Birger Winsa Meänkielen förlaaki: Samtliga böcker kan beställas från:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Birger Winsa Meänkielen förlaaki: www.meankielenforlaaki.se Samtliga böcker kan beställas från: Birger.winsa@meankielenforlaaki.se"

Transkriptio

1 1

2 Meänkielen förlaaki har utgivit 1. Mettämiehen sanakirja Jägarens ordbok. Birger Winsa, Kalastajan sanakirja Fiskarens ordbok. Birger Winsa, 2007, Veen ja ilman sanakirja Vattnets och vädrets ordbok. Birger Winsa, 2007, Meänmaan sanaparsia Tornedalens ordspråk. Lars Lampinen & Birger Winsa, 2007, Luonon sanakirja Naturens ordbok. Birger Winsa, 2007, Manalaisitten kirja Andarnas bok. Birger Winsa, Meänmaan taikoja Tornedalens spådomar. Lars Lampinen & Birger Winsa, Kyyttikirja. Inga-Britt Uusitalo, Meänmaan ruokasanakirja Tornedalens & Nordkalottens matordbok. Birger Winsa, Leipäkirja. Inga-Britt Uusitalo, Ruuhmiin sanakirja Kroppens ordbok. Birger Winsa, Poromiehen sanakirja Renskötarens ordbok. Birger Winsa, 2005, Andra utökade upplagan 13. Meänmaan parlööri - Meänkieli - suomi. Meänmaan Kieliraati & Birger Winsa, Birger Winsa Meänkielen förlaaki: Samtliga böcker kan beställas från: Tryckt i Kina, ISBN

3 Fööruurti - esipuhe Meänmaa perustethiin 2005 ja 2009 saima toimheen Meänmaan Kieliraatin joka pittää valvoa meänkielestä ja tueta suomea kulttuurikielenä sekä lännen ette iänpuolela Tornion väylää. Huomasima ette tarvittee yksinkertasella tavala huomautta meänkielen sanastoa. Tämä parlööri on niitä ensimäisiä tuloksia Meänmaan Kieliraatin työstä. Meänmaan Kieliraati on ollu suurena tuena ja sanoitten kehittäjänä. Kaikki Parlöörin sanat on keskusteltu Kieliraatin kansa. Mutta tietysti on sellaisia sanoja mukana jokka käytethään esimerkiks vain Jellivaararn suomessa, esimerkiks tih kuule. Kuitekki selvästi suuriin osas parlöörin sanoila on hyvin suuri levike koko Meänmaalla, siis Ruottin ja Suomen Tornionlaakso. Meänmaan Kieliraatin puolesta Birger Winsa Dusentti ja Kieliraatin puhheenjohtaja 3

4 4

5 5

6 Mikäs on Meänmaa ja kukkas sielä asuvat? Meänmaa on lähespä aina ollu yhteineinen kulttuurialue aina 1200 luvulta lähtien, ja piian paljon vareminki. Islantin saakat kertovat ette Meänmaalaisila oli jo varhain oma kuninkas ja kuttuit ittensä kainulaisiks/kveeniksi. 800 saasta vuoesta vain 200 vuotta on ollu erotettu kahteen kanshaan. Meänmaalaiset asuvat molemin puolen Tornionlaaksoa, pitkin Tornion, Muonion ja Könkämän väyliä. Meän viralinen kieli on meänkieli. Meilä on oma passi, jonka kaikki Meänmaan ystävät saattavat ostaa. Meilä on oma aviisi, oma flaku, oma teatteri, Kieliraati, flakupäivä, kansanlaulu ja lissää kasvaa syrjää myön kun paranama yhteistyötä poikki väylää. Lissää tietoja Meänmaa passin passitoimituksesta: 6

7 Jakakaa vain maat ja manterheet, mutta Meänmaan sinitaivasta tet että saata jakkaa Jakakaa valta keskenhään, lumivalkeata yhtheistä väylää tet että saata jakkaa Jakakaa usko ja aate, taihvaan keltasta aurinkoa tet että saata jakkaa Taivas, maa ja aurinko oon aina 7

8 - 8 Meänmaassa puhuthaan meänkieltä Moni vielä kyssyy ette mikä tuo on tuo Meänmaa? Saattaakos se olla mikhään meikäläisille? Yksinkertanen vastaus on ette missä puhuthaan meänkieltä sielä on Meänmaa. Sen yinalue on kunnat molemin puolen Tornionväylää ja osittain Jellivaaran kunta. Kattokaa liittyvää karttaa. Meänkieltä on poristu alueela vähhinthääns 800 vuotta, mutta luultavasti paljon pitemphään. Meänkieli kuttuthiin ennen Tornionlaakson suomeks, eli yks pohjoissuomen murtheista. Kveeni/Kainun kieli mitä puhuthaan Norjassa on hyvin paljon samanlainen kun meänkieli. Meänkieli tuli viraliseksi vähemistökieleksi Ruottissa Sitä mennee käyttää koko alueela.

9 9

10 Kuinkas h:n päältä puhuthaan? 10 H joka paikhaan mutta ei hiassa Moni suomalainen uskoo ette Meänmaassa saapi panna h:ta joka paikhaan, viskata niinkun kryysiä pitkin teitä. Ja niin moni tekkee kun net yrittävät matkia meänkieltä. Mutta tosiasiassa säänöt on hyvin tiukat kuinka h:ta saattaa käyttää. Tässä muutamia ylheisiä piirtheitä. 1. H joka passiivissa niinku esimerkiks: sanothaan, tulthaan, menthään, ostethaan etc. 2. H joka sanassa missä annethaan suunta eli illatiivi-muoto, esimerkiks: suunthaan, talhoon, kauphaan, puohjiin. 3. Kaikissa värpissä ja atjektiivissäkin missä on sama suuntamuoto: kalasthaan, hak-

11 11

12 kaamhaan, ostamhaan, myyhmään, punasheen, rumhaan etc. 4. Kaikki sanat jokka loppuvat s:älä saavat omistusmuoossa h:n, esimerkiks: saapas: saaphaan, lammas: lamphaan, hirvas: hirhvaan etc. Näitten lisäksi h on muutamissa paikoissa sielä ja täälä. Mutta nämät 4 sääntöä määräävät hyvin suuren osan meänkielen h:n käyttöä. Siitten h:ta saattaa huiskuttaa vähän ja panna oman kielituntheitten mukhaan. Alkuperänen h on Kalevalassa esimerkiks Pajalahan. Meänkielessä se on ensiks hypäny yhen askelheen takashiin Pajalhaan. Ja sitten se on muutamissa sanoissa hypäny toisenki askelheen taapäin: Pajahlaan. Sellaiset sanat on esimerkiks: kirves: kirhveen kirvheen, väyhlään väylhään, tauhluun taulhuun etc. Ei sen kummempaa. Olekun alkaa puhumhaan h:n päältä! Se on kaunista! 12

13 Onko meänkieli h-kieli, pi-kieli vain i-kieli? Muutamat haluavat narrata meänkieltä ja välistä meänkielelä. Kiusaajat sanovat ette kaikki ummikot saattavat porista meänkieltä. Se ei ole kun panna i:n perhään ruottalaisheen sanhaan niin puhuthaan meänkieltä. Mutta se ajatus on pörrötystä. Suomen kieli ja meänkieli ei halua lainata sanoja jokka loppuvat konsunantila. Niihin panhaan vukaali päähän ja kohtapa aina i-vukaali. Niin lainathaan esimerkiks: baari, restayrangi, kioski, pankki. Mutta ei kruua, kaamera, väkseliloova eli kaasu. 13

14 14 Meänkielen mennee jakkaa kahteen luokhaan. 1. Sitä meänkieltä mitä puhuthaan köökissä ja saunassa tutuitten kansa on oma epäviralinen puhemuoto mitä moni meinaa olevan se aito meänkieli, koska viralista meänkieltä ei ole aiemin ollu. Siinä on enemän koodinvaihtoa ja lainasanoja. Muutethaan useasti kieltä kesken meininkiä ja käytethään turhia lainasanoja, siis sellaisia lainoja missä on meänkielen vastine, esimerkiks: moone kuu, soovata nukkua, prästi pappi. Tavaliset meininkit siis saattaavat olla vaikkapa näin: Mie ajoin suohraan siinä vääkkorsninkissä. Oletko käyny syklaamassa? Missäs biilin kontrollpapper on? Mie häyn huomena lähteä biilbesiktninkhiin ja sen takia häyn tehhä ööversyynin ennen kun lähen. Kävin stämplaamassa arbeetsförmeedlinkissä. Ei kukhaan ummikko ymmärä kuitenkhaan tätäkhään kieltä koska on aika vähän -i-sanoja.. 2. Viralista meänkieltä on sitä mitä

15 käytethään raatiussa, aviisissa, ja vaikkapa tässä parlöörissä. Siinä ei ole yhtään turhaata ruottalaista lainaa, ei yhtään koodinvaihtoa ja jonkin verran aika vereksiä stantartisuomen lainoja. Kätevästi huomaa ette se on päin mänthyin ette väittää meänkieli on i-kieli. No mitäs sitten pi-kielestä? Kyllä se paremin pittää paikkaa. Se pi pääte on meänkielen tunnusmerkkiä. Jokhaisessa lyhyssä värpissä pittää panna pi perhään kun puhuthaan kolmanessa henkilössä, siis: Hän saapi, se juopi, tuo tuopi ja Jumala luopi valtakuntaa. Paremin saattaa sanoa ette meänkielen viralinen muoto on hyvin helppo ymmärtää kaikila suomalaisila. Kyllä Suomessa on vanhoita murtheita jokka poikkeaavat enemän suomesta kun mitä meänkieli tekkee. Ja sen takia se ei se ole kun alkaa porisemhaan meänkieltä! 15

16 16

17 MEÄNKIELI BETYDELSE SUOMI aihki gammal, vid tall vanha mänty autto grandunge i sankmark, hjortronplats alanko, pieni laakso aviisi tidning lehti biili bil auto eestakasi tur och retur meno paluu eksi fritidsyxa pieni kirves eli eller tai falskata falska, läcka vuotaa fenka utmattning, uupumus näringsbrist freistata försöka yrittää frikku motorvärmare moottori lämmitin fryykosti frukost aamiaonen förkaasari förgasare kaasutin hankisääski harkrank vaaksiainen hantuuki handduk pyyhe hattara flamsig, fnittrig, skrattlysten tirskunen, naurun himoinen heittää sluta lopettaa 17

18 heivata upphöra, avsluta, upphäva lopettaa, lakata henki ande; person henki; henkilö heti snart pian hia ärm hiha hiiappi lyftkran på lastbil kuorma-auton nosturi hilla hjortron lakka hirvas hane koiras honka stående torrfura kuiva mänty hoopo rumlare röllästelijä hoopota rumla rällästää, rellestää huilata glida, kana liukua hukka varg susi hunteerata fundera ajatella hye, hytheet minsta knotten mäkärä, hyttynen hype, hypheet fingertopp, -ar sormenpää hytiäinen större knott mäkärä, hyttynen hälppä glupsk ahne hämppi spindel hämähäkki häätyä måste täytyä 18

19 19

20 20

21 hösötä slösa, kasta tuhlata (mat) hööli rejäl, frikostig, antelias bjudsam ikkuna glaslös väggluckaluukku ilma väder; luft sää; ilma ilmanaikhainen onödig, undgänglig tarpeeton, turha jelpata hjälpa auttaa joki å puro joukhainen svan joutsen jurota slira pyöriä tyhjää jällata gälla pitää, kestää jänkkä myr med små suo träd jäsen led, lem nivel kaara amerikanare, suuri auto stor bil kahalans auki vidöppen apposen auki kahveli gaffel haarukka kahvijuusto kaffeost juusto kahviin kalakakko fiskpalt med rom, palttu fiskinnanmäte mätien ja kalansisuksien kanssa 21

22 kaltio kallkälla lähde kalve skugga varjo kalvonen handled ranne karski skygg säikky, arkaileva kartano gårdsplan piha kartiini gardin verho kastspöö kastspö vapa, onkivapa kehata idas viitsiä keklata luras, agera huijata, pettää lurigt, ha en räv i varje öra kiiski insekt hyönteinen, itikka killata gilla, uppskatta; tykätä skryta kirsisääski vårmygga, bits ej sääski klasi fönster ikkuna kleini klen, svag heikko klonia rafsa, tafsa, rota penkoa, tonkia, kopeloida kläppi barn; unge lapsi; pentu knapsu 22 man som utför kvinnogöra naisellinen mies

23 23

24 24

25 kohata träffas; mötas tavata kohta nästan lähes, melkein koppaskiiski skalbagge kuoriainen, koppa-, kovakoste bakvatten pyörre kranni granne naapuri kranttu petig, kräsen, noggrann pikkutarkka, tarkka, nirso kravi stordike oja krenkku bock, sågbock pukki, sahapukki kripa (kopp)öra (kupin) korva krokata krocka törmätä yhteen kruua gruva kaivos kräpä för pratsam liian puhelias kuorustaa rulla, vika upp kääriä (ärmar) kuosto halvtorrt träd, barken kvar puoleksi kuivannut puu kurento kropp; bål vartalo; kroppa, keho kymppi lagbas työnjohtaja kämppä koja, enkel stuga; maja, mökki, hus talo 25

26 kööki kök keittiö lae stapel pino laukkoa springa juosta levä flark, gungfly suon silmä liepeä svag, mild (kaffe) mieto, laimea liima alg; lim levä; liima lossata låtsas, göra till sigteeskentellä lööki lök sipuli maakäräjä landsting Suomessa ei ole tätä käsitettä maikkua vaka (fisk) napata mainoa prisa, omtala, förundras kehua, kiittää, ylistäää mamma mamma äiti marsia gå kävellä meininki mening: avsikt lause; tarkoitus mella nipa jyrkkä rinne menehtyä svimma pyörtyä mennä pakkia gå med förlust mennä tappiolla mennä tyrhmään bli medvetslös pyörtyä 26

27 27

28 28

29 mettäintyny mettäperäläinen insnöad, "förskogad" bybo, inlandsbo (nedl) maalainen, kylälainen maalainen, kylälainen, juntti, juppi mie jag minä moron god morgon huomenta muijuila småle, le hymyillä murkina lunch lounas muuruutti morot porkkana niva strömdrag veden virta joka ei ole koski eikä suvanto nokka näsa nenä nulkuttaa lunka löntystellä nuorkainen, kviga, ung ko hieho nuorukainen oja bäck puro osata träffa, skjuta rätt osua paikala genast heti pakata backa peruuttaa pappa pappa isä pelkkasarvet skovelhorn lapiosarvet 29

30 perustaa bry sig välittää perävilkkaa i rad, led, efter varann perätysten, peräkanaa piiain, piian kanske ehkä piilopaikka gömsle kätkö pitkänen åska ukkonen pitkänen leimaa blixtrar salamoittee plaisku blaskig, svag mieto (kaffe) plakkari ficka tasku pohottaa skymta, glimma välkkyä, kimmeltää pokka vad pohje poovi bröst; bröstficka rinta, poven-, rinnantasku poppa betydelsefull, tärkeä viktig (person) porista prata puhua poronhärkä kastrerad rentjur, salvettu poro härk porri massaved massapuu potaati, pottu potatis peruna praamia skryta kerskailla praatia prata puhua 30

31 31

32 32

33 preivi brevlåda kirje preiviloova brevlåda postilaatikko pruuvata pröva, försöka yrittää, koittaa puas biflöde pudas, sivuvirta puoji affär kauppa puustaavi bokstav kirjain pyhä söndag sunnuntai pylsy blodkorv av mageverimakkara pyörtyä gå vilse eksyä pöhnä dåsig raukeus pölkky timmerstock tukki pönkkä stötta tuki pönkätä stötta tukea raajia söla med arbete, vitkastella arbeta långsamt raavas vuxen aikuinen raiska rovdjur, asätare petoeläin raiskata slösa, kasta (mat)tuhlata rakenus höhässja; byggnad haasio; rakennus reitti farled väylä remolens auki vidöppen apposen auki 33

34 riepata hänga roikkua rohki verkligen todella Ruotti Sverige Ruotsi ruumis kropp; lik vartalo, kroppa; ruumis ruumis kulkee tarmsystemet suolisto toimii fungerar ruveta nappa napata ryyppönen, gråsparv varpunen paskaröllö, ryyppynen, paskaryykkö räivästä smälla igen (dörr) pamauttaa kiini räkäpuu frodvuxet träd nopeasti kasvannut puu räty fräs, kraft, power voimakas saajo myrholme suosaari saaloa flåsa läähättää saarnata saura prata; tala; predika mödosam, uthållig sie du sinä puhua; saarnata työläs, kestävä, sitkeä 34

35 35

36 36

37 sivakka, sivakat skida, skidor sivvut sopsata kroppssida vid midja ha fäste (t ex skida) suksi, sukset kyljet olla pito styyka stuga tupa suanto sel tyyni vesi koskien välissä, suvanto syrjätä undvika välttää säämätä slita, nöta kuluttaa taajoa söla hidastella taattori dator tietokone taleerata gå omkring planlöst, vara sysslolös kävellä toimettomasti, rauhattomasti tih! tyst, lyssna hiljaa!, kuule! tiiki dike oja tingata diskutera, argumentera, keskustella; riidellä gräla toi tuggummi purukumi tola skidspår latu 37

38 tolvata trava, springa fort juosta kätevästi, ravata tryki pass, period kausi, jakso tueta stödja tukea tuivata dyka sukeltaa tukkia lägga sig i, tränga sekoittaa sig på asiaan tuore fuktig kostea tuorestai torsdag torstai tyhä bara, enbart vain tyskyssä allt på en gång kaikki samalla kertaa, samassa täysi vuxen aikuinen ulkokullattu tillgjord, "förgylld" teeskentelevä ummikko enspråkig person yksikielinen uu sjöfågelholk linnunpönttö vaara berg mäki vaarain hallon vadelma vaimo kvinna; fru nainen; vaimo vaiti! tyst hiljaa! varsin genast heti 38

39 39

40 vasiten på skoj, på pin kivleikillisesti, tahallaan, varta vasten vekkari väckarklocka herätyskello veres färsk tuore viittiä blygas, tordas uskaltaa, tohtia viskutella viska kuiskata vuoma trädlös, vid myr puuton suo vuopio långsmal vik, kapea pitkä fjord i vattendrag lahti väkseliloova växellåda väylä älv joki yhtä koska när som helst, strax tällä sekuntilla, näinä aikoina, pian äpyli äpple omena ööversyyni översyn tarkastus 40

41 41

42 42

43 43

44 44

45 45

46 46

Meänmaan parlööri. meänkieli - ruotti - suomi. Birger Winsa Meänmaan Kieliraati

Meänmaan parlööri. meänkieli - ruotti - suomi. Birger Winsa Meänmaan Kieliraati Meänmaan parlööri meänkieli - ruotti - suomi Birger Winsa Meänmaan Kieliraati 1 Meänkielen förlaaki har utgivit 1. Mettämiehen sanakirja Jägarens ordbok. Birger Winsa, 2006. 2. Veen ja ilman sanakirja

Lisätiedot

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ...

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ... Missa Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa Kunka Missa ellää S.4 1 Harjotus Mikä Missa oon?.. Minkälainen Missa oon?.. Miksi Missa hääty olla ykshiin niin ushein?.. Missä Liinan mamma oon töissä?

Lisätiedot

26-27/10 2009 Folkets Hus, Pajala

26-27/10 2009 Folkets Hus, Pajala Tervetuloa konferenshiin Välkommen till konferensen 26-27/10 2009 Folkets Hus, Pajala. Meänkielen konferensi 2009, Folkets Hus, Pajala Maanantai 26/10 Måndag 26/10 13.00 Aukaseminen Laulu Kirkon Minioorit

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia Vapa-aikakoti

Kysymyksiä ja vastauksia Vapa-aikakoti Kysymyksiä ja vastauksia Vapa-aikakoti Enköpingin kunta Sisältö Kaikile lapsile ja nuorisolle Enköpingin kunnassa annethaan maholisuus kehittää heän kaikhiin parriimpaa itteä ommaa tulevaisuutta vasten.

Lisätiedot

KORT OM GYMNASIESÄRSKOLAN PÅ MEÄNKIELI. Lyhysti jymnaasiaerityiskoulusta 2013

KORT OM GYMNASIESÄRSKOLAN PÅ MEÄNKIELI. Lyhysti jymnaasiaerityiskoulusta 2013 KORT OM GYMNASIESÄRSKOLAN PÅ MEÄNKIELI Lyhysti jymnaasiaerityiskoulusta 2013 Jymnaasiaerityiskoulussa (gymnasiesärskolan) oppilhaat joila oon kehityshäiriö, saava hyvän perustan jatkaa opiskeluja, hakea

Lisätiedot

Digitaltvinorge.no. Kaikki tärkkee tieto digitaali-tv:stä. Tieto digitaali-tv:n siirrosta Norjassa

Digitaltvinorge.no. Kaikki tärkkee tieto digitaali-tv:stä. Tieto digitaali-tv:n siirrosta Norjassa Digitaltvinorge.no Tieto digitaali-tv:n siirrosta Norjassa Telefuuni 815 52 900 Syksylä 2007 muutethaan TV-lähätykset Norjassa digitaalisiksi. Tämä koskee sinnuu, joka otat vasthaan TV:tä antennin kautta..

Lisätiedot

SINNET MIE JÄIN Kauimpana suomesta

SINNET MIE JÄIN Kauimpana suomesta SINNET MIE JÄIN Kauimpana suomesta Mie olin yheksennelä, ko minun unkkelirukka minun nouti siitä. Siinä oli jo vieras, joka meitä hoiti jälkhin muorin kuoleman. Unkkeli viei Pykehän, ja sitte mie olen

Lisätiedot

Heikun Anna Uslussa Kauimpana suomesta

Heikun Anna Uslussa Kauimpana suomesta Heikun Anna Uslussa Kauimpana suomesta Vuona 1969 (yheksentoistasattaa kuuskymmentä yheksen) Heikun Anna oli heti kaheksenkymmentä ja asu Raisinvankasa hänen tyttären Markitin kans. Annan poika Kynnari

Lisätiedot

Kirjoita verbin vartalo. VINKKI: Poista verbin perusmuodosta kirjain a.

Kirjoita verbin vartalo. VINKKI: Poista verbin perusmuodosta kirjain a. Kirjoita verbin vartalo. VINKKI: Poista verbin perusmuodosta kirjain a. Valitse oikea muoto. A. Täydennä nykyhetken muodot. Käytä tarvittaessa nettisanakirjaa. Valitse vasemmalla olevan valikon yläosassa

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

Hanna hakkee joukhaista

Hanna hakkee joukhaista Hanna hakkee joukhaista s. 4-8 Lentävä varis saapi jotaki, istuva ei mithään 1. Mikä aikakausi se oon, ja kunka sen tietää? 2. Kuka Hannan tykö tullee? 3. Mikä asia sillä oon? 4. Miksi joukhainen tarttee

Lisätiedot

TEMA VALET 2014 MÅL. Valet

TEMA VALET 2014 MÅL. Valet TEMA VALET 2014 MÅL Valet Du ska ha kunskap om hur ett riksdagsval går till. Du ska ha kunskap om Sveriges statsskick, riksdag och regering och deras olika uppdrag. Du ska ha kunskap om Sveriges partier

Lisätiedot

OSTOSLI STA. I: Entä leipää? S: Otamme kaksi patonkia ja kaksi ruisleipää. I: Onko tässä kaikki? S: On kaikki ostoslistalta.

OSTOSLI STA. I: Entä leipää? S: Otamme kaksi patonkia ja kaksi ruisleipää. I: Onko tässä kaikki? S: On kaikki ostoslistalta. 7. kappale ( seitsemäs kappale ) KAUPASTA POSTIIN 7.1. Isä ja Samir ovat kaupassa. Samirin kädessä on ostoslista. I: Mitä ostamme ensin? S: Hedelmät. Viisi appelsiinia, neljä punaista omenaa ja puoli ananasta.

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia Esikoulu & pedagookinen huolto

Kysymyksiä ja vastauksia Esikoulu & pedagookinen huolto Kysymyksiä ja vastauksia Esikoulu & pedagookinen huolto Enköpinkin kunta Kaikile lapsile ja nuorisolle Enköpinkin kunnassa annethaan maholisuus ette kehittää heän parhautta ommaa itteä tulevaisuutta vasten.

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Toimintaprukrammi minuriteettikielile 2012-2014 Pajala kommun Pajalan kunta

Toimintaprukrammi minuriteettikielile 2012-2014 Pajala kommun Pajalan kunta HYVÄKSYTTY PAJALAN KUNNANVALTUUSTOSSA 2012-04-23 Toimintaprukrammi minuriteettikielile 2012-2014 Pajala kommun Pajalan kunta Sisältö 1 Alkusanat 1.1 Kansalinen minuriteettipolitiikka 1.2 Pajalan kunnan

Lisätiedot

Lapsilisä ja monilapsilissäys [Barnbidrag och flerbarnstillägg] Klicka här, skriv ev. Undertitel

Lapsilisä ja monilapsilissäys [Barnbidrag och flerbarnstillägg] Klicka här, skriv ev. Undertitel Lapsilisä ja monilapsilissäys [Barnbidrag och flerbarnstillägg] Klicka här, skriv ev. Undertitel Lapsilisää maksethaan siihen asti kun lapsi täyttää 16 vuotta. Sen jälkhiin net lapset jokka jatkava peruskoulua

Lisätiedot

Meänmaa 2009 www.meanmaa.net

Meänmaa 2009 www.meanmaa.net Meänmaa 2009 www.meanmaa.net Meänmaa Passinumero:/ Passport no:... Tämän passin omistajale oon myönetty Meänmaan passi, joka toistaa mistä hään oon poijessa ja ette hään kulttuurin ja kielen tahoilta halvaa

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)

Lisätiedot

www.rosknroll.fi 0201 558 334

www.rosknroll.fi 0201 558 334 www.rosknroll.fi 0201 558 334 Rollella ei ole peukalo keskellä kämmentä, joten lähes kaikki rikki menneet tavarat Rolle korjaa eikä heitä pois. Etsi kuvista 5 eroavaisuutta! Rolle har inte tummen mitt

Lisätiedot

Ruotti saapi uuet setelit ja klopot/kolikot TARKISTA RAHAT

Ruotti saapi uuet setelit ja klopot/kolikot TARKISTA RAHAT Ruotti saapi uuet setelit ja klopot/kolikot TARKISTA RAHAT S V E R I G E S R I K S B A N K 1-kruununen 2-kruununen 5-kruununen 10-kruununen Ruotti saapi uuet setelit ja klopot/kolikot Vuet 2015 ja 2016

Lisätiedot

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä VERBI + VERBI - LAUSE -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä MIHIN LIIA MENEE? LIIA MENEE RAVINTOLAAN SYÖMÄÄN. MISSÄ LIIA ON? LIIA ON RAVINTOLASSA SYÖMÄSSÄ.

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

LET S GO! 5 KOEALUE 4-6 Nähnyt:

LET S GO! 5 KOEALUE 4-6 Nähnyt: 1 LET S GO! 5 KOEALUE 4-6 Nähnyt: On jälleen tullut aika testata osaamisesi. Koekappaleina ovat kappaleet 7-9. Muista LUKEA KAPPALEITA ÄÄNEEN useaan otteeseen ja opetella erityisen hyvin KUVASANASTOT ja

Lisätiedot

Tiet Ruijhaan Oversatt til kvensk: Kainun institutti - Kvensk institutt / Pirjo Paavalniemi 26.11.2010

Tiet Ruijhaan Oversatt til kvensk: Kainun institutti - Kvensk institutt / Pirjo Paavalniemi 26.11.2010 1 Tiet Ruijhaan Oversatt til kvensk: Kainun institutti - Kvensk institutt / Pirjo Paavalniemi 26.11.2010 PROLOGI Sofia ja Matti Sofia: Hei, minun nimi oon Sofia ja mie olen 12 vuotta vanhaa. Mie synnyin

Lisätiedot

LET S GO! 4 KOEALUE 7-9 Nähnyt:

LET S GO! 4 KOEALUE 7-9 Nähnyt: 1 LET S GO! 4 KOEALUE 7-9 Nähnyt: On jälleen tullut aika testata osaamisesi. Koekappaleina ovat kappaleet 7-9. Muista LUKEA KAPPALEITA ÄÄNEEN useaan otteeseen ja opetella erityisen hyvin KUVASANASTOT ja

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

HUR ÄR VÄDRET? A. Yhdistä sääilmaukset vastaaviin kuviin. Yhteen kuvaan voi liittyä useampikin ilmaus.

HUR ÄR VÄDRET? A. Yhdistä sääilmaukset vastaaviin kuviin. Yhteen kuvaan voi liittyä useampikin ilmaus. HUR ÄR VÄDRET? A. Yhdistä sääilmaukset vastaaviin kuviin. Yhteen kuvaan voi liittyä useampikin ilmaus. 1. Solen skiner. 2. Det är soligt. 3. Det är halvmulet. 4. Det är mulet/molnigt. 5. Det är varmt.

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

MINURITEETTI- POLIITTIINEN TOIMINTAPLAANI JELLIVAARAN KUNTA

MINURITEETTI- POLIITTIINEN TOIMINTAPLAANI JELLIVAARAN KUNTA MINURITEETTI- POLIITTIINEN TOIMINTAPLAANI JELLIVAARAN KUNTA Yhtheenveto Nykysin saamelaiset, ruottinsuomalaiset ja tornionlaaksolaiset oon kansalisia minuriteettiä Ruottissa ja saamen, suomen ja meänkieli

Lisätiedot

OHJELMA KANSALISILLE MINURITEETILE JA MINURITEETTIKIELILE HAAPARANNAN KUNNASSA 2015

OHJELMA KANSALISILLE MINURITEETILE JA MINURITEETTIKIELILE HAAPARANNAN KUNNASSA 2015 OHJELMA KANSALISILLE MINURITEETILE JA MINURITEETTIKIELILE HAAPARANNAN KUNNASSA 2015 Hyväksytty kunnanvaltuustolta 2015-04-13, 58 SISÄLTÖ 1. TAUSTA 2 KIELEN MERKITYKSESTÄ 3 NEUVOTTELU JA OSALISTUMINEN 4.

Lisätiedot

PÄÄLAUSEEN SANAJÄRJESTYS. Lauseen aloittaa ja toisella paikalla lauseessa on. Kieltosanat ja muut liikkuvat määreet ovat.

PÄÄLAUSEEN SANAJÄRJESTYS. Lauseen aloittaa ja toisella paikalla lauseessa on. Kieltosanat ja muut liikkuvat määreet ovat. A) SUORA SANAJÄRJESTYS Maria spelar gitarr varje dag. Max bor i Esbo. PÄÄLAUSEEN SANAJÄRJESTYS Lauseen aloittaa ja toisella paikalla lauseessa on. Mats vill inte städa sitt rum. Mamma och pappa har alltid

Lisätiedot

Sisällysluettelo 7. luokka

Sisällysluettelo 7. luokka Sisällysluettelo 7. luokka Finland 8 1 Sverige 10 Vad heter du? 12 Aiheet: tervehdykset, itsensä esittely, ääntäminen: [e ja ä] Rakenteet: persoonapronominit 2 Mitt hem i Äppelstad 14 Aiheet: asuminen,

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.

Lisätiedot

Henkilökohtainen / Personlig *Obligatorisk

Henkilökohtainen / Personlig *Obligatorisk Henkilökohtainen / Personlig *Obligatorisk Osallisuja / Deltagare 1. Yhdistys / Förening * 2. Ryhmä / Grupp 3. Etunimi / Förnamn * 4. Sukunimi / Efternamn * 5. Puhelinnumero /Telefonnummer * 6. Sähköposti

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 986/2009 vp Auton katsastamisen mahdollistaminen Espanjassa Eduskunnan puhemiehelle Huomattava määrä suomalaisia asuu osan vuotta Espanjassa. Monilla on siellä oma Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

Thomas Åman, Metsäkeskus Lars Berggren, Skogsstyrelsen FLISIK-hanke

Thomas Åman, Metsäkeskus Lars Berggren, Skogsstyrelsen FLISIK-hanke Thomas Åman, Metsäkeskus Lars Berggren, Skogsstyrelsen FLISIK-hanke Erilaisia toimintoja Sanasto Opintomatkoja Yhteinen maastoretki (kunnostusojitus) Yleisellä tasolla Seuraava vaihe työharjoittelu (käytännön

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. Link 1100 mg, purutabletti. Alumiinihydroksidi-magnesiumkarbonaatti

PAKKAUSSELOSTE. Link 1100 mg, purutabletti. Alumiinihydroksidi-magnesiumkarbonaatti PAKKAUSSELOSTE Link 1100 mg, purutabletti Alumiinihydroksidi-magnesiumkarbonaatti Lue tämä seloste huolellisesti, sillä se sisältää Sinulle tärkeitä tietoja. Tätä lääkettä saa ilman lääkemääräystä. Silti

Lisätiedot

Kappale 2. Tervetuloa!

Kappale 2. Tervetuloa! Kappale 2 Tervetuloa! 17 Virtaset muuttavat On maanantai. Virtaset muuttavat. Osoite on Koivutie 8. 18 Joonas Virtanen on pihalla. Pieni poika tulee ulos. Hei, kuka sinä olet? Minä olen Joonas Virtanen.

Lisätiedot

Kehoa kutkuttava seurapeli

Kehoa kutkuttava seurapeli Kehoa kutkuttava seurapeli Pelaajia: 2-5 henkilöä tai joukkuetta Peliaika: 30 45 min Välineet: pelilauta, 112 korttia, kaksi tavallista noppaa, yksi erikoisnoppa ja viisi pelinappulaa. Kisa Pelin tarkoituksena

Lisätiedot

POHJOLAN PARASTA RUOKAA

POHJOLAN PARASTA RUOKAA POHJOLAN PARASTA RUOKAA Pohjolan makuelämykset ovat nyt huudossa, ja ruokakilpailut ovat tulleet jäädäkseen. Niitä käydään televisiossa, lehdissä ja nyt myös merellä. Viking Line julkisti jokin aika sitten

Lisätiedot

Odpowiedzi do ćwiczeń

Odpowiedzi do ćwiczeń Odpowiedzi do ćwiczeń Lekcja 1 1. c 2. b 3. d 4. a 5. c Lekcja 2 1. ruotsia 2. Norja 3. tanskalainen 4. venäjää 5. virolainen 6. englantia 7. Saksa 8. kiina 9. espanjaa 10. Suomi 11. puolalainen 12. englanti

Lisätiedot

Vammaskorvaus (Handikappersättning)

Vammaskorvaus (Handikappersättning) Vammaskorvaus (Handikappersättning) Sie joka olet yli 19-vuotias saatat saa vammaskorvausta jos tarttet ekstra apua eli sulla oon ylimäähräisiä kostanuksia pysyvän siukkuuen eli heikentynheen toimintakyvyn

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Kveeni, meänkieli ja muut Pohjolan vähemmistökielet

Kveeni, meänkieli ja muut Pohjolan vähemmistökielet Kveeni, meänkieli ja muut Pohjolan vähemmistökielet Euroopassa on noin 200-300 kieltä. Miksi arvio heittää noin paljon? On vaikea päätellä, mikä on kieli, mikä murre. Esimerkiksi norjaa ja ruotsia voisi

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

Tervetuloa työvälitystoimisthoon!

Tervetuloa työvälitystoimisthoon! Välkommen till Arbetsförmedlingen! Information till dig som är arbetssökande Meänkieli Tervetuloa työvälitystoimisthoon! Information till dig som är arbetssökande Informasjuunia sulle joka olet työnhakija

Lisätiedot

Henkilökohtainen / Personlig *Pakollinen

Henkilökohtainen / Personlig *Pakollinen Henkilökohtainen / Personlig *Pakollinen Osallistuja / Deltagare 1. Yhdistys / Förening * 2. Ryhmä / Grupp 3. Etunimi / Förnamn * 4. Sukunimi / Efternamn * 5. Puhelinnumero /Telefonnummer * 6. Sähköposti

Lisätiedot

Kala tapahtuma Fiske evenemang

Kala tapahtuma Fiske evenemang 1 Kala tapahtuma Fiske evenemang 1. Kokkolan kalamarkkinat Karleby fiskmarknad Kalaa myydään Suntin rannalla / Fisk säljs vid Sundet (Utanför Idrottsgården) Ohjelmallinen tapahtuma /Evenemang med programinslag

Lisätiedot

Kaitasempi mutta terävämpi EU

Kaitasempi mutta terävämpi EU Kaitasempi mutta terävämpi EU 2014 Sentteriparttio/Centerpartiet halvaa nähjä kaitaseman mutta terävämän EU:n. Met tehemä työtä ette saaja EU:n joka tekkee vähempi asioita mutta tekkee net paremin. Sentteriparttio/Centerpartiet

Lisätiedot

Muistelus Lannan Nillasta eli Knud Qvænistä

Muistelus Lannan Nillasta eli Knud Qvænistä Kauimpana suomesta Knud Qvæn elikkä Knud Olsen elikkä Ollin Nuutti elikkä niin ko kansa kans sannoo Lannan Nilla oon kyllä ollu aivan olemasaki. Se oli yksi kainulainen mies, joka eli 1700-luvula (seittementoistasaan-luvula)

Lisätiedot

8 9 Kopionti ehdottomasti kielletty.

8 9 Kopionti ehdottomasti kielletty. Nä-mä jo o-saam-me. Kir-joi-ta sa-nat so-pi-van ku-van al-le. Li-sää puut-tu-vat ta-vut. Piir-rä ju-tus-ta ku-va. Kek-si pen-nuil-le ni-met.... 8 9 Kirjoita ku-vaan: Piir-rä ku-vaan: Lu-mi-u-kol-le hat-tu

Lisätiedot

XIV Korsholmsstafetten

XIV Korsholmsstafetten XIV Korsholmsstafetten 19.5.2013 Huvudklasser Öppen klass: Laget får komponeras fritt. Damklass: Laget ska endast bestå av kvinnliga löpare. Varje lag skall bestå av 6 8 löpare. Två löpare från varje lag

Lisätiedot

Pane verbi oikeaan muotoon (kolmas infinitiivi).

Pane verbi oikeaan muotoon (kolmas infinitiivi). Pane verbi oikeaan muotoon (kolmas infinitiivi). 1. Pääsitkö sinä yliopistoon... OPISKELLA? opiskelemaan 2. Milloin sinä menet... TAVATA Katjua? tapaamaan 3. Mitä sinä menet... TEHDÄ Tampereelle? tekemään

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot

Alkhuunpääsykorvaus (Etableringsersättning)

Alkhuunpääsykorvaus (Etableringsersättning) Alkhuunpääsykorvaus (Etableringsersättning) Klicka här, skriv ev. Undertitel Sie joka olet uusi Ruottissa saatat saa alkhuunpääsykorvausta. Alkhuunpääsykorvaus oon raha jonka saat ko sulla oon alkhuunpääsyplaani

Lisätiedot

Design KYLPYTAKIT OMILLA PANTONE VÄREILLÄ/ BADROCKAR I VALBARA

Design KYLPYTAKIT OMILLA PANTONE VÄREILLÄ/ BADROCKAR I VALBARA 2008 Tuotteillamme on Oeko-Tex Standard 100 sertifikaatti Våra produkter har Oeko-Tex Standard 100 certifikat Puuvilla on kuulunut amerikkalaiseen arkeen jo 1400- luvulta lähtien. Zappella-froteessa käytettävä

Lisätiedot

Koulu oon sinun lapsele

Koulu oon sinun lapsele Koulu oon sinun lapsele Esite uusista opetusplaanista ja uuesta koululaista oon sulle jolla oon lapsia peruskoulussa, perus-apukoulussa (-sär-), erityiskoulussa eli saamekoulussa Sie olet tärkeä Sie olet

Lisätiedot

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON PUHTAAT JÄRVET PUHDAS ITÄMERI ROHKEA SUVAITSEE Remontoimme terveydenhuollon niin, että hoitoa saa sekä ruumiin että mielen sairauksiin. Investoimme ratoihin, jotta junat saadaan kulkemaan nopeammin, useammin

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

ICDP OHJAUSRYHMÄ VANHEMMILLE. Helena Smirnoff Saija Westerlund Cook

ICDP OHJAUSRYHMÄ VANHEMMILLE. Helena Smirnoff Saija Westerlund Cook ICDP OHJAUSRYHMÄ VANHEMMILLE Helena Smirnoff Saija Westerlund Cook PERHETALO ANKKURI Parainen * Moniammatillinen työyhteisö (äitiys ja lastenneuvola, lastenpsykologi, koulupsykologit, koulukuraattorit,

Lisätiedot

Ruotti oon pohjos Euroopassa Skandinavian niemessä ja Pohjolassa. Ruotti oon jäsen EU:ssä ja FN:issä.

Ruotti oon pohjos Euroopassa Skandinavian niemessä ja Pohjolassa. Ruotti oon jäsen EU:ssä ja FN:issä. Ruotti - faktaa Ruotti oon pohjos Euroopassa Skandinavian niemessä ja Pohjolassa. Ruotti oon jäsen EU:ssä ja FN:issä. Ruotti oon maa missä oon noin yheksän miljoonaa asukasta. Ruottin pääkaupunki oon Stockholmi

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan

Lisätiedot

PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA

PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA Miten perfekti muodostetaan? Perusmuoto Perfekti 1. verbityyppi ottaa olen, olet, on ottanut, olemme, olette, ovat en ole, et ole, ei ole ottanut emme ole, ette

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 946/2010 vp Adr-ajolupavaatimukset Helsinki-Vantaan lentokentällä Eduskunnan puhemiehelle Autonkuljettajilta vaaditaan adr-ajolupa, mikäli he kuljettavat vaarallisia aineita yli sallittujen

Lisätiedot

Hejsan! Hej! Mitt namn är Emil. Jag bor i Jakobstad. Hur gammal är du? Jag är 13 år gammal.

Hejsan! Hej! Mitt namn är Emil. Jag bor i Jakobstad. Hur gammal är du? Jag är 13 år gammal. 8 Hejsan! pasi Hej, vad heter du? Morjens, jag heter Pasi. 5 Jesse Jesse Hej, vem är du? Tjena! Jag är Jesse. Var bor du? Jag bor i Stockholm. emil emil Hej! Mitt namn är Emil. Jag bor i Jakobstad. Hur

Lisätiedot

Joustavat ja välittävät oppimisympäristöt 2013-2015

Joustavat ja välittävät oppimisympäristöt 2013-2015 Joustavat ja välittävät oppimisympäristöt 2013-2015 Liisa Lind Mediakeskuksen johtaja Helsingin opetusvirasto JOTIn projektipäällikkönä 10/2013 06/2014 Essi Ryymin Tavoitteet 1. kehittää joustavia ja välittäviä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

AVUSTUSHAKEMUS MUINAISJÄÄNNÖSALUEIDEN HOITOON ANSÖKAN OM FORNLÄMNINGSOMRÅDETS VÅRDBIDRAG

AVUSTUSHAKEMUS MUINAISJÄÄNNÖSALUEIDEN HOITOON ANSÖKAN OM FORNLÄMNINGSOMRÅDETS VÅRDBIDRAG MUSEOVIRASTO PL 913 00101 HELSINKI p. 0295 33 6999 www.nba.fi MUSEIVERKET PB 913 00101 HELSINGFORS tel. 0295 33 6999 AVUSTUSHAKEMUS MUINAISJÄÄNNÖSALUEIDEN HOITOON ANSÖKAN OM FORNLÄMNINGSOMRÅDETS VÅRDBIDRAG

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

Meänmaan Aviisi. Num 3 2009 TÄSSÄ AVIISISSA: LEETARI - KESKUSTELUA - RUNOJA - ULKOMAILTA - REPORTAASIA - KUVIA

Meänmaan Aviisi. Num 3 2009 TÄSSÄ AVIISISSA: LEETARI - KESKUSTELUA - RUNOJA - ULKOMAILTA - REPORTAASIA - KUVIA Meänmaan Aviisi Num 3 2009 TÄSSÄ AVIISISSA: LEETARI - KESKUSTELUA - RUNOJA - ULKOMAILTA - REPORTAASIA - KUVIA Leetari Sanan rieskaa Meänmaa oon sanan maa. Täälä oon vaijettu paljon ja viljelty sannaa.

Lisätiedot

BRUKSANVISNING KÄYTTÖOHJE

BRUKSANVISNING KÄYTTÖOHJE BRUKSANVISNING KÄYTTÖOHJE Ver. 001-200504 Firewirekort IEEE 1394 PCI Firewirekortti IEEE 1394 PCI Nr/Nro: 32-7172 Modell/Malli: FW3010 SE Presentation Firewirekort (IEEE 1394), snabb överföring upp till

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Aktiviteettituki ja kehityskorvaus [Aktivitetsstöd och utvecklingsersättning]

Aktiviteettituki ja kehityskorvaus [Aktivitetsstöd och utvecklingsersättning] Aktiviteettituki ja kehityskorvaus [Aktivitetsstöd och utvecklingsersättning] Sie joka olet matkassa jossaki työmarkkinapoliittisessa prukrammissa saatat saa aktiviteettitukea eli kehityskorvausta. Jos

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku Iso alkukirjain seuraaviin: nimet, maat, kaupungit Pieni alkukirjain seuraaviin: viikonpäivät, kielet, kuukaudet 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 159/2012 vp Aikuisen ADHD-potilaan metyylifenidaattilääkityksen korvaaminen Eduskunnan puhemiehelle ADHD aiheuttaa keskittymishäiriötä, se myös hankaloittaa ja vaikeuttaa ihmiselämän

Lisätiedot

Oppitunti 3 Värit 1 tumma ja vaalea

Oppitunti 3 Värit 1 tumma ja vaalea Oppitunti 3 Värit 1 tumma ja vaalea 1 valkoinen - Tämä on valkoinen väri. valkoinen luistin - Tämä luistin on valkoinen. valkoinen luuranko - Tämä luuranko on valkoinen. valkoinen kukko - Tämä kukko on

Lisätiedot

SAMSTÄMMIGHET/SAMSTEMMIGHET/ SAMSTEMMIGHED/YHTEENSOPIVUUS Passar med andra eller med sig själv. Passer sammen med andre eller seg selv.

SAMSTÄMMIGHET/SAMSTEMMIGHET/ SAMSTEMMIGHED/YHTEENSOPIVUUS Passar med andra eller med sig själv. Passer sammen med andre eller seg selv. SAMSTÄMMIGHET/SAMSTEMMIGHET/ SAMSTEMMIGHED/YHTEENSOPIVUUS Passar med andra eller med sig själv. Passer sammen med andre eller seg selv. Passer sammen med andre eller sig selv. Passaa yhdessä toisten kanssa

Lisätiedot

Näin palaa Ecoteck-pellettitakka Så här brinner en Ecoteck-pelletskamin

Näin palaa Ecoteck-pellettitakka Så här brinner en Ecoteck-pelletskamin Amalfi 11,3 kw. Päälämmönlähde saaristomökillä / Huvudvärmekälla i en stuga i skärgården Snella 11 kw. Sähkölämmitteisen omakotitalon keittiössä / I köket i ett eluppvärmt egnahemshus. Monica 8,5 kw. Sähkölämmitteisen

Lisätiedot

Miljö,, samarbete, teknologi

Miljö,, samarbete, teknologi Ympärist ristö,, yhteistyö,, teknologia Miljö,, samarbete, teknologi Ympärist ristö,, yhteistyö,, teknologia Miljö,, samarbete, teknologi Kulttuuri, yhteydet, luovuus Kultur, samband, kreativitet Motto:

Lisätiedot

arjen aakkoset a c luku- ja kirjoitustaidon opiskeluun Petra a u t i o e va Lönnbäck Arjen aakkoset turun kristillinen opisto 2012

arjen aakkoset a c luku- ja kirjoitustaidon opiskeluun Petra a u t i o e va Lönnbäck Arjen aakkoset turun kristillinen opisto 2012 arjen aakkoset b a c luku- ja kirjoitustaidon opiskeluun Petra a u t i o e va Lönnbäck turun kristillinen opisto 2012 1 { Tekijät: Julkaisija: isbn 978-952-5803-23-5 Paino: 2 SISÄLTÖ Opettajalle...7 Aakkoset

Lisätiedot

monta vanupuikkoa vetoketju kaksi vetoketjua kolme vetoketjua Sanasto paristo kaukosäädin lokki savuke tupakka pyykkipoika pingviini vanupuikko

monta vanupuikkoa vetoketju kaksi vetoketjua kolme vetoketjua Sanasto paristo kaukosäädin lokki savuke tupakka pyykkipoika pingviini vanupuikko Oppitunti 5 - numerot yhdestä kymmeneen, monta yksi, kaksi, kolme, neljä, viisi, kuusi, seitsemän, kahdeksan, yhdeksän, kymmenen monta vanupuikkoa vetoketju kaksi vetoketjua kolme vetoketjua 1 pilvi kaksi

Lisätiedot

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen.

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen. SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: 1. -ko/-kö -kysymys; vastaus alkaa aina kyllä- tai ei-sanalla esim. Asutko sinä Lahdessa? Autatko sinä minua? Oletko sinä iloinen? Kyllä, minä asun. (positiivinen)

Lisätiedot

Mark Summary Form Taitaja-Mästare 2009

Mark Summary Form Taitaja-Mästare 2009 Form 6 Summary Form Page 1 of 1 11-03-2011 16:07:10 Skill No 105 Skill Metsäkoneen käyttö Criterion Criterion Description s Day 1 Day 2 Day 3 Day 4 Total Award A B C D E Uppgörande av apteringsfil / Apteeraustiedoston

Lisätiedot

HTKK, TTKK, OY/Arkkitehtiosastot Valintakuulustelujen matematiikan koe 17.5.2002. arvoilla leikkauspisteen molemmat koordinaatit ovat positiiviset?

HTKK, TTKK, OY/Arkkitehtiosastot Valintakuulustelujen matematiikan koe 17.5.2002. arvoilla leikkauspisteen molemmat koordinaatit ovat positiiviset? HTKK, TTKK, OY/Arkkitehtiosastot Valintakuulustelujen matematiikan koe 17..00 Sarja A A1. Määritä suorien ax + y ja x y 3 leikkauspiste. Millä vakion a arvoilla leikkauspisteen molemmat koordinaatit ovat

Lisätiedot

D90 Användarmanual Käyttöohje

D90 Användarmanual Käyttöohje D90 Användarmanual Käyttöohje Läs denna användarmanual och säkerhetsanvisningarna noga innan bryggaren tas i bruk! Lue nämä käyttöohjeet sekä turvaohjeet ennen kuin alat käyttää keitintä! PÅ/AV brytare

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun

Lisätiedot

Sulle, joka halvaat tietää enämpi inkontinenttiasta eli piätyksen heikkouesta

Sulle, joka halvaat tietää enämpi inkontinenttiasta eli piätyksen heikkouesta Sulle, joka halvaat tietää enämpi inkontinenttiasta eli piätyksen heikkouesta Text: Inkontinenscentrum i Västra Götaland Foto: Kajsa Lundberg Layout: Svensk Information Oonkos sulla vaikea pysyä kuivana?

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain Sanat SISÄLTÖ Puhuminen ja kuunteleminen tie läheisyyteen Mitä on viestintä? Puhumisen tasoja Miten puhun? Keskustelu itsensä kanssa Puhumisen esteitä Kuuntelemisen tasoja Tahdo kuunnella Kehitä kuuntelutaitojasi

Lisätiedot

Etupainoinen pyrstötähti

Etupainoinen pyrstötähti Etupainoinen pyrstötähti Suomenruotsalaista nykyrunoutta Toimittanut Tarja Roinila Werner Söderström Osakeyhtiö Porvoo - Helsinki - Juva Sisällys Toimittajalta 5 RalfAndtbacka: Posottaja joka ei halua

Lisätiedot