VARSINAIS-SUOMEN LIIKENNESTRATEGIA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VARSINAIS-SUOMEN LIIKENNESTRATEGIA 2035 +"

Transkriptio

1 Varsinais-Suomen liitto Egentliga Finlands förbund Regional Council of Southwest Finland VARSINAIS-SUOMEN LIIKENNESTRATEGIA Lausuntoversio

2 SISÄLLYS 1 Lähtökohdat Tavoitteet Valtakunnalliset ja maakunnalliset tavoitteet ja linjaukset Varsinais-Suomen liikennejärjestelmän kehittämistavoitteet ja -linjaukset Liikennejärjestelmän palvelutaso ja kehittämistarpeet Palvelutasotarkastelun sisältö Maakunnan ja sen osa-alueiden saavutettavuus Matkojen ja kuljetusten sujuvuus ja laatu Kuljetusten kustannustehokkuus Kestävä kaupunki- ja taajamaliikenne Liikenneturvallisuus Liikenteen ympäristöhaitat Liikennestrategian kärkiteemat ja niitä palvelevat toimenpidekorit Varsinais-Suomi osana Eurooppaa ja porttina Skandinaviaan Merenkulku ja satamat Lentoyhteydet Tehokkaat rannikon ja sisämaan yhteydet liikenteen pääsuuntien kehittämispolut Helsingin suunta Sisämaan suunta Länsirannikon suunta Toimivat alueelliset ja paikalliset yhteydet Muu tieverkko Joukkoliikenne Saaristoliikenne Kestävä ja turvallinen liikenne Taajamat ja kaupunkialueet Liikenneturvallisuus ja seuranta...58 Valokuvat: Sakari Somerpalo /Linea Konsultit Oy, s.53 Petri Valli / Cartina Taitto: Hanna Aalto / Linea Konsultit Oy Varsinais-Suomen liikennestrategia ISBN xxxx-xx-x Varsinais-Suomen liitto PL 273 (Ratapihankatu 36) Turku (02)

3 ESIPUHE Varsinais-Suomen maakunta sijaitsee Itämeren ytimessä, osana pohjoista kasvuvyöhykettä. Maakunta kytkeytyy Suomen aluerakenteeseen pääkaupunkiseudun, sisämaan ja rannikon suuntaisten pääyhteyskäytäviensä kautta teitse ja rautateitse. Varsinais-Suomen ja Turun toiminnallisen kaupunkiseudun rooli Suomen aluerakenteessa korostuu erityisesti porttina Skandinaviaan sekä läntiseen Eurooppaan meri- ja lentoliikenneyhteyksien yhdistämänä. Varsinais-Suomen liikennestrategia on toinen koko maakunnan kattava liikennejärjestelmäsuunnitelma. Se on laadittu liikennepoliittisen murroksen ajanjaksolla. Valtiontalouden tiukentuneet näkymät, liikennepolitiikan tarkastelu osana laajempaa yhteiskuntapolitiikkaa sekä näkemys liikenteestä kansalaisille ja elinkeinoelämälle lisäarvoa tuottavana palveluna vaativat liikennejärjestelmäsuunnittelussa uudenlaista näkökulmaa. Varsinais-Suomen liikennestrategian laatimista ovat ohjanneet uuden liikennepolitiikan periaatteet, jotka kannustavat tarkasteluissa vahvaan liikenteen ja maankäytön kytkentään, käyttäjänäkökulman huomioimiseen sekä resurssien tehokkaaseen käyttöön. Tämä edellyttää uskallusta tehdä priorisointeja ja valintoja niin tavoitteiden painottamisessa, kehittämistarpeiden arvioinnissa kuin toimenpiteiden valinnassakin. Yksittäisten hankkeiden ja niiden edunvalvonnan sijasta keskeistä on määritellä maakunnan, sen elinkeinoelämän ja asukkaiden tulevaisuuden kannalta keskeisiä ja hyvin perusteltuja kehittämistarpeita, priorisoida ne ja jatkossa edistää näiden toteuttamista valtion, kuntien ja sidosryhmien yhteistyönä. Liikennejärjestelmää on suunniteltava osana muuta maankäyttöä, elinkeinoelämän tarpeet ja asukkaiden arjen sujuvuus huomioon ottaen. Varsinais-Suomen liikennestrategian lähtökohtina ovat olleet maakunnan tulevaisuudelle tärkeiden tekijöiden tunnistaminen ja vahvistaminen sekä liikennejärjestelmän toimivuutta, arjen toimintojen sujuvuutta, liikenteen päästöjen vähentämistä ja kestävän kehityksen edistämistä koskevien liikennepoliittisten tavoitteiden edistäminen. Varsinais-Suomen liikennestrategia valmistelua on johtanut ohjausryhmä: Juho Savo, Varsinais-Suomen liitto (pj.) Matti Salonen, Turun kaupunki Kimmo Suonpää, Naantalin kaupunki Antti Korte, Raision kaupunki Markku Niemi, Liedon kunta Harri Virta, Kaarinan kaupunki Markku Kylèn, Paimion kaupunki Timo Oja, Mynämäen kunta Mika Mannervesi, Salon kaupunki Jukka Alkio, Laitilan kaupunki Matti Tunkkari, Loimaan kaupunki Christjan Brander, Paraisten kaupunki Matti Vehviläinen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Janne Virtanen, Varsinais-Suomen liitto Katariina Myllärniemi, Liikenne- ja viestintäministeriö Anders Jansson, Liikennevirasto Konsulttina liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisesta ovat vastanneet Linea Konsultit Oy ja Strafica Oy. Turussa, 8. päivänä huhtikuuta 2014 Varsinais-Suomen liitto Juho Savo maakuntajohtaja Ohjausryhmän puheenjohtaja Nyt laadittu Varsinais-Suomen liikennestrategia tarkentaa vasta valmistunutta maakuntastrategiaa liikennejärjestelmän osa-alalla molempien prosessien ytimessä on maakunnan aluekehitystä tukeva saavutettavuus, asukkaiden arjen sujuvuuden edistäminen sekä kestävän aluerakenteen vahvistaminen. Varsinais-Suomen liikennestrategia on tuottanut tietopohjaa myös Taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavatyötä varten. Lisäksi yhteisessä prosessissa Varsinais-Suomen liikennestrategiatyön kanssa on laadittu Turun seudun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Varsinais-Suomen liikennestrategia

4 1 Lähtökohdat Maan kolmanneksi suurin maakunta Varsinais-Suomi on osa kasvavaa Etelä-Suomea ja Turun seutu on kautta vuosikymmenten ollut yksi maan kasvukeskuksista. Nykyisin Varsinais-Suomi on asukkaallaan maan kolmanneksi suurin maakunta ja Turun seutukunta asukkaallaan maan kolmanneksi suurin kaupunkiseutu. Salon seudulla asukkaita on lähes , Loimaan seudulla vajaa ja Vakka-Suomessa runsaat Suuren osan maakunnan saaristoalueesta kattavan Turunmaan alueella asuu runsaat asukasta, joista lähes puolet Turun työssäkäyntialueeseen selkeästi kuuluvassa Paraisten keskustaajamassa. Portti Skandinaviaan ja Itämerelle Suomen ulkomaankaupan kuljetusten kannalta Varsinais-Suomella on logistisesti tärkeä asema meri- ja maakuljetusreittien solmupisteenä. Varsinkin Skandinavian liikenteessä Varsinais- Suomen porttiasema on vahva. Turun ja Naantalin satamista liikennöi Ruotsiin päivittäin lähes kymmenen edestakaista laivavuoroa ja niiden mukana kulkee suurin osa Suomen ja muiden Pohjoismaiden välisestä tavaraliikenteestä. Tavaran lisäksi Turun ja Tukholman välillä liikennöivillä laivoilla kulkee vuosittain lähes kolme miljoonaa matkustajaa ja Turusta on päivittäin neljä edestakaista lentoyhteyttä Tukholmaan ja kaksi Kööpenhaminaan. Hyvät laiva- ja lentoyhteydet tukevat Turun ja Tukholman seutujen yhteistyön vahvistumis- ta osana pohjoisen Itämeren kaupunkiverkostoa sekä Varsinais-Suomen asemaa Oslosta Tukholman, Turun ja Helsingin kautta Pietariin ulottuvan Pohjoisen kasvukäytävän osana. Varsinais-Suomen monipuolinen elinkeinorakenne tarvitsee monipuolisia liikennepalveluja Varsinais-Suomen vahvuutena on elinkeinorakenteen monipuolisuus, vaikkakin osa seutukunnista on elinkeinorakenteeltaan yksipuolisia ja suhdanneherkkiä. Maakunnan vahvoja aloja ovat mm. meri-, metalli- ja koneteollisuus, lääke- ja bioteknologia, informaatioteknologia, kemianteollisuus sekä elintarviketuotanto- ja teollisuus. Matkailu on kasvava ala, jossa Varsinais-Suomen vetovoima perustuu erityisesti historiaan ja saaristoon. Työpaikkamäärältään suurimpia toimialoja ovat kauppa ja muut yksityiset palvelut. Koulutuspalvelujen merkitys elinkeinona ja työllistäjänä on huomattava. Samalla laaja koulutustarjonta muodostaa oleellisen vahvuustekijän alueen elinkeinoelämän kehittämisessä. Maakunnan yliopistotarjonta kattaa lähes kaikki tieteen alat ja keskiasteen koulutustarjonta on erittäin laajaa. Monipuolinen elinkeinorakenne tuo maakunnan liikennejärjestelmälle monenlaisia tarpeita. Ulkomaankaupan satamat sekä metalli- ja kemianteollisuus edellyttävät kustannustehokkaita tie-, rata- ja laivayhteyksiä: hyväkuntoisia teitä, toimivia ratayhteyksiä ja riittävän kulkusyvyyden omaavia meriväyliä. Elintarviketuotannolle ja -teollisuudelle on tärkeää myös Varsinais-Suomen liikenneverkon rakenteessa näkyy maakunnan ja Turun vahva historia. Tärkeimmät päätiet ja radat suuntautuvat säteittäisesti Turkuun, josta lähtevät meriväylät Ruotsiin ja muualle Itämerelle. Päätiet ja radat Helsingin, Tampereen ja länsirannikon suuntiin palvelevat Turun seudun ohella samalla myös muita seutukuntia. Maakunnalle on myös tyypillistä tiheä, monilukuisista taajamista ja kyläkeskuksista koostuva asutusrakenne sekä rannikon ja jokilaaksojen perinteisten maanviljelysalueiden leimaama vanha kulttuurimaisema. Varsinaista syrjäistä maaseutua ei juuri ole, vaan myös haja-asutusalue on varsin kattavasti asuttu. Tämä korostaa haja-asutusaluetta palvelevan alemman tieverkon liikennöitävyyden merkitystä. Se merkitsee haastetta myös joukkoliikenteen peruspalvelujen järjestämiselle. Jalankulun ja pyöräilyn merkitys ja olosuhteet korostuvat laajasti niin kaupungeissa ja taajamissa kuin niiden ulkopuolellakin. Varsinais-Suomen erityispiirteenä on laaja, koko maailman mittakaavassa ainutlaatuinen saaristoalue. Vapaa-ajan asuntoja on enemmän kuin missään muussa maamme maakunnassa. 4 Varsinais-Suomen liikennestrategia

5 alemman tieverkon ympärivuotinen liikennöitävyys. Korkean teknologian tuotteiden kuljetuksissa korostuvat nopeus ja täsmällisyys: sujuva tieverkko, tiheät laivayhteydet ja toimivat lentorahtipalvelut. Henkilöliikenneyhteyksillä on entistä keskeisempi merkitys kaikelle elinkeinoelämälle. Verkostoituvien ja kansainvälistyvien yritysten toiminta edellyttää hyviä lento-, juna- ja tieyhteyksiä muualle maahan ja ulkomaille. Myös koulutuspalvelujen kehittämisen edellytyksenä on hyvät henkilöliikenneyhteydet muualle maahan, erityisesti joukkoliikenteellä. Matkailulle on tärkeää hyvä kotimainen ja kansainvälinen saavutettavuus kaikilla kulkutavoilla sekä saariston kulkuyhteyksien toimivuus. Vaikka matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset ovat keskittyneet Turun seudulle, koko Varsinais-Suomen erityiset matkailulliset vetovoimatekijät merellisyys, historia ja kulttuuri rakentuvat vahvasti myös saariston ja maaseudun kulttuuriympäristön tarjoamiin elämyksiin. Erityisen suuri merkitys elinkeinoperustaan matkailulla on saaristokunnissa. Maakunnan matkailu onkin nähtävä kokonaisuutena, jonka toimintaedellytyksenä ovat hyvät kulkuyhteydet Turkuun sekä toimivat jatkoyhteydet Turusta edelleen muualle maakuntaan eri kulkutavoilla. Lisäksi monet maakunnan keskeiset matkailutuotteet, kuten Saariston Rengastie, suoranaisesti rakentuvat liikenneyhteyksiin perustuvan rungon ympärille. Suomi kaupungistuu, kaupungit verkottuvat ja kehitysvyöhykkeet vahvistuvat Aluerakenteen yleisenä kehityssuuntana on kaupungistumisen jatkuminen ja kasvun keskittyminen suurille kaupunkiseuduille. Suomi on kaupungistumiskehityksessä edelleen useimpia muita kehittyneitä länsimaita jäljessä ja muutto kaupunkikeskuksiin todennäköisesti jatkuu. Haja-asutusalueelta muuttaa erityisesti nuori väestö. Varsinais-Suomessa kasvu on viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana kohdistunut Turun ja Salon seuduille. Nyt Salon väestönkehityksessä on it-työpaikkoja kohdanneen rakennemuutoksen johdosta tapahtunut käänne ja sen myötä tuleva kehityssuunta on epävarma. Toinen aluerakenteen merkittävä kehitystrendi on se, että hierarkkinen keskusverkko, jossa vuorovaikutus on keskittynyt lähimmän ylemmän tason keskuksen suuntaan, on kasvavassa määrin muuttunut verkko- ja vyöhykemäiseksi rakenteeksi, jossa kaupunkiseudut ja niiden toimijat verkottuvat samanaikaisesti monella eri tasolla niin alueellisesti, valtakunnallisesti kuin globaalisti. Vaikka sähköisen yhteyksien kehitys luo edellytyksiä paikasta riippumattomalle verkostoitumiselle, keskusten välisten fyysisten liikenneyhteyksien kehitys ohjaa edelleen vahvasti aluerakenteen kehitystä. Kaupunkiseutujen vaikutusalueet laajenevat, limittyvät ja verkottuvat hyvien liikenneyhteyksien suunnassa, mikä synnyttää vahvojen liikennekäytävien varrelle kehittyviä vuorovaikutusvyöhykkeitä ja nauhakaupunkeja. Verkottumista ja vyöhykkeistymistä tukemalla voidaan muodostaa suurempia työ-, markkina- ja yhteistoiminta-alueita ja lisätä näin koko vyöhykkeen taloudellisia mittakaavaetuja. Liikenneyhteyksien luomat edellytykset riittävän vahvojen toiminnallisten alueiden rakentumiselle sekä yritysten verkottumiselle maan sisällä ja kansainvälisesti ovat tärkeitä myös Varsinais-Suomen tulevalle kehitykselle. Väestön ikääntyessä ja ikäryhmien pienentyessä myös ammattitaitoisen työvoiman saanti nousee entistä tärkeämmäksi menestystekijäksi. Tällöin hyvien henkilöliikenneyhteyksien tarve korostuu erityisesti pienempien seutukuntien yritysten ja julkisorganisaatioiden työvoiman saannin kannalta, mutta kasvavassa määrin myös koko maakunnan kehityksen näkökulmasta Turun sk Varsinais-Suomi Pirkanmaa Uusimaa Salon sk Loimaan sk Vakka-Suomen sk Åboland-Turunmaa sk Kuva 1. Varsinais-Suomen ja seutukuntien väestökehitys (vertailuna Pirkanmaa ja Uusimaa), lähde Tilastokeskus. Varsinais-Suomen liikennestrategia

6 Varsinais-Suomen eri osien kehityskaaret ovat olleet hyvin erilaista. Turun seudulla väestönkasvu on jatkunut melko tasaisesti koko sotien jälkeisen ajan. Vakka-Suomessa maan teollistumisvaihe käänsi asukasluvun laskun nopeaan kasvuun 1970-luvulta lähtien, mutta 1990-luvun laman ja teollisuuden rakennemuutoksen jälkeen seurasi tähän päivään saakka jatkunut väestönlasku. Salon seudulla väestön väheneminen kääntyi 1980-luvulla nopeaan kasvuun it-teollisuuden myötä, mutta nyt muun muassa Nokian tehtaiden sulkemisen myötä kehityksen suunta on epävarma. Loimaan seudulla asukasluku väheni maaseudun rakennemuutoksen myötä seutukunnista jyrkimmin 1980-luvulle saakka, mutta sen jälkeen vakiintunut lähes samalle tasolle. Turunmaalla asukasluvun loiva lasku tasaantui 1980-luvulla. Työssäkäyntialueet laajenevat, yhdyskuntarakenne hajaantuu ja Turun seutu ruuhkautuu Kaupunkiseutujen kasvaessa on tapahtunut vahvaa seutuistumiskehitystä, jossa kaupunkiseutujen työssäkäyntialueet ovat laajentuneet ja limittyneet ja pendelöinti lisääntynyt paitsi keskuskaupunkiin myös reunakeskusten suuntiin. Nykyisin Varsinais-Suomen noin työpaikasta lähes puolet sijaitsee Turussa. Työssäkäyntialue, josta yli 10 prosenttia työllisistä käy Turussa töissä, ulottuu noin 50 kilometrin säteelle. Myös Salon työssäkäyntialue on laajentunut voimakkaasti ja Turun ja Salon seudut ovat selkeästi linkittyneet yhdeksi työmarkkinavyöhykkeeksi nopeiden tie-, juna- ja linja-autoyhteyksien tukemana. Tavoitteena on myös Vakka-Suomen ja Loimaan seudun kytkeminen paremmin osaksi koko maakunnan laajuista vahvaa työmarkkina-aluetta. Turkuun suuntautuvien työmatkojen kasvu ei silti ole merkinnyt sitä, että muihin kuntiin suuntautuvat työmatkat olisivat vähentyneet, vaan kuntarajat ylittävä työmatkaliikenne on kasvanut lähes joka suuntaan. Kehitys ei rajoitu maakunnan sisälle. Vakka-Suomen pohjoisosat ja Rauman seutu ovat jo nyt samaa työssäkäyntialuetta. Myös Varsinais-Suomen ja pääkaupunkiseudun välinen työssäkäynti on lisääntynyt, samoin maakunnan koillisosien ja Forssan seudun välinen pendelöinti. Pitkän tähtäimen aluekehitystavoitteena on koko eteläisen Suomen kaupunkiseutujen lähentäminen toisiinsa yhdeksi toiminnalliseksi alueeksi, jonka runkoina toimivat Helsinki Turku Tampere-kolmio, Turusta Helsingin kautta itään jatkuva Pohjoinen kasvuvyöhyke sekä valtatien 8 suuntainen länsirannikon kehityskäytävä. Liikenteessä kehitys on merkinnyt sitä, että erityisesti Turun sisääntuloväylien ja Kehätien liikenne on kasvanut nopeasti. Teiden sujuvuuden parantaminen puolestaan kiihdyttää työssäkäyntialueiden laajenemiskehitystä, autoliikenteen kasvua ja henkilöautoriippuvaisen yhdyskuntarakenteen rakentumista. Turun keskustan sisääntulotiet toimivat jo nyt välityskykynsä ylärajoilla eikä niiden kapasiteettia ole juuri mahdollista lisätä. Kokemukset osoittavat, että pelkästään tieverkkoa kehittämällä ruuhkautumisongelmaa ei voida ratkaista. Myös Turun seudulla tarvitaan määrätietoista autoliikenteen kasvua hillitsevää ja kestävämpiä kulkutapoja suosivaa liikenne- ja maankäyttöpolitiikkaa. Tavoitteena on liikenteen kasvun ohjaaminen joukkoliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn. Tämä edellyttää juna- ja linja-autoliikenteen sujuvuuden, palvelutason ja hintakilpailukyvyn parantamista verrattuna autoliikenteeseen sekä uuden maankäytön ohjaamista linja-autoliikenteen runkolinjoihin ja ratoihin perustuville vahvoille joukkoliikennevyöhykkeille, jalankulku- ja pyöräilyetäisyyden päähän palveluista. Turun seudulla, kuten muillakin kasvavilla kaupunkiseuduilla, haasteena on muuttaa hajautumiseen johtanut kehitys taajamarakennetta eheyttäväksi. Seudun keskeisillä alueilla on tapahtunut selvää tiivistymistä, mutta reuna-alueilla kehityssuunta on ollut hajautuva. Todennäköisesti kasvukeskusten keskeisillä alueilla tapahtuu jatkossakin selvää tiivistymistä, mutta reunaalueilla kehityssuunnan muuttaminen vaatii uudenlaista maapolitiikka ja maankäytön ohjausta. Tulevaan kehityssuuntaan vaikuttavat osaltaan myös kuntarakenteessa tapahtuvat muutokset. Samaan aikaan kun kasvukeskuksissa on ongelmana liikenteen kasvu ja ruuhkautuminen, väestöltään vähenevillä alueilla haasteina ovat välttämättömien julkisen liikenteen palveluiden turvaaminen ja hiljaisimman yksityis- ja maantieverkon ylläpito. 6 Varsinais-Suomen liikennestrategia

7 ovat Suomessa pidentyneet alue- ja yhdyskunn sekä työmarkkinoiden ja elinkeinorakenteen seurauksena (kuva 2.116). Pitkien työmatkoyöasiointimatkojen ja muiden työhön liittyvien määrä on kasvanut. Kaupunkiseutujen välisen nin kasvu näkyy erityisesti metropolialueelle en pitkien työmatkojen määrän kasvuna 100 trin etäisyydeltä sijaitsevilta kaupunkiseuduilevirasto 2012b) Kuva Kaupunkiseutujen välinen työssäkäynti vuosina 1990 ja (YKR/SYKE ja TK) Kuva 2. Kaupunkiseutujen välinen työssäkäynti 1990 ja 2010, lähde YKR/ SYKE ja TK, kuvien lähde ALLI-kartasto Pyhäranta Laitila Uusikaupunki 83 Oripää Loimaa Pöytyä Mynämäki Vehmaa Kustavi Nousiainen Taivassalo Koski Tl Aura Rusko Tarvasjoki Masku Raisio Somero Lieto Paimio Turku Naantali Marttila Kaarina Salo Sauvo Parainen Työssäkäynnin suuntautuminen eri kuntiin asuinpaikan mukaan v Turku Muu Varsinais-Suomi Salo Pääkaupunkiseutu Uusikaupunki Rauma Loimaa Forssa Parainen Muu ulkopuoli työmatkaa Kemiönsaari YKR SYKE & Tilastokeskus km Kuva 3. Työssäkäyntialueiden limittyminen, lähde YKR. Varsinais-Suomen liikennestrategia

8 Ilmastonmuutos ihmiskunnan yhteisenä haasteena Suomi on sitoutunut EU:n tavoitteeseen leikata maailman kasvihuonekaasupäästöjä siten, että lämpeneminen pysyy enintään kahdessa asteessa. Liikennesektori on merkittävä kasvihuonekaasujen tuottaja ja sen on omalta osaltaan vastattava kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti. Liikennesektorilla on suuri päästöjen vähentämispotentiaali, mutta haasteena on nopeasti vaikuttavien, tehokkaiden ja poliittisesti hyväksyttävien keinojen löytäminen. Yksikköpäästöihin vaikutetaan pääasiassa moottoritekniikan ja polttoaineiden kehittymisen kautta. Liikennesuoritetta voidaan pienentää muun muassa liikkumisen ja kuljetusten hinnoittelulla, jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen edistämistoimilla sekä matkanpituuksien kasvua hillitsevällä kaavoituksella ja yhdyskuntasuunnittelulla. Vapaa-ajan asutuksen merkitys on suuri Varsinais-Suomessa on enemmän vapaa-ajan asuntoja kuin missään muussa maakunnassa, yhteensä lähes , ja määrä kasvaa jatkuvasti. Vapaa-ajan asutuksen suurta merkitystä kuvaa se, että saaristoalueilla asukasmäärä moninkertaistuu kesäaikaan. Työajan joustojen lisääntyessä ja eläkkeellä olevan väestönosan kasvaessa vapaa-ajan asunnoilla myös asutaan entistä pitempiä aikoja. Erityisesti saaristo- ja rannikkoalueilla vapaa-ajan asutuksella ja matkailulla on tärkeä elinkeinomerkitys. Samalle ne tukevat päivittäispalvelujen säilymistä lähellä alueen asukkaita. Vapaa-ajan asutuksen lisääntymisen myötä myös liikennemäärät saaristoteillä, maantielautoilla ja yhteysaluksilla ovat ajan mittaan kasvaneet. Ruuhka-aikojen lisäkapasiteettitarve, saaristoliikenteen kasvavat kustannukset ja käytettävissä olevan rahoituksen niukkeneminen ovat vaikeasti ratkaistava yhtälö, joka vaatii uudenlaisia ratkaisumalleja ja ajattelutapoja. Vakituisen ja vapaa-ajan asutuksen ohella myös saariston matkailuelinkeino on vahvasti riippuvainen lautta- ja yhteysalusliikenteen tarjoamien yhteyksien palvelutasosta Turun seutukunta Salon seutukunta Loimaan seutukunta Vakka-Suomen seutukunta Åboland- Turunmaan seutukunta Kuva 4. Kesämökkien määrän kehitys Varsinais-Suomen seutukunnissa vuosina , lähde Tilastokeskus 8 Varsinais-Suomen liikennestrategia

9 Väylänpidossa rahoitus entistä niukempaa, henkilökuljetuksissa menojen kasvu saatava taittumaan Väylänpito Valtion perusväylänpidon rahoitus on pienentynyt reaaliarvoltaan jo pitkään ja kuluu lähes kokonaan maantie- ja rataverkon päivittäiseen hoitoon ja kunnon ylläpitoon. Tällä hetkellä perusväylänpidon nettorahoitus (ei sisällä tuottoja) on noin miljardi euroa vuodessa. Isojen kehittämisinvestointien rahoitus on aiempina vuosina ollut tasoltaan noin puoli miljardia euroa, aivan viime vuosina enemmänkin. Pieniä tehokkaita toimenpiteitä, joustavia vaiheittaisia kehityspolkuja ja paikallista päätösvaltaa painottavista liikennepolitiikan tavoitteista huolimatta ELY-keskuksilla ei nykyisin ole käytettävissään juuri lainkaan rahaa tieverkon pieniin parantamistoimiin. Valtion liikenneverkon parantaminen tapahtuu lähes kokonaan eduskunnan erikseen päättämien isojen kehittämishankkeiden ja pienemmässä määrin valtakunnallisesti ohjelmoitujen teemarahoitusten avulla. Koska pieniin paikallisiin parantamistoimiin ei ole saatavissa rahoitusta valtiolta, kunnat ovat joutuneet kasvavassa määrin rahoittamaan oman katuverkkonsa kehittämisen ohella myös maantieverkon toimenpiteitä. Valtion väylänpidon rahoitusjärjestelmään ja rahoituksen painotuksiin kohdistuukin suuria uudistamispaineita. Liikennepoliittisen selonteon mukaan liikenteen rahoituksen painopistettä suunnataan jatkossa liikenneverkkojen isoista kehittämisinvestoinneista perusväylänpidon pieniin investointeihin sekä ylläpitoon. Lisärahoituksesta huolimatta perusväylänpidon reaalisen ostoarvon ennakoidaan kuitenkin vähenevän suunnitellulla rahoitustasolla. Valtakunnallisten väylänpidon linjausten mukaan perusväylänpidon rahoituksen ostovoiman hiipuessa ensisijaisesti tingitään maantieverkon parantamisesta sekä vähäliikenteisen maantieverkon ylläpidosta. Nykyinen erittäin niukka rahoitustilanne pienissä parantamisinvestoinneissa sekä alemman tieverkon ylläpidossa tulee siten jatkumaan ainakin lähivuosina. Myös isojen liikennehankkeiden rahoitustaso tullee lähivuosina vähenemään. 1 (lähde Liikennev%C3%A4yl%C3%A4t% pdf) 2 (lähde Joukkoliikenteen rahoitus Työryhmän raportti, Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 12/2013) 2,2 1,2 1,5 4,6 2,6 12,8 26,3 25,9 28,3 Päivittäinen kunnossapito Elinkaaren varmistaminen Maantielauttaliikenne Yhteysalusliikenne Liikenneväylien parantamisinvestoinnit Suunnittelu Joukkoliikenne Maanhankinta Yksityistieavustukset Kuva 5. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueelle kohdistuva valtion liikennerahoitus vuonna 2014 (ei sisällä radanpitoa, meriväylänpitoa, valtatien 8 kehittämishanketta, suurten kaupunkien joukkoliikennetukea eikä KELAn maksamia matkakorvauksia), lähde Varsinais- Suomen ELY-keskus. Liikenneviraston perusväylänpidon suunnitelman mukaan vuosina perusväylänpitoon käytettävissä oleva keskimääräinen vuosittainen vajaan 1,2 miljardin euron rahoitus jakaantuu eri toimenpiteisiin seuraavasti: - päivittäiseen kunnossapitoon 405 milj. euroa (hoito 340, erilaisten laitteiden ja varusteiden käyttö ja energia 65) - ylläpitoon 380 milj. euroa (kunnon ylläpito ja korjaukset) - liikenteen palveluihin 180 milj. euroa (liikenteen ohjaus ja informaatio 75, jäänmurto 50, lauttaliikenne 50, merikartoitus 5) - parantamiseen 110 milj. euroa (liikenneväylien parantamisinvestoinnit 70, liikenteen hallinnan järjestelmät 20, suunnittelu 20). Tilastokeskuksen mukaan kuntien rahoitus liikenneväylien ylläpitoon ja rakentamiseen oli vuonna 2010 vajaa 1,3 miljardia euroa 1. Myös kuntien taloudellinen tilanne on tiukka, eikä ole oletettavissa, että ne pystyisivät panostamaan nykyistä enemmän katuverkon hoitoon ja parantamiseen. Julkinen liikenne 2 Valtion ja kuntien rahoitus julkiseen liikenteeseen muodostuu kahdesta osasta. Suora rahoitus koostuu valtion ja kuntien liikennepalveluiden ostoista, sopimusliikennekorvauksista ja lipputuista. Matkakustannusten korvaukset puolestaan koostuvat valtion ja kuntien maksamista koulu- ja opiskelumatkoista, sosiaalihuollon kuljetuspalveluista sekä sairaanhoitoon ja kuntoutukseen liittyvistä matkoista. Vuonna 2011 niihin kului valtion ja kuntien rahaa yhteensä lähes miljardi euroa. Kuntien osuus kokonaisrahoituksesta oli vajaa 670 miljoonaa euroa, valtion vajaa 310 miljoonaa euroa. Rahoituksesta vajaa 570 miljoonaa euroa kohdistui kaikille avoimeen joukkoliikenteeseen ja runsaat 400 miljoonaa euroa erilaiseen tilausliikenteeseen. Suoran rahoituksen osuus kokonaisrahoituksesta oli 370 miljoonaa euroa. Tästä juna- ja lentoliikenteeseen käytettiin 37 miljoonaa euroa, lähes kokonaan valtion rahaa. Suurten kaupunkien joukkoliikenteeseen panostettiin yhteensä 189 miljoonaa euroa, josta kuntien osuus oli 95 %. Muun kaupunkiliikenteensuora rahoitus oli yhteensä 65 milj. euroa, josta kunnat rahoittivat vajaa 80 % ja valtio runsaat 20 %. Muun joukkoliikenteen suora rahoitus oli yhteensä 75 miljoonaa euroa, josta valtio rahoitti 50 % ja kunnat 50 %. Viimeksi mainitut osuudet jakautuvat usein siten, että valtio rahoittaa 100 % kuntien välisestä joukkoliikenteestä ja kunnat 100 % kuntien sisäisestä joukkoliikenteestä. Valtion suoraan rahoitukseen voidaan em. lukujen lisäksi laskea mukaan julkisiin liikennepalveluihin verrattavan saariston yhteysalusliikenteeseen rahoitus, joka oli vuonna 2011 noin 13 miljoonaa euroa. Matkakustannusten korvausten osuus kokonaisrahoituksesta oli noin 600 miljoonaa euroa. Tästä summasta noin 160 miljoonaa euroa oli Kelan sairausvakuutuslain perusteella maksamia matkakorvauksia ja noin 140 miljoonaa euroa kuntien menoja vammaispalvelulain, kehitysvammalain ja sosiaali- Varsinais-Suomen liikennestrategia

10 huoltolain mukaisiin kuljetuksiin. Kuntien kustannukset koululaislippuihin ja koulukuljetuksiin olivat noin 160 miljoonaa euroa. Kela maksoi keskiasteen opiskelijoiden koulumatkatukea runsaat 40 miljoonaa euroa. Julkisen liikenteen kokonaistuki on kasvanut nopeasti ja kokonaissumma on lähes kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Valtion rahoitus matkakustannusten korvauksiin on kasvanut yli kaksinkertaiseksi. Kuntien matkakorvaukset sekä kuntien suora rahoitus ovat lähes kaksinkertaistuneet. Valtion suora joukkoliikennerahoitus on kasvanut vähiten, vajaa 30 %. Jatkossa matkakorvausten kasvu on saatava taittumaan ja rahoituksesta suurempi osa ohjattava laajempaa käyttäjäkuntaa palveleviin kaikille avoimiin kuljetuspalveluihin. Henkilöliikenteen kehitysnäkymiä Valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen mukaan Varsinais-Suomen asukkaiden kotimaanmatkoista noin 55 % ja kilometreistä noin 70 % kuljetaan henkilöautolla. Lähes 30 % arjen matkoista tehdään jalan tai pyörällä, joukkoliikenteen osuus on noin viisi prosenttia. Runsas viidesosa kotimaanmatkoista on työ-, koulu- tai opiskelumatkoja. Vajaa 40 % on ostos- ja asiointimatkoja ja saman verran on erilaisia vapaa-ajan matkoja. Matkan pituus on keskeinen kulkutavan valintaa ohjaava tekijä. Nykyiset kehityssuunnat, yhdyskuntien hajautuminen ja lähipalveluverkon harventuminen, pidentävät matkojen pituuksia heikentäen kävelyn, pyöräilyn ja tehokkaan joukkoliikenteen edellytyksiä. Samalla autonomistuksen kasvu ja kahden auton talouksien yleistyminen, vähentää merkittävästi muiden kulkutapojen käyttöä. Yhteiskunnan riippuvuus auton käytöstä lisääntyy. Kehitys on ristiriidassa liikennejärjestelmän toimivuus- ja ympäristötavoitteiden kanssa. Pääteillä ja Turun seudulla ruuhkat ja liikenteen haittavaikutukset lisääntyvät samalla kun keskusten ulkopuolella julkisten liikennepalvelujen heikkeneminen ja lähipalvelujen väheneminen merkitsevät isolle osalle väestöä liikkumismahdollisuuksien kaventumista. Väestönkehitys sekä väestön ikääntyminen vaikuttavat myös liikkumiseen ja liikenteeseen. Muun maan tavoin myös Varsinais-Suomessa ikääntyneiden määrä ja osuus kasvaa nopeasti. Kasvavan ja kenties entistä aktiivisemman senioriväestön liikkumistottumukset voivat muuttaa eri matkaryhmien osuuksia ja palvelutarpeiden painopisteitä. Yhtäältä joukkoliikenne- ja kuljetuspalvelujen tarve voi lisääntyä, mutta toisaalta yhä useampi seniori-ikäinen autoilee ja on tottunut auton tarjoamiin liikkumismahdollisuuksiin. Joka tapauksessa jalankulkuympäristössä ja joukkoliikennepalveluissa esteettömyyden merkitys kasvaa ja tieliikenteessä tarvitaan entistä selkeämpää ja turvallisempaa liikkumisympäristöä. Elämäntapojen erilaistuminen, yksilöllisyyden korostuminen ja varallisuuden kasvu ovat toistaiseksi johtaneet erityisesti henkilöautoilun lisääntymiseen. Vapaa-aikaan käytetään enemmän rahaa ja matkustaminen lisääntyy. Toisaalta ihmiset ovat entistä ympäristötietoisempia ja arvostavat turvallisuutta valinnoissaan yhä enemmän. Sosiaalisen kanssakäymisen uudet muodot ja paikat muuttavat samalla liikkumistottumuksia. Väestön keskittyminen kaupunkiseuduille tukee kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen käytön lisääntymistä, mutta toistaiseksi yhdyskuntarakenteen samanaikaisen hajautumisen aiheuttama liikkumisetäisyyksien piteneminen on lisännyt autoistumista. Työaikajoustojen ja etätyön yleistyminen olisi edullinen keino tasoittaa myös kaupunkiseutujen työmatkaliikenteen ruuhkahuippuja. Liikennepolitiikassa kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikenteen käyttöä pyritään edistämään ja henkilöautoliikenteen kasvua hillitsemään. Henkilöautoliikenteen määrä on kuitenkin kasvanut jatkuvasti voimakkaiden taloustaantumien aikoja lu- Kulkumuotojen roolit muuttuvat Autoistuminen on ollut länsimaisen kaupunkirakenteen hajautumisen perusta. Jatkossa biopolttoaineiden ja muun uusiutuvan energian käyttö kasvaa ja polttomoottoreista siirrytään hybridiin ja sähköön. Liikenneväylät ja liikkumisen tavat muovaavat tulevaisuudessakin aluerakenteen ja alueidenkäytön kehityskuvaa. Kulkumuotojen työnjaossa on nähtävissä seuraavia kehitystrendejä: Pitkissä yhteyksissä lentoliikenne jatkaa kasvuaan. Keskipitkissä yhteyksissä raideliikenteen merkitys kasvaa. Auto on edelleen hallitseva kulkutapa taajamien ja vahvimpien joukkoliikennevyöhykkeiden ulkopuolella. Pyöräilyn rooli ja merkitys lyhyen liikkumisen kulkumuotona on kasvussa. Kävely on entistä tärkeämpi kaupungin perusliikkumismuoto. 10 Varsinais-Suomen liikennestrategia

11 kuun ottamatta. Talouden ja varallisuuden kehitys määrittää henkilöautoliikenteen kehittymistä samoin kuin autoilun kustannusten muutokset verrattuna muiden kulkutapojen käytön kustannuksiin. Polttoaineen hinnan voidaan olettaa nousevan, autoilun verot ja maksut eivät oletettavasti ainakaan laske. Liikenteen hinnoittelun muutos hankkimisen verotuksesta käytön mukaan määräytyviin maksuihin on todennäköinen tulevaisuuden muutossuunta. Biopolttoaineet ja sähkö yleistyvät vähitellen henkilöauton käyttövoimana. Jalankulkumatkojen osuus lisääntyy tulevaisuudessa, jos yhä enemmän päivittäisistä matkakohteista on saavutettavissa jalan. Yksin asuvien määrä kasvaa edelleen, mikä puolestaan lisää pienten asuntojen ja jalan ja pyörällä liikkumista suosivan keskustasijainnin kysyntää. Maankäytön muutokset ovat kuitenkin hitaita, kun taas liikkumis- ja kulutuspreferensseissä tapahtuvat muutokset, kuten lähipalveluiden suosiminen, voivat vaikuttaa nopeammin. Myös energian hinnan nousu ja terveys- ja ympäristötietoisuuden kasvu hyödyttävät erityisesti jalankulkua ja pyöräilyä. Liikunta ja virkistys ovat jo nyt tärkeitä motiiveja matkojen tekemiseen jalan tai pyörällä. Viime vuosina pyöräilyn imago yksilöllisenä ja ympäristöystävällisenä kulkutapana on vahvistunut. Pyöräilyn kasvulle onkin tulevaisuudessa hyvät edellytykset, jos liikenneympäristön olosuhteet tukevat sitä. Yhteiskunnan näkökulmasta kävelyn ja pyöräilyn edistämistä perustelee myös lasten ja aikuisten liian vähäisen arkiliikunnan nousu merkittäväksi kansanterveysongelmaksi. Omin jaloin tehdyt matkat tukevat myös toimintakyvyn ylläpitoa väestön ikääntyessä. Väestön keskittyminen kaupunkiseuduille tukee sekä paikallisen että pitkämatkaisen joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. Pitkämatkaisen linja-auto- ja junaliikenteen tarjonnan ja kustannusten muutoksilla on suuri vaikutus sen houkuttelevuuteen. Viime vuosina pitkämatkaisen linja-autoliikenteen kulkutapaosuus on ollut laskussa ja junaliikenteen kasvussa. Linja-autoliikenteessä vuoteen 2019 mennessä tapahtuva kilpailun avautuminen on merkittävä muutos, jonka vaikutuksia on vielä vaikea arvioida. Junaliikenteessäkin kilpailu voidaan avata 2020-luvulla, mikäli se nähdään liikennepoliittisesti hyväksi ratkaisuksi. Sekä linja-auto- että junaliikenteessä kasvavan hintakilpailun voidaan ennakoida lisäävän matkustajamääriä. Haja-asutusalueiden joukkoliikenteen käyttäjämäärien hiipuessa julkisen liikenteen peruspalveluiden turvaaminen edellyttää uusia ratkaisumalleja sekä yhteiskunnan tarjoamien liikennepalvelujen kokonaiskoordinointia eri hallinnonalojen samoin kuin valtion ja kuntien välillä. Tavaraliikenteen tulevaisuudennäkymiä Elinkeinoelämän logistiikan kehitystrendit vaikuttavat myös Varsinais-Suomen liikennejärjestelmän ylläpidon ja kehittämisen tarpeisiin. Tuote- ja palveluvalikoima sekä yritysten toimintatavat suunnitellaan enenevässä määrin asiakaslähtöisesti, mikä yhdessä varastojen vähentämisen kanssa edellyttää tilauksesta toimitukseen kuluvan ajan lyhentämistä. Kun kuljetusverkossa on riittävästi kuljetettavaa tavaraa, mahdollistuvat aikataulultaan tiheät ja säännölliset kuljetusyhteydet. Tavaravirrat keskittyvät logistisesti edullisiin kuljetuskäytäviin, joilla pystytään tarjoamaan aikataulultaan tiheitä ja säännöllisiä kuljetusyhteyksiä. Tämä edellyttää terminaalitoimintojen keskittämistä ja keskusterminaaleihin tukeutuvia jakeluyhteyksiä. Kansainvälisessä liikenteessä tämä merkitsee laiva- ja lentoliikenteen keskittymiskehitystä sekä tarvetta satamien ja lentoasemien hyvälle integroitumiselle muuhun kuljetusjärjestelmään. Esimerkiksi Skandinaviaan suuntautuvat kuljetukset ovat vahvasti keskittyneet Turun ja Naantalin satamiin. Suomen lähialueen, erityisesti Ruotsin ja Venäjän, talouden kehitys ja merkitys Suomen kauppakumppanina näkyy myös liikenteessä ja luo mahdollisuuksia yritystoiminnalle. Teollisuustuotannon ja kaupan hankinta- ja myyntiketjujen niin globaalisti kuin paikallisesti hajautuneiden tavaravirtojen tehokas hallinta on yksi tärkeimmistä logistisista haasteista. Kauppa ja teollisuus ulkoistavat logistisia toimintojaan logistiikkayrityksille, jotka hoitavat ja yhdistelevät nopeutuvia ja ohentuvia tavaravirtoja kustannustehokkaiksi kuljetuksiksi. Samalla informaatioteknologia helpottaa ja tehostaa tavaravirtojen ja kuljetusten hallintaa ja ohjausta. Maantieteellisesti logistiset palvelut keskittyvät liikenneyhteyksiltään edullisille alueille. Varsinais-Suomen merkittävin logistinen keskittymä on Turun ja Naantalin satamien, Turun Kehätien ja lentokentän ympäristön muodostama vyöhyke. Kuljetuksilta vaadittavat ominaisuudet vaihtelevat eri toimialojen ja eri tavararyhmien välillä. Nopeus- ja täsmällisyysvaatimusten kasvu ja toimituserien pienentyminen korostavat sujuvien tieyhteyksien tarvetta. Tiekuljetusten painopiste on päätieverkolla lukuun ottamatta maa- ja metsätalouden kuljetuksia, jotka liikkuvat suurelta osin myös alemmalla tieverkolla. Monille metsä-, metalli- ja kemian teollisuuden suurille tuotantoyksiköille kustannustehokkaat junakuljetukset ovat elinehto. Useille kansainvälistä kauppaa käyville yrityksille myös satamien läheisyys on kilpailuetu ja joillekin keskeinen sijoittumisperuste. Esimerkiksi Uudenkaupungin lannoitetehtaiden toimintaedellytyksenä on ratayhteys ja sijainti sataman äärellä. Globalisaation edetessä yritykset ovat kansainvälistyneet ja verkottuneet. Tuotanto on hajautunut eri puolille maailmaa, mikä on lisännyt kuljetusten ja kansainvälisten yhteyksien tarvetta. Tämä on usein ristiriidassa liikenteen ympäristöhaittojen vähentämisen kanssa. Moni asia voi kuitenkin muuttua tulevaisuudessa. Esimerkiksi kuljetusten hinta suhteessa kolmannen maailman tuotantokustannuksiin voi nousta, mikä Varsinais-Suomen liikennestrategia

12 tukee paikallisen tuotannon edellytyksiä. 3D-tulostus voi mullistaa tuotannon sijaintivalinnat ja kaupan digitalisoituminen vähittäiskaupan palveluverkon ja logistiikan. Rautatiekuljetukset ovat voimakkaimmin muutaman toimialan (metsä-, metalli- ja kemianteollisuus) ja Venäjän liikenteen kehittymisen varassa, kun taas tiekuljetuksissa kysyntäpohja on laaja, eikä se ole yhtälailla altis nopeille toimialamuutoksille. Kuorma-autojen maksimimassojen ja -mittojen korottaminen lisää jatkossa autokuljetusten suhteellista kilpailukykyä. Kumipyöräkuljetusten suoritteen ennustetaankin kasvavan tasaisesti tulevaisuudessa. Rautateiden kuljetusmäärän on ennustettu pysyvän jokseenkin muuttumattomana pidemmällä aikavälillä. Kaivostoiminta voi kuitenkin tulevaisuudessa lisätä kuljetusmäärää joillain yhteysväleillä merkittävästi. Junakuljetusten liikennetoimintastrategiana on pitkään ollut keskittyminen raskaisiin kokojunakuljetuksiin. Tavaraliikenteen avaaminen kilpailulle ja ratakapasiteetin parantaminen voivat jatkossa tuoda uutta ja uudenlaista palvelutarjontaa ja mahdollistaa uudet kuljetusasiakkuudet. Merikuljetusten kehitykseen vaikuttavat osaltaan yleinen talouskehitys maailmassa ja Itämeren alueella, teollisuustuotannon kilpailukyky Suomessa sekä kuljetuskustannusten muutokset. Vuonna 2015 voimaan astuva Itämeren laivaliikenteen tiukempi rikkidioksidipäästörajoitus nostaa merikuljetusten kustannuksia ja tulevaisuudessa öljyn hinnan nousu voi nos- taa kustannuksia edelleen, mikä heijastuu vienti- ja tuontitavaroiden hintoihin ja sitä kautta mahdollisesti kuljetusmääriin. Merkittäviä kulkutapasiirtymiä ei kuitenkaan ole odotettavissa, sillä vaihtoehtoisia kuljetustapoja merikuljetuksille on harvoin. Merenkulun energiatehokkuutta parannetaan mm. kasvattamalla laivakokoja ja laskemalla ajonopeuksia ja konetehoja. Kehityksen seurauksena paineet keskittää kuljetusvirtoja ja tehostaa logistista ketjua kasvavat. Alentuneet konetehot lisäävät avustustarvetta jääolosuhteissa, mikä voi johtaa eteläisen Suomen satamien suosion kasvuun. Satamien osalta on todennäköistä, että erikoistuminen, liikenteen keskittyminen ja satamien välisen yhteistyön tiivistyminen jatkuu. Yhä useammat tavaralajit siirtyvät yksiköityihin kontti-, traileri- ja vaunukuljetuksiin. Kansainvälisissä kuljetusketjuissa lisääntyvät intermodaalikuljetukset, jossa kuljetettava tavara on koko kuljetusketjun ajan samassa kuljetusyksikössä, vaikka kuljetustapa vaihtuu. Suuryksiköiden käsittely satamissa on tehokasta ja siinä voidaan hyvin hyödyntää teknologiaa. Samalla logistiikkaketjuihin kohdistuvat odotukset ja merikuljetusten tarjonta kehittyvät suuryksikköliikennettä suosiviksi. Varsinais-Suomen satamat ovat panostaneet erityisesti yksikkötavaran kuljetuksiin, mikä luo hyvät edellytykset menestymiseen myös tulevaisuudessa. Samalla maakunta voi jatkossakin tarjota edullisia sijoittumiskohteita ulkomaankauppaa harjoittaville yrityksille, jotka tarvitsevat nopeita merikuljetuksia. Teknologialla liikenneverkkojen tehokkaampaan käyttöön Liikenteessä teknologian kehittyminen luo edellytyksiä liikenneturvallisuuden parantumiselle, päästöjen vähentämiselle sekä liikkumisen ja kuljetusten laadun parantumiselle. Erilaisiin palveluihin liittyvien informaatiojärjestelmien kehittyminen luo uusia mahdollisuuksia palvelutason nostamiselle ja kokonaan uusille palveluille. Toisaalta liikennejärjestelmän tekniikka monimutkaistuu ja haavoittuvuus lisääntyy. Teknologian kehitys tukee liikennepolitiikan painopisteen siirtoa liikenneväylien rakentamisesta liikenneverkkojen tehokkaaseen operointiin. Nyt kokeiluasteella olevat teknologiat, joilla mahdollistetaan puoliksi tai kokonaan automatisoitu liikenne, ovat todennäköisesti markkinoilla jo vuonna 2020 ja vuoteen 2030 mennessä käytön uskotaan olevan laajaa. Liikenteen robotisointi liittyy niin henkilö- kuin tavaraliikenteenkin automatisointiin sekä liikennetarpeen poistamiseen. Liikenteen automatisointi muun muassa tehostaa olemassa olevan liikenneinfran käyttöä, vähentää liikenne- ja pysäköintitilan tarvetta kaupunkialueilla ja monipuolistaa matkaan kuluvan ajan käyttömahdollisuuksia. Varsinaissuomalaisilla toimijoilla on halu ja valmius olla mukana kehittämässä ja ottamassa käyttöön uuden teknologian tuomia mahdollisuuksia. 12 Varsinais-Suomen liikennestrategia

13 2 Tavoitteet 2.1 Valtakunnalliset ja maakunnalliset tavoitteet ja linjaukset Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistuksessa (2008) pyrittiin vastaamaan uusiin alueidenkäytön haasteisiin, erityisesti ilmastonmuutokseen. Tärkeitä teemoja alueidenkäyttötavoitteissa ovat muun muassa yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ja liikennemäärien hillintä. Tavoitteiden mukaan alueidenkäytöllä pyritään tukemaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita. Yhdyskuntarakenteen kehittämisessä pyritään palvelujen ja työpaikkojen hyvään saavutettavuuteen sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen. Valtioneuvoston liikennepoliittisessa selonteossa eduskunnalle (2012) linjataan liikennepolitiikkaa vuosille Selonteon mukaan liikennepolitiikkaa tulee suunnitella osana koko yhteiskunnan kehittämistä ja tiiviissä yhteistyössä eri hallinnonalojen kesken. Uusi liikennepolitiikka korostaa palvelutasoon perustuvaa päätöksentekoa ja käyttäjälähtöisyyden kehittämistä. Liikennejärjestelmän palvelutaso perustuu asiakkaiden tarpeisiin ja tukee maan eri osien vahvuuksia. Selonteon keskeisissä linjauksissa painotetaan joukkoliikenteen helppokäyttöisyyttä sekä kävelyn ja pyöräilyn edistämistä. Kuljetusten ja logistiikan tuottavuudessa nousevat esille verkkojen joustava ja tehokas kehittäminen sekä kunnossapidon priorisointi. Liikennepoliittisessa selonteossa listattiin hallituskaudella aloitettavat liikenneverkon kehittämishankkeet sekä vuosien kehittämisohjelman suunnittelukohteet. Varsinais-Suomen alueelta kehittämishankkeissa on mukana valtatien 8 Turku Pori-yhteysvälihankkeen 1. vaihe (100 M ). Lisäksi hallituskauden aikana rahoitetaan neljän suuren kaupunkiseudun kanssa laadittavissa MAL-aiesopimuksissa sovittavat pienet maankäytön ja liikenteen yhteensovittamiseen liittyvät toimenpiteet. MAL-hankekokonaisuuksien rahoitus hallituskauden aikana on 60 M, josta sekä valtion että kuntien osuus on 50 prosenttia. Turun seudun osuus valtion rahoituksesta on 5 M. Selonteon suunnittelukohteissa on mukana Tampereen ja Turun raitiotie- ja lähijunaliikenne. Selonteon lähtökohtana on, että kaupunkiratahankkeet toteutetaan periaatteella valtion ja kuntien kesken. Metron ja kaupunkiraitioteiden rakentamista valtio avustaa 30 prosentin osuudella. Liikenne- ja viestintäministeriön vuoden 2013 lopulla valmistuneessa Liikenteen ympäristöstrategiassa on haettu ratkaisuja kolmeen ympäristöongelmaan, joiden kohdalla liikenteen osuus on keskeinen. Ne ovat ilmastonmuutoksen hillintä, liikenteen aiheuttamien terveyshaittojen vähentäminen sekä Itämeren suojelu. Keinojen keskiössä ovat vähäpäästöiset ajoneuvoteknologiat ja vaihtoehtoiset käyttövoimat, mutta myös kansalaisten liikkumistapojen muutokset. Toteutuakseen strategian tavoitteet vaativat todennäköisesti myös uusia taloudellisia ohjauskeinoja sekä liikenteen älykkäiden palvelujen käyttöön ottoa. Toimenpiteet kohdistetaan erityisesti Varsinais-Suomen liikennestrategia

14 tieliikenteeseen, sillä sen osalta tavoitteisiin pääseminen on suurimmaksi osaksi kotimaisissa käsissä. Lisäksi tieliikenteen osuus päästöistä, ja siten myös päästövähennysten mahdollisuus, on suurin. Lento- ja meriliikenteen osalta kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet ja -keinot linjataan pääosin kansainvälisissä neuvotteluissa. Rautatieliikenteen osuus kasvihuonekaasupäästöistä on vähäinen suhteessa muihin liikennemuotoihin. Liikenneolosuhteet 2035 (2011) on Liikenneviraston asiantuntijanäkemys tulevaisuuden liikennejärjestelmästä ja siinäkin painotetaan liikennejärjestelmän kehittämistä yhdessä eri toimijoiden kanssa. Liikenneviraston tavoitteina ovat toimivat liikenneyhteydet ja hyvinvoiva Suomi, joiden toteuttamiseksi suunnitelmassa painotetaan liikenneverkon päivittäistä liikennöitävyyttä, pieniä kehittämistoimia sekä joukkoliikenteen rahoituksen lisäystä erityisesti kasvaville kaupunkiseuduille. Tieliikenteen turvallisuuden parantamista ohjaa liikenneturvallisuusvisio, jonka mukaan liikennejärjestelmä on suunniteltava siten, ettei kenenkään tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti. Suomessa onnettomuuksien vähentämistavoite mukailee EU:n tavoitetta puolittaa liikennekuolemat vuoden 2010 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Kun samalla tieliikenteen määrät ja suoritteet kasvavat ja liikenneväylien parantamiseen käytettävissä olevan rahoituksen taso on alhainen, on tavoite haastava. Valtakunnallisesti liikennekuolemia vähentävät erityisesti alkolukon yleistyminen, turvalaitteiden käytön lisääminen sekä tiedotuksen että sanktioiden avulla, taajamien nopeusrajoitusten sovittaminen liikenneympäristön mukaiseksi sekä automaattisen nopeusvalvonnan lisääminen ja kehittäminen. Liikennestrategian toimenpiteillä pyritään vastaamaan Varsinais-Suomen maakunnan yleisiin kehittämistavoitteisiin. Maakuntasuunnitelman (2014) saavutettavuutta koskevan vision mukaan Varsinais Suomessa on toimiva infrastruktuuri kestävä yhdyskuntarakenne ja älykäs liikennejärjestelmä. Avoin, innostava ja keskusteleva Varsinais Suomi on hyvä paikka asua ja toimia. Maakunnan keskeiset menestystekijät ovat elinkeinoelämän avainalojen kilpailukyky sekä verkostoituvien kaupunkiseutujen kestävä kasvu. Varsinais-Suomen elinkeinoelämän vahvuutena on monipuolisuus. Avainaloja ovat mm. teknologiateollisuus (metalli-, kone- ja elektroniikkateollisuus), meriklusteri (satamat, meriteollisuus, vientilogistiikka), kemianteollisuus, bioala, elintarvikkeiden tuotanto ja jalostus, koulutuspalvelut ja luovat alat sekä matkailu. Ympäristö-, liikenneturvallisuus- ja alueidenkäyttötavoitteet ovat valtakunnallisia reunaehtoja Liikennesektori kantaa vastuunsa ilmastonmuutoksen hillinnässä kansainvälisten sopimusten mukaisesti. Liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentäminen sovittuun tahtiin ei onnistu pelkästään teknologian keinoin, vaan autoliikenteen kasvu pitää pysäyttää. Tämä muodostaa ison haasteen koko Suomen liikennepolitiikalle. Muita keskeisiä liikenteen ympäristötavoitteita ovat liikenteen aiheuttamien melu- ja ilmanlaatuongelmien vähentäminen sekä merenkulun ympäristöonnettomuusriskien pienentäminen. Varsinais-Suomen liikenneonnettomuuksissa kuolee vuosittain lähes kolmekymmentä ihmistä. Valtakunnallisena liikenneturvallisuusvisiona on, että kenenkään ei tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä. Haastava tavoite edellyttää turvallisuuden vahvaa painottamista myös liikennejärjestelmän kehittämistoimia suunniteltaessa ja niistä päätettäessä. Liikennejärjestelmän kehittäminen on sidottu kestävän yhdyskuntarakenteen tukemiseen valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kautta. 14 Varsinais-Suomen liikennestrategia

15 2.2 Varsinais-Suomen liikennejärjestelmän kehittämistavoitteet ja -linjaukset Varsinais-Suomen liikennejärjestelmän suunnittelua ja kehittämistä ohjaavat seuraavat tavoitteet ja niitä tarkentavat linjapäätökset. Lisäksi yhteiskunnan asettamina reunaehtoina otetaan huomioon liikenneturvallisuuden parantamisen valtakunnalliset linjaukset, kestävän kehityksen edistämiselle asetetut tavoitteet ja velvoitteet sekä yhteisten varojen vastuullisen käytön edellyttämä kustannustehokkuus. Turun seudulla liikennejärjestelmän kehittämiselle on asetettu yksityiskohtaisemmat tavoitteet seudun rakennemallityössä sekä kaupunkiseudun liikennejärjestelmätyön yhteydessä. Taulukko 1. Varsinais-Suomen liikennejärjestelmän kehitämistavoitteet ja -linjaukset TAVOITTEET LINJAPÄÄTÖKSET Elinkeinoelämän ja kestävän aluekehityksen edellytykset Varsinais-Suomi lisää ylimaakunnallista yhteistyötä keskeisten liikennekäytävien kehittämisessä ja on vahvasti mukana Oslosta Tukholman, Turun ja Helsingin kautta Pietariin ulottuvan Pohjoisen kasvukäytävän kehittämisessä. Kuljetukset ja logistiikka Ensisijaisesti kehitetään Helsingin ja Pietarin, Pirkanmaan ja Keski-Suomen sekä länsirannikon suunnilta Varsinais-Suomen satamien kautta Itämerelle ja Skandinaviaan Sujuvat liikenneyhteydet, tehokkaat terminaalit ja toimivat logistiset palvelut vahvistavat suuntautuvia kuljetusketjuja. Varsinais-Suomen porttiasemaa Skandinavian Valtio, kunnat ja yritykset parantavat tärkeimpien kuljetusketjujen kilpailukykyä yhteistyössä ja kustannustehokkaimpia keinoja käyttäen, sovittamalla yhteen liiken- ja Itämeren liikenteessä ja palvelevat samalla hyvin maakunnan elinkeinoelämän avainalojen nöinnin ja logististen palvelujen kehittämisen, hyvän kunnossapidon, tarvittavat investoinnit sekä oikeudenmukaisen maksupolitiikan. kuljetustarpeita. Henkilöliikenne Hyvät liikenneyhteydet yhdistävät Turun ja seutukunnat maakunnan laajuiseksi vahvaksi työmarkkina-alueeksi, kytkevät Varsinais- Suomen kiinteäksi osaksi eteläisen Suomen kaupunkiverkostoa sekä tarjoavat elinkeinoelämää hyvin palvelevat kansainväliset yhteydet. Kestävä liikkuminen ja yhdyskuntarakenne Kestävät ja innovatiiviset kulkutavat Kestävien kulkutapojen (kävely, pyöräily ja joukkoliikenne) suosio ja kulkutapaosuus kasvavat kaupunkialueilla, taajamissa ja kaukoliikenteessä. Yhdyskuntarakenne Maankäyttöä ja liikennettä suunnitellaan ja toteutetaan kokonaisuutena siten, että kaavoitus- ja liikenneratkaisut tukevat toisiaan ja ohjaavat kehitystä kohti eri alueiden yhteisesti sovittuja ja alueiden vahvuuksista lähteviä kehittämistavoitteita. Edistetään sellaisia uusia toimintatapoja ja maankäyttöratkaisuja, joilla liikkumistarve vähenee. Maaseudun ja saariston liikenneyhteydet Seutu- ja yhdystieverkolla, maaseudun julkisessa liikenteessä sekä saaristoliikenteessä turvataan henkilö- ja tavaraliikennettä palvelevat peruspalvelutasoiset yhteydet, joka luovat edellytykset maaseudun ja saaristoalueen säilymiselle elävänä asumisen ja yrittämisen alueena. Varsinais-Suomen seutukeskusten ja Turun välillä tarjotaan turvalliset alle tunnin työmatkayhteydet molempiin suuntiin sekä joukkoliikenteellä että henkilöautolla. Lisäksi varmistetaan edellytykset maakuntarajat ylittävälle työssäkäynnille Uudenmaan, Forssan ja Rauman suuntiin. Turusta Helsingin ja Tampereen suuntaan luodaan edellytykset korkeatasoisille markkinaehtoisille joukkoliikenneyhteyksille, joiden vuorotarjonta on vähintään kerran tunnissa ja pääosa yhteyksistä on selvästi henkilöautoa nopeampia. Satakunnan suuntaan tavoitellaan nopeudeltaan henkilöauton kanssa kilpailukykyistä, vähintään tunnin vuorovälin joukkoliikennetarjontaa. Kuntien tärkeimmissä kaupunki- ja taajamakeskuksissa parannetaan kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita ja houkuttelevuutta monipuolista keinovalikoimaa hyödyntäen. Turun seudun liikennejärjestelmää sekä kaukoliikenteen yhteysvälejä erityisesti Helsingin, Tampereen ja Porin suuntiin kehitetään siten, että joukkoliikenteen kilpailukyky suhteessa henkilöautoon paranee selvästi. Seurataan uusia liikennevälineiden ja -järjestelmien sekä logistiikan innovaatioita ja tutkitaan niiden tarjoamia mahdollisuuksia maankäytön ja liikenteen kehittämiseen sekä toimivuuden parantamiseen. Kuntien uusi maankäyttö ohjataan alueille, jotka tukevat arjen toimintojen hyvää saavutettavuutta myös kestävillä kulkutavoilla. Yhdyskuntarakenteen suojaamista edistetään kaupunkikeskustoissa raskaan liikenteen ja läpiajoliikenteen aiheuttamilta haitoilta. Seutu- ja yhdystieverkolla määritetään maakunnan osa-alueiden kannalta keskeiset, tiestön hoidossa ja ylläpidossa priorisoitavat yhteydet. Saaristoliikenteessä priorisoidaan vakituisen asutuksen ja elinkeinoelämän tarpeet sekä huomioidaan merkittävimmät matkailureitit. Saaristoliikenteen ja maaseudun julkisen liikenteen osalta tarvitaan laajempia uudelleenarviointeja, joissa tarkastellaan liikenteen kustannustehokkaampia järjestämis- ja hankintatapoja, alueiden tämän päivän liikennetarpeita sekä yhteiskunnan toimesta varmistettavaa palvelutasoa. Varsinais-Suomen liikennestrategia

16 3 Liikennejärjestelmän palvelutaso ja kehittämistarpeet 3.1 Palvelutasotarkastelun sisältö Varsinais-Suomen liikennestrategian lähtökohdaksi on laadittu palvelutasotarkastelu. Tarkastelussa on kuvattu maakunnan henkilöliikenteen ja kuljetusten kannalta keskeisten palvelutasotekijöiden nykytaso, asetettu niille asukkaiden, elinkeinoelämän ja aluekehityksen tarpeista johdetut tavoitetasot ja sen perusteella analysoitu, vastaako nykyinen tai ennakoitu taso tavoitetta. Tarkastelun tulokset on kuvattu tiivistetysti seuraavissa luvuissa Tarkastelun tuloksena on perusteltuja parantamistarpeita, jotka ovat olleet luvun 4 toimenpideohjelman lähtökohtina ja joihin jatkosuunnittelussa pyritään löytämään hyviä ja kustannustehokkaita parantamistoimia laajaa keinovalikoimaa hyväksi käyttäen. Asukkaiden ja yritysten henkilöliikenne- ja kuljetustarpeita kuvaava palvelutasotarkastelu ei kata kaikkia näkökulmia, vaan sen lisäksi on otettu huomioon myös muista liikennejärjestelmän kehittämistavoitteista ja yhteiskunnallisista reunaehdoista (kuten ympäristö, turvallisuus, kustannustehokkuus) johdettuja kehittämistarpeita. Samoin on otettu huomioon liikennejärjestelmän monista osa-alueista laadittujen tarkempien selvitysten ja suunnitelmien analyysit ja toimenpide-ehdotukset. Erilaisilla matkoilla korostuvat eri palvelutasotekijät. Työ- ja opiskelumatkoilla sekä työasia- ja liikematkoilla korostuvat matka-aikaan ja sen ennakoitavuuteen liittyvät tekijät, pitkillä matkoilla myös matka-ajan käyttömahdollisuus. Asiointimatkoilla painottuu helppous, esimerkiksi tavaroiden kuljetusmahdollisuus. Myös pitkillä vapaa-ajan matkoilla painottuu helppous, samoin matkanteon mukavuus. Turvallisuus on tärkeä palvelutasotekijä kaikilla matkoilla, mutta sen merkitys korostuu erityisen paljon lasten koulu- ja muilla matkoilla. Turvallisuutta voidaan pitää myös reunaehtona: matkan on oltava ensin riittävän turvallinen, vasta sen jälkeen nousee esiin muiden palvelutasotekijöiden merkitys. Matkan kustannuksen merkitys riippuu vahvasti paitsi matkaryhmästä, myös matkaajan sosioekonomisesta asemasta. Eri yhteyssuunnilla ja eri kulkumuodoissa painottuvat eri matkaryhmät ja samalla eri palvelutasotekijät, joskin tärkeimmillä pääsuunnilla on monentyyppistä liikennettä. Pääosa työmatkoista tehdään kaupunkiseutujen ja kuntien sisällä, mutta niiden ulkopuolella isoja työmatkavirtoja on erityisesti valtateillä 1, 8 ja 9. Junalla tehdään paljon työmatkoja Turun ja Salon välillä ja merkittävä työmatkavirta jatkuu Salon ja Helsingin välillä. Linja-autoliikenteessä painottuvat lyhyemmät työmatkat. Pitkät liikematkat korostuvat erityisesti Helsingin suuntaan sekä junalla että autolla, junalla myös Tampereen suuntaan. Pitkiä maakunnan sisäisiä seudullisia vapaa-ajan ostos-, asiointi- ja vierailumatkoja on työmatkojen tapaan paljon valtateillä 1, 8 ja 9. Pitemmillä vapaa-ajan matkoilla korostuu erityisesti Helsingin suunta, pienemmässä määrin myös muut pääsuunnat. Kulkutapoina ovat sekä auto, juna että bussi. Vapaa-ajan asunnoille suuntautuvat matkat aiheuttavat normaaliliikenteeseen verrattuna suuria liikennemäärähuippuja erityisesti saaristoon johtavilla seututeillä ja lautoilla. 16 Varsinais-Suomen liikennestrategia

17 Varsinais-Suomen aluekehityksen näkökulmasta keskeinen palvelutasotekijä on maakunnan ja sen osa-alueiden saavutettavuus, ts. matkaan kuluva aika ja sen puitteissa saavutettavat määränpäät. Kohtuullisen matka-ajan rajaaman työmarkkinaalueen riittävä koko (yritysten saatavilla oleva työvoima ja asukkaille tarjolla olevat työpaikat), yritysten saavutettavissa oleva asiakaspotentiaali sekä työ- ja elinkeinoelämän kansallisen ja kansainvälisen toiminnan edellyttämät yhteydet ovat välttämättömiä edellytyksiä alueen houkuttelevuudelle yritysten ja asukkaiden sijoittumispaikkana. Maakunnan menestyminen edellyttää myös, että elinkeinoelämän nykyisten ja tulevien avainalojen kuljetustarpeet voidaan hoitaa riittävällä kustannustehokkuudella ja luotettavuudella. Erityyppisten tuotteiden kuljetuksissa korostuvat eri palvelutasotekijät. Kulutus-, arvo- ja investointitavaroiden (esim. koneet, laitteet ja erilaiset komponentit sekä säilyvät elintarvikkeet, vaatteet ym. vähittäiskaupan tavarat) kuljetuksilta odotetaan ennen kaikkea hyvää toimitusketjun hallintaa, mikä tarkoittaa riittävää kuljetustiheyttä, täsmällistä perille tuloa ja tuotteiden vaurioitumattomuutta. Ryhmään kuuluvat myös liikenneyhteyksille erityisiä vaatimuksia asettavat erikoiskuljetukset. Elintarviketeollisuuden ja alkutuotannon tuoretuotteet puolestaan on saatava mahdollisimman tuoreena vähittäiskaupan myyntiin tai jatkojalostukseen. Tuoretuotteiden kuljetusten tärkeitä palvelutasotekijöitä ovat tuotteiden säilyminen kuljetuksen aikana sekä perilletulon täsmällisyys. Irtotavaroiden (esim. raakapuu, maa-ainekset, mineraalit, raakaöljy) kuljetuksissa toimituserät ovat varsinkin ulkomaankuljetuksissa suuria ja kuljetuksilta odotetaan erityisesti hyvää kustannustehokkuutta. Laadulliset tekijät kuten kuljetusten perilletulon täsmällisyys ei ole yhtä tärkeää, joskin sitäkin vaaditaan terminaalitoimintojen tehokkuusvaatimusten ja tuotantoprosessin häiriöttömyyden vuoksi. Massatavaroita (mm. paperi, sellu ja sahatavara, metalliaihiot, muovit, rakennuslevyt ja -villat) kuljetetaan sekä suuryksiköissä että muulla tavoin yksiköityinä. Massatuotteiden kuljetuksissa painottuu tavaralajista riippuen perilletulon täsmällisyys, kustannustehokkuus ja tuotteiden vaurioitumattomuus. Vaarallisten aineiden (esim. kaasut, hapot, polttoaineet, räjähteet) kuljetuksissa korostuu turvallisuuden merkitys. Teollisuusprosesseihin liittyen myös perille tulon täsmällisyys on tärkeää samoin kuin kuljetusten kustannustehokkuus suurissa toimituserissä. Varsinais-Suomen liikennestrategia

18 3.2 Maakunnan ja sen osa-alueiden saavutettavuus Matka-aika ja saavutettavuusvyöhykkeet Matka-aika on tärkeä palvelutasotekijä useimmilla matkoilla, erityisesti työmatkoilla ja työhön liittyvillä asiointi- ja liikematkoilla. Matka-aikasuhde eri kulkumuotojen välillä on tärkeä kulkutavan valintaan vaikuttava tekijä. Kuljetuksissa matka-ajan pituus on yksi palkka- ja kalustokustannusten kautta vaikuttava kustannustekijä, jonka merkitys riippuu mm. kuljetettavasta tavaralajista ja koko logistiikkaketjun pituudesta. Joissain tapauksissa matka-aika voi hyvin olla kriittinen tekijä tehokkaan liikennöinnin ja kuljetuskaluston käytön kannalta, esimerkkinä tiukasti vuorokausirytmiin aikataulutetut laivayhteydet Ruotsiin. Liikenneyhteyksien tarjoamat matka-ajat määrittävät keskuksen saavutettavuuden, jota voidaan kuvata tietyllä aikaetäisyydellä saavutettavissa olevalla työvoima-, asiakas- ja työpaikkapotentiaalilla sekä päivittäisillä yhteysmahdollisuuksilla yrityselämän kannalta keskeisiin ulkomaan kohteisiin. Saavutettavuus on merkittävä aluekehityksen edellytyksiä luova tekijä. Saavutettavuutta ja matka-aikatavoitteita määritettäessä on perusteltua erottaa kahden tyyppisiä saavutettavuusvyöhykkeitä: - Työssäkäynnin ja päivittäisen vuorovaikutuksen vyöhykkeet (työ- ja asuntomarkkina-alue, päivittäismatkojen vyöhyke) kuvaavat sijoittumispreferenssejä asukkaiden kannalta sekä sellaisten yritysten kannalta, joille laajat työvoima- tai asiakasmarkkinat ovat tärkeitä, esimerkkinä vähittäiskauppa. Pitkän aikavälin trendinä on ollut matkanteon nopeutuminen kulkuvälineiden ja liikennejärjestelmän kehittymisen myötä, jolloin samassa matka-ajassa ehtii pitemmälle. Samanaikaisesti on ollut nähtävissä, että erityisesti suurilla kaupunkiseuduilla työmatkoilla hyväksytään entistä pitemmät matkat. Käytännössä kuitenkin yli tunnin työ- ja opiskelumatkat tai ostosmatkat ovat Suomessa vielä varsin harvinaisia, erityisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Työssäkäyntialueen rajana käytetäänkin usein tunnin matka-aikaa. Harrastuksiin, palveluihin ja ystävien luo suuntautuvien arkipäivän vapaa-ajan matkojen määrittämä tiiviimmän päivittäisen vuorovaikutuksen vyöhyke on suppeampi kuin pelkkä työssäkäyntialue. - Työelämän vuorovaikutuksen vyöhyke (alue tai kaupunkiverkko, jonka sisällä on mahdollisuus tapaamiseen esimerkiksi puolen päivän, normaalin työajan tai päivän puitteissa). Työelämän vuorovaikutuksen alue määräytyy mahdollisuudesta tehdä liike-elämän, hallinnon ja muiden organisaatioiden toiminnan edellyttämiä neuvottelu- ja liikematkoja työpäivän puitteissa. Saavutettavuustarkasteluissa on usein käytetty 3 5 tunnin yhdensuuntaista matka-aikaa, jolloin lähtökohtana on matkustaja, joka haluaa palata yöksi kotiin. On kuitenkin tarpeen erottaa eri laajuisia vyöhykkeitä ja tarkastella koko vuorokauden matkustusmahdollisuuden ohella eritoten tiiviin vuorovaikutuksen mahdollistavia yhteyksiä, jotka mahdollistavat puolen päivän palaverit virka-ajan puitteissa. Tällöin puhutaan käytännössä 1 3 tunnin matka-ajoista. Varsinais-Suomen saavutettavuustavoitteina on, että - Turun ja Salon, Turun ja Uudenkaupungin sekä Turun ja Loimaan työssäkäyntialueet limittyvät toisiinsa maakunnan laajuiseksi vahvaksi työmarkkina-alueeksi. Edellytyksenä on alle tunnin matka-aika sekä autolla että joukkoliikenteellä. - Uudenkaupungin ja Rauman sekä Loimaan ja Forssan työssäkäyntialueet kytkeytyvät yhteiseksi työmarkkinavyöhykkeeksi alle tunnin auto- ja joukkoliikenneyhteyksillä. - Salon työmarkkinavyöhyke jatkuu Helsinkiin ja Loimaan Tampereelle alle tunnin joukkoliikennematkan avulla. Loimaa Toijala-junayhteyden nopeuttaminen tuo myös Hämeenlinnan tunnin matka-ajan päähän Loimaasta. - Pitkämatkaisen työssäkäynnin vyöhyke (alle 1,5 tunnin matka-aika) joukkoliikenteellä ulottuu Turusta Helsinkiin, Tampereelle, Forssaan ja Raumalle. Helsingin ja Tampereen yhteydet mahdollistavat tehokkaan työnteon matkan aikana. - Turun ja Tukholman välillä on hyvät liike- ja matkailuyhteydet molempiin suuntiin. Turusta on helppo tehdä päivän aikana liikematka myös muihin pohjoismaihin, Viroon, Latviaan, Pietariin sekä Keski-Euroopan isoimpiin keskuksiin. 18 Varsinais-Suomen liikennestrategia

19 Merkittävimpiä aluekehitysvaikutuksia syntyy silloin, kun saavutettavuuden parantuessa alueet liittyvät entistä tiiviimmin yhdeksi toiminnalliseksi, riittävän väestöpotentiaalin omaavaksi työssäkäyntialueeksi. Työssäkäyntialueen sijasta voidaan puhua myös päivittäisalueesta, jonka sisällä tehdään työmatkojen lisäksi myös muita arkipäivän matkoja. Erityisen suuri vaikutus on, jos liikennejärjestelmää kehittämällä pystytään yhdistämään pienempi seutu riittävän suureen, jo valmiiksi kasvupotentiaalia omaavaan kaupunkiseutuun. Käytännössä hyöty alueiden välisestä parantuneesta saavuttavuudesta perustuu suurelta osin työmarkkina-alueiden yhdistymiseen, mikä vaikuttaa kahdella tavalla. Toisaalta asukkaille tarjolla olevien työpaikkojen määrä kasvaa, mikä parantaa erityisesti pienemmän alueen vetovoimaa asumisalueena. Toisaalta alueiden yrityksille ja muille organisaatioille, esimerkiksi kunnille, tilanne merkitsee työvoiman saatavuuden paranemista. Tämä hyödyttää usein myös suurempaa keskusta. Tutkimusten mukaan suurimpia vaikutuksia työssäkäyntiin tuottavat toimenpiteet, jotka lyhentävät matkojen ajallista kestoa minuutin matka-aikavälin sisällä tai sisään. Vielä toimenpiteillä, jotka lyhentävät työmatkojen ajallista kestoa alle tunnin matka-ajan sisään, voidaan olettaa olevan näkyviä aluekehitysvaikutuksia. Luonnollisesti vielä pitemmilläkin matkoilla matka-ajan lyhenemisellä on vaikutusta. Tällaisten ylipitkää työmatkaa tekevien ihmisten määrä on kasvanut ja kasvaa tulevaisuudessa edelleen. Pitemmillä matkoilla matkaajan hyödyntämismahdollisuus korostuu, mikä näkyy erityisesti junamatkojen kilpailukyvyssä pitkillä työ- ja liikematkoilla. Matka-aikatavoitteet Keskusten välisten yhteyksien matka-aikatavoitteet perustuvat edellä asetettuihin saavutettavuustavoitteisiin. Päivittäisen ja työelämän vuorovaikutusalueiden laajentuessa ja liikenteen kasvaessa haasteena on liikenteen kasvun ohjaaminen auton sijaan joukkoliikenteeseen. Tämä edellyttää sekä juna- että linja-autoliikenteen matka-aikojen, hinnan ja laatutason kilpailukyvyn parantamista autoliikenteeseen verrattuna. Tämä on otettu matka-aikatavoitteissa huomioon siten, että merkittäviä matka-aikojen lyhenemiä ja sen kautta päivittäisen ja työelämän vuorovaikutusalueiden vahvistumista tavoitellaan nykyistä nopeammilla junayhteyksillä. Henkilöautomatkoilla on pääsääntöisesti tavoitteena nykyisen matka-ajan säilyttäminen. Turun kaupunkiseudulla liikenteen kasvu kuitenkin hidastaa matkoja ruuhka-aikoina. Linja-autojen matka-aikatavoitteeksi on pitemmillä matkoilla asetettu 1,2 kertaa nykyinen henkilöauton matka-aika, mikä on realistinen tavoite ottaen huomioon pakolliset pysäkkiviiveet, mutta edellyttää yhteysvälien pääteitä pitkin kulkevia nopeita vuoroja. Turun seudullisen liikenteen yhteyksissä Paraisille, Paimioon, Auraan ja Mynämäkeen tavoitteena on 1,1 kertaa henkilöauton matka-aika, mikä on saavutettavissa lisäämällä nopeita työmatkavuoroja, nopeuttamalla joukkoliikenteen kulkua kaupunkiseudun sisääntuloväylillä ja keskustassa joukkoliikenneetuisuuksien avulla sekä vähentämällä rahastukseen kuluvia pysäkkiviiveitä. TURKU TAMPERE TURKU HÄMEENLINNA UUSIKAUPUNKI LAITILA LOIMAA Seutukeskusten tiiviin päivittäisen vuorovaikutuksen! vyöhykkeet: alle 40 min matka-aika Juna: alle 30/45 min matka-aika TURKU SALO TURKU HELSINKI Maakuntakeskuksen työ- ja! asuntomarkkina-alue: alle 60 min matka-aika Juna: alle 40/50 min matka-aika PARAINEN Maakuntakeskuksen pitkämatkaisen! työssäkäynnin vyöhyke: alle 1,5 h:n matka-aika Maakuntakeskuksen pitkämatkaisen työssäkäynnin! vyöhyke: alle 1,5 h:n matka-aika junalla Kuva 6. Saavutettavuustavoitteet MAAKUNTAKESKUS SEUTUKUNTAKESKUS/-PARI KUNTAKESKUS KUNTA-/ALAKESKUS Varsinais-Suomen liikennestrategia Varsinais-Suomen liitto 2014

20 Taulukko 2. Matka-aikatavoitteet on asetettu seuraaville yhteysväleille (runkomatkoille keskustasta keskustaan): Yhteysväli Matkaaika auto min (Google) Tavoite auto min Matkaaika bussi min Tavoite bussi min (1.1*auto - 1.2*auto) Matkaaika juna min Tavoite juna min* (selvästi alle auton) Huom! Tiiviin päivittäisen vuorovaikutuksen vyöhyke (alle 40 minuutin matka-aika) 1. Paimio- Turku 26 alle (m-tie 30) 30 ei junaa alle 20 (alle 30) bussi: moottoritievuoroja nyt vähän juna: kaukojunan pysähdys (lähijuna) 2. Aura- Turku 28 alle ei junaa alle 20 (alle 30) bussi: vt 9 vakiovuoron matka-aika juna: kaukojunan pysähdys (lähijuna) 3. Laitila- Rauma 28 alle bussi: pikavuoron matka-aika 4. Mynämäki -Turku 29 alle bussi: pikavuoron matka-aika 5. Parainen- Turku 29 alle tarve nopeille työmatkabussivuoroille 6. Somero- Salo 32 alle Loimaa- Forssa 34 alle Salo- Turku 41 alle (--) alle 30 (45) Työ- ja asuntomarkkina-alue (alle tunnin matka-aika) 9. U:ki- Rauma 46 alle Laitila- Turku 47 alle bussi: pikavuoron matka-aika juna: kaukojuna (lähijuna) bussi: pikavuoron matka-aika bussi: pikavuoron matka-aika bussi: vakiovuoron aika, pikavuoroja vähän 11. Loimaa- Turku 53 alle (--) alle 40 (50) juna: kaukojunan tavoiteaika sisältää lisäpysähdyksen Aurassa (suluissa lähijuna) 12. U:ki- Turku 62 alle ei junaa 50 bussi: nyt ei pikavuoroja juna: lähijunan matka-aika 13. Loimaa- Tampere 70 alle 90 (90) alle 60 bussi: nopeita vt 9 pikavuoroja nyt vähän juna: kaukojunan matka-aika 14. Salo- Helsinki 82 alle alle 60 bussi: pikavuoron matka-aika juna: tavoiteaika vaatii oikoradan Pitkämatkaisen työssäkäynnin vyöhyke (alle puolentoista tunnin matka-aika) 15. Turku- bussi: pikavuoron matka-aika Rauma 75 alle Turku- Forssa 77 alle bussi: pikavuoron matka-aika 17. Turku- Helsinki 110 alle alle 90 bussi: erikoispikavuoron matka-aika juna: tavoiteaika vaatii oikoradan 18. Turku- Tampere 117 alle 120 (125) alle 90 bussi: nopeita vt 9 pikavuoroja nyt vähän, pääosa ajaa Huittisten ja Forssan kautta Työelämän vuorovaikutuksen vyöhyke (alle kolmen tunnin matka-aika) 19. Turku- Pori 114 alle bussi: pikavuorot pääosin Euran kautta 20. Turku- H:linna 116 alle alle 90 Pitkät päivittäismatkayhteydet (alle 5 tunnin matka-aika ja/tai yöpymismahdollisuus matkalla) 21. Turusta Pietariin junalla alle 5 h 22. Turusta Tukholmaan ja Maarianhaminaan sekä yö- että päivälaivalla 23. Turusta suorat lentoyhteydet Helsinkiin, Tukholmaan, Kööpenhaminaan, Riikaan, Tallinnaan ja Maarianhaminaan 24. Turusta tärkeimpien hubien (Tukholma, Kööpenhamina, Helsinki, Riika) kautta jatkoyhteydet Euroopan keskuksiin siten, että matkaaika terminaaliaikoineen on alle 5 tuntia, lähtö Turusta on aikaisintaan klo 6-7, jatkolento on perillä viimeistään puolen päivän aikaan ja paluulento takaisin Turkuun lähtee illalla 20 Varsinais-Suomen liikennestrategia

varsinais-suomen liikennestrategia 2035 +

varsinais-suomen liikennestrategia 2035 + varsinais-suomen liikennestrategia 2035 + 2014 Varsinais-Suomen liikennestrategia 2035 + 2014 ISBN 978-952-320-000-5 Varsinais-Suomen liitto PL 273 (Ratapihankatu 36) 20101 Turku (02) 2100 900 www.varsinais-suomi.fi

Lisätiedot

Liikennepolitiikan toimintatapojen uudistaminen Työpaja 1, 5.9.2013. Ryhmätyön aineisto TAVOITTEIDEN ASETANTA Hyvät käytännöt, puutteet ja ongelmat

Liikennepolitiikan toimintatapojen uudistaminen Työpaja 1, 5.9.2013. Ryhmätyön aineisto TAVOITTEIDEN ASETANTA Hyvät käytännöt, puutteet ja ongelmat Liikennepolitiikan toimintatapojen uudistaminen Työpaja 1, 5.9.2013 Ryhmätyön aineisto TAVOITTEIDEN ASETANTA Hyvät käytännöt, puutteet ja ongelmat Liikennepolitiikan haasteita suunnittelulle Yhteiskuntanäkökulma:

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta

Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta Tekninen lautakunta 48 21.05.2014 Kaupunginhallitus 252 02.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta 236/10.05.01/2014 TEKLA 48 Tekninen

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Kuntien 6. ilmastokonferenssi, Tampere 3.5.2012 Yksikön päällikkö Silja Ruokola Hallitusohjelma 22.6.2011 Liikennepolitiikalla

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Varsinais-Suomesta yhtenäinen asunto- ja työmarkkina-alue. Sakari Somerpalo, Linea Konsultit Oy Varsinais-Suomen maakuntafoorumi 14.11.

Varsinais-Suomesta yhtenäinen asunto- ja työmarkkina-alue. Sakari Somerpalo, Linea Konsultit Oy Varsinais-Suomen maakuntafoorumi 14.11. Varsinais-Suomesta yhtenäinen asunto- ja työmarkkina-alue Sakari Somerpalo, Linea Konsultit Oy Varsinais-Suomen maakuntafoorumi 14.11.2014 Miksi? Laaja työ- ja asunto-markkina-alue hyödyttää keskusaluetta:

Lisätiedot

Tältä pohjalta Vakka-Suomen joukkoliikennejärjestelmän kehittämiselle voidaan asettaa seuraavat tavoitteet:

Tältä pohjalta Vakka-Suomen joukkoliikennejärjestelmän kehittämiselle voidaan asettaa seuraavat tavoitteet: JOUKKOLIIKENTEEN KEHITTÄMISTAVOITTEET Joukkoliikennettä koskevien tavoitteiden lähtö-kohtia. Joukkoliikenteen positiiviset vaikutukset yhteiskuntaan. Yksilöiden ja kotitalouksien liikkumismahdollisuudet.

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna. Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala

Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna. Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala Laajasti vaikuttavaa yhteistyötä Liikennevirastossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa

Lisätiedot

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄ- SUUNNITELMA

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄ- SUUNNITELMA SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄ- SUUNNITELMA SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA Satakuntaliitto Sarja A:313 ISBN 978-952-5862-46-1 ISSN 0789-6824 Satakuntaliitto 2015 Vaihde: (02) 620 4300 Fax:

Lisätiedot

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan

Lisätiedot

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa Professori Jorma Mäntynen Pysyvät ja muuttuvat tekijät Maantiede Ylivoimainen sijainti sisämaan keskuksena Helsinki-Tampere vyöhykkeellä Parin kolmen tunnin etäisyydellä

Lisätiedot

Turun seudun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelman hyväksyminen

Turun seudun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelman hyväksyminen Tekninen lautakunta 48 21.05.2014 Kaupunginhallitus 252 02.06.2014 Tekninen lautakunta 118 17.12.2014 Turun seudun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelman hyväksyminen 236/10.05.01/2014 TEKLA

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

SATAKUNNAN LIIKENNESTRATEGIA

SATAKUNNAN LIIKENNESTRATEGIA SATAKUNNAN LIIKENNESTRATEGIA Lausuntoversio 10.11.2014 Kannen valokuva: Sakari Somerpalo, Linea Konsultit Oy SATAKUNNAN LIIKENNESTRATEGIA Satakuntaliitto Sarja A:313 ISBN 978-952-5862-46-1 ISSN 0789-6824

Lisätiedot

Liikenne kohti tulevaa. Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa

Liikenne kohti tulevaa. Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Liikenne kohti tulevaa Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Näin liikumme Kotimaanmatkojen kokonaismatkamäärät ja -suoritteet pysyneet samalla tasolla 3 matkaa

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA Sisältö Autoistuminen Hämeenlinnan seudulla Autonomistus vs. palveluiden saavutettavuus Autonomistus

Lisätiedot

Liikennepoliittinen selonteko - tilannekatsaus

Liikennepoliittinen selonteko - tilannekatsaus Liikennepoliittinen selonteko - tilannekatsaus Mikael Nyberg Mitä rautatiet odottavat liikennepoliittiselta selonteolta 15.3.2012 Liikennepoliittisen selonteon keskeiset teemat Palveleva liikennejärjestelmä

Lisätiedot

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA Yli kaksi kolmasosaa Varsinais-Suomen vuonna 2013 saamasta muuttovoitosta oli peräisin maahanmuutosta. Maakuntaan ulkomailta muuttaneista puolestaan

Lisätiedot

Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma

Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma Reijo Helaakoski Linea Konsultit Oy 11.9.2013 11.9.2013 Taustat ja lähtökohdat Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen on ollut käynnissä laajana

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot

Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot Älykäs ja oikeudenmukainen autoilu -seminaari 15.10.2013 Suvi Rihtniemi, toimitusjohtaja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Lisätiedot

Liikennejärjestelmän palvelevuus nyt ja tulevaisuudessa missä mennään ja mitä haasteita?

Liikennejärjestelmän palvelevuus nyt ja tulevaisuudessa missä mennään ja mitä haasteita? Liikennejärjestelmän palvelevuus nyt ja tulevaisuudessa missä mennään ja mitä haasteita? Mervi Karhula 28.10.2014 Fiksut väylät ja älykäs liikenne sinua varten Visio Fiksut väylät ja älykäs liikenne sinua

Lisätiedot

Liikenneministeri Merja Kyllönen MAL-verkoston seminaari Kuntaliitoskokemuksia maankäytöstä, asumisesta ja liikenteestä Helsinki 13.6.

Liikenneministeri Merja Kyllönen MAL-verkoston seminaari Kuntaliitoskokemuksia maankäytöstä, asumisesta ja liikenteestä Helsinki 13.6. Liikenneministeri Merja Kyllönen MAL-verkoston seminaari Kuntaliitoskokemuksia maankäytöstä, asumisesta ja liikenteestä Helsinki 13.6.2012 LIIKENNE KAUPUNKIPOLITIIKAN KOVAA YDINTÄ Hyvät seminaarin osanottajat

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI 31.1.2012

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,

Lisätiedot

Suomen logistiikan näköalat

Suomen logistiikan näköalat BESTUFS II Tavaraliikenne kaupungeissa 22.8.2007 Suomen logistiikan näköalat Jari Gröhn, yli-insinööri Liikennepolitiikan osasto 1 Logistiikka hallitusohjelmassa! Osallistutaan EU:n logistiikkapolitiikan

Lisätiedot

Uusi liikennepolitiikka

Uusi liikennepolitiikka Uusi liikennepolitiikka Ylijohtaja Anne Herneoja 28.11.2012 Liikenteen VISIO 2030+ Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko eduskunnalle n

Lisätiedot

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä 11.2.2015 Pasi Heikkilä SISÄLTÖ Seudulliset kärkihankkeet Vt4, Vt8, satama ja ratapihat Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Oulun seudun liikenteen johtoryhmä POHJOIS-POHJANMAAN LIIKENTEEN KÄRKIHANKKEET

Lisätiedot

Liikenteen tavoitteet

Liikenteen tavoitteet HLJ 2015 -liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnos Sini Puntanen 1 Liikenteen tavoitteet Saavutettavuus sujuvuus Matka- ja kuljetusketjut ovat sujuvia ja luotettavia lähelle ja kauas. Joukkoliikenteen kilpailukyky

Lisätiedot

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun PITKÄN MATKAN TYÖSSÄKÄYNTILIIKENNE HYÖTYY NOPEISTA RATAYHTEYKSISTÄ Liikennemäärät Turun seudun ja pääkaupunkiseudun välillä ovat kasvaneet huomattavasti vuodesta 2005. Myös Lahden ja pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm MUUTTUVA UUSIMAA Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys Henrik Sandsrtröm 1 UUSIMAA JA ITÄ-UUSIMAA OVAT KOKONAISUUS TIIVIS METROPOLIN YDIN AKTIIVISTEN KAUPUNKIEN VERKOSTO SÄTEETTÄISET

Lisätiedot

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT 12 2 2.1 Maankäyttö ja väestö Etelä-Päijät-Hämeessä oli vuoden 26 lopussa 166 833 asukasta. Viiden vuoden aikajaksolla (21-26) seudun väkimäärä on ollut lievässä kasvussa. Kasvua on edesauttanut erityisesti

Lisätiedot

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon 2 Kasikäytävä on Suomen kansatalouden tukipilari. Se yhdistää kaikki liikenne- ja kuljetuspalvelut sekä kuljetusmuodot. Toimintaympäristö on vahva

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön Anders Jansson, Tytti Viinikainen, Tapani Touru (HSL) LIVE-verkostotilaisuus 19.11.2013 Liikkumisen ohjaus osana liikennepolitiikkaa Liikkumisen

Lisätiedot

Viitostie ry. Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori

Viitostie ry. Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori Yhteinen päämäärä Viitosväylä Itä-Suomen elinkeinoelämän ja kaupunkiseutujen kehityksen moottori Kehittyvä elinkeinoelämä Liikenneyhteyksien kehittäminen on yritysjohtajien

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin WHOLE-hanke asiantuntijatyöpaja 17.5.2016 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin Saavutettava sijainti resurssina Liikenteen laajemmat vaikutukset

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus 1 Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 2 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI

Lisätiedot

Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen

Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala Elinkeinoelämän keskusliitto EK Infrapoliittinen iltapäivä 6.3.2012 Elinkeinoelämän näkökulmia infrastruktuuriin

Lisätiedot

LIIKENNEVIRASTO 2010. Pääjohtaja Juhani Tervala 03/2010

LIIKENNEVIRASTO 2010. Pääjohtaja Juhani Tervala 03/2010 LIIKENNEVIRASTO 2010 Pääjohtaja Juhani Tervala 03/2010 Liikennevirasto lyhyesti Liikennevirasto vastaa liikenteen palvelutason ylläpidosta ja kehittämisestä valtion hallinnoimilla liikenneväylillä. Liikenneviraston

Lisätiedot

VARSINAIS- liikennejärjestelmäs LIIKENNESTRATEGIA

VARSINAIS- liikennejärjestelmäs LIIKENNESTRATEGIA 2007 VARSNAS- S U O M E N liikennejärjestelmäs u u n n i t e l m a LKENNESTRATEGA 2030 Sisällys 1 Lähtökohdat... 4 1.1 Varsinais-Suomen kehitys ja liikenneyhteydet... 4 1.2 Liikkumis- ja kuljetustarpeet...12

Lisätiedot

Logistiikan merkitys liiketoiminnassa. Jari Voutilainen, Metsä Group

Logistiikan merkitys liiketoiminnassa. Jari Voutilainen, Metsä Group Logistiikan merkitys liiketoiminnassa Jari Voutilainen, Metsä Group Logistiikka ja liiketoiminta Logistiikalla on kaksi keskeistä roolia liiketoiminnassa Asiakastyytyväisyys Kustannuskilpailukyky Äänekosken

Lisätiedot

Joustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö. Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari 6.3.2012

Joustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö. Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari 6.3.2012 Joustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari 6.3.2012 Taustaa SYKEn rakennetun ympäristön yksikössä tutkitaan mm. yhdyskuntarakenteen kehitystä, siihen

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen:

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: 1. Uuden liikennepolitiikan tarve ja mahdollisuudet Liikennepolitiikka

Lisätiedot

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN Euroopan tulevaisuuden kilpailukyvyn ydintekijä on TEN-T liikenneverkkoon perustuva saavutettavuus. Botnian käytävä on osa TEN-T ydinverkkoa kulkee pohjois-etelä-suuntaisesti

Lisätiedot

Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä

Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä Hyvinkään kaupunki 46 300 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista on

Lisätiedot

Katariina Myllärniemi liikenne- ja viestintäministeriö. V-S ELY-keskus, liikenne ja infrastruktuuri. Laura Leppänen, siht. Varsinais-Suomen liitto

Katariina Myllärniemi liikenne- ja viestintäministeriö. V-S ELY-keskus, liikenne ja infrastruktuuri. Laura Leppänen, siht. Varsinais-Suomen liitto PÖYTÄKIRJA TURUN KAUPUNKISEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖ OHJAUSRYHMÄ aika: torstai 7.11.2013 klo 9.15 11.00 paikka: Varsinais-Suomen liitto, Ratapihankatu 36, kokoushuone Tammi kutsutut: Jarkko Virtanen,

Lisätiedot

Ajankohtaista Liikennevirastosta mitä menossa ja mitä tulossa? Mervi Karhula 10.6.2014,

Ajankohtaista Liikennevirastosta mitä menossa ja mitä tulossa? Mervi Karhula 10.6.2014, Ajankohtaista Liikennevirastosta mitä menossa ja mitä tulossa? Mervi Karhula 10.6.2014, Toiminta-ajatus: Liikennevirasto mahdollistaa toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset Visio vuoteen

Lisätiedot

Helppo liikkua Invalidiliiton Esteettömyyskeskuksen verkostoseminaari

Helppo liikkua Invalidiliiton Esteettömyyskeskuksen verkostoseminaari Joukkoliikenteen ja muiden julkisin varoin toteutettavien henkilökuljetusten yhdistäminen Helppo liikkua Invalidiliiton Esteettömyyskeskuksen verkostoseminaari 21.3.2013 Juhani Paajanen Selvitysmies 1

Lisätiedot

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua Osaston johtaja Sini Puntanen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä TIEMAKSUT Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua 11.2.2016 Taustaa Helsingin seutu on selvittänyt, olisiko seudulla edellytyksiä

Lisätiedot

9.9.2011. Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS

9.9.2011. Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS MOOTTORILIIKENTEEN KESKUSJÄRJESTÖ PL 50, Nuijamiestentie 7, 00401 Helsinki puh 020 7756 809 tai 040 570 9070 faksi 020 7756 819 sähköposti molike@taksiliitto.fi 9.9.2011 Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävän kehityksen perustana Elinvoimaiset kaupunkikeskukset Vientikuljetukset nopeasti asiakkaalle Energia- ja teollisuusrannikko Varsinais-Suomi

Lisätiedot

Väestönmuutos Pohjolassa

Väestönmuutos Pohjolassa Väestönmuutos Pohjolassa Urbaanimpi ja vanheneva väestö (?) Photo: Johanna Roto Johanna Roto 130 125 120 115 110 105 100 EU28 Denmark Finland Sweden Iceland Norway Norden Väestönmuutos 1990-2014 Indeksi

Lisätiedot

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa 1.6.2015 Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Angelica Roschier Energia ja ympäristö, Tekes DM Rakennettu ympäristö fyysisenä ja virtuaalisena palvelualustana Julkiset tilat

Lisätiedot

RDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014

RDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014 RDSP-projektin karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014 Alkusanat Tehtävänä oli koota Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan liittojen aluerakenteen ja aluesuunnittelun kehittämistavoitteet

Lisätiedot

Hyvinkään kestävän liikkumisen ohjelma 2030 Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki

Hyvinkään kestävän liikkumisen ohjelma 2030 Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Hyvinkään kestävän liikkumisen ohjelma 2030 Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Hyvinkään kaupunki 46 300 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista on alle

Lisätiedot

KRITEERI 1: Ihmisten ja yritysten lukumäärä Turun keskustassa kasvaa.

KRITEERI 1: Ihmisten ja yritysten lukumäärä Turun keskustassa kasvaa. Turun raitiotien ensimmäisen vaiheen yleissuunnitelma TAVOITTEET Muistio 5.4.2013 TAVOITE 1: KAUPUNGIN KILPAILUKYKY, KASVU JA KESKUSTAN VETOVOIMA NOUSE- VAT ARVOVALINTA: Turun keskusta on kaupungille ja

Lisätiedot

Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013

Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013 Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013 Tähänastisia seurantakohteita: Tampereella seurattiin indikaattoreita ja pari hanketta Kaupunkiseudun aiesopimus 2011-2012 Kulkutapajakauman kehitys

Lisätiedot

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden

Lisätiedot

CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010

CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 CASE RUUHKAMAKSUT Kaisa Leena Välipirtti Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 Tienkäyttömaksuista Käyttäjäperusteisista liikenteen hinnoittelumalleista ja älykkäistä tiemaksujärjestelmistä maininta hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Oulun liikenneinvestointien vaikutus henkilöautoilun määrään

Oulun liikenneinvestointien vaikutus henkilöautoilun määrään Oulun liikenneinvestointien vaikutus henkilöautoilun määrään Oulun luonnonsuojeluyhdistys Liikenne ja ympäristö Liikenne on Oulun seudun pahin ympäristöongelma! terveysvaikutukset, pöly viihtyisyyden väheneminen,

Lisätiedot

Liikenneviraston tutkimusja kehittämistoiminta 2010. 28.4.2010 EKOTULI + LINTU -seminaari

Liikenneviraston tutkimusja kehittämistoiminta 2010. 28.4.2010 EKOTULI + LINTU -seminaari Liikenneviraston tutkimusja kehittämistoiminta 2010 28.4.2010 EKOTULI + LINTU -seminaari Liikenneviraston t&k Tutkimus- ja kehittämistoiminnalla tarkoitetaan systemaattista toimintaa tiedon lisäämiseksi

Lisätiedot

Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009. Markku Kivari

Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009. Markku Kivari - Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnittelu Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009 Markku Kivari Jyväskylän kaupunkiliikennepoliittinen ohjelma (luonnos 2008) Jyväskylän liikennepoliittisen ohjelman

Lisätiedot

SEURANTA JA INDIKAATTORIT KESTÄVÄSSÄ KAUPUNKILIIKENTEESSÄ Seuranta osana MAL-aiesopimuksia. Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö 16.9.

SEURANTA JA INDIKAATTORIT KESTÄVÄSSÄ KAUPUNKILIIKENTEESSÄ Seuranta osana MAL-aiesopimuksia. Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö 16.9. SEURANTA JA INDIKAATTORIT KESTÄVÄSSÄ KAUPUNKILIIKENTEESSÄ Seuranta osana MAL-aiesopimuksia Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö 16.9.2015 MAL aiesopimusmenettely PARAS-hanke, pääministeri Kataisen hallitusohjelma

Lisätiedot

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille KUNTAUUDISTUKSEN SEUTUTILAISUUS OULUN KAUPUNKISEUTU, Oulu 4.4.2014 Professori Perttu Vartiainen, Itä-Suomen yliopisto Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille Mihin yritän vastata ja

Lisätiedot

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla kyse on kaupunkiseutujen

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään

Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään Jo tapahtuneita sekä odotettavissa olevia muutoksia / Itä-Suomen liikennestrategian uudistaminen Hallitusohjelman leikkaukset

Lisätiedot

Päijät-Hämeen liitto pyytää HSL:n lausuntoa Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelmasta 18.10.2013 mennessä.

Päijät-Hämeen liitto pyytää HSL:n lausuntoa Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelmasta 18.10.2013 mennessä. Hallitus 149 22.10.2013 LAUSUNTO PÄIJÄT-HÄMEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMASTA 326/07/70/700/2013 Hallitus 149 Esittelijä Valmistelija Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Osaston johtaja Sini Puntanen, p.

Lisätiedot

MAANKÄYTÖN VYÖHYKKEILLÄ VAIKUTETAAN MATKAKETJUJEN JA LOGISTISTEN RATKAISUJEN TEHOKKUUTEEN JA KILPAILUKYKYYN

MAANKÄYTÖN VYÖHYKKEILLÄ VAIKUTETAAN MATKAKETJUJEN JA LOGISTISTEN RATKAISUJEN TEHOKKUUTEEN JA KILPAILUKYKYYN MAANKÄYTÖN VYÖHYKKEILLÄ VAIKUTETAAN MATKAKETJUJEN JA LOGISTISTEN RATKAISUJEN TEHOKKUUTEEN JA KILPAILUKYKYYN 31.1.2012 Tuomo Pöyskö Ramboll Liikennejärjestelmät (ent. Liidea) LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITTELU

Lisätiedot

Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.

Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9. Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.2013 Pääradan merkitys Suomen rataverkolla Päärata on Suomen

Lisätiedot

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M Helsingin kaupungin liikelaitos Henkilömäärä 185 Liikevaihto 87 M Helsingin Satama Kokonaisliikennemäärä (2011) 11,2 M tonnia Vuosaari Yksikköliikenne (2011) 10,2 M tonnia Markkinaosuus 25 % Suomen liikenteestä

Lisätiedot

Hallitusohjelman liikennetavoitteet

Hallitusohjelman liikennetavoitteet Hallitusohjelman liikennetavoitteet Logistiikkayritysten liitto ry, 60-v juhlaseminaari 20.5.2011 Liikenneneuvos, yksikön päällikkö Risto Murto Tilanne, pe 20.5. klo 14:15 Hallitusneuvottelut käynnistyneet

Lisätiedot

Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta

Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta Esa Hoffrén/ Alueiden käytön yksikkö 19.1.2011 1 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 19.1.2011 2 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 19.1.2011

Lisätiedot

Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välisen MAL-aiesopimuksen 2012-2015 valmistelu

Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välisen MAL-aiesopimuksen 2012-2015 valmistelu Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välisen MAL-aiesopimuksen 2012-2015 valmistelu MAL-aiesopimustyöpaja 11.9.2012 Tikkurila Yleiskaava-arkkitehti Christina Hovi 14.9.2012 Christina Hovi 1 MAL-kokonaisuus

Lisätiedot

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma LIIKENTEEN KYSYNTÄ LIIKKUMINEN Kulkutavat

Lisätiedot

TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNEPAINOTTEINEN KESKUSAKSELI

TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNEPAINOTTEINEN KESKUSAKSELI TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNEPAINOTTEINEN KESKUSAKSELI Turun kaupunkiseudun keskeisten osien kehittäminen joukkoliikenteen käyttöä suosivana joukkoliikennepainotteisena keskusvyöhykkeenä Keskusvyöhykkeen

Lisätiedot

20 Varsinais-Suomi. 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

20 Varsinais-Suomi. 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 20 Varsinais-Suomi 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 20.1. VARSINAIS-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 4 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset: 15 kpl

Lisätiedot

Maanteiden kunnossapidon haasteet ja mahdollisuudet. Jukka Lehtinen Keski-Suomen ELY-keskus

Maanteiden kunnossapidon haasteet ja mahdollisuudet. Jukka Lehtinen Keski-Suomen ELY-keskus Maanteiden kunnossapidon haasteet ja mahdollisuudet Jukka Lehtinen Keski-Suomen ELY-keskus 31.10.2014 2 3 Liikennejärjestelmän rahoitus vuonna 2015 noin 1,5 mrd., ostovoima heikkenee joka vuosi 3%, vuonna

Lisätiedot

Liikennejärjestelmäsuunnitelma

Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien sekä Vieremän, Sonkajärven, Varpaisjärven, Lapinlahden, Keiteleen, Pielaveden ja Rautavaaran

Lisätiedot

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ

LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista suomalaisten

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille. Liikenteen kysymyksiä, Joensuu. Ari Varonen 23.11.2012

Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille. Liikenteen kysymyksiä, Joensuu. Ari Varonen 23.11.2012 Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille Liikenteen kysymyksiä, Joensuu Ari Varonen 23.11.2012 Joensuun seutu Joensuun seudun ljs valmistui v. 2007, jonka perusteella on tehty aiesopimus vuosille

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Kestävän liikkumisen korttelit ja kiinteistöt työpaja 6.11.2009 Miksi toimia

Lisätiedot

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle EK:n työmarkkinasektori Talouskriisi koettelee ahtausalaa Viennin ja tuonnin putoamisen vuoksi myös ahtausala on kärsinyt heikosta taloustilanteesta

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012

LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012 LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012 Sisältö Tällä kalvosarjalla kuvataan maankäytön ja liikenneturvallisuuden välistä suhdetta 1. Maankäytön suunnittelu ja liikenneturvallisuus 2. Liikenneturvallisuuden

Lisätiedot

Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä

Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä Seutufoorumi 9.6.2011, Pauli Korkiakoski Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä ja yhdyskuntarakenteesta Kaakon suunta -hanke Mistä vyöhyketarkastelussa on kyse? Suomen ympäristökeskuksen (SYKE)

Lisätiedot