Birger Winsa Meänkielen förlaaki: Samtliga böcker kan beställas från:

Transkriptio

1 1

2 Meänkielen förlaaki har utgivit 1. Mettämiehen sanakirja Jägarens ordbok. Birger Winsa, Kalastajan sanakirja Fiskarens ordbok. Birger Winsa, 2007, Veen ja ilman sanakirja Vattnets och vädrets ordbok. Birger Winsa, 2007, Meänmaan sanaparsia Tornedalens ordspråk. Lars Lampinen & Birger Winsa, 2007, Luonon sanakirja Naturens ordbok. Birger Winsa, 2007, Manalaisitten kirja Andarnas bok. Birger Winsa, Meänmaan taikoja Tornedalens spådomar. Lars Lampinen & Birger Winsa, Kyyttikirja. Inga-Britt Uusitalo, Meänmaan ruokasanakirja Tornedalens & Nordkalottens matordbok. Birger Winsa, Leipäkirja. Inga-Britt Uusitalo, Ruuhmiin sanakirja Kroppens ordbok. Birger Winsa, Poromiehen sanakirja Renskötarens ordbok. Birger Winsa, 2005, Andra utökade upplagan 13. Meänmaan parlööri - Meänkieli - suomi. Meänmaan Kieliraati & Birger Winsa, Birger Winsa Meänkielen förlaaki: Samtliga böcker kan beställas från: Birger.winsa@meankielenforlaaki.se Tryckt i Kina, ISBN

3 Fööruurti - esipuhe Meänmaa perustethiin 2005 ja 2009 saima toimheen Meänmaan Kieliraatin joka pittää valvoa meänkielestä ja tueta suomea kulttuurikielenä sekä lännen ette iänpuolela Tornion väylää. Huomasima ette tarvittee yksinkertasella tavala huomautta meänkielen sanastoa. Tämä parlööri on niitä ensimäisiä tuloksia Meänmaan Kieliraatin työstä. Meänmaan Kieliraati on ollu suurena tuena ja sanoitten kehittäjänä. Kaikki Parlöörin sanat on keskusteltu Kieliraatin kansa. Mutta tietysti on sellaisia sanoja mukana jokka käytethään esimerkiks vain Jellivaararn suomessa, esimerkiks tih kuule. Kuitekki selvästi suuriin osas parlöörin sanoila on hyvin suuri levike koko Meänmaalla, siis Ruottin ja Suomen Tornionlaakso. Meänmaan Kieliraatin puolesta Birger Winsa Dusentti ja Kieliraatin puhheenjohtaja 3

4 4

5 5

6 Mikäs on Meänmaa ja kukkas sielä asuvat? Meänmaa on lähespä aina ollu yhteineinen kulttuurialue aina 1200 luvulta lähtien, ja piian paljon vareminki. Islantin saakat kertovat ette Meänmaalaisila oli jo varhain oma kuninkas ja kuttuit ittensä kainulaisiks/kveeniksi. 800 saasta vuoesta vain 200 vuotta on ollu erotettu kahteen kanshaan. Meänmaalaiset asuvat molemin puolen Tornionlaaksoa, pitkin Tornion, Muonion ja Könkämän väyliä. Meän viralinen kieli on meänkieli. Meilä on oma passi, jonka kaikki Meänmaan ystävät saattavat ostaa. Meilä on oma aviisi, oma flaku, oma teatteri, Kieliraati, flakupäivä, kansanlaulu ja lissää kasvaa syrjää myön kun paranama yhteistyötä poikki väylää. Lissää tietoja Meänmaa passin passitoimituksesta: 6

7 Jakakaa vain maat ja manterheet, mutta Meänmaan sinitaivasta tet että saata jakkaa Jakakaa valta keskenhään, lumivalkeata yhtheistä väylää tet että saata jakkaa Jakakaa usko ja aate, taihvaan keltasta aurinkoa tet että saata jakkaa Taivas, maa ja aurinko oon aina 7

8 - 8 Meänmaassa puhuthaan meänkieltä Moni vielä kyssyy ette mikä tuo on tuo Meänmaa? Saattaakos se olla mikhään meikäläisille? Yksinkertanen vastaus on ette missä puhuthaan meänkieltä sielä on Meänmaa. Sen yinalue on kunnat molemin puolen Tornionväylää ja osittain Jellivaaran kunta. Kattokaa liittyvää karttaa. Meänkieltä on poristu alueela vähhinthääns 800 vuotta, mutta luultavasti paljon pitemphään. Meänkieli kuttuthiin ennen Tornionlaakson suomeks, eli yks pohjoissuomen murtheista. Kveeni/Kainun kieli mitä puhuthaan Norjassa on hyvin paljon samanlainen kun meänkieli. Meänkieli tuli viraliseksi vähemistökieleksi Ruottissa Sitä mennee käyttää koko alueela.

9 9

10 Kuinkas h:n päältä puhuthaan? 10 H joka paikhaan mutta ei hiassa Moni suomalainen uskoo ette Meänmaassa saapi panna h:ta joka paikhaan, viskata niinkun kryysiä pitkin teitä. Ja niin moni tekkee kun net yrittävät matkia meänkieltä. Mutta tosiasiassa säänöt on hyvin tiukat kuinka h:ta saattaa käyttää. Tässä muutamia ylheisiä piirtheitä. 1. H joka passiivissa niinku esimerkiks: sanothaan, tulthaan, menthään, ostethaan etc. 2. H joka sanassa missä annethaan suunta eli illatiivi-muoto, esimerkiks: suunthaan, talhoon, kauphaan, puohjiin. 3. Kaikissa värpissä ja atjektiivissäkin missä on sama suuntamuoto: kalasthaan, hak-

11 11

12 kaamhaan, ostamhaan, myyhmään, punasheen, rumhaan etc. 4. Kaikki sanat jokka loppuvat s:älä saavat omistusmuoossa h:n, esimerkiks: saapas: saaphaan, lammas: lamphaan, hirvas: hirhvaan etc. Näitten lisäksi h on muutamissa paikoissa sielä ja täälä. Mutta nämät 4 sääntöä määräävät hyvin suuren osan meänkielen h:n käyttöä. Siitten h:ta saattaa huiskuttaa vähän ja panna oman kielituntheitten mukhaan. Alkuperänen h on Kalevalassa esimerkiks Pajalahan. Meänkielessä se on ensiks hypäny yhen askelheen takashiin Pajalhaan. Ja sitten se on muutamissa sanoissa hypäny toisenki askelheen taapäin: Pajahlaan. Sellaiset sanat on esimerkiks: kirves: kirhveen kirvheen, väyhlään väylhään, tauhluun taulhuun etc. Ei sen kummempaa. Olekun alkaa puhumhaan h:n päältä! Se on kaunista! 12

13 Onko meänkieli h-kieli, pi-kieli vain i-kieli? Muutamat haluavat narrata meänkieltä ja välistä meänkielelä. Kiusaajat sanovat ette kaikki ummikot saattavat porista meänkieltä. Se ei ole kun panna i:n perhään ruottalaisheen sanhaan niin puhuthaan meänkieltä. Mutta se ajatus on pörrötystä. Suomen kieli ja meänkieli ei halua lainata sanoja jokka loppuvat konsunantila. Niihin panhaan vukaali päähän ja kohtapa aina i-vukaali. Niin lainathaan esimerkiks: baari, restayrangi, kioski, pankki. Mutta ei kruua, kaamera, väkseliloova eli kaasu. 13

14 14 Meänkielen mennee jakkaa kahteen luokhaan. 1. Sitä meänkieltä mitä puhuthaan köökissä ja saunassa tutuitten kansa on oma epäviralinen puhemuoto mitä moni meinaa olevan se aito meänkieli, koska viralista meänkieltä ei ole aiemin ollu. Siinä on enemän koodinvaihtoa ja lainasanoja. Muutethaan useasti kieltä kesken meininkiä ja käytethään turhia lainasanoja, siis sellaisia lainoja missä on meänkielen vastine, esimerkiks: moone kuu, soovata nukkua, prästi pappi. Tavaliset meininkit siis saattaavat olla vaikkapa näin: Mie ajoin suohraan siinä vääkkorsninkissä. Oletko käyny syklaamassa? Missäs biilin kontrollpapper on? Mie häyn huomena lähteä biilbesiktninkhiin ja sen takia häyn tehhä ööversyynin ennen kun lähen. Kävin stämplaamassa arbeetsförmeedlinkissä. Ei kukhaan ummikko ymmärä kuitenkhaan tätäkhään kieltä koska on aika vähän -i-sanoja.. 2. Viralista meänkieltä on sitä mitä

15 käytethään raatiussa, aviisissa, ja vaikkapa tässä parlöörissä. Siinä ei ole yhtään turhaata ruottalaista lainaa, ei yhtään koodinvaihtoa ja jonkin verran aika vereksiä stantartisuomen lainoja. Kätevästi huomaa ette se on päin mänthyin ette väittää meänkieli on i-kieli. No mitäs sitten pi-kielestä? Kyllä se paremin pittää paikkaa. Se pi pääte on meänkielen tunnusmerkkiä. Jokhaisessa lyhyssä värpissä pittää panna pi perhään kun puhuthaan kolmanessa henkilössä, siis: Hän saapi, se juopi, tuo tuopi ja Jumala luopi valtakuntaa. Paremin saattaa sanoa ette meänkielen viralinen muoto on hyvin helppo ymmärtää kaikila suomalaisila. Kyllä Suomessa on vanhoita murtheita jokka poikkeaavat enemän suomesta kun mitä meänkieli tekkee. Ja sen takia se ei se ole kun alkaa porisemhaan meänkieltä! 15

16 16

17 MEÄNKIELI BETYDELSE SUOMI aihki gammal, vid tall vanha mänty autto grandunge i sankmark, hjortronplats alanko, pieni laakso aviisi tidning lehti biili bil auto eestakasi tur och retur meno paluu eksi fritidsyxa pieni kirves eli eller tai falskata falska, läcka vuotaa fenka utmattning, uupumus näringsbrist freistata försöka yrittää frikku motorvärmare moottori lämmitin fryykosti frukost aamiaonen förkaasari förgasare kaasutin hankisääski harkrank vaaksiainen hantuuki handduk pyyhe hattara flamsig, fnittrig, skrattlysten tirskunen, naurun himoinen heittää sluta lopettaa 17

18 heivata upphöra, avsluta, upphäva lopettaa, lakata henki ande; person henki; henkilö heti snart pian hia ärm hiha hiiappi lyftkran på lastbil kuorma-auton nosturi hilla hjortron lakka hirvas hane koiras honka stående torrfura kuiva mänty hoopo rumlare röllästelijä hoopota rumla rällästää, rellestää huilata glida, kana liukua hukka varg susi hunteerata fundera ajatella hye, hytheet minsta knotten mäkärä, hyttynen hype, hypheet fingertopp, -ar sormenpää hytiäinen större knott mäkärä, hyttynen hälppä glupsk ahne hämppi spindel hämähäkki häätyä måste täytyä 18

19 19

20 20

21 hösötä slösa, kasta tuhlata (mat) hööli rejäl, frikostig, antelias bjudsam ikkuna glaslös väggluckaluukku ilma väder; luft sää; ilma ilmanaikhainen onödig, undgänglig tarpeeton, turha jelpata hjälpa auttaa joki å puro joukhainen svan joutsen jurota slira pyöriä tyhjää jällata gälla pitää, kestää jänkkä myr med små suo träd jäsen led, lem nivel kaara amerikanare, suuri auto stor bil kahalans auki vidöppen apposen auki kahveli gaffel haarukka kahvijuusto kaffeost juusto kahviin kalakakko fiskpalt med rom, palttu fiskinnanmäte mätien ja kalansisuksien kanssa 21

22 kaltio kallkälla lähde kalve skugga varjo kalvonen handled ranne karski skygg säikky, arkaileva kartano gårdsplan piha kartiini gardin verho kastspöö kastspö vapa, onkivapa kehata idas viitsiä keklata luras, agera huijata, pettää lurigt, ha en räv i varje öra kiiski insekt hyönteinen, itikka killata gilla, uppskatta; tykätä skryta kirsisääski vårmygga, bits ej sääski klasi fönster ikkuna kleini klen, svag heikko klonia rafsa, tafsa, rota penkoa, tonkia, kopeloida kläppi barn; unge lapsi; pentu knapsu 22 man som utför kvinnogöra naisellinen mies

23 23

24 24

25 kohata träffas; mötas tavata kohta nästan lähes, melkein koppaskiiski skalbagge kuoriainen, koppa-, kovakoste bakvatten pyörre kranni granne naapuri kranttu petig, kräsen, noggrann pikkutarkka, tarkka, nirso kravi stordike oja krenkku bock, sågbock pukki, sahapukki kripa (kopp)öra (kupin) korva krokata krocka törmätä yhteen kruua gruva kaivos kräpä för pratsam liian puhelias kuorustaa rulla, vika upp kääriä (ärmar) kuosto halvtorrt träd, barken kvar puoleksi kuivannut puu kurento kropp; bål vartalo; kroppa, keho kymppi lagbas työnjohtaja kämppä koja, enkel stuga; maja, mökki, hus talo 25

26 kööki kök keittiö lae stapel pino laukkoa springa juosta levä flark, gungfly suon silmä liepeä svag, mild (kaffe) mieto, laimea liima alg; lim levä; liima lossata låtsas, göra till sigteeskentellä lööki lök sipuli maakäräjä landsting Suomessa ei ole tätä käsitettä maikkua vaka (fisk) napata mainoa prisa, omtala, förundras kehua, kiittää, ylistäää mamma mamma äiti marsia gå kävellä meininki mening: avsikt lause; tarkoitus mella nipa jyrkkä rinne menehtyä svimma pyörtyä mennä pakkia gå med förlust mennä tappiolla mennä tyrhmään bli medvetslös pyörtyä 26

27 27

28 28

29 mettäintyny mettäperäläinen insnöad, "förskogad" bybo, inlandsbo (nedl) maalainen, kylälainen maalainen, kylälainen, juntti, juppi mie jag minä moron god morgon huomenta muijuila småle, le hymyillä murkina lunch lounas muuruutti morot porkkana niva strömdrag veden virta joka ei ole koski eikä suvanto nokka näsa nenä nulkuttaa lunka löntystellä nuorkainen, kviga, ung ko hieho nuorukainen oja bäck puro osata träffa, skjuta rätt osua paikala genast heti pakata backa peruuttaa pappa pappa isä pelkkasarvet skovelhorn lapiosarvet 29

30 perustaa bry sig välittää perävilkkaa i rad, led, efter varann perätysten, peräkanaa piiain, piian kanske ehkä piilopaikka gömsle kätkö pitkänen åska ukkonen pitkänen leimaa blixtrar salamoittee plaisku blaskig, svag mieto (kaffe) plakkari ficka tasku pohottaa skymta, glimma välkkyä, kimmeltää pokka vad pohje poovi bröst; bröstficka rinta, poven-, rinnantasku poppa betydelsefull, tärkeä viktig (person) porista prata puhua poronhärkä kastrerad rentjur, salvettu poro härk porri massaved massapuu potaati, pottu potatis peruna praamia skryta kerskailla praatia prata puhua 30

31 31

32 32

33 preivi brevlåda kirje preiviloova brevlåda postilaatikko pruuvata pröva, försöka yrittää, koittaa puas biflöde pudas, sivuvirta puoji affär kauppa puustaavi bokstav kirjain pyhä söndag sunnuntai pylsy blodkorv av mageverimakkara pyörtyä gå vilse eksyä pöhnä dåsig raukeus pölkky timmerstock tukki pönkkä stötta tuki pönkätä stötta tukea raajia söla med arbete, vitkastella arbeta långsamt raavas vuxen aikuinen raiska rovdjur, asätare petoeläin raiskata slösa, kasta (mat)tuhlata rakenus höhässja; byggnad haasio; rakennus reitti farled väylä remolens auki vidöppen apposen auki 33

34 riepata hänga roikkua rohki verkligen todella Ruotti Sverige Ruotsi ruumis kropp; lik vartalo, kroppa; ruumis ruumis kulkee tarmsystemet suolisto toimii fungerar ruveta nappa napata ryyppönen, gråsparv varpunen paskaröllö, ryyppynen, paskaryykkö räivästä smälla igen (dörr) pamauttaa kiini räkäpuu frodvuxet träd nopeasti kasvannut puu räty fräs, kraft, power voimakas saajo myrholme suosaari saaloa flåsa läähättää saarnata saura prata; tala; predika mödosam, uthållig sie du sinä puhua; saarnata työläs, kestävä, sitkeä 34

35 35

36 36

37 sivakka, sivakat skida, skidor sivvut sopsata kroppssida vid midja ha fäste (t ex skida) suksi, sukset kyljet olla pito styyka stuga tupa suanto sel tyyni vesi koskien välissä, suvanto syrjätä undvika välttää säämätä slita, nöta kuluttaa taajoa söla hidastella taattori dator tietokone taleerata gå omkring planlöst, vara sysslolös kävellä toimettomasti, rauhattomasti tih! tyst, lyssna hiljaa!, kuule! tiiki dike oja tingata diskutera, argumentera, keskustella; riidellä gräla toi tuggummi purukumi tola skidspår latu 37

38 tolvata trava, springa fort juosta kätevästi, ravata tryki pass, period kausi, jakso tueta stödja tukea tuivata dyka sukeltaa tukkia lägga sig i, tränga sekoittaa sig på asiaan tuore fuktig kostea tuorestai torsdag torstai tyhä bara, enbart vain tyskyssä allt på en gång kaikki samalla kertaa, samassa täysi vuxen aikuinen ulkokullattu tillgjord, "förgylld" teeskentelevä ummikko enspråkig person yksikielinen uu sjöfågelholk linnunpönttö vaara berg mäki vaarain hallon vadelma vaimo kvinna; fru nainen; vaimo vaiti! tyst hiljaa! varsin genast heti 38

39 39

40 vasiten på skoj, på pin kivleikillisesti, tahallaan, varta vasten vekkari väckarklocka herätyskello veres färsk tuore viittiä blygas, tordas uskaltaa, tohtia viskutella viska kuiskata vuoma trädlös, vid myr puuton suo vuopio långsmal vik, kapea pitkä fjord i vattendrag lahti väkseliloova växellåda väylä älv joki yhtä koska när som helst, strax tällä sekuntilla, näinä aikoina, pian äpyli äpple omena ööversyyni översyn tarkastus 40

41 41

42 42

43 43

44 44

45 45

46 46