KOHTI LEIKKIVÄÄ KIRKKOA strategia seurakuntien lapsi- ja perhetyön käytössä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOHTI LEIKKIVÄÄ KIRKKOA strategia seurakuntien lapsi- ja perhetyön käytössä"

Transkriptio

1 KOHTI LEIKKIVÄÄ KIRKKOA strategia seurakuntien lapsi- ja perhetyön käytössä Tomi Hakkarainen Opinnäytetyö, syksy 2008 Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak Etelä, Helsinki Sosiaalialan koulutusohjelma Kristillisen lapsi- ja nuorisotyön suuntautumisvaihtoehto Sosionomi (AMK) + kirkon nuorisotyönohjaajan virkakelpoisuus

2 TIIVISTELMÄ Hakkarainen, Tomi. Kohti leikkivää kirkkoa strategia ev. lut. seurakuntien lapsityössä. Helsinki, syksy s., 2 liitettä. Diakonia ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Helsinki. Sosiaalialan koulutusohjelma, kristillisen lapsi- ja nuorisotyön suuntautumisvaihtoehto, sosionomi (AMK) + kirkon nuorisotyönohjaajan virkakelpoisuus Tutkimuksen kohteena oli Kohti leikkivää kirkkoa Seurakuntien Lapsityön Keskus ry:n missio, visio ja strategia 2010 asiakirja. Tutkimuksen tarkoituksena oli löytää vastaukset kahteen tutkimuskysymykseen: Miten leikkivän kirkon strategiset painopisteet näkyvät Suomen evankelis-luterilaisen kirkon suunnittelussa ja käytännön toiminnassa sekä miten seurakuntien lapsi- ja perhetyön edustajat kokevat strategian ja siihen liittyvien menetelmien merkityksen seurakuntansa lapsi- ja perhetyölle? Aineistona oli sähköisesti Webropol-sovelluksella lähetetyt kyselylomakkeet. Kyselyyn vastasi 55 suomenkielisen seurakunnan lapsi- ja perhetyöstä vastaavaa työntekijää sekä viiden seurakuntayhtymän yhteisen lapsi- ja perhetyön edustajat. Aineistoa analysoitiin sekä kvantitatiivisin että kvalitatiivisin menetelmin käyttäen Webropol-sovellusta ja teemoittelua. Tutkimuksen perusteella selvisi, että strategian painopisteet ovat vahvasti näkyvissä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon lapsi- ja perhetyössä. Seurakunnissa ja seurakuntayhtymissä on käytössä runsaasti strategiaa tukevia menetelmiä ja jumalanpalveluksia. Suurin osa vastaajista suhtautuu myönteisesti erityisesti strategian painopisteisiin, mutta myös itse laadittuun strategiaan. Kaikki eivät kuitenkaan pidä strategiaa merkittävänä. Suomen evankelis-luterilainen kirkko on suurelta osin matkalla kohti Seurakuntien Lapsityön Keskus ry:n määritelmää leikkivästä kirkosta. Painopisteet toteutuvat seurakunnissa keskimäärin hyvin riippumatta siitä, onko strategiaa käytetty apuna seurakunnan tai seurakuntayhtymän toimintasuunnitelmaa laadittaessa. Itse strategian merkitys painopisteiden toteutumiseen ei ole selkeä. Tutkimuksen perusteella vaikuttaa siltä, että painopisteet toteutuivat hyvin jo ennen strategiaa Suomen kirkon lapsi- ja perhetyössä. Siitä huolimatta monet kokevat strategian hyvänä. Asiasanat: lapsityö, perhetyö, seurakunnat, strategia

3 ABSTRACT Hakkarainen, Tomi. Church at Play: Strategy in use of parishes child and family work. 57 p. 2 appendices. Language: Finnish. Helsinki, Autumn Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Social Services, Option in Christian Youth Work. Degree: Bachelor of Social Services. The purpose of this study was to find out if Church at Play strategy was used by Finnish Lutheran parishes. In addition, the purpose was to find out how important this strategy was in child and family work according to people working in that area. The strategy was published by The Finnish Evangelical Lutheran Parishes Centre for Child Work. The material for the study was collected through a questionnaire in spring The questionnaire was completed by 60 employees responsible for child and family work in the parish or parish union. The study was both quantitative and qualitative. The quantitative questions were analyzed with Webropol application. The qualitative questions were divided into different themes. The study revealed that the strategy was commonly used in The Finnish Lutheran church. However, not more than about fifty percent had used the strategy when making the last season's action plan. Still, the strategy s focal points were well exposed in planning and activities in child and family work. The employees had a positive attitude towards the focal points. Mainly they also thought that the strategy was serving their work but some of them thought that the strategy was not important. Mostly the focal points of the strategy are implemented in parishes and parish unions regardless if they have been using the strategy or not. Many also think that they have been previously using similar focal points in their planning. Therefore, the significance of the strategy can be questioned as it seems its contents have been commonly used in many parishes. Keywords: child work, church, family work, parish, strategy

4 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO KIRKON LAPSI- JA PERHETYÖ Kirkon lapsi- ja perhetyön lähtökohdat Pyhäkoulu ja jumalanpalveluskasvatus Päivä- ja perhekerhot Lapsi- ja perhetyön toimijat SEURAKUNTIEN LAPSITYÖN KESKUS RY KOHTI LEIKKIVÄÄ KIRKKOA ASIAKIRJA Mikä on leikkivä kirkko? Leikkivän kirkon visio ja strategiset painopisteet LEIKKIVÄN KIRKON PEDAGOGIIKKAA Kasvatuskumppanuus Godly play Kirkkopedagogiikka Lattiakuvat Rukoushelmet Draamakasvatus leikkivässä kirkossa Erilaisia jumalanpalveluksia lapsille ja perheille TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN TUTKIMUSTULOKSET Vastaajat Strategia lapsi- ja perhetyön suunnittelussa Strategian näkyminen käytännön toiminnassa menetelmien käyttö seurakunnissa Perheille suunnatut messut seurakuntien toiminnassa Strategian linjausten arviointia YHTEENVETO LÄHTEET Liite Liite

5 1 JOHDANTO 5 Kohti leikkivää kirkkoa Seurakuntien Lapsityön Keskus ry:n missio, visio ja strategia sisältää Seurakuntien Lapsityön Keskuksen (SLK) julkaisemat tavoitteet ja linjaukset siitä, kuinka Suomen evankelis-luterilaisesta kirkosta tulee SLK:n näkemyksen mukaan lasten ja perheiden kirkko, joka ottaa lapsen vakavasti seurakunnan täysivaltaisena jäsenenä. Strategia ja monet yhdistyksen julkaisemat menetelmät on tarkoitettu seurakuntien työn tukemiseen. Pääasiassa ne on suunnattu lapsi- ja perhetyölle, mutta yhtä lailla leikkivä kirkko on kaiken ikäisiä varten. Strategia asettaa lapsen esikuvaksi aikuiselle, pohtii, mitä aikuinen voi oppia lapselta ja miksi Jeesus kehotti tulemaan lapsen kaltaiseksi (Matt. 18:3). Strategia on SLK:n näkemys siitä, kuinka seurakuntien lapsi- ja perhetyötä tulisi kehittää eteenpäin. Tutkimukseni on tarkoitus selvittää, ollaanko seurakunnissa asiasta samaa mieltä ja ollaanko menossa kohti SLK:n näkemystä tulevaisuuden kirkosta, leikkivästä kirkosta. Tutkimuksen toteutin lähettämällä kyselyn seurakuntien lapsi- ja perhetyöstä vastaaville työntekijöille. Tarkoitukseni oli saada tilastollisesti yleistettävää materiaalia, joten käytin pääasiassa määrällisiä analyysimenetelmiä. Tuloksia täydentämään kyselyssä oli myös avoimia kysymyksiä, jotta saisin vastaajien äänet kuulumaan. Saadakseni mahdollisimman kattavan kuvan seurakuntien tilanteesta Suomessa, lähetin kyselyn erikokoisiin seurakuntiin kaikista suomenkielisistä hiippakunnista. SLK tarjosi Diakonia-ammattikorkeakoululle mahdollisuutta tehdä opinnäytetyö liittyen Kohti Leikkivää Kirkkoa -teemaan. Yhdessä SLK:n edustajien kanssa pohdimme tarkempaa aihetta työlleni. Päädyimme tutkimaan sitä, miten strategia näkyy seurakuntien työssä. Tämä voisi olla SLK:lle avuksi sen kehittäessä työtään. Tutkimus antaa myös SLK:lle kuvaa työnsä vaikutuksista. Vastaavaa tutkimusta strategioista ei ole tehty tai en sellaista ainakaan käsiini löytänyt. Opinnäytetyö auttaa Seurakuntien Lapsityön Keskus ry:tä arvioimaan strategiansa merkitystä kirkon lapsi- ja perhetyössä. Työ autta kehittämään strategiaa edelleen.

6 2 KIRKON LAPSI- JA PERHETYÖ Kirkon lapsi- ja perhetyön lähtökohdat Kirkkojärjestyksen mukaan seurakunnan tulee huolehtia eri-ikäisten seurakunnan jäsenten kristillisestä kasvatuksesta ja hengellisen elämän hoitamisesta. Kirkon kasvatustyön pyrkimyksenä on edistää lasten, nuorten ja heidän kotiensa mahdollisuuksia kohdata armollinen Jumala ilman ehtoja. (Kirkon kasvatuksen ja nuorisotyön yksikkö 2008b, 11.) Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes on laatinut varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (Vasu) yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön, opetusministeriön ja opetushallituksen sekä Kuntaliiton, Kirkkohallituksen ja muiden asiantuntijatahojen kanssa. Vasun tarkoituksena on edistää varhaiskasvatuksen yhdenvertaista toteuttamista koko maassa. Kirkon varhaiskasvatuksessa sitoudutaan Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet asiakirjaan niin, että ensisijaisena perustana on kirkon oma arvopohja ja kristillisen uskon keskeisistä sisällöistä lähtevät tavoitteet. Vasu-asiakirjan ensisijaisena tavoitteena on lisätä lapsen hyvinvointia. (Kirkon kasvatuksen ja nuorisotyön yksikkö 2008b, 11.) Keskeisintä kristillisessä kasvatuksessa on kotikasvatus. Vanhempien rooli on tärkeä kristillisten arvojen, rukouselämän sekä kristillisten juhlapyhien näkymisessä kotona. Kirkon varhaiskasvatuksen tarkoitus on tukea vanhempia ja kummeja tämän kasvatuksen antamisessa. Kirkkolaki velvoittaa järjestämään kaiken ikäisille kristillistä kasvatusta. Yhteistyö perheiden kanssa alkaa jo ennen kastetta, kastekeskustelusta. Varhaiskasvatuksen perustana, kuten yleensä seurakuntatyön perustana on Jeesuksen antama kastekäsky (Kirkon kasvatuksen ja nuorisotyön yksikkö 2008a ja 2008b, 14.) "Jeesus sanoo: "Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni:kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa. Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti." (Matt. 28: 18 20).

7 7 Keskeistä kirkon lapsi- ja perhetyössä on vanhempien kanssa tehtävän yhteistyön lisäksi kunnan varhaiskasvatuksen kanssa tehtävä yhteistyö. Yhteistyö toteutuu muun muassa varhaiskasvatuksen kunnallisessa kehittämisessä, toiminnallisessa yhteistyössä sekä uskontokasvatuksen tukemisessa. (Kirkon kasvatuksen ja nuorisotyön yksikkö 2008a.) Seuraavassa on esitelty joitain keskeisimpiä lapsi- ja perhetyön toimintamuotoja sekä työntekijöitä ja muita toimijoita. 2.2 Pyhäkoulu ja jumalanpalveluskasvatus Suomen evankelis-luterilaisen kirkon varhaiskasvatuksen juuret ovat pyhäkoulutyössä. Pyhäkoulutyötä on tehty Suomessa 1780-luvulta lähtien. (Kirkon kasvatus ja nuorisotyö 2008b, 13.) Pyhäkoululle on alun alkaen ollut tyypillistä, että se on vapaaehtoisen maallikon, ei kirkon työntekijän, vetämää, Pyhäkoulutoiminta on vaihdellut 1800-luvun opetuksellisuudesta ja toisaalta samaan aikaan kilpailevasta herätyskokousmallista ja 1990-lukujen taitteen jumalanpalvelusmallisen pyhäkoulun kehittämiseen. Tällöin alettiin puhua lasten kirkosta sekä työstettiin lasten kirkon elementit. Elementtien kautta haluttiin välittää lapselle Pyhän kohtaamisen elämys. Pääosassa olivat lapsen kyky ihmetellä avoimesti erilaisia asioita, leikin ja spontaaniuden mahdollisuus, turvallisuutta ja jatkuvuutta tuovat rituaalit sekä hyväksytyksi tulemisen kokemus. (Alopaeus-Karhunen & Wennermark 2004, ) Pyhäkoulu on kirkon kasteopetusta. Sen tehtävänä on hoitaa lasta siinä yhteisössä, jonka jäseneksi hänet on kastettu. Nykyään pyhäkoulussa on jumalanpalveluksen luonne. Se toteutuu perinteisesti sunnuntaisin, mutta voi toteutua myös arkisin. Pyhäkoulussa keskeiset elementit ovat hiljentyminen sekä lapsille sopivat ja sovelletut raamatunkertomukset. Pyhäkoulussa opitaan elämän perusasioita kuten kiitollisuutta, toisten kunnioittamista, itsensä arvokkaaksi kokemista ja Jumalan hyvyyteen ja huolenpitoon luottamista. (Kirkon kasvatus ja nuorisotyö 2008a ja 2008b, 13.) Jumalanpalveluselämä on kaikkea seurakunnan kokoontumisiin ja kotiin kuuluvaa hartauselämää. Rukous, Jumalan kohtaminen, jumalanpalveluksen sisältö ja uskon

8 8 traditioon osallistuminen ovat keskeinen osa lasten jumalanpalveluskasvatusta. Ehtoolliskasvatus on osa jumalanpalveluskasvatusta ja sen tavoitteena on auttaa lapsia ja perheitä ymmärtämään syvemmin ehtoollisen merkitystä omassa uskonelämässä ja seurakuntayhteydessä. Suomessa lapset voivat nauttia ehtoollista yhdessä vanhempien kanssa. Ehtoollinen välittää lapselle anteeksiantamuksen ja siunauksen kokemusta. (Kirkon kasvatus ja nuorisotyö 2008b, ) 2.3 Päivä- ja perhekerhot Päiväkerhotyö on saanut alkunsa 1940-luvulla. Syntyyn vaikutti osin sosiaaliset tarpeet, mutta erityisesti tavoitteena on ollut tukea koteja lasten kristillisessä kasvatuksessa. (Alopaeus-Karhunen & Wennermark 2004, 17; Kirkon kasvatus ja nuorisotyö 2008b, 13.) 3-6-vuotiaat päiväkerholaiset kokoontuvat 2-4 kertaa viikossa leikkimään, hiljentymään ja toimimaan. Kerhoihin kuuluu hyvin monenlainen toiminta, jonka luovat aikuiset yhdessä lasten kanssa. Päiväkerho rakentaa lapselle kokemusta seurakunnasta, jossa hän tulee kohdatuksi kokonaisvaltaisesti ikäryhmälleen merkityksellisellä tavalla. Ryhmässä syntyvät ystävyyssuhteet sekä lämmin suhde lastenohjaajiin on lapselle tärkeitä. (Kirkon kasvatus ja nuorisotyö 2008b, 15.) Perhekerhoon vanhempi, myös isovanhempi, osallistuu yhdessä lapsen kanssa. Perhekerho sisältää yhteisen kirkkohetken, erilaista tekemistä tai teemojen käsittelyä sekä yhdessä olemista samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Ryhmän koko vaihtelee ja kerhoon ei yleensä ilmoittauduta. Perhekerhon tarkoitus on olla matalan kynnyksen seurakunta lapsiperheille. (Kirkon kasvatus ja nuorisotyö 2008b, 15.) 2.4 Lapsi- ja perhetyön toimijat Ensimmäinen lastenohjaajien koulutus aloitettiin vuonna luvulta alkaen koulutusta on tarkastettu useita kertoja. (Alopaeus-Karhunen & Wennermark 2004, 20.) Tällä hetkellä lastenohjaajakoulutus toteutuu toisen asteen ammatillisena peruskoulutuksena lapsi- ja perhetyön perustutkinnon (120 ov) mukaan. Lastenohjaajan työnkuvaan kuuluu muun muassa ohjaustyö arkisin kokoontuvissa

9 9 lapsiryhmissä, kasteen jälkeinen yhteistyö perheiden kanssa, perhetyö, lasten retki- ja leiritoiminta, varhaiskasvatuksen uskontokasvatuksen tukeminen sekä yhteistyö kunnan varhaiskasvatuksen kanssa. (Kirkon kasvatus ja nuorisotyö 2008b, 18.) Vuonna 1952 perustettiin ensimmäinen päiväkerhojen johtajattaren virka ja työala laajeni 1960-luvulla. Vuoden 1990 piispainkokouksen päätöksestä seurakuntien lapsityössä on kolmiportainen virka- tai toimirakenne: lastenohjaaja, lapsityönohjaaja ja lapsityönjohtaja. Lapsityönohjaajan pohjakoulutusvaatimus on ammattikorkeakoulu- tai korkeakoulutasoinen. Lisäksi Diakoniaammattikorkeakoulussa toteutetaan kristillisen varhaiskasvatuksen erikoisopintoja. Lapsityönohjaajan tehtävään yleensä kuuluu seurakunnan varhaiskasvatuksen kokonaisuuden kehittäminen ja johtaminen yhdessä lapsi- ja perhetyön papin kanssa sekä yhteistyö ja verkostoituminen kunnan varhaiskasvatuspalveluiden kanssa. (Kirkon kasvatus ja nuorisotyö 2008b, 18.) Lapsi- ja perhetyön papin tehtäviä ovat lisäksi jumalanpalveluselämän johtaminen lapsi- ja perhetyössä sekä teologinen ja uskonnonpedagoginen asiantuntijuus. Lapsija perhetyön pappi vastaa yleensä seurakunnan varhaiskasvatuksen työntekijöiden teologisesta ja raamattutiedollisesta osaamisesta ja sen tukemisesta sekä vahvistaa heidän identiteettiään hengellisen työn tekijöinä ja kristillisen tradition välittäjinä. (Kirkon kasvatus ja nuorisotyö 2008b, 18.) Isoissa kaupungeissa on useita seurakuntia. Nämä seurakunnat muodostavat yhdessä seurakuntayhtymän. Yhtymän voi muodostaa myös kahden tai useamman kunnan alueella olevat seurakunnat. (Suomen evankelis-luterilainen kirkko.) seurakuntayhtymillä on kaikkien seurakuntien yhteistä toimintaa ja se antaa tukea myös seurakuntien toiminnalle. Seurakuntayhtymillä on yhteisen lapsi- ja perhetyön työntekijöitä. Hiippakunnissa kasvatustoiminnasta vastaavat kasvatuksen hiippakuntasihteerit. Heidän tehtävänsä edistää, tukea ja kehittää kirkon kasvatuksen kokonaisuutta hiippakunnan alueella. (Kirkon kasvatus ja nuorisotyö 2008b, 19.) Varhaiskasvatuksen ammattiryhmien yhdistyksiä ovat esimerkiksi Lastenohjaajat ry, Lapsityönohjaajat ry, ja Kirkon Lapsityön teologit ry. Nämä osallistuvat alueen

10 10 edunvalvontaan ja kehittämiseen. Valtakunnallisiin lapsityön toimijoihin kuuluvat myös kymmenen kansanopistoa ja kaksi ammatillista oppilaitosta, jotka toteuttavat lapsi- ja perhetyön perustutkintoa. Mukana lapsi- ja perhetyössä on vahvasti myös Seurakuntien Lapsityön Keskus ry, josta myöhemmin lisää. Kirkon kasvatus- ja nuorisotyön yksikkö (KKN) on lapsi- ja nuorisotyön asiantuntija- ja yhteistyöelin kirkkohallituksessa. Kirkkohallituksella on kirkon varhaiskasvatuksen kokonaisvaltainen kehittämistehtävä ja vastuu varhaiskasvatuksen kokonaislinjauksista. (Kirkon kasvatus ja nuorisotyö 2008b, 19.)

11 3 SEURAKUNTIEN LAPSITYÖN KESKUS RY 11 Vuonna 1888 perustettiin Suomen evankelis-luterilainen Pyhäkouluyhdistys. Yhdistyksen tehtäväksi määriteltiin pyhäkoulutoiminnan kehittäminen ja materiaalin tuottaminen sen tarpeisiin. Lisäksi yhdistys koulutti pyhäkoulunopettajia. Järjestäytynyt yhdistys pystyi palvelemaan keskitetysti ja tehokkaasti seurakunnissa tapahtuvaa työskentelyä. (Alopaeus-Karhunen & Wennermark 2004, 17 ja Seurakuntien Lapsityön Keskus ry a.) Yhdistyksen iän lähestyessä 100 vuotta huomattiin ettei nimi Pyhäkouluyhdistys enää vastannutkaan yhdistyneen laajentunutta toimintaa. Yhdistyksen nimeksi vaihdettiin vuonna 1991 Seurakuntien Lapsityön Keskus ry. (Seurakuntien Lapsityön Keskus ry a.) Seurakuntien Lapsityön Keskus ry on kirkollisen lapsi- ja perhetyön palvelu-, asiantuntija- ja yhteistyöjärjestö. Sen tehtävänä on kehittää, tukea ja ohjata seurakuntien lapsi- ja perhetyötä sekä osallistua ja vaikuttaa muuhun työhön lasten ja perheiden hyväksi kirkossa ja yhteiskunnassa. (Seurakuntien Lapsityön Keskus ry 2005, 135.) SLK:n jäseninä tiedon mukaan on 392 seurakuntaa, mikä oli tuolloin 90 % suomenkielisistä seurakunnista. Jäseninä voi lisäksi olla yhteisöjä ja henkilöitä. Jäsentensä kautta SLK tavoittaa viikoittain n lasta ja perhettä. SLK edustaa jäseniään kirkossa ja yhteiskunnassa. Toiminta kattaa koko maan. (Seurakuntien Lapsityön Keskus ry c.) SLK kehittää tehtäväänsä tukevia toiminnallisia kehityshankkeita. SLK:n työntekijät ovat oman alansa asiantuntijoita. Heidän asiantuntemustaan voidaan hyödyntää eri työryhmissä, konsultoinnissa, alustuksissa, sekä erilaisissa tekstien kirjoittamisissa. (Seurakuntien Lapsityön Keskus ry c.) SLK vaikuttaa alan koulutuksen sisältöihin ja rakenteisiin sekä järjestää jäsenistön ja yhteistyökumppaneiden kanssa täydennyskoulutusta päätoimisille työntekijöille. Koko historiansa ajan SLK on järjestänyt koulutusta vapaaehtoisille, erityisesti pyhäkoulun opettajille. (Seurakuntien Lapsityön Keskus ry c.)

12 12 SLK On Kustannusliike Lasten Keskus Oy:n (LK) pääomistaja. Vuosittain LK julkaisee uutta kirjaa ja oppimateriaalia. Seurakuntatyön lisäksi materiaaleilla tuetaan muun muassa uskonnon opetusta. Lisäksi LK:n kautta SLK julkaisee kolmea lehteä. (Seurakuntien Lapsityön Keskus ry c.)

13 4 KOHTI LEIKKIVÄÄ KIRKKOA ASIAKIRJA Mikä on leikkivä kirkko? Ajoittain kirkon on kysyttävä itseltään, miten se ymmärtää itsensä, miksi se on olemassa ja mihin se tähtää. Näihin kysymyksiin etsivät vastauksia useat strategiat. Strategiat joihin Leikkivä kirkko erityisesti liittyy ovat Läsnäolon kirkko Suomen evankelisluterilaisen kirkon visio ja strategia 2010¹ sekä Jumala on elämä on nyt Rakkaus liikuttaa. Kirkon lapsi- ja nuorisotyön missio, visio sekä strategia. Strategisessa työskentelyssä joutuu pelkistämään ja lyhentämään ilmaisuja. Taustalla on kuitenkin paljon keskustelua, hahmottelua ja etsintää. (Virtanen 2005, 58.) Edellä mainittuihin strategioihin voi tutustua Suomen evankelis-luterilaisen kirkon internet-sivustoilla Leikkivän kirkon lähtökohta on siinä, mitä Jeesus ajatteli lapsista ja teki lasten kanssa. (Virtanen 2005b, 46.) Virtanen viittaa kahteen Raamatun kohtaan, joista jälkimmäistä kutsutaan yleisesti lasten evankeliumiksi: He saapuivat Kapernaumiin. Kotiin tultuaan Jeesus kysyi opetuslapsilta: "Mistä te matkalla keskustelitte?" He olivat vaiti, sillä he olivat väitelleet siitä, kuka heistä oli suurin. Jeesus istuutui, kokosi kaksitoista opetuslastaan ympärilleen ja sanoi heille: "Jos joku tahtoo olla ensimmäinen, hänen on oltava viimeinen ja kaikkien palvelija." Sitten hän asetti heidän keskelleen lapsen, otti hänet syliinsä ja sanoi: "Joka minun nimessäni ottaa luokseen yhdenkin tällaisen lapsen, se ottaa luokseen minut. Ja joka ottaa minut luokseen, ei ota minua, vaan sen joka on minut lähettänyt." (Mark 9:33 37.) Jeesuksen luo tuotiin lapsia, jotta hän koskisi heihin. Opetuslapset moittivat tuojia, mutta sen huomatessaan Jeesus närkästyi ja sanoi heille: "Sallikaa lasten tulla minun luokseni, älkää estäkö heitä. Heidän kaltaistensa on Jumalan valtakunta. Totisesti: joka ei ota Jumalan valtakuntaa vastaan niin kuin lapsi, hän ei sinne pääse." Hän otti lapset syliinsä, pani kätensä heidän päälleen ja siunasi heitä. (Mark 10:13 16.) Leikissä sitoudutaan yhteisiin sääntöihin ja yhteiseen päämäärään. Se luo ja etsii uutta. Leikkivä kirkko tarjoaa mahdollisuuden yhdessä toisten kanssa elää Pyhä todeksi omassa elämässä. Parhaimmillaan itse kirkkorakennus tilana on oppimisympäristö ja

14 kertoo Raamatusta. Leikkivä kirkko kohtaa ihmisen kaikkien viiden aistin tasolla. (Virtanen 2005, 59 60, 65.) 14 Leikkivään kirkkoon kuuluu tietoisuus Pyhän edessä olemisesta. Kuitenkin siihen kuuluu myös leikille ominaiset ilo, riemu ja nauru. Leikkivä luterilainen kansankirkko siis iloitsee ja nauraa enemmän. Leikissä käytetään monia aisteja. Se on läsnäoloa. Leikkivässä kirkossa aikuinenkin voi löytää kadonneen lapsen tuntematta itseään hölmöksi. (Virtanen 2005, 60.) Kristillinen usko ei ole kokoelma oppilauseita, vaan kertomus Jumalan toiminnasta maailmassa ja elämässä. Leikkivässä kirkossa ei vain tutkita, analysoida ja eritellä Raamattua, vaan eletään sisällä Raamatun kertomuksessa. (Keskitalo 2005, ) 4.2 Leikkivän kirkon visio ja strategiset painopisteet SLK:n visio on rakentaa yhdessä yhteistyökumppanien kanssa leikkivää kirkkoa. Leikkivässä kirkossa - suojellaan lapsuutta ja tuetaan lapsen kasvua - nähdään lapsen elämä suurena ihmeenä - sallitaan lasten leikkiä kirkko todeksi - kysytään, miksi Jeesus asetti lapsen esikuvaksi - ihmetellään Pyhää kaikilla aisteilla - eletään armosta - rakennetaan sukupolvien siltaa - vahvistetaan spiritualiteettia, jossa lapset rikastuttavat jumalanpalveluselämää ja jumalanpalveluselämä lapsia ja heidän kotejaan - vaikutetaan yhteiskunnassa (Seurakuntien Lapsityön Keskus ry 2005, 136.) Lapsesta esikuva. Lapsi oppii asioita leikin kautta. Kuitenkaan opiskelu ei ole leikissä ensisijaista. Leikki on monitasoinen käsite. Sen tuntomerkkejä ovat aktiivinen läsnäolo, nautittavuus, jännittävyys, vapaaehtoisuus ja syvä sitoutuminen. Leikki on elämänasenne, joka avaa väyliä luovuuteen, tutkimiseen ja oppimiseen. Siksi se kuuluu myös aikuisuuteen. (Seurakuntien Lapsityön Keskus ry 2005, 136.)

15 15 SLK uskoo, että leikin ja leikkiväksi kirkoksi kasvamisen kautta luterilaisessa kansankirkossamme vahvistuvat armo, armahtavaisuus, ilo ja toivo niin kunkin henkilökohtaisen elämän kuin seurakunnan yhteisen elämän kantavina voimina. Samalla ymmärrämme paremmin, mitä Jeesus tarkoitti (Matt. 18:3) kutsuessaan luokseen lapsen, asettaessaan hänet opetuslasten keskelle ja sanoessaan Totisesti: ellette käänny ja tule lasten kaltaisiksi, te ette pääse taivasten valtakuntaan. (Seurakuntien Lapsityön Keskus ry 2005, 137.) Tasavertainen mahdollisuus kasteopetukseen. Kasteessa lapsesta tulee täysivaltainen seurakunnan jäsen, jolla on samat oikeudet kuin aikuisella. Kasteessa seurakunta sitoutuu tukemaan vanhempia ja kummeja lapsen kristillisessä kasvatuksessa, joka viime kädessä on kodin oikeus ja tehtävä. Yhdessä seurakuntien kanssa SLK pyrkii siihen, että kaikilla kastetuilla lapsilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet saada laadullisesti hyvää kasteopetusta. Lisäksi vanhempia tuetaan tässä tehtävässä. SLK kehittää työtään niin, että kasteopetus voi toteutua kaikkialla maassamme. Lähtökohtana on seurakuntien ja kotien yhteistyö, jossa kunnioitetaan perheiden asiantuntemusta oman perheen ja lapsen osalta. (Seurakuntien Lapsityön Keskus ry 2005, 137.) Kasvatuskumppanuus avain paikalliseen yhteistyöhön. Kasvatuskumppanuus tarkoittaa vanhempien sekä seurakunnan kasvatustyössä toimivien ammattilaisten toisiaan kunnioittavaa ja tietoista sitoutumista yhteiseen toimintaan lapsen kokonaisvaltaisen kasvun, kehityksen ja oppimisen hyväksi. SLK tukee seurakuntia niin, että ne voivat osaltaan toteuttaa aktiivista kasvatuskumppanuutta paikallisesti. Toiminnan perusteena on valtakunnallinen Varhaiskasvatuksen perusteet suunnitelma. (Seurakuntien Lapsityön Keskus ry 2005, 137.) Ammattitaitoinen henkilökunta perusresurssi. SLK lähtee siitä, että erityisesti muutosten keskellä työn keskeinen voimavara on lapsi- ja perhetyön ammattitaitoinen, vahvasti ammatillinen henkilöstö. Samalla SLK vahvistaa ja selkiyttää vapaaehtoisten työntekijöiden, erityisesti pyhäkoulunopettajien, asemaa ja tehtävää kasteopetuksessa. (Seurakuntien Lapsityön Keskus ry 2005, 138.) Kirkko ihmettelyn tilaksi. Lapsi kokeilee, havainnoi ja tekee löytöjä kaikilla aisteillaan. Asiat sisäistyvät, kun toiminta, havainnot, kokemus ja oivallus yhdistyvät. SLK tukee lapselle ominaista tapaa toimia kokonaisvaltaisesti. Esteettisiin ja

16 elämyksellisiin kokemuksiin sekä uusien havaintojen ilmaisemiseen tulee antaa tilaa. (Seurakuntien Lapsityön Keskus ry 2005, 138.) 16 Uskon lähtökohta on Jumalan läsnäolo maailmassa ja Kristuksen läsnäolo sanassa ja sakramenteissa. Kun ihminen avautuu tälle Pyhän läsnäololle kaikilla aisteillaan, syntyy Pyhän ja ihmisen vuorovaikutus, leikki. Leikkivänä kirkkona luterilainen kirkkomme kasvaa näkemisen, liikkeen ja ihmettelyn tilaksi, jossa on avaruutta olemiselle, jossa avataan ovia Pyhän kohtaamiselle ja päästään sisälle salaisuuteen. Unohtamatta sanallisen julistuksen merkitystä SLK kehittää niin lapsille kuin aikuisille keinoja ja mahdollisuuksia kohdata Pyhä kaikilla aisteilla. (Seurakuntien Lapsityön Keskus ry 2005, 138.) Laulava kirkko laulava lapsi. Seurakuntien työmuodot ja jumalanpalveluselämä luovat musiikkikasvatuksellisesti merkittäviä tilanteita lapsen elämään. Jokaisella lapsella pitää olla mahdollisuus musiikin tuomaan mielihyvään ja musisointiin omien edellytysten mukaisesti. Seurakunnilla on vastuu siitä, että lapset kuulevat hengellistä musiikkia ja saavat osallistua sen toteuttamiseen. Virren opettaminen ja virsiperinteen vaaliminen on seurakunnan ja sen työntekijän ainutlaatuinen tehtävä. SLK luo toimintamalleja tämän tehtävän tueksi. (Seurakuntien Lapsityön Keskus ry 2005, 139.) Lisää ymmärrystä narratiivisella Raamatun tulkinta- ja käyttötavalla. Luterilainen kansankirkko on kertomuksen ja kertojien yhteisö. Kristinuskon kertomus ihmisestä, maailmasta ja Jumalasta nähdään totuuskertomuksena, jonka varaan siihen sitoutunut yhteisö, kristillinen kirkko, rakentaa elämänsä. (Seurakuntien Lapsityön Keskus ry 2005, 139.) SLK edistää narratiivista Raamatun tulkinta- ja käyttötapaa sekä toimintaa, joka vahvistaa kristinuskon suuren kertomuksen ja ihmiselämän pienten kertomusten vuorovaikutusta. Yhtymäkohtien löytyessä ihminen saa uskosta voimaa arkiseen elämäänsä ja Raamatun keskeiset kertomukset sisäistyvät niin, että ne auttavat häntä ymmärtämään paremmin itseään ja maailmaa. (Seurakuntien Lapsityön Keskus ry 2005, 139.) Yhteinen perintö siirtyy sukupolvien ketjussa. SLK kehittää keinoja, joilla suomalaisen yhteiskunnan kulttuurinen ja uskonnollinen traditio siirtyvät sukupolvelta

17 17 toiselle. Erityisesti SLK selkeyttää ja tukee isovanhempien osuutta perinteen siirtäjinä sekä vahvistaa yhteyksiä ja toimintaa pienten lasten vanhempien parissa. Sisällöllisesti tärkeää on iltarukousperinteen siirtäminen, kirkkovuoden juhlien tunteminen sekä keskeisten hengellisten laulujen ja virsien oppiminen. (Seurakuntien Lapsityön Keskus ry, ) Lapset rikastuttamaan jumalanpalvelusta ja jumalanpalvelus lapsia ja heidän kotejaan. SLK:n Keskeisiä tavoitteita hartaus- ja jumalanpalveluselämän kehittämisessä on sillan luominen lapsityön omien jumalanpalvelusten ja päämessujen välille, lapsia ja heidän kotejaan koskettavien perhemessujen toteutuminen kaikissa seurakunnissa sekä verkostoyhteistyössä toteutettujen joulu-, pääsiäis- ja kevätkirkkojen toteutuminen lapsen Jumala-suhdetta vahvistavalla tavalla. SLK tähtää myös siihen, että lasten ehtoollisella käynti lisääntyy. (Seurakuntien Lapsityön Keskus ry, ) Verkostoyhteistyö lapsen hyväksi ja puolesta.slk keskittyy perinteensä pohjalta ensisijaisesti kristilliseen kasvatukseen. Kuitenkin lasten ja kotien hätä haastaa sekä SLK:n että seurakuntien lapsi- ja perhetyön tarkistamaan tehtäväänsä tällä alueella. Vaikka selkeä enemmistö Suomen lapsista voi hyvin, on huonosti voivien lasten ja kotien määrä kasvussa. Keskeiseksi nousee sekä kasvatuksen ja diakonian yhteistyö seurakuntien sisällä että erilaisten lastensuojeluun ja lasten hyvinvointiin keskittyvien yhteisöjen valtakunnallinen yhteistyö. (Seurakuntien Lapsityön Keskus ry 2005, 141.) Yhteistyötä hyvän omantunnon ihmisten kanssa.slk:n pyrkimyksenä on yhteiskunnallinen vaikuttaminen yhteistyössä monien eri tahojen kanssa. Toiminnan lähtökohtaa ohjaa kaksi näkemystä: Jokaisella ihmisellä on Jumalan luomana ainutkertainen ja ainutlaatuinen ihmisarvo. Luomistyön seurauksena jokaisessa ihmisessä asuu omatunto ja pyrkimys hyvään. SLK näkee yhteistyökumppanit hyvän omantunnon ihmisinä. Yhdessä yhteistyökumppaniensa kanssa yhdistys painottaa lapsuuden itseisarvoa ja ainutkertaisuutta, vaalii lapsuutta sekä tukee lasta ihmisenä kasvamisessa. Erityisen tärkeää on lasten tunne- ja vuorovaikutustaitojen vahvistuminen sekä omantunnon kehittyminen. Yhteistyössä muiden kanssa SLK kehittää metodeja lasten tunnekasvatukseen ja omantunnon kasvun tukemiseen. (Seurakuntien Lapsityön Keskus ry 2005, 141.)

18 5 LEIKKIVÄN KIRKON PEDAGOGIIKKAA Kasvatuskumppanuus Kasvatuskumppanuudessa varhaiskasvatuksen työntekijät ja vanhemmat sitoutuvat tietoisesti lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseen. Työntekijät ja vanhemmat ovat yhdenvertaisia, mutta erilaisia lapsen tuntijoita. Kasvatuskumppanuus rakentuu kuulemisen, kunnioituksen, dialogisuuden ja luottamuksen periaatteille. Työntekijä asettuu kuulemaan vanhempaa ja uskaltaa ottaa erilaisia viestejä vastaan. Kunnioitus ilmenee lasta, vanhempia ja perhettä arvostavina ajatuksina ja tekoina. Dialogisuus merkitsee yhteisen ymmärryksen rakentamista ja luottamuksellisen ilmapiirin rakentumista työntekijöiden ja vanhempien välille. (Stakes 2007.) Kastaessaan lapsia kirkko sitoutuu tukemaan kastettua lasta, hänen vanhempiaan ja kummejaan kristillisessä kasvatuksessa. Kaste- ja kasvatuskumppanuus on läsnäoloa ja rinnakkaineloa perheen ja seurakunnan välillä. Kumppanuus on kunnioittavaa ja kirkon lapsi- ja perhetyö on kaikkien kotien lapsille ja perheille. Kasvatuskumppanuus luo lapselle kokonaisvaltaisemman ja yhtenäisemmän ymmärryksen eri kasvuympäristöissä tapahtuvasta kasvatuksesta ja kristillisestä elämästä. (Kirkon kasvatus ja nuorisotyö 2008, 9.) 5.2 Godly play Godly play, pyhä leikki, on Raamatun kertomuksiin liittyvä kerronta ja työskentelymenetelmä, joka korostaa oppimista leikin kautta useilla eri tavoilla. Godly playssa on selkeä metodi, joka lähtee liikkeelle siitä, miten huoneeseen tullaan ja miten siellä on hyvä olla. Lopulta se päätyy kerronnan ja jatkotyöskentelyn kautta juhlaan. Ohjaaja on itse mukana ihmettelyprosessissa tekemättä johdattelevia kysymyksiä. Oppimisympäristö on monipuolinen ja virikkeellinen tukien näin lapsen mahdollisuutta muodostaa ajatusyhteys itsensä, tarinan ja eri materiaalien välillä. (Luodeslampi 2004, 170.)

19 19 Kertomushetkessä on mukana kaksi aikuista. Ovivahti tervehtii kaikkia luokkaan tulevia lapsia ja ohjaa heidät paikoilleen. Hän toimii myös rauhoittavana käytännön asioita hoitavana taustatukena kertojalle. Hänen tehtäviin kuuluu esimerkiksi reagoida lasten käyttäytymiseen tarinan kuluessa. Ovivahti seuraa vähän sivummalta tilanteen kokonaisuutta kertojan istuessa lasten tavoin lattialla hevosenkenkämuodostelmassa. (Luodeslampi 2004, ) Kertoja hyödyntää konkreettisia materiaaleja. Tarinan alkaessa kertoja esittelee materiaalit kysellen mitä ne voisivat olla. Tärkeää on, ettei arvauksiin reagoida sanomalla, mikä on oikein tai väärin. Tarina on varsin lähellä alkuperäistä Raamatun kertomusta. Tarinassa pysähdytään aina kerronnan jälkeen ohjaajan ihmettelykysymyksiin, joihin jokainen voi vastata. Kysymysten tarkoitus on herättää ajatuksia ja kuljettaa tarinaa. Ihmettelykysymysten jälkeen lapsi voi reagoida haluamallaan tavalla. Ohjaaja ei anna vain yhtä tiettyä tehtävää. Tarinan voi kertoa uudelleen omana versiona tai sitä voi tarkastella pelien, kirjojen, karttojen, palapelien ja piirtämisen avulla. Reagointityöskentelyn jälkeen hetki päättyy juhlaan, jossa nautitaan symbolinen juhla-ateria, esimerkiksi keksi ja mehua. (Luodeslampi 2004, 173.) 5.3 Kirkkopedagogiikka Kirkkopedagogiikka on laaja käsite. Tässä yhteydessä sillä tarkoitetaan kirkkorakennukseen tutustumista. Menetelmä on kehitetty lapsia varten. Se on kuitenkin sovellettavissa myös nuorille ja aikuisille. Kirkkopedagogiikassa keskeistä on vuorovaikutteinen viestintä. Tämä viestintä pyrkii luomaan suhteen vierailijan ja sen välillä, mitä hän näkee, kokee ja tuntee. Kirkkoon tutustuja tarvitsee oppaan, joka johdattelee hänet sisälle kirkkotilan symboleihin, kirkon esineistöön ja maalauksiin, kirkkotilan muotoihin, mittoihin sekä akustiikkaan, valon ja varjon leikkiin. (Lindgren 2005, 94.) Toiseksi aika ja kiireettömyys ovat tärkeitä. Näkemisen laatu korvaa määrän ja oppimisen leppoisuus synnyttää löytämisen ilon. Havainnoinnin määrä ei saa ylittää lapsen sietokykyä. Kirkkoon tutustumisen voi jaksottaa useampaan kertaan, jotta kiireettömyyden tunne säilyy. Luova havainnointi ja tutkiminen edellyttävät kiireettömyyttä. (Lindgren 2005, 94.)

20 20 Kolmas tärkeä osa on hengellisyys. Siinä avataan niitä asioita, jotka lämpimällä tavalla toivottavat lapsen kirkkoon. Niitä voivat olla tuttu virsi, kynttilän sytyttäminen, hiljainen urkumusiikki, kerääntyminen alttarin ääreen ja niin edelleen. Kirkko ei ole museo. Se on Jumalan läsnäolon ja kohtaamisen paikka. Saksalaisen professorin mukaan valmiiksi rakennettu ja vihitty kirkko ei vielä ole kirkko. Kirkoksi sen tekee jokainen lapsi, joka siellä kastetaan, jokainen rukous, joka siellä sanotaan ja jokainen kuollut, jota siellä surraan. (Lindgren 2005, 94.) Kirkkoon tutustumiseen käytetään neljää menetelmää. Havaitsemista Mitä näen, kuulen, aistin? Tiedonhankintaa Mitä se merkitsee? Käsittämistä Mitä se merkitsee minulle? Luovuutta Miten voin ottaa sen osaksi elämääni? (Lindgren 2005, 95.) Tutustumiseen käytetään kaikkia aisteja. Katselemisen ja kuuntelemisen lisäksi kirkkotila on voitava tuntea, jopa konkreettisesti käsin, esimerkiksi miltä alttarin samettinen polvistumispenkki tuntuu kädellä koskettaessa. Entä miltä tuntuu kantaa Raamattu tai ehtoollisvälineet alttarille? (Lindgren 2005, 95.) 5.3 Lattiakuvat Lattiakuvat-työskentely alkaa osallistujien kokoontumisella ja paikalleen asettumisella. Seuraava askel on toisten huomioiminen. Yksi keskeisimmistä sisäänrakennetuista ajatuksista on erilaisuuden näkeminen ja arvostaminen. Lattiakuvissa ei voi sanoa tai tehdä väärin. Kaikille ajatuksille, unelmille ja toiveille on tilaa, mikäli ne kunnioittavat myös muiden elintilaa. Jokainen osallistuja tulee ottaa vakavasti ja häntä tulee rohkaista etsimään ja kehittämään näkemyksiään. (Mäkinen 2007, 9.) Työskentely tapahtuu piirissä, jonka keskus on piirin keskelle liinoista rakentuva kuva. Esineitä ja erilaisia materiaaleja käytetään symbolisina merkkeinä, jotka rakennetaan lattialle yhdessä. Liinojen lisäksi materiaalina voi käyttää esimerkiksi luonnosta saatavia materiaaleja. Jokaisella tulee olla esteetön näkymä keskelle. Keskelle kasvaa kuva kertomuksen edetessä. Tarkoitus ei kuitenkaan ole kuvittaa Raamatun kertomusta, vaan tuoda esille sen keskeinen sanoma. Yleensä keskustaan muodostuu symbolikuva,

21 21 joka kuvaa kertomuksen keskeistä sisältöä, jolla on myös yhteys oman elämämme kysymyksiin. Lattialle muodostuva kuva ei kuvaa vain kertomusta, vaan heijastaa itse ryhmää. Ohjaaja ei koskaan rakenna kuvaa yksin. Osanottajien ajatukset, kysymykset ja tunteet heijastuvat itse kuvassa. Koristelemalla lattiakuvaa tai laittamalla siihen oman merkkinsä osanottaja jakaa jotakin omasta sisäisestä maailmastaan. (Mäkinen 2007, 9 11 ja Seurakuntien Lapsityön Keskus ry b.) Jokaiseen lattiakuva-kertomukseen tulee liittyä sanallista, kehollista ja kuvallista ilmaisua. Liikkeet, rytmit ja tanssit kertovat jotain kyseisestä teemasta ja niitä kokeillaan aina yhdessä. Monille kehollinen tai kuvallinen ilmaisu on luontevampaa kuin itsensä ilmaiseminen sanoin. Samastuminen on yksi lattiakuvien merkittävimmistä metodeista. Samastumalla kertomukseen sanallisesti, kehollisesti tai kuvallisesti osallistuja voi tulla kosketetuksi järjenmukaista ymmärrystä syvemmälle. Osallistujat voivat kokeilla Sakkeuksen (Luuk. 19:1 10) tavoin, miltä tuntuu pitää omasta rikkaudestaan kiinni ja miten vartalo hakee itselleen aivan toisenlaisen asennon, kun ihminen avautuu jakamaan omastaan muille. (Mäkinen 2007, 9 11 ja Seurakuntien Lapsityön Keskus ry.) 5.4 Rukoushelmet Ruotsin luterilaisen kirkon piispa Martin Lönnebo joutui aikoinaan haaksirikkoon. Haaksirikkonsa jälkeen hän alkoi miettiä, mitä ihminen hädässä eniten tarvitsee. Hän päätyi pelastusrenkaaseen. Hän piirsi rukousnauhan. Ajatus ei ollut uusi. Rukousnauha on ollut kristikunnassa käytössä satoja vuosia. Luterilaisille se on kuitenkin jäänyt vieraaksi. Piispa Lönnebo alkoi piirtää nauhaan tärkeiden asioiden helmiä. Niitä tuli niin paljon, että nauha alkoi pelastusrenkaan sijaan muistuttaa ansansilmukkaa. Piispa alkoi karsia helmiä. Jäljelle jäi vain yksi, tärkein. Se oli suuri, kultainen helmi, olemassaolon perimmäisen tarkoituksen tunnusmerkki, Jumala. Mutta kuinka päästä lähemmäksi Jumalaa? Helminauha alkoi taas kasvaa. Helmiä kertyi lopulta kahdeksantoista, jotka ohjaavat hiljaisuuteen, rippiin, kiitokseen, lähimmäisenrakkauteen ja sakramentteihin. Rukousnauha on apuväline rukoukseen, ei suoritusväline. (Raittila 2000, 7 8.) Rukoushelmet puhuvat Jumalasta väreillään, muodoillaan ja järjestyksellään. Helmestä löytyy muun muassa yön musta, rakkauden punainen ja kasteen puhdas valkoinen

22 22 helmi. Jokaiseen helmeen kuuluu oma lyhyt rukous. Helmet vievät Jeesuksen elämänvaiheisiin. Se vie Jeesuksen mukana Betlehemistä Jordanin kasteeseen ja lopulta uhrin ja rakkauden punaiset helmet johdattavat Getsemanen ja Golgatan pimeään. Lopuksi kuoleman yö, ristillä kuoleva Jeesus, musta helmi, kääntyy aamuksi ylösnousemuksen valkoisessa helmessä. Helmistä löytyvät myös kirkkovuoden suuret juhlat, esimerkiksi ylösnousemuksen myötä pääsiäisaamu. (Raittila 2000, 11 13, 17.) Rukoushelmet lapsityössä ovat tasavertainen työskentelymuoto. Lapsi saa olla oma itsensä yhdessä aikuisen kanssa. Rukoushelmien isä, Lönnebo, kuvaa helmien käyttöä lapsiryhmässä leikkimeditaatioksi. Leikkimeditaatio-ajattelussa leikki nähdään lapsen luonnollisimpana rukouksen muotona. Kyseessä on lapsen fantasiaan liittyvä taito, eräänlainen lapsen mielikuvamatka. Tavallisista unelmista ja fantasialeikeistä leikkimeditaation erottaa sen vahva liittyminen rukoushelmien maailmoihin. Sen avulla tutustutaan kristinuskon salaisuuksiin. Jeesuksen elämä toimii tiennäyttäjänä. (Jokela 2005, ) Rukoushelmimeditaatiossa on tärkeää, että jokainen saa oman henkilökohtaisen helminauhansa. (Raittila 2000, 19.) 5.5 Draamakasvatus leikkivässä kirkossa Draama antaa lapselle mahdollisuuden käyttää rikkaasti mielikuvitusta ja luovuutta. Draamatyöskentelyssä tarina kerrotaan kokemuksellisesti ja joustavasti. Draamatuokion tehtävä on mahdollistaa yhteisten kysymysten, ihmettelyn ja ilmaisun toteutuminen sekä uusien merkitysten löytäminen tutuillekin asioille. Lapselle on luontaista astua nopeasti kuvitteelliseen maailmaan ja sieltä ulos. (Kangasmaa 2005, ) Draama avaa oven oppimiselle. Lapsi antaa kokemalleen uusia merkityksiä, jotka ovat sidoksissa hänen kasvavaan ymmärrykseensä ja taitoihinsa. Ilmapiirin tulee olla niin luotettava ja suvaitsevainen, että jokainen saa olla omana itsenään. Kukaan ei voi tehdä väärin. Jokaisen tapa tehdä ja kokea on oikein. Draamatyöskentelyssä ollaan yhteisesti tekemässä, tuntemassa ja tutkimassa. Tämä kehittää lapsen viestintä- ja vuorovaikutustaitoja. (Kangasmaa 2005, 89.) Roolin suojassa lapsi voi kokeilla myös vieraampia rooleja ja tilanteita sekä hahmottaa elämän erilaisuutta ja rikkautta. Rooleissa työskentely antaa lapselle mahdollisuuden

23 23 turvallisesti kokea erilaisia tunteita. Lapsi oppii hyväksymään sekä omia että toisten tunteita ja ajatuksia. Yhdessä tekeminen vaikuttaa hänen asenteisiinsa, tunteiden tunnistamiseen, niiden hallitsemiseen ja ilmaisemiseen sekä erilaisuuden ymmärtämiseen. (Kangasmaa 2005, ) Draaman työskentelymallit avaavat leikkivälle kirkolle monia toteutusmahdollisuuksia. Lasten kokemuksia omasta kotikirkosta voidaan käsitellä samassa tilassa niin, että lapset saavat vuorotellen kertoa tapahtumista toisten lasten näytellessä kokemuksen takaisin kertojalle. Näin draama voi tukea lasta turvallisesti kirkossakäyntiin liittyvien kenties surullisten ja kipeidenkin tunteiden läpikäymiseen. (Kangasmaa 2005, ) Kirkon omasta historiasta voidaan nostaa esille tärkeitä henkilöitä, joiden tarinat elävät uudestaan tässä ja nyt. Voidaan myös eläytyä katsomaan ja kuulemaan kirkon rakentajien ajatuksia ja työtä tai eläytyä kirkon penkissä eri vuosikymmenillä istuneiden elämäntilanteisiin. Tarinat voivat olla todellisia tai fiktiivisiä kertomuksia, jotka improvisoidaan esiin. (Kangasmaa 2005, 90.) Kirkon alttaritaulut, kuvat, muodot ja esineet voivat toimia draamahetken lähtökohdalle. Alttaritauluun voidaan astua sisään ja matkustaa maisemassa eteenpäin tai taaksepäin. Henkilöille voidaan tehdä kysymyksiä ja heidät voidaan herättää eloon roolien avulla. (Kangasmaa 2005, 90.) Draamatyöskentelyssä voidaan käyttää kehoa monella tavoin. Voidaan rakentaa liikkuvia patsaita ja äänimaailmoja sekä hyödyntää liikettä. Tuloksia nähdystä ja koetusta on hyvä ilmaista kehon kielellä; liikkeellä ja tanssilla. Etäisyyksiä voi mitata kehon eri osilla, eläytyä kirkon eri osiksi ja niin edelleen. (Kangasmaa 2005, ) 5.6 Erilaisia jumalanpalveluksia lapsille ja perheille Perhemessu on seurakunnan yhteinen jumalanpalvelus, jossa otetaan huomioon erityisesti lapsiperheet. Sitä voidaan viettää sunnuntain tai muun pyhäpäivän pääjumalanpalveluksena. Perhemessuun voidaan liittää kaste tai esimerkiksi kouluun lähtevien siunaaminen. (Suomen evankelis-luterilainen kirkko 2000, 49.) Suomen evankelisluterilaisen kirkon jumalanpalvelusten kirjassa on oma kaavansa perhemessulle.

24 24 Körö, körö kirkkoon vauvakirkossa vauvat kutsutaan kirkkoon vuoden sisällä kastejuhlansa jälkeen. Vauvakirkkoon sisältyy virsiä, liturgisia lauluja ja lastenlauluja vauvojen tapaan. Vauvoja körötellään suomalaisen kansanperinteen mukaisesti ja vauvat musisoivat helistimillään. Erityisen tärkeä osa on vauvojen kutsuminen alttarille siunattaviksi. (Eerola 2005, 80.) Mukulamessun luomisprosessissa työryhmässä oli mukana lapsiperheitä, lapsia ja työntekijöitä. Lasten toivomus messulle oli, että jumalanpalveluksessa pitää saada myös liikkua. Aina ei jaksa istua paikallaan. Tästä toiveesta kehitettiin mukulamessuun rukousvaellus, jonka aikana sai lähteä liikkeelle, käydä alttarilla siunattavana, kirjoittaa tai piirtää omia rukousaiheita sekä vierailla rukousmajoissa ja alttareiden äärellä. Parhaimmillaan jo itse messun valmistelu on osa messua. Perheet voivat olla valmistelussa monenlaisissa tehtävissä mukana. He voivat myös osallistua saarnaryhmään tai lauluryhmään ja musisoida soitinyhtyeessä. Messun juontoparina voi toimia aikuinen ja lapsi. Koko prosessi on siis tärkeä. (Kaskinen 2004, ) Meidän Messu on Pekka Simojoen säveltämä ja Anna-Mari Kaskisen sanoittama varhaisnuorten jumalanpalvelus. Kun messu julkaistiin vuonna 1985, se tuli pian suosituksi perhekirkkona, koululaisjumalanpalveluksena ja leirikirkkona. (Suomen evankelis-luterilainen seurakunta 2008.)

25 6 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN 25 Tutkimuksen tarkoituksena oli löytää vastaukset kahteen tutkimuskysymykseen: Miten leikkivän kirkon strategiset painopisteet näkyvät Suomen evankelis-luterilaisen kirkon suunnittelussa ja käytännön toiminnassa sekä miten seurakuntien lapsi- ja perhetyön edustajat kokevat strategian ja siihen liittyvien menetelmien merkityksen seurakuntansa lapsi- ja perhetyölle? Tutkimus toteutettiin lähettämällä 168 seurakuntien lapsi- ja perhetyöstä vastaavalle sähköpostina pyyntö osallistua kyselyyn. Sähköposti sisälsi linkin, josta pääsi suoraan Webropol-sovelluksella toteutettu kysely. Webropol on erityisen käytännöllinen toteutettaessa kyselyjä, joista on tarkoitus saada tilastollisia tietoja. Se on helppo tapa vastaajille vastata kyselyyn sekä tutkijalle toteuttaa ja käsitellä niitä. Webropol antaa tulokset suoraan taulukoina sekä mahdollistaa myös suodatuksen esimerkiksi näyttää vain vastaajien tulokset, jotka ovat vastanneet seurakuntansa koon olevan jäsentä. Uskon vastausprosentin olleen näin suurempi kuin se olisi ollut postitse lähetetyllä kyselyllä. Kysely (liite 2) oli puolistrukturoitu. Suurin osa kysymyksistä oli monivalintakysymyksiä, joita oli mahdollista täydentää avoimissa kohdissa. Kyselyyn vastasi 55 suomenkielisen seurakunnan lapsi- ja perhetyöstä vastaavaa sekä 5 seurakuntayhtymän yhteisen lapsi- ja perhetyöstä vastaavaa. Nämä ovat myös Seurakuntien Lapsityön Keskus ry:n jäseniä. vastausprosentti oli noin 36 %. Kyselyn työstin muutaman viikon aikana aina välillä pyytäen palautetta SLK:n edustajilta ja opinnäytetyön ohjaajilta. Kysymykset muodostuivat tutustuttuani Kohti Leikkivää Kirkkoa asiakirjaan ja samannimisessä kirjassa kerrottuihin asiakirjan taustoihin. Pyrin löytämään kysymyksiä, jotka parhaiten vastaisivat edellä mainittuihin tutkimuskysymyksiin. Lopullisesta työstäni olen jättänyt joitakin kyselyn kysymyksiä kahdesta syystä. Ensimmäiseksi sain jälkeenpäin todeta, että kysymys oli huonosti laadittu sekä väärin tulkinta ja vastaaminen olivat mahdollisia. Toiseksi kysymykset antoivat mielenkiintoista tietoa kuitenkaan vastaamatta suoraan tutkimuskysymyksiin.

26 26 Tutkimukseen valittiin sattumanvaraisesti eri seurakuntien edustajia kuitenkin niin, että kyselyjä lähetettiin jokaiseen suomenkieliseen hiippakuntaan ja erikokoisiin seurakuntiin. Kyselyjä lähetettiin jokaiseen hiippakuntaan suurin piirtein sama määrä. Tutkimus on sekä kvantitatiivinen että kvalitatiivinen. Tilastollisen aineiston analysointiin käytin webropol-sovellusta. Kvantitatiivinen tutkimus sopi parhaiten tutkimuksen tarkoitukseen tutkia laajaa vastaajajoukkoa ja saada tilastollisessa muodossa ilmaistavia sekä yleistettäviä tuloksia. Tämä kertoo parhaiten SLK:lle kuinka laajasti strategia on käytössä. Kvantitatiivisen eli määrällisen tutkimuksen avulla selvitetään lukumääriin ja prosenttiosuuksiin liittyviä kysymyksiä. Se edellyttää riittävän suurta ja edustavaa otosta. Kvantitatiivisen tutkimuksens tulokset voidaan havannoida taulukoin ja kuvioin. Yleensä saadaan kartoitettua olemassa oleva tilanne, mutta ei pystytä riittävästi selvittämään asioiden syitä. Kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus auttaa ymmärtämään tutkimuskohdetta ja selittämään sen käyttäytymisen ja päätösten syitä. (Heikkilä 2001, 16.) Tilastotietoja tukemaan käytin myös kvalitatiivista menetelmää. Näin sain myös vastaajien äänen kuulumaan sitaattien muodossa. Avoimista kysymyksistä muodostuneet sitaatit jaoin teemojen mukaisiin ryhmiin. Sitaattien tarkoitus on tuoda esille vastaajien omaa ääntä ja näin havainnollistaa ja tukea tilastollista tulosta. Tarkoituksena oli myös tuoda vähemmistön eriävä mielipide.

27 7 TUTKIMUSTULOKSET Vastaajat Vastaajat jakautuivat taulukon 1 mukaisesti hiippakuntien ja jäsenmäärän mukaan. Eniten vastaajia oli Helsingin hiippakunnasta, kymmenen. Muiden hiippakuntien vastaajamäärät jäivät alle kymmeneen. Jokaiseen hiippakuntaan lähetin noin 20 pyyntöä osallistua kyselyyn. Isoissa seurakunnissa osallistuminen on ollut selkeästi suurinta. Vastaajista (n=58) vain neljä ei ole tutustunut Kohti leikkivää kirkkoa strategiaan aiemmin. Alle Seurakuntayhtymä Yli Yhteensä Turun arkkihiippakunta Tampereen hiippakunta Oulun hiippakunta Mikkelin hiippakunta Kuopion hiippakunta Lapuan hiippakunta Helsingin hiippakunta Espoon hiippakunta Yhteensä Taulukko 1. Vastaajat hiippakunnittain. n=60 Tavoitteenani oli paikallisseurakunnissa tehtävän työn lisäksi saada näkökulmia seurakuntayhtymän yhteisessä lapsi- ja perhetyössä. Vastaajista (n=60) 30 (50 %) on ammattinimikkeeltään lapsityönohjaajia, lastenohjaajia on 12 (20 %), lapsityöstä vastaavia pappeja 6 (10 %) sekä muita 12 (20 %). Lapsityönohjaajista ja lastenohjaajista osa on vastaavia/johtavia. Ryhmään muut kuuluu lapsityön johtajia, diakoneja, nuorisotyönohjaajia, perhetyön sihteeri.

28 7.2 Strategia lapsi- ja perhetyön suunnittelussa 28 Vastaajista 56,9 % kertoi strategian olleen apuna laadittaessa viimeisintä lapsi- ja perhetyön toimintasuunnitelmaa. lapsityöhön on tarjolla myös kirkkohallituksen laatima strategia. Liitymme kirkon lapsi- ja nuorisotyön strategiaan, josta on johdettu yksityiskohtaisempi malli omaan seurakuntamme lapsi- ja perhetyöhön. SLK:n strategia on vain selailukappaleena kirjahyllyssä. (Vastaaja 1) Taulukossa 2 näkyy painopisteiden näkyvyys toimintasuunnitelmassa riippumatta siitä, onko strategiaa käytetty suunnittelun tukena. näkyy, ei vahvaa painotusta painottuu vahvasti Lapsesta esikuva Tasavertainen mahdollisuus kasteopetukseen Kasvatuskumppanuus avain paikalliseen yhteistyöhön Ammattitaitoinen henkilökunta perusresurssi Kirkko ihmettelyn tilaksi Laulava kirkko laulava lapsi Lisää ymmärrystä narratiivisella Raamatun tulkinta- ja käyttötavalla Yhteinen perintö siirtyy sukupolvien ketjussa Lapset rikastuttamaan jumalanpalvelusta ja jumalanpalvelus lapsia ja heidän kotejaan Verkostoyhteistyö lapsen hyväksi ja puolesta Yhteistyötä hyvän omantunnon ihmisten kanssa 0,00 % 20,00 % 40,00 % 60,00 % 80,00 % 100,00 % 120,00 % Taulukko 2. Strategian linjausten näkyminen suunnittelussa. Keskeisimpinä painopisteenä toimintasuunnitelmista nousi erityisesti kasvatuskumppanuus, Ammattitaitoinen henkilökunta, verkostoyhteistyö, sekä

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS Kuullaan lapsen ääni Varhaiskasvatuksen kehittämissuunnitelma 2014 VAKE-työryhmä: Anne-Maria Ahlstedt Kirsi Marila Kirsi Risto Iiris Tornack Kuvat: kannessa ja sivuilla 3, 4,

Lisätiedot

Kouluun lähtevien siunaaminen

Kouluun lähtevien siunaaminen Kouluun lähtevien siunaaminen Tätä aineistoa käytetään rukoushetkessä (ks. sen rakenne s. 9), jossa siunataan kouluun lähtevät. Siunaaminen toimitetaan keväällä tai juuri ennen koulun alkamista. Siunaamisen

Lisätiedot

S E U R A K U N N A N P Ä I V Ä K E R H O O N. leikin lumoa ja hiljaisuutta

S E U R A K U N N A N P Ä I V Ä K E R H O O N. leikin lumoa ja hiljaisuutta S E U R A K U N N A N P Ä I V Ä K E R H O O N leikin lumoa ja hiljaisuutta Kerhorepussa on tossut. Minulla on kiva kerhoreppu. Minä olen ihme Lapsi on seurakunnan päiväkerhossa aikuisten silmäterä. Päiväkerho

Lisätiedot

KRISTILLINEN KASVATUS

KRISTILLINEN KASVATUS KRISTILLINEN KASVATUS Ammattitaitovaatimukset Osaamisen arviointi osaa tukea lapsen hengellistä kasvua syventää kokonaisvaltaisen osaamista ottaen huomioon lapselle ominaiset tavat toimia luo turvallisen

Lisätiedot

KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA

KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA Onnittelut uuden perheenjäsenen vanhemmille! Odotus on päättynyt, ja hän lepää sylissänne. Toivottavasti kaikki on mennyt hyvin. Ja vaikka ei menisikään, Jeesus lupaa olla

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

VAHVAT JUURET, KANTAVAT SIIVET. - Kirkon lastenohjaajan ammatilliset arvot ja etiikka

VAHVAT JUURET, KANTAVAT SIIVET. - Kirkon lastenohjaajan ammatilliset arvot ja etiikka VAHVAT JUURET, KANTAVAT SIIVET - Kirkon lastenohjaajan ammatilliset arvot ja etiikka Lastenohjaajan arvot Lastenohjaajan arvojen perusta on kristillinen ihmiskäsitys ja rakastava Jumala. tyon taustaa Lastenohjaajan

Lisätiedot

E. Kaste seurakunnan jumalanpalveluksessa

E. Kaste seurakunnan jumalanpalveluksessa E. Kaste seurakunnan jumalanpalveluksessa Kasteesta ja siihen valmistautumisesta ks. Lapsen kasteen kaava (1. A). Kun kaste toimitetaan seurakunnan jumalanpalveluksessa (messu, sanajumalanpalvelus, viikkomessu,

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Lisäksi ammattitaitoa täydennetään erilaisilla tehtävillä ja portfoliolla siltä osin kuin sitä ei voida tutkintotilaisuudessa osoittaa

Lisäksi ammattitaitoa täydennetään erilaisilla tehtävillä ja portfoliolla siltä osin kuin sitä ei voida tutkintotilaisuudessa osoittaa 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet suunnitellaan yksilöllisesti yhteistyössä

Lisätiedot

LAPSI ON OSALLINEN. Kirkon varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

LAPSI ON OSALLINEN. Kirkon varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja LAPSI ON OSALLINEN Kirkon varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja KIRKON VARHAISKASVATUS ON Kristillisestä uskosta ja siihen liittyvistä arvoista nousevaa kasvatuksellista vuorovaikutusta Kasvatus- ja kastekumppanuutta

Lisätiedot

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Tule mukaan kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Diakonissa, sairaanhoitaja (AMK) Johanna Saapunki Työpaikka: Kuusamon seurakunta Työtehtävät: perusdiakonia, kehitysvammatyö Mikä on parasta työssä?

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta

Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta I) Hyvinvointityön paikka kirkon elämässä - teologinen näkökulma II) Paikallisseurakunnan toiminta

Lisätiedot

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2 EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 1-2 Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää

Lisätiedot

SEURAKUNTA aarre kaupungissa

SEURAKUNTA aarre kaupungissa Kirkkovaltuusto 16.12.2014, 13, liite 1 Kirkkovaltuusto 27.01.2015, 12, liite 1 SEURAKUNTA aarre kaupungissa Outokummun evankelis-luterilaisen seurakunnan strategia vuoteen 2020 Hyväksytty kirkkovaltuustossa

Lisätiedot

Kaste jumalanpalveluksen yhteydessä

Kaste jumalanpalveluksen yhteydessä Kaste jumalanpalveluksen yhteydessä Kun kaste toimitetaan seurakunnan yhteisessä jumalanpalveluksessa, siihen liitetään tässä esitetyt kohdat. Saarnan jälkeen vanhemmat ja kummit siirtyvät kastettavan

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi v TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi Lapset ja nuoret näkyviksi Kangasalan seurakunnassa info työntekijöille ja luottamushenkilöille v Mikä ihmeen LAVA? Lapsivaikutusten arviointi eli LAVA on

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi. 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala

Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi. 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala MIKSI PUHUMME OSALLISUUDESTA? Osallisuus on ohittamattoman tärkeää kirkon tulevaisuudelle. Missä

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun

Lisätiedot

Lähetysnäkymme 2014-2018. Lähetystyö raikkaassa Pyhän Hengen johdatuksessa

Lähetysnäkymme 2014-2018. Lähetystyö raikkaassa Pyhän Hengen johdatuksessa Lähetysnäkymme 2014-2018 Lähetystyö raikkaassa Pyhän Hengen johdatuksessa POHJOIS-KARJALAN HELLUNTAISEURAKUNTIEN LÄHETYSNÄKY 2014-2018 Seurakunnan lähetystyön näky ja tehtävä Näky: Sytyttää ja levittää

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2007

TOIMINTASUUNNITELMA 2007 TOIMINTASUUNNITELMA 2007 Suomen Ev.-lut. Seurakuntien Lapsityön Keskus ry (SLK) on kirkollinen lapsi- ja perhetyön palvelu-, asiantuntija- ja yhteistyöjärjestö. SLK kuuluu valtionapua nauttiviin järjestöihin

Lisätiedot

PIISPAINKOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN 13. 14.9.2005 JA 5.12.2011 MUKAISET KIRKON VIRKAAN VAADITTAVAT OPINNOT

PIISPAINKOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN 13. 14.9.2005 JA 5.12.2011 MUKAISET KIRKON VIRKAAN VAADITTAVAT OPINNOT 1 PIISPAINKOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN 13. 14.9.2005 JA 5.12.2011 MUKAISET KIRKON VIRKAAN VAADITTAVAT OPINNOT Diakonian / kirkon nuorisotyönohjaajaan / kirkon varhaiskasvatuksen ohjaajan virkoihin kelpoisuuden

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

USKONTO EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO

USKONTO EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO USKONTO Uskonnon opetuksen tehtävänä on tarjota oppilaille tietoja, taitoja ja kokemuksia, joista hän saa aineksia identiteetin ja maailmankatsomuksen rakentamiseen. Uskontoa käsitellään yhtenä inhimillisen

Lisätiedot

VERKKOVÄLITTEINEN VERTAISMENTOROINTI JÄRJESTÖTYÖN TUEKSI EMESSI2. 12.2.2015 /Minna Rajalin

VERKKOVÄLITTEINEN VERTAISMENTOROINTI JÄRJESTÖTYÖN TUEKSI EMESSI2. 12.2.2015 /Minna Rajalin VERKKOVÄLITTEINEN VERTAISMENTOROINTI JÄRJESTÖTYÖN TUEKSI EMESSI2 12.2.2015 /Minna Rajalin EMESSI2 11/2013 11/2015 Tavoite: edistää verkossa tapahtuvan vertaismentoroinnin avulla järjestötyöntekijöiden

Lisätiedot

Lapsen osallistava opetus. = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus

Lapsen osallistava opetus. = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus Lapsen osallistava opetus = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus Teemu Lappalainen 2008 Osallistavan opetuksen tavoite Lapsi ymmärtää Lapsi ymmärtää kokemusten kautta Ei toiminnallisuutta

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka Kirkkovuosi Adventti aloittaa kirkkovuoden. Ensimmäisenä adventtina lauletaan Hoosianna ja sytytetään ensimmäinen kynttilä, toisena toinen, kolmantena kolmas ja neljäntenä neljäs kynttilä. Adventti, Adventus

Lisätiedot

Usko. Elämä. Yhteys.

Usko. Elämä. Yhteys. Usko. Elämä. Yhteys. Aina kun kokoonnumme yhteen seurakuntana, haluamme, että usko, elämä ja yhteys näkyvät keskellämme. Me uskomme Jumalan yliluonnolliseen voimaan. Jumalalle ei ole mikään mahdotonta!

Lisätiedot

MITÄ OLEMME OPPINEET VARHAISKASVATUKSESTA. Kohti elinikäistä oppimista 24.9.2015 Päivi Lindberg

MITÄ OLEMME OPPINEET VARHAISKASVATUKSESTA. Kohti elinikäistä oppimista 24.9.2015 Päivi Lindberg MITÄ OLEMME OPPINEET VARHAISKASVATUKSESTA Kohti elinikäistä oppimista 24.9.2015 Päivi Lindberg 1 Esityksen sisältö Varhaiskasvatus 2000 luvulla VASU strategisena ohjauksen välineenä Varhaiskasvatussuunnitelmatyön

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Opas kastejärjestelyihin

Opas kastejärjestelyihin Perheeseenne on syntynyt pieni vauva. Kotiseurakuntanne toivottaa teille onnea ja Jumalan siunausta lapsen syntymän johdosta. Tämän vihkosen kautta tahdomme auttaa Teitä kastejuhlan valmistelussa. Jyväskylän

Lisätiedot

13.05.2014. Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulin strategia 2015-2020

13.05.2014. Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulin strategia 2015-2020 Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulin strategia 2015-2020 Tuomiokapitulin tehtävänmäärittelyn lähtökohtia Mitä varten tuomiokapituli / me olemme olemassa? Mikä on tuomiokapitulin / meidän perustehtävä?

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

VISIO: Lapsiperheiden tukeminen kasteopetuksessa ja kristillisten arvojen läsnäolo perheiden arjessa ja juhlassa.

VISIO: Lapsiperheiden tukeminen kasteopetuksessa ja kristillisten arvojen läsnäolo perheiden arjessa ja juhlassa. VISIO: Lapsiperheiden tukeminen kasteopetuksessa ja kristillisten arvojen läsnäolo perheiden arjessa ja juhlassa. Päiväkerhot Pyhäkoulu Avoin Päiväkerho Tupatoiminta Perhemessut ja sunnuntaitoiminta Päivähoitoyhteistyö

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö.

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. Varhaiskasvatussuunnitelma Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. 2014 Ypäjän varhaiskasvatuspalvelut Päiväkoti Heporanta: Pollet, Ponit ja Varsat

Lisätiedot

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

SUOMALAINEN KASTE MALJA NÄYTTELY

SUOMALAINEN KASTE MALJA NÄYTTELY SUOMALAINEN KASTE MALJA NÄYTTELY 1 KASTE ON LAHJA Ylösnoussut Kristus antoi kirkolleen tehtävän: Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen

Lisätiedot

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Lisätiedot

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA Seksuaalisuus on suuri ja kiehtova aihe. Sen voi nähdä miten vain ja monin eri tavoin, jokainen omalla tavallaan. Seksuaalisuus on sateenkaaren kaikkien Lasten tunne- ja turvataidot verkostofoorumi värien

Lisätiedot

Käsivarret vahvemmat pienokaista kantavat, saakoot Herran kädet näin lasta hoitaa päivittäin. Virsi 218:2. Kastetilaisuus. Maskun seurakunnassa

Käsivarret vahvemmat pienokaista kantavat, saakoot Herran kädet näin lasta hoitaa päivittäin. Virsi 218:2. Kastetilaisuus. Maskun seurakunnassa Käsivarret vahvemmat pienokaista kantavat, saakoot Herran kädet näin lasta hoitaa päivittäin. Virsi 218:2 Kastetilaisuus Maskun seurakunnassa Lämpimät onnittelut kotiseurakunnasta vauvanne syntymän johdosta!

Lisätiedot

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky Näky Kuva: SXC/S. Braswell Kansanlähetys Yhteystiedot Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL) on vuonna 1967 perustettu Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestö, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN KASVUN TUKEMINEN 14.2.2013

LAPSEN JA NUOREN KASVUN TUKEMINEN 14.2.2013 LAPSEN JA NUOREN KASVUN TUKEMINEN 14.2.2013 E N E 30.9.2010 M M Ä N O S A A M 1 Tekijän/Yksikön I S T A nimi LAPSELLE OMINAISET TAVAT TOIMIA Keskeiset pienten lasten kasvatusta ohjaavat asiakirjat Suomessa

Lisätiedot

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN Pikiruukin päiväkodin toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen perustuu Kokkolan päivähoidon yhteiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja sitoudumme noudattamaan sitä.

Lisätiedot

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780 Mihin verorahat käytetään? Vuosi 2011 Seurakunnan hallinto Jumalanpalvelukset ja kirkkomusiikki 190 298 Muut seurakuntatilaisuudet 63 615 Investoinnit (kurssikeskus yms.) 293 395 Hautaan siunaaminen 117

Lisätiedot

KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020

KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020 KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020 MISSIO Kirkon ja seurakunnan tehtävä perustuu Jeesuksen antamiin lähetys- ja kastekäskyyn sekä rakkauden kaksoiskäskyyn. VISIO Puijon

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2829 KIRKON TYÖNTEKIJÖIDEN HENGELLINEN HYVINVOINTI 2012 QUESTIONNAIRE: FSD2829 SPIRITUAL WELL-BEING OF CHURCH WORKERS 2012

KYSELYLOMAKE: FSD2829 KIRKON TYÖNTEKIJÖIDEN HENGELLINEN HYVINVOINTI 2012 QUESTIONNAIRE: FSD2829 SPIRITUAL WELL-BEING OF CHURCH WORKERS 2012 KYSELYLOMAKE: FSD2829 KIRKON TYÖNTEKIJÖIDEN HENGELLINEN HYVINVOINTI 2012 QUESTIONNAIRE: FSD2829 SPIRITUAL WELL-BEING OF CHURCH WORKERS 2012 Tämä kyselylomake on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen

Lisätiedot

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO Ryhmiksen toiminta-ajatus 1. Kasvatuspäämäärät ja tavoitteet 1.1 Arvoperusta 1.2 Hyvinvoiva lapsi 1.3 Päivähoidon

Lisätiedot

PAKILAN SEURAKUNNAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

PAKILAN SEURAKUNNAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PAKILAN SEURAKUNNAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Sata on paljon, lapsi on vielä enemmän. Tekijät: Helkky Pennanen Ilona Lahtomaa Johanna Ilves Kaarina Kangasmaa Marja-Liisa Lahtomaa Sanna Laine Sanna Niemi

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MITÄ ON? Perheoppimisella tarkoitetaan eri sukupolveen kuuluvien ihmisten yhteistä usein informaalia oppimista,

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO Perhepäivähoito on hoitajan kodissa, pienessä ryhmässä tapahtuvaa päivähoitoa. Perhepäivähoito tarjoaa lapselle kodinomaisen ja yksilöllisen kasvuympäristön, jossa lapsella on

Lisätiedot

Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.).

Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.). Luonnossa kotonaan kriteerit Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.). Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) kuvaavat tapaa, jolla

Lisätiedot

KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ

KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ Mäntyharju 22.3.2012 Varhaiskasvatuksen vanhempainilta KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ Lapsen parhaaksi sujuvaan yhteistyöhön Mitä kasku antaa Lapselle Perheelle Hoitohenkilöstölle Tilaisuuden

Lisätiedot

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Miten uskontodialogi liittyy päiväkotiin? Varhaiskasvatusta ja esiopetusta ohjaavissa asiakirjoissa

Lisätiedot

Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa

Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa Suomen Latu ry ulkoilun ja retkeilyn asiantuntija Perustettu 1938 Toimii valtakunnallisesti ja paikallisesti 215 yhdistystä, joissa 80 000 jäsentä Kaikki löytävät mielekkään

Lisätiedot

9.2.9. Uskonto. Vuosiluokkien 1 2 yhteiset tavoitteet

9.2.9. Uskonto. Vuosiluokkien 1 2 yhteiset tavoitteet 9.2.9. Uskonto Uskonnon opetuksen tavoitteena on tarjota oppilaalle tietoja ja taitoja, joiden avulla hän rakentaa kulttuuri identiteettiään ja ymmärtää ja hyväksyy erilaisuutta. Oppilaat perehtyvät suomalaiseen

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Monta tapaa. parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU

Monta tapaa. parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Monta tapaa parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Hae opiskelupaikka, jolla on merkitystä Diak on valtakunnallinen ammattikorkeakoulu, joka koulut taa auttamisen

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO Lastenohjaaja 1 TUTKINNON RAKENNE Pakolliset tutkinnon osat 70 ov - Lapsen kasvun ohjaus ja huolenpito 30ov - Perhelähtöinen ja yhteisöllinen kasvatustyö 25 ov - Koululaisten

Lisätiedot

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi KYSELYN YHTEENVETO Aineiston keruu ja analyysi Yhteenvedossa on käytetty Laadukas Saattohoito käsikirjaa koskevia arviointilomakkeita, joiden vastaukset saatiin Muuttolintu ry:n Hyvä päätös elämälle projektissa

Lisätiedot

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PERUSTEHTÄVÄ / MISSIO Seurakunta kutsuu ihmisiä armollisen ja kolmiyhteisen Jumalan yhteyteen, julistaa evankeliumia ja rohkaisee

Lisätiedot

KYSYMYKSET JA VASTAUKSET HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄN VUODEN 2007 KYSELYYN

KYSYMYKSET JA VASTAUKSET HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄN VUODEN 2007 KYSELYYN 1 (5) KYSYMYKSET JA VASTAUKSET HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄN VUODEN 2007 KYSELYYN 1. Lähetysjärjestö kirkon lähetystyön toteuttajana 1a. Miten järjestönne ymmärtää asemansa kirkon virallisena lähetysjärjestönä?

Lisätiedot

RIPPIKOULUVIHKO NIMI RYHMÄ 804

RIPPIKOULUVIHKO NIMI RYHMÄ 804 RIPPIKOULUVIHKO NIMI RYHMÄ 804 1 TERVETULOA RIPPIKOULUUN! Kun sinut kastettiin, vanhemmillesi, kummeillesi ja seurakunnalle annettiin tehtäväksi huolehtia kristillisestä kasvatuksestasi. Kuulostaa juhlalliselta.

Lisätiedot

Vähitellen vahvistui kanta, jonka mukaan pyhäkoulu on osa kasteopetusta ja painopisteen tulee olla hartaudessa.

Vähitellen vahvistui kanta, jonka mukaan pyhäkoulu on osa kasteopetusta ja painopisteen tulee olla hartaudessa. Pyhäkouluyhdistyksestä Seurakuntien Lapsityön Keskukseen Valtakunnallinen Suomen Evankelis-luterilainen Pyhäkouluyhdistys, SPY, perustettiin vuonna 1888 tuottamaan materiaalia ja järjestämään koulutusta

Lisätiedot

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN TUKEMISEN ASENNE LASTEN SUOJELUN KESÄPÄIVÄT 10.6.2015 1 Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten ja vanhempi-lapsisuhteiden psykoterapeutti Erityisasiantuntija,

Lisätiedot

Kolehtisuunnitelma 1.7.2015-31.12.2015

Kolehtisuunnitelma 1.7.2015-31.12.2015 su 5.7. Apostolien päivä Kadonnut ja jälleen löytynyt Seurakuntien diakoniatyötä tukevan Suurella Sydämellä -verkkopalvelun kehittämiseen Kirkkopalveluiden kautta. Kirkkopalvelut ry, PL 279, 00181 Helsinki,

Lisätiedot

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939 RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS

Lisätiedot

Kokkolan seurakuntayhtymän ja sen seurakuntien yhteinen tavoiteohjelma Esitys seurakuntaneuvostoille Yhteiset painopistealueet

Kokkolan seurakuntayhtymän ja sen seurakuntien yhteinen tavoiteohjelma Esitys seurakuntaneuvostoille Yhteiset painopistealueet Kokkolan seurakuntayhtymän ja sen seurakuntien yhteinen tavoiteohjelma Esitys seurakuntaneuvostoille Yhteiset painopistealueet 14.5.2013 1 Yhtymän työkorit lähtökohtana yhteisten painopisteiden määrittelylle

Lisätiedot

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Maarit Engberg vt. Perhekonsultti 16.03.2015 Tampere Esityksen rakenne: 1) Ensi kieli ja kehittyvä minuus 2) Kuulon merkitys ja huomioiminen arjessa 3) Tukea

Lisätiedot

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen

Lisätiedot

Seurakunta varhaiskasvatuksen, koulun ja oppilaitoksen kumppanina

Seurakunta varhaiskasvatuksen, koulun ja oppilaitoksen kumppanina Seurakunta varhaiskasvatuksen, koulun ja oppilaitoksen kumppanina Kumppanuuden korit kutsuvat monipuoliseen yhteistyöhön. Niiden avulla kerrotaan yhteistyön tarkoituksesta ja pelisäännöistä. Esite on suunnattu

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Päiväkoti Saarenhelmi

Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi sijaitsee Saarenkylässä kauniilla paikalla Kemijoen rannalla. Läheiset puistot ja talvella jää tarjoavat mahdollisuuden

Lisätiedot

MIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ?

MIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ? Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) MIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ? 1. Kertomuksen taustatietoja a) Vieraat termit Synti on Jumalan käskyjen rikkomista. Raamattu nimittää sitä mm. laittomuudeksi,

Lisätiedot

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 2.4.-1.6.2012 Päiväkoti Huvikumpu, Oulu

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 2.4.-1.6.2012 Päiväkoti Huvikumpu, Oulu RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 2.4.-1.6.2012 Päiväkoti Huvikumpu, Oulu Jokilaakojen koulutuskuntayhtymä Oulaisten ammattiopisto/ sosiaali- ja terveysala Jukka Tervola Sisällysluettelo 1. Yhteenveto.. 3 2. Taustatiedot

Lisätiedot

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA PERHEPÄIVÄHOITO SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SYLI, HALI, HUUMORI, RAVINTO, RAJAT JA RAKKAUS; SIINÄ TARJOOMAMME PAKKAUS SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO ARVOT KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT

Lisätiedot

Armolahjat ja luonnonlahjat

Armolahjat ja luonnonlahjat Armolahjat ja luonnonlahjat Rakkauden palvelua varten Jumalan antamat lahjat Luonnonlahjat ja armolahjat liittyvät t syvällisell llisellä tavalla ihmisen kokonaisvaltaiseen kutsumukseen. Luonnonlahjat

Lisätiedot

Havaintomateriaalia - avuksi sinulle

Havaintomateriaalia - avuksi sinulle Havaintomateriaalia - avuksi sinulle - lapsi ja nuorisotyöhön - taide- ja leirikoulutyöhön - lähetyskasvatukseen - teemapäiviin - kirkollisiin tapahtumiin - ystävyysseurakunta- työhön - erityisryhmille

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

KARINRAKAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

KARINRAKAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KARINRAKAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Tämä päivä on lahja Tämä päivä on arvokas Tämä päivä on ainutlaatuinen tänäkin päivänä voi tapahtua ihme! Marleena Ansio Karinrakan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelman

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

Hyväksytty kirkkovaltuustossa pvm 1.10.2013 57

Hyväksytty kirkkovaltuustossa pvm 1.10.2013 57 Laukaan seurakunnan kasvatustyön (lapsi- ja perhe-, varhaisnuoriso-, nuoriso-, rippikoulu sekä koulu- ja oppilaitostyö) JOHTOSÄÄNTÖ A. Yleissäännökset Hyväksytty kirkkovaltuustossa pvm 1.10.2013 57 1 Laukaan

Lisätiedot

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa.

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa. 1 PÄIVÄHOIDON ASIAKASKYSELY 2014 Perheet ovat vastanneet kyselyyn sähköisellä ja paperisella lomakkeella keväällä 2014. Kyselyyn vastasi 317 vanhempaa. Vastausprosentti on 23,83%. Päivähoidon asiakkaina

Lisätiedot

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei. Uskonto (UE) Uskonnon opetukseen kaikille yhteiset aihekokonaisuudet sisältyvät seuraavasti. Opetuksessa annetaan valmiuksia osallistua seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhteisöjen toimintaan. Opetuksessa

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma 22.6.2015 Varhaiskasvatus Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma www.nurmijarvi.fi Avoimen varhaiskasvatuksen esimies Kirsi Viitanen 040 317 4066 kirsi.viitanen@nurmijarvi.fi

Lisätiedot

DOGMATIIKKA. Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde?

DOGMATIIKKA. Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde? DOGMATIIKKA Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde? JUMALA RAKKAUS EHTOOLLINEN KIRKKO PELASTUS USKONTUNNUSTUKSET

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Koulutusta tulevaisuuden kirkkoon

Koulutusta tulevaisuuden kirkkoon Koulutusta tulevaisuuden kirkkoon Diakin kehittämispäivät 17.9.2010 Kirkkona elämisen kerrokset I kerrostuma Dominoi 1800-luvun puoliväliin saakka Staattinen Paikallisyhteisökeskeinen Olla ihminen oli

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot