JOSKUS MUUTOS ON NIIN NOPEAA ETTEI SITÄ HUOMAA...

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JOSKUS MUUTOS ON NIIN NOPEAA ETTEI SITÄ HUOMAA..."

Transkriptio

1 1 R A T K E S JOSKUS MUUTOS ON NIIN NOPEAA ETTEI SITÄ HUOMAA... RATKAISU- JA VOIMAVARAKESKEISTEN MENETELMIEN LEHTI 4 / 2000

2 2 N:o 4 / 2000 ( ) 6.vuosikerta Julkaisija: RATKES - ratkaisuja voimavarasuuntautuneiden menetelmien edistämisyhdistys (ry.) Päätoimittaja: Tapio Malinen puh/fax: Toimitusneuvosto: Ben Furman, Lauri Heikkilä, Vesa Heiskanen, Leena Helle, Kristiina Lipponen,Antti Mattila. Taitto: Timo Rytkönen p: tai Taiteellinen suunnittelu&kansi: Kati Simonen puh: Jäsenasiat, lehdentilaus ja osoitteen muutokset: Tilipiirto os. Ratkes ry. PL 56, Hki tai fax Internetissä Ratkesin kotisivu: Ratkesin kotisivua ylläpitää: Päivittelijä Lasse Salmi Ilmoituksista ota yhteys: Aapo Pääkkö puh: Jäsenmaksu+lehti yksityiset:130 mk/vuosi yhdistykset/yritykset:200mk/v Lehteä voi tilata liittymättä jäseneksi hintaan 200mk/v Ilmestyy neljänä numerona v Seuraava numero Lehteen tulevan materiaalin on oltava toimituksessa mennessä. Toimituksen osoite: Kajavatie 21, 06100, Porvoo. ILMOITUSHINNAT: ensi vuoden ilmoitushintoja tarkistetaan. Ota yhteys Aapo Pääkköön, ks. yllä 2 4 MONIOTTELIJAN MAAILMASTA - Ratkes-lehti haastatteli Peter Sundmania Pekka Väänänen Sisältö 3 LUKIJALLE 7 ILON KARTTA Tuula Laitinen 8 JA ALUSSA OLI UNELMA... - Ratkes-lehti vieraili SPR:n Helsingin Nuorten turvatalossa Timo Rytkönen 14 NYT VOIN JATKAA : - Wittgenstein ja kommunikaatio John Shotter 24 AVARTAVAA SUUNNISTUSTA VANHEMMUUDEN MAASTOSSA Vesa Heiskanen 28 ONNISTUNUT VUOROVAIKUTUS HOITOTYÖSSÄ Katarina Sarvela 36 MARATONI VAI PIKAPYRÄHDYS? - kehittävä projekti päiväkodissa Anneli Litovaara 40 PUHEENJOHTAJAN PALSTA Sira Niipola 41 MINÄ VASTAAN! - kolmiulotteinen kirjaesittely Pauliina Kivikko, Tiina Pakkanen ja Aapo Pääkkö 44 KYVYKKYYDEN DISKURSSI -kirjaesittely Fride Hedman 46 KOLLEKTIIVISEN OPPIMISEN TIELLÄ - kirjaesittely Kari Tuominen 48 RATKESIN ALUEELLINEN TOIMINTA ISSN

3 3 Päätoimittaja Tapio Malinen Lukijalle 3 On olemassa Elävää Puhetta ja Kuollutta Puhetta. Kuolleen Puheen tunnusmerkkinä on vastavuoroinen manipulointi, kontrolli ja ennustettavuus. Se on kuluttamisen, pelottamisen, hyväksikäytön ja manipuloinnin kieltä. Tällainen puhe luo mielenhäirinnän kulttuuria, joka vieraannuttaa ja peittää olevan näkyvistä erilaisin naamioin ja peittein. Elävä Puhe on merkitysten verkosto, jonka pääasiallisena sisältönä on vastavuoroinen ymmärrys, mahdollisuudet, jotka eivät vielä ole todellisia, mutta eivät myöskään täysin kuvitteellisia ja yhteistyö. Tällainen puhe on aktiivisesti osallistuvaa ja spontaanisti improvisoitua. Sen verkostot synnyttävät psykologisen tilan tasavertaiselle yhdessäololle. Se luo usein keskustelujen ekologian, jolle on tunnusomaista virtaavuus, kontrolloimattomuus, avoimuus, improvisaatio, osallisuus, moniäänisyys ja ennustamattomuus. Ratkaisukeskeinen työtapa syntyi, kun sen kehittäjät vuosikausia havainnoivat toimivia puhetapoja ja keskustelivat jatkuvasti eri kliinisissä tilanteissa niiden valintaperusteista. Käytäntö, teoria ja tutkimus ohjasivat, muuttivat ja vaikuttivat koko ajan toisiinsa: teoria oli elävää käytäntöä ja käytäntö elävää teoriaa. Näennäisen pienet asiat voivat olla suuria: kun sormi hipaisee ihoa, elektroniverkkojen kosketuspinnassa puhkeaa raju sähkömyrsky. Elämämme epävarmuustilanteissa olemme vastuullisia siitä, miten kielleistämme todellisuutemme. Riitta Nelimarkan sanoin: jokainen uni voi myös olla karkaava mahdollisuus. Jokainen rajoite kiihoke. Jokainen menetys voitto. Kun kehitämme työtapaamme, mielestäni meidän on jatkuvasti varottava varmuuden harhaa. Usein luomme merkityksiä niin että legitimoimme maailmankuvamme ja teemmekin alkuperäisestä, autenttisesta, muuttuvasta pysyvän ja oikeaoppisen. Samalla tavalla kun kala ei tiedosta märkyyttään, me emme tiedosta maailmankuvaamme, joka kuitenkin ohjaa havaintojamme, ajatteluamme ja tekojamme. Kokemuksen konkretisointia, jonka ajatteleva mieli tekee, sanotaan useissa viisausperinteissä tietämättömyydeksi. Tällöin samaistumme usein näkemisemme välineisiin. Ja samaistuskohteemme, esim. työtapamme, alkaa vääjäämättä kontrolloida meitä. Epäilyn tie on vaarallinen ja poikittainen. Se paljastaa kuitenkin ne mahdollisuudet, joita varmuus hiljaisuudellaan peittää. Tietämättömyys ei aina ole tiedon puutetta, vaan havaitsemisen ja ajattelun vuoksi hämmentävistä tunteistamme syntynyttä mielen epäselvyyttä. Heideggerin mukaan maailmassa oleva ihminen on se avoimuus, jonka kautta oleva ilmenee, mutta vain siinä määrin kuin ihminen itse on avoin olevalle. Elävä Puhe ei tuota tietoa hallitakseen maailmaa, vaan muuttaakseen ihmistä. Elämä voikin olla juhla-ateria, jonka ääressä monet ihmiset näkevät nälkää.

4 4 MONIOTTELIJAN maailmasta R ATKES ry. luovutti Suomen ensimmäisen ratkaisukeskeisen psykoterapian kouluttajasertifikaatin. Sertifikaattityöryhmän tarkan seulan läpäisi ensimmäisenä EB- TA:n isäntänäkin kesällä toiminut Peter Sundman. Onnea Peter! Kävin sateisena marraskuun iltapäivänä juttelemassa hänen kanssaan, jotta lehtemme lukijat pääsisivät tutustumaan tähän ratkesaktivistiin lähemmin. Ratkes-lehti haastatteli Peter Sundmania Millainen on työhistoriasi ratkaisukeskeisyyden parissa? Pekka Väänänen Kirjoittaja työskentelee SPR:n Vantaan Nuorten Turvatalossa sekä työnohjaajana ja kouluttajana Frogleap Oy:ssä. Työskentelin v.1986 Helsingin sosiaaliviraston avioliitto- ja perheneuvonnassa. Yhteisömme muokkasi ratkaisukeskeisyyttä itselleen sopivaksi työtavaksi. Toin oman panokseni tähän mm. ajatuksilla ja toiminnoilla, joita olin saanut PaloAlton Mental Research Instituutin koulutuksesta. Työtavan omaksumisen ja lisäkouluttautumisen myötä aloin

5 saada myös työnohjauspyyntöjä. V.1990 aloitin konsulttiyrityksen, jossa työskentelin osapäiväisesti. Tällöin tein mm. kehittämissuunnitelman Kyläsaaren ensisuojaan. Pääsin siis miettimään, miten muutkin voisivat käyttää ratkaisukeskeisiä juttuja. Tästä alkaen minua on seurannut myös kehittäjä-titteli. Tieni johti siihen, että vuodesta 1993 olen toiminut kokopäiväisesti yrityksessäni. -95 tein Helsingin opetussosiaalikeskuksen toimesta tutkimuksen ratkaisukeskeisyydestä sosiaalityössä. Vuonna 1997 liityin Eeri Partnersiin. Tällöin aloitin uudelleen myös asiakastyön. Tutkimus ja kehittämistyö, koulutus, työnohjaus ja asiakastyö ovatkin työllistäneet minua tiiviisti. Koen itseni moni- tai kymmenottelijaksi, jolla on hyvä koko ajan olla jotakin uutta vireillä. Kerro viime aikojen helmeilevästä työtilanteestasi Jokin aika sitten olin työnohjaajana tilanteessa, jossa käsiteltiin erään pakkohuostaanoton toteuttamista. Oli pohdittu jopa poliisin apua. Työohjauksen aikana käsittelimme työtapoja huostaanoton toteuttamiseksi. Kun vastikään työnohjasin samaa ryhmää, kuulin että he olivat pystyneet päättämään ja järjestämään sijoitusasian niin, että kaikki hyväksyivät ja ymmärsivät prosessin. Edellisellä kerralla tehty suunnitelma oli tehnyt tämän mahdolliseksi. Mitä taitoja ja kykyjä käytit tuossa tilanteessa? Uskoin ja luotin työntekijöiden omiin kykyihin, viisauteen sekä ammattitaitoon. Kuuntelin. Käytin pohdiskelevaa, tutkivaa otetta. Olin sinnikäs. Katsoin asiaa toisesta näkökulmasta. Luotin prosessiin. Miksi valitsit juuri kertomasi tapauksen? Vaikka nyt vireillä olevat suunnitelmat psykoterapiakoulutuksiksi vievätkin paljon aikaani, haluan myös pitää sosiaalityön osana arkeani. Tilanne tuotti mielihyvää ja siinä tapahtui myös jonkinlaista omien vanhojen mokien korjausta. Olen ollut mukana vastaavanlaisissa tilanteissa, jotka eivät sujuneet näin hyvin. Ratkaisukeskeisyys on usein tällä tavalla upea juttu; siinä voi iloita työnsä hedelmistä. Kertooko vastauksesi Sinusta jotain? Kyllä kai minulla on meneillään suunnan etsintä. Pohdiskelen nykyisin, millaista työtä haluaisin tehdä ja missä. Onko mielestäsi suomalaisessa ratkaisukeisyydessä nähtävissä tällä hetkellä jotakin erityistä kehityslinjaa? Tilanne on mielestäni seesteinen.verkosto- ja yhdyskuntatyötä tullaan tekemään yhä enemmän ratkaisukeskeisin keinoin, ehkä vähitellen yhteiskuntatyötäkin. Sovellusala kasvaa koko ajan myös liikemaailmassa. Ratkaisukeskeisiä menetelmiä on ollut siellä jo käytössä, mutta nyt työtavasta puhutaan jo nimelläkin. Ratkaisukeskeisyys on murtanut käsityksen, jonka mukaan sosiaalisia ja psyykkisiä ongelmia ratkaistaan pohtimalla menneisyyt- 5 tä. Työotteesta on tulossa, jollei nyt hovikelpoinen, niin ainakin keittiökelpoinen. Ratkaisukeskeisyyttä menetelmänään käyttävät keskustelevat koko ajan, mihin suuntaan työtapaa voisi kehittää ja mikä olisi oikea tie. Mielestäni on hyvä, että keskustelua käydään. Yhtä oleellista on se, että yhtä oikeaa vastausta ei ole. Keskustelu synnyttää uusia käsitteitä ja työtapa kehittyy. Miten näet oman roolisi tässä kehityksessä? Osallistun mielelläni hyvien koulutusten järjestämisiin. Näin ehkä syntyy uusia ammattilaisia, jotka osaavat ratkaisukeskeisen työtavan. Olen myös mielelläni mukana menetelmän tutkimisessa. Toimin tällä hetkellä EBTA:n puitteissa ratkaisukeskeisyyttä tutkivassa ryhmässä. Nykytilanteeseen voi tutustua EBTA:n kotisivuilla Luonnollisesti olen myös RATKESkuvioissa muiden mukana uusien asioiden kokeilijana. Olet nyt yhdistyksen virallisesti hyväksymä ratkaisukeskeisen psykoterapian kouluttaja. Mitä ajattelet saamastasi sertifikaatista? Sertifikaattiasia on hyvä juttu, koska se mahdollistaa hyviä koulutuksia ja näin saadaan ammattitaitoisia ihmisiä käyttämään ideoitaan. Muodolliset pätevyydet sisältävät kuitenkin riskin, että ratkaisukeskeinen liike jähmettyy ja menettää avoimuuttaan ja luomisvoimaansa. Jo tällä het-

6 6 kellä sitä uhrataan hieman. Millainen olisi hyvä tilanne tämän asian suhteen? Että meillä olisi itsenäisesti ja kriittisesti ajattelevia, ääneen puhuvia ammattilaisia. He olisivat valmiita ottamaan vaikutteita ja keskustelemaan asioista. Tämä tilanne on itse asiassa jo nyt lähes totta. Millainen on ammatillinen tulevaisuuden unelmasi? Olisin mukana kolmessa tai neljässä psykoterapiakoulutuksessa. Toivon myös, että syntyisi hyviä hankkeita, joiden myötä kehitetään työtapoja, joissa palvelun saajat ja tarjoajat toimisivat yhteistyössä. Peterin tavoittaa sähköpostitse osoitteesta: RATKAISUKESKEINEN HYPNOOSI -KOULUTUS ja Kohderyhmä: sosiaali-, terapia-alan ja terveydenhuollon ammattilaiset sekä muut työssään rentoutustaitoja tarvitsevat ammatti-ihmiset Koulutuksen sisältö: I päivä Kontaktin luominen Milton H. Ericksonin kielimallit Ratkaisukeskeinen lähestymistapa Transsin mallittaminen II päivä Itserentoutus Hypnoosin perustekniikoita Monitasoinen kommunikaatio III päivä NLP ja hypnoosi Transsin merkit Käytännön harjoittelua IV päivä Tarinan käyttö Käytännön harjoittelua Kouluttajina toimivat: Pekka Aarninsalo LL, NLP-master, Matti Alpola KM, NLP-trainer ja Lauri Heikkilä FK, NLP-trainer 6 Koulutuksen hinta: 2000 mk+alv 22% Koulutuksen koko max. 20 henkeä Koulutusaika on Koulutettavilla suositellaan olevan esim. NLP-mastertutkinto tai yhden henkilön suositus kurssille. Koulutus tapahtuu Helsingin keskustassa. Tiedustelut ja ilmoittautuminen: Matti Alpola p ,

7 7 Ilon kartta 1. Ota A4-kokoinen paperi ja taita sen pitkä sivu kolmioksi. Revi tai leikkaa ylimääräinen pois. 2. Taita edelleen pienemmäksi kolmioksi. 3. Taita edelleen pienemmäksi kolmioksi. 4. Aukaise paperi. Kuvittele paperin kuvaavan elämäsi kokonaisuutta ja kahdeksan eri sektorin sen eri osa-alueita. 5. Kirjoita jokaiseen kahdeksaan sektoriin yhden elämäsi osa-alueen nimi. 6. Kirjoita sektorien keskipisteeseen kolme kirjainta: I, L ja O. 7. Piirrä jokaiseen taitoksen kohtaan piste, joka kuvaa ilon tyytyväisyysarvoa esim. asteikolla Yhdistä pisteet viivalla, jolloin saat elämäsi ilon kartan. 9. Mieti, minkä karttasi sektorin toivoisit olevan toisin ja mitä asioita tekemällä saat tämän sektorin tavoittelemallesi tasolle. Näin saat pienin askelin ilonkarttasi entistäkin suuremmaksi ja loistavammaksi. 10. Mieti, millainen ilonkartta olisi kaikkien toiveittesi täyttymys. 11. Mitä pieniä askelia se sinulta edellyttäisi? Voit elävöittää karttaasi väreillä, pienillä kuvilla, sanoilla, lauseilla tai millä tahansa sinua innostavalla tavalla. Pidä karttasi mukanasi ja silmäile sitä ainakin aamulla ja illalla, mielellään päivänkin aikana. Taitettuna se kulkee helposti mukanasi. Tätä karttaa voit käyttää apuvälineenä minkä tahansa asian selventämisessä. Keskellä voi lukea esim. perhe, avioliitto, parisuhde, harrastukset, oma kehitys, terveys, kunto, koti tai jokin tunne tai arvo ; rakkaus, viha, suru, onni, pelko, vapaus, rauha. Keksi itse lisää ja selkeytä kartan avulla, mitä voisit tehdä toisin ko. asian hyväksi elämässäsi. Kartta auttaa sinua näkemään, että vaikka joku asia on huonosti niin samaan aikaan voi olla jopa seitsemän ko. asiaan kuuluvaa kohtaa kohtalaisessa tai jopa hyvässä kunnossa. Onnistumisen iloa karttasi kanssa ja innostusta ilon virtaan! Kartan laatija on varkautelainen ilon opas. P jouluaskartelua Ratkes-lehden lukijoille Tuula Laitinen

8 8 Ja alussa oli Unelma 8 - Ratkes-lehti vieraili 10- vuotiaan SPR:n Helsingin nuorten turvatalossa Timo Rytkönen Meitä oli useita, joilla oli yhteinen unelma. Halusimme tehdä työtä nuorten parissa uudella, innostuneella ja rohkealla tavalla. Etsimme ratkaisuja kohti uudenlaista lastensuojelua ja kriisityötä. Jotain kotona asumisen ja virallisen järjestelmän välimaastoon. Unelmissamme oli talo, jonne olisi helppo tulla - vieläpä ihan vapaaehtoisesti. Talo, jonne voisi tulla, kun tarvitsi apua kriiseihin tai joskus ihan vaan kattoa pään päälle. Yllä oleva sitaatti on turvatalon johtaja Merja Hakalan kirjoituksesta Unelma toteutui. Siinä hän kuvailee 10 vuoden takaisia ajatuksia, jolloin nuorten turvataloa oltiin perustamassa (SPR:n Helsingin nuorten turvatalon juhlajulkaisu Arjesta unelmiin. Toimittaneet Ilja Hakala ja Sampsa Huttunen).

9 9 Suomen Punaisen Ristin Helsingin nuorten turvatalo vietti vuotisjuhliaan Nynäsin kartanossa. Vieraiden kirjo kertoi tärkeän viestin turvatalon toiminnasta: kiinteitä yhteyksiä pidetään laajalle ja ansiota halutaan jakaa onnistuneesta työstä asiaan vaikuttaneiden kanssa. Juhlapuheessaan Ben Furman vaati tinkimättömään tyyliinsä kansallisen edun nimissä turvatalolaisilta vastausta kolmeen kysymykseen, jotka paljastaisivat heidän Salaisen Aseensa: 1) Jos pitää aloittaa jokin toiminta ja tarjota sille jotain mallia tai yhteistä ideologiaa, herättää se luonnollisesti vastustusta. Miten turvatalo on onnistunut tässä mahdottomassa tehtävässä ja pystynyt luomaan yhteisen kielen, toiminta-ajatuksen ja käytännön? 2) Erilaisia innostuneita kokeiluja on aina tehty, mutta usein ne jäävät 2-3 vuoden päiväperhoiksi. Mikä on salaisuutenne, kun vietätte jo 10-vuotisjuhlianne eli olette onnistuneet rakentamaan toimintaanne pitkäjänteisesti? 3) Edelliseen liittyen: miten olette yhä, leipiintymisen sijaan, innostuneita ja olette kyenneet jakamaan samaa innostusta sidosryhmienne, yhteistyötahojenne kanssa? Ratkes-lehti vieraili SPR:n Helsingin nuorten turvatalossa tutkiakseen, mitä siellä oikein tehdään ja löytääkseen joitain vastauksia Salaisen Aseen arvoitukseen. Työnäky Mennessäni tutustumaan turvataloon mietin, millaiseen kriisipesäkkeeseen tai teho-osastolle oikein tulen. Ennakko-odotukseni eivät kuitenkaan täyttyneet. Vastassa ei ollut kiireisiä ja stressaantuneita työntekijöitä, nuorten huolien raskauttamia raatajia, ei haistattelevia nuoria, ei yhtään keskisormen esittelijää, ei huutoa, rähinää, eikä kiireessä säntäileviä ihmisiä. Eikä rokki soinut. Ilmapiiri oli kodikkaan rauhallinen ja asiallinen. Muutama nuori oli lähdössä ulos asioilleen ja kysyi jotain työntekijältä. Jokunen työntekijä oli aamukahvilla keittiössä, joku keskusteli puhelimessa kokousajasta viranomaisten kanssa. Vierailijana tunsin oloni heti kotoisaksi istuutuessani olohuoneeseen keskustelemaan turvatalon työntekijöiden kanssa. Paikalla olivat Raila Frondén, Mika Hämäläinen, Pekka Larkka, Anne-Maria Pitkänen, Aapo Pääkkö, Kimmo Tapiala ja Monna Suomi. 10-vuotiaalta oli heti kysyttävä, mitä ajatuksia oli taloa perustettaessa. Ajatus, että tarjoaisimme vain nuorille ensiapua, yöpymispaikan ja muutaman neuvon ja ohjaisimme sitten eteenpäin, osoittautui heti alussa toimimattomaksi. Oli tarvetta työskennellä välittömästi nuorten kanssa ja tarjota intensiivisempää apua tässä ja nyt-tilanteissa. Lisäksi ideana oli luoda uutta, jotain jota ei vielä ollut olemassa. Työntekijät kokivat tärkeäksi reagoida ongelmiin jo niiden alkuvaiheessa. Lähdettiin luomaan nykyisin toimivaa mallia: nuoren kanssa tehdään yksilötyötä turvatalolla, toimitaan välittäjänä hänen ja perheen asioissa ja tehdään verkostotyötä eri viranomaisten ja auttajatahojen kanssa. Eri sidosryhmien kanssa alkoi kitkaton yhteistyö heti perustamisesta lähtien. Hämmästelimme, miten nopeasti esimerkiksi sairaaloista ohjattiin asiakkaita ja alettiin pyytää apua. Talo löysi helposti paikkansa kodin ja lastensuojelun välimaastossa ja nuoret kokivat, että tänne oli helppo tulla ja täällä sai kaipaamansa apua. Tavoitteena oli toimia ripeästi ja ennaltaehkäisevästi. Nuoren ihmisen elämässä pieni väärinkäsitys saattaa muodostua ratkaisevaksi tulevaisuuden

10 10 tarvittaessa eri perheenjäsenten kanssa voidaan keskustella erikseen. Työntekijöiden mielestä on tärkeää kuunnella kaikkia osapuolia. Turvatalossa kysytään aina aluksi nuorelta, perheenjäseniltä ja muilta yhteistyötahoilta: Kuinka voimme olla avuksi? Työntekijöillä ei ole valmiita vastauksia ja ratkaisuja; ne synnytetään yhteistyössä nuoren ja hänen perheensä kanssa. Tällainen työtapa on osoittautunut tulokselliseksi: se purkaa mahdollisia ennakkoasenteita ja tarvetta puolustautua. Työskentelyssä nousevat valokeilaan tavoitteet ja ratkaisut, eivät ongelmat. Yhdessä luotuihin tavoitteisiin on helpompi sitoutua, jolloin voi olettaa niiden ohjaavan tulevaisuudessakin tekemistä. Nuorten yleisin tavoite on päästä takaisin omaan kotiin. Turvatalo pyrkii siihen, että nuori ja hänen perheensä saisivat eväikseen toimivia ratkaisuja, joita yhdessä luodaan. Ei niin että minä haluan tai sinun pitää, vaan että me yhdessä voimme. Avoimuus ja arvostavuus tarttuvat kannalta. Siksi pulmatilanteisiin on hyvä puuttua heti (Merja Hakala, Arjesta unelmiin ). Nuoret tulevat turvataloon monenlaisista tilanteista. Usein syynä ovat erilaiset ristiriidat kotona. Avun saamiseen voi riittää yksi puhelinsoitto, joku tarvitsee intensiivisempää asiansa käsittelyä. Kun nuori tulee taloomme, pyrimme olemaan joustavia; annamme hänelle aikaa miettiä ja toimimme tilanteiden mukaan. Talossa voi kuitenkin olla enintään n. kaksi viikkoa. Turvatalossa tehdään ratkaisukeskeistä perhe- ja verkostotyötä nuorta ja hänen perhettään kunnioittaen. Perheen omat voimavarat yritetään löytää omaan käyttöön. Ollessaan turvatalossa nuoren kanssa käydään tavoitekeskusteluja. Pohditaan yhdessä, mitä nuori haluaa ja perheen kanssa järjestetään neuvotteluja. Tilanteesta riippuen ollaan yhteydessä myös eri viranomaisiin ja tarpeen mukaan järjestetään yhteisneuvotteluja, joissa asioita selvitetään. Myös Me voimme Turvatalon työntekijät pitävät työssään seuraavia periaatteita tärkeinä: inhimillisyys, asiakkaan ja perheen oman kulttuurin kunnioittaminen sekä puolueettomuus. Miten nämä periaatteet näkyvät käytännössä? Nuori tulee taloon töihin.tänne ei tulla vain olemaan. Me vaadimme heiltä aina tosi paljon. Vaatimalla osoitamme vastuuta ja välittämistä. Tämä edellyttää kuitenkin työotetta, joka lähtee rakentavasta yhteistyöstä. Työntekijät eivät aseta tavoitteita; sen tekevät nuori itse ja hänen perheensä. Meidän tavoitteemme on saada perhe neuvottelemaan ja luomaan omat tavoitteensa. Vanhemmilta ja nuorilta kysytään joka käänteessä mitä nyt tehdään?, voiko näin tehdä?. Arvostava ja kysyvä työtapa vaikuttaa usein kaikkiin osapuoliin. Nuoren vanhemmat voivat esimerkiksi soittaa turvatalolle ja kysyä kotitilanteestaan: Mitä nyt tehdään, voiko näin tehdä? He alkavat vähitellen kysellä näin myös toisiltaan. Avoimuudella on ratkaiseva merkitys hyvän vuorovaikutuksen syntymisessä. Asioita ei sovita kenenkään selän takana ja salaisuuksia ei luoda. Vastuu päätöksistä ja elämästä pyritään aina palauttamaan sinne minne se kuuluu: nuorelle ja hänen perheelleen. Avoimmuus kasvattaa luottamusta. Per-

11 11 he voi ehkä ensimmäistä kertaa pysähtyä miettimään, millaista elämää itse haluan ja miten haluamme perheenä elää. Kunnioittava ja arvostava työote näkyy myös käytännössä. Kun tulin tänne töihin, hämmästyin kuinka normaalisti ja leppoisasti kaikki, niin nuoret kuin työntekijät, puhuivat toisilleen. Aiemmissa työpaikoissa olin tottunut toisenlaiseen menoon.täällä ei kukaan huuda tai haistattele toiselle. Puoluettomuuden periaate Työntekijöiden mielestä puolueettomuus liittyy olennaisesti kunnioittavaan ja arvostavaan työotteeseen. Se ei merkitse välinpitämätömyyttä tai tekemättämyyttä, vaan sitä että syyttelemättä etsitään ratkaisuja. Keskitytään siihen, mikä on perheen yhteinen käsitys hyvästä vuorovaikutuksesta tai tavasta toimia. Kuunnellaan kaikkia osapuolia ja heidän tarinoitaan. Keskeistä on turvallisten toimintatapojen löytäminen ja sen pohtiminen, miten ne otetaan käyttöön. Puolueettomuuden periaate turvaa tärkeimmän tavoitteen: asiat on selvitettävä, jotta päästään kaikkien kannalta turvallisiin ratkaisuihin. Myös työntekijät miettivät aina, ovatko he vakuuttuneita nuoren turvallisuudesta hänen lähtiessään talosta ja ovatko nuoren asettamat tavoitteet toteutuneet. Jos asioista ollaan epävarmoja, työtä pitää jatkaa. Vapaaehtoiset tuovat taloon toimintavireyttä. Heidän kauttaan työyhteisö kysyy ja arvottaa jokaista, yksinkertaistakin tekemistä:miksi näin tehdään? Tämä estää urautumista ja näin nähdään paremmin pientenkin asioiden arvo ja merkitys kokonaisuudelle. Mikä muu työyhteisössä pitää yllä intoa ja unelmaa? - kysymykseen tulee työntekijöiltä välittömästi vastauksia. Ensinnäkin kaikki periaatteet koskevat kaikkia, ei ole erityisryhmiä. Toiseksi huolehditaan jatkuvasti, ettei talossa ole liikaa sääntöjä eikä periaatteita. Lisäksi toimintaa määrittävien periaatteiden täytyy olla niin konkreettisia, että niistä voi johtaa käytännön toimia. Keskinäinen luottamus on työntekijöille tärkeä asia: toisen tekemiseen voi ihan oikeasti luottaa. Myös perusajatuksesta, miksi ollaan juuri täällä töissä, keskustellaan säännöllisesti. Periaatteita pitää elävöittää, sillä ne tuovat työhön arvokkuutta ja luovat pidemmälle meneviä päämääriä. Entä mikä työntekijöissä ylläpitää innostusta? Vastaukseksi tulee vaikuttava ja kadehdittava lista asi- Unelman ja innon lähde Turvatalon yksi mielenkiintoinen piirre on se, että illalla töissä on aina myös mukana vapaaehtoistyöntekijöitä. He ovat eri ikäisiä ja erilaisissa ammateissa työskenteleviä ihmisiä. Asetelmalla nähdään olevan monia tärkeitä puolia. Heidän mukanaan talon henkeen tulee normaaliutta ja kodikkuutta. Kun työntekijä keskustelee nuoren kanssa tavoitteista, voi vapaaehtoinen puolestaan kertoa hänelle arkisissa tilanteissa omista nuoruuden kokemuksistaan. Kokemuksia voidaan vertaille. Usein nuoret hämmästelevät, kun kuulevat, ettei vapaaehtoinen saa palkkaa työstään. Miksi sä sit tuut tänne? Et sä ookkaan täällä töissä? Onks tää niin tärkeetä? Se tuo luonnollisella tavalla nuorelle käsityksen tilanteen ja asioidensa tärkeydestä ja luo nuoren itsenäiselle pohdinnalle tarvittavaa kaikupohjaa.

12 12 oita: Täällä uskaltaa kokeilla yksikään päivä ei ole samanlainen (ei ole huonoja ja hyviä työntekijöitä, on joko toimiva tai vähemmän hyvin toimiva yhteisö, johon jokainen voi ja johon jokaisella on vastuu vaikuttaa) saa olla erilainen kaikilla on halu pitää yllä hyvää ilmapiiriä (sekään ei synny itsestään). Mitä vielä? Talossa vallitseva ilmapiiri lisää rohkeutta toimia, uskaltaa olla omimmillaan ja kokeilla hullujakin juttuja. Lisäksi mainitaan ehkä se vaikuttavin tekijä, jonka haastattelijakin on havainnut jo tullessaan turvataloon: huumorin käyttö. Sen avulla vaikeistakin asioista voi puhua ilman loukkaamisen pelkoa. Se on myös parasta työsuojelua kun käsitellään vaikeita asioita. Välittäen omille siiville Niille nuorille, joille ei ole mahdollista mennä takaisin kotiin, pyritään järjestämään paras mahdollinen paikka lastensuojelun palveluista. Helsingin turvatalolla on tukiasuntoja sellaisille itsenäistyville nuorille, joilla ei ole mahdollisuutta päästä lastensuojelun tukiasuntoihin eikä mennä takaisin kotiin. Tukiasuntoprojektin nimi on Itsenäiseen asumiseen. Jokaisen asuntoon tulevan nuoren kanssa tehdään yksilöllinen tuki- ja tulevaisuudensuunnitelma. Nuorta tavataan säännöllisesti. Perhettä tuetaan ylläpitämään vastuuta nuoresta tukiasuntoon muuton aikana. Itsenäisyys ja itsenäinen elämä ei saa merkitä välittämisen loppumista perheen taholta. Vain lähipiirin välittämisen kautta rakentuu nuorelle todellinen itsenäisyys. Tukiasunnoissa nuoret asuvat yhteisöllisesti. Yhteisöstä nuoret saavat arvokasta vertaistukea ja oppivat taitoja huomioida toista ja sopia vaikeistakin yhteisasumiseen liittyvistä asioista niin että kaikki voivat olla tyytyväisiä. Yhteisön toimivuuteen kiinnitetään erityistä huomiota yhteisillä kokouksilla ja erilaisella yhteistoiminnalla. Syksyllä mm. mentiin yhdessä retkelle koskea laskemaan. Salaisuuden ratkaisu Haastattelun jälkeen mietin, mikä minuun teki tapaamisessa suurimman vaikutuksen. Löydän vastauksen helposti: työntekijöiden luoma välitön ja lämmintä huumoria täynnä oleva ilmapiiri. Ajattelen jopa, että jos olisin itse nuori, olisi mukavaa päästä tähän turvataloon asiakkaaksi. Sitten ryppyotsainen minä toteaa: ajattele vähän, nuorilla on ongelmia ja vaikeuksia, asiat solmussa, tuskaa ja ahdistusta. Ne pitää ottaa vakavasti. Huumorin ja vakavuuden välinen ristiriita mietityttää. Ehkä juuri siitä löytyy Helsingin nuorten turvatalon hengen ydin: hyvä työtapa ja ilmapiiri voi houkutella ihmisiä selvittämään asioita. Useinhan ajattelemme, että ongelmat pakottavat tekoihin. Salainen ase voikin olla se että luodaan tilanteita, joissa ratkaisut houkuttelevat vakavasti tavoittelemaan jotakin uutta. Suomen Punaisen Ristin nuorten turvataloja on Helsingissä, Tampereella, Turussa, Vantaalla ja aloitti turvatalo toimintansa myös Espoossa. * Turvataloihin voivat hakeutua kaikki alle 19-vuotiaat nuoret, jotka tarvitsevat kriisitilanteissaan apua. * Toiminta perustuu ratkaisukeskeiseen perhe- ja verkostotyöhön. * Turvatalot päivystävät puhelimitse ympäri vuorokauden ja ovet ovat avoinna nuorille klo * Turvatalo tarjoaa paikan yöpyä tilapäisesti ja siellä autetaan nuorta selvittämään asioitaan eteenpäin yhteistyössä lähiverkoston kanssa. Monelle nuorelle se on ja on ollut tärkeä seisake pysähtyä miettimään asioitaan, levähtää ja aloittaa järjestämään elämäänsä tavoitteellisemmin.

13 RATKAISUKESKEISTÄ JATKOKOULUTUSTA KEVÄÄLLÄ 2001 Haluatko syventää taitojasi innostavan tiimin kanssa ja saada samalla ideoita ja apua omaan työhösi? Koulutuksemme toteutetaan opetuksellisena ryhmätyönohjauksena kevään 2001 aikana. Suuri osa koulutuksesta on suoraa työnohjausta. Opiskelemme osallistujien ja keskuksemme asiakkaita / työtilanteita hoitaen ja analysoiden. Käytössäsi on koko osaamisemme asiakastyöstä, kouluttamisesta, työnohjauksesta, työyhteisöjen kehittämisestä ja muista kehittämishankkeista. Aika: 13.2., 27.2., 13.3., 27.3., 10.4., 25.4., klo Paikka. Eeri Partners Lyhytterapiakeskus Runeberginkatu 15 A 6. Osallistujat: 7-8 henkilöä, jotka työssään voivat soveltaa opiskeltavia asioita. Kouluttajat: Matti Alpola KM, nlp-trainer Antero Katajainen LL, nlp-master, Krisse Lipponen sos.psyk, Anneli Litovaara tth, työnohjaaja, nlp-trainer, Lauri Heikkilä FM, nlp-trainer, Peter Sundman sos.tt, kehittäjä. Hinta: 2500 mk (sis alv 22%). Ilmoittautumiset: Anneli Litovaara tai Krisse Lipponen mennessä. 13 K O U L U T U S T A Runeberginkatu 15 A 6, Helsinki puh/fax , Matti Alpola p Anneli Litovaara p Lauri Heikkilä p Riitta Huurros p Antero Katajainen p Peter Sundman p Krisse Lipponen p Ratkaisukeskeinen NLP -koulutus työterveyshuollon ammattilaisille koulutuksen tavoitteena on antaa lisää työvälineitä työterveyshuollon asiakastyöhön ja ammattilaisten oman jaksamisen ja toimintakyvyn kehittämiseen. Koulutus toteutuu kolmena kuuden päivän jaksona, ja oikeuttaa NLP Practitioner todistukseen. Osallistujamäärä enintään 20 henkilöä. Koulutuspäivät ovat arkipäiviä. 1. JAKSO , 2.3., 28.3., ja JAKSO , 7.9., ja JAKSO keväällä 2002 Kouluttaja: Anneli Litovaara, Tth, kouluttaja, NLP Trainer Lisäksi muita kouluttajia Hinta: 6600 mk+ ALV22%, josta laskutetaan 4400 mk +ALV22% kurssin alkaessa ja loput 3.jakson alkuun mennessä v.2002 Paikka: Helsingin keskusta Tilaa esite! Ilmoittautuminen mennessä: tai p

14 14 NYT VOIN JATKAA : Wittgenstein ja kommunikaatio Totuus ei synny eikä sitä myöskään löydä yksittäisen ihmisen päästä; se syntyy dialogisessa vuorovaikutuksessa niiden ihmisten välille, jotka sitä etsivät (Bahtin, 1984, s.110). Aikuinen Wittgenstein Ihmiset tietävät, mitä tekevät; usein he myös tietävät, miksi he tekevät, mitä tekevät; mutta eivät tiedä, mitä tekemisistä seuraa (Foucault, kirjassa Dreyfus ja Rabinow, 1986, s.187).

15 15 JOHN SHOTTER Professori Department of Communication University of New Hampshire Durham, NH U.S.A Suomennos: TAPIO MALINEN Wittgenstein-sitaatit Heikki Nymanin suomennoksista. John Shotter Kieli ja kommunikaatio ovat jokseenkin kummallisia asioita: vaikka käytämme kieltä joka päivä ja useimmiten vältymme johtamasta toisiamme harhaan, emme silti pysty täsmällisesti selittämään, miten kieli toimii. Koemme kuitenkin, että sen luonne tai olemus ei ole meiltä kokonaan piilossa. Olemme tietoisia useista kielen olemusta kuvaavista vihjeistä, jotka odottavat vielä löytäjäänsä. Tästä johtuvat loppumattomat tutkimushankkeemme. Ristiriitaa, joka liittyy kielenkäytön sujuvaan arkeen ja vaikeuteen ilmaista sitä, mistä loppujen lopuksi on kyse, kuvataan Augustinuksen kuuluisassa kirjoituksessa: Mikä siis on aika? Jos kukaan ei kysy minulta, tiedän sen; jos haluan selittää sen kysyjälle, en tiedä sitä. Wittgenstein viittaa tähän sanontaan luonnehtiessaan omia, todella kummallisia kielen ja kommunikaation tutkimuksiaan (huomaat hetken päästä, miksi kutsun niitä todella kummallisiksi ). Hän toteaa, ettei niiden tarkoituksena ole jäljittää uusia tosiseikkoja. Tutkimuksellemme on pikemminkin olennaista, että emme pyri oppimaan sen avulla mitään uutta. Haluamme ymmärtää jotakin, mikä on jo avoinna silmiemme edessä. Tätä nimittäin emme näytä jossain mielessä ymmärtävän (1953, no.89). Tämän vuoksi, hän jatkaa emme saa esittää minkäänlaista teoriaa. Tarkasteluissamme ei saa olla mitään hypoteettista. Kaikki selittäminen on poistettava ja pelkän kuvaamisen on tultava sen sijaan (1953, no.109). Hänen mielestään mielipiteittemme hypoteettisuus merkitsee sitä, että viittaamme keksimiimme myyttisiin entiteetteihin - joita ei ole olemassa - koska emme kykene näkemään sitä, mikä tosiasiallisesti on silmiemme edessä eri puhetilanteissa. Toisaalla hän huomauttaa omasta filosofiastaan, joka pelkästään asettaa kaiken esiin, ei selitä mitään eikä tee mitään johtopäätöksiä : koska kaikki on avoinna esillä, ei ole mitään selitettävää. Meitä ei näet kiinnosta se, mikä on ehkä kätkettynä (1953, no.126). Miten lause pystyy esittämään jotakin? Etkö sitten tiedä? Sinulta ei ole kätketty mitään (1953, no.435). Häntä kiinnostaa toisin sanoen tietynlainen välitön selkeys, josta puuttuvat tuskalliset ristiriitaisuudet, joiden vuoksi teemme laittomia kysymyksiä (niin kuin Hertz asian ilmaisee). Minulle selkeys, selvyys ovat arvoja sinänsä. Minua ei kiinnosta rakentaminen niin paljon kuin se, että on selkeät näkemykset rakennusten perustuksista sanoo Wittgenstein (1980, s.7e). Se miksi hänen väitteensä ovat niin kummallisia niin kummallisia etten odota sinun ymmärtävän minua tai jos ymmärrät, uskovan minua tai jos uskot, pitävän sen seurauksista johtuu siitä etteivät ne ainoastaan kyseenalaista koko käsitystämme tiedon luonteesta, vaan paljasta-

16 6 16 vat myös sen, että petämme jatkuvasti itseämme. Tällä tarkoitan sitä ikään kuin ylläoleva ei jo riittäisi esimakuna tästä kummallisuudesta että koska ( hänen kaikkea muuta kuin käsittämätön väitteensä) mikään ei ole piilossa ja kaikki on nähtävissä, mitään teorioita ei tarvita vääristämään tosiasioita. Tähän hän lisää vielä seuraavat huomautukset: Mutta perustelemisella, todisteiden oikeaksi osoittamisella on päätepisteensä. Päätepisteenä ei ole kuitenkaan se, että välittömästi oivallamme tietyt lauseet tosiksi, eikä siis eräänlainen näkeminen, vaan päätepisteenä on toimintamme, joka on kielipelimme perustana (1969, no.204). Lisäksi, hän jatkaa sinun on pidettävä mielessä, että kielipeli on jotain perustelematonta. Ei järkevää (tai järjetöntä). Se on tässä kuten elämämme (1969, no. 559). Toisin sanoen puheemme olioista sinänsä perustuu siihen varmuuteen, joka meillä on puhuessamme ja toimiessamme keskinäisissä suhteissamme. Tämä ei ehkä ensi näkemältä vaikutakaan oudolta. Olemmehan yksimielisiä siitä, että kaikkia väitteitämme ja teorioitamme olevaisesta täytyy koetella käytännössä. Tämä ei kuitenkaan estä niitä, jotka ovat kiinnostuneita kielen ja kommunikaation tutkimuksesta, puhumasta täysin teoreettisesti ja etsimästä totuutta käytännöllisten suhteittemme, inhimillisen historiamme ja laitostemme tuolta puolen: erityisistä transsendenteista, metafyysisistä tai biologisista todellisuuksista, jotka piilevät ilmentymien takana sisäisissä kieliopeissa, säännöissä, käyttösopimuksissa jne. Mutta jos Wittgenstein on oikeassa ja mikään ei ole piilossa, niin kaikki nämä teoreettiset entiteetit tulevat tosiasioiden jäljessä ja vääristävät jopa silmiemme edessä olevan todellisuuden. Meidän tarvitsee oivaltaa, että olemme epäonnistuneet näkemään miten vaikeaa on huomata se, mikä on täysin silmiemme edessä! (1980, s.39). Avuksi Wittgenstein tarjoaa yksinkertaisesti tiettyjä puhetapoja, jotka kiinnittävät huomiomme ilmiöiden välisiin yhteyksiin, joita emme muuten näkisi. Näitä erityisiä puhetapoja hän kutsuu muistutuksiksi (1953, no.127). Joskus ne ovat niin yksikertaisia ja lyhyitä kuin älä ajattele, katso! (1953, no.66) (jos olet tottunut ajattelemaan, että kaikilla peleillä täytyy olla jotain yhteistä) tai niin kuin intialaisella matemaatikolla on tapana sanoa todistelun ratkaisevalla hetkellä Katso tätä! (1953, no.144) Wittgensteinin maailma: Nyt voin jatkaa Miten meidän tulisi suhtautua tällaisiin muistutuksiin? Mistä niiden on tarkoitus muistuttaa? Wittgensteinin viestiä on hyvin vaikea ymmärtää, vaikka kyse on filosofista, joka korostaa selkeyttä. Hän ei näytä puhuvan mistään suoraan, eikä mikään ole kiinteää tai lopullista. Hänelle on jopa vaikeaa ilmaista suoraan oma tarkoitusperänsä filosofina: Mikä on päämääräsi filosofiassa? hän kysyy itseltään, Osoittaa kärpäselle ulospääsy kärpäslasista (1953, no.309). Itse hän ei argumentoi voimakkaasti, tekee vain harvoja jos ollenkaan johtopäätöksiä, eikä esitä mitään teorioita tai malleja. Kuten olemme nähneet, hän soimaa näitä lähestymistapoja: niissä on jotain illusorista, joka vie todellisuuden tuolle puolen vääristäen sitä. Se mikä on silmiemme edessä on kuin kärpäselle avoin pullon suu jos vain näkisimme sen. Haluan väittää että todellisuus, jonka näkemisessä epäonnistumme ja joka on päivittäin silmiemme edessä, on eletyn elämämme käytännön todellisuus. Emme tiedä, miten näkisimme sen sellaisenaan, vääristelemättä sitä tai sanomatta jatkuvasti, että sen täytyy olla tietyn kaltainen. Mutta jos haluamme oivaltaa tämän ja sen miksi Wittgenstein puhuu niin kuin puhuu, tarvitsemme eräänlaisen linssin, jolla voimme katsoa häntä, sekä tietyn hermeneuttisen tavan, millä voimme lukea hänen kirjoituksiaan. Se voi löytyä seuraavanlaisista huomautuksista: Ymmärtäminen on sen tietämistä, miten jatkaa ja näin muodoin se on kyky: mutta ymmärrän ja voin jatkaa ovat lauseita, merkkejä (1980, I, no.875); Kysymys on tietyistä olosuhteista, jotka oikeuttavat minun sanomaan, että osaan jatkaa tai Filosofisella ongelmalla on kaava: En tiedä, miten jatkaa (1953, no.154). Tässä hän käsittelee käytännöllisesti asioita, joita me voisimme helposti kuvata teoreettisin termein. Miksi? Koska hän haluaa välttää sitä, mitä hän kutsuu ajattelun yleiseksi sairaudeksi. Tämän sairauden vuoksi etsimme aina (ja löydäm-

17 17 me) sitä, mitä voisi nimittää mielentilaksi, josta tekomme kumpuavat kuin säiliöstä ( 1965, s.143). Ja juuri tätä puhetta oliosta, jota emme eräässä mielessä voi osoittaa hän haluaa välttää. Tutkimuksissaan - vaikka on outoa sanoa näin - hän ei ole välttämättä kiinnostunut siitä, ymmärtävätkö ihmiset toisiaan, ovatko he samaa mieltä, kommunikoivatko keskenään (so. lähettäen viestejä toisilleen), keksivätkö ulkoisten olosuhteiden todellisen luonteen, tekevätkö välttämättä mitään, mikä on ihmisenä olemisen kannalta perustavaa. Hänen mielestään kommunikaatiota - erityisenä, mutta ei vielä täysin selitettynä prosessina ei voi pitää ihmisenä olemisen kannalta minään perustavaa laatua olevana asiana: Ei: ilman kieltä emme voisi viestiä toistemme kanssa mutta kyllä: ilman kieltä emme voi vaikuttaa muihin ihmisiin niinja-niin; emme voi rakentaa katuja ja koneita jne (1953, no.491). Hän on yksinkertaisesti kiinnostunut siitä, että voimme jatkaa toistemme kanssa, kokea toisemme vastuullisiksi. Hänelle riittää se, että reagoimme tai vastaamme toisillemme niin että voimme jatkaa suhteitamme. Kommunikoiminen (so. viestien lähettäminen), toistemme ymmärtäminen, taitava keskustelu jostain asiasta, irtautuminen kielipelistä keskustelemaan syntyneistä kontakteista ; kaikki nämä kyvyt ovat tai voivat olla myöhempää kehitystä. Wittgensteinia siis kiinnostaa - niin kuin minä asian näen - tutkia niitä alun perin ruumiillisia vasteita ja reaktioita, jotka yksinkertaisesti tekevät mahdollisiksi toinen toistemme käyttäytymistendenssien herkän seurannan tai käsittämisen ja ne käytännön olosuhteet, joissa voimme jatkaa toistemme kanssa. Sumu hälvenee, kun tutkimme kielen ilmiöitä sen alkeellisista käyttötavoista, joista voimme saada selkeän yleiskuvan sanojen tarkoituksesta ja toiminnasta (1953, no.5). Vaikka luulemme, että kommunikoimme toistemme kanssa melko hyvin ja että tiedemiehinä tehtävänämme on selvittää, miten sen teemme, niin - toistan vielä - Wittgenstein ei oleta ollenkaan asian olevan näin. Hän väittää, että johdamme toisiamme usein harhaan ja emme ymmärrä toinen toisiamme (Taylor, 1992). Hän on siis kiinnostunut löytämään sellaisia puhetapoja, joilla voimme välttää tällaiset sekaannukset ja väärinymmärrykset, mytologiat ja tyhjät teoriat. Filosofia on taistelua sitä vastaan, että kielemme välineet noituvat ymmärryksemme Wittgenstein lapsena (1953, no.109). Tämä projekti mielessään hän on kiinnostunut siitä ruumiillistuneesta tiedosta, jota ilmennämme elämämme enemmän tai vähemmän säännönmukaisissa sosiaalisissa toiminnoissa. Hänen mukaansa näissä toiminnoissa, elämässämme ja sen ympäristöissä ei ole löydettävissä yhtä ainoaa sääntöä. [Huomautus 1: Jopa Tractatuksessa (1988[1922]) hän vakuuttaa että ei ole mitään asioiden apriorista järjestystä (T:5.634); että koko modernin maailmankatsomuksen pohjana on harha, että niin sanotut luonnonlait olisivat luonnonilmiöiden selityksiä (T:6.371). Ja kirjassaan Filosofisia tutkimuksia hän kirjoittaa haluamme luoda järjestyksen tietoomme kielen käytöstä: järjestyksen määrätarkoitusta varten, yhden monista mahdollisista järjestyksistä ei yhtä nimenomaista järjestystä (FT: no.132), koska sellaista ei ole. Jos järjestyksiä

18 18 on, ovat ne meidän itsemme luomia ] Spontaanin, harkitsemattoman, tulkitsemattoman toimintamme monimutkaisuus paljastuisi meille selvemmin, mikäli tutkisimme joitain ruumiillisia, sosiaalisia aktiviteetteja kuten esim. kädenpuristusta tai tanssimista tai pallo- ja mailapelejä tai miten sisustamme huoneemme yhdessä toisten kanssa. Tapamme jatkaa toistemme kanssa järkevällä tavalla on perusluontoinen seikka, sillä sen jälkeen voimme saavuttaa kaikki muut tärkeinä pitämämme asiat mukaan lukien niiden teorioiden rakentamisen, joiden avulla selitämme asioiden luonnetta. Mutta miten toimimme, miten sosiaalisesti konstruoimme tai kehitämme erilaisia mahdollisia, puheeseen kietoutuneita tapoja jatkaa toistemme kanssa no, sitä joudumme itse kukin harjoittelemaan. Meidän ei kuitenkaan tarvitse löytää jo olemassa olevia sosiaalisten suhteiden lakeja, jotka olisivat piilossa ja joille alistaisimme itsemme. Kielen keksiminen voisi merkitä täsmätarkoitusta palvelevan kojeen keksimistä luonnonlakien perusteella (tai yhtäpitävästi niiden kanssa); mutta sillä on myös toinen mieli, joka on analoginen sille, jossa puhumme pelin keksimisestä (1953, no.492). Jos tämä on Wittgensteinin projekti yritys suunnata katse arkitilanteissamme sanojen ruumiilliseen käyttöön on meidän huomioitava muutama tärkeä seikka tässä toiminnassa. Piirteitä jatkamistapojemme perustasta Tämä jatkamistoiminta on sinällään epävakaista ja häilyvää; se osoittaa niin sanoaksemme kohti ylenmääräisiä mahdollisuuksia; se on leikkisää ja asianmukaista valmistautumista pelien pelaamiseen (Shotter, 1973). Se näyttää luovan perustan sekä täsmällisimmille että epämääräisimmille puhetavoillemme. Se vaikuttaa olevan ehtymätön uusien mahdollisuuksien lähde ja kaikki yritykset antaa sille lopullinen ilmaisu näyttävät epäonnistuvan. Itse asiassa näin on oltavakin, sillä jatkaminen ihmisten parissa on - kuten elämä itsekin - loputon prosessi. Teemme jatkuvasti asioita niin sanoakseni elämän virrasta käsin. Joten vaikka kehittäisimme tekemisistämme kaikenlaisia teorioita idealistisia, materialistisia, konstruktionistisia, realistisia, intentionalistisia jne. mikään niistä ei milloinkaan selitä sitä, mitä itse asiassa teemme, kun yksinkertaisesti jatkamme toistemme kanssa. Jokainen tällainen teoria kehkeytyy, saa mielekkyytensä ja sovellutuksensa sosiaalisen elämän jatkuvasta virrasta. Näillä teorioilla ei kuitenkaan voida kuvata itse virtaa. Joten yritys palauttaa tämä ruumiillinen, keskinäisissä toimissamme käyttämämme puhetapa yksilön pään sisällä olevaksi tiedoksi tai teoriaksi, johtaa joko loputtomiin tulkintoihin tai geometrisesti laajeneviin, yhteyksissään ilmeneviin yksityiskohtien kuvauksiin. Sillä tapamme käyttää sanoja, kun teemme mitä teemme, ovat lukemattomat (1953, no.23). Ei ole olemassa mitään yksittäistä, periaatteellista tapaa, miten meidän pitäisi puhua. Se, miten kuvaamme sitä, mitä teemme kun olemme sanoin suhteissa toinen toisiimme ja ympäristöömme se riippuu myös meistä. Joten vaikka loisimme teorioita, lakeja, periaatteita, propositioita, uskomuksia, ideoita, sääntöjä, sopimuksia jne. ja uskoisimme toimivamme näiden sisäisten säännösten mukaisesti ikään kuin toimintamme riippuisi niistä Wittgenstein väittäisi kuitenkin, että puheemme merkitys syntyy olemassa olevista puhekäytännöistä. Nämä käytännöt eivät myöskään voi viitata mihinkään sisäisiin olioihin. Parhaimmillaan voisimme puhua runollisesta toiminnasta, joka yhäti uudestaan vie huomiomme niihin puhetilanteiden piirteisiin, joita emme muuten huomaisi. Kun filosofit käyttävät jotakin sanaa tieto, oleminen, olio, minuus, lause, nimi ja yrittävät käsittää asioiden olemuksen, meidän on aina kysyttävä itseltämme: käytetäänkö tätä sanaa sitten siinä kielessä, jossa sen kotipaikka on, todella koskaan tällä tavalla? Me palautamme sanat niiden metafyysisestä käytöstä takaisin niiden jokapäiväiseen käyttötapaan (1953, no.116). Meidän on tutkittava näiden abstraktien

19 termien erilaisia, yksittäisiä ja tosiasiallisia käyttötapoja eri käytännön tilanteissa. Wittgenstein kiinnittää huomiomme siihen laajuuteen ja voimaan, mikä arkielämämme itsestään selvillä taustatoiminnoilla on, kun ruumiillisina olentoina reagoimme ihmisiin ympärillämme. Nämä toiminnot ovat itsestäänselviä me vain teemme niitä sillä ne ovat kasvumme myötä omaksuttua sosiaalista elämää. Olen kutsunut niitä toisaalla yhteistoiminnaksi (Shotter, 1980, 1984, 1993). Tässä yhteydessä voimme nimittää niitä toiminnoiksi, jotka kertovat, miten vastaamme toisillemme, miten jatkamme toistemme kanssa. Ne eivät synny sisäisistä tarpeistamme ja suunnitelmistamme, vaan siitä että joudumme sovittamaan tekemisemme olosuhteiden mukaisesti. Niitä ei voi täydellisesti käsittää ja vaikka niiden aikana vaikutammekin koko ajan toisiimme, itse tekeminen on ennustamatonta ja määrittelemätöntä. Näiden dialogisten toimintatapojen luonne hämärtyy osaksi siksi, että tiedemiehinä ajattelemme älyllisen toiminnan olevan ikään kuin malli kaikesta normaalista tekemisestä ja osaksi siksi että Wittgensteinkin tutkii usein sitä, mikä näyttää ihmisen älylliseltä toiminnalta esim. lukusarjojen jatkumista tai filosofien teoretisointia. Spontaanin, harkitsemattoman, tulkitsemattoman toimintamme monimutkaisuus paljastuisi meille selvemmin, mikäli tutkisimme joitain ruumiillisia, sosiaalisia aktiviteetteja kuten esim. kädenpuristusta tai tanssimista tai pallo- ja mailapelejä tai miten sisustamme huoneemme yhdessä toisten kanssa. [Huomautus 2: Helen Keller (joka oli sekä sokea että kuuromykkä) puhuu siitä, miten hän kykeni tunnistamaan ihmisen kädenpuristuksesta parikin vuotta ensimmäisen tapaamisen jälkeen.] Sääntöjen seuraaminen Puhun näistä asioista, sillä keskeistä Wittgensteinin tutkimuksissa on havainto säännön seuraamisesta. Hänen mielestään emme ainoastaan seuraa sääntöä, vaan emme voi olla sanomatta jotakin (1953, no.299) tietyissä tilanteissa. Kyseisillä säännöillä on outo voima: joissain tilanteissa ne voivat noitua meidät. Wittgensteinin ajatuksia säännöistä ei ole kuitenkaan helppoa seurata. Näyttää siltä, että joissain määrätyissä institutionalisoiduissa tilanteissa seuraamme kiinteää, ensisijaista sääntöä. Näissä tapauksissa tuo yleinen sääntö ikään kuin määrittää ko. tekemisen. Joissain tilanteissa taas mitään kiinteää, ensisijaista, ulkoista sääntöä ei ole. Sisäinen varmuus siitä, että tehdään oikein syntyy spontaaneissa arkipäivän hetkissä itse tekemisestä. Se on ikään kuin jonkin vielä ilmaisemattoman käytännöllistä ymmärtämistä itse tekemisen aikana. Vaikka sanommekin noudattavamme sääntöjä, niin itse asiassa sisäinen tieto, joka ohjaa toimintaamme ko. tilanteissa ylittää huimasti kaikki säännöt: Mutta miten jokin sääntö voi opettaa minulle, mitä minun on tehtävä tässä kohdassa? Mitä ikinä teenkin, se voidaan yhdistää jonkin tulkinnan avulla sääntöön 19 Ei, meidän ei pitäisi sanoa näin, vaan: jokainen tulkinta on yhdessä tulkittujen asioiden kanssa ilmassa eikä voi antaa näille mitään tukea. Pelkät tulkinnat eivät määrää merkitystä (1953, no.198). Se, että joku uskoo seuraavansa sääntöä, ei ole säännön seuraamista. (1953, no. 202). Sillä säännön seuraaminen on käytäntöä (1953, no.202). Tekemisteni perusteleminen ei riitä, sillä perusteeni loppuvat pian. Ja sen jälkeen tulen toimimaan ilman perusteita (1953, no.211). Miten voin seurata sääntöä? ellei tämä ole syitä koskeva kysymys, se on kysymys, joka koskee oikeutusta, että toimin säännön mukaan tällä tavalla. Jos olen tyhjentänyt perustelut, olen päätynyt kovaan kalliopohjaan ja lapioni taipuu taaksepäin. Olen taipuvainen silloin sanomaan: juuri näin toimin (1953, no.219). Käytännössä asia on kaikessa yksinkertaisuudessaan juuri näin. Sitä ei voi selittää sen pitemmälle, paitsi turvautumalla jälleen käytäntöön. Aiemmin mainituissa arkipäivän tilanteissa sisäinen, muuttuva tuntomme kertoo hetki hetkeltä, 19

20 20 olemmeko oikeilla jäljillä. Ikään kuin itse tilanne vaikuttaisi kolmantena osapuolena näyttämöllä, joka Bahtinin sanoin toimii tapahtumien todistajana ja tuomarina (1986, S.137). Näissä yhteisissä, interaktiivisissa hetkissä mukanaolijat tietävät ikään kuin ruumiillisesti kokeneensa tilanteen toisten kanssa. Sääntöjen so. tilanteeseen sisältyvien vaatimusten seuraaminen ei ole tässä tapauksessa älyllinen prosessi. Tosiaankin Säännöstä ei ole mitään hyötyä. Se ei selitä mitään, vaan se tulee itse selitetyksi (1981, no.302). Tässä yhteydessä tunnemme usein kiusausta viitata ihmisen sisäisiin, mystisiin prosesseihin esim. hän ymmärtää säännön intuitiivisesti. Mutta yhtä hyvin voimme sanoa, että hän tietää, miten jatkaa ; hän on oppinut tämän. Toimimme implisiittisesti ikään kuin tekomme liittyisivät tapaamme olla maailmassa. Emme toimi tietyllä tavalla, koska meitä on kehotettu tekemään niin, vaan koska tekomme ovat sen meille opettaneet. Tehtävänämme on siis yrittää saattaa sanoiksi, kielellistää ilmaisematonta, ruumiillista, joka tulee esille tavoissamme jatkaa toistemme kanssa. 20 Johtopäätöksiä Tarkoitukseni on ollut kiinnittää huomiota niihin puhehetkiin, jolloin voimme tavallisina ihmisinä osallistua oman todellisuutemme luomiseen. Näillä hetkillä on meille suuri merkitys, koska niissä syntyy omaa elämäämme. Käsitellessämme sellaisia asioista kuin puhe, kieli, ajatus, havainto, yksilö, minä, identiteetti, valta, yhteiskunta on hyvin helppoa ajatella, että ne ovat olemassa olevia asioita ja kun teemme tutkimussuunnitelmia, tietäisimme jo tarkkaan, mitä tutkimme. On vaikea käsittää, että tämänkaltaiset oliot eivät olisikaan tuolla ulkona maailmassa alkuperäisessä, naturalistisessa muodossaan odottamassa vain tutkimustamme. Emme tule ajatelleeksi, että yhteys näihin olioihin on mahdollista vain ennaltasovitun, sisäisesti järjestyneen kielipelin puitteissa. Ja että tämä peli on muotoutunut etuoikeutetun ryhmän - meidän arvojemme ja mieltymystemme mukaisesti. Mielestämme etsimme vain yksinkertaisesti totuutta. Emme ole tietoisia pyrkimyksestämme hallita menetelmillämme tutkimuskohdetta. Tästä peruspyrkimyksestä Descartes on sanonut : oikealla menetelmällä voisimme olla Luonnon valtiaita ja hallitsijoita. Vielä vähemmän tiedostamme sitä, miten puheemme näistä entiteeteistä voi hyvän tieteisromaanin tapaan luoda kuvitelman niiden todellisuudesta. Meistä on epätavallista ajatella, että edellä mainitut käsitteet ovat olemukseltaan kiistanalaisia käsitteitä (Gallie, 1962), joilla on monia mahdollisia merkityksiä ja että niiden lopullinen mielekkyys syntyy aina keskustelukäytännöissä. Arvostamme sitä, että työssämme meidän täytyisi katsoa ilmiöiden läpi. Tutkimuksemme ei kuitenkaan kohdistu ilmiöihin, vaan kuten voisi sanoa ilmiöiden mahdollisuuksiin (1953, no.90). Juuri tämä vastakkainasettelu tekee Wittgensteinin työn niin merkittäväksi. Sillä jos tutkimme puhekäytännöissä piileviä erilaisia mahdollisuuksia jatkaa toistemme kanssa, voimme myös havaita, miten luomme niitä koko ajan lisää. Esimerkiksi kun miellämme ymmärtämisen käytännölliseksi, sosiaaliseksi ilmiöksi, joka kertoo ihmisille miten jatkaa toisten kanssa ei päässä tapahtuvaksi sisäiseksi prosessiksi ihmiset voivat ymmärtää toisiaan uudella tavalla. Tällaista epämääräistä ja sokeaa työskentelytapaa, jota Wittgenstein suosittelee, meidän on kuitenkin vaikea kuvitella ja sietää. Mutta tuodessaan tekemistemme sekavat yksityiskohdat havaittavaksemme hän haluaa muistuttaa, että kaikki ymmärtämiseemme liittyvä on jo itse asiassa meille tuttua. Anna sanojen käytön opettaa sinulle niiden merkitys (1953, s.220e). Meidän on jatkuvasti löydettävä sanojen merkitykset joko niiden uusista tai vanhoista käyttötavoista. Joskus näyttää siltä, että tietyt käyttötavat olisivat kiinteitä ja lopullisia. Tämän olemme itse aiheuttaneet ja juuri tässä toimii valta ja politiikka. Mahdollisuudet löytää vanhoille sanoille uusissa olosuhteissa tuoreita merkityksiä ovat kuitenkin loputtomat. Kyse on kyvystämme tuoda esiin uutta elämää, uusia ihmisten välisiä maailmoja ja tapoja olla. Pakkomielteemme puhua teoreettisesti hämärtää käytännössä dialogista puhetta.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

Ratkaisukeskeinen työskentely otteita yhden päivän koulutuksesta

Ratkaisukeskeinen työskentely otteita yhden päivän koulutuksesta Ratkaisukeskeinen työskentely otteita yhden päivän koulutuksesta Ratkaisukeskeisyyden taustaa ja filosofiaa Ongelmakehältä ratkaisujen kehälle Tiimien ja organisaatioiden ajankäyttö enemmän aikaa oppimiselle

Lisätiedot

Vaikeat tilanteet esimiestyössä

Vaikeat tilanteet esimiestyössä Vaikeat tilanteet esimiestyössä Workshop esimiehille ja tiiminvetäjille 1.-3.10.2014 Suomen Yhteisöakatemia Oy Saarijärventie 5 B 14, Taitoniekantie 8 D 35 40200 Jyväskylä 40740 Jyväskylä www.sya.fi www.sya.fi

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi.

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. FT Katja Koski 2 lapsen äiti SELÄTÄ UHMA Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. Arkea Ilman Taistelua Millaista arkesi olisi, jos sinun ei tarvisi

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015 TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA ULLA PIIRONEN-MALMI METROPOLIA KEVÄT 2015 KIELELLINEN SAMAUTTAMINEN IHMISELLÄ ON SOSIAALISISSA TILANTEISSA MUUNTUMISEN TARVE HÄN HALUAA MUOKATA JA SOVITTAA OMAA

Lisätiedot

Miksi johtavat ajatukset?

Miksi johtavat ajatukset? Miksi johtavat ajatukset? Johtavat ajatukset syntyvät aina sisältä päin. Ne ovat tärkeitä ennen kaikkea meille itsellemme. Tarkistamme ne joka vuosi yhdessä. Ne toimivat innostuksemme lähteenä ja niiden

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla

Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla Maija Vähämäki tutkijatohtori, KTT Turun kauppakorkeakoulu Lappeenranta-seminaari: RATKAISU LÖYTYY AINA 14.-15.8.2014 maija.vahamaki@utu.fi 1 Mitä

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10. Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia

Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia VOIKUKKIA-vertaistukiryhmän ohjaajakoulutus Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto Tekijät: Virpi Kujala SISÄLTÖ Dialogisuus Narratiivisuus

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa

Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa Ateria 13 5.11.2013 Wanha Satama, Helsinki Työyhteisökehittäjä, FT Heini Wink JHL Kehittämispalvelu Kuinka saada kehityskeskusteluista uusia ajatuksia,

Lisätiedot

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä Lionspiirin viestintäkoulutus Erkki Hujanen, Oulu 8.10.2015 WWW.KALEVA.FI KALEVA-KONSERNI Pohjois-Suomen suurin media-alan konserni, joka tarjoaa asiakkailleen tuoreita

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento

Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Filosofian kurssi 2008 Tavoitteet Havaita filosofian läsnäolo arjessa Haastaa nykyinen maailmankuva Saada

Lisätiedot

Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa

Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa Sykettätyöhön.fi-palvelu 15.12.2014 Työyhteisökehittäjä, FT Heini Wink JHL Kehittämispalvelu Kuinka saada kehityskeskusteluista uusia ajatuksia, energiaa

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

OSA 3: VAIKEIDEN ASIOIDEN PUHEEKSI OTTAMINEN

OSA 3: VAIKEIDEN ASIOIDEN PUHEEKSI OTTAMINEN OSA 3: VAIKEIDEN ASIOIDEN PUHEEKSI OTTAMINEN 5.6.2014 13-16 Kouluttaja YTT, Sirpa Mertala RATKAISU- JA VOIMAVARAKESKEINEN LÄHESTYMISTAPA KÄYTÄNNÖN ASIAKASTYÖSSÄ N. klo 13.00-14.30 Työotteen taidot ja menetelmät

Lisätiedot

KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA. Tavoitteet

KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA. Tavoitteet KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA Tavoitteet MODUULI 1 (A1.3+) Tavoitteena on, että oppija saavuttaa vahvan taitotason A1.3 kaikilla kielen osaalueilla ja joillakin mahdollisesti tason A2.1: A1.3: Ymmärtää joitakin

Lisätiedot

RATKAISUKESKEINEN PSYKOTERAPIA. Ongelmista kohti parempaa tulevaisuutta

RATKAISUKESKEINEN PSYKOTERAPIA. Ongelmista kohti parempaa tulevaisuutta RATKAISUKESKEINEN PSYKOTERAPIA Ongelmista kohti parempaa tulevaisuutta Lähtöisin Amerikasta. Juuret juontavat mm. sosiaaliseen konstruktoinismiin (sosiaalisen todellisuuden ja merkitysten rakentuminen),

Lisätiedot

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Tutkimaan oppimassa - Tutkivaa Oppimista varhaiskasvatuksessa

Tutkimaan oppimassa - Tutkivaa Oppimista varhaiskasvatuksessa Tutkimaan oppimassa - Tutkivaa Oppimista varhaiskasvatuksessa Professori Lasse Lipponen Helsingin yliopisto opetttajankoulutuslaitos Educamessut 2012 Miksi aurinko on keltainen Miten tuuli voi heiluttaa

Lisätiedot

Dialoginen oppiminen ja ohjaus

Dialoginen oppiminen ja ohjaus Dialoginen oppiminen ja ohjaus Helena Aarnio Hämeen ammattikorkeakoulu/ammatillinen opettajakorkeakoulu helena.aarnio@hamk.fi Tavoitteet osata erottaa dialogi muista keskustelumuodoista syventää ymmärrystä

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

Tapani Ahola. Lyhytterapiainstituutti Oy

Tapani Ahola. Lyhytterapiainstituutti Oy Tapani Ahola Lyhytterapiainstituutti Oy Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hanke 1.1.2008-31.3.2012, Loppuseminaari 9.12.2011 Tavoitteistaminen 1/5 Tavoitteistaminen tekee ongelmista puhumisen helpommaksi.

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan kuva: kuvakori Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeää puhua lapselle hänen

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt 24.4.2013 Hilkka Myllymäki Hollolan kunta Hyvä mieli on osa työhyvinvointia. Mistä se rakentuu ja kuka siihen voi vaikuttaa? HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma

Lisätiedot

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi Prosessikonsultaatio Lähtötilanteessa kumpikaan, ei tilaaja eikä konsultti, tiedä mikä organisaation tilanne oikeasti on. Konsultti ja toimeksiantaja yhdessä tutkivat organisaation tilannetta ja etsivät

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä

Lisätiedot

KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ

KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ Mäntyharju 22.3.2012 Varhaiskasvatuksen vanhempainilta KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ Lapsen parhaaksi sujuvaan yhteistyöhön Mitä kasku antaa Lapselle Perheelle Hoitohenkilöstölle Tilaisuuden

Lisätiedot

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 TAVOITTEET 12.8.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Ammattimainen yhteistyö moniammatillisessa

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE Maria Ruokonen 10.3.2013 Tunne itsesi ja tunnista unelmasi. Ymmärrä missä olet kaikkein vahvin. Miksi teet sitä mitä teet? Löydä oma intohimosi. Menestymme sellaisissa

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.

Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10. Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.2010 Konsultaatioryhmä Lääkäri, psykologi, sairaanhoitaja

Lisätiedot

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Dynaamisessa liiketoimintaympäristössä on valtavasti informaatiota mutta vähän tietoa. Koska suurin osa yrityksistä ja ihmisistä

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN

MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN www.flow.fi MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN Joka tahtoo matkalle kohti uutta, hänen on lähdettävä. Miten matkalle voi lähteä? Omin jaloin, ottamalla ensimmäinen askel. Mitä sitten tapahtuu? Kyllä se selviää, askel

Lisätiedot

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Yhdessä tekemisen hyödyt Perustehtävän laadukas toteutuminen Toimijoiden hyvinvointi Toimijoiden hyvinvoinnin vaikutus

Lisätiedot

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset.

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset. Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Pirkko Haikola 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - opettaja, aikuiskouluttaja/ryhmänohjaaja, kokemuskouluttaja 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY?

ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY? ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY? ONKO ONNELLISUUS JOTAKIN, JONKA VOIMME SAAVUTTAA SAAMALLA ITSELLEMME SEN, MIKÄ TEKISI MEISTÄ ONNELLISIA? TUTKITTUANI ITSEÄNI JA ELÄMÄÄNI OLEN TULLUT TODISTANEEKSI ITSELLENI,

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Myönteinen vuorovaikutus työelämässä

Myönteinen vuorovaikutus työelämässä Myönteinen vuorovaikutus työelämässä Tarkoitus ja arvot tuovat työhön mielekkyyden, innostuksen ja sitoutumisen Suomen Logoterapiainstituutti Oy:n 10-vuotisjuhlaseminaari Turku 12. 13.10.2013 Iina Åman

Lisätiedot

Kokemuksia OIVAohjaajakoulutuksesta

Kokemuksia OIVAohjaajakoulutuksesta Kokemuksia OIVAohjaajakoulutuksesta 2011-2012 Esitys Kehitysvammaliiton Tikoteekin OIVALLA vuorovaikutukseen hankkeen loppuseminaarissa 9.10.2012 Irja Skogström, OIVA-ohjaaja Pohjois-Karjalan sairaanhoito-

Lisätiedot

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Elämänkatsomustieto Satu Honkala, Antti Tukonen ja Ritva Tuominen Sisällys Opettajalle...4 Oppilaalle...5 Työtavoista...6 Elämänkatsomustieto oppiaineena...6 1. HYVÄ ELÄMÄ...8

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Kohtaamisen kolme E:tä

Kohtaamisen kolme E:tä Kohtaamisen kolme E:tä Anita Malinen 1. marraskuuta 2013 Kohtaamisen kolme E:tä viittaa sivistysopettajan - episteemiseen vastuuseen, - eksistentiaaliseen vastuuseen ja - eettiseen vastuuseen I EPISTEEMINEN

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

MONIAMMATILLISUUS : VÄLKKY-PROSESSIN AVAUSPÄIVÄ Yhteiset tavoitteet & johtavat ajatukset 16.6.2009. 16. kesäkuuta 2009 Humap Oy, www.humap.

MONIAMMATILLISUUS : VÄLKKY-PROSESSIN AVAUSPÄIVÄ Yhteiset tavoitteet & johtavat ajatukset 16.6.2009. 16. kesäkuuta 2009 Humap Oy, www.humap. MONIAMMATILLISUUS : VÄLKKY-PROSESSIN AVAUSPÄIVÄ Yhteiset tavoitteet & johtavat ajatukset 16.6.2009 16. kesäkuuta 2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 OHJELMA 16.6.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Keskeisten johtavien

Lisätiedot

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle - ratkaisu vai ongelma? Educa-messut 24.1.2014 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Vaihtoehtoisten henkilökohtaisten tulevaisuuksien hahmottamista

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Märsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä

Märsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä Märsky 29.10.2012 Heikki Pajunen Novetos Oy Luomme menestystarinoita yhdessä Aamun ajatus By Positiivarit: Maanantai 29.10.2012 AAMUN AJATUS Elämä on 10-prosenttisesti sitä miten elää ja 90-prosenttisesti

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti, erityislastentarhanopettaja Eva Iisakka, Haapaniemen päiväkoti, lastenhoitaja Sanna Leppänen, Linnan päiväkoti,

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

1) Kirjoittamisen aiheen tai näkökulman on tunnuttava tuoreelta, maistuttava uudelta.

1) Kirjoittamisen aiheen tai näkökulman on tunnuttava tuoreelta, maistuttava uudelta. Juhani Niemi ALKUOPPIA KIRJOITTAMISEEN Perustavia lähtökohtia: 1) Kirjoittamisen aiheen tai näkökulman on tunnuttava tuoreelta, maistuttava uudelta. 2) Suhteen käsiteltävään aiheeseen on oltava omakohtainen,

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Berlitzin taitotaso 1 CEF-taso A 1

Berlitzin taitotaso 1 CEF-taso A 1 t Berlitzin taitotaso 1 CEF-taso A 1 Ymmärtää ja osaa käyttää tuttuja, jokapäiväisiä ilmauksia ja yksinkertaisia lauseita. Osaa esitellä itsensä ja kysyä muilta perustietoja kuten asuinpaikkaa, vointia

Lisätiedot

Konsultaatiotyö on sovellettua dramaturgiaa

Konsultaatiotyö on sovellettua dramaturgiaa Konsultaatiotyö on sovellettua dramaturgiaa Organisaatiodramaturgia (OD) tuomassa organisaatioon/konsultaatioon prosessien ymmärrystä -tragediassa siirtymä tapahtuu kriisin kautta, komediassa vastakohdat

Lisätiedot

TOIMIVA TYÖYHTEISÖ -MITTAUS 1

TOIMIVA TYÖYHTEISÖ -MITTAUS 1 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ -MITTAUS 1 Kuinka selviä työyhteisöllenne ovat sen tarkoitus, arvot, visio, prosessit ja roolit? Tämä mittaus soveltuu käytettäväksi esimerkiksi pidemmän valmennuskokonaisuuden alku-

Lisätiedot

Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs

Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs Esitys koulutuksessa: Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus, 20.3.2009 Opetushallitus Esityksen sisältö Lähestymistapoja kulttuuriin ja

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.

Lisätiedot

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,

Lisätiedot