Ohje 3: Leiki kielellä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ohje 3: Leiki kielellä"

Transkriptio

1 Ohje 3: Leiki kielellä Kuvitelkaa maailma, jossa on vain kaksi kieltä ja jokainen maailman asukas osaa niitä molempia. Kukaan ei tiedä, miten moinen outo tilanne on päässyt vuosituhansien saatossa syntymään. Kaikille on kuitenkin selvää, että nämä kaksi kieltä ovat perimmiltään hyvin erilaisia. Ensimmäinen kielistä on vakavan hetken kieli, täsmällinen kuin sveitsiläinen kello. Sitä käyttäessä palikat pysyvät järjestyksessä, asioista puhutaan niiden oikeilla nimillä ja hulluimmatkin ajatukset palaavat nopeasti, siistissä järjestyksessä maan pinnalle. Se on kieli tilintarkastajan päiväunista, matematiikan laitoksen suosittelema. Toinen kieli taas soveltuu rennompaan hetkeen. Se ei ole aivan yhtä säntillinen kuin ensimmäinen, mutta toisaalta se on joustavampi ja monipuolisempi. Sitä puhuessa asiat näyttäytyvät uudessa, yllättävässä valossa, arjen koomisuus pääsee valloilleen, ideat pursuavat ja vitsi lentää. Se on unelmoijan kieli. Kumpaa kieltä tässä kuvitteellisessa maailmassa haluttaisiin puhua enemmän? Kumman kielen puhumista ihmiset suorastaan odottaisivat? Kumman kielen kehittymiseen he haluaisivat kantaa kortensa kekoon? Tosielämässä yksi ja sama kieli kykenee tietenkin sekä vakavaan että leikilliseen. Kun puhutaan kielen hyvinvoinnista kielen leikilliset tehtävät kuitenkin tapaavat jäädä vakavien tehtävien varjoon. Korostetaan, että kielen pitää toimia yksiselitteisesti ja tehokkaasti yhteiskunnan eri tasoilla. Mutta eihän kieli ole mikään valtion kehitysohjelma. Mitä merkitystä on sillä, kuinka yksiselitteistä kieli on esimerkiksi silloin, kun halutaan viihtyä ja pitää hauskaa? Tai silloin kun yritetään houkutella ihmisiä omakielisen toiminnan pariin? Miten mitataan kielen tehokkuutta vaikkapa lasten loruissa ja pihaleikeissä? Kielen täsmällisyys ja yksiselitteisyys ovat välttämättömiä tavoitteita esimerkiksi lakiteksteisteissä, mutta pelkkiä lakeja varten kieliä on turha säilyttää. Kielen täytyy toimia myös viihteellä. Tarvitsemme siis paitsi vakavaa kieltä myös huumorin, sananäppäryyden ja leikittelyn kieltä. Kielihän on tärkeä esteettisen mielihyvän tuottaja. Tässä tehtävässä toimii esimerkiksi 1

2 kaunokirjallisuus. Hyvän romaanin lukeminen on nautinto jo pelkän kielen takia. Kielellä leikittely ei kuitenkaan ole pelkästään jotakin, jota ammattilaiset tuottavat ja tavalliset ihmiset kuluttavat. Huumori kukkii myös aivan tavallisessa kielessä, jokapäiväisessä puheessa. Tämän kirjan kolmas ohje on Leiki kielellä. Ohjeen noudattamisesta on monenlaista hyötyä. Ihmiset suhtautuvat myönteisesti asioihin, jotka saavat heidät nauramaan ja hyvälle mielelle. Kieli ei ole poikkeus. Monet haastattelemamme ihmiset kuvailivat kauniita ja helliä muistoja ja hulvattomia vitsejä, joita kieli toi heidän mieleensä. Kielellä leikittely myös kehittää ihmisten omaa kielikykyä ja, mikä kaikkein tärkeintä, myös itse kieltä. On jopa sanottu, että kielet muuttuvat siksi, että ihminen on kielellä leikkivä eläin. Miten kieli kehittyy? Kielet muuttuvat jatkuvasti. Ne eivät kuitenkaan muutu itsestään, vaan tarvitaan myös uutta kieltä keksiviä, luovia puhujia. Saattaa jopa olla, että kielen kehittymistä ylipäänsä ylläpitää huumori ja leikkisyys. Ajatus on yksinkertainen: avainasemassa on ilmaisuvoima ja sen arvo ihmisten sosiaalisessa kanssakäymisessä. Kaikki tietävät, että osuva kielenkäyttö on nykyyhteiskunnassa tavoittelemisen arvoista. Saksalainen tutkija Martin Haspelmath on kutsunut tätä kommunikointiamme ohjaavaa periaatetta nimellä maxim of extravagance, väriloiston maksiimi. Meillä puhujilla on tarve loistaa muiden ihmisten silmissä. Konkretisoin hieman. Meitä ihmisiä on paljon. Kun puhumme, haluamme, että juuri meidän sanottavamme kiirii yli muun hälypuheen. Toivomme, että juuri meitä kuunneltaisiin, juuri meidän asiamme huomattaisiin. Yksi tapa varmistaa huomio, on puhua erityisen osuvasti tai värikkäästi. Kuka jaksaa kuunnella pelkkiä kuluneita fraaseja toistelevaa puhujaa: aika on rahaa, niin makaa kuin petaa ja seuraavan vaalikauden aikana aiomme? Sen sijaan se, joka käyttää kielen resursseja luovasti hyväkseen, saa paljon varmemmin huomiota. Luovuus tarkoittaa esimerkiksi vanhojen rakenteiden ja sanojen liittämistä yllättäviin kombinaatioihin tai uusien sanojen kehittämistä. Tämä keino saada huomiota on esimerkiksi poliitikkojen tiedossa. Jokaisen maan parlamentista varmasti löytyy joku, joka käyttää tätä keinoa häikäilemättömästi hyväkseen: Zhirinovksi Venäjällä, perussuomalaisten Timo Soini Suomessa ja niin edelleen. 2

3 Kieli hyötyy ihmisten halusta puhua värikkäästi, sillä se uudistuu tätä kautta. Jos joku keksii esimerkiksi erityisen osuvan sanan, muut ihailevat sen keksijää, huomaavat sanan sosiaalisen toimivuuden ja painavat sen mieleensä. Sopivan tilaisuuden tullen he käyttävät sanaa itse ja saavat näin osansa sen loistosta. Näin yhden henkilön innovaatio lähtee leviämään ja sana vakiintuu. Esimerkiksi käy suomen kielen sanan mäyräkoira leviäminen uuteen merkitystehtäväänsä kymmenisen vuotta sitten. Silloin suomalaisiin kauppoihin ilmestyivät 12 pullon olutpakkaukset, ja syntyi tilaus uudelle sanalle: millä nimellä kutsuttaisiin uutta pitkulaista olutpakkausta? Eipä aikaakaan kun joku neropatti nimesi pakkauksen epäilemättä leikillään mäyräkoiraksi olutpakkauksen ja koiran ilmeisen yhdenmuotoisuuden takia. Ja kieliyhteisö hoiti loput. Sanan leviämisen nopeutta kuvaa oma kokemukseni sanasta. Asuin vuoden 2003 syksystä vuoden Saksassa. Kun lähdin, mäyräkoira oli vielä lyhytjalkainen, hivenen kiukkuinen koirarotu. Kun palasin, koira oli muuttunut keskiolueksi. Uusi merkitys oli niin vitsikäs, että se vakiintui kieleen kuin yhdessä yössä. Osuvan kielenkäytön ja kielen kehittymisen suhde on vain teoreettinen oletus. Se on kuitenkin monella tapaa uskottava. Ennen kaikkea se on maalaisjärjellä ymmärrettävissä: se on silkkaa darvinismia. Osuvalla sanonnalla on hyvin suuri merkitys ihmisten välisessä toiminnassa. Otapa pystymetsästä kaksi keskivertoikäistä ja keskivertoulkonäköistä suomalais-ugrilaisen kansan sukujuurilla varustettua miestä. Varusta toinen sujuvalla supliikilla. Toista ei tarvitse varustaa, hän on ilman lisävarusteitakin hiljainen mörökölli. Kumpi näistä uroista saa näkemyksensä läpi työpaikan kokouksessa? Kumpi miehistä myy sinulle ylihinnalla käytetyn, ruosteisen Ladansa? Kumpi puhuu itsensä sisään täpötäyteen yökerhoon? Kieli siis muuttuu puhujien oivalluksien kautta. Koska osuvalla sanonnalla on markkinavoimaa, pyrkivät ihmiset keksimään jotain vinkeää sanottavaa. Kuultuaan jotakin uutta ja hauskaa he myös pyrkivät saamaan siitä osansa ja levittävät sitä edelleen. Voittaja on kieli, jonka ilmaisuvarannot kasvavat. 3

4 Esimerkkinä sanojen keksiminen Ilmaisuvarantojen kasvaminen tarkoittaa tietenkin ensisijaisesti uusien sanojen tuloa kieleen. Sanat ovat kielenmuutoksen ytimessä siitä yksinkertaisesta syystä, että uusille ilmiöille tarvitaan uusia sanoja. Kielen uskottavuus voi kärsiä jo pelkästään sen takia, että ihmiset luulevat, ettei siihen synny uusia sanoja. Esimerkiksi karjalan kieli on kärsinyt vuosien varrella kehittymättömän kielen maineesta. Jotkut, ehkä jopa monet, ovat jättäneet puhumatta karjalaa lapsilleen tästä syystä. Kuitenkin juuri karjalan kielen eri variantteja on kehitetty viimeiset kymmenet vuodet erittäin aktiivisesti esimerkiksi keksimällä tietokonesanastoa ja muuta nyky-yhteiskunnassa välttämätöntä termistöä. Ainakaan nykyään ajatus karjalasta kehittymättömänä kielenä ei siis pidä lainkaan paikkaansa seuraavat taitettuna hieman kuin aikakauslehden sitaattinostot. Eli jotenkin eri kohtiin sivun reunaa, erillisinä, hieman isommalla fontilla Karjalaa ei puhuttu lapsille, sillä sitä on pidetty kehittymättömänä. [P96] Карельский язык за достаточно короткое время развился до языка, способного выполнять все социально-общественные функции. Такого скачка в развитии в истории языка не было. (P82 83) Kyllä karjalaa voisi käyttää käytännössä kaikilla elämän aloilla niin rikas ja monipuolinen se on [P113] sitaattinostot loppuvat Mitä hieman pölyyntyneen kielen maineelle sitten voisi tehdä? No ainakin sitä, mitä karjalassa on tehty eli kehittää kielen sanavaroja. Moni saattaa ajatella, että uusia sanoja saisivat kehittää vain koulutuksen saaneet kielitieteilijät, asiantuntijajärjestöt tai viranomaiset. Nämä toki tekevätkin osaltaan systemaattista sanaston kehittämistyötä. Tämä työ on tärkeää, muttei voi koskaan korvata tavallisten kielenpuhujien keksintöjä. Me puhujat nimittäin tiedämme, mille asioille me todella tarvitsemme sanoja. Parhaimmat ja elinkelpoisimmat sanat syntyvät todelliseen tarpeeseen. Eräs haastatelluista sanoi esimerkiksi opettaneensa lapsille savesta tehtyjen lelujen tekemistä. Kaikille tekotekniikkaan liittyville sanoille ei kuitenkaan ollut sanoja hänen omassa kielessään udmurtissa. Ratkaisu oli yksinkertainen: hän kehitti puuttuvat sanat itse. On vaikea 4

5 uskoa, että mikään valtion viranomainen olisi tullut ajatelleeksi, että savenvalantasanasto kaipaa ajanmukaistamista. (P130) Me kielen puhujat olemme siis keskeisessä osassa kielen sanojen kehitystyössä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että jokaisen pitäisi nyt keksiä sanoja omissa oloissaan, omiin tarpeisiinsa. Sanoja voi keksiä myös ryhmissä tai suorastaan kilpailuissa. Esimerkiksi Suomessa on järjestetty jo toista sataa vuotta erilaisia sanakilpailuja. Niitä ovat järjestäneet esimerkiksi sanoma- ja aikakauslehdet, mutta nykyaikana sanakilpailun järjestämiseen ei tietenkään tarvita omaa sanomalehteä, kun pelkkä blogikin voi riittää. Sanakilpailuilla on Suomessa haettu vastineita erityisesti muista kielistä tulleille sanoille. [tämän kappaleen esimerkeistä mietittävä, miten käännetään. poistetaan varmaankin osa] Esimerkiksi ruotsin kielestä lainautuneen näkkileivän tilalle ehdotettiin 1920-luvulla sanoja murakka ja nakero, joilla korostettiin leivän rapeutta. Kravatti-sanalle keksittiin luvulla tylsähkö synonyymi solmio. Ehdotusten joukossa oli myös pahaenteinen kaulavyö. Vuonna 2002 järjestettiin koululaisille kilpailu, jossa etsittiin vastineita kahdelletoista vierassanalle, joukossa muun muassa cheerleader, sprinttihiihto ja hands free. Koululaisten ehdotuksissa korostuu leikki kielellä. Voittajakäännös sanalle sprinttihiihto oli osuva kirihiihto, cheerleader-sarjan voitto jaettiin vitsikkäiden huiskurin ja innokin kesken, jotka korostavat hienosti toiminnan aktiivisuutta. Erityisen hyviä olivat sanan hands free käännökset: tassuapu, miniluuri, piuhaluuri, höpinäjohto, korvamikki, irtiö, luuriton. Sanakilpailu jos jotkut ovat yhtä aikaa hyödyllisiä ja leikkiä kielellä. Ideanahan on yksinkertaisesti löytää kieleen mahdollisimman osuvia sanoja: Joku keksii todella nasevan uuden sanan, sanonnan tai uuden merkityksen vanhalle sanalle. Keksintö lähtee leviämään ystäväpiirissä, internetissä ja jopa muissa medioissa. Todella nerokkaat oivallukset vakiintuvat koko kansan kieleen ja pääsevät vakiinnuttuaan sanakirjaan. A vot: kieli rikastuu! Tämä on tietenkin vain ideaalitilanne. Suomessa viime aikoina pidetyt sanakilpailut osoittavat, että hauskan tai leikkisän sanan lisäksi tarvitaan usein muutakin, sillä sanat jäävät kieleen vain, jos kielenpuhujat saavat niistä kuulla. Uusia sanoja on siis käytettävä: verkkosivuilla, sanomalehdissä ja tietenkin puheessa. Tietenkin sanastonkehitystyössä tarvitaan myös aimo annos erilaisuuden ymmärrystä, ettei sanaston kehittyminen pysähdy erilaisten kielenkäyttäjien kaivamiin poteroihin. Eri murteiden puhujilla on esimerkiksi usein erilaisia käsityksiä siitä, mikä kielessä on hyvää. Samoin nuoriso tarvitsee varsin erilaista sanastoa kuin vanhempi polvi. Asemasodan sijasta 5

6 on syytä muistaa, että elävään kieleen mahtuu vaihtoehtoja. Kielen tulevaisuuden kannalta ei ole lainkaan haitaksi, jos kieleen syntyy variaatteja ovat ne sitten eri alueiden tai eri ikäryhmien murteita. Esimerkiksi jonkinlainen nuorison oma kielimuoto auttaisi monia kieliä pitämään imagonsa kunnossa. Pelkonahan monilla pienillä kielillä on se, että kieli samaistetaan vain vanhaan aikaan ja vanhan ajan ilmiöihin. Vanhasta kielestä poikkeava nuorisoslangi ei siis todellakaan heikennä kielen mahdollisuuksia vaan pikemminkin päinvastoin. Lopuksi on vielä pakko muistuttaa, että sanojen kehittäminen ei mene hukkaan, vaikka sana ei jäisikään kieleen. Sanoja kannattaa kehittää ja sanakilpailuja pitää ihan itsessäänkin. Ne lisäävät positiivista toimintaa kielen ympärillä, nostavat sanan keksijän ja sen kuulijan kielitetoisuutta ja kielitietoja. Ja parhaimmillaan tuovat ihan vain iloa elämään. Hauskat sanat kiertoon siis! infolaatikko suunnilleen tähän NÄIN SANOJA KEKSITÄÄN JA LEVITETÄÄN * Keksi uusi sana, kun tarvitset sellaista. * Selvitä, onko tarvitsemallesi asialle jo olemassa osuva sana. Käytä sitä. * Käytä kuulemiasi uusia sanoja puheessa ja selitä ne, jos kuulija ei tunne niitä. * Käytä kuulemiasi uusia sanoja painetussa mediassa. * Järjestä sanakilpailu kaikille kielen puhujille. Promotoi kilpailua kouluissa. Tarjoa pieni palkinto. * Ehdota viranomaisille sanastonkehittämistoimikuntia laatikko loppuu Tapaus aggressiivi Kieli ei ole pelkkiä sanoja. Myös erilaiset vakiintuneet sanonnat ja jopa kielioppi elävät. Kieliopin muutosvauhti ei tosin päätä huimaa. Silti se kulkee pitkälti samoja latuja kuin sanojenkin kehitys. Oleellista on siis näkyvyys ja ilmaisuvoimaisuus. Annan hetkeksi periksi 6

7 sisälläni asuvalle nippeleistä kiinnostuneelle kieliopin tutkijalle ja esittelen yhden minua jo pitkään kiehtoneen esimerkin suomen kielestä. Leikkisyys liittyy selvästi yhteen suomen kielen tuoreeseen rakenteeseen, arviolta noin viimeisen kahden vuosikymmenen aikana yleistyneeseen leikkisästi aggressiiviksi kutsuttuun muotoon. Aggressiivi on kieltolause, josta lauseen kielteisyydestä huolimatta puuttuu kieltosana. Siis eräänlainen ristiriita. Kaiken lisäksi rakennetta käytetään voimakkaana kieltona, usein karkealla vittu-kirosanalla höystettynä: vittu siellä mitään ilmasta viinaa ollu, vitut mä sinne mee. Olen esittänyt aeimmin suomenkielisessä kirjassa Kiellon lumo muodon kehittyneen ja erityisesti levinneen nimenomaan kielenpuhujien halusta ilmaista itseään ilmaisuvoimaisesti ja napakasti. Aggressiivi pulpahti Suomessa julkisuuteen viime vuosituhannen viimeisenä vuonna, kun silloisen fennougristiikan opiskelijan Jaakko Häkkisen kirjoittama hupijuttu levisi sähköposteissa. Muutama lainaus kiertokirjeestä kertoo kaiken oleellisen: Suomen kielen vanhojen modusten rinnalle on puhekielessä vakiintunut aggressiivi. Se taipuu persoonissa, luvuissa ja kaikissa tempuksissa. Aggressiivi, vanhan kansan suussa ponsitapa, ilmaisee aktiivista närkästystä, kyllästymistä, turhautumista, hermostumista ja suoranaista suuttumusta. Tarkemman taustatunteen voi vastaanottaja päätellä kontekstista. (aggressiivi-kiertokirje) Todellisuudessa kyseessä ei toki ole sen kummemmin modus eli tapaluokka kuin aivan uusi rakennekaan. Perätön kiertokirje ei silti ole. Suomen murteissa on ollut pitkään mahdollista jättää kieltoverbi pois, mikäli se on sijainnut kieltolauseen alusta. Tuloksena syntyneet kieltoverbittömät rakenteet eivät kuitenkaan olleet murteissa kovinkaan aggressiivisia tai edes erityisen voimakkaita kieltoja. Nykykielessä kieltoverbittömät lauseita käytetään sen sijaan nimenomaan iskevästi. Niillä kiistetään voimakkaasti jokin edellä sanottu: mä mikään juntti oo, mä missään röökilakossa oo. Tällä tavalla, ikään kuin huomion herättimenä, muotoa on käytetty jopa sanomalehdissä, vaikka se onkin yhä tyyliltään selvästi puhekielinen. Kuten esimerkeistä huomaa, kirosana ei ole lauseen kiellon voimakkuuden kannalta mitenkään välttämätön. 7

8 Aggressiivi, hieman tieteellisemmin nimettynä kieltoverbitön kieltokonstruktio, on kuin onkin uutta kielioppia. Murteista tuttu rakenne on kiteytynyt paitsi käytöltään voimakkaaksi kielloksi myös muodoltaan: esimerkiksi verbi sijoittuu lauseen loppuun, ja rakenteessa esiintyy usein kieltoa vahvistava mitään. Muutos ei tapahtunut yhdessä yössä, muttei rakenne tällaisenaan vuosikymmeniä vanhakaan ole. Yhteys kielellä leikittelyyn ja väriloiston maksiimiin on ilmeinen. Innovaatio on syntynyt nimenomaan jossakin voimakkaassa, tunteikkaassa yhteydessä eli voimakkaasti kiistävissä puheen kohdissa. Rakenne on saanut odottamatonta taustatukea oivaltavan vitsikkäästä kiertokirjeestä, ja niinpä se levisi yli Suomenmaan. Kun uuden rakenteen ensimmäinen hyökyaalto on mennyt, seuraa neutraalistuminen. Ehkä kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden päästä on turha puhua aggressiivista, sillä siitä on tullut neutri: tavallinen kielto. Mikään ei pysy tuoreena ikuisesti. Puhujat etsivät uutta ilmaisuvoimaista rakennetta ja leikki ja kielen kehitys jatkuu. Homo ludens, leikkivä ihminen Tämän ohjeen ytimessä on kieleen sisältyvä huumori ja ilmaisuvoimaisuus. Kielen pelastaja ei saa unohtaa, että kieli on paitsi vakava myös leikin asia. Kieli on myös sanaleikkejä, arvoituksia, sananlaskuja, vitsejä, sananmuunnoksia ja vaikka palindromeja. Tällä monimuotoisella kielellä leikittelyllä on yllättävän suuri rooli myös kielen kehityksessä. Lisäksi on selvä, että positiiviset ja vitsikkäät kokemukset kielestä ovat omiaan muokkaamaan ihmisten asenteita. Esimerkiksi koululaisen on tärkeää tietää, että kieli ei ole vain oikeinkirjoituksen pänttäystä. Itse asiassa kielellä leikittelyn voi nähdä myös kielen oppimisena: siinähän joudutaan analysoimaan kielen rakennetta ja merkityksiä. Kielitaju kehittyy kuin itsestään. Kielellä leikittely on siis yhteydessä ainakin kolmeen kielen hyvinvoinnin kriteeriin: kriteereihin kieli elää maailman mukana, kieltä osataan ja kieltä arvostetaan. Vielä rohkeammin argumentoi suomalainen nuori kirjailija ja kielellä leikittelijä Mike Pohjola kirjassaan Sanaleikkikirja. Hän kysyy, olisiko Kalevalaa kirjoitettu ilman hillitöntä allitteraatioarsenaalia tai olisiko suomella edes kirjakieltä ilman Agricolan ehtymätöntä 8

9 sanaleikittelytyötä? Kenties salakielenä käytetyt sanamuunnokset ovat pelastaneet Suomen jopa käymissämme sodissa. Leikkikää hyvät ihmiset, leikkikää, niin kieli pelastuu! infolaatikko NÄINKIN VOI LEIKKIÄ KIELELLÄ * Keksi vitsejä tai muita sanaleikkejä. * Kerro eteenpäin vitsejä tai tarinoita. * Tee musiikkia, jossa käytät kieltäsi vitsikkäästi. * Kirjoita kaunokirjallisuutta tai piirrä vaikka omakielisiä sarjakuvia. * Tee vitsikkäitä rintanappeja tai hihamerkkejä. Kirjoita takkisi selkään jotain hauskaa omalla kielelläsi. * Pidä vitsiblogia omalla kielelläsi. * Satsaa hauskaan sanontaan myös sosiaalisessa mediassa. * (lisää esimerkkejä ) 9

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Suomen kielen variaatio 1. Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu

Suomen kielen variaatio 1. Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu Suomen kielen variaatio 1 Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu Puhuttu ja kirjoitettu kieli Puhuttu kieli on ensisijaista. Lapsi oppii (omaksuu) puhutun kielen luonnollisesti siinä ympäristössä,

Lisätiedot

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI )

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) OPETTAJA : FARID BEZZI OULU 2013 1/5 Ohjelman lähtökohdat Arabian kieli kuuluu seemiläisiin kieliin, joita ovat myös heprea ja amhara. Äidinkielenä

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti, erityislastentarhanopettaja Eva Iisakka, Haapaniemen päiväkoti, lastenhoitaja Sanna Leppänen, Linnan päiväkoti,

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Hyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät?

Hyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? 1 Hyvästä paras Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? Nimi: Nina Granqvist Päivämäärä: Teos: Hyvästä paras Kirjailija: Jim Collins Kirjapisteet: 3 2 Jim Collinsin teos Hyvästä paras on noussut

Lisätiedot

LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA

LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA Suomen Lasten Parlamentti Me olemme Suomen Lasten Parlamentin hallituksesta. 9-13 -vuotiaat lapset ympäri Suomea vaikuttavat joka viikko sellaisissa asioissa, jotka itse kokevat

Lisätiedot

Kielenhuoltoa kun alettiin tekemään. Riitta Eronen Tukholma 10.4.2015

Kielenhuoltoa kun alettiin tekemään. Riitta Eronen Tukholma 10.4.2015 Kielenhuoltoa kun alettiin tekemään Riitta Eronen Tukholma 10.4.2015 KOTUS Sanakirjaosasto Kielenhuolto-osasto Ruotsin kielen osasto Kielitoimisto? Kielenhuolto, nimistönhuolto, nykykielen sanakirjan toimitus

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Ilonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä Valmentaja-Akatemia opettaa sinulle kuinka valmentajana pystyt kasvattamaan bisnestäsi, auttamaan useampia ihmisiä ja ansaitsemaan enemmän. www.valmentaja- akatemia.fi

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan

Lisätiedot

Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset

Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset Suomi sinun kielelläsi - Finland in your language www.infopankki.fi Mitä tutkittiin? Ketä Infopankin käyttäjät ovat ja miten he löytävät Infopankin? Palveleeko sivuston

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista. Kiina, B3kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen ja

Lisätiedot

Tietoisku: lehtijuttu, tiedote ja toimittajan juttusilla

Tietoisku: lehtijuttu, tiedote ja toimittajan juttusilla Tietoisku: lehtijuttu, tiedote ja toimittajan juttusilla Tietoisku median kohtaamisesta Tässä tietoiskussa esitellään lyhyesti: Lehtijutun rakenne ja vinkkejä hyvään lehtijuttuun:» Mitä pitää mielessä,

Lisätiedot

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys Lapsen tyypillinen kehitys -kommunikaatio -kielellinen kehitys Kielellinen kehitys Vauvalla on synnynnäinen kyky vastaanottaa kieltä ja tarve olla vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa Kielellinen kehitys

Lisätiedot

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Tarja Nikula (Soveltavan kielentutkimuksen keskus) Anne Pitkänen-Huhta (Kielten laitos) Peppi Taalas (Kielikeskus) Esityksen rakenne Muuttuvan maailman seuraamuksia

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

Televisiossa jaetaan torstaisin rahaa julkkiksille Speden

Televisiossa jaetaan torstaisin rahaa julkkiksille Speden Kymppitonni Televisiossa jaetaan torstaisin rahaa julkkiksille Speden ideoimassa ohjelmassa Kymppitonni. Vastaamalla oikein muutamaan tyhmään kysymykseen voi rikastua useita tuhansia markkoja. Kyllä rahantulo

Lisätiedot

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset. MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on

Lisätiedot

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Arjen ankkurit selviytymisen mittarit Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Mitä tarvitaan? Mistä riippuu? Kuka määrittää? Turvallisuus Mistä riippuu? Turvallisuus Katse eteenpäin Katse hetkessä Mistä riippuu?

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

Pelin sisältö: Pelilauta, tiimalasi, 6 pelinappulaa ja 400 korttia.

Pelin sisältö: Pelilauta, tiimalasi, 6 pelinappulaa ja 400 korttia. 7+ 4+ 60+ FI Pelin sisältö: Pelilauta, tiimalasi, 6 pelinappulaa ja 400 korttia. Selitä sanoja käyttäen eri sanoja, synonyymejä tai vastakohtia! Tarkoituksena on saada oma pelikumppani tai joukkue arvaamaan

Lisätiedot

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015 TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA ULLA PIIRONEN-MALMI METROPOLIA KEVÄT 2015 KIELELLINEN SAMAUTTAMINEN IHMISELLÄ ON SOSIAALISISSA TILANTEISSA MUUNTUMISEN TARVE HÄN HALUAA MUOKATA JA SOVITTAA OMAA

Lisätiedot

LUKUDIPLOMIEN TEHTÄVÄT. Ideoita opettajille

LUKUDIPLOMIEN TEHTÄVÄT. Ideoita opettajille LUKUDIPLOMIEN TEHTÄVÄT Ideoita opettajille Päähenkilöön liittyvät tehtävät 1. Piirrä kuva kirjan päähenkilöstä. Kirjoita henkilöstä luonnekuvaus. 2. Tee ja kirjoita postikortti jollekin kirjan henkilölle.

Lisätiedot

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet lukiapuvälineasiantuntija Datero Esityksen sisältö Johdanto 1. Lukiapuvälinepalvelut Suomessa 2. Oppiminen ei ole vain lukemista ja kirjoittamista 3.

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

MIKSI TUKIVIITTOMAT?

MIKSI TUKIVIITTOMAT? MITKÄ TUKIVIITTOMAT? Tukiviittomilla tarkoitetaan viittomamerkkien käyttämistä puhutun kielen rinnalla, siten että lauseen avainsanat viitotaan. Tukiviittomien tarkoituksena on tukea ja edistää puhutun

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 THAIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus 9.12.2015 Outi Jalkanen Outi Jalkanen 27.2.2007 1 Kielellinen erityisvaikeus, Käypä hoito 2010 Kielellinen erityisvaikeus (specific language impairment,

Lisätiedot

S E U R A K U N N A N P Ä I V Ä K E R H O O N. leikin lumoa ja hiljaisuutta

S E U R A K U N N A N P Ä I V Ä K E R H O O N. leikin lumoa ja hiljaisuutta S E U R A K U N N A N P Ä I V Ä K E R H O O N leikin lumoa ja hiljaisuutta Kerhorepussa on tossut. Minulla on kiva kerhoreppu. Minä olen ihme Lapsi on seurakunnan päiväkerhossa aikuisten silmäterä. Päiväkerho

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Saksa Euroopan sydämessä on yli sata miljoonaa ihmistä, jotka puhuvat saksaa äidinkielenään, ja yhä useampi opiskelee sitä. Saksa on helppoa: ääntäminen on

Lisätiedot

Asiakastuntemus markkinoinnin ja myynnin ytimenä. 14.11.2013 Katri Tanni & Kati Keronen

Asiakastuntemus markkinoinnin ja myynnin ytimenä. 14.11.2013 Katri Tanni & Kati Keronen Asiakastuntemus markkinoinnin ja myynnin ytimenä 14.11.2013 Katri Tanni & Kati Keronen Markkinoinnin vallankumouksellinen strategia on lähempänä kuin arvaatkaan. Tarvitset kahdenlaista sisältöä: Informaatioikkuna:

Lisätiedot

4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko

4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko 4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko 1. Tunne-elämän kehitys, sosiaaliset taidot, vuorovaikutus ja leikki on utelias, haluaa tutkia,

Lisätiedot

U N E L M. Motivaatio Hyvinvointi. Elämäkortti

U N E L M. Motivaatio Hyvinvointi. Elämäkortti Raha HYVÄ RUOKA Söit aamulla kunnon aamupalan ja koulussakin oli hyvää ruokaa. Raha -1 E HUVTA MKÄÄN Oikein mikään ei huvita. Miksi en saa mitään aikaiseksi? Raha RKAS SUKULANEN Sori, etten oo pitänyt

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

Valttikortit 100 -ohjelman sanasto on peruskoulun opetussuunnitelman ytimestä.

Valttikortit 100 -ohjelman sanasto on peruskoulun opetussuunnitelman ytimestä. Valttikortit 100 on uusi avaus sanaston ja kuullunymmärtämisen oppimiseen. Digitaaliset oppimateriaalit ovat aiemminkin lisänneet yksilöllistä työskentelyä ja välittömiä palautteita harjoitteluun, mutta

Lisätiedot

Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100%

Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Blogit kunniaan 2008 -kysely Yhteenvetoraportti N=1049 Julkaistu: 28.4.2008 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Kuinka usein luet blogeja? 1. En koskaan 57 5,43% 2. Harvemmin kuin kerran viikossa 135 12,87%

Lisätiedot

Koulun keinot haastavaan käyttäytymiseen

Koulun keinot haastavaan käyttäytymiseen Koulun keinot haastavaan käyttäytymiseen häiriökäyttäytymistä ehkäisemään Huomio pitää kohdistaa kasvatukseen, nuorten heitteillejättöön, rajojen asettamiseen, koveneviin arvoihin, ydinperheiden pirstoutumiseen,

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

A2-KIELEN VALINTA. Mahdollisuus monipuoliseen kielitaitoon. 8.1.2014 Eveliina Bovellan 1

A2-KIELEN VALINTA. Mahdollisuus monipuoliseen kielitaitoon. 8.1.2014 Eveliina Bovellan 1 A2-KIELEN VALINTA Mahdollisuus monipuoliseen kielitaitoon 8.1.2014 Eveliina Bovellan 1 Kielivisailu Saksa 1. Mitä seuraavista asioista ei voi syödä? a) Kuchen b) Küche c) Kühe 8.1.2014 Eveliina Bovellan

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET Selkokielen käyttö opetuksessa Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus Ihmisten viestinnän epätarkkuus johtaa usein virheellisiin tulkintoihin keskusteluissa!

Lisätiedot

Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena

Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena KTT, KM Arja Rankinen Suomen Liikemiesten Kauppaopisto 4.6.2010 Kulttuurinen näkökulma Kulttuurin perusta Kulttuuri Sosiaalinen käyttäytyminen

Lisätiedot

~YHDESSÄ -YHDESSÄ ETEENPÄIN~

~YHDESSÄ -YHDESSÄ ETEENPÄIN~ ~YHDESSÄ -YHDESSÄ ETEENPÄIN~ ETEENPÄIN- EVÄITÄ TYÖYHTEISÖN HYVINVOINTIIN EVÄITÄ TYÖYHTEISÖN HYVINVOINTIIN Melina Kivioja Anneliina Peltomaa SISÄLLYS 1 LUKIJALLE 2 ARVOSTA JA TUE 3 ANNA HYVÄN KIERTÄÄ 4

Lisätiedot

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan:

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan: Luokat 3-6 A2-espanja AIHEKOKONAISUUDET luokilla 4-6 Ihmisenä kasvaminen korostuu omien asioitten hoitamisessa, ryhmässä toimimisessa ja opiskelutaitojen hankkimisessa. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

Lisätiedot

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Pieni neuvottelutaitojen työkirja naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Neuvottelutaidot ovat (työ)elämän ydintaitoja Neuvottelutaidot muodostuvat erilaisten taitojen, tietojen, toimintatapojen ja

Lisätiedot

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Piirros Mika Kolehmainen Haukiputaan koulun 5. luokan valinnaiset aineet A2- kieli (2 h) saksa ranska ruotsi Liikunnan syventävä (2h) Musiikin syventävä

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012

Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012 Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012 Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja Tammikuussa 2012 toteutettiin valtakunnallinen Yritys- Suomi lanseerauskampanja. Mikkelin

Lisätiedot

Kirjasto-opas. suomeksi. Tervetuloa Göteborgin kirjastoihin

Kirjasto-opas. suomeksi. Tervetuloa Göteborgin kirjastoihin Kirjasto-opas suomeksi Tervetuloa Göteborgin kirjastoihin Kirjastoista lainaat ilmaiseksi kirjoja, elokuvia, musiikkia, aikakauslehtiä ja tv-pelejä. Järjestämme muun muassa kirjailijavierailuja, satutunteja,

Lisätiedot

Uutta tietoa suomen kielen opetukseen

Uutta tietoa suomen kielen opetukseen Uutta tietoa suomen kielen opetukseen Suomen kielen ja kirjallisuuden alumnipäivä 26.9.2009 TERVETULOA! Muutama sana tekstitaidoista Lukemista ja kirjoittamista ei voi erottaa toisistaan Tekstitaidot =

Lisätiedot

9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi

9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi 9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi Kaiken opetuksen perustana on oppilaiden sosiaalisten taitojen ja ryhmäkykyisyyden rakentaminen ja kehittäminen.

Lisätiedot

VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry

VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry Vuonna 2015 Suomessa on kv-adoptoituja noin 4 500, joista 1 000

Lisätiedot

Pukinmäenkaaren peruskoulun kielivalintainfo 2. ja 3. luokan huoltajille 10.1.2015

Pukinmäenkaaren peruskoulun kielivalintainfo 2. ja 3. luokan huoltajille 10.1.2015 Pukinmäenkaaren peruskoulun kielivalintainfo 2. ja 3. luokan huoltajille 10.1.2015 Kielipolku 1.8.2016 alkaen Luokka- aste 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. A- kieli englanti tai venäjä Valinnainen A2 kieli englanti,

Lisätiedot

Me lähdemme Herran huoneeseen

Me lähdemme Herran huoneeseen Me lähdemme l Herran huoneeseen "Jumalanpalvelus - seurakunnan elämän lähde Keminmaan seurakunnan ja Hengen uudistus kirkossamme ry:n talvitapahtuma 23.-25.1.2009 Reijo Telaranta Ilo valtasi minut, kun

Lisätiedot

Arkipäivä kielen kehittäjänä

Arkipäivä kielen kehittäjänä Arkipäivä kielen kehittäjänä Päivi Homanen 18.3.2013 Jyväskylä Ajatusta arkeen se on siinä! Päivä täyttyy lukemattomista tilanteista, joissa voi harjoittaa lapsen kieltä ja kuuloa. Joka päivä Syödään Puetaan

Lisätiedot

Tutkija, maailma tarvitsee sinua!

Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Yleistajuistamisen perusteet VNK-SELVITYSTOIMINNAN VIESTINTÄ- JA HYÖDYNTÄJÄDIALOGIN KOULUTUSTYÖPAJA 17.11. LIISA MAYOW, KASKAS MEDIA Mitä jos maailman kaikki ongelmat

Lisätiedot

Big Brother Big Brother

Big Brother Big Brother Big Brother Big Brother on tosi-tv sarja, jossa on 12 kilpailijaa kerrallaan elää 14 viikon ajan muulta maailmalta eristetyssä talossa. Viikoittain yksi kilpailija häädetään talosta, viimeiseksi taloon

Lisätiedot

Joukkoistamalla lukijasuhdetta lujittamaan. Päätoimittaja Ville Kormilainen, Suosikki. Aloitetaan ongelmista

Joukkoistamalla lukijasuhdetta lujittamaan. Päätoimittaja Ville Kormilainen, Suosikki. Aloitetaan ongelmista Joukkoistamalla lukijasuhdetta lujittamaan Päätoimittaja Ville Kormilainen, Suosikki Aloitetaan ongelmista 1 Aloitetaan ongelmista SHINee, X Japan, New Boyz, suicide silence, Seikima-II, Spread Beaver,

Lisätiedot

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission Leaving Certificate 2011 Marking Scheme Finnish Higher Level VASTAUKSET I Tehtävä: Vastaa kaikkiin kysymyksiin. 1. Selitä omin sanoin seuraavat

Lisätiedot

Ihminen ensin tukea, apua ja ratkaisuja!

Ihminen ensin tukea, apua ja ratkaisuja! Ihminen ensin tukea, apua ja ratkaisuja! 41. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 10.-11.4.2013 Aikuiskouluttaja Raine Manninen www.rainemanninen.fi Uskotko itsesi kehittämiseen, vai kuluuko aikasi itsesi

Lisätiedot

Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko

Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko Aluekirjastopäällikkö Päivi Rasinkangas Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Kohti uutta

Lisätiedot

SELKOESITE. Autismi. Autismi- ja Aspergerliitto ry

SELKOESITE. Autismi. Autismi- ja Aspergerliitto ry SELKOESITE Autismi Autismi- ja Aspergerliitto ry 1 Mitä autismi on? Autismi on aivojen kehityksen häiriö. Autismi vaikuttaa aivojen eri alueilla. Autismiin voi olla useita syitä. Autistinen ihminen ei

Lisätiedot

Gepa Käpälä Jännittävä valinta

Gepa Käpälä Jännittävä valinta Gepa Käpälä Jännittävä valinta Moikka! Mä oon Gepa Käpälä. Oon 7-vuotias ja käyn eskaria. Siili Iikelkotti ja oravakaksoset on siellä kanssa. Mutta mä oon niitä nopeampi. Oon koko Aparaattisaaren nopein.

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys I Alle vuoden ikäisen vanhemmille www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 LAPSEN KIELEN KEHITYS Lapsen kieli kehittyy rinnan hänen muun kehityksensä kanssa. Puhetta

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI PALVELUKESKUKSET Palvelukeskuksissa tuetaan alueen asukkaiden aktiivisuutta ja kotona selviytymistä sekä pyritään edistämään ikäihmisten liikunta- ja toimintakykyä, terveyttä ja sosiaalista kanssakäymistä.

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Merja Mäkisalo-Ropponen, TtT, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Merja Mäkisalo-Ropponen, TtT, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Merja Mäkisalo-Ropponen, TtT, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja D-vitamiinin tuotanto lisääntyy Aurinko tekee iholle hyvää (esim. psoriasis) Anti-inflammatorinen vaikutus Tehostaa

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja

Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Uusavuttomuus - uusi ilmiö Jorma Lehtojuuri Wikipedia määrittelee uusavuttomuuden varsinkin nuorten aikuisten

Lisätiedot

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Lisätiedot

Hyvästi, huono kieli!

Hyvästi, huono kieli! Journalisti 13/2010 Hyvästi, huono kieli! Kun toimittaja panostaa resursseja, lukija voihkii. Lehtori Sirkka Wahlstén tekee kaikkensa, jotta jutuissa eivät vilahtelisi vierassanat ja viranomaiskieli. Jaakko

Lisätiedot

KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ

KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ TARTU MAHDOLLISUUKSIIN TAI KUOLE TALENTUM PRO HELSINKI 2015 3 Copyright 2015 Talentum Media ja Kirsi Piha Kansi ja ulkoasu: Pertti Immonen, Ellun Kanat Taitto: Maria Mitrunen 978-952-14-2660-5

Lisätiedot

Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa

Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa Ateria 13 5.11.2013 Wanha Satama, Helsinki Työyhteisökehittäjä, FT Heini Wink JHL Kehittämispalvelu Kuinka saada kehityskeskusteluista uusia ajatuksia,

Lisätiedot

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon.

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. ääripäistä tasapainoon Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. Tekemisestä saa nauttia. Oikeasti. mutta jos rentoutuminen ja "vain oleminen" ahdistaa, voi olla että suorittamisen

Lisätiedot

Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere

Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere LAPSET OVAT ERILAISIA SOSIAALINEN LAPSI Jos kommunikaatiotaidot vielä heikot Huomioidaan aloitteet Jatketaan lapsen aloittamaa keskustelua Jutellaan kahden

Lisätiedot

Yhteisöllinen tapa työskennellä

Yhteisöllinen tapa työskennellä Yhteisöllinen tapa työskennellä Pilvipalvelu mahdollistaa uudenlaisten työtapojen täysipainoisen hyödyntämisen yrityksissä Digitalisoituminen ei ainoastaan muuta tapaamme työskennellä. Se muuttaa meitä

Lisätiedot

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön 11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön Sisältö Yhteisöllisyydestä ja sen muutoksesta Vanhemmat päihdekasvattajina Käytännön esimerkkejä Päihde- ja mielenterveyspäivät

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Päähenkilöön liittyvät tehtävät 1. Vertaile itseäsi ja kirjan päähenkilöä. Mitä teissä on samaa, mitä erilaista? 2. Kirjoita kirje valitsemallesi kirjan henkilölle. 3. Kuvittele,

Lisätiedot

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiverkoston haastattelut Haluttiin selvittää mallin nykyistä käyttöä ja kehittämistarpeita panostaminen oikeisiin kehittämiskohteisiin Haastattelut touko-elokuussa

Lisätiedot

Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa

Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Anna Lantee Tampereen yliopisto 37. Kielitieteen päivät Helsingissä 20. 22.5.2010 Yhdyssanan ortografian historia yhdyssanan käsite

Lisätiedot

Vaasa opiskelukaupunkina. Vasa som studiestad

Vaasa opiskelukaupunkina. Vasa som studiestad Vaasa opiskelukaupunkina Vasa som studiestad Osaaminen ja oppiminen ovat Suomalaisen elinvoiman lähteitä Osaaminen ja oppiminen muodostavat pohjan yksilön ja yhteiskunnan hyvinvoinnille. Osaaminen ja oppiminen

Lisätiedot

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Yhdessä tekemisen hyödyt Perustehtävän laadukas toteutuminen Toimijoiden hyvinvointi Toimijoiden hyvinvoinnin vaikutus

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.

Lisätiedot

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Tänään meillä on kaksi vertausta, jotka kertovat siitä, kuinka Jumala kutsuu kaikkia taivaan hääjuhliin. 1. Kertomuksen

Lisätiedot