Tuomiojärven Laajavuoren alueellinen virkistysreittisuunnitelma
|
|
- Saara Kouki
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tuomiojärven Laajavuoren alueellinen virkistysreittisuunnitelma Jyväskylän kaupunki
2 Laajavuoren alueellinen virkistysreittisuunnitelma 2011 Sisällysluettelo 1 Johdanto Työn tavoitteet Suunnittelun lähtökohdat Suunnittelualueen rajaus Lähtötiedot Kaavoitustilanne Virkistysreittien luokitus Jyväskylässä Sidosryhmät ja vuoropuhelu Alueellinen virkistysreittisuunnitelma Reittien ja palvelujen toiminnalliset ja laadulliset tavoitteet Aluereitit Lähireitit Polkumaiset yhteydet Pitkospuut Ladut Esteettömät reitit ja vanhustenpolku Esteetön nuotiopaikka ja lintutorni Haukanniemen silta Ulkoliikuntavälineet Reittien ja palvelujen sijainti Tuomiojärven rantaraitti Muut suunnittelualueeseen kuuluvat yhteydet Ladut ja talvikävelyreitit Toimenpideohjelma ja kustannusarvio
3 Laajavuoren alueellinen virkistysreittisuunnitelma Johdanto Koko kaupungin kattava Jyväskylän virkistysreittiselvitys valmistui vuonna Selvityksessä määriteltiin virkistysreiteistä käytettävä terminologia, ja siinä esitettiin tavoiteverkko retkeilyreiteille, ulkoilureiteille ja aluereiteille sekä erillisreiteille ja yksilöidyille reiteille. Virkistysreittiselvityksessä todettiin, että sen jatkona on tarpeen laatia alueellisia virkistysreittisuunnitelmia. Tuomiojärven Laajavuoren alueellinen virkistysreittisuunnitelma on näistä suunnitelmista ensimmäinen. Tuomiojärven Laajavuoren alue valittiin ensimmäiseksi alueellisen suunnitelman kohteeksi, koska siellä on käynnissä useita asemakaavahankkeita. Tuomiojärven rantaraitti on myös nostettu esiin kehitettävänä reittinä useammassa yhteydessä, mm. kaupungin viherpolitiikassa, ilmasto-ohjelmassa sekä Jyväskylän seudun liikuntasuunnitelmassa. Suunnitelman tekovaiheessa otettiin huomioon työn pilottiluonne, ja kehitettiin alueellisten suunnitelmien tekemiseen sopivat toimintatavat ja -periaatteet. Alueellisessa virkistysreittisuunnitelmassa osoitetaan lähireitit ja palvelureitit sekä tarkennetaan kaupungin tasolla suunniteltujen aluereittien sijaintia ja laatutasoa. Suunnitelma sisältää myös toimenpideohjelman alustavine kustannusarvioineen. Valmistunutta suunnitelmaa hyödynnetään kaavahankkeiden taustamateriaalina ja lähtötietona, viheralueiden tarkemmassa suunnittelussa sekä reittien toteuttamiseen tähtäävän investointiohjelman perustana. Tuomiojärven Laajavuoren alueellinen virkistysreittisuunnitelma on laadittu Jyväskylän kaupungin Kaupunkirakennepalveluiden kaavoituksen ja yhdyskuntatekniikan vastuualueiden toimeksiannosta. Suunnittelu aloitettiin lokakuussa Selvityksen laadintaan on osallistunut työryhmä, johon ovat kuuluneet: Mervi Vallinkoski, maisema-arkkitehti, pj Timo Vuoriainen, liikenneinsinööri Kari Häkkinen, ulkoilualueiden esimies Vesa Lehtinen, kaupunginpuutarhuri Vesa Rajaniemi, kaavoitusinsinööri Heikki Sihvonen, ympäristönsuojelusuunnittelija Nana Pentti, kaavoitusarkkitehti Reijo Teivaistenaho, kaavoitusarkkitehti Kalle Räinä, kaavasuunnittelija Tapio Koikkalainen, ELY-keskus, liikenne- ja infrastruktuuri Merja Tissari, ELY-keskus, ympäristö- ja luonnonvarat Auvo Hamarus, ELY-keskus, ympäristö- ja luonnonvarat Työn aikana kuultiin alueella toimivien kaupungin eri hallintokuntien edustajia sekä asukkaita asukasyhdistysten ja järjestöjen edustajien kautta. Laajempi asukkaiden näkemys saatiin samaan aikaan käynnissä olleen Suomen ulkoilumahdollisuuksien katselmus (Sulka II) -hankkeen yhteydessä Jyväskylässä tehdyn asukaskyselyn kautta. Konsulttina työssä on toiminut WSP Finland Oy projektipäällikkönään maisema-arkkitehti MARK Arto Kaituri. Lisäksi työhön ovat osallistuneet DI Riikka Kallio ja miljöösuunnittelija AMK Juuso Haapamäki. 3
4 Laajavuoren alueellinen virkistysreittisuunnitelma Työn tavoitteet Alueellisessa virkistysreittisuunnitelmassa tarkennetaan koko kaupungin virkistysreittiselvitystä siten, että se sisältää kaikkien virkistykseen tarkoitettujen reittien analyysin sekä parantamistarpeet kesä- ja talvitilanteessa. Suunnitteluun otetaan mukaan lähireitit, palvelureitit, reitteihin liittyvät palvelut ja kunnossapidon muutostarpeet. Lähireittitasoisen tarkastelun mukaan ottaminen on olennainen lähtökohta, jotta mm. yhteydet asuinalueilta päävirkistysreiteille saadaan turvattua. Suunnitelmassa kuvataan reittien laatutaso, toteutustavan laadulliset periaatteet ja kunnossapidon tarpeet. Tarkempi toteutustapa reiteille määritellään myöhemmin toteutussuunnittelun yhteydessä. Tavoitteena on osoittaa se, mitä reittejä tai reittiosuuksia rakennetaan tulevina vuosina sekä määrittää reittien vastuutahot. Suunnittelun lähtökohtana ja päänäkökulmana oli reittien virkistyskäyttö. Työmatka- ja asiointiliikenne kuitenkin käyttävät usein osittain samoja reittejä, minkä takia suunnittelussa otettiin mahdollisuuksien mukaan huomioon myös työmatka- ja asiointiliikenteen tarpeita. Jyväskylän alueelle on määritelty työmatka- ja asiointiliikenteen tarpeita palvelevia kevyen liikenteen laatukäytäviä, mutta Tuomiojärven alueelle ei sellaista nykyisin sijoitu. Työn aikana keskusteltiin tarpeesta osoittaa laatukäytävä Tuomiojärven länsipuolelle palvelemaan Länsi-Palokan, Haukkalan ja tulevan Savulahden liikennettä keskustaan. Tässä suunnitelmassa laatukäytävää ei ole osoitettu, vaan sen tarve, sijoittuminen ja toteuttamisen vaatimat toimenpiteet tulee tutkia tarkemmin jatkosuunnittelussa. Tuomiojärven rantaraitti ja sen varren virkistysalueet ovat osa tekeillä olevassa yleiskaavassa määriteltyjä Kehä Sinisiä, joille ei mm. osoiteta uusia omarantaisia tontteja, vaan ne säilyvät virkistyskäytössä. Koska Tuomiojärveä kiertävä rantaraitti nousi voimakkaasti esiin työn lähtökohdista, päätettiin se ottaa omaksi suunnittelukokonaisuudekseen. Tuomiojärven rantaraitin osalta tavoitteena oli löytää reitille tarkka sijainti sekä muodostaa samalla reitistä mahdollisimman luonnonläheinen, vettä lähellä kulkeva yhteys. Tarkoituksena ei ollut tehdä Jyväsjärven rantaraitin kopiota, vaan muodostaa Tuomiojärvelle oma tähän ympäristöön soveltuva reitti. Tärkeänä tavoite oli myös saada erilaiset kulkijat eri reiteille siten, että lähimpänä vettä kulkeva reitti on suunnattu pääasiassa jalankulkuun, jolloin nopeampi pyöräily ja rullaluistelu tapahtuvat kauempana rannasta. Muita suunnittelukokonaisuuksia olivat käynnissä olevien uusien kaava-hankkeiden reitit, Laajavuoren alue sekä nykyisten alueiden parannettavat reitit. Tuomiojärven ympäristössä on useita valtakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaita luontokohteita. Näiden luonnontilaa pyritään säästämään mahdollisimman paljon käyttämällä kevyitä rakenneratkaisuja, kuten pitkospuita ja siltoja, sekä sovittamalla reitin leveys luontokohteeseen ja toiminnalliseen tarpeeseen. Lähellä asutusta sijaitsevat luontoarvot turvataan parhaiten rakentamalla selkeät reitit ja polut, jolloin ihmisten kulkemisesta aiheutuva kuluminen kohdistuu pienemmälle alueelle. Nykyisten parannettavien reittien osalta tavoite oli ottaa huomioon virkistysreittien useat eri käyttötavat. Ihmisillä on erilaisia tarpeita, ja virkistysreittien tuleekin tarjota mahdollisuus erilaisiin tapoihin virkistyä luonnossa. Tämän mahdollistaa kattava, erilaisissa ympäristöissä, ja erityyppisiä reittejä niin laadullisesti kuin reitin pituudenkin osalta sisältävä verkosto. Verkoston tulee olla monipuolinen myös talvikäytössä. Virkistysreitteihin liittyvät palvelut ja palvelureitit ovat osa monipuolisen käytön mahdollistamista. Yhtenä reittien monipuolisuuteen liittyvänä tavoitteena oli tutkia esteettömän ranta-/luontoreitin saamista alueelle. 4
5 Laajavuoren alueellinen virkistysreittisuunnitelma 2011 Uusien kaava-alueiden osalta tavoitteena oli varmistaa, että kaavan toteutuessa nykyiset virkistysreittiyhteydet säilyvät, ja että jo määritellyille nykyisille ja tavoitteellisille aluereiteille on kaavoissa varaukset. Laajavuoren alueen kaavoitus oli työn aikana käynnissä, minkä takia Laajavuoren kaava-alueen sisällä tapahtuvat muutokset eivät kuuluneet hankkeeseen. Laajavuori on kuitenkin koko kaupunkia palveleva liikuntakeskus, jossa on monipuolista sekä virkistystä että urheilua palvelevaa toimintaa. Tässä suunnitelmassa osoitettiin Laajavuoren alueelle hyvät kevyen liikenteen yhteydet kaikkina vuodenaikoina. 5
6 Laajavuorenn alueellinen virkistysreittisuunnitelma Suunnittelunn lähtökohdat 3.1 Suunnittelualueen rajaus Suunnittelualueeseen kuuluvatt Tuomiojärven ja Laajavuoren alueet. Idästää suunnittelualue rajautuu Saarijärventiehen ja etelästä Rajakatuun, Nisulankatuun ja Vesangantiehen. Län- alueeseen. Pohjoisesta mukaan on otettu Elovainio ja Korppumäen eteläosat. Suunnittelu- alueen rajat on esitetty kuvassa 1. Kuvassa on esitetty myös merkittävimmät alueella nestä alue on rajattu siten, ettää Laajavuoren laskettelumäki mahtuu kokonaisuudessaan käynnissä olevat kaavahankkeet (vuoden 2010 tilanne). Kuva 1. Suunnittelualueen rajaus. 6
7 Laajavuoren alueellinen virkistysreittisuunnitelma Lähtötiedot Työn lähtökohtana on ollut vuonna 2010 valmistunut Jyväskylän kaupungin virkistysreittiselvitys. Selvityksessä on esitetty tavoiteverkko retkeilyreiteille, ulkoilureiteille ja aluereiteille sekä erillisreiteille ja yksilöidyille reiteille sekä määritelty virkistysreiteistä käytettävä terminologia. Tavoitteellinen virkistysreittiverkko aluereittitasolla perustuu tähän selvitykseen. Nykyiset kevyen liikenteen väylät, puistokäytävät, polut, jalkakäytävät ja ladut saatiin selville yhdistämällä tiedot pyöräilykartasta, ulkoilukartasta, opaskartasta ja maastokartasta. Tärkeä lähtöaineisto nykyisen ja tavoitteellisen virkistysreittiverkon vertaamiseen ja sijainnin suunnitteluun olivat ajantasa-asemakaava ja viheryleissuunnitelmat sekä nykyisten ja suunniteltujen palvelujen sijainnit ja asukastiedot. Lisäksi tutkittiin meneillä olevien kaavahankkeiden luonnoksia. Myös Jyväskylän seudun liikuntasuunnitelmaa ja tekeillä olevaa Jyväskylän pienten sisäjärvien melonta- ja veneilyreittiselvitystä käytettiin lähtötietoina. Jyväskylän merkittävät luontokohteet on kuvattu samannimisiin vuonna 2007 ja 2009 ilmestyneisiin raportteihin. Lisäksi suunnittelualueelta on tehty useita luontoselvityksiä ja liito-oravaselvityksiä, joissa on kuvattuna tarkemmin luonnon tilaa ja arvokohteita. Lisäksi käytössä oli selvitykset Jyväskylän ekologisesta verkostosta ja viheralueiden arvojen kartoituksesta sekä luonnonsuojelualueista tehdyt päätökset ja lausunnot. (vrt. lähteet) 3.3 Kaavoitustilanne Suunnittelualueella on useita voimassa olevia kaavoja. Käynnissä olevia kaavahankkeita ovat: Laajavuori, Pikku-Haukkala, Savulahti I, Mannisenmäki I ja II, Mannila ja Kivelänranta. Hankkeiden sijainti on esitetty kuvassa 1. Niiden sisältö ja vaihe maaliskuussa 2011 on kuvattu alla. Laajavuoren asemakaavan suunnittelualue käsittää noin 140 hehtaarin suuruisen alueen koostuen pääosin virkistysalueista. Suunnittelualueella sijaitsevat mm. hiihtokeskus Laajavuori, hyppyrimäkien alueet, Hotelli Rantasipi Laajavuori ja Vuorilampi. Tavoitteena on laatia asemakaava, joka mahdollistaa kehittämisen paikallisena ja seudullisena, monipuolisena, toimivana ja viihtyisänä retkeily-, ulkoilu-, liikunta- ja matkailu-keskuksena alueen luonnonarvot turvaten. Kaavan vaikutukset virkistysreittiverkostoon ovat pieniä, sillä kaavan reitit ovat pääosin nykyisiä. Vuorilammelle johtavan uuden kadun yli on suunniteltu ylikulkumahdollisuus (ladut). Kaavaluonnos oli nähtävillä syksyllä Kaavaehdotusta ollaan laatimassa. Pikku-Haukkalan kaava-alueella on Haukkalan koulusairaala, palstaviljelyalue ja pienten lasten leikkipaikka sekä uimaranta. Alueella kasvaa jykevää männikkömetsää. Asemakaavamuutoksen tarkoitus on muuttaa nykyinen sairaala-alue asuinalueeksi. Kaavaehdotuksessa Tuomiojärven ranta on jätetty virkistysalueeksi, ja mahdollinen rantaraitti on merkitty suunnitelmaan. Pikku-Haukkalan asemakaavaehdotus oli nähtävillä helmi-maaliskuussa Savulahden alueella on pientaloasutusta ja peltoa, mutta suurimmaksi osaksi se on metsää. Asemakaavan laajennuksen tavoitteena on mahdollistaa pientalojen ja pienkerrostalojen rakentaminen, ja suojella alueen luontoarvot. Tuomiojärven rantavyöhykkeelle mahdollistetaan kevyen liikenteen kulkuyhteys etelä-pohjoissuunnassa. Savulahden kaavoitus tuli vireille toukokuussa
8 Laajavuoren alueellinen virkistysreittisuunnitelma 2011 Mannisenmäen alueen kaavoituksen tavoitteena on mahdollistaa asuinpientalojen ja - kerrostalojen sekä niiden tarvitsemien kunnallisteknisten järjestelmien rakentaminen sekä turvata virkistys- ja luontoarvot. Myös liikerakentamisen mahdollisuus tutkitaan. Mankola II asemakaava on hyväksytty tammikuussa Kaavasta on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Tuomiojärven rantaraitti ohjataan alueen läpi korkeimman hallintooikeuden päätöksestä riippuen joko kadun tai viheralueen kautta. Kivelänrannan alueesta on järjestetty arkkitehtikilpailu, jonka pohjalta on valmisteltu kaavamuutosta. Tavoitteena on suunnitella korkeatasoinen ja omaleimainen asuntoalue sekä vanhan leirintäalueen että pohjoisen mäenharjanteen kohdalle. Kaavan yhteydessä otetaan huomioon erityistekijät, kuten maisema, luontoarvot, virkistysreittiyhteydet ja läheisestä moottoritiestä aiheutuvat meluhaitat. Lisäksi kaavassa tutkitaan ammattiopiston paikoitustarpeita. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä keväällä Kaavaehdotus tulee nähtäville syksyllä Virkistysreittien luokitus Jyväskylässä Jyväskylän virkistysreiteille luotiin hallintokunnille yhteinen luokitus vuonna Luokitus perustuu ensisijaisesti reitin käyttötarkoitukseen, ja siihen kuinka kaukana asutuksesta reitti sijaitsee. Luokka kuvaa väylän luonnetta eli sitä, mihin tarkoitukseen väylä on ensisijaisesti suunniteltu. Tavoitteena on käyttäjälähtöisyys, joten eri väyläluokkien on tarkoitus olla myös maastossa erilaisia. Käytetty reittien pääluokitus on: retkeilyreitti, ulkoilureitti, aluereitti ja lähireitti. Pääluokituksen lisäksi on esitetty erillisreitit, jotka on tarkoitettu vain yhden lajin harrastajille. Tällaisia ovat esimerkiksi hevosurheilureitit. Pääluokan reittien ja erillisreittien lisäksi on muodostettu palvelureitit kuvaamaan väyliä, joiden sijainti, mitoitus ja rakenteet on suunniteltu erityisesti tiettyä käyttäjäryhmää ajatellen, mutta väylää voivat toki käyttää muutkin ulkoilijat. Taulukossa 1 on esitetty tiivistelmä Jyväskylän virkistysreittien luokituksesta. Tarkempi kuvaus luokituksesta on Jyväskylän virkistysreittiselvityksessä (2010). 8
9 Laajavuoren alueellinen virkistysreittisuunnitelma 2011 Taulukko 1. Jyväskylän virkistysreittien luokitus Reittityyppi Käyttötarkoitus Sijainti Pääluokat Retkeilyreitti Viikonlopun ja loma-aikojen ulkoilu, (mahdollisesti maastopyöräily) Taajamien ulkopuoliset retkeilyalueet ja metsät Ulkoilureitti Päivittäinen ulkoilu Retkeilyalueet, taajaman läheiset virkistysalueet ja metsät Aluereitti Lähireitti Päivittäinen kuntoilu ja ulkoilu, myös asiointi- ja työmatkaliikennettä Päivittäinen kuntoilu ja ulkoilu, erityisenä kohderyhmänä lyhyitä matkoja kulkevat Erillisreitit (Reitti, jonka käyttö on suunnattu vain yhden lajin käyttäjille) Kuntopolku, (ulkoilureitti / aluereitti) Luontopolku (ulkoilureitti / aluereitti) Hevosurheilureitti (ulkoilureitti) Maastopyöräily (ulkoilureitti) Päivittäinen kuntoilu Ympäristö- tai luontokasvatus, maisema- / luontokohde Säännöllinen harrastustoiminta Säännöllinen harrastustoiminta Taajamien virkistysalueet ja viheralueet ja niitä yhdistävät reitit sekä kadun/tien varren kevyen liikenteen väylät Asuinalueiden viheralueet, yhdistää asuinalueiden virkistyspalveluita ja lähipuistoja, yhteydet ulkoilureiteille, kadun varren kevyen liikenteen väylät, jos yhteystarve sijaitsee katualueella Taajamien virkistysalueet ja viheralueet Taajamien virkistysalueet ja viheralueet, taajamien lähialueet Taajamien läheisyys, sijoitus tallien mukaan Ulkoilu- ja virkistysalueet taajamien läheisyydessä Palvelureitit (Aluereitti / lähireitti, jonka sijainnissa, mitoituksessa, rakenteissa ja palveluissa on otettu erityisesti huomioon jokin käyttäjäryhmä / aihe, ei sulje muita käyttäjiä pois reitiltä) Ikääntyneiden reitti Pyörätuolireitti Lähilatu Koiralatu Erityisesti ikääntyneiden ulkoilu, esteetön reitti Ulkoilu pyörätuolilla, esteetön reitti Lasten ja vanhusten ulkoilu, siirtymäreitti ulkoilualueiden laduille Latu, jolla koirien ulkoilutus on sallittu aina tai tiettyyn kellonaikaan Palvelutalojen läheisyys Ulkoilualueet tai asuinalueiden viheralueet, esteetön pääsy pysäköintialueelta ja/tai julkisen liikenteen pysäkiltä Asuinalueiden viheralueet ja puistot Rullaluistelureitti Säännöllinen harrastustoiminta Asuinalueiden tai liikunta-alueiden läheisyydessä Maisema- / äänimaisemareitti, taidereitti Virkistysympäristön monipuolistaminen Sijainti ympäristön mukaan / tarkoitusta varten suunniteltu 9
10 Laajavuoren alueellinen virkistysreittisuunnitelma Sidosryhmät ja vuoropuhelu Suunnittelun aikana kuultiin alueella toimivien kaupungin palveluiden edustajia ja asukkaita. Heitä varten järjestettiin kaksi tilaisuutta, joista toinen oli tarkoitettu virkamiehille, ja toinen asukkaiden ja käyttäjien edustajaryhmille. Molemmat tilaisuudet olivat kutsutilaisuuksia. Lisäksi asukkaiden mielipiteitä saatiin käymällä läpi Sulka II -hankkeessa tehdyn asukaskyselyn vastaukset. Näiden tilaisuuksien lisäksi asukkaiden kanssa käytiin sähköpostikirjeenvaihtoa. Kaupungin edustajien tilaisuus oli Siihen osallistuivat edustajat liikuntapalveluista, opetustoimesta, koulutuskuntayhtymästä ja Viitakodit ry:stä. Tilaisuudessa esiteltiin suunnitelmaluonnosta ja pyydettiin edustajien näkemyksiä suunnitelmaan sekä toiveita virkistysreittien kehittämisestä. Tuomiojärven kiertävä reitti sai myönteisen vastaanoton. Erityisesti pidettiin ajatuksesta, joka pitää pyöräilyn ja rullaluistelun erillään jalankulusta. Tilaisuudessa kiinnitettiin huomiota koululaisten tarpeisiin päästä pyörällä kouluun turvallisia reittejä. Yksittäisistä kohteista tilaisuudessa korostui Haukanniemen tärkeys virkistysalueena, Laajavuorentien kevyen liikenteen väylä, yhdyslatujen puute ja Kortepohjan vanhusten palvelujen tarve. Asukkaiden ja käyttäjien tilaisuus järjestettiin Tilaisuudessa oli edustajia Viitaniemen asukasyhdistyksestä, Laajavuori Oy:stä, Kortepohjan opiskelija-asujista, Jyväskylän seurakunnasta, Jyvässulasta, JAPA ry:stä, JKL:n yläkaupungin asukasyhdistyksestä, Jyväskylä-seurasta, Jyväskylän pyöräilyseurasta sekä Melanvilauttajat ry:stä. Hanke sai myönteisen vastaanoton myös tässä tilaisuudessa. Rantaraitin rakentamisen toivottiin alkavan mahdollisimman pikaisesti. Reitin varren palveluista tärkeinä pidettiin taukopaikkoja, kuivakäymälöitä, penkkejä ja valaistusta. Yksittäisistä kohteista eniten esillä olivat työmatkapyöräilyyn soveltuvan sujuvan reitin saaminen Tuomiojärven länsipuolelle, Viitaniemen puiston valaistus, reitin linjaaminen jousiammuntakentän ohi (suojaetäisyys 30 m), jäälle tulevan kävelyreitin linjaaminen etäälle Lehtisaaresta ja Syväojan sillan riittävä alikulkukorkeus, jotta sen ali voi meloa. Runsas vastausmäärä saatiin samaan aikaan käynnissä olleen Suomen ulkoilumahdollisuuksien katselmus (Sulka II) -hankkeen Jyväskylässä tehdyn asukaskyselyn kautta. Kyselystä saadut vastaukset koskivat virkistysreittien käyttöä ja kehittämistä. Näistä analysoitiin Kantakaupungin, Kypärämäen Kortepohjan ja Palokan Puuppolan asukkaiden antamat vastaukset, joita oli yhteensä 346 kpl. Heidän suosituimmat ulkoilukohteet ovat talvella Laajavuori, Jyväsjärven luistelurata ja ladut, Tuomiojärven ladut ja Touruvuoren ladut. Kesällä suosituimmat ulkoilukohteet ovat Jyväsjärven rantaraitti, Viitaniemen puisto, Vehkalammen kentät, Laajavuori, Haukanniemi ja Touruvuori. Kehittämisehdotuksia annettiin sekä aluekohtaisesti että yleisesti. Yleisistä kehittämisehdotuksista eniten mainittiin seuraavia asioita: Opastuksen parantaminen erityisesti Laajavuoren alueella sekä kesällä että talvella Erilaisten ulkoilukarttojen parempi saatavuus kohteissa ja etukäteen internetistä Kävelyreittien lisääminen talvella sekä jäälle että metsiin Kunnossapidon parantaminen kesällä ja talvella Yhdyslatujen lisääminen ja parempi kunnostaminen Valaistuksen parantaminen erityisesti Laajavuoressa Frisbeegolf-rata sekä nuotio- ja laavupaikkojen suurempi määrä ja niiden parempi hoito Pyöräteiden asfaltoinnin parempi kunnossapito ja reunakivien poistaminen Virkistysreittisuunnitelma laitetaan julkisesti nähtäville kesäkuussa 2011 ja siitä tiedotetaan mm. Jyväskylän tiedotuslehdessä. 10
11 Laajavuorenn alueellinen virkistysreittisuunnitelma Alueellinen virkistysreittisuunnitelma 5.1 Reittien ja palvelujen toiminnalliset jaa laadulliset tavoitteet Aluereitit Aluereitit ovat valaistuja ja talvihoidettuja reittejä, joille odotetaann suuria käyttäjämääriä. Reittien poikkileikkauksen tulee olla 3,0 3,5 m, ja tapauskohtaisesti enemmänkin. Reittien pinnoite voi olla kivituhka tai asfaltti. Virkistysreittejä rakennettaessa tulee kiinnittää erityis- tila pidetään mahdollisimman kapeana, ja vältetään liiallista reunapuiden kaatamista. Tuomiojärven kiertävän reitin jo toteutuneet osat ovat kivituhkapintaisia. Myös uudet täy- dentävät osat toteutetaan kivituhkapintaisina. Kivituhkapinnoite ohjaa nopeamman pyöräi- lyn ja rullaluistelun ensisijaisesti muille reiteille. Muiden suunnitelmassa esitettyjen aluereit- tien osalta pintamateriaali valitaan ottamalla huomioon reittien jatkuvuus. Tämän periaat- teen mukaisesti esimerkiksi Laajavuorentien kevyen liikenteen väylä tulee toteuttaa t asfalt- tipäällysteisenä. Tuomiojärveä nykyisin kiertävät reitit on pääosin toteutettu tässää kuvatun laadun mukai- sesti valaistusta lukuun ottamatta. Kuvissa ovat esimerkit Kortesuolta ja Korteniitystä. tä huomiota siihen, että maastoon ei tehdä tarpeettoman leveäää uraa, vaan reitin vaatima Kuvat 2 ja 3. Aluereitit Tuomiojärven rantaraitilla, Korteniitty (leveys 3,0 m) ) ja Kortesuo (leveys 3,0 3,5 m) Lähireitit Lähireititt ovat tyypillisesti aluereittejä lyhyempiä, asuinalueen palveluita ja eri aluereittejä yhdistäviä reittejä. Reittien valaistustarve vaihtelee reitin sijainnin ja käytön luonteen mu- kaan. Reitit ovat pääosin talvihoidettuja. Talvihoito tuo vaatimuksensa reitin poikkileikkauk- seen, jonka on oltava vähintään 2,3 m. Suositeltava poikkileikkaus on 3,0 m, joka mahdol- listaa kahden rinnakkain kulkevan kävelijän ja pyöräilijän kohtaamisen. Lähireittien pinnoite määräytyyy jatkuvuuden takaamiseksi ympäröivän verkon pintamateri- aalin mukaan. Käyttötarpeen mukainen pintamateriaali on kivituhka tai asfaltti. 11
12 Laajavuorenn alueellinen virkistysreittisuunnitelma 2011 Kuva 4. Lähireitti Mannilassa Polkumaiset yhteydett Suunnitelmassa on esitetty polkumaisia yhteyksiä Tuomiojärvenn rantaraitille kohteisiin, joissa mennään herkän luontokohteen läheltä, ja joihin ei sen takia ole mahdollista tai mie- lekästä rakentaa korkeatasoisempaa yhteyttä. Polkumaiset yhteydet ovat pituudesta ja verkollisesta asemasta riippuen lähireittejä tai ulkoilureittejä. Polkumaisten reittien tarkoi- on tuksena on tarjota kulkijalle mahdollisuus luonnon- jaa vedenläheiseen reittiin. Yhteydet tarkoitettu jalankulkuun. Polkumaiset yhteydet ovat vain v kesäkäytössä eikä niitä valaista. Yhteyden tulee olla pinnan tasaisuudeltaan ja leveydeltään sellainen, että siinä on mahdol- m. lista työntää lastenvaunuja ja taluttaa pyörää. Tällöinn leveyden minimivaatimus on 1,0 Jos on mahdollista, otetaan myös huomioon kahden rinnakkain kulkevan alankulkijann tila- vaatimus 1,2 m. Maastosta riippuen polkumainen yhteys voidaan toteuttaa rakennettuna, esimerkiksi hak- keella pinnoitettuna polkuna. Toinen mahdollisuus onn poistaa reitiltä suuria epätasaisuuk- märkyys ja pieni epätasaisuus sallitaan. Poluille ei ole tarkoitus rakentaa kuivatusta tai ra- sia aiheuttavat kivet, kannot jaa juuret ja jättää pinta luonnonmukaiseksi. Pinnan ajoittainen kennekerroksia. Kuva 5. Nykyinen polkumainen n yhteys Kivelänrannassa (leveys s noin 1,5 m). 12
13 Laajavuorenn alueellinen virkistysreittisuunnitelma Pitkospuut Suunnitelmassa esitetyt pitkospuut ovat polkumaiste n yhteyksien osia. Niiden leveysvaa- metrin, jotta niillä voi työntää lastenvaunuja ja taluttaa pyörää. Pitkille pitkospuuosuuksille tulee tehdä kohtaamispaikkoja, jotka mahdollistavat kaksien lastenvaunujen kohtaamisen. Metrin levyiset pitkospuut mahdollistavat myös kahden kävelijänn kohtaamisen reitin joka kohdassa. Leveät pitkospuut voidaan toteuttaa käyttämällä jokoo leveitä lankkuja vierekkäin tai teke- mällä pitkospuut poikkisuuntaisilla lankuilla. timus on sama kuin polkumaisen yhteyden. Pitkospuiden tulee olla leveydeltään vähintään Kuvat 6 ja 7. Leveillä lankuilla toteutetut pitkospuut ja kohtaamispaikka Helsingin Alppiruusupuistos- sa. (leveimmillään 1,5m) ja ohituspaikka poikkilaudoituksella toteutetulla puupintaisella polulla (Läh- de: Esteetön luontoliikunta, kuvaaja Marko Ruti) Ladut Latujen tilantarve riippuu rinnakkain kulkevien latujenn määrästä ja hiihtotyylistä. Perinteisel- le hiihtotyylille tarkoitetun latuparin tilantarve on 2,5 3,0 m. Yksii perinteisenn hiihtotyylin la- tu, jonka vieressä on luistelu-ura, vaatii tilaa vähintään 3,0 m. Jos perinteisen latuja on kaksi ja keskellä on luistelu-ura, tilantarve on vähintään 4,5 m. Yhden perinteisen tyylin la- dun tilantarve on 1, 3 m, mutta minimileveys määräytyy latukoneen mukaan. Latujen suunnittelussa tulee ottaa huomioon latujen turvallisuust s: Latujen risteämiset mui- den liikennemuotojen kanssa eivät saa olla alamäkien alla tai mutkien takana ja jyrkkiä mutkia mäen alla tulee välttää.. Risteämisiä muiden liikennemuotojen kanssa tuleekin vält- joissa kävelyreitti risteää ladun, tulee kävelyreitti jättää hiekoittamatta risteyskohdalta, ja tää, ja risteämiset ajoneuvoliik kenteen kanssa tulisi toteuttaa eritasoratkaisuina. Kohdissa, hiekan leviämisen estämiseksi i noin 5 m ennen ja jälkeen risteystä. Suunnitelmassa esitetyillä lähiladuilla ja yhdysladuilla a tarkoitetaan yhtä perinteisen hiihto- tavan latua, joka on tarkoitettu siirtymiseen parempiluokkaisille laduille ja lyhyiden matko- jen hiihtämiseen. Yhdysladut ovat tyypillisesti parkkialueiden ja asuinalueiden sekä latureit- autoa, sekä toisaalta jakaa autolla hiihtämään tulleiden lähtöpaikkoja ympäri kaupunkia. Lähiladut sijaitsevat asuinalueen sisällä, ja ne on tarkoitettu lyhyitä matkojaa hiihtäville, tien välisiä yhteyksiä, joiden tarkoituksenaa on mahdollistaa hiihtämään lähteminen ilman esi- 13
14 Laajavuorenn alueellinen virkistysreittisuunnitelma 2011 merkiksii hiihtämään opetteleville lapsille ja vanhuksille. Lähiladut sijaitsevat tyypillisesti koulujen ja leikkipuistojen ympäristöissä ja puistoissa. Yhdysladut ja lähiladut voidaann toteuttaa monella eri tavalla. Vapaaseen maastoon, kuten pellolle tai puistoon, niiden toteuttaminen on helppoa. Tällöin voidaan ajaa kaksikin latua rinnakkain. Lähilatu voidaan toteuttaa myös kävelytien viereen pientareelle. Kivituhka tai sorapäällysteinen piennar toimii kesällä juoksijoiden reittinä ja talvella lähilatuna. Lähiladun sijaitseminen kävelytien vieressä edellyttää talvihoidolta tarkkuutta, jotta hiekka ei leviä la- dun puolelle. Lähilatu voidaan toteuttaa myös yhteiskäyttöisenä reittinä kävelijöiden kans- Kävelyllee tarkoitettua tilaa ei hiekoiteta tai aurata, vaan se tampataan tasaiseksi latuko- neella. Yhteiskäyttöinen reitti on mahdollista toteuttaa, jos maasto on tasaista (hiihtäjien vauhdit eivät nouse koviksi) ja käyttäjiä ei ole kovin paljon. sa. Tällöin maastoon tehdään yksi latu-ura, jonka viereen jätetään vapaataa tilaa kävelyyn. p Kuvat 8 ja 9. Kävelytie ja latu vierekkäin Helsingissä Pirkkolan ulkoilualueeu ella ja yhteiskäytössä oleva latu Kangaslammella Jyväskylässä (kuvaa Kari Häkkinen). Savulahden alueelle Tuomiojärven rantaan on esitetty aluereitinn ja latureitin kulkemista vie- rekkäin. Tämä edellyttää, että kohdassa on talvella sekä s talvikunnossapidetty kevyen lii- rin- kenteen väylä että vapaan ja perinteisen hiihtotyylin ladut. Reititt voidaan toteuttaa jokoo nakkain, jolloin reitti on kesällää hyvin leveä kivituhkapintainen reitti tai vierekkäin siten, että välissä on viherkaista. Jos väliin jätetään viherkaista, olisi sen leveyden oltava vähintään 3 metriä, jolloin vältetään hiekoitushiekasta ja aurauslumesta johtuvat ongelmat latu-uralla ja reittien väliin voidaan jättää puita ja muuta kasvillisuutta. 14
15 Laajavuorenn alueellinen virkistysreittisuunnitelma 2011 Kuvat 10. ja 11. Kevyen liikenteen väylä ja latu-ura vierekkäin (kokonaislev( veys 11 m) Kangaslammel- men la. (kuvat Kari Häkkinen ja Janne Ahola) Esteettömät reitit ja vanhustenpolku Suunnittelualueelle on esitetty kahta esteetöntä reittiä: Haukanniemeen ja Vehkalamm puistoon. Haukanniemen reitti on ajateltu palvelemaan erityisesti apuvälineiden kanssa liikkuvia. Reitin pituuskaltevuuss saa olla korkeintaan 5 %, mutta lyhyillä matkoilla sallitaan 8 % kaltevuus. Sivukaltevuus ei saa tasaisilla osuuksilla olla enempää kuin 3 % ja mäissä 1 %. Pinnan tulee olla tasainenn ja kova. Huolellisesti tiivistetty kivituhkapinta soveltuu myös tähän tarkoitukseen. Reitin tulee olla valaistu ja talvihoidettu, ja sen varrellaa tulee olla es- väy- teettömiä penkkejä riittävän tiheästi, vähintään 250 metrin m välein. Penkit tulee sijoittaaa län sivuun siten, että ne eivät ole kulun esteenä ja penkkien vieressä tulee olla tilaa myös pyörätuolille. Yhteys Haukanniemen pääreitiltä nuotiopaikalle tuleee toteuttaa esteettömänä. Maasto Haukanniemen pohjoiskärjessä on kivikkoista, joten tasaisen reitin toteuttaminen ilman mittavia maankaivutöitä on helpoin tehdä rakentamalla reitti puupintaisena polkuna. Es- teettömän puupintaisen polun minimileveys on 1,2 m, m jolloin tarvitaan vähintään 1,8 m le- himmäismitat ovat 2,5 m x 2,5 m. Puupintaisen polunn reunoihin suositellaan pyörätuolin renkaan putoamisen estävää reunaestettä ja polun laudoituksenn raot saavat olla enintään 5 mm. Puupolun lankut ladotaan poikittain kulkusuuntaan nähden, mutta routimattomassa maastossa polku on mahdollista toteuttaaa myös pituussuuntaisista lankuista. Puupintainen polku on tarkoitettu kesäkäyttöön. veitä ohituspaikkoja. Pitkälle kapealle polulle tarvitaan lisäksi kääntöpaikkoja, joiden vä- 15
Myyrmäki Pyöräliikenneverkko
Myyrmäki Pyöräliikenneverkko PYÖRÄLIIKENNE- VERKON HIERARKIA Myyrmäen alueen pyöräliikenneverkon muodostamisen periaatteena on ollut luoda suunnittelualueelle pyöräilyn kannalta kilpailukykyinen verkko.
LisätiedotREITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1
REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 KEVYEN LIIKENTEEN REITTITARKASTELUT KESKUSTASTA ITÄÄN - ESISELVITYS 1. Työn sisältö ja tarkoitus Keskustasta itään suuntautuva reitti kulkee Lapinniemestä Rauhaniementien
LisätiedotDigiTrail esteettömyyskartoitus LOPPI
DigiTrail esteettömyyskartoitus LOPPI Lopen sininen retkeilyreitti 3 km Lopen sininen reitti lähtee Tauluntien varressa olevalta pysäköintialueelta. Reitti kulkee aluksi kapeaa polkua pitkin mäntymetsikön
LisätiedotRantaraitin kehittäminen Taustat
Yhdyskuntatekniikka Sivu 1 / 5 Taustat Tekniset palvelut toteuttivat omalle henkilökunnalle ja nuorisovaltuustolle kyselyn, jossa teemoina olivat kulttuuri, lapset ja nuoret, liikunta sekä ympäristö ja
LisätiedotTiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa
Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta
LisätiedotNASTOLAN KUNTA HATTISENRANNAN KAAVA-ALUEEN ESISELVITYS
Vastaanottaja Nastolan kunta Asiakirjatyyppi Yleissuunnitelma Päivämäärä 30.6.2014 Viite 1510007986 NASTOLAN KUNTA HATTISENRANNAN KAAVA-ALUEEN ESISELVITYS NASTOLAN KUNTA ESISELVITYS Päivämäärä 30.6.20014
LisätiedotKauppi-Niihaman polkuverkosto Kehittämissuunnitelma
Kauppi-Niihaman vertaissuunnittelu, kevät 2019 Kauppi-Niihaman polkuverkosto Kehittämissuunnitelma Pirkanmaan polkujuoksu ry / Tampere Trail Running Jarkko Bamberg & Manu Humppi Kauppi-Niihaman polkuverkosto
LisätiedotNURMIJÄRVEN KUNTA HEINOJAN KUNNALLISTEK- NIIKAN YLEISSUUNNITTELU
Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Yleissuunnitelma Päivämäärä xx.xx.2015 Luonnos Viite 1510019205 NURMIJÄRVEN KUNTA HEINOJAN KUNNALLISTEK- NIIKAN YLEISSUUNNITTELU NURMIJÄRVEN KUNTA HEINOJAN
LisätiedotNIEMI 8250 VASTINELUETTELO / MIELIPITEET
NIEMI 8250 VASTINELUETTELO / MIELIPITEET Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 15.11.2007 Nähtävillä oloaika: 16.11.-7.12.2007 Mielipide 1, 2 7.12.2007, dnro: YPA: 9937/611/2007 Lahtinen Nora, 2 kpl Mielipide
LisätiedotRANTAKYLÄN PALVELUKESKUKSEN KUNNALLISTEKNIIKAN YLEISSUUNNITELMA
1 (14) Kaupunkirakenneyksikkö RANTAKYLÄN PALVELUKESKUKSEN KUNNALLISTEKNIIKAN YLEISSUUNNITELMA Yleissuunnitelma 2 (14) Sisällysluettelo 1. Suunnittelualue 1.1 Yleistä 1.2 Kadut, LP-alue, Rantakyläntori
LisätiedotVIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS
VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS HOITOLUOKITUKSEN MERKITYS Kaavoitusvaiheessa määritetty alustava käyttö ja hoitoluokka kuvaavat alueen laatutavoitetta. Samalla viheralueiden rakentamisen ja hoidon kustannukset
LisätiedotMäntsälän jalankulku-, pyöräily- ja ulkoilureittien verkoston kehittämissuunnitelma (KÄPY)
Tekninen lautakunta 102 13.08.2015 Kunnanhallitus 205 24.08.2015 Kunnanvaltuusto 83 31.08.2015 Kunnanhallitus 254 19.10.2015 Maankäyttölautakunta 125 28.10.2015 Mäntsälän jalankulku-, pyöräily- ja ulkoilureittien
LisätiedotLuettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset
RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN
LisätiedotLUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS 24.2.2014 24.2.2014 YLEISÖTILAISUUS, LUOSTARINKYLÄ
LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS TIESUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Tiesuunnitelma liittyy osana Lakarin teollisuus- ja logistiikkaalueen kehittämiseen. Uusi
LisätiedotSallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen
1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen kortteli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.11.2015 Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta
LisätiedotLIITE LIITE 11. Kuusankoski-Koria. Kouvolan keskustaajaman. viherosayleiskaava. viherosayleiskaava
LIITE LIITE 11 Kuusankosken-Korian viherosayleiskaava Kouvolan keskustaajaman viherosayleiskaava Kuusankoski-Koria viherosayleiskaava Suunnittelualueen Suunnittelualueen sijainti sijainti Yleiskaavoitus
LisätiedotDIGITRAIL ESTEETTÖMYYSKARTOITUS TAMMELA
DIGITRAIL ESTEETTÖMYYSKARTOITUS TAMMELA TAMMELAN SININEN REITTI 4 KM Tammelan sininen reitti alkaa Hämeen luontokeskuksen pihalta. Polun alku on melko leveä, mutta sen alussa on heti jyrkkä ylämäki, jota
LisätiedotETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS
ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS 8.12.2015 ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS Salon kaupunki Tehdaskatu 1, 24100 SALO PL 77, 24101 SALO www.salo.fi sa lo@salo.fi Y-tunnus: 0139533-1 2
LisätiedotHulhavanahon, Luokkavaaran ja Iso-Syötteen asemakaavojen muuttaminen ja laajentaminen
Hulhavanahon, Luokkavaaran ja Iso-Syötteen asemakaavojen muuttaminen ja laajentaminen 627/08/10/2010 TEK 147 AirIX Ympäristö Oy on laatinut 27.4.2011 päivätyn kaavaluonnoksen Hulhavanahon, Luokkavaaran
LisätiedotYHDISTETYN JALKAKÄYTÄVÄN JA PYÖRÄTIEN RAKENTAMINEN LAAJAVUORENTIELLE RANTASIPIN LUOTA MUTKAPOHJAAN
MUISTUTUS 15.10.2013 Kaupunkirakennelautakunta Jyväskylän kaupunki YHDISTETYN JALKAKÄYTÄVÄN JA PYÖRÄTIEN RAKENTAMINEN LAAJAVUORENTIELLE RANTASIPIN LUOTA MUTKAPOHJAAN Jyväskylän kaupunki ja Keski-Suomen
LisätiedotVAPAUDENTIEN JATKE YLEISSUUNNITELMA
VAPAUDENTIEN JATKE YLEISSUUNNITELMA YLEISÖTILAISUUS TILAISUUDEN AIKATAULU 17:00 17:30 17:40 17:50 18:00 18:15 19:15 19:30 Kahvit tarjolla Tilaisuuden avaus ja työn lähtökohdat, Kari Homi, kaupunkiympäristölautakunnan
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 18/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ko/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2016 1 (5) 224 Länsimäentie välillä Niittipolku-Nastapolku, Sinkilätie, Sinkiläpolku, Naulakalliontie välillä Mellunmäentie-Huhtakivenkuja, Untamalantie välillä Viitankruununtie-Länsimäentie,
LisätiedotAutotonta sisäänkäyntiä asemalta. Nuuksioon päin voisi kehittää.
Kartta a toivotaan tässä tunneliin. Autotonta sisäänkäyntiä asemalta Nuuksioon päin voisi kehittää. a toivotaan lähemmäksi moottoritietä. Nyt joudutaan purkamaan paljon asuinrakennuksia sekä rakentamaan
LisätiedotAHLMANIN KOULUN SÄÄTIÖN PIENTEOLLISUUSALUEEN JA PUISTOALUEIDEN OSIEN MUUTTAMINEN PIENTALOALUEEKSI ASEMAKAAVA 8153
AHLMANIN KOULUN SÄÄTIÖN PIENTEOLLISUUSALUEEN JA PUISTOALUEIDEN OSIEN MUUTTAMINEN PIENTALOALUEEKSI ASEMAKAAVA 8153 LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET EHDOTUSVAIHEEN TARKASTELU (päivitetty 23.3.2007) 1. NYKYINEN
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
1 (6) 3.10.2018 Lempyyn osayleiskaavan OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Mikä on osallistumis- ja? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää kaavan laajuuteen
LisätiedotPÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008
PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET...3 3. LAADITUT
LisätiedotNÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU
43 NÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU 44 Kevyen liikenteen reittitarkastelu välillä Sahanteränkatu Enqvistinkatu 1. Työn sisältö ja tarkoitus Reitti alkaa Sahanteränkadun päästä ja päättyy
LisätiedotLÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 1:104 NOUKKALA
HIRVENSALMEN KUNTA LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 1:104 NOUKKALA Kaavaselostus, ehdotus 4.9.2017 Kaavan hyväksyminen: Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo 1.
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1. Kemijärven kaupunki, maankäyttö
ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1 Kemijärven kaupunki, maankäyttö 1 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos 2.kaupunginosan (SÄRKIKANGAS),
LisätiedotMÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut MÄNNIKKÖ III ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS
1(5) MÄNNIKKÖ III ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 251 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 15.2.2007
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b 7 LAUSUNTO PORVARINLAHDEN ETELÄRANNAN LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISESITYKSESTÄ SEKÄ HOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMASTA Kslk 2007-56, Ylk 2 9.1.2007 Karttaruudut L6,
LisätiedotPIISPANPORTTI, EKEN KORTTELI LEIKKIPUISTOVAIHTOEHTOJEN TARKASTELUT ULLA LOUKKAANHUHTA AAPO PIHKALA
PIISPANPORTTI, EKEN KORTTELI LEIKKIPUISTOVAIHTOEHTOJEN TARKASTELUT 13.11.2013 ULLA LOUKKAANHUHTA AAPO PIHKALA LEIKKIPUISTOVAIHTOEHDOT - VAIHTOEHTO 1: METSÄ, 1260 M2 - VAIHTOEHTO 2: KALLIONREUNA, 760 M2
LisätiedotETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
ETELÄINEN RANTATIE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa
LisätiedotTURVALLINEN YMPÄRISTÖ
TURVALLINEN YMPÄRISTÖ Turvallinen Lappeenranta Lappeenrannan strategian tavoite v. 2028 VIIHTYISÄ JA TURVALLINEN YMPÄRISTÖ Sujuva arki ja turvallinen kasvuympäristö, jossa on varaa valita mieleisiä harrastuksia
LisätiedotToppelundinpuiston lähiympäristösuunnitelma
13.5.2015 Toppelundinpuiston lähiympäristösuunnitelma Tarkastelualue Tarkastelualue sijaitsee Espoon Haukilahdessa. Alue on pääosaltaan asemakaavan Toppelundinpuistoa, ranta-alueen nimi on Toppelundinranta.
LisätiedotSAAREN KOULU LIIKENNESELVITYS. Tilanne
SAAREN KOULU LIIKENNESELVITYS Tilanne 7.12.2028 LÄHTÖKOHTIA Suunnittelukohteena Saaren koulu keskustaajamassa Nykyisiä rakennuksia korvataan uudisrakennuksilla Etäisyyskartta 3/5 km Ala- ja yläkoulurakennukset
LisätiedotKATU- JA PUISTOFOORUMIN KYSELYTUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2010
KATU- JA PUISTOFOORUMIN KYSELYTUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2010 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Tikkakosken asukkaiden mielipiteitä ja näkemyksiä Jyväskylän kaupungin katu-, puisto-, veneily- ja jätehuoltopalveluista
LisätiedotOte Pirkanmaan ensimmäisestä maakuntakaava
Kaavatilanne Kaavatilanne kiinteistöllä 418-424-0003-0088: Ote Pirkanmaan ensimmäisestä maakuntakaava 29.3.2007 Kiinteistö on suurimmalta osin maakuntakaavassa virkistysaluetta (V) ja osaltaan taajamatoimintojen
LisätiedotLIITE 12 OTTEET RANTA-ASEMAKAAVAEHDOTUKSESTA SEKÄ KAAVAMERKINNÖISTÄ JA MÄÄRÄYKSISTÄ
LIITE 12 OTTEET RANTA-ASEMAKAAVAEHDOTUKSESTA SEKÄ KAAVAMERKINNÖISTÄ JA MÄÄRÄYKSISTÄ LIITE 13 HAVAINNEKUVA LIITE 14 ASEMAKAAVAN SEURANTALOMAKE LIITE 15 VASTINEET KAAVALUONNOKSEN NÄHTÄVILLÄOLOAIKANA SAATUIHIN
LisätiedotLIDLIN ASEMAKAAVAN MUUTOS 4:45 KAUPUNKIKUVALLINEN SELVITYS
Vastaanottaja Lidl Asiakirjatyyppi Asemakaavan taustaselvitys Päivämäärä 16.4.2019 Viite 1510038898 LIDLIN ASEMAKAAVAN MUUTOS 4:45 KAUPUNKIKUVALLINEN SELVITYS 1 1. ALUEEN SIJAINTI JA NYKYTILA Lidlin asemakaavan
LisätiedotLuettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset
RAUTALAMMIN KUNTA 1(10) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 16/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 196 29.10.2014. 196 Asianro 5773/10.03.01.00/2014
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 16/2014 1 (1) 196 Asianro 5773/10.03.01.00/2014 Varstakadun, Luhtikujan, Lyhdekujan, Suvitien, Sormulanraitin ja Puutossalmentien kevyen liikenteen väylän katusuunnitelmaluonnoksien
LisätiedotEnnen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti.
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAPERNAUMI KORTTELI 43 (OSA) TEKNIIKKAKESKUS Suunnittelualueen sijainti alue sijaitsee Seinäjoen kaupungin n korttelissa 43. Alue sijaitsee Ruukintien varressa Kaasumestarinkadun
LisätiedotNEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK
NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys
LisätiedotPÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT
PÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT Rajalanniemen eteläosan asemakaavan muutos 1 LÄHTÖKOHTIA Kaavahankkeen perustiedot on esitetty
LisätiedotOulujoen etelärannan pyörätieyhteys. Suunnitelmien esittely Tapio Siikaluoma
Oulujoen etelärannan pyörätieyhteys Suunnitelmien esittely 4.6.2014 Tapio Siikaluoma Pyöräilyn merkitys liikennemuotona Oulussa 1962 1989 2009 27 % 42 % 17 %9 % 16 % 28 % 48 % 6 % 19 % 21 % 54 % 5 % Kävely
LisätiedotRaahen pohjoisen vyöhykkeen liikennesuunnitelma
Raahen pohjoisen vyöhykkeen liikennesuunnitelma Raahen kaupunki/ Kaavoitus 2013 1 KAUPUNGINLAHDENRANTA LIIKENNE ALUEEN LIIKENTEELLINEN SIJOITTUMINEN Yhdyskuntarakenne vaikuttaa sekä liikkumistarpeisiin
LisätiedotKuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijainti
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 5 ) TERVON KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaavan muutos koskee kortteleja 9(osa),
LisätiedotKIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA- ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN. Kaavaselostus, valmisteluvaihe
KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA- ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P31477 1 (10) Paananen Susanna Sisällysluettelo 1 TIIVISTELMÄ... 1 1.1 Kaavaprosessin vaiheet...
LisätiedotSallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli
1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta ja suunnittelualueen
LisätiedotLOVIISAN KAUPUNGIN VIRKISTYS- JA VAPAA-AJAN ALUEIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET
LOVIISAN KAUPUNGIN VIRKISTYS- JA VAPAA-AJAN ALUEIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET VIRKISTYSALUEET OSA I SAARISTO JA RANNIKKO TAAJAMARAKENTEEN ULKOPUOLISET ALUEET Loviisan kaupunki Arkkitehtitoimisto syksy 2007
LisätiedotAsemakaava tullaan laatimaan maankäyttö- ja rakennuslain sekä maankäyttö- ja rakennusasetuksen mukaisesti.
SULKAVAN KUNTA SULKAVAN KYLÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä riittävän varhaisessa
LisätiedotORIVEDENKADUN LPA-ALUE ASUMISKÄYTTÖÖN (AK8668) NYKYINEN LIIKENNEVERKKO. Luonnos
ORIVEDENKADUN LPA-ALUE ASUMISKÄYTTÖÖN (AK8668) NYKYINEN LIIKENNEVERKKO Luonnos 13.9.2017 TARKASTELUALUEEN RAJAUS 1 Tarkastelualueena on asemakaavamuutoksen 8668 kaavaalue ja sen lähialue Tarkastelualue
LisätiedotKAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 120 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
Nilsiä, Tahkovuori 1/5 NILSIÄ, TAHKOVUORI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 120 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Asemakaavan muutos koskee Tahkovuoren asemakaava-alueen korttelia 110, 119
LisätiedotTOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 7 ) TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
LisätiedotRYYTIPOLUN KATUSUUNNITELMA SEKÄ KATUSUUNNITELMAN MUUTOS SULKULANTIELLÄ RYYTIPOLUN JA RUULAHDENTIEN VÄLILLÄ
MUISTUTUS 4.2.2014 Kaupunkirakennelautakunta Jyväskylän kaupunki RYYTIPOLUN KATUSUUNNITELMA SEKÄ KATUSUUNNITELMAN MUUTOS SULKULANTIELLÄ RYYTIPOLUN JA RUULAHDENTIEN VÄLILLÄ Jyväskylän kaupunki suunnittelee
LisätiedotEURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177
EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701
LisätiedotTervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn!
1 Liite 9: Kyselylomake Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn! Helsingin kaupungin ympäristökeskus tekee Vanhankaupunginlahdelle uutta hoito- ja käyttösuunnitelmaa. Lähtökohtana
LisätiedotOsmajärven alueen ranta- asemakaava, osittainen kumoaminen
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LEPPÄVIRRAN KUNTA Osmajärven alueen ranta- asemakaava, osittainen kumoaminen Kaavaselostus, ehdotus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20689 Kaavaselostus, ehdotus 1
LisätiedotLOVIISAN KAUPUNKI ITÄRANNAN KEHITTÄMINEN KYSELYN TULOKSET
LOVIISAN KAUPUNKI ITÄRANNAN KEHITTÄMINEN KYSELYN TULOKSET YLEISTÄ KYSELYSTÄ Kyselyllä selvitettiin asukkaiden ja päättäjien näkemyksiä Loviisan Itärannan alueen suunnitteluvaihtoehtoihin. Mielipiteitä
Lisätiedot3D-IDEAKILPAILU. Kaupunkikudelmia - kilpailuohjelma
keltainen rajaus = ohjeellinen kilpailualue Kaupunkikudelmia - kilpailuohjelma Hyvinkäällä on parhaillaan käynnissä kansainvälinen Europan 15-suunnittelukilpailu, jossa nuoret kaupunkisuunnittelijat ideoivat
LisätiedotJUVAN KUNTA HATSOLAN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Ehdotus Kaavaselostus. Asemakaavan kumoaminen koskee Hatsolan alueen asemakaavaa.
JUVAN KUNTA HATSOLAN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Kaavaselostus Ehdotus 14.5.2018 Asemakaavan kumoaminen koskee Hatsolan alueen asemakaavaa. Kaavan vireilletulo: Kaavan hyväksyminen: Tekninen lautakunta.. 2018
LisätiedotKuva: Veikko Hahmo. Suomi100v. LUONTOHELMIKOHDE Pirkkalassa TAAPORINVUORI- KURIKKAKALLIO
Kuva: Veikko Hahmo Suomi100v. LUONTOHELMIKOHDE Pirkkalassa TAAPORINVUORI- KURIKKAKALLIO Retkelle lännestä Mistä retkelle: Kuntakeskusta, Takamaa, Vähäjärvi Kävellen kohti Takamaata ja moottoritien alikulun
LisätiedotMÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 5.10.2010 MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA
1(5) MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 220 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ASEMAKAAVA ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun
LisätiedotMAANKÄYTÖN TARKASTELUVAIHTOEHDOT A1, A2, B
POHJOIS-HAAGAN ITÄOSAN OSAYLEISKAAVA 29.5.2012 MAANKÄYTÖN TARKASTELUVAIHTOEHDOT A1, A2, B Vaihtoehtojen kuvaus ja vaikutusten arviointi Periaateleikkaukset Hämeenlinnanväylän melusuojauksesta toimitilarakentamisella
LisätiedotLIITE 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) , tark , tark Suunnittelualue
1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 27.2.2014, tark.8.5.2014, tark. 26.11.2014 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI ÄÄNENIEMEN KOILLISRANNAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Suunnittelualue Suunnittelualue
LisätiedotASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos
ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 12. kaupunginosan asemakaavan muutos korttelissa 1127. 12:020 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 13.3.2015 Asemakaavan
LisätiedotASUKASKYSELY Akm 240: Pikkulahden asemakaava ja asemakaavan muutos
ASUKASKYSELY 1.9.-30.9.2018 Akm 240: Pikkulahden asemakaava ja asemakaavan muutos Yhteenveto 9.4.2019 2 / 12 1 JOHDANTO Raahen kaupungissa on vireillä asemakaavan ja asemakaavan muutoksen laatiminen Pikkulahden
LisätiedotAATILAN RANTA-ASEMAKAAVA
PÄLKÄNEEN KUNTA AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA KOSKEE OSAA KIINTEISTÖSTÄ AATILA 635-421-12-32/2 JA KIINTEISTÖÄ RANTALÄHDE 635-421-12-35 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 09.09.2014 OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTI-
LisätiedotKauppi-Niihama vertaissuunnittelu Kauppi-Niihama latuverkon saavutettavuuden parantaminen Kaupin hiihtäjät Heikki Hankela 13.2.
Kauppi-Niihama vertaissuunnittelu Kauppi-Niihama latuverkon saavutettavuuden parantaminen Kaupin hiihtäjät Heikki Hankela 13.2.2019 Kauppi-Niihama vertaissuunnittelu Kauppi-Niihama latuverkon saavutettavuuden
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OJALANMÄKI III A ASEMAKAAVA FORSSAN KAUPUNKI
KAAVA-ALUEEN RAJAUS. OSAYLEISKAAVALUONNOS POHJANA. ALUEEN ORTOKUVA Kaavoitus kohde Hakija/Aloite Asemakaavan tarkoitus Maakuntakaava Osayleiskaava Dnro: Ojalanmäki III A Forssan kaupunki Laatia asemakaavattomalle
LisätiedotKAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS
KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila Kaavoitusinsinööri 7.3.2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT
LisätiedotLausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö
Lausunto 1 (3) 29.12.2016 Dnro 511/05.01/2016 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Kirkkonummen kunta PL 20 02401 KIRKKONUMMI Lausuntopyyntö 11.11.2016 Lausunto Rastirannan ranta-asemakaavan luonnoksesta Kirkkonummen
LisätiedotJanakkalan kunta Turenki 25.4.2014
Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014 1 Taimistotie Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustassa, Turengintien pohjoispuolella, rautatien molemmin
LisätiedotASEMKAAVAAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 407 JA 408, URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN SEKÄ KATUALUEITA.
Joroisten kunta 1(6) JOROISTEN KUNTA GOLF-ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMKAAVAAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 407 JA 408, URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN SEKÄ KATUALUEITA. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 30/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 30/2015 1 (5) 396 Atlantinkaaren alueen liikennesuunnitelma HEL 2014-014704 T 08 00 00 Hankenro2361_2 Esitys esitti kaupunginhallitukselle Atlantinkaaren alueen liikennesuunnitelman
LisätiedotKIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA-ASEMA- KAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN. Kaavaselostus, ehdotusvaihe
KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA-ASEMA- KAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P31477 1 (8) S. Paananen, T. Järvinen Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä... 1 1.1 Kaavaprosessin
LisätiedotKeilaniemi Asemakaavan muutos 10. kaupunginosa, Otaniemi Virkistysalue
1 (6) Asianumero 3941/10.02.03/2014 Aluenumero 220827 Keilaniemi Asemakaavan muutos 10. kaupunginosa, Otaniemi Virkistysalue Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 18.
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (5) Kaupunginvaltuusto Asia/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2018 1 (5) 153 Valtuutettu Seija Muurisen aloite frisbeegolfrata Laajasaloon Puheenjohtajan ehdotuksesta kaupunginvaltuusto pani asian pöydälle. Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto,
LisätiedotAuvaisten asemakaavan laajennus A3440
Kaarinan kaupunki Auvaisten asemakaavan laajennus osallistumis- ja arviointisuunnitelma DA: 112/2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa
LisätiedotPIHAKADUT ANTTILANMÄELLÄ
PIHAKADUT ANTTILANMÄELLÄ asukasyhdistyksen johtokunta 26.4.2011 asukasyhdistyksen vuosikokous 30.3.2011 asukasyhdistyksen yleinen kokous 28.10.2010 asukasyhdistyksen johtokunta 24.5.2010 asukasyhdistyksen
LisätiedotÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI HÄMEENTAIPALEEN ITÄRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI)
1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 27.2.2014, tark.8.5.14, tark. 8.8.2014 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI HÄMEENTAIPALEEN ITÄRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee
LisätiedotLeppävirran kunta Taajaman asemakaava hankkeet, Kirkkokaarre ja Matinkuja. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LEPPÄVIRRAN KUNTA LEPPÄVIRRAN KYLÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä riittävän varhaisessa
LisätiedotTekninen keskus Katu- ja viherpalvelut / RAK, Ramboll Finland Oy / Leevi Laksola Jyrki Oinaanoja
1 (5) 03/06/2016 Tekninen keskus Katu- ja viherpalvelut / RAK, Ramboll Finland Oy / Leevi Laksola Jyrki Oinaanoja KATUSUUNNITELMIEN SELOSTUS KAAVA-ALUEET: KATUJEN NIMET: Niittykummun keskus Niittykatu,
LisätiedotKEMPELEEN LINNAKANKAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄ
21.3.2011 / VVe KEMPELEEN LINNAKANKAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄ KATUVERKKO Linnakankaan halkaisee alueellinen pääväylä Linnakaarto, joka johtaa Oulun Metsokankaalle. Alueen katuverkkoa täydentävät ajan kanssa
LisätiedotItä-Immanen Vaihe 2 LIITE 5 ASEMAKAAVOITUKSEEN LIITTYVÄN KUNNALLISTEKNIIKAN YLEISSUUNNITELMA JA MELUSELVITYS SUUNNITELMASELOSTUS
LIITE 5 Naantalin kaupunki Ympäristövirasto Yhdyskuntatekniikka 82120192/1 Itä-Immanen Vaihe 2 ASEMAKAAVOITUKSEEN LIITTYVÄN KUNNALLISTEKNIIKAN YLEISSUUNNITELMA JA MELUSELVITYS SUUNNITELMASELOSTUS 03.10.2008
LisätiedotMÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut (7) KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS
1(7) KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 188B ASEMAKAAVA-ALUE Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TURPEENSALMEN ETELÄPUOLEN OSAYLEISKAAVA NASTOLAN KIRKONKYLÄ, OSAYLEISKAAVA Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Villähteen Kukkasen ja Pikku-Kukkasen järvien
LisätiedotMÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut 15.02.2012 1(6) KORTTELIT 1201 OSA, 1226 JA 1227 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS
1(6) KORTTELIT 1201 OSA, 1226 JA 1227 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 212 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA Maankäyttölautakunnan
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
Kuopion kaupunki Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut Asemakaavoitus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KELLOMÄEN PUUTARHA (työnumero 358, asian:o 2931/2015) ASEMAKAAVAN MUUTOS 15.4.2015 OSALLISTUMIS-
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
Vaasa Vähäkyrö kk. Hiiripellontie. OAS 1 Plan-Ark Oy Kaava nro 1048 ALUE: VÄHÄKYRÖ KIRKONSEUTU. HIIRIPELLONTIEN JA HAARAJOENTIEN LIIKENNEALUEET JA NIIDEN VIEREISET KORTTELI-, PUISTO-, HAUTAUSMAA-, JA KATUALUEET.
LisätiedotSÄKYLÄN KUNTA LUSIKKAOJAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
SÄKYLÄN KUNTA LUSIKKAOJAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Alue ja suunnittelun kohde Asemakaavoitus koskee pääosin Säkylän kunnan Isosäkylän kylässä olevaa rantaaluetta
LisätiedotLAVIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
LAVIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS 29.10.2012 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 2 3. LAADITUT SELVITYKSET JA AIEMMAT SUUNNITELMAT... 2 3.1. VALTAKUNNALLISET
LisätiedotKaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH
Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH 10.10.2013 Sisältö 1 Lähtökohdat... 7 2 Nykytila... 9 3 Suunnitelman sisältö... 14 3.1 Toimenpiteet... 14 3.2 Liikennejärjestelyt: nykyiset
LisätiedotIITIN KUNTA RADANSUUN ULKOILU- ALUE
Vastaanottaja Iitin kunta Asiakirjatyyppi Yleissuunnitelma Päivämäärä 27.11.2013 Viite 82144450 IITIN KUNTA RADANSUUN ULKOILU- ALUE IITIN KUNTA RADANSUUN ULKOILUALUE Päivämäärä 27.11.2013 Laatija Hyväksyjä
LisätiedotESPOONVÄYLÄN VAIHTOEHDOT
ESPOONVÄYLÄN VAIHTOEHDOT ESPOONVÄYLÄ KESKUSPUISTO TUTKITTUJA VAIHTOEHTOJA LÄNTINEN LINJAUS- VAIHTOEHTO (FCG 2013) ITÄINEN LINJAUS- VAIHTOEHTO (Sito 2016) VERTAILTAVAT VAIHTOEHDOT ITÄINEN VE LÄNTINEN
LisätiedotKAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle
KAAVASELOSTUS Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan laitos Ympäristöteknologian koulutusohjelma Miljöösuunnittelun suuntautumisvaihtoehto
LisätiedotHakalan kaupunginosa (5), Kalmaa-Hietaranta asemakaava
Ymp.ltk 14.4.2015 / 26 Hakalan kaupunginosa (5), Kalmaa-Hietaranta asemakaava Asemakaava koskee Kalman kylän osaa kiinteistöstä (6:13) sekä lähiympäristöä. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 14.4.2014
LisätiedotKAUKLAHDENVÄYLÄN KEHITTÄMISSELVITYS, 2007
Kauklahden alueella on käynnissä useita maankäytön kehittämiseen tähtääviä suunnitelmia. Kauklahdenväylän kehittämisselvitys Länsiväylän ja Kehä III:n välillä on laadittu, jotta maankäytön suunnittelussa
Lisätiedot