ArviD-julkaisuja 05/2004. Digi-tv oppimisessa. - nyt ja tulevaisuudessa. Digi-tv-klusteriohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ArviD-julkaisuja 05/2004. Digi-tv oppimisessa. - nyt ja tulevaisuudessa. Digi-tv-klusteriohjelma"

Transkriptio

1 ArviD-julkaisuja 05/2004 Digi-tv oppimisessa - nyt ja tulevaisuudessa Digi-tv-klusteriohjelma

2

3 ArviD-julkaisuja 05/2004 Digi-tv oppimisessa - nyt ja tulevaisuudessa ISBN ISBN (verkkojulkaisu) ArviD-julkaisuja 05/2004 Helsinki 2004

4 Julkaisija Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Päivi Aarreniemi-Jokipelto Teollisuuden tietotekniikan laboratorio Teknillinen korkeakoulu Julkaisun nimi Digi-tv oppimisessa - nyt ja tulevaisuudessa KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä Julkaisun laji Esiselvitys Toimeksiantaja Liikenne- ja viestintäministeriö Toimielimen asettamispäivämäärä Tiivistelmä Hankkeen tavoitteena on ollut selvittää digi-tv-verkko-opetuksen tila ja toimijoiden kehityssuunnitelmat, jotta ArviD-ohjelman toimenpiteet voidaan suunnata hallitusti tällä sektorilla. Hanke kattaa verkko-opetuksen koko arvoketjun seuraavasti: Hallinto; OPM, OPH Opetusta tarjoavat tahot; kunnalliset ja ammatilliset oppilaitokset, ammattikorkeakoulut, yliopistot ja korkeakoulut, vapaa sivistystyö ja koulutuspalveluja tarjoavat yritykset Digi-tv-kanavat ja verkko-operaattorit Palvelunkehittäjät, tuotantoyhtiöt Oppimateriaalintuottajat. Avainsanat (asiasanat) Oppiminen, e-oppiminen, sähköinen oppiminen, digi-tv, digitaalinen televisio Muut tiedot Sarjan nimi ja numero ArviD-julkaisuja 05/2004 Kokonaissivumäärä Kieli suomi Jakaja JP-Epstar Oy / Jaakko Pöyry Infra ISBN , (verkkojulkaisu) Hinta Kustantaja Liikenne- ja viestintäministeriö Luottamuksellisuus julkinen

5 Utgivare Författare (uppgifter on organet: organts namn, ordförande, sekreterare) Päivi Aarreniemi-Jokipelto Laboratoriet för informationsteknik inom inustri Tekniska Högskolan Publikation (även den finska titeln) Digital TV i lärning - nu och i framtiden PRESENTATIONSBLAD Utgivningsdatum Typ av publikation förredovisning Uppdragsgivare Kommunikationsministeriet Datum för tillsättandet av organet Referat Syftet har varit att redovisa stället och framtidsplaner av digital television i undervisningen för att ArviDprogram kunde bättre stöda området med sina aktioner. Redovisningen innehåller värdekedja av distans lärning på följande: Administration; Utbildningsstyrelsen, Undervisningsministeriet Organisationer som erbjuder utbildning; kommunala och fackliga skolor, yrkeshögskolor, universitet och högskolor, allmänbildande uttbildningen, och utbilning erbjudande företag Digital TV kanals och nätoperatörer Innehållsplanerare och innehållsproducenter Läromedelproducenter Nyckelord Digital TV, digital television, distans lärning, e-lärning Övriga uppgifter Series namn och nummer ArviD publikationer 05/2004 Sidoantal Språk finska Distribution JP-Epstar Oy / Jaakko Pöyry Infra ISBN , (www publikation) Pris Förlag Kommunikationsministeriet Sekretessgrad offentlig

6 The publisher Authors (from body, name, chairman and secretary of the body) Päivi Aarreniemi-Jokipelto Industrial IT Laboratory Helsinki University of Technology Name of the publication T-learning the state and the future DESCRIPTION Date of publication Type of publication Report Assigned by Ministry of Transport and Communications Date when body appointed Abstract The project aimed to find out the state and the future planes of the actors in the context of T-learning to help ArviD program to support the area. The project includes the following value chain: Administration; The Ministry of Education, Finnish National Board of Education Education suppliers (municipal and vocational education, polytechnic, universities and adult education college) Digital TV broadcasting companies and operators Content producers Keywords T-learning, E-learning, learning, digital TV, digital television Miscellaneous Serial Name and number ArviD publications 05/2004 Pages, total Language Finnish Distributed by JP-Epstar Oy / Jaakko Pöyry Infra ISBN , (www publication) Price Confidence status Public Published by Ministry of Transport and Communications

7 Esipuhe ArviD-ohjelma käynnistää julkishallinnon projekteja eri aihealueilta ja edistää digi-tvsisältöjen ja -palvelujen kehittymistä. Verkko-opetus on saavuttanut jo vakiintuneen aseman meillä ja maailmalla. Digi-tv:n käyttö verkko-opetuksessa on kuitenkin uusi ilmiö, josta on ollut saatavilla vain vähän kokemusperäistä tietoa. Teknillisen korkeakoulun vuosina toteutettu Motive-projekti (Modernit tietoverkot opetuksessa, on ollut kansainvälisestikin tarkasteltuna edelläkävijä tällä alueella. Tietotekniikan DI-tutkintoa Lahdessa työn ohessa suorittavat aikuisopiskelijat käyttivät Internetiä ja digi-tv-verkkoa opintosuorituksissaan. ArviD-ohjelma halusi olla mukana hyödyntämässä näitä Motive-hankkeessa saatuja lupaavia tuloksia käynnistämällä kesäkuussa 2004 digi-tv-verkko-opetuksen esiselvityksen. Esiselvityksen tavoitteeksi määriteltiin selvittää digi-tv-verkko-opetuksen tila ja toimijoiden kehityssuunnitelmat, jotta ArviD-ohjelman toimenpiteet voidaan suunnata hallitusti tällä sektorilla. Etäopetus on valittu yhdeksi ArviD-ohjelman avoimen hankehaun julkishallinnon painopistealueeksi, jolta pyritään käynnistämään digi-tvlisäpalveluhankkeita. Esiselvityksen on tehnyt projektipäällikkö Päivi Aarreniemi-Jokipelto Teknillisestä korkeakoulusta. Selvitys toteutettiin haastattelemalla 21 verkko-opetuksen arvoketjun toimijaa ja verkkotutkimuksella. Liikenne- ja viestintäministeriö kiittää työn tekijää ja kaikkia niitä tahoja, jotka omalla panostuksellaan tekivät tämän esiselvityksen laatimisen mahdolliseksi. Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 2004 Marjukka Saarijärvi Neuvotteleva virkamies v

8 Yhteenveto Digi-tv:n hyödyntäminen opiskelussa on esiselvityksen mukaan vielä enemmänkin suunnitteluasteella kuin konkreettisten toteutusten tasolla. Digi-tv on kuitenkin aihealue, jonka kiinnostus tuntuu kasvaneen viimeisten kuukausien aikana. Oppilaitokset ovat visioissaan kirjanneet digi-tv:n käytön yhtenä hyödynnettävänä oppimisympäristönä tulevaisuudessa. Haastatteluiden perusteella laajakaistainen paluukanava ja tallentava kovalevy ovat ne, mitä tällä hetkellä todella kaivataan digi-tv:n välityksellä tapahtuvaan opiskeluun. Kun niiden hyödyntäminen on mahdollista, niin digi-tv:n merkitys oppimisympäristönä nähdään huomattavasti parempana. Oppimisessa (ei opettamisessa) oppija on keskeisessä asemassa, mutta analoginen televisio ei tue näkemystä oppijan keskeisestä roolista. Oppimisen tulisi olla mahdollista on-demand, eli oppijalle sopivana ajankohtana. Digi-tv tukee oppijakeskeistä näkemystä analogista televisiota paremmin. Selvityksen mukaan opettajakoulutuksessa digi-tv tulisi olla huomioitu yhtenä oppimisympäristövaihtoehtona. Opettajien kiinnostuksella ja sitoutumisella uusien oppimisympäristöjen käyttöön on tärkeä merkitys, koska heidän motivaatiostaan on kiinni se, millä aikataululla opinnoissa todellisuudessa tullaan hyödyntämään digi-tv:ta. YLE:n jo lakiinkin perustuva tehtävä tukea kansalaisten oppimista nähtiin merkittävänä. Lisäksi olemassa olevan koulutelevisiotarjonnan todettiin olevan erittäin laadukasta ja oppimista tukevaa, jota oppilaitokset haluavat hyödyntää. YLE tulee lähettämään oppimispalveluita vuonna 2005 suunnitelmiensa mukaan TV1:llä noin 300 tuntia ja Teemalla noin 400 tuntia vi

9 Termit ja lyhenteet Alla on lueteltu raportissa esiintyviä termejä, mutta on huomioitava, että osa termeistä ei ole yleisessä käytössä, eikä kaikilla termeillä ole vielä täysin vakiintuneita määritelmiä. D-oppiminen E-oppiminen Elinikäinen oppiminen Konvergenssi LOM Metadata Monimuoto-opiskelu On-demand T-oppiminen Digi-tv-avusteinen oppiminen Elektroninen oppiminen tarkoittaa tieto- ja viestintätekniikan käyttöä oppimisessa ja opetuksessa Tiedon oppimista kattaen nykyään kaikki elämän vaiheet Yhdentyminen LOM (Learning Object Metadata) on metatietomääritys, jolla pyritään saamaan opetusmateriaaliin yhtenäinen kuvaus ja yhteentoimivuus eri järjestelmissä Metadata on tietoa tiedosta. Metadatan avulla tieto yritetään määritellä siten, että se olisi uudelleenkäytettävissä. Opiskelua, jossa lähiopetukseen on liitetty opiskelua esimerkiksi digi-tv:n avulla Opiskelijalle sopivana aikana Digi-tv:n välityksellä tapahtuva oppiminen vii

10 Sisältö Esipuhe...v Yhteenveto...vi Termit ja lyhenteet...vii Sisältö...viii 1 Johdanto Esiselvityksen tausta Hankkeen toteutus Rajaus Tieto-ja viestintätekniikka D-, E-, vai T-oppiminen? Digi-tv-verkko-oppimisen tilanne Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Tietoyhteiskuntaohjelma Esiselvitys Digi-tv-palveluiden käynnistyminen Mitä digi-tv tuo oppimiselle? Digi-tv:n merkitys oppimiselle Oppiminen Elinikäinen oppiminen Opettajat ja opettajakoulutus Tutkintotavoitteinen koulutus Oppiminen vapaassa sivistystyössä Oppimisen konvergoituminen Laitteiston merkitys oppimiselle Metadata Verkostoitumismallit YLE-oppilaitos-malli Kaupallisen toiminnan malli...15 viii

