Kotitilalta2/2011. HK-ketju kehittää vastuullisuutta lihantuotannossa. Nopea lastaus on tilan ja eläinten etu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kotitilalta2/2011. HK-ketju kehittää vastuullisuutta lihantuotannossa. Nopea lastaus on tilan ja eläinten etu"
  • Pia Aro
  • 1 vuotta sitten
  • Katselukertoja:

Transkriptio

1 Kotitilalta2/2011 HK-ketju kehittää vastuullisuutta lihantuotannossa s. 4 5 Sikojen hyvinvoinnin tunnusluvut käyttöön s. 9 Nopea lastaus on tilan ja eläinten etu s

2 pääkirjoitus Tuottajat maailmanmarkkinoiden puristuksessa Lihamarkkinoilla on jatkunut erittäin haastava markkinatilanne vuoden takaisten työmarkkinaselkkausten ja Venäjän suomalaiselle sianlihalle loppukesästä asettaman vientikiellon vuoksi. Sikavarastot paisuivat näiden seurauksena ennätyskorkeiksi. Alkuvuodesta Saksaa riepotellut dioksiinikohu ei parantanut tilannetta. Markkinahinnat Euroopassa ja Aasiassa ovat painuneet alhaiselle tasolle ja luontainen kysyntä on vuodenajasta johtuen heikkoa. Venäjän viennin avautuminen helpottaa varastotilannetta kesää kohti mentäessä, mutta hintataso pysyy alhaisena. Suomessa tuotettu broileri ja nauta kulutetaan pääsääntöisesti kotimaassa, mutta sian kohdalla tilanne on toinen. Suomalaisten kulutustottumuksista johtuen tiettyjä ruhon osia viedään jatkuvasti. Vientitarvetta on lisännyt tuonnin kasvu. Sian osalta olemme hyvin riippuvaisia kansainvälisistä vientimarkkinoista, joita viime kuukausina ovat leimanneet poikkeukselliset luonnonkatastrofit eri puolilla maailmaa, Venäjän kauppapolitiikan muutokset ja sikojen ruokintakohu Saksassa. Euroopan haastavasta markkinatilanteesta kertoo yksityisen varastoinnin nopea tukiohjelma ja varastojen kasvu. Kesän ja alkusyksyn aikana nämä lihavarastot tulevat markkinoille tuoden vielä lisää painetta jo ennestään tarjontavoittoiseen tilanteeseen. Vastuullisuus ei vain sanahelinää HK:ssa Tässä lehden numerossa käsittelemme HK:n vastuullisuusohjelmaa ja toimenpiteitä eri osa-alueilla, kärkenä ravitsemus, eläinten hyvinvointi ja ympäristöhankkeet. Antti Lauslahti on kirjoittanut mielenkiintoisen artikkelin lihantuotannon ilmastovaikutuksista. Kerromme myös eri eläinlajien vastuullisuusohjelmista ja niiden kehitystyöstä. Vastuullisuuden kulmakivenä on ihminen yrittäjäperhe, ajatukset, asenteet ja oma jaksaminen. Tästä aiheesta Harri Jallin jutussa. Toivotan hyviä lukuhetkiä lehden parissa. SISÄLTÖ Pääkirjoitus 2 Markkinakatsaus 3 Vastuullinen toiminta vahvistaa kuluttajan luottamusta Liha ei olekaan ilmastorosvo 6 Sikavan rooli korostuu hyvinvoinnissa 8 Vastuullista naudanlihantuotantoa 10 Vastuullisuus alkaa omista ajatuksista 13 Oikeat olosuhteet broilerille 16 Kilpailukykyä kalkkunantuotantoon 18 OVR-rehun laatua valvotaan monessa kohdin Yhteistyö pitää kuljetusajat kohtuullisina Rypsiöljyruokinta pitää minkä lupaa 22 Kesägrillissä tirisee HK Rypsiporsas 24 Wegelius ja Uusitalo LSO Osuuskunnan hallitukseen 26 LSO:n juhlavuosi lähestyy 27 Kotitilalla tapahtuu 28 Ajankohtaista 29 Sirko-rokotusten käytössä voittavat kaikki 30 Snabbt och kort 31 Kannen kuva: Merja Ojala Terveisin, Kari Tillanen Julkaisija HK Agri, PL 50, Turku, puh , Päätoimittaja Kari Tillanen Toimitussihteeri Raila Aaltonen, puh , Taitto Päivi Liikamaa, puh , phnet.fi Ulkoasu Focus Flow Oy Painopaikka Forssa Print, ISSN Osoitteenmuutoksen voi tehdä palauteosiossa. Seuraava numero ilmestyy viikolla Kotitilalta 2/2011

3 MARKKINAKATSAUS Vaikea tilanne sianlihalla jatkuu Sianlihantuotanto kasvoi tammi helmikuussa kahdeksan prosenttia ja kulutus kaksi prosenttia verrattuna vastaavaan aikaan Tammikuun teurasmääriä nostivat vuoden vaihteen yli siirtyneet teurastukset. Alkuvuonna sikateurastukset ovat sujuneet suunnitelmien mukaan. Hintatasoa painavat halvat tuontierät Vuoden vaihteessa alkanut poikkeuksellisen vaikea sianlihan markkinatilanne jatkuu toistaiseksi. Varsinkin vientimarkkinoilta saatava sianlihan hinta on alavireinen ja hintataso on epätyydyttävä. Kotimarkkinoilla vähittäiskaupan hintatasoa painavat Keski-Euroopasta tulevat halvat lihaerät. USDA:n maaliskuun alussa julkaiseman raportin mukaan maailman viljaraakaaineiden varastot ovat ennustettua korkeammalla. Raportissa myös korjattiin ylöspäin ennustetta tuotantoaloista. Tiedot käänsivät soijan ja viljan hinnat ainakin hetkellisesti laskuun. Lyhyellä aikavälillä hinnat mitä todennäköisimmin eivät merkittävästi alene, mutta korkeimmat hintahuiput lienevät ehkä ohi tällä erää. HK Rypsipossu -tuotteiston lanseeraus kuluttajille helmikuussa sai erinomaisen vastaanoton. Sianlihan rasvahappokoostumuksen muutos syntyy ainoastaan rehustuksella, ja siksi tuotannon omavalvontaohjelman noudattaminen on välttämätön osa rypsipossutuotantoa. Lopputuotteen laatu on ollut tavoitteen mukainen ja siitä suuri kiitos kaikille HK Rypsiporsaan tuottajillemme. Ulf Jahnsson Vasikkamäärät kasvavat, kasvattamopaikkoja tarvitaan lisää Teurasnautojen kysyntä on ollut kevään aikana hyvä ja nautojen noudot on toteutettu nopeasti. Olemme nostaneet sonnin ja erityisesti kevyemmän sonnin hintaa, koska nuorten nautojen tarjonta on ollut huhtikuun loppupuolelta hiljaista. Nuoren naudan niukkaa tarjontaa on paikannut teuraslehmien tarjonnan kasvu. Uusia maitotiloja on tullut asiakkaiksi kevään aikana runsaasti, mikä on lisännyt reilusti myös vasikoiden tarjontaa. Välitysmäärien kasvun myötä tarvitsemme uutta kasvatuskapasiteettia ketjuumme. HK Agri haluaa olla vahvasti Nyt on tärkeää suunnitella myyntien ajoitus. mukana kehittämässä sopimustuottajien lihantuotantoa. Naudanlihan kysynnän odotetaan jatkuvan hyvänä tulevat kuukaudet. Nyt on ensiarvoisen tärkeää suunnitella eläinten myyntien ajoitus ja tarvittaessa aikaistaa eläimiä loppukevääseen ja alkukesään. Loppukesä ja syksy tulevat olemaan tarjonnan kannalta runsaampaa aikaa. Sami-Jussi Talpila Broilerilla hyvät näkymät keväälle Broilerinlihan kysyntä on päässyt hyvälle kasvu-uralle. Taloudellisen tilanteen koheneminen pikkuhiljaa luo kuluttajille uskoa paremmasta. Broilerissa erityisesti fileen kulutus kasvaa alkuvuoden aikana lähes 10 prosentin vauhdilla viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Sen sijaan luullisten koipituotteiden menekki ei ole kehittynyt yhtä hyvin. Syksyn ja talven aikana rehukustannus on noussut merkittävästi, ja noin sadan euron tonnihinta on luonnut kovan kustannuspaineen tiloille. Nyt ilmassa alkaa Kuva: Suomen Broileryhdistys ry olla merkkejä tilanteen laukeamisesta ja eri rehuraaka-aineiden hinnanlaskusta kevään aikana. Huhtikuu tuo kevään suuren siipikarjanlihan kulutushuipun. Pääsiäisen ja vapun välillä on tänä vuonna ainoastaan neljä työpäivää. Huhtikuussa teurasmääriä nostetaan ja lauantaityötä apuna käyttäen turvataan toimitusten riittävyys kaupoille ja kuluttajan kassiin. Toukokuun alkuun ajoittuva äitienpäivä näkyy sekin tavaran toimituksissa. Jarmo Seikola Kotitilalta 2/2011 3

4 HK Ruokatalon vastuullisuusohjelma etenee: Vastuullinen toiminta Ravitsemus kehitystyön kärkenä Vaikka HK Ruokatalo on panostanut maukkaiden ja terveellisten tuotteiden kehittämiseen jo usean vuoden ajan, on parin viimeisen vuoden aikana ravitsemusasioihin kiinnitetty erityistä huomiovahvistaa kuluttajan luottamusta Vastuullisuus vaikuttaa ostovalintoihin jo kolmasosalla kuluttajista. Toisaalta monet kokevat, etteivät saa riittävästi tietoa elintarviketeollisuudesta ja maatiloilla tapahtuvasta alkutuotannosta. Veera Vestman Tutkimuspäällikkö, HKScan Oyj H K Ruokatalon vastuullisuusohjelman tehtävänä on edistää parhaita käytäntöjä toimintaketjussa ja samalla kertoa lihantuotannon toimintatavoista kuluttajalle. HK Ruokatalo toimii vähintään lainsäädännön ja viranomaisvaatimusten mukaisesti, ja osallistuu lisäksi aktiivisesti alan yhteisiin tutkimus- ja kehityshankkeisiin. Vastuullisuusohjelmassaan HK Ruokatalo keskittyy toimialalleen olennaisimpiin vastuullisuuden osa-alueisiin. Niitä ovat tuoteturvallisuus, ravitsemus, ympäristöasiat, henkilöstön työhyvinvointi, tuotantoeläinten hyvinvointi, paikallisuus ja taloudellinen vastuu. Eri osa-alueiden käytäntöjä parannetaan toimenpideohjelmilla. HK:n vastuullisuuden painopistealueita vuonna 2010 olivat ravitsemus, ympäristö ja eläinten hyvinvointi. Aktiivista viestintää vastuullisuudesta HK Ruokatalo kertoo vastuullisuusasioistaan tiedotteissaan ja verkkosivuillaan. HK:n Tie sydämeen -sivuille avattiin kesällä 2010 vastuullisuusosio. Sivustolla kerrotaan HK:n panostuksista ravitse- musasioihin, vastuullisesta eläintuotannosta ja ympäristöystävällisistä teoista. Sivuilla voi mm. tutustua sikatilan elämään web-kameran kautta. Lisäksi Tie sydämeen -sivuilla on jo ennestään suosittu Voi hyvin -sivusto, joka käsittelee ravitsemus- ja terveysasioita. Kariniemen vuodesta 2009 jatkunutta vastuullisuusohjelmaa esitellään Kariniemen internet-sivuilla. Vastuullisuusohjelman koko ketjun kattavat neljä teemaa ovat kotitila, ympäristö, maku ja ravitsemus. HK Rypsiporsas on näkyvä osoitus koko toimintaketjun yhteisestä onnistuneesta kehitystyöstä. 4 Kotitilalta 2/2011

5 Jo 90:lle HK:n tuotteelle on myönnetty Sydänmerkki. ta. HK Ruokatalossa uskotaan, että lisäämällä tuotteiden terveellisyyttä yhtiö pystyy vaikuttamaan myös kansanterveyteen. Helmikuussa 2011 HK Ruokatalo toi markkinoille HK Rypsiporsas -tuotteet, joiden rasvan laatu on tavallisia porsaanlihatuotteita parempi. Tämä on näkyvä osoitus koko toimintaketjun yhteisestä onnistuneesta kehitystyöstä. HK Ruokatalon muista ravitsemuspanostuksista kertovat Sydänmerkki-tuotteiden määrän tasainen kasvu, portaittainen suolan vähentäminen ja natriumglutamaatin poistaminen valtaosasta tuot- Piirros: Kati Kelo teita. Jo 90:lle HK:n tuotteelle on myönnetty Sydänmerkki. Suolan käyttö HK:n tuotteissa on vuoteen 2007 verrattuna vähentynyt noin kilolla. Eläinten hyvinvointi paranee Terveet ja hyvinvoivat tuotantoeläimet ovat perusedellytys koko lihaketjun toiminnalle ja kannattavuudelle. Vuonna 2010 HK Ruokatalo ja HK Agri keskittyivät myös alkutuotannossa erityisesti HK Rypsiporsas -konseptin kehittämiseen. Alan yhteinen kansallinen hanke vuonna 2010 oli vastuullisen tuotannon kriteerien määrittely sianlihan tuotannolle. Naudanlihan tuotannolle kriteerit määritellään vuoden 2011 aikana. Lähivuosina määritellään rajat myös lääkkeiden käytölle. Yhtiöt ovat myös osallistuneet eläinten hyvinvoinnin edistämiseen tähtäävään EU-tason Welfare Quality -hankkeeseen, jossa määriteltiin sikojen hyvinvoinnin periaatteet ja mittarit. Ympäristöhankkeita meneillään Lihateollisuuteen liittyvistä ympäristönäkökohdista erityisesti lihantuotannon hiilidioksidipäästöt puhuttavat. Valtaosa tuotannon ympäristökuormituksesta syntyy eläinten kasvatuksessa, mutta kokonaisvaikutuksia ympäristölle täytyy edelleen tutkia tarkemmin. HK Ruokatalo osallistuu useisiin tutkimushankkeisiin, joissa selvitetään mm. tarkempaa mallia sianlihan ja broilerinlihan hiilijalanjäljen laskemiseksi. Viime vuonna päättynyt Futupack EKO -hanke tutki elintarvikepakkausten ympäristökuormitusta. Tulosten mukaan pakkauksen osuus koko tuotteen ympäristökuormituksesta on pieni. Moninkertaisesti suurempi ympäristöhaitta muodostuu ruoan heittämisestä jätteeksi. Foodspillhankkeessa onkin tutkittu tarkemmin ruokahävikin vähentämistä. HK Ruokatalon tuotantolaitoksissa ympäristötavoitteena on vähentää energian ja veden kulutusta suhteessa tuotannon määrään sekä vähentää jätteiden määrää sekä tehostaa lajittelua. HK Ruokatalon kaikilla tuotantolaitoksilla on sertifioidut tuoteturvallisuusstandardit ja ympäristönhallintajärjestelmä. Kaikille yhteistyökumppaneille toimintaketjussa on asetettu korkeat laatuvaatimukset. Vuonna 2011 HK Ruokatalo jatkaa pitkäjänteistä vastuullisuustoimintaa sekä omien prosessien että koko toimialan käytäntöjen parantamiseksi. Kotitilalta 2/2011 5

6 Liha ei olekaan ilmastorosvo Ympäristön huomioiminen on ollut tuttu juttu lihaketjussa jo pitkään luvulla puututtiin rehevöitymiseen ja 2000-luvun lopulla alkoi keskustelu ilmastonmuutoksesta. Antti Lauslahti Toimitusjohtaja, Reilua.fi Monia hämmentää koko ilmastonmuutoskäsite ja sen liittäminen lihantuottajan arkeen. Miten muka pieni vasikka tai porsas voi olla merkittävä vaikuttaja ilmastonmuutoksessa? Onko liha niin suuri mörkö kasvihuonekaasujen muodostajana kuin annetaan ymmärtää? Tuotannon vaikutuksia ilmastoon mitataan hiilijalanjälkenä, sillä hiilidioksidipäästöjen on nähty aiheuttavan ilmaston lämpenemistä. Päästöt ilmaistaan usein hiilidioksidiekvivalenttina eli CO2e-päästöinä, jossa erilaiset hiilidioksidin kaltaiset päästöt on muutettu yhteismitallisiksi ja laskettu yhteen. Muitakin ympäristömittareita on, kuten rehevöityminen ja luonnon monimuotoisuus. Niitä ei tässä yhteydessä kuitenkaan käsitellä enempää. Tehokas tuotanto, pieni hiilijälki Suomen koko maataloudesta aiheutuu noin seitsemän prosenttia suomalaisen tuotannon hiilijalanjäljestä. Energiatuotannon osuus vastaavasti on yli 80 prosenttia. Maatalouden hiilijalanjälki on parissakymmenessä vuodessa laskenut yli viidenneksen mm. tehokkaampien tuotantotapojen myötä. Tehokas rehuntuotanto ja korkeatuottoiset eläimet auttavat pienentämään maidon ja lihan hiilijalanjälkeä. Tehokkaammat tuotantotavat ovat siis ilmastoystävällisimpiä. Pitää kuitenkin muistaa myös vastuullisuuden muut ulottuvuudet. Jos tehokkaasti hoidettu tuotanto samalla heikentää eläinten hyvinvointia, on luultavasti menty tehokkuudessa liian pitkälle. Siksi eri ulottuvuuksien suhdetta tulee pohtia kokonaisvaltaisesti. Tehokkaammat tuotantotavat ovat ilmastoystävällisimpiä. Liha on mainettaan parempi FAO:n raportissa on väitetty kotieläintuotannon aiheuttavan yli 18 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä ja Worldwatch-instituutti on laskenut kotieläinten olevan syypää yli puoleen koko ilmastonmuutoksesta. Mistä löytyy totuus, ja mihin lihansyöntiä voidaan verrata? Kun tuotannon ympäristövaikutusten sijasta tarkkaillaankin eri tuotteiden kulutusta, tulee huomioiduksi myös tuonti ja vienti. Suomen osalta huomioidaan tänne tuotavien tuotteiden hiilijalanjälki, ja vientituotteiden, esim. paperin hiilijalanjälki vaikuttaa siellä, missä ne käytetään. Eri tutkimuksissa suomalaisen kuluttajan keskimääräiseksi hiilijalanjäljeksi on laskettu noin CO2e-kiloa. Sekä elintarvikkeiden että liikenteen osuus on noin viidennes. Kolmannes hiilijäljestä aiheutuu asumisesta. Lihan ja maidon lasketaan muodostavan puolet elintarvikkeiden hiilijalanjäljestä. Näin kotieläintuotannon osuudeksi tulisi vajaa kymmenesosa suomalaisten koko ilmastokuormituksesta. Lihantuotannon osuus on viisi prosenttia eli noin 500 CO2e-kiloa. Päästöjen vähentämistyö jatkuu Kun lihansyönnin vähentämistä perustellaan ilmastovaikutuksilla, monilta unohtuu, että myös kasviksilla on hiilijalanjälki. MTT:n ConsEnv-tutkimuksessa laskettiin kasvisruoalla olevan noin kolmanneksen pienempi hiilijalanjälki kuin liharuoalla. Näin todellinen potentiaalinen säästö lihansyönnin vähentämisestä olisi vain noin kahden prosentin luokkaa kokonaispäästöistä. Päästöinä se vastaa yhtä lentoa Kööpenhaminaan tai uimahallissa käyntiä kerran viikossa. Tässä ei vielä huomioida liharuoan arvokasta proteiinisisältöä tai kotieläintuotannon vaikutusta maan huoltovarmuuteen, jotka puolestaan puoltavat hyvinkin kotimaisen lihan kulutusta. Näyttää siis siltä, että lihan kulutuksen merkitystä ilmastonmuutoksessa on liioiteltu. Tämä ei kuitenkaan muuta sitä, että myös lihaketjun tulee edelleen tehdä parhaansa hiilijalanjäljen pienentämisessä. On myös hyvä ymmärtää, että alkutuotanto aiheuttaa lopputuotteen hiilijalanjäljestä yli 80 prosenttia. Usein kustannusten säästäminen ja hiilijalanjäljen pienentäminen kulkevat käsi kädessä. 6 Kotitilalta 2/2011

7 Lihansyönti vastaa yhtä lentoa Kööpenhaminaan tai uimahallissa käyntiä kerran viikossa. Autoilu 21 % Muut 51 % Liha 25 % Maito 24 % Muut, esim. palvelut 29 % Asuminen 32 % Elintarvikkeet 18 % Suomalaisen kuluttajan hiilijalanjäljen jakautuminen Yksityisen kulutuksen hiilijalanjälki: CO2e kg/kuluttaja Lähde: Envimat, 2009 Kotitilalta 2/2011 7

8 Sikavan rooli korostuu hyvinvoinnissa Sikaloiden terveysluokitusrekisteriä kehitetään vastaamaan muuttuviin tarpeisiin ja lisääntyviin vaatimuksiin. Sikavan kautta voi seurata hyvinvoinnin raja-arvoja, pitää sikalan lääkekirjanpitoa ja tehdä ketjuinformaation vaatimat ilmoitukset. Sanna Nikunen Terveydenhuoltoeläinlääkäri, ETT Sikavassa on tehty viime aikoina suuria uudistuksia. Uusi terveydenhuoltokäyntilomake tuli käyttöön vuoden 2011 alussa, ja tämän vuoden aikana otetaan käyttöön uusi terveydenhuoltosuunnitelma. Vastuullisen tuotannon raja-arvot otetaan seurantaan vuoden 2011 alusta alkaen. Raja-arvoina käytetään eläinten kuolleisuutta tilalla, koko- ja osaruhohylkäyksiä teurastuloksista ja eläinten lääkityksiä. Ensimmäinen ajo tehdään heinä-elokuussa Kaikkien Sikavaan terveydenhuoltosopimuksia tekevien eläinlääkäreiden on käytävä maa- ja metsätalousministeriön, Eviran ja Sikavan yhteistyössä suunnittelema ja toteuttama koulutus kesäkuun 2011 loppuun mennessä. Myöhemmin on tarkoitus aloittaa eläinlääkäreiden toiminnan auditoiminen. Selvitys auditointien tekemisestä on parhaillaan menossa. Yritykset maksavat Sikavan Sikatilojen kansallinen terveydenhuollon seurantajärjestelmä Sikava perustettiin vuonna 2003, kun haluttiin yhdistää eri teurastamoiden samantapaiset tilojen laatuluokitusjärjestelmät. Sikava ylläpitää internet-pohjaista sikatilojen rekisteriä (www.sikava.fi). Maaliskuussa 2011 rekisterissä oli pitopaikkaa. Sikavan ylläpidosta vastaavat sen jäsenyritykset yhteisesti ja toimintaa koor- dinoidaan Eläintautien Torjuntayhdistyksen ETT ry:n kautta. Sikavan jäseniä ovat HK Agri Oy, A-tuottajat Oy, Kivikylän Kotipalvaamo Oy, Mika Myllymaa Oy, Osuuskunta Pohjanmaan Liha, Paimion Teurastamo Oy, Pöntiön Lihatuote Oy, Saarioinen Oy ja Snellmanin Lihanjalostus Oy. Työntekijöitä on kaksi, terveysluokitusvastaava Tove Hagner ja terveydenhuoltoeläinlääkäri Sanna Nikunen. Tuottajat voivat seurata omien teuraidensa lihantarkastustietoja Sikavassa. Sikavan teurastuloksia voi tarkastella haluamaltaan ajanjaksolta. 8 Kotitilalta 2/2011

9 Kirjaamalla lääkkeet Sikavaan tuottaja varmistuu siitä, että lääkekirjanpito on tehty oikein. näin tarvittaessa päättämään mahdollisista erityistoimenpiteistä. Tila liittyy Sikavaan tekemällä eläinlääkärin kanssa terveydenhuoltosopimuksen ja valtuuttamalla samalla haluamansa yhteistyökumppanit (teurastamo, neuvontajärjestö, eläinlääkäri) katselemaan tilan tietoja. Sikavaan liittyminen on tilalle ilmaista, kun Sikavan jäsenyritys saa tietojen katseluvaltuuden. Kaikki tiedot yhdessä paikassa Terveydenhuoltosopimuksella tuottaja sopii eläinlääkärin kanssa vähintään 4 6 kertaa vuodessa tapahtuvista tilakäynneistä. Käynneillä täytetään Sikavan terveydenhuoltokäyntikaavake ja päivitetään sen tiedot rekisteriin. Näin Sikavaan kertyy koko maan tiloista tietoa, jota voidaan käyttää hyväksi mm. sikaketjun läpinäkyvyyden osoittamisessa. Yksittäisen tilan tietoja ei julkaista. Sikavaan kerääntyy tietoja lisäksi laboratoriotuloksista, joista osa tulee suoraan Evirasta. Sikavan kansallisen tason vaatima, kerran vuodessa päivitettävä terveydenhuoltosuunnitelma on luettavissa Sikavasta. Teurastamot lähettävät teurastulokset Sikavan rekisteriin, josta kukin tila voi seurata omien teuraidensa lihantarkastustietoja. Teurastuloksia voi tarkastella haluamaltaan ajanjaksolta ja niiden perusteella voi itse tehdä seurantaa tulosten kehittymisestä. Ne toimivat myös tärkeänä apuna terveydenhuoltosuunnitelman teossa. Eläinten hyvinvointia edistävä, lihateollisuuden yhdessä sopima toimintamalli otettiin käyttöön HK Agrissa vuoden 2011 alusta. Hyvinvointia kuvaaville tunnusluvuille on määritelty hälytysrajat, joita seurataan teurastiedoista. Tila voi seurata omia tunnuslukujaan Sikavasta. Jokaiselle tilalle lasketaan lihantarkastuksesta tai terveydenhuoltokäynnillä saatujen tietojen perusteella tunnusluvut koko- ja osaruhohylkäyksille sekä kuolleisuudelle. Tunnusluvut lasketaan ensimmäisen kerran ajanjaksolle Minkä tahansa hälytysrajan ylittyessä tulee tilan ottaa yhteyttä HK Agriin, jonka neuvojat auttavat löytämään sopivat toimenpiteet tilanteen korjaamiseksi. Tunnusluvut on saatava raja-arvojen sisään vuoden kuluessa. Jos vuoden kuluttua jokin hälytysrajoista edelleen ylittyy, tila poistetaan Sikavan kansalliselta tasolta ja lihateollisuudella on mahdollisuus sanoa tuotantosopimus irti. Hälytysrajat Kuva: Merja Ojala Viranomaisten vaatima teuraiden ketjuinformaatio on yksi osa Sikavan toimintaa. Tuottaja helpottaa ketjuinformaation toimittamista teurastamolle käyttämällä Sikavaa ja erityisesti merkitsemällä sinne tilalla käytetyt lääkkeet. Teurastamon tarkastuseläinlääkäri pystyy katsomaan tilan käyttämiä lääkkeitä ennen sikaerän saapumista teurastamolle ja HK Agri seuraa sikojen hyvinvointia Kokoruhohylkäykset Pykälien mukainen lääkekirjanpito Lääkkeiden kirjaaminen Sikavaan on tullut vuoden 2011 alusta pakolliseksi kansallisen tason sikaloille. Kirjaamalla lääkkeet Sikavaan tuottaja varmistuu siitä, että lääkekirjanpito on tehty viranomaisten vaatimalla tavalla ja se on oikein. Tiedot myös varmasti säilyvät tallessa vaaditut viisi vuotta. Aiemmat lääkekirjaukset voi siirtää Excelin taulukkolaskentaan, jolloin ohjelman avulla pystyy esimerkiksi etsimään tilalla eniten käytetyn hoitokoodin. Tämä auttaa kohdentamaan terveydenhuollon toimenpiteitä oikeaan suuntaan ja vähentämään lääkkeiden käyttötarvetta. Sikavan avulla lääkekirjanpitoja voi käyttää koko maan tasolla hyödyksi seurattaessa esimerkiksi lääkkeiden kulutusta tai sikojen sairastavuutta. Lisätietoja: Eläintautien Torjuntayhdistys ETT ry / Sikava, Terveysluokitusvastaava Tove Hagner, p , Terveydenhuoltoeläinlääkäri Sanna Nikunen, p Osaruhohylkäykset Kuolleisuus Lihasiat 1,1 % 7% 4% Emakot 7% - Käyttöön 2012 Kotitilalta 2/2011 9

10 Vastuullista naudanlihantuotantoa Kun Laatusonni-kehitysohjelman lähtölaukaus kajahti vuonna 2002, ei vastuullisuudesta vielä paljon puhuttu. Laatusonnille silloin asetetut kriteerit tukevat vastuullista tuotantoa hyvin. Tilojen ei tarvitse hävetä omaa tekemistään tälläkään saralla. Harri Jalli Tuotanoneuvoja Ihmisillä on moraalinen velvollisuus huolehtia eläimistä hyvin, mutta eläinten hyvinvoinnilla ja tuotannon eettisyydellä on tuottajalle suuri taloudellinen merkitys. Vaikutus tuotantoon tulee sekä kuluttajien vaatimuksesta että hyvin tuottavan eläimen kautta, kehitysohjelma viestitti tuottajille lähes vuosikymmen sitten. Monissa kohdin eläinsuojelulaki asettaa minimit, ja Laatusonni-kriteerit ovat joko samoja tai tiukempia. Kaikki lainsäädäntöä tiukemmat kriteerit tukevat eläinten hyvinvointia ja tulevat tuottajan eduksi parempana kasvuna ja terveempinä eläiminä. Vasikoilla hyvät olosuhteet Eläinsuojelulaki edellyttää alle kahden viikon ikäiselle vasikalle kiinteän makuualueen. Laatusonnitiloilta kiinteä makuualue vaaditaan kahden kuukauden ikään asti. Tämä kriteeri havaittiin heti erittäin keskeiseksi. Ternivasikkavälitys kasvoi kymmenen vuotta sitten voimakkaasti. Päätimme sil- loin, että välitämme ternivasikat vain tiloille, joilla makuualuevaatimus täyttyy. Olki on vasikoille paras kuivike. Turve ja lastu imevät hyvin nestettä, mutta olki antaa lämmön tunteen. Kaikilla eläimillä, myös juottovasikoilla, pitää olla puhdasta vettä vapaasti tarjolla. Nauta on laiska juomaan. Siksi vedenvirtaama juottolaitteessa on oltava riittävän suuri. Laitteita pitää myös olla riittävästi ja ne on pidettävä puhtaina. Veden laadun on oltava niin hyvä, että se kelpaa juotavaksi ihmisillekin. Sonneilla ja hiehoille suositellaan juomakuppeja, jotka ovat nippoja parempia. Lypsylehmillä juottoaltaat ovat yleistyneet. Sonnit tarvitsevat tilaa Laatusonnitiloilla erityisesti isoilla sonneilla on oltava enemmän karsinatilaa kuin lain asettaman minimin verran. Mitä enemmän karsinassa on tilaa eläintä kohden, sitä helpompaa on eläinten Hyvissä olosuhteissa ja käyttämällä riittävästi kuivikkeita naudat saadaan pysymään puhtaina. Laatusonni-kriteerit tulevat tuottajan eduksi parempana kasvuna ja terveempinä eläiminä. 10 Kotitilalta 2/2011

11 Kuva: Pasi Leino Rotukarja kasvatetaan vastuullisesti loppuun asti On kulunut reilut kaksi vuotta siitä, kun ensimmäisiä Rotukarjan sonneja leikattiin. Aina ensimmäisestä ruhosta lähtien kuluttajille on kerrottu eläimen kasvattaja sekä rotu. Nyt, kun eri käyttötarkoituksiin on leikattu ja jalostettu noin sonnia, alkaa markkinoilla herätä kiinnostus asiaan: mistä oikein on kysymys. Tammisen ajattelutapaa leimaa kokonaisvaltainen ympäristö- ja yhteiskuntavastuu. Eettinen, eläinten hyvinvointiin panostava tuotanto vaatii, että myös tuottajiemme hyvinvointi huomioidaan. Rotukarjan tuotannossa naudoille taataan turvalliset olosuhteet, joissa ne saavat toteuttaa lajikäyttäytymistään ja kasvaa stressittömästi. Tammisen perusarvoihin kuuluvat myös avoimuus ja jäljitettävyys. Kotimaisella Joutsenlippu-tuotannolla voidaan toimia näiden arvojen mukaisesti. Sama koskee myös alkanutta Luomutuotantoamme. Eläinten kohtelu syntymästä teurastamoon kuuluu näihin arvoihin. Kun asiat ovat kunnossa tiloilla ja teollisuudessa, voimme nauttia juhla-ateriana hienoa Aitoa Rotusonnin Pihvilihaa. Harri Tamminen Kotitilalta 2/

12 tarkkailu, karsinan ja eläinten puhtaanapito ja kuivitus sekä ruokinta. Ahtaus heikentää eläinten kasvua, vähentää hedelmällisyyttä ja lisää sairastumisia ja loukkaantumisvaaraa. Arvoasteikossa alimpina olevien mahdollisuudet syödä, juoda, maata ja suojautua muiden lauman jäsenten hyökkäyksiltä heikkenevät. Ruokinta perustuu nurmirehuun Nauta on märehtijä. Se on saavuttanut kuninkaallisen asemansa kotieläimenä juuri kyvyllään tuottaa valkuaista pitkäketjuisista hiilihydraattimolekyyleistä, joita yksimahaiset eivät pysty hyödyntämään. Kun viljan hintavaihtelut ovat jyrkentyneet, tätä ominaisuutta on taas opittu arvostamaan. Jotta naudan pötsi toimii kunnolla, pitää siellä olla riittävästi karkearehua. Laatusonneilla ruokinnan karkearehun minimäärä on 40 prosenttia kuiva-aineesta. Rajalla ole suurtakaan merkitystä viljan hinta ollessa korkea, mutta halvan viljan aikaan houkutus väkirehuvaltaisempaan ruokintaan ja samalla ruokinnallisten häiriöiden riski kasvaa. Säilörehu on nautojen ruokinnan perusta. Suunnitelmallisella ruokinnalla käytettävissä olevista rehuista saadaan paras mahdollinen tulos. Säilörehuanalyysin jälkeen valitaan parhaat mahdolliset muut rehut parhaan taloudellisen Kuva: Merja Ojala Vasikoiden hyvinvointi on tänä vuonna erityishuomion kohteena. Usein kalliiden ostorehujen määrää voidaan pienentää, kun omat rehut analysoidaan. lopputuloksen saavuttamiseksi. Usein kalliiden ostorehujen määrää voidaan pienentää, kun omat rehut analysoidaan. Likainen nauta kärsii Taloudellisesti kannattavaan ja vastuulliseen tuotantoon kuuluu eläinten puhtaus. Hyvissä olosuhteissa ja käyttämällä riittävästi kuivikkeita naudat saadaan pysymään puhtaina. Viime talvi oli kuivituksen kannalta ongelmallinen, mikä näkyi lantaisten teuraseläinten määrissä. Pitkä ja ankara pakkasjakso jäädytti kylmäkasvattamoitten karsinat, lantakäytäviä ei päästy puhdistamaan eivätkä makuualueet tyhjentyneet. Niitä Laatusonnitiloja, joilla on ollut ongelmia lantaisuuden kanssa, on pyritty auttamaan. Likaiset naudat ovat riski elintarvikehygienialle. Ne hidastavat huomattavasti teurastuslinjaa ja lisäävät työtä. Vuodan kunto heikkenee, jos lanta on päässyt hauduttamaan ihoa. Näistä syistä teurastamot vähentävät lantaisen naudan tilityshinnasta 10 prosenttia. Vastuullisessa tuotannossa sairaat eläimet hoidetaan. Laatusonnitiloille vuosittaiset terveydenhuoltokäynnit sekä lääke- ja sairauskirjanpito tulivat pakollisiksi jo 2000-luvun puolivälissä. Monilla muilla tiloilla nämä tulivat tutuiksi vasta Nasevan ja ketjuinformaation vaatimusten tultua voimaan. Nasevan tilakäynti uudistuu Nasevassa aletaan testata uutta terveydenhuoltokäynnin lomaketta. Tilakäyntilomaketta ja siihen liittyvää arviointiohjetta on työstetty useamman kuukauden ajan. Testiryhmään on valittu kymmenkunta nautojen terveydenhuoltotyöhön paneutunutta eläinlääkäriä, joiden tehtävänä on tilakäynneillä arvioida lomakkeen ja ohjeistuksen käyttökelpoisuutta. Lomakeuudistuksen yhteydessä uudistetaan koko terveydenhuoltotyön sisältöä. Uusi Naseva-tilakäynti on huomattavasti nykyistä laajempi ja vaatii eläinlääkäriltä perehtymistä tilan asioihin mielellään jo etukäteen, ettei aika tilalla venyisi turhan pitkäksi. Tarttuvien tautien tilanne ja tautiriskien hallinta ovat tilakäynnillä edelleen mukana, mutta pääasiassa huomio kohdistuu eläimiin. Lomakkeelle kootaan muutamia tuotannon tunnuslukuja, joita voidaan pitää myös hyvinvoinnin mittareina. Tarkasteltavat tunnusluvut ovat pääasiassa Nasevasta. Kun testiryhmä on puhunut, saamme arvokasta tietoa syksyllä toteutettavaa eläinlääkärikoulutusta varten. Terveydenhuoltokäynnin uudistaminen edellyttää myös Nasevan tietokantaan suuria muutoksia. Tavoitteena on, että tallennus Nasevaan voidaan aloittaa vuoden 2012 keväällä. Paula Halkosaari Rekisterivastaava, ETT ry 12 Kotitilalta 2/2011

13 Kuvat: Harri Jalli Jaakko Suominen arvostelee sitä, että mittarit asetetaan eläinten sijasta tuotannon mukaan. Hänelle eläinten hyvinvointi on ykkösasia. Vastuullisuus alkaa omista ajatuksista Ai toimittaja tulikin jo. Tulin juuri palaverista ja hieho on poikimassa. Vastuullisuuteen kuuluu sekin, että tarkistetaan hiehon tilanne ensin ja juodaan kahvit vasta sitten. Näin tervehti maidontuottaja Jaakko Suominen minua tilalle tullessani. Harri Jalli Tuotanoneuvoja Pirkko ja Jaakko Suomisen isännöimä Vennan tila sijaitsee Turun Tortinmäen kaupunginosassa, noin 30 kilometrin päässä Tuomiokirkolta. Viljelyn he aloittivat vuonna 1986, tuolloin tilalla oli 12 lehmää. Kymmenen vuoden kuluttua Suomiset rakensivat viidenkymmenen lehmän kylmäpihaton ja taas kymmenen vuoden kuluttua kahden robotin navetan. Pellot siirrettiin luomuun EU:hun liittymisen aikaan ja lehmät pari vuotta myöhemmin. Ensi kosketuksen luomuun Jaakko sai harjoittelutilaltaan. Ypäjäläinen Aaro Rajala on todellisia luomuviljelyn pioneereja Suomessa. Luomu ei kuitenkaan ole Pirkolle ja Jaakolle itsetarkoitus. Heidän ajatuksensa vastuullisesta tuotannosta vain sattuvat sopimaan hyvin luomutuotannon periaatteisiin. Eläimet aina ensin Vastuullisen tuotannon kulmakivenä on eläinten hyvinvointi. Automaattilypsyyn siirtyminen vapautti aikaa eläimille, ja eläimen ja hoitajan suhdetta alettiin määrätietoisesti kehittää. Samaan tähdättiin viime vuonna valmistuneessa vanhan kylmäpihaton remontissa. Rakennus eristettiin, nuorille hiehoille tehtiin makuuparret kuivikekarsinoitten tilalle ja lantakäytäville asennettiin raapat. Kun makuuparsien väliset lantakäytävät vielä tyhjennettiin pienkuormaajalla, robottinavettaan siirtyessään hiehot pelästyivät äänettömästi koko lantakäytävän leveydellä kulkevaa raappaa. Nyt ne tottuvat raappaan jo vasikkana, ja paljon nopeammin kuin vanhemmat eläimet. Kotitilalta 2/

14 Suomiset ovat asettaneet tavoitteekseen, että Honkajoen auto ja eläinlääkäri pysyvät pois tontilta. Uuteen ympäristöön ja laumaan siirtyminen on aina eläimelle stressaavaa. Nyt kun tähän ei enää liity lantaraappaan totuttelemista, hiehot sopeutuvat laumaan paljon helpommin, Jaakko Suominen toteaa. Vasikat ovat pari ensimmäistä elinviikkoaan yksilökarsinoissa omalla ilmanvaihdolla ja lisälämmöllä varustetussa osastossaan robottinavetan yhtey dessä. Kun ne alkavat pärjätä ryhmäkarsinassa, ne siirtyvät vanhan navetan lypsyasemasta tehtyyn juottamoon. Sonnivasikat lähtevät välitykseen. Lypsyaseman monttu on katettu ritilällä ja kuivitettu ensin turpeella ja sen päälle lastulla. Ja kuinka hyväkuntoisia vasikoita juottamosta kohtasinkaan. Vasikat ovat terhakoita, jänteviä ja lihaksikkaita. Pitkä laidunkausi kaikille Kesällä kaikki eläimet juottovasikoita lukuun ottamatta laiduntavat. Navetan ovet avataan toukokuussa ja suljetaan marraskuussa. Laitumille on rakennuttu yli kilometrin runkovesilinja. Lehmät laiduntavat kahdessa ryhmässä navetan lähellä, nuoremmilla on muutama ryhmä hieman kauempana. Laiduntaminen ei automaattilypsyn kannalta ole ongelma. Ainoa harmi on, että siementäjän tullessa siemennettävä eläin on aina laitumen peränurkassa, Pirkko Suominen kuvaa. Vasikat pääsevät laitumelle heti kolmen kuukauden juoton loputtua. Ennen ne saivat lisäruuaksi säilörehua, mutta kasvutuloksiin ei oltu tyytyväisiä. Tilanne korjaantui, kun ruokintakehiin alettiin viedä pienkuormaajalla apetta. 14 Kotitilalta 2/2011

15 Hiehoille tehtiin kuivikekarsinoiden tilalle makuuparret. Juottamo on entisen lypsyaseman paikalla. Vasikkakuolleisuus on tilalla lähes tuntematon käsite. Vain hiehojen poikimisissa on menetetty vasikka silloin tällöin. Jaakko ja Pirkko Suominen ovat asettaneet tavoitteekseen, että Honkajoen auto ja eläinlääkäri pysyvät pois tontilta. Eläinlääkäriä ei montaa kertaa vuodessa tarvita. Riittävästi ruokintapöytää Tilan rehuomavaraisuus on vuodesta riippuen prosenttia. Korsirehua tuotetaan yli 150 hehtaarilla. Kolmannes pinta-alasta on seosviljalla ja aina suojaviljana. Vilja säilötään murskeena. Suuri osa viljasta ostetaan tutuilta luomutiloilta. Suomiset myös viljelyttävät luomurypsiä, joka puristetaan lähellä olevassa puristamossa ja puriste käytetään rehuna. Suomiset tuntevat kaikki rehuntoimittajansa, vain kivennäinen ostetaan teollisuudesta. Ruokintapaikkoja on lehmämäärää vastaava määrä. Kun seosrehua on aina pöydällä, saavat aremmatkin lehmät syödä kyllikseen. Väkirehukioskeja ei käytetä. Maidontuotanto vaihtelee säilörehun laadun mukaan. Viime vuoden kevätsato oli huippuluokkaa niin määrältään kuin laadultaankin. Toinen sato oli täysin päinvastainen molemmilta osin. Kun kakkossato otettiin lopputalvesta käyttöön, päivämaito laski kolme-neljä kiloa. Mutta eläimet ovat silti tyytyväisiä ja märehtivät hyvin, Jaakko Suominen kertoo. Lomat auttavat jaksamaan Vastuullisuuteen kuuluu myös vastuu itsestään. Sen isäntä myöntää jäävän liian vähälle huomiolle. Tilalla on vakituisesti yksi työntekijä ja kesällä lisäk- Jos lomien väli venyy, sen huomaa jaksamisessa. si harjoittelija. Urakoitsijoilla teetetään kylvö, lannanlevitys sekä säilörehun korjuu, niittoa lukuun ottamatta. Omaa työtä tarvitaan silti paljon. Jos lomien väli venyy, sen huomaa jaksamisessa. Kriittinen jakso koettiin viime kesän myrskyjen aikaan, kun ukkonen sekoitti navetan tietoliikenteen. Huoltomiehetkään eivät löytäneet vikaa, vaan vaihtoivat osia. Häiriöt jatkuivat ja sekoittivat hoitajien päivät ja yöt. Kolmeen viikkoon ei tilalla nukuttu lähes lainkaan. Vastuullisuus näkyy tilalla kaikissa valinnoissa. Käytössä on niin tuulisähkö kuin puulämpökin. Peltoviljelyssä fosforin porttitase on kova. Harvalla tilalla kaikki valinnat ovat näin harkittuja. Vastuullisen tuotannon kulmakivenä Vennan tilalla on eläinten hyvinvointi. Kotitilalta 2/

16 Kuva: Pasi Leino Oikeat olosuhteet broilerille Broileriuntuvikkojen hyvinvointi alkaa jo emoketjusta, koska vain terveistä, hyvinvoivista emoista saadaan terveitä jälkeläisiä. Broilereiden kasvatusoloista kertoo niiden jalkapohjien kunto. Eija Kaukonen Terveydenhuoltoeläinlääkäri Linnuilla tulee olla koko kasvatus- ja munituskauden ajan hyvät olosuhteet eli oikea lämpö ja ilmankosteus, hyvälaatuinen ilma (riittävästi happea, ei pölyä tai haitallisia kaasuja), hyväkuntoinen pehku, sopiva valaistus ja riittävä lepoaika. Mitä tasaisempi parvi on, sitä helpompi on järjestää kaikille sopivat olosuhteet. Nopeasti kasvava broileri tarvitsee paljon happea ja siksi ilmanvaihdolla on suuri merkitys hyvinvoinnille ja terveydelle. Kudosten hapenpuute aiheuttaa kroonista sydänvikaa, joka johtaa vesipöhöön. Olosuhteiden hallinnassa tekniikka ja automatiikka ovat avuksi, mutta ne eivät voita hoitajan ammattitaitoa ja lintusilmää. Paukkuvat pakkaset, helteet tai suuret vuorokautiset lämpötilavaihtelut tuovat haastetta kanalan olosuhteiden säätelyyn. Hälyttimet ja varavoimajärjestelmät on pidettävä toimintakuntoisina jatkuvasti. Emojen ja myös poikasten terveyttä suojellaan nuorikkoaikana annettavilla rokotuksilla. Lisäksi munittamossa on huolehdittava munahygieniasta ja munien oikeanlaisesta varastoinnista. Sairaat pois parvesta Teurastamolla tapahtuva broilerien jalkapohja-arvostelu on hyvä kasvatusolosuhteiden mittari. Jalkapohjat paljastavat herkästi, millaisella pehkulla parvi on elänyt. Pehku pysyy hyvässä kunnossa, kun sen materiaali on hyvälaatuista, ilmanvaihdon, lämpötilan ja kosteuden säätely onnistuvat ja nippalinjojen säädöt tehdään oikein. Pehkun kunto kertoo osaltaan myös lintujen terveydestä sekä rehun ja veden laadusta. Jos teurastamolta ilmoitetaan heikentyneestä jalkapohjien kunnosta, tuottajan on etsittävä ongelman syy ja korjattava tilanne. Jalkapohjaarvostelu on hyvä kasvatusolosuhteiden mittari. Sairaat ja loukkaantuneet linnut on joko hoidettava tai lopetettava asiallisesti. Rääpäleet, jalkavikaiset, nokitut tai sairaat eivät pärjää suuressa parvessa, ja tällaiset yksilöt pitää karsia. Kohonneen poistuman, heikon kasvun, parven epätasaisuuden tai muninnan alenemisen syy Pitopaikkailmoitukset ennen vappua tulee selvittää ja miettiä hoitotoimia ja ennaltaehkäisyä. Tämä on tärkeää tilan ja koko ketjun kannalta, ja sillä vaikutetaan myös elintarviketurvallisuuteen. Kanalle kanan elämää Eläinten hyvinvointiin kuuluu myös mahdollisuus mielihyvään ja positiivisiin tuntemuksiin. Stressi, nokkiminen ja hermostuneisuus vähentävät positiivisia tuntemuksia. Mielihyvää broilerille voi tuoda kylpeminen, sukiminen, ympäristön tutkiminen ja kuopsuttelu. Teuraslastaus ja -kuljetus ovat tärkeä lenkki sekä broilereiden hyvinvoinnin että elintarvikehygienian kannalta. Parvi valmistellaan lastausta varten HK Agrin ohjeiden mukaan ja oikeista olosuhteista pitää huolehtia myös lastauksen aikana. Ongelmia saattavat aiheuttaa lintujen hermostuminen, helle ja pakkanen. Kuivike-, vesi- ja rehuhygienialla ja huolellisella tautisuojauksella ennaltaehkäistään sekä lintujen terveyttä uhkaavia tarttuvia tauteja että elintarvikehygienian kannalta merkittäviä taudinaiheuttajia. Kasvattamon perusteellinen puhdistus, pesu ja desinfiointi erätauolla takaa uusille untuvikoille terveellisen elämän alun. Myös rakennuksen ja laitteiden kunnosta on huolehdittava. EU:n broileridirektiiviä ollaan sisällyttämässä Suomen eläinsuojelulakiin ja asetukseen. Tämänhetkisen tiedon mukaan laki astuu voimaan Broilerituottajien on rekisteröidyttävä ja tehtävä pitopaikkailmoitus huhtikuun loppuun mennessä kunnan maataloussihteerille. Rekisteröinnin yhteydessä on jätettävä lyhyt kuvaus toiminnasta sekä annettava tekniset tiedot kasvattamosta. HK Agrin tuotantoneuvojat ovat keränneet vaadittavat tiedot ja lähettäneet tuottajilleen rekisteröitymistä helpottavan hallipassin maalis huhtikuun vaihteessa. Jos havaitsette hallinpassinne tiedoissa virheitä, ottakaa välittömästi yhteyttä HK Agrin siipikarjaneuvontaan. 16 Kotitilalta 2/2011

17 Tekniikka ja automatiikka ovat avuksi, mutta ne eivät voita hoitajan ammattitaitoa ja lintusilmää. Pehkun kuopsuttelu on broilerin lajinomaista käyttäytymistä, joka tuottaa sille mielihyvää. Kotitilalta 2/

18 Teksti ja kuva Sirpa Perkkiö Kalkkunantuottajien kilpailukykyyn tarvitaan parannusta, Anne ja Seppo Heikkilä sanovat. Uusia keinoja toivotaan löytyvän menossa olevan hankkeen avulla. Kilpailukykyä kalkkunantuotantoon Hanke kotimaisten kalkkunantuottajien kilpailukyvyn parantamiseksi on tuonut uutta tietoa koko ketjuun. Heikkilän kasvatushalleissa myös tekniikka kameravalvontoineen on viimeisen päälle. Viime syksynä käynnistyi Kotimaisten kalkkunantuottajien kilpailukyvyn parantaminen -hanke. Kehittämispäällikkö Mira Jääskeläinen Satafood Kehittämisyhdistys ry:stä kertoo, että ensimmäiset hankkeessa tehdyt tutkimukset antavat paljon uutta tietoa kuluttajapäästä. Kalkkunalihaa suosivat kuluttajat ovat selvityksen mukaan valistuneita, vaativia ja ruuanlaitosta kiinnostuneita. He myös keskustelevat paljon lähipiirissään ruuasta. Kotimaiselle kalkkunanlihalle pitäisikin olla löydettävissä oma paikka markkinoista sen omilla vahvuuksilla. Seuraavaksi alamme suunnitella, kuinka kuluttajien odotukset viedään käytäntöön ja tilalle asti. Selvitämme lisäksi kustannuskilpailukykyä tilatasolla ja etsimme kehityskohteita tuottajien kilpailukyvyn parantamiseksi, Jääskeläinen kertoo. Löydettyjä kehityskohteita käytetään myös suunnittelun apuna. Pikapuoliin kalkkunantuottajille lähtee kysely sitoutumisesta ja muutoshalukkuudesta. Tästä saadaan eväitä siihen, miten näitä esityksiä, suunnitelmia ja kehitysmalleja pitäisi viedä tuottajakentässä eteenpäin. Lisäksi järjestämme koulutusta kasvatushallin ilmastoinnista ja ääriolosuhteiden hallinnasta. Tuottajat tiukassa kannattavuusraossa Anne ja Seppo Heikkilä ovat kasvattaneet kalkkunoita Euran Mannilan ky- lässä vuodesta 1991, jolloin rakennettiin linnun halli. Alku oli nousukiitoa. Kysynnän tyydyttämiseksi kasvatuspaikkaluku kolminkertaistui kahdella laajennuksella, jotka rakennettiin 1997 ja Sitten kulutus lähti laskuun. Tässä tilanteessa, vuonna 2004, HK ja Atria yhdistivät voimansa ja perustivat Länsi- Kalkkuna Oy:n hoitamaan ketjun alkutuotantoa sekä teurastusta ja leikkuuta. Yhteistyöllä saavutettiin noin kahden miljoonan euron vuotuiset säästöt. Tuotantopanosten, etenkin rehujen hintojen nousu on kuitenkin pitänyt tuottajien tilanteen vaikeana. Vaikeutta lisäävät pidentyneet tauot erien välissä. Tilipäiviä on Heikkilöiden mukaan keskimäärin vain kaksi vuodessa. Pariskunnan tilannetta on helpottanut se, että isännällä on päivätyö tilan ulkopuolella ja hallit lämpiävät omista metsistä saatavalla hakkeella. Hintahan silläkin on, mutta rahavirta tilalta ulos kuitenkin pienenee, toteaa Seppo Heikkilä. Tuoteuutuuksilla hinta kohdalleen Kalkkunanlihan hyvyyteen Heikkilät uskovat ja korostavat, että niin heillä kuin yleensä suomalaistiloilla tuotanto on laadukasta. Rokotteita ei käytetä eikä juuri lääkityksiäkään, ja olosuhteisiin on panostettu. Heikkilän kasvatushalleissa myös tekniikka kameravalvontoineen on viimeisen päälle. Markkinoilta pitäisi vielä saada tuotteesta oikea hinta. Avainasia on Heikkilöiden mukaan tuotekehitys. Ruotsalaiset ovat onnistuneet kalkkunan tuotteistuksessa suomalaisia paremmin, he arvioivat äskettäin Ruotsiin tehdyn opintomatkan antia. 18 Kotitilalta 2/2011

19 OVR-rehun laatua valvotaan monessa kohdin Rehujen laatua varmistavat omalta osaltaan niin valvova viranomainen, valmistava teollisuus kuin rehut tilalle toimittava yrityskin. Eeva Veräväinen Hankintatoimihenkilö Rehun hygieeninen laatu on turvallisen tuotannon peruskivi, mutta viranomainen tutkii rehuista muutakin kuin salmonellaa. Näytteistä saatetaan tutkia esim. kalajauhoa, tuhohyönteisiä tai lääkejäämiä. Lisäksi seurataan ravintoainepitoisuuksien toteutumista sekä pakkaus- ja tuoteselosteiden oikeellisuutta. Evira tarkastaa tehdaskäynneillä myös rehukuljetusautoja ja niiden asiapapereita. Laajamittaisia, koko tehtaan tarkastuksia Evira tekee vuoden tai kahden välein. Niissä tarkastetaan mm. rehutuotantotilat ja käydään läpi rehujen laadunvarmistustoiminnot mukaan lukien HACCP-ohjelma. Nimi HACCP tulee englanninkielisistä sanoista Hazard Analysis and Critical Control Points, vaarojen arviointi ja kriittiset hallintapisteet. Tehdas valvoo laatua Altian oma laadunvalvonta on sekin monialaista ja tarkkaa. Rehua valmistettaessa sen kuiva-ainetta ja ph:ta tutkitaan pikamittauksilla kolme kertaa vuorokaudessa sekä OVR:stä että sen valmistukseen käytetyistä rehujakeista. Kun OVR-kuorma lastataan, määritetään rehun ph, kuiva-aine ja raakavalkuainen säiliökohtaisesti. Salmonellanäyt- teitä tutkitaan kerran viikossa, kertoo Asko Rantanen Altialta. OVR on huono kasvualusta salmonellalle, koska sen ph on alhainen ja lämpötila on astetta. Tehtaan päätuotteiden, etanolin ja tärkkelyksen, menekki vaikuttaa ohravalkuaisrehunkin laatuun. Laatuvaihtelu on kuitenkin Rantasen mukaan ollut pienempää kuin EU-asetuksen sallima vaihtelu. Tehtaan käyttöaste on nousemassa, ja Rantanen uskoo OVR:n laadun pysyvän nyt aiempaa tasaisempana. Lisäksi päätuotteiden uudet puskurivarastot tasaavat kysyntävaihtelun vaikutusta rehujen valmistusmäärään ja laatuun. Kiitos rehuasiakkaille Kuljetus-Mikola haluaa kiittää asiakkaitaan kuluneesta talvesta. Vaikka pakkanen koetteli ja putkia jouduttiin sulattelemaan niin tehtaalla, autoissa kuin tiloillakin, olivat pihat ja tiet hyvin auratut ja hiekoitetut. Siitä kiitos kaikille asiakkaille! OVR-tietonurkka Tähkä-OVR on Altian Koskenkorvan tehtaalla valmistettu sikojen nestemäinen täydennysrehu. Rehu on tehty ohrasta ja siinä on rehujakeita etanoliprosessista (ohravalkuaisrehu 50, Tähkä -TTR) ja ohratärkkelysprosessista (ohrakuiturehu). Ohran tärkkelysosa käytetään lähes kokonaan etanolin ja ohratärkkelyksen valmistukseen. Kuoriosa poltetaan, ja pääosa ohran kuitujakeesta kuivataan ohrarehuksi. OVR:ään jää pääosa ohran jyvän valkuaisesta, kivennäisiä ja hieman kuitujaetta. Säilöntäaineena käytetään kaliumsorbaattia ja muurahaishappoa. Rehuportaalista hyötytietoa Oleellinen osa OVR:n laadunvarmistusta ovat tehtaan huolto- ja pesuseisokit. Seuraava kahden päivän seisokki on heti toukokuun alussa. Pitempi, noin viikon pituinen vuosihuolto on lokakuussa. Tarkemmat ajat ilmoitetaan Altian Rehuportaalissa. HK Agri lähettää asiakkailleen seisokeista muistutuksen tekstiviestillä. Jos rehukuljettaja on kirjoittanut toimituserän mukana tulleeseen tuoteselosteeseen kuusinumeroisen Altian rahtikirjanumeron, voi Rehuportaalista katsoa sen avulla rehutoimitusten analyysitulokset (https://rehu.altia.fi. Käyttäjätunnus: kuorma; salasana: tieto). Autoilla tarkka pesuohjelma Harjavaltalainen Kuljetus-Mikola Ky on kuljettanut HK Agrin liemirehuja jo useita vuosia. Kuljetusyrittäjä Jarkko Mikola kertoo, että Eviran omavalvontaohjelmaa noudatetaan tarkasti. Ohjelmassa on säädetty auton huollot, pesemiset ja desinfioimiset. Yrityksellä on useita autoja, mutta rehuautoissa ei kuljeteta muuta kuin eläinten rehuja, eli OVR:ää, erilaisia heratuotteita ja rypsiöljyä. Aina kun rehulaji vaihtuu, auto pestään. Pesukertoja tuleekin viikossa useita. Autoilijan näkökulmasta rehun laatuun liittyy myös sen toimittaminen oikein. HK Rypsiporsas -tuotannon alkaessa tiloille on ilmestynyt uusia säiliöitä rypsiöljyä varten. Mikola muistuttaa, että kaikki säiliöt ja putket kannattaa merkitä huolellisesti. Kotitilalta 2/

20 Eläinautojen reitit ja kaluston mitoitus suunnitellaan tarkoin. Eläinsuojeluasetus asettaa rajat kuljetusajoille. Kuva: HK Agri Yhteistyö pitää kuljetusajat kohtuullisina Herra tuntee tiemme ja ostomies oikopolut, lausahti satakuntalainen ostomies aikoinaan. Tänä päivänä voidaan sanoa, että tietokone tuntee tiemme, kuljettaja kärry- ja telauspaikat. Yhteistyötäkin tarvitaan, jotta eläinten kuljetusajat eivät turhaan veny suunnitellusta. Lasse Paavola Logistiikkapäällikkö Kuljetusten suunnittelussa HK Agrin lähtökohtana on, että kuormien tulee olla kuljetettavissa eläinsuojeluasetuksen mukaisesti. Karttaohjelma mittaa suun- nitellun reitin ja sen ajamiseen tarvittavan ajan. Lisäksi kuormasuunnittelija arvioi lastauksessa kuluvan ajan. Näin saadaan koko kuorman kuljetusaika. Suunnitelman valmistuttua kuormasuunnittelija käy sen vielä läpi autoilijan kanssa, joka tuntee alueen tilat ja voi tarkentaa aikataulutusta ja ajojärjestystä. Pitkiä, yli 200 kilometrin kuljetuksia suunniteltaessa keskeisenä tavoitteena on pitää eläinten kuljetusajat alle eläinsuojeluasetuksen salliman enimmäiskeston. Lähempää ajettavien kuormien aikataulutusta ohjaa usein teurastamon vastaanottonavetan sopiva täyttöaste. Kustannustehokkuus ei siis ole eläinkuljetusten suunnittelussa ensimmäinen ohjaava tekijä, vaikka sen merkitystä ei pidä väheksyä. Kalusto mitoitetaan tarkoin Eläinsuojeluasetus ja teurastuksen työrytmit ohjaavat eläinautojen rakennetta ja sijoittelua. Alueelliset erityispiirteetkin on otettava huomioon: ajoneuvoyhdistelmä ei ole ketterin nautojen keräilyväline Saimaan saaristossa, ja Varsinais- Suomesta taas on vaikea ehtiä kuljettaa 20 Kotitilalta 2/2011

21 Nautojen kuormasuunnitelmissa jätetään tilaa kiirelehmille. tarpeeksi sikoja teurastamolle yksikerroksisella nuppiautolla. Forssan laitokselle sikoja tarvitaan paljon aamupäivän aikana. Uusissa keräilyautoissa on peräosan lastausiltaa levennetty ja siirrytty kolmikerrosrakenteeseen, mikä lyhentää kokonaistyöaikaa sikaa kohti. Nautojen kuljetuksissa lähialueilta voidaan keräilykuormia ajaa saman päivän teurastuksiin kustannustehokkaasti nuppiautolla. Kauempaa naudat pyritään ajamaan yhdistelmäautoilla. Kuljetusaikojen hallitsemiseksi isompia sonniparttioita voidaan joutua jakamaan, jotta keräilypaikkojen määrää voidaan rajoittaa koko kuormassa. Keruuta voi nopeuttaa toisella keräilyautolla, joka lastaa yhdistelmän perävaunun. Tekstiviesti ilmoittaa noutoajan Sikojen alustava noutoajankohta kirjataan Sinetti-järjestelmään perjantai-iltaisin. Nautojen kohdalla valtaosaan kuormista jätetään tilaa kiireisille lehmille. Siksi kuormat valmistuvat pääosin vasta noutoa edeltävänä päivänä. Sekä sika- että nautakuormissa tarkennettu noutoilmoitus kellonaikoineen lähetetään tiloille tekstiviestillä viimeistään noutoa edeltävänä päivänä. Jos ilmoitetusta ajasta joudutaan poikkeamaan, asiasta neuvotellaan aina tuottajan kanssa puhelimitse. Nopeutettua noutoa ei koskaan ilmoiteta pelkästään Sinetti- tai tekstiviesti-ilmoituksella. tymisiä tapahtuu vain harvoin, mutta jos lastausolosuhteet ovat puutteelliset, ihmisten ja eläinten vaara loukkaantua lisääntyy. Lastausajan venymisestä kärsivät myös kuormassa olevat eläimet. Täysi nuppiauton karjakuorma kuumentaa kuormatilaa kesällä yli 10 kw:n lämmitysteholla. Vuosittain on aina muutamia hankalan kelin päiviä. Kuljettajat pyrkivät ennakoimaan tilanteet, ja heidän harras toiveensa on, että pihatiet ja pihapiirit on aurattu ja hiekoitettu ennen auton tuloa lastauspaikalle. Kuka vastaa, kysyy Harjakainen Ilmoitetusta merkittävästi poikkeavat sika- tai nautamäärät aiheuttavat suurimman osan logistisista ongelmista. Jos eläimiä on tulossa paljon alle ilmoitetun, määrä joudutaan korjaamaan pikanoudoilla toisilta tiloilta. Tästä aiheutuvia virhekustannuksia on selvitetty laskelmin. Niiden mukaan kuljetuskulut nousevat noin 5 sentistä 6 senttiin per teuraskilo, jos 200 kilometrin etäisyydeltä noudettaessa sikoja on ilmoitetun 180:n sijasta vain 130. Naudalla vastaavasti noutomäärän putoaminen kahdella ilmoitetusta 16:sta nostaa kuljetuskuluja 10:stä 11 senttiin kilolta. HK Agrilla eläinten kuljetusajat pysyvät lähes sataprosenttisesti suunnitellussa. Valmistelut tilalla noutoilmoituksen jälkeen Varmista ilmoituksen mukaisen eläinmäärän merkinnät, erottele eläimet noutoa varten ja paastota tarvittaessa. Kerää ja täydennä noudon yhteydessä tarvittavat asiakirjat. Valmistele eläimille turvallinen reitti autoon ja kuljetusautolle turvallinen reitti lastauspaikalle ja sieltä yleiselle tielle Poikkeamat syntyvät lähinnä teknisistä murheista tai eläinilmoitusten epätarkkuudesta. HK Agrin toimintaa kehitetään jatkuvasti tuotantolaitosten ja kuljetusautojen tekniikan osalta. Sopimustuottajilta toivomme tarkkuutta eläinten ilmoittamiseen ja paneutumista lastausolosuhteiden kehittämiseen. Harjakaisen kysymykseen vastaus kuuluu: virhekustannukset menevät virman piikkiin. Tässä yhteydessä se tarkoittaa koko sika- tai nautaketjua ja heijastuu aikanaan tilityskykyyn. Kuva: Pasi Leino Jokin voi mennä vikaan Hyvästäkin suunnittelusta huolimatta matkaan voi tulla mutkia. Tekniset murheet tuotantolaitoksella tai kuljetuksessa aiheuttavat aika ajoin huolia, mistä koituu vaivaa myös tuottajille. Joskus lastaus venyy suunnitellusta. Eläinten käyttäytymisen vuoksi myöhäs- Virhekustannuksilta vältytään, kun tilalta lähtevä eläinmäärä vastaa ilmoitettua. Kotitilalta 2/

22 Rypsiöljyruokinta Nyt Timo Norri hoitaa lihasikoja kokopäiväisesti kotitilallaan Forssassa. 620-paikkainen lihasikala on vuodelta Sen jatkoksi tehtiin vuonna 2009 kaksi uutta osastoa sekä jatkokasvatusosasto. Nyt sikalassa on 1100 kasvatuspaikkaa. Viime vuoden lopulla Timo ja Teresa tekivät kenttäedustaja Tauno Pramin kanssa HK Rypsiporsas -sopimukpitää minkä lupaa Kun Timo Norri vaihtoi työn maansiirtoyrityksessä maanviljelijäksi vuonna 2009, entinen työnantaja muistutti painokkaasti: Muista, maataloustyö on yrittäjyyttä! Tämä motto ohjaa Timo ja Teresa Norrin työtä edelleen joka päivä. Ulla Ketola Tuotantoneuvoja Kuvat: Ulla Ketola sen. Prami sai heidät vakuuttuneeksi, että HK Rypsiporsas vastaa kuluttajan tarpeisiin ja sitä kannattaa lähteä tuottamaan. Ei saa jäädä polkemaan paikalleen. Yrittäjyyteen kuuluu ottaa uudet haasteet vastaan, toteaa Timo. Rehureseptit uusiksi Alkuun meitä askarrutti, miten viljaan ja tiivisteeseen perustuva ruokinta saadaan toimimaan rypsiöljyn kanssa. Lisäksi olimme jo päättäneet, että kevään aikana alamme käyttää OVR-lientä, koska oma ohra ei riitä. Norrilla sikojen ruokinta on aina perustunut rehuoptimointiin, jonka Agrimarketin rehuedustaja Ari Räikkä on 22 Kotitilalta 2/2011

23 Timo Norri ottaa omavalvontaohjelman mukaisesti näytteet rehusta. tehnyt. Nyt Räikkä laati uuteen tuotantotapaan sopivan reseptin, jossa käytetään ohraa, vehnää, rypsiöljyä sekä rypsiöljyruokintaan suunniteltua tiivistettä. Tilalle piti hankkia öljysäiliö, johon mahtuisi noin kuukauden tarve kerralla. Kilpailutuksen jälkeen Norrit päättivät ostaa kaksi litran öljysäiliötä, Jokaisen osaston rehunkulutuksesta ja kustannuksesta saadaan tarkka tieto. koska isompi ei olisi mahtunut rehustamon ovesta sisään. Öljytankit toimitettiin avaimet käteen -periaatteella, joten niiden käyttöönotto oli helppoa. Helmikuussa uusi rehuseos otettiin käyttöön ensimmäisessä osastossa. Ruokintasuunnitelma, rehuarvot sekä hintatiedot tallennettiin ruokintalaitteen tietokoneelle. Osaston rehunkulutustiedot nollataan aina erän jälkeen, jotta jokaisen osaston rehunkulutuksesta ja kustannuksesta saadaan tarkka tieto. Näytteet ja nopea korjausliike Viikon kuluttua aloituksesta saapui kenttäedustaja Tauno Prami katsomaan, miten Rypsiporsas -tuotanto oli alkanut. Käynnin yhteydessä varmistettiin, että ruokintalaitteen arvot vastaavat optimoinnin arvoja. Koska kaikki näytti olevan kunnossa, Prami otti rehunäytteet. Näytteet otettiin pisimmän, noin 150 metriä pitkän ruokintalinjan alusta ja lopusta ja lähetettiin tutkittavaksi Viljavuuspalveluun. Prami otti yhteyttä heti tulokset saatuaan: tavoitearvot eivät täyttyneet. Seos oli kuitenkin tasalaatuista pitkän rehulinjan alussa ja lopussa. Ongelman syyksi selvisi tankissa oleva suuri jäännösrehun määrä, jossa ei ollut mukana rypsiöljyä. Kasvatuksen alkuvaiheessa ruokintakerran rehumäärät ovat pieniä, joten tankissa olevan jäännösrehun vaikutus on suuri seuraavaksi tehtävään rehuannokseen. Ongelma saatiin korjattua lisäämällä myös tähän rehuseokseen rypsiöljyä. Muutosten jälkeen Timo otti uudet näytteet ja nyt ruokinta on kunnossa. Uutta mielenkiintoa työhön Yhden ison mokan tein, kertoo Timo. Kirjasin alussa rypsiöljyn tiedon litroina, kun se olisi pitänyt kirjata kiloina. Ristiriita huomattiin, kun silmämääräisesti öljyn kulutus ei täsmännyt tietokoneen näyttämään kulutukseen. Norrit merkitsevät rypsiöljyn pinnan viivalla öljysäiliön kylkeen. Läpinäkyvästä säiliöstä päivittäistä kulutusta on helppo seurata. On erittäin hyvä, että tutkitaan, mitä porsaat todella saavat eikä luulla, mitä ne mahdollisesti saavat, Timo ja Teresa toteavat. He seuraavat kiinnostuneina, miten uusi rehustus vaikuttaa eläinten kasvuun ja hyvinvointiin. HK Rypsiporsas -tuotanto on tuonut uutta mielenkiintoa siankasvatukseen. Rasvan laatua valvotaan linjalla Rypsiporsaiden rasvan laatua seurataan jatkuvasti. Käytettäviä rehuja valvotaan tiloilla, mutta sen lisäksi jokaisen tilan possuista otetaan teurastamossa lihanäytteet rasvahappoanalyysejä varten. Näin pystytään varmistamaan rypsiruokinnan onnistuminen. Näytteet otetaan omavalvontasuunnitelman mukaisesti. Lisäksi valvontaa suoritetaan pistokoeluontoisesti. Näytteet lähetetään HK Ruokatalon Vantaan keskuslaboratorioon analysoitaviksi. Laboratoriossa näyte ensin jauhetaan. Lihamassasta uutetaan uuttolaitteella rasva erilaisia liuottimia käyttäen. Rasvasta tehdään rasvahappoanalyysi, jossa eri rasvahappojen osuudet määritetään kaasukromatografisesti. Rasvahappoanalyysien tuloksen on täytettävä Rypsiporsas -lupaus, jonka mukaan kovaa rasvaa on alle kolmasosa rasvasta. Rypsiöljyn kulutusta on helppo seurata silmämääräisesti. Tarkat lukemat antaa tietokone. Kotitilalta 2/

24 Rypsiporsas on syönyt rypsiöljyä sisältävää rehua on lihaa, joka on maukkaampaa ja mureampaa vaikuttaa edullisesti sydänterveyteen on oiva raaka-aine terveellisempien tuotteiden valmistuksessa. Kesägrillissä tirisee HK Rypsiporsas Kohta ovat taas grillit kuumana ja koko Suomi paistaa makkaraa. Ensi kesänä se voisi olla vaikka Chorizo-raakamakkaraa. Vai kokeilisiko suussa sulavaa Pekonipihviä tai liekkimarinoituja luullisia Ribs-grillikylkiä? Nyt nämä ja paljon muita tuotteita Rypsiporsaasta! Makkaravalikoimassa jännittäviä uutuuksia HK Camping Grillimakkara HK Camping grillimakkaran, makkarapihvin ja nakin valmistuksessa käytetään toukokuusta lähtien Rypsiporsasta. Tuotteet sisältävät edelleen myös naudanlihaa. Suosikkimakkaran maku säilyy entisellään, mutta Rypsiporsas -raaka-aine tekee siitä terveellisemmän. HK Kabanossi raakamakkaroiden lihapitoisuus on 85 % ja ainesosina Rypsiporsaan liha, vesi, suola ja mausteet ei lisäaineita! Tarjolla on kolme herkullista makua: HK Kabanossi Perinteinen raakamakkara (300 g), HK Kabanossi Valkosipuli raakamakkara (300 g) ja tulisempi HK Kabanossi Chorizo raakamakkara (300 g). HK Kabanossi Kebab (400 g) on A-luokan kebab-maustettu grillimakkara. Sopivan mausteisessa makkarassa tomaattikastike on mukana kastikehelminä. Hieman karkearakenteisempi ja erittäin lihaisa HK Kabanossi Karski Juusto & jalapeno (300 g) sisältää täyteläistä cheddarjuustoa, joka pehmentää jalapenon voimakasta makua. Pakkauksessa on kuusi hieman pienempää makkaraa. 24 Kotitilalta 2/2011

Suvali3 Lihaketjun alkutuotannon laatujärjestelmät -hanke

Suvali3 Lihaketjun alkutuotannon laatujärjestelmät -hanke Suvali3 Lihaketjun alkutuotannon laatujärjestelmät -hanke Toteuttajat LTK ja ETT, rahoittajina Atria, HKRuokatalo, Snellman ja Saarioinen MMM Laatuketju-rahoitus Projektipäällikkö Kati Kastinen, LTK Hankeaika

Lisätiedot

Mittarit. Auditointi. Sikavalle haetaan 2013 alkupuolella kansallinen laatujärjestelmä status. Kansallinen laatujärjestelmä

Mittarit. Auditointi. Sikavalle haetaan 2013 alkupuolella kansallinen laatujärjestelmä status. Kansallinen laatujärjestelmä Alustus: Laatujärjestelmä pohjautuu sikaloiden terveydenhuollon seurantajärjestelmään SIKAVAAN, johon kuuluu yli 97 % suomalaisesta sianliha tuotannosta. Sitä ylläpitää Eläintautien torjuntayhdistys ETT

Lisätiedot

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014 PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous syksy 2014 Maatalous Maailman viljantuotanto Syksyllä korjataan jälleen ennätyssuuri sato Määrää nostaa hyvä sato kaikkialla Varastot kasvavat hieman Hintojen lasku

Lisätiedot

Tuhat sikaa ja sata nautaa- Tuotantoeläinten hyvinvointi Suomessa Hollola 30.09.2010

Tuhat sikaa ja sata nautaa- Tuotantoeläinten hyvinvointi Suomessa Hollola 30.09.2010 Tuhat sikaa ja sata nautaa- Tuotantoeläinten hyvinvointi Suomessa Hollola 30.09.2010 30.9.2010 Mitä lihayritykset tekevät sikojen ja nautojen hyvinvoinnin varmistamiseksi? Matti Perälä Suomen lihateollisuusyhdistys,

Lisätiedot

Lihantuotanto SIANLIHA

Lihantuotanto SIANLIHA Hyvinvointi Tuotantoympäristö Rehut ja ruokinta Lihaketjun toimet Welfare Quality Kuljetukset Lihantuotanto SIANLIHA Mitä hyvinvointi on? Hyvinvointi on eläimen kokemus sen fyysisestä ja psyykkisestä olotilasta.

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus. Naudat 2015 9.4.2015 1

Eläinten hyvinvointikorvaus. Naudat 2015 9.4.2015 1 Eläinten hyvinvointikorvaus Naudat 2015 9.4.2015 1 Yleistä sitoumuksesta Sitoumus tehdään 1.5.2015 31.12.2016 väliseksi ajaksi Seuraava mahdollisuus hakea sitoumusta 11/2016, koskien vuotta 2017 (vuonna

Lisätiedot

Atrialaisen lihantuotantoketjun hallinta ja avoimuus

Atrialaisen lihantuotantoketjun hallinta ja avoimuus Atrialaisen lihantuotantoketjun hallinta ja avoimuus Atrialainen ketju kestää tarkastelua Kuluttajalla on oikeus tietää ja todeta itse, että Atria on vastuullinen valinta! Sisältö Atrialainen tapa tuottaa

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointi osana lihateollisuuden toimintaa. 3.12.2010 Olli Paakkala LSO Foods Oy

Eläinten hyvinvointi osana lihateollisuuden toimintaa. 3.12.2010 Olli Paakkala LSO Foods Oy Eläinten hyvinvointi osana lihateollisuuden toimintaa 3.12.2010 Olli Paakkala LSO Foods Oy Eläimen viisi vapautta 1. Vapaus janosta ja nälästä Eläimen saatavilla pitää olla raikasta vettä ja ravitsemuksellisesti

Lisätiedot

Onnistuuko luomukalkkunatuotanto Suomessa?

Onnistuuko luomukalkkunatuotanto Suomessa? Onnistuuko luomukalkkunatuotanto Suomessa? Luomusiipikarjan syysseminaari Tampere 25.10.2012/ Sirkka Karikko Esityksen sisältö - Hanke: - Hankkeen tausta - Hankkeessa selvitettyä - Haasteet 1 Hanke: Luomukalkkunan

Lisätiedot

Merkki turvallisemmasta sianlihan alkutuotannosta 3.11.15

Merkki turvallisemmasta sianlihan alkutuotannosta 3.11.15 Merkki turvallisemmasta sianlihan alkutuotannosta Taustaa Laatuvastuu-merkitty liha on tuotettu tiloilla, jotka kuuluvat eläinten terveydestä ja tuoteturvallisuudesta huolehtivaan sertifioituun, kansalliseen

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKKA JA NAUTA YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua

Lisätiedot

Broilerkasvatus prosessina. Koulutuspäivät broilerinkasvattajille 30.11.2012

Broilerkasvatus prosessina. Koulutuspäivät broilerinkasvattajille 30.11.2012 Broilerkasvatus prosessina Koulutuspäivät broilerinkasvattajille 30.11.2012 Hanna Hamina Eura hannahamina@gmail.com 0505730773 1 Tärkeät periaatteet Broilerien hyvinvoinnista huolehtiminen kaikissa vaiheissa

Lisätiedot

Uudet nautarakennusmallit parhaat käytännöt

Uudet nautarakennusmallit parhaat käytännöt Uudet nautarakennusmallit parhaat käytännöt Tuottavat, hyvinvoivat eläimet kustannustehokkaasti Lämmin, tilava juottamo toimii miellyttävänä kasvuympäristönä ja takaa tuottavat, hyvinvoivat eläimet., rakennussuunnittelija

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

Broilereiden hyvinvointi mihin tuottaja voi vaikuttaa? 11.6.2011 terveydenhuoltoeläinlääkäri Petri Yli-Soini

Broilereiden hyvinvointi mihin tuottaja voi vaikuttaa? 11.6.2011 terveydenhuoltoeläinlääkäri Petri Yli-Soini Broilereiden hyvinvointi mihin tuottaja voi vaikuttaa? 11.6.2011 terveydenhuoltoeläinlääkäri Petri Yli-Soini Mitä on tehotuotanto ja onko broileri tehotuotettu? Onko tehotuotanto: taloudellisen tehokkuuden

Lisätiedot

Elinkeinon toimenpiteet sikojen hyvinvoinnin todentamisessa

Elinkeinon toimenpiteet sikojen hyvinvoinnin todentamisessa Elinkeinon toimenpiteet sikojen hyvinvoinnin todentamisessa 15.4.2010 P. Kortesniemi Pirjo Kortesniemi ETT ry 15.4.2010 Yhdistyksen toiminta-ajatus Yhdistys edistää tuotantoeläinten terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,

Lisätiedot

Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta

Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Läänineläinlääkäri Taina Kingelin Jyväskylä 29.11.2011 Lihavasikka teemapäivä

Lisätiedot

Broilerien kasvatus optimaalisissa olosuhteissa. Elina Santavuori HK Agri Oy

Broilerien kasvatus optimaalisissa olosuhteissa. Elina Santavuori HK Agri Oy Broilerien kasvatus optimaalisissa olosuhteissa Elina Santavuori HK Agri Oy Broilerin kasvatus Kasvattamon valmistelut ennen untuvikkojen tuloa Untuvikkoaika Olosuhteet Hoitotoimet kasvatusaikana Päiväkirjan

Lisätiedot

TUOTANTOELÄINTEN TERVEYDENHUOLTO JA TERVEYDENHUOLLON SEURANTAJÄRJESTELMÄT NASEVA JA SIKAVA

TUOTANTOELÄINTEN TERVEYDENHUOLTO JA TERVEYDENHUOLLON SEURANTAJÄRJESTELMÄT NASEVA JA SIKAVA TUOTANTOELÄINTEN TERVEYDENHUOLTO JA TERVEYDENHUOLLON SEURANTAJÄRJESTELMÄT NASEVA JA SIKAVA KUUSAMO 23.09.2014 OLLI RUOHO ASIANTUNTIJAELÄINLÄÄKÄRI ETT RY MIKÄ Missio Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus - AtriaNauta

Ajankohtaiskatsaus - AtriaNauta Tuomas Herva Ajankohtaiskatsaus - AtriaNauta -Atrian kädenjälkiohjelma -Katse vasikkaan kampanja 2 Vastuullisuus ja alkutuotanto Tuotantotapaohjeet Sopimukset, osto- ja myyntiehdot Tuotannon seuranta tavoitteena

Lisätiedot

SUVALI- hankkeet sianlihan kansallisen laatujärjestelmän mahdollistajana. Sikatalouden Tulosseminaari 12.11.2013 Kati Kastinen, LTK

SUVALI- hankkeet sianlihan kansallisen laatujärjestelmän mahdollistajana. Sikatalouden Tulosseminaari 12.11.2013 Kati Kastinen, LTK SUVALI- hankkeet sianlihan kansallisen laatujärjestelmän mahdollistajana Sikatalouden Tulosseminaari 12.11.2013 Kati Kastinen, LTK Suvali3 Lihaketjun alkutuotannon laatujärjestelmät -hanke Toteuttajat

Lisätiedot

MITEN PERUSTAN TILATEURASTAMON KOKEMUKSIA ARJESTA

MITEN PERUSTAN TILATEURASTAMON KOKEMUKSIA ARJESTA MITEN PERUSTAN TILATEURASTAMON KOKEMUKSIA ARJESTA Paijan Tilateurastamo, Henna ja Juha Paija 31.3.2014 Paijan Tilateurastamo 887-1, Urjala - Perustettu 1995 (sukupolvenvaihdos 2009) - Työllistää yrittäjäperheen

Lisätiedot

Mukava olo. Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut

Mukava olo. Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut Mukava olo Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut Tilavaatimukset Karsinaratkaisut lämmin- ja kylmäkasvattamoissa Ryhmittelyn merkitys Tautivastustus Eläinten siirrot Tilavaatimukset Ritiläpalkki Kiinteäpohjainen

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

Siipikarjalihan kansallinen laatujärjestelmä

Siipikarjalihan kansallinen laatujärjestelmä Dokumentointi Broilertuotannon dokumentointi perustuu lainsäädäntöön, kansallisesti sovittuun Hyvään tuotantotapaan sekä teurastamokohtaisiin laatuvaatimuksiin Siipikarjalihan kansallinen laatujärjestelmä

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

Muutokset suomalaisten lihan- ja kasvisten kulutuksessa - Onko syömisemme kestävää ja mitkä ovat sen ympäristövaikutukset?

Muutokset suomalaisten lihan- ja kasvisten kulutuksessa - Onko syömisemme kestävää ja mitkä ovat sen ympäristövaikutukset? Muutokset suomalaisten lihan- ja kasvisten kulutuksessa - Onko syömisemme kestävää ja mitkä ovat sen ympäristövaikutukset? Juha-Matti Katajajuuri Vanhempi tutkija Biotekniikka- ja elintarviketutkimus juha-matti.katajajuuri@mtt.fi

Lisätiedot

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2015 Syötekeskus 2015 Mietteitä

Lisätiedot

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atrian kuulumisia Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atria Suomi Oy Kehittää, tuottaa ja markkinoi suomalaisia tuoreruoka-alan tuotteita ja niihin liittyviä palveluja. Liikevaihdolla mitaten Suomen suurin

Lisätiedot

Rotuvalinta liharoturisteytyksissä. Jalostuskurssi 2014 Tahkoa tuottoa! 19.3.2014, Nilsiä, Tahkovuori Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus

Rotuvalinta liharoturisteytyksissä. Jalostuskurssi 2014 Tahkoa tuottoa! 19.3.2014, Nilsiä, Tahkovuori Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus Rotuvalinta liharoturisteytyksissä Jalostuskurssi 2014 Tahkoa tuottoa! 19.3.2014, Nilsiä, Tahkovuori Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus 18.3.2014 MAILI -hanke (Kilpailukykyä ja ympäristötehokkuutta

Lisätiedot

NASEVA UUDISTUU. Hämeenlinna 04.02.2011 Olli Ruoho Terveydenhuoltoeläinlääkäri, ETT ry Dipl. ECBHM

NASEVA UUDISTUU. Hämeenlinna 04.02.2011 Olli Ruoho Terveydenhuoltoeläinlääkäri, ETT ry Dipl. ECBHM NASEVA UUDISTUU Hämeenlinna 04.02.2011 Olli Ruoho Terveydenhuoltoeläinlääkäri, ETT ry Dipl. ECBHM Terveydenhuollon koordinaatio ETU-OHJAUSRYHMÄ (MTK, SLC, SELL, HY, MMM, EVIRA, ETT, Pro Agria) meijerit

Lisätiedot

Laitumelta lautaselle- Voiko koko ketjun jäljittää?

Laitumelta lautaselle- Voiko koko ketjun jäljittää? Laitumelta lautaselle- Voiko koko ketjun jäljittää? Ravitsemusasiantuntija Mirva Lampinen Atria Suomi Oy 1 Mitä tarkoitetaan jäljitettävyydellä ruokaketjussa? Lakisääteinen velvoite on pystyä jäljittämään

Lisätiedot

Broilereiden hyvinvointi ja terveys. 22.3.2011 terveydenhuoltoeläinlääkäri Petri Yli-Soini

Broilereiden hyvinvointi ja terveys. 22.3.2011 terveydenhuoltoeläinlääkäri Petri Yli-Soini Broilereiden hyvinvointi ja terveys 22.3.2011 terveydenhuoltoeläinlääkäri Petri Yli-Soini Mitä on tehotuotanto ja onko broileri tehotuotettu? Onko tehotuotanto: taloudellisen tehokkuuden maksimointia,

Lisätiedot

Ilmastolounas-esittely 9.10.2013

Ilmastolounas-esittely 9.10.2013 Ilmastolounas-esittely 9.10.2013 Ilmastolounaan tausta MTT Agrifood Research Finland 11/11/2013 2 Kulutuksen ympäristövaikutusten jakautuminen kulutusryhmittäin Muu Koulu/työ Vaatteet Hyvnvointi Vapaa-aika

Lisätiedot

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Maitoa mahan täydeltä Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Imetys Vasikkapiilo Vieroitus Imetys Emänsä alla vasikat imevät n. 4-6 kertaa vuorokaudessa, yht. 10-12 l / vrk Ensimmäisten viikkojen

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus siat 9.4.2015 1

Eläinten hyvinvointikorvaus siat 9.4.2015 1 Eläinten hyvinvointikorvaus siat 9.4.2015 1 Yleistä sitoumuksesta Sitoumus tehdään 1.5.2015 31.12.2016 väliseksi ajaksi Seuraava mahdollisuus hakea sitoumusta 11/2016, koskien vuotta 2017 (vuonna 2016

Lisätiedot

Kampylobakteerin vastustus lihasiipikarjatilalla. 9.6.2010 Eija Kaukonen / HK Ruokatalo Oy

Kampylobakteerin vastustus lihasiipikarjatilalla. 9.6.2010 Eija Kaukonen / HK Ruokatalo Oy Kampylobakteerin vastustus lihasiipikarjatilalla 9.6.2010 Eija Kaukonen / HK Ruokatalo Oy Bakteerin ominaisuudet Campylobacter jejuni joskus C. coli Optimilämpötila 42-43 C Ei lisäänny alle 25 C:ssa Kuumennusherkkä,

Lisätiedot

Luomulihan arvoketjutyöryhmä. 12.02. 2013 klo 10.00-12.00, Kesko

Luomulihan arvoketjutyöryhmä. 12.02. 2013 klo 10.00-12.00, Kesko Luomulihan arvoketjutyöryhmä 12.02. 2013 klo 10.00-12.00, Kesko Työryhmän kokoonpano Nimi Paikalla 12.2. Petteri Mäkelä, naudanlihan tuottaja x Hermanni Huhtala, naudanlihan tuottaja Fredrik von Limburg

Lisätiedot

Jaloittelutarhat Naudan näkökulma

Jaloittelutarhat Naudan näkökulma Jaloittelutarhat Naudan näkökulma Tampere 2.2.2012 ELL Ulla Eerola Tuotantoeläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Mitä enemmän eläin voi vaikuttaa omaan oloonsa omalla käyttäytymisellään, sitä suuremmat

Lisätiedot

Luomuruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan

Luomuruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan ruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan Kehityspäällikkö Eija Valkonen Hankkija Oy Rehuliiketoiminta rehujen valmistuksen yleiset tuotantosäännöt 1. Luonnonmukaisten rehujen valmistus on pidettävä ajallisesti

Lisätiedot

Lisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere

Lisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Lisää luomulihaa Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Luomueläintilastoja v. 2010 - lypsylehmiä 4809 - emolehmiä 10473 - lihanautoja 2525-0,24 lihanautaa / emolehmä v. 2011 - lypsylehmiä 5776 - emolehmiä 11865

Lisätiedot

Luomulihan arvoketjutyöryhmä. 30.11. klo 10.00-13.00, MTK Muistio

Luomulihan arvoketjutyöryhmä. 30.11. klo 10.00-13.00, MTK Muistio Luomulihan arvoketjutyöryhmä 30.11. klo 10.00-13.00, MTK Muistio Työryhmän kokoonpano Nimi Paikalla 30.11. Petteri Mäkelä, naudanlihan tuottaja Hermanni Huhtala, naudanlihan tuottaja Fredrik von Limburg

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Suomen Siipikarjaliitto 31.3.2016 Tampere. Asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz Eläinten terveys ETT ry

Suomen Siipikarjaliitto 31.3.2016 Tampere. Asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz Eläinten terveys ETT ry Suomen Siipikarjaliitto 31.3.2016 Tampere Asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz Eläinten terveys ETT ry Hyvinvointitavoitteet ETU-siipikarja-asiantuntijaryhmien toimesta Munintakanat 2004 Broilerit

Lisätiedot

Muuttuva lihankulutus. Miten ja miksi suomalaiset syövät lihaa?

Muuttuva lihankulutus. Miten ja miksi suomalaiset syövät lihaa? Muuttuva lihankulutus. Miten ja miksi suomalaiset syövät lihaa? Johanna Mäkelä, Kuluttajatutkimuskeskus Sari Forsman-Hugg, MTT ProAgrian ja MTT:n Sikatalouden seminaari 2.6.2010 Vantaa Miksi lihankulutus

Lisätiedot

Lääkkeiden luovuttaminen varalle terveydenhuoltoon kuuluville tiloille

Lääkkeiden luovuttaminen varalle terveydenhuoltoon kuuluville tiloille Lääkkeiden luovuttaminen varalle terveydenhuoltoon kuuluville tiloille Ylitarkastaja Liisa Kaartinen, Evira Käsiteltävistä asioista Luovuttaminen varalle valtakunnallisessa eläinten terveydenhuolto-ohjelmassa

Lisätiedot

KeHa-hanke Karjalanpiirakan LCA

KeHa-hanke Karjalanpiirakan LCA KeHa-hanke Karjalanpiirakan LCA Esitys Joensuussa Frans Silvenius tutkija, MTT Tutkimusalue Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja Miten kehitetään ruokaketjun vastuullisuutta ja edistetään kuluttajien

Lisätiedot

Hiehoterveiset Wisconsinista. Antti Juntunen Faba Palvelu

Hiehoterveiset Wisconsinista. Antti Juntunen Faba Palvelu Hiehoterveiset Wisconsinista Antti Juntunen Faba Palvelu Hiehologistiikka tilojen välillä Lypsykarjatilat pääosin ulkoistaneet uudistushiehojen kasvatuksen -sopimuskasvatusta -yksikkökoot suuria tilakoko

Lisätiedot

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet

Lisätiedot

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 26.1.2011 Valio Luomu on lanseerattu vuonna 1993 Lähes 20 vuotta luomua Valiolta Valio on tarjonnut kuluttajille luomuvaihtoehtoja jo vuodesta 1993 alkaen Tuotevalikoimaa

Lisätiedot

Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset

Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset Ympäristöneuvonnan neuvontapäivät Tampere 15.3.2016 Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö Taina Mikkonen Täydentävät ehdot Täydentävät ehdot

Lisätiedot

Vähänkö hyvää! -lautasella

Vähänkö hyvää! -lautasella Vähänkö hyvää! -lautasella Vastuullisen ruoan tuntomerkit Otetaan huomioon ruoan ympäristövaikutukset, ilmastovaikutukset, tuotanto-olosuhteet, terveysvaikutukset. Ruoantuotannon vaikutukset Ruoka kuormittaa

Lisätiedot

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Timo Karhula MTT Taloustutkimus Suomen Siipikarjaliiton vuosikokous- ja seminaaripäivä Tampereella 27. 3.2014 Tuotantomäärät ja ennusteet vuoteen 2020 Tuottaja- ja

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus EHK

Eläinten hyvinvointikorvaus EHK Eläinten hyvinvointikorvaus EHK Eläinlajikohtaiset 1-vuotiset sitoumukset Sitoumus koskee kaikkia valitun eläinlajin samalla tilatunnuksella olevia eläimiä Täydentävien ehtojen noudattaminen Noudatettava

Lisätiedot

Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli. 6.3.2014 Suvi Leinonen

Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli. 6.3.2014 Suvi Leinonen Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli 6.3.2014 Suvi Leinonen S Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli - Lihantuottajat S Hankkeen lihantuottajat, naudat ja lampaat http://maps.yandex.com/? um=o3klinp0z0xkjxbusmk89pix_o1hipgq&l=map

Lisätiedot

Liha & ympäristö. Soile Käkönen. Ravitsemusasiantuntija HK Ruokatalo Oy

Liha & ympäristö. Soile Käkönen. Ravitsemusasiantuntija HK Ruokatalo Oy Liha & ympäristö Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HK Ruokatalo Oy Liha & ympäristö puhuttavat Raportti: Lihantuotanto aiheuttaa yli puolet kasvihuonekaasupäästöistä 20.11.2009 (HS) Bioethics professor

Lisätiedot

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013 Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala 1 ELY-keskus: Pohjois-Karjala Ansiotulorakenne 2011 * Perustietoja: 2012 2 584 milj. Maatalous Metsä

Lisätiedot

Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Tukihakukoulutus

Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Tukihakukoulutus Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Tukihakukoulutus Taina Mikkonen/Niina Pulkkinen Eläinten terveys - ja hyvinvointiyksikkö Täydentävät ehdot Täydentävät ehdot ovat joukko vaatimuksia, joiden noudattaminen

Lisätiedot

Ruokamenot kuluttajan arjessa

Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot kuluttajan arjessa Tieteiden yö Rahamuseossa 13.1.2011 Jarkko Kivistö Ekonomisti Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot Kuinka suuren osan tuloistaan kuluttajat käyttävät elintarvikkeisiin?

Lisätiedot

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA 26.3.2009 1 Riskienhallinnan yleiset periaatteet ja sovellukset 2 Markkinariskien hallinnan tarve ja lähtökohdat EU:n maatalouspolitiikka kehittyy entistä markkinalähtöisempään

Lisätiedot

Mittatikun uudet sovellukset

Mittatikun uudet sovellukset Mittatikun uudet sovellukset Juha Matti Katajajuuri MTT Biotekniikka ja elintarviketutkimus Elintarvikeketjun vastuullisuuden (CSR) kehittäminen ja tuotteistaminen vuorovaikutuksessa sidosryhmien kanssa

Lisätiedot

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki Yhteistä työsarkaa Maitomäärän pysyminen ja tasaisuus Navettainvestointien onnistuminen Uudiseläimet, ruokinta, kokonaisuuden johtaminen Nurmiviljelyn

Lisätiedot

Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I. Jeanne Wormuth

Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I. Jeanne Wormuth Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I Jeanne Wormuth CY Heifer Farm Yleistä Jeannen taustaa Agway aloitti hiehojen kasvatustoiminnan joulukuussa 1998 Tilat 4000 hiehon sopimuskasvatukseen CY Farms

Lisätiedot

Aitoa ja rehellistä ruokaa Atrialta ymmärrä ja tiedä mitä syöt! Hankkeen vetäjä Pasi Luostarinen 30.5.2011

Aitoa ja rehellistä ruokaa Atrialta ymmärrä ja tiedä mitä syöt! Hankkeen vetäjä Pasi Luostarinen 30.5.2011 Aitoa ja rehellistä ruokaa Atrialta ymmärrä ja tiedä mitä syöt! Hankkeen vetäjä Pasi Luostarinen 30.5.2011 Sisältö Atrialta vaihtoehtoja arkeen ja juhlaan Tuotekehitystä kuluttajan tarpeisiin Hyvää ruokaa,

Lisätiedot

Ajankohtaista maitosektorilta. 2.6.2015 Maitoasiamies Ilkka Pohjamo

Ajankohtaista maitosektorilta. 2.6.2015 Maitoasiamies Ilkka Pohjamo Ajankohtaista maitosektorilta 2.6.2015 Maitoasiamies Ilkka Pohjamo Tilanne maitomarkkinoilla Loppuvuodesta 2014 markkinanäkymä oli erittäin synkkä Tammi- ja helmikuun myönteinen kehitys EU:n maitotuotemarkkinoilla

Lisätiedot

Kasvit, eläimet, terveys - miten käytän luontoa apunani -

Kasvit, eläimet, terveys - miten käytän luontoa apunani - Kasvit, eläimet, terveys - miten käytän luontoa apunani - Tiina Harrinkari MMM, agr Maisematie 643, 39120 Mahnala Sposti: tiina.harrinkari @ netti.fi p. 040 700 1597 Luennon aihealueet 1. Syy: miksi ruokinta

Lisätiedot

Lihantuotannon hyödyntämätön Salomaa. 14.1.2011 Veikko Kemppi Toimitusjohtaja LSO Osuuskunta

Lihantuotannon hyödyntämätön Salomaa. 14.1.2011 Veikko Kemppi Toimitusjohtaja LSO Osuuskunta Lihantuotannon hyödyntämätön Salomaa 14.1.2011 Veikko Kemppi Toimitusjohtaja LSO Osuuskunta HKAgrin hankintaosuus Suomen lihamarkkinoista Yhteensä Sika 39% 40% Siipikarja 54% Nauta 26% Lihantuotanto mahdollisuudet

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLTOKÄYNTI. Naseva ja Sikava

TERVEYDENHUOLTOKÄYNTI. Naseva ja Sikava TERVEYDENHUOLTOKÄYNTI Naseva ja Sikava TERVEYDENHUOLTOKÄYNTI Terveydenhuoltokäynti EI ole tukitarkastus EIKÄ viranomaisen valvontakäynti, vaan elinkeinon oma laatutyön työkalu. Eläinlääkärin rooli terveydenhuoltotyössä

Lisätiedot

Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta

Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta Pohjois- Suomen Nurmipäivät 12.1.2012 Mitä kuluttajat odottavat? 2 12.1.2012 Ostopäätöksiin vaikuttavat

Lisätiedot

Atria ja Luomu. Matti Perälä Atria Suomi Oy 09.11.2012

Atria ja Luomu. Matti Perälä Atria Suomi Oy 09.11.2012 Atria ja Luomu Matti Perälä Atria Suomi Oy 09.11.2012 1 12.11.2012 Luomu tuoreessa lihassa Luomulihan markkinan koko n 10 12 milj. - Kuluttajapakattuna n 7 meuroa PT-kaupassa luomulihan myynnin kasvu n

Lisätiedot

Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi

Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Tukihakukoulutus Taina Mikkonen Eläinten terveys - ja hyvinvointiyksikkö Täydentävät ehdot Täydentävät ehdot ovat joukko vaatimuksia, joiden noudattaminen on useimpien

Lisätiedot

Luomukotieläinehdot määrittelevät luomueläinten lääkintää Mitä sanoo EU:n luomuasetus ja Eviran eläintuotannon ehdot

Luomukotieläinehdot määrittelevät luomueläinten lääkintää Mitä sanoo EU:n luomuasetus ja Eviran eläintuotannon ehdot Luomukotieläinehdot määrittelevät luomueläinten lääkintää Mitä sanoo EU:n luomuasetus ja Eviran eläintuotannon ehdot Brita Suokas, Luomuinstituutti, Luomupäivät Mikkeli 12.11.2013 Luomuinstituutti / Suokas

Lisätiedot

Hevosten lääkitys. Ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara Evira

Hevosten lääkitys. Ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara Evira Ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara Evira Lääkkeet ja lainsäädäntö Eläinten lääkitsemisen lainsäädännöllä varmistetaan eläinten hyvinvointia, ihmisten ja eläinten terveyttä, elintarviketurvallisuutta

Lisätiedot

Mitä luomukalkkunan tuottaminen maksaa?

Mitä luomukalkkunan tuottaminen maksaa? Mitä luomukalkkunan tuottaminen maksaa? Timo Karhula ja Jarkko Niemi MTT Taloustutkimus Johdanto Luomulihan tuotanto on Suomessa vähäistä Noin prosentti kaikesta tuotetusta lihasta, luomukalkkunaa vain

Lisätiedot

Hyvää Suomesta- Saarioisilta. 21.3.2013 Mirja Lonka

Hyvää Suomesta- Saarioisilta. 21.3.2013 Mirja Lonka Hyvää Suomesta- Saarioisilta 21.3.2013 Mirja Lonka Saarioinen yrityksenä Saarioinen Oy on kotimainen, yksityisessä omistuksessa oleva elintarvikealan yritys. Vuonna 1957 käynnistettiin Saarioinen Oy:n

Lisätiedot

Taustatietoa sianlihan kulutuksesta

Taustatietoa sianlihan kulutuksesta Taustatietoa sianlihan kulutuksesta Suomalaiset syövät n. 35 kg/hlö porsaanlihaa vuodessa. Porsaanliha edustaa n. 50 % lihan kokonaiskulutuksesta. Vain ¾ talouksista osti v 2009 kuluttajapakattua tuoretta

Lisätiedot

Eläinsuojelulainsäädäntö koskee myös luomubroilereita. Tampere 15.4.2014/P.H.

Eläinsuojelulainsäädäntö koskee myös luomubroilereita. Tampere 15.4.2014/P.H. Eläinsuojelulainsäädäntö koskee myös luomubroilereita Tampere 15.4.2014/P.H. Ns. hyvinvointidirektiivi (2007/43/EY): tavanomaisen broilerinkasvatuksen vähimmäisvaatimukset (lintujen kasvatustiheys, kasvattamon

Lisätiedot

Automatisointi säästää työtunteja hevostallilla

Automatisointi säästää työtunteja hevostallilla Liite 9.6.2008 65. vuosikerta Numero 2 Sivut 8 9 Automatisointi säästää työtunteja hevostallilla Hanna Lensu, Maaseudun Tulevaisuus Keijo Viertoman ja Tiina Tuomisen tilan 30 vuotta vanhan mullinavetan

Lisätiedot

Maidontuotannon kannattavuus

Maidontuotannon kannattavuus Maidontuotannon kannattavuus Timo Sipiläinen Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos Ratkaisuja rehuntuotannon kannattavuuteen ja kestävyyteen muuttuvassa ilmastossa Nivala 20.3.2013 Sipiläinen / Maidontuotannon

Lisätiedot

Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi

Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Viljelijätuki- infot kevät 2015 Läänineläinlääkäri Laura Haltia Läänineläinlääkäri Vuokko Puurula Etelä- Suomen aluehallintovirasto 17.3.2015 1 Täydentävät ehdot

Lisätiedot

Terveillä vasikoilla on terveet mahat

Terveillä vasikoilla on terveet mahat Terveillä vasikoilla on terveet mahat Benfital Plus koska maitojuotto on tärkeää Vetmedica Etusijalla eläinten hyvinvointi Miksi vasikoille tulee ripuli? Miksi on tärkeää ennaltaehkäistä vasikoiden ripulia?

Lisätiedot

Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle

Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle Ylämaankarjan suosio on jatkuvasti nousussa. Ylämaankarjan lempeä luonne ja sympaattinen ulkomuoto ovat toki sen valtteja, mutta sen hoito on ei ole pelkästään

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA NASEVASTA ja TIETOA KETJUINFORMAATIOSTA

AJANKOHTAISTA NASEVASTA ja TIETOA KETJUINFORMAATIOSTA AJANKOHTAISTA NASEVASTA ja TIETOA KETJUINFORMAATIOSTA Miksi? Kotieläintuotannon muutos Korkea Kuluttajien vaatimukset - laatu - turvallisuus - jäljitettävyys - hyvinvointi EU-lainsäädäntöön Yksilösairaanhoito

Lisätiedot

Kotimaisen valkuaisen taloudellisuus sikojen ruokinnassa. Jarkko Niemi MTT taloustutkimus

Kotimaisen valkuaisen taloudellisuus sikojen ruokinnassa. Jarkko Niemi MTT taloustutkimus Kotimaisen valkuaisen taloudellisuus sikojen ruokinnassa Jarkko Niemi MTT taloustutkimus OMAVARA-hankkeen loppuseminaari, Raisio 19.3.2013 Valkuaisrehumarkkinat Kotimaisen valkuaisen rehukäyttö ja sen

Lisätiedot

Eläinten hyvinvoinnin tuki

Eläinten hyvinvoinnin tuki Eläinten hyvinvoinnin tuki Tukikoulutus joulukuussa 2007 Maija Kyrö Mavi / Maaseutuelinkeino-osasto Sivu 1 28.11.2007 Uusi tukimuoto vuodelle 2008 Eläinten hyvinvoinnin tuki eli eläinten hyvinvointituki

Lisätiedot

Naseva. Nautatilojen terveydenhuollon seurantajärjestelmä

Naseva. Nautatilojen terveydenhuollon seurantajärjestelmä Naseva Nautatilojen terveydenhuollon seurantajärjestelmä Naseva on Internet -selaimella käytettävä tietokanta, johon voidaan koota kaikki tilan terveydenhuoltoa koskeva tieto. Eläinterveydenhuoltoa ja

Lisätiedot

Vastuullisuus lihaketjussa sisältöä sanojen taakse

Vastuullisuus lihaketjussa sisältöä sanojen taakse Vastuullisuus lihaketjussa sisältöä sanojen taakse Asiana pihvi! -seminaari 11.10.2012, Tampere Juha-Matti Katajajuuri, tutkimuspäällikkö MTT, Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja Vastuullisuuden

Lisätiedot

ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016. Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila

ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016. Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016 Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila Taustatietoa Hiehohotellitoimintaa vuodesta 2011 Asiakkaana 10 tilaa Tällä hetkellä 450 hiehoa Vasikat tulevat 3kk:n iässä

Lisätiedot

Välikasvattamojen lääkitykset

Välikasvattamojen lääkitykset Välikasvattamojen lääkitykset Tulosseminaari 4.11.2014 Mari Heinonen HY/ELTDK, kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto 04.11.2014 1 Tänään - Muutamia tuloksia hankkeesta - Ajatuksia näytteenotosta ja

Lisätiedot

Hämeenlinna 25.9.2014. Pirjo Kortesniemi

Hämeenlinna 25.9.2014. Pirjo Kortesniemi Toiminnan painopisteet 2014-2019 Hämeenlinna 25.9.2014 Pirjo Kortesniemi Esityksen sisältö Suunta selvillä.. ETT:n tehtäväkenttä ja strategiset tavoitteet Tavoitteiden toteutumisen arviointi Tulevaisuuden

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Emakoita Karjuja Porsaita > 8 viikkoa Kasvatus-/lihasikoja Muita yht. kpl.

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Emakoita Karjuja Porsaita > 8 viikkoa Kasvatus-/lihasikoja Muita yht. kpl. Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS SIKA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys direktiivin 2008/120/EY sisältämien, sikojen

Lisätiedot

Eläinsuojelutarkastus - avokanala - tarkastusosa

Eläinsuojelutarkastus - avokanala - tarkastusosa Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS MUNINTAKANA AVOKANALA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys direktiivin 1999/74/ETY

Lisätiedot

Osa II. Hyvinvointi- ja hoitotilat. Kuinka suunnitella ja käyttää niitä? Mitä voi saavuttaa?

Osa II. Hyvinvointi- ja hoitotilat. Kuinka suunnitella ja käyttää niitä? Mitä voi saavuttaa? Osa II Hyvinvointi- ja hoitotilat Kuinka suunnitella ja käyttää niitä? Mitä voi saavuttaa? Hyvinvointi- ja hoitotilat Ennen poikimista Poikimisen aikana Poikimisen jälkeen Hyvinvointi Hyvinvointi- ja hoitotilat

Lisätiedot

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja Boliden Kokkola vastuullinen sinkintuottaja Sinkkiteknologian edelläkävijä Luotettavaa laatua Boliden Kokkola on yksi maailman suurimmista sinkkitehtaista. Tehtaan päätuotteet ovat puhdas sinkki ja siitä

Lisätiedot

Eläinten hyvinvoinnin sitoumukset. Naudan hyvinvointi-koulutuspäivä 24.11.2011 Rauno Tammi

Eläinten hyvinvoinnin sitoumukset. Naudan hyvinvointi-koulutuspäivä 24.11.2011 Rauno Tammi Eläinten hyvinvoinnin sitoumukset Naudan hyvinvointi-koulutuspäivä 24.11.2011 Rauno Tammi Ympäristö Vähemmän vaurioiden korjausta, enemmän ennaltaehkäisyä Hoitaja Eläimen hyvinvointi Tilan ulkopuoliset

Lisätiedot

VILJELIJÄTUKI-INFOT 2015

VILJELIJÄTUKI-INFOT 2015 VILJELIJÄTUKI-INFOT 2015 Uusi lääkitsemislainsäädäntö: Tuotantoeläimet Läänineläinlääkäri Vuokko Puurula Läänineläinlääkäri Laura Haltia ESAVI 17.3.2015 1 Uusi lainsäädäntö 1.12.2014 Laki eläinten lääkitsemisestä

Lisätiedot

Luomun kuluttajabarometri 2015. Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Luomun kuluttajabarometri 2015. Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Luomun kuluttajabarometri 2015 Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Luomuelintarvikkeiden aktiivikäyttäjiä entistä enemmän ja käyttö säännöllisempää 2012 2015 13 23 14 37 32 Aktiivit Käyttäjät

Lisätiedot

Omavalvonta ja laadunhallintajärjestelmä. Elintarvikkeiden tarjoaminen julkisille keittiöille 16.8.12

Omavalvonta ja laadunhallintajärjestelmä. Elintarvikkeiden tarjoaminen julkisille keittiöille 16.8.12 Omavalvonta ja laadunhallintajärjestelmä Elintarvikkeiden tarjoaminen julkisille keittiöille 16.8.12 Omavalvonnan säädökset Elintarvikelain 23/2006 mukaisesti kaikilla elintarvikealan toimijoilla on oltava

Lisätiedot