GLUTEENITTOMIEN KAURALEIVONNAISTEN TUO- TEKEHITYS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "GLUTEENITTOMIEN KAURALEIVONNAISTEN TUO- TEKEHITYS"

Transkriptio

1 GLUTEENITTOMIEN KAURALEIVONNAISTEN TUO- TEKEHITYS Katriina Katainen Miia Ronkainen Opinnäytetyö Maaliskuu 2003 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala

2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Tekijä(t) KATAINEN, Katriina RONKAINEN, Miia Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 60 Luottamuksellisuus Julkaisun kieli suomi Työn nimi Salainen saakka GLUTEENITTOMIEN KAURALEIVONNAISTEN TUOTEKEHITYS Koulutusohjelma Palvelutuotannon ja -johtamisen koulutusohjelma Työn ohjaaja TOPONEN, Tiina Toimeksiantaja(t) Puuppolan tila, Kaarina ja Pauli Ahola Tiivistelmä Työn tarkoituksena oli laatia uusia, luontaisesti gluteenittomia, kauraa sisältäviä leivontaohjeita kotitalous- ja suurkeittiökäyttöön sekä pohtia kauran soveltuvuutta gluteenittomaan leivontaan. Lähtökohtana oli kehittää Aitokaura-tuotteiden markkinointia uusien ohjeiden avulla. Työmme oli osa laajempaa Aitokaura-tuotteiden menekinedistämisprojektia. Käytännön toteutus tehtiin tuotekehitystyön yleisten periaatteiden mukaisesti ottaen huomioon koti- ja suurtalouksien olosuhteet. Tuotekehityksessä hyödynnettiin Aitokaura-kaurahiutaleita ja -ryynejä mahdollisimman paljon. Keskeisinä vaatimuksina leivonnaisille olivat innovatiivisuus ja helppo valmistustapa. Työmme tuloksena syntyi kaksitoista leivontaohjetta kotitalouskäyttöön ja seitsemän vakioitua ohjetta suurtalouskäyttöön. Kauraleivonnaisten ohjeet olivat valmistustavoiltaan ja raakaainevalinnoiltaan monipuolisia. Tuotekehitystyömme perusteella päättelimme kauran soveltuvan hyvin gluteenittomaan leivontaan, sillä kaura paransi leivonnaisten ominaisuuksia. Osa leivontaohjeista on koottu vihkoksi, joka sisältää myös muita Aitokauran menekin edistämiseksi kehitettyjä ohjeita. Ohjeidemme avulla Aitokaura-tuotteille saadaan uusia käyttökohteita, mikä auttaa toimeksiantajaa tuotteidensa markkinoinnissa. Monipuoliset ja selkeät ohjeet laajentavat suppeaa gluteenittomien kauraleivonnaisten ohjevalikoimaa. Ohjeet edistävät osaltaan kauran käyttöä gluteenittomassa ruokavaliossa sekä kotitalouksissa että suurkeittiöissä. Avainsanat (asiasanat) Kaura, betaglukaani, keliakia, gluteeniton leivonta, sitko, leivontaohjeet, tuotekehitys Muut tiedot Muut Aitokaura-tuotteiden menekin edistämiseen osallistuneet: AHO, Sonja ja MANNINEN, Virpi: Aitokaura-tuotteiden markkinointi julkisen hallinnon suurkeittiöille KONTTINEN, Miia ja LUUKKONEN, Jonna: Kauravälipalojen tuotekehitys

3 JYVÄSKYLÄ POLYTECHNIC DESCRIPTION School of Tourism and Services Management Author(s) KATAINEN, Katriina RONKAINEN, Miia Type of Publication Dissertation Pages 60 Confidential Language Finnish Title Until RESEARCH AND DEVELOPMENT OF GLUTEN-FREE OAT PASTRIES Degree Programme Degree Programme in Service Management Tutor TOPONEN, Tiina Assigned by Puuppolan tila, Kaarina and Pauli Ahola Abstract The purpose of the study was to develop new gluten-free baking recipes containing oat for the use in households and institutional catering, and also to consider the suitability of oat for gluten-free baking. The aim of the work was to advance the marketing of Aitokaura-products using new recipes. The work is part of the larger sales promotion project of Aitokaura-products. The implementation followed the principles of research and development considering the conditions in households and institutional catering. Aitokaura-oatmeal and -grains were utilized as much as possible in the research and development. The main requirements for the pastries were innovativity and an easy method of preparation. As the result 12 baking recipes for the use in households and 7 standardised recipes for the use in institutional catering were created. Both the method of preparation and selected raw materials of the recipes were versatile. On the ground of the research and development work it was concluded that oat is suitable for gluten-free baking, because oat improved the characteristics of pastries. Some of the baking recipes have been compiled into a leaflet containing also other recipes developed for Aitokaura sales promotion. With the help of these new recipes Aitokaura-products achieve new uses which helps in their marketing. The versatile and clear recipes broaden the limited selection of gluten-free oat pastry recipes. The recipes advance the use of oat in gluten-free diet both in households and institutional catering. Keywords Oat, betaglucan, coeliac disease, gluten, baking recipes, research and development Miscellaneous Other contributors in Aitokaura-products sales promotion: AHO; Sonja and MANNINEN, Virpi: Marketing of Aitokaura-products for institutional kitchens KONTTINEN; Miia and LUUKKONEN, Jonna: Research and development of oat snacks

4 SISÄLTÖ 1 TUOTEKEHITYKSELLÄ KAURAA GLUTEENITTOMAAN LEIVONTAAN AITOKAURAN MENEKIN EDISTÄMINEN TUOTEKEHITYKSEN AVULLA Lähtökohdat Aitokauran viljelylle Aitokauran tie pellolta tuotteeksi Aitokaura-tuotekehitystyön käynnistäminen Elintarvikeyrityksen tuotekehitysprosessi KAURA RAVINTONA Kauran ravitsemuksellinen merkitys Kauran terveysvaikutukset Kaura ja keliakia Keliakia sairautena Kaura keliaakikon ruokavaliossa GLUTEENITON LEIVONTA Sitkon merkitys leivonnassa Gluteenittoman leivonnan ongelmakohdat Kaura leivontaraaka-aineena AITOKAURA-LEIVONNAISTEN TUOTEKEHITYSPROSESSI Ohjeiden suunnittelu Käytännön toteutus Ohjeiden kehittämisvaihe koekeittiössä Leivonnassa havaittuja erityispiirteitä Suurtalousohjeiden vakiointi Pakastuksen vaikutus Aitokaura-leivonnaisiin UUSILLA OHJEILLA KAURAA KELIAAKIKOILLE Maistatustilaisuus keliakiayhdistyksellä Tuotekehitystyön ja tuotteiden arviointi Opinnäytetyön hyödynnettävyys...31 LÄHTEET...33

5 LIITTEET Liite 1. Viljojen sukupuu...36 Liite 2. Banaani-kookosmuffinit...37 Liite 3. Juustosarvet...38 Liite 4. Kaurainen kinkkupiirakka...39 Liite 5. Kaura-omenapulla...40 Liite 6. Kaurarieskaset...41 Liite 7. Kauravohvelit...42 Liite 8. Marenkitorttu...43 Liite 9. Meetvurstimuffinit...44 Liite 10. Puolukka-kaurapiirakka...45 Liite 11. Suklaajuustotorttu...46 Liite 12. Tomaatti-basilikakierteet...47 Liite 13. Täytetyt sämpyläruudut...48 Liite 14. Suurtalousohje: Banaani-kookosmuffinit...49 Liite 15. Suurtalousohje: juustosarvet...50 Liite 16. Suurtalousohje:kaura-omenapulla...51 Liite 17. Suurtalousohje: kaurarieskaset...52 Liite 18. Suurtalousohje: puolukka-kaurapiirakka...53 Liite 19. Suurtalousohje: tomaatti-basilikakierteet...54 Liite 20. Suurtalousohje: täytetyt sämpyläruudut...55 Liite 21. Pakastettujen tuotteiden aistinvarainen arviointi...56 Liite 22. Palautekyselylomake...58 Liite 23. Aitokaura-ohjevihko...60 TAULUKOT TAULUKKO 1. Kaura-, ohra-, ruis- ja vehnähiutaleiden ravintosisältö 100 grammassa TAULUKKO 2. Kauraleivonnaisten kehittämisvaiheet...22 KUVIO KUVIO 1. Vehnän proteiinin koostumus...15

6 1 TUOTEKEHITYKSELLÄ KAURAA GLUTEENITTOMAAN LEIVONTAAN 3 Yleinen kiinnostus kauraa kohtaan on lisääntynyt viime vuosina sen monien terveydelle edullisten vaikutusten vuoksi. Terveysvaikutukset perustuvat kauran täysipainoiseen ravintosisältöön ja sen sisältämään liukoiseen kuituun. Hyvistä ominaisuuksista huolimatta kauran käyttö ihmisravintona on melko vähäistä, mutta sen kulutusta pyritään aktiivisesti lisäämään. Elintarviketeollisuus on aloittanut kiivaan tuotekehitystyön, jonka avulla se pyrkii löytämään kauralle uusia käyttötapoja sekä lisäämään kauran osuutta esimerkiksi leivonnaisissa. Viljojen gluteeni aiheuttaa suolistovaurioita keliaakikoille. Sairauden hoitomuotona on ruokavalio, josta on poistettu kaikki gluteenia sisältävät viljat. Vaikka myös kaura on aiemmin kuulunut keliaakikoilta kiellettyjen viljojen joukkoon, uusimpien suositusten mukaan kauraa voidaan kuitenkin käyttää osana gluteenitonta ruokavaliota. Kauran käyttö gluteenittomassa ruokavaliossa on monella tapaa suositeltavaa. Koska kauran käyttö on ollut sallittua keliaakikkojen ruokavaliossa vasta lyhyen aikaa, gluteenittomien, kauraa sisältävien leivonnaisten ja leivontaohjeiden tuotekehitys on alkuvaiheessa. Saimme toimeksiannon opinnäytetyöllemme Aitokaura-kaurahiutaleita ja -ryynejä tuottavalta Puuppolan tilalta. Aitokaura-tuotteet on suunnattu erityisesti keliaakikoille, sillä niissä ei ole jäämiä gluteenia sisältävistä viljoista. Lähtökohtana työllemme oli toimeksiantajan tarve saada apua tuotteidensa markkinoinnissa. Tuotteiden myyntiä pyrittiin lisäämään kehittämällä Aitokaura-kaurahiutaleille ja -ryyneille uusia käyttökohteita ruoka- ja leivontaohjeiden avulla. Tehtävänämme oli kehittää luontaisesti gluteenittomia leivontaohjeita, joissa Aitokauratuotteita olisi hyödynnetty mahdollisimman paljon. Työmme tuloksena syntyi 12 erityyppistä leivontaohjetta, jotka innostavat kokeilemaan kauraa uusin tavoin. Tuotekehitystyömme aikana havaitsimme kauralla olevan gluteenittomissa leivonnaisissa niiden ominaisuuksia parantavia vaikutuksia. Kehittämällä innovatiivisia ja helppotekoisia kauraleivonnaisia saimme olla mukana tekemässä pioneerityötä gluteenittoman leivonnan uudella osa-alueella.

7 4 Kirjallisessa työssämme olemme käsitelleet kauran ravitsemuksellisia ominaisuuksia sekä sen merkitystä gluteenittomassa ruokavaliossa. Toinen työmme keskeinen aihealue on gluteeniton leivonta, jonka yhteydessä olemme käsitelleet lähinnä sitkottomuuden aiheuttamia ongelmia ja leipoutuvuuden parantamista. Samassa yhteydessä olemme kertoneet myös kaurasta leivontaraaka-aineena. Lisäksi olemme työssämme kuvanneet pääpiirteittäin elintarvikeyrityksen tuotekehitysprosessia, jota mukaillen kerromme myös omasta tuotekehitystyöstämme. Tuotekehitystyössämme olemme kertoneet yksityiskohtaisesti ohjeiden kehittämisvaiheista sekä tehneet havaintoja kauran vaikutuksista leivonnassa. Tarkastelimme myös pakastuksen vaikutusta kauraleivonnaisiin pakastuskokeiden avulla. Lisäksi kerromme Keski-Suomen keliakiayhdistyksellä järjestämästämme maistiaistilaisuudesta ja siellä tuotteistamme saadusta palautteesta. Lopuksi olemme arvioineet työskentelyämme ja työn tuloksia sekä pohtineet työn hyödynnettävyyttä. Kokonaisuudessaan työn kirjallinen osuus muodostaa kattavan tietopaketin uudelta gluteenittoman leivonnan osa-alueelta. Työ tarjoaa tietoa kaikille aiheesta kiinnostuneille sekä lähtökohdan jatkokehittämistä varten. 2 AITOKAURAN MENEKIN EDISTÄMINEN TUOTEKEHITYKSEN AVULLA 2.1 Lähtökohdat Aitokauran viljelylle Kaarina ja Pauli Aholan omistama Puuppolan tila sijaitsee Jyväskylän maalaiskunnassa Korttajärven kylässä. Tila on ollut Aholan suvun omistuksessa vuodesta 1939 lähtien, ja se siirtyi nykyisille omistajille vuonna Tilaan kuuluu vuokramaineen noin 70 hehtaaria viljeltävää peltoalaa. Maatilan entinen navettarakennus toimii nykyisin jatkojalostus- ja varastotiloina, konevarastona ja viljankuivaamona. Vuonna 2002 viljakuivaamoa laajennettiin ja viljankäsittely- ja pakkaustiloja remontoitiin. Vuonna 1979 Aholat aloittivat Puuppolan tilalla lihakarjan kasvatuksen. Aiemmin tilalla oli ollut lypsykarjaa. Vuonna 1998 tilalla siirryttiin viljan viljelyyn, ja vuodesta 2000 lähtien siellä on viljelty ainoastaan kauraa. Tilan tämänhetkinen tuotanto keskittyy sekä kauran viljelyyn että jatkojalostukseen. Tilan kokonaistuloksesta kauran jatkoja-

8 5 lostuksen osuus on huomattava ja se tulee edelleen kasvamaan. Tilan tuotantoa, tuotantotiloja ja työpanosta tullaan suuntaamaan ja kehittämään entistä enemmän jatkojalostuksen suuntaan. Aholat ovat myös rekisteröineet Aitokauran tuotemerkiksi. Aholoiden päätökseen erikoistua kauran viljelyyn vaikuttivat monet tekijät. Euroopan Unionin tuomien muutoksien myötä Aholoiden piti joko erikoistua tai suurentaa tilansa kokoa. Tilalla oli aiemmin viljelty viljaa siemenviljaksi, joten siirtyminen kauran viljelyyn ei ollut kovin suuri muutos. Lisäksi ajatus erikoistumisesta kauran viljelyyn vahvistui Kaarina Aholan keliakian myötä. (Ahola & Ahola 2002.) 2.2 Aitokauran tie pellolta tuotteeksi Aitokaura-kauratuotteet eroavat muista kauratuotteista siten, etteivät ne sisällä jäämiä vehnästä, rukiista tai ohrasta. Aitokaura-tuotteet on suunnattu erityisesti keliaakikoille eikä maassamme tuoteta muita vastaavanlaisia, todistetusti puhtaita, kauratuotteita. Puhtaudella tarkoitetaan sitä, että kaura tuotetaan puhtaasta kasvustosta ja jalostetaan puhtain menetelmin. Pellot on kitketty muiden viljalajikkeiden viljelyn lopettamisen jälkeen. Pellot kitketään joka vuosi ja niiden puhtaus varmistetaan säännöllisillä tarkistuksilla. Puhtaan kauran viljelyn lähtökohtana olivat valtuutetun tarkastajan tekemä tarkastus ja tarkastuslausunto. Käsittelyn puhtaus taataan siten, että laitteilla ei käsitellä mitään muita viljoja kuin tilan omaa kauraa ja laitteet puhdistetaan aina käytön jälkeen. Kauran käsittely tapahtuu kokonaisuudessaan Puuppolan tilalla, ainoastaan tuotteiden pakkaukset hankitaan muualta. Viljely alkaa kylvämällä kaura pelloille toukokuussa. Heinäkuussa pellot kitketään ja tarkastetaan. Sadonkorjuun jälkeen kaura kuivataan, lajitellaan ja kuoritaan. Kauraryynit pakataan muutaman kuorintakerran jälkeen. Kaurahiutaleita valmistettaessa ryynit kuoritaan useita kertoja, litistetään ja pakataan. Aitokaura-kaurahiutaleita ei kuumennuskäsitellä. Tilalla tuotetaan vähittäismyyntiin Aitokaura-kaurahiutaleita ja -ryynejä. (Ahola & Ahola 2002.) 2.3 Aitokaura-tuotekehitystyön käynnistäminen Opinnäytetyömme toimeksiantajat, Aitokaura-yrittäjät Pauli ja Kaarina Ahola tarvitsivat Aitokauran myynnin edistämiseksi apua leivonta- ja ruokaohjeiden tuotekehityksessä

9 6 sekä tuotteidensa markkinoinnissa. Tapasimme ensimmäisen kerran toimeksiantajien, muiden heille opinnäytetyötä tekevien opiskelijoiden ja ohjaavien opettajien kanssa toukokuussa Tapaamisessa jaoimme aiheen sekä sovimme rahoituksesta ja tulevasta aikataulusta. Saimme vastuualueeksemme kehittää noin kymmenen luontaisesti gluteenitonta kauraa sisältävää leivontaohjetta. Ohjeille asetettiin vaatimuksiksi tuotteiden uudenlaisuus sekä helppo ja nopea valmistustapa. Yhtenä tavoitteena oli myös se, että samat tuotteet sopisivat niin keliaakikoille kuin normaalia ruokavaliota noudattaville henkilöillekin. Kehittämiämme leivontaohjeita tultaisiin käyttämään Aitokaura-kaurahiutaleiden ja -ryynien tuotepakkauksissa ja niistä koottaisiin ohjevihko. Tapaamisessa sovimme toimeksiantajan vastaavan tuotekehitystyön rahoituksesta tekemämme kustannusarvion mukaisesti. Lisäksi toimeksiantaja antoi tuotekehittelyä varten käyttöömme omia tuotteitaan. Ohjeiden tuli olla valmiita syksyllä 2002, jotta niitä voitaisiin hyödyntää uuden kaurasadon pakkauksissa. 2.4 Elintarvikeyrityksen tuotekehitysprosessi Huttu-Hiltusen ja muiden (1994) mukaan tuotekehitys on pitkäjänteistä toimintaa, jonka tarkoituksena on kehittää yritykselle uusia tuotteita sekä karsia pois vanhoja, kilpailukykynsä menettäneitä tuotteita. Tuotekehityksen tulee lähteä liikkeelle sekä asiakkaan tarpeista että yrityksen toiminta-ajatuksesta. Järjestelmällinen tuotekehitystyö edellyttää tarkkoja suunnitelmia ja kaikkien prosessin aikana esiin tulleiden asioiden kirjaamista. Tuotekehitystä ovat sekä täysin uudenlaisen tuotteen kehittäminen että nykyisten tuotteiden parannus. (Huttu-Hiltunen, Koivumäki & Luhtala 1994, 16; Moisio, Strömberg & Toponen 2000, 6-7.) Koska monien markkinoilla olevien tuotteiden elinkaari on lyhentynyt, tuotekehitystyö on edellytyksenä yritysten toiminnan turvaamiselle. Uuden tuotteen kehittämisessä ideasta markkinoille vietäväksi tuotteeksi tarvitaan luovuutta ja monipuolista asiantuntemusta. Tuotekehitystyö rakentuu useista eri toiminnan vaiheista, jotka muodostavat yhdessä tuotekehitysprosessin. (Moisio ym. 2000, 6-7.) Tarkastelemme tuotekehitysprosessin kulkua elintarvikkeiden tuotekehityksen näkökulmasta, mutta prosessin vaiheet ovat pääpiirteittäin samoja kaikilla aloilla.

10 7 Tuotekehitys aloitetaan ideointivaiheella. Yleisimmin tuotekehityksen lähtökohtana on Moision ja muiden (2000) mukaan vanhan tuotteen parantaminen saadun asiakaspalautteen perusteella. Huttu-Hiltunen ja muut (1994) toteavat, että merkittävä syy tuotekehityksen käynnistämiseen on myös vanhan tuotteen kysynnän hiipuminen tai kasvun pysähtyminen. Lisäksi esimerkiksi kilpailijoiden toiminta tai sattumalta syntynyt hyvä tuoteidea voivat käynnistää tuotekehitystyön. Molempien lähteiden mukaan markkinalähtöiset ideat onnistuvat muita todennäköisemmin, vaikka ideoita tuotekehitysprojektien käynnistämiseen saadaan myös kirjallisuudesta ja muista tietolähteistä. (Huttu-Hiltunen ym. 1994, 17-18; Moisio ym. 2000, 9-10.) Tuoteideoinnin avuksi on kehitetty erilaisia menetelmiä, kuten aivoriihi ja tuumatalkoot. Menetelmien periaatteena on keksiä mahdollisimman paljon uusia ajatuksia, joista parhaat valitaan jatkokehiteltäviksi. Ideoinnissa on tärkeää pyrkiä irtautumaan totutuista ratkaisumalleista ja välttämään syntyneiden ehdotusten ennenaikaista arvostelua tai hylkäämistä. Toteutuskelvottomiltakin tuntuvia ajatuksia voidaan myöhemmin hyödyntää tuotekehityksessä. Parhaaseen lopputulokseen yrityksessä päästään, jos ideoita kerätään ja analysoidaan jatkuvasti ja järjestelmällisesti. (Moisio ym. 2000, 10.) Esitutkimusvaiheessa tuoteideoita arvioidaan lähemmin yrityksen liiketoiminnan kannalta. Esitutkimuksen tarkoituksena on selvittää, onko uusille tuotteille olemassa kysyntää ja millaiset edellytykset yrityksellä on tuoteideoiden toteuttamiseen. Esitutkimuksen perusteella laaditaan raportti, joka sisältää yksilöidysti tutkimuksessa ilmenneet asiat. Tuotteen ominaisuuksille asetettavat tuotevaatimukset ovat esitutkimuksen konkreettisin tulos. Tämän vaiheen perusteella päätetään, käynnistetäänkö varsinainen tuotekehitys. (Moisio ym. 2000, 11.) Uuden tuotteen kehittäminen vaatii tavallisesti uusien raaka-aineiden tai menetelmien käyttöä. Nämä antavat tuotekehitykselle lisää mahdollisuuksia, mutta tuovat myös riskejä. Epäonnistumisen välttämiseksi tuotekehityksessä kannattaakin käyttää hyväksi aikaisempia kokemuksia ja tietoja. (Huttu-Hiltunen ym. 1994, ) Varsinaisessa kehittämisvaiheessa uusia tuotteita kokeillaan ensin pienessä mittakaavassa koekeittiössä tai laboratoriossa. Uusien raaka-aineiden ja menetelmien vaikutuksia testataan kehitettävään tuotteeseen vähitellen. Tuotteesta valmistetaan useita koeversioita, joista aistinvaraisen arvioinnin avulla valitaan lopulta jatkoon paras mahdollinen tuote.

11 8 Tuotepakkausta tulee kehittää rinnakkain tuotteen kanssa. (Moisio ym. 2000, ) Seuraavaksi kokeillaan ja arvioidaan, kuinka uusi tuote soveltuu tuotantoon valmistamalla sitä pienessä mittakaavassa todellisilla tuotantovälineillä. Jos kokeilussa ilmenee ongelmia, jatketaan tuotteen kehittämistä koekeittiöolosuhteissa. Ennen varsinaisen tuotannon aloittamista tehdään vielä tuotantokokeet. Uusi tuote valmistetaan tulevassa tuotantomittakaavassa oikeilla tuotantovälineillä, jotta mahdolliset ongelmakohdat voidaan havaita ja korjata ennen tuotantoa. Lopuksi suoritetaan tuotteen koemarkkinointi. (Huttu-Hiltunen ym. 1994, 30-31; Moisio ym. 2000, ) Onnistuneen koemarkkinoinnin jälkeen tuote on valmis markkinoille vietäväksi. Huttu- Hiltusen ja muiden (1994) mukaan vasta markkinoille vienti ratkaisee, onnistuuko tuote pääsemään markkinoille ja menestyykö se kaupallisesti. Markkinoille viennin onnistumisen kannalta on tärkeää, että markkinointi suunnitellaan perusteellisesti ja toteutetaan huolellisesti. (Huttu-Hiltunen ym. 1994, 40.) Markkinoinnin suunnittelun tulisi alkaa yhtäaikaa tuotteen kehittelyn kanssa. (Moisio ym. 2000, 23.) 3 KAURA RAVINTONA 3.1 Kauran ravitsemuksellinen merkitys Kaura on maamme toiseksi eniten viljelty viljalaji. Valtaosa kaurasta käytetään eläinten rehuna suoraan maatiloilla tai viedään ulkomaille. Kotimainen elintarviketeollisuus hyödyntää kauran tuotannosta ainoastaan kolme prosenttia. Elintarviketeollisuudessa kauraa käytetään hiutale-, aamiais- ja leivontatuotteisiin. Suomalaisten kauran kulutus oli vuonna 1999 henkilöä kohden 3,5 kilogrammaa, kun vastaavasti vehnää kulutettiin 47,4 kilogrammaa. (Lahti-Koski & Kilkkinen 2001, 10; Oksman-Caldentey, Laitila, Wilhelmson, Heiniö, Outinen, Kaukovirta-Norja, Lehtinen, Plaami, Sontag-Strohm, Mikola & Poutanen 1999, 7.) Kauran elintarvikekäyttöä pyritään lisäämään sen hyvien ravitsemuksellisten ominaisuuksien vuoksi. Käytön lisääminen vaatii uusien, houkuttelevien kauratuotteiden kehittämistä, sillä kaura mielletään perinteisesti puuro- ja rehuviljaksi. Sitkottomuutensa vuoksi kauraa pidetään myös leivontaan sopimattomana, minkä vuoksi sen käyttö lei-

12 9 vonnassa on vähäistä (Simola 1999, 795). Lisäksi runsasrasvaisuutensa vuoksi kaura pilaantuu herkästi, mikä rajoittaa sen käyttöä elintarviketeollisuuden raaka-aineena. Kauran hyödyntämistä haittaa myös sen paksukuorisuus, tosin kotimaisten lajikkeiden kuori on keskimääräistä ohuempi. (Oksman-Caldentey ym. 1999, 7.) Kauralla on erinomaiset ravitsemukselliset ominaisuudet, sillä se sisältää monipuolisesti elimistölle tärkeitä ravintoaineita. Taulukossa 1 on verrattu kauran ravintosisältöä muihin kotimaisiin viljoihin. TAULUKKO 1. Kaura-, ohra-, ruis- ja vehnähiutaleiden ravintosisältö 100 grammassa (Rastas, Seppänen, Knuts, Hakala & Karttila 1997, 13, 31, 49, 60). Ravintoaine Yksikkö Kaurahiutale Ohrahiutale Ruishiutale Vehnähiutale Energia kcal Proteiini g 12,5 8,5 9,3 10,3 Rasva g 6,5 2,3 2,2 2,4 -tyydyttyneet g 1,9 0,41 0,29 0,28 -kertatyydyttymättömät g 1,8 0,2 0,22 0,36 -monityydyttymättömät g 2 1,1 1,1 1,1 Hiilihydraatti g 57 58, ,5 Ravintokuitu g 11,3 10,9 16,6 12,9 E-vitamiini mg 1,49 0,84 0,92 1,44 Tiamiini (B 1 ) mg 0,38 0,33 0,2 0,5 Riboflaviini (B 2 ) mg 0,09 0,03 0,1 0,08 Foolihappo µg Kalium mg Kalsium mg Magnesium mg Rauta mg 5,5 3,2 3,5 5 Sinkki mg 4,5 2 2,6 3,3 Kaurassa on kohtalaisen paljon ravintokuitua. Ravintokuitu on kasviperäistä ravinnon sulamatonta osaa, jota on vesiliukoista tai veteen liukenematonta. Liukoinen kuitu muodostaa elimistössä veden kanssa geelimäisen liuoksen. Kaura sisältää runsaasti betaglukaania, joka on suurimmaksi osaksi liukoista ravintokuitua. Betaglukaania on etenkin kauran jyvän soluseinissä. (Oksman-Caldentey ym. 1999, 7, 14; Salmenkallio-Marttila 2002, ) Kauran proteiinipitoisuus on huomattavan korkea, ja sen sisältämä proteiini on laadultaan hyvää. Proteiinin kokonaismäärästä % on globuliinia, kun muissa viljoissa

13 10 sen osuus on noin 10 %. (Oksman-Caldentey ym. 1999, ) Kauran valkuaisaine sisältää muita viljoja enemmän myös lysiiniä, joka on välttämätön aminohappo. (Simola 1999, 794). Kaura sisältää viljalajeista eniten rasvaa, joka on ravitsemuksellisesti hyvälaatuista. Kauran rasvasta suurin osa on tyydyttymätöntä, ja siinä on runsaasti etenkin linoli- ja öljyhappoa. Linolihappo on elimistön toiminnalle välttämätön rasvahappo, jota elimistö ei pysty itse muodostamaan (Haglund, Hakala-Lahtinen, Huupponen & Ventola 1998, 37). Jauhetun kauran rasvat hapettuvat kokonaisen jyvän rasvoja nopeammin. Kaura sisältää kuitenkin rasvojen hapettumista hidastavia tekijöitä kuten steroleja, fenolihappoja ja E-vitamiiniyhdisteitä. (Oksman-Caldentey ym. 1999, 16, 28.) Kaura sisältää elimistölle tärkeitä B-ryhmän vitamiineja, jotka osallistuvat energia-aineenvaihduntaan, hermoston toiminnan säätelyyn ja solujen muodostumiseen. Kaura sisältää muiden täysjyväviljojen tapaan E-vitamiinia, joka toimii elimistössä paitsi antioksidanttina myös solukalvojen rakenteen ylläpitäjänä. Lisäksi kaurassa on monia kivennäisaineita esimerkiksi kalsiumia, magnesiumia, rautaa ja sinkkiä. (Haglund ym. 1998, 48, 50-51; Rastas ym. 1997, 13.) 3.2 Kauran terveysvaikutukset Täysipainoisen ravintosisältönsä ansiosta kauralla on tieteellisesti osoitettu olevan monia terveydelle myönteisiä vaikutuksia (Pullinen 1999, 8). Kauran liukoisen kuidun on havaittu vaikuttavan elimistön glukoosi- ja rasva-aineenvaihduntaan sydän- ja verisuonitauteja ehkäisevästi (Oksman-Caldentey ym. 1999,14). Liukoinen kuitu vaikuttaa myös aikuisiän diabeetikon glukoositasapainoon ja glukoosin sietoon (Peltosaari & Raukola 1998,57). Betaglukaanin vaikutus glukoositasoon johtuu siitä, että liukoinen kuitu hidastaa mahalaukun tyhjenemistä ja hiilihydraattien imeytymistä, jolloin veren sokeri- ja insuliinitason nousu aterian jälkeen tasoittuu. (Salmenkallio-Marttila 2002, ) Liukoisen betaglukaanin on todettu alentavan veren kokonais- ja LDL- kolesterolipitoisuuksia. Betaglukaanin kolesterolia alentavia vaikutustapoja oletetaan olevan useita. Todennäköisimmin vaikutus perustuu liukoisen kuidun kykyyn lisätä ruokasulan sakeutta ja sitoa sappihappoja (Mutanen & Voutilainen 1999, 110). Oletettavasti betaglu-

14 11 kaani muodostaa ohutsuolen pinnalle suojaavan kerroksen, joka hidastaa tai estää kolesterolin takaisinimeytymistä ja siten kolesterolia poistuu elimistöstä. (Salovaara & Sontag-Strohm 2000, 13.) Tutkimustulosten perusteella voidaan olettaa liukoisen kuidun laskevan 5-10 % plasman kolesterolitasoa. Veteen liukenemattomalla kuidulla ei ole tätä ominaisuutta. (Mutanen & Voutilainen 1999, 110.) Kauran kuitu parantaa suoliston hyvinvointia. Liukenematon ravintokuitu vähentää ummetusta lisäämällä ulostemassan määrää ja nopeuttamalla sen läpikulkua. Runsaskuituinen ruokavalio vähentää myös riskiä sairastua paksu- tai peräsuolen syöpään. Kuitu nopeuttaa ruokamassan läpikulkuaikaa ja muuttaa bakteerikasvustoa, mikä vähentää suolistobakteerien mahdollisuutta muodostaa karsinogeenejä. Lisäksi kuitu sitoo ja laimentaa suolistossa jo syntyneitä syöpäriskiä lisääviä yhdisteitä. (Peltosaari & Raukola 1998, 56.) Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto (Food and Drug Administration) salli vuonna 1997 kauraa ja sydäntauteja koskevien terveysväittämien käytön kauratuotteiden markkinoinnissa. Terveysväittämän edellytyksenä on, että markkinoitava tuote sisältää betaglukaania vähintään 0,75 grammaa annosta kohden eli noin 20 grammaa kaurahiutaletta tai 13 grammaa kauralesettä (Oksman-Caldentey ym. 1999, 15). Kauran on osoitettu alentavan kolesterolia, kun päivittäisen betaglukaani-annoksen suuruus on kolme grammaa. Terveysväittämä koskee nimenomaan kaurahiutaleita ja -leseitä. (Salovaara & Sontag-Strohm 2000, 13.) Kauran liukoisen kuidun on arveltu pilkkoutuvan kauratuotteiden valmistusprosessissa, mikä heikentää betaglukaanin terveyttä edistäviä vaikutuksia (Salmenkallio-Marttila 2002, 20). Kauran terveellisyys ei johdu kuitenkaan ainoastaan sen sisältämästä betaglukaanista, vaan siihen vaikuttavat myös muut kauran sisältämät ravintoaineet kuten rasvat, proteiinit ja vitamiinit (Salovaara & Sontag-Strohm 2000, 13). 3.3 Kaura ja keliakia Keliakia sairautena Keliakia on viljan valkuaisaineen, gluteenin, aiheuttama suolistosairaus. Gluteenin prolamiiniosa aiheuttaa ihmisen ohutsuolen limakalvolla tulehdusreaktion ja suolinukan

15 12 vaurioitumisen. Ohutsuolen nukkavauriosta johtuen ravintoaineiden imeytyminen heikkenee, mistä seuraa usein laihtumista, raudanpuutosanemiaa ja yleistä huonokuntoisuutta. Keliakian yleisimpiä oireita ovat erilaiset vatsavaivat, kuten kipu, ilmavaivat, ripuli ja turvotus. Sairaus voi olla myös vähäoireinen tai täysin oireeton. Lisäksi ohutsuolivauriosta johtuen keliakiaan saattaa liittyä maitosokerin imeytymishäiriö. Ihokeliakia eli dermatitis herpetiformis ilmenee kutiavana rakkulaihottumana. (Paganus & Voutilainen 2001, , 150.) Suurella osalla ihokeliaakikkoja on myös vaurioitunut suolinukka, mutta imeytymishäiriöitä esiintyy harvemmin (Pikkarainen 1999, 449). Todettuja keliaakikkoja on Suomessa tällä hetkellä noin (Jokinen, Kekkonen & Voitila 2002, 18). Heistä viidesosa sairastaa ihokeliakiaa. Keliakia varmistetaan ottamalla ohutsuolesta näytepala, josta todetaan suolinukan vaurioituminen. Tutkimusmenetelmien kehittymisen myötä keliaakikkojen määrä kasvaa nopeasti ja arvioidaan, että keliakiaa esiintyisi jopa yhdellä prosentilla suomalaisista. Keliakiaan voi sairastua missä iässä tahansa, mutta yleensä se todetaan vasta aikuisiällä. Perintötekijät altistavat keliakian puhkeamiselle (Paganus & Voutilainen 2001, ). Ehdoton gluteeniton ruokavalio on toistaiseksi keliakian ainoa hoitomuoto. Keliakia on elinikäinen sairaus, josta ei voi parantua, mutta suolinukan vaurio korjaantuu ja oireet häviävät tarkkaa ruokavaliota noudattamalla. Hoitamattomana keliakia lisää riskiä saada ruuansulatuskanavan pahalaatuisia kasvaimia ja altistaa osteoporoosille. Ihokeliakian hoidossa voidaan käyttää lääkitystä ruokavaliohoidon tukena. (Lohiniemi, Vuolteenaho & Aspegren 1997, 7.) Keliaakikon ruokavaliosta jätetään pois vehnä, ruis ja ohra sekä niitä sisältävät elintarvikkeet. Ne korvataan luontaisesti gluteenittomilla viljoilla sekä viljavalmisteilla, joista gluteeni on poistettu teollisesti. Herkimmille keliaakikoille sopivat ainoastaan luontaisesti gluteenittomat viljat. (Paganus & Voutilainen 2001, 145.) Nykyisten suositusten mukaan kaura voidaan sisällyttää keliaakikon ruokavalioon (Kaura sopii keliaakikon ruokavalioon lisäksi, Ohrakas kiellettyjen listalle 2001, 4). Gluteenittomaan ruokavalioon siirryttäessä viljatuotteiden käyttö usein vähenee ja laatu heikkenee, jolloin kuidun saanti pienenee ja jää helposti alle suositusten. Valtion ravit-

16 13 semusneuvottelukunnan suositus päivittäiseksi kuidun määräksi on grammaa. Keliaakikot saavat ravinnostaan kuitua keskimäärin noin 15 grammaa. Riittävän kuidun saannin turvaamiseksi viljatuotteiden käyttöä ei tulisi vähentää, vaan korvata kielletyt viljat gluteenittomilla täysjyväviljoilla. Esimerkiksi kauran käyttö parantaa keliaakikon kuidun saantia. (Kanniainen 2002, 12.) Kaura keliaakikon ruokavaliossa Keliaakikkojen ohutsuolivauriot aiheutuvat viljojen gluteenin sisältämistä prolamiininimisistä proteiineista. Eri viljojen prolamiiniosat ovat rakenteeltaan erilaisia. Vehnän prolamiini on gliadiini, rukiin sekaliini, ohran hordeiini ja kauran aveniini. Vehnän gliadiini on todettu vahingollisimmaksi keliaakikoille. (Janatuinen, Julkunen & Uusitupa 1997, ) Kauran aveniini poikkeaa aminohappokoostumukseltaan vehnän gliadiinista, mikä on todennäköisin syy kauran sopivuuteen keliaakikoille (Uusitupa & Kemppainen 2000, 1869). Kasviopillisesti kaura kuuluu röyhyllisiin ja vehnä, ruis sekä ohra tähkällisiin kasveihin (ks. liite 1). Mitä kaukaisempaa sukua viljalajit toisilleen ovat, sitä vähemmän niiden aminohappokoostumuksessa on yhtäläisyyksiä. (Klinga 1997.) Toisaalta Oksman-Caldentey ja muut (1999) toteavat aveniinien rakenteessa olevan toistuvaisrakenteita, joita pidetään keliaakikoille haitallisina. Heidän mukaansa aveniinien aminohappokoostumus ei poikkea merkittävästi gliadiinin aminohappokoostumuksesta. Oksman-Caldentey ja muut perustelevat kauran soveltuvuutta keliaakikoille nimenomaan kauran pienemmällä prolamiinimäärällä. Vehnässä, rukiissa ja ohrassa on prolamiinia noin 50 %, kun taas kaurassa aveniinia on 5-15 %. (Oksman-Caldentey ym. 1999, 31.) Uusitupa toteaa (1995) kuitenkin, että gliadiinia ja aveniinia vertailtaessa on havaittu gliadiinin sisältävän limakalvoa vaurioittavia peptidejä huomattavasti vähemmän kuin aveniinin (emt. 3476). Kauran soveltuvuus keliaakikoille on ollut aiemmin kyseenalaista luotettavien tutkimustulosten puuttuessa. Nykyisten suositusten mukaan kauran käyttö sallitaan kaikkien keliakiaa sairastavien ruokavaliossa. Ensimmäinen pitkäaikainen, tarkasti valvottu tutkimus kauran soveltuvuudesta keliaakikoille tehtiin vuosina Tutkimuksessa havaittiin, että kaura ei aiheuttanut ohutsuolen vaurioitumista eikä estänyt vastatodettujen potilaiden suolinukkavaurioiden korjaantumista noudatettaessa muuten glu-

17 14 teenitonta ruokavaliota (Uusitupa & Kemppainen 2000, ). Tutkimuksen perusteella kauraa voitiin suositella aikuiskeliaakikoille, mutta sen käyttö tuli aloittaa lääkärin valvonnassa. Kauran käyttöä ei voitu suositella ihokeliaakikoille ja lapsipotilaille, koska tutkimuksia ei oltu heidän osaltaan vielä aloitettu. (Kemppainen 1996, 7-8.) Vuonna 1997 toteutettu uusintatutkimus pitkäaikaisvaikutusten seuraamiseksi vahvisti kauran soveltuvuuden keliakiaa sairastaville aikuisille. (Janatuinen ym. 1997, ) Keliakialiiton asiantuntijoiden vuonna 1997 antamassa suosituksessa sallittiin kauran käyttö myös ihokeliaakikoille, jotka eivät tarvitse lääkitystä, ja joiden ihottuma on oireeton. Lasten osalta tutkimukset olivat silloin vielä kesken. (Reunala 1997, ) Suomen Keliakialiiton asiantuntijaneuvoston vuonna 2001 antaman uuden suosituksen mukaan kaikki keliaakikot voivat halutessaan lisätä kauran ruokavalioonsa. Kaura suositellaan lisättävän gluteenittomaan ruokavalioon vähitellen pieninä annoksina. Kauran käytön alkuvaiheessa keliaakikoilla saattaa ilmetä ohimeneviä vatsavaivoja, jotka johtuvat kauran runsaskuituisuudesta. (Kaura sopii keliaakikon ruokavalion lisäksi, Ohrakas kiellettyjen listalle 2001, 4.) Kaurahiutaleet saattavat sisältää jäämiä vehnästä, rukiista tai ohrasta, mutta suurten myllyjen valmistamat kaurahiutaleet on tutkimuksissa todettu riittävän puhtaiksi keliaakikon ruokavalioon (Jokinen ym. 2002, 16). Lainsäädännön mukaan kauraa ja kauraa sisältäviä tuotteita ei saa kuitenkaan markkinoida gluteenittomina (Kärnä, Lohiniemi, Merta, Suojanen & Väänänen 1997, 3). Kaura tuo gluteenittomaan ruokavalioon maukkaan ja ravitsevan lisän. Kauraa käyttämällä voidaan parantaa keliaakikoiden ruokavalion laatua, koska se lisää ravintoaineiden saantia. Täysjyvävilja on tärkeä kuidun, B-ryhmän vitamiinien, E-vitamiinin ja kivennäisaineiden lähde (Pynnönen 2002, 18). Tutun viljan avulla myös ruokavalion noudattaminen on helpompaa. (Kemppainen 1997, ) Lisäksi kauran käyttö alentaa ruokavaliosta syntyviä kustannuksia (Janatuinen ym. 1997, 270).

18 4 GLUTEENITON LEIVONTA Sitkon merkitys leivonnassa Sitkolla eli gluteenilla on tärkeä merkitys hiivataikinaleivonnaisten rakenteen muodostumisessa. Sitkonmuodostuskyky on ominaista ainoastaan vehnän proteiineille. Alla olevassa kuviossa (kuvio 1) on esitetty tarkemmin vehnän proteiinin koostumus. Vehnäjauhojen proteiinipitoisuus on 8-15 %, josta suurin osa on gluteenia. Gluteeni muodostuu kahdesta veteen liukenemattomasta proteiinista: gluteniinista ja prolamiineihin kuuluvasta gliadiinista. Ominaisuuksiltaan gliadiini on venyvää ja gluteniini kimmoisaa. Suurin osa, noin 70 %, sitkosta on gliadiinia. (Kiviluoto 1983, 4-5.) KUVIO 1. Vehnän proteiinin koostumus (Kärnä ym. 1997, 4). Vehnäjauhojen sitkon määrään ja laatuun vaikuttavat muun muassa lajike, maaperä ja ilmasto. Jauhojen proteiinipitoisuus on tärkeää leivontaominaisuuksien kannalta, sillä se vaikuttaa sitkon muodostukseen, jauhojen vedensitomiskykyyn ja hiilidioksidin pidätyskykyyn. Koska gluteeni sijaitsee viljan jyvän ydinosassa, ydinvehnäjauholla on parhaat leivontaominaisuudet. (Kiviluoto 1983, 5-6; Kärnä ym. 1997, 4; Toponen 2001, 31.) Taikinan sitko alkaa muodostua, kun jauhojen veteen liukenemattomat proteiinit sitovat itseensä nestettä. Taikinaa vaivatessa valkuaisaineet muodostavat tärkkelyksen ympärille sitkoverkoston. Sitko pystyy pidättämään sisällään hiivan käymisen tuloksena syn-

19 tyneen hiilidioksidin, minkä ansiosta leivonnainen säilyttää muotonsa nostatuksen ja paiston aikana. (Peltomäki, Välimäki, Minni & Koponen 1997, 4-5). 16 Vehnäjauhojen laadun lisäksi taikinan sitkon vahvuuteen vaikuttavat myös muut tekijät. Sitkon muodostumisen kannalta sopivin lämpötila on astetta. Liian korkeassa lämpötilassa proteiineja hajottavien entsyymien, proteaasien, toiminta kiihtyy, minkä seurauksena sitko löystyy. Myös taikinan ph vaikuttaa sitkon laatuun. Happamassa taikinassa sitko saattaa pehmetä liikaa, jolloin taikinan leipoutuvuus heikkenee. (Kiviluoto 1983, 5-8.) Suola vahvistaa sitkoa pienentämällä sitkon liukoisuutta ja hidastamalla proteaasien toimintaa (Savola 1995, 31). 4.2 Gluteenittoman leivonnan ongelmakohdat Gluteeniton leivonta eroaa suuresti tavallisesta leivonnasta, sillä gluteenittomista jauhoista puuttuvat sitkoproteiinit. Sitkottomuuden vuoksi gluteenittomien hiivataikinoiden leipoutuvuusominaisuudet ovat heikot ja leivonnaisiin on vaikea saada kuohkea ja pysyvä rakenne. Taikinat ovat yleensä löysiä ja tarttuvia, joten niitä on hankala muotoilla eivätkä tuotteet säilytä muotoaan. Gluteenittomien leivonnaisten rakenne on usein hauras ja mureneva. Lisäksi tuotteet kovettuvat nopeasti. (Jokinen ym. 2002, 13.) Gluteenittomat jauhot sisältävät pääasiassa tärkkelystä. Gluteenittomista taikinoista tehdään löysiä, sillä tärkkelys turpoaa voimakkaasti kypsennyksen aikana. Leivän vanheneminen alkaa heti paiston jälkeen, kun liisteröitynyt tärkkelys alkaa luovuttaa sitomaansa vettä. Gluteenittomat leivonnaiset kuivuvat tavallista nopeammin. (Jokinen 2002, 13, 16; Kiviluoto 1983, 50.) Syynä nopeaan kuivumiseen voisi mielestämme olla käytettävien jauhojen korkea tärkkelyspitoisuus ja proteiinien puuttuminen. Gluteenittomien taikinoiden leipoutuvuutta ja leivonnaisten rakennetta voidaan parantaa raaka-ainevalinnoilla. Esimerkiksi kuitupitoisten raaka-aineiden ja kuituvalmisteiden avulla taikinoiden käsiteltävyys paranee sekä leivonnaisten rakenteesta muodostuu pehmeämpi ja kiinteämpi. Taikinan rakenteesta saadaan tukevampi ja karkeampi korvaamalla tärkkelyspitoisia jauhoja täysjyväviljavalmisteilla ja yhdistelemällä useita eri jauholaatuja. Proteiinin määrän lisääminen taikinaan parantaa myös leivonnaisten rakennetta. Lisäksi kasvikset ja hedelmät tuovat tuotteisiin mehevyyttä ja kosteutta. (Jokinen 2002, 13-14, 22.)

20 17 Gluteenittomat hiivataikinatuotteet kohotetaan vain kerran, sillä heikon rakenteen vuoksi ne laskevat helposti. Tuotteen koossapysymistä auttaa leivonnaisten nostattaminen ja paistaminen vuoissa, sillä vuoka tukee helposti leviävää taikinaa (Paganus & Voutilainen 2001, 155). Leivontaraaka-aineiden ja -menetelmien lisäksi myös leivontaolosuhteisiin on tärkeä kiinnittää huomiota. Gluteenittomassa leivonnassa tulee varmistaa käytettävien välineiden ja tilojen puhtaus, jotta vältytään kontaminaatiolta gluteenia sisältävien viljojen kanssa. (Jokinen 2002, ) Esimerkiksi leipomoilla on omat erilliset tuotantotilat gluteenittomille leivonnaisille (Aspegren 1997, 22). 4.3 Kaura leivontaraaka-aineena Sitkottomuutensa vuoksi kauraa on totuttu pitämään leivontaan soveltumattomana viljana. Kaura ei sovi käytettäväksi taikinoissa ainoana viljana, sillä sitkoton taikina on tarttuvaa eikä leivonnaiseen saada pysyvää rakennetta. Kauraa voidaan kuitenkin käyttää osana muita jauhoja. Leivonnassa kauraa käytetään pääasiassa hiutaleina ja leseinä. (Salovaara & Sontag-Strohm 2000, 12.) Kauratuotteissa ilmenee helposti maku- ja hajuvirheitä rasvojen nopean härskiintymisen seurauksena, mikä hankaloittaa kauratuotteiden, etenkin kaurajauhon hyödynnettävyyttä (Kaukovirta-Norja & Oksman-Caldentey 2001, 6). Kauraleseen seassa olevat jyvän kuoriosat rikkovat leivonnaisten sitkoverkostoa, minkä seurauksena paljon lesettä sisältävien leipien rakenne on tiivis (Salovaara & Sontag-Strohm 2000, 15). Kauralla on kuitenkin monia leivonnan kannalta hyviä ominaisuuksia. Kauralle tyypillinen pähkinäinen aromi antaa leivonnaisiin maukkautta, johon pääasiassa pohjautuukin kauran käyttö leivontaraaka-aineena (Oksman-Caldentey ym. 1999, 56, 92). Lisäksi kauran lisääminen leivonnaisiin hidastaa niiden vanhenemista. Tämä saattaa johtua siitä, että kauratärkkelys luovuttaa vehnätärkkelystä hitaammin sitomansa veden. Toisaalta leivän vanhenemisen hidastuminen voi johtua myös kauran erinomaisesta vedensidontakyvystä tai molempien edellä mainittujen tekijöiden yhteisvaikutuksesta. (Salmenkallio-Marttila & Kuhta 2001, ) Leivän vanhenemista hidastavan vaikutuksen vuoksi kauran avulla voitaisiin parantaa osittain myös gluteenittomien tuotteiden säilyvyyttä. Tämän hetkisen arvion mukaan kauraa käytetään kotimaisessa leipomoteollisuudessa 1,5 % kaikista jauhoista. Hyvien terveysvaikutusten ja maun vuoksi kauran käytön li-

21 18 säämisestä ollaan kiinnostuneita. Kauraleivän leivontateknologia vaatii kuitenkin paljon kehittämistä. Suurimpana haasteena on lisätä kauran osuutta leivässä ja saada siitä saman aikaisesti rakenteeltaan vehnäleivän kaltainen. (Salmenkallio-Marttila & Kuhta 2001, ) Edellytyksenä kauran käytön lisäämiselle teollisuuden raaka-aineena on myös sen rasvojen säilyvyyden parantaminen (Kaukovirta-Norja & Oksman-Caldentey 2001, 6). Vuonna 2001 on alkanut kauraleivontaa koskeva tutkimusprojekti, joka toteutetaan yhteistyönä Maa- ja metsätalousministeriön, Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen, Helsingin yliopiston elintarviketeknologian laitoksen sekä alan yritysten kanssa. Täysjyväkauran funktionaaliset yhdisteet leivonnassa -projektin tavoitteena on kehittää uudenlaisten prosessitekniikkojen avulla leivontaan soveltuvia täysjyväkauratuotteita. Tarkoituksena on kehittää aistinvaraisesti hyvä mallileipä, joka sisältää yli 50 % täysjyväkauraa ja jossa betaglukaani on säilyttänyt terveysvaikutuksensa. Projektin avulla pyritään selvittämään, miten kauraleipään saadaan hyvä rakenne ja miten sen säilyvyyttä parannetaan sekä miten betaglukaanin hajoaminen estetään leivontaprosessin eri vaiheissa. (Salmenkallio-Marttila & Kuhta 2001, ) 5 AITOKAURA-LEIVONNAISTEN TUOTEKEHITYSPROSESSI 5.1 Ohjeiden suunnittelu Tuotekehitystyömme avulla halusimme laajentaa kauran käyttöä laatimalla monipuolisia uudenlaisia ohjeita. Pyrimme lisäämään kauran käyttöä leivontaraaka-aineena korvaamalla sillä gluteenittomia jauhoja. Halusimme käyttää kauraa leivonnaisissa mahdollisimman paljon, jotta näkisimme kauran vaikutukset tuotteen rakenteeseen, makuun ja säilyvyyteen. Koska työmme rakentui kauran ympärille, emme halunneet käyttää ohjeissamme muita gluteenittomien taikinoiden rakennetta parantavia aineita kuten kuituvalmisteita tai useita eri jauholaatuja. Aloitimme suunnittelun tutkimalla nykyisiä, tavallisia ja gluteenittomia leivontaohjeita. Havaitsimme, että keliaakikoille tarkoitettuja kauraa sisältäviä ohjeita oli tarjolla vähän. Eri tyyppisten leivonnaisten valikoima oli pieni: kauraa oli käytetty lähinnä erilaisten

22 19 leipien ja keksien valmistuksessa. Ohjeiden vähäisyyttä selittää osaltaan se, että kaura on hyväksytty osaksi gluteenitonta ruokavaliota vasta muutama vuosi sitten. Tavallisten kauraleivonnaisten ohjeita löysimme jonkin verran enemmän ja niissä kauraa oli käytetty monipuolisemmin. On odotettavissa, että gluteenittomien ja tavallisten kauraleivonnaisten ohjeiden määrä tulee lähitulevaisuudessa kasvamaan johtuen osittain kauran muuttuneesta asemasta keliaakikoiden ruokavaliossa. Lisäksi kiinnostus kauraa, kuten muitakin terveellisiä tuotteita kohtaan on lisääntynyt. Tuotteiden ideointi tapahtui vapaamuotoisessa kahden hengen aivoriihessä. Tuotekehitystyön käytännöistä poiketen kirjasimme ylös ainoastaan käyttökelpoisimmilta tuntuvat ajatukset. Ohjeiden suunnittelussa hyödynsimme olemassa olevista ohjeista saatuja ideoita yhdistelemällä niitä aivoriihen tuloksena syntyneisiin ehdotelmiin. Pääosa tuotteista syntyi kuitenkin täysin omien ideoidemme pohjalta. Kehitimme parhaista suunnitelmista alustavat ohjeet ottaen huomioon sekä toimeksiantajan että omat tuotteille asettamamme vaatimukset. Suunnittelimme, että ohjevalikoima koostuisi mahdollisimman eri tyyppisistä leivonnaisista, joissa käytettäisiin vaihtelevasti erilaisia täyteraaka-aineita ja eri valmistustapoja. Käytimme leivonnaisten ohjeissa muun muassa hiivalla ja leivinjauheella kohotettavia sekä sekoitettavia ja vaahdotettavia taikinoita. Mietimme alustaviin ohjeisiin sopivia makuyhdistelmiä ja merkitsimme niihin suuntaa-antavat täyteaineiden ja mausteiden määrät. Kauran lisäksi valitsimme käyttöömme vain peruna- ja tattarijauhoja sekä kolmea luontaisesti gluteenitonta jauhoseosta, jotta ohjeissa ei olisi liian monia erilaisia raakaaineita. Valmiin luontaisesti gluteenittoman jauhoseoksen käyttö helpottaa leipojaa sekä rajaa tuotekehitystyötämme. Erityisesti makeissa leivonnaisissa pyrimme hyödyntämään perunajauhoja, jotta tuotteen raaka-ainekustannukset laskisivat. Suunnittelimme käyttävämme Aitokaura-tuotteista kauraryynejä ja sekä kokonaisia että hienoksi ja karkeaksi jauhettuja kaurahiutaleita. Suunnittelussa otimme huomioon, millaisia välineitä ja laitteita kotitalouksissa on tavallisesti käytössä. Leivonnaisten tuli olla yksinkertaisia ja vaivattomia valmistaa, jotta mahdollisimman moni innostuisi kokeilemaan niitä. Pyrimme laatimaan ohjeista yksityiskohtaiset ja selkeät. Karsimme resepteistä liian monimutkaiset työvaiheet, jotta tai-

23 doiltaan erilaiset leipojat onnistuisivat ohjeiden avulla. Taikinoiden koko suunniteltiin yleisesti kotitalouksissa käytössä olevien valmistusastioiden koon mukaan. 20 Valitsimme lopulta kuusi suolaista ja kuusi makeaa kauraleivonnaisten ohjetta jatkokehitystä varten. Ohjeiden kokeiluun ja kehittämiseen varasimme aikaa viisi viikkoa siten, että yhden viikon aikana aioimme saada valmiiksi kahdesta kolmeen tuotetta. Lisäksi suunnittelimme käyttävämme noin kaksi viikkoa aikaa ohjeiden viimeistelyyn ja puhtaaksikirjoittamiseen. 5.2 Käytännön toteutus Ohjeiden kehittämisvaihe koekeittiössä Käytännön tuotekehitystyössä valmistimme rinnakkain kahdesta kolmeen tuotetta, minkä jälkeen arvioimme valmistamamme leivonnaiset. Arviointi perustui omiin aistihavaintoihimme, joiden pohjalta teimme ohjeisiin tarvittavia muutoksia. Kokeilimme kerrallaan yhden tai useamman muutoksen vaikutusta tuotteeseen. Teimme jokaiseen ohjeeseen muutoksia useita kertoja (ks. taulukko 2) ja kirjasimme ne ylös seurantaa varten. Lopuksi varmistimme ohjeiden toimivuuden kokeilemalla valmiit ohjeet uudelleen. Koska leivontaohjeet oli suunnattu pääasiassa kotitalouksille, valitsimme työskentelytavat sen mukaisesti. Työskentelyssä käytimme kotitalouksissa yleisesti käytössä olevia välineitä ja laitteita. Mittasimme raaka-aineet tilavuusmitoin, jotta ohjeiden käyttö kotitalouksissa olisi helpompaa. Pyrimme minimoimaan tilavuusmittoja käytettäessä tapahtuvat mittavirheet mittaamalla leivonnaisissa käytetyt raaka-aineet joka kerralla yhdenmukaisesti ja tarkasti muun muassa tasoittamalla jauhomittojen pinnan. Lisäksi kiinnitimme työskentelyssä huomiota välineiden ja työtasojen puhtauteen estääksemme kontaminaation vehnän, rukiin ja ohran kanssa. Valitsemamme mausteet ja täyteraaka-aineet soveltuivat maultaan ja koostumukseltaan lähes kaikkiin kehittämiimme leivonnaisiin suunnitelmiemme mukaan. Muutimme ainoastaan niiden määriä ja lisäsimme muutamiin leivonnaisiin uusia mausteita. Saavutimme tuotteisiin haluamamme maun jo parin kokeilukerran jälkeen. Leivonnaisten ulkonäkö oli myös helppo saada kohdalleen. Se vaati ainoastaan pientä viimeistelyä, kuten kuorrutteiden määrien muuttamista ja tuotteiden voitelemista hyvän paistopinnan ai-

24 21 kaansaamiseksi. Hyvän rakenteen kehittäminen vaati enemmän työtä, koska rakenteeseen vaikuttivat useat tekijät, ja jouduimme säätelemään monien eri raaka-aineiden määriä ja suhteita. Tuotekehitystyön ollessa vielä kesken halusimme saada toimeksiantajalta palautetta tuotteista. Kokoonnuimme toimeksiantajan ja ohjaavien opettajien kanssa syyskuussa 2002, jolloin esittelimme heille kehittelemämme tuotteet ja pyysimme heitä arvioimaan niitä. Tuotteista saamamme palaute oli pääosin myönteistä; ainoastaan muutamat yksityiskohdat kaipasivat jatkokehitystä. Taulukossa 2 kerrotaan tuotteiden kehittämisessä ilmenneistä ongelmista ja niihin tekemistämme muutoksista tuotekohtaisesti. Taulukkoon on koottu myös valmiiden leivonnaisten onnistumisen kannalta merkittäviä seikkoja. Lisäksi taulukosta ilmenee kunkin tuotteen kokeilukertojen määrä. Valmiit ohjeet ovat liitteinä Kehittämämme kaksitoista kauraleivonnaista ovat: - banaani-kookosmuffinit - juustosarvet - kaurainen kinkkupiirakka - kaura-omenapulla - kaurarieskaset - kauravohvelit - marenkitorttu - meetvurstimuffinit - puolukka-kaurapiirakka - suklaajuustotorttu - tomaatti-basilikakierteet - täytetyt sämpyläruudut.

25 TAULUKKO 2. Kauraleivonnaisten kehittämisvaiheet. 22 TUOTTEEN NIMI Banaani-kookosmuffinit Juustosarvet Kaurainen kinkkupiirakka Kaura-omenapulla KOKEILU- KERTOJA KESKEISIÄ ONGELMIA Kaurahiutaleen painuminen pohjaan paiston aikana. Kuorrutuksen painuminen muffinin sisälle jättäen sen raa aksi. Tarttuva ja mureneva taikina. Valmis leivonnainen jauhoinen. Jauhoinen ja mureneva pohja. Valmiin leivonnaisen rakenne jauhoinen ja mureneva. TEHTYJÄ MUUTOKSIA Kaurahiutaleen jauhaminen. Täytteen lisäämisajankohdan vaihtelu. Eri paistoaikojen kokeilu. Eri karkeusasteisten juustoraasteiden kokeileminen. Kaurahiutaleen jauhaminen. Kauran ja jauhojen määrien vaihtelut. Tattarijauhon poistaminen alkuperäisestä ohjeesta. Rasvan ja jauhojen määrien vaihtelut. Kananmunan kokeileminen taikinaan. Kohotusaineen lisäys. Perunan lisäys. Jauhojen määrän vähentäminen. VALMIS TUOTE Liiallisen kosteuden välttämiseksi kaura tuli jauhaa karkeaksi. Hienorakeisen ja runsasrasvaisen juuston sekä hienoksi jauhetun kauran avulla saavutettiin helposti muotoiltava ja mehevä lopputulos. Paprikajauhe antoi leivonnaisille hyvän värin. Soseutetun perunan avulla pohjasta saatiin mehevä. Saavutimme mehevän ja pehmeän lopputuloksen valmistamalla pullat hyvin löysästä taikinasta.

26 TAULUKKO 2. jatkoa 23 TUOTTEEN NIMI Kaurarieskaset Kauravohvelit Marenkitorttu Meetvurstimuffinit KOKEILU- KERTOJA KESKEISIÄ ONGELMIA Vohvelin rakenne joko liian tiivis tai liian hauras. Kokonainen kaurahiutale erottui liikaa. Rapean paistopinnan saavuttaminen. Marenki liian kostea. Alkuperäisen ohjeen sienisipulitäyte jätti muffinit keskeltä liian kosteiksi. Tuotteen rakenne liian tiivis. TEHTYJÄ MUUTOKSIA Eri kohotus- ja paistoaikojen kokeilut. Kokeilut pelkällä peruna- tai tattarijauholla sekä niiden seoksilla. Kauran jauhaminen. Kohotusaineen lisäys. Vohveliraudan öljyäminen paistokertojen välissä. Eri paistoaikojen kokeilu. Marengin määrän vähentäminen. Täyteraaka-aineen vaihtaminen. Mausteiden määrien vaihtelut. Kohotusaineen määrän lisääminen. Kananmunien vatkaamisen kokeilu. VALMIS TUOTE Monipuolinen ja runsas kauran käyttö teki rieskasta hyvin maukkaan ja kostean. Vohveliin saatiin hyvä rakenne peruna- ja tattarijauhon yhdistelmällä. Muffini vaati voimakkaan makuisen ja kuivahkon täyteaineen.

Terveellinen kaura. Lumoudu kaurasta Kaurapäivä 1.10.2013. Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry

Terveellinen kaura. Lumoudu kaurasta Kaurapäivä 1.10.2013. Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry Terveellinen kaura Lumoudu kaurasta Kaurapäivä 1.10.2013 Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry Mikä on Leipätiedotus? Leipomoalan yhteinen tiedotusyksikkö Perustettu 1961 Rahoitus Perusbudjetti jäsenmaksuista

Lisätiedot

Kaurasta uusia innovaatioita Elintarvikeyritysten ajankohtaisseminaari 4.3.2015, Huittinen Satafood

Kaurasta uusia innovaatioita Elintarvikeyritysten ajankohtaisseminaari 4.3.2015, Huittinen Satafood Kaurasta uusia innovaatioita Elintarvikeyritysten ajankohtaisseminaari 4.3.2015, Huittinen Satafood Otto Kaukonen Tuotekehityspäällikkö Raisio Group Kotimainen kaura on superruokaa Kauran terveysvaikutukset

Lisätiedot

8 LEIPÄ JA VILJA RAVITSEMUKSESSA. Leipä ja vilja ravitsemuksessa (8)

8 LEIPÄ JA VILJA RAVITSEMUKSESSA. Leipä ja vilja ravitsemuksessa (8) 8 LEIPÄ JA VILJA RAVITSEMUKSESSA Leipä ja vilja ravitsemuksessa (8) Mitä leipä on? Kivennäisaineita Magnesiumia Rautaa Kaliumia Hivenaineita Sinkkiä Seleeniä Vettä Energiaa Hiilihydraatteja Proteiineja

Lisätiedot

LEIPOMO- JA ELINTARVIKETEOLLISUUS- TUOTTEET 2016

LEIPOMO- JA ELINTARVIKETEOLLISUUS- TUOTTEET 2016 LEIPOMO JA ELINTARVIKETEOLLISUUS TUOTTEET 206 KAURA SUOMALAINEN SUPERRUOKA Euroopan elintarvikevirasto EFSA on myöntänyt kauralle kolme terveysväitettä. Kauran beetaglukaanin on osoitettu alentavan veren

Lisätiedot

Kauratuotteet. terveellisiin leipomuksiin

Kauratuotteet. terveellisiin leipomuksiin terveellisiin leipomuksiin Kaura (Avena sativa) Kauran vatsaa hellivä vaikutus on tiedetty jo pitkään. Kaurapuuro on kuulunut moniin suomalaisiin aamiaispöytiin jo vuosikymmenet. Viime vuosien tutkimuksissa

Lisätiedot

Pellavansiemenen. 6/2009 Hyvinvointia pellavasta -hanke

Pellavansiemenen. 6/2009 Hyvinvointia pellavasta -hanke Pellavansiemenen terveysvaikutukset Kooste Lähteenä käytetty artikkelia TarpilaA, WennbergT. TarpilaS: Flaxseedas a functionalfood. Current Topics in Neutraceutical Research 2005 (3);3:167-188 1 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Elovena Pro Kuitukaurat Kauran pehmeä maku ja hyvät ominaisuudet

Elovena Pro Kuitukaurat Kauran pehmeä maku ja hyvät ominaisuudet Elovena Pro Kuitukaurat Kauran pehmeä maku ja hyvät ominaisuudet Elovena Pro Kuitukaurat sisältävät runsaasti beetaglukaania Kauran beetaglukaanin on osoitettu alentavan veren kolesterolia. Korkea kolesteroli

Lisätiedot

Keliakia ja ihokeliakia

Keliakia ja ihokeliakia Keliakia ja ihokeliakia Keliakia ja ihokeliakia Hoitona keliakiaruokavalio Keliakiaan sairastuminen on uusi elämänvaihe, joka koetaan hyvin yksilöllisesti. Joku voi olla helpottunut saatuaan diagnoosin

Lisätiedot

9.11.2015 GLUTEENITTOMIEN LEIVONNAISTEN VALVONTAPROJEKTI 2015

9.11.2015 GLUTEENITTOMIEN LEIVONNAISTEN VALVONTAPROJEKTI 2015 GLUTEENITTOMIEN LEIVONNAISTEN VALVONTAPROJEKTI 2015 Ravintoloiden ja kahviloiden sekä suurtalouksien ja leipomoiden itse valmistamien gluteenittomien leivonnaisten gluteenipitoisuudet olivat vaatimusten

Lisätiedot

Villikasvit ja tuoteturvallisuus Pakkausmerkinnät, Ravitsemus- ja terveysväitteet

Villikasvit ja tuoteturvallisuus Pakkausmerkinnät, Ravitsemus- ja terveysväitteet Villikasvit ja tuoteturvallisuus Pakkausmerkinnät, Ravitsemus- ja terveysväitteet Ylitarkastaja Marjo Misikangas Tuoteturvallisuusyksikkö 22.1.2013 Esityksen sisältö: Elintarvikkeiden pakolliset pakkausmerkinnät

Lisätiedot

Innovaatioaamupäivä 18.3.2016

Innovaatioaamupäivä 18.3.2016 Innovaatioaamupäivä 18.3.2016 Kauran tuotteistaminen Tuula Laukkanen 1 18/3/16 Fazer. All rights reserved Fazer Mylly osa Fazer konsernia Fazerin tarina alkoi vuonna 1891 Karl Fazerin avattua ensimmäisen

Lisätiedot

KAURAVÄLIPALOJEN TUOTEKEHITYS

KAURAVÄLIPALOJEN TUOTEKEHITYS KAURAVÄLIPALOJEN TUOTEKEHITYS Miia Konttinen Jonna Luukkonen Opinnäytetyö Huhtikuu 2003 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Matkailu-, ravitsemis- ja talousala

Lisätiedot

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kaisa Härmälä Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kotimainen vaihtoehto Välimeren ruokavaliolle. Lähellä tuotettua. Sesongin mukaista. Välimeren ruokavalio Itämeren ruokavalio Oliiviöljy

Lisätiedot

Minun keliakiani. - ensitietoa keliakiasta -

Minun keliakiani. - ensitietoa keliakiasta - Minun keliakiani - ensitietoa keliakiasta - Villellä on ollut vatsakipua jo jonkin aikaa. Välillä hänellä on ollut myös ripulia ja häntä on väsyttänyt enemmän kuin ennen. Ville meni äitinsä kanssa lääkäriin,

Lisätiedot

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon FORMARE 2015 Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon Sisältö Kalorit ja kulutus Proteiini Hiilihydraatti Rasva Vitamiinit Kivennäis- ja hivenaineet Vesi ja nesteytys Ravintosuositukset

Lisätiedot

Gluteeniton leivonta inspiroi nyt kotileipureita

Gluteeniton leivonta inspiroi nyt kotileipureita Kuvia toimitukselliseen käyttöön: www.akvamariini.fi/ffmmedia2016 Gluteeniton leivonta inspiroi nyt kotileipureita Mitä teet, kun juhlavieraasi ilmoittaa noudattavansa gluteenitonta ruokavaliota? Älä hätäänny,

Lisätiedot

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen Edellisen leirin Kotitehtävä Tarkkaile sokerin käyttöäsi kolmen päivän ajalta ja merkkaa kaikki sokeria ja piilosokeria sisältävät ruuat

Lisätiedot

Opas kauppiaille, myymäläpäälliköille ja muille ruokakaupan ammattilaisille. Hyvä kauppa! GLUTEENITTOMAT TUOTTEET KAUPASSA

Opas kauppiaille, myymäläpäälliköille ja muille ruokakaupan ammattilaisille. Hyvä kauppa! GLUTEENITTOMAT TUOTTEET KAUPASSA Opas kauppiaille, myymäläpäälliköille ja muille ruokakaupan ammattilaisille Hyvä kauppa! GLUTEENITTOMAT TUOTTEET KAUPASSA 1 Ruokakauppa on keliaakikon apteekki Tutkimusten mukaan jopa 2 % väestöstämme

Lisätiedot

Suolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa

Suolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa Suolisto ja vastustuskyky Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen

Lisätiedot

Kaiken hyvän alku ja juuri On siinä, että vatsa voi hyvin. Siitä riippuu myös viisaus ja Kaikki hyvä, mitä ihmiskunta Saa aikaan.

Kaiken hyvän alku ja juuri On siinä, että vatsa voi hyvin. Siitä riippuu myös viisaus ja Kaikki hyvä, mitä ihmiskunta Saa aikaan. Kaiken hyvän alku ja juuri On siinä, että vatsa voi hyvin. Siitä riippuu myös viisaus ja Kaikki hyvä, mitä ihmiskunta Saa aikaan. NUOTIORUOKA KURSSI 29.1.2010 13 16 Luontokoulu Korento Niina Rautiainen

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 13 päivänä tammikuuta 2006 annetun elintarvikelain (23/2006) 9 :n nojalla:

Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 13 päivänä tammikuuta 2006 annetun elintarvikelain (23/2006) 9 :n nojalla: Sivu 1/6 Maa- ja metsätalousministeriön asetus 588/2009 elintarvikkeiden ravintoarvomerkinnöistä Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 13 päivänä tammikuuta 2006 annetun elintarvikelain

Lisätiedot

MIKSI SYÖDÄ LIHAA. Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland

MIKSI SYÖDÄ LIHAA. Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland MIKSI SYÖDÄ LIHAA Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland 1 Suomalaiset ravitsemussuositukset Kaikkea saa syödä Ravintoaineista ruokaan Kansalliset erityispiirteet Lisää kasviksia Laatu Rasva

Lisätiedot

Juusto ravitsemuksessa

Juusto ravitsemuksessa Juusto ravitsemuksessa Juusto ravitsemuksessa Rakennusaineita luustolle Hammasystävällistä Sopii erityisruokavalioihin Juustojen koostumus vaihtelee Tuorejuusto valmistustavan mukaan Kypsytetty juusto

Lisätiedot

Miksi kaurakuitu on terveyden lähde?

Miksi kaurakuitu on terveyden lähde? Miksi kaurakuitu on terveyden lähde? Tuula Sontag-Strohm Elintarviketeknologia/ Viljateknologia ryhmä Helsingin yliopisto 29.10.2009 Monipuolinen kaura-seminaari MITÄ KAURAKUITU ON JA MISSÄ SITÄ ON? Kauran

Lisätiedot

KOMISSION DIREKTIIVI 96/8/EY, annettu 26 päivänä helmikuuta 1996, laihdutukseen tarkoitetuista vähäenergiaisista elintarvikkeista

KOMISSION DIREKTIIVI 96/8/EY, annettu 26 päivänä helmikuuta 1996, laihdutukseen tarkoitetuista vähäenergiaisista elintarvikkeista N:o L 55/22 \ FI Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 6. 3. 96 KOMISSION DIREKTIIVI 96/8/EY, annettu 26 päivänä helmikuuta 1996, laihdutukseen tarkoitetuista vähäenergiaisista elintarvikkeista (ETA:n kannalta

Lisätiedot

Suomalaislasten ravitsemus tänään. Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto

Suomalaislasten ravitsemus tänään. Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto Suomalaislasten ravitsemus tänään Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto DIPP-ravintotutkimus Imetettyjen lasten osuus (% osallistuneista, n=3565) Erkkola ym. Suom

Lisätiedot

Ravitsemus. HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20

Ravitsemus. HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20 Ravitsemus HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20 Jokainen meistä tarvitsee ruoasta energiaa. Jokaisen energiantarve on yksilöllinen ja siihen vaikuttavat esimerkiksi ikä, sukupuoli ja liikunnan määrä.

Lisätiedot

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA Mitä kaikkea terveellinen ravinto on? Terveellinen ravinto Terveellisestä ruokavaliosta saa sopivasti energiaa ja tarvittavia ravintoaineita Terveellinen ravinto auttaa

Lisätiedot

RAAKA-AINEIDEN ASEMA RUOKINNASSA. Marika Karulinna

RAAKA-AINEIDEN ASEMA RUOKINNASSA. Marika Karulinna RAAKA-AINEIDEN ASEMA RUOKINNASSA Marika Karulinna LIHA Koira on lihansyöjä, joten sen ravinnon perustana kuuluu olla liha Punaisesta lihasta saa rautaa Vaaleat lihat ovat usein rasvattomampia poikkeuksiakin

Lisätiedot

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Diabeetikon ruokavalio FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Lähde: Diabeetikon ruokavaliosuositus 2008 Diabetesliitto Työryhmä: Professori, LT,ETM Suvi Virtanen MMM, ravitsemusterapeutti Eliina

Lisätiedot

Päivi Puupponen. Gluteeniko ongelmana juhlapöydän leivonnaisissa?

Päivi Puupponen. Gluteeniko ongelmana juhlapöydän leivonnaisissa? 6 Päivi Puupponen Gluteeniko ongelmana juhlapöydän leivonnaisissa? Opinnäytetyö Syksy 2010 Liiketalouden, yrittäjyyden ja ravitsemisalan yksikkö Palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelma SEINÄJOEN

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Ravitsemuksen ABC Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Tulossa La 25.10. La 8.11. La 15.11. La 22.11. La 29.11. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja

Lisätiedot

Ateria 14. 4.11.2014 Gluteeniton ruokavalio ja asiakasnäkökulma HoReCa:ssa. Katri Hautanen Fria Bröd

Ateria 14. 4.11.2014 Gluteeniton ruokavalio ja asiakasnäkökulma HoReCa:ssa. Katri Hautanen Fria Bröd Ateria 14 4.11.2014 Gluteeniton ruokavalio ja asiakasnäkökulma HoReCa:ssa Katri Hautanen Fria Bröd Agenda Gluteeniton ruokavalio kenelle ja miksi? Hyvä gluteeniton elämä kuinka HoReCa-toimijana voin vaikuttaa

Lisätiedot

KASVISTEN ENERGIAPITOISUUDET

KASVISTEN ENERGIAPITOISUUDET LIITE 1. VIHANNEKSIEN RAVINTOKOOSTUMUS KASVISTEN ENERGIAPITOISUUDET Taulukko 1. Lehtivihannesten, sipulien, juuresten, palkokasvien ja mukulakasvien energiapitoisuudet. KASVISTEN ENERGIA KJ Kcal PITOISUUDET

Lisätiedot

ROBERTS HILLOT, MARMELADIT JA VÄLIPALATUOTTEET

ROBERTS HILLOT, MARMELADIT JA VÄLIPALATUOTTEET ROBERTS HILLOT, MARMELADIT JA VÄLIPALATUOTTEET ROBERTS BERRY SMOOTHIE NATURAL Robertsin marjasmoothieissa on marjojen kaikki parhaat ominaisuudet helposti nautittavassa muodossa. Smoothiet on valmistettu

Lisätiedot

Lasten täydennysravintojuomat täyttä energiaa!

Lasten täydennysravintojuomat täyttä energiaa! Lasten täydennysravintojuomat täyttä energiaa! Lapsesi hyvä ravitsemustila parantaa jaksamista, edistää toipumista ja turvaa kasvun Kun lapsi ei syö riittävästi tavallista ruokaa Sairastuneen lapsen voi

Lisätiedot

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 RAVINNON MERKITYS TERVEYDELLE Onko merkitystä? Sydän- ja verisuonisairaudet Verenpaine Kolesteroli Ylipaino Diabetes

Lisätiedot

RAVITSEMUSNÄKÖKULMA ATERIOIDEN TUOTEKEHITYKSESSÄ JA ERITYISRUOKAVALIOSSA

RAVITSEMUSNÄKÖKULMA ATERIOIDEN TUOTEKEHITYKSESSÄ JA ERITYISRUOKAVALIOSSA RAVITSEMUSNÄKÖKULMA ATERIOIDEN TUOTEKEHITYKSESSÄ JA ERITYISRUOKAVALIOSSA HILLEVI EROMÄKI, lehtori MMM, laillistettu ravitsemusterapeutti SeAMK, Liiketoiminta, ravitsemisala 2 RAVITSEMUSNÄKÖKULMA ATERIOIDEN

Lisätiedot

Aitoa ja rehellistä ruokaa Atrialta ymmärrä ja tiedä mitä syöt! Hankkeen vetäjä Pasi Luostarinen 30.5.2011

Aitoa ja rehellistä ruokaa Atrialta ymmärrä ja tiedä mitä syöt! Hankkeen vetäjä Pasi Luostarinen 30.5.2011 Aitoa ja rehellistä ruokaa Atrialta ymmärrä ja tiedä mitä syöt! Hankkeen vetäjä Pasi Luostarinen 30.5.2011 Sisältö Atrialta vaihtoehtoja arkeen ja juhlaan Tuotekehitystä kuluttajan tarpeisiin Hyvää ruokaa,

Lisätiedot

Elintarvikkeen ravintoarvomerkintä (=ravintoarvoilmoitus)

Elintarvikkeen ravintoarvomerkintä (=ravintoarvoilmoitus) Elintarvikkeen ravintoarvomerkintä (=ravintoarvoilmoitus) Elintarviketietoasetus Artiklat 29 35, 54 55, Liitteet liite V, XIII-XV ) Ravintoarvomerkintä (Elintarviketietoasetus, art. 29) Ravintoarvomerkintää

Lisätiedot

Kotitehtävän tarkastus

Kotitehtävän tarkastus Kotitehtävän tarkastus Tarkistetaan edellisen tunnin kotitehtävä Kuidun saanti Ruuanvalmistus Tehtävä Keskustele parisi kanssa Kuka teidän perheessä kokkaa yleensä? Kuka päättää mitä syödään? Onko ruoka

Lisätiedot

Väitteiden omavalvonta väitteiden edellyttämät merkinnät

Väitteiden omavalvonta väitteiden edellyttämät merkinnät Väitteiden omavalvonta väitteiden edellyttämät merkinnät Ylitarkastaja Marjo Misikanas Tuoteturvallisuusyksikkö Ravitsemus- ja terveysväiteseminaari 13.12.2011 Omavalvonnassa ja valvonnassa huomioitava

Lisätiedot

Kananmuna sisältää muun muassa D-vitamiina ja runsaasti proteiinia

Kananmuna sisältää muun muassa D-vitamiina ja runsaasti proteiinia Jogurtti luomuhillolla on parempi vaihtoehto kuin puuro tai aamumurot. Tutkijat ovat yhä enenevästi havainneet, mitä näiden viljojen gluteeni aiheuttaa terveydellemme. Gluteeni on syyllinen yli 150 eri

Lisätiedot

Pellava. Hyvinvoinnin siemen

Pellava. Hyvinvoinnin siemen Pellava Hyvinvoinnin siemen 1 Hyvinvoinnin siemen Pellavansiemenissä on runsaasti kuitua. Pellavansiemen sisältää hyvinvoinnin aineksia: öljyä, proteiinia ja kuitua. Pellava sisältää myös muun muassa kaliumia,

Lisätiedot

Terveysvaikutteiset elintarvikkeet ja ravintolisät lisähyötyä vai humpuukia. Tutkimusjohtaja Essi Sarkkinen Foodfiles

Terveysvaikutteiset elintarvikkeet ja ravintolisät lisähyötyä vai humpuukia. Tutkimusjohtaja Essi Sarkkinen Foodfiles Terveysvaikutteiset elintarvikkeet ja ravintolisät lisähyötyä vai humpuukia Tutkimusjohtaja Essi Sarkkinen Foodfiles Ravitsemusalan tutkimuspalveluyritys Kliiniset tutkimuspalvelut Elintarvikelääke- terveys-

Lisätiedot

Vitamiinit. Tärkeimpiä lähteitä: maksa, maitotuotteet, porkkana, parsakaali ja pinaatti

Vitamiinit. Tärkeimpiä lähteitä: maksa, maitotuotteet, porkkana, parsakaali ja pinaatti Vitamiinit A-vitamiini Tärkeimpiä lähteitä: maksa, maitotuotteet, porkkana, parsakaali ja pinaatti Välttämätön näköaistimuksen syntyyn hämärässä, solujen kasvuun ja erilaistumiseen sekä ihmisen lisääntymiseen.

Lisätiedot

Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi

Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Interventiotutkimuksen tulokset Pirjo Pietinen 2.12.2008 Kuvat: Leipätiedotus 1.12.2008 Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Tutkimusasetelma Kevät 2007 Lukuvuosi

Lisätiedot

Keliakia ja laktoosi-intoleranssi. Taustaa

Keliakia ja laktoosi-intoleranssi. Taustaa Keliakia ja laktoosi-intoleranssi Taustaa Keliakia on sairaus, jossa viljan eräs proteiini, gluteeni, vaurioittaa ohutsuolen limakalvoa. Vahingollista gluteenia sisältäviä viljoja ovat vehnä, ruis ja ohra.

Lisätiedot

PERINTEISET OTSIKKO PIIRAKAT

PERINTEISET OTSIKKO PIIRAKAT UUTUUSTUOTTEET PERINTEISET OTSIKKO PIIRAKAT Aito karjalanpiirakka 4337 100 x 65 g Kypsäpakaste 6 10 220ºC Höyrytä. Voitele lämpimällä voisulalla. Jäisen tuotteen mitat: pituus 130 mm, leveys 80 mm, korkeus

Lisätiedot

Ihmiskeho. Ruoansulatus. Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda. söndag 16 februari 14

Ihmiskeho. Ruoansulatus. Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda. söndag 16 februari 14 Ihmiskeho Ruoansulatus Ruoansulatus Keho voi ottaa talteen ja käyttää hyvin pieniä molekyylejä. Useimmat ravintoaineet ovat suuria molekyllejä. Ravintoaineet on hajotettava pieniksi osasiksi ennen kuin

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi vammaistukilain 2 ja 8 :n sekä kansaneläkelain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan vammaistukilakia ja kansaneläkelakia muutettaviksi

Lisätiedot

Sydäntä keventävää asiaa

Sydäntä keventävää asiaa Sydäntä keventävää asiaa Kolesterolia kannattaa alentaa aktiivisesti Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa

Lisätiedot

ERIHYVÄ HANKE. Helsingin Mylly Gluteenittomat Kauratuotteet 30.3.2016. Riitta Salenius-Mela

ERIHYVÄ HANKE. Helsingin Mylly Gluteenittomat Kauratuotteet 30.3.2016. Riitta Salenius-Mela ERIHYVÄ HANKE Helsingin Mylly Gluteenittomat Kauratuotteet 30.3.2016 Riitta Salenius-Mela 5.4.2016 Agenda Helsingin Mylly Oy Kaura suomalainen voimavilja Myllärin Gluteenittomat Kauratuotteet Helsingin

Lisätiedot

Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro. Öljynpuristamoyhdistys, Pekka Heikkilä 3.2.2009

Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro. Öljynpuristamoyhdistys, Pekka Heikkilä 3.2.2009 Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro Öljynpuristamoyhdistys, Yleistä Puristamoteollisuuden volyymi on n. 270 000 t ja liikevaihto n. 100 milj. Öljy ja valkuainen ovat molemmat tärkeitä rypsi/rapsi öljyä 30-40

Lisätiedot

Leipomot ja viljateollisuus

Leipomot ja viljateollisuus Leipomot ja viljateollisuus Elintarvikelainsäädäntö Anna Juutilainen, Johanna Ojasti, Kaarina Penttinen Viranomaisia www.elintarvikevirasto.fi Valvovia viranomaisia Ministeriöt vastaavat kukin omalta osaltaan

Lisätiedot

Elivo Ravintolisät. www.elivo.fi. Elivo on kotimainen hyvinvointituoteperhe,

Elivo Ravintolisät. www.elivo.fi. Elivo on kotimainen hyvinvointituoteperhe, Elivo Ravintolisät Elivo on kotimainen hyvinvointituoteperhe, joka on kehitetty kotimaisten eri alojen asiantuntijoiden kanssa huomioiden suomalaisten kuluttajien tarpeet. Elivo-tuotteet löydät apteekista

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet Yläkouluakatemia 2015-2016 Vko 36 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI SUOJARAVINTOAINEET https://www.youtube.com/watch?v=cgcpdskk1o8&spfreload=10

Lisätiedot

TUOTEKEHITYKSELLÄ HUNAJAN KULUTUS KASVUUN. Vuokko Tuononen 24.11.2007

TUOTEKEHITYKSELLÄ HUNAJAN KULUTUS KASVUUN. Vuokko Tuononen 24.11.2007 TUOTEKEHITYKSELLÄ HUNAJAN KULUTUS KASVUUN Vuokko Tuononen 24.11.2007 Tuotekehitys "Tuotekehitys on toimintaa, jonka tarkoituksena on etsiä, synnyttää, valita ja kehittää yritykselle uusia tuotteita sekä

Lisätiedot

GLUTEENIANALYTIIKKA KELIAKIAN KANNALTA. Viljateknologien Helmikollokvio Hartwall, Lahti 8.2.2008 Päivi Kanerva

GLUTEENIANALYTIIKKA KELIAKIAN KANNALTA. Viljateknologien Helmikollokvio Hartwall, Lahti 8.2.2008 Päivi Kanerva GLUTEENIANALYTIIKKA KELIAKIAN KANNALTA Viljateknologien Helmikollokvio Hartwall, Lahti 8.2.2008 Päivi Kanerva Gluteenittomuus Gluteenittomia tuotteita koskevan standardin on asettanut Codex Alimentarius

Lisätiedot

ERIHYVÄ, Seinäjoki 30.3.2016 Anna-Maija Jutila

ERIHYVÄ, Seinäjoki 30.3.2016 Anna-Maija Jutila ERIHYVÄ, Seinäjoki 30.3.2016 Anna-Maija Jutila RAKENNETTA & RAVITSEMUSTA GLUTEENITTOMAAN LEIVONTAAN JKUIDUT Psyllium Guar Peruna Omena SIKURIJUURIKAS JJAUHOT & TÄRKKELYKSET Maissi Tapioka Peruna RIISI

Lisätiedot

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Espoon Technopolis Business Breakfast 13.2.2014 ETM, Laillistettu ravitsemusterapeutti Päivi Manni-Pettersson Päivi Manni-Pettersson 11.2.2014 1 TÄMÄN AAMUN

Lisätiedot

Kotimaisuus, täysjyvä ja kuitu. Ateria 2015 3.11.2015

Kotimaisuus, täysjyvä ja kuitu. Ateria 2015 3.11.2015 Kotimaisuus, täysjyvä ja kuitu Ateria 2015 3.11.2015 Aihealueet Helsingin Mylly Oy Ajattelutavan muutos Miten saavuttaa kuiturikas ruokavalio Kotimainen vilja Kuitu Helsingin Mylly Oy 80-vuotias perheyritys,

Lisätiedot

Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa:

Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa: Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa: Päiväkotilapset, koululaiset, ikäihmisten kokopäivähoito ja kotipalvelulounas ikäihmisille. Noora Rajamäki Laillistettu

Lisätiedot

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 TÄNÄÄN KESKUSTELLAAN: Muistisairauksien ehkäisyn merkitys Yleisimmät muistisairauden Suomessa ja niiden riskitekijät Mitkä ravitsemukselliset

Lisätiedot

Hyvä ruoka syntyy laadukkaista ja tuoreista. Suosi aterioillasi paljon ravintoaineita sisältäviä. Erilaiset ruokavalinnat ja elintarvikkeiden

Hyvä ruoka syntyy laadukkaista ja tuoreista. Suosi aterioillasi paljon ravintoaineita sisältäviä. Erilaiset ruokavalinnat ja elintarvikkeiden Hyvinsyömisen taito Maukas liharuoka kuuluu arkeen ja se kruunaa juhlan. Liha on aterian sydän, jonka ympärille muu ateriakokonaisuus kootaan. Liha on myös voimaruokaa, josta saa lähes kaiken: proteiinit,

Lisätiedot

Aineksia hyvän olon ruokavalioon

Aineksia hyvän olon ruokavalioon Aineksia hyvän olon ruokavalioon Sisältö Monipuolinen ruokavalio Lautasmalli Ateriarytmi Ravintoaineet Proteiini Hiilihydraatit Rasva Sydänmerkki Liikunta elämäntavaksi 2 Monipuolinen ruokavalio Vähärasvaisia

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli

Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli 8.11.2014 Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Aikataulu 25.10. Energiaravintoaineiden kirjo:

Lisätiedot

Vahva suolisto vahva vastustuskyky. Matti Vire 7.9.2013

Vahva suolisto vahva vastustuskyky. Matti Vire 7.9.2013 Ihmisen ruuansulatuksen muodostavat: Suu Mahalaukku Maksa (sappi) Haima Ohutsuoli Paksusuoli Peräsuoli Suun tehtävät: Pureskelu Syljen eritys Entsyymien eritys Mahalaukun tehtävät: Suolahapon eritys Pepsiinin

Lisätiedot

Ravitsemus- ja terveysväitteet

Ravitsemus- ja terveysväitteet Ravitsemus- ja terveysväitteet Ylitarkastaja Kaisa Kukkonen Tuoteturvallisuusyksikkö Lastenruoat ja niiden valvonta koulutus 30.10.2012 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1924/2006 elintarvikkeita

Lisätiedot

Kotimainen huipputerveellinen Camelinaöljy

Kotimainen huipputerveellinen Camelinaöljy Kotimainen huipputerveellinen Camelinaöljy Camelinaöljy on aito ja ekologisesti viljelty suomalainen luonnontuote, joka on omaisuuksiltaan ja laadultaan ainutlaatuinen ja jonka valmistamisessa on otettu

Lisätiedot

RUOKALEIPÄ RESEPTIT Kurssiralli 2010 www.leipurin.com

RUOKALEIPÄ RESEPTIT Kurssiralli 2010 www.leipurin.com RUOKALEIPÄ RESEPTIT Kurssiralli 2010 www.leipurin.com Leipurin Oy Leipomoteollisuus PL 40 (Kutojantie 4), 02630 Espoo Puh. (09) 52170 Fax. (09) 521 2121 Ruokaleipä RUISLEIPÄ SONEXTRA SUSTAINILLA ilman

Lisätiedot

Eeva Kuusela Itä-Suomen yliopisto

Eeva Kuusela Itä-Suomen yliopisto Eeva Kuusela Itä-Suomen yliopisto Maitotuotteita on arvosteltu suhteellisen korkean tyydyttyneiden rasvahappopitoisuuden vuoksi, jotka liitetään sydänja verisuonitauteihin Viime aikoina maito on tunnustettu

Lisätiedot

Maittavan lihaisat. Jahti&Vahti -koiranruoat

Maittavan lihaisat. Jahti&Vahti -koiranruoat Maittavan lihaisat Jahti&Vahti -koiranruoat Täysravinto paljon liikkuville koirille 32% Premium-luokan ruokaa koirallesi Suositut, nyt koostumukseltaan entistäkin lihaisemmat, Jahti&Vahti -koiranruoat

Lisätiedot

KUITUPITOISIA LEIPÄRESEPTEJÄ KELIAAKIKOILLE. Tuotekehittely Pirkanmaan Allergia- ja Astmayhdistys ry:lle. Diana Zeilstra

KUITUPITOISIA LEIPÄRESEPTEJÄ KELIAAKIKOILLE. Tuotekehittely Pirkanmaan Allergia- ja Astmayhdistys ry:lle. Diana Zeilstra KUITUPITOISIA LEIPÄRESEPTEJÄ KELIAAKIKOILLE Tuotekehittely Pirkanmaan Allergia- ja Astmayhdistys ry:lle Diana Zeilstra Opinnäytetyö Toukokuu 2009 Hotelli- ja ravintola-alan koulutusohjelma Restonomi Pirkanmaan

Lisätiedot

Holistic Food For Dogs

Holistic Food For Dogs Holistic Food ForFor Dogs Dogs Holistic Food Holistic Food For Dogs 100% GUARANTEED TASTE & NUTRITION E arthborn Holistic on pitkälle kehitetty luonnonmukainen ravinto koirille. Earthborn Holistic -ruuan

Lisätiedot

Gluteenittomia herkkuja kaikkien makuun!

Gluteenittomia herkkuja kaikkien makuun! Gluteenittomia herkkuja kaikkien makuun! MIKÄ ON KELIAKIA? Keliakia on sairaus, jossa vehnän, rukiin ja ohran gluteeni vaurioittaa ohutsuolen limakalvoa. Keliakian hoitona on jatkuva gluteeniton ruokavalio:

Lisätiedot

SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS

SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS terveystuote vai haitallinen herkku? Jaakko Mursu, TtM,, ravitsemusterapeutti Ravitsemusepidemiologian jatko opiskelija opiskelija Kansanterveyden tutkimuslaitos, Kuopion yliopisto

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella Veikeä vilja, kiva kuitu Toteutettu osin MMM:n tuella Mitä isot edellä sitä pienet perässä Aikuisilla on vastuu lasten terveellisistä ruokavalinnoista ja säännöllisestä ateriarytmistä. Yhdessä syöminen

Lisätiedot

Polar Pharma Oy Kyttäläntie 8 A 00390 Helsinki. puh. 09 8493 630 info@polarpharma.fi www.polarpharma.fi

Polar Pharma Oy Kyttäläntie 8 A 00390 Helsinki. puh. 09 8493 630 info@polarpharma.fi www.polarpharma.fi Polar Pharma Oy Kyttäläntie 8 A 00390 Helsinki puh. 09 8493 630 info@polarpharma.fi www.polarpharma.fi Suomen vanhin urheilujuoma, joka kehitettiin 80-luvulla. Alun perin Suomen suurimman virvoitusjuomien

Lisätiedot

Moilas Oy. Hyvää pöytäseuraa jo vuodesta 1955. 24.3.2006 Janne Poikselkä, Laatu- ja ympäristöinsinööri

Moilas Oy. Hyvää pöytäseuraa jo vuodesta 1955. 24.3.2006 Janne Poikselkä, Laatu- ja ympäristöinsinööri Moilas Oy Hyvää pöytäseuraa jo vuodesta 1955 24.3.2006 Janne Poikselkä, Laatu- ja ympäristöinsinööri. Moilas Oy Perustettu 1955 Perheyritys kolmannessa polvessa Yhtiöittäminen ja sukupolvenvaihdos 1.1.2006:

Lisätiedot

Kestävyys vs. ravintosisältö

Kestävyys vs. ravintosisältö Kestävyys vs. ravintosisältö Annikka Marniemi elintarvikeasiantuntija, ETM NUTS vuosiseminaari Pari perusasiaa: Mitä niukempi energiansaanti, sitä enemmän laadulla on merkitystä Niukalla saannilla ravintoaineen

Lisätiedot

Eväitä ruokapuheisiin

Eväitä ruokapuheisiin Eväitä ruokapuheisiin Esityksessä on ravitsemussuositusten mukainen viikon ruokavalio kevyttä työtä tekevälle, liikuntaa harrastavalle naiselle (8,4 MJ/vrk eli 2000 kcal/vrk). Yksittäisille aterioille

Lisätiedot

Agavesiirappi. 275 g. Agavesiirappi on täysin luonnollinen makeuttaja. Koska se on sokeria hiukan makeampaa, pienempikin määrä riittää antamaan makua.

Agavesiirappi. 275 g. Agavesiirappi on täysin luonnollinen makeuttaja. Koska se on sokeria hiukan makeampaa, pienempikin määrä riittää antamaan makua. Agavesiirappi Agavesiirappia (agavenektari) kutsutaan Meksikossa myös hunajavedeksi. Agavesiirapin maku muistuttaakin jonkin verran hunajaa, ja nestemäisen koostumuksensa vuoksi sitä voi käyttää hunajan

Lisätiedot

Vastaleivottua. Herkullisia reseptejä Wilfan leipäkoneisiin

Vastaleivottua. Herkullisia reseptejä Wilfan leipäkoneisiin Vastaleivottua Herkullisia reseptejä Wilfan leipäkoneisiin SpeltTILEIPÄ myslileipä Ruisleipä vähähiilarinen leipä Saksanpähkinäleipä puolikarkea leipä Foccacia LCHF leipä Brioche Joululeipä speltistä omenaleipä

Lisätiedot

TerveysInfo. Erityistä ruokaa : opettajan materiaali Oppaan tarkoituksena on tarjota tieto ja taitopaketti erityisruokavaliota noudattaville.

TerveysInfo. Erityistä ruokaa : opettajan materiaali Oppaan tarkoituksena on tarjota tieto ja taitopaketti erityisruokavaliota noudattaville. TerveysInfo Diabetes ja keliakia: ruokaopas Opas kertoo käytännönläheisesti diabetes ja keliakiaruokavalioiden yhdistämisestä. Se sisältää mm. useita erilaisia raaka aine ja tuotetaulukoita, jotka auttavat

Lisätiedot

Suomen Rehun tiivisteohjelmat lihasioille ja emakoille. Optimoinnilla tarkkuutta ruokintaan ympäristöä ajatellen

Suomen Rehun tiivisteohjelmat lihasioille ja emakoille. Optimoinnilla tarkkuutta ruokintaan ympäristöä ajatellen Suomen Rehun tiivisteohjelmat lihasioille ja emakoille Optimoinnilla tarkkuutta ruokintaan ympäristöä ajatellen Oikea tiivistevalinta tuottaa ympäristöä säästäen Sikojen vilja-tiivisteruokinnassa on tärkeää

Lisätiedot

Hyvä välipala auttaa jaksamaan

Hyvä välipala auttaa jaksamaan Hyvä välipala auttaa jaksamaan Sisältö Välipalan vaikutus jaksamiseen ja koulumenestykseen Mistä hyvä välipala koostuu Maitotuotteet ja välipala Kuitu ja välipala Helposti lisää kasviksia ja hedelmiä välipalalle

Lisätiedot

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen SYDÄNTÄ keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen Kolesterolia kannattaa ALENTAA AKTIIVISESTI Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus

Lisätiedot

Perinteet ja innovatiivisuus leivotaan samaan pakettiin

Perinteet ja innovatiivisuus leivotaan samaan pakettiin Perinteet ja innovatiivisuus leivotaan samaan pakettiin Pielispakari Oy Tuotteiden valmistus perinteistä käsityötä Panostus raaka aineiden, toimintatapojen ja pakkausten laatuun ja turvallisuuteen Sertifioitu

Lisätiedot

Yleistietoa Aloe Verasta ja ACTIValoesta

Yleistietoa Aloe Verasta ja ACTIValoesta Yleistietoa Aloe Verasta ja ACTIValoesta 2. Yleistietoa Aloe Verasta MITÄ ALOE VERA SISÄLTÄÄ Mono- ja polysakkaridit (useita) Antrakinonit (ainakin 13 erilaista) Ligniinit Saponiinit Salisyylihappo Entsyymit

Lisätiedot

Kookosravinnon luonnonmukaisesti tuotetut kookos-, pähkinäja mantelijauhot

Kookosravinnon luonnonmukaisesti tuotetut kookos-, pähkinäja mantelijauhot Kookosravinnon luonnonmukaisesti tuotetut kookos-, pähkinäja mantelijauhot 1 Osaksi terveellistä ruokavaliota, myös gluteenitonta ja vähähiilihydraattista ruokavaliota noudattaville Kookosravinnon kookos-,

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

TUOTEKEHITYSTYÖ: RUNEBERGINTORTTU 1. TUOTEKEHITYS IDEAN SYNTYMINEN JA ARVIONTI 1/5

TUOTEKEHITYSTYÖ: RUNEBERGINTORTTU 1. TUOTEKEHITYS IDEAN SYNTYMINEN JA ARVIONTI 1/5 1/5 TUOTEKEHITYSTYÖ: RUNEBERGINTORTTU 1. TUOTEKEHITYS IDEAN SYNTYMINEN JA ARVIONTI Runebergin päivää vietetään 5.2.. Päiväkodeissa, kouluissa, työpaikkaruokaloissa, vanhustenhuoltolaitoksissa tarjotaan

Lisätiedot

D-vitamiinia nyt myös paahtoleivästä ja vaaleasta palaleivästä!

D-vitamiinia nyt myös paahtoleivästä ja vaaleasta palaleivästä! TIEDOTE 20.8.2014 D-vitamiinia nyt myös paahtoleivästä ja vaaleasta palaleivästä! VAASANin D-vitamiinia sisältävien leipien valikoima kasvaa. Vuoden 2014 alussa lanseerattu VAASAN RUISPALAT Aurinko D+

Lisätiedot

UUSIA MAHDOLLISUUKSIA ÖLJYPELLAVALLA

UUSIA MAHDOLLISUUKSIA ÖLJYPELLAVALLA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA ÖLJYPELLAVALLA Miksi niin hyvää ja kaikille sopivaa miten viljellä? Ari Klemola Hyvinvointia pellavasta hanke Hämeenlinna 16.2.2012 Esityksen sisältö: Öljypellavan esittely viljelykasvina

Lisätiedot

PRO PERUNA RY -perunavoimaa

PRO PERUNA RY -perunavoimaa PRO PERUNA RY -perunavoimaa Pro Peruna Ry Perustettu vuonna 2008 Toimii perunan menekinedistäjä Projektiluonteista toimintaa kuluttajalähtöisesti v. 2012 Kasvata omat perunasi kampanja Kuluttajatutkimus

Lisätiedot

Johdatus aisteihin. Tunti 1

Johdatus aisteihin. Tunti 1 Johdatus aisteihin Tunti 1 MIKÄ ON SAPERE? (tämä vain opettajalle tiedoksi) Sapere on latinaa ja tarkoittaa maistella, tuntea Sapere on ravitsemuskasvatusta, jossa ruokaa käsitellään aistien näkökulmasta

Lisätiedot