11 7.3 YLE-kustannusyhtiö-oppilaitos/koulutuspalveluyritys Alueellinen tv-kanava-oppilaitos/vapaa sivistystyö Miksi digi-tv soveltuu opiskeluun? Elämyksiä ja pelejä Digitelevisioon soveltuvat aihealueet Digi-tv-ympäristön oppimistoteutukset Sisältötuotanto ja sisältöjen välittäminen Oppimispalveluiden välittäminen Alueelliset lähetykset Toimenpidesuositukset Haastatellut Viitteet...24 ix

12

13 1 Johdanto 1.1 Esiselvityksen tausta Liikenne- ja viestintäministeriön ArviD-digi-tv-klusteriohjelma on rahoittanut tämän Digi-tv oppimisessa nyt ja tulevaisuudessa-esiselvityksen. Tavoitteena on ollut selvittää digi-tv-verkko-opetuksen tila ja toimijoiden kehityssuunnitelmat, jotta ArviDohjelman toimenpiteet voidaan suunnata hallitusti tällä sektorilla. Hanke kattaa verkko-opetuksen koko arvoketjun seuraavasti: Hallinto; OPM, OPH Opetusta tarjoavat tahot; kunnalliset ja ammatilliset oppilaitokset, ammattikorkeakoulut, yliopistot ja korkeakoulut, vapaa sivistystyö ja koulutuspalveluja tarjoavat yritykset Digi-tv-kanavat ja verkko-operaattorit Palvelunkehittäjät, tuotantoyhtiöt Oppimateriaalintuottajat. 1.2 Hankkeen toteutus Digi-tv-verkko-opetuksen esiselvitys on toteutettu haastattelemalla verkko-opetuksen arvoketjun toimijoita ja verkkotutkimuksella. 1.3 Rajaus Selvityksessä on keskitytty oppimispalveluiden toteuttamiseen digi-tv:n avulla oppimisen näkökulmasta ja ulkopuolelle on jätetty digi-tv-teknologian kuvaaminen. Digi-tvteknologiaa on kuvattu ArviD:n julkaisemassa Digi-tv:n palveluntekijänopas-oppaassa [1]. Teknologia on tässä raportissa esitetty ainoastaan sillä tarkkuudella kuin haastateltavat ovat tuoneet asian esille. 1.4 Tieto-ja viestintätekniikka Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen oppimisessa on viime vuosina saavuttanut suosiota niin vapaan sivistystyön kuin tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Tieto- ja viestintätekniikka on mahdollistanut oppimisen esimerkiksi syrjäseuduilla asuville ja työn ohessa opiskeleville. Vuosien kuluessa käytössä olleet välineet ovat kehittyneet ja 1

14 perinteisten Internet-pohjaisten oppimisympäristöjen, kuten WebCT [2], Edulink [3] ja Moodle [4] rinnalle, ovat tulleet myös mobiililaitteet ja digi-tv tukemaan ja mahdollistamaan oppimista. 2

15 2 D-, E-, vai T-oppiminen? Tarvitaanko digi-tv:n välityksellä tapahtuvaa oppimista kuvaamaan uusi termi? Esiselvityksen perusteella vaikuttaisi, että ei välttämättä. Siitä, mitä termiä tulisi käyttää, vallitsi vielä suurempia näkemyseroja. E-oppiminen oli monen haastateltavan mielestä hyvä termi ja soveltuisi myös kuvaamaan digi-tv:n välityksellä tapahtuvaa oppimista. E-oppiminen on määritelty Suomen eoppimiskeskus ry:n e-aapisessa [5] seuraavasti: e-oppimisella tarkoitetaan tieto- ja informaatioteknologian käyttöä oppimisen menetelmänä, toimintatapana tai välineenä. e-oppiminen on sellaista oppimista, koulutusta, jäsenneltyä informaatiota ja kasvatusta, joka koetaan tieto- ja viestintätekniikan avustuksella. Tieto- ja viestintätekniikan työkaluja voivat olla Internet, intranetit, tietokonepohjainen teknologia tai vuorovaikutteinen televisio.. T-oppimista ei ole Suomessa kovinkaan paljon käytetty terminä, mutta kansainvälisesti t-learning termiä käytetään aika yleisesti digi-tv:n välityksellä tapahtuvaa oppimista kuvaamassa. Uutena terminä on ehdotettu myös d-oppimista tarkoittamaan digi-tv - avusteista oppimista. Muutamia ehdotuksia tuli myös sähköisen oppimisen puolesta. Koska termistö ei ole vielä vakiintunut, niin eri yhteyksissä samalla termillä saattaa olla hieman erilainen merkitys. Riippumatta kuitenkin siitä, onko oppimisen välineenä digitv, mobiililaite tai vaikkapa videoneuvottelulaite, niin kaikissa tapauksissa kuitenkin oleellisinta on oppiminen, jolloin välttämättä emme tarvitsisi kaikkien haastateltavien mukaan mitään etuliitteitä oppimisesta puhuttaessa, vaan välineen voisi unohtaa ennemminkin taka-alalle ja keskittyä vain oleellisimpaan eli oppimiseen. 3

16 3 Digi-tv-verkko-oppimisen tilanne Suomessa nyt ja tulevaisuudessa 3.1 Tietoyhteiskuntaohjelma Tietoyhteiskuntaohjelma voidaan nähdä viitekehyksenä tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämisessä. Digi-tv yhtenä tieto- ja viestintätekniikan välineenä ja oppiminen yhtenä aihealueena sisältyvät myös tietoyhteiskuntaohjelmaan. Tietoyhteiskuntaohjelman [6] tavoitteena on tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntämällä lisätä kilpailukykyä ja tuottavuutta, sosiaalista ja alueellista tasa-arvoa sekä kansalaisten hyvinvointia ja elämänlaatua. Tietoyhteiskuntaohjelman tavoitteena on vuoteen 2007 mennessä mm. seuraavaa: Tieto- ja viestintätekniikan tarkoituksenmukainen käyttö oppimisessa ja opetuksessa olisi osa oppilaitosten arkea Sähköinen oppimateriaali olisi laadukasta, pedagogisesti perusteltua ja palvelisi eri käyttäjäryhmiä laajasti ja sitä on saatavissa riittävästi Opetusministeriö on julkaissut koulutuksen ja tutkimuksen tietoyhteiskuntaohjelman vuosille [7], joka jakaantuu kolmeen osakokonaisuuteen: osaaminen, sisällöt ja toimintaympäristö. Osaamisosa-alueella tavoitteena on kaikkien kansalaisten ja tietoyhteiskuntatoimijoiden osaamisen vahvistaminen tietoyhteiskunnan tarjoamien palvelujen saavuttamiseksi, käyttämiseksi ja tuottamiseksi. Opetushallinnon toimenpiteinä tämä tarkoittaa sitä, että perusopetuksessa oppilaat saavat tieto- ja viestintätekniikan perustaidot, toisella asteella taitoja syvennetään ja korkea-asteella tuetaan alan ammattilaisia ja tutkijoita. Uutta tekniikkaa hyödyntämällä monipuolistetaan opetusmenetelmiä ja oppimisympäristöjä, tuetaan ja ohjataan oppimisprosesseja. Sisällöt-osa-alueen tavoitteena on korkealaatuisten ja pedagogisesti perusteltujen sisältöjen tuottaminen ja hankkiminen opetuksen, opiskelun ja kansalaisten käyttöön sekä muun sähköisessä muodossa olevan aineiston lisääminen esimerkiksi tutkimuksen käyttöön. Opetushallinnon toimenpiteenä on edistää sähköisen oppimateriaalin tuotantoa opetusja oppimiskäytössä. Pyritään lisäksi vapaasti käytettävissä olevilla korkealaatuisilla aineistoilla varmistamaan kaikille tasavertainen pääsy luotettavaan tietoon. 4

17 Toimintaympäristöosa-alueen tavoitteena on avoin, toimiva, helposti saavutettava ja tietoturvallinen ympäristö, joka palvelee käyttäjäryhmiä niiden erilaisten tarpeiden mukaisesti. Opetushallinnon toimenpiteinä toimintaympäristön edellyttämiä laitteistoja, ohjelmistoja ja tukipalveluja kehitetään koulutuksen ja tutkimuksen tarpeisiin. Lisäksi palveluiden ja niiden sisältöjen tietoturvallisuus varmistetaan. 3.2 Esiselvitys Digi-tv:n hyödyntäminen opiskelussa on esiselvityksen mukaan vielä enemmänkin suunnitteluasteella kuin konkreettisten toteutusten tasolla. Digi-tv on selvästi aihealue, jonka kiinnostus tuntuu kasvaneen viimeisten kuukausien aikana ja tällä hetkellä tunnutaan päivitettävän aihealueen tietämystä. Kuva 1. Digi-tv-oppimisympäristön kokeilua. Oppilaitokset ovat kuitenkin visioissaan kirjanneet digi-tv:n käytön yhtenä hyödynnettäväksi oppimisympäristöksi lähivuosina ja digi-tv:n käyttöä on punnittu eri työryhmissä. Vaikuttaa, että nyt odotetaan jotain positiivista signaalia, joka voisi käynnistää konkreettisen työskentelyn digi-tv-oppimispalveluiden toteuttamiseksi. Muutamat tahot ovat kuitenkin edenneet niin pitkälle, että ovat jo hakeneet tai hakemassa rahoitusta digi-tv:n välityksellä tapahtuvan opetuksen toteuttamiseksi. Internetin merkitys oppimisympäristönä on kuitenkin kiistaton, mutta sitä täydentämään digi-tv:lla nähdään olevan merkitystä. Digi-tv ei haastateltavien mukaan pysty kilpailemaan Internet-pohjaisten oppimisympäristöjen kanssa läheskään kaikissa Internetin ominaisuuksissa. Digi-tv:n kiistattomimmaksi eduksi nähdään kuitenkin kuluttajien kokonaisvaltainen saavuttaminen, koska tv-päätelaite tavoittaa tällä hetkellä liki kaikki 5

18 kansalaiset PC:n ja Internetin jäädessä parhaimmillaankin 60 prosenttiin. Digi-tv:n merkitys oppimisen mahdollistajana myös niille, joilla ei ole pääsyä Internetiin, nähdään merkittävänä. 3.3 Digi-tv-palveluiden käynnistyminen Esiselvityksen mukaan ensimmäiset käynnistyvät palvelut tulevat olemaan enemmänkin uutis- ja viihdepainotteisia kuin opiskeluun liittyviä, mutta oppimispalvelut tulevat mukaan pienellä viiveellä, sen jälkeen kun on ensin totuteltu digi-tv:n käyttöön joidenkin muiden palveluiden kohdalla. Digi-tv:n käyttötottumuksilla uskottiin olevan positiivinen merkitys uusien digi-tv-oppimispalveluiden käynnistymiselle ja omaksumiselle. Tekesin rahoittaman vuonna 2001 valmistuneen tutkimuksen [16] mukaan suurin kiinnostus digi-tv:n välityksellä olisi seuraaville palveluille: Uutiset ja sää TV:n ohjelmatiedot Alueelliset tiedotukset Elokuvien tilaus ja katselu Tiedonhakupalvelut Oppimiseen liittyvistä palveluista on kiinnostunut alle 45 prosenttia. On kuitenkin huomioitava, että vaikka digi-tv:sta oli kevään 2001 aikana ollut julkista keskustelua, niin se, millaisia palvelut olisivat sisällöltään ja toteutukseltaan, oli mitä suurimmassa määrin puhtaiden arvailujen ja mielikuvituksen varassa [16]. Tämä on osaltaan voinut vaikuttaa joidenkin palveluiden suosioon ja toisten palveluiden alhaisiin kiinnostusprosentteihin. Esimerkiksi vuonna 2001 ei Suomessa ollut vielä valmiita malleja siitä, millaisia oppimispalveluita digi-tv:n välityksellä ylipäätään olisi mahdollista toteuttaa. 6

19 4 Mitä digi-tv tuo oppimiselle? Siirtyminen analogisista lähetyksistä digitaalisiin lähetyksiin ei teknologianäkökulmasta tuo kovinkaan paljoa uutta. Se, mikä on uutta, on esimerkiksi Multimedia Home Platform, (MHP):n [8] mahdollistamat uudet vuorovaikutteiset oppimispalvelut. Vuorovaikutteisten palveluiden määrä kasvaa koko ajan eri kanavilla, mutta palvelut liittyvät etupäässä viihteeseen. Suomessa oppimiseen liittyen ensimmäiset kokemukset MHPpohjaisen oppimisympäristön hyödyntämisestä on tämän vuoden alusta, jolloin kahdeksan Teknillisen korkeakoulun Teollisuuden tietotekniikan laboratorion [9] opiskelijaa opiskeli Local Demands for Global Enterprising- opintojakson digi-tv:n välityksellä Päijät-Vision kaapelitelevisioverkossa Lahdessa. Ensimmäisiä kokeiluja testiympäristössä oli kuitenkin tehty jo syksyllä Digi-tv-kanava Tv-kanava Digisovitin Vuorovaikutteisen palvelun tarjoaja Paluukanava Katsoja Kuva 2. Vuorovaikutus digi-tv:ssä [10]. Normaalin lähetyksen lisäksi digi-tv mahdollistaa paluukanavan käytön, joka opiskelussa tarkoittaa esimerkiksi tehtävien palauttamisen paluukanavaa pitkin opettajalle tarkastettavaksi, osallistumista keskusteluun tai materiaalin hakemista on-demand eli opiskelijalle sopivana ajankohtana. Kuvassa 3 on esimerkki tehtävästä, joka voidaan palauttaa opettajalle paluukanavaa hyödyntäen. Paluukanavana voi toimia esimerkiksi kaapelimodeemi tai laajakaistayhteys. 7

20 Kuva 3. Esimerkki tehtävästä, joka palautetaan paluukanavaa pitkin. Vuorovaikutuksen merkitys oppimisessa korostui hyvin vahvasti haastatteluissa. Oppiminen vaatii tuekseen tutorointia ja palautetta. Ryhmäytyminen, yhteenkuuluvaisuus, yhteisöllisyys ja hengenheimolaisuus nousivat oppimiseen liittyvinä tärkeinä elementteinä esille, joiden mahdollistaminen digi-tv:ssä edellyttää jonkinlaista vuorovaikutuskanavaa oppilaiden kesken ja oppilaiden ja tutorin välillä. Haastatteluiden perusteella laajakaistainen paluukanava ja tallentava kovalevy ovat ne, mitä tällä hetkellä todella kaivataan digi-tv:n välityksellä tapahtuvaan opiskeluun. Kun niiden hyödyntäminen on mahdollista, niin digi-tv:n merkitys oppimisympäristönä nähdään huomattavasti parempana. Tallentava kovalevy mahdollistaisi esimerkiksi sen, että Yleisradio (YLE) voisi tarjota videoita katalogimaisesti saataville, jolloin niitä voidaan hakea halutulla hakusanalla ja saada oppimista tukevia uusia oppimateriaaleja käyttöön. YLE:llä on valtavasti jo olemassa olevaa sisältöä, jolloin laajakaistan avulla olisi mahdollista opiskella on-demand eli silloin kuin se ajankohdallisesti sopisi opiskelijalle parhaiten. YLE on lanseeraamassa uusia lisäarvopalveluita liittyen oppimiseen. Ensi vuoden alusta lakisääteisen iltapäiväkerhotoiminnan ulkopuolelle jääville kolmas- ja neljäsluokkalaisille ollaan toteuttamassa tunnin mittaista Tuu juttuun nimistä makasiinia, joka sisältää mm. animaatioita, ja muistipelejä. Makasiinilla on selkeä kasvatuksellinen näkökulma ja sillä pyritään tukemaan oppimista mm. läksypalvelun avulla. Esiselvityksen mukaan digi-tv:n nähtiin omalta osaltaan vapauttavan oppimista ajasta ja paikasta riippumattomaksi. Sen nähtiin tukevan oppimista yhtenä sähköisen oppimisen muotona erityisesti niiden oppijoiden kohdalla, joilla ei ole pääsyä Internetiin tai yhteys on modeemin varassa. Digi-tv:n merkitys perinteiseen televisioon verrattuna korostui erityisesti interaktiivisuuden muodossa, mikä mahdollistaisi oppimisessa tärkeässä roolissa olevan palautteenannon ja ohjauksen. Käyttöönottokynnyksen digi-tv:tä hyödyntävässä oppimisessa nähtiin olevan huomattavasti tietokonetta matalampi. Lisäksi digitv:n nähtiin soveltuvan tietokonetta paremmin eri ikäpolvien opiskeluun. 8

21 5 Digi-tv:n merkitys oppimiselle 5.1 Oppiminen Oppimiselle on erilaisia määritelmiä, mutta Timo Väliharju määritteli haastattelussa oppimisen seuraavasti: Oppiminen on tavoitteiden asettamista ja älyllistä etsintää. Oppimisessa (ei opettamisessa) oppija on keskeisessä asemassa, mutta analoginen televisio ei tue näkemystä oppijan keskeisestä roolista. Oppimisen tulisi olla mahdollista on-demand, eli oppijalle sopivana ajankohtana, mutta analoginen televisio ei mahdollista tätä. Jos tällä hetkellä päätettäisiin käynnistää esimerkiksi uusi englannin kielen kurssi maaliskuussa tiettyyn lähetysaikaan, niin ei tiedetä, onko yhtään kansalaista, joka haluaisi juuri silloin opiskella. Digi-tv tukee oppijakeskeistä näkemystä analogista televisiota paremmin. 5.2 Elinikäinen oppiminen Euroopan unionin neuvosto toteaa päätöslauselmassaan [11:] Koulutus on välttämätöntä sosiaalisen yhteenkuuluvaisuuden, aktiivisen kansalaisuuden, itsensä toteuttamisen ja ammatillisen menestymisen ja sopeutumiskyvyn ja työllistyvyyden edistämiseksi. Elinikäinen oppiminen helpottaa Euroopan kansalaisten vapaata liikkuvuutta ja antaa Euroopan unionin maille mahdollisuuden saavuttaa päämääränsä ja pyrkimyksensä (ja lisätä vaurautta, kilpailukykyä, suvaitsevaisuutta ja demokratiaa). Sen ansiosta jokaisella pitäisi olla mahdollisuus hankkia ne tiedot, joita aktiivinen osallistuminen tietoyhteiskuntaan ja työmarkkinoille edellyttävät. Esiselvityksessä elinikäisen oppimisen merkitys digi-tv:n yhteydessä tuli esille useita kertoja. Digi-tv:n nähtiin tukevan elinikäisen oppimisen periaatteita, koska se mahdollistaa joustavan oppimistavan esimerkiksi työn ohessa opintoja suorittaville. Konkreettisena esimerkkinä digi-tv:n käytöstä elinikäistä oppimista tukemassa on Lahdessa alkuvuodesta toteutettu pilotti, jossa Teknillisen korkeakoulun muuntokoulutusopiskelijat, jotka opiskelevat pääsääntöisesti työn ohessa, opiskelivat yhden opintojakson digi-tv:n välityksellä. 9

22 5.3 Opettajat ja opettajakoulutus Selvityksen mukaan opettajakoulutuksessa digi-tv tulisi olla huomioitu yhtenä oppimisympäristövaihtoehtona. Opettajien kiinnostuksella ja sitoutumisella uusien oppimisympäristöjen käyttöön on tärkeä merkitys, koska heidän motivaatiostaan on kiinni se, millä aikataululla opinnoissa todellisuudessa tullaan hyödyntämään digi-tv:ta. Toisaalta opettajilla on myös tärkeä rooli opiskelijoiden motivoimisessa ja sillä, kuinka opiskelijat saadaan kiinnostumaan digi-tv:n välityksellä tapahtuvasta oppimisesta. 5.4 Tutkintotavoitteinen koulutus Oppimisessa jonkin välineen avulla on edelleenkin tärkeintä itse oppiminen, ei väline, ja oppiminen on riippuvainen oppijan omasta motivaatiosta. Välineen tehtävä on tukea oppimista ja mahdollistaa oppiminen myös sellaisissa tilanteissa, joissa se ei olisi esimerkiksi pitkien etäisyyksien vuoksi muutoin mahdollista. Väline tuo aikaan ja paikkaan liittyvää joustavuutta mahdollistaen opiskelun mm. työn ohessa ja tukee näin elinikäisen oppimisen periaatteita. Pedagogiikkaa ei saa unohtaa digi-tv:n välityksellä tapahtuvan opetuksen yhteydessä. Ei ole yhdentekevää, kuinka oppiminen mahdollistetaan uuden välineen avulla. Oppimiselle eri välineiden avulla näyttäisi olevan selkeää kysyntää tutkintotavoitteisessa koulutuksessa. Esiselvityksessä tuli esille, että opiskelijat kaipaavat yhä joustavampia opiskelumahdollisuuksia, jolloin perinteiseen lähiopetukseen liitetään usein esimerkiksi Internet-pohjaisessa oppimisympäristössä tapahtuvaa opiskelua. Monimuoto-opiskelu vaikuttaisi olevan myös se mahdollisuus, johon digi-tv:n uskotaan tuovan helpotusta. Esiselvitykseen tehdyissä haastatteluissa tuli esille, että tällä hetkellä joidenkin oppilaitoksen opetuksesta noin 20 %:ia tapahtuu erilaisten verkkojen välityksellä. Vuoteen 2010 yltävissä visioissa tavoitteena on, että verkko-opetuksen määrä olisi vuonna 2010 jo 50 %:ia kaikesta tarjottavasta opetuksesta. 5.5 Oppiminen vapaassa sivistystyössä Myös vapaassa sivistystyössä on kysyntää monimuotokoulutukselle ja opiskelijat vaativat perinteisen lähiopetuksen rinnalle muiden oheisvälineiden hyödyntämistä. Televisio nähdään merkittävänä oheisvälineenä oppimiselle, koska vapaa sivistystyö on jo vuosia hyödyntänyt YLE:n opetusohjelmien tarjontaa, josta esimerkiksi kieliohjelmat ovat olleet erittäin suosittuja. Lähitapaamisia tukemaan televisio on ollut hyvä väline, joka on tarjonnut lisämateriaalia oppimiseen. Mikään väline ei kuitenkaan ainakaan toistaiseksi näytä pystyvän poistamaan sitä sosiaalista merkitystä, joka lähiopetuksella on ihmisille. Oppimisen lisäksi on tärkeää tavata muita ja tuntea yhteenkuuluvaisuutta johonkin ryhmään. Oppimisympäristöt parhaimmillaan niin Internet-pohjaisissa oppimisympäristöissä kuin myös digi-tv-ympäristössä pyrkivät tukemaan ja mahdollistamaan yhteenkuuluvaisuuden tunteen osana oppimista, mutta pystyvät tuskin koskaan poistamaan lähiopetuksen merkitystä. 10

23 5.6 Oppimisen konvergoituminen Välineiden konvergoitumisen myötä myös oppiminen konvergoituu. Konvergoitumisella tarkoitetaan erilaisten viestintäteknologioiden lähentymistä, joka johtaa televiestinnän, Internetin ja joukkoviestinnän rajojen hämärtymiseen. Käytännössä oppimisen konvergoituminen tarkoittaa esimerkiksi sitä, että oppiminen toteuttamisessa voisimme hyödyntää esimerkiksi digi-tv:ta, mobiililaitteita ja Internetiä. Kussakin tilanteessa käytettäisiin siihen parhaiten soveltuvaa välinettä tai välinettä, joka joustavoittaa ja mahdollistaa sillä hetkellä opiskelijalle oppimisen. Kuva 4. Esimerkki digi-tv-oppimateriaalista. Esiselvityksessä nousi muutaman kerran esille kysymys siitä, mitkä laitteet sisältyvät digi-tv:n välityksellä tapahtuvaan oppimiseen. Yleinen näkemys tuntui olevan, että digitv:ta kannattaa täydentää soveltuvilla välineillä, jos lopputulos tukee paremmin oppimista. Esimerkkinä esiselvityksessä nostettiin esille malli, jossa digi-tv:oon olisi toteutettu tietty opintokokonaisuus, johon liittyisi myös Internetissä olevaa materiaalia, johon digi-tv:n sivulla olevan linkin avulla päästäisiin siirtymään. Internetissä oleva materiaali voisi olla kokonainen kirja tai esimerkiksi tehtäväkokonaisuus. 11

24 6 Laitteiston merkitys oppimiselle Esiselvityksessä tuli vahvasti esille oppimiseen soveltuvan laitteiston puuttuminen. Joitakin digisovittimia on tarjolla, mutta ne ovat pääasiassa perusmalleja ja oppimiseen kaivattaisiin MHP-pohjaisia digisovittimia mahdollistamaan vuorovaikutusta. Lisäksi toivottavia ominaisuuksia olivat laajakaistaisuus ja tallennusmahdollisuus. Kuva 5. Motive-projektissa opiskelijoiden käyttämä laitteisto ( Ortikon Interactive Oy). Oppimista tukemaan toivottiin myös soveltuvia lisälaitteita. Kunnollisen näppäimistön puuttuminen on yksi ongelma digi-tv:n välityksellä tapahtuvassa oppimisessa. Televisioruudulla näkyvän virtuaalinäppäimistön soveltuvuus pidempien tekstien kirjoittamiseen ei tuntunut olevan realistista, vaan sen arveltiin soveltuvan ennemminkin monivalintatyyppisten lyhyiden tehtäväpalautusten tekemiseen. Esimerkki virtuaalinäppäimistöstä on kuvassa 6. Koska oppimistyylit vaihtelevat, niin lisälaitetoiveet vaihtelevat myös. Joku saattaisi kaivata esimerkiksi kirjoitinta tulostaakseen vaikka osan jostakin teemakeskustelusta. 12

25 Kuva 6. Esimerkki virtuaalinäppäimistöstä. Kuluttajien ostokäyttäytymiseen vaikuttaa kaikki aiheesta käytävä keskustelu. Jos julkisuudessa on kirjoitettu jotain kielteistä digi-tv:stä, niin ihmisten uskottiin lykkäävän ostopäätöksiään. Sisällöntuottajat ja televisioyhtiöt toivoivat kuitenkin, että joulumyynti toisi riittävää digi-tv-penetraatiota seuraavan sukupolven nopeampien digisovittimien myötä, jolloin uusia palveluita voitaisiin tarjota. Suomen markkinat nähtiin kuitenkin niin merkityksettömiksi kansainvälisten laitevalmistajille, joten ei tuntunut olevan realistista uskoa, että ainoastaan Suomen markkinoita varten lähdettäisiin tuottamaan digisovittimia vaikkapa erillisellä näppäimistöllä. Tässä mielessä olemme siis riippuvaisia kansainvälisestä kehityksestä ja siitä, millaisia palveluita muualla kehitetään digi-tv:n ympärille ja millaisia vaatimuksia ne palvelut asettavat laitteistolle. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että emmekö voisi yrittää luoda innovatiivisia palveluita, joilla oli kansainvälistäkin kiinnostavuutta. Esiselvityksen haastatteluissa tuotiin useaan otteeseen esille, että Suomesta löytyvää osaamista pitäisi entistä vahvemmin olla viemässä maailmalle. 6.1 Metadata YLE Opetusohjelmissa metadatan merkitys oppimateriaalin tuotannossa nähdään erittäin tärkeänä. Opetusohjelmat on toteuttanut Internetin välityksellä olevan Klaffioppimisaihiopankin [12], joka sisältää eri aihe-alueiden mukaan luokiteltuja video- ja audioleikkeitä. Niitä voidaan hakea Klaffista mm. halutulla hakusanalla, kohderyhmän iän mukaan tai oppiaineen mukaan luokiteltuina. Tarkoitus on liittää myöhemmin oppimisaihiopankkiin myös kuvia ja tehtäviä. Metadatakuvaukset pohjautuvat lokalisoituihin Learning Object Metadata (LOM) -määrityksiin [13], mutta ne on soviteltu YLEn tarpeisiin. YLEssä on suunnitteilla, että olemassa olevaa aineistoa tarjottaisiin myös digi-tv:n avulla mahdollisesti jo vuodesta 2006 alkaen. 13

26 YLE on toteuttamassa yleisiin kielitutkintoihin liittyviä YKItreenejä, ja ne ovat tulossa käyttöön keväällä YKItreenit mahdollistavat valmentautumisen yleisiä kielitutkintoja varten ja on idealtaan samankaltainen kuin jo olemassa oleva ABItreenit [14], joilla voi valmistautua kielten ja reaalin ylioppilaskirjoituksiin. YKItreeneissä myös tehtävämateriaali metadatoitetaan: tavoitteena on tukea oppimista siten, että siitä saa tiedon, miten on suoriutunut kielikokeen eri osa-alueilla ja saada suosituksia siitä, mitä kannattaisi harjoitella (LMS). Oppimispalvelu tulee vaatimaan rekisteröitymistä. 14

27 7 Verkostoitumismallit Oppimisen toteuttaminen niin Internet-pohjaisten oppimisympäristöjen kuin digi-tv:n välityksellä vaatii paljon muutakin kuin vain oppimateriaalin välittämistä, jolloin osaamisen yhdistäminen ja yhteistyö eri toimijoiden välillä on tärkeää. Esiselvityksessä tuli esille neljä erilaista digi-tv-oppimisen yhteistyömallia: YLE Oppilaitos/Vapaa sivistystyö Kaupallinen tv-yhtiö - Koulutusta tarjoava yritys- Tuotantoyhtiö/Sisällöntuottaja YLE Kustannusyhtiö Oppilaitos/Koulutusta tarjoava yritys/vapaa sivistystyö Alueellinen tv-kanava Oppilaitos/Vapaa sivistystyö 7.1 YLE-oppilaitos-malli YLE:n jo lakiinkin perustuva tehtävä tukea kansalaisten oppimista nähtiin merkittävänä. Lisäksi olemassa olevan koulutelevisiotarjonnan todettiin olevan erittäin laadukasta ja oppimista tukevaa, jota oppilaitokset haluavat hyödyntää. Muutamat oppilaitokset ovat jo tähän mennessä tehneet konkreettista sisältötuotantoon liittyvää yhteistyötä YLE:n kanssa, jolloin YLE:n osaamisen on liitetty oppilaitosten jonkun aihealueen substanssiosaamiseen. Digi-tv:n myötä oppilaitokset uskoivat YLE:n tarjoavan yhä enemmän hyvää oppimateriaalia heidän opetustaan tukemaan. 7.2 Kaupallisen toiminnan malli Toisena mallina tuli esille kaupallisten tv-yhtiöiden ja koulutusta tarjoavien yritysten yhteistyömalli, jolloin kaupallisen tv-yhtiön roolina olisi välittää koulutusta siten, että koulutusta pääsisi seuraamaan ainoastaan valtuutuskortin tai käyttäjätunnusten ja salasanojen avulla, jolloin tv-yhtiön brandi ei liittyisi mitenkään koulutukseen. Koulutusta tarjoava yritys huolehtisi opetuksen toteuttamisesta, jolloin yhteistyössä olisi mahdollisesti mukana tuotantoyhtiö tai sisällöntuottaja toteuttamassa sisältöä digi-tv:oon. Kaupallisen tv-yhtiön rooli olisi vain välittää oppimispalveluita. 7.3 YLE-kustannusyhtiö-oppilaitos/koulutuspalveluyritys Kolmas malli muodostuu yhteistyöstä vähintään seuraavien tahojen välillä: YLE, kustannusyhtiö ja oppilaitos/koulutusta tarjoava yritys/vapaa sivistystyö. YLE:n roolina mallissa nähdään elokuvallisen aineiston tuottaminen, johon voisi liittyä kustantajien kirja tai muu digitaalinen aineisto linkitettynä. Koulutusta tarjoava yritys tai oppilaitos liittäisi malliin oman osaamisensa, opettamisen, jolloin kokonaisuudesta muodostuisi 15

28 oppimispalvelu, joka toteutetaan joko kokonaan digi-tv:n välityksellä tai monimuotototeutuksena, jolloin digi-tv täydentäisi perinteistä luokkaopetusta. 7.4 Alueellinen tv-kanava-oppilaitos/vapaa sivistystyö Neljäntenä mallina on oppilaitoksen tai vapaan sivistystyön toteuttama koulutus, joka välitetään alueellisesti. Tässä mallissa mukana olisi todennäköisesti useita alueellisia oppilaitoksia tai vapaan sivistystyön opistoja, jotka yhteistyössä toteuttaisivat oppimispalvelun. Kaikkien neljän mallin hyödyntäminen tuntui olevan mahdollista tutkintotavoitteisessa koulutuksessa, mutta ainoastaan mallien yksi, kolme ja neljä nähtiin soveltuvan vapaan sivistystyön koulutukseen. 16

29 8 Miksi digi-tv soveltuu opiskeluun? Dosin [15] mukaan digi-tv soveltuu opiskeluun, koska Televisiota on helppo käyttää Katsojat luottavat television sisältöön Televisio saavuttaa suuremman joukon oppilaita kuin perinteiset oppilaitokset Lisäksi ihmiset ovat tottuneet käyttämään televisiota ja lähes kaikilla on televisio [15]. Esitutkimuksenkin mukaan digi-tv:n hyvä saavutettavuus tulee olemaan yksi niistä syistä, miksi digi-tv soveltuu käytettäväksi myös opiskelussa. Lisäksi on totuttu siihen, että televisio on helppokäyttöinen, jolloin käyttöönottokynnystä digi-tv:n käyttämiseksi oppimisessa pidettiin matalana. Digi-tv-palveluiden toivottiin olevan yhtä helppokäyttöisiä kuin television käyttö on ollut tähän asti ja televisioon liitettiin lisäksi mielikuva luontevuudesta ja tutun turvallisesta välineestä. Suomessa televisio on ollut merkittävä oheisväline oppimiselle koulutelevision muodossa jo pitkään, joten digi-tv:n näkeminen oppimisen välineenä ei ole mikään uusi ajatus myöskään siinä mielessä. Kaupalliset toimijat seuraavat digi-tv:n etenemistä tarkasti, mutta kertovat, että tällä hetkellä kohderyhmistä ei ollut tullut vielä suoria pyyntöjä digi-tv:n käytölle, mutta yrityksillä tuntui olevan kuitenkin mahdollisuus nopeallakin aikataululla käynnistää uusi asioita, jos niille löytyy kysyntää. Esille nousi myös mielekkyysaspekti eli mietittiin, missä vaiheessa on mielekästä siirtyä tarjoamaan palveluita digi-tv:n kautta. Tähän päätökseen vaikuttaa teknologioiden kypsyminen ja riittävän laitekannan olemassaolo. Konkreettinen esimerkki digi-tv:n käytöstä oppimisen mahdollistajana tuli myös esille esiselvityksessä. Digi-tv mahdollisti viime talvena sen, että perheen tytär opiskeli verkkokurssin Internetin avulla samaan aikaan kun isä opiskeli kurssin digi-tv:n välityksellä. Verkko-opiskelu vaatii aikaa, olipa väline sitten mikä tahansa, joten käytännössä opiskeluväline voi olla useita tunteja illan aikana varattuna. Ko. tapauksessa olisi ollut hankala jakaa perheen tietokone kahden perheenjäsenen kesken varsinkin kun molemmilla oli tarve saada opiskella iltaisin ja viikonloppuisin. Herääkin kysymys, mitä tapahtuu tulevaisuudessa, jos oppilaitosten visiot toteutuvat ja opiskelusta esimerkiksi 50 prosenttia on verkkototeutuksia. Todennäköisyys siitä, että samassa perheessä useampi jäsen opiskelee samanaikaisesti verkkokursseilla, kasvaa varsinkin kun oppiminen on yhä enenevässä määrin elinikäinen prosessi. 17

30 9 Elämyksiä ja pelejä Tällä hetkellä digi-tv:n välityksellä tarjottavilla peleillä, jotka eivät tosin liity oppimiseen, ovat käyttäjämäärät olleet suuria, eikä toteutusten yksinkertaisuus ole vaikuttanut negatiivisesti käyttäjämääriin. Pelimaailma nähdään yleensä helppona ympäristönä toimia ja kun digi-tv:n käytöstä alkaa olla käyttökokemusta, niin pelien käyttäminen myös oppimisessa tuskin tulee olemaan ongelma. Digi-tv:n nähtiin soveltuvan erityisen hyvin pelillisen oppimisen toteuttamiseksi. Miten pelillisyys sitten voisi ilmetä? Yksinkertaisesti toteutettavana esimerkkinä tuotiin esille esimerkiksi videon ja kysymysten yhdistelmä, jossa esimerkiksi gepardia esittävään videoon liittyisi kysymyspaketti videosta. Myös vuorovaikutteisten ja yhteisöllisten pelien uskottiin soveltuvan digi-tv:oon television yhteisöllisen luonteen vuoksi. Lisäksi strategiapelien toteuttamista pidettiin digitv:n välityksellä mielekkäänä. Sosiaalisen vuorovaikutuksen merkitys peleissä korostui ja tärkeää olisi tunne siitä, että mukanaolijat muodostaisivat kiinteän yhteisön. Pelien uskottiin olevan osan opiskelijoiden tapa oppia ja siten olisi tärkeää, että oppimispelejä olisi ylipäätään tarjolla digi-tv:n välityksellä. Interaktiivisia pelejä pidettiin loistavina opettajina, mutta kunnollisen peliohjaimen puuttuminen vaikeuttaa vielä tällä hetkellä osaa toteutuksia. Digisovittimen kaukosäädin on rajoittava, vaikka sitäkin voidaan käyttää. Peleihin sopivana aihealueena mainittiin esimerkiksi matematiikka, johon saisi erinomaisesti luotua yksinkertaisinkin toteutuksin pelejä, joita pystyisi kaukosäätimen avulla käyttämään. Digi-tv:n välityksellä tapahtuvaan oppimiseen tuntui liittyvän myös elämyksellisyys. Vaikka kirjakin voi tuottaa elämyksiä, niin digi-tv-ympäristönä tuntui luovan mielikuvia elämyksellisyydestä. Yhtenä perusteena mainittiin kuvallinen ilmaisu, johon olisi helposti liitettävissä elementtejä, jotka kokonaisuudessaan muodostaisivat mahdollisuuden oppimiselämyksille. Erityisesti todettiin, että nuoriso on niin tottunut kaikkeen, jossa on ääntä, väriä, vilskettä, joten heidän ei uskottu tyytyvän perinteisiin toteutuksiin, vaan haluavat enemmän. Yksi haastateltava totesi, että oppimisen tulee olla hauskaa ja tuottaa hyvänolonhetkiä, joten pelit yhtenä mahdollisena toteutuksena voisi ne luoda. Kuitenkin, riippumatta siitä toteutetaanpa oppiminen kuinka pelilliseksi tai elämyksiä tuottavaksi tahansa, niin opetuksellisia tavoitteita ei saa kuitenkaan unohtaa. 18

31 10 Digitelevisioon soveltuvat aihealueet Kun digi-tv on nykyistä nopeampi, niin esiselvityksen mukaan näyttäisi, että esimerkiksi sää- ja pankkipalveluita haettaisiin mieluummin digi-tv:n kuin tietokoneen välityksellä. Tätä näkemystä tukee myös Tekesin vuonna 2001 teettämä tutkimus [16], jonka mukaan käyttäjät näkevät digi-tv:n vuorovaikutteiset palvelut suurena mahdollisuutena osin täydentää ja osin korvata tietokoneen kautta saatavat palvelut. Saman tutkimuksen mukaan opiskelusta digi-tv:n välityksellä oli kiinnostunut lähes 45 %:ia tutkimukseen osallistuneista 1911:sta. Tottuminen käyttämään digi-tv:tä joissakin palveluissa tulee varmasti tukemaan myös digi-tv:n käyttöä oppimisessa. Esitutkimuksessa esitettiin eri aihealueita, joihin digi-tv:n nähtiin soveltuvan oppimisessa: luonnontieteet, tiede, tekniikka fysikaalisten ja kemiallisten ilmiöiden kuvaaminen, jonka näyttäminen laboratorio-oloissakin on hankalaa työvaiheiden kuvaaminen laitteen toiminnan esittäminen kädentaidot kielet kaikkeen, mikä ei vaadi fyysistä läsnäoloa. Digi-tv:lla nähtiin myös tehtävä palvella kodin ja oppilaitoksen välisessä vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä, ja tavoittaa ne kodit, jotka eivät käytä Internetiä, Tällöin digi-tv mahdollistaisi uusille perheille tiiviimmän osallistumisen koulun toimintaan. 19

32 11 Digi-tv-ympäristön oppimistoteutukset Haastatteluissa tuotiin vahvasti esille, että digi-tv:n välityksellä tapahtuvan opetuksen tulee olla jotakin muuta kuin puhuvia päitä. Internet-pohjaisessa oppimisessa ovat puhuvat päät ja tekstipainotteisuus olleet osittain todellisuutta rahoituksellisista syistä, mutta niitä toivottiin kuitenkin nyt vältettävän digi-tv:ssa. Digi-tv:n nähtiin tarjoavan loistavat mahdollisuudet elokuvalliseen kerrontaan ja epälineaaristen tarinoiden toteuttamiseen, mutta toisaalta tunnustettiin tv-tuotannon olevan kallista. Oppimateriaali on digi-tv:ssa jaettavissa mielekkäisiin oppimiskokonaisuuksiin, jotka mahdollistavat hyppimisen materiaalissa oman mielen mukaan ja selaamisen oppijalle sopivissa palasissa. Yhtenä mahdollisuutena nähtiin hyvälaatuisen kuvan ja PowerPoint-esityskalvojen malli, jolloin televisio ruutu olisi jaettu kahtia ja liikkuva kuva näkyisi ikkunan yhdessä osassa ja PowerPoint-esitys ikkunan toisessa osassa, jossa PowerPoint-esitys olisi synkronoitu kuvamateriaaliin ja etenisi liikkuvan kuvan mukaisesti. Koska televisio on jo luonnostaan yhteisöllinen media, niin toteutuksissakin yhteisöllisyyden luonteen nähtiin korostuvan. Palveluiden tulee myös tuoda kuluttajille lisäarvoa. Kuluttajien todettiin lisäksi haluavan yhä vahvempia ja vahvempia kokemuksia, joten oppimisenkin pitänee tuottaa sykähdyttäviä oppimiselämyksiä. 20

33 12 Sisältötuotanto ja sisältöjen välittäminen Teknistä osaamista oppimisen toteuttamiseksi digi-tv:n välityksellä kerrotaan löytyvän Suomesta riittävästi, mutta pientä epävarmuutta tunnettiin, löytyykö Suomesta riittävästi väkeä pedagogiikkaosaamiseen liittyen. Osaajien kärjen todettiin olevan kapean ja nuoria kaivattaisiin alalle. Erityishaasteena sisältötuotannolle nähtiin oppimisprosessin suunnittelu ja sen toteuttamista digi-tv:ssa. Koska digi-tv-oppimishankkeita on vielä ollut niin vähän, niin kaikki digi-tv:n mahdollisuudet eivät olleet tiedossa ja oli hankala nähdä, miten koko oppimisprosessi mahdollistuisi digi-tv:ssa. Oppimispalveluita ja yleensäkin kaikkia digi-tv-palveluita miettimään ja suunnittelemaan kaivattiin tekniikan osaajien lisäksi sisältötuotannon ammattilaisia, jotka ovat palveluita kehittäneet jo monia muita välineitä varten, joten heidän osaamisestaan uskottiin saatavan todellista lisäarvoa digi-tv-palveluille Oppimispalveluiden välittäminen YLE tulee lähettämään oppimispalveluita vuonna 2005 suunnitelmiensa mukaan TV1: llä noin 300 tuntia ja Teemalla noin 400 tuntia. Kaupallisilla toimijoilla on esitutkimuksen mukaan myös mielenkiintoa oppimispalveluiden välittämiseen esimerkiksi suojattuna Alueelliset lähetykset Oppilaitosten mukaan alueelliset lähetykset palvelisivat heidän tarpeitaan YLE:n tarjonnan lisäksi. Tällöin olisi mahdollista toteuttaa sisältöjä esimerkiksi lähialueiden kulttuurista tai historiasta ja rakentaa niistä esimerkiksi abrobatur-kokonaisuuksia. Alueellisten lähetysten nähtiin tuovan myös joustavuutta oppilaitoksille ja mahdollistavan paikallista yhteistyötä. Lisäksi niiden uskottiin soveltuvan osassa oppilaitoksia valtakunnallisia lähetyksiä paremmin heidän toimintaansa. Alueelliset televisiotoimijat suhtautuvat oppimissisältöihin positiivisen myönteisesti. Oppilaitoksilla ei kuitenkaan käytännössä ollut ratkaisua siihen, millä rahoituksella lähetyskustannukset voitaisiin maksaa. Koulutuspalveluyrityksille lähetyskustannukset ovat kuluerä siinä missä kaikki muukin opetuksen toteuttamisesta aiheutuvat kustannukset, jolloin ne voidaan kattaa opiskelumaksuista. 21

34 13 Toimenpidesuositukset Suurin tarve digi-tv:n välityksellä tapahtuvaan oppimiseen liittyen näyttäisi olevan erilaisilla valmiilla malleilla, joilla oppimista voitaisiin toteuttaa digi-tv:n välityksellä. Esiselvityksessä haastattellut toivoivat innovatiivisia kokeiluhankkeita, joissa kehitettäisiin malleja, joista saadut kokemukset pystyttäisiin sitten hyödyntämään usealla taholla. Tärkeää on, että kokemukset saataisiin jalkautettua toimijoille. Ongelmana tuntui olevan vielä tällä hetkellä osittain hahmottaa, millaisia oppimispalvelut voisivat olla. Haastatteluissa tuli ilmi toivomus, että palveluita suunniteltaisiin nimenomaan digi-tv:n ehdoilla ja huomioiden nimenomaisesti digi-tv:n mahdollisuudet; ei niin, että lähdettäisiin suoraan kopioiman Internet-toteutuksia. Myös verkottumisen tarve alan eri toimijoiden kesken tuli vahvasti esille. Oppilaitokset ja koulutuksen parissa työskentelevät eivät välttämättä olleet vielä täysin tietoisia digitv:n teknologiasta ja toisaalta teknisille toimijoille koulutussektoriin liittyvät asiat olivat hieman vieraita. Verkostoitumiselle ja erilaisten seminaarien avulla ongelma olisi varmasti ratkaistavissa ja niistä esitettiin useita toiveita. Yhtenä haasteena digi-tv:n hyödyntämiseksi oppimisessa nousi esille rahoitus. Oppilaitoksilla ja vapaalla sivistystyöllä ei itsellään ole rahoitusta toteuttaa oppimispalveluita digi-tv:oon, joten oppilaitosten odotukset olivat suuret YLE:ä kohtaan. Sekä sisällöntuottajilla että oppilaitoksilla olisi selkeää kiinnostusta toteuttaa erilaisia digi-tvkokeiluja uusien oppimispalvelumallien aikaansaamiseksi, mutta edes tilapäistä hankerahaa ei tuntunut tällä hetkellä olevan saatavissa tälle aihealueelle, joten tarvetta aihealueen rahoitukselle sekä sisällöntuotannossa että tutkimuksessa kaivattaisiin kipeästi. 22

35 14 Haastatellut Arto Hiltunen, tuottaja, Oppomedia Oy Heikki Hiltunen, kustannuspäällikkö, Kustannusosakeyhtiö Otava Veijo Hintsanen, rehtori, Hämeen ammattikorkeakoulu Ismo Isopoussu, erikoissuunnittelija, Tampereen Yliopiston täydennyskoulutuskeskus Jouni Kangasniemi, kehittämispäällikkö, Opetusministeriö Ella Kiesi, opetusneuvos, Opetushallitus Timo Kraufvelin, toimitusjohtaja, Tuotantoyhtiö Kuvaputki Mikko Laine, johtaja, ewsoy Hannu Peltola, kehittämisyksikön johtaja, Suomen virtuaaliyliopisto Tomi Nummi, monimediatuottaja, YLE Oy Pirkko Rajala, kehityspäällikkö MTV Oy Tero Rynkä, tuote- ja järjestelmäpäällikkö, Rastor Oy Eeva-Inkeri Sirelius, pääsihteeri, Vapaan Sivistystyön Yhteisjärjestö Jari Sirén, koulutuspäällikkö, Koulutuskeskus Salpaus Jorma Taskinen, apulaisjohtaja, Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus Jarmo Vaara, rehtori, Hämeenlinnan aikuislukio Riitta Vartiainen, ohjelmapäällikkö, Päijät-Visio Oy Anne Vähäpassi, ohjelmapäällikkö, YLE Oy Timo Väliharju, toimitusjohtaja, Mediamaisteri Oy Marcus Wiklund, kehitysjohtaja, SWelcom Olli Ylönen, erikoissuunnittelija, Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus 23

36 15 Viitteet 1 Liikenne- ja viestintäministeriö, Digi-tv:n palveluntekijän opas, ArviD-julkaisu 01/2004, WebCT, Edulink, Moodle, Suomen eoppimiskeskus ry, e-aapinen Tietoyhteiskuntaohjelma, Opetusministeriö, Koulutuksen ja tutkimuksen tietoyhteiskuntaohjelma , Opetusministeriön jukaisuja 2004:12 8 MHP, Industrial IT Laboratory, Peng, C.,, Digital Television Applications, Doctoral Dissertation, Helsinki University of Technology, Euroopan unionin neuvoton päätöslauselma elinikäisestä oppimisesta, 2002/c, Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 163/01, Yle, Klaffi, Yle, Dosi, A., Prario, B., New Frontiers of T-Learning: the Emergence of Interactive Digital Broadcasting Learning Services in Europe, ED-Media 2004, Page(s): Tekes, Digitalisoituvan viestinnän monet kasvot, Teknologiakatsaus 118/

37

38 Lisätietoja ArviD-ohjelman internetsivut Liikenne- ja viestintäministeriön internetsivut

Uuden sukupolven verkko-oppimisratkaisut 15.2.2012 Jussi Hurskainen

Uuden sukupolven verkko-oppimisratkaisut 15.2.2012 Jussi Hurskainen Uuden sukupolven verkko-oppimisratkaisut 15.2.2012 Jussi Hurskainen Arcusys Oy Toimivan johdon omistama tietotekniikan palveluyritys Perustettu vuonna 2003 Henkilöstö 48 ohjelmistoalan ammattilaista Asiakkaina

Lisätiedot

Verkkokurssin suunnitteluprosessi

Verkkokurssin suunnitteluprosessi Verkkokurssin suunnitteluprosessi Koulutusteknologian perusopinnot, Designing e-learning Essi Vuopala, yliopisto-opettaja Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö(let) http://let.oulu.fi Verkkokurssin

Lisätiedot

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi 1 Viitteitä suomalaisen koulutuksen kehitystarpeista Jarkko Hautamäen mukaan suomalaisnuorten oppimistulokset ovat heikentyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävästi (Hautamäki ym. 2013). 2 Viitteitä

Lisätiedot

Digiajan opettajan selviytymispaketti

Digiajan opettajan selviytymispaketti 10+ opepäivitystä odottaa. Aloita lataus nyt! Digiajan opettajan selviytymispaketti Saamelaisalueen koulutuskeskus virtuaalikoulu Ovatko verkko-opetustaitosi päivityksen tarpeessa? Ota askel eteenpäin

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistaminen 18.3.2010 Jyrki Koskinen Sisältö Mitkä tiedot, taidot ja osaamisen muodot korostuvat tulevaisuuden tietoyhteiskunnassa?

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Verkko-opetuksen laadun arvioinnin kehittäminen Kuopion yliopiston Avoimessa yliopistossa. 12.10.2006 Tiina Pyrstöjärvi

Verkko-opetuksen laadun arvioinnin kehittäminen Kuopion yliopiston Avoimessa yliopistossa. 12.10.2006 Tiina Pyrstöjärvi Verkko-opetuksen laadun arvioinnin kehittäminen Kuopion yliopiston Avoimessa yliopistossa 12.10.2006 Tiina Pyrstöjärvi Pilotin tavoitteena edistää opiskelijan oppimista verkko-opetuksen laadunhallintaa

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia työkappale 20.5.2011 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa... 1 2 KPEDUn tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena kaisa vähähyyppä, opetusneuvos, opetushallitus Oppiminen on tapahtuma tai tapahtumasarja, jossa oppija saavuttaa uusia taitoja tai tietoja jostain aiheesta. Opittu

Lisätiedot

Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja

Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Yhteinen tahtotila oppilaat hallitsevat tieto- ja viestintätekniikkaa teknologia on läsnä

Lisätiedot

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat

Lisätiedot

Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia

Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia Visio etaitoa kalastamassa tietoa ja taitoa hyvillä toimintamalleilla, verkoilla ja välineillä Rohkeus

Lisätiedot

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

KIRJA JA KÄNNYKKÄ YHDESSÄ - UUDET OPPIMISEN VÄLINEET. Hämeenlinna 3.12.2009 Anu Seisto Erikoistutkija

KIRJA JA KÄNNYKKÄ YHDESSÄ - UUDET OPPIMISEN VÄLINEET. Hämeenlinna 3.12.2009 Anu Seisto Erikoistutkija KIRJA JA KÄNNYKKÄ YHDESSÄ - UUDET OPPIMISEN VÄLINEET Hämeenlinna 3.12.2009 Anu Seisto Erikoistutkija Painettu oppikirja 1/2 1884 ilmestyivät Werner Söderströmin ensimmäiset oppikirjat: N. Setälän Vähäinen

Lisätiedot

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat Nokian N8 puhelimessa Uutta Toimii netin kautta, ei ohjelmien asennuksia eikä ylläpitoa, koulun lisäksi käytettävissä myös kotona ja muualla 24/7, lisäksi muita opiskelua helpottavia verkko-opetuksen mahdollistavia

Lisätiedot

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 on osa laajempaa kunnille ja kuntayhtymille lähetettävää tietotekniikkakartoitusta. Kysely koskee kunnallisia perusopetuksen

Lisätiedot

Digitaalisen TV-verkon liikennepalvelujen kokeilut

Digitaalisen TV-verkon liikennepalvelujen kokeilut Digitaalisen TV-verkon liikennepalvelujen kokeilut FITS- syystapaaminen Jukka Andersson Digita Oy Jukka Andersson 30.10.2003 # 1 Digitaalisen television tulevaisuuden historia Business 2.0 lehti lokakuussa

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA - TVT - strategia YLEISTÄ Ajanmukaisen tieto- ja viestintätekniikan riittävä hallitseminen on yksi merkittävimmistä yksilön elinikäisen oppimisen avaintaidoista

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa

Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa Viisi opintoviikkoa tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä vuodesta 2000 lähtien http://ok.helsinki.fi/opefi Pauliina Kupila ja Mari Jussila Opetusteknologiakeskus

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

Pentti Haddington Oulun yliopisto englantilainen filologia. Anna Marin OAMK, liiketalouden yksikkö; Oulun yliopisto, UniOGS

Pentti Haddington Oulun yliopisto englantilainen filologia. Anna Marin OAMK, liiketalouden yksikkö; Oulun yliopisto, UniOGS Draaman käy*ö pedagogisena menetelmänä vieraiden kielten yliopisto- opetuksessa: Tutkimuspohjainen opetus, draama ja =eteellisen ar=kkelin kirjoi*aminen Pentti Haddington Oulun yliopisto englantilainen

Lisätiedot

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

Lisätyn todellisuuden hankepilotit ja niistä opittua

Lisätyn todellisuuden hankepilotit ja niistä opittua Lisätyn todellisuuden hankepilotit ja niistä opittua ARea 13 -seminaari Tampere 1.10.2013 Joanna Kalalahti joanna.kalalahti@uta.fi AVO2-hanke & 3DM-osahanke http://www.eoppimiskeskus.fi/avo2 ESR-rahoitteinen

Lisätiedot

lineitä oppimisen tueksi

lineitä oppimisen tueksi Moodlen välineitv lineitä oppimisen tueksi Ennakkotehtävä Sinulle: 1. Mieti valmiiksi aihe, josta alat laatia verkkokurssia tai kurssin osaa. Verkko tutuksi -kurssilla on tavoitteena suunnitella joko kokonainen

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Tieto- ja viestintäteknologia sekä perusopetuksen uudet opetussuunnitelman perusteet. 11.10.2014 Jukka Tulivuori Opetushallitus

Tieto- ja viestintäteknologia sekä perusopetuksen uudet opetussuunnitelman perusteet. 11.10.2014 Jukka Tulivuori Opetushallitus Tieto- ja viestintäteknologia sekä perusopetuksen uudet opetussuunnitelman perusteet 11.10.2014 Jukka Tulivuori Opetushallitus Viitteitä suomalaisen koulun ja opetuksen kehitystarpeista Peruskoululaisten

Lisätiedot

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa TIES462 Virtuaaliset oppimisympäristöt-kurssi Sanna Kainulainen 2014 Miksi tämä aihe? SOMEn käyttö on yleistynyt Miksi SOMEn käyttö kouluissa ja oppilaitoksissa

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön. TOPSEK-opintojakso 13.10.2009

Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön. TOPSEK-opintojakso 13.10.2009 Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön TOPSEK-opintojakso 13.10.2009 Tavoite johdattaa opintojakson työskentelyyn nostaa esille ajankohtaisia koulutuspolitiikan tavoitteita tarkastella tvt:n opetuskäytön haasteita

Lisätiedot

Katsaus koulujen tekniikkahankintoihin mitä hankitaan, miksi hankitaan ja kuka päättää mitä hankitaan? MKKO HORILA

Katsaus koulujen tekniikkahankintoihin mitä hankitaan, miksi hankitaan ja kuka päättää mitä hankitaan? MKKO HORILA Katsaus koulujen tekniikkahankintoihin mitä hankitaan, miksi hankitaan ja kuka päättää mitä hankitaan? MKKO HORILA Harjoittelukoulujen TVT-strategian visio Harjoittelukoulut ovat asiantuntija- ja edelläkävijäyhteisöjä

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän

Lisätiedot

MONIKULTTUURISUUS TAITO- JA TAIDEAINEISSA KIELEN OPPIMISEN APUVÄLINEENÄ -hanke

MONIKULTTUURISUUS TAITO- JA TAIDEAINEISSA KIELEN OPPIMISEN APUVÄLINEENÄ -hanke MONIKULTTUURISUUS TAITO- JA TAIDEAINEISSA KIELEN OPPIMISEN APUVÄLINEENÄ -hanke LOPPURAPORTTI Heli Karppinen Kaukametsän opisto PL 251, 87101 Kajaani SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO..2 2 HANKKEEN TAUSTA JA

Lisätiedot

Organisatorinen muutos

Organisatorinen muutos Organisatorinen muutos 22.11.2001 TieVie-kouluttajakoulutus Helsingin yliopisto Projektipäällikkö Janne Sariola Teemat Lähtökohtia Miksi strategia? Mitä? Sisällöt Miten? Toimenpiteet Miksi? Strategisen

Lisätiedot

CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies. Essi Vuopala, LET

CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies. Essi Vuopala, LET CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies Projektin tausta ja tarve Oppivan yhteiskunnan toimintaympäristöille on tyypillistä muuttuvuus ja kompleksisuus aktiivinen toiminta

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4. Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä

Lisätiedot

Monimuotoinen etäopetus - laatua ja saatavuutta etäisyyksistä välittämättä. Kolibri-hanke Kuntamarkkinat 10.9.2015

Monimuotoinen etäopetus - laatua ja saatavuutta etäisyyksistä välittämättä. Kolibri-hanke Kuntamarkkinat 10.9.2015 Monimuotoinen etäopetus - laatua ja saatavuutta etäisyyksistä välittämättä Kolibri-hanke Kuntamarkkinat 10.9.2015 Etäopetuksen määritelmät Etäopetus tarkoittaa opetusta, jossa oppilas ja opettaja ovat

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Pedagogiset iltapäivät

Pedagogiset iltapäivät Pedagogiset iltapäivät Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa https://peda.net/jyvaskyla/ict/ohjaus https://peda.net/jyvaskyla/ict/koulutusmateriaalit/palokka 4.2.2015 1 OPS2016 Tieto- ja viestintäteknologinen

Lisätiedot

Uusi mobiilioppiminen Vantaalla. Tuomas Harviainen kehittämispäällikkö

Uusi mobiilioppiminen Vantaalla. Tuomas Harviainen kehittämispäällikkö Uusi mobiilioppiminen Vantaalla Tuomas Harviainen kehittämispäällikkö Kuka? Kehittämispäällikkö, Vantaan sivistysvirasto FT, TM; postdoc-sopimustutkija, SIS, Tampereen yliopisto Palvelu- ja organisaatiomuotoilija

Lisätiedot

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 PAIKALLISEN DIGIMEDIATUOTANNON JAKELUKANAVAT JA TEKNIIKAT, PALVELUT JA LIIKETOIMINTAMALLIT SEKÄ TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET SUUPOHJAN SEUTUVERKOSSA SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta Tutkimus opettajien odotuksista ja asenteista: Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta #digikoulu Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää peruskoulun ja lukion opettajien odotuksia ja

Lisätiedot

Hyvä sivistystoimenjohtaja/rehtori

Hyvä sivistystoimenjohtaja/rehtori Hyvä sivistystoimenjohtaja/rehtori Digitaalisten oppimisympäristöjen tulo kouluihin on nopeutunut merkittävästi viimeisen kahden vuoden aikana. Tämä on johtanut opettajien tieto- ja viestintäteknisten

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot

Oppilaan polku hanke (9/2014-12/2016)

Oppilaan polku hanke (9/2014-12/2016) Oppilaan polku hanke (9/2014-12/2016) Hankkeen tavoitteina on henkilökohtaisten laitteiden käytön lisääminen opetuksessa, näille parhaiten soveltuvan oppimisympäristön valitseminen, testaaminen ja käyttöönotto,

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Oppijan verkkopalvelut -seminaari

Oppijan verkkopalvelut -seminaari Oppijan verkkopalvelut -seminaari Eeva-Riitta Pirhonen Ylijohtaja Finlandiatalo 9.12.2013 RAKENNEPOLIITTINEN OHJELMA Taustalla maailman talouden ja euroalueen ongelmat, Suomen talouden rakennemuutos ja

Lisätiedot

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin Johanna Venäläinen Kenelle ja miksi? Lähtökohtana ja tavoitteena on - tarjota opiskelijoille vaihtoehtoinen

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot 2005-2006. Hankkeen kriteeristö /arviointikohteet

Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot 2005-2006. Hankkeen kriteeristö /arviointikohteet Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot 2005-2006 Hankkeen kriteeristö /arviointikohteet Arviointityökalu oppilaitosverkostojen välisiä vertaiskäyntejä varten

Lisätiedot

8.3.2012 Eeva Karttunen. www.pkamk.fi

8.3.2012 Eeva Karttunen. www.pkamk.fi Tradenomin tutkinto monimuoto-opintoina opintoina: kokemuksia ja kehittämistä SULOP2012 Sulautuva opetus ja oppiminen Tausta Sisältö Toteutuksen rakenne Onnistuneen oppimisen ja opetuksen edellytykset

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

University of Joensuu Island in Second Life. Teemu Moilanen Telmus Noel Joensuun yliopisto/ Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus skk.joensuu.

University of Joensuu Island in Second Life. Teemu Moilanen Telmus Noel Joensuun yliopisto/ Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus skk.joensuu. University of Joensuu Island in Second Life Teemu Moilanen Telmus Noel Joensuun yliopisto/ Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus skk.joensuu.fi 20 minuuttia Lähtökohdat Second Life - prosessi Second

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI Ella Kiesi Opetushallitus Tieto ja viestintätekniikkataidot kouluissa Valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet lähtökohtana Tieto- ja viestintätekniikalla

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Virtuaaliammattikorkeakoulu LähiTV:n kanavalla. Teija Lehto, suunnittelija Tampereen kaupunki viestintäyksikkö teija.lehto@tampere.fi 9.11.

Virtuaaliammattikorkeakoulu LähiTV:n kanavalla. Teija Lehto, suunnittelija Tampereen kaupunki viestintäyksikkö teija.lehto@tampere.fi 9.11. Virtuaaliammattikorkeakoulu LähiTV:n kanavalla Teija Lehto, suunnittelija Tampereen kaupunki viestintäyksikkö teija.lehto@tampere.fi Mikä on LähiTV? Kaksivuotinen (2004-2005) tutkimushanke, jota koordinoi

Lisätiedot

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA -tavoitteet - sisältö - toteutus Avausseminaari 25.11.2003 Katrina Harjuhahto-Madetoja ohjelmajohtaja SUOMI TIETOYHTEISKUNTANA MILLAINEN ON TIETOYHTEISKUNTA? tieto

Lisätiedot

Aikuiskoulutuspolitiikan tavoitteet ja sähköinen palveluympäristö

Aikuiskoulutuspolitiikan tavoitteet ja sähköinen palveluympäristö Johdon seminaari: SÄHKÖISET ASIAKASPALVELUT YHTEENTOIMIVUUS TOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ Aikuiskoulutuspolitiikan tavoitteet ja sähköinen palveluympäristö Johtaja Kirsi Kangaspunta Aikuiskoulutuspolitiikan

Lisätiedot

Centria ammattikorkeakoulu www.centria.fi

Centria ammattikorkeakoulu www.centria.fi Hankkeen tiedot Projektin nimi: Keskipohjalainen koulutusväylä Kohdealue: Kokkolan ja Kaustisen seudut Päättymisaika: 6/2014 Toteuttaja: Centria ammattikorkeakoulu Osatoteuttajat: Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä

Lisätiedot

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Lähtökohta: Erilaiset opintopolut vastauksina erilaisiin tarpeisiin Ihmisen ikä ei saa aiheuta eriarvoisuutta tai ongelmia sinänsä,

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Jyväskylän Optima-päivä 14.5.2009. Birgitta Mannila, Jyväskylän ammattiopisto

Jyväskylän Optima-päivä 14.5.2009. Birgitta Mannila, Jyväskylän ammattiopisto Oppimispelit Jyväskylän Optima-päivä 14.5.2009 Birgitta Mannila, Jyväskylän ammattiopisto LUMA näkyväksi 2002-2005 PedaGames 2005-2007 Game Bridge 2008-2010 Analogia TYÖELÄMÄ autenttisuus TOIMINTA- KOKONAISUUDET

Lisätiedot

Vankilaopetusta verkossa -hanke

Vankilaopetusta verkossa -hanke Vankilaopetusta verkossa -hanke Kesto: 8/2010 5/2013 (mahd. 2013 vuoden loppuun) Hallinnoija: Bovallius-ammattiopisto Rahoittava viranomainen: Opetushallitus Kehittämisohjelma: Manner-Suomen ESR-ohjelma,

Lisätiedot

Oppijan verkkopalvelukokonaisuus - Kokonaisarkkitehtuurimenetelmän hyödyntäminen käytännössä

Oppijan verkkopalvelukokonaisuus - Kokonaisarkkitehtuurimenetelmän hyödyntäminen käytännössä Oppijan verkkopalvelukokonaisuus - Kokonaisarkkitehtuurimenetelmän hyödyntäminen käytännössä Esitys Liikuntatiedon saavutettavuutta edistävä työryhmä 29.1.2013 Leena Kononen SADe-ohjelma (VM) Oppijan verkkopalvelut

Lisätiedot

Renkomäen koulun ½ veso Laaja-alainen osaaminen

Renkomäen koulun ½ veso Laaja-alainen osaaminen Renkomäen koulun ½ veso Laaja-alainen osaaminen Keskiviikkona 8.10. klo 13.30-16.30 Rehtorin alkusanat ja katsaus tulevaisuuden kouluun, opettajuuteen ja laaja-alaiseen osaamiseen (diat) Ryhmiin jakautuminen:

Lisätiedot

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Piirros Mika Kolehmainen Haukiputaan koulun 5. luokan valinnaiset aineet A2- kieli (2 h) saksa ranska ruotsi Liikunnan syventävä (2h) Musiikin syventävä

Lisätiedot

13.1.2015. Järjestöt rakenteiden murroksessa. Esitykseni rakenne. Mikä muuttuu? Yhden päivän uutiset

13.1.2015. Järjestöt rakenteiden murroksessa. Esitykseni rakenne. Mikä muuttuu? Yhden päivän uutiset Järjestöt rakenteiden murroksessa Rehtori, dos. Jorma Niemelä KYT-juhla, Jyväskylä Esitykseni rakenne 1. Maailman muutos: Muutoksen ennakointia terveydenhuollossa, sosiaalipalveluissa ja koulutuksessa

Lisätiedot

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus Kommenttipuheenvuoro liiketoiminnan kehitysjohtaja Asko Alanen

Lisätiedot

IDEASTA TUOTTEEKSI: Suunnittelu, toteutus, testaus, tuotanto

IDEASTA TUOTTEEKSI: Suunnittelu, toteutus, testaus, tuotanto IDEASTA TUOTTEEKSI: Suunnittelu, toteutus, testaus, tuotanto 3.12.2012 Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Suomen Verkko-Opisto -hanke Suomen Verkko-Opisto 1 19.05.2011-31.12.2012 Taustojen selvitys,

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotouttavan koulutuksen. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Aikuisten maahanmuuttajien kotouttavan koulutuksen. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotouttavan koulutuksen näkymät Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Helsinki 15.3.2011 Taustaa Lainsäädännön uudistaminen Maahanmuuttohallinnon h muutokset t Maahanmuuttajabarometri

Lisätiedot

Kokemuksia vuorovaikutteisten teknologioiden vaikutuksesta opetuksen kulttuuriin CASE: Tutkimusmetodiikan seminaari aikuismaisteriohjelmassa

Kokemuksia vuorovaikutteisten teknologioiden vaikutuksesta opetuksen kulttuuriin CASE: Tutkimusmetodiikan seminaari aikuismaisteriohjelmassa Kokemuksia vuorovaikutteisten teknologioiden vaikutuksesta opetuksen kulttuuriin CASE: Tutkimusmetodiikan seminaari aikuismaisteriohjelmassa Terho Lassila Harri Eskelinen Lappeenrannan teknillinen yliopisto

Lisätiedot

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin

Lisätiedot

KOULUTUKSEN SUUNNITTELU

KOULUTUKSEN SUUNNITTELU KOULUTUKSEN SUUNNITTELU UUSIEN OPETTAJIEN PEREHDYTTÄMISKOULUTUS 28.8.2002 Jukka Hiltunen Suunnittelutasot ja -intressit EU (arvot, harmonisointi, kilpailukyky) OPM (arvot, kilpailukyky, työllisyys) keskushallinto,

Lisätiedot

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Ohjelmaan osallistuvat kaikki Pirkanmaan toisen asteen oppilaitokset, lukiot ja ammatillinen koulutus, nuorisoasteen- ja aikuiskoulutus.

Lisätiedot

http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=8&ag=94&t=4&a=3957

http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=8&ag=94&t=4&a=3957 http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=8&ag=94&t=4&a=3957 Oppimisyhteiskunta? tietoyhteiskunta ja oppiminen Teemu Leinonen Median laitos, Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu Luennon rakenne 1. Oppiminen

Lisätiedot

Sulautuva ohjaus oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa

Sulautuva ohjaus oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa Opintoasiain ja Peda forum päivät 2011, 23.8.2011 Työpaja 3 Sulautuva ohjaus oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa Tiina Pyrstöjärvi ja Leila Saramäki Koulutus ja kehittämispalvelu Aducate, Avoin yliopisto

Lisätiedot

Moderni baari kansainvälisessä virtuaalimaailmassa

Moderni baari kansainvälisessä virtuaalimaailmassa Moderni baari kansainvälisessä virtuaalimaailmassa Mikä hanke Opetushallituksen ja Rovaniemen koulutuskuntayhtymän rahoittama hanke Tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntämällä kehittää ja monipuolistaa

Lisätiedot

Oulun ja Pohjois Karjalan ammattikorkeakoulu Virtuaalivasikan kasvatuspeli v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Oulun ja Pohjois Karjalan ammattikorkeakoulu Virtuaalivasikan kasvatuspeli v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Oulun ja Pohjois Karjalan ammattikorkeakoulu Virtuaalivasikan kasvatuspeli v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50

Lisätiedot

eoppimisen ajonautinto

eoppimisen ajonautinto eoppimisen ajonautinto TM Tavoitteet MDC Education Group Oikea oppimisympäristö Edusolutions Oy on osa mittavaa suomalaista koulutuskonsernia, MDC Education Groupia. Group on keskittynyt business-osaamisen

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

Learning Café työskentelyn tulokset

Learning Café työskentelyn tulokset Learning Café työskentelyn tulokset Ryhmä 1: Miten Venäjä-näkökulmaa saadaan suomalaisten korkeakoulujen koulutusohjelmiin? Opiskelijat Venäjälle jo opintojen alkuvaiheessa, toimisi kimmokkeena pidemmille

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

Sosiaalinen media kivi- ja teräsrakentamisen ammatillisessa koulutuksessa

Sosiaalinen media kivi- ja teräsrakentamisen ammatillisessa koulutuksessa Sosiaalinen media kivi- ja teräsrakentamisen ammatillisessa koulutuksessa 1- vaihe Tammi 2010 touko 2011, toteutuma sekä 2-vaiheen suunnitelma Raahen ammattiopisto Aija Keski-Korsu Sisältö Osallistuminen

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot