HARTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS 2011 JA TASEKIRJA. Kunnanhallitus Valtuusto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HARTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS 2011 JA TASEKIRJA. Kunnanhallitus 30.3.2012 Valtuusto 13.6.2012 21"

Transkriptio

1 HARTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS 2011 JA TASEKIRJA Kunnanhallitus Valtuusto

2 Kunnanjohtajan katsaus KUNNAN HALLINTO Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Lautakunnat ja jaostot Organisaatiokaavio YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS HARTOLAN KUNNAN TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYS Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Kunnan henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Ympäristötekijät Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja menot KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Yhdistelmä konsernitilinpäätöksiin sisältyvistä yhteisöistä Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELEMINEN JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMINEN Tilikauden tuloksen käsittely Talouden tasapainottamistoimenpiteet TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Seurantaa koskeva sääntely Taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Käyttötalous Vaalit

3 Hallinnon ja talouden tarkastus Kunnanhallitus ja valtuusto Sosiaali- ja terveystoimi Sivistyslautakunta Tekninen lautakunta Ympäristölautakunta Investointien toteutuminen TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma Tase Rahoituslaskelma Konsernilaskelmat TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET LUETTELOT JA SELVITYKSET ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT

4 Kunnanjohtajan katsaus Vuosi 2011 ei ollut Hartolan kunnalle taloudellisesti niin synkkä kuin ennakolta arvioitiin. Vuonna 2009 keskimääräinen työttömyys oli 12,1 %. Vuoden 2011 työttömyysaste aleni 9,7 %:iin. Kehitys näkyi myös kunnan verotuloissa. Kertyneen kunnallisveron määrä kasvoi vuoteen 2010 verrattuna 3,5 %. Kehitystä voi pitää erittäin hyvänä kun samaan aikaan kunnallisverotettavasta tulosta tehtävät vähennykset pienensivät veropohjaa, asukasluku väheni ja veroprosentti pysyi entisellään. Yhteisövero pysyi edellisen vuoden tasolla ja kiinteistöveron tuotto parani hieman. Valtionosuudet pienenivät edelliseen vuoteen verrattuna johtuen verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen pienenemisestä. Vuoden 2011 talousarviossa arvioitu toimintakate alitettiin 0,440 milj. eurolla. Tämä muodostui toimintatuottojen euron suuruisesta ylityksestä ja toimintamenojen euron suuruisesta alituksesta. Sosiaali- ja terveystoimen sekä ympäristöterveydenhoidon menot ylittivät talousarvion eurolla, mistä suurin osa tulee ensihoidon laskutusvirheen korjauksesta vuonna Oman toiminnan osalta toimintakatteen alitus oli euroa. Suurin vaikutus ennakoitua parempaan tulokseen oli sillä, että verotulot ylittivät arvion eurolla. Talousarvion mukainen vuosikate ylitettiin 0,887 milj. eurolla. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän erikoissairaanhoidossa oli vuosina tapahtunut ensihoidon laskutuksessa kohdistamisvirhe niin, että Hartolalta oli jäänyt perimättä yhteensä euroa. Vuoteen 2011 kohdistuva osuus euroa kirjattiin erikoissairaanhoidon kuluihin mutta vuosiin kohdistuva euroa kirjattiin tilinpäätöksessä satunnaisiin kuluihin. Kunnanhallitus asetti vuoden 2011 tavoitteeksi, että jäljellä oleva kertynyt alijäämä saataisiin kokonaan katetuksi. Tämä tavoite ei yllättävän lisälaskun vuoksi toteutunut vaan ,48 suuruisen ylijäämän jälkeen jää katettavaa alijäämää vielä ,61 euroa eli 43 /asukas. Toimintakatteen 5,4 % suuruinen kasvu johtuu lähes kokonaan sosiaali- ja terveystoimen menojen kasvusta. Oman toiminnan toimintakate pieneni edellisestä vuodesta 1,6 % toimintatulojen kasvun vuoksi. N.s. oman toiminnan menojen kasvu oli edelliseen vuoteen verrattuna 105 teur eli 1,3 %. Uutta korollista lainaa ei vuoden aikana otettu lainkaan ja vanhoja lainoja lyhennettiin 1,545 milj. eurolla. Lainamäärä asukasta kohden pieneni edellisen vuoden eurosta euroon. Tilastokeskuksen keräämien ennakkotietojen mukaan kuntien lainamäärän keskiarvo on euroa/ asukas. Suhteellinen velkaantuneisuus oli tilinpäätöksessä 50,17 %, mikä ylitti 50 % täpärästi. Kesäkuussa muodostetun Kataisen hallituksen yksi päätavoite on toteuttaa kuntauudistus perustuen vahvoihin peruskuntiin. Maaliskuun puolivälissä pidetty Päijät-Hämeen aluekuuleminen osoitti, että vapaaehtoisuuden pohjalta ei maakuntaamme tule muodostumaan kahta vahvaa peruskuntaa. Hartolan kunta valmistautuu antamaan kirjallisen vastauksensa kuntarakennetyöryhmän raportin pohjalta huhtikuun 13. päivään mennessä. Vahvojen peruskuntien tavoite on hallituksen tekemä poliittinen valinta. Raportti ei sisällä lainkaan perusteluja siitä, millä tavalla ja millä keinoilla karttaan piirrellyt 70 vahvaa peruskuntaa ratkaisisivat tulevaisuuden ongelmat. Suomi on suuri maa ja sen alueet hyvin erilaisia, joten yksi vahvan peruskunnan malli on mahdotonta toteuttaa koko maassa. Tämä on kymmenes ja viimeinen kunnanjohtajan katsaus, jota kirjoitan. Jokainen kymmenen vuotta kunnanjohtajana on ollut taistelua talouden tasapainon ja tulojen riittävyyden kanssa. Juuri kun luulimme tasapainon saavuttaneemme, teki hallitus suuria valtionosuuksien leikkauksia vuodelle Viimeisimmistä, vuonna 2013 toteutettavista leikkauksista tuli tieto vajaa viikko sitten. Motivaatio työhön syntyy onnistumisen elämyksistä. Voimme olla tyytyväisiä siitä, että lähes koko kertynyt alijäämä on saatu katetuksi ilman omaisuuden myyntiä. Kuntiin kohdistuu juuri nyt enemmän muu- 4

5 tospaineita ja vaatimuksia kuin koskaan. Kiitän kunnan henkilöstöä ja luottamushenkilöitä menneistä vuosista ja toivotan voimia, onnea ja menestystä kaikille niille, jotka jatkavat työtään Hartolan kuntalaisten palveluksessa. Hartolassa Raija Rissanen kunnanjohtaja 5

6 1. KUNNAN HALLINTO Kunnan toimielimet järjestäytyivät kunnallisvaalien 2008 tuloksen perusteella käytyjen neuvottelujen jälkeen tammikuussa Valtuuston jäsenistä vaihtui 10. Vuoden 2011 alussa valittiin uudet toimielimet kaksivuotiskaudelle VALTUUSTO TARKASTUS- LAUTAKUNTA KESKUSVAALI- LAUTAKUNTA KUNNANHALLITUS ELINKEINOJAOSTO HENKILÖSTÖJAOSTO SIVISTYS- LAUTAKUNTA TEKNINEN LAUTAKUNTA YMPÄRISTÖ- LAUTAKUNTA 1.1 Kunnanvaltuusto Hartolan kunnan ylin päättävä elin on kunnanvaltuusto. Kunnanvaltuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Kunnanvaltuustoon kuuluu 21 valtuutettua. Kunnanvaltuuston puheenjohtajana on vuonna 2011 toiminut Jarkko Fågel (Kok.), ensimmäisenä varapuheenjohtajana Vuokko Rolig (SDP) ja toisena varapuheenjohtajana Jeremias Sankari (Kesk). Kunnanvaltuustoon ovat kuuluneet lisäksi seuraavat valtuutetut ja heidän puoluekantansa: Antikainen Kalevi Eskola Olli Hakala Heikki Heikkilä Mika Huoponen Maria Järvinen Hannu Karnaattu Markku Leisti Heikki Mamia Maija-Liisa Nenonen Mikko Nieminen Tapio Pajunen, Sanna Palm Markku Ruoppi Mikko Röksä Kari Kok. SDP Kesk. Kesk Kok Kesk. SDP Vas. Kesk. Kok PS Kesk. SDP Kesk Kok. Kesk. 6

7 Tanskanen Matti Tilander Sirpa Virtanen Maritta SDP Kok. Kesk. Mikko Nenonen ilmoitti perustaneensa Hartolan Perussuomalaisten valtuustoryhmän. Vuonna 2011 valtuusto kokoontui 7 kertaa ja käsitteli 74 asiaa. 1.2 Kunnanhallitus Kunnanhallitus huolehtii Hartolan kunnan hallinnon ja toiminnan johtamisesta kunnanvaltuuston hyväksymien tavoitteiden mukaisesti. Kunnanhallitukseen kuuluu seitsemän jäsentä. Kunnanhallituksen puheenjohtajana on vuonna 2011 toiminut Maija-Liisa Mamia (Kesk.) ja varapuheenjohtajana Pertti Mäkinen (Kok.) Kunnanhallitukseen valittiin kaudelle lisäksi seuraavat varsinaiset jäsenet: Hakala Heikki Mattila Liisa Palm Markku Tanskanen Matti Tilander Sirpa Kesk. SDP Kesk SDP Kok Kunnanhallituksen esittelijänä on toiminut kunnanjohtaja Raija Rissanen. Vuonna 2011 kunnanhallitus kokoontui 16 kertaa ja käsitteli 272 asiaa. 1.3 Lautakunnat ja jaostot Hartolan kunnassa toimi kertomusvuonna tarkastuslautakunta, keskusvaalilautakunta, tekninen lautakunta, sivistyslautakunta ja ympäristölautakunta sekä kaksi jaostoa; henkilöstöjaosto ja elinkeinojaosto. Alla olevassa erittelyssä on ilmoitettu toimielimen varsinaiset jäsenet. Tarkastuslautakunta Keskusvaalilautakunta Mikko Nenonen, pj PS ( ) Heinonen Hannu, pj Kesk. Markku Karnaattu, vpj SDP Eero Halmekoski, vpj Kok. Lea Korhonen Vas. Sanna Pajunen SDP Virve Mustonen Kesk. Hely Alakokkare VAS Kari Röksä Kesk. Anneli Mäkelä Kesk. Tekninen lautakunta Sivistyslautakunta Eskola Olli, pj SDP Hannu Järvinen, pj Kesk. Hannu Kemppi, vpj Kesk. Kalevi Antikainen, vpj Kok. Sanna Pajunen SDP Jeremias Sankari Kesk. Juha Saarinen Kesk. Pirkko Riihimäki Kesk. Pentikäinen-Laine Maija Kesk. Maria Huoponen Kok. Nina Hämäläinen Kok. Markku Karnaattu SDP Osmo Haikka Kok. Vuokko Rolig SDP Ympäristölautakunta Elinkeinojaosto ( ) Mika Heikkilä, pj Kesk. Maija-Liisa Mamia, pj Kesk. Tauno Hilden, vpj Kok Sanna Pajunen vpj SDP 7

8 Maritta Virtanen Kesk. Pertti Mäkinen Kok. Jouni Hokkanen Kesk. Nina Hämäläinen Hartolan yrittäjät pj. Arja Nenonen Kok Markku Ihanajärvi Hartolan MTK Arja Lindh SDP Kalle Moisio SDP Valtuuston poliittiset voimasuhteet Suomen Keskusta Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Puolue Vasemmistoliitto Perussuomalaiset 9 valtuutettua 5 valtuutettua 5 valtuutettua 1 valtuutettu 1 valtuutettua 1.4 Organisaatiokaavio KUNNANJOHTAJA Raija Rissanen SIVISTYSOSASTO Rehtorisivistystoimenjohtaja Irja Niilahti TEKNINEN OSASTO Tekninen johtaja Antti Kailio HALLINTO-OSASTO Hallintojohtaja Merja Olenius Kunnan viranhaltijaorganisaatio on esitetty alla olevassa kaaviossa. Sivistystoimen johtaminen on lukien siirretty rehtori-sivistystoimenjohtajalle. Tilivelvolliset viran- ja toimenhaltijat Kuntalain 75 :n 1 momentin mukaan tilivelvollisia ovat toimielinten jäsenet ja asianomaisten toimielinten tehtäväalueen johtavat viranhaltijat. Valtuusto on kokouksessaan määritellyt tilivelvolliset viranhaltijat voimassa olevien johtosääntöjen ja talousarviorakenteen perusteella. Tällöin on tilivelvollisiksi määritelty kunnan edellä luetellut hallintokunnat paitsi valtuusto, joka ei kuntalain 75 :n mukaan ole tilivelvollinen. Tilivelvollisiksi viran- ja toimenhaltijoiksi on määritelty ne viranhaltijat, joille on hallintosäännössä ja päävastuualueen johtosäännössä delegoitu esittely- ja päätösvaltaa. 8

9 kunnanjohtaja hallintojohtaja tekninen johtaja rehtori-sivistystoimenjohtaja 1.8. lukien maaseutuasiamies toimistorakennusmestari rehtori saakka rakennustarkastaja ympäristötarkastaja päivähoidon esimies kirjastonjohtaja vapaa-aikaohjaaja 2. YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS Maailman ja kansantalouden kehitys Suomen talous toipui vuoden 2009 finanssikriisistä nopeasti ja laajapohjaisesti jo vuonna Vuoden 2011 alkupuoliskolla ja kesällä talous kasvoi hyvää vauhtia ja vielä syksyllä talous kasvoi kohtuullisesti kotimaisen kysynnän tukemana. Alkusyksystä lähtien julkaistut taloustilastot ovat osoittaneet, että maailmantalouden nopein kasvuvaihe on ohitettu vuoden 2011 lopussa. Myös Euroopan ulkopuolella kasvu on hidastumassa. Suomessa syynä kasvun hidastumiseen on toisaalta vientikysynnän heikkous ja toisaalta lisääntyneen epävarmuuden johdosta alentunut investointihalukkuus. Kasvun tyrehtymisen seurauksena vuonna 2010 alkanut työttömyysasteen lasku pysähtyi syksyllä. Työttömyysaste oli vuonna %. Työttömänä on siten tänä vuonna keskimäärin vähän yli kaksi sataa tuhatta henkeä. Pitkäaikaistyöttömien määrä pysynee kuitenkin suurena. Työllisyysaste alkaa ennusteiden mukaan nousta nopeasti väestörakenteen muutosten johdosta. Keväällä 2012 työttömyyden odotetaan kääntyvän lievään nousuun työvoiman kysynnän laskiessa. Työttömyydennousu on kuitenkin maltillista yritysten käyttäessä tehtyjä työtunteja ensisijaisena työpanoksen sopeutustoimena. Myös työvoiman tarjonta alenee väestön ikääntyessä Vuonna 2011 kuluttajahintaindeksi kohosi vuositasolla keskimäärin 3,3 %. Inflaation kiihtymisen kotimaassa on arvioitu vaikuttavan siinä määrin heikentävästi kotitalouksien ostovoimaan, että paineet palkantarkistuksiin ovat kasvaneet. Inflaatiota kiihdytti vuoden 2011 lopulla ennen kaikkea alkoholiveron ja liikenteen polttoaineverojen nosto. Euroopan tasolla inflaation kiihtyminen keväällä johti siihen, että Euroopan Keskuspankki nosti korkotasoa. Nyttemmin euroalueen talouskasvun heiveröisyys on merkinnyt pidättyvyyttä korkotason nostamisessa. Suomessa kuluttajahintojen nousuvauhdin arvioidaan hidastuvan vuonna Valtiovarainministeriö on arvioinut palkansaajien yleisen ansiotasoindeksin nousuksi noin 2,5 % vuonna Tilastokeskuksen alustavien ennakkotietojen mukaan Suomen julkisyhteisöjen sulautettu velka kasvoi vuoden 2011 aikana 6 miljardilla eurolla 93 miljardiin euroon. Velan suhde bruttokansantuotteeseen pysyi lähes ennallaan, kasvu oli vain 0,2 prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Julkisyhteisöjen alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen pieneni 0,5 prosenttiin, kun vuotta aikaisemmin alijäämä oli 2,5 prosenttia. Julkinen alijäämä ja velka pysyivät ennakkotietojen mukaan EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisten viitearvojen alapuolella. Vuonna 2011 julkisyhteisöjen rahoitusasema oli 0,9 miljardia euroa alijäämäinen. Valtiosektorin alijäämä pieneni 4,1 miljardia euroa 5,4 miljardiin euroon. Erityisesti valtion verokertymä kasvoi merkittävästi vuoden 2011 aikana. Veroaste oli 42,9 prosenttia vuonna Veroaste kuvaa verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhdetta bruttokansantuotteeseen. Veroaste kasvoi 0,6 prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 8,2 9

10 prosenttia vuonna Kertymä oli yhteensä 82,2 miljardia euroa. Kerättyjen verojen määrä ylitti ensimmäistä kertaa taantumaa edeltäneen vuoden 2008 tason. Tiedot käyvät ilmi kansantalouden tilinpidon vuotta 2011 koskevista ennakkotiedoista. Kuntasektorin alijäämä kasvoi 0,5 miljardia euroa 0,8 miljardiin euroon, minkä taustalla oli verotulojen ja saatujen tulonsiirtojen hidastunut kasvu ja kulutusmenojen edellisvuotta suurempi kasvu. Työeläkelaitokset keräsivät edellisvuoden tasoa vastaavan 5,3 miljardin euron ylijäämän. Julkinen alijäämä suhteessa BKT:een pysyi siis ennakkotietojen mukaan EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisen viitearvon 3 % alapuolella. (Tilastokeskus ) 3. HARTOLAN KUNNAN TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYS Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarviotietojen mukaan Manner-Suomen kuntien yhteenlaskettu vuosikate laski edellisestä vuodesta 369 miljoonalla eurolla. Vuosikatteen heikkenemiseen vaikutti se, että kuntien toimintakate heikkeni enemmän kuin verotulot ja valtionosuudet kasvoivat. Kuntien lainakanta jatkoi kasvuaan 741 miljoonalla eurolla. Myös kuntayhtymien taloustilanne heikkeni hieman. Manner-Suomen kuntien valtionosuudet, verotulot, vuosikate ja lainakanta * Vuonna 2011 kuntien verotulojen arvioidaan edelleen kehittyvän suotuisasti ja vuosikatteen arvioidaan edelleen paranevan hieman kattaen selvästi käyttöomaisuuden poistot. Hyvästä kehityksestä huolimatta kuntien lainakanta kasvaa, silla nettoinvestointien ennakoidaan pysyvän korkealla tasolla. (VM Budjettikatsaus 2012). Tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien toimintamenot kasvoivat selvästi toimintatuloja enemmän, joten kuntien toimintakatteet heikkenivät edellisestä vuodesta 5,2 prosenttia. Verotulot kasvoivat edellisestä vuodesta 3,9 prosenttia. Verotulojen 717 miljoonan ja valtionosuuksien 241 miljoonan euron lisäys ei kuitenkaan ylittänyt toimintakatteiden 1,2 miljardin euron heikkenemistä, mikä näkyy kuntien vuosikatteiden laskuna. 10

