JÄRKI VAI TUNTEET? Seksuaaliopetus perusasteen terveystiedon oppikirjoissa eettisten teorioiden ja ihmiskäsitysten valossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JÄRKI VAI TUNTEET? Seksuaaliopetus perusasteen terveystiedon oppikirjoissa eettisten teorioiden ja ihmiskäsitysten valossa"

Transkriptio

1 JÄRKI VAI TUNTEET? Seksuaaliopetus perusasteen terveystiedon oppikirjoissa eettisten teorioiden ja ihmiskäsitysten valossa Sosiaalipedagogiikan kandidaatintutkielma Sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitos Kuopion yliopisto Kevätlukukausi 2009 Kimmo Kalevi Jaatila

2 2 KUOPION YLIOPISTO, yhteiskuntatieteellinen tiedekunta [Tiivistelmä] Sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitos Sosiaalipedagogiikka JAATILA, KIMMO : Järki vai tunteet? Seksuaaliopetus perusasteen terveystiedon oppikirjoissa eettisten teorioiden ja ihmiskäsitysten valossa Kandidaatintutkielma, 46 sivua, Ohjaaja: yliassistentti Karin Filander Kesäkuu 2009 Avainsanat: sosiaalipedagogiikka, seksuaaliopetus, terveystieto, ihmiskäsitys, etiikka Kandidaatintutkielmani tutkimuskohteena on perusasteen terveystiedon oppikirjojen antama seksuaaliopetus siitä näkökulmasta, mitkä eettiset teoriat ovat oppiaineksen taustalla. Tutkimuskysymyksiä ovat: 1. Millaisia eettisiä kysymyksiä käsitellään tällä hetkellä käytössä olevissa perusasteen terveystiedon oppikirjoissa? 2. Mihin eettisiin teorioihin ja ihmiskäsityksiin oppikirjoissa esiin nouseva eettinen aines pohjautuu? Näihin tutkimuskysymyksiin pyritään vastaamaan laadullisen sisällönanalyysin ja kvantitatiivisen sisällönerittelyn keinoin. Tarkoituksena tässä tutkielmassa on ensin mitata, minkä verran aineistossa määrällisesti käsitellään eettistä aineistoa. Tämän jälkeen tekstistä poimitaan esimerkkejä, joita verrataan eettisiin teorioihin ja ihmiskäsityksiin, joita on esitelty tutkielman teoriaosuudessa. Tässä kandidaatintutkielmassa aineistona toimii harkinnanvaraisena näytteenä kaksi perusasteen terveystiedon oppikirjaa, Kustannusosakeyhtiö Tammen kustantama Dynamo ja Werner Söderström Osakeyhtiön kustantama Terveydeksi 1-3. Teoreettisena taustana on esitelty merkittävimmät ihmiskäsitykset (naturalistinen, kristillinen, freudilainen, humanistinen ja eksistentialistinen ihmiskäsitys). Tässä tutkielmassa eettiset teoriat ymmärretään analyyttisen etiikan perinteen mukaisesti. Teoriataustassa käydään läpi intuitionismin, utilitarismin, emotivismin, eettisen relativismin, eettisen realismin, ja hyveetiikan (virtuismin) perusteita sekä teleologisen ja deontologisen ja monismin ja pluralismin välistä jännitettä. Samoin käsitellään terveystiedon luonnetta eettisenä oppiaineena ja nuorten moraalista ja seksuaalista kehitystä. Tutkimuksen mukaan tutkittujen oppikirjojen eettinen aines pohjautuu hyvin paljon eksistentialistiseen (postmoderniin) ja naturalistiseen sekä modernin humanismin ja freudilaisuuden edustamaan ihmiskäsitykseen. Yhtenäistä ihmiskäsitystä ei ole taustalla. Tietyt eettiset kysymykset edustavat monismia eli yksiarvoisuutta (mm. suhtautuminen homoseksuaalisuuteen), kun taas joissakin asioissa vallitsee pluralistinen ja arvosubjektivistinen lähestymistapa (mm. valmius seurusteluun ja yhdyntöjen aloittamiseen). Analyyttisen etiikan teorioista nousevat esille lähinnä eettinen relativismi ja emotivismi, sillä useassa kappaleessa painotetaan omia henkilökohtaisia valinnan mahdollisuuksia ja pyritään vaikuttamaan mielikuvien avulla. Valtaosaltaan kirjoissa esitetään teleologista etiikkaa, mutta myös deontologinen näkökulma nousee tietyissä kysymyksissä (pornografia, seksuaalinen kaltoinkohtelu) esille. Yhtenäistä ja johdonmukaista eettistä lähestymistapaa kirjoissa ei ole.

3 3 SISÄLLYS 1. Johdanto Aiheen ajankohtaisuus Tutkimusongelmat, aineisto ja metodologia Aiempaa tutkimusta Terveystiedon luonteesta eettisenä oppiaineena Eettiset teoriat Laajasalon, Pietarisen ja Ryökkään mukaan Normatiivisen etiikan teoriat Laajasalon mukaan Analyyttisen etiikan teoriat Pietarisen mukaan Teleologinen ja deontologinen etiikka Ryökkään mukaan Ihmiskäsitysten jaottelu Rauhalan, Peltosen ja Hirsjärven mukaan Ihmiskäsitykset Rauhalan jäsennyksen mukaan Ihmiskäsitykset Peltosen ja Hirsjärven jäsennyksen mukaan Nuorten moraalinen ja seksuaalinen kehitys perusasteen yläluokkien aikana Terveystiedon oppikirjojen seksuaaliopetus eettisten teorioiden ja ihmiskäsitysten valossa Seksuaaliopetuksen määrä oppikirjoissa Eettiset kysymykset, joita oppikirjoissa käsitellään Seksuaalisuuden määrittelystä Seksuaalinen suuntautuneisuus Seksuaalinen kaltoinkohtelu ja intimiteetin suoja Valmius seurusteluun Valmius yhdyntään Pidättäytyminen seksuaalisista kokemuksista Raskauden keskeytys Median edustamat seksuaalieettiset arvot ja pornografia Yhteenvetoa Lähteet 42

4 4 1. Johdanto 1.1. Aiheen ajankohtaisuus Tampereen yliopiston mediakulttuurin professori Mikko Lehtonen kysyy Opettaja-lehdessä 37/2008 aiheellisen kysymyksen: kuka seksuaalikasvattaa nuoret? Lehtonen käsittelee aihetta lähinnä mediakasvatuksen näkökulmasta liittyen keskusteluun pornografiasta. Lehtonen painottaa, että aiheesta tulisi puhua, sillä vaikka pornografia on osa nykykulttuuria, se ei ole sama kuin seksi ja seksuaalisuus. Se on vain tietty kaupallisesti motivoitunut tapa esittää seksuaalisuutta. Lehtosen mukaan perusasteen opetussuunnitelman perusteet nykymuodossaan ei tunne sanaa seksuaalikasvatus. Siitä huolimatta koulun tulisi kantaa kortensa kekoon siinä, että nuoret oppisivat kohtaamaan pornokuvastoa kriittisesti. Arkistuneella pornokuvastolla kun saattaa olla nuorten itsemääräämisoikeutta kaventavia ja tunneskaaloja köyhdyttäviä vaikutuksia. Näin Lehtosen mukaan siinä tapauksessa, jos ei nähdä, että pornotulva esittää inhimillisen seksuaalisuuden yksipuolisella ja ihmistä esineellistävällä tavalla. Tutkija Osmo Kontulan (Helsingin sanomat ) mukaan suomalaisten asenteet pettämiseen ovat viime vuosien aikana selvästi tiukentuneet. Vuonna 1971 yli kolmasosa vuotiaista naisista yhtyi väittämään aviomiehen tilapäinen syrjähyppy tulee voida hyväksyä. Viime vuonna samaa mieltä oli enää alle viisi prosenttia. Myös nuorten miesten uskollisuusvaateet ovat kiristyneet niin, että nyt vuotiaat miehet voivat sallia syrjähypyn lähes tuplasti useammin kuin nuori sukupolvi. Kontulan yllätti erityisesti se, että arvosuunta on jatkunut Suomessa 2000-luvulla, poiketen selvästi muusta Euroopasta. Kirjassa Halu & intohimo (2008) käsitellyistä maista Suomi sieti pettämistä vähiten. Toisaalta naisten seksikumppaneiden määrä on viisinkertaistunut 1970-luvulta ja suomalaisten suhtautuminen seksiin ilman rakkautta on Kontulan mukaan varsin liberaalia. Tutkija Olli Poutiaisen mukaan nykynuorten arvoja voidaan kuvata varsin sirpaleiseksi. Sirpaleisuus näkyy siinä, että nuorten keskuudessa monenlaiset arvomaailmat saavat kannatusta. Nuorten arvomaailma rakentuu yhä enemmän yksilöllisten valintojen kautta. Koska nykyisin on vaikea löytää absoluuttisia ja universaaleja ohjeita, joutuu yksilö myös pakon sanelemana tekemään valintansa täysin yksin. Valintoihin liittyvä vapaus ja pakko

5 5 merkitsevät vastuun palautumisena yksilölle, mikä taas oletettavasti näkyy nuorten elämässä lisääntyneenä psyykkisenä kuormituksena ja riippuvuuksien lisääntymisenä. Yksilöllistyminen ei aina tarkoita monimuotoisuuden lisääntymistä, vaan voi ilmetä myös pyrkimyksenä yhdenmukaisuuteen. Poutiasen mukaan ei olekaan ongelmatonta, mikäli vertaiskontekstit (mm. ystäväpiiri, alakulttuuri tai verkossa kokoontuva yhteisö) saavat liikaa valtaa nuorten arvojen muodostajana. (Poutiainen 2008, 23,243) Tutkielmani liittyy näin ollen ajankohtaiseen seksuaalieettiseen ja seksuaalikasvatukselliseen keskusteluun sekä arvokeskusteluun. Terveystiedon opettamisesta kun todetaan perusopetuksen valtakunnallisissa perusteissa, että sen tulee kehittää oppilaan tiedollisia, sosiaalisia, tunteiden säätelyä ohjaavia, toiminnallisia ja eettisiä valmiuksia. Perusteissa viitataan myös nuoruuden kehityksen erityispiirteisiin myös sanaparilla kehittyvä seksuaalisuus. Tuulia Ahon ja Eero Jokelan mukaan seksuaalikasvatus on elämän hallinnan lisäämistä ja riskikäyttäytymisen ehkäisyä. Hyvä seksuaalikasvatus on itsetuntemuksen vahvistamista, itseluottamuksen vahvistamista, positiivisen minäkuvan vahvistamista, oikeanlaisten asenteiden siirtämistä ja aikuisen tukea. (Aho & Jokela 2008, 109) Näin seksuaalikasvatuksella on mitä merkittävin sosiaalipedagoginen ulottuvuus. Seksuaalikasvatuksen ammatillisuuteen liittyy Ahon ja Jokelan mukaan myös sen tiedostaminen, mitä pitää oikeana ja vääränä sekä arveluttavana ja suositeltavana. Myös kysymys siitä, mihin haluaa vaikuttaa ja millä keinoilla haluaa vaikuttaa, tulisi ammattilaisen selvittää itselleen. (Aho & Jokela 2008, 111,112) Juuri tällaisia kysymyksiä tämän tutkielman on tarkoitus selventää ja tuoda tiedostetuksi Tutkimusongelmat, aineisto ja metodologia Opetussuunnitelma asettaa siis tavoitteeksi eettisten valmiuksien kehittämisen. Se, mitä eettisillä valmiuksilla tässä yhteydessä tarkoitetaan, jää tarkemmin määrittelemättä. Etiikka kuitenkin perustuu aina- tietoisesti tai tiedostamatta - johonkin arvopohjaan ja ihmiskäsitykseen. Näistä puolestaan voidaan muodostaa teoreettisia tarkastelunäkökulmia. Siksi tässä tutkielmassa etsitään vastausta seuraaviin kysymyksiin:

6 6 1. Millaisia eettisiä kysymyksiä käsitellään tällä hetkellä käytössä olevissa perusasteen terveystiedon oppikirjoissa? 2. Mihin eettisiin teorioihin ja ihmiskäsityksiin oppikirjoissa esiin nouseva eettinen aines pohjautuu? Näihin tutkimuskysymyksiin pyritään vastaamaan laadullisen sisällönanalyysin ja kvantitatiivisen sisällönerittelyn keinoin. Sisällönanalyysilla tarkoitetaan pyrkimystä kuvata dokumenttien sisältöä sanallisesti, kun taas sisällön erittelyllä tarkoitetaan dokumenttien analyysia, jossa kuvataan kvantitatiivisesti tekstin sisältöä (Silius 2005). Sisällön erittelyllä puolestaan tarkoitetaan kommunikaation ilmisisällön objektiivista, systemaattista ja määrällistä kuvailua varten soveltuva tutkimustekniikka. Sisällön erittelyä käytäviksi tutkimuksiksi katsotaan Pietilän mukaan sellaiset tutkimukset, joissa joko tilastollisesti tai sanallisesti pyritään kuvaamaan joko dokumenttien sisältöä sinänsä tai niitä ulkopuolisia ilmiöitä, joita sisällön ajatellaan ilmaisevan. (Pietilä 1976, 51, 52) On huomattava, että Pietilä ei erottele toisistaan sisällön erittelyä ja sisällönanalyysia, kun taas Silius tekee näin. Koska Silius edustaa tuoreempaa metodiopetusta, käytän käsitteitä ensisijaisesti Siliuksen mukaisella tavalla. Tarkoituksena tässä tutkielmassa on ensin mitata, minkä verran aineistossa määrällisesti käsitellään eettistä aineistoa. Tuloksia tarkastellaan vertaamalla oppikirjojen sivumääriä, opetuskokonaisuuksien ja yksittäisten kappaleiden määrää. Kandidaatintutkielmassa kvantitatiivinen analyysi rajoittuu sivumäärien mittaamiseen ja pro gradu tutkielmassa tehdään tarkempaa analyysia muilla mittareilla. Tämän jälkeen tekstistä poimitaan esimerkkejä, joita verrataan eettisiin teorioihin ja ihmiskäsityksiin, joita on esitelty tutkielman teoriaosuudessa. Pietilän mukaan tällainen lähestymistapa on sisällön erittelyn (sisällönanalyysin) mukainen lähestymistapa, koska tiedot, joita dokumenteista etsitään, voivat olla ilmiöitä, jotka dokumentit joko suoraan tai epäsuorasti ilmaisevat (Pietilä 1976, 53). Tässä kandidaatintutkielmassa aineistona toimii harkinnanvaraisena näytteenä kaksi perusasteen terveystiedon oppikirjaa, Kustannusosakeyhtiö Tammen kustantama Dynamo ja Werner Söderström Osakeyhtiön kustantama Terveydeksi 1-3. Tulevassa pro gradu - tutkielmassa aineistoa laajennetaan myös muiden kustantajien julkaisemiin oppikirjoihin.

7 Aiempaa tutkimusta Pauliina Borgström on sivunnut terveystiedon oppikirjoja Joensuun yliopiston läntisen teologian laitoksella 2006 laatimallaan pro gradu tutkielmallaan Jumala loi ihmisen mieheksi ja naiseksi: tutkimus perusopetuksen yläluokkien uskonnon oppikirjojen omaleimaisesta seksuaalikasvatuksesta suhteessa terveystiedon oppikirjoihin ja kirkon seksuaalietiikkaan. Tutkielma on uskonnonpedagogiikan alaan sijoittuva tutkimus, jossa pääasiallinen tutkimuskohde on evankelisluterilaisen uskonnon oppikirjat. Näin ollen tämä kandidaatin tutkielma ei ole päällekkäinen Borgströmin tutkielman kanssa. Teemu Laajasalo puolestaan on Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksella 2001 julkaisemallaan väitöskirjallaan Seksuaalisuus lukion oppikirjoissa : systemaattinen analyysi lukion uskonnon, elämänkatsomustiedon, filosofian, psykologian, terveystiedon ja biologian oppikirjojen seksuaalisuusteeman käsittelystä kuuden seksuaaliteorian ja lukion 1994 opetussuunnitelman perusteiden valossa saman aihepiirin äärellä tämän kandidaatintutkielman suhteen. Laajasalon tutkimuksen antia tälle tutkielmalle ovat ennen muuta seksuaalieettiset teoriat sekä metodiset ratkaisut. Laajasalon tutkimus ajoittuu kuitenkin edellisen käytössä olleen opetussuunnitelman aikaan ja on suunnattu lukion oppikirjoihin, joten tämän kandidaatintutkielman aineisto ei ole Laajasalon kanssa päällekkäistä. Merkittävä seksuaalietiikkaan liittyvä tutkimus on myös Hanna Salomäen 2004 Helsingin yliopiston käytännöllisen teologian laitoksella julkaistu väitöskirja Tosi rakkaus odottaa. Seksuaalieettinen nuortenliike Suomessa. Vaikka väitöskirja käsitteleekin varsin pienehköä nuorenliikettä, antaa se hyvän poikkileikkauksen paitsi seksuaalisetiikan muutoksiin Suomessa ja Euroopassa sekä vertailupohjaa käsitykseni mukaan - yleisesti vallalla olevaan seksuaalieettiseen ajatteluun. Kouluterveyskysely, joka on vuosittain perusasteen kahdeksasja yhdeksäsluokkalaisille ja toisen asteen oppilaille suunnattu kysely, antaa puolestaan hyvää taustatietoa nuorten seksuaalisesta kypsymisestä kokemusten valossa.

8 8 2. Terveystiedon luonteesta eettisenä oppiaineena Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan terveystieto on monitieteiseen tietoperustaan nojautuva oppiaine, jonka tarkoituksena on edistää terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista. Tämä osaaminen ilmenee tiedollisina, sosiaalisina, tunteiden säätelyä ohjaavina, toiminnallisina, eettisinä sekä tiedonhakuvalmiuksina. Opetuksessa tulee edistää terveyden ja hyvinvoinnin kriittistä arvopohjaa. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004, 198) Lasse Kannaksen mukaan terveystieto on paitsi tieto- ja taitoaine, myös filosofiaan ja elämänkatsomustietoon verrattava arvopohdintakykyjä edistävä oppiaine (Kannas 2005, 33). On erittäin mielenkiintoista, että alan johtava professori rinnastaa oppiaineen katsomusaineisiin jättäen samalla perustelematta, mihin arvopohjaan oppiaine nojaa. Tätä ei määritellä myöskään opetussuunnitelman valtakunnallisissa perusteissa. Kannas jättääkin vastuun hyvin pitkälti opettajan vastuulle. Kannaksen mukaan opettajan tulisi kyetä tunnistamaan oppiainekseen liittyviä arvolähtökohtia ja hallita niiden eettistä argumentointiperustaa. Eettinen osaaminen näkyy opettajan työhön sisältyvänä eettisenä vastuuna ja siihen liittyvinä pedagogisesti kypsinä ratkaisuina.(kannas 2005, 14) Voidaan kuitenkin kysyä, onko opettajalla valmiuksia arvolähtökohtien tunnistamiseen ja eettisen argumentointiperustan hallitsemiseen? Tämä edellyttää nähdäkseni oppiaineksen ja oppikirjojen kriittistä tarkastelua ja taustalla vaikuttavien arvolähtökohtien ja eettisten teorioiden tuntemista. Antaako terveystiedon opettajankoulutus tähän todellisia valmiuksia? Teemu Laajasalo on tutkimuksessaan todennut, että lukion terveystiedon oppikirjat ovat seksuaalisuutta laajamittaisesti käsitellessään valistavia, seksuaalieettisiin kysymyksiin eksplisiittisesti kantaa ottavia. Argumentointi perustuu useimmiten lääketieteellisiin ja psykologisiin argumentteihin. Laajasalo onkin tutkimuksessaan ottanut lähtökohdakseen selvittää, käsitelläänkö seksuaalieettisiä kysymyksiä ja seksuaalisuutta muissa aineissa kuin katsomusaineissa (uskonto, filosofia, elämänkatsomustieto) neutraalisti ja ilman arvolatauksia. Laajasalon mukaan juuri terveystiedon kirjat eivät ole seksuaalisuusteemaa pohtivia, vaan valistavia ja konkreettisia toimintamalleja antavia. Kärjistäen Laajasalo toteaa, että terveystiedossa se, mikä on terveellistä, on myös moraalisesti oikein. (Laajasalo 2001, 2,3, 137, 154)

9 9 Hannu L.T. Heikkinen problematisoi terveystiedon roolia dialogisena vs. indoktrinoivana oppiaineena. Heikkisen mukaan terveystiedossa tulisi ottaa lähtökohdaksi dialoginen suhde, jossa oppilaat ja opettajat rakentavat merkitystä yhdessä, tasa-arvoisessa suhteessa, jossa sekä oppilaalla että opettajalla on oikeus olla oma itsensä. Dialoginen opettaja ei siis siirrä oikeaa näkemystä tai tietoa oppilaalle, vaan rakentaa merkitystä ja tulkintaa yhdessä oppilaiden kanssa. Opettajan tulee välttää näkemystä, jonka mukaan hänen omat ratkaisunsa ja uskomuksensa olisivat ainoa oikea lähtökohta hyvälle elämälle. Opettaja ei saa myöskään alistua esimerkiksi uusliberalistisen koulutuspolitiikan asianajajaksi. (Heikkinen 2005, 26,27) Voitaisiinko tämän valossa sanoa, ettei opettaja saa myöskään ilman kritiikkiä asettua oppikirjojen edustaman etiikan edustajaksi? On mielenkiintoista, että myös Heikkinen siirtää vastuun opettajalle ja hänen opetusmenetelmiinsä. Miksi Heikkinen korostaa opettajan ajattelun ja kannanottojen kriittistä lähestymistapaa, mutta ei ota kantaa opetusmateriaaleihin, erityisesti oppikirjoihin? Oppikirjathan edustavat valmista lähestymistapaa, sillä niissä on nähtävänä arvovalintoja ja painotuksia ja oppiaines on valikoitu suuresta tiedon määrästä. Heikkisen mukaan terveystieto voikin olla indoktrinaatiota, mikäli se on valmis oppisisältö (terveysdoktriini), jota ei problematisoida, vaan joka on tarkoitus siirtää suoraan oppilaille. Indoktrinaatioksi opetus muuttuu myös silloin, jos opetuksen tarkoituksena on ujuttaa tietty uskomus tai oppi oppilaaseen. Silloin voidaan puhua indoktrinaation sisältö- ja intentiokriteeristä. (Heikkinen 2005, 28) Mikäli oppikirjojen ja opetussuunnitelman taustalla vaikuttavaa eettistä ajattelua ei avata, eikö silloin ole suuri vaara indoktrinoivaan opetukseen? Vaikka oppitunneilla tapahtuvassa työskentelyssä onnistutaan luomaan dialogista suhdetta työtapojen suhteen, on oppimateriaali (erityisesti oppikirja) kuitenkin valmiiksi painettu asiakirja. On myös huomattava, että episteemisellä tasolla oppilas ja opettaja eivät ole tasavertaisia, vaan opettajan oletetaan tietävän opettamastaan aineesta enemmän kuin oppilaan. Mitä vanhemmaksi oppilas kehittyy, sitä pienemmäksi tämä ero kuitenkin käy. (Heikkinen 2005, 31)

10 10 3. Eettiset teoriat Laajasalon, Pietarisen ja Ryökkään mukaan 3.1. Normatiivisen etiikan teoriat Laajasalon mukaan Eettiset teoriat voidaan jaotella monella eri perusteella. Ensimmäinen jakoperuste on aikahistoriallinen näkökulma. Siinä tarkastellaan eri aikakausina (esimerkiksi feminismin nousukautena) tai eri yhteisöissä (esimerkiksi evankelisluterilaisessa kirkossa) syntyneitä teorioita niiden omista lähtökohdista käsin. Laajasalon tutkimuksessa tarkastellaan aristotelistomistista, luterilaista, romanttis-konservatiivista, freudilaista, liberaalia ja feminististä seksuaalietiikan teoriaa. (Laajasalo 2001). Voidaan myös sanoa, että tämä lähestymistapa on normatiivinen. Normatiivisessa etiikassa annetaan perusteltuja ohjeita hyvään elämään ja eettisten tilanteiden ratkaisemiseen. (Pietarinen1998, 14) Laajasalon esittelemät teoriat ovat juuri tällaisia normatiivisia teorioita. Tässä kandidaatintutkielmassa ei ole kuitenkaan mahdollista tarkemmin esitellä ja ottaa analyysin välineiksi näitä normatiivisia teorioita niiden laajuuden vuoksi, vaan asiaan palataan pro gradu -tutkielmassa Analyyttisen etiikan teoriat Pietarisen mukaan Toinen mahdollisuus on lähestyä etiikkaa analyyttisen etiikan keinoin, jossa tutkitaan moraalilauseiden luonnetta ja moraalikäsitteiden merkitystä. Analyyttinen etiikka erotuksena normatiivisesta etiikasta ei anna ohjeita eikä ota kantaa käytännön elämän valintatilanteisiin, vaan pyrkii kielellisesti analysoimaan moraaliväittämien merkityksiä. (Pietarinen 1998, 13) Voidaan sanoa, että analyyttinen etiikka pureutuu normatiivisten etiikan teorioiden epistemologisiin 1 ja ontologisiin 2 kysymyksiin. Juhani Pietarin teos on juuri analyyttisen etiikan perusteos. Siinä käydään läpi intuitionismin, emotivismin, preskriptivismin, eettisen relativismin, eettisen realismin, eettisen konsensualismin ja hyveetiikan (virtuismin) perusteita esimerkkien valossa.(pietarinen 1998, 7,8) Näistä käsittelen tässä yhteydessä muita paitsi preskriptivismiä ja eettistä konsensualismia, koska niiden soveltaminen oppikirjojen teksteihin ei tässä yhteydessä ole mielekästä. Intuitionismi syntyi vastapainona 1800-luvun utilitarismille, joka pyrki johtamaan moraalin perustan ihmisten tyytyväisyyden ja onnellisuuden kokemuksista. Hyvää ja oikeaa on 1 Epistemologia = tietoteoria. 2 Ontologia = oppi olemassaolon perimmäisestä luonteesta.

11 11 utilitarismin mukaan kaikki, mikä edistää positiivista tunnetta ja mielihyvää ja väärin vastaavasti kaikki, mikä vähentää tyytyväisyyttä. 3 George Edward Moore asettui jyrkästi vastustamaan kaikkia yrityksiä määritellä moraalisesti oikeaa kuvaamalla empiirisesti jonkin asian ominaisuutta tai piirrettä. Tätä hän kutsui naturalistiseksi virhepäätelmäksi. Esimerkiksi jos hyvyys määritellään siten, että se on nautintoa tuottavaa (empiirinen kuvaus), niin voidaan kysyä, onko kaikki nautintoa tuottava aina hyvää ja onko kaikki nautintoa tuottava aina nautintoa tuottavaa? (Pietarinen 1998, 28-32) Tätä Mooren kritiikkiä tukemaan on käytetty myös niin sanottu Humen giljotiinia, jonka mukaan tosiasioista ei voi johtaa arvoja (Sajama 1987, 55-56). On kuitenkin edelleen epäselvää, mitä Hume tällä lauseella tarkoitti. Sitä on käytetty perustelemaan sitä, että moraalilauseita ei voida tieteellisesti todistaa. Mutta eikö yhtä hyvin voida ajatella sen tarkoittavan, ettei nykytilanteesta voida vielä päätellä, miten asiat ovat ideaalin vallitessa? Esimerkiksi nykyisestä vallitsevasta seksuaalikulttuurista ei voida päätellä, että näin tulee olla jatkossakin. Mooren mukaan meillä on moraaliasioita koskevaa tietoa, joka poikkeaa luonteeltaan muusta tiedosta. Tässä keskeisenä Moorella on hyvyyden käsite, joka opitaan tuntemaan erityisen intuition avulla. Tämä on arkiajattelua hieman kehittyneempi kyky. Tässä Mooren voidaan nähdä liittyvän platonilaiseen ajatteluun ideoiden maailmasta, jossa asiat ovat niin kuin niiden tulisi olla. Mooren mukaan teko on moraalisesti oikein silloin, kun se maksimoi hyvien seurausten määrän. (Pietarinen 1998, 39-40; Launonen & Puolimatka 1999, 20) Emotivismi on Charles L. Stevensonin kehittämä teoria, joka osaltaan ottaa kantaa siihen, mikä on moraalilauseiden totuudellinen arvo. Se syntyi vastauksena loogisen positivismin edustamaan ajatukseen, jonka mukaan vain empiirisesti todennettavissa olevat lauseet ovat mielekkäitä. Koska moraalilauseilla ei ole kokonaisuudessaan totuusluonnetta eli niitä ei kyetä osoittamaan tieteellisesti todeksi, ei niistä kannata kiistellä. (Pietarinen 1998, 49-53; Filosofian sanakirja 1999, 165) 3 Sajaman mukaan utilitaristien mielestä on (periaatteessa) samantekevää, mistä asioista ihminen nautintonsa ja onnellisuutensa löytää. Koska eri ihmiset saavat nautintonsa eri asioista, on pyrittävä siihen, että yksilöiden nautinnosta koostuva yleinen hyöty olisi mahdollisimman suuri. Jos ryhdytään kiinnittämään huomiota nautintojen laatuun, suositaan jotakin hyvän elämän mallia muiden kustannuksella. (Sajama 2000, 65)

12 12 Stevensonin mukaan moraalisten erimielisyyksien taustalla on uskomusten (tosiasioiden, asiantilojen) ja asenteiden (toiminnan seuraukset) väliset erot. Stevensonin mukaan moraalikeskustelussa pyritäänkin vaikuttamaan toiseen osapuoleen sekä deskriptiivisten että emotiivisten merkitysten kautta. Deskriptioiden avulla pyritään herättämään tietty kognitio, kuten uskominen, otaksuminen, muistaminen tai mielikuva. Emotiivisen merkityksen avulla ilmaistaan asenne jotakin kohtaan ja pyritään herättämään toisessa emotiivinen reaktio eli tunne tai asenne. Emotiivisten käsitteiden käytön tarkoitus onkin ohjata ihmisiä muuttamaan asenteita ja toimintaansa. (Pietarinen 1998, 54-56) Emotivismin tunnetuin kriitikko on Richard Hare, jonka mukaan moraaliset lauseet ovat yleisiä toimintaohjeita. Ne eivät ole tosia tai epätosia, mutta eivät myöskään äärimmilleen viedyn emotivistisen tulkinnan mukaisesti illusorisia tai subjektivistisia 4. (Filosofian sanakirja 1999, 69; Pietarinen 1998, 64,74) Eettinen relativismi ja eettinen realismi voidaan nähdä toistensa vastakohtia. Eettinen relativismi kiistää, että järkeen tai tosiasioihin vetoamalla voitaisiin osoittaa, että on olemassa kaikkia ihmisiä kaikissa tilanteissa sitovia moraaliperiaatteita. Eettisen relativismin kannattaja hyväksyy, että keskenään ristiriitaiset moraalikäsitykset voivat olla yhtä päteviä. Sen sijaan eettinen relativismi ei tarkoita sitä, ettei moraalilauselmia voitaisi ollenkaan perustella (eettinen nihilismi) tai että ei ole olemassa mitään mahdollisuutta osoittaa, onko olemassa päteviä moraaliväitteitä tai periaatteita (eettinen skeptismi). Sen sijaan relativismissa voidaan moraalilauselmia arvioida yleisen rationaalisuuden vaatimusten mukaisesti. Tämä tarkoittaa sitäkin, että kaikki moraalikäsityksille annetut perustelut eivät ole yhtä hyväksyttäviä (Pietarinen 1998, 100, ). Näin ollen relativismi ei tarkoita yksisilmäisesti kaiken sallivaa eettistä välinpitämättömyyttä, vaan moraalilauselmia voidaan ja tulee perustella. Eettinen realismi puolestaan lähtee siitä, että on olemassa ihmisen kokemuksista ja uskomuksista riippumaton todellisuus, josta voimme saada tietoa havaintojen avulla. Se mukaan on olemassa erillinen moraalinen todellisuus, jota moraaliväitteet koskevat. Eettinen realismi edustaa näin ollen eettistä objektivismia. Esimerkiksi G.E. Mooren intuitionismi edustaa eettistä realismia. Tämän näkemyksen mukaan erimielisyydet eettisissä kysymyksissä johtuvat siitä, että kyky ja kompetenssi tehdä eettisiä havaintoja vaihtelevat eri ihmisillä. On myös huomattava, että moraaliset ominaisuudet ja tosiasiat ovat huomattavan monimutkaisia, 4 Eettinen subjektivismi = moraaliväitteet ilmaisevat väittäjän asenteen tai emootion kohteena olevaan asiaan eikä muuta (Pietarinen 1998, 64). Puolimatkan mukaan eettinen subjektivismi voi johtaa siihen, että lapsiin aletaan vaikuttaa peitellysti ja manipuloivasti, koska se ei pysty perustelemaan kasvatuksellista auktoriteettia, mutta ei myöskään toimimaan ilman sitä (Puolimatka 1999, 265).

13 13 joten erehtymisen mahdollisuus niiden suhteen on yleistä. Tätä eettistä kompetenssia voidaan harjaannuttaa kasvatuksen avulla niin, että kriittisten valmiuksien lisääntyessä lapsi oppii vähitellen tietoisesti ohjaamaan toimintaansa hyviin, oikeisiin, arvokkaisiin ja tärkeisiin elämäntapoihin ja vaihtoehtoihin. (Pietarinen 1998, 129, 149; Puolimatka 1999, 37) Virtuismi tarkoittaa hyve-etiikkaa. Sen mukaan etiikan tulee tuoda esille, millaisia luonteenominaisuuksia ja kykyjä ihmisellä tulee olla, jotta hän osaisi menetellä eettisesti hyvin ja oikein. Näitä ominaisuuksia kutsutaan hyveiksi. Esimerkiksi Aristoteles edusti tällaista hyve-etiikkaa. Se perustuu ajatukselle, jonka mukaan ihmisen tehtävänä on toteuttaa jotakin päämäärää eli telosta ja moraaliteorian on osoitettava, mikä ihmisen telos on. Tämä voidaan saavuttaa tutkimalla ihmisen olemuksellista luonnetta ja luonteen harjaannuttaminen 5 toimimaan rationaalisten periaatteiden mukaan tuottaa käytännöllisiä eli moraalisia hyveitä. Ihmisen telos on näin ollen älyllisten ja moraalisten hyveiden harjoittamista (Pietarinen 1998, ) Alasdair McIntyre näkeekin, että nykyisessä etiikassa on puutteellista se, että se näkee ihmisen vain sellaisena kuin hän kulloinkin sattuu olemaan eikä sellaisena kuin hän voisi olla toteuttaessaan olemuksellista luonnettaan. Tällainen sama ajatus on myös vaikkapa tomistisessa 6 kasvatusperinteessä, jonka mukaan lapsia tulee kehottaa syventymään puhtaiden tosiseikkojen tuolle puolen katsomiseen. Tämä lähtee tomismin kritiikistä analyyttisen filosofian tieto-oppia kohtaan, sillä sen mukaan vain empiirisesti verifioitava on totta. (Pietarinen 1998, ; Vestergaard 1991, 77) Näin McIntyren kritiikki on kohdistettu sitä filosofista perinnettä kohtaan, jossa arvot ja tosiasiat erotetaan toisistaan. Zygmunt Bauman onkin analysoinut, että modernissa maailmassa tyypillistä on ollut tehdä moraalikysymyksistä neutraaleja työntämällä ne hyvän ja pahan tuolle puolen, tekemällä niistä faktoja ja välttämättömyyksiä. Toiseksi modernissa maailmassa moraalikysymykset on tahdottu siirtää pois yksilöiltä yhteiskunnallisille instituutioille: valtiolle, poliittisille auktoriteeteille ja asiantuntijoille. (Karisto 1998, 67; ks. Bauman 1989 ja 1993) Onko näin ollen kouluopetuksesta kadonneet tavoiteltavat hyveet ja 5 Moraalikasvatuksessa voidaan erottaa toisistaan kaksi perinnettä. Ensinnäkin platonilainen, jossa moraalikasvatus on lähinnä tiedon jakamista ja väärin tekeminen johtuu tiedon puutteesta. Toiseksi aristotelinen, jossa tarvitaan myös luonteen kokonaisvaltaisempaa kasvattamista ja harjaannuttamista. (Luukkainen & Pyysiäinen 2004, 26) 6 Tomismi = Tuomas Akvinolaisen ja hänen seuraajiensa kehittämä filosofinen ja teologinen oppijärjestelmä. (Filosofian sanakirja 1999, 206)

14 14 pyrkiikö se kasvattamaan yksilöitä kypsään moraaliseen harkintaan ja luonteen kasvattamiseen? Toisaalta Pyysiäinen ja Luukkainen toteavat, että sisäistyneisiin eettisiin periaatteisiin ja toimintatapoihin kasvaminen vaatii aikaa ja aikuisen opastamista (Luukkainen & Pyysiäinen 2004, 34). Tätä voidaan pitää liittymisenä aristotelis-tomistiseen perinteeseen Teleologinen ja deontologinen etiikka Ryökkään mukaan Kolmas lähestymistapa on esimerkiksi Esko Ryökkään tapa jakaa etiikka teleologiseen ja deontologiseen etiikkaan. Teleologinen etiikka kiinnittää huomiota siihen, mikä on teon lopputulos: teko, josta syntyy hyvä lopputulos, on oikein. Tämä voidaan vielä jakaa eettiseen itsekkyyteen (egoismiin), jonka mukaan oikein on se, mikä tuottaa minulle hyvää) ja eettiseen universalismiin (utilitarsimiin), jonka mukaan oikeaa on se, mikä tuottaa hyvää monille. Deontologinen etiikka puolestaan kiinnittää huomiota itse tekoon. Tämä voidaan jakaa sääntödeontologiseen etiikkaan (oikeaa on se, että noudatetaan tiettyjä sääntöjä) ja toimintadeontologiseen etiikkaan (oikein on noudattaa tiettyä toimintatapaa). (Ryökäs 1992, 59) Ryökkäällä on myös jako monismiin ja pluralismiin 7. Monismin mukaan oikein on yksi ainoa asia. Tällaisena esimerkkinä Ryökäs mainitsee esimerkiksi Pentti Linkolan ohjelmanjulistuksen, jossa ainoa tavoiteltava asia on koko maapallon hyvä. Pluralismissa taas voidaan monet asiat nähdä samaan aikaan yhtä hyvinä. Esimerkkinä pluralistisesta teoriasta Ryökäs mainitsee Hans Hofin ruotsalaisessa seksuaalikeskustelussa esitetyt tasot. Nämä tasot ovat persoonallisuuden kehitys (P), yhteys (Y) ja seksuaalinen nautinto (S). Hofin mukaan ruotsalaisessa keskustelussa nämä on asetettu järjestykseen P-Y-S eli ennen kuin seksuaalinen nautinto voidaan kokea, tulee persoonallisuuden kehityksen olla kunnossa ja kun se on kunnossa, voidaan kokea yhteyttä ja sen jälkeen seksuaalinen nautinto on mahdollinen. (Ryökäs 1992, 14,15) Hofin teoriaa voidaan pitää hyve-etiikan ilmentymänä, jossa tietyt hyveet yhdessä mahdollistavat hyvän elämän. Tässä kandidaatintutkielmassa lähestytään aineistona olevia oppikirjoja näiden näkökulmien kautta. Tutkin oppikirjoja analyyttisen etiikan valossa eli miten oppikirjojen moraalilauseita 7 Vrt. eettinen realismi ja eettinen relativismi

15 15 voidaan analysoida kielellisesti. Käytän myös Ryökkään jaotteluja eli edustavatko oppikirjat teleologista vai deontologista etiikkaa ja vastaavasti edustavatko ne pluralismia vai monismia.

16 16

17 17 4. Ihmiskäsitysten jaottelu Rauhalan, Peltosen ja Hirsjärven mukaan Kysymykseen, mitä ihminen on, on etsitty vastauksia vuosituhansia. Kysyminen jatkuu yhä. Vastausta tähän kysymykseen kutsutaan ihmiskäsitykseksi. (Rauhala 1983) Kari E. Nurmen mukaan kasvatustoiminnan keskeisimpänä filosofisena perusteena voidaan pitää ihmiskuvaa, jolla tarkoitetaan kokonaiskäsitystä ihmisen olemuksesta, hänen asemastaan luonnossa ja yhteiskunnassa, käsitystä hänen kehitysmahdollisuuksistaan mukaan lukien koulutettavuuden, sekä käsitystä ihmisen kehitykseen vaikuttavista seikoista (Nurmi 1988, 76). Tässä tutkielmassa on tarkoitus esitellä yleisimmät ihmiskäsitysten jaottelutavat käyttäen apuna Rauhalan, Aimo Peltosen (Peltonen 1979) sekä Sirkka Hirsjärven (Hirsjärvi 1984) jaotteluja. Terveystiedon oppikirjojen seksuaalisuutta käsittelevä aines on sitten tarkoitus peilata näitä käsityksiä vasten ja niin pyrkiä tarkastelemaan, mikä tai mitkä ihmiskäsitykset vaikuttavat oppikirjojen taustalla Ihmiskäsitykset Rauhalan jäsennyksen mukaan Rauhalan mukaan ihmiskäsitykset voidaan ryhmitellä seuraavasti sen mukaan, kuinka monen olomuodon pohjalta ihmisen katsotaan muodostuvan. Monistisen ihmiskäsityksen mukaan ihminen muodostuu vain yhdestä ainoasta olomuodosta, jonka pohjalta ihmisen olemassaolo voidaan ymmärtää. Tavallisimmin tämän olomuodon katsotaan olevan materiaa eli ihmisen näkyvä ruumis. Jossain monistisissa ihmiskäsityksissä ihmisen olemassaolon pääsisältö on henki. Tällaista käsitystä kutsutaan spiritualismiksi ja se esiintyy esimerkiksi idän uskontojen tai gnostilaisuutena tunnetun antiikin ajan aatesuunnan parissa (Rauhala 1983, 19,20) Dualistisessa ihmiskäsityksessä katsotaan, että ihmisolemuksen ymmärtämiseksi tarvitaan kaksi ulottuvuutta tai olomuotoa. Tämä jaottelu voi olla esimerkiksi jako sieluun ja ruumiiseen. Dualismissa esiintyy kahta näkemystä siitä, millä tavoin nämä olomuodot vaikuttavat toisiinsa. Toisessa äärilaidassa on näkemys, että esimerkiksi sielu ja ruumis eivät vaikuta millään tavoin toisiinsa ja ovat täysin erillisiä olomuotoja. Tämä tulkinta on nimeltään kartesiolainen dualismi. Vastakkaisen käsityksen mukaan erilaisuus on saman ilmiön kaksi puolta. Tätä kutsutaan kaksiaspektitulkinnaksi ihmisestä. (Rauhala 1983, 20)

18 18 Pluralistisessa ihmiskäsityksessä edellytetään, että ihminen muodostuu monista osajärjestelmistä, joilla on oma hierarkkinen rakenteensa ja tehtävänsä ja siten suhteellinen itsenäisyys. Näin ihmisen voidaan katsoa muodostuvan esimerkiksi atomeista, molekyyleistä, soluista, orgaaneista, organismeista ja tajunnasta. Toisen esimerkin mukaan ihmisessä olevat ruoansulatusjärjestelmä, verenkiertojärjestelmä, näköjärjestelmä tai suvunjatkamiselimistö muodostaa kukin oman kokonaisuutensa. Ihminen voidaan myös nähdä suhteessa erilaisiin yhteiskunnallisiin järjestelmiin, kuten lähiympäristöön, ystäväpiiriin, yhteiskuntaan, kulttuuripiiriin ja globaaliin maailmaan. (Rauhala 1983, 20,21) Rauhalan mukaan pluralistinen ihmiskäsitys johtaa hajanaiseen ja pirstaloituneeseen ihmiskäsitykseen. Edellä mainitut ihmiskäsitysten perustyypit eivät myöskään nykyisessä filosofisessa ajattelussa puhtaaksiviljeltyinä enää ilmene, vaan kuvaavat pikemminkin filosofisen ajattelun kehittymistä. Siksi Rauhalan mukaan tulisi pyrkiä monopluralistiseen eli holistiseen ihmiskäsitykseen. Tässä edellytetään, että ihminen on kokonaisuus eikä mitään osajärjestelmää voida irrottaa kokonaisuudesta, vaikka osajärjestelmää tulisikin kuvata ja selittää tuon olemismuodon perusstruktuuria vasten. Monopluralistisen ihmiskäsityksen perusajatus on, että ihminen on ykseys moneudessa. (Rauhala 1983, 21) Rauhalan mukaan ihmiskäsitykset voidaan jaotella myös seuraavasti: 1) ihmistä ensisijaisesti psyykkisenä ja henkisenä olentona tarkastelevat ihmiskäsitykset 2) ihmistä ensisijaisesti evoluutiosta käsin, eräänlaisena orgaanisen elämän pitkälle kehittyneenä muotona tarkastelevat naturalistiset ihmiskäsitykset 3) ihmistä ensisijaisesti suhteessa todellisuuteen eli maailman tai yhteiskunnan osana tarkastelevat ihmiskäsitykset (Rauhala 1983, 23; Peltonen 1979, 42) Jo pelkästään Rauhalan jaottelu osoittaa, että ihmistä voidaan tarkastella monen erilaisen näkökulman kautta Nämä näkökulmat problematisoivat kysymystä, voidaanko ihminen jaotella osiin ja jos voidaan, mikä on näiden osakokonaisuuksien suhde toisiinsa. Tutkielman aineistosta pyritään löytämään, korostuuko jokin ihmisolemuksen puoli terveystiedon seksuaaliopetuksessa ja miten ihminen otetaan kokonaisvaltaisesti huomioon vai erotetaanko esimerkiksi ruumiillinen ja henkinen puoli toisistaan riippumattomaksi Ihmiskäsitykset Peltosen ja Hirsjärven jäsennyksen mukaan

19 19 Aimo Peltonen jaottelee ihmiskäsitykset maailmankatsomuksellis-ontologisen ryhmittelyn pohjalta naturalistiseen, kristilliseen, marxilaiseen ja humanistiseen luokkaan. Perusteluna Peltosella on, että nämä käsitykset ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat edelleen suomalaisessa koulukasvatuksessa taustalla. (Peltonen 1979, 41) Jätän kuitenkin tässä yhteydessä marxilaisen ihmiskäsityksen esittelemättä, koska Peltosen tutkimuksen jälkeen marxilaisuus aatteena on menettänyt suomalaisessa koulukeskustelussa merkitystään. Sen sijaan Peltosen jaottelua täydentää Sirkka Hirsjärven samalla perusteella (maailmankatsomuksellisontologiset seikat) tekemä jaottelu, jossa on mainittujen humanistisen, kristillisen, marxilaisen ja naturalistisen jaottelun lisäksi eksistentialistinen ja freudilainen ihmiskäsitys. Näistä eksistentialistinen ihmiskäsitys korostaa ihmisen individualismia ja freudilaisuus seksuaalivietin merkitystä ihmisen elämässä. Katson, että näiden ihmiskäsitysten esittely on myös perusteltua tässä yhteydessä. Naturalistinen ihmiskäsitys lähtee siitä olettamuksesta, että ihmiselämän syvin olemus on luontopohjainen eli ihminen on osa luontoa, joka on syntynyt itsestään ja pysyy itsekseen pystyssä. Elämän selittämiseksi ei tarvita mitään luonnon ulkopuolista syytä. Kaikkea todellisuutta voidaan selittää kausaalis-deterministisesti. Nykyajan naturalismin isiä ovat muun muassa Francis Bacon, Thomas Hobbes ja John Locke, mutta naturalistisia käsityksiä on ollut jo antikin Kreikassa, jossa Demokritos opetti, että ihminen on täysin materialistinen olento. (Peltonen 1979, 42; ks. Brüning 1960, 56-57) Vaikka Demokritoksen ihmiskäsitys on Rauhalan jaottelua seuraten monistinen, ei tästä voida vetää johtopäätöstä, että naturalismi kokonaisuudessaan edustaisi monistista ihmiskäsitystä. Darwinin alun perin biologisesta teoriasta koskien lajien syntyä on kehitetty kokonaisvaltainen järjestelmä, joka määrää sekä fyysisiä että psyykkisiä tekijöitä. Usko kehityksen rajattomiin mahdollisuuksiin antaa elämälle sisällön. Se korvaa uskonnolliset ja muut epätieteelliset selitykset. (Peltonen 1979, 43; ks. Brüning 1960, 59-62) Tätä näkemystä kritisoi Helsingin yliopiston rehtori Ilkka Niiniluoto, jonka mukaan Luonnontiede kuvailee maailmaa ja maailman lainomaisia piirteitä ja kehitystä. Luonnontieteistä ei voi johtaa moraalia. Moraalikysymysten ratkaisu on osin henkilökohtainen asia ja siinä voivat olla avuksi hyvin erilaiset traditiot. Toiset vetoavat uskontoon. Näkemykseni mukaan myös filosofian pohjalta voidaan rakentaa sekulaari moraalijärjestelmä. Mutta en näe että maailmaa

20 20 kuvailevasta tieteestä voitaisiin johtaa moraalinormit (Kotimaa-lehti ; vrt. intuitionismia käsittelevä kappale luvussa 3.2.) Naturalistisen ihmiskäsityksen mukaan ihminen nähdään luontaisesti virheettömänä ja toimintakykyisenä. Pahuus johtuu yleensä ulkoisista seikoista eikä ihmisen luonnonomaisesta pahuudesta. Moraalisesti yksilö on neutraali ja etiikkaa leimaa relativismi. Ehdottomia arvoja ei pidetä todellisina, vaan arvot nähdään välineiksi, jotka palvelevat kehitystä. Toisaalta kuitenkin myönnetään, että kaikki se, mitä pidetään ihmisen luonnollisena vaistopohjaisena käyttäytymisenä, ei ole eettisesti hyväksyttävää ja kasvatuksen avulla tulisi vaistopohjaista käyttäytymistä voimistaa tai heikentää eettisesti hyväksyttävälle uralle. (Peltonen 1979, 58,60,61; Hirsjärvi 1984, 116,117) On kuitenkin nähdäkseni epäselvää, kuka määrittelee eettisesti hyväksyttävän uran, jos objektiivisia arvoja ei ole olemassa. Kristillinen 8 ihmiskäsitys lähtee ajatuksesta ihmisenä Jumalan kuvana. Tästä perussuhteesta kaikki muu selittyy ja on arvioitavissa. Sillä on kuitenkin liittymäkohtia myös muihin käsityksiin. Kristilliseen ihmiskäsitykseen kuuluu ainakin kolme keskeistä piirrettä: 1) Ihminen on vastuullinen. Ihmiselle on annettu vapaus viljellä maata, mutta hänen tehtävänään on myös varjella sitä. Ihminen on valinnoissaan itsenäinen, mutta tämä vapaus on vastuullista vapautta, koska vapauden tulee olla alistettuna lähimmäisenrakkauden palvelukseen. Vastuullisuus merkitsee vastuuta paitsi luonnosta, myös lähimmäisestä ja itsestä. Tämä perustuu luonnolliseen moraaliin (järki ja omatunto). 2) Ihmisellä on ehdoton ihmisarvo. Jumalan luomana ja Jumalalta tehtävän saaneena jokainen ihminen on ainutlaatuinen. Ihminen on Jumalan kuva, jolla on tehtävä maailmassa. Siksi jokaisen ihmisen ainutlaatuisuutta tulee kunnioittaa. Toinen ihminen on oma persoonansa, jolle kuuluu ihmisarvo niin kuin itsellekin. 3) Ihminen on langennut, mutta armahdettu. Ihmisen olemukseen kuuluu myös pahuus. Alkuperäinen Jumalan kuva on hänessä turmeltunut eikä ihminen täytä saamaansa tehtävää vastuullisena ja rakastavana olentona, vaan hänen eettinen tajunsa on hämärtynyt. Kuitenkin 8 Kristillinen tässä yhteydessä tarkoittaa Suomen olosuhteet huomioiden lähinnä luterilaista tulkintaa ihmisen olemuksesta, vaikkakin valtaosa tässä esitetystä on myös muiden kirkkokuntien opetusta.

21 21 kristilliseen ihmiskäsitykseen sisältyy myös ihmisen pahuuden ja syyllisyyden realistisen kohtaamisen lisäksi armahdus ja anteeksiantamus Jeesuksen sovitustyön tähden. Se merkitsee mahdollisuutta aloittaa uudelleen epäonnistumisista huolimatta. (Niemi 1987, 50-52; Peltonen 1979, ) Erityisesti tämä kolmas kohta erottaa kristillisen ihmiskäsityksen muista ihmiskäsityksistä. Ihmisen perusluontoon vaikkakaan ei alkuperäiseen kuuluvan pahuuden myöntäminen antaa ulottuvuuden, jota ei voida kasvatuksessa ohittaa. Hieman samankaltainen asia liittyy tietysti osaltaan freudilaiseen ihmiskäsitykseen, jossa ihmisen katsotaan viettien varassa käyttäytyvän itsekkäästi, mutta tätä ei pidetä pahana, vaan luonnollisena asiana. Humanistinen ihmiskäsitys on laaja-alainen ja siksi vaikeasti määriteltävissä oleva käsite. Humanismin juuret ovat antiikin Kreikassa, mutta varsinaisesti humanismin ensimmäinen aalto sijoitetaan vasta luvuille. Knud Eyvin Buggen mukaan humanismi on elämänkäsitys, jonka keskipisteenä on ihminen. Renessanssin humanismissa ihanteena pidettiinkin vapaa, elämästä nauttiva ja kehittynyt yksilö. Elämästä nauttiminen ei kuitenkaan merkitse vastuuttomuutta, vaan humanismissa ihmistä pidetään kykenevänä omaksumaan tietoa järjen avulla ja kehittämään luonnettaan esimerkiksi lempeyden, kohtuullisuuden, hyvän tahdon ja muiden hyveiden suuntaan. Kun antiikin Kreikassa ihminen nähtiin selkeästi osana yhteisöä Aristoteleen mukaan ihminen voi saavuttaa elämänsä päämäärät vain yhteiskunnan piirissä elämällä - ovat renessanssin humanismi ja erityisesti uushumanismi (1700-luvulta alkaen) korostaneet ihmisen yksilöllisyyttä. Kaikki tähtää siihen, että ihminen voi tulla varsinaiseksi itseksi ja yksilö on kaiken keskipiste. Tämä yksilöllisyys määrää myös moraalia. (Peltonen 1979, 80-85; Hirsjärvi 1984, 132) Moderni humanismi puolestaan korostaa ihmisen valinnan vapautta ja vastuuta teoistaan. Ihminen voi toteuttaa itseään ja ohjata itseään. Siksi itsensä toteuttaminen ja itsensä ymmärtäminen on keskeinen osa kasvatusta. Humanismi onkin erittäin optimistinen ihmisen kasvatettavuuden suhteen sillä järki tekee ihmisestä persoonan. (Peltonen 1979, 86-87, 93) Tämä näkyy erityisen selkeästi Jeffrey Weeksin elämänpolitiikassa, jonka lähtökohtana on usko sukupuoliseen erilaisuuteen, moninaisuuteen ja valinnan vapauteen. Se, mitä teet, ei merkitse niinkään paljoa kuin se, miten sen teet. Weeks edellyttää vähemmän tekojen moraalia ja enemmän suhteiden etiikkaa. (Haavio-Mannila 1998, 294)

22 22 Raija Väisäsen mukaan humanistinen ihmiskäsitys onkin toiminut ja toimii edelleen sosiaalipedagogiikan käytännön sovellutusten lähtökohtana, koska siinä ihmistä pidetään järjellisenä ja kehittyvänä olentona, joka tahtoo kasvaa ihmisenä (Väisänen 1999, 10). Nähdäkseni jännite syntyy pohdittaessa yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden suhdetta. Jos ihminen nähdään yksilöllisenä ja elämästä nauttivana, mutta samalla vastuullisena, tämä merkitsee yksilön kasvattamista myös yhteisön jäseneksi, joka ei voi toteuttaa yksilöllisyyttään täysin puhtaaksi viljeltynä. Eksistentialistinen ihmiskäsitys on myös vaikea määritellä, koska eksistentialismi on laajaalainen ja erilaisia suuntauksia sisältävä elämänkatsomus. Myös postmoderni ihmiskäsitys voidaan luokitella eksistentialistisen ihmiskäsityksen alle. Kuitenkin yhdistävänä ajatuksena on, että ihmisen on luotava itsensä. Kukaan muu ei voi tehdä valintoja hänen puolestaan, vaan hän on yksin vastuussa siitä, kuka on ja millaisia valintoja tekee. Hän ei voi puolustella tai selitellä reaktioitaan, asenteitaan tai käyttäytymistään vetoamalla olosuhteisiin tai siihen, mitä muut tekevät. Heideggerin mukaan tämä merkitsee ihmiselämän autenttisuutta, sillä paetessaan massojen nimettömään turvallisuuteen ihminen antaa kohdella itseään esineenä ja kohtelee samalla muita ihmisiä esineinä. Myös Sartren mukaan ihminen ei saa kohdella toista objektina, vaikka ei tämän olemassaoloa ymmärräkään. Itsensä luominen koskee myös arvojen ja tiedon valintaa; ihminen on itse vastuussa siitä, millaiset arvot ja millaisen tiedon hän omaksuu. (Launonen & Puolimatka 1999, 79; Hirsjärvi 1984, , 157) Kouluopetuksen tavoitteena eksistentialismi näkee ihmisen herättämisen vapauteen ja moraalisuuteen. Jokaista ainetta ja toimintaa tulisi opiskella suhteessa yksilön tilanteeseen, ei siitä erillisenä. Ihmisen on omakohtaisesti koettava kaikki tieto ja toisen jakamaan tietoon tulee ottaa kriittinen kanta, koska se on jo tulkittu tietyllä tavalla. Oppilaat tulisi myös vapauttaa siitä tunteesta, että heidän tulee ajatella käyttäytyä tietyllä tavalla tullakseen hyväksytyksi. Tämä edellyttää arvosubjektivismia ja erityisesti postmodernissa se on johtanut ajatukseen identiteetin pirstaloitumisesta ja jatkuvasta muutostilasta. (Hirsjärvi 1984, ; Launonen & Puolimatka 1999, 84-85) Voidaan kysyä, edistääkö identiteetin pirstaloituminen autenttisen ihmisen kehittymistä vai pikemminkin johtaako identiteetin hajanaisuus ja jatkuva muutostila tukeutumaan siihen, miten muut tekevät? Toisaalta eksistentialistista näkemystä voidaan pitää kunnioitettavana, koska se korostaa valintojen vastuullista perustelua massan mukaan menemisen ja

23 23 hyväksynnän hakemisen sijaan. Toisaalta Weeksin mukaan seksuaalivapaudella on kielteinen puoli silloin, kun se ei rajoita yksilöllistä tyydytystä vaan tekee yksilön mielihyvästä seksuaalietiikan ainoan mittapuun. Tämä voi jopa estää yksilöllisen kehityksen ja sosiaalisen yhteistoiminnan mahdollisuuksia. (Haavio-Mannila 1998, 297; ks. Weeks 1995, 29)Tapio Puolimatkan mukaan postmoderni ihmiskäsitys, joka korostaa ihmisen minuuden ristiriitaisuutta ja väliaikaisuutta, onkin vaikeasti sovitettavissa sosiaalipedagogisen toiminnan päämääräksi (Launonen & Puolimatka 1999, 86). Freudilainen ihmiskäsitys, jonka kehittäjänä toimi psykoanalyytikko Sigmund Freud, perustuu vietteihin ja ihmisen kaikki käyttäytymismuodot ovat ymmärrettävissä seksuaalisen mielihyvän tavoittelemiseksi eli energian laukaisemiseksi. Toinen keskeinen piirre on, että ihminen kuten muutkin eläimet nähdään viettien ohjaamaksi ja nämä vietit ovat luonteeltaan seksuaalisia ja aggressiivisia, mikä ilmenee itsekkäänä käyttäytymisenä. Suurin osa ihmisen käyttäytymisestä määräytyy näiden viettien mukaisesti tiedostamattomasti. Näin ollen mielihyvän tavoittelu ohjaa ihmisen käyttäytymistä, mutta ihmisen yliminä osaltaan tukahduttaa mielihyvää tavoittelevaa aktiivisuutta. Freudin mukaan tämä yliminä syntyy ennen kaikkea suhteessa vanhempiin varhaislapsuuden aikana. Vanhempien tehtävänä on kasvatuksessa välttää kaikkea sellaista, mikä voisi edistää liian tiukan moraalisen minän syntyä. Tavoitteena on, että lapsen aggressio pääsisi purkautumaan ulospäin nautinnollisesti niin, että se ei patoutuisi sisälle erilaisina neurooseina ja ahdistuksena. (Hirsjärvi 1984, 176, ) Mielenkiintoista on, että Freudin ihmiskäsityksessä ihminen aivan suoraan rinnastetaan eläimeen. Esimerkiksi kristillisen ihmiskäsityksen kanssa tämä on vastakkainen näkemys, mutta on melko yhteneväinen esimerkiksi naturalistisen käsityksen kanssa. On kuitenkin mielenkiintoista, että freudilaisessa ihmiskäsityksessä korostuu myös moraalinen puoli eli yliminä, joka toimii rankaisevan omantunnon ja palkitsevan ego-ihanteen kautta. Täysin viettien varassa ihminen ei siis toimi, niin kuin ei tietysti eläinkään, joka on koulutettavissa. Kuitenkin ihmisen rinnastamisen tai samaistamisen eläimeen voidaan katsoa olevan merkittävä tekijä sen kannalta, miten se vaikuttaa kasvatukseen ja arvoihin, joita kasvatuksella välitetään.

24 24 5. Nuorten moraalinen ja seksuaalinen kehitys perusasteen yläluokkien aikana Tony Dunderfeltin mukaan kasvu seksuaalisuuteen on paljon enemmän kuin vain biologista kypsymistä. Syviä tunteita synty sellaisia asioita ajatellessa kuin mikä on oikeaa ja aitoa käytöstä henkilökohtaisissa ihmissuhteissa ja mikä on eri tilanteissa moraalisesti väärin. Esimerkiksi pitääkö olla uskollinen, mikä on homoseksuaalisuuden asema, onko seksi ylipäänsä sallittua vai syntistä ja niin edelleen. Dunderfeltin mukaan viime kädessä on kyse ajattelun ja halujen tasapainottamisesta. Molempia tarvitaan, mutta antautuminen toiseen äärimmäisyyteen heikentää yleensä toista ja tekee samalla ihmisestä yksipuolisen. Tällöin yksilö joutuu ikään kuin puolustautumaan ja rakentamaan psyykkisiä suojautumiskeinoja toista voimaa (ajattelua tai halua) vastaan, koska kokee sen uhkaavan itseään. (Dunderfelt 1998, 97,99) Moraalikasvatuksen kannalta moraalisessa kehityksessä voidaankin erottaa tiedon, tunteen, tahdon ja toiminnan osa-alueet toisistaan. Eettis-moraalisten kannanottojen muodostumista olennaista on toisen ihmisen asemaan asettuminen. Moraalin kehittymistä liittyen erityisesti kognitiiviseen kehitykseen ovat hahmotelleet erityisesti Jean Piaget ja Lawrence Kohlberg. Muita lähestymistapoja ovat psykoanalyyttinen koulukunta, jossa pääpaino on lapsen samaistumisessa vanhempiinsa, sekä kulttuuripsykologinen näkökulma, joka painottaa moraalisten arvojen kulttuurisidonnaisuutta. (Saarinen et al 1991, 134,135; Tamm 1988, 89,90; Vainio 2005, 146) Kohlbergin teorian valossa valtaosa eli noin 65 % perusasteen päättävistä oppilaista on moraalisessa kehityksessään vaiheessa, jota kutsutaan sovinnaisen moraalin kaudeksi. Siinä on kyse siitä, että nuori tahtoo elää toisten odotusten mukaisesti eli mitä ihmiset odottavat esimerkiksi pojan, veljen, ystävän jne. roolissa olevalta. Sillä tarkoitetaan hyviä motiiveja ja toisesta ihmisestä välittämistä myös molemminpuolisten suhteiden, kuten luottamuksen, uskollisuuden, kunnioituksen ja kiitollisuuden ylläpitämistä. Tämä nousee tarpeesta olla hyvä ihminen niin omissa kuin toistenkin ihmisten silmissä. Kultaiseen sääntöön uskotaan tässä vaiheessa, samoin halutaan pitäytyä säännöissä ja auktoriteeteissa, mikä tukee stereotyyppistä hyvää käyttäytymistä. On tosin sanottava, että Kohlbergin teoriaa on arvosteltu, koska hän keskittyy lähinnä moraalisen päättelykyvyn kehittymiseen jättäen muut moraalin osa-alueet

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Kurssin tarkoituksesta ja tavoitteista Kurssilla avataan ja pohditaan keskeisimpiä oppimiseen liittyviä käsitteitä

Lisätiedot

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA? ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan

Lisätiedot

arkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali

arkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali Etiikan teoriat Katse s. 133-149 etiikka = 1) moraalin ja moraalikäsitysten tutkimista 2) tavat perustella sitä, mikä on moraalisesti hyvää tai oikein ja pahaa tai väärin arkikielessä etiikka on lähes

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei. Uskonto (UE) Uskonnon opetukseen kaikille yhteiset aihekokonaisuudet sisältyvät seuraavasti. Opetuksessa annetaan valmiuksia osallistua seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhteisöjen toimintaan. Opetuksessa

Lisätiedot

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Deutsche Schule Helsinki / Helsingin Saksalainen koulu Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Elämänkatsomustieto

Lisätiedot

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

Sisällys Esipuhe 11 Johdanto 14 Tieteen arvovalta ja tieteellisen keskustelun vapaus 28 Myytti pyyteettömästä tieteentekijästä 36 Tieteen rajat ja rajojen vartijat 39 Kirjan perusjuoni 44 Aukkojen jumala

Lisätiedot

PA5 KASVATUSFILOSOFIAN PERUSTEET

PA5 KASVATUSFILOSOFIAN PERUSTEET PA5 KASVATUSFILOSOFIAN PERUSTEET AUDIOLUENTO 2000-02 - 09 Muistiinpanot EDUSERVER s. 29.02.1952 Helsingin yliopisto Avoin yliopisto Aikuiskasvatustiede 15 ov Kasvatusfilosofian per. (2ov) Monimuoto-opetus

Lisätiedot

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Etiikka Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Wittgensteinin määritelmät etiikalle Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on hyvää. Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on arvokasta. Etiikka

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

Fransiskaanit ja teologia

Fransiskaanit ja teologia Fransiskaanit ja teologia sääntökunnilla yliopistossa omat oppituolinsa opetus omassa konventissa ) omat teologiset traditiot (k. 1245) opetti Pariisissa aluksi sekulaariteologina (=ei-sääntökuntalaisena)

Lisätiedot

USKONTO. Oppiaineen tehtävä

USKONTO. Oppiaineen tehtävä 1 USKONTO Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilasta opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen,

Lisätiedot

5.13 FILOSOFIA OPETUKSEN TAVOITTEET

5.13 FILOSOFIA OPETUKSEN TAVOITTEET 5.13 FILOSOFIA Filosofinen ajattelu käsittelee koko todellisuutta, sen monimuotoista hahmottamista sekä ihmisen toimintaa siinä. Filosofian erityisluonne on sen tavassa jäsentää ongelmia käsitteellisesti,

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA Seksuaalisuus on suuri ja kiehtova aihe. Sen voi nähdä miten vain ja monin eri tavoin, jokainen omalla tavallaan. Seksuaalisuus on sateenkaaren kaikkien Lasten tunne- ja turvataidot verkostofoorumi värien

Lisätiedot

1. Filosofian luonne. FILOSOFIA 1 KURSSIRUNKO FILOSOFIAN PERUSKURSSI/Kama CC-BY-SA Kaisa-Mari Majamäki (lupa käyttää tekijän nimellä varustettuna)

1. Filosofian luonne. FILOSOFIA 1 KURSSIRUNKO FILOSOFIAN PERUSKURSSI/Kama CC-BY-SA Kaisa-Mari Majamäki (lupa käyttää tekijän nimellä varustettuna) FILOSOFIA 1 KURSSIRUNKO FILOSOFIAN PERUSKURSSI/Kama CC-BY-SA Kaisa-Mari Majamäki (lupa käyttää tekijän nimellä varustettuna) 1. Filosofian luonne MITÄ FILOSOFIA ON? - Filosofia = viisauden rakkaus Ensimmäinen

Lisätiedot

Maailmankansalaisen etiikka

Maailmankansalaisen etiikka Maailmankansalaisen etiikka Olli Hakala Maailmankansalaisena Suomessa -hankkeen avausseminaari Opetushallituksessa 4.2.2011 Maailmankansalaisen etiikka Peruskysymykset: Mitä on maailmankansalaisuus? Mitä

Lisätiedot

Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi

Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi Suomalainen yhteiskunta muuttunut Aikaisempaa moniarvoisemmaksi ja monikulttuurisemmaksi suomalainen

Lisätiedot

SEKSUAALIOPETUS YLÄKOULUSSA; MITÄ, MILLOIN JA MITEN

SEKSUAALIOPETUS YLÄKOULUSSA; MITÄ, MILLOIN JA MITEN Lämpimät kiitokseni *Kaikille tutkimukseen osallistuneille opiskelijoille. *Seppo Degermanille tutkimusluvasta. *Satu Lahdelle, Sari Niinimäelle ja Mika Vuorelle siitä, että sain toteuttaa tutkimukseni

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Terveystieto

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Terveystieto Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Terveystieto OPPIAINEEN KUVAUS Terveystiedon opetuksen tarkoituksena on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista arkielämässä.

Lisätiedot

Nuorten (15-17 vuotta) seurusteluväkivalta. Katriina Bildjuschkin, asiantuntija Suvi Nipuli, projektikoordinaattori

Nuorten (15-17 vuotta) seurusteluväkivalta. Katriina Bildjuschkin, asiantuntija Suvi Nipuli, projektikoordinaattori Nuorten (15-17 vuotta) seurusteluväkivalta Katriina Bildjuschkin, asiantuntija Suvi Nipuli, projektikoordinaattori Seksuaalisuus Seksuaalisuus on keskeinen osa ihmisyyttä kaikissa elämän vaiheissa, ja

Lisätiedot

MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto

MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto Perusteita ennakkoarvioinnille Ulkoiset syyt: Luottamus tieteeseen säilyy (voimavara) Julkaisutoiminta ja tutkimusyhteistyö

Lisätiedot

Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos

Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Heikki Patomäki Maailmanpolitiikan professori Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, HY Mikä on demokratian edistämisen päämäärä

Lisätiedot

7.12 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO

7.12 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO 7.12 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen kokonaisuus, jonka lähtökohtiin kuuluu filosofiaa sekä yhteiskunta- ja kulttuuritieteitä. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Elämänkatsomustieto Satu Honkala, Antti Tukonen ja Ritva Tuominen Sisällys Opettajalle...4 Oppilaalle...5 Työtavoista...6 Elämänkatsomustieto oppiaineena...6 1. HYVÄ ELÄMÄ...8

Lisätiedot

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri?

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? Kulttuuri = jonkin ryhmän ominaislaatu, joka ilmenee erilaisina arvoina ja toimintatapoina sekä aineellisina ja aineettomina tuotteina.

Lisätiedot

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) 1. Historia ja tulevaisuuden valmiudet Lähtökohtakysymyksiä: MIKSI historiaa opetetaan,

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

2. Teologia ja tiede. Tiede ja uskonto

2. Teologia ja tiede. Tiede ja uskonto 2. Teologia ja tiede akateeminen ja kirkollinen teologia perinteinen teologia esim. Augustinus, Luther yliopistot kristillisten hallitsijoiden palveluksessa 13 Tiede ja uskonto uskonto tieteen näkökulmasta

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Elämänkatsomustieto tutuksi. et opetus.fi

Elämänkatsomustieto tutuksi. et opetus.fi Elämänkatsomustieto tutuksi et opetus.fi Elämänkatsomustieto tutuksi Käsiteltävät aiheet Oppiaineen historiaa Katsomusaineiden lainsäädäntöä Katsomuskasvatus päiväkodissa Elämänkatsomustietokasvatus Elämänkatsomustieto

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi

Lisätiedot

Monikulttuurisuus ja moninaisuus kasvatuksessa

Monikulttuurisuus ja moninaisuus kasvatuksessa Monikulttuurisuus ja moninaisuus kasvatuksessa EDUCA 2014 Heini Paavola, PkO, EO, KT Kasvatuksen ja koulutuksen keskeinen tavoite on pyrkimys hyvään kasvatukseen ja opetukseen. Millaista on hyvä kasvatus

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää?

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? #Ainutlaatuinen- seminaari Antti Ervasti Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) Erityistason perheterapeutti Psykoterapeutti (ET,

Lisätiedot

EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA. VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010

EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA. VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010 EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010 1) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SUKUPUOLISENA? 2) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SEKSUAALISENA?

Lisätiedot

BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä

BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä 1 BIOLOGIA Oppiaineen tehtävä Biologian opetuksen tehtävänä on auttaa oppilasta elämää ja sen kehittymistä, kartuttaa oppilaan luonnontuntemusta sekä ekosysteemien toimintaa, ihmisen elintoimintoja sekä

Lisätiedot

SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka

SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS Hanna Vilkka Mistä on pienet tytöt tehty? Sokerista, kukkasista, inkivääristä, kanelista. Niistä on pienet tytöt tehty. Mistä on pienet pojat tehty? Etanoista,

Lisätiedot

MITÄ ARVOT OVAT? Perustuvatko arvot tunteisiin, tietoon, tehokkuuteen, demokratiaan vai päämäärään? Ovatko arvot ominaisuuksia?

MITÄ ARVOT OVAT? Perustuvatko arvot tunteisiin, tietoon, tehokkuuteen, demokratiaan vai päämäärään? Ovatko arvot ominaisuuksia? MITÄ ARVOT OVAT? Esimerkiksi: Mikä on hyvää? Onko hyvää se, mikä tuntuu hyvältä? minkä joku (auktoriteetti) sanoo olevan hyvää? minkä hyvyydestä suurin osa on samaa mieltä? mikä toimii hyvin (tai sopii

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Etiikka peruskoulun 5. ja 6. luokan uskonnon ja elämänkatsomustiedon oppikirjoissa

Etiikka peruskoulun 5. ja 6. luokan uskonnon ja elämänkatsomustiedon oppikirjoissa Etiikka peruskoulun 5. ja 6. luokan uskonnon ja elämänkatsomustiedon oppikirjoissa Pro gradu- tutkielma Elina Poikela KTK / Luokanopettajakoulutus Lapin yliopisto syksy 2012 Lapin yliopisto, kasvatustieteiden

Lisätiedot

Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa

Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa Maaret Kallio Erityisasiantuntija Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS), työnohjaaja Seksuaaliterveysklinikka, Väestöliitto Nuorten seksuaaliterveyden osaamiskeskus

Lisätiedot

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,

Lisätiedot

SOVELTAVA ETIIKKA JA AMMATTIETIIKKA

SOVELTAVA ETIIKKA JA AMMATTIETIIKKA SOVELTAVAN ETIIKAN ALUEITA SOVELTAVA ETIIKKA JA AMMATTIETIIKKA ETENE 10.3.2011 Olli Loukola Käytännöllinen filosofia Politiikan & talouden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto Päätöksenteon etiikka

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne 7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha tunne Pitäisikö

Lisätiedot

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980 Tiede ja usko Jokaisen kristityn samoin kuin jokaisen tiedemiehenkin velvollisuus on katsoa totuuteen ja pysyä siinä, julistaa professori Kaarle Kurki-Suonio. Tieteen ja uskon rajankäynti on ollut kahden

Lisätiedot

TERVEYSTIEDON OPETUS VUOSILUOKILLA 1-6 OSANA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETOA, BIOLOGIAA JA KEMIAA

TERVEYSTIEDON OPETUS VUOSILUOKILLA 1-6 OSANA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETOA, BIOLOGIAA JA KEMIAA Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Terveystieto 1 VUOSILUOKAT 1 9 Terveystiedon opetus perustuu monitieteiseen tietoperustaan. Terveystiedon opetuksen tarkoitus on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia

Lisätiedot

Minna Rauas. Nuorisotyölle eettinen ohjeistus

Minna Rauas. Nuorisotyölle eettinen ohjeistus Minna Rauas Nuorisotyölle eettinen ohjeistus Työryhmä: *Suvi Kuikka (pj/nuoli ry) *Markus Söderlund (Allianssi), *Annikki Kluukeri Jokinen (Humak), *Marika Punamäki (Mamk/Juvenia) *Tomi Kiilakoski (nuorisotutkimus)

Lisätiedot

Ihminen ensin tukea, apua ja ratkaisuja!

Ihminen ensin tukea, apua ja ratkaisuja! Ihminen ensin tukea, apua ja ratkaisuja! 41. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 10.-11.4.2013 Aikuiskouluttaja Raine Manninen www.rainemanninen.fi Uskotko itsesi kehittämiseen, vai kuluuko aikasi itsesi

Lisätiedot

Simo Skinnari. Pedagoginen Rakkaus. Kasvattaja elämän tarkoituksen ja ihmisen arvoituksen äärellä. PS-kustannus

Simo Skinnari. Pedagoginen Rakkaus. Kasvattaja elämän tarkoituksen ja ihmisen arvoituksen äärellä. PS-kustannus Simo Skinnari Pedagoginen Rakkaus Kasvattaja elämän tarkoituksen ja ihmisen arvoituksen äärellä PS-kustannus Kustantajan yhteystiedot PS-kustannus PL 303 Aatoksenkatu 8 E 40101 Jyväskylä 40720 Jyväskylä

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

FILOSOFIA JA USKONTO LÄNSIMAINEN NÄKÖKULMA USKONTOON. Thursday, February 19, 15

FILOSOFIA JA USKONTO LÄNSIMAINEN NÄKÖKULMA USKONTOON. Thursday, February 19, 15 FILOSOFIA JA USKONTO LÄNSIMAINEN NÄKÖKULMA USKONTOON USKONNONFILOSOFIA HY USKONNONFILOSOFIAA OPISKELLAAN JA TUTKITAAN SEURAAVISSA TIETEISSÄ: TEOLOGINEN TIEDEKUNTA (KRISTILLINEN PUOLI) TEOREETTINEN FILOSOFIA

Lisätiedot

SEKSUAALIETIIKKA 2011

SEKSUAALIETIIKKA 2011 SEKSUAALIETIIKKA 2011 Luento 5 Romanttinen konservatismi Tommi Paalanen Kuva: Qumma Art Romanttinen murros 1900-luvulla voimistunut ajatus, jonka mukaan pariutumisen lähtökohtana on rakkaus Suvun ja vanhempien

Lisätiedot

Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä. Sami Teikko

Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä. Sami Teikko Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä Sami Teikko Koulutus Elämään terveyskasvatusohjelma Ohjelma Ikäryhmä Kesto Pidän huolta itsestäni 3-4 -vuotiaat 45 min

Lisätiedot

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Tavoitteista vuorovaikutusta, joka tähtää oppilaiden persoonallisuudenkehityksen edistämiseen kasvatustavoitteiden suunnassa. (Matti Koskenniemi) Mikä

Lisätiedot

TERVEYSTIETO. Oppiaineen tehtävä

TERVEYSTIETO. Oppiaineen tehtävä TERVEYSTIETO Oppiaineen tehtävä Terveystieto on monitieteiseen tietoperustaan pohjautuva oppiaine. Terveystiedon opetuksen tehtävänä on oppilaiden monipuolisen terveysosaamisen kehittäminen. Lähtökohtana

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin

Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin Täällä saa tehdä niitä asioita, joista on kiinnostunut Kerhojen tarjoamista eri lahjakkuuden alueiden tukemiseen Kerhoissa

Lisätiedot

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016 Miksi tarvitaan eettistä keskustelua Markku Lehto 28.1.2016 Tausta» Eettisen ajattelun taustalla on» Biologinen pohjaviritys» Kulttuurin arvoväritys» Sosialisaatioprosessin mankelointi Miksi tarvitaan

Lisätiedot

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan

Lisätiedot

Sokrates. Sokrates. 469 399 eaa. 469 399 ekr

Sokrates. Sokrates. 469 399 eaa. 469 399 ekr Sokrates 469 399 eaa Sokrates 469 399 ekr tunnetaan ennen kaikkea Platonin dialogeista; muut lähteet: Xenefonin kirjoitukset, eräät Aristoteleen lausumat, Aristofanesin farssi Pilvet Sokrates vastusti:

Lisätiedot

Lapsen osallistava opetus. = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus

Lapsen osallistava opetus. = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus Lapsen osallistava opetus = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus Teemu Lappalainen 2008 Osallistavan opetuksen tavoite Lapsi ymmärtää Lapsi ymmärtää kokemusten kautta Ei toiminnallisuutta

Lisätiedot

Mistä tutkimusten eettisessä ennakkoarvioinnissa on kyse?

Mistä tutkimusten eettisessä ennakkoarvioinnissa on kyse? Mistä tutkimusten eettisessä ennakkoarvioinnissa on kyse? Helena Siipi Turku Institute for Advanced Studies (TIAS) ja Filosofian oppiaine Turun yliopisto Sidonnaisuudet Työ: Turun yliopisto Turku Institute

Lisätiedot

Kant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E

Kant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E Kant Arvostelmia Informaatioajan Filosofian kurssin essee Otto Opiskelija 65041E David Humen radikaalit näkemykset kausaaliudesta ja siitä johdetut ajatukset metafysiikan olemuksesta (tai pikemminkin olemattomuudesta)

Lisätiedot

UUSI OPETTAJUUS UUSI OPETTAJUUS MIKÄ ON KOULUTUKSEN TARKOITUS?

UUSI OPETTAJUUS UUSI OPETTAJUUS MIKÄ ON KOULUTUKSEN TARKOITUS? UUSI OPETTAJUUS OLLI LUUKKAINEN JOHTAJA HÄMEENLINNAN AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU olli.luukkainen@hamk.fi 1 UUSI OPETTAJUUS MEIDÄN ON OPITTAVA SUUNTAAMAAN KULKUMME TÄHTIEN, EIKÄ JOKAISEN OHI KULKEVAN

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Seksuaaliterveys Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Terveydenhoitaja, sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Joensuun kaupunki Eeva Ruutiainen Terveyden edistämisen suunnittelija

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY?

ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY? ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY? ONKO ONNELLISUUS JOTAKIN, JONKA VOIMME SAAVUTTAA SAAMALLA ITSELLEMME SEN, MIKÄ TEKISI MEISTÄ ONNELLISIA? TUTKITTUANI ITSEÄNI JA ELÄMÄÄNI OLEN TULLUT TODISTANEEKSI ITSELLENI,

Lisätiedot

Ihmisen kokonaisvaltainen kohtaaminen. Sielunhoidon soveltavat opinnot

Ihmisen kokonaisvaltainen kohtaaminen. Sielunhoidon soveltavat opinnot Ihmisen kokonaisvaltainen kohtaaminen Sielunhoidon soveltavat opinnot Opintojakson tavoitteet ja toteutus Opintojaksolla tarkastellaan asiakkaan ja potilaan kohtaamistilanteeseen liittyviä ihmiskäsityksiä

Lisätiedot

ONNELLISUUS TYÖSSÄ? HENRY Foorumi 2012. Anne Hyvén Työpsykologi

ONNELLISUUS TYÖSSÄ? HENRY Foorumi 2012. Anne Hyvén Työpsykologi ONNELLISUUS TYÖSSÄ? HENRY Foorumi 2012 Anne Hyvén Työpsykologi Esityksen kysymyksiä Mitä on onnellisuus? Onko työllä yhteyttä onnellisuuteen? Miksi emme usko aistejamme työn onnellisuudesta? Miksi vaivautua

Lisätiedot

"Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu" Arto Kallioniemi

Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu Arto Kallioniemi "Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu" Arto Kallioniemi Suomalainen yhteiskunta ja sen kasvatusjärjestelmät ovat perinteisesti olleet hyvin yksikulttuurisia ja perustuneet ajatukselle kulttuurisesta homogeenisuudesta

Lisätiedot

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA ELÄMÄN PUOLELLA KUOLEMAAN SAATTAMINEN Mistä saattohoito onkaan kotoisin? Miten se on löytänyt tiensä myös tänne Suomeen ja onko se polku ollut mutkaton? Terhokoti on perustettu

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ

AIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ Julkaisun voi tilata osoitteesta www.socom.fi/julkaisut.html AIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ Tutkimus aikuissosiaalityön yleisestä luonteesta, tiedosta ja toiminnasta Kaakkois-Suomen sosiaalialan

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

Myönteinen vuorovaikutus työelämässä

Myönteinen vuorovaikutus työelämässä Myönteinen vuorovaikutus työelämässä Tarkoitus ja arvot tuovat työhön mielekkyyden, innostuksen ja sitoutumisen Suomen Logoterapiainstituutti Oy:n 10-vuotisjuhlaseminaari Turku 12. 13.10.2013 Iina Åman

Lisätiedot

Yksilö ja yhteisö. Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014. Pirkko Salo

Yksilö ja yhteisö. Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014. Pirkko Salo Yksilö ja yhteisö Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014 Pirkko Salo Yksilö - yhteisö - yhteiskunta Sosiaalipedagoginen yhteisökäsitys Yksilön suhde yhteiskuntaan - kehittyy yhteisöissä,

Lisätiedot

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa

Lisätiedot

Ammatillinen opettaja, etiikka ja kasvatus

Ammatillinen opettaja, etiikka ja kasvatus Ammatillinen opettaja, etiikka ja kasvatus Opettaja aikansa eetoksen edustajana (Launonen Leevi, 2003) Opettajan vallan ja vapauden rajat määrittyvät ajan hengen mukaisesti Koulutuspolitiikka, moraalinen

Lisätiedot

Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat. tavat alkuopetuksessa

Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat. tavat alkuopetuksessa Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat tavat alkuopetuksessa Sari Havu-Nuutinen KT, yliassistentti Mitä on opetus, opiskelu ja oppiminen? 1 Esi- ja alkuopetusikäinen lapsi oppijana Lapsi konkreetisten

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot 30 op Sosiaalialan erikoistumisopinnot/ Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUS

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot