HARTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS 2011 JA TASEKIRJA. Kunnanhallitus Valtuusto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HARTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS 2011 JA TASEKIRJA. Kunnanhallitus 30.3.2012 Valtuusto 13.6.2012 21"

Transkriptio

1 HARTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS 2011 JA TASEKIRJA Kunnanhallitus Valtuusto

2 Kunnanjohtajan katsaus KUNNAN HALLINTO Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Lautakunnat ja jaostot Organisaatiokaavio YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS HARTOLAN KUNNAN TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYS Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Kunnan henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Ympäristötekijät Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja menot KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Yhdistelmä konsernitilinpäätöksiin sisältyvistä yhteisöistä Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELEMINEN JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMINEN Tilikauden tuloksen käsittely Talouden tasapainottamistoimenpiteet TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Seurantaa koskeva sääntely Taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Käyttötalous Vaalit

3 Hallinnon ja talouden tarkastus Kunnanhallitus ja valtuusto Sosiaali- ja terveystoimi Sivistyslautakunta Tekninen lautakunta Ympäristölautakunta Investointien toteutuminen TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma Tase Rahoituslaskelma Konsernilaskelmat TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET LUETTELOT JA SELVITYKSET ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT

4 Kunnanjohtajan katsaus Vuosi 2011 ei ollut Hartolan kunnalle taloudellisesti niin synkkä kuin ennakolta arvioitiin. Vuonna 2009 keskimääräinen työttömyys oli 12,1 %. Vuoden 2011 työttömyysaste aleni 9,7 %:iin. Kehitys näkyi myös kunnan verotuloissa. Kertyneen kunnallisveron määrä kasvoi vuoteen 2010 verrattuna 3,5 %. Kehitystä voi pitää erittäin hyvänä kun samaan aikaan kunnallisverotettavasta tulosta tehtävät vähennykset pienensivät veropohjaa, asukasluku väheni ja veroprosentti pysyi entisellään. Yhteisövero pysyi edellisen vuoden tasolla ja kiinteistöveron tuotto parani hieman. Valtionosuudet pienenivät edelliseen vuoteen verrattuna johtuen verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen pienenemisestä. Vuoden 2011 talousarviossa arvioitu toimintakate alitettiin 0,440 milj. eurolla. Tämä muodostui toimintatuottojen euron suuruisesta ylityksestä ja toimintamenojen euron suuruisesta alituksesta. Sosiaali- ja terveystoimen sekä ympäristöterveydenhoidon menot ylittivät talousarvion eurolla, mistä suurin osa tulee ensihoidon laskutusvirheen korjauksesta vuonna Oman toiminnan osalta toimintakatteen alitus oli euroa. Suurin vaikutus ennakoitua parempaan tulokseen oli sillä, että verotulot ylittivät arvion eurolla. Talousarvion mukainen vuosikate ylitettiin 0,887 milj. eurolla. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän erikoissairaanhoidossa oli vuosina tapahtunut ensihoidon laskutuksessa kohdistamisvirhe niin, että Hartolalta oli jäänyt perimättä yhteensä euroa. Vuoteen 2011 kohdistuva osuus euroa kirjattiin erikoissairaanhoidon kuluihin mutta vuosiin kohdistuva euroa kirjattiin tilinpäätöksessä satunnaisiin kuluihin. Kunnanhallitus asetti vuoden 2011 tavoitteeksi, että jäljellä oleva kertynyt alijäämä saataisiin kokonaan katetuksi. Tämä tavoite ei yllättävän lisälaskun vuoksi toteutunut vaan ,48 suuruisen ylijäämän jälkeen jää katettavaa alijäämää vielä ,61 euroa eli 43 /asukas. Toimintakatteen 5,4 % suuruinen kasvu johtuu lähes kokonaan sosiaali- ja terveystoimen menojen kasvusta. Oman toiminnan toimintakate pieneni edellisestä vuodesta 1,6 % toimintatulojen kasvun vuoksi. N.s. oman toiminnan menojen kasvu oli edelliseen vuoteen verrattuna 105 teur eli 1,3 %. Uutta korollista lainaa ei vuoden aikana otettu lainkaan ja vanhoja lainoja lyhennettiin 1,545 milj. eurolla. Lainamäärä asukasta kohden pieneni edellisen vuoden eurosta euroon. Tilastokeskuksen keräämien ennakkotietojen mukaan kuntien lainamäärän keskiarvo on euroa/ asukas. Suhteellinen velkaantuneisuus oli tilinpäätöksessä 50,17 %, mikä ylitti 50 % täpärästi. Kesäkuussa muodostetun Kataisen hallituksen yksi päätavoite on toteuttaa kuntauudistus perustuen vahvoihin peruskuntiin. Maaliskuun puolivälissä pidetty Päijät-Hämeen aluekuuleminen osoitti, että vapaaehtoisuuden pohjalta ei maakuntaamme tule muodostumaan kahta vahvaa peruskuntaa. Hartolan kunta valmistautuu antamaan kirjallisen vastauksensa kuntarakennetyöryhmän raportin pohjalta huhtikuun 13. päivään mennessä. Vahvojen peruskuntien tavoite on hallituksen tekemä poliittinen valinta. Raportti ei sisällä lainkaan perusteluja siitä, millä tavalla ja millä keinoilla karttaan piirrellyt 70 vahvaa peruskuntaa ratkaisisivat tulevaisuuden ongelmat. Suomi on suuri maa ja sen alueet hyvin erilaisia, joten yksi vahvan peruskunnan malli on mahdotonta toteuttaa koko maassa. Tämä on kymmenes ja viimeinen kunnanjohtajan katsaus, jota kirjoitan. Jokainen kymmenen vuotta kunnanjohtajana on ollut taistelua talouden tasapainon ja tulojen riittävyyden kanssa. Juuri kun luulimme tasapainon saavuttaneemme, teki hallitus suuria valtionosuuksien leikkauksia vuodelle Viimeisimmistä, vuonna 2013 toteutettavista leikkauksista tuli tieto vajaa viikko sitten. Motivaatio työhön syntyy onnistumisen elämyksistä. Voimme olla tyytyväisiä siitä, että lähes koko kertynyt alijäämä on saatu katetuksi ilman omaisuuden myyntiä. Kuntiin kohdistuu juuri nyt enemmän muu- 4

5 tospaineita ja vaatimuksia kuin koskaan. Kiitän kunnan henkilöstöä ja luottamushenkilöitä menneistä vuosista ja toivotan voimia, onnea ja menestystä kaikille niille, jotka jatkavat työtään Hartolan kuntalaisten palveluksessa. Hartolassa Raija Rissanen kunnanjohtaja 5

6 1. KUNNAN HALLINTO Kunnan toimielimet järjestäytyivät kunnallisvaalien 2008 tuloksen perusteella käytyjen neuvottelujen jälkeen tammikuussa Valtuuston jäsenistä vaihtui 10. Vuoden 2011 alussa valittiin uudet toimielimet kaksivuotiskaudelle VALTUUSTO TARKASTUS- LAUTAKUNTA KESKUSVAALI- LAUTAKUNTA KUNNANHALLITUS ELINKEINOJAOSTO HENKILÖSTÖJAOSTO SIVISTYS- LAUTAKUNTA TEKNINEN LAUTAKUNTA YMPÄRISTÖ- LAUTAKUNTA 1.1 Kunnanvaltuusto Hartolan kunnan ylin päättävä elin on kunnanvaltuusto. Kunnanvaltuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Kunnanvaltuustoon kuuluu 21 valtuutettua. Kunnanvaltuuston puheenjohtajana on vuonna 2011 toiminut Jarkko Fågel (Kok.), ensimmäisenä varapuheenjohtajana Vuokko Rolig (SDP) ja toisena varapuheenjohtajana Jeremias Sankari (Kesk). Kunnanvaltuustoon ovat kuuluneet lisäksi seuraavat valtuutetut ja heidän puoluekantansa: Antikainen Kalevi Eskola Olli Hakala Heikki Heikkilä Mika Huoponen Maria Järvinen Hannu Karnaattu Markku Leisti Heikki Mamia Maija-Liisa Nenonen Mikko Nieminen Tapio Pajunen, Sanna Palm Markku Ruoppi Mikko Röksä Kari Kok. SDP Kesk. Kesk Kok Kesk. SDP Vas. Kesk. Kok PS Kesk. SDP Kesk Kok. Kesk. 6

7 Tanskanen Matti Tilander Sirpa Virtanen Maritta SDP Kok. Kesk. Mikko Nenonen ilmoitti perustaneensa Hartolan Perussuomalaisten valtuustoryhmän. Vuonna 2011 valtuusto kokoontui 7 kertaa ja käsitteli 74 asiaa. 1.2 Kunnanhallitus Kunnanhallitus huolehtii Hartolan kunnan hallinnon ja toiminnan johtamisesta kunnanvaltuuston hyväksymien tavoitteiden mukaisesti. Kunnanhallitukseen kuuluu seitsemän jäsentä. Kunnanhallituksen puheenjohtajana on vuonna 2011 toiminut Maija-Liisa Mamia (Kesk.) ja varapuheenjohtajana Pertti Mäkinen (Kok.) Kunnanhallitukseen valittiin kaudelle lisäksi seuraavat varsinaiset jäsenet: Hakala Heikki Mattila Liisa Palm Markku Tanskanen Matti Tilander Sirpa Kesk. SDP Kesk SDP Kok Kunnanhallituksen esittelijänä on toiminut kunnanjohtaja Raija Rissanen. Vuonna 2011 kunnanhallitus kokoontui 16 kertaa ja käsitteli 272 asiaa. 1.3 Lautakunnat ja jaostot Hartolan kunnassa toimi kertomusvuonna tarkastuslautakunta, keskusvaalilautakunta, tekninen lautakunta, sivistyslautakunta ja ympäristölautakunta sekä kaksi jaostoa; henkilöstöjaosto ja elinkeinojaosto. Alla olevassa erittelyssä on ilmoitettu toimielimen varsinaiset jäsenet. Tarkastuslautakunta Keskusvaalilautakunta Mikko Nenonen, pj PS ( ) Heinonen Hannu, pj Kesk. Markku Karnaattu, vpj SDP Eero Halmekoski, vpj Kok. Lea Korhonen Vas. Sanna Pajunen SDP Virve Mustonen Kesk. Hely Alakokkare VAS Kari Röksä Kesk. Anneli Mäkelä Kesk. Tekninen lautakunta Sivistyslautakunta Eskola Olli, pj SDP Hannu Järvinen, pj Kesk. Hannu Kemppi, vpj Kesk. Kalevi Antikainen, vpj Kok. Sanna Pajunen SDP Jeremias Sankari Kesk. Juha Saarinen Kesk. Pirkko Riihimäki Kesk. Pentikäinen-Laine Maija Kesk. Maria Huoponen Kok. Nina Hämäläinen Kok. Markku Karnaattu SDP Osmo Haikka Kok. Vuokko Rolig SDP Ympäristölautakunta Elinkeinojaosto ( ) Mika Heikkilä, pj Kesk. Maija-Liisa Mamia, pj Kesk. Tauno Hilden, vpj Kok Sanna Pajunen vpj SDP 7

8 Maritta Virtanen Kesk. Pertti Mäkinen Kok. Jouni Hokkanen Kesk. Nina Hämäläinen Hartolan yrittäjät pj. Arja Nenonen Kok Markku Ihanajärvi Hartolan MTK Arja Lindh SDP Kalle Moisio SDP Valtuuston poliittiset voimasuhteet Suomen Keskusta Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Puolue Vasemmistoliitto Perussuomalaiset 9 valtuutettua 5 valtuutettua 5 valtuutettua 1 valtuutettu 1 valtuutettua 1.4 Organisaatiokaavio KUNNANJOHTAJA Raija Rissanen SIVISTYSOSASTO Rehtorisivistystoimenjohtaja Irja Niilahti TEKNINEN OSASTO Tekninen johtaja Antti Kailio HALLINTO-OSASTO Hallintojohtaja Merja Olenius Kunnan viranhaltijaorganisaatio on esitetty alla olevassa kaaviossa. Sivistystoimen johtaminen on lukien siirretty rehtori-sivistystoimenjohtajalle. Tilivelvolliset viran- ja toimenhaltijat Kuntalain 75 :n 1 momentin mukaan tilivelvollisia ovat toimielinten jäsenet ja asianomaisten toimielinten tehtäväalueen johtavat viranhaltijat. Valtuusto on kokouksessaan määritellyt tilivelvolliset viranhaltijat voimassa olevien johtosääntöjen ja talousarviorakenteen perusteella. Tällöin on tilivelvollisiksi määritelty kunnan edellä luetellut hallintokunnat paitsi valtuusto, joka ei kuntalain 75 :n mukaan ole tilivelvollinen. Tilivelvollisiksi viran- ja toimenhaltijoiksi on määritelty ne viranhaltijat, joille on hallintosäännössä ja päävastuualueen johtosäännössä delegoitu esittely- ja päätösvaltaa. 8

9 kunnanjohtaja hallintojohtaja tekninen johtaja rehtori-sivistystoimenjohtaja 1.8. lukien maaseutuasiamies toimistorakennusmestari rehtori saakka rakennustarkastaja ympäristötarkastaja päivähoidon esimies kirjastonjohtaja vapaa-aikaohjaaja 2. YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS Maailman ja kansantalouden kehitys Suomen talous toipui vuoden 2009 finanssikriisistä nopeasti ja laajapohjaisesti jo vuonna Vuoden 2011 alkupuoliskolla ja kesällä talous kasvoi hyvää vauhtia ja vielä syksyllä talous kasvoi kohtuullisesti kotimaisen kysynnän tukemana. Alkusyksystä lähtien julkaistut taloustilastot ovat osoittaneet, että maailmantalouden nopein kasvuvaihe on ohitettu vuoden 2011 lopussa. Myös Euroopan ulkopuolella kasvu on hidastumassa. Suomessa syynä kasvun hidastumiseen on toisaalta vientikysynnän heikkous ja toisaalta lisääntyneen epävarmuuden johdosta alentunut investointihalukkuus. Kasvun tyrehtymisen seurauksena vuonna 2010 alkanut työttömyysasteen lasku pysähtyi syksyllä. Työttömyysaste oli vuonna %. Työttömänä on siten tänä vuonna keskimäärin vähän yli kaksi sataa tuhatta henkeä. Pitkäaikaistyöttömien määrä pysynee kuitenkin suurena. Työllisyysaste alkaa ennusteiden mukaan nousta nopeasti väestörakenteen muutosten johdosta. Keväällä 2012 työttömyyden odotetaan kääntyvän lievään nousuun työvoiman kysynnän laskiessa. Työttömyydennousu on kuitenkin maltillista yritysten käyttäessä tehtyjä työtunteja ensisijaisena työpanoksen sopeutustoimena. Myös työvoiman tarjonta alenee väestön ikääntyessä Vuonna 2011 kuluttajahintaindeksi kohosi vuositasolla keskimäärin 3,3 %. Inflaation kiihtymisen kotimaassa on arvioitu vaikuttavan siinä määrin heikentävästi kotitalouksien ostovoimaan, että paineet palkantarkistuksiin ovat kasvaneet. Inflaatiota kiihdytti vuoden 2011 lopulla ennen kaikkea alkoholiveron ja liikenteen polttoaineverojen nosto. Euroopan tasolla inflaation kiihtyminen keväällä johti siihen, että Euroopan Keskuspankki nosti korkotasoa. Nyttemmin euroalueen talouskasvun heiveröisyys on merkinnyt pidättyvyyttä korkotason nostamisessa. Suomessa kuluttajahintojen nousuvauhdin arvioidaan hidastuvan vuonna Valtiovarainministeriö on arvioinut palkansaajien yleisen ansiotasoindeksin nousuksi noin 2,5 % vuonna Tilastokeskuksen alustavien ennakkotietojen mukaan Suomen julkisyhteisöjen sulautettu velka kasvoi vuoden 2011 aikana 6 miljardilla eurolla 93 miljardiin euroon. Velan suhde bruttokansantuotteeseen pysyi lähes ennallaan, kasvu oli vain 0,2 prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Julkisyhteisöjen alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen pieneni 0,5 prosenttiin, kun vuotta aikaisemmin alijäämä oli 2,5 prosenttia. Julkinen alijäämä ja velka pysyivät ennakkotietojen mukaan EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisten viitearvojen alapuolella. Vuonna 2011 julkisyhteisöjen rahoitusasema oli 0,9 miljardia euroa alijäämäinen. Valtiosektorin alijäämä pieneni 4,1 miljardia euroa 5,4 miljardiin euroon. Erityisesti valtion verokertymä kasvoi merkittävästi vuoden 2011 aikana. Veroaste oli 42,9 prosenttia vuonna Veroaste kuvaa verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhdetta bruttokansantuotteeseen. Veroaste kasvoi 0,6 prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 8,2 9

10 prosenttia vuonna Kertymä oli yhteensä 82,2 miljardia euroa. Kerättyjen verojen määrä ylitti ensimmäistä kertaa taantumaa edeltäneen vuoden 2008 tason. Tiedot käyvät ilmi kansantalouden tilinpidon vuotta 2011 koskevista ennakkotiedoista. Kuntasektorin alijäämä kasvoi 0,5 miljardia euroa 0,8 miljardiin euroon, minkä taustalla oli verotulojen ja saatujen tulonsiirtojen hidastunut kasvu ja kulutusmenojen edellisvuotta suurempi kasvu. Työeläkelaitokset keräsivät edellisvuoden tasoa vastaavan 5,3 miljardin euron ylijäämän. Julkinen alijäämä suhteessa BKT:een pysyi siis ennakkotietojen mukaan EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisen viitearvon 3 % alapuolella. (Tilastokeskus ) 3. HARTOLAN KUNNAN TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYS Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarviotietojen mukaan Manner-Suomen kuntien yhteenlaskettu vuosikate laski edellisestä vuodesta 369 miljoonalla eurolla. Vuosikatteen heikkenemiseen vaikutti se, että kuntien toimintakate heikkeni enemmän kuin verotulot ja valtionosuudet kasvoivat. Kuntien lainakanta jatkoi kasvuaan 741 miljoonalla eurolla. Myös kuntayhtymien taloustilanne heikkeni hieman. Manner-Suomen kuntien valtionosuudet, verotulot, vuosikate ja lainakanta * Vuonna 2011 kuntien verotulojen arvioidaan edelleen kehittyvän suotuisasti ja vuosikatteen arvioidaan edelleen paranevan hieman kattaen selvästi käyttöomaisuuden poistot. Hyvästä kehityksestä huolimatta kuntien lainakanta kasvaa, silla nettoinvestointien ennakoidaan pysyvän korkealla tasolla. (VM Budjettikatsaus 2012). Tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien toimintamenot kasvoivat selvästi toimintatuloja enemmän, joten kuntien toimintakatteet heikkenivät edellisestä vuodesta 5,2 prosenttia. Verotulot kasvoivat edellisestä vuodesta 3,9 prosenttia. Verotulojen 717 miljoonan ja valtionosuuksien 241 miljoonan euron lisäys ei kuitenkaan ylittänyt toimintakatteiden 1,2 miljardin euron heikkenemistä, mikä näkyy kuntien vuosikatteiden laskuna. 10

11 Vuosikate asukasta kohti oli kunnissa 390 euroa. Edellisenä vuonna vastaava luku oli 461 euroa. Kaikkiaan 22 kuntaa ja 25 kuntayhtymää arvioi, että toiminta- ja rahoitustulot eivät riitä toiminta- ja rahoitusmenoihin, vaan vuosikate jää negatiiviseksi. Vuosikate kattoi 120 prosenttia kuntien ja kuntayhtymien poistoista. Investoinneista vuosikate riitti kattamaan 63 prosenttia. Investointeihin kunnat arvioivat vuonna 2011 käyttäneensä vajaat 3,5 miljardia euroa, joka on 7,8 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kuntien ja kuntayhtymien investoinneista viidennes voitiin rahoittaa investointihyödykkeiden myynnillä ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Vuoden 2010 poikkeuksellisen suuriin kuntayhtymien investointimenoihin ja kuntien investointihyödykkeiden myyntituloihin vaikuttivat suuret toimintojen siirrot kuntien ja kuntayhtymien välillä. Tästä syystä kuntayhtymien investointimenot ja kuntien investointihyödykkeiden myyntitulot laskivat molemmat vajaalla 1,8 miljardilla eurolla edellisestä vuodesta. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden 2011 lopussa vajaa 13,8 miljardia euroa, eli 961 miljoonaa euroa enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Pitkäaikaisia velkojaan kunnat ja kuntayhtymät lyhensivät noin 1,4 miljardilla eurolla. Uutta pitkäaikaista lainaa otettiin reilut kaksi miljardia euroa. Asukasta kohti lasketun lainakannan keskiarvo Manner-Suomen kunnissa oli euroa, kun vastaava suhdeluku edellisenä vuonna oli euroa. Julkisen talouden alijäämän arvioidaan vuonna 2011 olleen 1 % ja valtiontalouden alijäämän lähes 4 % suhteessa kokonaistuotantoon. Uudelleen heikentyneet kasvunäkymät heijastuvat suoraan julkisen talouden rahoitusasemaan. Joulukuun suhdanne-ennusteessa julkisen talouden alijäämän arvioidaan syvenevän 1,4 prosenttiin suhteessa kokonaistuotantoon vuonna Valtiontalouden alijäämäksi arvioidaan noin 3,8 % suhteessa kokonaistuotantoon. Suomen julkisen velan suhde BKT:hen kasvaa mutta pysyy kuitenkin edelleen EU:n perustamissopimuksessa asetettua 60 prosentin viitearvoa pienempänä. Väestö Hartolan kunnan asukasmäärä oli vuoden 2011 lopussa 3292 asukasta. Väestö väheni 63 hengellä eli 1,88 %. Hartolan kunnan asukasmäärän kumulatiivinen vähenemä vuosina on ollut 491 henkeä. Väestö väheneminen johtuu vanhuspainotteisesta ikärakenteesta, jonka vuoksi kuolleisuuden ja syntyvyyden ero on huomattava. Nuorten vuotiaiden osuus väestöstä on vain 13,5 % eli 446 henkeä. Syntyvyys on laskenut vuodesta 2008 lähtien. Vuosittain syntynyt ikäluokka on jäänyt alle 20 lapseen. Vuoden 2011 luonnollinen väestölisäys/-vähennys oli -35 henkilöä ja muuttotappio oli 28 henkilöä. Hartolassa syntyneitä oli 17 lasta ja kuolleita 52 henkeä. Tulomuuttoa oli 174 henkeä ja lähtömuuttoa 204 henkeä. Maahanmuuttajia oli 4 ja maastamuuttajia 2 henkeä. Väestöennusteen mukaan Hartolan väkiluku laskee edelleen noin 250 asukkaalla kuluvalla vuosikymmenellä. Kunnan väkiluvun oletetaan vakiintuvan 3100 asukkaan tienoille vuoden 2020 jälkeen. (Väestötietokeskus) 11

12 Asukasluku ja sen muutos Asukkaita Nettomuutto Syntyneiden enemmyys Asukkaita Muutos -1,14 % -1,28 % -0,57 % -2,72 % 0,00 % -2,97 % -2,25 % -1,03 % -1,88 % Rakentaminen Hartolassa oli vuonna 2011 yhteensä 2312 loma-asuntoa ja 1732 vakituista asuntoa. Rakentaminen on vähentynyt huippuvuosista , jolloin Hartolassa vuonna 2004 pidettiin lomaasuntomessut. Vuosittain erilaisia rakennus- ja muita toimenpidelupia myönnetään noin kpl. Vuoden 2011 lopussa kunnassa ei ollut virassa toimivaa rakennustarkastajaa, jonka vuoksi osa vuoden 2011 lupahakemuksien käsittelystä siirtyi vuoden 2012 puolelle. Myönnetyt rakennusluvat vuosina kpl Vuosi Asunnot Kesäasunnot Kaikki

13 Työllisyys Hämeen ELY -keskuksen tilaston mukaan Päijät-Hämeen maakunnan työttömyysaste oli vuonna ,7 %, mikä on 0,7 prosenttiyksikköä edellisvuotta parempi. Päijät-Hämeessä työttömien työnhakijoiden määrä väheni vuodenvaihteesta 2010 vuoden 2011 vastaavaan ajankohtaan 8 % prosenttia eli runsaat 2000 henkeä. Hartolassa työttömien työnhakijoiden määrä väheni 8 henkeä eli 5%. Päijät-Hämeen työttömyysaste oli joulukuussa ,1 % ja koko maassa 9,7 %. Hartolan työttömyysaste oli vuoden 2011 lopussa 11,5 % kun se vuotta aikaisemmin oli 11,9 %. Heinolan TEtoimiston alueella työttömyysaste oli koko Hämeen korkein eli 12,8 %, vuosi sitten vastaava luku oli 14,1 %. Heinolan kaupungin työttömyysaste oli vuoden vaihteessa 13,5% (vuotta aikaisemmin 14,9 %) ja Sysmän 10,1 % (11,1 %). Taloudellinen huoltosuhde ilmoittaa sen, kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on yhtä työllistä kohden. Vuonna 2010 ennakkotiedon mukaan Hartolan huoltosuhde oli 1,71. Päijät-Hämeen huoltosuhde oli korkein Sysmässä (1,88) ja matalin Nastolassa (1,32). Koko maan huoltosuhde oli 1,31. Työttömyyden kehitys vuosina keskimäärin HARTOLA Työvoima Työttömyysaste 9,6 9,8 12,1 9,9 9,7 Päijät-Häme % 10,6 9, ,9 11,7 Työttömät yhteensä* joista naiset alle 25 vuotiaat yli 50 vuotiaat Pitkäaikaistyöttömät %/työttömistä 22,7 % 21,1 % 14,7 % 19,3 % 18,0 % Toimenpitein sijoitettuna* kuntaan valtiolla yksityisellä Avoimet työpaikat * *keskimäärin kuukaudessa 13

14 3.1 Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Valtuuston vuoden 2011 aikana tekemät merkittävimmät päätökset: valitsi puheenjohtajan sekä I ja II varapuheenjohtajan toimikaudelle valitsi kunnanhallituksen jäsenet ja varajäsenet sekä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikaudelle hyväksyi opettajien virkanimikkeiden muuttamisen alkaen - myönsi Elisa Uussillalle eron luottamustoimista käsitteli uudestaan päätöksen kunnanhallituksen jäsenistä ja varajäsenistä sekä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valinnasta toimikaudelle valtuuston kokouksessa ilmenneen muotovirheen vuoksi - hyväksyi Kiinteistö Oy Vasallin omistaman ja Vuohelan Herkku Oy:lle vuokratun leipomokiinteistön laajennuksen lainatakauksen; enintään euron suuruisen omavelkaisen takauksen - hyväksyi terveyden- ja ympäristönsuojeluviranomaisen taksan tarkistamisen. Taksa tuli voimaan hyväksyi vuoden 2010 tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden kunnan taloutta ja hallintoa hoitaneille tilikaudelta Lisäksi hyväksyttiin henkilöstöraportti vuodelta hyväksyi etelä-hartolan vesiosuuskunnan toiminta-alueen - hyväksyi Rantalan Iso-Paljon ranta-asemakaavan - hyväksyi Kalliolan alueen asemakaavan muutoksen, korttelit 70 B ja 63 osa - hyväksyi Hartolan kunnan terveysliikunnan toimenpideohjelman vuosille hyväksyi hallintosäännön muuttamisen lukien seuraavasti: * 5. luku Sivistystoimen hallintosääntö * 2. luku 9 Henkilöstöorganisaatio * 3. luku 23 Toimivalta henkilöstöasioissa * 7. luku Kunnan talous - myi Paavilan asuinkiinteistön Pekka Pajuselle hyväksyi Hartolan Kuningaskunta-strategian - perusti rehtori-sivistystoimenjohtajan viran - lakkautti rehtorin viran ja sivistystoimenjohtajan viran - käsitteli valtuustoaloitetta pakolaisten ottamisesta Hartolaan; Hartolalla ei ole riittäviä toiminnallisia edellytyksiä ja sidosryhmien tukiverkostoja pakolaisten vastaanottamiseksi kuntaan - käsitteli Kalevi Antikaisen tekemää valtuustoaloitetta koskien kunnan hallintovirkamiesten toimintaa myi Pohjolan koulun kiinteistön Jaana Jyrkiselle ja Pentti Kallelalle - muutti virkasuhteiset toimistotyöntekijät sekä lastenhoitajat ja lastentarhanopettajat toistaiseksi voimassa oleviksi työsopimussuhteisiksi 14

15 myi Kivimäen tilan Riku Niemiselle - myönsi Arja Rengolle eron luottamustoimista - myönsi Sinikka Uggelbergille eron luottamustoimista - määräsi vuoden 2012 veroprosentiksi edelleen 20,50 % - vahvisti vuodelle 2012 seuraavat kiinteistöveroprosentit: yleinen kiinteistöveroprosentti 1,00 % vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,50 % muiden asuinrakennusten veroprosentti 1,10 % yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöveroprosentti 0,20 % - käsitteli yhtenäiskoulun rakennushankkeen etenemistä. Valtion talousarvioesityksessä myönnetty hankkeisiin rahoitusta vain 5 milj. euroa vuodelle Päijät-Hämeestä vuoden 2013 varoista rahoitettavaksi on nousemassa vain Lahden Kärpäsen peruskoulun peruskorjauksen 2. vaihe. Hartola on jäämässä ilman rahoitusta, aikaisemmin jo rahoitussuunnitelmissa listoilla näkyneenä hankkeena käsitteli valtuustoaloitetta lasten kotihoidon kuntalisästä - hyväksyi vuoden 2012 talousarvion ja taloussuunnitelman vuosille teki päätöksen maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueeseen liittymisestä - päätti euron lisämäärärahasta vuoden 2011 talousarvioon /Päijänne-Leader ry:n anomus Hartolan kunnalle lisärahoitusosuudesta - myönsi kunnanjohtaja Raija Rissaselle eron kunnanjohtajan virasta Kunnanhallituksen vuoden 2011 aikana tekemät merkittävimmät päätökset: valitsi kunnan edustajat eri yhteisöjen yhtiökokouksiin sekä jäsenyhteisöjen hallituksiin sekä nimennyt toimikuntien ja jaostojen jäsenet sekä edustajansa lautakuntiin. - päätti tietohallinnon väliaikaisesta järjestämisestä, että hallintojohtaja Merja Olenius toimii toistaiseksi Hartolan kunnan pääkäyttäjänä puhelin- ja sähköpostipalvelujen osalta ja varapääkäyttäjänä toimii Tapio Nieminen - myönsi Lions Club Hartola ry:lle oikeuden käyttää kunnan vaakunaa edustuspaidoissa myönsi eron työsuojelupäällikkö Tapio Tonterille tehtävästään ja nimitti kunnan uudeksi työsuojelupäälliköksi Antti Kailion lukien - myönsi kunnan nimenkirjoitusoikeuden tekniselle johtajalle Antti Kailiolle. Lisäksi kunnanhallitus nimenkirjoitusoikeus on viran puolesta kunnanjohtaja Raija Rissasella ja hallintojohtaja Merja Oleniuksella päätti käynnistää Verkostosta Voimaa rakennemuutoshankkeen ja valita hankkeeseen projektipäällikön, vanhemman projektityöntekijän, projektityöntekijän/-sihteerin sekä viimeistään mennessä projektityöntekijän. Lisäksi projektipäällikön pysyväisluonteiseksi toimipaikaksi määrättiin Hartola ja muun hankehenkilöstön toimipaikaksi Heinola/Sysmä. 15

16 kunnanhallitus päättää myöntää euroa yleisavustuksia seuraaville yleishyödyllisille yhteisöille: Hartolan Sotainvalidit ry, Hartolan Sotaveteraanit ry ja Itä-Hämeen Museoyhdistys ry. - päätti että toimikaudella voidaan myöntää enintään lyhytaikaista lainaa kunnan 100 %:sti omistamille yhtiöille. Lainanmyöntämisvaltuudet delegoitiin kunnanjohtaja Raija Rissaselle. Tähän käytetään tarvittaessa kuntatodistuksia ja lainasta aiheutuvat korkokulut maksaa velallinen päätti hyväksyä maantietoimituksen mukaisesti Kurpantien tilusjärjestelyt kunnan jätevedenpuhdistamon alueelta Arto Rinteen kanssa, josta kunta suorittaa korvauksen yhteensä euroa puustoineen päätti antaa toimeksi päiväkoti Vantun kiinteistössä tarvittavat sadevesijärjestelmiä koskevat korjaustyöt tekniselle johtajalle ja tekniselle lautakunnalle. Mikäli talousarvion määrärahat eivät riitä korjaustöihin, tulee teknisen lautakunnan tehdä ehdotus lisämäärärahasta kunnanhallitukselle ja valtuustolle. - päätti, että Hartolan kunta hakee euron suuruista harkinnanvaraista korotusta saamaansa valtionosuuteen. päätti siirtää yhtenäiskoulun rehrtori Irja Niilahden Hartolan kunnan rehtorisivistystoimenjohtajaksi hyväksyi ostotarjouksen Lilumäen korttelin 110 omakotitalotontista. - valitsi kiinteistö Oy Vasallin hallitukseen Maija-Liisa Mamian, Jarkko Fågelin, Matti Tanskasen ja Merja Oleniuksen Valitsi hakemusten perusteella palvelusihteerin tehtävään Pirjo Laattalan Hartolasta - hyväksyi Lasse Koskisen ja Jouni Mattilan ilmoituksen sopimussakon 1681,87 euroa maksamisesta Kuukerin alueen rakentamatta olevista tonteista. Edelleen kunnanhallitus päätti antaa Lasse Koskisen esityksen mukaisesti luvan myydä tontit Kuukeri 1 RN:o 1:3155 pinta-ala 2785 m² ja Kuukeri 2 RN:o 1:3156 pinta-ala 2830 m² USA Varaosat Koskinen Ky:lle päätti Hartolan kunnan omistamien metsien hoidosta ja puunmyynnistä vuosille 2011 ja 2012 ja hyväksynyt UPM Oy:n antaman tarjouksen. - päätti myydä 1 kpl Kuukerinkallion alueen korttelissa 95 sijaitsevista omakotitalotonteista. - esitti lausuntonaan Uudenmaan ELY-keskukselle, että Hartolan taksilupien kokonaiskiintiö vuonna 2012 tulee olla vähintään 10 taksiautoa, joista yhden taksin lupaan tulee edelleen sisällyttää esteettömyyttä koskevat vaatimukset myönsi lisäaikaa arkistonmuodostussuunnitelman eli tiedonohjaussuunnitelman laatimiseen asti. - päätti myydä 2 kpl Kuukerinkallion alueen korttelissa 95 sijaitsevista omakotitalotonteista. 16

17 päätti myydä 3 kpl Kuukerinkallion alueen korttelissa 95 sijaitsevista omakotitalotonteista ryhtyi toimenpiteisiin Hartolan kunnalle syntyneen vahingon 8.760,54 euroa laillisine korkoineen korvaamiseksi ja perimiseksi yhdistyksen silloisen hallituksen jäseniltä. Yhdistyksen hallituksen jäsenet ovat aiheuttaneet toiminnallaan yhdistykselle ,93 euron suuruiset oikeudenkäyntikulut. Kulujen saaminen katetuksi yhdistyksen omalla tulonhankinnalle on vaikeaa, joten jäsenten tulee korvata aiheutunut vahinko Päijänne Leader ry:lle. - hyväksyi Unto Liukkosen antaman tarjouksen eläinsuojelulain 15 mukaisesta irrallaan tavattujen löytöeläinten hoitamisesta kolmen vuoden ajalle - päätti käyttää yritysvaikutusten arviointia viranhaltijapäätösten sekä valtuuston, kunnanhallituksen ja teknisen sekä ympäristölautakunnan päätöksenteon tausta-aineistona hyväksyi vuoden 2011 talousarvion ja taloussuunnitelman vuosille päätti myöntää 3388 euron määrärahan Kunta -ICT:n osakkeiden merkitsemiseksi ja liittymiseksi Sitran Kunta -ICT palvelukeskuksen osakkaaksi. - hyväksyi peruspalvelukeskus Aavan kunnille valmisteleman lastensuojelun suunnitelman. - luovutti vesijohtolinjan Murakan vesiosuuskunnalle ja hyväksyi korkotukilainan ja liittymismaksujen käsittelyn - hyväksyi Itä-Hämeen kansalaisopiston sopimusmuutoksen ja merkitsi tiedoksi, että Hartola, Pertunmaa ja Sysmä ovat sopineet asiaan liittyneen eläkemaksukiistansa. - hyväksyi Eerikkalan kiinteistön myynnin n. 3,1, ha maa-alueelle perustettavan osakeyhtiön nimiin VALTIONOSUUDET VUOSINA Muutokset valtionosuuksissa Vuoden 2010 alusta siirryttiin ns. yhden putken valtionosuuteen, jossa aikaisemmin eri sektoriministeriöiden maksamat valtionosuudet yhdistyivät valtiovarainministeriön hallinnoitaviksi. Tämä vuoden 2010 alusta käytössä ollut kunnan peruspalveluiden valtionosuus muodostuu seuraavista perusteista ja kustannuksista: - yleisen osan määräysperusteet - sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset - esi- ja perusopetuksen sekä yleisten kirjaston laskennalliset kustannukset - taiteen perusopetuksen ja yleisen kulttuuritoimen määräytymisperusteet - erityisen harvan asutuksen, saaristokuntien ja saamelaisten osuuden mukaan lisätyn valtionosuuden määräytymisperusteet. - verotulotasaus kuuluu järjestelmään, jolla vähennetään tai lisätään valtionosuutta. Järjestelmää täydentää talousvaikeuksissa olevien kuntien osalta harkinnanvaraisen valtionosuuden korotus. Valtionosuus myönnetään yhtenä kokonaisuutena ns. yhden putken valtionosuutena, pl. harkinnanvarainen korotus myönnettyyn valtionosuuteen. 17

18 Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu kahdesta osasta: valtionvarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalveluiden valtionosuudesta ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesta valtionosuudesta. Valtion vuoden 2011 verotuksessa ansiotulojen verotusta kevennettiin lieventämällä veroperusteita ja korottamalla valtion tuloveroasteikon kaikkia tulorajoja 3 prosenttia jonka lisäksi työtulovähennyksen enimmäismäärää nostettiin 740 euroon. Kuntien verotulojen alenemaa, joka oli yhteensä noin 129 miljoonaa euroa, kompensoitiin kunnille valtionosuuksia korottamalla kuntakohtaisesti oikein vastaamaan verotulomenetyksiä. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen sisältyvät sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi esi- ja perusopetus, kirjastot, yleinen kulttuuritoimi ja asukasperustaisesti rahoitettava taiteen perusopetus. Myös verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus on osa kunnan peruspalvelujen valtionosuutta. Lisäksi kunnalle myönnettävän peruspalvelujen valtionosuuden määrään vaikuttavat yleinen osa, erityisen harvan asutuksen ym. lisäosat, järjestelmämuutoksen tasaus, huomioon otettavat lisäykset ja vähennykset ja valtionosuusmaksatuksessa huomioon otettavat esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvausjärjestelmä. Vuoden 2010 alusta kotikuntalaskutuksen perusteet muuttuivat siten, että esi- ja perusopetuksen valtionosuudet maksetaan kunnille kouluikäisen ikäluokan koon perusteella. Kunnan on maksettava korvaus oppilaan käydessä peruskoulua toisen kunnan tai yksityisen opetuksen järjestäjän koulussa (kotikuntakorvausmeno). Kunnan on selvitettävä arviot niiden ikäluokan oppilaiden lukumäärästä, jotka käyvät koulua kunnan ulkopuolella samoin kuin omaan kuntaan muista kunnista tulevien oppilaiden lukumäärä. Muualta tulevista oppilaista saadaan säädetty korvaus oppilaan kotikunnalta (kotikuntakorvaustulo). Tulona/menona saadaan/maksetaan valtionosuusperusteen mukainen määrä riippuen siitä, millaisesta oppilaasta on kyse. Säädöksen mukaan kotikuntakorvausmenot /-tulot kirjataan perusopetuksen käyttötalousosaan vaikka ko. erät maksetaan/saadaan valtionosuuden maksatuksen yhteydessä. Valtionosuuksien vertailu vuosina Toimiala (1000 eur.) Yleinen valtionosuus Sosiaali- ja terveystoimi Opetus- ja kulttuuritoimi Verotulon tasaus Peruspalvelujen valtionosuus Valtionosuusjärjestelmämuutoken tasaus Muut opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet Yhteensä Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus Yhteensä VEROTULOT VUOSINA Kunnallisveron tilitykset ovat kasvaneet vuoden 2011 tammi-syyskuussa noin seitsemän prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Kasvuvauhti hiipui loppuvuotta kohden taloudel- 18

19 lisen toimeliaisuuden hidastumisen vuoksi. Kunnallisveron tilityksiä lisää kuntien tuloveroprosenttien nousu keskimäärin noin 0,2 prosenttiyksiköllä, mikä kasvattaa kunnallisveron tuottoa tänä vuonna lähes180 miljoonaa euroa. Vuonna 2009 käyttöön otetun työtulovähennyksen kasvattaminen supisti kunnallisveron tilityksiä. Kokonaisuutena verosta tehtävät vähennykset pienentävät kunnallisveron tuottoa noin 800 miljoonaa euroa. Kuntien tuloverontilitykset ovat arvion mukaan tänä vuonna yhteensä noin 16,3 miljardia euroa, jolloin kasvua edelliseen vuoteen olisi siten noin 3,6 %. Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti oli 18,98 % vuonna 2011, mutta keskimääräinen ansiotuloista laskettu efektiivinen veroprosentti on noin 14 %. Kunnan ns. efektiivisellä veroprosentilla tarkoitetaan maksettavan veron suhdetta ansiotuloihin. Hartolan efektiivinen veroprosentti on laskenut 12,85 %:iin (13,15 %). Koko kuntasektorilla kunnallisveron muutos jäikin vuonna 2010 lievästi negatiiviseksi -0,5%. Valtion veroperustemuutokset kavensivat kuntien veropohjaa. Vaikka yleinen taloudellinen tilanne Suomessa alkoi elpyä, myönteiset muutokset heijastuvat kunnissa työllisyyteen ja sitä kautta kunnallisverotuloihin vasta viiveellä. Hartolassa kunnallisveron kertymä nousi 0,250 milj. euroa. Kuntaryhmän osuutta yhteisöverosta korotettiin vuosille , jonka vuoksi yhteisöveron aleneminen ei ole toteutunut kuntasektorilla. Yhteisöveron tilitykset kunnille kasvoivat vuonna 2011, mutta epävarmuus yritysten tuloskehityksestä kasvoi. Kuntien jako-osuutta maksetaan vuosina viidellä prosenttiyksiköllä korotettuna. Hartolan kunnan saama yhteisöverotulossa ei ollut kasvua vaan se jäi vuoden 2010 tasolle 1,16 milj. euroon. Hartolan kunnanvaltuuston päätös korottaa kiinteistöveroprosentteja vuodelle 2010 nosti kiinteistöverotulojen tasoa noin 0,250 milj. euroa. Kiinteistövero kasvoi 0,041 milj. euroa vuonna Hartolan vuoden 2011 verotulot arvioitiin talousarvioon kuntaliiton vuoden 2010 lokakuun veroennustekehikon mukaisesti, joka osoitti kunnallisverojen määrän supistuvan. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan kunnalle kertyi verotuloja runsaat 9,709 miljoonaa euroa, jossa oli kasvua 3, 0 % (0,250 milj. euroa) vuoteen 2010 verrattuna. Kerätyn kunnallisveron kasvu oli 3,5 %. Tuhatta euroa Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Koiravero Yhteensä Muutos edell. vuoteen Muutosprosentti 6,20 % 8,86 % 10,03 % -2,83 % 3,22 % 3,00 % Tuloveroprosentti 19,00 % 20,25 % 20,50 % 20,50 % 20,50 % 20,50 % 19

20 3.2 Kunnan henkilöstö Kunnan henkilöstömäärä oli tilinpäätösvuoden lopussa 120 henkeä, josta vakinaisia oli 96 ja määräaikaisia 24. Määräaikaisesti palkattu henkilöstöä oli edellisvuotta vähemmän Maksettujen palkkojen ja palkkioiden kokonaissumma vuonna 2010 oli ,17 euroa. Henkilöstä koskevat tarkemmat tiedot käsitellään liitetiedoissa ja henkilöstökertomuksessa. Henkilöstökertomus laaditaan erikseen ja tuodaan kunnanhallituksen käsittelyyn sen jälkeen, kun se on esitelty yhteistyötoimikunnalle. Henkilöstökertomus annetaan tiedoksi kunnanvaltuustolle samassa yhteydessä kun valtuusto hyväksyy tilinpäätöksen. Kunnan henkilöstö ja (vakinaiset ja määräaikaiset) Vuosi 2011 Vuosi 2010 Toimiala Vakinaiset Määräaik. Yhteensä Vakinaiset Määräaik. Yhteensä Kunnanhallitus Sivistyslautakunta Ympäristölautakunta Tekninen lautakunta Yhteensä

21 3.3 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Vuonna 2011 ei toteutunut rahoitusriskejä kunnan kannalta. Kuntaan nähden velallisten yritysten konkurssisaatavat valvottiin pesänhoitajien kautta. Maksuvaikeuksissa olevien asiakkaiden saatavia perittiin yhteistyössä Intrum Justitian kanssa. Rahoitusriskeistä merkittävimmät ovat kunnan takaukset Kiinteistö Oy Vasallille, jonka toiminnalla on kuitenkin ollut positiivinen vaikutus kunnan yritystoiminnan ja elinkeinopolitiikan kannalta. Vuonna 2007 laadittiin riskianalyysi Hartolan kunnan takauksista Kiinteistö Oy Vasallin ja Kiinteistö Oy Kurpan osalta, joka fuusioitui vuonna 2008 Kiinteistö Oy Vasalliin. Riskien kartoitus ei ole tältä osin edelleenkään vanhentunut. Kunta on taannut syksyllä 2010 Itä-Hämeen kansansivistystyön säätiön lainan, joka oli pääomaltaan euroa. Rahoitusriskejä pyritään hallitsemaan omaisuuteen tehtyjen kiinteistökiinnitysten avulla. Myös alhainen korkotaso on helpottanut velallisten asemaa ja sitä kautta vähentänyt takausriskiä. Kunta on taannut haja-asutusalueella toimivien vesiosuuskuntien lainoja noin 6,7 miljoonalla eurolla. Suurin osa vesiosuuskunnista on onnistunut rahoittamaan rakentamansa verkostot ja niihin on saatu tarpeeksi liittyjiä, jotta niiden tulevaisuuteen voidaan suhtautua luottavaisesti. Kunnanvaltuusto on hallinnut takausriskiä siten, että Etelä-Hartolan vesiosuuskunnalle myönnettyyn 3,2 milj. euron lainan takaukseen on haettu vastavakuudeksi yrityskiinnitys samoin Itä-Hartolan vesiosuuskunnalle myönnetyn 1,45 milj. euron takauksen vastavakuutena ovat ensimmäiset yrityskiinnitykset osuuskunnan omaisuuteen. Itä-Hartolan vesiosuuskunta on ajautunut taloudellisiin vaikeuksiin, josta on oltu ensimmäisen kerran yhteydessä kuntaan keväällä Vaikeuksien taustalla on ennakoituun verrattuna liian vähäinen liittyjämäärä. Vuoden 2011 lopussa lainapääoman määrä oli euroa. Omavelkaisen takauksen antajana kunta joutuu maksamaan lainan pankille. Järjestelyssä on kaksi vaihtoehtoa: 1) osuuskunnan omaisuus ja laina otetaan kunnan taseeseen, 2) osuuskunta jatkaa toimintaansa ja kunta antaa sille edullisen lainan. Osuuskunnan hallitus on toivonut osuuskunnan toiminnan kunnallistamista. Toiminnallisista riskeistä merkittävin on Hartolan kunnan henkilöstön pienuus ja osaamisen haavoittuvuus ja tähän liittyvät avainhenkilöriskit. Pienessä organisaatiossa varahenkilöjärjestelmän luominen on haasteellista, koska myös taloudelliset resurssit ovat rajallisia. Tietohallinnon riskien hallinta on julkisyhteisöissä keskeistä. Kunnassa on hyväksytty tietohallinnon strategian joulukuussa 2010 ja samalla on hyväksytty kunnan tietoturvaohjeet, sähköpostin käsittelysäännöt, tietojärjestelmien ylläpitosäännöt ja käyttäjien tietoturvaohjeet. Tietohallinnon palvelimet on uusittu vuonna 2011 ja järjestelmät on suojattu ja varmennettu. Vuoden 2011 lopussa yleismaailmallinen talouden elpyminen kääntyi taantumaksi. Kunnan verotulot kasvoivat vaikka talousarviossa 2011 ennakoitiin niiden edelleen lievästi laskevan. Vaikka korkotaso nousi lievästi vuonna 2011, se oli edelleen matalalla. Rahoituskulut nousivat vain vähän edellisestä vuodesta. Kunnan lainakanta oli yhteensä n. 7,29 milj. euroa Lainakanta väheni jo kolmantena vuotena peräkkäin, koska lyhennykset pystyttiin toteuttamaan ilman lisälainanottoa. Kunnalla oli vuonna 2011 voimassaolevat toistaiseksi voimassa olevat lakisääteiset ja vapaaehtoiset vakuutukset Pohjola yhtiössä. 21

22 3.4 Ympäristötekijät Kunnassa ei ole laadittua ympäristöraporttia. Jätevedenpuhdistamon sähkö- ja prosessitekniikka saneerattiin vuosina vastaamaan tämän hetken vaatimuksia. Saneerauksella on varmistettu jätevedenpuhdistamon häiriötön toiminta ja toimenpiteillä pienennetään puhdistamon toimintaan liittyviä riskitekijöitä. Sen ympäristölupa on voimassa vuoteen Lietteen käsittelyssä löytyi ratkaisu 2010, kun paikallinen yrittäjä sai jätevesilietteen kompostointiluvan. Haja-asutusalueiden runkolinjaverkoston rakentamisella saadaan suurin osa haja-asutusalueen jätevesistä asianmukaiseen käsittelyyn. Runkolinjat on rakennettu valmiiksi jo kunnan pohjois-, itä-, ja eteläosiin. Mahdollisia kannattavia rakentamistarpeita on enää muutaman kilometrin osuudet Vuorenkyläntien varteen ja Sysmän suuntiin. Kunnan harvaan asutuissa osissa jäänee kiinteistökohtainen vesihuolto ainoaksi mahdollisuudeksi. Hartolan kunta on rakentanut runkolinjoja alueellisesti kattavasti ja riittävän ajoissa ennen jätevesiasetuksen määräaikaa, mihin on tosin tulossa muutoksia. Vt 4 voidaan katsoa riskitekijäksi, sillä siinä kulkevan liikenteen määrä on suuri ja tiellä liikkuu vaaralliseksi luokiteltuja aineita. Runsaassa tieliikenteessä on aina olemassa onnettomuusvaara. 3.5 Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Hartolan kunnan sisäisestä valvonnasta vastaa kunnanhallitus, jonka tavoitteena on toiminnan ja tuloksellisuuden jatkuvuuden varmistaminen. Sisäisellä valvonnalla pyritään kirjanpidon ja informaatiojärjestelmän luotettavuuden varmistamiseen ja virheiden tunnistamiseen ja ennaltaehkäisyyn sekä riskien hallitsemiseen ja huolelliseen taloudenhoitoon. Hartolan kunnassa on voimassa kunnan sisäisen valvonnan yleisohjeet jotka on hyväksytty vuonna Valtuusto on hyväksynyt Hartolan kunnan konserniohjeen, joka on tullut voimaan Kuntalaissa on annettu tilintarkastajan tehtäväksi tarkastaa, onko sisäinen valvonta järjestetty asianmukaisesti. Sisäinen valvonta jaetaan sisäiseen tarkkailuun, seurantaan ja sisäiseen tarkastukseen. Sisäinen tarkkailu on jatkuvaa ja luonnollinen osa kunnan toimintaa. Sillä on varmistettu tehtävien asianmukainen hoitaminen ja siitä vastaavat ennen kaikkea esimiesasemassa olevat viranhaltijat. Seurannan tehtävänä on varmistaa raportointivelvoitteiden täyttyminen ja sitä on hoidettu tuottamalla talousarvion osavuosiraportit tulosaluetasolla kunnanvaltuustolle ja tulosyksikkötasolla kunnanhallitukselle ja hallintokunnan tasolla toimielimille. Sisäinen tarkastus on sisäisen valvonnan näkyvin osa, joka on tarkastustarkoituksessa tapahtuvaa valvontaa. Tarkastuksen kohteena oleva tietää olevansa arvioinnin kohteena. Vuonna 2011 ei tehty sisäistä tarkastusta kunnan toiminnassa. 22

23 Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Kunnan toimielinten tekemistä päätöksistä tehtiin Markku Räsäsen toimesta yksi kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle, josta kunnanhallitus antoi lausuntonsa kesäkuussa Asiasta on saatu oikeusasiamiehen ratkaisu, jossa todettiin, että kunnan viranomaiset eivät ole menetelleet asiassa lain vastaisesti. Korkeimmassa hallinto-oikeudessa oli vireillä Heikki Leistin valitus kunnanvaltuuston tekemästä päätöksestä, jolla kunta on päättänyt myydä Riihiniemen koulun Koitti ry:lle. Asiasta saatiin korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu vuonna 2011, jonka mukaan Riihiniemen koulun kaupan toteuttamiselle valtuuston tekemän päätöksen mukaisesti ei ole enää estettä. Kunnanvaltuuston hyväksymästä Pohjois-Hartolan ranta- ja kyläyleiskaavasta valitettiin Kouvolan hallinto-oikeuteen Ilpo ja Terttu Pietilän, Teuvo Elfvengrenin ja Päijät-Hämeen lintutieteellisen yhdistyksen toimesta. Valitus on ollut lausunnolla kunnanhallituksessa toukokuussa 2010 ja asian käsittely hallinto-oikeudessa on edelleen kesken. Kalevi Antikainen valitti Kouvolan hallinto-oikeudelle kunnanhallituksen tekemästä Antikaista koskevasta rikosilmoituksesta, sekä kunnanvaltuuston puheenjohtajan päätöksestä pidättää Antikainen luottamustoimestaan tilapäisesti sekä kunnanhallituksen tekemästä tutkintapyynnöstä koskien hallintovirkamiesten toimintaa oppilasasiassa, josta Antikainen oli tehnyt valtuustoaloitteen liittyen viranhaltijan tekemään lastensuojeluilmoitukseen. Hallinto-oikeus on todennut antamassa päätöksessään, että se jättää kaikki valitukset tutkimatta koska päätöksistä ei ole valitusoikeutta ja hylkää päätösten täytäntöönpanokieltoa koskevat valitukset. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Kunnan toimintakertomuksesta ja talousarvion toteutumisvertailusta käy ilmi, että valtuustolta ei anottu lisämäärärahoja vuonna Käyttötalouden ulkoiset ja sisäiset menot toteutuivat 98,6 % ja tulot 103,4 %. Toimintakate 97,4 %. Talousarvion toteutumisen näkökulmasta voidaan arvioida, että varojen käytön valvonnassa on onnistuttu. Riskienhallinnan järjestäminen Kunnan merkittävimpiä riskejä ja riskienhallintaa on kuvattu kohdassa Sopimustoiminta Sopimusehtojen noudattamista ja vanhentumisaikojen seurantaa on lisätty hallintokunnan ja taloushallinnon välisellä yhteistyöllä. Sopimusten parempaan valvontaan ja määräaikojen seurantaan pyritään aktiivisesti. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Hartolan kunnassa ei ole järjestetty ulkopuolista tai sisäistä tarkastusta vuonna

24 3.6 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot 0 0 Tilikauden ylijäämä/alijäämä TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 14,6 % 14,4 % 13,8 % Vuosikate/Poistot, % 181 % 507 % 148 % Vuosikate, /asukas Asukasmäärä Tuloslaskelman tunnuslukujen laskentaperusteet: Toimintatuotot/toimintakulut, %= 100 *Toimintatuotot/Toimintakulut Vuosikate/Poistot, %= 100 x Vuosikate/Poistot ja arvonalentumiset Vuosikate /asukas= Vuosikate/Asukasmäärä Huomioitavaa tuloksen muodostumisessa Vuoden 2010 tilinpäätöksessä oikaistiin vuoden 2010 toimintamenoja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän Aava-peruspalvelukeskuksen liikaa vuosilta laskuttamalla summalla euroa. Summa kirjattiin tällöin asiakaspalvelujen ostojen hyvitykseksi/vähennukseksi. Hartolan kunta laskutti Itä-Hämeen opistolta euroa vuoteen kohdistuvia eläkemenoperusteisia maksuja, ko. summa kirjattiin henkilöstökulujen pienennykseksi. Kirjanpitolautakunta on antanut yleisohjeen kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelman laatimisesta. Ohjeen mukaan kunnassa satunnaisiksi tuotoiksi ja kuluiksi katsotaan sellaiset tulot ja menot, jotka perustuvat kunnan tavanomaisesta toiminnasta poikkeaviin, kertaluonteisiin ja olennaisiin tapahtumiin. Ne on perusteltua esittää omana ryhmänään vuosikatteen jälkeen, mikäli niiden 24

25 määrä vuosikatteeseen suhteutettuna on olennainen. Näin vuosikatteen vertailtavuus eri vuosien välillä paremmin toteutuu. Vertailtavuuden parantamiseksi on vuoden 2011 tilinpäätöstaulukoissa vuoden 2010 satunnaisiin tuottoihin siirretty 753 teur, mikä vuoden 2010 tilinpäätöksessä oli kirjattu toimintakatteen yläpuolelle. Vuosina erikoissairaanhoidossa ensihoidon laskuttamatta jätetty summa 430 teur on kirjattu vuoden 2011 tilinpäätöksessä satunnaisiin kuluihin. Tuloslaskelma ei sisällä kunnan sisäisiä tuottoja ja kuluja. Toimintatuottojen osuus toimintakuluista kasvoi ja oli 14,6 % (14,4 %). Toimintakulut kasvoivat 1,016 milj. euroa 5,6 % vuonna 2011 vuoteen 2010 verrattuna. Toimintakate, joka osoittaa verorahoituksen tarpeen kunnan toiminnan kattamiseen heikkeni 0,827 milj. euroa Verotulot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 0,282 milj. euroa eli n. 3 % (3,2 %). Valtionosuuksia saatiin 7,757 milj. euroa, joka on 0,757 milj euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kunnalle ei myönnetty vuonna 2011 harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta. Rahoitustuotot ja kulut toteutuivat edelliseen vuoteen verrattuna lähes samansuuruisena. Suunnitelman mukaisia poistoja kirjattiin 0,584 milj. euroa. Kunnanvaltuusto on vahvistanut Hartolan kunnan poistosuunnitelman muuttamisen vuonna 2004, jolloin sen on todettu olleen suhteellisen kireä rakennusten ja kiinteistöjen osalta. Menojäämäpoistot ovat olleet hyvin etupainotteisia ja valtuusto on todennut, että kuntapuolella tasapoisto on rakennusten kaltaisissa käyttöryhmissä perusteltua. Kunnassa siirryttiin poistojen laskennan osalta uuteen Pro Economica talouden ohjausjärjestelmän sisältämään käyttöomaisuus kirjanpitoon vuoden 2011 alusta lukien, joka laskee poistot suoraan kirjanpitoaineistosta. Tällöin kävi ilmi, että Hartolan kunnan vuodesta 2006 lähtien käyttämässä erillisessä käyttöomaisuuskirjanpito-ohjelmassa, josta on luovuttu vuoden 2010 lopussa, on ollut virhe matemaattisessa kaavassa. Tämän seurauksena vuosittaiset poistot oli laskettu tilinpäätöksessä vähäisemmiksi kuin vuonna 2004 vahvistetun poistosuunnitelman mukaan olisi pitänyt tapahtua. Se on johtunut mahdollisesti siitä, että ohjelmistoon ei ole hankittu kaikkia päivityksiä. Vuoden 2011 alusta lukien poistot on oikaistu vuoden 2004 vahvistetun poistosuunnitelman mukaisiksi ja ne toteutuvat vuoden 2011 tilinpäätöksessä noin euron suuruisena. Tilikauden tulos oli 0,262 milj. euroa on parempi kuin vuoden 2011 talousarviota tehtäessä ennakoitiin. Varsinainen tilikauden tulos euroa olisi ollut vieläkin enemmän voitollinen, ellei Hartolan kunta olisi saanut Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveystoimen kuntayhtymästä 0,498 milj. euron suuruista ensihoidon laskutusvirheen oikaisua vuosilta Tästä kohdistui vuosiin ,430 milj. euroa sekä vuoteen 2011 todellisen käytön mukainen kustannus euroa, josta maksuun panematta oli euroa. Vuosiin kohdistuva euroa kirjataan vuoden 2011 tilinpäätöksessä satunnaisiin eriin ja siirtovelkoihin. Vuoteen 2011 kohdistuva euroa kirjataan erikoissairaanhoidon kuluihin ja siirtovelkoihin. Näistä vaikeuksista huolimatta on saavutettu positiivinen tulos, jota selittää verotulojen odotettua parempi kasvu ja kunnan toimintamenojen maltillinen kehitys. 25

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 6/2013 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011 Julkinen talous 2012 Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011 Kuntien taloustilanne heikkeni vuonna 2011 Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarviotietojen mukaan Manner-Suomen kuntien yhteenlaskettu

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 25 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 26 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 27 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 18 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 19 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 20 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 21 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2010

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2010 Julkinen talous 2011 Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2010 Kuntien taloustilanne ennakoitua parempi vuonna 2010 Manner-Suomen kuntien rahoitusasema parani huomattavasti vuonna 2010. Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2009

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2009 Julkinen talous 2010 Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2009 Kuntien taloustilanne heikkeni huomattavasti viime vuonna Kuntien menojen voimakas kasvu yhdessä verotulojen heikon kehityksen kanssa

Lisätiedot

Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Tarkastuslautakunta 14.04.2015. Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04. Kunnantalo, kokoushuone Kalla.

Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Tarkastuslautakunta 14.04.2015. Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04. Kunnantalo, kokoushuone Kalla. Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04 Paikka Kunnantalo, kokoushuone Kalla Käsitellyt asiat 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 Pöytäkirjan tarkastus 3 Arviointikertomus

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. KINNULAN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Sivu Nro 11 / 2009 201 Kokousaika 30.03.2009 klo 17.00 19.20 Kokouspaikka Kunnanvirasto, valtuustosali Saapuvilla olleet Jäsenet jäsenet (merkintä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

Luumäen kunta Loppuraportti 2013

Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Tarkastuslautakunta 10.4.2014 BDO Audiator Oy JHTT, KHT Ulla-Maija Tuomela Hallinnon tarkastus Valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat 2013 Tarkastuksessa on käyty läpi pöytäkirjat

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Muut Tuominen Pirjo palvelusihteeri, pöytäkirjanpitäjä :t 17-21 JHTT, KHT, KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy, :t 15-17

Muut Tuominen Pirjo palvelusihteeri, pöytäkirjanpitäjä :t 17-21 JHTT, KHT, KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy, :t 15-17 Iitin kunta Pöytäkirja 4/2015 1 Tarkastuslautakunta 27.04.2015 Aika Maanantai 27.04.2015 klo 18:00-20:00 Paikka Saapuvilla Kunnantalo, neuvotteluhuone (1. krs.) Yli-Kaitala Markku puheenjohtaja, esittelijä

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

HARTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS 2010 JA TASEKIRJA. Kunnanhallitus 4.4.2011 70

HARTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS 2010 JA TASEKIRJA. Kunnanhallitus 4.4.2011 70 HARTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS 2010 JA TASEKIRJA Kunnanhallitus 4.4.2011 70 1 TOIMINTAKERTOMUS... 3 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa... 3 1.1.1 Kunnanjohtajan katsaus... 3 1.1.3 Yleinen ja oman

Lisätiedot

Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa

Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Sari Korento kehittämispäällikkö Uusi kuntalaki (410/2015) Voimaan 1.5.2015» Taloussäännöksiä sovelletaan vuodesta 2015»

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLON KY. Tarkastuslautakunta 29.4.2015

TERVEYDENHUOLON KY. Tarkastuslautakunta 29.4.2015 TERVEYDENHUOLON KY. 1 Kokousaika Ke 29.4.2015 klo 14.00 16.54 Paikka Muonion kunnanvirasto, valtuustosali Jäsenet: Läsnä Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Birgitta Eira. puheenjohtaja Anne-Mari Keimiöniemi,

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS TALOUSKAT SAUS i.i. - 31.i.ZOiS Khall 9.2.2015 T A LO UD EL L IN EN T I LANN E 1. 1. - 3 1.1.2015 Yleinen tilanne Kansainvälisen talous kasvoi vuonna 2014 hitaanlaisesti. Eu-alueella talous kasvoi vajaan

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto)

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TP09 TA10 TPE10 TA11HK ehd TA11KV TS12 TS13 TS14 1 000 eur 1 000 eur 1 000 eur HK11 / TPE10 KHehd11 / TPE10 TOIMINTATUOTOT ulk. 29 451 950 30 856 981 31 660 981 33 948 085

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1. Tarkastuslautakunta 2005 2008 19.5.2009. AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1. Tarkastuslautakunta 2005 2008 19.5.2009. AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1 AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA Kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone, 3. kerros KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 14 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen

Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen Yhtymähallitus 20 20.03.2013 Yhtymävaltuusto 8 23.05.2013 Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen 79/02.02.02/2013 Yh 20 Kuntalain 68 :n mukaan yhtymähallituksen on laadittava

Lisätiedot

Pirkkalan kunta perustettiin vuonna 1922 Suomen 64. suurin kunta asukasluvun mukaan (28.2.2015)

Pirkkalan kunta perustettiin vuonna 1922 Suomen 64. suurin kunta asukasluvun mukaan (28.2.2015) Pirkkalan kunta perustettiin vuonna 1922 Suomen 64. suurin kunta asukasluvun mukaan (28.2.2015) Asukkaita 18 717 (31.03.2015) Asukastiheys 227 asukasta / maa-km 2 Kokonaispinta-ala 103,8 km² Pinta-alasta

Lisätiedot

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT 1 TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT KVTES: Vaalit Tulot 40 592 0 0 20 000 20 000 Menot 60 455 0 0 20 000 20 000 Netto -19 863 0 0 0 0 Tilintarkastus Tulot 0 0 0 0 0 Menot 27 987 31

Lisätiedot

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta Sivu 1/5 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2006» 578/2006 578/2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 Laki kuntalain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä

Lisätiedot

Ritva Lill-Smeds, jäsen

Ritva Lill-Smeds, jäsen Tarkastuslautakunta 2009-2012 18.05.2010 1 KOKOUSAIKA Tiistaina 18.05.2010 klo 15.00 19.35 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET Kunnanvirasto Yhteispalvelupisteen kokoustila Lapinjärvi Mats Antas, puheenjohtaja

Lisätiedot

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma 2013-2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvion 2013 valmistelusta Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman

Lisätiedot

VESIOSUUSKUNTA UHKOILA. Y-tunnus 2009335-5 TASEKIRJA 31.12.2009. Toimintakertomus. Tilinpäätös

VESIOSUUSKUNTA UHKOILA. Y-tunnus 2009335-5 TASEKIRJA 31.12.2009. Toimintakertomus. Tilinpäätös Y-tunnus 2009335-5 Tilinpäätös Toimintakertomus TASEKIRJA 31.12.2009 VESIOSUUSKUNTA UHKOILA VESIOSUUSKUNTA UHKOILA TOIMINTAKERTOMUS Sisällysluettelo: Toimintakertomus 1-2 Vesiosuuskunta Uhkoilan perustamiskokous

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010 TILINPÄÄTÖS 2009 Helena Pitkänen 29.03.2010 2009 2008 Toimintatuotot 3.403.488 3.567.682 TA-toteutuma 102,95 % 113,5 % Toimintatuotot /asukas 1.188 1.240 Toim.tuotot % toimintakuluista 19,30 % 20,57 %

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014 Osavuosikatsaus 1.1. 2014 Väestömäärä syyskuussa 75 024 Joensuun väestömäärä oli syyskuun lopussa 75 024. Vuodenvaihteen 2013-2014 tilanteeseen nähden väestömäärä kasvoi 553 henkilöllä ja edellisen vuoden

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2015 1 (14) Tarkastuslautakunta. Kaupunginhallituksen kokoushuone, kaupungintalon 2. krs

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2015 1 (14) Tarkastuslautakunta. Kaupunginhallituksen kokoushuone, kaupungintalon 2. krs Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2015 1 (14) Julkinen Kokoustiedot Aika keskiviikko klo 14:00-15:45 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, kaupungintalon 2. krs Lisätietoja Saapuvilla olleet jäsenet Anna

Lisätiedot

KUNNANVALTUUSTO No 3/2015

KUNNANVALTUUSTO No 3/2015 KARIJOEN KUNTA KOKOUSKUTSU KUNNANVALTUUSTO No 3/2015 KOKOUSAIKA 30.06.2015 klo 19.00-. KOKOUSPAIKKA Karijoen kunnanvirasto, valtuustosali. KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia no Liite no 19 20 21 1,2 22 3 23 4 24

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Lemillä 03.06.2012

Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Lemillä 03.06.2012 Lemin kunta 5/2012 7 Aika 30.05.2012 klo 20.00-20.10 Paikka Saapuvilla olleet jäsenet Muut saapuvilla olleet Kunnanvirasto I Pylkkö Osmo Huttunen Matti Värtö Veijo Lepistö Minttu puheenjohtaja varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Liite 1: Määrärahojen ylitykset tehtäväalueittain

Liite 1: Määrärahojen ylitykset tehtäväalueittain Kirkkovaltuuston 8.6.2010 päätöksiä 6 VUODEN 2009 TALOUSARVION MÄÄRÄRAHOJEN YLITYSOIKEUS Liite 1: Määrärahojen ylitykset tehtäväalueittain Vuoden 2009 talousarvion käyttötalousosassa oli budjetoitu toimintatuloihin

Lisätiedot

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011 Talousarv io-osat ISONKYRÖN KUNTA Talousarvio-osat 2011 1000 euroa Osuus Menot Tulot Netto Käyttötalous 88 % 28 650 4 949-23701 Investoinnit 11 % 3 659 691-2968 Rahoitus

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntaliiton ja Etelä-Savon maakuntaliiton ajankohtaisseminaari 7.5.2015 Mikkeli Kehittämispäällikkö Sari Korento Uusi kuntalaki (410/2015) Hyväksyttiin eduskunnassa

Lisätiedot

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee

Lisätiedot

PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ========================================

PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ======================================== PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ======================================== KUNNAN TALOUS TULOSLASKELMA 30.4.2015 Pöytyän kunta Tuloslaskelma Tp 2014 Ta 2015 Käyttö Alitus/ylitys Tot-%

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

Maakuntahallitus 17 10.03.2014 Maakuntahallitus 46 05.05.2014 Maakuntavaltuusto 10 10.06.2014

Maakuntahallitus 17 10.03.2014 Maakuntahallitus 46 05.05.2014 Maakuntavaltuusto 10 10.06.2014 Maakuntahallitus 17 10.03.2014 Maakuntahallitus 46 05.05.2014 Maakuntavaltuusto 10 10.06.2014 Uudenmaan liiton tilinpäätös 2013; tilinpäätöksen hyväksyminen 69/00.00.03.00/2014 MHS 10.03.2014 17 Kuntalain

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 45 TULOSSUUNNITELMA 46 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Kuntatalous neljännesvuosittain

Kuntatalous neljännesvuosittain Julkinen talous Kuntatalous neljännesvuosittain, 1. vuosineljännes Kuntien toimintakulut olivat 9,0 miljardia euroa tammi-maaliskuussa Vuoden tammi-maaliskuussa kuntien ulkoiset toimintakulut olivat 9,0

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Talousarviomuutos 2015

Talousarviomuutos 2015 Kunnanhallitus 232 30.11.2015 Valtuusto 50 07.12.2015 Talousarviomuutos 2015 362/02.02.02/2015 Kunnanhallitus 30.11.2015 232 Valmistelija: kunnansihteeri Vuoden 2015 talousarvion muutosesitys perustuu

Lisätiedot

Kunnanhallitus salainen 31 11.06.2013 Kunnanhallitus 195 18.06.2013. Tilintarkastuskertomus 2012

Kunnanhallitus salainen 31 11.06.2013 Kunnanhallitus 195 18.06.2013. Tilintarkastuskertomus 2012 salainen 31 11.06.2013 195 18.06.2013 Tilintarkastuskertomus 2012 Khsal 31 Tarkastuslautakunta 42 5.6.2013 ja kunnanjohtaja ovat laatineet vuoden 2012 tilinpäätöksen, joka sisältää toimintakertomuksen,

Lisätiedot

HARTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS 2012 JA TASEKIRJA. Kunnanhallitus 02.04.2013 105 Valtuusto 17.06.2013 59

HARTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS 2012 JA TASEKIRJA. Kunnanhallitus 02.04.2013 105 Valtuusto 17.06.2013 59 HARTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS 2012 JA TASEKIRJA Kunnanhallitus 02.04.2013 105 Valtuusto 17.06.2013 59 Kunnanjohtajan katsaus... 4 1. KUNNAN HALLINTO... 6 1.1 Kunnanvaltuusto... 6 1.2 Kunnanhallitus... 7 1.3

Lisätiedot

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntamarkkinat 2015 Jukka Hakola, Veroasiantuntija Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntaliiton verotuloennuste 1.9.2015» Yleistaloudellinen

Lisätiedot

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 2. Kunnanvaltuusto

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 2. Kunnanvaltuusto ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 2 Kunnanvaltuusto Kokousaika Kokouspaikka Saapuvilla olleet jäsenet Maanantai 21.6.2010 kello 18.00 18.35 Puumilan Taitotalo Mäkipää Lea, puheenjohtaja Björn Risto, I

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 39 TULOSSUUNNITELMA 40 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 41 TULOSSUUNNITELMA 42 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Vastuuvapauden myöntäminen vuosien 2011-2012 aikana toimineelle kunnanhallitukselle ja kunnanjohtajalle sekä muille tilivelvollisille

Vastuuvapauden myöntäminen vuosien 2011-2012 aikana toimineelle kunnanhallitukselle ja kunnanjohtajalle sekä muille tilivelvollisille Kunnanvaltuusto 65 25.06.2013 Vastuuvapauden myöntäminen vuosien 2011-2012 aikana toimineelle kunnanhallitukselle ja kunnanjohtajalle sekä muille tilivelvollisille KVALT 65 Khsal 31 Tarkastuslautakunta

Lisätiedot

Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014. Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys

Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014. Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys Keskushallinto Palkanlaskentapalvelut Tuotemäärä jää arvioidusta 3550 palkkatapahtumaa, totetuma-arvio 3272, alkuperäinen

Lisätiedot

Tämä kokouskutsu on julkipantu julkisten kuulutusten ilmoitustaululle 22.10.2015 Ilmoitustaulunhoitaja Anne Härkälä

Tämä kokouskutsu on julkipantu julkisten kuulutusten ilmoitustaululle 22.10.2015 Ilmoitustaulunhoitaja Anne Härkälä Kokousaika 26.1.215 klo 17. Kokouspaikka Käsiteltävät asiat 224 225 226 227 228 Kunnanvirasto Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjantarkastajien valinta Kiinteistöveron määrääminen

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Kustannukset, ulkoinen

Kustannukset, ulkoinen Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen 168 16.06.2009 179 21.07.2009 188 11.08.2009 Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen KHALL 168 Kunnankamreeri Kunnanvaltuusto on 22.12.2008 hyväksynyt talousarvion vuodelle 2009. Talousarvio osoittaa

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Kirjanpitolain mukaan tilinpäätös on laadittava kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.

Kirjanpitolain mukaan tilinpäätös on laadittava kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Kunnanhallitus 123 16.04.2013 Sotkamon kunnan tilinpäätös 2012 KHALL 123 Kunnankamreeri Kuntalain 68 :n mukaan tilikaudelta on laadittava tilinpäätös, joka on saatettava valtuuston käsiteltäväksi tilikautta

Lisätiedot

Yhteenveto tilinpäätöksen 31.12.2014 tilintarkastuksesta

Yhteenveto tilinpäätöksen 31.12.2014 tilintarkastuksesta Yhteenveto tilinpäätöksen 31.12.2014 tilintarkastuksesta Raportin sivumäärä 6 2015 KPMG Oy Ab, 8 Finnish Iimited Iiability company and 8 member firm of the KPMG network of independent member firma affiliated

Lisätiedot

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014.

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014. MYNÄMÄEN KUNTA Kh 19.1.2015 1 Vuoden 2015 talousarvion täytäntöönpano-ohjeet Talousarvio Talousarvion käsittelyä, hyväksymistä, velvoittavuutta, sisältöä ja rakennetta sekä talousarvioperiaatteita koskevat

Lisätiedot

Nro RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) PL 159, 00101 Helsinki Dnro 9/400/94

Nro RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) PL 159, 00101 Helsinki Dnro 9/400/94 RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) LIITE I TULOSLASKELMAN JA TASEEN KAAVAT Vakuusrahaston tuloslaskelma laaditaan seuraavan kaavan mukaisesti: TULOSLASKELMA 1.1.19xx - 31.12.19xx Varsinainen

Lisätiedot

Kunnanvirastossa 5.10.2015 klo 9.00-15.00

Kunnanvirastossa 5.10.2015 klo 9.00-15.00 LUVIAN KUNTA Kokouspäivämäärä 80 Kokousaika 29.9.2015 klo 17.30 Kokouspaikka Kunnanvirasto Käsiteltävät asiat 69 70 71 72 73 74 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjantarkastajien

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

(x) (x) (x) (x) (x) (x) (x) Mikko Ihanti Anitta Hakkarainen Kalevi Kinnunen Marjatta Koivukoski Ilkka Leppänen Jonna Leppänen Raimo Pekkarinen

(x) (x) (x) (x) (x) (x) (x) Mikko Ihanti Anitta Hakkarainen Kalevi Kinnunen Marjatta Koivukoski Ilkka Leppänen Jonna Leppänen Raimo Pekkarinen KINNULAN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Sivu Nro 14/6.6.2011 250 Kokousaika 6.6.2011 klo 17.00 20.30 Kokouspaikka Kunnanvirasto, valtuustosali Saapuvilla olleet Jäsenet jäsenet (merkintä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS 1.1.2009

POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS 1.1.2009 1(9) POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS 1.1.2009 1. LUKU KUNTAYHTYMÄ 1 Nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä ja sen kotipaikka on Joensuun kaupunki.

Lisätiedot