11 Vuosikate asukasta kohti oli kunnissa 390 euroa. Edellisenä vuonna vastaava luku oli 461 euroa. Kaikkiaan 22 kuntaa ja 25 kuntayhtymää arvioi, että toiminta- ja rahoitustulot eivät riitä toiminta- ja rahoitusmenoihin, vaan vuosikate jää negatiiviseksi. Vuosikate kattoi 120 prosenttia kuntien ja kuntayhtymien poistoista. Investoinneista vuosikate riitti kattamaan 63 prosenttia. Investointeihin kunnat arvioivat vuonna 2011 käyttäneensä vajaat 3,5 miljardia euroa, joka on 7,8 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kuntien ja kuntayhtymien investoinneista viidennes voitiin rahoittaa investointihyödykkeiden myynnillä ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Vuoden 2010 poikkeuksellisen suuriin kuntayhtymien investointimenoihin ja kuntien investointihyödykkeiden myyntituloihin vaikuttivat suuret toimintojen siirrot kuntien ja kuntayhtymien välillä. Tästä syystä kuntayhtymien investointimenot ja kuntien investointihyödykkeiden myyntitulot laskivat molemmat vajaalla 1,8 miljardilla eurolla edellisestä vuodesta. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden 2011 lopussa vajaa 13,8 miljardia euroa, eli 961 miljoonaa euroa enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Pitkäaikaisia velkojaan kunnat ja kuntayhtymät lyhensivät noin 1,4 miljardilla eurolla. Uutta pitkäaikaista lainaa otettiin reilut kaksi miljardia euroa. Asukasta kohti lasketun lainakannan keskiarvo Manner-Suomen kunnissa oli euroa, kun vastaava suhdeluku edellisenä vuonna oli euroa. Julkisen talouden alijäämän arvioidaan vuonna 2011 olleen 1 % ja valtiontalouden alijäämän lähes 4 % suhteessa kokonaistuotantoon. Uudelleen heikentyneet kasvunäkymät heijastuvat suoraan julkisen talouden rahoitusasemaan. Joulukuun suhdanne-ennusteessa julkisen talouden alijäämän arvioidaan syvenevän 1,4 prosenttiin suhteessa kokonaistuotantoon vuonna Valtiontalouden alijäämäksi arvioidaan noin 3,8 % suhteessa kokonaistuotantoon. Suomen julkisen velan suhde BKT:hen kasvaa mutta pysyy kuitenkin edelleen EU:n perustamissopimuksessa asetettua 60 prosentin viitearvoa pienempänä. Väestö Hartolan kunnan asukasmäärä oli vuoden 2011 lopussa 3292 asukasta. Väestö väheni 63 hengellä eli 1,88 %. Hartolan kunnan asukasmäärän kumulatiivinen vähenemä vuosina on ollut 491 henkeä. Väestö väheneminen johtuu vanhuspainotteisesta ikärakenteesta, jonka vuoksi kuolleisuuden ja syntyvyyden ero on huomattava. Nuorten vuotiaiden osuus väestöstä on vain 13,5 % eli 446 henkeä. Syntyvyys on laskenut vuodesta 2008 lähtien. Vuosittain syntynyt ikäluokka on jäänyt alle 20 lapseen. Vuoden 2011 luonnollinen väestölisäys/-vähennys oli -35 henkilöä ja muuttotappio oli 28 henkilöä. Hartolassa syntyneitä oli 17 lasta ja kuolleita 52 henkeä. Tulomuuttoa oli 174 henkeä ja lähtömuuttoa 204 henkeä. Maahanmuuttajia oli 4 ja maastamuuttajia 2 henkeä. Väestöennusteen mukaan Hartolan väkiluku laskee edelleen noin 250 asukkaalla kuluvalla vuosikymmenellä. Kunnan väkiluvun oletetaan vakiintuvan 3100 asukkaan tienoille vuoden 2020 jälkeen. (Väestötietokeskus) 11

12 Asukasluku ja sen muutos Asukkaita Nettomuutto Syntyneiden enemmyys Asukkaita Muutos -1,14 % -1,28 % -0,57 % -2,72 % 0,00 % -2,97 % -2,25 % -1,03 % -1,88 % Rakentaminen Hartolassa oli vuonna 2011 yhteensä 2312 loma-asuntoa ja 1732 vakituista asuntoa. Rakentaminen on vähentynyt huippuvuosista , jolloin Hartolassa vuonna 2004 pidettiin lomaasuntomessut. Vuosittain erilaisia rakennus- ja muita toimenpidelupia myönnetään noin kpl. Vuoden 2011 lopussa kunnassa ei ollut virassa toimivaa rakennustarkastajaa, jonka vuoksi osa vuoden 2011 lupahakemuksien käsittelystä siirtyi vuoden 2012 puolelle. Myönnetyt rakennusluvat vuosina kpl Vuosi Asunnot Kesäasunnot Kaikki

13 Työllisyys Hämeen ELY -keskuksen tilaston mukaan Päijät-Hämeen maakunnan työttömyysaste oli vuonna ,7 %, mikä on 0,7 prosenttiyksikköä edellisvuotta parempi. Päijät-Hämeessä työttömien työnhakijoiden määrä väheni vuodenvaihteesta 2010 vuoden 2011 vastaavaan ajankohtaan 8 % prosenttia eli runsaat 2000 henkeä. Hartolassa työttömien työnhakijoiden määrä väheni 8 henkeä eli 5%. Päijät-Hämeen työttömyysaste oli joulukuussa ,1 % ja koko maassa 9,7 %. Hartolan työttömyysaste oli vuoden 2011 lopussa 11,5 % kun se vuotta aikaisemmin oli 11,9 %. Heinolan TEtoimiston alueella työttömyysaste oli koko Hämeen korkein eli 12,8 %, vuosi sitten vastaava luku oli 14,1 %. Heinolan kaupungin työttömyysaste oli vuoden vaihteessa 13,5% (vuotta aikaisemmin 14,9 %) ja Sysmän 10,1 % (11,1 %). Taloudellinen huoltosuhde ilmoittaa sen, kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on yhtä työllistä kohden. Vuonna 2010 ennakkotiedon mukaan Hartolan huoltosuhde oli 1,71. Päijät-Hämeen huoltosuhde oli korkein Sysmässä (1,88) ja matalin Nastolassa (1,32). Koko maan huoltosuhde oli 1,31. Työttömyyden kehitys vuosina keskimäärin HARTOLA Työvoima Työttömyysaste 9,6 9,8 12,1 9,9 9,7 Päijät-Häme % 10,6 9, ,9 11,7 Työttömät yhteensä* joista naiset alle 25 vuotiaat yli 50 vuotiaat Pitkäaikaistyöttömät %/työttömistä 22,7 % 21,1 % 14,7 % 19,3 % 18,0 % Toimenpitein sijoitettuna* kuntaan valtiolla yksityisellä Avoimet työpaikat * *keskimäärin kuukaudessa 13

14 3.1 Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Valtuuston vuoden 2011 aikana tekemät merkittävimmät päätökset: valitsi puheenjohtajan sekä I ja II varapuheenjohtajan toimikaudelle valitsi kunnanhallituksen jäsenet ja varajäsenet sekä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikaudelle hyväksyi opettajien virkanimikkeiden muuttamisen alkaen - myönsi Elisa Uussillalle eron luottamustoimista käsitteli uudestaan päätöksen kunnanhallituksen jäsenistä ja varajäsenistä sekä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valinnasta toimikaudelle valtuuston kokouksessa ilmenneen muotovirheen vuoksi - hyväksyi Kiinteistö Oy Vasallin omistaman ja Vuohelan Herkku Oy:lle vuokratun leipomokiinteistön laajennuksen lainatakauksen; enintään euron suuruisen omavelkaisen takauksen - hyväksyi terveyden- ja ympäristönsuojeluviranomaisen taksan tarkistamisen. Taksa tuli voimaan hyväksyi vuoden 2010 tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden kunnan taloutta ja hallintoa hoitaneille tilikaudelta Lisäksi hyväksyttiin henkilöstöraportti vuodelta hyväksyi etelä-hartolan vesiosuuskunnan toiminta-alueen - hyväksyi Rantalan Iso-Paljon ranta-asemakaavan - hyväksyi Kalliolan alueen asemakaavan muutoksen, korttelit 70 B ja 63 osa - hyväksyi Hartolan kunnan terveysliikunnan toimenpideohjelman vuosille hyväksyi hallintosäännön muuttamisen lukien seuraavasti: * 5. luku Sivistystoimen hallintosääntö * 2. luku 9 Henkilöstöorganisaatio * 3. luku 23 Toimivalta henkilöstöasioissa * 7. luku Kunnan talous - myi Paavilan asuinkiinteistön Pekka Pajuselle hyväksyi Hartolan Kuningaskunta-strategian - perusti rehtori-sivistystoimenjohtajan viran - lakkautti rehtorin viran ja sivistystoimenjohtajan viran - käsitteli valtuustoaloitetta pakolaisten ottamisesta Hartolaan; Hartolalla ei ole riittäviä toiminnallisia edellytyksiä ja sidosryhmien tukiverkostoja pakolaisten vastaanottamiseksi kuntaan - käsitteli Kalevi Antikaisen tekemää valtuustoaloitetta koskien kunnan hallintovirkamiesten toimintaa myi Pohjolan koulun kiinteistön Jaana Jyrkiselle ja Pentti Kallelalle - muutti virkasuhteiset toimistotyöntekijät sekä lastenhoitajat ja lastentarhanopettajat toistaiseksi voimassa oleviksi työsopimussuhteisiksi 14

15 myi Kivimäen tilan Riku Niemiselle - myönsi Arja Rengolle eron luottamustoimista - myönsi Sinikka Uggelbergille eron luottamustoimista - määräsi vuoden 2012 veroprosentiksi edelleen 20,50 % - vahvisti vuodelle 2012 seuraavat kiinteistöveroprosentit: yleinen kiinteistöveroprosentti 1,00 % vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,50 % muiden asuinrakennusten veroprosentti 1,10 % yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöveroprosentti 0,20 % - käsitteli yhtenäiskoulun rakennushankkeen etenemistä. Valtion talousarvioesityksessä myönnetty hankkeisiin rahoitusta vain 5 milj. euroa vuodelle Päijät-Hämeestä vuoden 2013 varoista rahoitettavaksi on nousemassa vain Lahden Kärpäsen peruskoulun peruskorjauksen 2. vaihe. Hartola on jäämässä ilman rahoitusta, aikaisemmin jo rahoitussuunnitelmissa listoilla näkyneenä hankkeena käsitteli valtuustoaloitetta lasten kotihoidon kuntalisästä - hyväksyi vuoden 2012 talousarvion ja taloussuunnitelman vuosille teki päätöksen maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueeseen liittymisestä - päätti euron lisämäärärahasta vuoden 2011 talousarvioon /Päijänne-Leader ry:n anomus Hartolan kunnalle lisärahoitusosuudesta - myönsi kunnanjohtaja Raija Rissaselle eron kunnanjohtajan virasta Kunnanhallituksen vuoden 2011 aikana tekemät merkittävimmät päätökset: valitsi kunnan edustajat eri yhteisöjen yhtiökokouksiin sekä jäsenyhteisöjen hallituksiin sekä nimennyt toimikuntien ja jaostojen jäsenet sekä edustajansa lautakuntiin. - päätti tietohallinnon väliaikaisesta järjestämisestä, että hallintojohtaja Merja Olenius toimii toistaiseksi Hartolan kunnan pääkäyttäjänä puhelin- ja sähköpostipalvelujen osalta ja varapääkäyttäjänä toimii Tapio Nieminen - myönsi Lions Club Hartola ry:lle oikeuden käyttää kunnan vaakunaa edustuspaidoissa myönsi eron työsuojelupäällikkö Tapio Tonterille tehtävästään ja nimitti kunnan uudeksi työsuojelupäälliköksi Antti Kailion lukien - myönsi kunnan nimenkirjoitusoikeuden tekniselle johtajalle Antti Kailiolle. Lisäksi kunnanhallitus nimenkirjoitusoikeus on viran puolesta kunnanjohtaja Raija Rissasella ja hallintojohtaja Merja Oleniuksella päätti käynnistää Verkostosta Voimaa rakennemuutoshankkeen ja valita hankkeeseen projektipäällikön, vanhemman projektityöntekijän, projektityöntekijän/-sihteerin sekä viimeistään mennessä projektityöntekijän. Lisäksi projektipäällikön pysyväisluonteiseksi toimipaikaksi määrättiin Hartola ja muun hankehenkilöstön toimipaikaksi Heinola/Sysmä. 15

16 kunnanhallitus päättää myöntää euroa yleisavustuksia seuraaville yleishyödyllisille yhteisöille: Hartolan Sotainvalidit ry, Hartolan Sotaveteraanit ry ja Itä-Hämeen Museoyhdistys ry. - päätti että toimikaudella voidaan myöntää enintään lyhytaikaista lainaa kunnan 100 %:sti omistamille yhtiöille. Lainanmyöntämisvaltuudet delegoitiin kunnanjohtaja Raija Rissaselle. Tähän käytetään tarvittaessa kuntatodistuksia ja lainasta aiheutuvat korkokulut maksaa velallinen päätti hyväksyä maantietoimituksen mukaisesti Kurpantien tilusjärjestelyt kunnan jätevedenpuhdistamon alueelta Arto Rinteen kanssa, josta kunta suorittaa korvauksen yhteensä euroa puustoineen päätti antaa toimeksi päiväkoti Vantun kiinteistössä tarvittavat sadevesijärjestelmiä koskevat korjaustyöt tekniselle johtajalle ja tekniselle lautakunnalle. Mikäli talousarvion määrärahat eivät riitä korjaustöihin, tulee teknisen lautakunnan tehdä ehdotus lisämäärärahasta kunnanhallitukselle ja valtuustolle. - päätti, että Hartolan kunta hakee euron suuruista harkinnanvaraista korotusta saamaansa valtionosuuteen. päätti siirtää yhtenäiskoulun rehrtori Irja Niilahden Hartolan kunnan rehtorisivistystoimenjohtajaksi hyväksyi ostotarjouksen Lilumäen korttelin 110 omakotitalotontista. - valitsi kiinteistö Oy Vasallin hallitukseen Maija-Liisa Mamian, Jarkko Fågelin, Matti Tanskasen ja Merja Oleniuksen Valitsi hakemusten perusteella palvelusihteerin tehtävään Pirjo Laattalan Hartolasta - hyväksyi Lasse Koskisen ja Jouni Mattilan ilmoituksen sopimussakon 1681,87 euroa maksamisesta Kuukerin alueen rakentamatta olevista tonteista. Edelleen kunnanhallitus päätti antaa Lasse Koskisen esityksen mukaisesti luvan myydä tontit Kuukeri 1 RN:o 1:3155 pinta-ala 2785 m² ja Kuukeri 2 RN:o 1:3156 pinta-ala 2830 m² USA Varaosat Koskinen Ky:lle päätti Hartolan kunnan omistamien metsien hoidosta ja puunmyynnistä vuosille 2011 ja 2012 ja hyväksynyt UPM Oy:n antaman tarjouksen. - päätti myydä 1 kpl Kuukerinkallion alueen korttelissa 95 sijaitsevista omakotitalotonteista. - esitti lausuntonaan Uudenmaan ELY-keskukselle, että Hartolan taksilupien kokonaiskiintiö vuonna 2012 tulee olla vähintään 10 taksiautoa, joista yhden taksin lupaan tulee edelleen sisällyttää esteettömyyttä koskevat vaatimukset myönsi lisäaikaa arkistonmuodostussuunnitelman eli tiedonohjaussuunnitelman laatimiseen asti. - päätti myydä 2 kpl Kuukerinkallion alueen korttelissa 95 sijaitsevista omakotitalotonteista. 16

17 päätti myydä 3 kpl Kuukerinkallion alueen korttelissa 95 sijaitsevista omakotitalotonteista ryhtyi toimenpiteisiin Hartolan kunnalle syntyneen vahingon 8.760,54 euroa laillisine korkoineen korvaamiseksi ja perimiseksi yhdistyksen silloisen hallituksen jäseniltä. Yhdistyksen hallituksen jäsenet ovat aiheuttaneet toiminnallaan yhdistykselle ,93 euron suuruiset oikeudenkäyntikulut. Kulujen saaminen katetuksi yhdistyksen omalla tulonhankinnalle on vaikeaa, joten jäsenten tulee korvata aiheutunut vahinko Päijänne Leader ry:lle. - hyväksyi Unto Liukkosen antaman tarjouksen eläinsuojelulain 15 mukaisesta irrallaan tavattujen löytöeläinten hoitamisesta kolmen vuoden ajalle - päätti käyttää yritysvaikutusten arviointia viranhaltijapäätösten sekä valtuuston, kunnanhallituksen ja teknisen sekä ympäristölautakunnan päätöksenteon tausta-aineistona hyväksyi vuoden 2011 talousarvion ja taloussuunnitelman vuosille päätti myöntää 3388 euron määrärahan Kunta -ICT:n osakkeiden merkitsemiseksi ja liittymiseksi Sitran Kunta -ICT palvelukeskuksen osakkaaksi. - hyväksyi peruspalvelukeskus Aavan kunnille valmisteleman lastensuojelun suunnitelman. - luovutti vesijohtolinjan Murakan vesiosuuskunnalle ja hyväksyi korkotukilainan ja liittymismaksujen käsittelyn - hyväksyi Itä-Hämeen kansalaisopiston sopimusmuutoksen ja merkitsi tiedoksi, että Hartola, Pertunmaa ja Sysmä ovat sopineet asiaan liittyneen eläkemaksukiistansa. - hyväksyi Eerikkalan kiinteistön myynnin n. 3,1, ha maa-alueelle perustettavan osakeyhtiön nimiin VALTIONOSUUDET VUOSINA Muutokset valtionosuuksissa Vuoden 2010 alusta siirryttiin ns. yhden putken valtionosuuteen, jossa aikaisemmin eri sektoriministeriöiden maksamat valtionosuudet yhdistyivät valtiovarainministeriön hallinnoitaviksi. Tämä vuoden 2010 alusta käytössä ollut kunnan peruspalveluiden valtionosuus muodostuu seuraavista perusteista ja kustannuksista: - yleisen osan määräysperusteet - sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset - esi- ja perusopetuksen sekä yleisten kirjaston laskennalliset kustannukset - taiteen perusopetuksen ja yleisen kulttuuritoimen määräytymisperusteet - erityisen harvan asutuksen, saaristokuntien ja saamelaisten osuuden mukaan lisätyn valtionosuuden määräytymisperusteet. - verotulotasaus kuuluu järjestelmään, jolla vähennetään tai lisätään valtionosuutta. Järjestelmää täydentää talousvaikeuksissa olevien kuntien osalta harkinnanvaraisen valtionosuuden korotus. Valtionosuus myönnetään yhtenä kokonaisuutena ns. yhden putken valtionosuutena, pl. harkinnanvarainen korotus myönnettyyn valtionosuuteen. 17

18 Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu kahdesta osasta: valtionvarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalveluiden valtionosuudesta ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesta valtionosuudesta. Valtion vuoden 2011 verotuksessa ansiotulojen verotusta kevennettiin lieventämällä veroperusteita ja korottamalla valtion tuloveroasteikon kaikkia tulorajoja 3 prosenttia jonka lisäksi työtulovähennyksen enimmäismäärää nostettiin 740 euroon. Kuntien verotulojen alenemaa, joka oli yhteensä noin 129 miljoonaa euroa, kompensoitiin kunnille valtionosuuksia korottamalla kuntakohtaisesti oikein vastaamaan verotulomenetyksiä. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen sisältyvät sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi esi- ja perusopetus, kirjastot, yleinen kulttuuritoimi ja asukasperustaisesti rahoitettava taiteen perusopetus. Myös verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus on osa kunnan peruspalvelujen valtionosuutta. Lisäksi kunnalle myönnettävän peruspalvelujen valtionosuuden määrään vaikuttavat yleinen osa, erityisen harvan asutuksen ym. lisäosat, järjestelmämuutoksen tasaus, huomioon otettavat lisäykset ja vähennykset ja valtionosuusmaksatuksessa huomioon otettavat esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvausjärjestelmä. Vuoden 2010 alusta kotikuntalaskutuksen perusteet muuttuivat siten, että esi- ja perusopetuksen valtionosuudet maksetaan kunnille kouluikäisen ikäluokan koon perusteella. Kunnan on maksettava korvaus oppilaan käydessä peruskoulua toisen kunnan tai yksityisen opetuksen järjestäjän koulussa (kotikuntakorvausmeno). Kunnan on selvitettävä arviot niiden ikäluokan oppilaiden lukumäärästä, jotka käyvät koulua kunnan ulkopuolella samoin kuin omaan kuntaan muista kunnista tulevien oppilaiden lukumäärä. Muualta tulevista oppilaista saadaan säädetty korvaus oppilaan kotikunnalta (kotikuntakorvaustulo). Tulona/menona saadaan/maksetaan valtionosuusperusteen mukainen määrä riippuen siitä, millaisesta oppilaasta on kyse. Säädöksen mukaan kotikuntakorvausmenot /-tulot kirjataan perusopetuksen käyttötalousosaan vaikka ko. erät maksetaan/saadaan valtionosuuden maksatuksen yhteydessä. Valtionosuuksien vertailu vuosina Toimiala (1000 eur.) Yleinen valtionosuus Sosiaali- ja terveystoimi Opetus- ja kulttuuritoimi Verotulon tasaus Peruspalvelujen valtionosuus Valtionosuusjärjestelmämuutoken tasaus Muut opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet Yhteensä Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus Yhteensä VEROTULOT VUOSINA Kunnallisveron tilitykset ovat kasvaneet vuoden 2011 tammi-syyskuussa noin seitsemän prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Kasvuvauhti hiipui loppuvuotta kohden taloudel- 18

19 lisen toimeliaisuuden hidastumisen vuoksi. Kunnallisveron tilityksiä lisää kuntien tuloveroprosenttien nousu keskimäärin noin 0,2 prosenttiyksiköllä, mikä kasvattaa kunnallisveron tuottoa tänä vuonna lähes180 miljoonaa euroa. Vuonna 2009 käyttöön otetun työtulovähennyksen kasvattaminen supisti kunnallisveron tilityksiä. Kokonaisuutena verosta tehtävät vähennykset pienentävät kunnallisveron tuottoa noin 800 miljoonaa euroa. Kuntien tuloverontilitykset ovat arvion mukaan tänä vuonna yhteensä noin 16,3 miljardia euroa, jolloin kasvua edelliseen vuoteen olisi siten noin 3,6 %. Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti oli 18,98 % vuonna 2011, mutta keskimääräinen ansiotuloista laskettu efektiivinen veroprosentti on noin 14 %. Kunnan ns. efektiivisellä veroprosentilla tarkoitetaan maksettavan veron suhdetta ansiotuloihin. Hartolan efektiivinen veroprosentti on laskenut 12,85 %:iin (13,15 %). Koko kuntasektorilla kunnallisveron muutos jäikin vuonna 2010 lievästi negatiiviseksi -0,5%. Valtion veroperustemuutokset kavensivat kuntien veropohjaa. Vaikka yleinen taloudellinen tilanne Suomessa alkoi elpyä, myönteiset muutokset heijastuvat kunnissa työllisyyteen ja sitä kautta kunnallisverotuloihin vasta viiveellä. Hartolassa kunnallisveron kertymä nousi 0,250 milj. euroa. Kuntaryhmän osuutta yhteisöverosta korotettiin vuosille , jonka vuoksi yhteisöveron aleneminen ei ole toteutunut kuntasektorilla. Yhteisöveron tilitykset kunnille kasvoivat vuonna 2011, mutta epävarmuus yritysten tuloskehityksestä kasvoi. Kuntien jako-osuutta maksetaan vuosina viidellä prosenttiyksiköllä korotettuna. Hartolan kunnan saama yhteisöverotulossa ei ollut kasvua vaan se jäi vuoden 2010 tasolle 1,16 milj. euroon. Hartolan kunnanvaltuuston päätös korottaa kiinteistöveroprosentteja vuodelle 2010 nosti kiinteistöverotulojen tasoa noin 0,250 milj. euroa. Kiinteistövero kasvoi 0,041 milj. euroa vuonna Hartolan vuoden 2011 verotulot arvioitiin talousarvioon kuntaliiton vuoden 2010 lokakuun veroennustekehikon mukaisesti, joka osoitti kunnallisverojen määrän supistuvan. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan kunnalle kertyi verotuloja runsaat 9,709 miljoonaa euroa, jossa oli kasvua 3, 0 % (0,250 milj. euroa) vuoteen 2010 verrattuna. Kerätyn kunnallisveron kasvu oli 3,5 %. Tuhatta euroa Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Koiravero Yhteensä Muutos edell. vuoteen Muutosprosentti 6,20 % 8,86 % 10,03 % -2,83 % 3,22 % 3,00 % Tuloveroprosentti 19,00 % 20,25 % 20,50 % 20,50 % 20,50 % 20,50 % 19

20 3.2 Kunnan henkilöstö Kunnan henkilöstömäärä oli tilinpäätösvuoden lopussa 120 henkeä, josta vakinaisia oli 96 ja määräaikaisia 24. Määräaikaisesti palkattu henkilöstöä oli edellisvuotta vähemmän Maksettujen palkkojen ja palkkioiden kokonaissumma vuonna 2010 oli ,17 euroa. Henkilöstä koskevat tarkemmat tiedot käsitellään liitetiedoissa ja henkilöstökertomuksessa. Henkilöstökertomus laaditaan erikseen ja tuodaan kunnanhallituksen käsittelyyn sen jälkeen, kun se on esitelty yhteistyötoimikunnalle. Henkilöstökertomus annetaan tiedoksi kunnanvaltuustolle samassa yhteydessä kun valtuusto hyväksyy tilinpäätöksen. Kunnan henkilöstö ja (vakinaiset ja määräaikaiset) Vuosi 2011 Vuosi 2010 Toimiala Vakinaiset Määräaik. Yhteensä Vakinaiset Määräaik. Yhteensä Kunnanhallitus Sivistyslautakunta Ympäristölautakunta Tekninen lautakunta Yhteensä

21 3.3 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Vuonna 2011 ei toteutunut rahoitusriskejä kunnan kannalta. Kuntaan nähden velallisten yritysten konkurssisaatavat valvottiin pesänhoitajien kautta. Maksuvaikeuksissa olevien asiakkaiden saatavia perittiin yhteistyössä Intrum Justitian kanssa. Rahoitusriskeistä merkittävimmät ovat kunnan takaukset Kiinteistö Oy Vasallille, jonka toiminnalla on kuitenkin ollut positiivinen vaikutus kunnan yritystoiminnan ja elinkeinopolitiikan kannalta. Vuonna 2007 laadittiin riskianalyysi Hartolan kunnan takauksista Kiinteistö Oy Vasallin ja Kiinteistö Oy Kurpan osalta, joka fuusioitui vuonna 2008 Kiinteistö Oy Vasalliin. Riskien kartoitus ei ole tältä osin edelleenkään vanhentunut. Kunta on taannut syksyllä 2010 Itä-Hämeen kansansivistystyön säätiön lainan, joka oli pääomaltaan euroa. Rahoitusriskejä pyritään hallitsemaan omaisuuteen tehtyjen kiinteistökiinnitysten avulla. Myös alhainen korkotaso on helpottanut velallisten asemaa ja sitä kautta vähentänyt takausriskiä. Kunta on taannut haja-asutusalueella toimivien vesiosuuskuntien lainoja noin 6,7 miljoonalla eurolla. Suurin osa vesiosuuskunnista on onnistunut rahoittamaan rakentamansa verkostot ja niihin on saatu tarpeeksi liittyjiä, jotta niiden tulevaisuuteen voidaan suhtautua luottavaisesti. Kunnanvaltuusto on hallinnut takausriskiä siten, että Etelä-Hartolan vesiosuuskunnalle myönnettyyn 3,2 milj. euron lainan takaukseen on haettu vastavakuudeksi yrityskiinnitys samoin Itä-Hartolan vesiosuuskunnalle myönnetyn 1,45 milj. euron takauksen vastavakuutena ovat ensimmäiset yrityskiinnitykset osuuskunnan omaisuuteen. Itä-Hartolan vesiosuuskunta on ajautunut taloudellisiin vaikeuksiin, josta on oltu ensimmäisen kerran yhteydessä kuntaan keväällä Vaikeuksien taustalla on ennakoituun verrattuna liian vähäinen liittyjämäärä. Vuoden 2011 lopussa lainapääoman määrä oli euroa. Omavelkaisen takauksen antajana kunta joutuu maksamaan lainan pankille. Järjestelyssä on kaksi vaihtoehtoa: 1) osuuskunnan omaisuus ja laina otetaan kunnan taseeseen, 2) osuuskunta jatkaa toimintaansa ja kunta antaa sille edullisen lainan. Osuuskunnan hallitus on toivonut osuuskunnan toiminnan kunnallistamista. Toiminnallisista riskeistä merkittävin on Hartolan kunnan henkilöstön pienuus ja osaamisen haavoittuvuus ja tähän liittyvät avainhenkilöriskit. Pienessä organisaatiossa varahenkilöjärjestelmän luominen on haasteellista, koska myös taloudelliset resurssit ovat rajallisia. Tietohallinnon riskien hallinta on julkisyhteisöissä keskeistä. Kunnassa on hyväksytty tietohallinnon strategian joulukuussa 2010 ja samalla on hyväksytty kunnan tietoturvaohjeet, sähköpostin käsittelysäännöt, tietojärjestelmien ylläpitosäännöt ja käyttäjien tietoturvaohjeet. Tietohallinnon palvelimet on uusittu vuonna 2011 ja järjestelmät on suojattu ja varmennettu. Vuoden 2011 lopussa yleismaailmallinen talouden elpyminen kääntyi taantumaksi. Kunnan verotulot kasvoivat vaikka talousarviossa 2011 ennakoitiin niiden edelleen lievästi laskevan. Vaikka korkotaso nousi lievästi vuonna 2011, se oli edelleen matalalla. Rahoituskulut nousivat vain vähän edellisestä vuodesta. Kunnan lainakanta oli yhteensä n. 7,29 milj. euroa Lainakanta väheni jo kolmantena vuotena peräkkäin, koska lyhennykset pystyttiin toteuttamaan ilman lisälainanottoa. Kunnalla oli vuonna 2011 voimassaolevat toistaiseksi voimassa olevat lakisääteiset ja vapaaehtoiset vakuutukset Pohjola yhtiössä. 21

22 3.4 Ympäristötekijät Kunnassa ei ole laadittua ympäristöraporttia. Jätevedenpuhdistamon sähkö- ja prosessitekniikka saneerattiin vuosina vastaamaan tämän hetken vaatimuksia. Saneerauksella on varmistettu jätevedenpuhdistamon häiriötön toiminta ja toimenpiteillä pienennetään puhdistamon toimintaan liittyviä riskitekijöitä. Sen ympäristölupa on voimassa vuoteen Lietteen käsittelyssä löytyi ratkaisu 2010, kun paikallinen yrittäjä sai jätevesilietteen kompostointiluvan. Haja-asutusalueiden runkolinjaverkoston rakentamisella saadaan suurin osa haja-asutusalueen jätevesistä asianmukaiseen käsittelyyn. Runkolinjat on rakennettu valmiiksi jo kunnan pohjois-, itä-, ja eteläosiin. Mahdollisia kannattavia rakentamistarpeita on enää muutaman kilometrin osuudet Vuorenkyläntien varteen ja Sysmän suuntiin. Kunnan harvaan asutuissa osissa jäänee kiinteistökohtainen vesihuolto ainoaksi mahdollisuudeksi. Hartolan kunta on rakentanut runkolinjoja alueellisesti kattavasti ja riittävän ajoissa ennen jätevesiasetuksen määräaikaa, mihin on tosin tulossa muutoksia. Vt 4 voidaan katsoa riskitekijäksi, sillä siinä kulkevan liikenteen määrä on suuri ja tiellä liikkuu vaaralliseksi luokiteltuja aineita. Runsaassa tieliikenteessä on aina olemassa onnettomuusvaara. 3.5 Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Hartolan kunnan sisäisestä valvonnasta vastaa kunnanhallitus, jonka tavoitteena on toiminnan ja tuloksellisuuden jatkuvuuden varmistaminen. Sisäisellä valvonnalla pyritään kirjanpidon ja informaatiojärjestelmän luotettavuuden varmistamiseen ja virheiden tunnistamiseen ja ennaltaehkäisyyn sekä riskien hallitsemiseen ja huolelliseen taloudenhoitoon. Hartolan kunnassa on voimassa kunnan sisäisen valvonnan yleisohjeet jotka on hyväksytty vuonna Valtuusto on hyväksynyt Hartolan kunnan konserniohjeen, joka on tullut voimaan Kuntalaissa on annettu tilintarkastajan tehtäväksi tarkastaa, onko sisäinen valvonta järjestetty asianmukaisesti. Sisäinen valvonta jaetaan sisäiseen tarkkailuun, seurantaan ja sisäiseen tarkastukseen. Sisäinen tarkkailu on jatkuvaa ja luonnollinen osa kunnan toimintaa. Sillä on varmistettu tehtävien asianmukainen hoitaminen ja siitä vastaavat ennen kaikkea esimiesasemassa olevat viranhaltijat. Seurannan tehtävänä on varmistaa raportointivelvoitteiden täyttyminen ja sitä on hoidettu tuottamalla talousarvion osavuosiraportit tulosaluetasolla kunnanvaltuustolle ja tulosyksikkötasolla kunnanhallitukselle ja hallintokunnan tasolla toimielimille. Sisäinen tarkastus on sisäisen valvonnan näkyvin osa, joka on tarkastustarkoituksessa tapahtuvaa valvontaa. Tarkastuksen kohteena oleva tietää olevansa arvioinnin kohteena. Vuonna 2011 ei tehty sisäistä tarkastusta kunnan toiminnassa. 22

23 Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Kunnan toimielinten tekemistä päätöksistä tehtiin Markku Räsäsen toimesta yksi kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle, josta kunnanhallitus antoi lausuntonsa kesäkuussa Asiasta on saatu oikeusasiamiehen ratkaisu, jossa todettiin, että kunnan viranomaiset eivät ole menetelleet asiassa lain vastaisesti. Korkeimmassa hallinto-oikeudessa oli vireillä Heikki Leistin valitus kunnanvaltuuston tekemästä päätöksestä, jolla kunta on päättänyt myydä Riihiniemen koulun Koitti ry:lle. Asiasta saatiin korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu vuonna 2011, jonka mukaan Riihiniemen koulun kaupan toteuttamiselle valtuuston tekemän päätöksen mukaisesti ei ole enää estettä. Kunnanvaltuuston hyväksymästä Pohjois-Hartolan ranta- ja kyläyleiskaavasta valitettiin Kouvolan hallinto-oikeuteen Ilpo ja Terttu Pietilän, Teuvo Elfvengrenin ja Päijät-Hämeen lintutieteellisen yhdistyksen toimesta. Valitus on ollut lausunnolla kunnanhallituksessa toukokuussa 2010 ja asian käsittely hallinto-oikeudessa on edelleen kesken. Kalevi Antikainen valitti Kouvolan hallinto-oikeudelle kunnanhallituksen tekemästä Antikaista koskevasta rikosilmoituksesta, sekä kunnanvaltuuston puheenjohtajan päätöksestä pidättää Antikainen luottamustoimestaan tilapäisesti sekä kunnanhallituksen tekemästä tutkintapyynnöstä koskien hallintovirkamiesten toimintaa oppilasasiassa, josta Antikainen oli tehnyt valtuustoaloitteen liittyen viranhaltijan tekemään lastensuojeluilmoitukseen. Hallinto-oikeus on todennut antamassa päätöksessään, että se jättää kaikki valitukset tutkimatta koska päätöksistä ei ole valitusoikeutta ja hylkää päätösten täytäntöönpanokieltoa koskevat valitukset. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Kunnan toimintakertomuksesta ja talousarvion toteutumisvertailusta käy ilmi, että valtuustolta ei anottu lisämäärärahoja vuonna Käyttötalouden ulkoiset ja sisäiset menot toteutuivat 98,6 % ja tulot 103,4 %. Toimintakate 97,4 %. Talousarvion toteutumisen näkökulmasta voidaan arvioida, että varojen käytön valvonnassa on onnistuttu. Riskienhallinnan järjestäminen Kunnan merkittävimpiä riskejä ja riskienhallintaa on kuvattu kohdassa Sopimustoiminta Sopimusehtojen noudattamista ja vanhentumisaikojen seurantaa on lisätty hallintokunnan ja taloushallinnon välisellä yhteistyöllä. Sopimusten parempaan valvontaan ja määräaikojen seurantaan pyritään aktiivisesti. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Hartolan kunnassa ei ole järjestetty ulkopuolista tai sisäistä tarkastusta vuonna

24 3.6 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot 0 0 Tilikauden ylijäämä/alijäämä TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 14,6 % 14,4 % 13,8 % Vuosikate/Poistot, % 181 % 507 % 148 % Vuosikate, /asukas Asukasmäärä Tuloslaskelman tunnuslukujen laskentaperusteet: Toimintatuotot/toimintakulut, %= 100 *Toimintatuotot/Toimintakulut Vuosikate/Poistot, %= 100 x Vuosikate/Poistot ja arvonalentumiset Vuosikate /asukas= Vuosikate/Asukasmäärä Huomioitavaa tuloksen muodostumisessa Vuoden 2010 tilinpäätöksessä oikaistiin vuoden 2010 toimintamenoja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän Aava-peruspalvelukeskuksen liikaa vuosilta laskuttamalla summalla euroa. Summa kirjattiin tällöin asiakaspalvelujen ostojen hyvitykseksi/vähennukseksi. Hartolan kunta laskutti Itä-Hämeen opistolta euroa vuoteen kohdistuvia eläkemenoperusteisia maksuja, ko. summa kirjattiin henkilöstökulujen pienennykseksi. Kirjanpitolautakunta on antanut yleisohjeen kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelman laatimisesta. Ohjeen mukaan kunnassa satunnaisiksi tuotoiksi ja kuluiksi katsotaan sellaiset tulot ja menot, jotka perustuvat kunnan tavanomaisesta toiminnasta poikkeaviin, kertaluonteisiin ja olennaisiin tapahtumiin. Ne on perusteltua esittää omana ryhmänään vuosikatteen jälkeen, mikäli niiden 24

25 määrä vuosikatteeseen suhteutettuna on olennainen. Näin vuosikatteen vertailtavuus eri vuosien välillä paremmin toteutuu. Vertailtavuuden parantamiseksi on vuoden 2011 tilinpäätöstaulukoissa vuoden 2010 satunnaisiin tuottoihin siirretty 753 teur, mikä vuoden 2010 tilinpäätöksessä oli kirjattu toimintakatteen yläpuolelle. Vuosina erikoissairaanhoidossa ensihoidon laskuttamatta jätetty summa 430 teur on kirjattu vuoden 2011 tilinpäätöksessä satunnaisiin kuluihin. Tuloslaskelma ei sisällä kunnan sisäisiä tuottoja ja kuluja. Toimintatuottojen osuus toimintakuluista kasvoi ja oli 14,6 % (14,4 %). Toimintakulut kasvoivat 1,016 milj. euroa 5,6 % vuonna 2011 vuoteen 2010 verrattuna. Toimintakate, joka osoittaa verorahoituksen tarpeen kunnan toiminnan kattamiseen heikkeni 0,827 milj. euroa Verotulot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 0,282 milj. euroa eli n. 3 % (3,2 %). Valtionosuuksia saatiin 7,757 milj. euroa, joka on 0,757 milj euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kunnalle ei myönnetty vuonna 2011 harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta. Rahoitustuotot ja kulut toteutuivat edelliseen vuoteen verrattuna lähes samansuuruisena. Suunnitelman mukaisia poistoja kirjattiin 0,584 milj. euroa. Kunnanvaltuusto on vahvistanut Hartolan kunnan poistosuunnitelman muuttamisen vuonna 2004, jolloin sen on todettu olleen suhteellisen kireä rakennusten ja kiinteistöjen osalta. Menojäämäpoistot ovat olleet hyvin etupainotteisia ja valtuusto on todennut, että kuntapuolella tasapoisto on rakennusten kaltaisissa käyttöryhmissä perusteltua. Kunnassa siirryttiin poistojen laskennan osalta uuteen Pro Economica talouden ohjausjärjestelmän sisältämään käyttöomaisuus kirjanpitoon vuoden 2011 alusta lukien, joka laskee poistot suoraan kirjanpitoaineistosta. Tällöin kävi ilmi, että Hartolan kunnan vuodesta 2006 lähtien käyttämässä erillisessä käyttöomaisuuskirjanpito-ohjelmassa, josta on luovuttu vuoden 2010 lopussa, on ollut virhe matemaattisessa kaavassa. Tämän seurauksena vuosittaiset poistot oli laskettu tilinpäätöksessä vähäisemmiksi kuin vuonna 2004 vahvistetun poistosuunnitelman mukaan olisi pitänyt tapahtua. Se on johtunut mahdollisesti siitä, että ohjelmistoon ei ole hankittu kaikkia päivityksiä. Vuoden 2011 alusta lukien poistot on oikaistu vuoden 2004 vahvistetun poistosuunnitelman mukaisiksi ja ne toteutuvat vuoden 2011 tilinpäätöksessä noin euron suuruisena. Tilikauden tulos oli 0,262 milj. euroa on parempi kuin vuoden 2011 talousarviota tehtäessä ennakoitiin. Varsinainen tilikauden tulos euroa olisi ollut vieläkin enemmän voitollinen, ellei Hartolan kunta olisi saanut Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveystoimen kuntayhtymästä 0,498 milj. euron suuruista ensihoidon laskutusvirheen oikaisua vuosilta Tästä kohdistui vuosiin ,430 milj. euroa sekä vuoteen 2011 todellisen käytön mukainen kustannus euroa, josta maksuun panematta oli euroa. Vuosiin kohdistuva euroa kirjataan vuoden 2011 tilinpäätöksessä satunnaisiin eriin ja siirtovelkoihin. Vuoteen 2011 kohdistuva euroa kirjataan erikoissairaanhoidon kuluihin ja siirtovelkoihin. Näistä vaikeuksista huolimatta on saavutettu positiivinen tulos, jota selittää verotulojen odotettua parempi kasvu ja kunnan toimintamenojen maltillinen kehitys. 25

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016 Kunnanhallitus 67 27.03.2017 Tarkastuslautakunta 31 12.05.2017 Valtuusto 14 22.05.2017 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016 Kunnanhallitus 27.03.2017 67 40/02.02.02/2017 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 4/2016 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2013-2016 KOKOUSAIKA Maanantai 30.05.2016 klo 16:00 16:40 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 3/2016 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2013-2016 KOKOUSAIKA Maanantai 23.05.2016 klo 9.00 14.00 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 Kunnanvaltuusto 46 27.06.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden

Vuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 130 25.3.2013 Asianro 313/02.02.01/2013 93 Vuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen Päätöshistoria

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011 Julkinen talous 2012 Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011 Kuntien taloustilanne heikkeni vuonna 2011 Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarviotietojen mukaan Manner-Suomen kuntien yhteenlaskettu

Lisätiedot

Hallintosäännön mukaan kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja.

Hallintosäännön mukaan kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kihniön kunta Tarkastuslautakunta 2013-2016 Pöytäkirja 3/2017 Kokousaika: 19.4.2017 klo 12.00 15.45 Kokouspaikka: Kihniön kunnanvirasto Läsnä: Jouko Yli-Knuuttila, puheenjohtaja Minna Yli-Kujala, varajäsen

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Torstai klo

Torstai klo Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 5/2011 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA Torstai 19.05.2011 klo 15.00 18.00 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi marraskuu Kh Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi marraskuu Kh Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 10.2.2014 Tammi marraskuu Kh. 17.2.2014 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015

Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 82 29.3.2016 Asianro 404/02.02.01/2016 46 Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015

Lisätiedot

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 6/2013 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 25 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 26 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 27 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 2011 osa I Sisältää liikelaitoksen, sisältää sisäiset erät, keskinäiset sisäiset eliminoitu Alkuperäinen Talousarvio-

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2016 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-syyskuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-syyskuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 28.11..2013 Tammi-syyskuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Juankosken kaupunki. Tilinpäätös 2016

Juankosken kaupunki. Tilinpäätös 2016 Juankosken kaupunki Tilinpäätös 2016 Väestömuutokset ja rakentaminen Juankosken virallinen väkiluku 31.12.2016 on 4727. Vähennystä edelliseen vuoteen 77. Syntyneiden enemmyys -37. Kuntien välinen nettomuutto

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016 12.6.2017 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2016 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,1 % (-4) -0,3 % (-4) -0,3 % (-15)

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös Mediatiedote 6. huhtikuuta 2017 Vuoden 2016 tilinpäätös ennustettua parempi ja mahdollistaa jonkin verran myös varautumista tulevaan Tilinpäätös on 0,2 miljoonaa

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja. Kaupunginhallitus 78 08.03.2016 Kaupunginhallitus 97 22.03.2016 Tarkastuslautakunta 60 23.05.2016 Valtuusto 31 21.06.2016 Tilinpäätös ja vastuuvapaus vuodelta 2015 960/02.55/2016 KH 08.03.2016 78 Kuntalain

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen arvio tavoitteiden ja strategian toteutumisesta 2016

Kaupunginhallituksen arvio tavoitteiden ja strategian toteutumisesta 2016 Kaupunginhallitus 233 08.05.2017 Kaupunginhallituksen arvio tavoitteiden ja strategian toteutumisesta 2016 2763/00.01.02/2017 KHALL 08.05.2017 233 Yleistä Vuonna 2016 Uudenkaupungin yrityssektorin positiivinen

Lisätiedot

Tilinpäätösennuste 2014

Tilinpäätösennuste 2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 46 Tilinpäätösennuste 2014 Asianro 117/02.02.02/2014 Raision kaupungin tilinpäätös on valmistumassa. Tilinpäätösennusteen mukaan tilikauden ylijäämäksi on muodostumassa

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä.

Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä. VEROTILITYKSET VUONNA 2015 Kunnanhallitus 23.2.2015 ( 45): Tammikuun verotulotilitys oli kaikkiaan 0,8 % parempi kuin vuonna 2014. Kunnallisveron osalta kasvua oli 2,2 %, koko maassa 2,5 %. Helmikuun verotilitys

Lisätiedot

Talousraportti 8/

Talousraportti 8/ 1 (6) Talousraportti elokuun lopun tilanteesta Väestö Elokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 831 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 620, Nurmeksessa 7 930 ja Valtimolla 2 281 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016 Kunnan tilikauden tuloksen muodostuminen Vuoden 2016 talousarvion kehyksenä ollut 2015 talousarvio ja oletukset heikosta talouskehityksestä. Tilikauden aikana näkymä taloudesta

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 18 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 19 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 20 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 21 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2010

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2010 Julkinen talous 2011 Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2010 Kuntien taloustilanne ennakoitua parempi vuonna 2010 Manner-Suomen kuntien rahoitusasema parani huomattavasti vuonna 2010. Tilastokeskuksen

Lisätiedot

(Valmistelija: Talousjohtaja Pekka Leppänen, p )

(Valmistelija: Talousjohtaja Pekka Leppänen, p ) VEROTILITYKSET VUONNA 2017 Kunnanhallitus 6.2.2017 ( 24): Tammikuun verotulotilitys oli kaikkiaan 7,2 % heikompi kuin vuonna 2016. Tilitys oli kaikissa verolajeissa viimevuotista heikompi: kunnallisverotulot

Lisätiedot

Nurmeksen vuosi 2016 toteutui talousarviota paremmin

Nurmeksen vuosi 2016 toteutui talousarviota paremmin 1 (5) Nurmeksen vuosi 2016 toteutui talousarviota paremmin Nurmeksen kaupungin tilinpäätös oli talousarviota vahvempi vuonna 2016. Kaupungin tilikauden tulos oli 532 064 euroa ja ylijäämä esitettävien

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Kuntien ja maakuntien talousnäkymät

Kuntien ja maakuntien talousnäkymät Onnistuva Suomi tehdään lähellä Kuntien ja maakuntien talousnäkymät Kuntapäivät Minna Punakallio Pääekonomisti Kuntaliitto Sanna Lehtonen Kehittämispäällikkö Kuntaliitto Talouskasvu piristynyt vihdoinkin

Lisätiedot

Suunnittelukehysten perusteet

Suunnittelukehysten perusteet Kaupunginhallitus 344 19.06.2017 Vuoden 2018 talousarvion ja vuosien 2018-2020 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2875/02.02.00/2017 KHALL 19.06.2017 344 Talouden tasapaino

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 25.3.2010 klo 13.00 Päiväys: 25.3.2010 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 30.9.2016 Talous- ja hallinto-osasto 26.10.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.9.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Tilikauden ylijäämä oli 4,22 milj. euroa (TA -5,67 milj. euroa). Investointien toteutuminen. Ehdotus tuloksen käsittelystä

Tilikauden ylijäämä oli 4,22 milj. euroa (TA -5,67 milj. euroa). Investointien toteutuminen. Ehdotus tuloksen käsittelystä Kunnanhallitus 112 27.03.2017 Kunnanvaltuusto 51 29.05.2017 Vuoden 2016 tilinpäätöksen hyväksyminen 972/02.02.01/2016 Kunnanhallitus 27.03.2017 112 Kuntalain mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 3.4.217 2 SISÄLLYSLUETTELO PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN TALOUSKATSAUS.. Väestö. 3 Työllisyys.. 3 TULOSLASKELMA.. 4 Toimintatuotot. 4 Toimintakulut.. 4 Valtionosuudet.. 4 Vuosikatetavoite

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2009

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2009 Julkinen talous 2010 Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2009 Kuntien taloustilanne heikkeni huomattavasti viime vuonna Kuntien menojen voimakas kasvu yhdessä verotulojen heikon kehityksen kanssa

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi-huhtikuu

Väestömuutokset, tammi-huhtikuu Iitin kunta Talouskatsaus Tammi-huhtikuu 715/.1./16 31.5.16 Kunnanhallitus 6.6.16 Väestön kehitys ja väestömuutokset 16 Luonnollinen väestön lisäys Syntyn Kuolleet eet vuosi15 63 15 tammi16 helmi16 6 Kuntien

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

TA 2013 Valtuusto

TA 2013 Valtuusto TA 2013 Valtuusto 12.11.2012 26.11.2012 www.kangasala.fi 1 26.11.2012 www.kangasala.fi 2 TALOUSARVIO 2013 Muutos % ml. vesilaitos TA 2013 TA 2012/ milj. TA 2013 Kokonaismenot 220,3 5,7 ulkoiset Toimintakulut

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1.-30.6.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 12.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.6.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1-30.6.2017

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

TP Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä. Alavieskan kunta 3.3.

TP Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä. Alavieskan kunta 3.3. TP 2016 Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä Alavieskan kunta 3.3.2017 JY Päivitetty 10.3.2017 ja 13.3.2017 Päivitetty 27.3.2017 Asukasluvun

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Koko Kanta-Hämeen asukasluku väheni viime vuonna 668 hengellä. Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä.

Koko Kanta-Hämeen asukasluku väheni viime vuonna 668 hengellä. Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä. VEROTILITYKSET VUONNA 2016 Kunnanhallitus 15.2.2016 ( 20): Tammikuun verotulotilitys oli kaikkiaan 4,9 % parempi kuin vuonna 2015. Kunnallisveron osalta tilitys oli 3,7 % ja yhteisöverotulon osalta 24,0

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Muonion kunta Esityslista / 3/

Muonion kunta Esityslista / 3/ Muonion kunta Esityslista / 3/2016 Kokouskutsu 12.5.2016 Tarkastuslautakunnan kokous Aika to klo 16.30 Paikka Valtuustosali Kutsutut Anne-Mari Keimiöniemi puheenjohtaja Juha Särkijärvi varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.8.2017 Talous- ja hallinto-osasto 26.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.8.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä 1.1.

Lisätiedot

Rahan yksikkö: tuhatta euroa TP 2016 TA 2017 Kehys Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys

Rahan yksikkö: tuhatta euroa TP 2016 TA 2017 Kehys Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys Rahan yksikkö: tuhatta euroa 1 000 TP 2016 TA 2017 Kehys 2018 2019 2020 2021 2022 Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys 2018 2019 2020 2021 2022 TOIMINTATUOTOT 72 115 84 291 80 261 63 621 63 535 63 453 63

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.7.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 12.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.7.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä 1.1.

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: VM 5.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. 2014 2015*

Lisätiedot

Toteutuma-arviossa on varauduttu euron palautukseen perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille.

Toteutuma-arviossa on varauduttu euron palautukseen perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille. Kaupunginhallitus 71 06.02.2017 Kaupunginvaltuusto 10 06.03.2017 Kaupungin talouden toteutuminen 2016, kaupunki ja liikelaitokset 2072/02.02.02/2016 KHALL 06.02.2017 71 Talous vuonna 2016 Uudenkaupungin

Lisätiedot

TP Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä. Alavieskan kunta 3.3.

TP Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä. Alavieskan kunta 3.3. TP 2016 Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä Alavieskan kunta 3.3.2017 JY Päivitetty 10.3.2017 ja 13.3.2017 Päivitetty 27.3.2017 ja 19.5.2017

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI TOUKOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. KINNULAN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Sivu Nro 11 / 2009 201 Kokousaika 30.03.2009 klo 17.00 19.20 Kokouspaikka Kunnanvirasto, valtuustosali Saapuvilla olleet Jäsenet jäsenet (merkintä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HUHTIKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo 216 215 214 213 212 211 tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI MAALISKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo 216 215 214 213 212 211 tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 17.6.2016 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2015 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,4 % (-18) -0,6 % (-60) -0,9 % (-13)

Lisätiedot

Luumäen kunta Loppuraportti 2013

Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Tarkastuslautakunta 10.4.2014 BDO Audiator Oy JHTT, KHT Ulla-Maija Tuomela Hallinnon tarkastus Valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat 2013 Tarkastuksessa on käyty läpi pöytäkirjat

Lisätiedot

Kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös (KL 114 )

Kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös (KL 114 ) Kaupunginhallitus 100 27.03.2017 Tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2016 77/04.047/2017 KH 27.03.2017 100 Kuntalain (410/2015) 113 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kaupunginhallitus 156 03.04.2017 Tarkastuslautakunta 2013-2017 37 02.05.2017 Tarkastuslautakunta 2013-2017 44 15.05.2017 Kaupunginvaltuusto 32 22.05.2017 Tilinpäätös ja toimintakertomus 2016 149/02.06.01.03/2017

Lisätiedot

Talouskatsaus

Talouskatsaus Salon kaupunki 235/00.04.01/2016 Talouskatsaus 2016-2017 Henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti Toiminnan ja talouden tasapaino Salon kaupungin toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi viime vuosina.

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Kirsi Mukkala KESKI-SUOMEN KUNTIEN ALUSTAVAT TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2016

Kirsi Mukkala KESKI-SUOMEN KUNTIEN ALUSTAVAT TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2016 31.3.2017 Kirsi Mukkala KESKI-SUOMEN KUNTIEN ALUSTAVAT TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2016 1 Alustavat tilinpäätöstiedot 2016 Perustuvat kuntiin lähetettyyn kyselyyn tiedot on koottu 13.-29.3.2017 välisenä aikana Tiedot

Lisätiedot

Tilikauden alijäämä oli - 1,38 milj. euroa (TA -1,35 milj. euroa). Investointien toteutuminen. Ehdotus tuloksen käsittelystä

Tilikauden alijäämä oli - 1,38 milj. euroa (TA -1,35 milj. euroa). Investointien toteutuminen. Ehdotus tuloksen käsittelystä Kunnanhallitus 92 31.03.2016 Kunnanvaltuusto 55 20.06.2016 Vuoden 2015 tilinpäätöksen hyväksyminen 2/02.02.01/2016 Kunnanhallitus 31.03.2016 92 Kuntalain mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta

Lisätiedot

Lauta-/johtokunnan pöytäkirjanote toimitetaan talouspalveluihin

Lauta-/johtokunnan pöytäkirjanote toimitetaan talouspalveluihin HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot