saa yhä enemmän kulttuurisia, terveydellisiä ja eettisiä arvoja. Eläinten hyvinvoinnin parantamiseen tähtäävien toimenpiteiden valmistelu etenee. Sikaketjussa toimiala on yhdessä sidosryhmien kanssa valmistellut kansallisella tasolla tehtäviä uudistuksia. Uudistukset parantavat sikojen hyvinvointia ja lisäävät kuluttajien luottamusta suomalaista sianlihaa kohtaan. Merkittävimpiä asioita uudistuksessa ovat eläinten hyvinvoinnin laaja-alaisempi tarkastelu Sikavan terveydenhuoltokäynnin yhteydessä, hyvinvointikriteeristön luominen sekä toimialan sitoutuminen eläinten hyvinvoinnin parantamiseen ja johtamiseen yhdessä sopimustuottajien kanssa. Myös Sikavan luotettavuuden parantaminen on keskeisessä roolissa. Terveydenhuoltosopimuksia tekeviä eläinlääkäreitä koulutetaan ja ammatillista vaatimustasoa nostetaan. Käynnistämme niin ikään tuottajakoulutuksen, jonka tarkoituksena on lisätä tietoisuutta eläinten hyvinvoinnista ja uudesta laatujärjestelmästä. Kevään ja kesän aikana saamme Sikavan tietojärjestelmät päivitettyä uudistuksen mukaiseksi. Syksyllä on vuorossa eläinlääkäreiden ja tuottajien koulutus, ja toimintamalli käynnistyy vuodenvaihteessa 2010/2011. Sikaketjun pilotoinnin jälkeen laatujärjestelmät laajenevat myös naudanlihaan ja broileriin. Tämän lehden myötä toivotan Karinimen broilerituottajat mukaan lehden lukijoiksi. Jatkossa Jokasorkka käsittelee naudanlihan-, sianlihan- ja broilerinlihan tuotantoon liittyviä kysymyksiä. Toivon lukijoilta aktiivista palautetta lehdestämme, niin risuja kuin ruusuja. Palautteen avulla voimme kehittää lehteä yhdessä kanssanne entistä kiinnostavammaksi lukupaketiksi. Aurinkoisin kevätterveisin, Ajankohtaista 28 LSO Osuuskunta aktivoituu jäsenhankinnassa 30 Kari Tillanen Snabbt och kort 31 Kannen kuva Terhi Nisula Julkaisija LSO Foods Oy, Turuntie 4, Forssa Päätoimittaja Kari Tillanen Toimitussihteeri Raila Aaltonen, Alkukirjain, p , Taitto Päivi Liikamaa, Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy, ISSN Osoitteenmuutokset voi tehdä Palaute-osiossa. Seuraava numero ilmestyy viikolla Jokasorkka 2/2010

3 markkinakatsaus Sami-Jussi Talpila ohjauspäällikkö, hankintapalvelut Kesä tuo lihankulutukseen myötätuulta Vuosi 2009 oli lihamarkkinoilla vaikea. Hankalassa taloudellisessa tilanteessa kulutuksen lasku jäi kahteen prosenttiin, mutta torjuntavoiton hintana oli lihatuotteiden kuluttajahintojen lasku. Tämä näkyi erityisesti viime vuoden loppupuolella. Kotimaassa lihantuotannon jarrutus oli kovinta siipikarjanlihassa, missä pitkään jatkunut tuotannon kasvu otti takapakkia. Myös sianlihassa tuotannon neljän prosentin lasku on suuri. Koko EU:ssa tuotannon määrä jäi reilut kaksi prosenttia miinukselle niin sian- kuin naudanlihassakin. Erityisesti itäisen Euroopan maissa tuotanto aleni rajusti. Vuoden vaihtuminen ei kääntänyt sianlihantuotannon suuntaa, vaan tuotantomäärät vuoden 2010 alkukuukausien aikana jäivät huomattavasti vuoden 2009 määrien alapuolelle. Sikoja jouduttiin vuoden alkuviikkoina jonkin verran tasaamaan. Kesää kohden mentäessä sikojen tarjonnassa tulee toukokuussa pieni notkahdus. Kesän alkaminen käynnistää grillikauden ja sikojen kysyntä kasvaa. Kuluvan kevään kalenteri oli teurastusten näkökulmasta ihanteellinen, sillä pääsiäisen jälkeen seuraava vajaa teurastusviikko oli vasta helatorstaiviikko. Pääsiäisen jälkeinen lakko kuitenkin muutti sikatilanteen nopeasti. Lakon takia runsaat sikaa jäi teurastamatta, mikä nosti tasattavan sikamäärän isoksi. Porsasmarkkinoilla heilahduksia Vuoden alku on sujunut porsasmarkkinoilla verrattain tasapainoisesti. Tasauksessa on ollut korkeimmillaan reilu tuhat porsasta ja useina viikkoina porsastilanne on ollut kysyntävoittoinen. Kevään vanhetessa porsasmäärien odotetaan lisääntyvän, ja toisaalta loppukevään hiljaisempi kysynnän jakso luo markkinoille tarjontavoittoista tilannetta. Lakon takia notkahtanut teurastus johti siihen, että porsastilanne kääntyi tarjontavoittoiseksi odotettua aikaisemmin. Kuluvanakin vuonna osa porsaista toimitetaan kesäsikaloihin ja nämä toimitukset parantavat porsaiden menekkiä kesäkuun alkupuolelta eteenpäin. Useiden viime vuosien aikana investoinnit lihasikaloihin ovat jääneet vaatimattomiksi. Samaan aikaan porsastuotannossa tuotos on kehittynyt vahvasti. Porsastuotannon merkittävä kasvu antaa tukevan pohjan suunnitella uusia lihasikapaikkoja, jotka pyritään verkostoimaan yhden tai useamman emakkosikalan perään. Nautoja kannattaa aikaistaa Nautojen tarjonta on käynyt niukemmaksi kevään edetessä. Myös toukokuun ennakoidaan olevan niukan tarjonnan aikaa. Aikaisempien vuosien perusteella kesäkuun jälkeen tarjonta kääntyy vahvaan nousuun ja tämä tarkoittaa noutojen venymistä. Kannustamme nuorten nautojen teurastusten aikaistamiseen kesästä loppukeväälle. Tällä tasataan nautojen tarjontaa, mahdollistetaan tasaiset teurasohjelmat ja huolehditaan kotimaisen naudan riittävästä tarjonnasta markkinoilla. Rotukarjan tarjonta näyttää ennusteiden mukaan niukentuvan entisestään kesää kohden. Alkukeväästä eläimiä on tasattu eteenpäin tavoitteena tasainen teurastusohjelma. Kausilisä nousee korkeimmilleen touko-kesäkuussa. Lisäksi rotusonnien rinnalle teurastusohjelmaan otetaan pihvirotuisia hiehoja. Vuoden 2009 osalta kesän tavoitellut eläinmäärät tulivat täyteen. Tämä antoi hyvät edellytykset suunnitella rotukarjan lihan markkinointia eteenpäin. Onnistuneen jatkon kannalta on tärkeää, että myös alkavalle kesälle tarjotaan riittävästi teuraita. Rotukarjan kausilisä nousee loppukeväästä Jokasorkka 2/2010 3

4 Kari Tillanen toimitusjohtaja Muuttuva toimintaympäristö ja investointinäkymät Investointeja suunniteltaessa kannattaa muistaa, että yhtä varmasti kuin hinnat laskevat, ne aina jossain vaiheessa kääntyvät nousuun. Muutokset kuluttajien arvomaailmassa näkyvät myös lihan tuotannossa. taistunut ja naudanlihan tuotanto kaksinkertaistunut. Samaan aikaan maailman väestö on kasvanut lähes kaksinkertaiseksi. Viimeisten vuosien aikana tuonnin osuus kotimaan lihankulutuksesta on kasvanut. Vuonna 2009 siipikarjassa tuonnin osuus oli 11, siassa 14 ja naudassa 16 prosenttia. Omavaraisuusaste oli samaan aikaan naudassa 85, siassa 115 ja siipikarjassa 100 prosenttia. Tuontiliha hyväksytään Aina silloin tällöin kuulee keskusteluissa, että puute nostaisi tuottajahintoja. Näinhän kansantalousteorioiden mukaan yleen- Ruoan turvallisuus ja tapa, miten ruoka tuotetaan, ovat kuluttajalle herkkiä ja tärkeitä asioita. Maataloudesta käydyssä julkisessa keskustelussa ovat viime aikoina olleet esillä eläinten hyvinvointiasiat, tuottajahintojen ja tuotantotukien lasku, kustannusten nousu, maatalouden rooli ympäristönsuojelussa, yrittäjien jaksaminen ja tehotuotanto. Keskustelun sävy on ollut usein negatiivissävytteistä, jopa maataloutta syyttävää. Johtuuko keskustelun sävy itse maataloudesta vai onko keskustelijoilta jäänyt huomaamatta, että vuoden 1995 jälkeen maatalouden ja erityisesti kotieläintuotannon rakennemuutos yhdistettynä osaamisen paranemiseen on ollut nopeinta koko itsenäisyytemme aikana. Ruoan tuottamisen trendi on samanlainen ympäri maailmaa. Siirtyminen agraariyhteiskunnasta teolliseen ja palveluyhteiskuntaan jatkuu kaikkialla. Entistä pienempi joukko maanviljelijöitä ruokkii kasvavaa globaalia kuluttajajoukkoa. Jos oma maatalouden kuva on 30 vuoden takaa, se on auttamatta jäänyt historian lehdille. Maatalous on totaalisesti muuttunut. Ostovoiman kasvu on näkynyt mm. lihan kulutuksen kasvuna. 40 vuoden aikana maailman siipikarjanlihan tuotanto on kaksitoistakertaistunut, sianlihan tuotanto nelinkersä tapahtuu. Suomi on kuitenkin osa EU:n yhteismarkkinaa, missä tavarat, palvelut, ihmiset ja pääomat liikkuvat vapaasti. Puutetta ei helposti synny, koska niukkuus täydennetään tuonnilla. Näin on käynyt esimerkiksi kotimaisen naudan osalta. Naudan tuotanto kotimaassa on laskenut 85 prosenttiin tarpeesta. Kuluttaja on myös hyväksynyt tuontilihan lautaselleen samalla tavalla kuin kotimaisen, eikä niukkuus näin ollen ole vahvistanut tuottajahintaa. Päinvastoin riskinä voi olla, että esimerkiksi sianlihan tuotannon hallitsematon lasku heikentäisi jatkuessaan kotimaiseen lihaan sitoutuneen teurastamoteollisuuden tilityskykyä. Myös siksi on ensiarvoisen tärkeää pitää kotimainen tuotanto riittävän suurena. Muutokset kuluttajien asenteissa ja arvoissa näkyvät myös ruoan tuottamisessa. Ruoan turvallisuus ja tapa, miten ruoka tuotetaan, ovat kuluttajalle herkkiä ja tärkeitä asioita. Tuotantoeläinten kohtelu ja eläinten ruokinta kiinnostavat kuluttajia. Ainakin näitä asioita kannattaa miettiä tarkkaan, kun tulevia investointeja suunnitellaan. Suunnitelmiin olisi hyvä sisällyttää mahdollisuus tuotannon joustavuudelle kuluttajatrendien muutosten varalta. Investoinneilla varaudutaan tuottamaan ruokaa tulevaisuuden kuluttajia varten. Markkinat toimivat sykleissä Parin viime vuoden aikana markkinat ovat olleet melkoisessa vuoristoradassa. Biopolttoainebuumista käynnistynyt maailmanlaajuinen 4 Jokasorkka 2/2010

5 Investointi kotieläintuotantoon merkitsee varautumista huomisen kuluttajatoiveisiin, jotka koskevat yhä useammin myös eläinten kohtelua ja ruokintaa. Maatilojen myyntitulot Maatilojen myyntitulot vuonna 2007 ja muutos vuoteen 2002 verrattuna TE-keskuksittain. Muutos Tulo, 2007 > 15 % % 5 10 % 0 5 % < 0 % Myyntitulot, 2007 % milj. Maito ,1 Naudanliha 9 191,7 Sianliha ,3 Muu liha 6 113,6 Kananmunat 2 43,7 Viljat ,7 Muut kasvit ,0 Yhteensä 2 064,1 250 milj. 125 milj. 25 milj. Kuva: Tapani Lepistö Lähde: Suomen Gallup Elintarviketieto Oy valkuais- ja rehukasvien hintojen nousu on kääntynyt viljavarastojen paisumisen kautta yhtä nopeaan hintojen laskuun. Ilmiön nopeutta ja jyrkkyyttä ei osattu ennakoida sen paremmin Suomessa kuin maailmallakaan. Maailmanlaajuinen ilmastonmuutos yhdessä taloudellisen kehityksen epävarmuuden kanssa pitänee huolen siitä, että nopeita ja voimakkaita hintavaihteluita esiintyy myös jatkossa. Tämäkin tosiasia kannattaa muistaa investointeja suunniteltaessa. Yhtä varmasti kun hinnat laskevat, ne aina jossain vaiheessa kääntyvät nousuun. Maailmanmarkkinoiden muutokset tuntuvat niin kuluttajan kuin tuottajankin kukkarolla, vuorotellen. Milloin on aika investoida? LSO Foodsin alueella sikatalouden suurempi investointiaalto tapahtui kohta 10 vuotta sitten. Porsastuotannon rakennemuutos otti tuolloin aimo harppauksen eteenpäin. Tämän jälkeen on trimmattu tuotantoa ja saavutettu eurooppalaista kärkeä. Vuonna 1995 suomalaisilla porsastiloilla oli keskimäärin 35 emakkoa ja porsastuotos reilusti alle 20 porsasta. Vuonna 2008 emoja oli 89 per tila ja porsaita noin 20 emakkoa kohti. Samaan aikaan lihasikojen myyntimäärät ovat kehittyneet 550 lihasiasta sikaan. LSO Foodsin kehityshankkeissa mukana olevien porsastilojen tuotokset ovat nousseet vastaavasti jo yli 25 vieroitettuun porsaaseen/ emo. Tilat ovat investoinnin lisäksi parantaneet osaamistaan selvästi yli valtakunnallisten keskiarvojen. LSO Foodsin tavoitteena on luoda edellytyksiä tulevaisuudessa pärjäämiselle ja investoinneille. Tilojen tuottavuuden kasvattaminen on ollut yksi keskeisimmistä tavoitteista. HK Ruokatalo on omilla sian käsittelyyn ja tuotekehitykseen liittyneillä investoinneillaan, kuten mm. uusi sydänystävällisempi sianliha, ollut luomassa puitteita sopimustuottajien tuotannon kasvattamiselle ja uusille investoinneille. Maatilojen myyntitulot ovatkin kasvaneet voimakkaimmin juuri läntisessä osassa maata. Nyt on oikea aika käynnistää investoinnit LSO Foodsin sopimustiloilla. Jokasorkka 2/2010 5

6 Eläinsuojalle ympäristölupa Kotieläintuotantoa harjoittavan yrittäjän tulee huolehtia siitä, että hänellä on ajantasainen lupa eläinten pitoon. Isojen kotieläintilojen ympäristölupa-asiat käsitellään nykyään aluehallintovirastoissa. Seija Virolainen rakennusmestari, Etelä-Suomen aluehallintovirasto Valtion aluehallinnon uudistuksessa muodostettiin kaksi uutta viranomaista, aluehallintovirastot (avi), joita on kuusi kappaletta, ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ely), joita on viisitoista. Alueellisissa ympäristökeskuksissa vireillä olleet eläinsuojien ympäristölupahakemukset siirtyivät muutoksessa vastaavalle aluehallintovirastolle. Ympäristölupien käsittely on keskitetty koko maassa aluehallintoviraston neljään päätoimipaikkaan, jotka ovat Hämeenlinnassa, Mikkelissä, Vaasassa ja Oulussa. Lisäksi Helsingissä ja Kuopiossa on toimipaikat. Avi käsittelee eläinsuojan ympäristöluvan, jos se on tarkoitettu vähintään 75 lypsylehmälle, 200 lihanaudalle, 250 täysikasvuiselle emakolle, 1000 lihasialle, munivalle kanalle tai broilerille, tai jos eläinsuoja lannantuotannoltaan tai ympäristövaikutuksiltaan vastaa tuhannen lihasian sikalaa. Tätä pienempien eläinsuojien ympäristölupaa haetaan kunnasta. Luvanvarainen toiminta Ympäristölupa tarvitaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan. Lupaa edellyttävät toiminnot on lueteltu ympäristönsuojeluasetuksessa. Eläinsuojan luvanvaraisuus perustuu eläinten pitoon eläinsuojassa. Niitä ovat tuotantorakennusten lisäksi mm. ulkotarhauksen sääsuojat. Tietyn eläinmäärän ylittävä eläinten pito vaatii ympäristöluvan. Lupa vaaditaan myös toimintaan, josta saattaa aiheutua laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapurustolle, sekä jätteen laitos- tai ammattimaiseen hyödyntämiseen tai käsittelyyn. Ympäristölupa tarkistetaan määräajoin tai toiminnan olennaisesti muuttuessa, kuten eläintuotannon laajennuksen yhteydessä. Eläinten lisääminen tai tuotantosuunnan vaihtaminen johtaa luvan muuttamiseen. Valvontaviranomainen arvioi toiminnanharjoittajan antamien tietojen pohjalta, milloin muutos on olennainen ja vaatii lupamenettelyä. Hakemus neljänä kappaleena Ympäristölupa-asia tulee vireille lupahakemuksella, joka toimitetaan aluehallintovirastoon tai laitoksen sijaintikunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Lupahakemuksen voi laatia toiminnanharjoittaja itse, mutta eläinsuojalle, lantalalle ja muille rakenteille tulee esittää asiantuntijan laatimat piirustukset. Hakemus suositellaan tehtäväksi erityisesti eläinsuojille tarkoitetulla hakemuslomakkeella. Avin käsittelyyn tuleva hakemus ja sen kaikki liitteet on toimitettava neljänä kappaleena eläinsuojan sijaintialueen lupaviranomaiselle. Hakemusasiakirjat tarvitaan kuntaan, ely-keskukselle ja aluehallintovirastolle (2 kpl). Hakemuksen tulee sisältää hakijan yhteystiedot, laitoksen nimi ja sijaintipaikka sekä tiedot kiinteistöstä ja sen haltijasta. Eläinsuojan toiminnasta tulee esittää eläinmäärät, lantajärjestelmät ja lannan varastointitilat, pesu- ja jätevesien käsittely sekä ilmastointi. Lisäksi tulee olla selvitys lannan ja virtsan levitykseen käytettävissä olevasta peltopintaalasta tai muusta lannan hyödyntämisestä. Pelloista tulee esittää selkeät kartat sekä voimassa olevat vuokrasopimukset. Lannan luovutussopimuksista tulee ilmetä ainakin luovutettavan lannan määrä ja vastaanottajan lannan levitykseen käytettävissä oleva peltopinta-ala. Jätteet ja hajut paperille Eläinsuojan alueesta tulee esittää asemapiirros, jossa yksilöidään todellisten suunnitelmien mukaiset rakennukset ja lantavarastot. Pohjapiirroksen tulee vastata hakijan suunnitelmia ja lupahakemusta. Myös lietesäiliöistä ja lantalatiloista tulee olla piirustukset, joista selviää lantavarastojen tilavuus ja kattamistapa. Hakemuksen tulee sisältää tiedot toiminnassa syntyvistä jätteistä, kuten kuolleista eläi- 6 Jokasorkka 2/2010

7 Tietyn eläinmäärän ylittävä eläinten pito vaatii ympäristöluvan. Luvat käsitellään aluehallintovirastoissa. Ympäristölupaprosessi Hakemus Mahdolliset muistutukset (30 vrk) ja niihin vastineet Mahdolliset valitus Vaasan hallinto-oikeuteen AVI tai kunnan ympäristölupaviranomainen Kuulutus paikallislehdessä Tiedotuskirje naapureille Lupapäätös Lainvoimainen lupa Kuva: Terhi Nisula mistä, pilaantuneesta rehusta, muovista, pahvista yms. sekä niiden määrästä. Lupahakemuksen tulee lisäksi sisältää tiedot kemikaalien ja energian käytöstä, veden hankinnasta ja liikenteestä sekä arvio toimintaan liittyvistä riskeistä, onnettomuuksien estämiseksi suunnitelluista toimista ja toimista häiriötilanteissa sekä arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta suunnitellussa toiminnassa. Maitotilaa koskevassa hakemuksessa on oltava selvitys maitohuoneen jätevesien käsittelystä sekä mahdollisista laidun- ja jaloittelualueista. Jaloittelualueista tulee esittää niiden pohjarakenteet ja jätevesien johtamistavat. Eläinsuojassa sijaitsevan sosiaalitilan jätevesien käsittely tulee niin ikään esittää ympäristölupahakemuksen yhteydessä. Hakemuksessa saattaa lisäksi olla tarpeen esittää selvityksiä hajupäästöjen leviämisestä ja niiden syntymisen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta. Kartta selventää Liitteeksi tarvitaan sijaintikartta, johon merkitään eläinsuojan sijainti ja naapurikiinteistöt numeroituna naapuriluettelon mukaan. Naapuriluettelossa ilmoitetaan osoitetietoineen rajanaapurit sekä muut naapurit metrin säteellä eläinsuojasta, myös niiden kiinteistöjen omistajat, joilla ei ole alueella asuinrakennusta tai loma-asuntoa. Jos toiminta sijoittuu vedenhankintakäyttöön soveltuvalle pohjavesialueelle, lupahakemukseen on liitettävä selvitys maaperä- ja pohjavesiolosuhteista, teknisistä suojaratkaisuista sekä ehdotus pohjaveden tarkkailusta. Yva-menettelyä sovelletaan sikaloihin, joissa on kerrallaan yli 30-kiloista sikaa tai 900 emakkoa, sekä isoimpiin kanaloihin. Elykeskuksen päätöksellä ympäristövaikutusten arviointia voidaan edellyttää muissakin hankkeissa. Jos hakemus koskee yva-menettelyn vaativaa toimintaa, ympäristölupahakemuksessa on oltava mukana selostus ympäristövaikutusten arvioinnista. Lannanlevitys suunniteltava Koska lannan levittäminen saattaa aiheuttaa vesistön tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa tai hajuhaittaa tai vähentää ympäristön yleistä viihtyisyyttä, saattaa lupahakemuksessa olla tarpeen esittää erillinen lannanlevityssuunnitelma. Suunnitelmasta tulee käydä ilmi levitykseen käytettävissä olevien peltojen pintaalat ja sijainnit suhteessa pohjavesialueisiin, talousvesikaivoihin ja vesistöihin, sekä suojaalueet, joille lantaa ei levitetä. Jos lannan levitys todennäköisesti aiheuttaa kohtuutonta rasitusta esimerkiksi asuinkiinteistölle, tulee suunnitelmassa esittää hajuhaittoja vähentävät toimenpiteet, kuten tiedot suojaetäisyyksistä, lannan levitysmenetelmistä ja -ajankohdista. Suunnitelmassa on noudatettava nitraattiasetuksen mukaisia määräyksiä. Lisäksi toiminnanharjoittajan tulee ottaa huomioon peltojen fosforiluvut, peltojen etäisyydet, kulkuyhteydet sekä pellon käyttötavat arvioidessaan peltojen soveltuvuutta lannanlevitykseen. Jokasorkka 2/2010 7

8 Olli Paakkala alkutuotantopäällilkkö Laajentavan tilan eläinhankinnat Rakennusratkaisut ja rakentamisen kustannukset heijastuvat pitkälle tulevaan toimintaan. Kapasiteetti on myös saatava täyskäyttöön heti ensimmäisenä vuonna, ja eläinten laadun on oltava alusta lähtien kunnossa. Investointi, on se sitten merkittävä laajennus tai kokonaan uuden yksikön rakentaminen, on aina tilan historiassa iso asia. Jo pelkkä rakentaminen on iso ponnistus, puhumattakaan tuotannon ylösajosta. Pelkkä hyvä rakennus ei takaa kannattavaa tuotantoa. Nykyajan tuotantorakennusinvestoinnit ovat niin mittavia, että mikään hanke ei taloudellisesti kestä, jos yksikkö on ensimmäisen toimintavuoden vain puolittain täynnä. Siksi on tärkeää suunnitella eläinten hankinta ajoissa ja aikatauluttaa ostot. Kun hankinnat porrastetaan eri ikäisillä eläimillä ja täydennetään ryhmät vielä kantavilla eläimillä, investoinnille varmistetaan onnistunut lähtö. Aikatauluta ja porrasta eläinostot Tuotantosuunta ratkaisee, miten paljon etukäteen eläinmateriaalin suunnittelu ja hankinta on aloitettava. Yksinkertaisinta on varmasti lihasikalan käynnistäminen. Etukäteen on sovittava, kuka toimittaa välitysporsaat, kun sikala on valmis. Välitysvasikoihin perustuva naudanlihantuotanto on osittain verrattavissa lihasikalaan. Naudan elinkaari on kuitenkin selvästi pitempi, joten eläinaineksen hankintaa on syytä porrastaa ikäryhmittäin. Hankinnat voidaan aloittaa esimerkiksi teinivasikkaerällä ja jatkaa sitten ostamalla ternivasikoita. Näin ensimmäisistä eläimistä saadaan teurastili mahdollisimman nopeasti, eli vuoden kuluttua ostoista. Omassa kategoriassaan ovat sitten porsasja emolehmätuotanto, jotka vaativat tarkkaa suunnittelua ja aikataulutusta. Emolehmätuotannon ylösajo kestää useita vuosia, ja ensimmäinen tili tulee vasta vuosien päästä. Näiden tuotantosuuntien ylösajossa kannattaa käyttää eri ikäisiä eläimiä. Liikkeelle voidaan lähteä imisäporsailla tai lehmävasikoilla. Osa eläimistä voidaan ostaa hiehoina tai ensikoina, ja lopuksi ryhmiä voidaan täydentää kantavilla eläimillä. Tiineiden eläinten hankinta voi tuntua kalliilta ratkaisulta, mutta niiden avulla ensimmäisiä teurastilityksiä voidaan kasvattaa. Varaudu karsintaan alkuvuosina Tarvittava eläinaines kasvatetaan yleensä aluksi tilapäistiloissa, eikä olosuhteita aina pystytä järjestämään optimaalisiksi. Näin ollen karsintaa tapahtuu joka vaiheessa, ja siihen pitää varautua. Vuosituhannen alussa LSO Foods oli mukana useiden porsastuotantoon keskittyvien uusien kimppasikaloiden ylösajossa. Tällöin saimme arvokasta kokemusta ja opimme mm. että käynnistysvaiheessa eläimiä tarvitaan paljon. Jos ensikot hankittiin porsaina ja kasvatettiin itse, eläimiä varattiin paikkoihin nähden tuplamäärä. Uusi rakennus, johon ei vielä ole muodostunut omaa bakteerikantaa ja jonka lattiat eivät ole vielä hioutuneet, kuluttaa paljon eläinainesta. Karkeana ohjeena voidaan pitää, että sikalassa eläinaines vaihtuu ensimmäisen vuoden aikana lähes kokonaan. Vaikka moni vuosituhannen alussa aloittaneista porsastuotantoyksiköistä onnistui käynnistyksessä, notkahdus tapahtui ensimmäisen vuoden jälkeen. Eläinaineksen laatu ei aloitusvaiheen suuren hankintamäärän takia ollut optimaalista, ja kapasiteetti jäi vajaaksi. Tähän hyvän startin jälkeiseen notkahdukseen on varauduttava. Suurten yksiköiden saamien kokemusten mukaan emakoiden karsinta jatkuu suurena myös käynnistysvuoden jälkeen. LSO Foodsin asiantunteva tuotantoneuvonta ja uudiseläinmyynti auttavat mielellään eläinhankintaan liittyvissä asioissa. Laadimme hankintasuunnitelman ja aikataulutamme sen siten, että historiasi ehkä merkittävin investointisi olisi heti täyskäytössä. Ota yhteyttä riittävän aikaisessa vaiheessa! Porsastuotannon laajennus Ensikkopor- Porsastoimitukset alkavat Tiineiden Ensikoiden Täydennys Porsiminen saiden tilaus (2,5 kk, 30 kg) eläinten tilaus tiineyttäminen tiineillä eläimillä Osasto valmis R a k e n t a m i n e n 6 kk n. 5 kk 4 kk 8 Jokasorkka 2/2010

9 50 12x70 Lypsykarjanavetta ripeästi täyteen n Myös laajentavalla maitotilalla on eläinten hankinta suunniteltava huolellisesti ja ajoissa. On vaarallista keskittyä pelkästään rakennusprojektiin ja lykätä eläinostojen suunnittelu rakentamisen jälkeiseen aikaan. Tyhjäksi jäävän lehmäpaikan kustannukset ovat 250 euroa kuussa, laskee Faba. Kyllä niitä löytyy, kun aika tulee -ajattelu tuo useita riskejä. Tuotanto ja tulovirta uudessa navetassa käynnistyvät hitaasti, kiireessä haalittujen eläinten hinta voi yllättää, tautiriskit ovat isot eikä laadukasta eläinainesta välttämättä saa pikatilauksena. Investoinnin tehoton käynnistyminen tietää tulojen menetystä kahta kautta. Jos eläinpaikka rakennetaan 8000 eurolla, sen kuukausikustannus on 105 euroa. Mitä kalliimpi on rakentamiskustannus, sitä kalliimpia ovat tyhjät paikat. Lisäksi tyhjäksi jäävästä lehmäpaikasta jää saamatta euron maitotuotto kuukaudessa. Mitä isompi laajennus, sitä aikaisemmin on oltava liikkeellä. Eläimiä voi hankkia omasta karjasta lisäten tai ostamalla vasikoita, nuoria hiehoja, tiineitä hiehoja tai valmiita lehmiä. Hiehojen kasvattamisen voi ostaa yhteistyökumppanilta tai esim. hiehohotellista. Eläinten hankinnan voi halutessaan ulkoistaa. Faba Palvelu tarjoaa INTO-palvelua, joka sisältää eläinten hankinnan suunnittelun ja aikatauluttamisen, hankintabudjetin laadinnan ja tilan niin halutessa myös eläinten hankinnan ja tuonnin uuteen navettaan asti. Piirros: Kati Kelo n Teksti perustuu Faba Palvelun jalostuspäällikkö Anne-Mari Niemen alustukseen Valion navettaseminaarissa Emakoiden karsinta jatkuu suurena myös käynnistysvuoden jälkeen. Emolehmätuotannon laajennus Vasikoiden 6-kk vasikat Tiineiden osto tilaus tulevat siemennys osasto valmis Poikiminen R a k e n t a m i n e n Maaliskuu syyskuu kesä Marraskuu Maaliskuu Jokasorkka 2/2010 9

10 Jan Vugts tuotantoneuvoja Terveys johtotähtenä sikalan suunnittelussa Terveystilanteen parantaminen on modernissa sikataloudessa keskeinen asia. Hyvä eläinterveys edellyttää, että tartuntojen pääsy tilalle ja siirtyminen yksikössä eläimistä toisiin estetään. Perusteet terveelle tuotannolle luodaan jo eläinsuojan tai sen remontin suunnitteluvaiheessa. jos käytössä olisi kahdet säiliöt, joista toiset olisivat käytössä ja toiset pidettäisiin desinfioinnin jälkeen karanteenissa 1 2 viikkoa. Lastauspaikan ei pitäisi olla lähellä sikalan ilmantuloaukkoja, jotta ilmateitse tarttuvat taudit (mykoplasma tai sikainfluenssa) eivät eläimiä lastattaessa kulkeutuisi sikalaan. Lastauslaituri on tehtävä sellaiseksi, että eläimet tai ihmiset eivät pysty palaamaan sieltä sikalaan. Tartunnat saattavat siirtyä vanhemmista sioista nuorempiin aiheuttaen yksikön sisälle korkean tartuntapaineen. Riskiä pienennetään erottamalla eri-ikäiset eläinryhmät toisistaan. Porsaskasvatuksen erottaminen emakkojen yksiköstä suojaa porsaita emakoiden kantamilta tartunnoilta ja parantaa siten sikalan terveystilannetta. Parhaiten erottaminen onnistuu, kun porsaat kasvatetaan vieroituksen jälkeen kokonaan eri tilalla. Ellei tämä ole mahdollista, tiineet ja porsivat emakot, vieroitetut porsaat ja lihasiat olisi kasvatettava kukin omissa rakennuksissaan. Joka rakennuksessa on oltava oma tautisulku, jossa vaatteet vaihdetaan ja kädet pestään taudinaiheuttajien pysäyttämiseksi ikäryhmien väliin. Käytäntöä selkeyttää eläinryhmäkohtaisten tunnusvärien käyttö. Kun suojavaatteet ja työvälineet ovat joka eläinryhmällä eriväriset, ne eivät kulkeudu epähuomiossa rakennuksesta toiseen. Puhdas reitti eläimille Porsaiden terveydestä huolehtiminen edellyttää, että taudinaiheuttajien pääsy tilalle estetään. Nämä keinot muodostavat tilan ulkoisen bioturvallisuuden. Kaikki ne kohdat, joissa sikalan toiminnot ovat yhteydessä ulkomaailmaan tai missä materiaaleja siirretään ulkoa sisään tai sisältä ulos, luovat tartuntariskin. Merkittävimmät tartuntojen siirtymisriskit liittyvät eläimiin, ajoneuvoihin ja ihmisiin. Tärkeä puskuri patogeeneja vastaan syntyy sillä, että tilalla erotetaan toisistaan likaiset ja puhtaat reitit. Puhdasta reittiä kuljetetaan tilalle porsaat, likainen reitti taas on se osa tilasta, jolla kuka tahansa voi kulkea. Likaiselta puhtaalle reitille siirtyminen vaatii aina tietyt hygieniatoimenpiteet. Kulkureittien yhtymäkohdat pitää varustella siten, että ei synny epätietoisuutta bioturvallisuuden edellyttämistä toimista. Tilalle voidaan esimerkiksi tulla yhden keskitetyn tautisulun kautta, jossa jokainen käy suihkussa ja vaihtaa vaatteet. Ajoneuvojen mukana patogeenit saattavat siirtyä helposti tilalta toiselle. Vaarallisimpia ovat elävien tai kuolleiden eläinten kuljetukset. Raatoauto ei saisi milloinkaan ajaa tilalle asti, vaan raatojen keräyspiste tulisi sijoittaa yleisen tien varteen, mahdollisimman kauas tilasta. Raatosäiliöt tulisi tyhjennyksen jälkeen pestä ja desinfioida ennen kuin ne tuodaan takaisin tilan puhtaaseen osaan. Parasta olisi, Tautisulun kautta sisään Emakkotilalla, joka hankkii uudistuseläimiä muualta, on oltava osasto kuuden viikon karanteenia varten. Tänä aikana eläimistä seurataan sairauden merkkejä, ja ne rokotetaan tilalla mahdollisesti esiintyviä sairauksia vastaan. Karanteeniosasto on kunnolla eristetty tilan muista osista. Mitä kauempana se on muista tilan eläimistä ja toisista sikatiloista, sen parempi. Karanteenissa on oma tautisulkunsa, jossa suojavaatteet ja jalkineet vaihdetaan ja kädet pestään. Parasta olisi, jos karanteenissa olevat eläimet voitaisiin hoitaa aina työpäivän päätteeksi. Kaikkien tilalle tulijoiden, niin omistajan, työntekijöiden kuin vieraidenkin, tulee kulkea tautisulun kautta. Kaikilta henkilöiltä myös odotetaan samojen sääntöjen noudattamista. Vieraille kerrotaan ennalta, missä heidän tulee ilmoittautua ja millaisia hygieniakäytäntöjä tilalla noudatetaan. Tautisululla muodostetaan selvä este tilan likaisen ja puhtaan puolen välille. Vaatteet vaihdetaan ja kädet pestään ja desinfioidaan. Kännykät ja rannekellot jätetään sulun ulkopuolelle. Yhä useammilla tiloilla vaaditaan myös suihkussa käyntiä ennen eläintiloihin siirtymistä. 10 Jokasorkka 2/2010

11 Kuva: Ulla Ketola Hyvin suunnitellussa sikalassa eri-ikäisiä eläimiä ei pidetä samassa rakennuksessa. Vaatteet vaihdetaan ja kädet pestään aina rakennuksesta toiseen siirryttäessä. Tautisulkutilan on luonnollisesti oltava lämmin ja siisti, jotta se kannustaa tilan oikeanlaiseen käyttöön. Pienimmät porsaat tehohoitoon Ne keinot, joilla torjutaan tautien leviämistä tilan sisällä, kuuluvat sisäiseen bioturvallisuuteen. Kuten mainittua, eläinryhmien pito tiukasti erillään on hyvän terveystilanteen avaintekijä. Hygienian on oltava myös eläinryhmien sisällä yhtä hyvä kuin niiden välillä. Kaikki sisään-kaikki ulos -periaate on ainoa mahdollinen toimintatapa nykyaikaisessa sikataloudessa. Se toimii vain, jos eläinpaikat porsimis-, välikasvatus- ja lihasikaosastoissa ovat tasapainossa. Yhtään sikaa ei tulisi milloinkaan siirtää Yhtään sikaa ei tulisi milloinkaan siirtää nuorempien sikojen kanssa samaan osastoon. nuorempien sikojen kanssa samaan osastoon. Hitaasti kasvavat yksilöt ovat niitä, joilla on eniten terveysongelmia. Niitä varten kannattaa suunnitella puskuriosasto, jossa pienimpiä porsaita (5 10 %) voidaan kasvattaa pari viikkoa muita kauemmin. Vielä parempi on valita pienimmät porsaat heti vieroituksen yhteydessä omaan karsinaan, jossa on lisälämpöä, puuroruokinta vauhdittamassa syöntiä ja erikoisrehua päiväkasvun maksimoimiseksi. Kun pienimmistä porsaista huolehditaan erikoisen tarkasti alussa, kasvatusvaiheen lopussa ryhmä on tasaisempi. Suunnittele harkiten Eri pahnueiden porsaita tulisi sekoittaa keskenään mahdollisimman vähän. Sekoittelu sekä ennen että jälkeen vieroituksen lisää sairastumisen riskiä. Porsaat tulisi pitää välikasvatuksessa pahnueittain yhdessä, ja jos pahnueita on pakko yhdistää, samaan karsinaan tulisi ottaa vain kaksi pahnuetta. Porsitusosasto on suunniteltava siten, että hoitajan ei tarvitse mennä karsinaan antamaan vettä tai säätämään ruokintaa. Jatkuva karsinasta toiseen hyppely levittää tehokkaasti ripulia huoneessa. Kun porsimiskarsinan edessä ja takana on käytävä, karsinoiden sisällä ei tarvitse käydä usein. Uutta sikalaa suunniteltaessa tulee pitää mielessä sikojen luontainen käyttäytyminen. Siat pitävät mielellään erillään makuu-, syömis- ja juomispaikat, sekä alueet sontimista ja tutkimista varten. Karsinaratkaisut, lattiamateriaalit, valaistus, lämmitys ja ilmanvaihto vaikuttavat kaikki osaltaan sikojen käyttäytymiseen. Kokemus on osoittanut, että sikalan suunnittelussa ja rakentamisessa tehdään liian usein virheitä. Tilat eivät ole kaikki samanlaisia, ja jokaisella tilalla ratkaisut täytyy löytää sen omista lähtökohdista. Anna LSO Kehityksen asiantuntijoiden auttaa sinua tulevan sikalasi kunnollisessa suunnittelussa. Jokasorkka 2/

12 Kuva: Terhi Nisula Sikalaan on järjestettävä ilmanvaihto, joka takaa hyvän ilmanlaadun ja vedottomat olot karsinoissa niin pakkaskausina kuin helteelläkin. Sikalan ilma kulkemaan oikein Hyvin toimivalla ilmanvaihdolla saadaan sialle hyvät karsinaolosuhteet ja hoitajalle miellyttävä työympäristö. Kimmo Haapanen tuotantoneuvoja Sikalan olosuhteet hallitaan oikeanlaisilla ilmanvaihto- ja karsinaratkaisuilla sekä tuntemalla eläinten käyttäytyminen. Hoitajan hyvä perehtyminen ilmanvaihdon ja lämmityksen toimintaan varmistaa oikeat säädöt. Talvella ilmanvaihdon ja lämmityksen tärkein tehtävä on pitää sikalan kosteus ja haitalliset kaasut riittävän alhaisella tasolla sekä taata karsinaan oikea lämpötila. Ilmanvirtauksien pitää kuitenkin pysyä karsinoissa alle 0,2 metriä sekunnissa, jotta veto ei aiheuta ongelmia. Kesällä tärkeintä on varmistaa riittävä tuuletus, jotta lämpötila ei pääse nousemaan vaarallisen korkeaksi. Ilmanvaihto on osiensa summa Ilmanvaihtojärjestelmä koostuu neljästä osasta: poistokone, ilman sisääntulo, lämmitys ja ohjausjärjestelmä. Ohjausjärjestelmällä laitteet säädetään keskenään oikeaan toimintaan. Sikaloiden yleisin ilmastointi on alipainejärjestelmä. Poistopuhallin aiheuttaa alipaineen, jonka vaikutuksesta osastolle virtaa ilmaa raitisilmalaitteista. Poistopuhaltimen maksimitehon pitää olla yksi kuutio tunnissa sian elopainokiloa kohti ja minimitehon 12 Jokasorkka 2/2010

13 noin 10 prosenttia maksimitehosta. Laaja säätöalue edellyttää moottorin kierrosnopeuden säätämistä ja poistotorven kuristamista automaattisesti. Poistohormi kannattaa sijoittaa mahdollisimman lähelle rakennuksen harjaa, jolloin tuuli vaikuttaa poistotehoon vähiten. Hormin lämpöeristys ja pyöreä muoto varmistavat sen toiminnan kaikilla keleillä. Poistokoneen melutaso saa olla korkeintaan 65 desibeliä. Melu vähenee, kun puhallin sijoitetaan mahdollisimman ylös hormiin. Poistohormin alapäässä pitää olla pyöristetty imukartio. Vesikattoläpivientiin kuuluu ylädiffuusori, joka laajenee ylöspäin. Tällä lisätään poistotehoa ja samalla vähennetään sadeveden pääsyä poistohormiin. Mitoitukset kohdalleen Raitisilmalaitteiden mitoitus ja sijoitus on tärkein ilmanvaihtojärjestelmän toimivuuteen vaikuttava tekijä. Mitoitusalipaineena käytetään 10 pascalin alipainetta. Erityisen tärkeätä on varmistaa vintille riittävä raitis ilmanvirtaus. Vintille pitää olla rakennuksen molemmilla sivuilla sentin korkuiset ja kymmenmillisellä verkolla suojatut, rakennuksen mittaiset virtausaukot. Aukon korkeuteen vaikuttaa rakennuksen leveys ja sikaosastojen ilmanvaihtotarve. Korvausilmakattojärjestelmässä raitis ilma virtaa tasaisesti koko osaston alueelta välikaton läpi sisälle. Välikaton läpivirtausominaisuus tulee antaa asiantuntijan laskettavaksi. Jos välikatto tehdään reiitetystä uretaanilevystä, tulee reikien määrä mitoittaa osaston ilmanvaihtotarvetta vastaavaksi. Raitisilmaluukut sijoitetaan sikojen makuualueen yläpuolelle ja ne aukeavat lantakourulle päin. Raitisilmaluukkujen kapasiteetti on tavallisesti kuutiota tunnissa 10 pascalin alipaineella. Esimerkiksi 12 lihasian karsinaa kohti luukkuja pitää olla enemmän kuin yksi. 16 karsinan lihasikaosastolla on hyvä olla luukkua sijoitettuna tasaisesti kahteen riviin. Huonelämmitys pattereilla Raitisilmaluukkujen automaattisäätö varmistaa aina oikean alipaineen, eikä kylmä ilma pääse talvella putoamaan suoraan sikojen makuualueelle. Lattialämmitys varmistaa sioille miellyttävän makuupaikan, mutta Suomen ja myös Keski-Euroopan talvikeleillä sikaosastolla tarvitaan lisäksi aina huonelämmitys. Se toteutetaan kätevästi Delta-lämpöpattereilla. Useimmiten tarvitaan kaksi patteria kunkin raitisilmaluukkurivin alle. Ne lämmittävät sisään tulevan ilman tehokkaasti ennen kuin Laitteet säädetään toimimaan keskenään oikein ja kullekin sikaosastolle tehdään perusasetukset valmiiksi. Lihasikaosaston poistokone on hoitokäytävällä. Raitisilmaluukut aukeavat lantakourulle päin, ja niiden alapuolella ovat lämpöpatterit. se laskeutuu sikojen tasolle. Korvausilman tullessa koko katon alalta lämmityspatterit asennetaan sikojen nukkumisalueen päälle. Lämpöpattereiden mitoitus on syytä pyytää ilmanvaihtolaitetoimittajalta. Ohjausjärjestelmän säätö perustuu huoneen lämpötilan mittaukseen. Myös ulkolämpötila vaikuttaa joidenkin ohjauskeskusten säätökäskyihin. Kun yksi ohjauskeskus säätää kaikkia keskeisiä toimintoja, turhaa lämmitystä ei tule. Ohjauskeskuksen pitää ilmoittaa toimintahäiriöistä kännykkään. Tarjouspyynnöstä käyttöönottoon Kun uutta investointia suunnitellaan, tarjouspyyntö on syytä lähettää usealle kauppiaalle. Asiakirjoissa kerrotaan sikaosastojen eläinmäärät, haluttu ilmanvaihtojärjestelmän tyyppi ja mitoituksen pääperiaatteet. Tarjouspyynnön mukaan kannattaa aina laittaa sikalan pohja- ja leikkauskuvat. Yleensä vastausaikaa annetaan 30 vuorokautta. Saapuneita tarjouksia kannattaa vertailla asiantuntijan kanssa. Tämän jälkeen tuottaja päättää, minkä kahden toimittajan kanssa neuvotteluita jatketaan. Tarkennusneuvotteluiden jälkeen saamistaan lopullisista tarjouksista hän valitsee ilmanvaihtojärjestelmän toimittajan. Kuva: Terhi Nisula Tilausasiakirjoissa sovitaan hinnan ja tavarasisällön lisäksi mm. toimitusaika, mahdollinen viivästyssakko, maksuaikataulu, rahtikulut, järjestelmän asennus sekä käyttöönottokoulutus ja laitteiston säätö. Tarkastus puolen vuoden päästä Suositeltavaa on, että kirvesmiesryhmä asentaa poistohormit ja raitisilmaluukut kattorakenteisiin. Sen jälkeen laitetoimittajan miehet asentavat raitisilmalaitteiden säätökoneet ja tekevät sähkökytkennät. Lämpöpattereiden asennus on yleensä putkiurakoitsijan työtä. Seuraavana on erittäin tärkeä vaihe: laitteet säädetään toimimaan keskenään oikein ja kullekin sikaosastolle tehdään perusasetukset valmiiksi. Sikojen saavuttua pitää varmistaa savutestillä ilmavirtojen kulkusuunta ja liikenopeudet sekä tehdä tarvittavat korjaukset säätöihin. Tässä vaiheessa viimeistään asentajan tulee antaa asiakkaalle ilmanvaihdon käyttökoulutus, jossa kerrotaan perussäädöt ja asetukset. Noin puolen vuoden kuluttua käyttöönotosta tavarantoimittajan asentajan tulee tehdä ensimmäinen tarkastussäätö kullekin sikaosastolle. Sikalan ilmanvaihtolaitteet tulee huoltaa säännöllisesti joka vuosi. Samalla tehdään tarvittavat korjaukset säätöihin. Jokasorkka 2/

14 Harri Jalli tuotantoneuvoja Historiallinen kivinavetta sai uuden elämän Vanhastakin rakennuksesta saa toimivat tilat kotieläimille. Loimaan Kojonkulmalla Jyrki ja Minna Pullinen remontoivat vanhasta kivinavetasta juottamon vasikoille. Näin vuonna 1882 rakennettu kivinavetta saatiin uudelleen kotieläintuotannon pariin. Keski-Kuidun tilalla nautoja on ollut pitkään. Vanhan kivinavetan yli metrin paksuisten seinien sisälle mahtui jo yli sata vuotta sitten noin kolmekymmentä lypsylehmää sekä nuori karja. Vuonna 1970 vanha navetta jäi pois käytöstä uuden navetan valmistuttua. Tämän jälkeen kivinavetta toimi varastona. Sukupolvenvaihdos tehtiin vuonna Muutamaa vuotta myöhemmin lypsylehmistä luovuttiin ja navettaan tehtiin ritiläkarsinat noin 80 sonnille. Vasikat tilalle tulevat teineinä ja tuotantotulokset olivat hyviä, keskipaino on ollut yli 350 kiloa ja keskikasvu 650 gramman luokkaa. Jyrki ja Minna Pullisella heräsi jo ajatus tuotannon laajentamisesta, mutta luonnonvoimat päättivät toisin. Kesällä 2005 ukkonen poltti asuinrakennuksen ja seuraava vuosi meni uuden kodin rakentamisessa. Samoihin aikoihin syntyi perheen kolmas lapsi. Elämän asetuttua takaisin urilleen Jyrki ja Minna kiinnostuivat uudelleen laajentamisesta. Kun aikaisemmin oli suunniteltu uutta navettaa, nyt ajatus oli vaihtunut vanhan rakennuksen hyödyntämiseen. Remontoimisen yhtenä pontimena oli periaate kun sille kuitenkin jotain olisi tarvinnut tehdä. Paksujen kiviseinien purkamista ei edes ajateltu. Kun remontin kautta rakennus saatiin nyt uudelleen käyttöön, vanha uljas navetta komistaa pihapiiriä taas seuraavat sata vuotta. Remontin suunnittelu aloitettiin talvella 2009 välikasvattamon kannattavuuslaskelmilla. Tämän jälkeen LSO Foodsin tuotantoneuvoja Marko Lappalaisen kanssa suunniteltiin, millainen juottamosta tehtäisiin. Lopputuloksena hahmottui selkeä, kaksiosastoinen ratkaisu. Reilusti ilmaa vasikoille Paperityöt, niin investointitukihakemus ja -päätös kuin rakennuslupakin, sujuivat hyvin. Ympäristölupa oli saatu jo vuosikymmenen puolivälissä, jolloin suunniteltiin uuden kasvattamon rakentamista. Rakennukseen tuli kaksi identtistä osastoa, joissa vasikat voivat olla noin neljän kuukauden ikään asti. Sen jälkeen ne siirtyvät vuonna 1970 rakennetun navetan rehulatoon saneerattavaan osastoon. Molempiin osastoihin mahtuu 40 vasikkaa. Elokuussa timpurit remontoivat vesikaton, ja siirtyivät sitten sisätöihin. Kaksi kirvesmiestä oli töissä noin neljä kuukautta. Vasikat saatiin sisälle tammikuussa. Vanhan navetan sisäkorkeus saatiin hyödynnettyä hyvin, ja eläimillä on nyt reilusti ilmatilaa. Osastojen väliin tehtiin käytävä, jolta ruokinta tapahtuu. Navetan vanha lattia oli uusittu 70-luvulla ja oli niin hyväkuntoinen, että edes pintavalua ei tarvittu. Ruokintakäytävä korotettiin lattiasta harkoilla ja samalla saatiin lietekuilu, Jykevien kiviseinien vieressä olevat levikkeet toimivat nyt kuivikevarastona ja lantalana. Kuva: Harri Jalli Yksinkertainen, sähkövinssillä toteutettu nostettava pressu eristää eläintilan ruokintakäytävästä. 14 Jokasorkka 2/2010

15 Kuva: Harri Jalli jonka päälle laitettiin betoniritilät. Lietekuilussa lattiaa rikottiin sen verran, että saatiin tehtyä pienet pumppukaivot. Juottoautomaatit ja vesikupit ovat ritiläalueella. Ruokintakäytävän lattia toimii ruokintapöytänä, ja on ritilöitten kanssa samalla korkeudella. Ritilältä tehtiin portaat helpottamaan vasikoitten kulkua makuualueelle. Molempiin osastoihin rakennettiin omat poistopuhaltimet ja ruokintakäytävä eristettiin eläintilasta nostettavalla pressulla. Näin molemmilla osastoilla on oma ilmatilansa. Tuloilma tulee itkupinnan kautta. Sen taakse tuloilma-aukkoihin laitettiin varmuuden vuoksi säätömahdollisuus. Lisälämpö saadaan lämpökeskuksen hakepannusta kanaalin kautta putkipattereille. Seinät vuorattiin valuharkoilla ja uuden ja vanhan seinän väli täytettiin leca-soralla. Lupaavia terveystuloksia Saneerauksen kustannukset ylittivät hieman investointituessa hyväksytyn budjetin, mutta remontin aikataulu piti melko hyvin. Parin viikon myöhästyminen tuntui Pullisista normaalilta, sillä he tietävät, miten rakennustöillä on mahdollista venyä. Ensimmäiset vasikat kotiutuivat uusittuun kasvattamoon tammikuun lopulla. Terveydenhuoltoeläinlääkäri Heidi Härtel LSO Foodsilta kävi tekemässä ensimmäisen ryhmän vasikoille terveystarkastuksen, ja neljä vasikkaa hoidettiin hengitystietulehduksen takia. Nämä jäivät ryhmän ainoiksi hoidoiksi, eli hoitoprosentti oli 10. Aloittelijan tuuria, toteavat Jyrki ja Minna hymyillen. Vasikat ovat kummassakin osastossa kahdessa kahdenkymmenen eläimen ryhmässä. Molemmille on oma juottoautomaatti. Juottamoa suunniteltaessa pohdittiin yhden automaatin ja kahden kioskin riittävyyttä, mutta päädyttiin kuitenkin omaan automaattiin molemmille ryhmille. Ensimmäisen ryhmän jälkeen ratkaisu tuntuu täysin oikealta. Jatkossa uusi ryhmä tulee kahden kuukauden välein, vuorotellen kumpaankin osastoon. Juottoautomaatit siirretään osastosta toiseen. Laskelmista vieroitukseen vuodessa n Tätä juttua tehtäessä ensimmäisen ryhmän vasikat oli juuri vierotettu. Väkirehua ja säilörehua kului hyvin ja apetta tuodaan muutaman viikon kuluttua maistille. Makuualueella on kuiviketta kertynyt parikymmentä senttiä. Se tosiaankin näyttää kuivikkeelta, lantaa ei näy juuri missään. Vasikat makaavat tyytyväisinä, ja kun Minna ja Jyrki menevät karsinaan, ne tulevat uteliaina pökkimään hoitajiaan. Edellisen kerran kävin tilalla Silloin teimme laskelmia tuotannosta ja suunnittelimme eläinkiertoa. Ensimmäiset vasikat tulivat remontoituun kasvattamon Tuolloin kenttäedustaja Ismo Saari soitti ja kertoi, että jos haluat nähdä tyytyväisiä vasikoita, käy Pullisella. Siitä tämä lehtijuttu sitten lähti. Jokasorkka 2/

16 Vastuullisuusohjeet sianlihan tuotantoon Olli Paakkala alkutuotantopäällilkkö Joulukuun alun sianlihantuotantoa käsittelevien ja paljon keskustelua herättäneiden videoiden seurauksena lihateollisuus yhdessä alan sidosryhmien kanssa sai maaja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilalta tehtäväkseen rakentaa kotimaiselle sianlihantuotannolle vastuullisuusohjelman. Tämän ohjelman tarkoituksena on lisätä uskottavuutta ja läpinäkyvyyttä suomalaisessa sianlihantuotannossa sekä parantaa eläinten hyvinvointia. Työryhmä luovutti ehdotuksensa ministeri Anttilalle maaliskuun lopulla. Sikava muodostaa perustan Uutta vastuullisuusohjelmaa lähdettiin rakentamaan nopeassa tahdissa. Heti alkukeskustelujen jälkeen oli selvää, että järjestelmä rakentuu vuonna 2003 perustetun sikatilojen sähköisen terveydenhuoltojärjestelmän Sikavan ympärille. Sikavan nykyistä toimintaa hiomalla ja tarkentamalla ohjelmalle syntyisi hyvä pohja. Järjestelmä on jo varsin kattava: Sikavaan kuului vuoden vaihteessa noin 96 prosenttia sikatiloista ja peräti 98 prosenttia sianlihan tuotannosta. Alan ehdotuksessa Sikavan kansallinen taso tulee pakolliseksi kaikille sikatiloille. Kansallisella tasolla sikatilalta vaaditaan tällä hetkellä hoitavan eläinlääkärin kanssa solmittu terveydenhuoltosopimus, jonka mukaan eläinlääkäri säännöllisin väliajoin käy tilalla ja seuraa tilan tuotannon toteutumista. Tulevaisuudessa tilakäyntien raportointi uudistetaan ja sitä tarkennetaan. Hoitavalle eläinlääkärille asetetaan enemmän vastuuta eläinten hyvinvoinnin ja olosuhteiden tarkkailusta tilalla. Suunnittelun pohjana on ollut EU:ssa tehty eläinten hyvinvoinnin toimintasuunnitelma (Action Plan on Animal Welfare ). Tuotannolle laatumittarit Sikavan kansalliselle tasolle rakennetaan tuotantoa ja eläinten hyvinvointia kuvaavat hälytysrajat. Raja-arvoja asetetaan mm. emakoiden ja lihasikojen kuolleisuudelle sekä osaruhohylkäyksille. Jos tuotannossa ylitetään raja-arvot, tilalla on ryhdyttävä välittömästi korjaaviin toimenpiteisiin. Teurastamo tulee antamaan neuvonnallista apua. Järjestelmä laskee tuotannosta tilakohtaisia tunnuslukuja puolen vuoden välein. Jos tilalla toistuvasti mennään raja-arvojen huonommalle puolelle, hankintayhtiöllä on mahdollisuus irtisanoa tuotantosopimus. Ala on yhteisesti sopinut, että näitä pelisääntöjä noudatetaan kaikissa Elintarviketeollisuusliittoon kuuluvissa lihayrityksissä Ohjelma voimaan ensi vuonna Työryhmä on valmistellut ehdotuksen yksimielisenä. Kaikilla osapuolilla on ollut myönteinen tahtotila eläinten hyvinvoinnin edistämiseen. Ehdotus etenee toiminta-asteelle tämän vuoden aikana. Vuoden 2010 aikana rakennetaan sähköinen eläinlääkärin tilakäynti lomake ja koulutetaan eläinlääkärit sen käyttämiseen. Lisäksi teurastamot järjestävät tuottajakoulutusta. Vastuullinen sianlihan tuotanto -ohjelma on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2011 alussa. HK:n erityistaso rakenteilla n HK Ruokatalo ja LSO Foods rakentavat vielä oman erityistason edellä esitetyn Sikavan kansallisen tason yläpuolelle, täydentämään kansallista ohjelmaa. Se keskittyy sekä eläinten hyvinvointiin että koko ympäristön parempaan huomioimiseen kannattavaa tuotantoa unohtamatta. Yrityksen sopimustuotantoon kytkeytyvän vastuullisen tuotantotavan laatujärjestelmä muodostuu kolmesta osaalueesta: Eläinten hyvinvointi ja terveys Ympäristö Kannattava tuotanto Kullekin osa-alueelle määritetään mittarit, jotka parhaiten mittaavat tavoitteiden toteutumista. LSO Foodsin asiantuntijat seuraavat mittareille määriteltyjä raja-arvoja. Tähän rakenteilla olevaan erityistasoon ja koko laatujärjestelmään palaamme tarkemmin kesäkuun numerossa. 16 Jokasorkka 2/2010

17 Siantuotannossa siistit tuotantotilat ja pitkään tuottavina pysyvät eläimet kertovat hoitajan ammattitaidosta. Vastuullisuusohjeet tukevat hyviä hoitorutiineja. Sikatuottajat vastasivat hyvinvointikyselyyn Kuva: Terhi Nisula kainen (ase tai pulttipistooli) lähes kaikilla tiloilla. Eläimen lopettamisen koki vaikeaksi alle viidennes vastaajista. Raatokontit kannattaa lukita Kylmäkontti oli vastaajien mukaan yleisin kuolleiden eläinten säilytyspaikka. Seuraavaksi yleisimmät olivat pakastin, jokin muu jäähdyttävä laite ja maahan upotettava iso säkki eli Molok. Ilman mitään säilytyspaikkaa oli joka kymmenes sikatila. Näistäkin osalla oli esimerkiksi laillinen haaskapaikka, jonne eläimet voitiin asianmukaisesti kuljettaa. Noin 15 prosentilla vastanneista säilytyspaikan tila ei kuitenkaan aina riittänyt kuolleille eläimille. Kuolleiden eläinten säilytyspaikka oli lukossa vain neljänneksellä tiloista. Tämä ei sinänsä ole vastoin määräyksiä, mutta mahdollistaa helpon lavastusmahdollisuuden joulukuun kaltaisille kohuvideoille. Raatoauto liikkui samoja reittejä kuin tilan oma väki noin puolessa tapauksista. Tämä muodostaa selvän hygieniariskin. Raatoauton renkaissa kulkee mukana bakteereita tiloilta, joilla auto on aiemmin käynyt. Ne saattavat kulkeutua sisälle sikalaan talonväen jalkineissa. Vuoden alussa LSO Foodsin sopimustuotantosikalat saivat LSO Tuottajapalvelusta soiton, jossa kyseltiin eläinten hyvinvointiin liittyviä asioita. Asiat olivat samoja, joita nousi esiin joulua edeltäneessä sikakohussa. Kalle Leino sähköisten palveluiden päällikkö Eläinten asialliseen ja yksilölliseen hoitoon kuuluu tarvittaessa myös kärsivien eläinten lopettaminen ja kuolleiden eläinten käsittely, josta harvoin puhutaan julkisuudessa. Tällä soittokierroksella selvitettiin sairaiden eläinten hoitoa ja lopettamista sikaloissa sekä kuolleiden eläinten säilytystä ja käsittelyä. Vastanneita sikaloita oli yli 700 eli lähes kaikki LSO Foodsin sopimussikalat. Valtaosa tuottajista vastasi tuntevansa eläinsuojelulain vaatimukset. Vain muutama prosentti oli epävarma tiedoistaan lain suhteen. Kaksi kolmasosaa kertoi noudattavansa periaatetta, jonka mukaan sairas eläin lopetetaan kolmen päivän kuluttua sairauden oireiden toteamisesta. Jäljelle jäävä kolmannes kommentoi usein kysyjille, että sairasta eläintä ei lopeteta, jos eläinlääkärin määräämä lääkekuuri on vielä kesken. LSO Foodsin eläinlääkärit suosittelevat kuitenkin yleissäännöksi kolmen päivän sääntöä: jos sika ei siinä ajassa parane, se on syytä lopettaa. Eläimen lopetustapa oli lain mu- Tulevien toimien ennakointia Hyvinvointikyselyllä LSO Foods halusi varmistaa ja päivittää tietonsa sopimustilojensa käytännöistä. Kysely ei tuonut yllätyksiä: valtaosa tuottajista hoitaa hommansa asiallisesti tässäkin suhteessa. Maailma on kuitenkin muuttunut. Eläinten hyvinvointi on asia, jossa ei voida sallia minkäänlaisia laiminlyöntejä. Hyvinvointia seurataan jatkossa koko toimialan yhteistyöllä rakentuvalla laatujärjestelmällä. Tähän liittyy joukko Sikavaan suunniteltuja uudistuksia. Tilakäyntiraporttiin tulee joitakin muutoksia, tuotannon vähimmäisvaatimusten määritellään aiempaa tarkemmin ja eläinlääkäreille järjestetään koulutusta aiheesta. Sikavan edellyttämän kansallisen perustason lisäksi LSO Foods on rakentamassa omaa, HK:n tuotantoketjun vaatimukset täyttävää laatujärjestelmään omille sopimustuottajilleen. Jokasorkka 2/

18 Harri Jalli tuotantoneuvoja Nykyisin säilörehuna tunnetun säilöntämenetelmän kehitti A. I. Virtanen tutkimusryhmineen 1920-luvulla. Aikaisemmin nurmirehu oli säilötty painorehuna, mutta siinä ongelmana oli maidon ja voin laatua heikentävä voihappokäyminen ja muu pilaantuminen. Virtanen oivalsi, että rehun happamuuden nopea alentaminen esti pilaantumisen. Menetelmän käytännön soveltaminen oli kuitenkin hankalaa, koska rehu hapotettiin voimakkaasti syövyttävien suolahapon ja rikkihapon seoksella. Alkuperäinen AIV-liuos kaupallistettiin vuonna Kun lehmien talviruokinnassa siirryttiin heinästä AIV-rehuun, lehmät lypsivät runsaasti ympäri vuoden. Kuten tunnettua, Virtanen sai vuonna 1945 Nobelin kemianpalkinnon tutkimuksistaan ja keksinnöistään maatalous- ja ravintokemian alalla, erityisesti hänen rehunsäilytysmenetelmästään. Myöhemmin säilönnässä alettiin käyttää orgaanisia happoja, lähinnä muurahaishappoa. Nykyisin säilöntäaineina käytetään myös happojen suoloja sekä biologisia säilöntäaineita. Biologisten säilöntäaineiden vaikutus perustuu samaan kuin happojenkin, bakteerit käyttävät rehun sokereita hapoiksi ja ph laskee. Seuraa sulavuuden kehitystä Rehun säilönnällinen laatu vaikuttaa sen ruokinnalliseen laatuun, mutta tärkein ruokinnallisen laadun tekijä on sulavuus. Sulamattomana naudan ruoansulatuselimistön läpi menevästä rehusta ei tule energiaa lihan- tai maidontuotantoon. Rehuanalyysin D-arvo kertoo sulavan orgaanisen aineen osuuden rehun kuiva-aineesta. Se on suoraan yhteydessä kasvin kehittymiseen ja korsiintumiseen. Alkukesällä nuoressa kasvissa on paljon hyvin sulavia lehtiä ja myös korren sulavuus on hyvä. Myöhemmin korren osuus kasvaa ja sen sulavuus huononee. D-arvon keskimääräinen muutos alku- Säilörehu on edelleen nautatilojen tärkein rehu. Suomalaistutkijan keksintö mahdollisti ympärivuotisen maidontuotannon. Tämän päivän rehuntekijä varmistaa sulavuuden korjuuaikatiedotteiden avulla ja säilönnällisen laadun oikeilla korjuumenetelmillä. Nautatilan kova kirja kesällä on 0,5 prosenttiyksikköä päivässä. Viileällä säällä se voi laskea vain prosenttiyksikön kymmenyksen, mutta lämpimällä säällä muutos voi olla kymmenkertainen. Jo vuosia toiminnassa olleesta Artturin nurmen korjuuaikatiedotteesta on saatu hyviä kokemuksia. Se antaa paikkakuntakohtaisen ennusteen nurmen sulavuuden muutoksista perustuen kasvukauden lämpösumman kehitykseen ja maantieteelliseen sijaintiin. Artturin korjuuaikapalvelun löytää internetistä osoitteesta Valitse sopivin korjuutapa Oikeaan aikaan korjatun, sulavuudeltaan hyvän säilörehun lopullinen arvo määräytyy säilöntätuloksen mukaan. Tavoitteena on rehu, jota eläimet syövät hyvin ja jonka energia- ja valkuaisarvot eivät ole heikentyneet säilönnän aikana. Käyminen on maitohappovaltaista, 18 Jokasorkka 2/2010

19 Taitavakin rehuntekijä on säiden armoilla. Jos rehun määrä, laatu tai molemmat jäävät alle tavoitteen, korjaavat toimet suunnitellaan nopeasti rehuanalyysin perusteella. Säilöntäainetta on käytetty lähes kaikissa tarkkuussilppuri- ja noukinvaunurehuissa. Happosäilöntä on yleisintä silppuri- ja vaunumenetelmillä, joissa se on käytössä prosentissa näytteitä. Pyöröpaaleissa happoa on käytetty noin puolessa näytteistä. Biologinen säilöntä on yleisintä paaleissa: noin kolmannes paaleista on säilötty biologisesti, kun muissa rehuissa luku on prosenttia. Noin joka neljännessä paalirehunäytteessä ei käytetä säilöntäainetta. Biologisen säilöntäaineen käyttö on yleisintä kuivissa säilörehuissa, korjuutavasta riippumatta. inyhdistelmä: AIV ph on alhainen ja valkuainen hajonnut mahdollisimman vähän ammoniakiksi. Laatuun vaikuttavat monet tekijät, joista korjuukone on yksi. Seuraavat tiedot perustuvat tohtori Juha Nousiaisen pitämään esitykseen Valio Alkutuotannon ja Kemira AIV:n järjestämässä koulutustilaisuudessa Jyväskylässä Esitys on kaikkien saatavilla netissä Artturi-kirjastossa. Korjuumenetelmän valintaan vaikuttavat Kuva: Harri Jalli tilalla monet asiat, kuten käytössä olevat varastot, korjuuala ja peltojen sijainti, työvoima, ruokintalaitteet ja niitten toimivuus. Nykyisin yleisimmät korjuukoneet ovat pyöröpaalain, tarkkuussilppuri ja noukinvaunu. Vuosina analysoiduista esikuivatusta säilörehunäytteestä yli puolet on kuiva-aineeltaan välillä prosenttia. Kuivista säilörehuista (kuiva-aine yli 45 %), yli 85 prosenttia on tehty pyöröpaalaimella. Säiden armoilla kaikesta huolimatta Rehun kuiva-aineesta riippumatta pyöräpaalattujen rehujen ph on noin 0,2 yksikköä korkeampi verrattuna silppuri- tai vaunurehuihin. Hapolla säilötyissä rehuissa ero on vielä hieman suurempi. Tätä selittää paalirehuissa oleva pienempi maitohapon määrä. Paalirehuissa ammoniakkiluku on hieman korkeampi ja jäännössokeria hieman vähemmän kuin silppuri- tai vaunurehuissa. Rehujen säilöntäriski on korjuukoneesta riippumatta suurin, jos esikuivatus jää vähäiseksi (kuiva-aine alle 25 %). Jos kuiva-aine jää alle 20 prosenttiin, yli kolmannes rehuista on riskirehuja. Säilöntäaineen käyttö varmistaa rehun laatua kuiva-aineesta riippumatta, erityisesti jos esikuivatus jää huonoksi. Korjuukoneella on vaikutusta säilörehun laatuun, mutta kaikilla menetelmillä on mahdollisuus tehdä laadukasta rehua. Tarkkuussilppuri on menetelmänä hieman parempi kuin noukinvaunu. Pyöröpaali on laatuparametrien mukaan näitä kahta huonompi. Kuiva-aineesta riippumatta paalirehuissa on eniten rehuja, joissa ei ole säilöntäainetta. Säilörehuntekijä on kuitenkin aina säiden armoilla. Rehua ei aina päästä tekemään silloin kun haluttaisiin tai esikuivatus ei onnistu. Myös rehun määrä saattaa jäädä aiottua pienemmäksi. Jotta talven ruokintaan voidaan varautua ajoissa, tulee niin rehujen määrät kuin laadutkin selvittää mahdollisimman nopeasti. Tällöin jää aikaa varautua mahdollisiin poikkeustoimiin ennen talviruokinnan alkua. Jokasorkka 2/

20 TAMMINEN TEKEE ROTUKARJAA TUTUKSI Perheyritys Tamminen Oy kulkee liha-alalla omaa tietään: Tammislaiset panostavat käsityönä tehtävään lihanleikkuuseen sekä Aitoa Rotukarjan Pihvilihaa -tuotteiden saattamiseen kauppojen hyllyille - ja kuluttajien tietoisuuteen. Tammisen uusi ilme Jos kysyit tälle aukeamalle kääntäessäsi Mikä Tamminen?, et ole ainoa. Tamminen teetti loppuvuodesta 2009 kuluttajatutkimuksen, jossa Tammisen tunnisti vain noin 40 prosenttia vastanneista. Tulos vahvisti sen, mikä intuitiivisesti tiedettiinkin: Tammisen brändi on melko heikosti tunnettuja, vaikka yritys on toiminut alalla jo vuodesta Tammiselle luotiin alkuvuodesta 2010 uusi yritysilme sekä slogan Laadussa lahjomaton. Uudet elementit korostavat arvoja, jotka ovat keskeisiä Tammisen toiminnassa: laatua, eettisyyttä ja perinteiden kunnioitusta. Uusien tuotepakkausten vastaanotto on ollut innostunutta. Keskusliikkeiden hankintaihmiset ovat olleet tyytyväisiä, ja myös omasta mielestämme uudet pakkaukset erottuvat edukseen kaupan hyllystä, toimitusjohtaja Pasi Tamminen toteaa. 20 Jokasorkka 2/2010

21 Kuluttajat tietoisemmaksi lihojen eroista Kuluttajatutkimuksen valossa Tammisen tuntevat kokevat tuotemerkin laadukkaaksi, ja tuotteet maukkaiksi ja luotettaviksi. Aktiivisessa myynnissä on yli 70 eri tuotetta. Vuoden 2010 markkinoinnissa ei kuitenkaan tähdätä ainoastaan omien tuotteiden myynninedistämiseen, vaan myös rotukarjan arvostuksen lisäämiseen. Suomessa kasvatetaan liharotuisia, laadukkaita eläimiä, joten miksi ei tarjottaisi kuluttajille vaihtoehtoja? Tiloilla kun rotukarjaa kasvatetaan pihatoissa ja eettisiä arvoja kunnioittaen. Tuollaisia arvoja ei kannata pitää salaisuutenakaan, Pasi toteaa. Rotukarja kiinnostaa kuluttajia Teetetyssä kuluttajatutkimuksessa yli 60 % vastanneista sanoi olevansa kiinnostunut Tammisen Aitoa Rotukarjan Pihvilihaa -tuoteperheestä. Moni osaa kysyä jopa tiettyä rotua lihaa ostaessaan. Tarjonnan varmistaminen on siis tärkeää. LSO Foods aloitti alkuvuodesta 2009 Tammisen kanssa yhteistyön koskien pihvilihan toimitusta. Yhteistyön kautta erikoislihalle avautui tasainen ja varma markkinointikanava. Kuluttajien tietoisuuden lisääntynyessä kaupassa osataan vaatia erilaisia rotuja ja tuotteita. Rotukarja-tuoteperheen myötä saadaan luotua merkittävää lisäarvoa kuluttajilla sekä toimiva markkinointikanava tuottijalle, Pasi perustelee. Lisäksi nykyajan kuluttajat vaativat lihaketjulta läpinäkyvyyttä ja jäljitettävyyttä. Myös nämä vaateet toteutuvat LSO Foods-Tamminen pihviketjun yhteistyössä. Tammisen rotukarjatuotepakkauksista löytyvän tuottajanumeron perusteella kuluttaja voi internetissä selvittää tilan, jolta liha on peräisin. Mitä Tammisen sopimuskasvattajilta vaaditaan? Tärkeimpiä edellytyksiä on eläinten kasvattaminen pihatoissa. Lisäksi tuottajan pitää antaa nimensä käyttöön valmiiden tuotteiden jäljitettävyyden mahdollistamiseksi.

22 Toukokuussa voimaan tuleva EU:n tuoredirektiivi näkyy alkutuotannossa. Kysynnän kausivaihtelu tuo joustoa erätaukojen pituuteen, tavoitepainoihin ja kasvattamon täyttöasteeseen. Kuva: HK Ruokatalo Lisää joustoa broileriketjuun Broilerin tuoredirektiivin myötä palataan osittain aikaan, jolloin tuotantomäärät vaihtelivat vuoden kulutushuippujen mukaan. Muutos lisää ketjun kustannuksia, mutta toisaalta oletettavasti vähentää tuonnin tuomaa kilpailua tuorelihassa. Jarmo Seikola hankintapäällikkö, HK Ruokatalo Oy Euroopan unionissa tulee voimaan asetusmuutos (EY) N:o 1047/2009, jolla muutetaan siipikarjanlihan kaupan pitämistä koskevia vaatimuksia. Maallikkokielellä kyse on broilerin tuoredirektiivistä. EU-asetuksen liitteen muutos tulee voimaan samanlaisena ja samaan aikaan kaikissa EU-maissa. Jatkossa tuoreena myytävä siipikarjanliha ei saa olla pakastettua. Pakastettu liha on myytävä joko pakasteena tai kypsennettyinä tuotteina. Muutoksen uskotaan suojaavan EU:n omaa tuoretuotantoa suhteessa Brasiliasta ja Thaimaasta tuotavaan siipikarjanlihaan. Kyseisistä maista voidaan jatkossa tuoda pakastettua siipikarjanlihaa ainoastaan ravintolaja suurtalouskäyttöön. Suomen kannalta tämä rajasuoja tukee myös nykyistä salmonellasuojaa. Jatkossa Suomeen voidaan tuoda siipikarjanlihaa vain vastaavan tasoisen salmonellavalvontaohjelman omaavista maista. Käytännössä vain Ruotsista tuoreen lihan kuljetusaika jää riittävän lyhyeksi. Tähän asti broilerin tuotantoketjua HK Ruokatalossa on pyöritetty melko tasaisella kierrolla ympäri vuoden ja kulutushuiput on tasattu pääosin pakkasvaraston kautta. Jatkossa nykyistä toimintamallia ei voida enää käyttää, vaan tuoreena myytävän broilerinlihan pitää tulla suoraan tuotannosta tuoreena kaupan tiskiin. Broilerilla on vuoden aikana neljä kulutushuippua: pääsiäinen, vappu, juhannus ja joulu vuodenvaihde. Huippujen aikaan broilerinlihan menekki on 20 prosenttia juhannuksena jopa 25 prosenttia suurempi tasaiseen vauhtiin verrattuna. Tämä tuo melkoisen haasteen resursoida kapasiteetit oikein. Ohjauksen merkitys korostuu jatkossa entisestään, jotta kysyntä ja tarjonta saadaan kohtaamaan mahdollisimman hyvin. Toisaalta kauppa vaatii ja on haastanut teollisuuden toimitusvarmuuden. Myynnin kautta tulevilla kysynnän ennusteilla ohjataan broilerin kasvatusta siltä osin kun siihen käytännössä voidaan vaikuttaa. Jatkossa kulutushuippuihin varaudutaan nostamalla selvästi broilerin teurasmääriä. Jotta tuoretta lihaa saadaan riittävästi kaupan toimituksiin, joudutaan käyttämään myös lauantaipäivän teurastusta. Jos kulutuspiikkejä ei pystytä tasaamaan muun muassa tuotekehityksen avulla, alkutuotantoon ja teurastamoon tarvitaan noin viidennes lisää kapasiteettia, jotta kysyntä voidaan tyydyttää kausivaihtelusta huolimatta ympäri vuoden. Tuotantomäärää voidaan nykyään ohjata kiertonopeutta muuttamalla. Myös teuraspainoja voidaan muuttaa ja kasvattamojen täyttömääriä tarkentaa. Broilerinkasvattaja huomaa tämän jatkossa erätaukojen vaihteluna tavoiteteuraspainon ja täytön muuttuessa tarpeen mukaan. 22 Jokasorkka 2/2010

23 Pahnueet kasvavat, nisälaatu korostuu Risteytysensikoita ei kannata karsia kovin ankarasti 5 6 kuukauden iässä sisänisien vuoksi. Sisänisien ehdoton karsinta on turhaa eläinaineksen haaskausta. Kim Tarvonen jalostusneuvoja, Finnpig Oy Nisät voidaan arvioida silmämääräisesti tilatestauksen yhteydessä tai myöhemmin, joko kohta porsivilta ensikoilta tai jo porsineilta emakoilta. Voidaan mitata myös sitä, mihin nisät on tarkoitettu, eli emakon maidontuotantokykyä. Sen paras mittari on pahnuepaino. Sisänisien esiintyminen on usein tilakohtainen ongelma. Ympäristötekijät siis vaikuttavat niiden esiintymiseen, mutta näitä tekijöitä ei kovin hyvin tunneta. Usein sisänisät esiintyvät pareittain, jolloin toinen ja kolmas nisäpari edestä vetäytyy sisään. Karjuilla sisänisiä tavataan harvemmin kuin emakolla. Ominaisuuden periytyvyyden tiedetään olevan alhainen (noin %). Tämä tarkoittaa, että fenotyyppisellä karsinnalla ei saavuteta merkittävää perinnöllistä edistystä. Oikenevat itsestäänkin Nisät kehittyvät imisällä syntymästä porsimiseen asti. Suurin muutos tapahtuu juuri ennen porsimista. Monella tilatestauksessa karsitulla eläimellä olisikin porsimisvaiheessa ollut erinomaiset nisät. Tätä väitettä tukee Ruotsin maatalousyliopistossa (SLU) tehty koe, jossa tutkittiin sisänisien vaikutusta maidontuotantoon ja porsaiden kasvuun. Koe piti keskeyttää, koska lähes kaikilla ensikoilla sisänisistä oli porsimiseen mennessä tullut toimivia nisiä. Finnpigin eläinaineksella on samat nisävaatimukset kuin jalostusorganisaatioilla useimmissa muissa maissa. Hybridituotantoon tarkoitetulla puhdasrotuisella ensikolla tulee porsiessa olla 14 toimivaa nisää. Aikaisemmin Suomessa oli käytäntönä karsia ehdottomasti kaikki sisänisäeläimet. Muita nisälaadun ongelmia ovat jänne- ja välinisät sekä kuluneet nisät. Nisien suojaaminen teippaamalla heti porsimisen jälkeen on helpoin, halvin ja nopein keino parantaa nisien laatua. Nisät voivat kulua ja vaurioitua myöhemminkin esim. huonon lattiapinnoitteen takia. Jos testattavilla on tietyssä osastossa aina huonommat nisät kuin muilla sioilla, on syytä miettiä lattiapinnoitteiden uusimista tai kuivikkeiden käytön lisäämistä. Imetyskyvyn kannalta on toivottavaa, että nisät alkavat mahdollisimman edestä ja ovat tasaisella etäisyydellä toisistaan. Nisistä vähintään kuuden tulee olla navan tasolla tai sen etupuolella. Kun nisäriviä katsoo sivulta, niitä tulee voida laskea ainakin seitsemän kappaletta sivua kohden. Seitsemäs nisä ei siis saa olla takajalan peitossa. Nisälaatu mukaan jalostukseen Sianjalostajilta kerätään paljon tietoa nisistä. Kolmen viikon punnituksen yhteydessä lasketaan nisien kokonaismäärä ja lukumäärä navan etupuolella. Tilatestauksessa kirjataan epänormaalien ja sisänisien lukumäärä. Rakennearvostelussa kuukautta ennen porsimista lasketaan uudestaan sisä- ja epänormaalien nisien lukumäärät ja arvostellaan nisien sijoittuminen. Koska fenotyyppinen karsinta on tehotonta, tietokantaan tarvitaan paljon tietoa, jotta voidaan laskea ominaisuudelle jalostusarvo. Finnpigin käyttämä maatiaisen kokonaisjalostusarvo päivitetään keväällä Nisälaatu (sisänisät) tulee kokonaisjalostusarvoon mukaan nyt omana ominaisuutena. Muitakin nisälaatuominaisuuksia saatetaan myöhemmin ottaa kokonaisjalostusarvoon, kuten nisien sijoittuminen. Tämä edellyttää, että luotettavaa tietoa on kerättynä paljon, ominaisuudelle voidaan laskea periytyvyys ja sillä on taloudellinen arvo. SLU:n tutkija Helena Chalkias tekee parhaillaan tohtoriväitöstä sisänisistä. SLU:lla on tähän liittyen menossa useita nisäprojekteja, jotka antanevat aikanaan vastauksia avoinna oleviin kysymyksiin ja uskomuksiin sisänisistä. Finnpig ei suosittele tuotantoeläimiksi tarkoitettujen ensikoiden tilatestausta tilan ulkopuolisen asiantuntijan toimesta. Tuottaja pystyy itse arvioimaan ensikkokandidaattien rakenteen ja soveltuvuuden emakoksi. Hybridituottajat ovat jo vuosia rakennearvostelleet myytävät ensikot itse ja kokemukset ovat hyviä. Tilatestaus kannattaa keskittää jalostussikaloihin. Nisälaatu tulee mukaan maatiaisen kokonaisjalostusarvoon tänä keväänä. Kuva: LSO Foods Oy Jokasorkka 2/

24 Monipuolinen ruokavalio rakentuu helposti lihan avulla Jos haluaa koostaa ruokavalionsa helpolla, kannattaa syödä lihaa. Liha on erinomainen proteiinin, vitamiinien ja kivennäisaineiden sekä rasvan myös hyvälaatuisen, lähde. Kärjistettynä voisi todeta, että ainoastaan kuitua ja C-vitamiinia ei saa lihasta. Suomalaisille maistuu liha Suomalaiset syövät lihaa noin 77 kg vuodessa, josta noin puolet on porsasta. Vuonna 2008 siipikarjanlihan kulutus ohitti naudanlihan kumpaakin syödään nyt noin 18 kiloa. Lihan kulutusluvut eivät ole suuria muihin Euroopan maihin verrattuna, sillä esimerkiksi Kreikassa, jonka ruokavalion terveellisyyttä ylistetään, lihaa syödään Suomea enemmän. Lihasta apua painonhallintaan Työikäisistä suomalaisista jo joka toinen on ylipainoinen ja tulevaisuudessa ylipainon ennustetaan edelleen lisääntyvän. Riittävä proteiinin saanti saattaa auttaa kamppailussa liikakiloja vastaan. Proteiini ylläpitää hyvin kylläisyyttä, jolloin energiansaanti pysyy helpommin kurissa. Proteiinipitoinen ruokavalio säästää aineenvaihdunnallisesti aktiivista lihaskudosta eli laihtuminen on laadukasta, kun kilot lähtevät rasvakudoksesta. Suomalaisille parhaita proteiinin lähteitä ovat liha ja liharuoat ja mikä parasta, lihan proteiini on aina ravitsemuksellisesti hyvälaa- tuista: se sisältää kaikki elimistön tarvitsemat rakennusaineet eli aminohapot. Lihan rasvaa ei tarvitse pelätä Lihasta ja liharuoista saadaan runsaasti kovaa, tyydyttynyttä rasvaa. Samalla liha ja liharuoat ovat myös erinomaisia hyvälaatuisen, pehmeän rasvan lähteitä. Vaikka lihan omega 3 -rasvahappojen määrä on kalaan verrattuna vähäinen, syödään lihaa sen verran useammin, että se on ruokavaliossa yksi tärkeimmistä omega 3 -rasvahappojen lähteistä. Lihan rasvan erinomainen ominaisuus on myös sen näkyvyys, jolloin rasvan voi halutessaan poistaa. Lihallakin on nyt Sydänmerkki Sydänmerkki kertoo, että tuote on omassa tuoteryhmässään parempi valinta suolan ja rasvan määrän kannalta. Lihalle Sydänmerkki-kriteerit määriteltiin asiantuntijaryhmässä syksyllä Merkin saa mm. marinoimaton liha, jonka rasvapitoisuus on maksimissaan seitsemän grammaa 100 grammaa kohden. HK Ruokatalolla on tällä hetkellä vk- ja HoReCa -markkinoilla 50 liha- ja siipikarjatuotetta, joille on myönnetty Sydänmerkki. Merkki näkyy pakkauksissa laajemmin syksystä 2010 eteenpäin. Tulevaisuuden liha HK Ruokatalo tuo ensi vuonna markkinoil- Lihasta ja liharuoista saa monipuolisesti eri ravintoaineita Rauta A-vitamiini B12-vitamiini Pyridoksiini Naiset Miehet Folaatti B6-vitamiini Niasiini B2-vitamiini B1-vitamiini Suola Pehmeä rasva Kova rasva Rasva Proteiini Energia 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Osuus keskimääräisestä päivittäisestä saannista Lähde: Finravinto 2007 le uudenlaisen porsaanlihan, jossa porsaan ruokavalioon lisätyllä kasviöljyllä lihan rasvan laatu on saatu muuttumaan luonnollisella tavalla ravitsemussuositusten mukaiseksi. Muutos toteutuu kaikissa ruhon osissa ja kovan rasvan osuus on saatu laskemaan alle vaaditun kolmasosan kokonaisrasvasta. Samalla välttämättömien omega 3 -rasvahappojen määrä on yli kolminkertaistunut. Muutos näkyy ja maistuu: uudenlainen porsaanliha on pehmeämpää, mureampaa ja maistuvaa. Näillä muutoksilla on merkitystä myös kansanterveyden kannalta, koska uudet terveellisempää porsaanlihaa sisältävät valmisteet vähentävät tuntuvasti suomalaisten kovan rasvan saantia ja vaikuttavat näin positiivisesti sydänterveyteen. Soile Käkönen ravitsemusasiantuntija HK Ruokatalo 24 Jokasorkka 2/2010

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKKA JA NAUTA YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua

Lisätiedot

Lihantuotanto SIANLIHA

Lihantuotanto SIANLIHA Hyvinvointi Tuotantoympäristö Rehut ja ruokinta Lihaketjun toimet Welfare Quality Kuljetukset Lihantuotanto SIANLIHA Mitä hyvinvointi on? Hyvinvointi on eläimen kokemus sen fyysisestä ja psyykkisestä olotilasta.

Lisätiedot

Mittarit. Auditointi. Sikavalle haetaan 2013 alkupuolella kansallinen laatujärjestelmä status. Kansallinen laatujärjestelmä

Mittarit. Auditointi. Sikavalle haetaan 2013 alkupuolella kansallinen laatujärjestelmä status. Kansallinen laatujärjestelmä Alustus: Laatujärjestelmä pohjautuu sikaloiden terveydenhuollon seurantajärjestelmään SIKAVAAN, johon kuuluu yli 97 % suomalaisesta sianliha tuotannosta. Sitä ylläpitää Eläintautien torjuntayhdistys ETT

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Emakoita Karjuja Porsaita > 8 viikkoa Kasvatus-/lihasikoja Muita yht. kpl.

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Emakoita Karjuja Porsaita > 8 viikkoa Kasvatus-/lihasikoja Muita yht. kpl. Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS SIKA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys direktiivin 2008/120/EY sisältämien, sikojen

Lisätiedot

Uudet nautarakennusmallit parhaat käytännöt

Uudet nautarakennusmallit parhaat käytännöt Uudet nautarakennusmallit parhaat käytännöt Tuottavat, hyvinvoivat eläimet kustannustehokkaasti Lämmin, tilava juottamo toimii miellyttävänä kasvuympäristönä ja takaa tuottavat, hyvinvoivat eläimet., rakennussuunnittelija

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus siat 9.4.2015 1

Eläinten hyvinvointikorvaus siat 9.4.2015 1 Eläinten hyvinvointikorvaus siat 9.4.2015 1 Yleistä sitoumuksesta Sitoumus tehdään 1.5.2015 31.12.2016 väliseksi ajaksi Seuraava mahdollisuus hakea sitoumusta 11/2016, koskien vuotta 2017 (vuonna 2016

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointi osana lihateollisuuden toimintaa. 3.12.2010 Olli Paakkala LSO Foods Oy

Eläinten hyvinvointi osana lihateollisuuden toimintaa. 3.12.2010 Olli Paakkala LSO Foods Oy Eläinten hyvinvointi osana lihateollisuuden toimintaa 3.12.2010 Olli Paakkala LSO Foods Oy Eläimen viisi vapautta 1. Vapaus janosta ja nälästä Eläimen saatavilla pitää olla raikasta vettä ja ravitsemuksellisesti

Lisätiedot

Eläinsuojan ympäristölupa Valvonnan näkökulma

Eläinsuojan ympäristölupa Valvonnan näkökulma Eläinsuojan ympäristölupa Valvonnan näkökulma Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena 5.5.2014 Jyväskylä Harri Liukkonen, Keski-Suomen ELY-keskus Milloin tarvitaan Ympäristön pilaantumisen vaaraa

Lisätiedot

1) poikkeamisesta karjanlannan varastoinnille edellytetystä varastointitilavuudesta (Nitraattiasetuksen (931/2000) 4 :n 2 mom. mukainen ilmoitus)

1) poikkeamisesta karjanlannan varastoinnille edellytetystä varastointitilavuudesta (Nitraattiasetuksen (931/2000) 4 :n 2 mom. mukainen ilmoitus) VALVONTAILMOITUS Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle 1) poikkeamisesta karjanlannan varastoinnille edellytetystä varastointitilavuudesta (Nitraattiasetuksen (931/2000) 4 :n 2 mom. mukainen

Lisätiedot

Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta

Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Läänineläinlääkäri Taina Kingelin Jyväskylä 29.11.2011 Lihavasikka teemapäivä

Lisätiedot

Eläinsuojan ympäristöluvitus. Maarit Walta Ympäristönsuojelutarkastaja p. 0400 144 453 maarit.walta@ylasavonsote.fi

Eläinsuojan ympäristöluvitus. Maarit Walta Ympäristönsuojelutarkastaja p. 0400 144 453 maarit.walta@ylasavonsote.fi Eläinsuojan ympäristöluvitus Maarit Walta Ympäristönsuojelutarkastaja p. 0400 144 453 maarit.walta@ylasavonsote.fi 11.9.2014 Milloin eläinsuoja tarvitsee ympäristöluvan? Eläinsuoja, joka on tarkoitettu

Lisätiedot

Viljelijöille vaikeat asiat ympäristöluvissa. Airi Kulmala/MTK Stop turhalle byrokratialle 4.9.2014 Seinäjoki

Viljelijöille vaikeat asiat ympäristöluvissa. Airi Kulmala/MTK Stop turhalle byrokratialle 4.9.2014 Seinäjoki Viljelijöille vaikeat asiat ympäristöluvissa Airi Kulmala/MTK Stop turhalle byrokratialle 4.9.2014 Seinäjoki Eläinsuojien ympäristöluvat - taustaa Vuonna 2013 noin 20 000 tilalla kotieläimiä, eläinsuojan

Lisätiedot

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014 PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous syksy 2014 Maatalous Maailman viljantuotanto Syksyllä korjataan jälleen ennätyssuuri sato Määrää nostaa hyvä sato kaikkialla Varastot kasvavat hieman Hintojen lasku

Lisätiedot

Merijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. lannan varastoinnista lantapatterissa. lannan luovuttamisesta toiselle viljelijälle

Merijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. lannan varastoinnista lantapatterissa. lannan luovuttamisesta toiselle viljelijälle ILMOITUS Merijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle lannan varastoinnista lantapatterissa lannan luovuttamisesta toiselle viljelijälle lannan luovuttamisesta ympäristöluvan saaneelle hyödyntäjälle

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus. Naudat 2015 9.4.2015 1

Eläinten hyvinvointikorvaus. Naudat 2015 9.4.2015 1 Eläinten hyvinvointikorvaus Naudat 2015 9.4.2015 1 Yleistä sitoumuksesta Sitoumus tehdään 1.5.2015 31.12.2016 väliseksi ajaksi Seuraava mahdollisuus hakea sitoumusta 11/2016, koskien vuotta 2017 (vuonna

Lisätiedot

Erään ympäristölupaprosessin tarina. Atso Ala-Kopsala Seinäjoki 4.9.2014

Erään ympäristölupaprosessin tarina. Atso Ala-Kopsala Seinäjoki 4.9.2014 Erään ympäristölupaprosessin tarina Atso Ala-Kopsala Seinäjoki 4.9.2014 Ylitalon Tila Toholampi Isoisoisä osti Amerikan tienesteillä konkurssitilan vuonna 1890. Muutama lehmä yms. kotieläimiä. 1 navetta

Lisätiedot

Mukava olo. Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut

Mukava olo. Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut Mukava olo Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut Tilavaatimukset Karsinaratkaisut lämmin- ja kylmäkasvattamoissa Ryhmittelyn merkitys Tautivastustus Eläinten siirrot Tilavaatimukset Ritiläpalkki Kiinteäpohjainen

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Tukihakukoulutus

Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Tukihakukoulutus Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Tukihakukoulutus Taina Mikkonen/Niina Pulkkinen Eläinten terveys - ja hyvinvointiyksikkö Täydentävät ehdot Täydentävät ehdot ovat joukko vaatimuksia, joiden noudattaminen

Lisätiedot

Sikava-terveydenhuoltosuunnitelma

Sikava-terveydenhuoltosuunnitelma TERVEYDENHUOLTOSUUNNITELMA (11.8.2011) Sivu 1 (5) Sikava-terveydenhuoltosuunnitelma Tuottajan nimi Tilatunnus Pitopaikkatunnus (täytettävä jos tilalla enemmän kuin yksi pitopaikka) Lähiosoite Postinumero

Lisätiedot

Ympäristölautakunta Y2/2015 Ympla 24.06.2015 64. Ympäristölupahakemus nautakasvattamon lupamääräysten tarkistamiseksi

Ympäristölautakunta Y2/2015 Ympla 24.06.2015 64. Ympäristölupahakemus nautakasvattamon lupamääräysten tarkistamiseksi 1/YMPLA 24.6.2015 LOIMAAN KAUPUNKI YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristölautakunta Y2/2015 Ympla 24.06.2015 64 Loimijoentie 74 Annetaan julkipanon jälkeen 32440 ALASTARO 29.6.2015 Asia Luvan hakija Ympäristölupahakemus

Lisätiedot

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS 1. Vähän tilan historiasta ja menneisyydestä 2. Kehityksen ja rakentamisen vaiheita menneestä nykypäivään 3. Valitut ratkaisut ja niiden

Lisätiedot

HAVAINTOJA VÄLIKASVATUKSESTA. Tampere 04.11.2014 Maija Yliaho ProAgria Liha Osaamiskeskus

HAVAINTOJA VÄLIKASVATUKSESTA. Tampere 04.11.2014 Maija Yliaho ProAgria Liha Osaamiskeskus HAVAINTOJA VÄLIKASVATUKSESTA Tampere 04.11.2014 Maija Yliaho ProAgria Liha Osaamiskeskus MINKÄLAISIA TILOJA MUKANA? - 19 satunnaisesti mukaan otettua sikatilaa - Kasvutietoja 8 tilalta 2500 Kokojakauma

Lisätiedot

Eläinten hyvinvoinnin tuki

Eläinten hyvinvoinnin tuki Eläinten hyvinvoinnin tuki Tukikoulutus joulukuussa 2007 Maija Kyrö Mavi / Maaseutuelinkeino-osasto Sivu 1 28.11.2007 Uusi tukimuoto vuodelle 2008 Eläinten hyvinvoinnin tuki eli eläinten hyvinvointituki

Lisätiedot

Suvali3 Lihaketjun alkutuotannon laatujärjestelmät -hanke

Suvali3 Lihaketjun alkutuotannon laatujärjestelmät -hanke Suvali3 Lihaketjun alkutuotannon laatujärjestelmät -hanke Toteuttajat LTK ja ETT, rahoittajina Atria, HKRuokatalo, Snellman ja Saarioinen MMM Laatuketju-rahoitus Projektipäällikkö Kati Kastinen, LTK Hankeaika

Lisätiedot

TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA. Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta

TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA. Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta Ympäristölupa tarvitaan: Kun tuotantokapasiteetti on vähintään 5 tonnia ruhoja päivässä. Toimintaan, josta

Lisätiedot

Luomulihan arvoketjutyöryhmä. 12.02. 2013 klo 10.00-12.00, Kesko

Luomulihan arvoketjutyöryhmä. 12.02. 2013 klo 10.00-12.00, Kesko Luomulihan arvoketjutyöryhmä 12.02. 2013 klo 10.00-12.00, Kesko Työryhmän kokoonpano Nimi Paikalla 12.2. Petteri Mäkelä, naudanlihan tuottaja x Hermanni Huhtala, naudanlihan tuottaja Fredrik von Limburg

Lisätiedot

Hiehoterveiset Wisconsinista. Antti Juntunen Faba Palvelu

Hiehoterveiset Wisconsinista. Antti Juntunen Faba Palvelu Hiehoterveiset Wisconsinista Antti Juntunen Faba Palvelu Hiehologistiikka tilojen välillä Lypsykarjatilat pääosin ulkoistaneet uudistushiehojen kasvatuksen -sopimuskasvatusta -yksikkökoot suuria tilakoko

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

Elinkeinon toimenpiteet sikojen hyvinvoinnin todentamisessa

Elinkeinon toimenpiteet sikojen hyvinvoinnin todentamisessa Elinkeinon toimenpiteet sikojen hyvinvoinnin todentamisessa 15.4.2010 P. Kortesniemi Pirjo Kortesniemi ETT ry 15.4.2010 Yhdistyksen toiminta-ajatus Yhdistys edistää tuotantoeläinten terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus

Eläinten hyvinvointikorvaus 02.04.2015 Materiaalin tekohetkellä lainsäädäntöä ei ole hyväksytty muutokset mahdollisia Eläinten hyvinvointikorvaus Tuki-infot 2015 Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/ Mikä

Lisätiedot

Taloudenhallinta navettainvestoinnissa. Vesa Lapatto Savitaipale

Taloudenhallinta navettainvestoinnissa. Vesa Lapatto Savitaipale Taloudenhallinta navettainvestoinnissa Vesa Lapatto Savitaipale Mäkelän tila Yrittäjät Nina ja Vesa Lapatto Työntekijöitä 2 Pojat Juho ja Joonas Peltoa 118 ha Metsää 56 ha Lehmiä 170 nuorkarjaa 160 Lähtökohta

Lisätiedot

Päätös Nro 46/2010/3 Dnro ESAVI/492/04.08/2010. Annettu julkipanon jälkeen 15.9.2010

Päätös Nro 46/2010/3 Dnro ESAVI/492/04.08/2010. Annettu julkipanon jälkeen 15.9.2010 Etelä-Suomi Päätös Nro 46/2010/3 Dnro ESAVI/492/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 15.9.2010 ASIA Ympäristönsuojelulain 101 :ssä tarkoitettu hakemus 17.3.2010 annetun ympäristölupapäätöksen nro 7/2010/3

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Fenestra Oy:n Forssan tehtaan ympäristöluvan rauettamista, Forssa.

Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Fenestra Oy:n Forssan tehtaan ympäristöluvan rauettamista, Forssa. Etelä-Suomi Päätös Nro 206/2012/1 Dnro ESAVI/173/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 7.12.2012 ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Fenestra Oy:n Forssan tehtaan ympäristöluvan rauettamista,

Lisätiedot

Lea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry.

Lea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry. Kanasta rahaa - siipikarjatuotannon mahdollisuudet tulevaisuudessa Lea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry. Siipikarjanlihan markkinat meillä ja muualla Valkoisen lihan menekki kasvaa kaikkialla Maailman

Lisätiedot

Sika- ja siipikarjatutkimus uudistuu. Kirsi Partanen

Sika- ja siipikarjatutkimus uudistuu. Kirsi Partanen Sika- ja siipikarjatutkimus uudistuu Kirsi Partanen Tarve uudistua Monitieteinen lähestymistapa Yhteistyö kotimaassa ja kansainvälisesti Toimintaympäristön muutos Budjettirahoituksen supistuminen Omista

Lisätiedot

9. Utareterveysongelmat isoilla tiloilla Laura Kulkas Valio Oy Ongelmien luonne Ison karjan hallinta vaatii hyvin suunnitellun ja toimivan systematiikan! Pienemmissä karjoissa voi selvitä vähäläisellä

Lisätiedot

Kampylobakteerin vastustus lihasiipikarjatilalla. 9.6.2010 Eija Kaukonen / HK Ruokatalo Oy

Kampylobakteerin vastustus lihasiipikarjatilalla. 9.6.2010 Eija Kaukonen / HK Ruokatalo Oy Kampylobakteerin vastustus lihasiipikarjatilalla 9.6.2010 Eija Kaukonen / HK Ruokatalo Oy Bakteerin ominaisuudet Campylobacter jejuni joskus C. coli Optimilämpötila 42-43 C Ei lisäänny alle 25 C:ssa Kuumennusherkkä,

Lisätiedot

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Maitoa mahan täydeltä Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Imetys Vasikkapiilo Vieroitus Imetys Emänsä alla vasikat imevät n. 4-6 kertaa vuorokaudessa, yht. 10-12 l / vrk Ensimmäisten viikkojen

Lisätiedot

SUVALI- hankkeet sianlihan kansallisen laatujärjestelmän mahdollistajana. Sikatalouden Tulosseminaari 12.11.2013 Kati Kastinen, LTK

SUVALI- hankkeet sianlihan kansallisen laatujärjestelmän mahdollistajana. Sikatalouden Tulosseminaari 12.11.2013 Kati Kastinen, LTK SUVALI- hankkeet sianlihan kansallisen laatujärjestelmän mahdollistajana Sikatalouden Tulosseminaari 12.11.2013 Kati Kastinen, LTK Suvali3 Lihaketjun alkutuotannon laatujärjestelmät -hanke Toteuttajat

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus EHK

Eläinten hyvinvointikorvaus EHK Eläinten hyvinvointikorvaus EHK Eläinlajikohtaiset 1-vuotiset sitoumukset Sitoumus koskee kaikkia valitun eläinlajin samalla tilatunnuksella olevia eläimiä Täydentävien ehtojen noudattaminen Noudatettava

Lisätiedot

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Merkki turvallisemmasta sianlihan alkutuotannosta 3.11.15

Merkki turvallisemmasta sianlihan alkutuotannosta 3.11.15 Merkki turvallisemmasta sianlihan alkutuotannosta Taustaa Laatuvastuu-merkitty liha on tuotettu tiloilla, jotka kuuluvat eläinten terveydestä ja tuoteturvallisuudesta huolehtivaan sertifioituun, kansalliseen

Lisätiedot

Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi

Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Tukihakukoulutus Taina Mikkonen Eläinten terveys - ja hyvinvointiyksikkö Täydentävät ehdot Täydentävät ehdot ovat joukko vaatimuksia, joiden noudattaminen on useimpien

Lisätiedot

Laitumelta lautaselle- Voiko koko ketjun jäljittää?

Laitumelta lautaselle- Voiko koko ketjun jäljittää? Laitumelta lautaselle- Voiko koko ketjun jäljittää? Ravitsemusasiantuntija Mirva Lampinen Atria Suomi Oy 1 Mitä tarkoitetaan jäljitettävyydellä ruokaketjussa? Lakisääteinen velvoite on pystyä jäljittämään

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 2015. 121/2015 Valtioneuvoston asetus. eläinten hyvinvointikorvauksesta

Julkaistu Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 2015. 121/2015 Valtioneuvoston asetus. eläinten hyvinvointikorvauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 2015 121/2015 Valtioneuvoston asetus eläinten hyvinvointikorvauksesta Annettu Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 2015 Valtioneuvoston päätöksen

Lisätiedot

Eläinsuojelulakiin liittyvät tarkastukset sikatiloilla. Jottei totuus unohtuisi. Säädökset 10.12.2012

Eläinsuojelulakiin liittyvät tarkastukset sikatiloilla. Jottei totuus unohtuisi. Säädökset 10.12.2012 Eläinsuojelulakiin liittyvät tarkastukset sikatiloilla Sikatilojen työnantajaosaaminen 13.12.2012 Hämeenlinna Outi Hälli ELT, Tuotantoeläinten terveyden-ja sairaanhoidon erikoiseläinlääkäri, Dipl. ECPHM

Lisätiedot

Onnistuuko luomukalkkunatuotanto Suomessa?

Onnistuuko luomukalkkunatuotanto Suomessa? Onnistuuko luomukalkkunatuotanto Suomessa? Luomusiipikarjan syysseminaari Tampere 25.10.2012/ Sirkka Karikko Esityksen sisältö - Hanke: - Hankkeen tausta - Hankkeessa selvitettyä - Haasteet 1 Hanke: Luomukalkkunan

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS

ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS PELLON GROUP OY / Tapio Kosola ENERGIAN TALTEENOTTO KOTIELÄINTILALLA Luonnossa ja ympäristössämme on runsaasti lämpöenergiaa varastoituneena. Lisäksi maatilan prosesseissa syntyvää

Lisätiedot

Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi

Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Viljelijätuki- infot kevät 2015 Läänineläinlääkäri Laura Haltia Läänineläinlääkäri Vuokko Puurula Etelä- Suomen aluehallintovirasto 17.3.2015 1 Täydentävät ehdot

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2015 1 (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta 22 12.02.2015. 22 Asianro 8573/11.01.00/2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2015 1 (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta 22 12.02.2015. 22 Asianro 8573/11.01.00/2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2015 1 (1) 22 Asianro 8573/11.01.00/2014 Lausunto aluehallintovirastolle eläinsuojan ympäristölupahakemuksesta, Lohilahti 7:99, Riistavesi Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen Alueellinen

Lisätiedot

Hintariskien hallinta sika- ja siipikarjatuotannossa. Jarkko Niemi, Sami Myyrä ja Katriina Heinola, MTT taloustutkimus

Hintariskien hallinta sika- ja siipikarjatuotannossa. Jarkko Niemi, Sami Myyrä ja Katriina Heinola, MTT taloustutkimus Hintariskien hallinta sika- ja siipikarjatuotannossa Jarkko Niemi, Sami Myyrä ja Katriina Heinola, MTT taloustutkimus Johdanto Sika- ja siipikarjatalouteen yritysten taloudelliset tulokset vaihtelevat

Lisätiedot

Eläintuet 2015. Lähde: Mavi,MMM

Eläintuet 2015. Lähde: Mavi,MMM Eläintuet 2015 Lähde: Mavi,MMM Muutoksia 2015 Sika- ja siipikarjan tuotannosta irrotettu tuki jatkuu. C-tukialueella maksetaan edelleen pohjoista tukea emolehmille, emolehmähiehoille, sonneille, häreille,

Lisätiedot

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maataloudesta Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maa- ja metsätaloudessa Biotalous ja Ruoka Markkinat - Venäjän tuontikielto - Kaikki maataloustuotteet

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro. ulkomaille suuntautuvan pitkän kuljetuksen lähtöpaikassa. kuljetuksen jälkeen tehty asiakirjatarkastus

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro. ulkomaille suuntautuvan pitkän kuljetuksen lähtöpaikassa. kuljetuksen jälkeen tehty asiakirjatarkastus ELÄINSUOJELUTARKASTUS ELÄINKULJETUS Lain eläinten kuljetuksesta (1429/2006) 29 :n tarkoittama tarkastus neuvoston asetuksen (EY) 1/2005* sisältämien, eläinten suojelua kuljetuksen aikana koskevien vähimmäisvaatimusten

Lisätiedot

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013 Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala 1 ELY-keskus: Pohjois-Karjala Ansiotulorakenne 2011 * Perustietoja: 2012 2 584 milj. Maatalous Metsä

Lisätiedot

Hevostallien uudet määräykset sekä ideoita tallien ja pihattojen peruskorjaamiseen ja rakentamiseen. RKM Juhani Halonen Suomen Hevostietokeskus ry

Hevostallien uudet määräykset sekä ideoita tallien ja pihattojen peruskorjaamiseen ja rakentamiseen. RKM Juhani Halonen Suomen Hevostietokeskus ry Hevostallien uudet määräykset sekä ideoita tallien ja pihattojen peruskorjaamiseen ja rakentamiseen RKM Juhani Halonen Suomen Hevostietokeskus ry Mitä huomioitava tallin suunnittelussa? tallityypin valinta

Lisätiedot

NASEVA UUDISTUU. Hämeenlinna 04.02.2011 Olli Ruoho Terveydenhuoltoeläinlääkäri, ETT ry Dipl. ECBHM

NASEVA UUDISTUU. Hämeenlinna 04.02.2011 Olli Ruoho Terveydenhuoltoeläinlääkäri, ETT ry Dipl. ECBHM NASEVA UUDISTUU Hämeenlinna 04.02.2011 Olli Ruoho Terveydenhuoltoeläinlääkäri, ETT ry Dipl. ECBHM Terveydenhuollon koordinaatio ETU-OHJAUSRYHMÄ (MTK, SLC, SELL, HY, MMM, EVIRA, ETT, Pro Agria) meijerit

Lisätiedot

Päätös Nro 145/2012/1 Dnro ESAVI/193/04.08/2012. Annettu julkipanon jälkeen 21.9.2012

Päätös Nro 145/2012/1 Dnro ESAVI/193/04.08/2012. Annettu julkipanon jälkeen 21.9.2012 Etelä-Suomi Päätös Nro 145/2012/1 Dnro ESAVI/193/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 21.9.2012 ASIA Ympäristönsuojelulain 57 :n mukainen hakemus, joka koskee Lassila & Tikanoja Oyj:n Savion jätehuoltoalueen

Lisätiedot

Tuhat sikaa ja sata nautaa- Tuotantoeläinten hyvinvointi Suomessa Hollola 30.09.2010

Tuhat sikaa ja sata nautaa- Tuotantoeläinten hyvinvointi Suomessa Hollola 30.09.2010 Tuhat sikaa ja sata nautaa- Tuotantoeläinten hyvinvointi Suomessa Hollola 30.09.2010 30.9.2010 Mitä lihayritykset tekevät sikojen ja nautojen hyvinvoinnin varmistamiseksi? Matti Perälä Suomen lihateollisuusyhdistys,

Lisätiedot

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi Vasikka alle 3 kk Kolmena ensimmäisenä kuukautena lehmävasikkaa voidaan ruokkia täysin

Lisätiedot

3/2014. Tietoa lukijoista

3/2014. Tietoa lukijoista 3/2014 Tietoa lukijoista Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden, Suomen 2. luetuimman päivälehden, kuukausiliite. Se on maaseudulla asuvalle ihmiselle tehty aikakauslehti. Lehti on onnistunut tehtävässään ja

Lisätiedot

Mukava olo. Ternikasvattamon vasikkatilat

Mukava olo. Ternikasvattamon vasikkatilat Mukava olo Ternikasvattamon vasikkatilat Tilantarve Ryhmäkarsinat Osastointi Sairas vasikka Rakenteelliset ratkaisut vasikan hyvinvoinnin kannalta Ryhmäkasvatus Laumaeläin Virikkeellisyys, liikunta ja

Lisätiedot

Eläinten Hyvinvointi 1.3.2016

Eläinten Hyvinvointi 1.3.2016 Eläinten Hyvinvointi 1.3.2016 Muutokset 2016 Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvointia koskevat vaatimukset kattavat kaikki maataloustoiminnassa pidettävät tuotantoeläimet Naudat Siat Lampaat ja vuohet

Lisätiedot

Eläinsuojelutarkastus - avokanala - tarkastusosa

Eläinsuojelutarkastus - avokanala - tarkastusosa Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS MUNINTAKANA AVOKANALA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys direktiivin 1999/74/ETY

Lisätiedot

Sikalan laajentamista koskevan ympäristölupapäätöksen täytäntöönpano muutoksenhausta huolimatta, Marttila. Ympäristönsuojelulain 101

Sikalan laajentamista koskevan ympäristölupapäätöksen täytäntöönpano muutoksenhausta huolimatta, Marttila. Ympäristönsuojelulain 101 Etelä-Suomi Päätös Nro 163/2012/1 Dnro ESAVI/125/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 11.10.2012 ASIA Sikalan laajentamista koskevan ympäristölupapäätöksen täytäntöönpano muutoksenhausta huolimatta, Marttila.

Lisätiedot

Tartu sorkkaan Ajotulehduksen hoito ELT Heli Simojoki Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto, HY

Tartu sorkkaan Ajotulehduksen hoito ELT Heli Simojoki Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto, HY Tartu sorkkaan Ajotulehduksen hoito ELT Heli Simojoki Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto, HY Kun ajotulehdus iskee Pysähdytään rauhassa suunnittelemaan Sovitaan yhdessä mitä tehdään Eläinlääkäriltä

Lisätiedot

Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset koottuna Taina Mikkosen 25.2.2016(Evira) esityksestä 18.3.2016 EM

Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset koottuna Taina Mikkosen 25.2.2016(Evira) esityksestä 18.3.2016 EM Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset koottuna Taina Mikkosen 25.2.2016(Evira) esityksestä 18.3.2016 EM Eviran ohjaukseen kuuluvat täydentävät ehdot Evira ohjeistaa sekä kirjoittaa

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Nro 2/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/172/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 19.1.2012

PÄÄTÖS. Nro 2/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/172/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 19.1.2012 PÄÄTÖS Nro 2/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/172/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 19.1.2012 ASIA HAKIJA Kivilammen maankaatopaikan laajennusta koskevan ympäristölupahakemuksen raukeaminen,

Lisätiedot

Sikatalouden tulosseminaari 2014

Sikatalouden tulosseminaari 2014 Sikatalouden tulosseminaari 2014 Tampere 4.11.2014 Ari Nopanen Toimitusjohtaja ProAgria Liha Osaamiskeskus p. 0400-432582 ari.nopanen@proagria.fi Toimintaympäristö ja markkinat jatkuvassa muutoksessa Alkuvuodesta

Lisätiedot

Lisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere

Lisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Lisää luomulihaa Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Luomueläintilastoja v. 2010 - lypsylehmiä 4809 - emolehmiä 10473 - lihanautoja 2525-0,24 lihanautaa / emolehmä v. 2011 - lypsylehmiä 5776 - emolehmiä 11865

Lisätiedot

Ympäristölupa. lupa perustuu ympäristönsuojelulakiin ja - asetukseen lupaviranomaiset

Ympäristölupa. lupa perustuu ympäristönsuojelulakiin ja - asetukseen lupaviranomaiset Ympäristölupa lupa perustuu ympäristönsuojelulakiin ja - asetukseen lupaviranomaiset suuret yksiköt: AVI:lta luvat, ELY valvoo pienet yksiköt: kunta antaa luvan ja valvoo Ympäristönsuojelulaki uudistuu

Lisätiedot

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Liite 15.3.2004 61. vuosikerta Numero 1 Sivu 2 MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Oiva Niemeläinen, MTT Egyptissä olisi ruokittava 70 miljoonaa suuta Suomen peltopinta-alalta. Onnistuuko?

Lisätiedot

Luomukotieläinehdot määrittelevät luomueläinten lääkintää Mitä sanoo EU:n luomuasetus ja Eviran eläintuotannon ehdot

Luomukotieläinehdot määrittelevät luomueläinten lääkintää Mitä sanoo EU:n luomuasetus ja Eviran eläintuotannon ehdot Luomukotieläinehdot määrittelevät luomueläinten lääkintää Mitä sanoo EU:n luomuasetus ja Eviran eläintuotannon ehdot Brita Suokas, Luomuinstituutti, Luomupäivät Mikkeli 12.11.2013 Luomuinstituutti / Suokas

Lisätiedot

Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I. Jeanne Wormuth

Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I. Jeanne Wormuth Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I Jeanne Wormuth CY Heifer Farm Yleistä Jeannen taustaa Agway aloitti hiehojen kasvatustoiminnan joulukuussa 1998 Tilat 4000 hiehon sopimuskasvatukseen CY Farms

Lisätiedot

Kotieläintuotanto 2020 -rakennemuutos jatkuu. Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT e-mail: jyrki.niemi@mtt.

Kotieläintuotanto 2020 -rakennemuutos jatkuu. Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT e-mail: jyrki.niemi@mtt. Kotieläintuotanto 2020 -rakennemuutos jatkuu Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT e-mail: jyrki.niemi@mtt.fi Mitä suomalaisessa kotieläintaloudessa on oikein tapahtunut viime vuosina

Lisätiedot

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Timo Karhula MTT Taloustutkimus Suomen Siipikarjaliiton vuosikokous- ja seminaaripäivä Tampereella 27. 3.2014 Tuotantomäärät ja ennusteet vuoteen 2020 Tuottaja- ja

Lisätiedot

VALVONTAILMOITUS Nitraattiasetuksen 3 :n ja liitteen 1 mukainen lannan varastointi patterissa

VALVONTAILMOITUS Nitraattiasetuksen 3 :n ja liitteen 1 mukainen lannan varastointi patterissa VALVONTAILMOITUS Nitraattiasetuksen 3 :n ja liitteen 1 mukainen lannan varastointi patterissa kunnalliselle ympäristönsuojeluviranomaiselle lannan kaukovarastoinnista patterissa (kohta D) myös, jos patteri

Lisätiedot

Suomen Rehun tiivisteohjelmat lihasioille ja emakoille. Optimoinnilla tarkkuutta ruokintaan ympäristöä ajatellen

Suomen Rehun tiivisteohjelmat lihasioille ja emakoille. Optimoinnilla tarkkuutta ruokintaan ympäristöä ajatellen Suomen Rehun tiivisteohjelmat lihasioille ja emakoille Optimoinnilla tarkkuutta ruokintaan ympäristöä ajatellen Oikea tiivistevalinta tuottaa ympäristöä säästäen Sikojen vilja-tiivisteruokinnassa on tärkeää

Lisätiedot

Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset

Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset Ympäristöneuvonnan neuvontapäivät Tampere 15.3.2016 Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö Taina Mikkonen Täydentävät ehdot Täydentävät ehdot

Lisätiedot

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atrian kuulumisia Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atria Suomi Oy Kehittää, tuottaa ja markkinoi suomalaisia tuoreruoka-alan tuotteita ja niihin liittyviä palveluja. Liikevaihdolla mitaten Suomen suurin

Lisätiedot

Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle

Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle Ylämaankarjan suosio on jatkuvasti nousussa. Ylämaankarjan lempeä luonne ja sympaattinen ulkomuoto ovat toki sen valtteja, mutta sen hoito on ei ole pelkästään

Lisätiedot

AVOMAANKURKUN KASVATUS

AVOMAANKURKUN KASVATUS AVOMAANKURKUN KASVATUS Atte Ahlqvist 8 B Avomaankurkun kukkia ja kurkkuja heinäkuussa 2012 / oma kuva-arkisto Me viljelemme kotonani avomaankurkkua, nippusipulia ja perunaa. Tässä työssä kerron avomaankurkun

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

Maksupäätöksiä tehty ja maksettu (sis. myös vuoden 2015) Maksettu 2015 ja 2016 yhteensä 2 483 431

Maksupäätöksiä tehty ja maksettu (sis. myös vuoden 2015) Maksettu 2015 ja 2016 yhteensä 2 483 431 Maksupäätöksiä tehty ja maksettu (sis. myös vuoden 2015) Maksu Eläinten keskimäärin hyvinvointikorvaus (koko maa) ja Neuvo 2020 237 Timo Keskinen Ulla Sihto Heikki Pajala 2.5.2016 Sivu 1 Eläinten hyvinvointikorvaus,

Lisätiedot

Kiinteistö Oy Rajasampaanranta 2 c/o Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma PL 4 00098 Varma Y-tunnus: 1047504-2

Kiinteistö Oy Rajasampaanranta 2 c/o Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma PL 4 00098 Varma Y-tunnus: 1047504-2 Etelä-Suomi Päätös Nro 13/2010/2 Dnro ESAVI/288/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 16.4.2010 ASIA Ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 :n mukaisen pilaantuneen maaperän kunnostamista koskevan ympäristölupahakemuksen

Lisätiedot

Maatalouden muuttuvat tuotantomuodot. Maatalousyrittäjien työhyvinvointi Työpaja, Tampere 6.2.2013 Perttu Pyykkönen

Maatalouden muuttuvat tuotantomuodot. Maatalousyrittäjien työhyvinvointi Työpaja, Tampere 6.2.2013 Perttu Pyykkönen Maatalouden muuttuvat tuotantomuodot Maatalousyrittäjien työhyvinvointi Työpaja, Tampere 6.2.2013 Perttu Pyykkönen Teemat 1. Kotieläintuotannon rakennemuutos 2. Viljelijäperheen työpanoksen riittävyys

Lisätiedot

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 120/12/1 Dnro PSAVI/37/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 14.11.2012

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 120/12/1 Dnro PSAVI/37/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 14.11.2012 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 120/12/1 Dnro PSAVI/37/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 14.11.2012 ASIA Eläinsuojan toiminnan olennaista muuttamista koskeva ympäristölupa, Ii LUVAN HAKIJA Koillis-Vasikka Oy Ristipalontie

Lisätiedot

1. Jos hevosten pito on ammattimaista tai muuten laajamittaista, onko toiminnasta tehty kirjallinen ilmoitus lääninhallitukselle?

1. Jos hevosten pito on ammattimaista tai muuten laajamittaista, onko toiminnasta tehty kirjallinen ilmoitus lääninhallitukselle? Hyvinvointi, turvallisuus ja ympäristöasioista huolehtiminen on oleellinen osa hevosalan yrittäjän arkea. Hevostilan ja sen ympäristön vastuullinen hoitaminen luo hyvinvointia ja turvallisuutta paitsi

Lisätiedot

MITEN PERUSTAN TILATEURASTAMON KOKEMUKSIA ARJESTA

MITEN PERUSTAN TILATEURASTAMON KOKEMUKSIA ARJESTA MITEN PERUSTAN TILATEURASTAMON KOKEMUKSIA ARJESTA Paijan Tilateurastamo, Henna ja Juha Paija 31.3.2014 Paijan Tilateurastamo 887-1, Urjala - Perustettu 1995 (sukupolvenvaihdos 2009) - Työllistää yrittäjäperheen

Lisätiedot

Yhteenveto sisäloistutkimuksesta

Yhteenveto sisäloistutkimuksesta Yhteenveto sisäloistutkimuksesta Heidi Härtel Rotukarjan hyvinvoinnin ja taloudellisten toimintaedellytysten kehittäminen -hanke Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Emolehmäkarjojen loistutkimus

Lisätiedot

Eläinten hyvinvoinnin sitoumukset. Naudan hyvinvointi-koulutuspäivä 24.11.2011 Rauno Tammi

Eläinten hyvinvoinnin sitoumukset. Naudan hyvinvointi-koulutuspäivä 24.11.2011 Rauno Tammi Eläinten hyvinvoinnin sitoumukset Naudan hyvinvointi-koulutuspäivä 24.11.2011 Rauno Tammi Ympäristö Vähemmän vaurioiden korjausta, enemmän ennaltaehkäisyä Hoitaja Eläimen hyvinvointi Tilan ulkopuoliset

Lisätiedot

Päätös / Ympäristölupa / Maitofarmi Mamis Ay - Eläinsuoja / Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

Päätös / Ympäristölupa / Maitofarmi Mamis Ay - Eläinsuoja / Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Rakennus- ja ympäristölautakunta 319 17.10.2012 Päätös / Ympäristölupa / Maitofarmi Mamis Ay - Eläinsuoja / Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 575/11/01/00/2010 RYL 319 Asiakirjat Asiakirjat ovat

Lisätiedot

Hedelmällisyys ja talous

Hedelmällisyys ja talous Hedelmällisyys tuottamaan 7.10.2014 Toholampi Hedelmällisyys ja talous Juhani Taponen Helsingin yliopisto Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto Kotieläinten lisääntymistiede Hedelmällisyys heikentynyt

Lisätiedot

Eläinsuojelutarkastus - ankat - tarkastusosa

Eläinsuojelutarkastus - ankat - tarkastusosa Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS ANKKA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys tuotantoeläinten suojelua koskevan direktiivin

Lisätiedot

Lihantuotannon hyödyntämätön Salomaa. 14.1.2011 Veikko Kemppi Toimitusjohtaja LSO Osuuskunta

Lihantuotannon hyödyntämätön Salomaa. 14.1.2011 Veikko Kemppi Toimitusjohtaja LSO Osuuskunta Lihantuotannon hyödyntämätön Salomaa 14.1.2011 Veikko Kemppi Toimitusjohtaja LSO Osuuskunta HKAgrin hankintaosuus Suomen lihamarkkinoista Yhteensä Sika 39% 40% Siipikarja 54% Nauta 26% Lihantuotanto mahdollisuudet

Lisätiedot

Sikojen hyvinvointikorvaukset 2015-2020. Riitta Pietilä, ProAgria Länsi-Suomi

Sikojen hyvinvointikorvaukset 2015-2020. Riitta Pietilä, ProAgria Länsi-Suomi Sikojen hyvinvointikorvaukset 2015-2020 Riitta Pietilä, ProAgria Länsi-Suomi Eläinten hyvinvointikorvaus 2015-2020 Uusi Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2015-2020 Kaikki vanhat sitoumukset katkeavat

Lisätiedot