Eräkerho. Suomen 4H-liitto Eräkerhon tavoitteena on kannustaa nuoria liikkumaan luonnossa nauttien sen tarjoamista monipuolisista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Eräkerho. Suomen 4H-liitto www.4h.fi. Eräkerhon tavoitteena on kannustaa nuoria liikkumaan luonnossa nauttien sen tarjoamista monipuolisista"

Transkriptio

1 Eräkerhon tavoitteena on kannustaa nuoria liikkumaan luonnossa nauttien sen tarjoamista monipuolisista luonnon antimista ja harrastusmahdollisuuksista. Eräkerho

2 Eräkerho Eräkerhossa liikutaan luonnossa ja opitaan uusia asioita muun muassa metsän eläimistä, riistanhoidosta ja metsästyksestä. Tavoitteena on kannustaa nuoria liikkumaan luonnossa ja nauttimaan sen tarjoamista monipuolisista luonnon antimista ja harrastusmahdollisuuksista. Kerho on tarkoitettu yläkouluikäisille nuorille. Kerho kokoontuu 6 kertaa ja jokainen kerta kestää noin 2 tuntia. Ohjaajalla tulee olla riittävä osaaminen aihepiiristä tai joka kerhokerralle voi tulla kyseiseen aiheeseen perehtynyt asiantuntija. Jokaiselle kerhokerralle on tehty esimerkkiohjelma. Ohjelmassa on määritelty tavoitteet, tarvittavat välineet ja materiaalit sekä kerhokertaan sopivia TOP-tehtäviä. Kerhokerta alkaa aloituksella, jossa perehdytään aiheeseen keskustellen tai leikin avulla. Teemassa käydään lävitse varsinainen ohjelma. Jokainen kerhokerta päättyy lopetukseen, jossa kerrotaan mitä seuraavalle kerralle pitää ottaa mukaan. Ohjaaja laatii kerholle turvallisuussuunnitelman etukäteen 4H-yhdistyksen kanssa. Turvallisuussuunnitelmassa pohditaan toiminnan riskejä, niiden ennaltaehkäisyä sekä hätätilanteessa tarvittavia toimenpiteitä. Ensimmäisellä kokoontumiskerralla laaditaan kerhon säännöt. Lisätietoja 4H-yhdistyksestäsi tai Suomen 4H-liitosta (). Tervetuloa mukaan! Tämä opas on tuotettu Metsämiesten Säätiön tuella.

3 ERÄ 1. kerhokerta Tavoite Tavoitteena on tutustua retkeilyn perusteisiin ja perehtyä jokamiehenoikeuksiin. Tarvittavat välineet ja materiaalit: pareittain esineitä tutustumisleikkiin kirves puukko tulitikut trangia eli retkikeitin (vähintään 1 kpl) mehua mukeja ensiaputarvikkeet (erityisesti sidostarpeita). Teemaan sopivia TOP-tehtäviä: Metsä ja luonto, Eränkävijä, B-taso Retkikeitin Metsä ja luonto, Eränkävijä, B-taso Ensiapu Aloitus Tutustuminen: Jaa jokaiselle kerholaiselle pieni esine (esim. käpy, koivun lehti tai kivi) niin, että aina kahdella kerholaisella on sama esine. Kerholaiset saavat kurkata omaa esinettään, mutta pitävät sen muilta piilossa. Tämän jälkeen kerholaiset käyvät kyselemässä muilta heidän esineidensä ominaisuuksia (esim. onko se kova?, onko se terävä? jne.). Kun kerholaiset uskovat löytäneensä parinsa (arvelevat molemmilla olevan saman esineen kuitenkaan näyttämättä sitä), parit asettuvat vierekkäin seisomaan. Kun kaikilla on parit, otetaan omat esineet näytille. Mikäli parien muodostus meni kuvailujen perusteella pieleen, vaihdetaan parit nyt oikeiksi. Tämän jälkeen parit haastattelevat toisiaan (nimi, ikä, missä asuu, mitä harrastaa jne.). Kun haastattelut on molemmin päin tehty, parit esittelevät oman parinsa muulle kerhoporukalle. Turvallisuussuunnitelma ja kerhon säännöt: Tutustumisen jälkeen käydään läpi kerhon ohjelma ja turvallisuussuunnitelma. Sen jälkeen kerholaiset miettivät yhteiset säännöt kerholle. Kerholaisille painotetaan, että monet kerhon tehtävistä vaativat keskittymistä ja rauhoittumista. Teema Jokamiehen oikeudet: Luonnossa liikkujan on hyvä tietää jokamiehenoikeudet ja velvollisuudet. Jokamiehenoikeuksilla tarkoitetaan jokaisen kansalaisen oikeuksia liikkua luonnossa riippumatta siitä, kuka maan omistaa. Jokamiehen oikeuksien ansiosta kaikkiin luonnossa tehtäviin toimiin ei tarvita maanomistajan lupaa, eikä niistä tarvitse maksaa. On kuitenkin hyvä muistaa, että luonnossa liikkujilla on myös vastuu siitä, mitä teemme toisen maalla ja miltä luonto näyttää käyntimme jälkeen. Jokamiehenoikeudet lyhyesti: Saat liikkua jalan, hiihtäen tai pyöräillen luonnossa muualla kuin pihamaalla sekä muilla kuin sellaisilla pelloilla, niityillä tai istutuksilla, jotka voivat vahingoittua kulkemisesta oleskella tilapäisesti alueilla, missä liikkuminenkin on sallittua - voit esimerkiksi telttailla suhteellisen vapaasti, kunhan pidät huolen riittävästä etäisyydestä asumuksiin poimia luonnonmarjoja, sieniä ja kukkia onkia ja pilkkiä veneillä, uida ja peseytyä vesistössä kulkea jäällä Et saa aiheuttaa häiriötä tai haittaa toisille häiritä tai vahingoittaa lintujen pesiä ja poikasia häiritä poroja ja riistaeläimiä kaataa tai vahingoittaa kasvavia puita, ottaa kuivunutta tai kaatunutta puuta, varpuja, sammalta tms. toisen maalta tehdä avotulta toisen maalle ilman pakottavaa tarvetta häiritä kotirauhaa esimerkiksi leiriytymällä liian lähelle asumuksia tai meluamalla roskata ympäristöä ajaa moottoriajoneuvolla maastossa ilman maanomistajan lupaa kalastaa ja metsästää ilman asianomaisia lupia. Kerrataan kerholaisten kanssa jokamiehenoikeuksia kysymysten avulla.

4 Erä Saatko kerätä metsässä maahan kaatuneesta puusta käpyjä, vaikka et tiedä kuka metsän omistaa? Saat. Saatko onkia ilman kalastuslupaa? Saat. Saatko poimia kangasvuokkoja, jos maanomistaja antaa sinulle siihen luvan? Et saa. Kangasvuokko on rauhoitettu kasvi. Olet retkellä ja haluat tehdä nuotion. Saatko katkoa puista oksia nuotiota varten? Et saa. Olet poimimassa suolla lakkoja. Maanomistaja saapuu paikalle ja väittää, että marjat kuuluvat hänelle, koska hän omistaa maan. Saatko kuitenkin poimia marjoja? Saat. Saatko ajaa talvella moottorikelkalla maastossa ilman maanomistajan lupaa, koska lumen sulaessa jäljetkin häviävät? Et saa. Maastossa moottoriajoneuvolla ajamiseen tarvitaan maanomistajan lupa. Saatko jättää eväspaperisi luontoon, sillä tiedät niiden maatuvan? Et saa. On kuuma kesäpäivä ja haluaisit mennä uimaan. Sinulla ei ole maanomistajan lupaa mennä uimaan läheiseen metsälampeen. Saatko kuitenkin mennä? Saat. Saatko viedä nigerialaisen ystäväsi metsäretkelle, vaikkei hän ole EU:n alueelta? Saat. Jokamiehenoikeudet koskevat kaikkia Suomessa olevia kansalaisuudesta riippumatta. Saatko keittää retkikeittimellä kavereillesi kahvit metsäpalovaroituksen aikaan? Saat. Metsäpalovaroituksen aikana ei saa tehdä avotulta, mutta retkikeitintä voi käyttää. Retkikeitin: Raikas ulkoilma kasvattaa ruokahalua ja joskus on mukava syödä muutakin kuin eväsleipiä. Retkikeitintä käytetään silloin, kun halutaan valmistaa retkellä esimerkiksi lämmintä ruokaa tai kuumaa mehua. Retkikeitintä voidaan käyttää myös silloin, kun on metsäpalovaroitus eikä avotulta saa tehdä. Tutustukaa retkikeittimeen ja sen kokoamiseen. Harjoitelkaa retkikeittimen kasaamista ja laittakaa vähintään yhteen tulet mehunkeittoa varten. Mehu voi lämmetä sen aikaa kun kerholaiset tekevät laavua. Laavu: Retkeilijä ei aina tarvitse telttaa yöpymiseen, vaan omatekoisesta laavusta saa hyvän suojan tuulta ja sadetta vastaan. Laavun tekemiseen ei välttämättä tarvita naruja tai pressuja, vaan laavun pystyy rakentamaan pelkistä luonnon rakennusmateriaaleista. Kasaamalla kahden puun väliin kiinnitettyä poikkipuuta vasten oksia, risuja ja havuja ristikkäin, saadaan rakennettua tiivis katos. Tehkää kerholaisten kanssa laavu hyödyntäen luonnon omia rakennusmateriaaleja. Huom. muistakaa jokamiehenoikeudet ja/tai kysykää lupa maanomistajalta mahdollista oksien katkomista tai puun kaatamista varten. Ensiapu: Ensiaputaidot ovat tärkeitä erätaitoja. Luonnossa liikkuessa voi itselle tai kaverille sattua haavereita, jolloin ensiavun perustaidot on hyvä osata. Retkeilijän yleisimmät ensiapua vaativat toimet ovat pienten haavojen ja nyrjähtäneiden raajojen sitominen. Jokaisella retkeilijällä onkin hyvä olla aina mukana sidostarpeita ja kännykkä, mikäli suuremman haaverin sattuessa tarvitsee hälyttää lisäapua. Harjoitelkaa pareittain painesidoksen tekemistä esimerkiksi ranteeseen. 1. Otetaan kova ote vuotavasta kohdasta. 2. Potilas laitetaan varovasti maahan makaamaan vuotava raaja kohoasennossa. 3. Kääritään muutama kierros sideharsoa haavan päälle. 4. Laitetaan haavan päälle paine (toinen sideharsorulla, litteä kivi tms.) ja sidotaan loppu sideharso. 5. Soitetaan apua. Lopetus: Kerholaiset voivat mennä istumaan itse rakennettuun laavuun ja nauttia retkikeittimellä kuumennetut mehut.

5 Erä 2. kerhokerta Tavoite Tavoitteena on oppia tuntemaan riistalintulajeja ja linnustusta. Tarvittavat välineet ja materiaalit: täytettyjä riistalintuja ja/tai kuvia ja/tai video lautaa (valmiiksi sahattuja oikean mittaisia pätkiä tai pidempiä lautoja) sahoja pora rullamittoja puukkoja nauloja suojapeltiä kiinnitysnarua ensiaputarpeet. pönttöön pikkulinnun taas tarvitsee kerätä tarpeettoman paljon pesämateriaalia. Jokainen kerholainen rakentaa linnunpöntön aikuisen ohjauksessa. Top-tehtävistä saa tarvittaessa ohjeet. Lopetus Kerholaiset saavat omatekoiset linnunpöntöt mukaansa. Heidän tehtävänään on käydä laittamassa pönttö itsenäisesti paikoilleen ja kertoa seuraavalla kerhokerralla, mihin pöntön veivät. Huom. Kerholaisten on hyvä ottaa seuraavalle kerhokerralle juomapullot mukaansa. Teemaan sopivia TOP-tehtäviä: Metsä ja luonto, Riistanhoito, C-taso Telkänpönttö Metsä ja luonto, Riistanhoito, C-taso Linnunpönttö Aloitus Riistalintulajit: Tutustutaan eri riistalintulajeihin täytettyjen eläinten, kuvien tai videon avulla. Lajien ulkomuotoon tutustuttaessa keskustellaan eri lintujen elintavoista ja -ympäristöistä. Lisäksi keskustellaan riistalintujen metsästyksestä ja metsästystavoista sekä -ajasta. Esimerkkejä: fasaani (metsästysaika: ) kanadanhanhi (metsästysaika: ) sorsalinnut (metsästysaika: ) teeri, pyy, metso (metsästysaika: ). Teema Pöntöt: Linnuilla voi olla joskus pulaa sopivista pesäpaikoista. Kolopesijät eivät välttämättä aina löydä sopivia luonnonkoloja, mihin pesänsä tekisivät. Linnunpönttöjä tarvitaankin niin pihoilla kuin metsissä. Eri lintulajit vaativat hieman erikokoiset pöntöt. Pöntön tärkeimmät mitat ovat lentoaukon halkaisija sekä lyhyemmän sisäsivun pituus. Liian isosta suuaukosta pääsevät esimerkiksi pedot sisään, ja liian suureen

6 ERÄ 3. kerhokerta Tavoite Tavoitteena on kerrata suunnistuksen perusteet, harjoitella suunnistamaan metsässä ja sytyttää nuotio turvallisesti. Tarvittavat välineet ja materiaalit: karttoja pareittain kompasseja pareittain kyniä paperia nuotiopuita tulitikut puukkoja ensiaputarpeet sammutusvettä tikut pullataikina noin metrin mittaisia peukalonvahvuisia keppejä hyvä hiillos. Tikkupullat (lähde: ) 2 ½ dl vettä ½ dl maitojauhetta 30 g hiivaa tai 1 pss kuivahiivaa ¾ dl sokeria ½ tl suolaa 1 tl kardemummaa 100 g voita tai margariinia n. 7dl vehnäjauhoja Sekoita maitojauhe ja hiiva kädenlämpöiseen veteen. Jos käytät kuivahiivaa, sekoita hiiva jauhoihin ja kuumenna neste lämpimämmäksi (+42 C). Lisää sokeri, suola ja kardemumma. Lisää osa jauhoista ja pehmeä rasva. Lisää loput jauhot. Alusta taikina tasaiseksi ja kimmoisaksi. Anna sen kohota liinan alla kaksinkertaiseksi. Jaa taikina 15 osaan. Pyörittele osat kämmenten välissä sormenvahvuisiksi nauhoiksi. Kierrä taikinanauhat keppien päähän ja paista hitaasti nuotiolla hiilloksen yläpuolella. Teemaan sopivia TOP-tehtäviä: Metsä ja luonto, Eränkävijä, B-taso Kartta ja kompassi Metsä ja luonto, Eränkävijä, B-taso Nuotio Metsä ja luonto, Eränkävijä, B-taso Nuotion sytytys ilman tulitikkuja Aloitus Keskustelkaa, mihin kerholaiset laittoivat edellisellä kerralla tekemänsä linnunpöntöt ja onko jossakin pöntössä jopa asukkaita. Teema Kartat: Kartta ja kompassi pitävät luonnossa liikkujan oikeassa suunnassa, kunhan niitä osaa käyttää oikein. Kartasta näkee millaista maasto on ympärillä, ja kompassi näyttää suunnan haluttuun paikkaan. Karttoja on erilaisia eri tarkoituksia varten. Esimerkkejä: peruskartta (1:20 000) suunnistuskartta (1:10 000) yleiskartta (1: ) tiekartta aarrekartta tähtikartta karttapallo. Kartoille on merkitty erilaisin karttamerkein kuvaus maastosta ym. Tutkikaa karttoja ja selvittäkää, mitä merkit tarkoittavat. Apuna voivat olla karttamerkkikuvat selitteineen (esim. Suomen Suunnistusliiton wwwsivuilta). Suunnan ottaminen: Aseta kompassi vaakasuorassa asennossa olevalle kartalle niin, että kompassin reuna menee lähtöpisteestä maaliin ja sen kulkusuuntanuoli osoittaa menosuuntaan. Pidä kompassi paikoillaan ja kierrä sen kehää niin, että sen neularasian viivat kääntyvät kartan pohjoisviivojen suuntaisesti. Ota sen jälkeen kompassi irti kartalta ja käänny niin, että kompassin pohjoisneula kääntyy pohjoishaarukan väliin. Kulkusuuntanuoli kertoo nyt, mihin suuntaan suunnistajan tulee matkata. Kerholaiset harjoittelevat ottamaan suunnan kompassilla ohjeiden mukaisesti ja tekevät muutaman suunnanottoharjoituksen. Katso kartasta mihin pisteeseen haluat suunnan otettavan. Sen jälkeen kerholaiset ottavat suunnan pareittain ja kääntyvät kohti menosuuntaa. Suunnistaminen: Sinulla on kartta, johon on merkitty rasteja. Vie rasteille etukäteen kirjaimia. Kaikkien rastien kirjaimista muodostuu lopulta sana (esim. p-e-r-u-s-k-a-r-t-t-a).

7 Erä Rasteille lähdetään suunnistamaan pareittain. Pareille jaetaan kynät ja paperit. Pari käy katsomassa kartaltasi aina yhden rastipisteen kerrallaan, merkitsee rastipisteen omalle kartalleen ja suunnittelee reitin kartan avulla. Suorin reitti ei aina välttämättä ole paras. Jyrkänteelle ei voi kulkea, ja upottava suo hidastaa vauhtia. Pari ottaa kompassilla suunnan ja lähtee suunnistamaan rastille selvittääkseen rastikirjainta. Kun rastikirjain on selvitetty, pari palaa takaisin alkupisteeseen katsomaan seuraavan rastin. Lähetä pareja aina eri rasteille, jotta parit eivät voi seurata toisiaan. Kun pari on kiertänyt kaikki rastit, se miettii, mikä sana muodostuu kaikista rastikirjaimista. Nuotio: Nuotion teko on yksi tärkeimmistä keinoista luonnossa selviytymisessä. Nuotion lämmössä valmistetaan ruokaa, kuivatellaan vaatteita ja lämmitellään. Retkeilijän on hyvä osata tehdä nuotio luonnosta saatavista materiaaleista, jottei hänen tarvitse kantaa kuivia halkoja repussaan. Nuotio tarvitsee palaakseen riittävästi polttoainetta ja happea. Kuivilla sytykkeillä ja riittävän pieniksi pilkotuilla kuivilla polttopuilla saadaan tuli syttymään vaivattomimmin. Nuotion tekemisessä on erityisen tärkeää valita nuotiolle sopiva paikka siten, ettei tuli pääse leviämään ympäristöön. Erityisen tärkeää on muistaa se, että nuotion sytyttämistä varten tarvitsee olla maanomistajan lupa eikä nuotiota saa tehdä metsäpalovaroituksen aikaan. Nuotion läheisyyteen tulee aina varata sammutusvettä. Kerholaiset tekevät pienryhmissä erimuotoiset nuotiot riittävän etäälle toisistaan (neliö-, mikki hiiri-, pagodi- ja viuhkamallit Top-tehtävässä Nuotio). Ennen sytyttämistä käydään katsomassa toisten ryhmien nuotiot. Tämän jälkeen ryhmät saavat luvallasi sytyttää nuotionsa. Vertaillaan ryhmien kesken, kenen nuotio syttyi parhaiten ja arvioidaan, mistä se johtui. Lopetus: Tikkupullanpaistoa nuotioilla. Huom. Seuraavalla kerralla kerholaiset voivat ottaa mukaan omat marja/sienikorinsa ja ruokailuvälineensä (muki, haarukka, syvä astia).

