RVL:n voimavarastrategia Liikenne itärajalla vilkastuu Kainuussa turvallisuus taattu 1 / vuosikerta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RVL:n voimavarastrategia 2012-2022. Liikenne itärajalla vilkastuu Kainuussa turvallisuus taattu 1 / 2012. 79. vuosikerta"

Transkriptio

1 RVL:n voimavarastrategia Liikenne itärajalla vilkastuu Kainuussa turvallisuus taattu 1 / vuosikerta

2 2 RAJAMME VARTIJAT Sisällysluettelo: s.26 Pääkirjoitus: Rajavartiolaitoksen voimavarastrategia...3 Voimavarat yhdessä tekemällä...5 Itäraja vilkastuu vilkastumistaan...8 Östgränsens trafik blir allt livligare...10 Eastern border busier than ever Suuret massat hallitaan An exercise in crowd control Kaksi pientä tarinaa multipersoonista Rajaturvaa Pohjois-Karjalasta Kuusamossa ei olla kiireen selässä Kainuussa ylittyi puoli miljoonaa Matkustajamäärä yli viisinkertaistui Salla juhlisti uutta matkustajaennätystä Sopimus poroista uudistetaan norjalaisten kanssa...31 Lapissa rajanylitysten määrä kasvaa huimasti RVL:n uusi verkkosivusto valmiina julkaistavaksi. 34 MNE 7 seminaarissa korostettiin yhteistyötä Tunnustus ansiokkaasta toiminnasta Hypotermia vaanii kylmässä työskentelevää Ajankohtaista RVL:n pikkukopterilla lennettiin viimeisen kerran Partiovene saavutti yleisön suosion Rajajääkärikomppanian alokkaat vannoivat valan Joensuussa Rajavartijan peruskurssin aloitti 80 opiskelijaa...41 Erikoisrajajääkärikilta kunnioitti sotaveteraaneja Pohjanlahden Merivartiokilta vietti vuosipäivää RVL:n alus näkyy voittokuvassa päivän kansainvälinen tapahtuma Tornio-Haaparannassa Kuivalaisen taistelun muistomerkki paljastettiin Kiteellä Viimeistä kertaa Karttimolla EU:n viisumipolitiikka yhdentyi Pohjois-Afrikassa 47 Talvipäivän sininen hämärä valaisee Kainuun rajavartioston kelkkapartion taivalta Kuusamossa. Kuva: Arto Tulima Vanhempi rajavartija Sami Vaakanainen Niiralan tulli- ja rajavartioasemalta tarkastaa pihamiesvuorossaan, ettei maahan saapuvassa autossa ole kiellettyjä esineitä. Kuva: Harri Ekholm s.20 s.35 kansikuva: Arto Tulima Kohta hypätään hyiseen veteen... YLE TV2:n Puoli seitsemän -ohjelman toimittaja Pauliina Ståhlberg testasi heikosta jäistä pelastautumista Raja- ja merivartiokoulun opettaja Björn Sundströmin neuvojen mukaan. Kuva: Salla Virtanen

3 RAJAMME VARTIJAT 3 Pääkirjoitus Rajavartiolaitoksen voimavarastrategia Rajavartiolaitoksen esikunta on tehnyt kattavan arvion voimavaroista ja menopaineista strategiakaudella Toimintakyky on hyvä, mutta tulevaisuudessa on merkittäviä haasteita. Tehtävät lisääntyvät. Toimintamenomäärärahaan on tehty merkittävä leikkaus ja kustannustason nousu kaventaa muutoinkin talouden liikkumavaraa Rajavartiolaitoksen voimavarat turvataan kaakkoisrajalla, pääkaupunkiseudulla, Suomenlahden alueella ja pohjoisella Itämerellä. Välttämättömiin ilma-alus- ja alusinvestointeihin sekä rajaliikenteen kasvun vaikutusten hallintaan hankitaan tarvittavat lisävoimavarat. RVL:n toimintakyky ja strateginen kehittäminen varmistetaan määrätietoisin sisäisin voimavarasiirroin. Talousarvion ulkopuoliset rahoituslähteet hyödynnetään täysimääräisesti. Päivi Kaasinen viestintäpäällikkö - päätoimittaja Rajavartiolaitoksen voimavarastrategia Rajavartiolaitoksen Strategia 2022 on julkaistu suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Julkaisu löytyy internet-sivuilta > Rajavartiolaitos > Strategia Gränsbevakningsväsendets Strategi 2022 har publicerats på finska, svenska och engelska. Publikationen går att finns vid internet-sidan > Gränsbevakningsväsendet >Strategi The Finnish Border Guard s Strategy 2022 has been published in Finnish, Swedish and English. The publication is found on the website > Finnish Border Guard >Strategy ISSN:n RV 1/12 on ilmestynyt maaliskuussa. TOIMITUS: Kustantaja Rajavartiolaitos Päätoimittaja Viestintäpäällikkö Päivi Kaasinen puh Toimitussihteeri Marja Naapuri puh Postiosoite Rajamme Vartijat PL 3, Toimituksen käyntiosoite Korkeavuorenkatu 21, 3 kerros, Helsinki Käännökset Käännös-Aazet Taittaja Jussi Ekberg Kopijyvä Oy Paino Kopijyvä Oy Tilaukset, niiden peruutukset ja osoitteenmuutokset kirjallisina: Petri Istolainen Kopijyvä Oy PL Kuopio

4 4 RAJAMME VARTIJAT Sisäministeri Päivi Räsäsen mielestä Rajavartiolaitoksen toimintakulttuuri ja työmoraali ovat hyviä.

5 RAJAMME VARTIJAT 5 Voimavarat yhdessä tekemällä Voimavarastrategiaseminaarissa keskusteltiin vilkkaasti. Vasemmalta Merivartioliiton Erkki Hirvonsalo, Päällystöliiton Jukka Mäkinen, Konepäällystöliiton Ilkka Ikävalko ja takana seisomassa Merivartioliiton Juha Masalin. Talouden liikkumavaravara supistuu Hallitusohjelman yksi keskeinen tavoite on valtion talouden tasapainottaminen. Viranomaisten määrärahoihin tehdään vuodesta 2013 alkaen merkittävä leikkaus. Hallituksen päätökset vähentävät Rajavartiolaitoksen toimintamenomomentin määrärahaa vuonna 2015 noin 9 milj. euroa vuoden 2011 tasosta. Yleinen kustannustason nousu on joka vuosi varovaisesti arvioiden 2 %, mikä kaventaa RVL:n määrärahan ostovoimaa vuoteen 2016 mennessä toiset 9 milj. euroa. Tehtävät määrä lisääntyy Ulkorajaliikenteen kasvu on ollut voimakasta erityisesti kaakkoisrajalla ja pääkaupunkiseudulla. Kasvun odotetaan jatkuvan, ja näköpiirissä on myös EU:n ja Venäjän viisumivapaus. Sujuvan ja turvallisen rajaliikenteen varmistaminen on tärkeää, sillä se edistää Ihmisten kanssakäymistä ja elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksia. Lähes kaikki itärajan rajanylityspaikat on uudistettava. Rajatarkastuksia on tarve vahventaa noin 160 henkilötyövuodella. Rajanylityspaikkojen infrastruktuurin kehittäminen, henkilöstön lisääminen ja tarkastuslaitteiden hankinta edellyttää RVL:lta noin 14 milj. euron lisäpanosta rajatarkastuksiin vuoteen 2014 mennessä. Suomenlahdesta on tullut yksi vilkkaimmin liikennöidyistä merialueista. RVL:n uusi partiovenekalusto, kaksimoottorisen helikopterikaluston uudistaminen, monitoimisen ulkovartiolaivan käyttöönotto sekä RVL:n toimintamenomomentin määräraha noin 220 milj. euroa vuodessa VOIMAVARAMUUTOKSET Määrärahavähennys 9 milj. euroa Kustannustason nousu 9 milj. euroa Uuden kaluston käyttö- ja ylläpito 7 milj. euroa Rajaliikenteen kasvun hallinta 14 milj. euroa Sopeuttamis-/lisätarve yhteensä 39 milj. euroa Dornier-lentokoneiden valvontatekniikan uudistaminen parantavat Suomen kykyä vastata kasvaviin merellisiin turvallisuushaasteisiin. Uuden teknisesti ja toiminnallisuuksiltaan paremman ilma-alus- ja aluskaluston käyttöönotto lisää käyttö- ja ylläpitokustannuksia noin 7 milj. euroa vuodesta 2014 alkaen. Määrätietoisella suunnittelulla tuloksia RVL on suurien haasteiden edessä. Pelkästään määrärahavähennysten ja kustannusten nousun hallinta edellyttää RVL:lta noin 25 milj. euron sopeuttamistoimia vuoteen 2016 mennessä. Tämä vastaa yli 10 % osuutta RVL:n toimintamenomomentin määrärahasta. RVL kantaa vastuuta myös kasvavan rajaliikenteen vaikutusten hallinnasta. Rajatarkastuksia vahvennetaan noin 70 henkilötyövuodella sisäisin toimenpitein vuoteen 2016 mennessä. Rajaylityspaikkojen uudistaminen, tarkastuslaitteiden hankinta ja henkilös-

6 6 RAJAMME VARTIJAT tön vahventaminen aiheuttavat RVL:lle noin 10 milj. euron lisäkustannuksen, johon ei ole voitu varautua. RVL:n lähtötilanne on huomattavasti parempi kuin monen muun viraston. RVL:ssa julkisen hallinnon haasteet on tunnistettu pidemmän aikaa. Organisaation ja toiminnan kehittäminen on ollut ennakoivaa. Talous on nyt tasapainossa. Sopeuttamistoimet voidaan suunnitella ja valmistella huolellisesti ilman kiirettä tai irtisanomisten uhkaa. RVL on valmistellut toiminta-ajatuksen jo edellisessä toiminta- ja taloussuunnitelmassaan. RVL toimeenpanee hallituksen 9 milj. euron määrärahaleikkaukset vähentämällä noin 160 henkilötyövuoden panoksen vuoteen 2016 mennessä. Henkilöstöä vähennetään rajojen valvonnasta ns. rauhallisemmalta rajaosuudelta, hyödyntämällä jo toimeenpantu johtoportaiden lakkauttamisen ja asemien yhdistämisen vaikutus sekä kehittämällä hallinnon ja teknisten palvelujen prosesseja. Voimavarat turvataan kaakkoisrajalla, Suomenlahdella ja pohjoisella Itämerellä. Kasvavan rajaliikenteen vaikutusten hallintaan pyritään saamaan puuttuva lisärahoitus talousarviossa. Tämän lisäksi RVL:n on suunniteltava noin 16 milj. euron sopeuttamistoimet, jotta myös kustannusten nousun vaikutus voidaan hallita. Toimenpiteet kartoitetaan yhteistyöllä Rajavartiolaitoksen esikunta on aloittanut säästötoimenpiteiden valmistelun tammikuussa Ensimmäisessä vaiheessa kartoitettiin mahdollisia säästötoimenpiteitä ja niille asetettiin alustavat säästötavoitteet. Toisessa vaiheessa tehdään yksityiskohtaisemmat laskelmat säästötoimenpiteiden vaikutuksista hallintoyksiköissä sekä arvioidaan niiden toteuttamismahdollisuudet ja riskit. Tämän työn tuloksena esikunta valmistelee hallintoyksiköille suunnitteluperusteet kesäkuussa annettavaan suunnittelumääräykseen. Tässä vaiheessa myös henkilöstöjärjestöt tulevat informoiduksi ja kuulluksi. Säästötoimenpiteiden vaikutukset arvioidaan loppuvuodesta järjestettävässä RVL:n tulosneuvottelussa. Vasta sen jälkeen on päätösten aika. RVLE:ssa järjestetyssä henkilöstöjärjestöjen puheenjohtajille suunnatussa voimavarastrategiaseminaarissa todettiin, että toimintaympäristön haasteisiin ja kustannuspaineisiin voidaan varautua parhaiten sillä tutulla yhdessä tekemisen meiningillä. Henkilöstöjärjestöt: Oikeat lähtökohdat säästökohteiden kartoituksessa Merivartioliiton puheenjohtaja Juha Masalin painottaa henkilöstölle olevan tärkeää, että mahdollisia säästökohteita etsitään niin, ettei pelkoa irtisanomisista tai lomauttamisista ole suunnitelmissa mukana. Merivartioliitto toivoo myös, että henkilöstö pidetään asian etenemisestä hyvin tietoisena koko prosessin aikana. Merivartioliitto näkee määrärahavajeen olevan RVL:n mittapuussa erittäin merkittävä ja haastava. Ensimmäisessä työnantajan ja järjestöjen välisessä seminaarissa löytyi Juha Masalinin mukaan kuitenkin yllättävän paljon sellaisia toimia, mistä mahdollisia säästöjä ja toiminnan tehostamista voidaan saada aikaiseksi vaarantamatta liialti päätehtävien hoitamista. Työaikajoustoilla mm. meri- ja rajavalvonnassa on myös mahdollista saavuttaa merkittävää toiminnan tehostamista pienemmillä resursseilla ja määrärahoilla, mikäli asiasta päästään osapuolten kesken yhteiseen ymmärrykseen. - Kaikista ylimääräisistä kiinteistöistä luopumalla ja esimerkiksi yhdistämällä esikuntia saavutettaisiin myös selkeää säästöä mm. toimitilakustannuksista, toteaa Masalin.

7 RAJAMME VARTIJAT 7 RVL:n henkilöstö tässäkin yhteistyökykyinen Merivartioliiton puheenjohtaja Masalin sanoo, että RVL:n henkilöstö on varsin innovatiivista ja mukautuvaa. Hän painottaa, että säästötavoitteista huolimatta on tärkeää saada lisämäärärahaa jatkuvaan rajanylitysliikenteen lisääntymiseen ja etenkin mahdolliseen Venäjän viisumivapauteen valmistauduttaessa. - Tämä lienee tulevaisuuden suurin haaste, jotta saadaan tarpeet perusteltua niin, että rajanylitysliikenteen lisääntymiseen pystytään vastaamaan riittävällä ja koulutetulla henkilöstöllä myös tulevaisuudessa, painottaa Juha Masalin. - Haastavaa tullee myös olemaan määrärahojen saaminen kaluston ylläpitokustannuksiin sekä mm. lentokaluston välttämättömiin uudistuksiin, hän lisää. Kaikki langat tällä hetkellä omissa käsissä - Säästötalkoisiin joutuminen on tietysti kaikkien kannalta ikävä asia, toteaa Päällystöliiton varapuheenjohtaja Jukka Mäkinen. - RVL on ollut viime vuosina jatkuvan muutoksen kourissa eikä tahti näytä yhtään hidastuvan, sanoo hän. - Kentällä tämä asia tulee aiheuttamaan epävarmuutta ja huolta omasta tulevaisuudesta. Työnantajan avoimella, oikealla ja riittävän kattavalla tiedottamisella voidaan näitä ongelmia lieventää, korostaa Jukka Mäkinen. Mäkinen katsoo, että vaikka tulevaisuutta on hyvin vaikea ennustaa, RVL on kuitenkin hyvin johdettu, tunnettu ja arvostettu turvallisuusviranomainen, joka tulee selviämään tulevaisuuden haasteista vallan mainiosti. - Kaikki langat ovat tällä hetkellä meidän omissa käsissämme, toteaa Jukka Mäkinen. Tulevien säästökohteiden tai leikkausten suunnittelemisen on oltava pitkäjänteinen ja avoin prosessi, johon henkilöstöjärjestöjen edustajat on otettava mukaan. Mäkinen lisää, että tästä ensimmäinen ja erinomainen esimerkki on tämä voimavarastrategian valmisteluseminaari, jossa henkilöstöjärjestöjen edustajat pääsivät ihan oikeasti itse miettimään leikkauskohteita ja toimintojen muuttamista siten, että tarvittavat säästöt saataisiin aikaan. - Toivon ja uskon, että työnantaja pitää tämän hankkeen tiimoilta myös jatkossa henkilöstöjärjestöjen edustajat mukana suunnittelu- ja valmistelutyössä, Päällystöliiton Jukka Mäkinen summaa. Toiminnan kriittinen tarkastelu terveellistä - On hyvä, että joudumme tarkastelemaan kriittisesti koko RVL:n toimintaa ja selvittämään sitä, mihin määrärahamme todellisuudessa kuluu, sanoo Merivartioliiton puheenjohtaja Juha Masalin. Hän lisää, että nykyinen rajanylittäjämäärä pelkästään itärajalla kuluttaa Suomessa varsin mittavasti rahaa ja mikäli rajanylitysten määrä varovaisesti arvioiden kaksinkertaistuisi mahdollisen viisumivapauden myötä, voisi samassa suhteessa myös Suomeen jäävä rahamäärä kaksinkertaistua. Rajanylityspaikkojen rakenteiden kehittäminen ja henkilöstömäärän lisääminen olisi varsin hyvä sijoitus yhteiskunnalle. On otettava esille myös se, että RVL on yksi harvoista viranomaisista, jonka tehtävät ovat viime vuosien aikana selkeästi lisääntyneet. Samoin on tapahtunut myös rajanylitysliikenteen osalta, korostaa Masalin. Maanpuolustuksen henkilökuntaliiton pääluottamusmies Ulla Hanski katsoo myös, että säästötalkoot on tehtävä joka tapauksessa. RVL:n tulevaisuudennäkymät ovat erittäin haastavia, koska strategian toimeenpanon vuoksi painopiste ja siten henkilöstön pääosa siirtyy Kaakkois-Suomeen ja Suomenlahdelle. - Teknistyminen ja henkilökunnan väheneminen maarajoilta asettaa uusia vaatimuksia jäljellä olevalle henkilöstölle, joten henkilöstön työssä jaksamiseen ja motivaatioon on panostettava, Hanski painottaa. Teksti: Jari Tolppanen ja Päivi Kaasinen Kuvat: Johanna Mäkinen, Vartiolentolaivue (helikopteri)

8 8 RAJAMME VARTIJAT Itärajalla vilkastuu vilkastumistaan Henkilö- ja tavaraliikenteen määrä Suomen itärajalla on kasvanut tasaisesti ja kasvaa yhä. Rikollisuus ja rikkomukset sen sijaan ovat Rajavartiolaitoksen tilastojen mukaan vähentyneet suhteessa liikennemäärien kasvuun. Rajavartiolaitoksen esikunnan raja- ja meriosaston osastopäällikkö, prikaatikenraali Mikko Kirjavainen uskoo, että RVL pystyy vastaamaan muuttuvaan tilanteeseen ja turvaa jatkossakin Suomen rajaturvallisuuden. Viime vuonna rajaliikenteessä ylittyi kymmenen miljoonan matkustajan raja. Matkustajien määrä kasvoi etenkin itärajan rajanylityspaikoilla, joilla rajan ylitti kaikkiaan 10,65 miljoonaa henkilöä. Käytännössä tämä tarkoittaa 30 prosentin kasvua vuodesta 2010 vuoteen 2011, ja näyttää siltä, että kasvu jatkuu, kertoo Rajavartiolaitoksen esikunnan raja- ja meriosaston osastopäällikkö, prikaatikenraali Mikko Kirjavainen. RVL on varautunut kasvuun. Matkustajaliikenne on lisääntynyt tasaisesti koko 2000-luvun. Määrät kiihtyivät alun viiden prosentin kasvuvauhdista vuosikymmenen loppua kohden. Vuosi 2009 oli poikkeus. Silloin matkustajamäärät vähenivät hiukan taloustaantuman vuoksi. Suurin rajanylittäjäryhmä on venäläiset matkustajat. Kun vielä v viisumivelvollisten osuus rajanylittäjistä oli 65 prosenttia, oli se viime vuonna jo 76 prosenttia. Yksi syy henkilöliikenteen kasvuun on ollut Venäjän hyvä taloustilanne. Kansa on vaurastunut, ja keskiluokka haluaa matkustaa Suomeen lomalle tai ostoksille. Suomi myönsi viime vuonna yli miljoona viisumia venäläisille. Huomattava osa näistä viisumeista on monikertaviisumeja, joilla pääsee rajan yli useamman kerran. Suosituimmat itärajan ylityspaikat ovat Kaakkois-Suomessa Imatralla, Nuijamaalla ja Vaalimaalla. Venäläisten rajanylitystarkastukset ovat perusteellisempia ja vaativat enemmän työvoimaa kuin EU-maiden kansalaisten. Tämä aiheuttaa

9 RAJAMME VARTIJAT 9 ruuhkia raja-asemilla etenkin venäläisten loma-aikoina. Tavoitteena sujuva rajanylitys RVL:n tavoite on saada liikenne sujumaan. Sitä varten tarvitaan sujuvaa infrastruktuuria ja riittävää, ammattitaitoista henkilöstöä. RVL:n henkilökuntaa on keskitetty vilkkaimmille rajatarkastusasemille ja henkilöstön kapasiteettia lisätty kiireaikoina sisäisin siirroin. Tämä aiheuttaa luonnollisesti uudelleenjärjestelyjä siellä, mistä henkilöstö vähenee siirtojen vuoksi. Maarajojen vartioinnista vastaava henkilöstö on pärjännyt Kirjavaisen käsityksen mukaan kuitenkin hyvin. Hänen korviinsa ei ole kantautunut isompia jaksamisongelmia. Ei ainakaan sellaisia, joita ei olisi kyetty hoitamaan. Ihmiset pysyvät virkeinä ja kokevat työnsä mielekkääksi, kun on töitä ja toimintaa. Tarvitsemme kuitenkin lisähenkilöstöä ja rahaa sitä varten. Henkilöstön lisäyspaineita pyritään vähentämään rajatarkastusautomatiikkaa kehittämällä. Tärkeä tavoite on saada automatiikka kolmansien maiden kansalaisten käyttöön itärajalla. Tätä emme rakenna omaan tahtiimme, vaan siihen kytkeytyy Euroopan unionin lainsäädäntöä ja unionissa meneillään olevia hankkeita. Venäjän ja EU:n välillä on sovittu viisumivapaudesta, mutta kyse on vasta pitkän aikavälin tavoitteesta. Viime vuoden lopussa EU ja Venäjä pääsivät yhteisymmärrykseen niin sanotuista yhteisistä askelmerkeistä. Siitä, mitä eri sektoreilla turvallisuuden, laittoman maahantulon ja rikostorjunnan alueilla on saavutettava, ennen kuin keskustelut voidaan aloittaa. Vaikka viisumivapauteen on pitkä matka, siihen on varauduttava ajoissa lisäämällä henkilöstöä ja infrapaikkoja. Valtiontalouden säästösyistä pohjoisissa rajavartiostoissa on jouduttu vähentämään henkilökuntaa. Maarajojen valvonnassa rajanylityspaikkojen ulkopuolella aiotaan hyödyntää jatkossa entistä enemmän teknisiä apuvälineitä, joskaan ne eivät voi korvata kokonaan ihmisiä. Säästöjä on etsitty myös kehittämällä johtamisjärjestelmää ja saamalla tilannekuvaa yhteen pisteeseen, mikä parantaa joustavan toiminnan mahdollisuuksia. Silti välineet ja kalusto on pidettävä kunnossa, ja se maksaa. Olemme osallistuneet vuosia valtiontalouden tuottavuusohjelmiin, mutta toiminta kallistuu. Toimintakyvyn ylläpitämiseen on löydettävä varoja esimerkiksi sopeuttamalla RVL:n muuta toimintaa. Rajanylityspaikkoja kehitetään Tavaraliikenne kasvoi vuoteen 2008 asti. Sen jälkeen kasvu hiljeni, mutta on lähtenyt nyt uuteen kasvuun ei kuitenkaan yhtä voimakkaaseen kuin henkilöliikenne. Kasvavien henkilö- ja tavaramäärien tuomiin haasteisiin on kyettävä vastaamaan. Tavoitteemme on säilyttää uskottava rajanvalvontakyky koko itärajan osuudella. Haluamme ylläpitää turvallisuutta jatkossakin ja estää laittomuudet, Kirjavainen sanoo. Tällä hetkellä suurin hanke on Vaalimaan raja-aseman laajentaminen. Vaalimaan uusi rajanylityspaikka aiotaan saada valmiiksi v Tavoite on erottaa henkilöliikenne ja raskasliikenne toisistaan sekä lisätä rajantarkastuskapasiteettia. Imatran rajanylityspaikan rakentaminen aiotaan toteuttaa vuosina ja Nuijamaan vuosina Vaalimaan hanketta vetää Tulli. Sen sijaan Imatran laajennushankkeen vastuullinen vetäjä on RVL. Ei suuria uhkia Viime vuonna Suomen ja Venäjän maastorajalla jäi kiinni kolme luvatonta rajanylitystä, joiden tarkoituksena oli laiton maahantulo. Edellisvuonna vastaavia tapauksia oli yksi. Rajanylityspaikoilla tilastoitiin viime vuonna kaikkiaan 77 laitonta maahantuloyritystä. Niistä 23 oli itärajan rajanylityspaikoilla. Vuonna 2010 tilastoitiin 16 tapausta. Maarajojen vartioinnissa ei ole näkyvillä mitään merkittäviä uhkia, ei ainakaan sellaisia, joihin emme pystyisi vastaamaan. Laittoman maahan tulon ongelmat ovat suurimpia EU:n etelärajoilla, Kirjavainen vakuuttaa. Hänen mielestään Suomen ja Venäjän välinen raja on madaltunut samaan tahtiin kun kanssakäyminen Venäjän kanssa parantunut. Suomen ja Venäjän rajavartiostot tekevät hyvää yhteistyötä keskenään. Se vähentää yhteiskunnalle koituvia uhkia kuten rikollisuutta ja laitonta maahantuloa. Pyrimme ehkäisemään ongelmia ja vaikuttamaan myös Suomen rajaturvallisuuteen muun muassa osallistumalla Frontexin operaatioihin Euroopan ongelmallisimmilla ulkorajoilla. En usko, että asiat muuttuvat Suomen ja naapurimaiden välisillä rajoilla huonompaan suuntaan. Kirjavainen muistuttaa, että vaikka henkilö- ja tavaraliikenteen määrät ovat lisääntyneet, rikollisuus on pysynyt aisoissa. Tämä johtuu hänen mukaansa etenkin matkustajaprofiilin muuttumisesta. Suomeen tulevat matkustajat ovat pääasiassa tavallisia venäläisiä ihmisiä, joiden asiat ovat kunnossa. Heillä on rahaa, ja he pitävät matkustamisesta ja ostosten tekemisestä. Ja he viihtyvät Suomessa. Teksti: Tiina Komi Kuva: Tuulikki Holopainen

10 10 RAJAMME VARTIJAT Östgränsens trafik allt livligare Person- och godstrafiken vid Finlands östgräns har ökat i jämn takt och fortsätter att öka. Brottsligheten och överträdelserna har däremot enligt Gränsbevakningsväsendets statistik minskat i proportion till den ökande trafiken. I fjol överskreds gränsen för tio miljoner resenärer i gränstrafiken. Antalet resenärer ökade i synnerhet vid östgränsens övergångsställen som tillsammans trafikerades av 10,65 miljoner människor. I praktiken innebär detta en ökning med 30 procent från 2010 till 2011, och trenden verkar hålla i sig, uppger avdelningschefen för gräns- och sjöavdelningen vid staben för Gränsbevakningsväsendet, brigadgeneral Mikko Kirjavainen. Gränsbevakningsväsendet har förutsett ökningen. Passagerartrafiken har ökat i jämn takt under hela 2000-talet. Från en ökning med fem procent tilltog volymen snabbt mot slutet av decenniet. År 2009 inträffade ett undantag. Då minskade antalet resenärer en aning på grund av den ekonomiska recessionen. Den största gruppen i gränstrafiken bestod av ryska resenärer. Då de visumskyldigas andel i gränstrafiken så sent som 2005 var 65 procent, var den i fjol hela 76 procent. En orsak till ökningen i persontrafiken är Rysslands goda ekonomi. Människorna har blivit förmögna och medelklassen vill åka till Finland på semester eller uppköp. Finland beviljade i fjol drygt en miljon visum till ryssar. En stor del av dessa visum är flergångsvisum som gör det möjligt att färdas över gränsen ett flertal gånger. De mest trafikerade övergångsställena ligger i sydöstra Finland i Imatra, Nuijamaa och Vaalimaa. Gränskontrollerna för ryssar är grundligare och kräver mer arbetskraft än för medborgare i EU-länder. Detta orsakar köbildning på gränsstationerna i synnerhet under ryssarnas semesterperioder. Smidig gränsövergång ett mål Målsättningen för Gränsbevakningsväsendet är att få trafiken att flyta. Detta kräver en smidig infrastruktur och tillräckligt talrik kompetent personal. Gränsbevakningsväsendet har koncentrerat personal till de livligast trafikerade gränskontrollstationerna och förstärkt personalens kapacitet under brådskande säsonger med hjälp av interna omplaceringar. Detta orsakar givetvis omorganisering på de ställen som mister personal på grund av omplaceringarna. Den personal som ansvarar för bevakning av landgränserna har enligt Kirjavainens uppfattning likväl klarat sig bra. Han har inte hört att arbetet skulle ha vållat alltför stora ansträngningar, åtminstone inte sådana som man inte har kommit tillrätta med. Människor hålls pigga och upplever sitt jobb som meningsfullt då det finns arbete och sysselsättning. Likväl behöver vi mer personal och pengar för verksamheten. Behovet av extra personal försöker man motverka genom att utveckla automatiken i gränskontrollerna. Ett viktigt mål är att få automatiken i bruk för medborgare i tredje länder vid östgränsen. Det här utvecklar vi inte i vår egen takt. Det sker med anknytning till lagstiftningen och andra projekt inom Europeiska unionen. Ryssland och EU har kommit överens om visumfrihet, men tills vidare är det fråga om ett mål på lång sikt. I slutet av senaste år nådde EU och Ryssland samförstånd om s.k. gemensamma stegmärken, dvs. vad som bör uppnås inom olika sektorer säkerhet, illegal invandring och brottsbekämpning innan överläggningarna kan inledas. Även om det tar lång tid i anspråk att genomföra visumfrihet, ska man vara förberedd i tid med hjälp av mer personal och infrastruktur. På grund av sparkrav i statens ekonomi har man hos de nordiska gränsbevakningssektionerna varit tvungen att säga upp personal. I bevakningen av landgränserna utanför gränsövergångsställena avser man att i allt högre grad begagna sig av tekniska hjälpmedel, även om dessa inte helt och hållet kan ersätta människan. Likaså har man sökt besparingar genom att utveckla ledningssystemet och överföra lägesbilden till ett och samma ställe, vilket förbättrar möjligheterna till smidig verksamhet. Trots det måste redskap och materiel underhållas och det kostar pengar. Vi har i åratal deltagit i statsekonomins produktivitetsprogram, men verksamheten blir dyrare. För att upprätthålla verksamhetsförmågan måste man hitta resurser till exempel genom att anpassa Gränsbevakningsväsendets övriga verksamhet. Gränsövergångsställena förbättras Godstrafiken ökade ända till Därefter avtog ökningen, men har tagit fart på nytt likväl utan att öka lika kraftigt som persontrafiken. De utmaningar som växande personantal och varuvolymer medför måste kunna mötas.

11 RAJAMME VARTIJAT 11 Avdelningschefen för gräns- och sjöavdelningen vid staben för Gränsbevakningsväsendet, brigadgeneral Mikko Kirjavainen tror att Gränsbevakningsväsendet kan svara på förändringar i läget och även i fortsättningen trygga gränssäkerheten i Finland. Vårt mål är att upprätthålla en trovärdig gränsbevakningskapacitet längs hela östgränsen. Vi vill även i fortsättningen upprätthålla säkerheten och bekämpa lagbrott, säger Kirjavainen. För närvarande gäller det största projektet utbyggnaden av gränsstationen i Vaalimaa. Det nya gränsövergångsstället i Vaalimaa ska stå färdigt Syftet är att skilja åt persontrafik och tung trafik samt öka gränskontrollkapaciteten. Gränsövergångsstället i Imatra ska byggas under perioden och i Nuijamaa Projektet i Vaalimaa leds av tullen. För utbyggnadsprojektet i Imatra ansvarar Gränsbevakningsväsendet. Inga stora hot Vid terränggränsen mellan Finland och Ryssland stoppades i fjol tre olagliga försök till gränsövergång vars syfte var illegal invandring. Föregående år inträffade ett motsvarande fall. Vid gränsövergångsställena statistikfördes i fjol sammanlagt 77 olagliga försök till inresa. Av dessa inträffade 23 vid östgränsens övergångsställen. År 2010 statistikfördes 16 fall. I bevakningen av landgränserna syns inga nämnvärda hot, åtminstone inga som vi inte skulle kunna svara på. Problemen med olaglig inresa är störst längs EU:s sydgränser, försäkrar Kirjavainen. Han anser att gränsen mellan Finland och Ryssland har blivit lägre i samma mån som umgänget med Ryssland har förbättrats. Gränsbevakningssektionerna i Finland och Ryssland bedriver ett gott samarbete. Det motverkar hot mot samhället i form av brottslighet och illegal invandring. Vår målsättning är att förebygga problem och påverka även Finlands gränssäkerhet bland annat genom att delta i Frontex-operationerna vid de yttre gränser till Europa som orsakar mest problem. Jag tror inte att förhållandena förändras i sämre riktning vid gränserna mellan Finland och våra grannländer. Kirjavainen påpekar att kriminaliteten har hållits i schack trots att person- och godstrafiken har ökat. Detta beror enligt honom i synnerhet på att passagerarprofilen har förändrats. De resenärer som kommer till Finland är huvudsakligen vanliga ryska människor som har kontroll över sin situation. De har pengar, tycker om att resa och göra uppköp. Och de trivs i Finland. Text: Tiina Komi Foto: Tuulikki Holopainen

12 12 RAJAMME VARTIJAT Eastern border busier than ever Passenger and goods traffic across Finland s eastern border has grown at a steady pace and shows no signs of peaking. Surprisingly, though, the statistics of the Border Guard show that the number of crimes and minor offences relative to traffic volume has gone down. The number of passengers crossing Finland s borders surpassed 10 million per year for the first time last year. Growth was the most robust on the eastern border, where a total of million persons passed through border crossing points. In practice, this translates into a yearon-year growth of 30% from 2010 to 2011, and the growth shows no signs of peaking, says Brigadier Mikko Kirjavainen, Chief of the Border and Coast Guard Division of the Finnish Border Guard. The Border Guard is not unprepared. After all, passenger traffic has been increasing steadily throughout the 2000s. Initially, the growth rate was about 5% per year, but this increased towards the end of the decade, with the exception of 2009, when a slight decrease was recorded due to the economic recession. Russian passengers constitute the largest group of passengers crossing the border. In 2005, passengers requiring a visa accounted for 65% of those crossing the border; last year, this figure had increased to 76%. One reason for this increase in passenger traffic is that the Russian economy is booming. People there have more money, and the middle class wants to come to Finland for holidays or for shopping. Last year, more than one million Finnish entry visas were issued to Russian nationals. A notable percentage of these are multiple-entry visas that allow more than one visit to the country. The most popular border crossing points on the eastern border are in south-eastern Finland: Imatra, Nuijamaa and Vaalimaa. Russian nationals are subjected to more thorough and more labour-intensive border controls than citizens of EU Member States. This causes traffic to back up at border crossing points particularly during the Russian holiday seasons. Smooth border crossing is the ideal The goal of the Border Guard here is to make the traffic flow smoothly. This requires a well-functioning infrastructure and a sufficient number of competent personnel. The Border Guard has concentrated manpower at the most heavily used border crossing points, and internal transfers are exercised during peak periods to maximise use of capacity. This naturally causes reorganisation at locations where personnel numbers are depleted. Nevertheless, the personnel responsible for Finland s land borders have been coping well, at least as far as Kirjavainen is aware. He has not heard of any major coping issues, certainly none that the Border Guard could not handle. People stay alert and enjoy their work when there is plenty to do. But we do need more people and funds with which to pay them. One approach for reducing pressures to take on more personnel is developing automated border controls. A major goal is to introduce automated processing of citizens of third countries at Finland s eastern border. This is not something that we can build as and when we like; it is linked to EU-level legislation and ongoing EU projects. Russia and the EU have signed an agreement on a visa-free regime, but this remains a long-term objective. At the end of last year, the EU and Russia finally reached agreement on what are known as joint steps, meaning things that must be achieved in various sectors security, illegal immigration and crime prevention before actual talks can begin. Although a visa-free regime is still a long way off, we must prepare for it in time by adding personnel and infrastructure. Because of cuts in central government spending, Border Guard posts in northern Finland have had to reduce personnel. In the future, border surveillance on land borders outside border crossing points will increasingly rely on technical surveillance equipment. They cannot, however, completely replace human surveillance. We have also sought savings by developing our command system and by centralising our situational awareness updating to one location, which gives us added operative flexibility. But we still have to service our vehicles and equipment, and that costs money. We have contributed to central government productivity programmes for years, but unfortunately our operations are becoming more and more expensive. We must

13 RAJAMME VARTIJAT 13 Brigadier Mikko Kirjavainen, Chief of the Border and Coast Guard Division of the Finnish Border Guard, believes that the Border Guard can cope with changing circumstances and continue to ensure Finland s border security. find funds for maintaining our operating capacity, for instance by adapting some of the Border Guard s other functions. Improving border crossing points Up until 2008, goods traffic increased every year. Then the trend peaked, but now the volume is growing again, though not as steeply as in passenger traffic. The Border Guard must be able to respond to the challenges brought by increasing numbers of passengers and growing volumes of goods. Our overall goal is to maintain a credible border surveillance capacity over our entire eastern border. We want to be able to continue to maintain security and prevent illicit activities, says Kirjavainen. The largest current project is the expansion of the Vaalimaa border station. The new border crossing point at Vaalimaa is scheduled for completion in The aim is to separate passenger traffic and heavy goods traffic and to augment the border control capacity. The Imatra border crossing point is scheduled for renovation in , and the Nuijamaa border crossing point in The Vaalimaa project is being headed by the Finnish Customs, while the Imatra project is under the Border Guard. No major threats in sight Last year, three illicit border crossings with the intent of illegal entry into the country were detected on the land border between Finland and Russia. In the year before that, there was one such case. A total of 77 attempts at illegal entry was recorded at border crossing points last year, 23 of them at border crossing points on the eastern border. The figure in 2010 was 16. There are no major threats in sight as far as land border surveillance is concerned, or at least none that we could not cope with. Illegal entry is a far greater problem on the southern borders of the EU, Kirjavainen notes. He feels that the border between Finland and Russia has become more transparent as relations with Russia have improved. The Finnish Border Guard has a good working relationship with their Russian counterparts. This has the effect of reducing costs to society such as crime and illegal entry. We aim to prevent problems from occurring while ensuring Finland s border security. For instance, we participate in Frontex operations on the most problematic external borders of Europe. I do not foresee the situation on Finland s borders taking a turn for the worse. Kirjavainen points out that although the volume of both passenger and goods traffic has increased, crime has remained low. He attributes this to a change in passenger profiles. The passengers who enter Finland are mainly ordinary Russians with a clean reputation. They have money to spend, and they like to travel and to go shopping. And they enjoy visiting Finland. Text: Tiina Komi Photo: Tuulikki Holopainen

14 14 RAJAMME VARTIJAT Kaakkois-Suomen rajavartiosto SUURET MASSAT HALLITAAN Rajanylityspaikkojen rajaturvallisuus on Kaakkois-Suomessa suurten massojen hallintaa. Kaakkois-Suomen rajavartioston rajanylityspaikkojen kautta kulkee noin 85 % Suomen ja Venäjän välisestä henkilöliikenteestä. Yhteensä Kaakkois-Suomessa rajan yli kulki viime vuonna Suomesta Venäjälle ja Venäjältä Suomeen 8,6 miljoonaa ihmistä vuodessa. Liikenteen kasvulle ei näy rajoja. Siksi käymme jatkuvaa kilpajuoksua lisääntyvien asiakasmäärien ja henkilöstön riittävyyden välillä rajatarkastusasemillamme, sanoo Kaakkois-Suomen rajavartioston komentaja, eversti Tero Kaakinen. Tähän asti Vaalimaalla, Nuijamaalla, Vainikkalassa ja Imatralla liikenne on pystytty pitämään pääosin sujuvana ja rajatarkastusten taso riittävänä, mutta tulevaisuus tuo uusia haasteita. Parikkalaan ehkä aukeavan kansainvälisen rajanylityspaikan vaikutuksiakin mietitään jo samoin kuin mahdollisesti EU:n ja Venäjän välisen viisumivapauden toteutumista. Nytkin tehtävistä kunnialla selviytyminen on ollut osin naapuriavun varassa. Lapista, Kainuusta ja Pohjois-Karjalasta on K-SR:n rajatarkastusasemilla ollut jatkuvasti komennusmiehiä oman väen apuna. Liikenteen sujuvan hoitamisen ja riittävän rajaturvallisuuden tason ylläpitämisen takaa tietysti hyvä suunnittelu. Väkeä keskitetään töihin niiksi ajoiksi, jotka tiedetään vilkkaimmiksi. - Vaalimaalla joulun ja uuden vuoden ruuhkien hoitamisen suunnittelu alkaa marraskuun alussa, kun olemme nähneet marraskuun 4. päivän ja lähipäivien liikennemäärän, sanoo Vaalimaan rajatarkastusaseman päällikkö, kapteeni Ismo Kärhä. Marraskuun neljäs on Venäjällä kansallisen yhtenäisyyden päiväksi nimetty ylimääräinen vapaapäivä. Se on perinteisesti ollut Venäjältä Suomeen suuntautuvan jouluostosmatkailun aloituspäivä. - Kun käytössämme ovat tuoreet marraskuun neljännen päivän luvut ja näemme, miten paljon ne ovat kasvaneet edellisvuodesta, ennustamme tulevan joululiikenteen kasvun samassa suhteessa ja suunnittelemme työvuorojen miehityksen määrää naapurimme Venäjän Torfjanovkan rajaaseman kanssa, kertoo kapt Kärhä.

15 RAJAMME VARTIJAT 15 Vanha kuva paljastaa muutoksen Tilastoja kaivaessaan hän löytää vanhan valokuvan, joka kuvaa selvästi koko liikenteen kasvun historiaa. Kuvassa seisoo kymmenkunta nuorta ja salskeaa rajamiestä. Kuvan takana lukee Passintarkastuskurssi 1, Nimetkin ovat tallessa. Eräs vanhan kuvan nuorista miehistä ja passintarkastuksen salat juuri oppinut on Vaalimaan rajatarkastusaseman nykyinen päällikkö, kapt Ismo Kärhä. - Silloin meitä oli kymmenkunta ukkoa. Passintarkastuksen siirtyessä 1991 poliisilta Rajavartiolaitokselle uskoimme hoitavamme homman Vaalimaalla. Nyt pelkästään rajatarkastustehtävissä on Vaalimaalla 144 miestä ja naista. Lisää tarvitaan. Resurssitarpeista keskustellaan K-SR:n johto keskusteleekin jatkuvasti laitoksen johdon kanssa siitä, kuinka paljon lisää resursseja rajatarkastusasemille tarvitaan ja mihin tahtiin. Samaan aikaan asemia laajennetaan, lisää tiloja rakennetaan ja uusia rajatarkastuskaistoja avataan muuallakin kuin Vaalimaalla. - Vaalimaata kehitetään 16 miljoonalla eurolla vuosina Imatralle valtio sijoittaa samoina vuosina 14 miljoonaa euroa, Nuijamaalle tänä vuonna noin miljoona euroa ja vuoteen 2015 mennessä neljä miljoonaa lisää, luettelee ev Tero Kaakinen. Summat tuntuvat suurilta. On kuitenkin syytä muistaa, että Venäjän liikenteen kasvu tuo Suomeen peräti miljardin lisää rahaa joka vuosi. Luulisi siitä riittävän 50 miljoonaa sujuvan ja turvallisen liikenteen takaamiseen. Vaan siitä päättävät poliitikot eivätkä rajamiehet. Nämä kaikki eivät ole tietysti RVL:lle korvamerkittyjä rahoja, vaan rajanylityspaikkoja kehitettäessä ovat mukana myös Tulli, liikenneministeriö, Liikennevirasto, ulkoministeriö ja Senaatti-kiinteistöt. Kotimaisten rahojen lisäksi osa maksettaneen eurooppalaisista ENPI-varoista. European Neighbourhood and Partnership Instrument -rahasto on perustettu muun muassa EU:n ulkorajojen raja-asemien kehittämiseksi. Näillä ulkorajojen raja-asemilla huolehditaan koko EU-alueelle tulevien ihmisten liikkumisesta ja näin koko EU:n sisäisestä turvallisuudesta. Tilojen, laitteiden ja ihmisten ammattitaidon pitääkin olla kunnossa joka päivä. Tehtävien siirtoa toteutettu kauan - Jo vuosikausia henkilöstön riittämistä on ratkottu Kaakkois-Suomessa myös siirtämällä tehtäviä muualta rajatarkastuksiin. Pelkästään viiden viime vuoden aikana meillä on 70 henkilön työpanos siirretty johto- ja tukitoiminnoista ja rajavalvonnasta rajatarkastuksiin, muistuttaa K-SR:n apulaiskomentaja, everstiluutnantti Erkki Matilainen. Matilainen kertaa historiaa pidemmällekin ja muistaa, että 1980-luvulla Kaakkois- Suomessa oli pitkin itärajaa 21 rajavartioasemaa. Nyt niitä on jäljellä kahdeksan, ja silti sekä maastorajalla että rajatarkastusasemilla valvonta toimii. Maastossa elektroniikka täydentää jo monen rajamiehen silmiä, mutta rajatarkastusasemilla automaation käyttöönottoa vasta valmistellaan. Ensimmäiset laitteet on hankittu koekäyttöön. - Jos automaatit saataisiin laajempaan päivittäiseen käyttöön vuonna 2015 tai 2016, se helpottaisi vähän henkilöstöpaineitamme, miettii ja toivoo ev Kaakinen. - Liikenteen sujuvuus maanteillä ja rautateilläkin on kuitenkin aina suomalaisen ja venäläisen rajatoiminnan summa, muistuttaa evl Matilainen. Miljoonabisnes tiedetään Käytännön päivittäistä työtä rajatarkastusasemilla tekevät tietävät kyllä, millaisen miljoonabisneksen ja millaisten liikenteen ihmisten miljoonalukujen kanssa he ovat päivittäin tekemisissä. Miljoonat vuosittaiset rajatarkastukset syntyvät kuitenkin yksittäisistä ratkaisuista. Ovatko maahan tulevan tai maasta lähtevän matkustajan asiakirjat kunnossa? Miten rajatarkastaja osaa epäillä, että juuri nyt luukulla olevan asiakkaan kohdalla kaikki ei ole niin kuin pitäisi? - Se on monien asioiden summa. Kut- Vanhempi rajavartija Raimo Lasanen ja mikroskooppi ovat ohittamaton pari sille, joka väärin paperein matkustaa. Vanh rvja Ville-Mikko Hakko toivoo Nuijamaallekin uudempia työkaluja. Vanha pakeliittinen kenttäpuhelin pelaa varmimmin Vaalimaan ja Torfjanovkan rajatarkastusasemien välillä eikä työpaikkahuumorikaan ole kiellettyä.

16 16 RAJAMME VARTIJAT summe sitä profiloinniksi, jossa eri osasten pitää sopia yhteen, selittää vuoronsa MATmieheksikin kutsuttu vanhempi rajavartija Ville-Mikko Hakko Nuijamaan rajatarkastusasemalta. Hakko saa usein työvuorollaan katsottavakseen myös vieressä istuvien kollegoiden käsiin tulleita passeja, koska hänellä tiedetään olevan matkustusasiakirjaosaamista enemmän kuin kavereilla. - Jos on tarpeen tutkia passia tarkemmin jonkun epäilyn takia, alle puolessa tunnissa kyllä varmistuu, onko passi oikea vai väärä, sanoo MAT-mies Hakko. MAT-mies termi tulee yksinkertaisesti matkustusasiakirjatutkinnasta. MAT-miesten työhuoneessa on saatavilla mallit kaikkien maailman maiden passeista ja salaiset turvatekijätiedot kunkin maan passien erikoisuuksista. Samoin käytössä on erilaisia laitteita mikroskoopeista ja valolaitteista lähtien. Mapeista löytyy myös numerosarjoja eri maiden varastettujen passien tai viisumilomakkeiden numerosarjoista ja paljon muita asioita. Passit eivät kuitenkaan ole Vaalimaalla tai Nuijamaalla suurin ilmi tulevien väärien asiakirjojen ryhmä. - Huomattavasti passia useammin ilmi tuleva väärennös on väärä leima Tullin harhauttamiseksi, vaihdettu päivämäärä Venäjältä ostetussa liikennevakuutuksessa tai väärennetty venäläinen rekisteriote, säestää MAT-kollega Vaalimaalta, vanh rvja Raimo Lasanen. Kaikkea tätä on nähty ja väärää rahaakin. Lasasella on jo 9 vuoden kokemus väärennösepäilyjen tutkinnassa. Yksin Vaalimaalla tehdään vuodessa noin 1000 MAT-tutkintaa, mutta suurin osa epäilyistä osoittautuu aiheettomiksi. Silti esimerkiksi viime vuonna ilmi tuli 173 erilaista väärennöstä. - Aloittaessani 9 vuotta sitten väärennöksien toteaminen oli helpompaa. Nyt konnien ammattitaito väärien asiakirjojen valmistuksessa on kohentunut. Se tuo uusia haasteita työhön, sanoo Lasanen. Nuijamaan MAT-mies, vanh rvja Ville- Mikko Hakko, on ollut mukana asiakirjatutkinnassa vasta kolmisen vuotta ja jäänyt jo pahasti työkoukkuun. - Tiesin alusta asti, että tää on mun juttu. Tästä saan sisältöä työhöni, sanoo Hakko. Hän haaveilee siitä, että Nuijamaallekin saataisiin yhtä uudet asiakirjojen tutkintalaitteet kuin Vaalimaalle. Työnteko on aina mukavampaa ja tehokkaampaa, kun työkalut ovat kunnossa. Vaalimaalla ja Nuijamaalla on MAT-asioissa vielä yksi mainittava yhteistyökumppani, nimittäin Venäjän rajavartiopalvelu. Se luottaa suomalaiseen osaamiseen asiakirjatutkinnassa. - Jos venäläiset epäilevät jotain passia vääräksi, he voivat soittaa meille kuumalla linjalla. Tapaamme nopeasti rajalinjalla ja saamme passin hetkeksi haltuumme. Puolessa tunnissa kerromme venäläisille, mitä mieltä olemme passista, ja palautamme sen. - Usein käy niin, että emme näe sitä passia tai passin haltijaa uudelleen. Venäläiset eivät laskeneet kulkijaa edes meidän harmiksemme, kertoo vanh rvja Raimo Lasanen Vaalimaalta. Asiastaan innostunut MAT-mies palvelee työssään koko Eurooppaa, vaikkei sitä heti tule ajatelleeksi. Itärajan toiseksi vilkkain rajanylityspaikka Nuijamaa nousi viime vuonna lähes samalle tasolle Vaalimaan kanssa. - Matkustajaprofiilimme on vähän erilainen kuin Vaalimaalla, sanoo rajatarkastusaseman päällikkö, yliluutnantti Kimmo Sainio. Nuijamaan jatkuva ja huima kasvu johtuu nimenomaan Etelä-Karjalan kauppojen suosiosta. Venäläiset haluavat tuoda rahansa Etelä-Karjalaan, vaikka samoja tuotteita saa Pietarin ja Moskovan kaupoista mutta Nuijamaan rajatarkastusaseman jälkeen hinnat Suomessa ovat edullisemmat. - Asemamme kautta tullaan päivän tai kahden ostoksille Lappeenrantaan ja Imatralle. Tätä toistetaan joskus viikoittain tai kuukausittain. Siksi iso osa matkustajistamme pitää tärkeänä sitä, että omat asiat ja paperit ovat aina hyvässä kunnossa, ettei ostosmahdollisuus katkea. Teksti ja kuvat: Harri Ekholm Kaakkois-Suomen rajavartioston komentaja, eversti Tero Kaakinen uskoo vartiostonsa pysyvän mukana vauhdissa, kun asiakasmäärät rajatarkastusasemilla kasvavat jatkuvasti. K-SR:n apulaiskomentaja, everstiluutnantti Erkki Matilaisen mielestä on tärkeää, että asiattomat kulkijat pysäytetään rajalle. Samoin teki taustan Rajamiespatsaan esittämä veteraani 70 vuotta sitten omalla tavallaan.

17 RAJAMME VARTIJAT 17 An exercise in crowd control Ensuring border security at border crossing points in south-eastern Finland is very much an exercise in crowd control. About 85% of the passenger traffic between Finland and Russia passes through the border crossing points in the Southeast Finland Border Guard District. Last year, a total of 8.6 million people crossed from Finland to Russia or vice versa in southeast Finland. The growth in traffic shows no signs of peaking. The situation at our border crossing points is a constant race between growing passenger numbers and personnel capacity, says Colonel Tero Kaakinen, Commander of the Southeast Finland Border Guard District. So far, efforts to keep traffic flowing smoothly at Vaalimaa, Nuijamaa and Vainikkala have been relatively successful, and the level of border checks is sufficient; but the future will bring increasing challenges. The impacts of opening a new border crossing point at Parikkala are already being considered, and a visa-free regime between the EU and Russia is also a possible future development. Even now, managing the workload acceptably is partly due to neighbourly help. Personnel are frequently seconded from the Lapland, Kainuu and North Karelia Border Guard Districts to help ease the pressure at the border crossing points in the southeast. Keeping the traffic moving while ensuring an acceptable level of border security is ultimately down to good planning. Extra people are requisitioned when a peak period is known to be coming. At Vaalimaa, we begin planning for the Christmas and New Year peak period in early November, when we see what the traffic levels are like on 4 November and thereabouts, says Captain Ismo Kärhä, Head of the Vaalimaa border crossing station. The reason for using 4 November as a reference date is that it is a public holiday in Russia, National Unity Day, traditionally the first day of Christmas shopping tourism from Russia to Finland. When we have the figures from 4 November and compare them to those from the previous year and see how much the traffic has increased, we can predict that Christmas traffic will increase by roughly the same percentage on the previous year. Then we can plan how to staff our station in collaboration with our neighbours, the Torfyanovka border station on the Russian side, says Captain Kärhä. Old photo shows how things have changed Searching for statistics, Captain Kärhä digs out an old photo which shows how things have changed. The photo shows a dozen young and handsome border guards. Behind the photo someone has written Passport inspection course 1, Even the names of the men are recorded. One of the young men in the photo who had just been initiated into the rituals of passport control is the man who today is the head of the station, Captain Ismo Kärhä himself. There were about ten of us in those days. When passport control was transferred from the police to the Border Guard in 1991, we believed that we would be enough to cover the bases at Vaalimaa. Today, at Vaalimaa alone we have no fewer than 144 men and women performing border checks. And we need more. Resource needs are under discussion The leaders of the Southeast Finland Border Guard District are in constant dialogue with the Border Guard command about what additional resources are needed for the border crossing points and when. At the same time, checkpoints are being expanded, new premises constructed and new lanes opened at border crossing points in other places besides Vaalimaa. Vaalimaa will have an investment programme worth EUR 16 million between 2012 and Within the same period, the central government will be investing EUR 14 million in Imatra; Nuijamaa will get about EUR 1 million this year and a further EUR 4 million by 2015, says Colonel Tero Kaakinen. This sounds like a lot of money, but we should remember that at the rate at which traffic across the Russian border is growing, Russians are bringing an additional EUR 1 billion into Finland every year. Surely we should be able to find the odd EUR 50 million required to ensure safely, securely and smoothly flowing traffic? But that is for politicians to decide, not the Border Guard. Not all of the investment money is earmarked for the Border Guard; the border crossing point projects also involve the Finnish Customs, the Ministry of Transport and Communications, the Finnish Transport Safety Agency, the Ministry for Foreign Affairs and Senate Properties. Also, part of the funding is likely to come out of ENPI funds, the European Neighbourhood and Partnership Instrument having been set up specifically for improving border crossing points on the external borders of the EU, among other things. Border crossing points on external borders control the movement of people into and out of the EU and hence are a vital element in the internal security of the EU. All the more reason for them to have their facilities, equipment and personnel in excellent working order every single day.

18 18 RAJAMME VARTIJAT Transfer of duties long in the making For years, we have been coping with personnel availability issues here in southeast Finland by transferring personnel from other duties to border checks. Over the past five years alone we have transferred 70 full-time equivalents from command and support functions and border surveillance to border checks, says Lieutenant Colonel Erkki Matilainen, Deputy Commander of the Southeast Finland Border Guard District. Putting the current situation in its historical context, Matilainen notes that in the 1980s there were no fewer than 21 border control stations on Finland s eastern border. Now there are only eight, yet surveillance is still efficient both along the entire land border and at the border crossing points. In the wilderness, electronic equipment is backing up human border guards, but at the border crossing points automation is only just being introduced. The first devices are being tested. If we could introduce automated border checks into widespread use by 2015 or 2016, it would relieve some of the pressure to take on more personnel, says Colonel Kaakinen. But smoothly flowing traffic on roads and railways is always the sum effect of Finnish and Russian border controls, Lieutenant Colonel Matilainen points out. A million-euro business Those who do the day-to-day work at border crossing points are well aware of the millioneuro business and the millions of passengers per year that they are dealing with. However, every single one of the millions of border checks conducted every year is based on individual decisions. Are the documents of a passenger seeking entry into or exit from the country in order or not? How does a border guard know to suspect that the customer he or she is looking at right now is not entirely bona fide? It is the sum of many factors. We call it profiling; it s like a puzzle where the elements have to fit together, says Senior Border Guard Ville-Mikko Hakko from the Nuijamaa border station. Hakko is often asked to glance at passports handled by his colleagues next to him, as he is known to have far more experience in inspecting travel documents than the others. If we think we need to look at a passport more closely because it seems suspicious, it will take less than half an hour to find out whether the passport is genuine or forged, says Hakko, dubbed MAT-mies or Travel Document Man. His nickname is due to his expertise in travel documents. There are specimens of the passports of every single country on Earth in his office, together with classified security feature information on the hidden specialities of each of them. There is a wide range of inspection equipment, including microscopes and illuminating devices. There are also folders full of the numbers of stolen passport or visa blanks from various countries, and much else. However, passports are not the most common forgery discovered at Vaalimaa or Nuijamaa. It is far more common that someone has falsified a stamp to misdirect the Customs authorities, or changed the date on a vehicle insurance policy obtained in Russia, or forged a Russian vehicle registration certificate, says Senior Border Guard Raimo Lasanen, a Travel Document Man from Vaalimaa. They have seen all this and counterfeit money, too. Lasanen has nine years of experience in investigating cases of suspected forgery. Some 1,000 travel document investigations are conducted every year at Vaalimaa alone, yet in the majority of cases the suspicion proves to be unfounded. Still, last year 173 forgeries of various kinds were discovered. When I started this job nine years ago, it was much easier to spot the fakes. Now criminals are much better at producing false documents. That brings new challenges to our work, says Senior Border Guard Raimo Lasanen. Senior Border Guard Ville-Mikko Hakko, the Travel Document Man at Nuijamaa, has only been involved in document investigation for three years, but he is already firmly hooked. I knew right away that this is my thing. This brings meaning to my work, says Hakko. He dreams of getting state-of-the-art inspection equipment like they have at Vaalimaa. It is always more pleasant to do one s job if one has the proper tools. There is one further partner in travel document matters that must be mentioned: the Russian Border Guard. They trust Finnish expertise in document investigation. If the Russians think they have found a bogus passport, they can phone us on a hot line. We can then meet on the border and take over the passport for a while. Within half an hour, we can tell the Russians whether we think the passport is a fake and then return it. It often happens that we never see a fake passport or its holder again, as the Russians tend not to dump the problem into our lap by letting them leave the country, says Senior Border Guard Raimo Lasanen. The dedicated Travel Document Man is in fact guarding the whole of Europe, although one would not think so to look at him. Nuijamaa is the second busiest border crossing point on the eastern border, almost on a par with Vaalimaa. Our passenger profile is a bit different than at Vaalimaa, says Senior Lieutenant Kimmo Sainio, Head of the Nuijamaa border crossing station. Nuijamaa is booming with seemingly no end in sight, because Russians like to go shopping in South Karelia. They are happy to bring their money over to Finland, even though the same products could be bought in shops in St Petersburg or Moscow; the prices in Finland are lower. People come through here to go shopping in Lappeenranta or Imatra for a day or two. They do this on a weekly or monthly basis. The people who do this consider it a priority to keep their affairs tidy and their papers in order so as not to be denied their shopping trip. Of course, there are always dishonest customers too, and relaxing vigilance at Nuijamaa is simply not an option. Text and photos: Harri Ekholm

19 RAJAMME VARTIJAT 19 KAKSI PIENTÄ TARINAA MULTIPERSOONISTA Ilmeisesti gruusialainen mies nimeltä Ucha Toradse, Ucia Baliasvili, Kartlos Kartlosasvili tai joku muu kulki Suomen ja Venäjän rajan yli kolmisenkymmentä kertaa ennen kuin jäi kiinni tammikuussa Liettualaisella passilla kulkenut mies onnistui käyttämään väärennettyä passiaan itärajalla 27 kertaa ja Helsinki-Vantaan lentoasemalla kahdesti, ennen kuin 28. kerralla miehen Suomeen palatessa rajatarkastaja otti hänen passinsa vähän tarkempaan syyniin. Vasta silloin huomattiin, että sinänsä oikean mutta varastetun Liettuan passin henkilötietosivu oli vaihdettu. Passinhaltijalle oli keksitty uusi nimi, ja passissa oli tämän miehen valokuva. Asiaa tutkittaessa ilmeni, että väärän passin avulla mies oli hankkinut samalle nimelle oikean liettualaisen ajokortin. Koska hän on muuttanut muka liettualaisena EUkansalaisena Suomeen, hän sai samalle nimelle myös aivan oikean suomalaisen ajokortin. Mies sai myös Haminan kaupungin sosiaalitoimistosta toimeentulotukea, Kelalta työmarkkinatukea ja AKT:n työttömyyskassalta työttömyyspäivärahaa yhteensä noin euroa - ja kaikki väärin perustein ja väärällä nimellä. Kiinni jäätyään ja rajamiesten selvittelyjen jälkeen mies sai Kymenlaakson käräjäoikeudessa vastata syyttäjän lukuisiin rangaistusvaatimuksiin. Rikosnimikkeinä listalla olivat rekisterimerkintärikos, väärennys, valtionrajarikos, ulkomaalaisrikkomus ja kaksi tavallista ja yksi törkeä petos. Näistä kaikista käräjäoikeus myös langetti miehelle yli yhden vuoden ehdollisen vankeustuomion. Passi jäi Vaalimaalle, mutta mies poistettiin maasta. Maahanmuuttovirasto päätti antaa miehelle viiden vuoden maahantulokiellon koko Schengen-alueelle. Ilmeisesti mies on jo hankkinut uuden henkilöllisyyden toisella nimellä. Sormenjälkiä on kuitenkin liki mahdotonta vaihtaa, joten EU:n ulkorajoilla hälytyskellot soivat, kun mies työntää käpälänsä sormenjälkivertailuun. Turha yritys Sama sormenjälkivertailu pysäytti myös nuoren ja kauniin venäläisnaisen matkan Vaalimaan rajatarkastusasemalle. Epäilyjen alku oli kuitenkin muualla kuin sormenjäljissä. - Tuon komean vartalon olen nähnyt aiemminkin, ajatteli nuori miespuolinen rajatarkastaja naisen lähestyessä hänen passintarkastusluukkuaan. - En ole koskaan aiemmin käynyt Suomessa, väitti ihka uuden passin ja viisumin turvin matkannut rintava nainen. Rajatarkastaja oli kuitenkin varma oikeasta muistikuvastaan ja pyysi naista työntämään etusormensa sormenjälkivertailuun - varmuuden vuoksi. Lahjomaton tietokone todisti muutamassa sekunnissa, että nainen oli käännytetty jo kahdesti eri nimillä Suomesta Venäjälle ja oli yhä maahantulokiellossa Schengen-alueelle. Kolmas uusi nimi, uusi aito Venäjän passi, uusi viisumi, uusi hiusväri ja jakauksen paikka eri puolella päätä eivät riittäneet. Unohtumattomat vartalon muodot ja sormenjäljet olivat entiset. Tämäkin multipersoona kääntyi viranomaispäätöksin Vaalimaalta kohti Viipuria. Kaikki ei rajalla aina ole sitä, miltä se näyttää. Teksti ja kuva: Harri Ekholm Kuvassa näkyy yksi multipersoonan itselleen kehittämistä henkilöllisyyksistä.

20 20 RAJAMME VARTIJAT RAJATURVAA Pohjois-Karjalan rajavartiosto POHJOIS-KARJALASTA Pohjois-Karjalan henkilöliikenteen kansainvälinen rajanylityspaikka Niirala aukaisee monia uusia latuja. Samaan aikaan Niirala kärsii kuitenkin ankarasta tilapulasta, joka vaikeuttaa jo rajaturvallisuuden ylläpitoa. Niiralan raja- ja tulliasema mitoitettiin aikanaan vuosittaista matkustajaa varten. Tänä vuonna aseman kautta kulkee todennäköisesti yli 1,5 miljoonaa matkustajaa. - En muistanutkaan, että miten surkeat nämä tilat ovat, sanoo Pohjois-Karjalan rajavartioston tuore komentaja, eversti Olli Lampinen. Hän palveli edellisen kerran P-KR:ssa apulaiskomentajana vuosina ja palasi maakuntaan uudelleen tämän vuoden alussa. - Työtiloina nämä eivät ole enää asianmukaisia aika ja asiakasmäärät ovat ajaneet ohitse. Niiralan tilanteen korjaaminen onkin rajavartioston keskeisin kehittämiskohde lähivuosina, Lampinen tiivistää. Matkustajaprofiililtaan Niirala poikkeaa eteläisistä isoveljistään siinä, että siellä suomalaiset ovat vielä suurin matkustajaryhmä. Viisumivelvollisia on Niiralassa vain 44 % kulkijoista, kun Vaalimaalla luku on jo lähes 90 %. - Lisäksi monet venäläismatkustajatkin ovat jo meidän väkemme kasvotuttuja, ev Lampinen sanoo. Niiralan tulli- ja raja-asemasta puhuessaan ev Lampinen käyttää terveydenhuollon termejä. - Potilas Niirala tarvitsee sekä hengen pelastavaa akuuttihoitoa ensiapuna että myöhemmin keskussairaalatasoista erikoishoitoa potilaan parantamiseksi ja kuntouttamiseksi työkykyiseksi, Lampinen sanoo. Saattohoitoon hän ei halua potilastaan päästää. Liikennevalvontasovellus testattu Niiralalle on muuta käyttöä kuin hautaaminen. Jopa Helsingissä asti Niiralalle sovitellaan eräänlaista tuotekehittelijän roolia raja- ja tulliasemana, eikä aseman väelläkään ole mitään sitä vastaan. Innovatiivisuus on asunut Niiralassa ja sen rajamiehissä jo pitkään. Eräs tuoreimpia Niiralassa testattuja ja kehitettyjä pilottiprojekteja on ollut liikennevalvontasovellus. Kun Suomen teillä nykyisin ajaa noin :een pitkäkilpistä venäläisautoilijaa ylinopeutta automaattisen liikennevalvontakameran kuvaan, ylinopeudesta ei ole ollut venäläisille mitään seurauksia. Vaan Niiralassa on jo ja kohta koko maassa. Niiralan LVS-projektissa poliisin liikennevalvontayksiköt ovat lähettäneet rajalle tiedot kaikista venäläisautoilijoiden rekisteritunnuksista, jotka peltipoliisit ovat kuvanneet. Kun tällainen auto lähestyy raja-asemaa, sen rekisterinumeroa verrataan teiden varsilla automaattisesti kuvattujen listaan. Rajan pihamies tietää tästä jo silloin, kun auto pysähtyy raja-aseman eteen. Kuljettaja voidaan ohjata välittömästi rikesakkoa tai varsinaista sakkoa vastaanottamaan minuuttia siinä menee per asiakas. Ylinopeutta ajavien autoilijoiden kohtelu tasa-arvoistuu, sanoo kapteeni Heikki Juntunen, Niiralan rajatarkastusaseman päällikkö. Kaaharit kuriin Venäläiskuljettajalle kaivetaan poliisin tietojärjestelmästä tietokoneen näyttöön samanlainen kamerakuva kuin suomalaiskaaharillekin ja kysytään, että etkös sinä tuossa aja juuri tuota samaa autoa, jolla tähän tulitkin. Leppävirralla näytät ajaneen liian lujaa kameran kohdalla. Kelloaika on tuossa ja nopeus tuossa. Taulukon mukaan se maksaa tämän verran. Sama Niiralassa pilotoitu järjestelmä on laajenemassa kaikille raja-asemille. Liikenneturvallisuus paranee, kun venäläiskaahareiden on syytä pelätä peltipoliiseja kuten suomalaiskaahareidenkin. Samasta rikoksesta seuraa samanlainen rangaistus. Tasa-arvo toimii kansallisuudesta riippumatta. Ylinopeussakkonsa venäläiset maksavat tunnollisesti, sillä uutta viisumia ei konsulaatista saa, jos sakkoja on maksamatta. - Niiralassa kirjoitimme pilottivaiheessa vuonna ylinopeussakkoa rikkeistä, jotka kameratiedoista saimme. Viime vuonna määrä oli jo 80 kappaletta. Mukana olivat vain kymppirekkarilliset, jotka poliisi seuloi kuvista ja joista tiedotti meille, sanoo kapt Heikki Juntunen. Kymppirekkari tarkoittaa Venäjän rekisterikilpeä, jossa alueen tunnus on numero 10, Karjalan tasavalta. Alueen väki kulkee Suomeen ja Suomesta pääosin Niiralan kansainvälisen rajanylityspaikan kautta.

RAJAVARTIOLAITOKSEN TALOUDEN SOPEUTTAMISOHJELMA. Tiedotustilaisuus 23.1.2013

RAJAVARTIOLAITOKSEN TALOUDEN SOPEUTTAMISOHJELMA. Tiedotustilaisuus 23.1.2013 RAJAVARTIOLAITOKSEN TALOUDEN SOPEUTTAMISOHJELMA Tiedotustilaisuus 23.1.2013 RAJAVARTIOLAITOKSEN TALOUDEN SOPEUTTAMISOHJELMA 2013 2017 Säästöpäätös 28,0 milj. ~19 milj. palkoista ~ 9 milj. muista tnta.menoista

Lisätiedot

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki Write down the Temporary Application ID. If you do not manage to complete the form you can continue where you stopped with this ID no. Muista Temporary Application ID. Jos et onnistu täyttää lomake loppuun

Lisätiedot

Liikenteen kasvun mahdollisuudet ja uhkat

Liikenteen kasvun mahdollisuudet ja uhkat Liikenteen kasvun mahdollisuudet ja uhkat Rajavartiolaitoksen tehtävät Neliportainen maahantulon valvontamalli Osa EU:n rajaturvallisuusjärjestelmää (IBM) Rajanylitykset itärajalla 4 Arvioita itärajan

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges Lappeenranta, 5th September 2014 Contents of the presentation 1. SEPRA what is it and why does it exist? 2. Experiences

Lisätiedot

ALOITUSKESKUSTELU / FIRST CONVERSATION

ALOITUSKESKUSTELU / FIRST CONVERSATION ALOITUSKESKUSTELU / FIRST CONVERSATION Lapsen nimi / Name of the child Lapsen ikä / Age of the child yrs months HYVINKÄÄN KAUPUNKI Varhaiskasvatuspalvelut Lapsen päivähoito daycare center / esiopetusyksikkö

Lisätiedot

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.

Lisätiedot

RAJAN ENNAKOIVAT TOIMENPITEET TURVALLISUUDEN LISÄÄMISEKSI. 27.11.2013 klo 09.50 10.30 Kapteeni Ismo Kärhä Vaalimaan rajatarkastusasema

RAJAN ENNAKOIVAT TOIMENPITEET TURVALLISUUDEN LISÄÄMISEKSI. 27.11.2013 klo 09.50 10.30 Kapteeni Ismo Kärhä Vaalimaan rajatarkastusasema RAJAN ENNAKOIVAT TOIMENPITEET TURVALLISUUDEN LISÄÄMISEKSI 27.11.2013 klo 09.50 10.30 Kapteeni Ismo Kärhä Vaalimaan rajatarkastusasema VAALIMAAN RAJATARKASTUSASEMA Vaalimaan rt-aseman tehtävä Tehtävä ja

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 987/2009 vp 72 tunnin viisumivapaus venäläisille turisteille Eduskunnan puhemiehelle Vuonna 2008 Venäjältä tehtiin 2,3 miljoonaa matkaa Suomeen. Näistä 67 % eli 1,6 miljoonaa oli päivämatkoja.

Lisätiedot

Guidebook for Multicultural TUT Users

Guidebook for Multicultural TUT Users 1 Guidebook for Multicultural TUT Users WORKPLACE PIRKANMAA-hankkeen KESKUSTELUTILAISUUS 16.12.2010 Hyvää käytäntöä kehittämässä - vuorovaikutusopas kansainvälisille opiskelijoille TTY Teknis-taloudellinen

Lisätiedot

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE November 7, 2014 Paula Kilpinen 1 7.11.2014 Aalto University

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät

Lisätiedot

4x4cup Rastikuvien tulkinta

4x4cup Rastikuvien tulkinta 4x4cup Rastikuvien tulkinta 4x4cup Control point picture guidelines Päivitetty kauden 2010 sääntöihin Updated for 2010 rules Säännöt rastikuvista Kilpailijoiden tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen,

Lisätiedot

Accommodation statistics

Accommodation statistics Transport and Tourism 2015 Accommodation statistics 2015, July Nights spent by foreign tourists in Finland up by.5 per cent in July The number of recorded nights spent by foreign tourists at Finnish accommodation

Lisätiedot

ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA

ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaseminaari ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA maakuntajohtaja Matti Viialainen Ruokolahti 23.1.2014 Maakuntaliiton tehtävät (aluekehityslaki) - aluekehittämisen strategisesta kokonaisuudesta

Lisätiedot

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana Taustaa KAO mukana FINECVET-hankeessa, jossa pilotoimme ECVETiä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa. Siru Korkala 12.10.2012

Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa. Siru Korkala 12.10.2012 Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa Siru Korkala 12.10.2012 Tutkimuskysymykset Miten kansainväliseen liikkuvuuteen osallistuvat opiskelijat eroavat ei-liikkujista taustoiltaan Mitkä ovat liikkuvuuden

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

UX NÄKÖKULMA - KONECRANES

UX NÄKÖKULMA - KONECRANES UX NÄKÖKULMA - KONECRANES Johannes Tarkiainen Industrial Design Manager KONECRANES NUMEROINA LAITTEET TOIMINTOJA LÄHES 60 % 11 800 TYÖNTEKIJÄÄ 600 TOIMIPISTETTÄ ERI PUOLILLA MAAILMAA 50 MAASSA LIIKEVAIHDOSTA

Lisätiedot

Finavian lentoliikennetilasto Finavia s air traffic statistics

Finavian lentoliikennetilasto Finavia s air traffic statistics 2012 Finavian lentoliikennetilasto Finavia s air traffic statistics Lentomatkustajien yhteismäärä Finavian lentoasemilla oli 19 187 508 was the total number of passengers in Finavia airports Matkustajamäärät

Lisätiedot

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa Aloitustapaaminen 11.4.2016 Osa II: Projekti- ja tiimityö Sisältö Projektityö Mitä on projektityö? Projektityön tekeminen: ositus, aikatauluhallinta, päätöksenteon

Lisätiedot

SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma

SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma Painonnosto 13.5.2016 (kansallinen, CUP) Below in English Paikka: Nääshalli Näsijärvenkatu 8 33210 Tampere Alustava aikataulu: Punnitus 12:00-13:00

Lisätiedot

E U R O O P P A L A I N E N

E U R O O P P A L A I N E N E U R O O P P A L A I N E N A N S I O L U E T T E L O M A L L I HENKILÖTIEDOT Nimi SERGEI AZAROV Osoite K. KÄRBERI 4-129, TALLINN 13812, ESTONIA Puhelin 0037255999964 Faksi Sähköposti serjoga79a@mail.ru

Lisätiedot

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hanketyöpaja LLP-ohjelman keskitettyjä hankkeita (Leonardo & Poikittaisohjelma) valmisteleville11.11.2011 Työsuunnitelma Vastaa kysymykseen mitä projektissa

Lisätiedot

Rajanylitysliikenteen kehitysnäkymät Vartiuksen ja Niiralan rajanylityspaikoilla. Kapteeni Juha Pekka Hassinen Pohjois-Karjalan rajavartiosto

Rajanylitysliikenteen kehitysnäkymät Vartiuksen ja Niiralan rajanylityspaikoilla. Kapteeni Juha Pekka Hassinen Pohjois-Karjalan rajavartiosto Rajanylitysliikenteen kehitysnäkymät Vartiuksen ja Niiralan rajanylityspaikoilla Kapteeni Juha Pekka Hassinen Pohjois-Karjalan rajavartiosto Kainuun rajavartiosto Kokoonpano Esikunta 5 rajavartioasemaa

Lisätiedot

Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan. Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013

Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan. Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013 Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013 Today we're still just scratching the surface of what's possible Technology should do the hard work so that people can get on

Lisätiedot

Kauppatori - Suomenlinna

Kauppatori - Suomenlinna 12.8.-15.9.2013 & 30.4.-15.6.2014 8 20 50 8 00 40 9 20 40 9 10 40 10-11 00 20 40 10-11 00 20 40 1 20 1 20 13-14 00 20 40 13-14 00 20 40 15 00 20 15 00 20 50 16-18 00 20 40 16 20 40 19 00 20 17-18 00 20

Lisätiedot

Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA. Sisältö. Päälähteet

Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA. Sisältö. Päälähteet Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentosarja: Suomi ikääntyy 2015 19.2.2015 Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA Sisältö Käsitteitä:

Lisätiedot

Suomen 2011 osallistumiskriteerit

Suomen 2011 osallistumiskriteerit KAH Suomen 2011 osallistumiskriteerit ARTEMIS Call 2011 -työpaja @ Helsinki 17.1.2011 Oiva Knuuttila KAH ARTEMIS Advanced Research and Technology for Embedded Intelligence and Systems Sulautettuja tietotekniikkajärjestelmiä

Lisätiedot

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Päättääkö opettaja ohjelmasta? Vai voisivatko opiskelijat itse suunnitella

Lisätiedot

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella 26.4.2012 1 "There is often a property bubble around catchment areas. If a school makes a house more saleable or desirable,

Lisätiedot

Transport and Infrastructure what about the future? Professor Jorma Mäntynen Tampere University of Technology

Transport and Infrastructure what about the future? Professor Jorma Mäntynen Tampere University of Technology Transport and Infrastructure what about the future? Professor Jorma Mäntynen Tampere University of Technology 1 Finland as a part of the World Kuva: NASA Globalisation and the structural change of trade

Lisätiedot

Biojätteen keruu QuattroSelect - monilokerojärjestelmällä. 21.10.2015 Tiila Korhonen SUEZ

Biojätteen keruu QuattroSelect - monilokerojärjestelmällä. 21.10.2015 Tiila Korhonen SUEZ Biojätteen keruu QuattroSelect - monilokerojärjestelmällä 21.10.2015 Tiila Korhonen SUEZ Agenda 1 SITA Suomi on SUEZ 2 QS, mikä se on? 3 QS maailmalla 4 QS Suomessa 5 QS Vaasassa SITA Suomi Oy ja kaikki

Lisätiedot

Opiskelusta taidot työelämään Tiedon merkitys työelämässä. Kimmo Vänni TAMK 05.02.2008

Opiskelusta taidot työelämään Tiedon merkitys työelämässä. Kimmo Vänni TAMK 05.02.2008 Opiskelusta taidot työelämään Tiedon merkitys työelämässä Kimmo Vänni TAMK 05.02.2008 Mistä kaikesta tässä tulisi tietää? Keskeiset työtehtävät Toimit teknisenä kouluttajana sekä asiantuntijana. Keskityt

Lisätiedot

Alueellinen yhteistoiminta

Alueellinen yhteistoiminta Alueellinen yhteistoiminta Kokemuksia alueellisesta toiminnasta Tavoitteet ja hyödyt Perusterveydenhuollon yksikön näkökulmasta Matti Rekiaro Ylilääkäri Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö

Lisätiedot

Helsinki Metropolitan Area Council

Helsinki Metropolitan Area Council Helsinki Metropolitan Area Council Current events at YTV The future of YTV and HKL On the initiative of 4 city mayors the Helsinki region negotiation consortiums coordinating group have presented that:

Lisätiedot

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Green Cities and Settlements 18.2.2014 Ville Manninen Writers Project group Sirpa Korhonen, Anna Mari

Lisätiedot

Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus. Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu

Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus. Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu The future is already here - it is just unevenly distributed.

Lisätiedot

Integration of Finnish web services in WebLicht Presentation in Freudenstadt 2010-10-16 by Jussi Piitulainen

Integration of Finnish web services in WebLicht Presentation in Freudenstadt 2010-10-16 by Jussi Piitulainen Integration of Finnish web services in WebLicht Presentation in Freudenstadt 2010-10-16 by Jussi Piitulainen Who we are FIN-CLARIN University of Helsinki The Language Bank of Finland CSC - The Center for

Lisätiedot

Accommodation statistics

Accommodation statistics Transport and Tourism 2015 Accommodation statistics 2015, April Nights spent by foreign tourists in Finland decreased by 4.4 per cent in April The number of recorded nights spent by foreign tourists at

Lisätiedot

Railway project Seinäjoki Oulu Finland

Railway project Seinäjoki Oulu Finland Railway project Seinäjoki Oulu Finland Location and project contents Tikkaperä Ahonpää Oulu Kempele Liminka Hirvineva Ruukki Tuomioja Vihanti Kilpua Oulainen Rovaniemi Kokkola II-track Kokkola-Ylivieska

Lisätiedot

Market Report / June 2014

Market Report / June 2014 Market Report / June 214 Overnight stays increase slightly Overnight stays in Helsinki increased somewhat, or.6%, in June. Stays by foreign visitors were up 3.5%, while the domestic visitor segment fell

Lisätiedot

Sisällysluettelo Table of contents

Sisällysluettelo Table of contents Sisällysluettelo Table of contents OTC:n Moodlen käyttöohje suomeksi... 1 Kirjautuminen Moodleen... 2 Ensimmäinen kirjautuminen Moodleen... 2 Salasanan vaihto... 2 Oma käyttäjäprofiili... 3 Työskentely

Lisätiedot

Basic Flute Technique

Basic Flute Technique Herbert Lindholm Basic Flute Technique Peruskuviot huilulle op. 26 Helin & Sons, Helsinki Basic Flute Technique Foreword This book has the same goal as a teacher should have; to make himself unnecessary.

Lisätiedot

EKOSYSTEEMIT INVEST IN TYÖKALUNA?

EKOSYSTEEMIT INVEST IN TYÖKALUNA? EKOSYSTEEMIT INVEST IN TYÖKALUNA? Mitä Invest in -tapahtumat ovat? M&A T&K&I toimintaa GREEN FIELD Jackpot Pääomasijoitus Tutkimus -rahaa Grants Uusi tuotannollinen yritys suomeen Green Field Yritysosto

Lisätiedot

IFAGG WORLD CUP I, CHALLENGE CUP I and GIRLS 12-14 OPEN INTERNATIONAL COMPETITION 1 st 2 nd April 2011, Vantaa Finland

IFAGG WORLD CUP I, CHALLENGE CUP I and GIRLS 12-14 OPEN INTERNATIONAL COMPETITION 1 st 2 nd April 2011, Vantaa Finland IFAGG WORLD CUP I, CHALLENGE CUP I and GIRLS 12-14 OPEN INTERNATIONAL COMPETITION 1 st 2 nd April 2011, Vantaa Finland Vantaa Gymnastics Club and Finnish Gymnastics Federation are very pleased to welcome

Lisätiedot

Arkkitehtuuritietoisku. eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä

Arkkitehtuuritietoisku. eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä Arkkitehtuuritietoisku eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä Esikysymys Kuinka moni aikoo suunnitella projektityönsä arkkitehtuurin? Onko tämä arkkitehtuuria?

Lisätiedot

WITNESS SUPPORT THE FINNISH EXPERIENCE

WITNESS SUPPORT THE FINNISH EXPERIENCE WITNESS SUPPORT THE FINNISH EXPERIENCE T i i n a R a n t a n e n R e g i o n a l M a n a g e r, V i c t i m S u p p o r t F i n l a n d 17.6.2013 1 VS FINLAND S SERVICES Help line (nation wide) Mon - Tue

Lisätiedot

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-INSTRUMENT OY has generate new consistency transmitter with blade-system to meet high technical requirements in Pulp&Paper industries. Insurmountable advantages are

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

Verkkokauppatilasto 2014. Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1

Verkkokauppatilasto 2014. Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1 Verkkokauppatilasto 2014 Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1 Verkkokauppatilasto Suomalaisen verkkokaupan arvo Verkkokauppatilasto sisältää kaiken verkkokauppaostamisen Kaikki

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa 23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa Pekka Pajakkala Senior Advisor, VTT President of EUROCONSTRUCT 2012 23.5.2012 2 Rakentamisen näkymät EU, CEE, SUOMI 1. VTT 2. TALOUDEN JA RAKENTAMISEN

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa:

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Koulutukseen ja Te-toimiston rooliin liittyviä kysymykset: 1. Olen yli 30-vuotias mutta

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 133/2009 vp Valtion eläkevastuut Eduskunnan puhemiehelle Edellisen hallituksen aikana arvioitiin, että valtionhallinnosta voitaisiin vähentää vuoteen 2011 mennessä 9 650 työpaikkaa.

Lisätiedot

Sosiaalisen median liiketoimintamallit ja käyttöön oton suunnitelma 9/23/2012

Sosiaalisen median liiketoimintamallit ja käyttöön oton suunnitelma 9/23/2012 Sosiaalisen median liiketoimintamallit ja käyttöön oton suunnitelma 9/23/2012 Liiketoimintamalli: taustaa (R. Jaikumar ja Barettan autotehdas) Tuottavuuden jatkuva parantaminen on mahdollista vain toteuttamalla

Lisätiedot

Helsinki Region Infoshare 2013

Helsinki Region Infoshare 2013 Helsinki Region Infoshare 2013 Apps4Finland 2012 Ville Meloni & Petri Kola Forum Virium Helsinki 1 Suomalainen tietoyhteiskunta 2012? Tietoyhteiskunnan kehittäminen Kansalaiset vaativat avoimuutta Rohkeita

Lisätiedot

Naisnäkökulma sijoittamiseen. 24.3.2007 Vesa Puttonen

Naisnäkökulma sijoittamiseen. 24.3.2007 Vesa Puttonen Naisnäkökulma sijoittamiseen 24.3.2007 Vesa Puttonen Miten sukupuolella voi olla mitään tekemistä sijoittamisen kanssa??? Naiset elävät (keskimäärin) pidempään kuin miehet Naiset saavat (keskimäärin) vähemmän

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

TEN-T -KOHTEITA ETELÄ-KARJALAAN

TEN-T -KOHTEITA ETELÄ-KARJALAAN TEN-T -KOHTEITA ETELÄ-KARJALAAN Eri alueitten odotuksia, hankkeita ja painopisteitä Maakuntajohtaja Matti Viialainen 9.9.2015 Expectations, projects, and focus areas of various regions Regional Mayor Matti

Lisätiedot

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen The acquisition of science competencies using ICT real time experiments COMBLAB Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen Project N. 517587-LLP-2011-ES-COMENIUS-CMP This project

Lisätiedot

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Ostamisen muutos muutti myynnin Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Taking Sales to a Higher Level Mercuri International on maailman suurin myynnin konsultointiyritys. Autamme asiakkaitamme parantamaan

Lisätiedot

Use of spatial data in the new production environment and in a data warehouse

Use of spatial data in the new production environment and in a data warehouse Use of spatial data in the new production environment and in a data warehouse Nordic Forum for Geostatistics 2007 Session 3, GI infrastructure and use of spatial database Statistics Finland, Population

Lisätiedot

S-55.1100 SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

S-55.1100 SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA S-55.00 SÄHKÖKNKKA A KONKKA. välikoe 2..2008. Saat vastata vain neljään tehtävään!. aske jännite U. = 4 Ω, 2 = Ω, = Ω, = 2, 2 =, = A, 2 = U 2 2 2 2. ännitelähde tuottaa hetkestä t = t < 0 alkaen kaksiportaisen

Lisätiedot

Market Report / December

Market Report / December Market Report / December Nights in Helsinki down 6% in December while the total 212 numbers stayed the same as last year Nights in Helsinki were down 6.1% in December. Domestic nights declined by 8.5%,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena

Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Case Saudi Arabia EduCluster Finland Ltd. Anna Korpi, Manager, Client Relations AIPA-päivät Kouvolassa 11.6.2013 11.6.2013 EduCluster Finland Ltd Contents

Lisätiedot

Market Report / October 2006

Market Report / October 2006 X / 26 HELSINKI TOURISM STATISTICS Market Report / 26 Foreign visitors nights increase number of Finnish overnight stays unchanged Foreign business visitors had a significant influence on the overall number

Lisätiedot

34-9208-2. Trolley Case. Resväska Trillekoffert Matkalaukku. Push-button locking tele scopic handle. Four 360 multidirectional wheels

34-9208-2. Trolley Case. Resväska Trillekoffert Matkalaukku. Push-button locking tele scopic handle. Four 360 multidirectional wheels 34-9208-2 Trolley Case Resväska Trillekoffert Matkalaukku Push-button locking tele scopic handle Four 360 multidirectional wheels Trolley Case Made of polycarbonate. Push-button locking telescopic handle

Lisätiedot

Accommodation statistics 2013

Accommodation statistics 2013 Transport and Tourism 2014 Accommodation statistics 2013 Foreign demand for accommodation services grew by one per cent in 2013 In 2012, a record limit of 20 million overnight stays was reached, and the

Lisätiedot

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Aalto yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimus rahoittajina: TEKES, EK ja Teknologiateollisuus Erkki Ormala, Sampo Tukiainen ja Jukka Mattila http://urn.fi/urn:isbn:978-952-60-5881-8

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 876/2010 vp Työnantajien Kela-maksun poiston vaikutus työpaikkojen määrään Eduskunnan puhemiehelle Työnantajien Kela-maksu on hallituksen esityksestä poistettu. Hallitus perusteli esityksessään

Lisätiedot

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings

Lisätiedot

Miten saan käytännössä kaupan käyntiin halutussa. maassa? & Case Intia

Miten saan käytännössä kaupan käyntiin halutussa. maassa? & Case Intia Miten saan käytännössä kaupan käyntiin halutussa maassa? & Case Intia 16.4.2014 / Hannu Rossi Miksi haluat mennä uudelle markkina-alueelle? Nykyinen markkinat ovat täysin hyödynnetty/katettu? Tarvitset

Lisätiedot

Perspectives on the future

Perspectives on the future Perspectives on the future Pemamek Oy Perustettu 1970 Loimaalle Established 1970 in Loimaa, Finland Pemamek Oy Henkilöstömäärä 130 Liikevaihto EUR 40 miljoonaa (2011) Vientiin yli 90% vuotuisesta tuotannosta,

Lisätiedot

Market Report / November 2006

Market Report / November 2006 XI / 26 HELSINKI TOURISM STATISTICS Market Report / 26 Increase in both domestic and foreign visitors' nights Nights in rose by 14.2% compared with the year before. Domestic nights were up 4.9% and foreigners'

Lisätiedot

Keski-Suomen TE-toimisto

Keski-Suomen TE-toimisto Keski-Suomen TE-toimisto Administrative structure Ministry of Employment and the Economy (TEM) Centre for Economic Development, Transport and the Environment (ELY Centre) 15 Employment and Economic Development

Lisätiedot

Mineral raw materials Public R&D&I funding in Finland and Europe, 2015. Kari Keskinen

Mineral raw materials Public R&D&I funding in Finland and Europe, 2015. Kari Keskinen Mineral raw materials Public R&D&I funding in Finland and Europe, 2015 Kari Keskinen DM1369699 DM1369699 Green Mining (2011-2016) 81 projects started (39 company projects and 42 research projects) 117

Lisätiedot

Rekisteröiminen - FAQ

Rekisteröiminen - FAQ Rekisteröiminen - FAQ Miten Akun/laturin rekisteröiminen tehdään Akun/laturin rekisteröiminen tapahtuu samalla tavalla kuin nykyinen takuurekisteröityminen koneille. Nykyistä tietokantaa on muokattu niin,

Lisätiedot

VANTAA Tourism Statistics

VANTAA Tourism Statistics VANTAA Tourism Statistics December 213 www.vantaa.fi/elinkeinopalvelut Overnight stays down 2% in 213 The volume of overnight stays registered in December (59,4) by Vantaa's accommodation providers decreased

Lisätiedot

Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016. Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy

Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016. Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016 Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy Wallstreet lyhyesti Perustettu vuonna 2006, SiPa toimilupa myönnetty 3/2014 Täysin kotimainen,

Lisätiedot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Market Report / February 2014

Market Report / February 2014 Market Report / 214 Domestic overnight stays on the rise in Overnight stays in Helsinki increased somewhat in with a rise of.4% being recorded. Stays by overseas visitors reduced almost 12%, while domestic

Lisätiedot

Venäläiset kuluttajat Suomessa

Venäläiset kuluttajat Suomessa Venäläiset kuluttajat Suomessa - Poimintoja tuloksista - Verottomat ostokset, maahantulot ja yöpymiset - Rajahaastattelututkimus syyskuu 2015 elokuu 2016 Rajahaastattelut on tehnyt Tutkimus- ja Analysointikeskus

Lisätiedot

(SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015

(SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015 Suomenlahden merivartiosto (SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015 Kapteeniluutnantti Tuomas Luukkonen Sisällys Merivartiosto osana Rajavartiolaitosta Suomenlahden merivartiosto

Lisätiedot

Kylmän sodan päättymisvaiheen tutkimustilanne

Kylmän sodan päättymisvaiheen tutkimustilanne Kylmän sodan päättymisvaiheen tutkimustilanne REIMAG-konsortio Turku 18.8.2014 Juhana Aunesluoma Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 22.9.2014 1 Kylmän sodan tutkimuksen

Lisätiedot

A tradition in jewellery since 1860. Oy Annette Tillander Ab. in its 6th generation

A tradition in jewellery since 1860. Oy Annette Tillander Ab. in its 6th generation Oy Annette Tillander Ab Ateljee Tehtaankatu 26 C 00150 Helsinki Unioninkatu 15 00130 Helsinki annette@atillander.fi 09-670 100 Fabriksgatan 26 C 00150 Helsingfors Unionsgatan 15 00130 Helsingfors www.facebook.com/annettetillander

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 440/2012 vp Taksiautoilijoiden ajoluvan ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Taksiautoilijat sekä linja- ja kuorma-auton kuljettajat ovat olennainen osa tieliikennettämme, ja heidän kykynsä

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

FinFamily Installation and importing data (11.1.2016) FinFamily Asennus / Installation

FinFamily Installation and importing data (11.1.2016) FinFamily Asennus / Installation FinFamily Asennus / Installation 1 Sisällys / Contents FinFamily Asennus / Installation... 1 1. Asennus ja tietojen tuonti / Installation and importing data... 4 1.1. Asenna Java / Install Java... 4 1.2.

Lisätiedot

LUONNOS RT 80260 EN AGREEMENT ON BUILDING WORKS 1 THE PARTIES. May 1998 1 (10)

LUONNOS RT 80260 EN AGREEMENT ON BUILDING WORKS 1 THE PARTIES. May 1998 1 (10) RT 80260 EN May 1998 1 (10) AGREEMENT ON BUILDING WORKS This agreement template is based on the General Terms and Conditions of Building Contracts YSE 1998 RT 16-10660, LVI 03-10277, Ratu 417-7, KH X4-00241.

Lisätiedot

Erasmus Intensive Language Course KV kevätpäivät Kuopio 9.5.2011 Päivi Martin, Lapin yliopisto

Erasmus Intensive Language Course KV kevätpäivät Kuopio 9.5.2011 Päivi Martin, Lapin yliopisto Erasmus Intensive Language Course KV kevätpäivät Kuopio 9.5.2011 Päivi Martin, Lapin yliopisto EILC KOKEMUKSIA LAPISTA HAKEMUS BUDJETTI JÄRJESTÄVÄTAHO & VASTUU TYÖNJAKO KIELENOPETUS OHJELMA JA PALJON KOKEMUKSIA

Lisätiedot

Oppiminen aluekehittämisen moottorina

Oppiminen aluekehittämisen moottorina Oppiminen aluekehittämisen moottorina Länsi-Uusimaa uuteen nousuun seminaari 9.3.2010 Suuri osa siitä, mitä opimme koulussa ja yliopistossa ei liity talouselämän edellyttämään osaamiseen Adam Smith Kansojen

Lisätiedot

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa?

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Kerro meille datastasi työpaja 10.4.2013 Antti Auer Tietohallintopäällikkö Jyväskylän yliopisto Strateginen kehittäminen Johtamista, tutkimushallintoa

Lisätiedot