Suomen puolustus tunnissa

Transkriptio

1 Suomen puolustus tunnissa

2 Kannen kuvat: Puolustusministeriö ja Lehtikuva

3 Suomen puolustus tunnissa Tuottaja: Päätoimittaja: Vastaava toimittaja: Puolustusministeriö Jyrki Iivonen Roope Lipasti Kustantaja: Lingsoft Oy Tekijänoikeuden haltija: Lingsoft Oy, 2011 Toimittajat: Urpo Rannansuu ja Eero Vassinen 1. painos Paino: Newprint, Raisio ISBN (PDF) ISBN (nid.) ISBN (XML)

4 Esipuhe 6 Toimittajan saatesanat 7 Keskeisiä vuosilukuja 9 1. Puolustusjärjestelmän perusteita Sotilaallisen maanpuolustuksen keskeiset toimijat Sotilaallinen maanpuolustus Asevelvollisuus Viranomaisyhteistyö 32 Keskeiset Suomen puolustusta koskevat lait 34 Lyhyt sotilasslangi suomi -sanakirja 37 Linkkiluettelo 38 4

5 5 Kuva: Puolustusministeriö

6 ESIPUHE Suomalaisten maanpuolustustahto on aina ollut korkea. Suomea pidetään puolustamisen arvoisena, ja Puolustusvoimien kykyyn suoriutua tehtävästään luotetaan. Yleinen asevelvollisuus on suomalaisten enemmistön ja asiantuntijoiden mielestä kustannustehokkain tapa luoda perusta Suomen puolustukselle. Kolme neljästä suomalaisesta asevelvollisesta suorittaa varusmiespalveluksen. Suomen puolustusmenot ovat eurooppalaisessa katsannossa olleet keskimääräistä alhaisemmat, mikä selittyy suurelta osin yleisellä asevelvollisuudella. Puolustusmenomme olivatkin vuonna 2010 noin 1,3 % bruttokansantuotteesta. Maamme julkinen sektori on viime vuosina velkaantunut nopeasti. Tämä kehitys on tulevina vuosina pysäytettävä, mikä edellyttää kaikilta hallinnonaloilta toimintojen kehittämistä. Puolustushallinto joutuu erityisesti panostamaan lisääntyvään kansalliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Uudistus on tarkoitus saada päätökseen vuoteen 2016 mennessä. Puolustushallinnon tulevaisuutta koskevat ratkaisut nousevat esille myös huhtikuussa 2011 järjestettävien eduskuntavaalien yhteydessä. Suomen puolustuksen kehittämistä linjataan myös seuraavassa hallitusohjelmassa. Puolustusministeriössä on siksi pidetty tärkeänä jakaa puolustushallintoa koskevia perustietoja kaikille asiasta kiinnostuneille. Yhdessä Lingsoftin kanssa toteutettu Suomen puolustus tunnissa kirjanen tarjoaa rennossa muodossa määrittelyt keskeisistä puolustuspoliittisessa keskustelussa käytettävistä termeistä. Puolustusministeriö toivoo, että kirjanen omalta osaltaan edistää ja edesauttaa kansallisen puolustuksemme rakentamista muuttuvassa kansainvälisessä ympäristössä. Helsingissä maaliskuussa 2011 Jyrki Iivonen viestintäjohtaja puolustusministeriö 6

7 TOIMITTAJAN SAATESANAT Suomen puolustus tunnissa on osa One-hour words -kirjasarjaa, jossa aiemmin on tutustuttu mm. Lissabonin sopimukseen, Alvar Aaltoon, Mikael Agricolaan sekä suuriin purjelaivoihin. Kaikki sarjan kirjat ovat saatavilla myös e-kirjana sekä kännykkäversiona. Puolustusvoimat on niin laaja ja mielenkiintoinen osa yhteiskuntaa, että siitä olisi ollut helppo tehdä toisenlainenkin versio, kuten vaikka Puolustusvoimat 180 päivässä se kun on nykyään yleisin varusmiespalvelusaika. Tämä kirjanen on kuitenkin suunnattu ennen kaikkea poliittisen keskustelun taustamateriaaliksi, joten muut mahdolliset näkökulmat, kuten varusmiespalvelukseen syventyminen, on tästä tarkoituksella jätetty pois. Sitä ilmankin kirjanen avannee myös maallikolle näköaloja sotilaalliseen maanpuolustukseen. Samalla se toivottavasti antaa eväitä Suomen puolustuksen tulevaisuuden pohtimiseen ja kehittämiseen. Roope Lipasti toimittaja 7

8 8 Kuva: Lehtikuva

9 KESKEISIÄ VUOSILUKUJA 1917 Suomi itsenäistyy 1918 Puolustusministeriö ja Puolustusvoimat perustetaan Talvisota Jatkosota 1947 Pariisin rauhansopimus 1948 Suomi solmii YYA-sopimuksen Neu vostoliiton kanssa 1955 Suomi liittyy YK:n jäseneksi 1956 Suomi lähtee ensimmäiseen rauhanturvaoperaatioon Siinaille 1961 Ensimmäinen valtakunnallinen maanpuolustuskurssi järjestetään 1975 ETYK Helsingissä 1990 Elisabeth Rehnistä puolustusministeri ensimmäisenä naisena maailmassa 1991 Neuvostoliitto hajoaa ja Suomi irtisanoo YYA-sopimuksen 1995 Suomi liittyy EU:n jäseneksi ja solmii rauhankumppanuussopimuksen Naton kanssa 1996 Suomalaiset rauhanturvaajat lähtevät Bosniaan 1997 Ensimmäinen turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko valmistuu 1999 Suomi toimii ensi kertaa EU:n puheenjohtajamaana 1999 Suomalaiset rauhanturvaajat lähtevät Kosovoon 2002 Ensimmäiset suomalaiset rauhanturvaajat lähtevät Afganistaniin 2007 Suomi osallistuu ensi kertaa EU:n taisteluosastovalmiuteen 2011 Miinalaiva Pohjanmaa lähtee ope raatioon Adenin lahdelle 9

10 1. PUOLUSTUSJÄRJESTELMÄN PERUSTEITA Asevelvollisuus Koko maan puolustaminen Maanpuolustustahto Kansalaisen velvollisuus osallistua maan puo lustamiseen. Asevelvollisuus koskee vuotiaita miehiä. Varusmiespalveluk sen lisäksi se si säl tää kertausharjoitukset sekä vapaa eh toi sia koulutustilaisuuksia. Va rus mies pal veluksen vaihtoehto on sivii li palvelus. Naisille varusmiespalvelus on vapaaehtois ta, mutta heitäkin kuten kaikkia Suomen kansalaisia koskee perustuslaissa säädetty maan puo lus tusvelvol lisuus. Asevelvollisuus on kustannustehokkain ja maan puolustustahdon näkökulmasta paras tapa järjestää Suomen puolustus. Kyseessä on positiivinen kehä: asevelvollisuus nostaa maanpuolustustahtoa, mikä taas vahvistaa myön teistä suhtautu mista asevelvollisuuteen. Puolustusvoimien on kyettävä toimimaan koko maan alueella kulloisenkin tilanteen vaatimusten mukaisesti. Tavoitteena on estää rajoilta alkaen hyökkääjän pääsy strategisesti tärkeille alueille ja kohteisiin sekä torjua sen mahdollisuudet lamauttaa yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja. Valittuihin ratkaisukohtiin muodostetaan tarpeellinen ylivoima hyökkääjän torjumi seksi ja voittamiseksi. Järjestelmä perustuu yleiseen asevelvollisuuteen, jonka avulla on mahdollista pitää yllä kyl lin suurta reserviläisten määrää. Kansalaisten kokema yhteistunne Suo men aseellisesta puolustami sesta tarvittaessa. Kertoo myös siitä, että Suomi koetaan puolustamisen arvoiseksi. Maanpuolustustahto pitää sisällään puolustuskykyä tukevat yksilön ja yhteiskunnan arvot, asenteet ja toimenpi teet, jotka perustuvat tahtoon toi mia kotimaan hyväksi ja puolustaa maata myös oman tai yhteisön edun kustannuksella. Maanpuolustustahdon kehittymistä on tutkittu säännöllisesti 1970-luvulta lähtien. 10

11 Verkottunut puolustus Verkottunut puolustus on kansallista ja kan sain välistä puolustuspoliittista ja sotilaallis ta yhteistyötä, jossa kehi tetään suorituskykyä yhdessä ja tarjotaan omia suorituskykyjä tarvittaessa tois ten avuksi. Suomi päättää itse niis tä puolustuskyvyn osatekijöistä, jotka pi de tään kaikissa tilanteissa omassa hallussa. Suomi o sallistuu esimerkiksi pohjoismaiseen puolustusyhteistyöhön tällä perusteella. Kuva: Lehtikuva 11

12 2. SOTILAALLISEN MAANPUOLUSTUKSEN KESKEISET TOIMIJAT Eduskunnan valiokunnat Maanpuolustuskorkeakoulu Maanpuolustuskoulutusyhdistys Eduskunnan päätökset valmistellaan va lio kunnissa. Eduskunnassa on kaik kiaan 15 pysyvää erikoisvaliokuntaa sekä suu ri va lio kunta, joka koordinoi eri tyisesti EU-asioita. Puolustusministe riön kannalta tärkein on puolustus valio kunta. Toi nen erityisesti krii sin hal lintakysymyksissä merkittävä valio kunta on ulkoasiainvaliokunta. Kulloinkin kyseessä olevan asian mukaan myös muut valiokunnat ovat puolustukselle tärkeitä. Keskeinen osa valiokuntien työstä on eri alojen asiantuntijoiden kuule minen. Valiokunta muodostaa käsiteltävästä asias ta näkemyksensä ja laatii kannastaan mietinnön tai lausunnon eduskunnan päätöksentekoa varten. Yksi maamme tiedekorkeakouluista. Se sijaitsee Santahaminassa, ja siellä opiskellaan sotatie teitä ja harjoitetaan sotatieteellistä tutkimusta. Pääosa opis kelijoista on upseerei ta kadeteista kenraaleihin, mutta opiskelu on nykyään rajatusti mahdollista myös siviileille. Maanpuolustuskorkeakoulun asiantuntijat näkyvät usein myös asiantuntijoina mediassa käsiteltäessä esimerkiksi turvallisuuspolitiikkaan, johtami seen ja sotatekniikkaan liittyviä kysymyksiä. Koulutusorganisaatio, joka järjestää vapaa ehtoiseen maanpuolustukseen kuuluvaa sotilaallista koulutusta ja sotilaallisia valmiuksia palvelevaa koulutusta sekä vapaaeh toista maanpuolustusta kos kevaa tiedotusta ja va listusta. Se myös kehittää naisten mahdollisuuk sia osal listua vapaaehtoiseen maanpuolustukseen. Vuonna 2009 MPK järjesti noin kurssia eri puolilla Suomea. 12

13 Maanpuolustuskurssit Ministerivaliokunnat kuten UTVA Puolustushallinnon rakennuslaitos Puolustusvoimien järjestämä koulutus sivii li- ja sotilashenkilöille. Tavoittee na on tarjota tietoa Suomen ulko-, turval lisuusja puolustuspolitiikasta ja sillä tavoin edistää maan selviy tymistä krii sitilanteista. Yhtenä tavoitteena on edistää kokonaismaanpuolustuksen eri aloilla toimivien henkilöiden verkos toi tumista. Puolustusvoimat vastaa kurssien toimeenpanosta, mutta luennoitsijat edustavat laajasti suomalaista yhteiskuntaa. Valtakunnalliselle kurssille valitaan kulloinkin noin 50 henkilöä, joista kolmannes edustaa elinkeino elämää ja loput poliit tisia päättäjiä, hallintoa, tiedotusvälineitä, tiedettä ja kulttuuria sekä Puolustusvoimia. Kursseja on järjestetty vuodesta 1961 lähtien. Valtioneuvostolla on neljä ministerivalio kuntaa. Nämä valiokunnat käsittelevät ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, EU-kysymyksiä, raha-asioita sekä talouspolitiikkaa. Kaikki ovat tärkeitä puolustusministeriönkin kan nalta, mutta ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ministerivaliokunnassa (UTVA) käsitellään useimmin suoraan puolustusministeriön hallinnonalan tehtäviin kuuluvia asioita, kuten kriisinhallintaa. UTVAn kokouksissa puheenjohtajana on pääministeri. Ko kouksiin osallistuvat asiantuntijoina sekä puolustusmi nisteriön kansliapäällikkö että Puolustusvoimain komentaja. Koska tasavallan presidentti johtaa Suomen ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa, ministerivaliokunta ja presidentti kokoontuvat yhteiseen kokoukseen aina, kun asiat sitä vaativat. Puolustusministeriön alainen laitos, joka vastaa puolustushallinnon kiinteistö toi men asiantuntija- ja hankinta tehtävistä sekä palvelutuotannon jär jestämisestä. Toisin sanoen se rakennuttaa uudet kiinteistöt sekä huolehtii niistä ja järjestää myös niiden energiapalvelut. 13

14 Puolustusministeriö Puolustusvoimat Pääesikunta Reserviläisjärjestöt Ruotuväki Valtioneuvoston pienin ministe ri ö, joskin koko hallinnonalan henki lös tömäärä on huomattavan suuri. Puolus tus ministeriö ohjaa puolustusvoimia ja alai siaan laitok sia sekä poliit tisen että stra te gi sen tason kysymyksissä. Puolustusminis teriön teh tävänä on myös maanpuo lus tuksen edellyttämien re surssien sekä lainsäädännön ajantasai suu den varmistaminen. Organisaatio, jonka tärkein tehtävä on Suomen sotilaallinen puolustaminen. Se ylläpitää ja kehittää sotilaallista suo ritus kykyä, jonka avulla voidaan ennaltaehkäistä sekä krii sitilanteiden syntyminen että niiden kehittyminen aseellisen voi man käytöksi. Suorituskyky mitoitetaan siis aina Suomen sotilaallista puolustusta varten. Tämän lisäksi Puolustusvoimat tukee muita viranomaisia esimerkiksi pe las tustoiminnassa tai vaikka suur onnettomuuden sattuessa. Kolmantena tehtävänä on osallistuminen kansainväliseen krii sinhallintaan. Puolustusvoi missa työskentelee noin henkeä. Puolustusvoimien ylipäällikkö on tasa vallan pre sidentti. Puolustusvoimain komentajan esikun ta ja siis Suomen ylin sotilaallinen joh to keskus. Se sijaitsee Helsingissä ja johtaa ja valvoo Puolustusvoi mil le säädettyjen tehtävien suorittamista muun muassa jakamalla sil le osoitetut resurssit. Pääesikunta on myös asiantuntijaorgani saatio puolustusministeriölle. Vapaaehtoista maanpuolustustyötä te keviä järjestöjä. Niitä on lukuisia, ja nii den yleisimpiä toimintamuotoja ovat erilaiset koulutukset, ammunta, muu urheilu sekä liikunta. Myös vete raanityö ja -tuki on laajaa. Vanha armeijan nimitys, jolla nykyään viitataan Puolustusvoimien uutislehteen. Lehden ensisijainen tarkoitus on maanpuolustushengen kohotus ja toissijainen Puolustusvoimien sisäinen tiedottami nen. Ruotuväen toimittamisesta huoleh tivat pääosin varusmiestoimittajat, ja lehti onkin toiminut monen toimittajan ensimmäisenä aske lee na kohti media-alan töitä. 14

15 3. SOTILAALLINEN MAANPUOLUSTUS Avun antaminen ja vastaanotto Valmiutta ja kykyä täydentää ja antaa toisten käyttöön oman puolustusjärjestelmämme suorituskykyjä, jotka ovat kansainvälisesti yhteensopivia. Avun vastaanotto puolestaan on sama asia päinvastoin, eli mahdollisuus saada käyttöön muiden kansainvälisesti yhteenso pivia suorituskykyjä. Tästäkin syystä eri laisten järjestelmien yhteensopivuus on tärkeää. EDA European Defence Agency. Vuonna 2004 perustettu Euroopan puolustusvirasto. Se auttaa EU-maita kehittämään sotilaallista kapasiteettiaan yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan puitteissa. EDA:n tehtäviin kuuluu suorituskykyjen rakentaminen, tutkimus, yhteistyöhankkeet ja alan markkinoita ja puolustusalan teollista perustaa kehittävä työ. Suomi on osallistunut sen toimintaan alusta saak ka aktiivisesti. EU:n yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka Harjoitusja ampuma-alueet Ilmapuolustus EU ei ole sotilaallinen liitto, mut ta sen puitteissa tehdään myös sotilaallista yhteistyötä. Täs tä näkyvin esimerkki on EU:n kriisinhallintaoperaatiot ja valmiu dessa olevat tais te lu osastot. Suomi on koko jäsenyytensä ajan osallistu nut aktiivisesti yhteisen turvallisuus ja puolustuspolitiikan kehittämiseen. Puolustusvoimien käytössä olevia sotilasalueita. Niitä on yhteensä noin hehtaaria, joka on noin 0,8 % Suomen kokonaispinta-alasta. Suurin sotilasalue on Rovajärven ampuma-alue, jonka pinta-ala on noin hehtaaria. Harjoituksien järjestämisessä huomioidaan sotilaallisten asioiden lisäksi harjoitusten vaikutukset alueen asukkaisiin sekä ympäristöön. Suomea puolustetaan maalla, merellä ja ilmas sa. Ilmapuolustuksen tehtävänä on varmistaa, ettei Suomeen hyökätä ilmasta käsin. Se tarkoittaa käytännössä ilmatilan valvontaa, sen koskemattomuuden turvaamista sekä ilmahyökkäysten torjumista. Ilmapuolustukseen osallistuvat kaikki puolustushaarat, rajavartiolaitos sekä siviiliviranomaiset. 15

16 Informaatiosodankäynti Yhteiskunnalliseen ja sotilaalliseen päätök sen tekoon ja toimintakykyyn sekä kan salaisten mielipiteisiin vaikuttamista ja vaikuttamiselta suojautumista. Puo lustus voimien informaatio sodankäynnin päämääränä on suojata puolustusjär jestelmän toiminta sekä tukea omia o pe raatioita tavoitteiden saavuttamiseksi. Jalkarätti Johtamisjärjestelmä Kokonaisvaltainen kriisinhallinta Kumppanuus Yksi talvi- ja jatkosodan tärkeimmistä puo lustusaseista; jalkarättien ansiosta sotilaiden jalat jäätyivät merkittävästi vähemmän kuin ilman jalkarättejä. Kyseessä on flanellinen suorakulmainen kangaskappale, jota käytettiin sukkien päällä tai tilalla. Oikein hyvät, jos osaa kääriä ne oikein jalkaan. Jalkarätit poistuivat puolustusmateriaalista kokonaan vuonna Tapa, jolla Puolustusvoimia johdetaan. Johtamisjärjestelmällä luodaan ti lan netie toi suus sekä suunnitellaan ja toimeenpannaan puolustusjärjestelmän käyt tö. Johtamisjärjes telmä muodostuu toi min tatavoista, johtami seen tarvittavasta henkilöstöstä, tiedosta, johtamisrakenteesta sekä teknisistä rakenteista. Suomessa on tällä alalla tunnetusti korkeaa osaamista. Kokonaisvaltainen lähestymistapa, joka painottaa kriisinhallinnan kohdealueen tukemista eri keinoin, mukaan lukien diplomaattiset toimet, siviili- ja sotilaallinen kriisinhallinta, kehitysyh teistyö ja humanitaarinen apu. Siihen osallistuvat niin hallitukset, Puolustusvoimat kuin erilaiset kansainväliset järjestöt ja kansalaisjärjestöt. Tavoitteena on parempi toiminnan suunnittelu, tiedonkulku sekä tehokkaammat toimenpiteet kunkin toimijan itsenäistä roolia kunnioittaen. Pitkäaikainen yhteistyösuhde Puolustusvoimien ja palvelun tarjoajan välillä. Puo lustusvoimien näkökulmasta oleellista on suhteen jatkuvuus, luottamus, laaja keskinäinen tiedonvaihto sekä yhteiset kehittämistavoitteet. Kumppa nuuden tarkoituksena on integroida Puo lustusvoimat entistä tiiviimmin suomalaiseen yhteiskuntaan ja tuottaa siten lisäarvoa kaikille osapuolille. Yhteistyön on määrä jatkua myös poikkeus oloissa. Kumppaneita ovat esimerkiksi Senaatti-Kiinteistöt, Millog, Patria ja Hansel. 16

17 Kyber-uhka Maapuolustus Materiaali Tietoyhteiskunnan informaa tio ympä ris töihin ja informaatioverkostoihin kohdistuva uhka. Kyber-ympäristö kattaa kaikki kriittiset keskinäisriippuvaiset verkostot, kuten internet, puhelin, tie tokoneet, kriittisen tuotannon prosessit ja valvontalaitteet. TPAK:n koordinoimana laaditaan poikkihallinnollinen kyber-strategia. Toimenpiteet, joiden avulla suojataan yhteiskunnan elintärkeät toiminnot, valvotaan valtakunnan maa-alue, hidastetaan ja kulutetaan sekä valituilla alueilla torjutaan ja voitetaan maitse Suomeen suuntautuvat hyökkäykset. Maapuolustukseen osal listuvat myös ilmavoimat, merivoimat, rajavartiolaitos ja sivii liviranomaiset. Ajanmukainen materiaali on puolustuksen suorituskyvyn keskeinen osa-alue. Siitä käytetään myös termiä puolustusmateriaali tai puolustustarvikkeet. Materiaalin elinkaari Elinkaari on niin ihmisillä kuin tavaroillakin. Jälkimmäisten kohdalla se tarkoittaa matkaa raaka-aineesta loppukäsittelyyn. Puolustusvoi mien materiaali on käytössä usein vuosikymmeniä. Myös sen kehittäminen kestää pitkään. Elinkaariajattelu tarkoittaa sitä, että myös käyttöaikaiset kustannukset on huomioitava etukäteen. 17

18 Materiaalin vanheneminen Meripuolustus Määrärahakehys Naton rauhankumppanuus Naton strateginen konsepti Kaikki asiat vanhenevat joskus, nykyi sen teknologisen kehityksen takia usein kiusallisenkin nopeasti. Suuri määrä puolustusmateriaalia on vanhenemassa lähivuosina, ja keskeiset ratkaisut nii den korvaamiseksi joudutaan tekemään vuoteen 2015 mennessä. Oleellista on saada riittävästi voimavaroja materiaali hankintoihin suori tus kykyvajeen täyt tä miseksi. Puolustus ma teriaalin vanhe nemisen ohella tule vaisuuden haasteiksi muodostuvat ikäluokkien pienentymi nen, sotilaallisten uhkien muuttuminen, tek nologian kehitys ja puolustusmateriaalin hinnan kohoaminen. Meripuolustus on kuten maapuolustus, mutta siinä valvotaan merialuetta, turvataan merialueen koskemattomuus ja meriyhteydet sekä torjutaan meri alueelta tulevat hyökkäykset. Meripuo lustukseen osallistuvat myös maavoimat ja ilmavoimat, rajavartiolaitos ja siviiliviranomaiset. Puolustusbudjetin pohjana toimii neljän vuoden määrärahakehys, joka muiden ministeriöiden määrärahakehyksen tapaan sisältää ministeriökohtaiset linjaukset, tuottavuusohjelman toteutuksen ja tuloarvion. Puolustushallinnon kehys on määrärahasumma, jonka ministeriö jakaa edelleen kohtuullisen itsenäisesti. Naton yhteistyö liittokunnan ulkopuo listen euroatlanttisen alueen maiden kanssa. Euroopan sotilaallisesti liittoutumattomien maiden Suomen, Ruotsin, Irlannin, Itävallan ja Sveitsin lisäksi siinä on mukana Balkanin, Kaukasian ja Keski-Aasian maita. Monille maille rauhankumppanuus on ollut tapa val mistella Nato-jäsenyyttä. Suomi liittyi ohjelmaan Yhteistyötä tehdään krii sinhallinta- ja siviilivalmiussektorilla, poliittisella sektorilla sekä sotilaallisen yhteistoimintakyvyn alalla. Naton toimintaa ohjaava asiakirja. Nato on vuonna 2010 uusinut konseptinsa niin, että se vastaisi paremmin liitto kunnan ny kyi siä ja tulevia tehtäviä. Merkittävässä osassa ovat mm. kokonaisvaltainen krii sinhallinta, uusien uhkien ennakointi ja torjunta, yhteiseen puolustukseen, puolustuskyvyn ja sen moder nisointiin liittyvät kysymykset. 18

19 NORDEFCO PARP Puolustusbudjetti Puolustushaara Puolustusjärjestelmä Puolustuskyky Puolustusratkaisu Nordic Defence Cooperation. Pohjoismainen puo lustusyhteistyö, jonka tavoitteena on parantaa siihen osallistuvien maiden kansallista puolustusta sekä löytää synergia etuja esimerkiksi henkilöstön koulutuksessa ja suorituskykyjen kehittämisessä. Yhteistyötä tehdään myös kansainvälisissä krii sinhallintaoperaatioissa. NORDEFCON puheenjohtajuus kiertää vuosittain. Suomi toimii puheenjohtajana seuraavan kerran vuonna Planning and Review Process. Naton rauhankumppanuusohjelmaan kuuluva suunnittelu- ja arviointiprosessi, jonka puitteissa arvioidaan ja tuetaan kumppanuusmaiden sotilaallisten valmiuksien kehittämistä. Rahamäärä, jonka eduskunta myöntää vuosittain puolustusministeriölle. Budjetin menoista noin kolmannes kuluu henkilökunnan palkkoihin, kolmannes muihin toimintamenoihin (kuten varusmies- ja reserviläiskoulutukseen sekä va ruskuntien ylläpitoon) ja kolmannes puolustusmateriaalin hankkimiseen. Suomessa puolustushaarat ovat maavoimat, merivoimat ja ilmavoimat. Rajavartiolaitos ei kuulu näihin. Tapa, jolla maan puolustus on organi soi tu. Suomessa se koostuu johtamisjärjes tel mäs tä, tiedus te lu- ja valvontajärjestelmästä, val mi u den sää te ly järjestelmästä, lo gis tiik ka järjes tel mis tä sekä tietenkin itse joukoista. Valmius kyetä puolustautumaan kaikissa tilan teissa. Puolustuskyvyn ydin on sotilaallinen suorituskyky, mutta sen lisäksi siihen kuuluvat kansallinen viranomais ten, elinkeinoelämän ja kansalaisjär jes tö jen välinen yhteistyö sekä kansainvälinen yhteistyö. Sotilaallisen maanpuolustuksen to teutta mi sen periaate, kuten itsenäinen, verkottunut tai yhtei nen puolustus. 19

20 Puolustustarviketeollisuus Teollisuudenhaara, joka kehittää, val mistaa, huoltaa ja ylläpitää erilaisia puolustustarvikkeita tai palveluita. Puolustustarvikkeiden maastavienti ja kauttakuljetus on luvanvarais ta. Suomessa alan suurin toimija on Patria. Puolustusvoimauudistus Laajamittainen hanke, jossa Puolustusvoimia ke hi tetään niin, että maamme puolustuskyky säi lyy myös tulevaisuu dessa. Uudistuksen ovat tehneet välttämättömäksi ikäluokkien piene neminen, puolustusmateriaalin vanhentumi nen sekä julkisen talouden tasapaino-ongelmat. Uudistuksen toteuttaminen edellyttää kaikkien nykyisten toimintojen kriittistä tarkastelua. Uudistus on tarkoitus viedä päätökseen vuoteen 2016 mennessä. Päätöksenteko Sodan ajan vahvuus Sotilaallinen huoltovarmuus Sotilaallinen kriisinhallinta Valitsemista eri vaihtoehtojen välillä. Esimerkiksi päätös kriisinhallintaope raatioihin osallistumisesta tehdään ylimmässä valtiojohdossa. Osallistumista käsitellään UTVAssa sekä val mistellaan ministeriössä, eduskunnassa ja valtioneuvostossa. Lopullisen päätöksen ope raatioon osallistumisesta tekee tasa vallan presidentti Puolustusvoimien ylipäällikkönä. Niiden ihmisten määrä, jotka tarvittaessa on mahdollista kutsua aseisiin. Suomen sotilaalli nen reservi on supistunut viime vuosina: suurim millaan se oli noin henkilöä, nykyään se on noin , ja luvun on arvioitu putoavan vuo sikymmenen loppuun mennessä vielä tätäkin alemmas. Sotilaallisen maanpuolustuksen kannalta välttämättömien toimintojen ja niihin liittyvien teknisten järjestelmien turvaamista poikkeus olojen ja vastaavien häiriöiden varalta. Sotilaallisin keinoin tapahtuvaa kriisinhallintaa. Toiminta tähtää vakauden ja turvallisuuden palauttamiseen ja säilyttämiseen operaatioalueella, jotta sivii litoimijat ja maan omat viranomaiset kykenevät aloittamaan avustus- ja jälleenrakennustoimet. 20

21 Suorituskyky Suorituskykyjen monikansallinen kehittäminen Tilannekuvayhteistyö Tilannetietoisuus Se, mihin jokin asia tai organisaatio, kuten vaik kapa Puolustusvoimat, tarvittaessa pystyy. Suorituskyky muodostuu toimintaperiaatteista, tarvittavasta materiaalista, osaavasta ja riittävästä henkilöstöstä, sekä toimintaan tarvittavasta infrastruktuurista. Tapahtuu osana kansallisten voimavarojen ja suorituskykyjen kehittämistyötä. Sen tavoitteena on tuottaa kansainväli sesti yhteensopivia ja suorituskykyisiä joukkoja yhteistyössä valikoitujen kumppanien kanssa. Tilannekuva on osa valvontajärjes telmää, jonka tehtävänä on tuottaa tosiaikais ta alueellisen koskemattomuuden valvonnan ja turvaamisen vaatimaa tilannekuvaa maa- ja meri alueelta sekä ilmatilasta. Kansainvälisesti merkittäviä tilannekuvahankkeita ovat Itämeren maiden yhteistyö (SUCBAS) ja Euroopan unionin johtama tilannekuvahanke (MARSUR) sekä ilmatilannekuvayhteistyö (ASDE). Kansallisen ja kansainvälisen viranomais yhteistyön tarkoituksena on kustannustehokas valvontajärjestelmän kehittäminen. Toimivaan johtamiseen tarvittava ajantasai nen, ennakoiva käsitys ulko, turvallisuus- ja puolustuspoliittisesta ti lan teesta sekä turvallisuusympäristön ja yhteiskunnan tilasta ja kehittymisestä. Tulosohjaus ja tulossopimus Turvallisuusja puolustuspoliittinen selonteko Tapa sopia siitä, mitä määrärahoilla saa daan aikaiseksi käytännössä. Puolustus ministeriö tekee tulossopimuksen Puolustusvoimien ja puolustushallinnon rakennuslaitoksen kanssa, jotka raportoivat ministeriölle tuloksellisuu destaan ja määrärahojen käytöstä. Hallituksen tekemä ja eduskunnan käsittelemä asiakirja, jossa linjataan Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan periaatteita pitkällä aikavälillä. Käytännössä sillä siis viitoitetaan Puolustusvoimien kehitystä. Sen valmisteluun osallistuvat kaikki keskeiset valtiolliset instituutiot. 21

22 Kuva: Puolustusvoimat

23 TÄRKEIMPIÄ KRIISINHALLINTAOPERAATIOITA 2011 ISAF International Security Assistance Force. Vuonna 2001 käynnistynyt, YK:n mandatoima ja Naton toteuttama kriisinhallintaoperaatio Afganistanissa. Suomi on ollut mukana tammikuusta 2002 lähtien. Vuonna 2011 suomalaisten joukkojen määrä on hieman alle 200 henkeä. Suomi on sitoutunut jatkamaan Afganistanissa myös tulevina vuosina. ISAF-operaatiossa tehdään yhteistyötä afganistanilaisten kanssa esimerkiksi maan jälleenrakentamisessa. Operaation puitteissa koulutetaan myös Afganistanin armeijan sotilaita ja poliiseja. ATALANTA EU-operaatio, jonka tehtävänä on Maailman elintarvikeohjelman (WFP) alusten suojelu niiden toimittaessa elintarvikeapua Somaliaan. Jakelua uhkaavat muun muassa alueella toimivat merirosvot. Suomi osallistuu operaatioon miinalaiva Pohjanmaalla, joka miehistöineen partioi alueella määräaikaisesti vuoden 2011 alkupuolella. KFOR Kosovo Force. Naton johtama, Kosovossa toimiva kriisinhallintajoukko. Suomi on osallistunut sen toimintaan operaation alusta, vuodesta 1999 lähtien. Suomi oli ensimmäinen ei- Nato-maa, joka sai prikaatin ja taisteluosaston johtovastuun. Operaation tavoitteet saavutettiin ja suomalaiset joukot kotiutettiin vuoden 2010 lopussa. UNIFIL United Nations Interim Force in Lebanon. Vuodesta 1978 saakka käynnissä ollut YK-johtoinen operaatio Etelä-Libanonissa. Suomi on monen vuoden tauon jälkeen jälleen harkitsemassa osallistumista operaatioon. UNTSO United Nations Truce Supervision Organization. Vuodesta 1948 käynnissä ollut YK:n johtama aselevon valvontaoperaatio Egyptissä, Israelissa, Libanonissa ja Syyriassa. Suomi on ollut mukana vuodesta 1967 lähtien. UNMOGIP United Nations Military Observer Group in India and Pakistan. YK:n johtama sotilastarkkailijaoperaatio Intian ja Pakistanin rajalla, ennen kaikkea Kashmirissa. Suomi on osallistunut operaatioon sen perustamisesta eli vuodesta 1961 lähtien. 23

24 KANSAINVÄLISET TOIMIJAT YK Yhdistyneet kansakunnat. Se perustettiin 1945 yleismaailmalliseksi turvallisuusjärjestöksi. Suomi hyväksyttiin sen jäseneksi vuonna Puolustusvoimien näkökulmasta YK on tärkeä etenkin rauhanturvaoperaatioiden takia, jotka lähes poikkeuksetta toteutetaan YK:n turvallisuusneuvoston mandaatilla. Nato Pohjois-Atlantin puolustusliitto. Se perustettiin 1949 läntisten demokratioiden puolustusliitoksi kasvavaa Neuvostoliiton vaikutusvaltaa vastaan. Nykyään se tekee yhteistyötä Venäjän kanssa. Sen jäsenistö on kasvanut paljon, ja nykyään siihen kuuluu 28 maata. Etyj Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö. Etyj on 56:n Euroopan, Pohjois-Amerikan, Etelä-Kaukasuksen ja Keski-Aasian maan muodostama järjestö, joka turvallisuusaspektin lisäksi on yksi keskeisistä ihmisoikeuspolitiikan toimijoista. Se perustuu vuonna 1975 Suomessa järjestettyyn ETY-kokoukseen. Vuonna 1994 siitä muodostui pysyvä järjestö. Suomi voi osallistua rauhanturvaoperaatioihin myös Etyjin mandaatilla. AU Afrikan unioni. Pohjoismaat tukevat AU:n toimintaa Itä-Afrikan kriisin hallintakyvyn kehittämisessä. Unioni on perustettu 2002, ja mukana on 53 Afrikan maata. Viime vuosina AU on ottanut aktiivisen roolin Afrikassa tapahtuvassa sotilaallisessa kriisinhallinnassa. EU Suomi liittyi Euroopan unioniin vuonna 1995 samaan aikaan Ruotsin ja Itävallan kanssa. Suomi osallistuu aktiivisesti yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämiseen. 24

25 Kuva: Lehtikuva Uhkamallit Kuvitteellisia tilanteita, joiden avulla pohditaan, millaisia uhkia yhteiskuntaa saattaa kohdata ja kuinka näihin tilanteisiin pitää varautua. Uhkamallissa esitetään uhkan luonteen mukaisesti sen vaikutusmekanismi, lähde, kohde ja vaikutus sekä uhkan todennäköisyys ja luetel laan uhkamalliin kuuluvat vakavimmat erityistilanteet. Sotilaallisen maanpuolustuksen kan nalta vakavia erityistilanteita ovat: Strateginen isku Yllätykseen pyrkivä hyökkäys, jolla pyritään pakottamaan valtakunnan johto haluttuihin ratkaisuihin kohdistamalla lamauttavia toi mia yhteiskunnan ja puolustusjärjestelmän elintärkeisiin kohteisiin ja toimintoihin. Hyökkäys alueiden valtaamiseksi Strategisella iskulla alkava ja kaikkien puolustushaarojen (maa, meri ja ilma) toiminnalla jatkuva sotatoimi, jolla pyritään vaikuttamaan puolustajan elintärkei siin kohteisiin ja toimintoihin sekä valtaamaan sodan päämäärän kannalta keskeiset alueet. 25

26 Ulkoistaminen Valmiuden säätely Vastakaupat Verkostopuolustus Vientivalvontasopimukset Monien mielestä kirosana, mutta oikeasti se on substantiivi, jolla tarkoitetaan eri laisten tukitoimintojen tai palveluiden ostamista oman orga nisaation ulkopuolelta, jotta resursseja voitai siin kohdentaa ydintoimintoihin. Puolustusvoimat on ulkoistanut esimerkiksi maavoi mien kaluston kunnossapitoa ja ilmavoimien lentokonehuoltoa. Valmiudella tarkoitetaan Puolustusvoi mien järjestelmien ja joukkojen suun nitelma- ja toimeenpanovalmiutta tarpeen ja uhkan mukaan. Säätelyllä tarkoitetaan valmiuden joustavaa tehostamista, kohottamista ja alentamista tarvetta ja uhkaa vastaavasti. Valmiu den säätely perustuu valmiuslainsäädäntöön Tapa tehdä kauppaa niin, että sopimukseen kuu luu myös vastaostoja tai teollista yhteistyötä. Kyse ei ole pelkästä myyjän hyväntahtoisuu desta vaan juridiikasta: yli kymmenen miljoonaa euroa ylittävissä puolustushankinnoissa ulkomaiselle myyjälle asetetaan teollisen yhteistyön ehto, joka tarkoittaa esimerkiksi alihankintoja suomalaiselle teollisuudelle sekä puolustushallinnolle. Vastakaupat parantavat maan huoltovarmuutta ja edesauttavat osallistumista uusiin hankkeisiin. Nimensä mukaisesti verkostoihin sekä inhimillisiin että tietoverkkoihin nojautuvaa johtamista, joka mahdollistaa tiedonkulun ja tiedon hyödyntämisen. Sopimukset, joilla pyritään valvomaan eri asevalvontasopimuksiin sisältyvien aseiden ja nii den valmistamiseen tarvittavien raaka-aineiden ja teknologian kauppaa. Suurelle yleisölle tu tuim pia lienevät ydinmateriaalin valvontaan liit tyvät asiat. Kansainväliset järjestöt, kuten vaik ka EU tai YK voivat päättää myös yksittäisten valtioiden asettami sesta vientikieltoon. 26

27 Virka-apu Viranomaisen toiselle viranomaiselle antama apu, joka perustuu kansalliseen tai kansainväliseen lainsäädäntöön. Yksi Puolustusvoimien kolmesta tehtävästä on virka-avun antaminen yleisen jär jestyksen ylläpitämiseksi, terroririkosten estämiseksi sekä muuksi yhteiskunnan turvaamiseksi. Myös avustaminen pelastusteh tävissä kuuluu tähän, kuten myös toisen eurooppalaisen valtion aut taminen terrori-iskun, luonnon onnet tomuuden tms. johdosta. Kotimaassa puolustusvoimat antaa vuodessa virka-apua noin kertaa. Yhteensopivuus Asioiden, laitteiden ja paikkojen toimiminen ja kommunikointi keskenään. Sillä tarkoitetaan käytännössä Puolustusvoimien kaluston, ohjelmistojen ja vastaavien sopimista Nato-järjestelmiin, joka tarjoaa standardit. Yhteensopivuus on edellytys yhteistoiminalle kansainvälisissä kriisinhallintaoperaatioissa ja huoltovarmuudessa. Siksi se on huomioitava myös materiaalihankinnoissa. Yhteensopivuu den avulla voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä. Yhteishankinnat Vanha totuus on, että ostamalla enemmän saa halvemmalla. Yhteishankinnoilla jopa valtioiden välisillä pyritään paitsi rahansäästöön myös parantamaan kaluston yhteensopivuutta. Suomi on ollut mukana mm. Pohjoismaiden yhtei sesti tekemissä helikopterikaupoissa. 27

28 28 Kuva: Lehtikuva

29 4. ASEVELVOLLISUUS Joukko-osasto Joukkotuotanto Kertausharjoitus Kodinturvajoukot Siviilipalvelus Joukko-osastot kouluttavat ja harjoittavat joukot ja johtoportaat käsketyllä tavalla. Joukko-osastoa voidaan kutsua prikaatiksi, rykmentiksi, lennostoksi tai meripuolustus alueeksi. Niiden toimenpiteiden muodostama kokonaisuus, jolla koulutetaan, harjoitutetaan ja sijoitetaan sodan ajan joukkojen ja johtoportaiden henkilöstö sekä varustetaan joukot ja johtoportaat. Va rusmiespalveluksen loppuvaiheessa va rusmiehiä koulutetaan siinä sodan ajan kokoonpanossa, johon heidät sijoitetaan reservissä. Koska kertaus on opintojen äiti, myös armeijan oppeja täytyy silloin tällöin verestää. Va rusmiesajan jälkeen tapah tuvaa täydennys koulutusta kutsutaan kertausharjoituksiksi, ja ne ovat reserviläiskoulutuksen pää menetelmä. Kertausharjoitukset ovat osa asevelvolli suutta, joten kun kutsu käy, osallistuminen on pakollista toisaalta halutessaan voi osallistua myös vapaa ehtoisiin harjoituksiin. Muissa pohjoismaissa ja Viros sa vapaaehtoisuu teen perustuvia Puolustusvoi mien johtamia joukkoja, joiden teh tä vä nä on viranomaistuki yhteiskunnan häi riötilanteissa sekä Puolustusvoi mien muut määrittämät tehtävät. Myös Suo mes sa on ryhdytty keskustelemaan asias ta. Tapa suorittaa asevelvollisuus osal listumatta varsinaiseen armeijan toimintaan. Siviilipalvelus koostuu kuukauden pituisesta koulutusjaksosta sekä 11 kuukauden mittaisesta työpalvelusta. Seitsemisen prosenttia ikäluokasta suorittaa siviilipalveluksen. Siviilipalveluksen ke hit tämistä pohtiva työryhmä luovutti raporttinsa työ- ja elinkeinomi nisteriölle maa liskuussa

30 Sodan ajan joukot Alueelliset joukot Määrätyille alueille varustettuja ja koulutettuja joukkoja, joiden tehtävänä ovat taistelu-, suojaus-, valvonta- ja tukitoimet. Niillä suojataan yhteiskunnalle ja puolustusvoimille keskeisiä rakenteita sekä pidetään hallussa valtakunnan puolustuksen kannalta tärkeät alueet. Alu eel lisia joukkoja ovat esimerkiksi jalkaväkiprikaatit, taisteluosastot, kaupunkijääkärikomppaniat, sissiyksi köt, merivalvontayksiköt, yhteyslentueet, lentotukikohdat sekä tukevat aselaji- ja huoltoyksiköt. Alueellisiin joukkoihin kuuluvat myös vartiokomppaniat, aisti-ilmavalvontayksiköt, varikot, laitokset ja perustamisorgani saatio. Sodan ajan alueellisia joukkoja ovat myös maakuntajoukot, jotka muodostetaan ensisijaisesti reserviin kuuluvista vapaa ehtoisista asevelvollisista. Alueellisuuden ideana on hyödyntää reserviläisten paikallistuntemusta ja muuta osaa mista. Operatiiviset joukot Valtakunnan puolustusvalmiuden kohottamiseksi nopeim min perustettavia ja puolustushaarojen suorituskykyisimpiä joukkoja. Operatiivisilla joukoilla luodaan puolustuksen painopiste ja pyritään näin ratkaisemaan tais telu. Operatiivisia joukkoja voidaan käyttää keskitetysti koko valtakunnan alueella. Osal la joukoista kyetään siviiliviran omaisten tukemiseen myös normaalioloissa. Operatiivisia joukkoja ovat esimerkiksi valmiusprikaatit, jääkäriprikaatit, mekanisoidut taisteluosastot, erikoisjääkäripataljoona, tärkeimmät raja-joukot, osa tykistö-, ilmatorjunta-, suojelu-, tiedustelu- ja valvontayksiköistä, heli kopteripataljoona, ilmavoimien lentoyksiköt sekä merivoimien tärkeimmät taistelualus-, ohjus- ja rannikkojoukkoyksiköt. Valmiusyhtymä Vapaaehtoinen maanpuolustus Rauhanajan prikaati, meripuolustu s alue tai lennosto, jolla on korkea valmius nopeasti ennaltaehkäistä ja torjua strateginen isku tai poliittis-sotilaallinen painostus. Maavoimien valmiusyhtymiä ovat Porin, Karjalan ja Kainuun prikaatit, merivoimien Saaristomeren ja Suomenlahden meripuolustusalueet ja ilmavoi mien Karjalan, Satakunnan ja Lapin lennostot. Eri viranomaisten normaali- ja kriisiajan valmiuksia täydentävää ja tukevaa vapaaehtoistoimintaa. Erityisen merkittävää vapaaehtoinen maanpuolustustyö on lääkintäalalla, pelastusalalla ja sotilaallisella alalla. 30

31 Kuva: Lehtikuva Varuskunta Varusmiespalvelus Paikka, johon on sijoitettu puolustusvoimien joukkoja tai sotilaslaitoksia. Varuskuntia on eri puolella Suomea kaik kiaan 17. Varuskunnat ovat normaaliolojen koulutuskeskuksia, joiden merkitys alueelleen on merkittävä: ne ovat suuria palveluntuottajia ja työllistäjiä. Varuskuntarakenne ei kuitenkaan ole se, millä maata puolustetaan. Puhekie lessä varuskunta usein sekoittuu joukko-osastoon, joka tai joita sijaitsee ao. varuskunnassa. Varuskuntaan kuuluvat varuskunnan alueella sijaitsevat Puolustusvoimien käytössä olevat alueet, Puolustusvoi mien hallintoyksiköt tai nii den osat. Järjestelmä, jossa tietynikäisiä suomalaisia miehiä ja vapaaehtoisia naisia koulutetaan sota- ja muita kriisitilanteita varten. Miespuo lisesta ikäluokasta runsas 70 prosenttia käy varusmies koulutuksen eli armeijan, kuten sitä puhekie lessä napakammin kutsutaan. 31

32 5. VIRANOMAISYHTEISTYÖ Huoltovarmuus Kriittinen infrastruktuuri Laaja turvallisuus Terrorismintorjunta TPAK Väestön toimeentulon, maan talous elämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämättömien taloudellisten toimintojen ja niihin liittyvien teknisten järjes telmien turvaamista poikkeus olojen ja niihin verrattavissa olevien vakavien häiriöiden varalta. Huoltovarmuutta koordinoi työ- ja elinkeinoministeriön alaisuuteen kuuluva Huoltovarmuuskeskus. Ne rakenteet ja toiminnot, jotka ovat välttämät tö miä yhteiskunnan toiminnalle. Näihin kuuluu niin laitoksia kuin sähköisiä toimintoja ja palveluja. Turvallisuuskysymykset, jotka voivat muodostua uhkiksi ja aiheuttaa merkittävää haittaa yhteiskunnan väestölle tai elintärkeille toiminnoil le. Laaja-alaiset turvallisuusuhat ovat joko aktii vis ta toimintaa (sota, terrorismi, tietoverkkojen häi rintä yms.) tai tahattomia tapahtumia, kuten säh köverkon toimintahäiriö tai luonnon ääri-ilmiöt. Terrorismintorjunta kuuluu poliisille. Puolustusvoimat kuitenkin antaa tarvittaessa virka-apua. Turvallisuus- ja puolustusasiain komitea, jonka sihteeristö on sijoitettu puolustusministeriöön. Se avustaa puolustusministeriötä sekä ulko- ja turvallisuuspoliittista valiokuntaa kokonaismaanpuolustusta koskevissa asioissa. TPAK mm. seuraa Suomen turvallisuus- ja puolustuspoliittisen aseman muutoksia sekä arvioi niiden vaikutuksia kokonaismaanpuolustuksen järjes telyihin. 32

33 Viranomaisyhteistyö Yhteiskunnan elintärkeät toiminnot Yhteiskunnan turvallisuusstrategia Viranomaisten yhteistyö yli organisaatiotai valtiorajojen. Viranomaisyhteistyön merkitys korostuu yhteiskunnan haavoittuvuuden lisääntyessä laaja-alaisten ja äkillisten turvallisuus uhkien seurauksena. Toiminnot, joita ilman yhteiskunta ei nykymielessä toimi. Näitä ovat valtion johtami nen, kansainvälinen toiminta, valtakunnan sotilaallinen puolustaminen, sisäisen turvallisuuden ylläpitäminen, talouden ja infrastruktuurin toi mivuus, väestön toimeentulo ja toimintakyky sekä henkinen kriisin kestävyys. Ministeriöiden ja muiden toimijoiden yhteistyönä valmisteltu laaja periaatelinjaus keinoista, joilla ylläpidetään turvallisuutta sekä väestön elinmahdollisuuksia kaikissa tilanteissa. Viimeisin strategia hyväksyttiin joulukuussa 2010, edellinen oli vuodelta

34 KESKEISET SUOMEN PUOLUSTUSTA KOSKEVAT LAIT Perustuslaki (731/1999) Laki puolustusvoimista (551/2007) Asevelvollisuuslaki (1438/2007) Laki naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta (194/1995) Siviilipalveluslaki (1446/2007) Laki Jehovan todistajien vapauttamisesta asevelvollisuuden suorittamisesta eräissä tapauksissa 645/1985) Laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta (556/2007) Perustuslaissa säädetään tasavallan pre si dentin päätöksentekoprosessista sotilaskäskyasioissa ja sotilaallisissa nimitysasioissa, maanpuolustusvel vollisuudesta, ylipäällikkyydestä ja liikekannallepanosta. Laissa säädetään Puolustusvoimien tehtävistä, toimivallasta, organisaatios ta, hallinnosta, sotilaskäskyasioiden päätöksentekojärjestelmästä ja henkilöstöstä. Laissa säädetään maanpuolustusvelvollisuuden täyttämisestä asevelvollisena Puolustusvoimissa. Asepal ve lusta suorittavalla naisella on lähtökohtaisesti sama oikeudellinen ja sosiaalinen asema kuin varusmiespalvelusta suorittavalla miehellä. Laissa säädetään maanpuolustusvelvollisuuteen perustuvasta siviilipalveluksesta. Laki säätää Jehovan todistajien vapautta minen asevelvollisuuden suorittami sesta aseellisessa palveluksessa tai sitä kor vaavassa palveluksessa rauhan aikana. Laissa säädetään viranomaisten valvonnassa ja ohjauksessa järjestettävästä vapaaehtoi sesta maanpuolustuksesta, jolla kehitetään kansalaisten ja viran omaisten valmiuksia osal listua yhteiskunnan tukemiseen vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. 34

35 Valmiuslaki (1080/1991) Puolustustilalaki (1083/1991) Laki sotilaallisesta kriisinhallinnasta (211/2006) Rikoslaki (39/1889) luvut ja 45 luku Sotilasoikeudenkäyntilaki (326/1983) Lain tarkoituksena on poikkeusoloissa turvata väestön toimeentulo ja maan talouselämä, ylläpitää oikeusjärjestystä, perusoikeuksia ja ihmisoikeuksia sekä turvata alueellinen koskemattomuus ja itsenäisyys. Valtiollisen itsenäisyyden turvaamiseksi ja oikeusjärjestyksen ylläpitämiseksi valtakunnan puolustusta voidaan tehostaa ja sen turvallisuut ta lujittaa saattamalla voimaan puolustustila Suomeen kohdistuvan sodan aikana sekä siihen rinnastettavissa vakavasti yleisen jär jestyksen ylläpitämi seen vaikuttavissa sisäisissä, väkivaltaisissa levottomuuksissa. Laissa säädetään Suomen osallistumi sesta kansainväliseen sotilaalliseen krii sinhallintaan, kriisinhallintaan liittyvästä koulutus- ja harjoitustoiminnasta sekä kriisinhallintahenkilöstön asemasta. Si viilikriisinhallinnasta on erillinen laki. Laissa säädetään sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan, maanpetos- ja valtionpetosrikoksista sekä rauhan ajan erilaisista palvelusvelvollisuuksien rikkomisista tai laiminlyönneistä. Laissa on myös sota-ajan rikoksia ja sotavankien tekemiä rikoksia koskevat säännökset ovat luvun loppupykälissä. Laissa säädetään sotilasoikeudenkäyntiasioiden käsittelystä, toimivaltaisesta tuomioistuimesta sekä tuomioistuimen sotilasjäsenistä. 35

36 Sotilaskurinpitolaki (331/1983) Laki poliisin tehtävien suorittamisesta Puolustusvoimissa (1251/1995) Laki puolustustarvikkeiden maastaviennistä ja kauttakuljetuksesta (242/1990) Aluevalvontalaki (755/2000) Laki terveydenhuollon järjestämisestä puolustusvoimissa (322/1987) Sotilasoikeudenkäyntilain soveltamis alaan kuuluvissa rikoslain 45 luvun soti lasrikosasioissa voidaan henkilölle oikeudenkäynnissä tuomita kurinpi torangaistus tai kurinpitomenettelyssä määrätä kurinpitoseuraamuksena kurin pito rangaistus tai kurinpito-ojennus sotilaskurin pitolain mukaisesti. Laissa säädetään Puolustusvoimien poliisiteh tävistä, toimivaltuuksista polii sitehtävissä, tie tojensaantioikeudesta sekä henkilörekistereis tä. Laki koskee puolustustarvikkeiden maastavientiä, kuljetusta Suomen alu een kautta kolmanteen maahan ja toimintaa, jossa sopijapuolet saatetaan kos ketuksiin toistensa kanssa kolmansien maiden välillä tapahtuvaa puolustustarvikkeen maastavientiä tai siirtoa koskevan sopimuksen aikaansaamiseksi. Laissa säädetään Suomen alueellisen koskemattomuuden valvonnasta ja turvaamisesta. Lain nojalla Puolustusvoimat järjestää terveydenhuoltovastuullaan olevien henkilöiden terveydenhuollon. 36

37 LYHYT SOTILASSLANGI SUOMI -sanakirja Sotilasslangi on oma kielensä, jonka harjoittelun voi aloittaa opettelemalla vaikkapa nämä hyödylliset lauseet. 1. Mersukuski ajoi minkin päälle niin että tämä hajosi. = Sotilaskodissa astiakärryjä kuljettanut varusmies törmäsi nuorempaan ryhmänjohtajaan, joka menetti malttinsa. 2. Vapautustaistelija huomasi ruutuväijyssä ollessaan siirtolohkareen takana Fifin, muttei tehnyt sille mitään, koska oli saanut AKV:tä. = Ulkopalvelusta vapautettu taistelija makasi päiväpeitteen päällä, huomasi lattialla pienen pienen kiven sekä pölypallon muttei siivonnut niitä, koska oli saanut aivojenkäyttövapautuksen. 3. Hemulin härövarustus sai kapiaisen vetämään vääpelin rään väärään kurkkuun. = Pst-ohjusmies oli pukeutunut niin epäsotilaallisesti, että kantahenkilökuntaan kuuluva upseeri veti jälkiruuaksi tarjotun vaniljavanukkaan väärään kurkkuun. 4. Selviydyttyään piikkilankaesteestä ja napalmista Nalle Puh päätti sluibailla, laittoi sämpylät jalkoihinsa, puki kurkkusalaatin yllensä ja suuntasi nakkisuojaan. = Syötyään mainion silakka- ja kalalaatikon sekä perunamuusia, rajavartion sissi katsoi tehneensä sinä päivänä kylliksi isänmaansa eteen, vaihtoi matalat pikkukengät jalkoihinsa, puki ylleen lomapuvun ja lähti vessaan välttyäkseen lisätehtäviltä. 5. Helvettiäkö tuo kelaperse tuolla tekee? = Anteeksi, mutta voisitteko ystävällisesti kertoa, miksi tuo viestimies on metsässä vetämässä parikaapelia? 37

38 LINKKILUETTELO Puolustusministeriö: Puolustusvoimat: Maavoimat: Merivoimat: Ilmavoimat: Maanpuolustuskorkeakoulu: Sotilaskotiliitto: Euroopan unioni: Yhdistyneet kansakunnat: Nato: Etyj: ISAF: ATALANTA: UNIFIL: Yhteiskunnan turvallisuus: Nordic Defence Coordination: Maanpuolustuskoulutusyhdistys: Maanpuolustuskurssiyhdistys: Reserviläisliitto: Reserviupseeriliitto: Upseeriliitto: Aliupseeriliitto: Päällystöliitto: Kadettikunta: Ruotuväki:

39 Lingsoft on täyden palvelun kielitalo Language Management Translations Read and Write Text Speech Publishing Edu R&D

40 Suomen puolustus tunnissa -kirjanen on rennolla otteella tehty, nopeasti luettavissa ja omaksuttavissa oleva tietopaketti Suomen puolustukseen, sen rakenteeseen, toimijoihin ja käsitteisiin. Sanaston laatimiseen ovat osallistuneet puolustusministeriön asiantuntijat, ja sen tavoitteena on avata puolustuspolitiikan muuttuvaa maailmaa poliittisille päättäjille, asianharrastajille ja suurelle yleisölle. Se kulkee kätevästi mukana taskussa ja laukussa, tai sen voi ladata puhelimeen, lukea sähköisenä e-kirjana ja kuunnella audiokirjana