8 Erä 4. kerhokerta Tavoite Tavoitteena on kerrata tutut sienet ja marjat sekä opetella muutamia uusia lajeja. Lisäksi tavoitteena on opetella valmistamaan nuotiolla retkiruokaa. Tarvittavat välineet ja materiaalit: Sienikirja, sieniveitsi, marjakirja, marjapoimuri, kori, foliota, syviä astioita, leikkuuveitsiä, (leikkuulautoja), haarukoita, pannu, siivilä, mukeja, ensiapuvälineet, (Kalevala), sokeria, kasviksia (esim. kesäkurpitsa, porkkana, sipuli), perunoita (esim. Rosamunda), mustikoita, maitoa, makkaraa, voita tai margariinia ja vettä. Teemaan sopivia TOP-tehtäviä: Metsä ja luonto, Metsän antimet, A-taso Maha makeaksi mustikalla Metsä ja luonto, Eränkävijä, B-taso Herkkuja nuotiolla Metsä ja luonto, Tontuista tukkijätkiin, C-taso Mäet kylvi männiköiksi Metsä ja luonto, Tontuista tukkijätkiin, C-taso Elämää metsäkämpällä Metsä ja luonto, Tontuista tukkijätkiin, C-taso Ryhmätehtävä: Metsä raikaa Aloitus Kerholaiset lähtevät kanssasi metsään ja tutustuvat johdollasi syötäviin marjoihin ja maistelevat niitä. Esittele kerholaisille myös myrkyllisiä marjoja. Tutustukaan perusruokasienten ominaisuuksiin (rouskut, tatit, vahverot, haperot). Kerholaiset tutkivat ja tunnustelevat sieniä sekä tarkastelevat niiden eroavaisuuksia ja tuntomerkkejä. Pohtikaa, mitä muuta luonnosta voidaan käyttää ihmisen ravinnoksi. (yrtit, villivihannekset) Keskustelkaa marjastuksesta ja sienestyksestä sekä marja- ja sieniruuista. Pohjaa keskustelulle: Pelkällä luonnonmuonalla voi hädän tullen selvitä pitkiäkin aikoja, mutta tavallisinta on käyttää luonnonantimia normaaliruuan lisänä. Onnekas tai taitava kulkija löytää retkireittinsä varrelta vaikkapa marjat jälkiruokaan, sienet kastikkeeseen tai yrtit ruuan mausteeksi. Tärkein sääntö keräilyssä on, että saa kerätä vain sellaisia kasveja, sieniä ja marjoja, jotka varmasti tunnistaa! Yrtit ja villivihannekset: Luonnonyrttien pääasiallinen keruuaika on alkukesä. Nuorten kasvien maku ja ravintosisältö ovat silloin parhaimmillaan, vanhemmiten ne muuttuvat usein puumaisiksi, kuituisiksi ja kitkeriksi. Kasveja voi käyttää monella tapaa. Yksi yleisimmistä tavoista on kerääminen teeaineksiksi. Jotkin kasvit sopivat mausteiksi, toisista voi valmistaa salaatteja. Leivonnassa voi käyttää yrttejä makua antamaan ja jauhojen jatkeeksi. Tuttuja ruokakasveja korvaamaan voi käyttää luonnonkasveja. Esimerkkejä: ahomansikka, koiranputki, koivu, leskenlehti, maitohorsma, niittysuolaheinä, osmankäämi, poimulehti, ruusut, siankärsämö, vadelma, puna-apila, valkoapila, voikukka ja nokkonen. Marjat ja sienet: Marja-aikaan hyvälle paikalle sattuva retkeilijä kerää nopeasti ainekset kiisseliin, marjajälkiruokaan ja puuron tai räiskäleiden päälle. Marjasadon kuljettamista varten voi varata esim. tyhjän pussin tai kannellisen lautasen repun taskuun. Yleisesti poimittujen luonnonmarjojen eli ahomansikan, karpalon, katajan (mausteeksi), lakan, mesimarjan, mustaherukan, mustikan, pihlajan, puolukan, sianpuolukan ja vadelman lisäksi löytyy useita muitakin käyttökelpoisia marjoja. Soilla viihtyvä juolukka, tuntureille mattoja muodostava variksenmarja, Lapin suurimarjainen riekonmarja ja rannikon tyrni ovat myös tutustumisen arvoisia. Sienet ovat helppoa retkiruokaa. Osan lajeista (esim. keltavahverot eli kanttarellit, suppilovahverot, tatit, orakkaat ja lampaankäävät) voi laittaa suoraan pannulle paistumaan. Sienikastike kruunaa monenlaiset retkiruuat. Kasveihin voi kerääntyä mm. liikenteestä ja teollisuudesta peräisin olevia haitallisia aineita. Seuraavilta paikoilta ei tule kerätä kasveja, marjoja tai sieniä: m lähempää maantietä kaupunkien ja taajamien keskustoista saastuttavien teollisuuslaitosten läheisyydestä keinolannoitetuilta tai torjunta-ainein käsitellyiltä alueilta. Nokkosta, jauhosavikkaa, suolaheiniä ja hierakoita ei saa kerätä runsastyppisiltä kasvupaikoilta (esim. navetan lähiympäristö).

9 Erä Kasvien keruussa noudatetaan kestävän käytön periaatetta. Kasveja ei revitä juurineen tai rönsyineen. Jos kasvusto on pienehkö, ei yhdestä yksilöstä saa ottaa kaikkia lehtiä. Jos suuntaa retkensä vuosittain samalle alueelle, on keräyspaikkoja kuitenkin hyvä vaihdella. Teema Sienestys ja marjastus: Esittele kerholaisille sieniveitsen ja marjapoimuri käyttö. Tämän jälkeen kerholaiset saavat lähteä omatoimisesti etsimään lähialueelta marjoja ja sieniä omiin koreihinsa. Pysyttele lähistöllä, mikäli joku tarvitsee apua tunnistuksen kanssa. Kerholaiset voivat halutessaan poimia koriinsa myös tuntemattomia sieniä, jotka tunnistetaan lopuksi yhdessä ryhmän kanssa. Retkiruoka: Valmistele yhdessä kerholaisten kanssa retkiruoka. Jokaiselle jaetaan vastuutehtävä ruuan valmistuksessa, ja kaikki auttavat muita tarvittaessa. Nuotio voidaan sytyttää jo sienestyksen ja marjastuksen aikana, jotta ruuan valmistukseen tarvittava hyvä hiillos ehtii syntyä. Retkiruokamenu sisältää tuhkaperunoita ja makkara-kasvisnyyttejä: Pestyt perunat kääritään foliopaloihin (1 2 perunaa ruokailijaa kohden) ja haudataan hyvään hiillokseen. Perunoiden kypsyminen kestää 0,5 1 tuntia. Kypsiin perunoihin tehdään viillot veitsellä ja viiltoihin laitetaan voita. Perunat ovat valmiita nautittaviksi. Makkarat ja kasvikset pilkotaan paloiksi. Palaset asetellaan foliopaloille (useampi kerros foliota) ja hyvinsuljetut folionyytit haudataan hiillokseen (1 nyytti ruokailijaa kohden). Makkara-kasvisnyytit ovat kypsiä 0,5 1 tunnin kuluttua. Ruokajuomana maistuu tee: Kiehautetaan vesi nuotiolla pannussa. Ripotellaan pannuun kerättyjä ja puhdistettuja kuusenneulasia sekä rikottuja mustikan- ja koivunlehtiä. Annetaan teen hautua n. 10 minuuttia ennen tarjoilua. Kaadetaan tee siivilän läpi mukeihin ja nautitaan lämpöisestä juomasta. Jälkiruoaksi maistellaan mustikkamaitoa: Laitetaan mustikat syviin astioihin (jokaiselle kerholaiselle oma) ja ripotellaan päälle sokeria. Lisätään maito. Mustikkamaito on valmis nautittavaksi. Luovuutta ja lystiä luonnossa: Ruoan valmistumista odotellessaan, kerholaiset voivat jatkaa sienestystä/marjastusta. Vaihtoehtoisesti he voivat perehtyä johdollasi vanhanajan metsäkämpän vapaa-ajan huvitukseen, kissanhännänvetoon (Top -tehtävä Elämää metsäkämpällä) tai/ja eläytyä entisajan suomalaisiksi taiteilijoiksi, joille luonto oli inspiraation lähteenä (Toptehtävä Metsä raikaa). Ruokaa odotellessa on myös hyvä rauhoittua. Voit lukea ääneen katkelmia Kalevalasta (metsien synty, suuri tammi tai Kantelettaren laulu metsästyksestä). Voitte tehdä myös niin, että kukin kerholaisista lukee aina pienen pätkän. Lopetus: Nauttikaa kypsästä retkiruuasta ja käykää läpi kerholaisten sieni- ja marjasaaliit. Tunnistakaa yhdessä poimitut sienet. Kerholaiset saavat oman sieni/marjasaaliinsa mukaan kotiin.

10 Erä 5. kerhokerta Tavoite Tavoitteena on tutustua metsästykseen ja riistanhoitoon sekä riistalajeihin. Lisäksi tavoitteena on tutustua eri metsästysaseisiin ja niiden huoltoon sekä oppia ampumaan turvallisesti. Tarvittavat välineet ja materiaalit: täytettyjä eläimiä ja/tai kuvia riistaeläimistä metsästysaseita maalitaulut aseen huoltovälineet. Teemaan sopivia TOP-tehtäviä: Metsä ja luonto, Riistanhoito, C-taso Paljon teemaan sopivia tehtäviä itsenäisesti tehtäviksi Aloitus Kerholaiset saavat kertoa, mitä he tekivät edellisen kerhokerran sieni/marjasaaliistaan. Ihminen pystyy käyttämään ravinnokseen luonnon monipuolisia antimia: sienet, marjat, yrtit ja riista. Tällä kerhokerralla syvennytään riistanhoitoon ja metsästykseen. Teema Riistalajit ja niiden metsästys: Tutustukaa eri riistalajeihin kuvien ja/tai täytettyjen eläinten avulla. Keskustelkaa niiden elintavoista ja -alueista. Vertaillaan eri riistaeläinten metsästystapoja ja -aikoja: Esimerkkejä: karhu, susi ja hirvi (vaativat kaatoluvan) metsäjänis, rusakko (metsästysaika ) kettu (saa metsästää koko metsästysvuoden, paitsi ei naarasta, jolla pentue ) kanadanmajava (metsästysaika ). Metsästysaseet: Esittele kerholaisille erilaisia metsästysaseita ja kerro niiden ominaisuuksista sekä käyttötarkoituksista. Metsästäjätutkinto: Kaikkien, jotka aikovat metsästää, on maksettava riistanhoitomaksu. Jotta riistanhoitomaksun voi maksaa, on suoritettava metsästäjätutkinto. Tutkintoa ei kuitenkaan tarvitse suorittaa tai riistanhoitomaksua maksaa, jos toimii ainoastaan koiranohjaa- jana, ajomiehenä tai vain muuten avustaa metsästyksessä. Metsästäjätutkintoon ei ole alaikärajaa. Metsästäjätutkintoon kuuluu kirjallinen koe, jota varten järjestetään vapaaehtoinen 12 tunnin mittainen koulutus. Metsästäjätutkintoa järjestävät riistanhoitoyhdistykset. Metsästäjän tulee suorittaa ampumakoe, mikäli hän aikoo metsästää rihlatulla luotiaseella kuusipeuraa, saksanhirveä, japaninpeuraa, metsäkaurista, hirveä, valkohäntäpeuraa, metsäpeuraa tai karhua. Metsästys harrastuksena: Keskustele kerholaisten kanssa metsästyksestä harrastuksena ja riistanhoidon tärkeydestä. Kysymyksiä keskustelun tueksi: Mitä tarkoittaa kestävä metsästys ja miten siihen pyritään? (Ei metsästetä yli kannan kestävyyden. Metsästysajat, kaatoluvat). Miksi hirvikantaa tulee rajoittaa metsästyksellä? (Liikenne, taimituhot.) Miksi hirvieläimille rakennetaan ruokintapaikkoja? (Halutaan turvata näiden eläinten riittävä ravinnonsaanti talvella. Etenkin peurat käyttävät ruokintapaikkoja halukkaasti.) Mikä on nuolukivi? (Korkean kannon päähän asetetusta nuolukivestä hirvi- ja jäniseläimet saavat tarpeellisia kivennäisaineita, fosforia ja kuparia. Nuolukivien suunnitelmallinen sijoittelu voi houkutella hirvet pois taimikoista ja teiltä.) Miksi sorsalintuja ruokitaan? (Päätavoitteena on poikuetuotannon parantaminen ja sorsien pysäyttäminen halutulle alueelle.) Miksi hirvitorneja pystytetään? (Torneista on parempi näkyvyys, joten metsästyksestä tulee turvallisempaa ja hirvet näkyvät paremmin. Hirvet eivät myöskään haista tornissa olevaa metsästäjää niin hyvin kuin maanpinnalla olevaa.) Miksi minkki on haittaeläin? (Minkki ei kuulu luontaisesti Suomen eläinkantaan ja vähentää näin esimerkiksi vesikkokantoja. Kaikkiruokaisena minkki vähentää muiden eläinten ravintoa ja linnunpesiä tyhjentäessään pienentää jopa lajikantoja.)

11 Erä Ammunta: Näytä kerholaisille turvallinen esimerkkisuoritus aseenkäsittelystä (esimerkiksi ilmakivääri) ja opasta, miten aseen kanssa käyttäydytään. Erityisesti tulee painottaa, ettei kukaan saa osoittaa aseenpiipulla muualle kuin tauluihin päin. Kerholaiset saavat tutustua aseeseen ja koettaa ampuma-asentoa. Näytä esimerkki, miten aseella ammutaan. Kerholaiset saavat ampua vuorotellen kohti taulua tai esim. tölkkiä. Aseita voi olla enemmän kuin yksi, mutta silloin ohjaajiakin tulee olla enemmän! Harjoittelukierrosten jälkeen voidaan ottaa kerholaisten kesken kisa, kuka ampuu parhaiten (saa eniten pisteitä tai kaataa eniten tölkkejä). Mahdollisuuksien mukaan kerholaisille voidaan esitellä erilaisia aseita, ja he voivat ampua niillä. Esimerkiksi jousiammunta voisi olla kokeilemisenarvoista. Aseiden huolto: Ampumisen jälkeen tulee aina muistaa huoltaa ase ja pitää näin se puhtaana. Näytä kerholaisille, miten ase huolletaan. Tämän jälkeen kerholaiset saavat itse huoltaa esimerkiksi pareittain asetta. Lopetus Asettakaa aseet sovittuun paikkaan ja tarkistakaa niiden kunto.

12 ERÄ 6. kerhokerta Tavoite Tavoitteena on oppia onkimaan eri syöttejä käyttäen. Tarvittavat välineet ja materiaalit: onkivapoja (lasikuitu tai puu) siimaa kohoja halkaistuja painoja koukkuja pihdit lapio tai talikko matopurkkeja maissinjyviä puukkoja ämpäri kaloille muovipusseja palautelaput kerholaisille (ja ohjaajille) kyniä TOP-tehtäväniput. Teemaan sopivia TOP-tehtäviä: Metsä ja luonto, Onkijan kujeet, A-taso Tee oma onki Metsä ja luonto, Onkijan kujeet, A-taso Madot purkkiin Metsä ja luonto, Onkijan kujeet, A-taso Parhaimmat onkipaikat Metsä ja luonto, Kalastajan kepposet, B-taso Tunnetko jigin Metsä ja luonto, Kalastajan kepposet, B-taso Kuinka käsitellä kalaa oikein? Aloitus Onkiminen on leppoisa, mutta silti haastava harrastus. Onkiminen sopii kaiken ikäisille, eikä se rasita liikaa kukkaroa. Itse pyydystetty kala myös maistuu paljon paremmalta kuin kaupasta tai torilta ostettu. Onkiminen kuuluu jokamiehen oikeuksiin. Ongella voi pyytää kaikenlaisia kaloja, kuten esimerkiksi ahvenia, särkiä, lahnoja ja jopa taimenia. Kerholaiset saavat kertoa omista kalastuskokemuksistaan. Teema Ongen teko: Jokainen kerholainen rakentaa itselleen ongen avustuksellasi. Ohjeet tarvittaessa Toptehtävästä Onkijan kujeet, Tee oma onki. Madot purkkiin: Jotta kala kävisi koukkuun, tarvitaan houkuttimeksi syötti. Koukkuun voi kokeilla mo- nenlaisia syöttejä. Yleisin on mato, mutta käytettyjä syöttejä ovat myös esim. leipä, maissinjyvä ja toukat. Kastemadot asuvat puutarhassa kasvimaan reunamilla tai lehtikompostissa. Ne viihtyvät aikaisin aamulla kasteisella nurmikolla ja rankkasateen jälkeen niitä näkyy jopa asfaltilla. Onkilieroja löytyy edellisten paikkojen lisäksi maassa olevien kivien ja puiden alta. Peltolierot viihtyvät peltojen pientareilla ja perunamailla. Kaivakaa riittävä määrä matoja onkijoille. Kalastus ja lajitunnistus: Eri kalalajit viihtyvät erilaisissa paikoissa. Särjet, salakat ja ahvenet viihtyvät matalassa rantavedessä. Ahven viihtyy myös matalikoilla ja kareilla. Haukien lempipaikka on syvemmällä rantapenkan tai karikon tuntumassa. Hyvä onkipaikka on sellainen, joka poikkeaa jollain tavalla vallitsevasta ympäristöstä. Kalat viihtyvät esim. kaislikon ja ulpukkakasvuston reunoilla, veteen kaatuneen puun kohdalla ja puron suulla. Niemen kärjet, salmet ja kapeikot, karikot ja rantakivet kuuluvat myös kalojen lempipaikkoihin. Niitä tapaa lähes aina myös laiturien ja siltojen alta nauttimassa varjoista ja viileydestä. Onkimatkalla tulee muistaa liikkua hiljaa, etteivät kalat pelästy. Turha kiire kannattaa jättää kotiin ja vain olla sekä nauttia luonnon rauhasta. Jokainen kerholainen hakeutuu sopivaan onkimispaikkaan näköpiirissäsi ja alkaa kokeilla kalaonneaan. Kokeilkaa erilaisia syöttejä (mato, maissinjyvä). Kummalla tulee paremmin kalaa? Neuvo ja opasta, miten syötti laitetaan koukkuun ja miten kala otetaan koukusta pois. Kerholaisten kesken voidaan järjestää pieni kisa, kuka saa eniten kaloja, ja kenen kala on pullein. Kenestä tulee kerhon kalakunkku tai kuningatar? Kalojen tunnistus: Tunnistakaa kaloja yhdessä, sitä mukaa kun saatte niitä saaliiksi. Tarkastelkaa eri kalalajien tuntomerkkejä ja eroavaisuuksia. Voit myös esitellä kerholaisille muunlaisia kalastusvälineitä ja -tarvikkeita sekä kertoa niiden nimet (pilkkivapa, vapa, lusikkauistin, vaappu, peruke jne.).

13 Erä Lopetus Ahkeran kalastuksen jälkeen on palautteen aika. Jaa kerholaisille (ja ohjaajille) palautelaput koko kerhosta. Täyttäkää palautelaput huolellisesti, jotta tätä pakettia voidaan kehittää ja parantaa. Kerholaisille jaetaan muistoksi eräkerhosta TOP tehtäväristikoita monistettuina nippuina: Metsä ja luonto, Onkijan kujeet, A-taso Ankerias vai nahkiainen Metsä ja luonto, Metsän antimet, A-taso Juolukka vai puolukka Metsä ja luonto, Metsän antimet, A-taso Tatti vai hapero Metsä ja luonto, Metsän antimet, A-taso Ketunleipä vai nokkonen LOPUKSI Lisää kiinnostavia aineistoja löytyy paikallisesta 4H-yhdistyksestä. 4H-TOP-tehtäväpankista (/TOP) voi myös kerholaisten kiinnostuksen mukaan valita sopivia tehtäviä ja rakentaa kerho-ohjelman itse!

14

15

16 4H-harrastuksessa lapsi ja nuori kasvaa kohti vastuullista ja yritteliästä aikuisuutta. Harrastajan kehitysvaiheet huomioon ottavassa toiminnassa opitaan itse tekemällä. Turvallisessa 4H-kerhossa omaksutaan käytännön taitoja ja tietoja koulutetun aikuisen tai nuoren ohjaajan tuella. 4H-koulutukset ja kurssit syventävät nuoren osaamista. 4H-toiminnassa saadaan valmiuksia yrittäjyyteen ja työelämään. 4H-harrastus kehittää ihmistä kokonaisuutena. Tätä kuvaa neljän H:n perustana olevat sanat head, hands, heart ja health, suomeksi harkinta, harjaannus, hyvyys ja hyvinvointi.

Kytäjä-Usmi Ulkoilualue

Kytäjä-Usmi Ulkoilualue Kytäjä-Usmi Ulkoilualue 1 Tervetuloa Kytäjä-Usmi ulkoilualueelle Kytäjä-Usmi ulkoilualueen luonto ja alueella sijaitsevat retki kohteet tarjovata loistavat mahdollisuudet lenkkeilyyn, pyöräilyyn, grillaukseen,

Lisätiedot

Kytäjä-Usmi Ulkoilualue

Kytäjä-Usmi Ulkoilualue Kytäjä-Usmi Ulkoilualue Tervetuloa Kytäjä-Usmi ulkoilualueelle Hyvinkäällä sijaitsevan Kytäjä-Usmi ulkoilualueen luonto ja alueella sijaitsevat retki kohteet. Tarjoavat loistavat mahdollisuudet lenkkeilyyn,

Lisätiedot

Eräpassi 1. Eräpassi 1. Ensimmäinen eräpassi on suunnattu 1. 3.-luokkalaisille.

Eräpassi 1. Eräpassi 1. Ensimmäinen eräpassi on suunnattu 1. 3.-luokkalaisille. Eräpassi 1 Ensimmäinen eräpassi on suunnattu 1. 3.-luokkalaisille. Eräpassin voi suorittaa opettajan johdolla koulussa oppituntien aikana, retkipäivänä, luokkaretkellä, luontokoulussa, harrastuskerhossa

Lisätiedot

Eräpassi 1. Eräpassi 1. Ensimmäinen eräpassi on suunnattu 1. 3.-luokkalaisille.

Eräpassi 1. Eräpassi 1. Ensimmäinen eräpassi on suunnattu 1. 3.-luokkalaisille. Eräpassi 1 Ensimmäinen eräpassi on suunnattu 1. 3.-luokkalaisille. Eräpassin voi suorittaa opettajan johdolla koulussa oppituntien aikana, retkipäivänä, luokkaretkellä, luontokoulussa, harrastuskerhossa

Lisätiedot

Eräpassi 2. Eräpassi 2. Toinen eräpassi on suunnattu 4. 6.-luokkalaisille.

Eräpassi 2. Eräpassi 2. Toinen eräpassi on suunnattu 4. 6.-luokkalaisille. Eräpassi 2 Toinen eräpassi on suunnattu 4. 6.-luokkalaisille. Eräpassin voi suorittaa opettajan johdolla koulussa oppituntien aikana, retkipäivänä, luokkaretkellä, luontokoulussa, harrastuskerhossa missä

Lisätiedot

Eräpassi 3. Eräpassi 3. Kolmas eräpassi on suunnattu yläkoululaisille.

Eräpassi 3. Eräpassi 3. Kolmas eräpassi on suunnattu yläkoululaisille. Eräpassi 3 Kolmas eräpassi on suunnattu yläkoululaisille. Eräpassin voi suorittaa opettajan johdolla koulussa oppituntien aikana, retkipäivänä, luokkaretkellä, luontokoulussa, harrastuskerhossa missä vain!

Lisätiedot

Eräpassi 3. Eräpassi 3. Kolmas eräpassi on suunnattu yläkoululaisille.

Eräpassi 3. Eräpassi 3. Kolmas eräpassi on suunnattu yläkoululaisille. Eräpassi 3 Kolmas eräpassi on suunnattu yläkoululaisille. Eräpassin voi suorittaa opettajan johdolla koulussa oppituntien aikana, retkipäivänä, luokkaretkellä, luontokoulussa, harrastuskerhossa missä vain!

Lisätiedot

Metsän taikaa luontopolkureppu

Metsän taikaa luontopolkureppu Metsän taikaa luontopolkureppu Kohderyhmä 0.-3. luokka Tämä reppu sisältää kahden tunnin metsäaiheisen retkiohjelman ohjeen sekä tarvittavat välineet omatoimiselle luontoretkelle. Reppua saa lainata päiväksi

Lisätiedot

Ympäristökerho. Sini Salonen Päijät-Hämeen LUMA-keskus Kerho-ohjaajakoulutus 10.3.2016

Ympäristökerho. Sini Salonen Päijät-Hämeen LUMA-keskus Kerho-ohjaajakoulutus 10.3.2016 Sini Salonen Päijät-Hämeen LUMA-keskus Kerho-ohjaajakoulutus 10.3.2016 Ympäristökerho Kerho on suunniteltu 1-2 luokkalaisille. Yhden kerhokerran pituus kokonaisuudessaan on kaksi tuntia. Paras aika kerhon

Lisätiedot

Suomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö Koulujen luonto/ kalastuskerhot

Suomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö Koulujen luonto/ kalastuskerhot 1. KERHOKERTA Ensimmäisen kerhokerran tavoitteena on opetella kalastuksessa käytettävät perussolmut sekä tutustuttaa osallistujat solmujen käyttötarkoituksiin. Lisäksi osallistujille kerrotaan erilaisten

Lisätiedot

Suomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö Koulujen luonto/ kalastuskerhot

Suomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö Koulujen luonto/ kalastuskerhot Kevätohjelma 1. KERHOKERTA Tavoitteena on oppia solmu nimeltään kirurginsilmukka. Lisäksi opetellaan laittamaan onkivapa onkikuntoon valmistamalla jokaiselle kerholaiselle omat onkilaitteet. 1) Solmun

Lisätiedot

Eräpassi 2. Eräpassi 2. Toinen eräpassi on suunnattu 4. 6.-luokkalaisille.

Eräpassi 2. Eräpassi 2. Toinen eräpassi on suunnattu 4. 6.-luokkalaisille. Eräpassi 2 Toinen eräpassi on suunnattu 4. 6.-luokkalaisille. Eräpassin voi suorittaa opettajan johdolla koulussa oppituntien aikana, retkipäivänä, luokkaretkellä, luontokoulussa, harrastuskerhossa missä

Lisätiedot

+lisätehtävää: ennätys: kuinka monta mahtuu kivelle/kannolle/tms. Tämän voi tehdä, jos tarvii helposti organisoitavaa nopeaa lisätekemistä.

+lisätehtävää: ennätys: kuinka monta mahtuu kivelle/kannolle/tms. Tämän voi tehdä, jos tarvii helposti organisoitavaa nopeaa lisätekemistä. Kati Miettinen Luma-kerhonohjaajakoulutus kevät 2015 Luonto-ja retkeilykerho Kerhon tavoitteet: *tarjota luontoelämyksiä *tarjota tietoa leikin lomassa *mahdollisuus tutkia ja *olla yhdessä Kerhokokonaisuuden

Lisätiedot

METSÄVISA 2001. 12 p. 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. b c. g h. 5-8 cm. Nimi. Koulu. Kunta. metsätyyppi: metsätyyppi:

METSÄVISA 2001. 12 p. 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. b c. g h. 5-8 cm. Nimi. Koulu. Kunta. metsätyyppi: metsätyyppi: METSÄVISA 2001 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. 1 Nimi Koulu Kunta a b c d metsätyyppi: e f g h 5-8 cm i metsätyyppi: j 2. Tunnista suurpetojen jäljet. a b c d Esimerkki 3. Rastita oikeat vastaukset,

Lisätiedot

Lihakeitto. 500 g naudanlihaa 2 l vettä 10 maustepippuria 1 tl suolaa 2 porkkanaa 100 g lanttua tai naurista 1 sipuli 1 nippu lipstikkaa 8 perunaa

Lihakeitto. 500 g naudanlihaa 2 l vettä 10 maustepippuria 1 tl suolaa 2 porkkanaa 100 g lanttua tai naurista 1 sipuli 1 nippu lipstikkaa 8 perunaa Lihakeitto 500 g naudanlihaa 2 l vettä 10 maustepippuria 2 porkkanaa 100 g lanttua tai naurista 1 sipuli 1 nippu lipstikkaa 8 perunaa Pane liha veteen kiehumaan. Kuori pintaan muodostuva vaahto ja lisää

Lisätiedot

Mobiilit luontorastit

Mobiilit luontorastit Mobiilit luontorastit Kesto: Riippuu reitin pituudesta Kenelle: alakoulu Missä: ulkona Milloin: kevät ja syksy Tarvikkeet: älypuhelin / tablettitietokone (muistiinpanovälineet) Eräpassin osio: jokamiehen

Lisätiedot

Aika alkaa ja päättyy rastihenkilön merkistä. Aikaa tehtävän suorittamiseen on 10 minuuttia.

Aika alkaa ja päättyy rastihenkilön merkistä. Aikaa tehtävän suorittamiseen on 10 minuuttia. Sarja: Sudenpennut Rasti X Tehtävä X Maksimipisteet 3 Taitotehtävä ENSIAPU Tehtäväkäsky Aika alkaa ja päättyy rastihenkilön merkistä. Aikaa tehtävän suorittamiseen on 10 minuuttia. Lauman tehtävänä on

Lisätiedot

Luvat, tapahtumat ja suostumukset Metsästys. Selkämeren kansallispuistossa. Mikael Nordström

Luvat, tapahtumat ja suostumukset Metsästys. Selkämeren kansallispuistossa. Mikael Nordström Luvat, tapahtumat ja suostumukset Metsästys Selkämeren kansallispuistossa Mikael Nordström Tässä esitelmässä Jokamiehenoikeudet Luvanvarainen toiminta Tapahtumat Metsästys Jokamiehenoikeus Mahdollisuus

Lisätiedot

2. Mikä on eniten kalastettu kala Saaristomerellä? 3. Mitä kaloja ihminen pystyy kasvattamaan kalanviljelylaitoksissa?

2. Mikä on eniten kalastettu kala Saaristomerellä? 3. Mitä kaloja ihminen pystyy kasvattamaan kalanviljelylaitoksissa? 36- leikin ohjeet 36- leikki on versio ulkoleikistä, jonka on kehittänyt Saara Susiluoma Jyväskylän luontokoulusta. Nimi tulee 36 kysymyksestä, jotka on kirjoitettu erillisille paperilapuille. Kuhunkin

Lisätiedot

vil vi lir i u ruoka oka on vil vi li j jut tu

vil vi lir i u ruoka oka on vil vi li j jut tu Kuva Hannu Huttu Popsi paikallista - Kiitos villiruoka on villi jut tu Jos metsään haluat mennä nyt, sä todella yllätyt Suomen luonnossa kasvavat marjat, sienet ja villivihannekset ovat terveellistä syötävää.

Lisätiedot

Herkkuja villiyrteistä

Herkkuja villiyrteistä Herkkuja villiyrteistä Raision Rinkan villiyrttikurssilla 3.6.2015 valmistettujen ja nautiskeltujen herkkujen reseptit Mirkka Karikoski & Timo Virta RAISION RINKKA RY HORSMA-RAPARPERIPIIRAKKA Horsman vartta

Lisätiedot

Luvat, tapahtumat ja suostumukset Metsästys Kalastus. Teijon kansallispuistossa. Mikael Nordström 2.2.2015

Luvat, tapahtumat ja suostumukset Metsästys Kalastus. Teijon kansallispuistossa. Mikael Nordström 2.2.2015 Luvat, tapahtumat ja suostumukset Metsästys Kalastus Teijon kansallispuistossa Mikael Nordström 2.2.2015 Tässä esitelmässä Jokamiehenoikeudet Luvanvarainen toiminta Tapahtumat Kalastus Metsästys Jokamiehenoikeus

Lisätiedot

Menu. Savuporopiiras Lohta Valkoviinikastikkeella Uuniperunat. Valkosuklaa-karpalo pannacotta

Menu. Savuporopiiras Lohta Valkoviinikastikkeella Uuniperunat. Valkosuklaa-karpalo pannacotta Menu Savuporopiiras Lohta Valkoviinikastikkeella Uuniperunat Valkosuklaa-karpalo pannacotta 8 Savuporopiirakka Pohja: 150 g pehmeää margariinia 1½ dl kaurahiutaleita 2½ dl vehnäjauhoja 1 dl juustoraastetta

Lisätiedot

Eväitä elämään lähiluonnosta hanke Toimintatuokiokortti

Eväitä elämään lähiluonnosta hanke Toimintatuokiokortti Aihe 3. luokan koulupäivä metsässä Tavoitteet englanti: verbit, luontosanasto, värit matematiikka: mittayksiköt ja geometria ympäristötieto: jokamiehenoikeudet käytetään kaikkia aisteja luonnon havainnoimisessa

Lisätiedot

Metsätaitaja. Suomen 4H-liitto www.4h.fi. Metsätaitaja-kerhon tavoitteena on oppia metsänmittausta, harjoitella metsätaitokilpailun

Metsätaitaja. Suomen 4H-liitto www.4h.fi. Metsätaitaja-kerhon tavoitteena on oppia metsänmittausta, harjoitella metsätaitokilpailun Metsätaitaja-kerhon tavoitteena on oppia metsänmittausta, harjoitella metsätaitokilpailun tehtäviä ja madaltaa kynnystä osallistua metsätaitokilpailuihin. Metsätaitaja Suomen 4H-liitto www.4h.fi Metsätaitaja-kerho

Lisätiedot

Napapiirin luontokansio

Napapiirin luontokansio Puolipilvistä, sanoi etana ja näytti vain toista sarvea Tutki säätilaa metsässä ja suolla ja vertaa tuloksia. Säätilaa voit tutkia mihin vuodenaikaan tahansa. 1. Mittaa a) ilman lämpötila C b) tuulen nopeus

Lisätiedot

Lumoudu luonnosta. Suomen 4H-liitto www.4h.fi. Lumoudu luonnosta -kerhon tavoitteena on oppia käyttämään eri aisteja luonnon

Lumoudu luonnosta. Suomen 4H-liitto www.4h.fi. Lumoudu luonnosta -kerhon tavoitteena on oppia käyttämään eri aisteja luonnon Lumoudu luonnosta -kerhon tavoitteena on oppia käyttämään eri aisteja luonnon havainnoimiseen sekä oppia löytämään luonnosta askarteluun soveltuvia materiaaleja. Lumoudu luonnosta Suomen 4H-liitto www.4h.fi

Lisätiedot

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA JAKSO ❶2 3 4 5 6 KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA 4 OLETKO MIETTINYT: Miten sinä voit vaikuttaa omalla toiminnallasi ympäristöösi? Miten kasvit voivat kasvaa niin monenlaisissa paikoissa? Miten kasvien

Lisätiedot

Kuvat: Petri Kuhno ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA. Pesinnän merkit. Lasten lintuviikko 30.5.-5.6.2011

Kuvat: Petri Kuhno ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA. Pesinnän merkit. Lasten lintuviikko 30.5.-5.6.2011 Pesinnän merkit ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA Keväällä on aika pesiä! Keväällä ja kesällä on paras aika pesiä. Miksi? on paljon ruokaa (esimerkiksi ötököitä) poikasille ja emoille

Lisätiedot

Meidän metsämme mahdollistaa meille monenlaista toimintaa. Ilman metsää, olisi jäänyt monet mukavat hetket kokematta. Meidän lähimetsämme sijaitsee

Meidän metsämme mahdollistaa meille monenlaista toimintaa. Ilman metsää, olisi jäänyt monet mukavat hetket kokematta. Meidän lähimetsämme sijaitsee Tämä metsä on meille tärkeä kilpailu Sarjassa Päiväkodit Meidän metsämme mahdollistaa meille monenlaista toimintaa. Ilman metsää, olisi jäänyt monet mukavat hetket kokematta. Meidän lähimetsämme sijaitsee

Lisätiedot

Retkiä Mynälahdelle retkiesimerkit

Retkiä Mynälahdelle retkiesimerkit Retkiä Mynälahdelle retkiesimerkit Sisällysluettelo Alkusanat... 1 Puuretki pienimmille oppilaille... 2 Halataan puita!... 2 Erilaiset puut... 2 Elämää vanhoissa puissa... 3 Lempipuu... 3 Vesistöretki

Lisätiedot

Eväitä elämään lähiluonnosta hanke Toimintatuokiokortti

Eväitä elämään lähiluonnosta hanke Toimintatuokiokortti Aihe 7 10-vuotiaiden erityisryhmä ulkona virkeyttä etsimässä Tavoitteet ryhmäytyminen kanssakäymisen edistäminen uudet kokemukset Kohderyhmä sairaalaopetusryhmä 7 12-vuotiaat, 10 lasta ja 4 aikuista. ja

Lisätiedot

Marjan- Marjan- poiminnan poiminnan laatusäännöt laatusäännöt Arktiset Aromit ry

Marjan- Marjan- poiminnan poiminnan laatusäännöt laatusäännöt Arktiset Aromit ry Marjan- poiminnan laatusäännöt Arktiset Aromit ry 1. Poiminta Puhdista välineet Käytä marjojen poiminnassa elintarvikekäyttöön soveltuvia välineitä: sankoja, poimureita ja kuljetuslaatikoita. Esimerkkejä

Lisätiedot

Helppoja reseptejä Neocate Activella

Helppoja reseptejä Neocate Activella Helppoja reseptejä Neocate Activella Ruuanvalmistusohjeita maitoallergiselle lapselle Neocate Active on maidoton täydennysravintovalmiste yli 1-vuotiaille lapsille. Neocate Activea voidaan nauttia sellaisenaan

Lisätiedot

22 Hirvieläinten metsästyksessä käytettävät varusteet Kuusipeuran, saksanhirven, japaninpeuran, hirven, valkohäntäpeuran ja metsäpeuran

22 Hirvieläinten metsästyksessä käytettävät varusteet Kuusipeuran, saksanhirven, japaninpeuran, hirven, valkohäntäpeuran ja metsäpeuran RHY 22 Hirvieläinten metsästyksessä käytettävät varusteet Kuusipeuran, saksanhirven, japaninpeuran, hirven, valkohäntäpeuran ja metsäpeuran metsästyksessä metsästykseen osallistuvien on käytettävä oranssinpunaista

Lisätiedot

Napapiirin luontokansio

Napapiirin luontokansio SIENET JA SIENESTYS Sienestys on hauskaa puuhaa! Varusteiksi riittää kori ja sieniveitsi. Sienikirja on myös tarpeen. Opettele aluksi kokeneemman sienestäjän kanssa muutama ruokasieni ja kerää vain niitä.

Lisätiedot

Lämmitä vesi kädenlämpöiseksi (+37 astetta). Liota joukkoon hiiva, suola ja sokeri.

Lämmitä vesi kädenlämpöiseksi (+37 astetta). Liota joukkoon hiiva, suola ja sokeri. Focaccia (italialainen peltileipä) Focaccia on yksi omista suosikeistani, se on edullista ja helppoa valmistaa, eikä siihen tarvita voita tai leikkelettä päälle vaan se on valmista sellaisenaan. Focaccialla

Lisätiedot

Tunnista lajit ja logot

Tunnista lajit ja logot Tunnista lajit ja logot Tehtävässä testataan kuinka monta lähiympäristön eläin- tai kasviasukasta oppilaat tuntevat. Tarkoituksena on sen jälkeen miettiä, miksi näistä (ja muista) lajeista on syytä välittää.

Lisätiedot

TÄSSÄ VÄHÄN KORJAUKSIA Hyvää työtä!

TÄSSÄ VÄHÄN KORJAUKSIA Hyvää työtä! TÄSSÄ VÄHÄN KORJAUKSIA Hyvää työtä! pullaa - jauhoa, maitoa, kananmunaa, leivinjauhetta,, margariinia... leipää - jauhoa, leivinjauhetta,, maitoa/ kalakeittoa -, kalaa (esim. lohta), tilliä, perunaa, kermaa,,

Lisätiedot

Meidän metsä. Kaavakartan linkki: http://www.nokiankaupunki.fi/@bin/2608917/17_26-27_luonnos.pdf

Meidän metsä. Kaavakartan linkki: http://www.nokiankaupunki.fi/@bin/2608917/17_26-27_luonnos.pdf Meidän metsä Meidän metsä sijaitsee Nokialla Halimaan alueella. Sen vaihteleva ja toistaiseksi yhtenäinen maasto tarjoaa myös lähialueen asukkaille monipuoliset virkistys, marjastus, sienestys ja liikunta

Lisätiedot

Lintujentarkkailu. Tammikuu

Lintujentarkkailu. Tammikuu Lintujentarkkailu Lintujentarkkailu on hauskaa ja halpaa puuhaa. Se onnistuu ympärivuoden eikä ole sidoksissa paikkaan. Lintujen tarkkailua voi harrastaa omassa pihapiirissä, voi lähteä linturetkelle tai

Lisätiedot

PELIN JA LEIKINOMAISUUTTA KOULUSUUNNISTUKSEEN

PELIN JA LEIKINOMAISUUTTA KOULUSUUNNISTUKSEEN Liikunnanopettajien opintopäivät Salossa 30. 3..205, Suunnistusdemo PELIN JA LEIKINOMAISUUTTA KOULUSUUNNISTUKSEEN Harjoitusten kuvaukset ja karttaesimerkit maasto- ja salitoteutuksesta.. Muistipeli Pelataan

Lisätiedot

Metsis -kerho. Suomen 4H-liitto www.4h.fi. Metsis-kerhon tavoitteena on lisätä lasten ja nuorten metsäosaamista sekä kannustaa heitä tutustumaan

Metsis -kerho. Suomen 4H-liitto www.4h.fi. Metsis-kerhon tavoitteena on lisätä lasten ja nuorten metsäosaamista sekä kannustaa heitä tutustumaan Metsis -kerho Metsis-kerhon tavoitteena on lisätä lasten ja nuorten metsäosaamista sekä kannustaa heitä tutustumaan luontoon. Metsis-kerho Metsis-kerhossa liikutaan luonnossa ja opetellaan 4H-luontopolkukilpailuun

Lisätiedot

Helppoja reseptejä Fortini Multi Fibrellä

Helppoja reseptejä Fortini Multi Fibrellä Helppoja reseptejä Fortini Multi Fibrellä Fortini täydennysravintojuoma Fortini Multi Fibre -täydennysravintojuomia voi nauttia jääkaappikylminä raikkaina pirtelöinä sellaisenaan. Joskus tarvitaan kuitenkin

Lisätiedot

Ohjeita lapsiperheille

Ohjeita lapsiperheille Oulun vastaanottokeskus Heikinharjuntie 66 90620 Oulu Puhelin: 0718763100 Ohjeita lapsiperheille Minna Märsynaho Diakonia-ammakorkeakoulu 2 SISÄLLYSLUETTELO LAPSI JA TURVALLISUUS 3 ARJEN PERUSTOIMINNOT

Lisätiedot

KESKEISIMMÄT OPPIMISTAVOITTEET KOROSTETTAVAT YDINKOHDAT. TEKNISET TAIDOT karttakuvan hahmottuminen - luokkakartta -> pihakartta

KESKEISIMMÄT OPPIMISTAVOITTEET KOROSTETTAVAT YDINKOHDAT. TEKNISET TAIDOT karttakuvan hahmottuminen - luokkakartta -> pihakartta 14 A KESKEISIMMÄT OPPIMISTAVOITTEET KOROSTETTAVAT YDINKOHDAT TEKNISET TAIDOT karttakuvan hahmottuminen - luokkakartta -> pihakartta karttamerkit (sisällä -> pihakartalla) LAJITAIDOT maastoon tottuminen

Lisätiedot

Hyvät eväät läpi lapsuuden

Hyvät eväät läpi lapsuuden Hyvät eväät läpi lapsuuden 1 ILTAPALA Taikasanoina monipuolisuus ja säännöllisyys Monipuolinen ruokavalio ja säännölliset ruokaajat tarjoavat lapselle sopivasti energiaa ja ravintoaineita kasvun ja kehittymisen

Lisätiedot

LOS MONTEROS. Espanjalainen ilta RESEPTIKIRJA

LOS MONTEROS. Espanjalainen ilta RESEPTIKIRJA LOS MONTEROS Espanjalainen ilta RESEPTIKIRJA Tumma gazpacho 500 g Kumato-tomaatteja 1 valkosipulin kynsi 1 rkl valkoviinietikkaa 1 dl maalaispatongin pehmeää sisusta 1 tl suolaa 1 tl sokeria Koristeiksi

Lisätiedot

Väinön reseptit. Kala- ja kasvisruuat. Väinö Niskanen/Amiedu

Väinön reseptit. Kala- ja kasvisruuat. Väinö Niskanen/Amiedu Väinön reseptit Kala- ja kasvisruuat Väinö Niskanen/Amiedu Sisältö Janssonin kiusaus Kirjolohikeitto Lohiperhonen Paprika-purjosipulitäyte uuniperunalle Porkkana- ja lanttulaatikot Savustettu kala Täytetyt

Lisätiedot

Lasten ympäristöopas

Lasten ympäristöopas Lasten ympäristöopas Vuodenajat Yhdistä oikeaan vuodenaikaan: Lintu aamuvarhain herää pesään aineksia kerää. On siis Ämpäri, lapio ja hiekkalinna, uimapuku ja pyöränpinna. On siis Siili penkoo lehtikasaa,

Lisätiedot

Uuden Siemens-höyryuunin ominaisuudet ovat omaa luokkaansa

Uuden Siemens-höyryuunin ominaisuudet ovat omaa luokkaansa Lehdistötiedote heinäkuu 2011 Uuden Siemens-höyryuunin ominaisuudet ovat omaa luokkaansa Höyryuunin käyttö on lisääntynyt viime vuosien aikana. Syy siihen on höyryuunin avulla saatava loistava ruoanvalmistustulos.

Lisätiedot

Paahda ruisleipäviipaleita ja laita porkkanapestotahnaa leivän päälle, koristele persiljalla.

Paahda ruisleipäviipaleita ja laita porkkanapestotahnaa leivän päälle, koristele persiljalla. MENU 2 Ruisleipää porkkanapestolla Uuniperunaa kirjolohitäytteellä ja vihersalaattia Mustikkapiirakkaa ja tofujäätelöä Ohjeet ovat 4 :lle Ruisleipää porkkanapestolla Paahda ruisleipäviipaleita ja laita

Lisätiedot

Kaiken hyvän alku ja juuri On siinä, että vatsa voi hyvin. Siitä riippuu myös viisaus ja Kaikki hyvä, mitä ihmiskunta Saa aikaan.

Kaiken hyvän alku ja juuri On siinä, että vatsa voi hyvin. Siitä riippuu myös viisaus ja Kaikki hyvä, mitä ihmiskunta Saa aikaan. Kaiken hyvän alku ja juuri On siinä, että vatsa voi hyvin. Siitä riippuu myös viisaus ja Kaikki hyvä, mitä ihmiskunta Saa aikaan. NUOTIORUOKA KURSSI 29.1.2010 13 16 Luontokoulu Korento Niina Rautiainen

Lisätiedot

Viipurilaisen Asikkalan Ratas- ruisleipää, porkkanapestolla Uuniperunaa kirjolohitäytteellä ja vihersalaattia Mustikkapiirakkaa ja tofujäätelöä

Viipurilaisen Asikkalan Ratas- ruisleipää, porkkanapestolla Uuniperunaa kirjolohitäytteellä ja vihersalaattia Mustikkapiirakkaa ja tofujäätelöä VOITTAJAMENU: Viipurilaisen Asikkalan Ratas- ruisleipää, porkkanapestolla Uuniperunaa kirjolohitäytteellä ja vihersalaattia Mustikkapiirakkaa ja tofujäätelöä Ohjeet ovat 4 :lle Ruisleipää porkkanapestolla,

Lisätiedot

KYLMÄT A LKUPALAT 18 19

KYLMÄT A LKUPALAT 18 19 KYLMÄT ALKUPALAT 18 19 Okroška eli kotikaljakeitto Kuudelle Salaatti 4 suurta keitettyä perunaa 1 avomaankurkku 6 suurta retiisiä 200 g keitettyä kieltä tai keittokinkkua 4 keitettyä munaa nippu tilliä

Lisätiedot

Marjoilla menoksi! Power PUHTI PUUROAAMIAINEN. Energy ÄKKILÄHTIJÄN MARJASMOOTHIE. Spurtti MARJAINEN MYSLI-JOGURTTI. Eco OMENA-MARJA -TUOREPUURO

Marjoilla menoksi! Power PUHTI PUUROAAMIAINEN. Energy ÄKKILÄHTIJÄN MARJASMOOTHIE. Spurtti MARJAINEN MYSLI-JOGURTTI. Eco OMENA-MARJA -TUOREPUURO Power PUHTI PUUROAAMIAINEN Energy ÄKKILÄHTIJÄN MARJASMOOTHIE Spurtti MARJAINEN MYSLI-JOGURTTI Eco OMENA-MARJA -TUOREPUURO Chatti AAMUTORKUN SÄMPYLÄAAMIAINEN Groovy AAMUVIRKUN MARJAMUNAKAS Marjoilla menoksi!

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus

OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus Puu on yksilö, lajinsa edustaja, eliöyhteisönsä jäsen, esteettinen näky ja paljon muuta. Tässä harjoituksessa lähestytään puuta monipuolisesti ja harjoitellaan

Lisätiedot

Pieniä ihmeitä keittiössä

Pieniä ihmeitä keittiössä Pieniä ihmeitä keittiössä SAGAn & Vappu Pimiän reseptivinkit MARINOIDUT MUNAKOISOT SAGAN & VAPPU PIMIÄN reseptivinkit KUHAA KAPRIS-SITRUUNAVOISSA Leikkaa munakoiso reiluiksi viipaleiksi (paksuus noin ½

Lisätiedot

HARJOITUKSIA OPPIAINEITTAIN: KOTITALOUS

HARJOITUKSIA OPPIAINEITTAIN: KOTITALOUS HARJOITUKSIA OPPIAINEITTAIN: KOTITALOUS C-vitamiinijuoma Laita kaksi kourallista tuoreita männyn neulasia 0,5 litraan kiehuvaa vettä. Keitä kannen alla 25 min. Jäljelle jäävässä nesteessä on n. 25 mg C-vitamiinia.

Lisätiedot

Luontoliikunta Green Care - menetelmänä. Mikko Kataja

Luontoliikunta Green Care - menetelmänä. Mikko Kataja Luontoliikunta Green Care - menetelmänä Mikko Kataja GREEN CARE - ammatillisuutta, vastuullisuutta ja tavoitteellisuutta Vihreään liikuntaan liittyviä tavoitteita Psykologiset tavoitteet: Mielialan kohentaminen

Lisätiedot

Energiaa iltapäivään

Energiaa iltapäivään Energiaa iltapäivään Herkullisia välipaloja koululaisille 1 Energiaa iltapa iva a n.indd 1 2.5.2006 07:46:37 Herkullisia välipaloja koululaisille Välipalat kuuluvat oleellisena osana lapsen päivään. Lapsi

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

Crepes Vonassiennes (Vonnasin perunaletut)

Crepes Vonassiennes (Vonnasin perunaletut) Ranskankermaiset ravunpyrstöt ( 8 annosta ) 1. Valuta 100 g kirjolohen mätiä jääkaapissa yli yön 2. Valuta 2 lasipurkillista ravunpyrstöjä (á noin 200 g) 3. Leikkaa 1 iso tai 2 keskikokoista punasipulia

Lisätiedot

Ohjaajan opas. Kalataiturit

Ohjaajan opas. Kalataiturit Ohjaajan opas teema kerho Kalataiturit Kalataiturit -teemakerhon tavoitteena on innostaa nuoria kalastusharrastuksen pariin. Kerhossa opetellaan kalastukseen liittyviä tietoja ja taitoja. Teksti: Minna

Lisätiedot

Tässä vuoden 2016 Kynttiläillallis-finaalimenut Hyvää ruokahalua!

Tässä vuoden 2016 Kynttiläillallis-finaalimenut Hyvää ruokahalua! Tässä vuoden 2016 Kynttiläillallis-finaalimenut Hyvää ruokahalua! VOITTAJAMENU: Viipurilaisen Asikkalan Ratas- ruisleipää, munavoi ja tilliöljy Rukiiset paistetut muikut, pottuvoi ja marinoidut porkkananauhat

Lisätiedot

Ruisleipää porkkanarakuunatäytteellä

Ruisleipää porkkanarakuunatäytteellä Ruisleipää porkkanarakuunatäytteellä 2 Fazer Puikula -ruisleipää 500 g kypsää porkkanaa, soseena (5 dl) 1 dl creme bonjour -tuorejuustoa, valkosipulilla maustettua tuoretta rakuunaa suolaa ja mustapippuria

Lisätiedot

EPP:N TALVIMESTARUUSKILPAILUT PIETARSAARI 5.-6.2.2005. Sininen, Punainen

EPP:N TALVIMESTARUUSKILPAILUT PIETARSAARI 5.-6.2.2005. Sininen, Punainen PUOLIHOITO Sininen, Punainen L Pörkenäs TEHTÄVÄ 2 MAKSIMIPISTEET Tervetuloa Haminan seuramatkalle! Matkapakettiin kuuluu asiakkaan valinnan mukaan lauantaina joko lounas tai päivällinen sekä aamiainen

Lisätiedot

Etsi kolme erilaista puun lehteä. Tunnista ne koodin takaa löytyvän palvelun avulla. Kirjoita vastaukset muistiin ja ota lehdet mukaan.

Etsi kolme erilaista puun lehteä. Tunnista ne koodin takaa löytyvän palvelun avulla. Kirjoita vastaukset muistiin ja ota lehdet mukaan. Mobiilit luontorastit 4. 6.lk Kesto: riippuu reitin pituudesta Kenelle: 4 6.lk Missä: ulkona Milloin: kevät ja syksy Tarvikkeet: älypuhelin/tablettitietokone (muistiinpanovälineet) Eräpassin osio: luonnossa

Lisätiedot

MARJAISIA RESEPTEJÄ AMMATTILAISILLE

MARJAISIA RESEPTEJÄ AMMATTILAISILLE MARJAISIA RESEPTEJÄ AMMATTILAISILLE MARJAKASTIKKEET korkea marjapitoisuus valmistettu Suomessa aidoista marjoista ruoanlaittoon, jälkiruokiin ja leivonnaisiin OUT OF HOME -MYYNTI Myyntipäällikkö Mika Lund

Lisätiedot

Kuva Hannu Huttu LÖYDÄ KERÄILIJÄ ITSESTÄSI >

Kuva Hannu Huttu LÖYDÄ KERÄILIJÄ ITSESTÄSI > Kuva Hannu Huttu Popsi paikallista - Kiitos Kuinka villi- ruoka kesyte- tään LÖYDÄ KERÄILIJÄ ITSESTÄSI > Kuva Marjo Räisänen LÖYDÄ KERÄILIJÄ ITSESTÄSI > Sanasta villiruoka mieleen saattaa putkahdella ajatuksia

Lisätiedot

Eräkulttuuria 16 18-vuotiaille opiskelijoille (lukio): Metsä ja eräelämä

Eräkulttuuria 16 18-vuotiaille opiskelijoille (lukio): Metsä ja eräelämä Eräkulttuuria 16 18-vuotiaille opiskelijoille (lukio): Metsä ja eräelämä Kesto: 75 / 90min Aihe: eräelämä, retkeilytaito, jokamiehenoikeus, ihminen ja luonto, metsästys Ajankohta: kevät, kesä, syksy Paikka:

Lisätiedot

Mobiilit luontorastit lukiolaisille

Mobiilit luontorastit lukiolaisille Mobiilit luontorastit lukiolaisille Kesto: riippuu reitin pituudesta Kenelle: lukio Missä: ulkona Milloin: kevät ja syksy Tarvikkeet: älypuhelin/tablet-tietokone (muistiinpanovälineet) Eräpassin osio:

Lisätiedot

Löydä päivävaelluksen hauskuus

Löydä päivävaelluksen hauskuus Päivävaelluksen suunnittelu FValitse jokin hauska ja mielenkiintoinen retkikohde. Jos liikutte ryhmänä, ota muut huomioon retkikohteen valinnassa. FOta selvää vaellusreitin pituudesta ja siitä, kuinka

Lisätiedot

Onginta kilpailulajina

Onginta kilpailulajina Onginta kilpailulajina Suomessa järjestetään pääasiassa kahdentyyppisiä onkikilpailuja; kesäonki- ja kilpaonkikilpailuja. Kummallekin lajille on omat sääntönsä. Kesäonginnassa, toisin kuin kilpaonginnassa,

Lisätiedot

Mattila-Harjan kyläosasto. Kauriin ja Peuran metsästys

Mattila-Harjan kyläosasto. Kauriin ja Peuran metsästys Mattila-Harjan kyläosasto Kauriin ja Peuran metsästys Metsäkauris : Ei kesäjahtia. Metsästysaika 1.9.2014 31.1.2015. Ajavaa koiraa käyttäen 28.9.2014 31.1.2015. Mattila-Harjan kyläosaston yhteinen saaliskiintiö

Lisätiedot

Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka. Miksi maanviljelijä ajaa jyrällä perunamaalla? Mikä kaali voi syödä sinut?

Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka. Miksi maanviljelijä ajaa jyrällä perunamaalla? Mikä kaali voi syödä sinut? Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka Mikä on oranssi kana? Porkkana Mistä kalasta saa kasviskiusausta? Ruokalasta Mikä kaali voi syödä sinut? Shakaali Mitä pitsaa voi kasvattaa puutarhassa?

Lisätiedot

Tuen tarpeen tunnistaminen

Tuen tarpeen tunnistaminen Tuen tarpeen tunnistaminen Matematiikan arviointi esiopetus syksy Esitysohjeet opettajalle Arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin sekä tarkista, että

Lisätiedot

150 RESEPTIÄ NESTLÉLTÄ

150 RESEPTIÄ NESTLÉLTÄ Resepti 33-40 150 RESEPTIÄ NESTLÉLTÄ 18 FITNESS AAMIAISSMOOTHIE Ainesosat - 2 dl pakastevadelmia - Puolikas banaani - Vaniljan makuinen juotava jogurtti - Vähän hedelmätuoremehua - 3-5 rkl FITNESS-muroja

Lisätiedot

Lauletaan useita kertoja siten, että nostellaan vuoroin oikeaa ja vasenta jalkaa.

Lauletaan useita kertoja siten, että nostellaan vuoroin oikeaa ja vasenta jalkaa. Tammikuun liikuntavinkit lähde: suunnittelen liikuntaa palvelu (www.nuorisuomi.fi) SUKSITANSSI: Tuttu laululeikki sukset jalassa. Harjoitellaan tasapainotaitoa. Leikitään tasaisella alueella, jossa kaikille

Lisätiedot

1A Ötököiden kerääminen

1A Ötököiden kerääminen 1A Ötököiden kerääminen Paikka: Koulun piha. Kerro oppilaille rajat, missä alueella saa liikkua. Aika: 15 minuuttia Tarvikkeet: Ota keskusrastilta: pilttipurkki jokaiselle litoposterpaperi A1 ryhmittäin

Lisätiedot

Tuen tarpeen tunnistaminen

Tuen tarpeen tunnistaminen Tuen tarpeen tunnistaminen Matematiikan arviointi esiopetus talvi Esitysohjeet opettajalle Arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin sekä tarkista, että

Lisätiedot

Liikkuvan Arjen Design KÄYTTÄJÄPROFIILIT. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen

Liikkuvan Arjen Design KÄYTTÄJÄPROFIILIT. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen KÄYTTÄJÄPROFIILIT Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen KÄYTTÄJÄPROFIILIT TYÖMATKAPYÖRÄILIJÄ SATUNNAINEN PYÖRÄILIJÄ RETKIPYÖRÄILIJÄ MAANTIEPYÖRÄILIJÄ MAASTOPYÖRÄILIJÄ

Lisätiedot

JAKSO MITEN MATKA ALKAA?

JAKSO MITEN MATKA ALKAA? Otavan asiakaspalvelu Puh. 0800 17117 asiakaspalvelu@otava.fi Tilaukset Kirjavälitys Oy Puh. 010 345 1520 Faksi 010 345 1454 kvtilaus@kirjavalitys.fi 1. painos 2015 Kati Aavikko, Satu Arjanne, Sanna Halivaara

Lisätiedot

Ruokakurssilla. Mirtosissa. Hyvää ruokahalua!

Ruokakurssilla. Mirtosissa. Hyvää ruokahalua! Ruokakurssilla Mirtosissa Hyvää ruokahalua! Kurssin lopuksi jamastettiin ryhmän valmistamien ruokien äärellä. Jannis piti huolen siitä, että kaikki maistui aidosti kreetalaiselta. 14 15 Kreetalainen ruoka

Lisätiedot

Kotijuusto kefiiristä

Kotijuusto kefiiristä Kotijuusto kefiiristä Kefiirijuusto on kotijuusto, jota voi valmistaa itse ilman ostojuoksutteita tai -hapatteita. Tekemällä kotijuustoa välttyy ostamasta muovi- tai metallipakkauksia, ja saa syödä aitoa

Lisätiedot

OMAT RUOKA-, LIIKUNTA- JA UNITOTTUMUKSET

OMAT RUOKA-, LIIKUNTA- JA UNITOTTUMUKSET OMAT RUOKA-, LKUNTA- JA UNTOTTUMUKSET Nimi päivämäärä (v) (kk) (pv) Kyselyn tarkoituksena on pohtia arkisia tottumuksiasi. Kysely auttaa sinua huomaamaan, mitä hyvää ja arvokasta arjessasi on. Ole hyvä

Lisätiedot

Sikahyvää ruokaa villisiasta!

Sikahyvää ruokaa villisiasta! à la Tapio Kangas Laatutyö pohjoiskarjalaisessa elintarvikeketjussa -hanke Elintarvikealan koordinointihanke Pohjois-Karjalassa 2010 2012 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi

Lisätiedot

Tuen tarpeen tunnistaminen

Tuen tarpeen tunnistaminen Tuen tarpeen tunnistaminen Matematiikan arviointi esiopetus kevät Esitysohjeet opettajalle Arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin sekä tarkista, että

Lisätiedot

Kasvis-juustopiirakka ( 1 uunipellillinen) Pohja 150-200g margariinia 7 dl vehnäjauhoja 2 ½ dl vettä 40 g hiivaa 1 tl suolaa

Kasvis-juustopiirakka ( 1 uunipellillinen) Pohja 150-200g margariinia 7 dl vehnäjauhoja 2 ½ dl vettä 40 g hiivaa 1 tl suolaa Kasvis-juustopiirakka ( 1 uunipellillinen) Pohja 150-200g margariinia 7 dl vehnäjauhoja 2 ½ dl vettä 40 g hiivaa 1 sipuli 1 valkosipulin kynsi 3 porkkanaa 200 g vihreää papua (pakaste) 2 rkl margariinia

Lisätiedot

Täällähän ne marjat piileksivät!

Täällähän ne marjat piileksivät! Syötävän hyvä LUONTO- RETKI Täällähän ne marjat piileksivät! Luonnossa liikkuessa tulee nälkä ja jano. Retkieväät valitaan sen mukaan, onko reitin varrella taukotupaa, laavua tai tulentekopaikkaa. Eväitä

Lisätiedot

Metsästys ja riistanhoito saaristossa

Metsästys ja riistanhoito saaristossa Metsästys ja riistanhoito saaristossa KALVOSARJA 4 Haapana kuuluu metsästettäviin riistalajeihin. Metsästykseen kuuluu lajintunnistaminen. Sorsilla eri lajien naaraat muistuttavat usein toisiaan. Lisäksi

Lisätiedot

MISTÄ LÖYDÄT SYKSYN SATOA? MIKSI MENISIT METSÄÄN? MISTÄ RUOKA TULEE? 2. Jakso. 1. Jakso MILLÄ EVÄILLÄ ETEENPÄIN? 3. Jakso. 4.

MISTÄ LÖYDÄT SYKSYN SATOA? MIKSI MENISIT METSÄÄN? MISTÄ RUOKA TULEE? 2. Jakso. 1. Jakso MILLÄ EVÄILLÄ ETEENPÄIN? 3. Jakso. 4. SISÄLLYS 2. Jakso MISTÄ LÖYDÄT SYKSYN SATOA? 1. Jakso MILLÄ EVÄILLÄ ETEENPÄIN? 1. Opi ja oivalla 8 2. Kaverit kunniaan 10 3. Opi liikenteen koodikieltä 12 4. Oma maa mansikka 14 Tutki ja toimi 16 Matkan

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE. Suomen kirjainpalikat art. 1105

KÄYTTÖOHJE. Suomen kirjainpalikat art. 1105 KÄYTTÖOHJE Suomen kirjainpalikat art. 1105 LAATU Käsityö Taitavat mestarit valmistavat tuotteemme käsityönä. Käytämme nykyaikaisia ja innovatiivisia työkaluja. Valitsemme materiaalit huolellisesti ja valvomme

Lisätiedot

Suunnistus metsien parhainta monikäyttöä

Suunnistus metsien parhainta monikäyttöä Suunnistus metsien parhainta monikäyttöä Mika Ilomäki & Tuija Soanjärvi 1 Suunnistustapahtuman perusteet Vaatimukset kilpailu- /tapahtumapaikalle Maastonkäytön luvat Ympäristökysymysten selvittäminen Käyttökelpoinen

Lisätiedot

Johdatus aisteihin. Tunti 1

Johdatus aisteihin. Tunti 1 Johdatus aisteihin Tunti 1 MIKÄ ON SAPERE? (tämä vain opettajalle tiedoksi) Sapere on latinaa ja tarkoittaa maistella, tuntea Sapere on ravitsemuskasvatusta, jossa ruokaa käsitellään aistien näkökulmasta

Lisätiedot

LUKUKORTIT Lukukorteista on moneksi Toiminnallista matematiikkaa 1.-6. luokille. Riikka Lyytikäinen Liikkuva koulu Helsinki 2016

LUKUKORTIT Lukukorteista on moneksi Toiminnallista matematiikkaa 1.-6. luokille. Riikka Lyytikäinen Liikkuva koulu Helsinki 2016 LUKUKORTIT Lukukorteista on moneksi Toiminnallista matematiikkaa 1.-6. luokille Riikka Lyytikäinen Liikkuva koulu Helsinki 2016 Lukujonot Tarvikkeet: siniset ja vihreät lukukortit Toteutus: yksin, pareittain,

Lisätiedot

Näiden ohjeiden avulla pystyt värjäämään lankoja kotikonstein ilman kemikaaleja.

Näiden ohjeiden avulla pystyt värjäämään lankoja kotikonstein ilman kemikaaleja. Näiden ohjeiden avulla pystyt värjäämään lankoja kotikonstein ilman kemikaaleja. Saara Norman 2013 Alkuvalmistelut: vyyhteäminen Puretus 1. Elintarvikkeilla värjääminen Kahvi ja tee Sipuli Kurkuma 2. Elintarvikevärit

Lisätiedot