Yrittäjämäisen toiminnan oppiminen Kymenlaaksossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yrittäjämäisen toiminnan oppiminen Kymenlaaksossa"

Transkriptio

1

2 Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Yrittäjämäisen toiminnan oppiminen Kymenlaaksossa Harri Ala-Uotila Eeva-Liisa Frilander-Paavilainen Ari Lindeman (toim.) Kotka 2008 Kymenlaakson ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja B. Nro 51 1

3 Copyright Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Publisher Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Layout and printing Tampereen Yliopistopaino Oy Juvenes Print 9/2008 ISBN (NID.): ISBN (PDF.): ISSN: ISSN: (verkkojulkaisu) 2

4 Alkusanat Yrittäjämäisen toiminnan oppiminen Kymenlaaksossa -julkaisu liittyy Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa vuoden 2007 aikana toteutettuun Innolab hankkeeseen, jonka tavoitteena on ollut selvittää oppimisympäristöjen kehittämiseen liittyviä haasteita. Hankkeen puitteissa julkaistiin vuoden 2007 lopulla Oppimisympäristöistä innovaatioiden ekosysteemiin julkaisu, jossa on kuvaukset ja arvioinnit Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kahdeksasta työelämäläheisestä oppimisympäristökokeilusta. Tämän julkaisun tarkoituksena on edelleen syventää työelämäläheisen oppimisympäristön käsitteen merkitystä erityisesti yrittäjämäisen toiminnan oppimisen näkökulmasta. Nopeat yhteiskunnalliset muutokset kuten globalisaatio, kestävään kehitykseen liittyvät uhat, uudet teknologiat ja väestön ikääntyminen edellyttävät uudistuksia myös koulutusorganisaatioiden toimintaan. Tämä on heijastunut viime vuosina sekä peruskoulutukseen että ammatilliseen koulutukseen muun muassa laajana oppimisympäristöjen kehittämisen tarpeena. Yrittäjyyskasvatuksen näkökulma on myös vahvistunut. Muutokset voivat aiheuttaa yksilöille epävarmuutta tulevaisuudesta. Yksilöiden yrittäjämäisiä valmiuksia tulee vahvistaa koulutuksella, jolloin he oppivat tarkastelemaan eri valintavaihtoehtoja erityisesti mahdollisuuksien kautta. Yrittäjämäisen oppimisen edistämisen keskeisyyttä Suomen koulutusjärjestelmässä korostaa myös valtioneuvosto innovaatiostrategiassaan. Strategian yhtenä kehittämislinjauksena on kehittää koulutusjärjestelmäämme siten, että kansainvälisyys, vuorovaikutustaidot, yrittäjyys, luovuus ja innovatiivisuus nostetaan opetuksen ytimeen (Valtioneuvoston innovaatiopoliittinen selonteko eduskunnalle 2008, s. 28). Haluan kiittää sekä kaikkia artikkelien kirjoittajia että julkaisun toimituskuntaa hyvin tehdystä työstä. Kotkassa Mirja Toikka Kehitysjohtaja 3

5

6 sisällys ALKusanat 3 JOHDanto 7 I OPPIMISYMPÄRISTÖJEN MUUTOS 19 Ilkka Virolainen: Opettajasta valmentajaksi 21 Eeva-Liisa Frilander-Paavilainen: Opiskelija avoimessa oppimisympäristössä 31 Harri Ala-Uotila: Yrittäjämäinen oppimisympäristö riskin ottamista ja mahdollisuuksien havaitsemista 52 II YRITTÄJYYDEN MAHDOLLISUUDET KYMENLAAKSOSSA 71 Arja Sinkko: Kestävä kehitys uusia tuulia yrittäjyyteen? 73 Teemu Saarelainen: ICT-yrittäjyyden kehityssuuntia Kymenlaaksossa 87 Hilkka Dufva, Anneli Airola: Terveys- ja sosiaalialan palveluyrittäjyys 94 Rommel Mojica: Ethnic entrepreneurship looking for an opportunity in a homeland, case: Kotka 106 III YRITTÄJYYSKASVATUS KYMENLAAKSOSSA 121 Jenni Lindfors, Sinikka Pekkalin: Havaintoja Kymenlaakson ammattikorkeakoulun opettajien yrittäjyysasenteista 123 Kristiina Juvonen: Yrittäjyyskasvatus Karhulan lukiossa innostusta, opiskelua, oppimista ja onnistumista 132 Mia Hämäläinen: Oppimalla yrittäjyyteen 136 Reijo Vaurula: Yrittäjyyskasvatuksen tie koulujen arkeen 147 Kirjoittajat 153 5

7 6

8 JOHDANTO Harri Ala-Uotila, Tiina Moberg, Sinikka Pekkalin Suomen hallituksen yrittäjyyden politiikkaohjelmassa vuodelta 2006 tavoitteeksi on asetettu kehittää Suomesta yritteliäs yhteiskunta, joka toimintapuitteiltaan edesauttaa yritysten perustamista, kasvamista ja kansainvälistymistä. Tätä tavoitetta tukevat opetushallituksen yrittäjyyskasvatuksen linjaukset sisäisen ja ulkoisen yrittäjyyden edistämisestä, toimivien yritysten kehittämisestä ja ehkä haastavimpana valtakunnallisesti ja alueellisesti myönteisen yrittäjyyskulttuurin ja asenneilmapiirin edistämisestä. (Opetusministeriön julkaisuja 2004:18, 7, Yrittäjyyden politiikkaohjelma 2006, 1.) Suomen kansantalouden kilpailukyvyn parantamisessa työn tuottavuuden nostaminen on keskeisellä sijalla, johon voidaan vaikuttaa esimerkiksi yrittäjyyttä ja innovatiivisuutta tukemalla. Tässä yhteydessä erityisesti koulutuspanosten kehittämisellä ja oikealla suuntaamisella on tärkeä merkitys. (Autio 2005, 8.) Voidaankin väittää, että tulevaisuudessa yrittäjyys tuskin on mitenkään samalla tavalla ajatuksellisesti jotain erilaista kuin palkkatyö, vaan yrittäjämäinen asenne ja toimintatapa liittyvät yhtä vahvasti sekä palkkatyö- että yrittäjätyöhön (Aalto, Ahokas & Kuosa 2008, 32). Tällainen yhteiskunnallinen ja taloudellinen kehitys edellyttää yrittäjämäisen toiminnan oppimisen huomioonottamista oppimisympäristöjen kehittämisessä, näin erityisesti Kymenlaaksossa, jossa yritysrakenteen muutokset ovat olleet viime vuosina melko suuria. Kymenlaakson maakuntaan kuuluu kaksi seutukuntaa, Kouvolan ja Kotkan - Haminan seutukunnat. Niissä on yhteensä 12 kuntaa. (Kymenlaakson toimialakatsaus 2008, 3.) Maakunnassa oli asukkaita , joista asui Pohjois-Kymenlaaksossa ja Etelä-Kymenlaaksossa. Kymenlaakson osuus koko maan väestöstä on 3.5 % (liite1, taulukko 1). Maakunnan väestömäärän ennustetaan vähenevän nykyiseltä tasoltaan vuoteen 2040 mennessä 5 %, minkä kehityksen jarruttamiseksi Kymenlaakson liitto on asettanut asukasta väestötavoitteeksi vuodelle 2015 (Lonka & Syrjänen 2005, 6, Kymenlaakson maakuntasuunnitelma , 6). Väestömäärän kehitys on ollut useita vuosia negatiivinen. Samalla myös ikääntyneiden osuus väestörakenteesta on kasvanut. Nämä kaksi väestöllistä tekijää aiheuttavat kymenlaaksolaiselle yrittäjyydelle sekä uhkia että mahdollisuuksia. Kymenlaakson taloudellinen rakenne Kymenlaakson bruttokansantuote perushintaisena arvona vuonna 2005 oli 4.5 mrd euroa, mikä oli 3.3. % koko maan bkt:sta. Tämä on samaa tasoa kuin maakunnan 7

9 väestömäärän suhteellinen osuus koko maan väestöstä. Vuonna 2005 Kouvolan seutukunnan bkt-osuus oli 56.7 % ja Kotkan-Haminan seutukunnan 43.3 % Kymenlaakson bkt:sta. (ks. taulukko 2) Taulukko 2. Bruttokansantuote (perushintaan) Kymenlaakson seutukunnissa vuonna 2005 (Lähde: Tilastollinen vuosikirja 2007) Maakunta BKT perushintaan, milj. Koko maa Kymenlaakso Kouvolan seutukunta Kotkan-Haminan seutukunta Vuosina bkt:n reaalinen arvo kasvoi Kymenlaaksossa 4 %, kun samalla aikavälillä koko maassa bkt:n lisäys oli 12 % (Tilastollinen vuosikirja 2007, 329). Kymenlaakson toimialakatsauksen 2008 mukaan Kymenlaakso on erikoistunut vahvimmin paperiteollisuuteen ja logistiikkaan verrattaessa maakunnan eri toimialojen työpaikkaosuutta koko maan vastaavaan osuuteen (Kymenlaakson toimialakatsaus 2008:1, 3). Taulukosta 3 käy ilmi, että teollisuus on sekä henkilöstön että liikevaihdon perusteella Kymenlaaksossa merkittävin toimiala. Taulukko 3. Yritysten toimipaikat päätoimialoittain Kymenlaaksossa vuonna 2007 (Lähde: Kymenlaakson toimialakatsaus 2008:1) Toimipaikat Liikevaihto (milj. euroa) Henkilöstö Teollisuus Rakentaminen Kauppa sekä majoitusja ravitsemistoiminta Liikenne Palvelut liike-elämälle ja kotitalouksille Kaikilla muilla toimialoilla paitsi teollisuudessa henkilöstön määrä on kasvanut 2000 luvulla. Erityisesti paperiteollisuuden työpaikkojen määrä on vähentynyt Kymenlaaksossa viime vuosina merkittävästi, joskin paperiteollisuuden työpaikkaosuus Kymenlaakson teollisista työpaikoista on edelleen 37 % (Kymenlaakson toimialakatsaus 2008:1, 4). Kuvion 1 perusteella yrittäjien osuus työllisistä vuonna 2006 oli Kymenlaaksossa 9.6 %, joka on hieman korkeampi kuin koko maan keskiarvo 9.4 %. 8

10 Kuvio 1. Yrittäjien osuus työllisistä maakunnittain (pl. alkutuotanto ja avustavat perheenjäsenet) vuonna 2006, prosenttia. (Lähde: Yrittäjyyskatsaus 2007, 55) Kymenlaaksossa oli taulukon 4 perusteella (liite 2) vuonna 2005 yrityksiä 6 798, joka oli 2.9 % koko maan yrityskannasta. Kymenlaaksossa oli vuonna 2005 keskimääräistä enemmän yrityksiä, joissa työntekijöiden määrä on suurempi kuin 10 työntekijää. Tätä selittää mm. Kymenlaakson vahva suurteollisuusperinne. Asukkaiden määrä yhtä yritystä kohden vuonna 2005 oli Kymenlaaksossa 27.2, jota alhaisempi yrittäjyystiheys oli maakunnista Pohjois-Pohjanmaalla, Etelä-Karjalassa ja Kainuussa. Naisten osuus yrittäjistä vuonna 2006 oli Kymenlaaksossa 37.3 %. Maakunnista ainoastaan Ahvenanmaalla, Pohjois- ja Etelä-Karjalassa naisten osuus alueen yrittäjistä oli Kymenlaaksoa suurempi (Yrittäjyyskatsaus 2007, 62). Vuosina Kymenlaaksossa yrityskannan vaihtuvuus oli Uudenmaan ja Pirkanmaan ohella maan suurinta (Yrittäjyyskatsaus 2007, 87). KTM:n yritystoiminnan aktiviteettia kuvaavan taulukon 5 mukaan Kymenlaakso kuuluu kasvuhakuisiin alueisiin, joissa on samanaikaisesti sekä suuri aloittaneiden että lopettaneiden yritysten määrä, joskin aloittaneiden yritysten määrä ylittää lopettaneiden yritysten määrän. Yritystoiminnan aktiviteetti-mittarilla kuvattuna Kymenlaakson kanssa samanlaisia alueita ovat Lappi ja Keski-Suomi. 9

11 Yritystoiminnan aktiviteetti-mittarilla kuvattuna Kymenlaakson kanssa samanlaisia alueita ovat Lappi ja Keski-Suomi. Taulukko Taulukko 5. Yritystoiminnan 5. Yritystoiminnan aktiviteetti aktiviteetti (pl. maatalous (pl. maatalous maakunnittain maakunnittain (Yrittäjyyskatsaus (Yrittäjyyskatsaus 2007, 2007, 106) 106) Yrittäjyyden mahdollisuuksista Kymenlaaksossa Lähivuosina moni kymenlaaksolainen yritys on sukupolvenvaihdoksen edessä. Eri selvitykset ovat jo muutamia vuosia kertoneet selvää kieltään, viidennes yrittäjistämme etsii seuraavien viiden kymmenen vuoden sisällä jatkajaa (Kuvaja, Saurio & Kortelainen 2005, 12). Maakunnista keski-iältään vanhimmat yrittäjät ovat Kymenlaaksossa, Itä-Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla, kun tarkastellaan vähintään 55 vuotta täyttäneiden yrittäjien osuutta kaikista yrittäjistä (Yrittäjyyskatsaus 2007, 56). Suurten ikäluokkien poistuminen työmarkkinoilta tuo haasteita osaavan työvoiman löytymiselle, mutta myös osaavan yrittäjävoiman löytymiselle Kymenlaakson yrityksiin ja yhteisöihin. Yrittäjistä joka viides hakee lähivuosina jatkajaa toiminnalle. Vain muutama prosentti yrittäjistä ilmoittaa suunnittelevansa 7 10

12 toiminnan lopettamista. Tämä kertoo yrittäjäkentässä olevan sekä uskoa toimintaan että uskoa mahdollisuuksiin. Monet yrittäjät ovat Kymenlaaksossa perustaneet toimintansa palvelemaan maakunnan suurteollisuutta. Yhteistyö suurteollisuuden kanssa tarjoaa varmasti erikoistuneille yrittäjille jatkossakin tilaisuuksia asiantuntemuksen hyödyntämiseen omassa yritystoiminnassa. Suuret yritykset ulkoistavat toimintojaan ja alihankintaverkostot rakentuvat monien alojen pk-yrityksistä. Maakunnan perinteisten alojen rinnalle on noussut uusia yrittäjille mahdollisuuksia tarjoavia toimialoja. Näitä ovat logistiikka, viestintä ja ympäristöteknologia, joilla kehitetään toimintamalleja niin tämän päivän kuin huomisenkin tarpeisiin ja joilla tarvitaan erilaisten yritysten ja toimijoiden erikoisosaamista. Kaakkois-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen tekemän Kaakkois-Suomen kasvuyrityksiä koskevan tutkimuksen mukaan vuosilta alueen kasvuyritykset löytyvät teollisuudesta, rakentamisesta, kaupasta sekä kuljetuksen ja varastoinnin toimialoilta. Varsinaisia teknologiayrityksiä Kaakkois-Suomen kasvuyritysten joukossa on suhteellisen vähän. (Valovirta 2006, ) Esimerkiksi ICT-toimialan yrityksiä vuonna 2004 oli Kymenlaaksossa 100, joista suurin osa on pieniä alle 20 työntekijän yrityksiä. (Nikula, Jantunen, Saarelainen & Karvonen 2005, 13 ja 135.) Pk-yrityksiä on Kymenlaaksossa perinteisesti ollut runsaasti palvelujen ja kaupan aloilla. Palveluiden käyttö yhteiskunnassa lisääntyy koko ajan. Tämä johtuu osittain sen vuoksi, että väestömme ikääntyy nopeasti ja ihmisten hyvinvoinnin turvaamiseksi palvelutarjontaa on lisättävä ja monipuolistettava, osittain sen vuoksi, että sekä ihmiset että yritykset ovat tottuneet käyttämään ulkopuolisia palveluja voidakseen käyttää oman aikansa ja muut resurssinsa mahdollisimman tehokkaasti. Kymenlaaksossa liike-elämän ja kotitalouksien palveluiden kasvu vuodesta 2000 vuoteen 2007 mennessä oli 45 %. Myös kauppa- ja liikennepalveluiden aloilla kasvu oli vastaavana aikana yli 30 %. (Kymenlaakson toimialakatsaus 2008:1, 2.) Matkailu on yksi maailman eniten kasvavista aloista. Kymenlaaksossa matkailun kehittymiselle on hyvät puitteet. Näitä ovat alueen luonto, kulttuuri, historia ja palvelut. Ne tarjoavat paljon kehitettäviä ja vielä hyödyntämättömiä mahdollisuuksia. Matkailuala tarjoaa, erityisesti verkostoineen, toimintamahdollisuuksia myös pienille yrityksille ja toimijoille. Matkailijat toivat Kymenlaaksoon vuonna 2003 n. 140 milj. euroa, jossa oli kasvua vuoteen 1998 verrattuna 10 %. (Kymenlaakson matkailustrategia , 6.) Kymenlaakson alueesta suuri osa on maaseutua. Maaseudulla varsinainen viljelyja tilatoiminta vähenee ja elävänä säilyäkseen maaseutu tarvitsee uutta maaseutuyrittäjyyttä esim. matkailupalvelujen, hevosalan ja bioenergian tuotannon aloilta. Olemassa olevat tilat ja puitteet sekä nykyiset liikenne- ja tietoliikenneyhteydet mahdollistavat monenlaisen yritystoiminnan kehittymisen maakunnan maaseutualueilla, niin maatilojen yhteydessä kuin muissa yksityisyrityksissä. Maaseutuyritysten määrä kasvoikin vuosina Kymenlaaksossa 17.6 %. Vuonna 2004 maaseutuyritysten määrä Kymenlaaksossa oli (Yrittäjyyskatsaus 2007, 72.) 11

