Suomen puolustus tunnissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen puolustus tunnissa"

Transkriptio

1 Suomen puolustus tunnissa

2 Kannen kuvat: Puolustusministeriö ja Lehtikuva

3 Suomen puolustus tunnissa Tuottaja: Päätoimittaja: Vastaava toimittaja: Puolustusministeriö Jyrki Iivonen Roope Lipasti Kustantaja: Lingsoft Oy Tekijänoikeuden haltija: Lingsoft Oy, 2011 Toimittajat: Urpo Rannansuu ja Eero Vassinen 1. painos Paino: Newprint, Raisio ISBN (PDF) ISBN (nid.) ISBN (XML)

4 Esipuhe 6 Toimittajan saatesanat 7 Keskeisiä vuosilukuja 9 1. Puolustusjärjestelmän perusteita Sotilaallisen maanpuolustuksen keskeiset toimijat Sotilaallinen maanpuolustus Asevelvollisuus Viranomaisyhteistyö 32 Keskeiset Suomen puolustusta koskevat lait 34 Lyhyt sotilasslangi suomi -sanakirja 37 Linkkiluettelo 38 4

5 5 Kuva: Puolustusministeriö

6 ESIPUHE Suomalaisten maanpuolustustahto on aina ollut korkea. Suomea pidetään puolustamisen arvoisena, ja Puolustusvoimien kykyyn suoriutua tehtävästään luotetaan. Yleinen asevelvollisuus on suomalaisten enemmistön ja asiantuntijoiden mielestä kustannustehokkain tapa luoda perusta Suomen puolustukselle. Kolme neljästä suomalaisesta asevelvollisesta suorittaa varusmiespalveluksen. Suomen puolustusmenot ovat eurooppalaisessa katsannossa olleet keskimääräistä alhaisemmat, mikä selittyy suurelta osin yleisellä asevelvollisuudella. Puolustusmenomme olivatkin vuonna 2010 noin 1,3 % bruttokansantuotteesta. Maamme julkinen sektori on viime vuosina velkaantunut nopeasti. Tämä kehitys on tulevina vuosina pysäytettävä, mikä edellyttää kaikilta hallinnonaloilta toimintojen kehittämistä. Puolustushallinto joutuu erityisesti panostamaan lisääntyvään kansalliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Uudistus on tarkoitus saada päätökseen vuoteen 2016 mennessä. Puolustushallinnon tulevaisuutta koskevat ratkaisut nousevat esille myös huhtikuussa 2011 järjestettävien eduskuntavaalien yhteydessä. Suomen puolustuksen kehittämistä linjataan myös seuraavassa hallitusohjelmassa. Puolustusministeriössä on siksi pidetty tärkeänä jakaa puolustushallintoa koskevia perustietoja kaikille asiasta kiinnostuneille. Yhdessä Lingsoftin kanssa toteutettu Suomen puolustus tunnissa kirjanen tarjoaa rennossa muodossa määrittelyt keskeisistä puolustuspoliittisessa keskustelussa käytettävistä termeistä. Puolustusministeriö toivoo, että kirjanen omalta osaltaan edistää ja edesauttaa kansallisen puolustuksemme rakentamista muuttuvassa kansainvälisessä ympäristössä. Helsingissä maaliskuussa 2011 Jyrki Iivonen viestintäjohtaja puolustusministeriö 6

7 TOIMITTAJAN SAATESANAT Suomen puolustus tunnissa on osa One-hour words -kirjasarjaa, jossa aiemmin on tutustuttu mm. Lissabonin sopimukseen, Alvar Aaltoon, Mikael Agricolaan sekä suuriin purjelaivoihin. Kaikki sarjan kirjat ovat saatavilla myös e-kirjana sekä kännykkäversiona. Puolustusvoimat on niin laaja ja mielenkiintoinen osa yhteiskuntaa, että siitä olisi ollut helppo tehdä toisenlainenkin versio, kuten vaikka Puolustusvoimat 180 päivässä se kun on nykyään yleisin varusmiespalvelusaika. Tämä kirjanen on kuitenkin suunnattu ennen kaikkea poliittisen keskustelun taustamateriaaliksi, joten muut mahdolliset näkökulmat, kuten varusmiespalvelukseen syventyminen, on tästä tarkoituksella jätetty pois. Sitä ilmankin kirjanen avannee myös maallikolle näköaloja sotilaalliseen maanpuolustukseen. Samalla se toivottavasti antaa eväitä Suomen puolustuksen tulevaisuuden pohtimiseen ja kehittämiseen. Roope Lipasti toimittaja 7

8 8 Kuva: Lehtikuva

9 KESKEISIÄ VUOSILUKUJA 1917 Suomi itsenäistyy 1918 Puolustusministeriö ja Puolustusvoimat perustetaan Talvisota Jatkosota 1947 Pariisin rauhansopimus 1948 Suomi solmii YYA-sopimuksen Neu vostoliiton kanssa 1955 Suomi liittyy YK:n jäseneksi 1956 Suomi lähtee ensimmäiseen rauhanturvaoperaatioon Siinaille 1961 Ensimmäinen valtakunnallinen maanpuolustuskurssi järjestetään 1975 ETYK Helsingissä 1990 Elisabeth Rehnistä puolustusministeri ensimmäisenä naisena maailmassa 1991 Neuvostoliitto hajoaa ja Suomi irtisanoo YYA-sopimuksen 1995 Suomi liittyy EU:n jäseneksi ja solmii rauhankumppanuussopimuksen Naton kanssa 1996 Suomalaiset rauhanturvaajat lähtevät Bosniaan 1997 Ensimmäinen turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko valmistuu 1999 Suomi toimii ensi kertaa EU:n puheenjohtajamaana 1999 Suomalaiset rauhanturvaajat lähtevät Kosovoon 2002 Ensimmäiset suomalaiset rauhanturvaajat lähtevät Afganistaniin 2007 Suomi osallistuu ensi kertaa EU:n taisteluosastovalmiuteen 2011 Miinalaiva Pohjanmaa lähtee ope raatioon Adenin lahdelle 9

10 1. PUOLUSTUSJÄRJESTELMÄN PERUSTEITA Asevelvollisuus Koko maan puolustaminen Maanpuolustustahto Kansalaisen velvollisuus osallistua maan puo lustamiseen. Asevelvollisuus koskee vuotiaita miehiä. Varusmiespalveluk sen lisäksi se si säl tää kertausharjoitukset sekä vapaa eh toi sia koulutustilaisuuksia. Va rus mies pal veluksen vaihtoehto on sivii li palvelus. Naisille varusmiespalvelus on vapaaehtois ta, mutta heitäkin kuten kaikkia Suomen kansalaisia koskee perustuslaissa säädetty maan puo lus tusvelvol lisuus. Asevelvollisuus on kustannustehokkain ja maan puolustustahdon näkökulmasta paras tapa järjestää Suomen puolustus. Kyseessä on positiivinen kehä: asevelvollisuus nostaa maanpuolustustahtoa, mikä taas vahvistaa myön teistä suhtautu mista asevelvollisuuteen. Puolustusvoimien on kyettävä toimimaan koko maan alueella kulloisenkin tilanteen vaatimusten mukaisesti. Tavoitteena on estää rajoilta alkaen hyökkääjän pääsy strategisesti tärkeille alueille ja kohteisiin sekä torjua sen mahdollisuudet lamauttaa yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja. Valittuihin ratkaisukohtiin muodostetaan tarpeellinen ylivoima hyökkääjän torjumi seksi ja voittamiseksi. Järjestelmä perustuu yleiseen asevelvollisuuteen, jonka avulla on mahdollista pitää yllä kyl lin suurta reserviläisten määrää. Kansalaisten kokema yhteistunne Suo men aseellisesta puolustami sesta tarvittaessa. Kertoo myös siitä, että Suomi koetaan puolustamisen arvoiseksi. Maanpuolustustahto pitää sisällään puolustuskykyä tukevat yksilön ja yhteiskunnan arvot, asenteet ja toimenpi teet, jotka perustuvat tahtoon toi mia kotimaan hyväksi ja puolustaa maata myös oman tai yhteisön edun kustannuksella. Maanpuolustustahdon kehittymistä on tutkittu säännöllisesti 1970-luvulta lähtien. 10

11 Verkottunut puolustus Verkottunut puolustus on kansallista ja kan sain välistä puolustuspoliittista ja sotilaallis ta yhteistyötä, jossa kehi tetään suorituskykyä yhdessä ja tarjotaan omia suorituskykyjä tarvittaessa tois ten avuksi. Suomi päättää itse niis tä puolustuskyvyn osatekijöistä, jotka pi de tään kaikissa tilanteissa omassa hallussa. Suomi o sallistuu esimerkiksi pohjoismaiseen puolustusyhteistyöhön tällä perusteella. Kuva: Lehtikuva 11

12 2. SOTILAALLISEN MAANPUOLUSTUKSEN KESKEISET TOIMIJAT Eduskunnan valiokunnat Maanpuolustuskorkeakoulu Maanpuolustuskoulutusyhdistys Eduskunnan päätökset valmistellaan va lio kunnissa. Eduskunnassa on kaik kiaan 15 pysyvää erikoisvaliokuntaa sekä suu ri va lio kunta, joka koordinoi eri tyisesti EU-asioita. Puolustusministe riön kannalta tärkein on puolustus valio kunta. Toi nen erityisesti krii sin hal lintakysymyksissä merkittävä valio kunta on ulkoasiainvaliokunta. Kulloinkin kyseessä olevan asian mukaan myös muut valiokunnat ovat puolustukselle tärkeitä. Keskeinen osa valiokuntien työstä on eri alojen asiantuntijoiden kuule minen. Valiokunta muodostaa käsiteltävästä asias ta näkemyksensä ja laatii kannastaan mietinnön tai lausunnon eduskunnan päätöksentekoa varten. Yksi maamme tiedekorkeakouluista. Se sijaitsee Santahaminassa, ja siellä opiskellaan sotatie teitä ja harjoitetaan sotatieteellistä tutkimusta. Pääosa opis kelijoista on upseerei ta kadeteista kenraaleihin, mutta opiskelu on nykyään rajatusti mahdollista myös siviileille. Maanpuolustuskorkeakoulun asiantuntijat näkyvät usein myös asiantuntijoina mediassa käsiteltäessä esimerkiksi turvallisuuspolitiikkaan, johtami seen ja sotatekniikkaan liittyviä kysymyksiä. Koulutusorganisaatio, joka järjestää vapaa ehtoiseen maanpuolustukseen kuuluvaa sotilaallista koulutusta ja sotilaallisia valmiuksia palvelevaa koulutusta sekä vapaaeh toista maanpuolustusta kos kevaa tiedotusta ja va listusta. Se myös kehittää naisten mahdollisuuk sia osal listua vapaaehtoiseen maanpuolustukseen. Vuonna 2009 MPK järjesti noin kurssia eri puolilla Suomea. 12

13 Maanpuolustuskurssit Ministerivaliokunnat kuten UTVA Puolustushallinnon rakennuslaitos Puolustusvoimien järjestämä koulutus sivii li- ja sotilashenkilöille. Tavoittee na on tarjota tietoa Suomen ulko-, turval lisuusja puolustuspolitiikasta ja sillä tavoin edistää maan selviy tymistä krii sitilanteista. Yhtenä tavoitteena on edistää kokonaismaanpuolustuksen eri aloilla toimivien henkilöiden verkos toi tumista. Puolustusvoimat vastaa kurssien toimeenpanosta, mutta luennoitsijat edustavat laajasti suomalaista yhteiskuntaa. Valtakunnalliselle kurssille valitaan kulloinkin noin 50 henkilöä, joista kolmannes edustaa elinkeino elämää ja loput poliit tisia päättäjiä, hallintoa, tiedotusvälineitä, tiedettä ja kulttuuria sekä Puolustusvoimia. Kursseja on järjestetty vuodesta 1961 lähtien. Valtioneuvostolla on neljä ministerivalio kuntaa. Nämä valiokunnat käsittelevät ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, EU-kysymyksiä, raha-asioita sekä talouspolitiikkaa. Kaikki ovat tärkeitä puolustusministeriönkin kan nalta, mutta ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ministerivaliokunnassa (UTVA) käsitellään useimmin suoraan puolustusministeriön hallinnonalan tehtäviin kuuluvia asioita, kuten kriisinhallintaa. UTVAn kokouksissa puheenjohtajana on pääministeri. Ko kouksiin osallistuvat asiantuntijoina sekä puolustusmi nisteriön kansliapäällikkö että Puolustusvoimain komentaja. Koska tasavallan presidentti johtaa Suomen ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa, ministerivaliokunta ja presidentti kokoontuvat yhteiseen kokoukseen aina, kun asiat sitä vaativat. Puolustusministeriön alainen laitos, joka vastaa puolustushallinnon kiinteistö toi men asiantuntija- ja hankinta tehtävistä sekä palvelutuotannon jär jestämisestä. Toisin sanoen se rakennuttaa uudet kiinteistöt sekä huolehtii niistä ja järjestää myös niiden energiapalvelut. 13

14 Puolustusministeriö Puolustusvoimat Pääesikunta Reserviläisjärjestöt Ruotuväki Valtioneuvoston pienin ministe ri ö, joskin koko hallinnonalan henki lös tömäärä on huomattavan suuri. Puolus tus ministeriö ohjaa puolustusvoimia ja alai siaan laitok sia sekä poliit tisen että stra te gi sen tason kysymyksissä. Puolustusminis teriön teh tävänä on myös maanpuo lus tuksen edellyttämien re surssien sekä lainsäädännön ajantasai suu den varmistaminen. Organisaatio, jonka tärkein tehtävä on Suomen sotilaallinen puolustaminen. Se ylläpitää ja kehittää sotilaallista suo ritus kykyä, jonka avulla voidaan ennaltaehkäistä sekä krii sitilanteiden syntyminen että niiden kehittyminen aseellisen voi man käytöksi. Suorituskyky mitoitetaan siis aina Suomen sotilaallista puolustusta varten. Tämän lisäksi Puolustusvoimat tukee muita viranomaisia esimerkiksi pe las tustoiminnassa tai vaikka suur onnettomuuden sattuessa. Kolmantena tehtävänä on osallistuminen kansainväliseen krii sinhallintaan. Puolustusvoi missa työskentelee noin henkeä. Puolustusvoimien ylipäällikkö on tasa vallan pre sidentti. Puolustusvoimain komentajan esikun ta ja siis Suomen ylin sotilaallinen joh to keskus. Se sijaitsee Helsingissä ja johtaa ja valvoo Puolustusvoi mil le säädettyjen tehtävien suorittamista muun muassa jakamalla sil le osoitetut resurssit. Pääesikunta on myös asiantuntijaorgani saatio puolustusministeriölle. Vapaaehtoista maanpuolustustyötä te keviä järjestöjä. Niitä on lukuisia, ja nii den yleisimpiä toimintamuotoja ovat erilaiset koulutukset, ammunta, muu urheilu sekä liikunta. Myös vete raanityö ja -tuki on laajaa. Vanha armeijan nimitys, jolla nykyään viitataan Puolustusvoimien uutislehteen. Lehden ensisijainen tarkoitus on maanpuolustushengen kohotus ja toissijainen Puolustusvoimien sisäinen tiedottami nen. Ruotuväen toimittamisesta huoleh tivat pääosin varusmiestoimittajat, ja lehti onkin toiminut monen toimittajan ensimmäisenä aske lee na kohti media-alan töitä. 14

15 3. SOTILAALLINEN MAANPUOLUSTUS Avun antaminen ja vastaanotto Valmiutta ja kykyä täydentää ja antaa toisten käyttöön oman puolustusjärjestelmämme suorituskykyjä, jotka ovat kansainvälisesti yhteensopivia. Avun vastaanotto puolestaan on sama asia päinvastoin, eli mahdollisuus saada käyttöön muiden kansainvälisesti yhteenso pivia suorituskykyjä. Tästäkin syystä eri laisten järjestelmien yhteensopivuus on tärkeää. EDA European Defence Agency. Vuonna 2004 perustettu Euroopan puolustusvirasto. Se auttaa EU-maita kehittämään sotilaallista kapasiteettiaan yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan puitteissa. EDA:n tehtäviin kuuluu suorituskykyjen rakentaminen, tutkimus, yhteistyöhankkeet ja alan markkinoita ja puolustusalan teollista perustaa kehittävä työ. Suomi on osallistunut sen toimintaan alusta saak ka aktiivisesti. EU:n yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka Harjoitusja ampuma-alueet Ilmapuolustus EU ei ole sotilaallinen liitto, mut ta sen puitteissa tehdään myös sotilaallista yhteistyötä. Täs tä näkyvin esimerkki on EU:n kriisinhallintaoperaatiot ja valmiu dessa olevat tais te lu osastot. Suomi on koko jäsenyytensä ajan osallistu nut aktiivisesti yhteisen turvallisuus ja puolustuspolitiikan kehittämiseen. Puolustusvoimien käytössä olevia sotilasalueita. Niitä on yhteensä noin hehtaaria, joka on noin 0,8 % Suomen kokonaispinta-alasta. Suurin sotilasalue on Rovajärven ampuma-alue, jonka pinta-ala on noin hehtaaria. Harjoituksien järjestämisessä huomioidaan sotilaallisten asioiden lisäksi harjoitusten vaikutukset alueen asukkaisiin sekä ympäristöön. Suomea puolustetaan maalla, merellä ja ilmas sa. Ilmapuolustuksen tehtävänä on varmistaa, ettei Suomeen hyökätä ilmasta käsin. Se tarkoittaa käytännössä ilmatilan valvontaa, sen koskemattomuuden turvaamista sekä ilmahyökkäysten torjumista. Ilmapuolustukseen osallistuvat kaikki puolustushaarat, rajavartiolaitos sekä siviiliviranomaiset. 15

16 Informaatiosodankäynti Yhteiskunnalliseen ja sotilaalliseen päätök sen tekoon ja toimintakykyyn sekä kan salaisten mielipiteisiin vaikuttamista ja vaikuttamiselta suojautumista. Puo lustus voimien informaatio sodankäynnin päämääränä on suojata puolustusjär jestelmän toiminta sekä tukea omia o pe raatioita tavoitteiden saavuttamiseksi. Jalkarätti Johtamisjärjestelmä Kokonaisvaltainen kriisinhallinta Kumppanuus Yksi talvi- ja jatkosodan tärkeimmistä puo lustusaseista; jalkarättien ansiosta sotilaiden jalat jäätyivät merkittävästi vähemmän kuin ilman jalkarättejä. Kyseessä on flanellinen suorakulmainen kangaskappale, jota käytettiin sukkien päällä tai tilalla. Oikein hyvät, jos osaa kääriä ne oikein jalkaan. Jalkarätit poistuivat puolustusmateriaalista kokonaan vuonna Tapa, jolla Puolustusvoimia johdetaan. Johtamisjärjestelmällä luodaan ti lan netie toi suus sekä suunnitellaan ja toimeenpannaan puolustusjärjestelmän käyt tö. Johtamisjärjes telmä muodostuu toi min tatavoista, johtami seen tarvittavasta henkilöstöstä, tiedosta, johtamisrakenteesta sekä teknisistä rakenteista. Suomessa on tällä alalla tunnetusti korkeaa osaamista. Kokonaisvaltainen lähestymistapa, joka painottaa kriisinhallinnan kohdealueen tukemista eri keinoin, mukaan lukien diplomaattiset toimet, siviili- ja sotilaallinen kriisinhallinta, kehitysyh teistyö ja humanitaarinen apu. Siihen osallistuvat niin hallitukset, Puolustusvoimat kuin erilaiset kansainväliset järjestöt ja kansalaisjärjestöt. Tavoitteena on parempi toiminnan suunnittelu, tiedonkulku sekä tehokkaammat toimenpiteet kunkin toimijan itsenäistä roolia kunnioittaen. Pitkäaikainen yhteistyösuhde Puolustusvoimien ja palvelun tarjoajan välillä. Puo lustusvoimien näkökulmasta oleellista on suhteen jatkuvuus, luottamus, laaja keskinäinen tiedonvaihto sekä yhteiset kehittämistavoitteet. Kumppa nuuden tarkoituksena on integroida Puo lustusvoimat entistä tiiviimmin suomalaiseen yhteiskuntaan ja tuottaa siten lisäarvoa kaikille osapuolille. Yhteistyön on määrä jatkua myös poikkeus oloissa. Kumppaneita ovat esimerkiksi Senaatti-Kiinteistöt, Millog, Patria ja Hansel. 16

17 Kyber-uhka Maapuolustus Materiaali Tietoyhteiskunnan informaa tio ympä ris töihin ja informaatioverkostoihin kohdistuva uhka. Kyber-ympäristö kattaa kaikki kriittiset keskinäisriippuvaiset verkostot, kuten internet, puhelin, tie tokoneet, kriittisen tuotannon prosessit ja valvontalaitteet. TPAK:n koordinoimana laaditaan poikkihallinnollinen kyber-strategia. Toimenpiteet, joiden avulla suojataan yhteiskunnan elintärkeät toiminnot, valvotaan valtakunnan maa-alue, hidastetaan ja kulutetaan sekä valituilla alueilla torjutaan ja voitetaan maitse Suomeen suuntautuvat hyökkäykset. Maapuolustukseen osal listuvat myös ilmavoimat, merivoimat, rajavartiolaitos ja sivii liviranomaiset. Ajanmukainen materiaali on puolustuksen suorituskyvyn keskeinen osa-alue. Siitä käytetään myös termiä puolustusmateriaali tai puolustustarvikkeet. Materiaalin elinkaari Elinkaari on niin ihmisillä kuin tavaroillakin. Jälkimmäisten kohdalla se tarkoittaa matkaa raaka-aineesta loppukäsittelyyn. Puolustusvoi mien materiaali on käytössä usein vuosikymmeniä. Myös sen kehittäminen kestää pitkään. Elinkaariajattelu tarkoittaa sitä, että myös käyttöaikaiset kustannukset on huomioitava etukäteen. 17

18 Materiaalin vanheneminen Meripuolustus Määrärahakehys Naton rauhankumppanuus Naton strateginen konsepti Kaikki asiat vanhenevat joskus, nykyi sen teknologisen kehityksen takia usein kiusallisenkin nopeasti. Suuri määrä puolustusmateriaalia on vanhenemassa lähivuosina, ja keskeiset ratkaisut nii den korvaamiseksi joudutaan tekemään vuoteen 2015 mennessä. Oleellista on saada riittävästi voimavaroja materiaali hankintoihin suori tus kykyvajeen täyt tä miseksi. Puolustus ma teriaalin vanhe nemisen ohella tule vaisuuden haasteiksi muodostuvat ikäluokkien pienentymi nen, sotilaallisten uhkien muuttuminen, tek nologian kehitys ja puolustusmateriaalin hinnan kohoaminen. Meripuolustus on kuten maapuolustus, mutta siinä valvotaan merialuetta, turvataan merialueen koskemattomuus ja meriyhteydet sekä torjutaan meri alueelta tulevat hyökkäykset. Meripuo lustukseen osallistuvat myös maavoimat ja ilmavoimat, rajavartiolaitos ja siviiliviranomaiset. Puolustusbudjetin pohjana toimii neljän vuoden määrärahakehys, joka muiden ministeriöiden määrärahakehyksen tapaan sisältää ministeriökohtaiset linjaukset, tuottavuusohjelman toteutuksen ja tuloarvion. Puolustushallinnon kehys on määrärahasumma, jonka ministeriö jakaa edelleen kohtuullisen itsenäisesti. Naton yhteistyö liittokunnan ulkopuo listen euroatlanttisen alueen maiden kanssa. Euroopan sotilaallisesti liittoutumattomien maiden Suomen, Ruotsin, Irlannin, Itävallan ja Sveitsin lisäksi siinä on mukana Balkanin, Kaukasian ja Keski-Aasian maita. Monille maille rauhankumppanuus on ollut tapa val mistella Nato-jäsenyyttä. Suomi liittyi ohjelmaan Yhteistyötä tehdään krii sinhallinta- ja siviilivalmiussektorilla, poliittisella sektorilla sekä sotilaallisen yhteistoimintakyvyn alalla. Naton toimintaa ohjaava asiakirja. Nato on vuonna 2010 uusinut konseptinsa niin, että se vastaisi paremmin liitto kunnan ny kyi siä ja tulevia tehtäviä. Merkittävässä osassa ovat mm. kokonaisvaltainen krii sinhallinta, uusien uhkien ennakointi ja torjunta, yhteiseen puolustukseen, puolustuskyvyn ja sen moder nisointiin liittyvät kysymykset. 18

19 NORDEFCO PARP Puolustusbudjetti Puolustushaara Puolustusjärjestelmä Puolustuskyky Puolustusratkaisu Nordic Defence Cooperation. Pohjoismainen puo lustusyhteistyö, jonka tavoitteena on parantaa siihen osallistuvien maiden kansallista puolustusta sekä löytää synergia etuja esimerkiksi henkilöstön koulutuksessa ja suorituskykyjen kehittämisessä. Yhteistyötä tehdään myös kansainvälisissä krii sinhallintaoperaatioissa. NORDEFCON puheenjohtajuus kiertää vuosittain. Suomi toimii puheenjohtajana seuraavan kerran vuonna Planning and Review Process. Naton rauhankumppanuusohjelmaan kuuluva suunnittelu- ja arviointiprosessi, jonka puitteissa arvioidaan ja tuetaan kumppanuusmaiden sotilaallisten valmiuksien kehittämistä. Rahamäärä, jonka eduskunta myöntää vuosittain puolustusministeriölle. Budjetin menoista noin kolmannes kuluu henkilökunnan palkkoihin, kolmannes muihin toimintamenoihin (kuten varusmies- ja reserviläiskoulutukseen sekä va ruskuntien ylläpitoon) ja kolmannes puolustusmateriaalin hankkimiseen. Suomessa puolustushaarat ovat maavoimat, merivoimat ja ilmavoimat. Rajavartiolaitos ei kuulu näihin. Tapa, jolla maan puolustus on organi soi tu. Suomessa se koostuu johtamisjärjes tel mäs tä, tiedus te lu- ja valvontajärjestelmästä, val mi u den sää te ly järjestelmästä, lo gis tiik ka järjes tel mis tä sekä tietenkin itse joukoista. Valmius kyetä puolustautumaan kaikissa tilan teissa. Puolustuskyvyn ydin on sotilaallinen suorituskyky, mutta sen lisäksi siihen kuuluvat kansallinen viranomais ten, elinkeinoelämän ja kansalaisjär jes tö jen välinen yhteistyö sekä kansainvälinen yhteistyö. Sotilaallisen maanpuolustuksen to teutta mi sen periaate, kuten itsenäinen, verkottunut tai yhtei nen puolustus. 19

20 Puolustustarviketeollisuus Teollisuudenhaara, joka kehittää, val mistaa, huoltaa ja ylläpitää erilaisia puolustustarvikkeita tai palveluita. Puolustustarvikkeiden maastavienti ja kauttakuljetus on luvanvarais ta. Suomessa alan suurin toimija on Patria. Puolustusvoimauudistus Laajamittainen hanke, jossa Puolustusvoimia ke hi tetään niin, että maamme puolustuskyky säi lyy myös tulevaisuu dessa. Uudistuksen ovat tehneet välttämättömäksi ikäluokkien piene neminen, puolustusmateriaalin vanhentumi nen sekä julkisen talouden tasapaino-ongelmat. Uudistuksen toteuttaminen edellyttää kaikkien nykyisten toimintojen kriittistä tarkastelua. Uudistus on tarkoitus viedä päätökseen vuoteen 2016 mennessä. Päätöksenteko Sodan ajan vahvuus Sotilaallinen huoltovarmuus Sotilaallinen kriisinhallinta Valitsemista eri vaihtoehtojen välillä. Esimerkiksi päätös kriisinhallintaope raatioihin osallistumisesta tehdään ylimmässä valtiojohdossa. Osallistumista käsitellään UTVAssa sekä val mistellaan ministeriössä, eduskunnassa ja valtioneuvostossa. Lopullisen päätöksen ope raatioon osallistumisesta tekee tasa vallan presidentti Puolustusvoimien ylipäällikkönä. Niiden ihmisten määrä, jotka tarvittaessa on mahdollista kutsua aseisiin. Suomen sotilaalli nen reservi on supistunut viime vuosina: suurim millaan se oli noin henkilöä, nykyään se on noin , ja luvun on arvioitu putoavan vuo sikymmenen loppuun mennessä vielä tätäkin alemmas. Sotilaallisen maanpuolustuksen kannalta välttämättömien toimintojen ja niihin liittyvien teknisten järjestelmien turvaamista poikkeus olojen ja vastaavien häiriöiden varalta. Sotilaallisin keinoin tapahtuvaa kriisinhallintaa. Toiminta tähtää vakauden ja turvallisuuden palauttamiseen ja säilyttämiseen operaatioalueella, jotta sivii litoimijat ja maan omat viranomaiset kykenevät aloittamaan avustus- ja jälleenrakennustoimet. 20

21 Suorituskyky Suorituskykyjen monikansallinen kehittäminen Tilannekuvayhteistyö Tilannetietoisuus Se, mihin jokin asia tai organisaatio, kuten vaik kapa Puolustusvoimat, tarvittaessa pystyy. Suorituskyky muodostuu toimintaperiaatteista, tarvittavasta materiaalista, osaavasta ja riittävästä henkilöstöstä, sekä toimintaan tarvittavasta infrastruktuurista. Tapahtuu osana kansallisten voimavarojen ja suorituskykyjen kehittämistyötä. Sen tavoitteena on tuottaa kansainväli sesti yhteensopivia ja suorituskykyisiä joukkoja yhteistyössä valikoitujen kumppanien kanssa. Tilannekuva on osa valvontajärjes telmää, jonka tehtävänä on tuottaa tosiaikais ta alueellisen koskemattomuuden valvonnan ja turvaamisen vaatimaa tilannekuvaa maa- ja meri alueelta sekä ilmatilasta. Kansainvälisesti merkittäviä tilannekuvahankkeita ovat Itämeren maiden yhteistyö (SUCBAS) ja Euroopan unionin johtama tilannekuvahanke (MARSUR) sekä ilmatilannekuvayhteistyö (ASDE). Kansallisen ja kansainvälisen viranomais yhteistyön tarkoituksena on kustannustehokas valvontajärjestelmän kehittäminen. Toimivaan johtamiseen tarvittava ajantasai nen, ennakoiva käsitys ulko, turvallisuus- ja puolustuspoliittisesta ti lan teesta sekä turvallisuusympäristön ja yhteiskunnan tilasta ja kehittymisestä. Tulosohjaus ja tulossopimus Turvallisuusja puolustuspoliittinen selonteko Tapa sopia siitä, mitä määrärahoilla saa daan aikaiseksi käytännössä. Puolustus ministeriö tekee tulossopimuksen Puolustusvoimien ja puolustushallinnon rakennuslaitoksen kanssa, jotka raportoivat ministeriölle tuloksellisuu destaan ja määrärahojen käytöstä. Hallituksen tekemä ja eduskunnan käsittelemä asiakirja, jossa linjataan Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan periaatteita pitkällä aikavälillä. Käytännössä sillä siis viitoitetaan Puolustusvoimien kehitystä. Sen valmisteluun osallistuvat kaikki keskeiset valtiolliset instituutiot. 21

22 Kuva: Puolustusvoimat

23 TÄRKEIMPIÄ KRIISINHALLINTAOPERAATIOITA 2011 ISAF International Security Assistance Force. Vuonna 2001 käynnistynyt, YK:n mandatoima ja Naton toteuttama kriisinhallintaoperaatio Afganistanissa. Suomi on ollut mukana tammikuusta 2002 lähtien. Vuonna 2011 suomalaisten joukkojen määrä on hieman alle 200 henkeä. Suomi on sitoutunut jatkamaan Afganistanissa myös tulevina vuosina. ISAF-operaatiossa tehdään yhteistyötä afganistanilaisten kanssa esimerkiksi maan jälleenrakentamisessa. Operaation puitteissa koulutetaan myös Afganistanin armeijan sotilaita ja poliiseja. ATALANTA EU-operaatio, jonka tehtävänä on Maailman elintarvikeohjelman (WFP) alusten suojelu niiden toimittaessa elintarvikeapua Somaliaan. Jakelua uhkaavat muun muassa alueella toimivat merirosvot. Suomi osallistuu operaatioon miinalaiva Pohjanmaalla, joka miehistöineen partioi alueella määräaikaisesti vuoden 2011 alkupuolella. KFOR Kosovo Force. Naton johtama, Kosovossa toimiva kriisinhallintajoukko. Suomi on osallistunut sen toimintaan operaation alusta, vuodesta 1999 lähtien. Suomi oli ensimmäinen ei- Nato-maa, joka sai prikaatin ja taisteluosaston johtovastuun. Operaation tavoitteet saavutettiin ja suomalaiset joukot kotiutettiin vuoden 2010 lopussa. UNIFIL United Nations Interim Force in Lebanon. Vuodesta 1978 saakka käynnissä ollut YK-johtoinen operaatio Etelä-Libanonissa. Suomi on monen vuoden tauon jälkeen jälleen harkitsemassa osallistumista operaatioon. UNTSO United Nations Truce Supervision Organization. Vuodesta 1948 käynnissä ollut YK:n johtama aselevon valvontaoperaatio Egyptissä, Israelissa, Libanonissa ja Syyriassa. Suomi on ollut mukana vuodesta 1967 lähtien. UNMOGIP United Nations Military Observer Group in India and Pakistan. YK:n johtama sotilastarkkailijaoperaatio Intian ja Pakistanin rajalla, ennen kaikkea Kashmirissa. Suomi on osallistunut operaatioon sen perustamisesta eli vuodesta 1961 lähtien. 23

24 KANSAINVÄLISET TOIMIJAT YK Yhdistyneet kansakunnat. Se perustettiin 1945 yleismaailmalliseksi turvallisuusjärjestöksi. Suomi hyväksyttiin sen jäseneksi vuonna Puolustusvoimien näkökulmasta YK on tärkeä etenkin rauhanturvaoperaatioiden takia, jotka lähes poikkeuksetta toteutetaan YK:n turvallisuusneuvoston mandaatilla. Nato Pohjois-Atlantin puolustusliitto. Se perustettiin 1949 läntisten demokratioiden puolustusliitoksi kasvavaa Neuvostoliiton vaikutusvaltaa vastaan. Nykyään se tekee yhteistyötä Venäjän kanssa. Sen jäsenistö on kasvanut paljon, ja nykyään siihen kuuluu 28 maata. Etyj Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö. Etyj on 56:n Euroopan, Pohjois-Amerikan, Etelä-Kaukasuksen ja Keski-Aasian maan muodostama järjestö, joka turvallisuusaspektin lisäksi on yksi keskeisistä ihmisoikeuspolitiikan toimijoista. Se perustuu vuonna 1975 Suomessa järjestettyyn ETY-kokoukseen. Vuonna 1994 siitä muodostui pysyvä järjestö. Suomi voi osallistua rauhanturvaoperaatioihin myös Etyjin mandaatilla. AU Afrikan unioni. Pohjoismaat tukevat AU:n toimintaa Itä-Afrikan kriisin hallintakyvyn kehittämisessä. Unioni on perustettu 2002, ja mukana on 53 Afrikan maata. Viime vuosina AU on ottanut aktiivisen roolin Afrikassa tapahtuvassa sotilaallisessa kriisinhallinnassa. EU Suomi liittyi Euroopan unioniin vuonna 1995 samaan aikaan Ruotsin ja Itävallan kanssa. Suomi osallistuu aktiivisesti yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämiseen. 24

25 Kuva: Lehtikuva Uhkamallit Kuvitteellisia tilanteita, joiden avulla pohditaan, millaisia uhkia yhteiskuntaa saattaa kohdata ja kuinka näihin tilanteisiin pitää varautua. Uhkamallissa esitetään uhkan luonteen mukaisesti sen vaikutusmekanismi, lähde, kohde ja vaikutus sekä uhkan todennäköisyys ja luetel laan uhkamalliin kuuluvat vakavimmat erityistilanteet. Sotilaallisen maanpuolustuksen kan nalta vakavia erityistilanteita ovat: Strateginen isku Yllätykseen pyrkivä hyökkäys, jolla pyritään pakottamaan valtakunnan johto haluttuihin ratkaisuihin kohdistamalla lamauttavia toi mia yhteiskunnan ja puolustusjärjestelmän elintärkeisiin kohteisiin ja toimintoihin. Hyökkäys alueiden valtaamiseksi Strategisella iskulla alkava ja kaikkien puolustushaarojen (maa, meri ja ilma) toiminnalla jatkuva sotatoimi, jolla pyritään vaikuttamaan puolustajan elintärkei siin kohteisiin ja toimintoihin sekä valtaamaan sodan päämäärän kannalta keskeiset alueet. 25

26 Ulkoistaminen Valmiuden säätely Vastakaupat Verkostopuolustus Vientivalvontasopimukset Monien mielestä kirosana, mutta oikeasti se on substantiivi, jolla tarkoitetaan eri laisten tukitoimintojen tai palveluiden ostamista oman orga nisaation ulkopuolelta, jotta resursseja voitai siin kohdentaa ydintoimintoihin. Puolustusvoimat on ulkoistanut esimerkiksi maavoi mien kaluston kunnossapitoa ja ilmavoimien lentokonehuoltoa. Valmiudella tarkoitetaan Puolustusvoi mien järjestelmien ja joukkojen suun nitelma- ja toimeenpanovalmiutta tarpeen ja uhkan mukaan. Säätelyllä tarkoitetaan valmiuden joustavaa tehostamista, kohottamista ja alentamista tarvetta ja uhkaa vastaavasti. Valmiu den säätely perustuu valmiuslainsäädäntöön Tapa tehdä kauppaa niin, että sopimukseen kuu luu myös vastaostoja tai teollista yhteistyötä. Kyse ei ole pelkästä myyjän hyväntahtoisuu desta vaan juridiikasta: yli kymmenen miljoonaa euroa ylittävissä puolustushankinnoissa ulkomaiselle myyjälle asetetaan teollisen yhteistyön ehto, joka tarkoittaa esimerkiksi alihankintoja suomalaiselle teollisuudelle sekä puolustushallinnolle. Vastakaupat parantavat maan huoltovarmuutta ja edesauttavat osallistumista uusiin hankkeisiin. Nimensä mukaisesti verkostoihin sekä inhimillisiin että tietoverkkoihin nojautuvaa johtamista, joka mahdollistaa tiedonkulun ja tiedon hyödyntämisen. Sopimukset, joilla pyritään valvomaan eri asevalvontasopimuksiin sisältyvien aseiden ja nii den valmistamiseen tarvittavien raaka-aineiden ja teknologian kauppaa. Suurelle yleisölle tu tuim pia lienevät ydinmateriaalin valvontaan liit tyvät asiat. Kansainväliset järjestöt, kuten vaik ka EU tai YK voivat päättää myös yksittäisten valtioiden asettami sesta vientikieltoon. 26

27 Virka-apu Viranomaisen toiselle viranomaiselle antama apu, joka perustuu kansalliseen tai kansainväliseen lainsäädäntöön. Yksi Puolustusvoimien kolmesta tehtävästä on virka-avun antaminen yleisen jär jestyksen ylläpitämiseksi, terroririkosten estämiseksi sekä muuksi yhteiskunnan turvaamiseksi. Myös avustaminen pelastusteh tävissä kuuluu tähän, kuten myös toisen eurooppalaisen valtion aut taminen terrori-iskun, luonnon onnet tomuuden tms. johdosta. Kotimaassa puolustusvoimat antaa vuodessa virka-apua noin kertaa. Yhteensopivuus Asioiden, laitteiden ja paikkojen toimiminen ja kommunikointi keskenään. Sillä tarkoitetaan käytännössä Puolustusvoimien kaluston, ohjelmistojen ja vastaavien sopimista Nato-järjestelmiin, joka tarjoaa standardit. Yhteensopivuus on edellytys yhteistoiminalle kansainvälisissä kriisinhallintaoperaatioissa ja huoltovarmuudessa. Siksi se on huomioitava myös materiaalihankinnoissa. Yhteensopivuu den avulla voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä. Yhteishankinnat Vanha totuus on, että ostamalla enemmän saa halvemmalla. Yhteishankinnoilla jopa valtioiden välisillä pyritään paitsi rahansäästöön myös parantamaan kaluston yhteensopivuutta. Suomi on ollut mukana mm. Pohjoismaiden yhtei sesti tekemissä helikopterikaupoissa. 27

28 28 Kuva: Lehtikuva

29 4. ASEVELVOLLISUUS Joukko-osasto Joukkotuotanto Kertausharjoitus Kodinturvajoukot Siviilipalvelus Joukko-osastot kouluttavat ja harjoittavat joukot ja johtoportaat käsketyllä tavalla. Joukko-osastoa voidaan kutsua prikaatiksi, rykmentiksi, lennostoksi tai meripuolustus alueeksi. Niiden toimenpiteiden muodostama kokonaisuus, jolla koulutetaan, harjoitutetaan ja sijoitetaan sodan ajan joukkojen ja johtoportaiden henkilöstö sekä varustetaan joukot ja johtoportaat. Va rusmiespalveluksen loppuvaiheessa va rusmiehiä koulutetaan siinä sodan ajan kokoonpanossa, johon heidät sijoitetaan reservissä. Koska kertaus on opintojen äiti, myös armeijan oppeja täytyy silloin tällöin verestää. Va rusmiesajan jälkeen tapah tuvaa täydennys koulutusta kutsutaan kertausharjoituksiksi, ja ne ovat reserviläiskoulutuksen pää menetelmä. Kertausharjoitukset ovat osa asevelvolli suutta, joten kun kutsu käy, osallistuminen on pakollista toisaalta halutessaan voi osallistua myös vapaa ehtoisiin harjoituksiin. Muissa pohjoismaissa ja Viros sa vapaaehtoisuu teen perustuvia Puolustusvoi mien johtamia joukkoja, joiden teh tä vä nä on viranomaistuki yhteiskunnan häi riötilanteissa sekä Puolustusvoi mien muut määrittämät tehtävät. Myös Suo mes sa on ryhdytty keskustelemaan asias ta. Tapa suorittaa asevelvollisuus osal listumatta varsinaiseen armeijan toimintaan. Siviilipalvelus koostuu kuukauden pituisesta koulutusjaksosta sekä 11 kuukauden mittaisesta työpalvelusta. Seitsemisen prosenttia ikäluokasta suorittaa siviilipalveluksen. Siviilipalveluksen ke hit tämistä pohtiva työryhmä luovutti raporttinsa työ- ja elinkeinomi nisteriölle maa liskuussa

30 Sodan ajan joukot Alueelliset joukot Määrätyille alueille varustettuja ja koulutettuja joukkoja, joiden tehtävänä ovat taistelu-, suojaus-, valvonta- ja tukitoimet. Niillä suojataan yhteiskunnalle ja puolustusvoimille keskeisiä rakenteita sekä pidetään hallussa valtakunnan puolustuksen kannalta tärkeät alueet. Alu eel lisia joukkoja ovat esimerkiksi jalkaväkiprikaatit, taisteluosastot, kaupunkijääkärikomppaniat, sissiyksi köt, merivalvontayksiköt, yhteyslentueet, lentotukikohdat sekä tukevat aselaji- ja huoltoyksiköt. Alueellisiin joukkoihin kuuluvat myös vartiokomppaniat, aisti-ilmavalvontayksiköt, varikot, laitokset ja perustamisorgani saatio. Sodan ajan alueellisia joukkoja ovat myös maakuntajoukot, jotka muodostetaan ensisijaisesti reserviin kuuluvista vapaa ehtoisista asevelvollisista. Alueellisuuden ideana on hyödyntää reserviläisten paikallistuntemusta ja muuta osaa mista. Operatiiviset joukot Valtakunnan puolustusvalmiuden kohottamiseksi nopeim min perustettavia ja puolustushaarojen suorituskykyisimpiä joukkoja. Operatiivisilla joukoilla luodaan puolustuksen painopiste ja pyritään näin ratkaisemaan tais telu. Operatiivisia joukkoja voidaan käyttää keskitetysti koko valtakunnan alueella. Osal la joukoista kyetään siviiliviran omaisten tukemiseen myös normaalioloissa. Operatiivisia joukkoja ovat esimerkiksi valmiusprikaatit, jääkäriprikaatit, mekanisoidut taisteluosastot, erikoisjääkäripataljoona, tärkeimmät raja-joukot, osa tykistö-, ilmatorjunta-, suojelu-, tiedustelu- ja valvontayksiköistä, heli kopteripataljoona, ilmavoimien lentoyksiköt sekä merivoimien tärkeimmät taistelualus-, ohjus- ja rannikkojoukkoyksiköt. Valmiusyhtymä Vapaaehtoinen maanpuolustus Rauhanajan prikaati, meripuolustu s alue tai lennosto, jolla on korkea valmius nopeasti ennaltaehkäistä ja torjua strateginen isku tai poliittis-sotilaallinen painostus. Maavoimien valmiusyhtymiä ovat Porin, Karjalan ja Kainuun prikaatit, merivoimien Saaristomeren ja Suomenlahden meripuolustusalueet ja ilmavoi mien Karjalan, Satakunnan ja Lapin lennostot. Eri viranomaisten normaali- ja kriisiajan valmiuksia täydentävää ja tukevaa vapaaehtoistoimintaa. Erityisen merkittävää vapaaehtoinen maanpuolustustyö on lääkintäalalla, pelastusalalla ja sotilaallisella alalla. 30

31 Kuva: Lehtikuva Varuskunta Varusmiespalvelus Paikka, johon on sijoitettu puolustusvoimien joukkoja tai sotilaslaitoksia. Varuskuntia on eri puolella Suomea kaik kiaan 17. Varuskunnat ovat normaaliolojen koulutuskeskuksia, joiden merkitys alueelleen on merkittävä: ne ovat suuria palveluntuottajia ja työllistäjiä. Varuskuntarakenne ei kuitenkaan ole se, millä maata puolustetaan. Puhekie lessä varuskunta usein sekoittuu joukko-osastoon, joka tai joita sijaitsee ao. varuskunnassa. Varuskuntaan kuuluvat varuskunnan alueella sijaitsevat Puolustusvoimien käytössä olevat alueet, Puolustusvoi mien hallintoyksiköt tai nii den osat. Järjestelmä, jossa tietynikäisiä suomalaisia miehiä ja vapaaehtoisia naisia koulutetaan sota- ja muita kriisitilanteita varten. Miespuo lisesta ikäluokasta runsas 70 prosenttia käy varusmies koulutuksen eli armeijan, kuten sitä puhekie lessä napakammin kutsutaan. 31

32 5. VIRANOMAISYHTEISTYÖ Huoltovarmuus Kriittinen infrastruktuuri Laaja turvallisuus Terrorismintorjunta TPAK Väestön toimeentulon, maan talous elämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämättömien taloudellisten toimintojen ja niihin liittyvien teknisten järjes telmien turvaamista poikkeus olojen ja niihin verrattavissa olevien vakavien häiriöiden varalta. Huoltovarmuutta koordinoi työ- ja elinkeinoministeriön alaisuuteen kuuluva Huoltovarmuuskeskus. Ne rakenteet ja toiminnot, jotka ovat välttämät tö miä yhteiskunnan toiminnalle. Näihin kuuluu niin laitoksia kuin sähköisiä toimintoja ja palveluja. Turvallisuuskysymykset, jotka voivat muodostua uhkiksi ja aiheuttaa merkittävää haittaa yhteiskunnan väestölle tai elintärkeille toiminnoil le. Laaja-alaiset turvallisuusuhat ovat joko aktii vis ta toimintaa (sota, terrorismi, tietoverkkojen häi rintä yms.) tai tahattomia tapahtumia, kuten säh köverkon toimintahäiriö tai luonnon ääri-ilmiöt. Terrorismintorjunta kuuluu poliisille. Puolustusvoimat kuitenkin antaa tarvittaessa virka-apua. Turvallisuus- ja puolustusasiain komitea, jonka sihteeristö on sijoitettu puolustusministeriöön. Se avustaa puolustusministeriötä sekä ulko- ja turvallisuuspoliittista valiokuntaa kokonaismaanpuolustusta koskevissa asioissa. TPAK mm. seuraa Suomen turvallisuus- ja puolustuspoliittisen aseman muutoksia sekä arvioi niiden vaikutuksia kokonaismaanpuolustuksen järjes telyihin. 32

33 Viranomaisyhteistyö Yhteiskunnan elintärkeät toiminnot Yhteiskunnan turvallisuusstrategia Viranomaisten yhteistyö yli organisaatiotai valtiorajojen. Viranomaisyhteistyön merkitys korostuu yhteiskunnan haavoittuvuuden lisääntyessä laaja-alaisten ja äkillisten turvallisuus uhkien seurauksena. Toiminnot, joita ilman yhteiskunta ei nykymielessä toimi. Näitä ovat valtion johtami nen, kansainvälinen toiminta, valtakunnan sotilaallinen puolustaminen, sisäisen turvallisuuden ylläpitäminen, talouden ja infrastruktuurin toi mivuus, väestön toimeentulo ja toimintakyky sekä henkinen kriisin kestävyys. Ministeriöiden ja muiden toimijoiden yhteistyönä valmisteltu laaja periaatelinjaus keinoista, joilla ylläpidetään turvallisuutta sekä väestön elinmahdollisuuksia kaikissa tilanteissa. Viimeisin strategia hyväksyttiin joulukuussa 2010, edellinen oli vuodelta

34 KESKEISET SUOMEN PUOLUSTUSTA KOSKEVAT LAIT Perustuslaki (731/1999) Laki puolustusvoimista (551/2007) Asevelvollisuuslaki (1438/2007) Laki naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta (194/1995) Siviilipalveluslaki (1446/2007) Laki Jehovan todistajien vapauttamisesta asevelvollisuuden suorittamisesta eräissä tapauksissa 645/1985) Laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta (556/2007) Perustuslaissa säädetään tasavallan pre si dentin päätöksentekoprosessista sotilaskäskyasioissa ja sotilaallisissa nimitysasioissa, maanpuolustusvel vollisuudesta, ylipäällikkyydestä ja liikekannallepanosta. Laissa säädetään Puolustusvoimien tehtävistä, toimivallasta, organisaatios ta, hallinnosta, sotilaskäskyasioiden päätöksentekojärjestelmästä ja henkilöstöstä. Laissa säädetään maanpuolustusvelvollisuuden täyttämisestä asevelvollisena Puolustusvoimissa. Asepal ve lusta suorittavalla naisella on lähtökohtaisesti sama oikeudellinen ja sosiaalinen asema kuin varusmiespalvelusta suorittavalla miehellä. Laissa säädetään maanpuolustusvelvollisuuteen perustuvasta siviilipalveluksesta. Laki säätää Jehovan todistajien vapautta minen asevelvollisuuden suorittami sesta aseellisessa palveluksessa tai sitä kor vaavassa palveluksessa rauhan aikana. Laissa säädetään viranomaisten valvonnassa ja ohjauksessa järjestettävästä vapaaehtoi sesta maanpuolustuksesta, jolla kehitetään kansalaisten ja viran omaisten valmiuksia osal listua yhteiskunnan tukemiseen vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. 34

35 Valmiuslaki (1080/1991) Puolustustilalaki (1083/1991) Laki sotilaallisesta kriisinhallinnasta (211/2006) Rikoslaki (39/1889) luvut ja 45 luku Sotilasoikeudenkäyntilaki (326/1983) Lain tarkoituksena on poikkeusoloissa turvata väestön toimeentulo ja maan talouselämä, ylläpitää oikeusjärjestystä, perusoikeuksia ja ihmisoikeuksia sekä turvata alueellinen koskemattomuus ja itsenäisyys. Valtiollisen itsenäisyyden turvaamiseksi ja oikeusjärjestyksen ylläpitämiseksi valtakunnan puolustusta voidaan tehostaa ja sen turvallisuut ta lujittaa saattamalla voimaan puolustustila Suomeen kohdistuvan sodan aikana sekä siihen rinnastettavissa vakavasti yleisen jär jestyksen ylläpitämi seen vaikuttavissa sisäisissä, väkivaltaisissa levottomuuksissa. Laissa säädetään Suomen osallistumi sesta kansainväliseen sotilaalliseen krii sinhallintaan, kriisinhallintaan liittyvästä koulutus- ja harjoitustoiminnasta sekä kriisinhallintahenkilöstön asemasta. Si viilikriisinhallinnasta on erillinen laki. Laissa säädetään sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan, maanpetos- ja valtionpetosrikoksista sekä rauhan ajan erilaisista palvelusvelvollisuuksien rikkomisista tai laiminlyönneistä. Laissa on myös sota-ajan rikoksia ja sotavankien tekemiä rikoksia koskevat säännökset ovat luvun loppupykälissä. Laissa säädetään sotilasoikeudenkäyntiasioiden käsittelystä, toimivaltaisesta tuomioistuimesta sekä tuomioistuimen sotilasjäsenistä. 35

36 Sotilaskurinpitolaki (331/1983) Laki poliisin tehtävien suorittamisesta Puolustusvoimissa (1251/1995) Laki puolustustarvikkeiden maastaviennistä ja kauttakuljetuksesta (242/1990) Aluevalvontalaki (755/2000) Laki terveydenhuollon järjestämisestä puolustusvoimissa (322/1987) Sotilasoikeudenkäyntilain soveltamis alaan kuuluvissa rikoslain 45 luvun soti lasrikosasioissa voidaan henkilölle oikeudenkäynnissä tuomita kurinpi torangaistus tai kurinpitomenettelyssä määrätä kurinpitoseuraamuksena kurin pito rangaistus tai kurinpito-ojennus sotilaskurin pitolain mukaisesti. Laissa säädetään Puolustusvoimien poliisiteh tävistä, toimivaltuuksista polii sitehtävissä, tie tojensaantioikeudesta sekä henkilörekistereis tä. Laki koskee puolustustarvikkeiden maastavientiä, kuljetusta Suomen alu een kautta kolmanteen maahan ja toimintaa, jossa sopijapuolet saatetaan kos ketuksiin toistensa kanssa kolmansien maiden välillä tapahtuvaa puolustustarvikkeen maastavientiä tai siirtoa koskevan sopimuksen aikaansaamiseksi. Laissa säädetään Suomen alueellisen koskemattomuuden valvonnasta ja turvaamisesta. Lain nojalla Puolustusvoimat järjestää terveydenhuoltovastuullaan olevien henkilöiden terveydenhuollon. 36

37 LYHYT SOTILASSLANGI SUOMI -sanakirja Sotilasslangi on oma kielensä, jonka harjoittelun voi aloittaa opettelemalla vaikkapa nämä hyödylliset lauseet. 1. Mersukuski ajoi minkin päälle niin että tämä hajosi. = Sotilaskodissa astiakärryjä kuljettanut varusmies törmäsi nuorempaan ryhmänjohtajaan, joka menetti malttinsa. 2. Vapautustaistelija huomasi ruutuväijyssä ollessaan siirtolohkareen takana Fifin, muttei tehnyt sille mitään, koska oli saanut AKV:tä. = Ulkopalvelusta vapautettu taistelija makasi päiväpeitteen päällä, huomasi lattialla pienen pienen kiven sekä pölypallon muttei siivonnut niitä, koska oli saanut aivojenkäyttövapautuksen. 3. Hemulin härövarustus sai kapiaisen vetämään vääpelin rään väärään kurkkuun. = Pst-ohjusmies oli pukeutunut niin epäsotilaallisesti, että kantahenkilökuntaan kuuluva upseeri veti jälkiruuaksi tarjotun vaniljavanukkaan väärään kurkkuun. 4. Selviydyttyään piikkilankaesteestä ja napalmista Nalle Puh päätti sluibailla, laittoi sämpylät jalkoihinsa, puki kurkkusalaatin yllensä ja suuntasi nakkisuojaan. = Syötyään mainion silakka- ja kalalaatikon sekä perunamuusia, rajavartion sissi katsoi tehneensä sinä päivänä kylliksi isänmaansa eteen, vaihtoi matalat pikkukengät jalkoihinsa, puki ylleen lomapuvun ja lähti vessaan välttyäkseen lisätehtäviltä. 5. Helvettiäkö tuo kelaperse tuolla tekee? = Anteeksi, mutta voisitteko ystävällisesti kertoa, miksi tuo viestimies on metsässä vetämässä parikaapelia? 37

38 LINKKILUETTELO Puolustusministeriö: Puolustusvoimat: Maavoimat: Merivoimat: Ilmavoimat: Maanpuolustuskorkeakoulu: Sotilaskotiliitto: Euroopan unioni: Yhdistyneet kansakunnat: Nato: Etyj: ISAF: ATALANTA: UNIFIL: Yhteiskunnan turvallisuus: Nordic Defence Coordination: Maanpuolustuskoulutusyhdistys: Maanpuolustuskurssiyhdistys: Reserviläisliitto: Reserviupseeriliitto: Upseeriliitto: Aliupseeriliitto: Päällystöliitto: Kadettikunta: Ruotuväki:

39 Lingsoft on täyden palvelun kielitalo Language Management Translations Read and Write Text Speech Publishing Edu R&D

40 Suomen puolustus tunnissa -kirjanen on rennolla otteella tehty, nopeasti luettavissa ja omaksuttavissa oleva tietopaketti Suomen puolustukseen, sen rakenteeseen, toimijoihin ja käsitteisiin. Sanaston laatimiseen ovat osallistuneet puolustusministeriön asiantuntijat, ja sen tavoitteena on avata puolustuspolitiikan muuttuvaa maailmaa poliittisille päättäjille, asianharrastajille ja suurelle yleisölle. Se kulkee kätevästi mukana taskussa ja laukussa, tai sen voi ladata puhelimeen, lukea sähköisenä e-kirjana ja kuunnella audiokirjana.

Valtioneuvoston Selonteko 2008

Valtioneuvoston Selonteko 2008 Valtioneuvoston Selonteko 2008 VNS 2008 Sotilaallisen toimintaympäristön yleisiä trendejä EU:n ja Naton laajentuminen sekä järjestöjen välinen yhteistyö lisännyt turvallisuutta Sotilaallisen voiman käyttö

Lisätiedot

Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta

Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta - missio ja kyky - Kansainvälisen toiminnan perusmotiivit - missio - Ennaltaehkäistä ja rajoittaa kriisejä sekä estää niiden vaikutusten ulottuminen Suomeen. Parantaa

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko STETEn seminaari 20.2.2009 Erityisasiantuntija Karoliina Honkanen Puolustuspoliittinen osasto Esityksen sisältö Toimintaympäristö

Lisätiedot

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä

Lisätiedot

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Asiakkuusjohtaja Heikki Härtsiä Millog Oy 17.3.2015 17.3.2015 1 Strateginen kumppanuus Puolustushallinnon kumppanuusstrategia (Puolustusministeriön

Lisätiedot

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 Pääsihteeri Aapo Cederberg 1 PERUSTANA KOKONAISMAANPUOLUSTUS Kokonaismaanpuolustuksella tarkoitetaan kaikkia niitä sotilaallisia ja siviilialojen toimia, joilla

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ PE Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ Puolustusvoimien hankepäivä 25.9.2012 1 Suorituskykyperusteisuus Suomen sotilaallisen puolustamisen toteuttaminen edellyttää turvallisuus-ympäristön sotilaalliseen

Lisätiedot

Puolustusvoimat. Puolustusjärjestelmä. Sotilaallisen maanpuolustuksen perusteet

Puolustusvoimat. Puolustusjärjestelmä. Sotilaallisen maanpuolustuksen perusteet Puolustusvoimat Sotilaallisen maanpuolustuksen perusteet Toimintaympäristö EU:n jäsen NATO:n jäsen Molempien jäsen SOTILAALLISEN MAANPUOLUSTUKSEN PERUSTEET 1 Miksi Puolustusvoimat? Sodat ja kriisit Euroopassa

Lisätiedot

Puolustushallinnon VIESTINTÄSTRATEGIA

Puolustushallinnon VIESTINTÄSTRATEGIA PUOLUSTUSMINISTERIÖ PUOLUSTUSVOIMAT PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS Puolustushallinnon VIESTINTÄSTRATEGIA 1 Sisällysluettelo Viestinnän strateginen rooli...1 Puolustushallinnon visio, arvot ja perustoiminnot...1

Lisätiedot

Kuva: Tuomas Kaarkoski

Kuva: Tuomas Kaarkoski Kuva: Tuomas Kaarkoski RESERVILÄISLIITTO ON SUOMEN SUURIN MAANPUOLUSTUS- JÄRJESTÖ. Kuva: Kari Virtanen RESERVILÄISLIITTO ESITTÄYTYY Koko valtakunnan kattava puolustusjärjestelmämme perustuu yleiseen asevelvollisuuteen

Lisätiedot

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus Yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtiminen on valtiovallan keskeisimpiä tehtäviä ja yhteiskunnan elintärkeät

Lisätiedot

Kuva: Tuomas Kaarkoski

Kuva: Tuomas Kaarkoski Kuva: Tuomas Kaarkoski RESERVILÄISLIITTO ON SUOMEN SUURIN MAANPUOLUSTUS- JÄRJESTÖ. RESERVILÄISLIITTO ESITTÄYTYY Koko valtakunnan kattava puolustusjärjestelmämme perustuu yleiseen asevelvollisuuteen ja

Lisätiedot

Sotilaallisen kriisinhallinnan rahoitus 2016

Sotilaallisen kriisinhallinnan rahoitus 2016 Muistio 1 (5) Hallinto- ja turvallisuusjaosto 14.10.2015 Sotilaallisen kriisinhallinnan rahoitus 2016 Hallitusohjelman mukaan Suomi jatkaa aktiivista osallistumista kansainväliseen kriisinhallintaan. Hallitusohjelman

Lisätiedot

Puolustushallinnon VIESTINTÄSTRATEGIA PUOLUSTUSMINISTERIÖ PUOLUSTUSVOIMAT PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS

Puolustushallinnon VIESTINTÄSTRATEGIA PUOLUSTUSMINISTERIÖ PUOLUSTUSVOIMAT PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS Puolustushallinnon VIESTINTÄSTRATEGIA PUOLUSTUSMINISTERIÖ PUOLUSTUSVOIMAT PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS Sisällysluettelo 1 Viestinnän strateginen rooli 2 Puolustushallinnon visio, arvot ja perustoiminnot

Lisätiedot

Puolustusvaliokunta, PLM:n kuuleminen Puolustusselonteko ja sotilaallinen huoltovarmuus

Puolustusvaliokunta, PLM:n kuuleminen Puolustusselonteko ja sotilaallinen huoltovarmuus Puolustusvaliokunta, PLM:n kuuleminen 4.4.2017 Puolustusselonteko ja sotilaallinen huoltovarmuus Sotilaallinen huoltovarmuus puolustusselonteossa Puolustusselonteossa esitetty sotilaallisen huoltovarmuuden

Lisätiedot

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 ETTA PARTANEN MEIJU AHOMÄKI SAMU HÄMÄLÄINEN INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Reserviläisliiton 2013 tutkimusraportti. Tutkimuksella selvitettiin

Lisätiedot

Suomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta

Suomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta Suomen suurin maanpuolustusjärjestö Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta Jäsenkyselyn toteutus Reserviläisliiton jäsenkysely toteutettiin 19.-26.3. välisenä aikana webropol-kyselysovelluksella.

Lisätiedot

Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen

Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen "Pitäisikö Suomen mielestänne pysyä sotilaallisesti liittoutumattomana vai pyrkiä liittoutumaan sotilaallisesti?" Koko väestö Pysyä liittoutumattomana

Lisätiedot

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja Kaiken varalta harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja taitojen hyödyntäminen suunnitelmallisesti normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa tukee yhteiskunnan

Lisätiedot

Suomen kumppanuusyhteistyö Naton, Ruotsin, Pohjoismaiden ja EU:n kanssa Erityisasiantuntija Rasmus Hindrén

Suomen kumppanuusyhteistyö Naton, Ruotsin, Pohjoismaiden ja EU:n kanssa Erityisasiantuntija Rasmus Hindrén Suomen kumppanuusyhteistyö Naton, Ruotsin, Pohjoismaiden ja EU:n kanssa 2.3.2016 Erityisasiantuntija Rasmus Hindrén 1. Yleistä 2. EU 3. Suomi-Ruotsi 4. NORDEFCO 5. Nato 6. Yhteenveto 3.3.2016 2 VNS 2012

Lisätiedot

Eräitä kehityssuuntia

Eräitä kehityssuuntia Eräitä kehityssuuntia Tietohallintokustannukset Sotaharjoitusvuorokaudet Kiinteistökustannukset Lentotunnit Henkilötyövuoden hinta Alusvuorokaudet Kv-toiminnan kustannukset Koulutetut reserviläiset / KH

Lisätiedot

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa kuvaa Reserviläisliitosta, sekä jäsenten että ulkopuolisten silmin Esim. mitä toimintaa jäsenet pitävät

Lisätiedot

Maanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä. Tulokset sukupuolittain

Maanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä. Tulokset sukupuolittain Maanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä Tulokset sukupuolittain Taustatiedot Ensisijainen jäsenjärjestösi Maanpuolustuskiltojen liitto 12,0 % 11,7 % 17,9

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/ (6) Kaupunginhallitus Kj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/ (6) Kaupunginhallitus Kj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2011 1 (6) 684 Lausunto Varautuminen ja kokonaisturvallisuus - komiteamietinnöstä HEL 2011-000148 T 00 01 06 Päätös päätti antaa komiteamietinnöstä seuraavan lausunnon:

Lisätiedot

Puolustusteollisuuden näkemykset selonteosta

Puolustusteollisuuden näkemykset selonteosta Puolustusteollisuuden näkemykset selonteosta Eduskunta, Puolustusvaliokunta 10.5.2017 Olli Isotalo, Puolustus- ja Ilmailuteollisuus PIA ry, hallituksen puheenjohtaja Keskeistä 1. Puolustusteollisuutta

Lisätiedot

Kirkot kriisien kohtaajina. Suomen valtion kriisistrategia

Kirkot kriisien kohtaajina. Suomen valtion kriisistrategia Kirkot kriisien kohtaajina 25.3.2009 Valtiosihteeri Risto Volanen Suomen valtion kriisistrategia TURVALLISUUSTILANTEET JA UHKAMALLIT: YETT Normaaliolot Häiriötilanteet Poikkeusolot Uhkat tietojärjestelmille

Lisätiedot

Puolustusvoimat kohti 2020-lukua. Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012

Puolustusvoimat kohti 2020-lukua. Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012 Puolustusvoimat kohti 2020-lukua Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012 Puolustusvoimien nykytilanne Suunnittelupäällikkö 1 Puolustusratkaisun suuntalinjat 2010-luvulla Kansallinen

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE Sotilasosaston asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ruotsin, Suomen, Viron, Irlannin ja Norjan muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.1. 30.6.2011 sekä

Lisätiedot

Suomen puolustusjärjestelmä

Suomen puolustusjärjestelmä Suomen puolustusjärjestelmä "Millainen puolustusjärjestelmä Suomessa mielestäsi tulisi olla?" Kuva Yleinen asevelvollisuus miehille ja vapaaehtoinen varusmiespalvelus naisille Vapaaehtoinen varusmiespalvelus

Lisätiedot

ULKOPOLITIIKAN HOITO SUOMESSA

ULKOPOLITIIKAN HOITO SUOMESSA ULKOPOLITIIKAN HOITO SUOMESSA Miten hyvin tai huonosti Suomen ulkopolitiikkaa on mielestänne viime vuosina hoidettu? 01 lokakuu 1- v. - v. - v. 0- v. ylioppil/opisto Yliopist/Ammatikork koulu Toimihenk.Yritt/Johtava

Lisätiedot

Yleinen asevelvollisuus

Yleinen asevelvollisuus Yleinen asevelvollisuus "Suomessa on käytössä miesten yleiseen asevelvollisuuteen perustuva puolustusjärjestelmä, jossa mahdollisimman suuri osa ikäluokasta saa sotilaallisen koulutuksen ja joka tuottaa

Lisätiedot

VÄESTÖNSUOJELUN UHKAMALLIT

VÄESTÖNSUOJELUN UHKAMALLIT Maanpuolustuskorkeakoulu VÄESTÖNSUOJELUN UHKAMALLIT Kapteeni Olli Teirilä/Strategian laitos 0 Väestönsuojelun uhkamallit Yleistä Uhkamalli, -kuva ja arvio Valtioneuvoston selonteko lähteenä Sodankuvan

Lisätiedot

Puolustusvoimien johtamisjärjestelmä muutoksessa

Puolustusvoimien johtamisjärjestelmä muutoksessa johtamisjärjestelmä muutoksessa PUOLUSTUSVOIMIEN JOHTAMISJÄRJESTELMÄPÄÄLLIKKÖ PRIKAATIKENRAALI ILKKA KORKIAMÄKI Mihin maailmaan olemme menossa JULK-ICT TORI-palvelukeskus SA - johtaminen PV (PVJJK) TORI

Lisätiedot

SUOMEN OSALLISTUMINEN KANSAINVÄLISEEN KRIISINHALLINTAAN. Apulaisosastopäällikkö Anu Laamanen 19.5.2011

SUOMEN OSALLISTUMINEN KANSAINVÄLISEEN KRIISINHALLINTAAN. Apulaisosastopäällikkö Anu Laamanen 19.5.2011 SUOMEN OSALLISTUMINEN KANSAINVÄLISEEN KRIISINHALLINTAAN Apulaisosastopäällikkö Anu Laamanen EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikka (CSDP) Ns. Petersbergin tehtävät osaksi EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa

Lisätiedot

Opetussuunnitelman mukaisesti opetuksen järjestäjä päät tää paikallisesti tiettyjä asioita:

Opetussuunnitelman mukaisesti opetuksen järjestäjä päät tää paikallisesti tiettyjä asioita: Koulutuslautakunta 44 10.06.2014 Koulutuslautakunta 58 16.09.2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutos 1.8.2014 alkaen / luku 5.4 Oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen / opiskelijahuollon

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe,

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, toimeenpano ja henkilöstövaikutukset Puolustusvoimain komentaja kenraali Ari Puheloinen Tiedotustilaisuus, Helsinki 6.6.2014 Puolustusvoimauudistuksen syyt ja tavoite

Lisätiedot

Maanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä Tulokset ikäryhmittäin

Maanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä Tulokset ikäryhmittäin Maanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä Tulokset ikäryhmittäin Nuoret: - 35 vuotiaat Keski-ikäiset: 36 60 vuotiaat Seniorit: yli 60 vuotiaat Taustatiedot

Lisätiedot

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Lapin alueellinen maanpuolustuksen jatkokurssi 1.11.2017 Timo Kantola Apulaisosastopäällikkö/UM Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan

Lisätiedot

Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön

Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön Puolustusvoimien operaatiopäällikkö, NORDEFCON sotilaskomitean puheenjohtaja, kenraaliluutnantti Mika Peltonen, Pääesikunta 26. maaliskuuta 2013

Lisätiedot

Kontra-amiraali Timo Junttila Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö

Kontra-amiraali Timo Junttila Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö Kontra-amiraali Timo Junttila Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet Tavoitteena : 1. Suomen sotilaallisesta puolustuskyvystä huolehtiminen 2. Pysyvät kustannussäästöt Kiinteistömenot Henkilöstökulut Materiaalihankinnat

Lisätiedot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot j~~îçáã~í= Maavoimien muutos ja paikallisjoukot Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi Maavoimien SA-joukkojen määrän muutos 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000

Lisätiedot

Suomen ulkopolitiikan hoito

Suomen ulkopolitiikan hoito Suomen ulkopolitiikan hoito "Miten hyvin tai huonosti Suomen ulkopolitiikkaa on mielestänne viime vuosina hoidettu?" hyvin hyvin huonosti huonosti Koko väestö Nainen Mies Alle vuotta - vuotta - vuotta

Lisätiedot

Taskutietoa. Maanpuolustuksesta

Taskutietoa. Maanpuolustuksesta Taskutietoa Maanpuolustuksesta Taskutietoa Maanpuolustuksesta Pääesikunnan viestintäosasto 2008 Pääesikunnan viestintäosasto Käyntiosoite Fabianinkatu 2 Posti PL 919, 00131 Helsinki Puhelin (09) 1812

Lisätiedot

VARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA

VARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA VARAUTUMISSEMINAARI 4.12.2008 VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA Pelastusylijohtaja Pentti Partanen VARAUTUMINEN Tarkoitetaan kaikkia niitä hallinnon ja elinkeinoelämän, tai jopa yksittäisen

Lisätiedot

Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen. toiminta Lapissa

Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen. toiminta Lapissa Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) toiminta Lapissa Alueellisen maanpuolustuskurssin jatkokurssi Rovaniemi 24.11.2016 Lapin KOTU -yksikön päällikkö Antti Tölli Mikä on MPK? Maanpuolustuskoulutusyhdistys

Lisätiedot

5.1 Suomen. Sotilaallinen maanpuolustus. Perustana yleinen asevelvollisuus ja riittävä materiaali. Alueellinen puolustus

5.1 Suomen. Sotilaallinen maanpuolustus. Perustana yleinen asevelvollisuus ja riittävä materiaali. Alueellinen puolustus 5.1 Suomen puolustusratkaisu Sotilaallinen maanpuolustus Sotilaallisella maanpuolustuksella tarkoitetaan valtion itsenäisyyden, alueellisen koskemattomuuden ja kansalaisten elinmahdollisuuksien turvaamista

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Reserviläisliitto - Tunnettuusseuranta 2016

Reserviläisliitto - Tunnettuusseuranta 2016 Reserviläisliitto - Tunnettuusseuranta 2016 INNOLINK RESEARCH OY 2016 Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen 1. YLEISKUVAUS TUTKIMUKSEN KUVAUS Tutkimuksessa kartoitettiin eri maanpuolustusliittojen (Reserviläisliitto,

Lisätiedot

Varautumisseminaarin arvoisat osanottajat, hyvät naiset ja herrat,

Varautumisseminaarin arvoisat osanottajat, hyvät naiset ja herrat, PUOLUSTUSMINISTERI JYRI HÄKÄMIES 1 (7) FÖRSVARSMINISTER JYRI HÄKÄMIES Pelastusalan varautumisseminaari/ritarihuone Puhe 2.12.2009 Varautumisseminaarin arvoisat osanottajat, hyvät naiset ja herrat, Talouskriisi

Lisätiedot

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ RESERVILÄISLIITTO ON AVOIN KAIKILLE Reserviläisliitto on Suomen suurin maanpuolustusjärjestö, johon kuuluu lähes 40.000 suomalaista. Joukossa on sekä miehiä että naisia.

Lisätiedot

LUONNOS. Sotilastiedustelulainsäädännön valmistelu. lainsäädäntöjohtaja Hanna Nordström työryhmän puheenjohtaja Kuulemistilaisuus

LUONNOS. Sotilastiedustelulainsäädännön valmistelu. lainsäädäntöjohtaja Hanna Nordström työryhmän puheenjohtaja Kuulemistilaisuus Sotilastiedustelulainsäädännön valmistelu lainsäädäntöjohtaja Hanna Nordström työryhmän puheenjohtaja Kuulemistilaisuus 24.11.2016 Työryhmän työstä Säädetään uusi laki sotilastiedustelusta Tällä hetkellä

Lisätiedot

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Suomen silmät ja korvat maailmalla Mitä ulkoministeriö tekee? Ulkoministeriö edistää Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Toimii turvallisen ja oikeudenmukaisen

Lisätiedot

Valtioneuvoston puolustuselonteko (vnk 5/2017)

Valtioneuvoston puolustuselonteko (vnk 5/2017) Pekka Visuri Helsinki 9.3.2017 LAUSUNTO Eduskunnan hallinto- ja turvallisuusjaostolle Valtioneuvoston puolustuselonteko 16.2.2017 (vnk 5/2017) Olen perehtynyt valtioneuvoston puolustusselontekoon 2017

Lisätiedot

Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK

Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK Isänmaallisuus Vapaaehtoisuus Osaaminen Kuva Joonas Pehkonen Maanpuolustuskoulutusyhdistys Perustettiin vuonna 1993 valtakunnalliseksi organisaatioksi, joka kouluttaa

Lisätiedot

Valtiosihteeri Risto Volanen Kuopio 7.6.2007. Yhteiskuntaturvallisuuden haasteet hallinnon näkökulmasta.

Valtiosihteeri Risto Volanen Kuopio 7.6.2007. Yhteiskuntaturvallisuuden haasteet hallinnon näkökulmasta. Valtiosihteeri Risto Volanen Kuopio 7.6.2007 Yhteiskuntaturvallisuuden haasteet hallinnon näkökulmasta. TURVALLISUUSTILANTEET JA UHKAMALLIT: YETT 2003 Normaaliolot Häiriötilanteet Poikkeusolot Uhkat tietojärjestelmille

Lisätiedot

Kansainvälisen avun antaminen ja vastaanottaminen Hallintovaliokunta

Kansainvälisen avun antaminen ja vastaanottaminen Hallintovaliokunta Kansainvälisen avun antaminen ja vastaanottaminen Hallintovaliokunta 10.2.2017 Lainsäädäntöjohtaja Hanna Nordström Laki puolustusvoimista 2 Puolustusvoimien tehtävät Puolustusvoimien tehtävänä on: 1) Suomen

Lisätiedot

Puolustusvoimien erityiskysymyksiä. Tiedusteluosasto PÄÄESIKUNTA

Puolustusvoimien erityiskysymyksiä. Tiedusteluosasto PÄÄESIKUNTA Puolustusvoimien erityiskysymyksiä Henkilöturvallisuusselvitykset puolustusvoimissa Turvallisuusselvitykset Vuosittainen määrä kasvanut tasaisesti 2013 käsiteltiin 21 825 hakemusta, joista suppeita 10

Lisätiedot

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot

Lisätiedot

Aseet ja reserviläistoiminta

Aseet ja reserviläistoiminta Aseet ja reserviläistoiminta Professori Mika Hannula Suomen Reserviupseeriliiton puheenjohtaja Aseet ja vastuullisuus seminaari 13.3.2009 Vapaaehtoisen maanpuolustustyön perusta Järjestäytynyttä vapaaehtoista

Lisätiedot

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön edustajat, hyvät naiset ja herrat.

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön edustajat, hyvät naiset ja herrat. 1 (12) Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön 25-vuotisjuhla 20.10.2015 Kunnioitetut sotiemme veteraanit, Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön edustajat, hyvät naiset ja herrat. Kiitän kutsusta Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön

Lisätiedot

Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle

Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Sotilasosaston asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ison-Britannian, Irlannin, Latvian, Liettuan, Ruotsin ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa

Lisätiedot

PUOLUSTUSMINISTERI SEPPO KÄÄRIÄINEN FÖRSVARSMINISTER SEPPO KÄÄRIÄINEN Puhe 29.11.2004 Maakuljetusten valmiusseminaari Tuusulassa

PUOLUSTUSMINISTERI SEPPO KÄÄRIÄINEN FÖRSVARSMINISTER SEPPO KÄÄRIÄINEN Puhe 29.11.2004 Maakuljetusten valmiusseminaari Tuusulassa PUOLUSTUSMINISTERI SEPPO KÄÄRIÄINEN FÖRSVARSMINISTER SEPPO KÄÄRIÄINEN Puhe 29.11.2004 Maakuljetusten valmiusseminaari Tuusulassa 1 Turvallisuustilanteen kehittyminen maailmassa ja sen vaikutukset Suomen

Lisätiedot

MPK:N OSUUS ÖLJYNTORJUNNASSA. Info-tilaisuus Henrik Nysten Piiripäällikkö/Distriktschef Meripuolustuspiiri/Sjöförsvarsdistriktet

MPK:N OSUUS ÖLJYNTORJUNNASSA. Info-tilaisuus Henrik Nysten Piiripäällikkö/Distriktschef Meripuolustuspiiri/Sjöförsvarsdistriktet MPK:N OSUUS ÖLJYNTORJUNNASSA Info-tilaisuus 20.8.2015 Henrik Nysten Piiripäällikkö/Distriktschef Meripuolustuspiiri/Sjöförsvarsdistriktet 7 Tehtävät Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen julkisena hallintotehtävänä

Lisätiedot

Puolustusvoimien kansainvälisen yhteistyön linjaaminen julkisuudessa

Puolustusvoimien kansainvälisen yhteistyön linjaaminen julkisuudessa Puolustusvoimien kansainvälisen yhteistyön linjaaminen julkisuudessa Euroopan Unionin turvallisuusstrategian ja Valtioneuvoston selonteko, Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2012, linjaamassa

Lisätiedot

MAANPUOLUSTUSKOULUTUSYHDISTYKSEN ÖLYNTORJUNTAKOULUTUS HUOLTOVIIRIKKÖ. Vapaaehtoisten osallistuminen öljyntorjuntaan hanke

MAANPUOLUSTUSKOULUTUSYHDISTYKSEN ÖLYNTORJUNTAKOULUTUS HUOLTOVIIRIKKÖ. Vapaaehtoisten osallistuminen öljyntorjuntaan hanke MAANPUOLUSTUSKOULUTUSYHDISTYKSEN ÖLYNTORJUNTAKOULUTUS HUOLTOVIIRIKKÖ Vapaaehtoisten osallistuminen öljyntorjuntaan hanke MIKÄ ON MPK? Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) on vuonna 1993 perustettu valtakunnallinen

Lisätiedot

Puolustushallinnon Puolustuspolitiikka kumppanuus

Puolustushallinnon Puolustuspolitiikka kumppanuus Osastrategia Puolustushallinnon Puolustuspolitiikka kumppanuus 1 Sisällysluettelo Osastrategian tiivistelmä... 1 Osastrategian tarkoitus ja rakenne... 2 Osastrategian puolustuspoliittiset perusteet...

Lisätiedot

Naisten Valmiusliitto ry

Naisten Valmiusliitto ry Naisten Valmiusliitto ry Valtakunnallinen yhteistyöjärjestö perustettu vuonna 1997 yhdistää naisten maanpuolustustyötä tekevät ja tukevat järjestöt 11 jäsenjärjestöä, joissa 200 000 naisjäsentä kehittää

Lisätiedot

Keskeiset muutokset varautumisen vastuissa 2020

Keskeiset muutokset varautumisen vastuissa 2020 Keskeiset muutokset varautumisen vastuissa 2020 Sisältö 1. Maakunnan varautumistehtävät; toimialojen varautuminen ja konsernin varautumisen yhteensovittaminen 2. Alueellinen yhteinen varautuminen 3. Maakuntauudistuksen

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimien henkilöstöjohtamisen päämääränä on turvata puolustusvoimille

Lisätiedot

Puolustusministeriön strateginen suunnitelma

Puolustusministeriön strateginen suunnitelma Puolustusministeriön strateginen suunnitelma 1 Sisällysluettelo Tiivistelmä... 1 Arvot... 2 Strateginen visio... 3 Skenaariot... 4 Strategia... 7 Puolustuskyvyn kehittäminen... 8 Puolustuskyvyn käyttö...

Lisätiedot

Väestönsuojien rakentamista koskevia strategisia linjauksia selvittäneen työryhmän raportti

Väestönsuojien rakentamista koskevia strategisia linjauksia selvittäneen työryhmän raportti Väestönsuojien rakentamista koskevia strategisia linjauksia selvittäneen työryhmän raportti Väestönsuojelun neuvottelupäivä 2013 25.4.2013 Hallitusneuvos Mika Kättö Työryhmän toimeksiannon taustasta Valtioneuvoston

Lisätiedot

ELINTARVIKEHUOLTOSEKTORIN POOLIT Valmiuspäällikkö Aili Kähkönen. Elintarvikehuoltosektorin poolit

ELINTARVIKEHUOLTOSEKTORIN POOLIT Valmiuspäällikkö Aili Kähkönen. Elintarvikehuoltosektorin poolit ELINTARVIKEHUOLTOSEKTORIN POOLIT Valmiuspäällikkö Aili Kähkönen Elintarvikehuoltosektorin poolit Alkutuotanto pooli Kauppa- ja jakelupooli Elintarviketeollisuuspooli KOVAtoimikunta 14 aluetta Toimikunta

Lisätiedot

- Asikkalasta, Padasjoelta ja Sysmästä yhteisesti kaksi jäsentä - Hämeenkoskelta, Kärkölästä, Myrskylästä ja Pukkilasta yhteisesti yk si jäsen

- Asikkalasta, Padasjoelta ja Sysmästä yhteisesti kaksi jäsentä - Hämeenkoskelta, Kärkölästä, Myrskylästä ja Pukkilasta yhteisesti yk si jäsen Kaupunginhallitus 138 10.04.2017 Kaupunginhallitus 248 19.06.2017 Lausunto Päijät-Hämeen jätelautakuntasopimuksen päivittämisestä/yhteistoimintasopimuksen muuttaminen 97/14.06.00/2017 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Arto Nokkala 21.3.2012

Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Arto Nokkala 21.3.2012 Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen Arto Nokkala 21.3.2012 Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen Asevelvollisuus ja muutoksen mahdollisuus: kolme näkökulmaa 1: Suomalaisen

Lisätiedot

YHTEISKUNNAN TURVALLISUUDEN STANDARDOINTI. Pertti Woitsch 6.10.2015

YHTEISKUNNAN TURVALLISUUDEN STANDARDOINTI. Pertti Woitsch 6.10.2015 YHTEISKUNNAN TURVALLISUUDEN STANDARDOINTI Pertti Woitsch 6.10.2015 1 Pertti Woitsch Security and Defense Industry Executive Senior Advisor, Geowise Oy Chairman, Surma Ltd. Director (non-exec), Temet Oy

Lisätiedot

Euroopan unionin ulkopolitiikka. Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka

Euroopan unionin ulkopolitiikka. Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka Euroopan unionin ulkopolitiikka Yhteinen ulko- ja Yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 1 Euroopan unionin ulkopolitiikka Yhteinen ulko- ja 2 Hanke Euroopan puolustusyhteisön perustamiseksi jo

Lisätiedot

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai turvattomammassa

Lisätiedot

Haastattelut tehtiin 26.9. 13.10.2013. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Haastattelut tehtiin 26.9. 13.10.2013. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa. 1 SAATTEEKSI Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) haastattelututkimuksessa on selvitetty kansalaisten mielipiteitä Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta. Mukana oli myös kysymyksiä

Lisätiedot

KENTTÄOHJESÄÄNTÖ YLEINEN OSA PUOLUSTUSJÄRJESTELMÄN TOIMINNAN PERUSTEET

KENTTÄOHJESÄÄNTÖ YLEINEN OSA PUOLUSTUSJÄRJESTELMÄN TOIMINNAN PERUSTEET 1 KENTTÄOHJESÄÄNTÖ YLEINEN OSA PUOLUSTUSJÄRJESTELMÄN TOIMINNAN PERUSTEET 2008 2 Pääesikunta/Suunnitteluosasto Kansi ja kuvat: Janne Kopu/TKKK Taitto: Heidi Paananen/TKKK ISBN 978 951 25 1744 2 SAP 7610

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus: Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

YLEISEN ASEVELVOLLISUUDEN MERKITYS SOTILAALLISEN MAANPUOLUSTUKSEN KANNALTA

YLEISEN ASEVELVOLLISUUDEN MERKITYS SOTILAALLISEN MAANPUOLUSTUKSEN KANNALTA MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU YLEISEN ASEVELVOLLISUUDEN MERKITYS SOTILAALLISEN MAANPUOLUSTUKSEN KANNALTA Esiupseerikurssin tutkielma Kapteeni Ville Kalliokoski Esiupseerikurssi 64 Maasotalinja Huhtikuu 2012

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2249 MTS-syystutkimus 2006 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Valtiovarainministeriö TUVE-hanke 03/2012 TUVE - esityksen sisältö 1. Mitä hallinnon turvallisuusverkolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Liitteenä on Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän pe rus ta mis suun ni tel ma liitteineen.

Liitteenä on Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän pe rus ta mis suun ni tel ma liitteineen. Kunnanhallitus 146 21.09.2015 Kunnanvaltuusto 47 28.09.2015 Kunnanhallitus 7 22.01.2016 Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän perustaminen 108/010/013/2015 KHALL 146 Selostus: Etelä-Savossa

Lisätiedot

Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 655/11.01.00/2014. Rakennus- ja ympäristölautakunta 16.12.2015 252

Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 655/11.01.00/2014. Rakennus- ja ympäristölautakunta 16.12.2015 252 Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 Päätös / ympäristölupahakemus / Syväsatama, jätteiden loppusijoittaminen ja hyödyntäminen satamakentän rakenteissa, Kokkolan Satama / Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

Näkökulmia kokonaisturvallisuudesta - Ajankohtaista ja selonteon linjaukset - Kokonaisturvallisuus kunnassa

Näkökulmia kokonaisturvallisuudesta - Ajankohtaista ja selonteon linjaukset - Kokonaisturvallisuus kunnassa Näkökulmia kokonaisturvallisuudesta - Ajankohtaista ja selonteon linjaukset - Kokonaisturvallisuus kunnassa 20.3.2013 Yleissihteeri Vesa Valtonen (ST) vesa.valtonen@turvallisuuskomitea.fi Kuntien varautuminen

Lisätiedot

PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITEL- MA 2009 2012 (TTS 2009 2012)

PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITEL- MA 2009 2012 (TTS 2009 2012) 1 (35) Valtiovarainministeriö Budjettiosasto PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITEL- MA 2009 2012 (TTS 2009 2012) Puolustusministeriö lähettää ohessa valtiovarainministeriölle

Lisätiedot

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. marraskuuta 2015 (OR. fr) 14098/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 17. marraskuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat

Lisätiedot

Päätös osuuskunnan vesijohto- ja viemäriverkostoon liittymisestä / RN:o 529-526-4-18, Heino Mauri kuolinpesä

Päätös osuuskunnan vesijohto- ja viemäriverkostoon liittymisestä / RN:o 529-526-4-18, Heino Mauri kuolinpesä Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 84 24.09.2015 Päätös osuuskunnan vesijohto- ja viemäriverkostoon liittymisestä / RN:o 529-526-4-18, Heino Mauri kuolinpesä 599/11.04.02/2014 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta

Lisätiedot

Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle

Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Sotilasosaston asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ruotsin, Suomen, Norjan, Viron, Liettuan, Latvian ja Irlannin muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa

Lisätiedot

Turvallisuuskomitean puheenvuoro

Turvallisuuskomitean puheenvuoro Turvallisuuskomitean puheenvuoro V Kansallinen turvallisuustutkimuksen seminaari 20.10.2015 Turvallisuuskomitean sihteeristö Yleissihteeri Tatu Mikkola Kokonaisturvallisuus Public Private Partnerships

Lisätiedot

Arvoisa herra pääministeri, arvoisat MTS:n entiset ja nykyiset jäsenet sekä MTS:n ystävät, hyvät naiset ja herrat,

Arvoisa herra pääministeri, arvoisat MTS:n entiset ja nykyiset jäsenet sekä MTS:n ystävät, hyvät naiset ja herrat, 1 MTS:n 40-vuotisjuhlaseminaari 22.11.2016 Kansallismuseon auditorio MTS:n puheenjohtaja, kansanedustaja Sofia Vikman Arvoisa herra pääministeri, arvoisat MTS:n entiset ja nykyiset jäsenet sekä MTS:n ystävät,

Lisätiedot

Varautuminen ja valmius ITÄ2017-valmiusharjoituksen asiantuntijaseminaari Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Kuopio

Varautuminen ja valmius ITÄ2017-valmiusharjoituksen asiantuntijaseminaari Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Kuopio Varautuminen ja valmius 2020 ITÄ2017-valmiusharjoituksen asiantuntijaseminaari Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Kuopio 15.11.2017 Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017 15.11.2017 2 Yhteiskunnan turvallisuusstrategia

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta,

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta, Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta, 30.9.2016 Jarno Limnéll Professori, kyberturvallisuus, Aalto-yliopisto Kyberturvallisuusjohtaja, Insta Group Oy.

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 ja Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2016 2019

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 ja Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2016 2019 Muistio 1 (5) Puolustusvaliokunta 22.10.2015 Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 ja Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2016 2019 1 Puolustusvoimien

Lisätiedot

MIKÄ TEKEE KAUPUNGISTA TURVALLISEN

MIKÄ TEKEE KAUPUNGISTA TURVALLISEN MIKÄ TEKEE KAUPUNGISTA TURVALLISEN RIKOKSENTORJUNNAN ALUESEMINAARI TRE 22.3.2017 Poliisipäällikkö Timo Vuola "Käsityksemme turvallisuudesta on muuttunut." Tasavallan presidentti Sauli Niinistö MUUTOSVOIMAT

Lisätiedot