LAUSUNTO LUONNOKSESTA MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAKSI VUOSILLE

Transkriptio

1 1 (6) Maa- ja metsätalousministeriö PL Valtioneuvosto LAUSUNTO LUONNOKSESTA MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAKSI VUOSILLE Maa- ja kotitalousnaisten Keskus esittää lausuntonaan seuraavaa ja muilta osin yhtyy ProAgria Keskusten Liiton lausuntoon: 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS 1.2. Maa-, elintarvike- ja metsätalous Maataloustuotteiden jalostus ja elintarvikkeiden valmistus Pieniä elintarvikeyrityksiä ei ole meille syntynyt siinä mitassa kuin joskus kuviteltiin. Ala on haasteellinen ja lainsäädännöllisesti hyvin tarkoin säädelty ja vaatii usein mittavia investointeja jo yritystoiminnan alussa. Suomen tulisi vaikuttaa myös EU-lainsäädäntötyöhön siten, että lainsäädännöstä ei tule pienille elintarvikeyrityksille liian raskasta. Suomi tunnetusti tulkitsee säädökset muita tiukemmin. Tämä pahimmillaan saattaa johtaa siihen, että pienet elintarvikeyritykset lopettavat toimintansa tai meille ei juurikaan synny uusia yrityksiä. Lähiruoka ja paikallismarkkinoiden kehittäminen Lähiruoka on selvästi vakiinnuttanut asemansa. Kuluttajat arvostavat ruuan jäljitettävyyttä yhä enemmän. Kuluttajakunta on hyvin erilaistunutta, ja kannatamme kansallisen ruokastrategian tavoitteita. Kannatamme, että kehittämisohjelmassa tuetaan selvästi kansallisen lähiruuan kehittämisohjelman tavoitteiden toteutumista. Luomuruokaketjun nykytila Luomualan kehittämisohjelmassa painotetaan pk-sektorin elintarvikeyritysten toimintamahdollisuuksien parantamista. Tätä tarvitaan, jotta kuluttajat saisivat haluamiaan luomutuotteita. Tässäkin yhteydessä on korostettava riittävän kuluttajainformaation tärkeyttä. Kaikille kuluttajille ei ole mitenkään selvää, mitä luomu oikeastaan tarkoittaa ja mistä kuluttaja maksaa. Yleistä Toimintaympäristössä jätetään yllättävän vähälle huomiolle palvelusektori. Palveluiden käyttö tulee joka tapauksessa lisääntymään. Maaseudunkin väestön ikääntyessä palveluita tarvitaan ja käytetään yhä enemmän. Esimerkiksi Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksessa valmistunut hanke Vanhusten perhehoidosta maaseudulla, antaa positiivisia signaaleja maaseudun uusista mahdollisuuksista. Olisimme myös suoneet, että toimintaympäristössä olisi jokin sana kohdistettu maaseudun naisiin. Kehittyvä ja hyvinvoiva maaseutu tarvitsee ikä- ja sukupuolirakenteeltaan terveen kokonaisuuden. Maaseudun tulevaisuuden ratkaisevat nuoret naiset, näkevätkö he maaseudun hyvänä asuinpaikkana ja/tai saako sieltä riittävän riittävän toimeentulon joko palkkatyössä tai yrittäjyyden eri muodoissa. Maa- ja kotitalousnaisten Keskus PL 251, Urheilutie 6B, VANTAA, puh ,

2 2 (6) Nuorten naisten monipuolinen ja hyvä koulutus antaa paljon uusia mahdollisuuksia, joita he voivat hyödyntää omassa yritystoiminnassaan. Tietoverkot ja etätyön tekeminen antavat mahdollisuuksia. Lähiruoan merkitys kasvaa ja ns. green care toiminta yleistyy Alueellinen kehittäminen Tavoite tukea laajasti maaseudun uudistumista ja tuottavuuden kasvua on kannatettava. Alueiden erilaistuminen ei saa johtaa maaseutualueiden eri arvoiseen kohteluun. Asioita voidaan ja pitää tehdä eri tavalla, mutta tietyt peruspalvelut pitää taata myös maaseudun väestölle. Varsinkin koulu- ja perusterveyspalvelujen saatavuudella on suora yhteys siihen, jäävätkö nuoret perheet maaseudulle ja pidetäänkö maaseutua potentiaalisena asuinpaikkana. Palveluita voidaan tarjota monella tavalla, myös sähköisesti, mutta silloin tarvitaan hyvin toimivat tietoliikenneyhteydet. Toimivat tietoverkkoyhteydet ovat myös toimivan arjen edellytys. Kokonaisuudessaan arjen turvallisuus ja sen takaaminen maaseudun ihmisille olisi ansainnut muutaman sanan. Kun yhteiskunnan palvelut, ml. poliisi- kuin paloviranomaisten palvelut, ovat yhä kauempana, joudutaan miettimään varsinkin syrjäisemmän maaseudun turvallisuus asioita ihan uudella tavalla. Yhteisöllisyys ja kylien kehittäminen Yhteisöllisyys on tärkeä maaseudun voimavara. Harvenevan väestön yhteydenpitoon on myös some tuonut uusia mahdollisuuksia, mutta paraskaan sähköinen palvelu ei voi korvata aitoa ihmisten kohtaamista. Kylillä ja maakunnissa toimivilla moninaisilla järjestöillä yhdistyksineen on tärkeä rooli maaseudun yhteisöllisyyden rakentajana ja ylläpitäjänä. Myös tämän yhteisöllisyyden vaaliminen tarvitsee tukitoimenpiteitä mm. koulutusta ja apua viranomaisyhteistyöhön. Paikallinen kehittäminen LEADER-toimintavalla on ollut hyviä vaikutuksia. Monet tulokset on saavutettu useiden eri toimijoiden yhteistyönä ja LEADERin kautta on saatu varoja toiminnan kehittämiseen. Jatkossakin tulisi huomioida laaja-alainen yhteistyö kaikkien paikallistasolla toimivien organisaatioiden kanssa. 2. ANALYYSISTÄ NOUSEVAT TARPEET 4. VALITTU STRATEGIA Prioriteetit ovat sinänsä keskeisiä ja hyvin valittuja. Mietimme, olisiko palvelusektoria kokonaisuudessaan voinut ottaa näkyvämmin esille. Palvelusektorilla on merkittävä työllisyysvaikutus Valittu strategia ja sen painopisteet Tulevaisuuden kannalta on yrittäjyyden painottaminen edelleenkin tärkeää. Pk-sektori työllistää ja on joustava vastaamaan kuluttajien tarpeisiin. Parempi kuluttajien tarpeiden tuntemus ja niihin vastaaminen on keskeistä yritysten menestymisen kannalta.

3 3 (6) 7. VALITUT TOIMENPITEET Maaseudulla naisyrittäjyydellä on oma sijansa. Usein uudet yritysideat syntyvät naisten toimesta ja naiset ovat valmiita lähtemään pienimuotoiseen yritystoimintaan. Ongelmia tuleekin enemmän työn ja perheen yhteensovittamisessa sekä uskalluksessa lähteä kasvattamaan yritystä. 7.2 Koulutus ja tiedonvälitys Näemme erittäin hyvänä ja tärkeänä koulutuksen ja tiedonvälityksen jatkumisen uudella ohjelmakaudella. 7.3 Neuvonta Toimenpidettä toteutetaan kehittämishankkeina. Olisi tärkeää, että koulutus nähtäisiin laajana oppimisprosessina ja se voisi sisältää myös yrityskohtaista neuvontaa. Yritykselle voitaisiin laatia omanlaisensa OPS, joka olisi pohja tavoitteelliselle oppimiselle neuvontapalveluiden avulla. Esimerkiksi elintarvikelainsäädäntöön liittyvät asiat koetaan vaikeiksi ja säädöksiä saatetaan tulkita eri tavoin eri osissa maata. Yritykset tarvitsevat tukea ja neuvontaa esim. oman yrityksensä omavalvontajärjestelmän luomisessa. Pienissä yrityksissä tehdään omin voimin lähes kaikki asiat eikä yrittäjällä ole aikaa ja mahdollisuuksia yksin selvittää asioita. Tarvitaan osaamisen vahvistamista ja neuvonnan tukea. Sama koskee ruokapalvelu-, matkailu- ja pitopalveluyrityksiä. Ehdotamme toimenpiteen sisältö -kohtaan: Yritykset tarvitsevat ja haluavat yrityskohtaista neuvontaa, ei vain koulutusta. Laaditaan neuvontapalveluja hyväksikäyttäen yrittäjille oma OPS. Ympäristön tilan parantaminen kohtaan lisätään alkuperäiskasvit. Pidämme esitettyä neuvontatoimenpidettä erittäin hyvänä ja monipuolisena. Uusi kaksiportainen järjestelmä vaatii tilakohtaista neuvontaa ympäristöasioissa, jotta tuki saataisiin kohdentumaan ohjelman tavoitteiden mukaisesti Maataloustuotteiden jalostus, markkinoille saattaminen ja kehittäminen Jotta mm. lähiruoan kasvavaan kysyntään pystytään vastaamaan, tarvitaan lisää elintarvikkeita valmistavia yrityksiä. Suomessa tarvitaan nimenomaan pienyritystukea elintarvikkeiden jalostamista kehittäville yrityksille. Tiedot ELY-keskuksista kertovat, että tämän ohjelmakauden rahoitus tälle sektorille on ollut riittämätöntä. Yhteistyön lisääminen myös yritysten välillä on tärkeää niin markkinoinnin kuin logistiikan näkökulmasta Ehdotamme Tukitasoksi elintarvikeyrityksille 50%. Tukitasojen pitäisi olla mahdollisimman yhdenmukaiset eri toimialoilla Ympäristöinvestoinnit Pidämme erittäin hyvänä, että kosteikon valuma-alueen peltoprosentti on nyt ehdotettu 10 % entisen 20 % sijaan. Pidämme hyvänä myös sitä, että luonnon monimuotoisuus- asiat saavat lisää painoarvoa. Hoitotoimenpiteisiin lisäyksenä rantaniityillä ruovikon niittäminen. Karjatalouteen liittyviin rakennelmiin ja rakenteisiin lisäyksenä ladot.

4 4 (6) Yhdeksi hakijatahoksi myös osakaskuntia. Uomien luonnonmukaisen muotoilun kustannusperusteeksi todellisia kustannuksia hehtaariperusteisten kustannusten vaihtoehdoksi. 7.6 Maaseudun palvelujen ja kylien kehittäminen Arvostamme sitä, että maaseudun palvelut ja ympäristöasiat on huomioitu monipuolisesti. Uusien palvelumallien kehittäminen on erittäin tärkeää ja siinä tulisi ottaa entistä enemmän huomioon eri sektorirajoja ylittävät mallit. Lainsäädäntö ja eri hallinnonalojen säädökset eivät saisi estää uudenlaista toimintaa. Pidämme hyvänä hanketoiminnan jatkumista esitetyllä tavalla. 7.7 Ympäristökorvaukset Ympäristökorvausjärjestelmän rakenne on kokonaisuudessaan hyvä ja selkeä. Pidämme hyvänä sitä, että ohjelman ympäristöinvestoinnit, hanketoiminta, tiedottaminen ja neuvonta toteuttavat osaltaan korvausjärjestelmän läpi viemistä. Toimenpiteiden valintojen suhteen on varmistuttava siitä, että tila voi parantaa ja muuttaa joustavasti ympäristötoimenpiteitään. Tämän onkin suunniteltu onnistuvan neuvonnan kautta. Ympäristösitoumukseen liittyvän koulutusvaatimuksen määräajaksi 2 vuotta. Pätevien luennoitsijoiden saaminen koulutukseen ei lähes koko viljelijämäärän kouluttamisen osalta onnistu lyhyellä aikajaksolla. Neuvonnan avulla tapahtuvaa ympäristösitoumuksen toimenpiteiden täydentämistä pitäisi pystyä valitsemaan myös myöhemmin kuin aivan sitoumuksen alussa Ympäristönhoitonurmet Ohjelmassa on ehdotettu hyvä ja monipuolinen valikoima ympäristönhoitonurmille. Monimuotoisuuden näkökulmasta MYTVAS tutkimuksenkin mukaan on kuitenkin todettu niittymäisten vanhojen nurmien olevan tärkeitä. Tällä perusteella myös Lumo-perusteisille monivuotisille ympäristönurmille täytyy löytyä joku sellainen tukimuoto, joissa ei ole muokkaamis- tai kylvöpakkoa. Muokkaaminen hävittää niittylajistoa kymmeniksi vuosiksi pioneerilajien vallatessa alaa ja kylvettävissä niityissä muut tekijät ovat onnistumisessa määräävämpiä kuin kylvetty lajisto. Suojavyöhykkeen laiduntamisen yhteydessä mainitaan, että suojavyöhykettä ei saa ylilaiduntaa. Jos ranta on eroosioherkkää, se tulee tarvittaessa voida aidata Peltoluonnon monimuotoisuus Sitoumukset - lohkokohtaiset toimenpiteet Monimuotoisuuspellot on esitetty niin, että ne perustetaan vuosittain. Ehdotamme, että jo olemassa olevat niityt ja niittymäiset vanhat pellot voisivat olla perustamatta ja niiden jo olemassa olevaa arvokasta kasvillisuutta hoidetaan.

5 5 (6) Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoito 7.11 Yhteistyö Pidämme hyvänä tätä sopimustyyppiä ja sitä että ympäristökorvaussitoumusta ei edellytetä hakijalta. Kannatamme kiinteitä tukitasoja siinä tapauksessa, että tukitaso säilyy kannustavana toimijoiden, tavoitteiden toteutumisen sekä tasapuolisen kohdentamisen näkökulmista. Tuen hakijoiksi on ehdotettu viljelijöitä ja rekisteröityjä yhdistyksiä. Ehdotamme, että rekisteröidyn yhdistyksen lisäksi myös osakaskunnat voivat olla hakijatahoina, esimerkiksi maatalouteen liittyvien ranta-alueiden hoidossa. Mikäli hakija ei ole yhdistys ja jos vaaditaan viljelijämääritelmän täyttymistä, ehdotamme sopimuspinta-alaa täyttämään viljelijän määritelmän mukaista pinta-alaa. Ympäristösopimuksia on esitetty pellon ulkopuolisille alueille sekä lintualueille. Ehdotamme, että myös niittymäisiksi muodostuneet peltonurmet voidaan tietyissä tapauksissa ottaa ympäristösopimuksiin mukaan. Kriteerinä olisivat niittymäinen lajisto, vesiensuojelu, linnusto tai lohkolla edellisellä kaudella ollut perusteltu erityistukisopimus. Tällöin ei tulisi olla muokkaamis- tai kylvövaatimusta, joka tuhoaisi niittymäisen lajiston. Rajauksissa reunavyöhykkeiden leveys on mainittu enintään 20 m leveäksi. Tämä ei kuitenkaan riitä kaikille kohteille, esimerkiksi kiilamaisesti leviäville reunavyöhykkeille tai silloin jos joku lohko on järkevää ottaa kokonaan reunavyöhykkeeksi. Joskus jäljelle jäävä ala voi olla hankala mihinkään muuhun käyttöön tai hoitomuotoon. Kohdassa jättiputken kemiallinen torjunta poistetaan sana kantokäsittely, joka viittaa vesakon torjuntaan. Jättiputkien torjunnassa niiden lehdille sivellään glyfosaattia. Reunavyöhykkeiden metrimäärää lievennetään huomioiden lohkon muoto. Reunavyöhykkeillä ja saarekkeissa hoitomuotona voi olla myös laidunnus. Puiden ja pensaiden raivauksen laskelmassa otetaan huomioon useamman vuoden raivaus, koska yhden vuoden raivaus ei useinkaan ole riittävä. Yhteistyö eri toimijoiden välillä on välttämätöntä. Yhteistyössä tulisi tunnistaa eri toimijoiden parhaat osaamisalueet ja löytää synergisiä etuja. Laaja yhteistyö tuo usein myös hallinnollisia kustannuksia ja vie aikaa löytää yhteinen toimintatapa. Yhteistyössä tulisi katsoa myös kustannustehokkuutta. Joskus joku organisaatio pystyy hoitamaan asian parhaiten itsenäisesti ja nopeasti, joskus laaja yhteistyö takaa parhaan tuloksen. Tässä yhteydessä haluamme korostaa valtakunnallisten hankkeiden tärkeyttä. On monia asioita, joita pitää ja voidaan parhaiten kehittää valtakunnallisesti ja siirtää toteutus sitten maakuntiin. Mikäli rahoitusta valtakunnalliseen hanketoimintaan on liian vähän, kehittämistyö siirtyy maakuntiin ja samaan asiaan luoda monta erilaista maakunnallista mallia. Tästä on huonoja esimerkkejä kuluvalla ohjelmakaudella. Alueellinen ja paikallinen kehittäminen on eri asia ja siihen pitää olla riittävästi varoja.

6 6 (6) LEADER Luonnoksessa annetaan LEADER-toiminnalle kasvavaa roolia. Tällöin myös huolehdittava yhdistysten hallinnon riittävästä osaamisesta. Vastuukysymykset on selvitettävä tarkoin toimintaan osallistuville. Ehdotamme Toimijoiden listaan lisätään myös maa- ja kotitalousnaiset, olemmehan suurin maaseudun naisjärjestö. Vantaalla MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN KESKUS Liisa Niilola toiminnanjohtaja Maa- ja kotitalousnaisten Keskus on valtakunnallisen neuvontajärjestön keskusjärjestö. Maa- ja kotitalousnaiset on yksi maan suurimmista naisjärjestöistä. Se tarjoaa kotitalous-, yritys- ja maisemanhoidon neuvontaa. Lähes jäsenen ja noin 70 ammattineuvojan Maa- ja kotitalousnaiset on vahva maaseudun kehittäjä.