13 Muutos tuo mahdollisuuksia ja tilaisuuksia onko niihin tarttujia? Kymenlaakso on sijaintinsa puolesta aina ollut kansainvälistä aluetta. Meri on tuonut maakuntaan kaupankävijöitä ja laivoja eri puolilta maailmaa. Maarajan yli on kulkenut liikennettä, tavaraa ja matkailijoita vuosisatoja. Kymenlaakson maakuntasuunnitelmassa vuosille nähdään Kymenlaakson sijainti Itämeren talousalueen sisällä sekä vahvuutena että mahdollisuutena. (Kymenlaakson maakuntasuunnitelma , 8.) Kymenlaakson kansainvälinen verkosto kehittyy ja laajentuu eri toimijoiden kautta koko ajan. Kansainväliset markkinat tarjoavat 2000-luvun osaajalle, rohkealle ja riskinottokykyiselle yrittäjälle jatkuvasti uusia mahdollisuuksia joko yksin tai yhdessä muiden yritysten kanssa. Kymenlaakson kannalta tärkeimpiä liikenteellisiä kehityskäytäviä ovat kansainvälinen kehityskäytävä E 18 Tukholmasta Pietariin (Suomenlahti käytävä), Turku Forssa Lahti Kouvola Lappeenranta Pietari- yhteys (Salpausselkäkäytävä) ja Kouvola Kotka/Hamina Eurooppayhteys (Kymijokikäytävä). Kymenlaakson maakuntaliiton liikennetyöryhmä ottaakin tekemässään Kymenlaakson liikennestrategiaesityksessään vahvan kannan Kymenlaakson liikennetoimialan kehittämisen puolesta toteamalla, että Kymenlaakson kansainvälinen logistinen osaaminen ja kansainvälisten liikennevirtojen määrät nostavat maakunnan kansallisesti merkittävimmäksi logistiseksi alueeksi. (Kymenlaakson liikennestrategia 2003, 6.) Kansainvälinen toimintaympäristö koskee yhä useampaa sellaistakin yritystä, joiden toiminta on aikaisemmin rajoittunut omaan kylään tai kortteliin. Asiakkaat eri puolilta maailmaa hakevat tuote- ja palvelutietoja nopeasti ja kätevästi eri tietolähteiden ja -kanavien kautta ja ovat yhteyksissä tuotteiden tai palveluiden tarjoajiin. Lisäksi ihmiset liikkuvat eri maissa työn ja vapaa-ajan merkeissä ja käyttävät siellä yritysten palveluja. Kansainvälisyyden vaikutus näkyy myös siinä, että ulkomaalaistaustaisten yrittäjien määrä Suomessa on kasvussa esim. vuonna 2006 Suomessa toimi kansalaisuudeltaan ulkomaista yrittäjää. Vuodesta 2001 heidän määränsä on yli kaksinkertaistunut. (Yrittäjyyskatsaus 2007, 81.) Maahanmuuttajien yrityksistä 57 % toimii Uudellamaalla. Muita maahanmuuttajien yritysten keskittymiä ovat Tampere, Turku, Vaasan seutu, Lappeenranta ja Kotka (Yrittäjyyskatsaus 2007, 86). Monikulttuurisuutta voidaan pitää yhtenä Kymenlaakson yrittäjyyden mahdollisuutena. Muualta Suomeen tulleiden yrittäjien perustamat yritykset tuovat markkinoille uusia, sekä täydentäviä että kilpailevia, palveluja ja tuotteita. Nämä uudet yrittäjät ovat myös uusia toimijoita paikallisissa verkostoissa, joissa he voivat olla kehittämässä yhteyksiä maakunnan ulkopuolelle ja jotka voivat olla yritysten tukena kansainvälisen kulttuuriosaamisen kehittämisessä omalla paikkakunnallaan. Kymenlaaksoa ei ole pidetty Suomessa yrittäjyysmaakuntana. Uusien perustettujen pk-yritysten määrä on viime vuosina kuitenkin voimakkaasti kasvanut niin Etelä- kuin Pohjois-Kymenlaaksossa. Uusilla yrittäjillä on vastassaan haasteellinen 12

14 kenttä, jolla menestymiseen tarvitaan osaamista ja yritystoiminnan moninaista ymmärrystä sekä erityisesti yrittäjäasennetta. Elinkeinoelämässä tarvitaan yhä enemmän erikoistunutta asiantuntemusta ja ammattitaitoa ja samalla monialaista osaamista ja verkostotoiminnan hallintaa sekä kansainvälisiä valmiuksia. Yrittäjämäisen toiminnan tarve haastaa oppimisympäristöt muutokseen Yritysten työntekijöiltä odotetaan ammattitaitoa, asiantuntemusta sekä aktiivista, innovatiivista, vastuullista asennetta. Kymenlaaksossa, niin kuin koko maassa, on eri tutkimusten mukaan pulaa osaavasta, yritysten tarpeisiin sopivasta työvoimasta. Erityisesti taidot ja asenteet riskien ottamiseen ja riskien sietämiseen omassa työympäristössä ovat tarpeellisia opittavia taitoja. Eri kouluasteilla ja koulutusorganisaatioissa toteutettavalla yrittäjyyskasvatuksella voidaan maakunnassamme antaa nuorille hyvä pohja oman osaamisen ja ammattitaidon hyödyntämiseen yrityksessä joko yrittäjänä tai työntekijänä. Yrittäjyyskasvatuksen avulla voidaan kehittää niin sisäistä yrittäjyyttä, yrittäjämäistä asennetta, oma-aloitteisuutta, sosiaalista kanssakäymistä ja yhteistyötaitoa kuin myös yritystoiminnan ymmärrystä, yrittäjyysvalmiuksia ja yritystoiminnan perusasioiden hallitsemista. Yrittäjyyskasvatuksen avulla voidaan yrittäjyys ja yrittäjänä toimiminen tuoda esiin yhtenä tasavertaisena mahdollisuutena oman osaamisen, tiedon, taidon ja tahdon hyödyntämiseen menestyksekkäästi Kymenlaaksossa. Yrittäjyyskasvatuksella voidaan myös luoda maakuntaamme pohja hyvän yrittäjyysilmapiirin ja yrittäjyyteen kannustavan elinkeinoilmaston kehittymiselle. Oppilaitosten haasteena on löytää sellaisia toimintatapoja, joissa opiskelija voi turvallisesti harjoitella riskin ottamista, testata epävarmuuden sietokykyä, osallistua innovatiivisiin toimintamuotoihin sekä harjoitella tiimissä toimimista sekä toimintaa yritysten kanssa. Parhaimmillaan toiminta voi olla opiskeluaikaista yrittäjyyttä; oppimista esimerkiksi osuuskuntaympäristöissä tai erilaissa työelämäläheisissä projekteissa. Tämän julkaisun tavoitteena on nostaa esille yrittäjämäisen toiminnan kehittämisen mahdollisuuksia ja haasteita opiskelijoiden yksilöllisillä oppimispoluilla. Ensimmäisessä luvussa luodaan katsaus oppimisympäristöjen muutoksista käytyyn keskusteluun erityisesti avoimen oppimisympäristö-käsitteen merkityksestä sekä opettajan että opiskelijan roolin muutoksesta. Ilkka Virolainen kuvaa kirjoituksessaan opettajuuden roolin muutosta kohti valmennuksellista otetta. Avoimen oppimisympäristön käsitteen merkitystä ja vaikutusta pohtii artikkelissaan Eeva-Liisa Frilander-Paavilainen. Avoimen oppimisympäristön käsitteeseen liittyen Harri Ala-Uotila tarkastelee lähemmin yrittäjämäisen oppimisen edellytyksiä oppimisympäristöjen kehittämisessä. 13

15 Toisessa luvussa käsitellään yritystoiminnan ja yrittäjyyden mahdollisuuksia Kymenlaaksossa uusien, kasvavien liiketoiminta-alueiden näkökulmista, jotka liittyvät olennaisesti työelämäyhteyksien kautta keskusteluun yrittäjyyskasvatuksen ja yrittäjämäisen oppimisen edistämisestä oppimisympäristöjen kehittämisessä. Kestävän kehityksen vaatimukset koskevat entistä vahvemmin kaikkia toimialoja, johon liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia Arja Sinkko analysoi omassa artikkelissaan. Väestörakenteen muutos tarjoaa erityisesti terveys- ja sosiaalialan yrittäjyydelle lisääntyviä liiketoimintamahdollisuuksia, johon liittyviä haasteita Anneli Airola ja Hilkka Dufva analysoivat kirjoituksessaan. Myös ICT-alan yrittäjyyden kehittymiselle katsotaan olevan liiketoiminnallisia kasvuedellytyksiä Kymenlaaksossa erityisesti logistiikka-alaan liittyvien sovellutusten näkökulmasta, johon liittyviä haasteita Teemu Saarelainen käsittelee artikkelissaan ICT-yrittäjyyden kehityssuunnista Kymenlaaksossa. Maahanmuuttajien yritystoiminta on maakunnassa vielä melko vähäistä, mutta sen merkitys erityisesti maahanmuuttajien työllistäjänä on kasvamassa. Tämä nousee vahvasti esille Rommel Mojican kirjoituksessa Kotkan talousalueen etnisestä yrittäjyydestä. Kolmannessa luvussa kuvataan yrittäjyyskasvatuksen käytännön tuloksia maakunnan oppilaitoksista. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun opettajien yrittäjyysasenteista tehdyn tutkimuksen tuloksia käyvät kirjoituksessaan läpi Jenni Lindfors ja Sinikka Pekkalin. Mia Hämäläinen ja Reijo Vaurula käsittelevät kirjoituksissaan kokemuksia kahdesta Kymenlaaksossa toteutetusta yrittäjyyskasvatus-hankkeesta: Pyry -hanke Pohjois-Kymenlaaksossa ja Oppimalla yrittäjyyteen -hanke Etelä- Kymenlaaksossa. Yrittäjyyskasvatus Karhulan lukiossa innostusta, opiskelua, oppimista ja onnistumista -artikkelissa Kristiina Juvonen kuvaa tapausesimerkkinä yhden oppilaitoksen toimenpiteitä ja tuloksia yrittäjyyskasvatuksen edistämisestä. Opi onnistumaan. Onnistu uudestaan. Onnistu paremmin. Onnistu komeasti. Ja salli sama etuoikeus lähipiirillesi. Jussi T. Koski & Saku Tuominen 14

16 Lähteet Aalto, H-K., Ahokas, I. & Kuosa T Yleissivistys ja osaaminen työelämässä 2030-menestyksen eväät tulevaisuudessa. Hankeen loppuraportti. Tulevaisuuden tutkimuskeskus TUTU -julkaisuja 1/2008. Turku. Autio, J. (toim.) Kymmenvuotiskatsaus Teemana yritystoiminta. Tilastokeskus. Vammala. Koski, J.T., Tuominen, S. & Kärkkäinen I Kuinka ideat syntyvät. Porvoo.. Kuvaja, S., Saurio, S. & Kortelainen, S Ammattikorkeakoulujen rooli yrittäjäpolvenvaihdoksen edistämisessä. KTM 3/2005. Helsinki. Kymenlaakso liikenteen ja huippulogistiikan maakunta. Kymenlaakson liikennestrategia. Kymenlaakson liitto Kymenlaakson matkailustrategia Tampereen yliopiston liiketaloudellinen tutkimus- ja koulutuskeskus. Kymenlaakson maakuntasuunnitelma Kymenlaakson liiton julkaisusarja A:41, Kymenlaakson toimialakatsaus 1/2008. Lonka, H. & Syrjänen, M Väestön ikärakenteen haasteet ja mahdollisuudet Kymenlaakson elinkeinoja innovaatiopolitiikassa. Gaia Group Oy. Nikula, U., Jantunen, S., Saarelainen, T. & Lampinen, J Kaakkois-Suomen ICT-klusterin yleiskartoituksen toteutus ja tulokset. Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Tutkimusraportti 97. Suomen tilastollinen vuosikirja 2007.Tilastokeskus Helsinki. Yrittäjyyskatsaus Kauppa- ja teollisuusministeriö. Helsinki. Yrittäjyyden politiikkaohjelma fi.pdf Luettu Valovirta, V Kaakkois-Suomen kasvuyritykset. Kaakkois-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen julkaisuja 2006:17. 15

17 Liite 1 (1/2) Taulukko 1. Kymenlaakson väestömäärä (Lähde: Tilastollinen vuosikirja 2007) Kymenlaakson kunnat Väestömäärä Pohjois-Kymenlaakso Jaala Kuusankoski Valkeala Iitti Kouvola Elimäki Anjalankoski Yhteensä Etelä-Kymenlaakso Pyhtää Kotka Hamina Miehikkälä Virolahti Yhteensä YHTEENSÄ %-osuus Suomen väestöstä 3.5 % 16

18 Liite 2 (2/2) Liite 2 (2/2) Taulukko 4. Yritykset 4. Yritykset maakunnittain maakunnittain 2005 (Yrittäjyyskatsaus 2005 (Yrittäjyyskatsaus 2007, 88) 2007, 88) 14 17

19

20 I OPPIMISYMPÄRISTÖJEN MUUTOS Opi onnistumaan 19

21

22 OPETTAJASTA VALMENTAJAKSI Ilkka Virolainen Kukaan ei voi ilmaista teille muuta kuin sellaista, mikä jo uinuu teidän tietoisuutenne aamunkoitossa. Opettaja, joka kulkee temppelin varjossa oppilastensa seurassa, ei anna omasta viisaudestaan vaan omasta uskostaan ja rakkaudestaan. Sillä jos hän tosiaan on viisas, hän ei pyydä teitä astumaan oman viisautensa majaan, vaan ohjaa teidät mieluummin oman sielunne kynnykselle. Tähtientutkija voi kertoa teille oman käsityksensä avaruudesta, mutta hän ei voi antaa teille omaa ymmärrystään. Soittoniekka voi laulaa teille avaruuden säveleitä, mutta hän ei voi antaa teille korvaa, joka säilyttäisi sen rytmin eikä ääntä, joka olisi sen kaikuna. Ja hän, joka tuntee numerot voi kertoa teille painojen ja mittojen maailmoista, mutta hän ei voi johtaa teitä sinne. Sillä toisen henkilön näkemys ei voi antaa siipiään toiselle. Kahlil Gibran Tiivistelmä Valmentaminen on lisääntynyt eri elämän osa-alueilla. Oma sovellusarvonsa on nähtävissä valmentajamaisella otteella myös oppimisen edistämisessä. Valmentajana ollessaan opettaja ei ole tietoa syöttävä korokkeella seisova hahmo. Sen sijaan opettaja voidaan nähdä oppimista helpottavana ja edistävänä kumppanina. Johdanto Valmennus- ja valmentaminen -termeihin törmää tänä päivänä monessa yhteydessä. Valmennus ei rajoitu ainoastaan urheilumaailmaan. Valmennusta on johtajille, tiimeille, pääsykokeisiin valmistuville, elämänhallintaan liittyen, jne. Valmentavaa otetta voi soveltaa erilaisissa opetukseen liittyvissä tilanteissa. Ensimmäiseksi tulee mieleen Business Akatemia, jossa opiskelijat työskentelevät yritysympäristössä ja valmentaja tukee heidän oppimistaan kyseisessä ympäristössä. Business Akatemiassa oppimisen välineitä ovat mm. työskentely yritysympäristössä aitojen case- tehtävien parissa sekä kirjoista kirjoitetut esseet. Vaikka valmennus sopiikin hyvin Business Akatemiamaisesti toimivaan ympäristöön sekä projektien parissa toteutettuun oppimiseen, en rajoita tässä artikkelissa opettajan valmentajamaista toimintaa kuitenkaan ainoastaan kyseisiin oppimisympäristöihin, vaan tuon esille valmentamiseen liittyviä yleisiä periaatteita sekä miten valmentavaa otetta voi soveltaa eri tilanteissa. 21

23 Valmennuksen historiaa Englannin kielessä valmentaja-sana (coach) esiintyi 1500-luvulla, jolloin valmentaja-sanan merkitys oli henkilön siirtämistä nykyisestä paikasta haluttuun määränpäähän (Evered & Selman 1989) luvulla valmentaja-termiä käytettiin akateemisissa piireissä kuvaamaan tutoreita, jotka opastivat opiskelijoita Oxfordin yliopistossa. Valmentaja-termi alkoi esiintyä urheilupiireissä 1880-luvulla kuvaten tuolloin henkilöä, joka avusti joukkuetta voittamaan kilpailuja, tuohon aikaan tyypillisesti soutukilpailuja. Vähitellen valmentaja-titteleitä alkoi esiintyä yhä enemmän myös muissa ympäristöissä kuin urheilu ja vähitellen termi tuli tutummaksi myös liike-elämässä luvuilla valmennus-aihepiirin käsittely lisääntyi myös liikkeenjohdon kirjallisuudessa. (Tobias 1996; Stern 2004.) Piirteitä valmentajamaisesta toiminnasta voidaan löytää vuosikausien takaa. Sokrates uskoi yksilöiden oppivan parhaiten, kun he omistavat tilanteen ja ottavat henkilökohtaisen vastuun tuloksista. Sokrates auttoi kysymysten avulla henkilöitä itse tuomaan vastaukset esille (NHS Leadership Centre 2005). Myös entisajan Zenmestareiden toiminnassa voitiin havaita valmentajamaista otetta, heidän auttaessa yksilöä löytämään vastaukset sisältään. (Kets de Vries 2005.) Opettamisen yhteydessä valmentaja-termin käyttö on tullut esille mm. vuonna 1993 perustetun tiimiakatemian myötä. Tiimiakatemia toimii Jyväskylän ammattikorkeakoulun alaisuudessa. Nykyään samalla periaatteella toimivia akatemioita löytyy useammasta ammattikorkeakoulusta. (1) Näkökulmia valmentamiseen Valmennuksesta on useita määritelmiä. Useat valmennuksen määritelmistä nostavat keskeisesti esille oppimisen. (esim. Hall, Otazo & Hollenbeck 1999; Bluckert 2005) Myös prosessimainen luonne tulee valmennuksessa esille (Crane 1999). Valmentaja tukee oppimisen, muutoksen ja kehittymisen prosessissa. Valmentaja voidaan nähdä muutoksen katalysaattorina, henkilönä, joka stimuloi oppimista. Oppiminen voi tapahtua eri tavoin, kuten yrittäjämäisessä ympäristössä toimiminen, esimerkiksi Business Akatemia, projektien parissa työskennellen, caseja ratkaisten, keskustelujen kautta, omaa toimintaa reflektoiden. Valmentaja rohkaisee valmennettavaa oppimaan itse. Valmentaja toimii oppimisen tukena. Valmentaja auttaa valmennettavaa reflektoimaan kokemuksia ja toimintaansa sekä analysoimaan ajattelutapojaan. Näin opiskelija saa syvempää ymmärrystä toiminnalleen. Tarkoituksena on, että opiskelijasta tulisi proaktiivinen oppija, kyvykäs oppimaan eri tyyppisistä kokemuksista sekä tilanteista. Keskeisenä tekijänä on oppimaan oppiminen. (Witherspoon & White 1996.) Eräänä näkökulmana valmennukseen voi ottaa yksilön potentiaalin vapauttamisen maksimoidakseen hänen suorituksensa. Kyse on enemmän auttamisesta oppimaan kuin opettamisesta. (Whitmore 2007.) 22

24 Valmentaminen voidaan erottaa yksisuuntaisesti tapahtuvan viestinnän avulla toteutetusta opettamisesta. Valmentaminen voidaan nähdä kaksisuuntaisena viestinnän prosessina. Valmentaja voi antaa palautetta suorituksesta ja opiskelija voi sopeuttaa toimintaansa tämän perusteella. Lähtökohtana kuitenkin on, että valmentajamaisesti toimiessaan opettaja ei ole korokkeella oleva niin sanottu opin jakaja vaan oppimisen tukija, toimintojen mahdollistaja ja helpottaja. (Champathes 2006.) Valmentamiseen liittyviä tausta-ajatuksia Ihmiselle ei voi opettaa mitään. Häntä voi vain auttaa löytämään se sisimmästään - Galileo Galilei Lähtökohtana valmennuksessa on, että oppimistapahtuman vetäjä käytettiinpä hänestä nimitystä opettaja tai valmentaja, ei niin sanotusti syötä ylhäältä tietoa opiskelijoille. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö luentoja voisi lainkaan olla, vaan pikemminkin sitä, että opettajalähtöinen luennointi ei ole hallitsevin toiminto. Valmentajamaisesti toimittaessa voi luentokin sisältää case-tehtävien ratkaisuja, harjoituksia, keskusteluja sekä kysymyksiä. Luennot voivat toimia esimerkiksi alustuksena käsiteltävään teemaan tai myös toisin päin, jolloin teemaa on saatettu käsitellä projektin, casen, harjoitusten tms. kautta ja asiantuntijaluento vetää yhteen sekä tuo uusia näkökulmia ja voi eräällä tapaa toimia myös palautteena sekä virikkeenä toiminnan reflektoinnille. Valmentajamaisesti toimittaessa opettaja voidaan nähdä kumppanina, jonka tehtävänä on auttaa opiskelijaa oppimaan. Kumppanuusajattelun myötä opettajaa ei nähdä opiskelijan yläpuolella olevana korokkeelle nostettuna hahmona. Sen sijaan oppimisen edistämisessä korostuu opiskelijan itseohjautuvuus, tuen saaminen ja lähtökohtaisesti sen hyväksyminen, että tietyistä aihealueista opiskelija voi tietää enemmän kuin opettaja. Opettaja on kuitenkin oppimisprosessin osaaja ja hän on oppimistilanteiden organisoija. Valmentajan toiminta Kertominen kieltää toisen älykkyyden. Kysyminen kunnioittaa sitä. - Sir John Whitmore Valmennuksessa nousee usein esille tavoitteet, mitä halutaan oppia, minne halutaan päästä, mitä halutaan saada aikaan. Myös tavoitteista voidaan keskustella opiskelijoiden kanssa ja ottaa heitä mukaan tavoitteiden määrittelyyn. (Druckman & Bjork 1991.) Sovellettaessa valmennusta projektin ohjaukseen tai opinnäytetyön ohjaukseen liittyvään opiskelijan ja opettajan tapaamiseen, voi opettaja kysyä 23

25 tapaamisen alussa: mitä toivot, että olemme saaneet aikaan tämän tapaamisen lopussa? Eräänä valmennuksen työkaluna voi käyttää asteikkoa, esimerkiksi: asteikolla 1 10, missä vaiheessa asteikkoa olet nyt. Miltä seuraava taso asteikolla näyttää (siirtyminen nykyiseltä tasolta seuraavalle). Mitä teet seuraavaksi, päästäksesi tuolle seuraavalle tasolle? (Berg & Szabo 2005.) Edellä olevat kysymykset kuvaavat edellä mainittuja seikkoja, eli opettaja auttaa opiskelijaa itse löytämään vastaukset sen sijaan, että hän kertoisi kaiken suoraan opiskelijalle, mitä opiskelijan tulee tehdä. Lähestymistavassa yhdistyy myös toiminnallinen elementti, eli oivallus pyritään viemään toteutuksen tasolle. Lähestymistapa sinänsä ei ole uusi, sillä aikoinaan roomalaiset käyttivät tätä menetelmää kasvatuksessa. Englannin kielen sana education tulee latinan sanasta educo, joka tarkoittaa: vetää esille. Jo ennen tätä Sokrates käytti menetelmää, joka tunnetaan Sokrateen dialogina. Sokrates pyrki vetämään esille opiskelijoiden tiedot esittämällä kysymyksiä ja tarkkailemalla opiskelijoiden vastauksia. (Chapman, Best & van Casteren 2003.) Sokraattinen metodi kuvaa opetustapaa jossa opettajan / valmentajan tavoite on kaivaa kysymysten avulla tieto esille opiskelijasta. Opettaja itse saattaa esiintyä tietämättömänä, pyrkien kysymysten avulla saamaan opiskelijan selittämään tilanteen tai asian mahdollisimman yksityiskohtaisesti. Opettaja / valmentaja ei paljasta omaa kantaansa vaan toimii pikemminkin kanavana, jonka avulla keskustelukumppani selkeyttää ajatuksensa. Opettaja / valmentaja ei itse sano, miten asiat ovat, vaan mitä seuraa mikäli oletetaan tietyt alkuasetelmat. (Saarinen 1998, 9 23.) Valmentaminen ei ole pelkkien kysymysten esittämistä. Tilannesidonnaisuus ohjaa valmentajan toimintaa. Kuvassa 1 on esitetty valmentajan tehtäviä työntö-veto -akselilla, jossa työntö kuvastaa valmentajan roolia valmennettavan ongelmien ratkaisijana ja veto kuvastaa valmentajan roolia auttaen valmennettavaa ratkaisemaan itse omat ongelmansa. Kuva 1. Valmentajan toiminta veto-työntö -akselilla (Downey 1999) 24

26 Toimintatapaa valittaessa on eräänä huomioitavana tekijänä ryhmän / yksilön valmiudet sekä motivaatio. Opiskelijan itseohjautuvuuden tason ollessa korkea ja hänen ollessa motivoitunut sekä kyvykäs kyseiseen teemaan liittyen, toimii opettaja kumppanina ja tukijana ratkaisuja etsittäessä. Mikäli opiskelija on motivoitunut, mutta hieman epävarma voi opettaja tuoda esille havainnollistavia esimerkkejä, tarinoita jotka liittyvät ratkaistavaan tilanteeseen. Opiskelijan ollessa vähemmän motivoitunut, vähemmän kyvytön ratkaisemaan tilanne voivat suorat neuvot toimia parhaiten. Verrattaessa ryhmän kanssa toimimista yksittäisen opiskelijan oppimisen edistämiseen, nousee ryhmän kanssa toimittaessa esille ryhmän yhtenäisyyden kehittäminen, jolloin oleellisia tekijöitä ovat turvallisuuden tunne, yhteishenki sekä toisilta oppiminen. Tässä yhteydessä turvallisuuden tunne viittaa siihen, että opiskelija uskaltaa tuoda esille omia mielipiteitään, tuntee olonsa mukavaksi ryhmän jäsenenä. Yhteishengen ja toimivan ryhmän rakentamiseen on erilaisia tapoja, joista tässä yhteydessä voidaan tiiviisti mainita toisiin tutustuminen, yhdessä tekeminen ja luottamuksen luominen. Opettajan roolissa ryhmän kanssa toimittaessa tulee esille ryhmän jäsenten rohkaisu tuomaan esille mielipiteitään siten, että saadaan mukaan useita eri mielipiteitä ja näkökulmia sekä kokemuksia. Valmentamiseen liittyvä ihmiskäsitys Ajattele maailmaa, jossa jokainen käyttää sata prosenttia potentiaalistaan tällöin Jumalat olisivat kateellisia maalle, tällöin Jumalat haluaisivat syntyä maahan. Tällöin maa on paratiisi - Osho Humanistinen lähestymistapa ihmiseen tuo näkökulman siitä, että ihmiset ovat motivoituneita kehittymään täyteen potentiaaliinsa sekä ovat luonnostaan luovia. (Rogers 1959.) Valmentamisen tyypillinen lähestymistapa ihmiseen on humanistinen. Lähtökohtana on, että kussakin yksilössä on valtava potentiaali. Valmentamisen avulla pyritään saamaan yksilön potentiaali esille. Potentiaalia voidaan pyrkiä saamaan esille rohkaisun ja motivoinnin avulla. (Gallwey 1984, 2000.) Valmennuksessa eräänä tekijänä on tilan antaminen oivaltamiselle sekä itseohjautuvuudelle. Valmennuksessa ihminen nähdään oppivana, aktiivisena toimijana. Valmentamiseen liittyvä oppimisnäkemys Valmentamisessa tyypillinen oppimiskäsitys on konstruktiivinen. Konstruktiivisessa oppimiskäsityksessä nousee esille opiskelijan aikaisemmin omaksumat tiedot, taidot, kokemukset, ongelmanratkaisutavat sekä oppijan tapa hahmottaa maailmaa. Opiskelija muokkaa edellä mainittuja tekijöitä, täydentää ja uudelleen 25

27 rakentaa niitä. Oleellista konstruktiivisessa oppimisnäkemyksessä on myös uusien konstruktioiden toimivuuden kokeilu. Oppimisessa korostuu reflektointi. (von Wright 1995) Reflektointi voi käsittää useita eri asioita omasta toiminnasta, kuten omien kokemusten reflektointi, kokemuksiin tai tilanteisiin liittyvien tunteiden reflektointi, omien uskomusten ja ennakko-oletusten pätevyyden arviointia, sekä omien ajattelutapojen ja käyttäytymisen tarkastelua. (Dewey 1933, Mezirow 1995a,1995b.) Valmennuksessa voi soveltaa myös sosiokonstruktiivista oppimiskäsitystä, jolloin korostuu vuorovaikutuksen rooli. Opiskelija konsruoi todellisuutta sosiaalisessa ympäristössä. Opetukseksessa oleellinen tekijä on yhteistoiminnallisuus ja vuorovaikutuksellisuus. Kuten edellä mainittua voi opiskelijoita ottaa mukaan laatimaan tavoitteita. Toteutustavoissa käytettäessä Problem Based Learning (PBL)-lähestymistapaa voivat opiskelijat tuoda ratkaistavaksi omia casejaan. (Kauppila 2007, ) Valmennuksessa voi soveltaa erilaisia oppimiseen liittyviä lähestymistapoja. Kokemuksellisen oppimisen puolesta ovat puhuneet mm. Dewey 1930-luvulla sekä Kolb (1984). Tekemällä oppiminen voi tapahtua esimerkiksi projektien parissa työskennellen. Kolbin kokemuksellisen oppimisen kehä etenee kuvassa 2 esitetyn kuvion mukaan: Kuva 2. Kolbin kokemuksellisen oppimisen kehä (Kolb 1984) Kokemuksellisen oppimisnäkemyksen keskeinen ajatus on, että oppiminen etenee kokemuksia ja toimintaa reflektoiden kohti ilmiöiden teoreettista ymmärtämistä ja oman toiminnan kehittämistä. Kokemuksia sinänsä ei voida pitää riittävinä tehokkaaseen oppimiseen. Ilman kriittistä reflektiota voivat kokemukset vahvistaa aiempia vähemmän toimivia ajattelu- ja toimintatapoja. (von Wright & von Wright 1997) Lev Vygotskyn (1978) kehittämä proximaalisen kehittymisen alue kuvaa sitä aluetta, joka jää yksilön tämän hetken ongelman ratkaisukykyjen sekä oppimiskapasiteetin ja yksilön potentiaalisen kasvun välille. Proximaalisen kehittymisen alue on erotus, joka vallitsee yksilön tämän hetken kykyjen välillä, kun yksilö on suorittamassa tehtävää ja mihin yksilö kykenee työskennellessään toisen henkilön kanssa. 26

28 Sovellettaessa proximaalisen kehittymisen aluetta valmentamiseen, on valmentaja henkilö, joka auttaa yksilöä hyödyntämään potentiaaliaan enemmän kuin henkilön ollessa yksin. (Vygotsky 1978, ) Eräänä opiskelijan kasvuun ja kehittymiseen liittyvänä tekijänä voidaan nostaa esille mukavuusalue (comfort zone), jonka ulkopuolelle meneminen edistää yksilön kasvua. Yksilön tehdessä asioita totuttujen tapojen mukaan on hän mukavuusalueella. Yksilön alkaessa tehdä asioita uudella tavalla voi olo aluksi tuntua epävarmalta ja epämukavalta. Valmentaja voi auttaa mukavuusalueen ylittämisessä, jolloin konkreettinen tekeminen useinkin itselle uudella tavalla tuo mukanaan kasvua ja kehittymistä. Tavanomaisten ratkaisujen ja toimintatapojen sijaan pyritään löytämään toimivampia tapoja sekä laittamaan niitä käytäntöön. Valmentamisen vaikutuksia saatetaan täten nähdä tietojen ja taitojen kehittymisen lisäksi myös asenteiden ja uskomusten muuttamisessa, itseluottamuksen kasvussa sekä asioiden katsomista toisesta näkökulmasta. (Peterson & Millier 2005.) Opiskelijan näkökulma Opiskelijan oppimista valmennustilanteissa edistää se, että hän on tietoinen tavoitteista, mihin esimerkiksi projektilla pyritään ja mitä hänen on tarkoitus oppia sitä kautta. Kuten aiemmin mainitsin, voivat opiskelijat olla mukana tavoitteiden määrittelyssä. Avoimuus nousee esille siinä määrin, että opiskelija tuo esille omia näkökulmiaan muiden tietoon. Opiskelijan ollessa tietoinen itsestään sekä ympäristön tapahtumista ja vaatimuksista tässä yhteydessä esimerkiksi oppimiseen liittyvistä tavoitteista tai tietyn tehtävän tai projektin suorittamisesta voi hän kysyä neuvoa tarvitsemiinsa seikkoihin saavuttaakseen tavoitteet sekä myös itseohjautuvasti kehittää itseä kyseisillä alueilla. Tietoisuus ratkaistavasta ongelmasta sekä keinovalikoimasta auttaa myös pohtimaan vaihtoehtojen toimivuutta, kun tarkastellaan eri vaihtoehtojen seuraamuksia. Palautteessa opiskelija saa asiaan ulkopuolisen näkökulman. Keskeisenä tekijänä opiskelijan näkökulmasta voidaan pitää myös pyrkimystä itseohjautuvuuteen sekä vastuun ottamiseen. Valmentamisen toimivuutta edistää myös toiminnan taustojen ymmärtäminen esimerkiksi miksi opiskelija teki asian tietyllä tavalla tai jätti tekemättä tietyn tehtävän. Näin voidaan yhdessä keskittyä keskeisiin seikkoihin. (Phillips 1996, ) Vaikka esille nousseiden ongelmien syytekijöitä selvitetäänkin, on päähuomio kuitenkin ratkaisujen löytämisessä. Lähestymistavaltaan valmennus on tyypillisesti ratkaisukeskeistä, pyrkien löytämään keinoja kehittää, päästä asiassa eteenpäin ja saavuttaa tavoitteet. (Insoo & Berg 2005.) Konkreettisten tavoitteiden kuten projektin suorittamisen lisäksi on oleellista oppimista, vuorovaikutusta, yhteistyötä sekä ajattelua koskevat seikat. Nämä seikat on oleellista huomioida asetettaessa tavoitteita sekä mietittäessä toteutustapoja. 27

29 Valmentajan näkökulma Sovellettaessa kansainvälinen coaching-liiton (ICF) esille tuomia valmentajan ydin kyvykkyyksiä opettajan toimintaan, voidaan esille nostaa useita tekijöitä. Luotettavan suhteen luominen opiskelijoihin tekee lähestymisen helpoksi ja asioista voidaan keskustella avoimesti. Kiinnostuksen osoittaminen opiskelijoiden oppimisen auttamista kohtaan, edistää opettajan ja opiskelijan avoimen ja luotettavan suhteen kehittymistä. Oleellista on oppimisen ohjaaminen ja sen hallinta. Opiskelijoiden kunnioittaminen liittyy osaltaan ihmiskäsitykseen toisten ihmisten näkemisenä arvokkaina itsessään sekä toimintatapaan, jossa autetaan opiskelijoita löytämään vastauksia itse. Keskeinen taito on oleellisten kysymysten esittäminen. Viestintään liittyvät taidot, kuten kuuntelu, non-verbaalien viestien tulkinta, palautteen antaminen sekä yleensä kommunikointi ovat yleensäkin tärkeitä (2) Tilannesidonnaisuuden hallinta on myös yksi keskeinen taito, joka tässä yhteydessä viittaa opettajan ymmärrykseen siitä, milloin puuttua asioihin ja milloin ei puuttua, vaan antaa opiskelijoiden itse ratkaista kyseessä oleva tilanne. Pohdinta Valmennuksen suosio on lisääntynyt viime vuosien aikana eri elämän osa-alueilla. Liike-elämässä yhtenä tekijänä valmennuksen lisääntyneeseen käyttöön on ollut vaikuttavuus-kysymys. Kehittämiseen on haluttu enemmän vaikuttavuutta kuin mitä perinteisestä koulutuksesta on saatu. Opitun siirtovaikutus työhön on keskeinen tekijä. Myös opiskelussa on pyrkimys lisätä opittujen asioiden siirtovaikutusta siten, että opiskelija kykenee hyödyntämään oppimaansa työssä ja elämässään. Rock (2006) tuo esille neurologisen näkökulman siitä, miten yksilön ajattelun tehostaminen edistää yksilön ajattelutapoja. Yksilön auttaminen ratkaisemaan ongelmia itse tuo toteutuessaan tehokkaampia oppimistuloksia kuin suora asioiden kertominen yksilölle. Valmennusta voi toteuttaa monin tavoin, eikä valmentaminen ole pelkkien kysymysten esittämistä. Valmentajamaisesti toimiessaan opettaja on nähtävissä pikemminkin kumppanina kuin edessä ylhäisellä jalustalla seisovana tiedon syöttäjänä. Valmentavaa otetta voi soveltaa erilaisissa oppimisen tilanteissa. Oleellisena tekijänä on kuitenkin aikomus: Antaako kalan, vai opettaako kalastamaan. Valmentavan otteen käyttö opettajan työssä ei tarvitse rajoittua opettajan ja opiskelijoiden väliseksi. Joyce & Showers (1996, 12 16) tuovat esille parivalmennuksen, jossa opettajat valmentavat toisiaan ja auttavat näin toisiaan kehittymään. Opettajat voivat valmentaa toisiaan esimerkiksi keskustelujen, palautteen antamisen sekä kysymysten avulla. 28

30 Lähteet Berg, I.K. & Szabo, P Brief coaching for lasting solutions. W.W. Norton & Company. New York. Bluckert, P Critical factors in executive coaching the coaching relationship. Industrial and commercial training. 37 (7), Chapman, Best & Casteren Executive coaching. Exploding the myths. New York. Palgrave MacMillan. Crane, T The hearth of coaching. Using transformational coaching to create a high- performance culture. San Diego. FTA Press. Dewey, J How we think. A restatement of the relation of reflective thinking to the educative process. Heath & Co. Boston. Downey, M Effective coaching. Orion Publishing Group, London. Druckman, D. & Bjork, R In the mind s eye: Enhancing human performance. Washington. National Academy Press. Evered, R. & Selman, J Coaching and the art of management. Organizational Dynamics 18 (2), Gallwey, T The Inner Game of Tennis. Gallwey, W The Inner Game of Work. Orion Business Books. London. Hall, D., Otazo, K. & Hollenbeck, G Executive coaching: Development after downsing. Boston University School of Management: Executive Development Roundtable. Joyce, B. & Showers, B The Evolution of Peer Coaching. Educational Leadership, 53 (6): Kets de Vries, M Leadership group coaching in action: The Zen of creating high performance teams. Academy of Management Executive 19 (1), Kolb, D Experiential learning. Prentice-Hall. Englewood Cliffs. NJ. (Hendrickson 1987). Kauppila, R Ihmisen tapa oppia. Juva. PS-Kustannus 125 Mezirow, J. 1995a. Esipuhe. Teoksessa Mezirow et al (toim.) Uudistava oppiminen. Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus. Helsinki: Painotalo Miktor Mezirow, J. 1995b. Kriittinen reflektio uudistavan oppimisen käynnistäjänä. Teoksessa Mezirow et al (toim.) Uudistava oppiminen. Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus. Helsinki: Painotalo Miktor Peterson, D. & Millier, J The Alchemy of Coaching: You re good Jennifer but you could be really good. Consulting psychology journal: Practice and research. 57(1), Phillips, R Coaching for higher performance. Employee Counselling Today. Vol 8, Num Rogers, C A theory of therapy, personality and interpersonal relationships as developed in the clientcentered framework. teoksessa Koch (toim.) Psychology. A study a science. Formulations of the person and the social context New York. McGraw-Hill. 29

31 Saarinen, E Länsimaisen filosofian historia huipulta huipulle Sokrateesta Marxiin. Juva. WSOY. Stern, L Executive coaching: A working definition. Consulting psychology journal: practice and research. 56(3). Tobias, L Coaching executives. Consulting Psychology Journal, 48 (2), Vygotsky, L Interaction between learning and development. teoksessa M. Cole, V. John-Steiner, S. Scribner & E. Souberman (toim.) Mind in society. Harvard University Press. Cambridge Whitherspoon, R. & White, R Executive coaching: a continuum of roles. Consulting psychology journal: practice and research. 48, Whitmore, J Coaching for performance. London. Nicholas Brealey. Rauste von Wright, M. & von Wright, J Oppiminen ja koulutus. Juva: WSOY Zeus, P. & Skiffington, S The compete guide to coaching at work. McGraw-Hill. New York. Internet-lähteet 1) 2007, vierailu sivulla ) LURL=%2fICF%2fFor%2bCurrent%2bMembers%2fCredentialing%2fWhy%2ba%2bCredential%2fCo mpetencies%2f&nrnodeguid=%7b90f eb-43e1-a d09047c9%7d&nrcachehi NT=NoModifyGuest#C vierailu sivulla

32 OPISKELIJA AVOIMESSA OPPIMISYMPÄRISTÖSSÄ Eeva-Liisa Frilander-Paavilainen Tiivistelmä Opetusministeriön tavoitteena on lisätä elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia. (OPM 2007). Siksi on lähdetty kehittämään avoimia oppimisympäristöjä, joilla voidaan tarjota avoimia opiskelu- ja kehittymismahdollisuuksia kaiken ikäisille kansalaisille sosioekonomisesta taustasta ja asuinpaikasta riippumatta. Tulevaisuudessa korostetaan osallistumista yhteiskunnalliseen toimintaan ja oppimisympäristöjen tulee luoda sille perusta. Oppimisympäristö ymmärretään fyysisenä, psyykkisenä, sosiaalisena ja teknisenä ilmiönä. Fyysiset tekijät esimerkiksi tilat, oppimisvälineet ja kirjalliset materiaalit edistävät oppijan motivaatiota. Kiinnostus, henkinen kantti ja kyky metakognitiivisiin taitoihin ovat teoreettisten asioiden omaksumiselle tärkeitä. Yhteistoiminnallisuus sosiaalisena ilmiönä merkitsee opiskelijan, opettajan ja työyhteisön tiivistä kanssakäymistä kumppaneina ja luodaan opiskelijalle turvallinen tila, jossa opiskelija on tasavertainen kumppani. Turvallisessa suhteessa opiskelija ja muut toimijat voivat olla avoimia, aitoja, rohkeita ja sallia itselleen myös epäonnistumisen. Teknologian puolella korostuu verkkoosaaminen, missä tärkeätä on, miten koulussa osataan hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa. Avoimessa oppimisympäristössä parhaimmillaan opiskelija edistää itsessään luovuutta, innovatiivisuutta ja ongelmanratkaisukykyä sekä tiedon hankinnan, käsittelyn, yhdistelyn ja soveltamisen kehittämistä. Oppimista tapahtuu kiinteässä yhteisessä prosessissa kaikissa osallistujissa. Opettajien ja työelämäohjaajien panos yhteistoiminnallisessa dialogisessa suhteessa merkitsee laadukkaita pedagogisia valmiuksia tukea opiskelijan ammattiin kasvamista. Avoin oppimisympäristö ja oppimiskäsitys Tässä artikkelissa käsitellään opiskelijan oppimisprosessia lähinnä avoimen oppimisympäristön näkökulmasta. Vanhalle oppilaitoskulttuurille on ominaista yksilöllisen suoriutumisen painottaminen ja tiedon rajautuminen kapeisiin ongelmaja tiedonalueisiin, mutta tämä strategia tukee huonosti ammattikorkeakouluille asetetun aluekehitystehtävän vaatimusten toteuttamista (SL 2003). Aluekehitystehtävänsä hoitaminen merkitsee ammattikorkeakouluille kiinteää kehittämissuhdetta ympäröivän yhteiskunnan kanssa ja erityisesti työelämän kanssa. Aluekehitystehtävän hoitamista tukee se, että koulutuksen ja työelämän sektoreilla tiedon, tietämyksen sekä oppimisen ympäristöissä on tapahtunut siirtymistä suljetuista, selkeästi rajatuista ja hyvin määritellyistä ympäristöistä kohti avoimia, opiskelijan itsensä määrittelemiä, yhteisöllisesti määriteltyjä ja väljästi määriteltyjä ympäris- 31

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET Yrittäjyyssuositukset Arenen verkkosivuilla Arene ry Suomen Yrittäjät Riikka Ahmaniemi (JAMK), Kari Ristimäki (SeAMK), Lauri Tuomi (HAAGA-HELIA), Mika Tuuliainen (Suomen Yrittäjät),

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Vanajaveden Rotaryklubi Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Organisaatio, systeemi, verkostot Yksilöiden ja tiimin kasvumahdollisuudet, oppiminen Tiimin tehtäväalue, toiminnan

Lisätiedot

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Koulutuksen ja työelämän yhteistyö 21.3.2013 Arto Saloranta 3/20/2013 Työllistyvyyden käsite Ohjaus ja työllistyvyys Työllistyvyys korkea asteella Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

VASTAVIRTAAN KULKIJAT

VASTAVIRTAAN KULKIJAT VASTAVIRTAAN KULKIJAT KASVUA JA INNOVAATIOITA -SEMINAARI 31.1.2012 Ulla Hytti, Elisa Akola TSE Entre, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pekka Stenholm Turku Institute for Advanced Studies, Turun yliopisto

Lisätiedot

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Haastava, haastavampi, arviointi Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Arviointi on osa oppimista, joten sitä ei pidä pitää irrallisena osana opettamisesta, oppimisesta, kehittämisestä ja

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5.

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. Gasellit Yritysten määrä Suomessa Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä

Lisätiedot

Tiimivalmentajan roolit ja piirteet

Tiimivalmentajan roolit ja piirteet Tiimivalmentajan roolit ja piirteet Näkökulmia tiimivalmentajuuteen Huhtikuu 2013 Partus Oy, Finland Pedler: The Learning Company Ohjaaja, valmentaja ja mentori Ohjaaja Valmentaja Mentori Tuen kohde Tehtävä

Lisätiedot

Omaehtoinen yrittäjyys. Sisäinen yrittäjyys. Ulkoinen yrittäjyys

Omaehtoinen yrittäjyys. Sisäinen yrittäjyys. Ulkoinen yrittäjyys 1(9) YRITTÄJYYSKASVATUKSEN VIRIKEMATERIAALI Virikemateriaali antaa sinulle mahdollisuuden pohtia yrittäjyyskasvatuksen pedagogisia lähtökohtia lähijaksoilla, oppimispiireissä ja oppimistehtävissä. 1. YRITTÄJYYDEN

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

Huippuosaaminen ja yrittäjyys. Auli Pekkala, KTT HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu

Huippuosaaminen ja yrittäjyys. Auli Pekkala, KTT HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu Huippuosaaminen ja yrittäjyys Auli Pekkala, KTT HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustaa Tutkimus liittyy Talouselämää, koulutusta ja työpaikkoja koskevaan murrokseen (yksilön vastuu ja valinnat)

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Reflektiivinen ammattikäytäntö. Merja Sylgren 07.05.2007

Reflektiivinen ammattikäytäntö. Merja Sylgren 07.05.2007 Reflektiivinen ammattikäytäntö Arjen työn vaatimukset Työyhteisöt ja yksittäiset työntekijät vastaavat arjen työssään työelämän asettamiin vaatimuksiin. Tästä nousee tarkasteltavaksi: yhteisöjen ja yksilöiden

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle. Kati Lundgren

Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle. Kati Lundgren Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle Kati Lundgren 1 Oppimisympäristön määrittelyä Paikka, tila tai toimintakäytäntö, jonka tarkoitus on edistää oppimista (Manninen & Pesonen

Lisätiedot

SUOMALAISIIN AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE, 32 op

SUOMALAISIIN AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE, 32 op SUOMALAISIIN AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE, 32 op OPPIMINEN JA OPPIMISYMPÄRISTÖT, 5op tuntee ammattikorkeakoulun opiskeluympäristönä omaa ammattikorkeakouluopintojen

Lisätiedot

psyykkinen valmennus valmentajien täydennyskoulutus Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca

psyykkinen valmennus valmentajien täydennyskoulutus Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca psyykkinen valmennus valmentajien täydennyskoulutus Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca psyykkinen valmennus valmentajien täydennyskoulutus, 20 op Jyväskylän yliopiston liikunta- ja terveystieteiden

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot

Case-opetusmenetelm. opetusmenetelmä. Mirja Anttila, Elina Kettunen, Kristiina Naski, Kaija Ojanperä 31.3.2010

Case-opetusmenetelm. opetusmenetelmä. Mirja Anttila, Elina Kettunen, Kristiina Naski, Kaija Ojanperä 31.3.2010 Case-opetusmenetelm opetusmenetelmä Mirja Anttila, Elina Kettunen, Kristiina Naski, Kaija Ojanperä 31.3.2010 Opetusmenetelmä Oppijat käsittelevät jotain esimerkkitapausta ja soveltavat siihen aikaisempia

Lisätiedot

Juhlavuoden työpaja 2.9.2014. Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista

Juhlavuoden työpaja 2.9.2014. Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista Juhlavuoden työpaja 2.9.2014 Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista 9.00-9.15 Seminaarin avaus Esa Virkkula, Martti Pietilä 9.15 9.45 Jaana Seikkula Leino, dosentti, projektipäällikkö

Lisätiedot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Jarmo Alarinta, SEAMK Matti Väänänen, Turun AMK Jussi Horelli, HAMK, Miksi työelämä on projekteja, joiden kautta prosesseja ja osaamista kehitetään

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja on osa Yritteliäs ja hyvinvoiva

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Innovaatiot ja kilpailukyky. Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

Innovaatiot ja kilpailukyky. Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Innovaatiot ja kilpailukyky Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Suomen menestyksen edellytyksenä on: Kokonaistuottavuuden nostaminen Osaaminen ja sen hyödyntäminen on sen keskeisin keino

Lisätiedot

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta Ahola, Anttonen ja Paavola Työelämän tulevaisuudesta 2 miljardia katoaa vuoteen 2030 mennessä (tehdastyö, kaivostyö, viljely, koulutus jne.) Suomessa oleva

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus InnoOmnia tarjoaa vuonna 2011 seuraavat koulutuskokonaisuudet uusi osaajaverkostolle opetushallituksen rahoittamana maksuttomana täydennyskoulutuksena.

Lisätiedot

Millaista osaamista yritykset tarvitsevat lähivuosina? Kauppakamarin osaamisselvitys vuoteen 2016

Millaista osaamista yritykset tarvitsevat lähivuosina? Kauppakamarin osaamisselvitys vuoteen 2016 Millaista osaamista yritykset tarvitsevat lähivuosina? Kauppakamarin osaamisselvitys vuoteen 2016 Kyselyn toteutus Kohderyhmän muodostivat kauppakamareiden jäsenyritykset. Kyselyyn osallistui 17 kauppakamaria.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot OPINTO-OPAS 2007 2008 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan laitos Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUKSEN ERIKOISTUMISOPINNOT, TUKEA LAPSELLE KUMPPANUUTTA KASVATTAJALLE

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Lähtökohta: Erilaiset opintopolut vastauksina erilaisiin tarpeisiin Ihmisen ikä ei saa aiheuta eriarvoisuutta tai ongelmia sinänsä,

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA Lahden ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmien ja opetuksen tarkastelua kestävän kehityksen näkökulmasta Muotoiluinstituutin sekä sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

Miten kumppanuus rakennetaan ja varmistetaan seudullisissa yrityspalveluissa?

Miten kumppanuus rakennetaan ja varmistetaan seudullisissa yrityspalveluissa? Yritys-Suomi -seminaari 06.05.2010 Miten kumppanuus rakennetaan ja varmistetaan seudullisissa yrityspalveluissa? - Miten sopimus syntyi Kotkan-Haminan seudulla? 10.5.2010 asiantuntija Eeva Koskimies Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka SISÄLTÖ Henkinen valmennus mitä? (tavoitteista, keinot ym) Mitä henkinen valmennus edellyttää

Lisätiedot

Portfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä. Emma Nylund

Portfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä. Emma Nylund Portfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä Emma Nylund Ratkaiseva lähtökohta portfoliota tehtäessä: onko kyseessä TUOTOS vai VÄLINE? Portfolion käyttö on alkuaan lähtöisin taiteen, arkkitehtuurin

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN VASTUULLINEN UUDISTAJA TYÖELÄMÄN UUSI SUUNTA >> W W W. OPTEAM. COM

TYÖELÄMÄN VASTUULLINEN UUDISTAJA TYÖELÄMÄN UUSI SUUNTA >> W W W. OPTEAM. COM TYÖELÄMÄN VASTUULLINEN UUDISTAJA Opteam pähkinänkuoressa» Vastuullisesti toimiva, työelämää uudistava henkilöstöpalvelualan yritys» Henkilöstöpalveluyritysten Liiton (EK), Suomen Franchising-yhdistyksen

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus sisältää opettajien koulutuksen,

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 7. 8.11.2012 Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä Живи и учись. Век живи - век учись Mitä on Venäjä-osaaminen?

Lisätiedot

* * * * * *-merkistä tavoitteisiin ja sisältöön *-merkistä tehtäviin. Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h

* * * * * *-merkistä tavoitteisiin ja sisältöön *-merkistä tehtäviin. Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h Verkkostartti 2 x 1,5 h Verkkotyöskenteltyöskenteltyöskentely Verkko- Verkko- 1. 2. 3. Lähipäivä Lähipäivä Lähipäivä * 25 h * 21 h

Lisätiedot

Hiljaisen tietämyksen johtaminen

Hiljaisen tietämyksen johtaminen Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena. Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria

Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena. Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria Miten koukutamme oppimaan? Minkälaisilla pedagogisilla ratkaisuilla voitaisiin vahvistaa työelämäläheistä

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA OPISKELIJAN OHJAAMINEN - Työssäoppijalle määritellään henkilökohtainen työpaikkaohjaaja, joka on vastuussa

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

Tekemällä oppiminen tuumasta toimeen yhteisöllisin työkaluin

Tekemällä oppiminen tuumasta toimeen yhteisöllisin työkaluin Tekemällä oppiminen tuumasta toimeen yhteisöllisin työkaluin Lahden tiedepäivä 11.11.2014 KT Kristiina Soini-Salomaa Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Ajatuksia tänään John Dewey

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot 30 op Sosiaalialan erikoistumisopinnot/ Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUS

Lisätiedot

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena kaisa vähähyyppä, opetusneuvos, opetushallitus Oppiminen on tapahtuma tai tapahtumasarja, jossa oppija saavuttaa uusia taitoja tai tietoja jostain aiheesta. Opittu

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

HAAGA-HELIA:. Yrittäjyydestä Yrittäjyydellä Yrittäjille. Tarja Römer-Paakkanen, MMT dos. Yrittäjyyden yliopettaja

HAAGA-HELIA:. Yrittäjyydestä Yrittäjyydellä Yrittäjille. Tarja Römer-Paakkanen, MMT dos. Yrittäjyyden yliopettaja HAAGA-HELIA:. Yrittäjyydestä Yrittäjyydellä Yrittäjille Tarja Römer-Paakkanen, MMT dos. Yrittäjyyden yliopettaja Oma yritys Wanha Satama 19.-20.3.2013 HAAGA-HELIA kouluttaa liike-elämän ja palveluelinkeinojen

Lisätiedot

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen

Lisätiedot

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus Kommenttipuheenvuoro liiketoiminnan kehitysjohtaja Asko Alanen

Lisätiedot

Luova Tampere 7.12.2010

Luova Tampere 7.12.2010 Luova Tampere 7.12.2010 Lasse Paananen ohjelmajohtaja +358 40 720 5088 lasse.paananen@luovatampere.fi 1. Mahdollisuuksia Hieman taustaa 2. Menestystä Luova Tampere 3. Mestareita Muutama esimerkki Kokonaisvaltaista

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Kiinnostaako koodaus ja robotiikka?

Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 200 koulua Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja, nuorisotyö, yliopistoja, yrityksiä

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta!

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Tuula Kurkisuo KM, Erityisopettaja,Tiimimestari Omnian ammattiopiston yrittäjyyspolkuvastaava TYÖTAITAJAHANKE, vastuuvalmentaja

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Esityksen sisältö Palvelujen kehityskuva Tarpeet kasvavat Mistä tekijät Toimialan

Lisätiedot

AOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90

AOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90 AOTT-mestari täydennyskoulutus Sisältö 1. Johdanto......................... 3 2. Koulutuksen tavoitteet ja tehtävä................ 3 3. Koulutuksen kohderyhmä................... 4 4. Valmistava koulutus.....................

Lisätiedot

Maailma muuttuu, kehittyykö valmennus? Jukka Tiikkaja, koulutuspäällikkö (valmennus) Valmennus- ja seuratoimintaseminaari 25.4.

Maailma muuttuu, kehittyykö valmennus? Jukka Tiikkaja, koulutuspäällikkö (valmennus) Valmennus- ja seuratoimintaseminaari 25.4. Maailma muuttuu, kehittyykö valmennus? Jukka Tiikkaja, koulutuspäällikkö (valmennus) Valmennus- ja seuratoimintaseminaari 25.4.2014, Lappeenranta Alustuksen teemat Mistä tulossa? Ympäristö ja kehittyminen

Lisätiedot

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Miten AMK voittaa johtamis- ja muutospelissä? AMK Päivät Lahdessa 2014 Tero J. Kauppinen

Miten AMK voittaa johtamis- ja muutospelissä? AMK Päivät Lahdessa 2014 Tero J. Kauppinen Miten AMK voittaa johtamis- ja muutospelissä? AMK Päivät Lahdessa 2014 Tero J. Kauppinen Ajankohtainen symboli Uskommeko oikeisiin asioihin? Johtamisen uusi symboli Voima vs. ketteryys voittamisesta Voittajia

Lisätiedot

KASVA KANNATTAVASTI: Kasvuhakuisten pk-yritysten coaching-valmennusohjelma

KASVA KANNATTAVASTI: Kasvuhakuisten pk-yritysten coaching-valmennusohjelma KASVA KANNATTAVASTI: Kasvuhakuisten pk-yritysten coaching-ohjelma Valmennuksen tavoite Valmennuksen tavoitteena on auttaa kasvuyrityksiä rakentamaan hallittu kasvusuunnitelma, tehostamaan kasvuaan sekä

Lisätiedot

Terveystieto, valinnainen Avaimet hyviin elintapoihin, 1 ov (YV8TT1) (HUOM! Suorituksesta saa merkinnän Työkykypassiin)

Terveystieto, valinnainen Avaimet hyviin elintapoihin, 1 ov (YV8TT1) (HUOM! Suorituksesta saa merkinnän Työkykypassiin) Kuvaukset 1 (5) Avaimet hyviin elintapoihin, 1 ov (YV8TT1) Tavoite tunnistaa elintapojen vaikutukset omaan sä oman vastuunsa ja mahdollisuutensa vaikuttaa omaan sä hyvinvoinnista huolehtimisen osana ammattitaitoa

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot