JOENSUUN YDINKAUPUNKISEUDUN KAUPPAPAIKKASELVITYS 2001

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JOENSUUN YDINKAUPUNKISEUDUN KAUPPAPAIKKASELVITYS 2001"

Transkriptio

1 JOENSUUN YDINKAUPUNKISEUDUN KAUPPAPAIKKASELVITYS 2001 Joensuun kaupunki JYTY Maankäyttö Pohjois-Karjalan liitto

2

3 Joensuun ydinkaupunkiseutu 1 KAUPPAPAIKKASELVITYS 1 JOHDANTO SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET ORGANISAATIO LÄHTÖKOHDAT JA PERUSAINEISTOT Lähtökohdat Perusaineistot ja teemahaastattelut ALUEJAKO KESKEISET KÄSITTEET NYKYTILANNE JA KEHITYSNÄKYMÄT VÄESTÖ, KULUTUS JA OSTOVOIMA Väestökehitys Väestöennusteet Kulutus ja ostovoima MAANKÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Palveluverkko ja alakeskukset Kaavoitustilanne Arvio vuoteen 2020 mennessä rakentuvista alueista LIIKENNE Liikenneverkko ja liikennemäärät Liikenneverkoston kehittämissuunnitelmat Liikenne-ennusteet VÄHITTÄISKAUPPA Päivittäistavarakaupan kehitys ja nykytila Päivittäistavarakaupan mitoitus ja tilantarve Erikoiskaupan kehitys ja nykytila Erikoiskaupan tilantarve KAUPAN KEHITYSTRENDIT KAUPAN TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ TAPAHTUVAT MUUTOKSET OSTOKÄYTTÄYTYMISEN KEHITYSTRENDIT MUUTOKSET PÄIVITTÄISTAVARAKAUPASSA MUUTOKSET ERIKOISKAUPASSA KAUPAN POTENTIAALISET SIJOITTUMISALUEET KESKEISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI PÄIVITTÄISTAVARAKAUPPA Tarkasteltavat vaihtoehdot Vaikutukset yhdyskunta- ja palvelurakenteeseen Vaikutukset keskusten kehitykseen Vaikutukset kaupunki-/taajamakuvaan Liikenteelliset vaikutukset Taloudelliset vaikutukset Vaikutukset ihmiseen Työllisyysvaikutukset Vaihtoehtojen keskeisimmät vaikutukset TILAA VIEVÄ ERIKOISKAUPPA Lähtökohdat ja tarkasteltavat alueet Kohteiden arviointia Yhteenveto arvioinnista YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHDEAINEISTO LIITE: Hypermarket-vaihtoehdon uuden hypermarketin sijaintipaikkojen liikenteellinen vertailu

4 2 Suunnittelukeskus Oy

5 Joensuun ydinkaupunkiseutu 3 KAUPPAPAIKKASELVITYS 1 JOHDANTO 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet Joensuun kaupunkiseudulla on ollut ja on edelleen käynnissä kaupan rakennemuutos. Rakennemuutos näkyy päivittäistavarakaupan keskittymisenä suuriin yksiköihin, lähikauppojen vähenemisenä ja myymäläverkoston harvenemisena sekä myös muun vähittäiskaupan uudelleen sijoittumisena. Kaupan rakennemuutos ja erityisesti kaupan suuryksiköiden määrä ja sijoittuminen yhdyskuntarakenteessa ovat aikaansaaneet keskustelua ja nostaneet esiin kaupallisten palveluiden kehittämistarpeet kaupunkiseudun eri alueilla. Tämän selvityksen tarkoituksena on tuottaa Joensuun ydinkaupunkiseudulle kokonaisvaltainen kaupan mitoitusta ja sijoittumista koskeva selvitys, jonka pohjalta voidaan turvata yhdyskuntien kauppapalvelut ja toisaalta hallita tasapainoinen kaupan rakenteen kehitys. Selvitys on luonteeltaan yleispiirteinen ja tarkempaa suunnittelua ja toimintaa ohjaava. Selvitys antaa tietoa kaupan sijoittumiseen liittyvän päätöksenteon pohjaksi. Sitä voidaan käyttää apuna maankäytön suunnittelussa maakunta-, yleis- ja asemakaavoituksessa sekä yksittäisten hankkeitten toteuttamiseen liittyvissä vaikutusten arvioinneissa. Selvityksessä on käsitelty erityisesti seuraavia kysymyksiä: onko Joensuun ydinkaupunkiseudulle mahdollista sijoittaa uusi tai uusia päivittäistavarakaupan suuryksiköitä, ja jos on, mihin tällaiset yksiköt olisi edullisinta sijoittaa? mihin ja miten olisi edullisinta sijoittaa erilaiset tilaa vievän erikoiskaupan yksiköt tai niiden keskittymät? Joensuussa on useita alueita, joilla on päivittäistavarakaupan myymälätilojen rakentamisen kielto. Onko järkevää lähteä purkamaan kyseinen kielto ja sallimaan pienten päivittäistavaramyymälöiden rakentaminen jollekin tai joillekin näistä alueista? millainen on kaupan kokonaisuuden kehityskuva Joensuun ydinkaupunkiseudulla? Selvityskohteena on ollut Joensuun ydinkaupunkiseutu eli Joensuun kaupungin sekä Kiihtelysvaaran, Kontiolahden, Liperin ja Pyhäselän kuntien muodostama alue. Selvityksen näkökulma on ollut seudullinen, joten kaupunkiseutua tarkastellaan kokonaisuutena hallinnollisista rajoista riippumatta. Tavoitevuodeksi valittiin vuosi Selvitysalue vastaa varsin pitkälle Joensuun päivittäisaluetta ts. aluetta, jolta käydään Joensuussa lähes päivittäin (ks. Pohjois-Karjalan liitto 2001). Päivittäisalueen rajaus on tehty viikoittaisen marketasioinnin ja työssäkäyntialueiden perusteella. Joensuun päivittäisalue kattaa suurelta osin Kontiolahden ja Liperin kunnat, Pyhäselän lähes kokonaan ja osia Kiihtelysvaarasta, Polvijärvestä ja Enosta. 1.2 Organisaatio Selvityksen tilaajana on ollut Joensuun kaupunki ja se on toteutettu konsulttityönä Suunnittelukeskus Oy:ssä. Selvityksen ovat rahoittaneet Joensuun kaupunki, JYTY maankäyttö ja Pohjois-Karjalan liitto.

6 4 Suunnittelukeskus Oy Selvitystä varten perustettiin ohjausryhmä, johon ovat kuuluneet: - kaupunginjohtaja Juhani Meriläinen (pj) Joensuun kaupunki - kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen Joensuun kaupunki - liikenneinsinööri Martti Varis Joensuun kaupunki - elinkeinojohtaja Petri Lintunen Joensuun kaupunki - ympäristöjohtaja Aaro Piipponen Kiihtelysvaaran kunta - kaavoitusinsinööri Timo Lajunen Kontiolahden kunta - maanmittausteknikko Vesa Huohvanainen Liperin kunta - kaavoittaja Matti Moisala Pyhäselän kunta - seutusuunnittelija Kari Riikonen Pohjois-Karjalan liitto - maankäyttöpäällikkö Heli Ek Pohjois-Karjalan ympäristökeskus - toimitusjohtaja Esa Komulainen Pohjois-Karjalan kauppakamari - ympäristösuunnittelija Airi Muhonen Savo-Karjalan tiepiiri - toiminnanjohtaja Jouni Töyrylä Joensuun kaupunkikeskustayhdistys ry - kauppapaikkapäällikkö Leo Silvennoinen Kesko Oyj / Itä-Suomen aluekeskus - kaupallinen johtaja Tuomo Moilanen Pohjois-Karjalan Osuuskauppa - aluejohtaja Jorma Räsänen Suomen Spar Oyj / Itä-Suomi - toimitusjohtaja Kyösti Kakkonen Tokmanni Oy - aluepäällikkö Harri Nykänen Tradeka-yhtymä / Itä-Suomi - päivittäistavararyhmän johtaja Raimo Vilhunen Wihuri Oy Varsinaisten jäsenten ollessa estyneitä ovat ohjausryhmän kokouksiin osallistuneet Matti Aaltonen Keskolta, Paavo Tyrväinen Liperin kunnasta, Seppo Tiainen Pohjois-Karjalan liitosta, Esko Tolvanen Savo-Karjalan tiepiiristä ja Pertti Vertanen Wihurilta sekä Voitto Maksimainen ja Eero Kuosmanen Joensuun kaupungista. Suunnittelukeskus Oy:n työryhmään ovat kuuluneet: - FM Taina Ollikainen (kaupalliset selvitykset) - DI Teuvo Leskinen (liikenne) - DI Timo Leskinen (maankäyttö ja yhdyskuntarakenne) - DI Johanna Määttälä (Mapinfo, karttaesitykset) - FM Asta Nupponen (kaupalliset selvitykset) - DI Jouko Riipinen (maankäyttö ja yhdyskuntarakenne) Liikenne-ennustemallitarkastelun mahdollisen uuden hypermarketin vaikutuksista liikennemääriin eri sijaintivaihtoehdoissa on tehnyt Itä-Suomen Viatek Oy:ssä Matti Romppanen. 1.3 Lähtökohdat ja perusaineistot Lähtökohdat Lainsäädäntö asettaa vaatimuksia kaupan suuryksiköiden sijoittumiselle ja vaikutusten arvioinnille. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan yli 2000 kerros-m 2 :n vähittäiskaupan suuryksikköä (lukuun ottamatta paljon tilaa vaativaa erikoiskauppaa) ei saa sijoittaa maakunta- tai yleiskaavan keskustatoiminnoille tarkoitetun alueen ulkopuolelle, ellei alue ole asemakaavassa erityisesti osoitettu tätä tarkoitusta varten. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että keskustojen ulkopuolelle sijoittuvan suurmyymälän toteuttaminen edellyttää aina asemakaavan laatimista tai muuttamista.

7 Joensuun ydinkaupunkiseutu 5 KAUPPAPAIKKASELVITYS Maankäyttö- ja rakennuslaki asettaa maakuntakaavalle, yleiskaavalle ja asemakaavalle sisältövaatimukset, jotka niiden tulee täyttää. Laki sisältää myös eräitä erityisesti kaupan sijainnin ohjaamiseksi tarpeellisia sisältövaatimuksia. Sekä asemakaavan että yleiskaavan sisältövaatimuksissa on palveluja koskeva kohta, jonka mukaan kaava on laadittava siten, että sillä luodaan edellytykset palvelujen alueelliselle saatavuudelle. Tämän lisäksi kaupan sijaintia koskevat erityisesti yhdyskuntarakenteen toimivuutta, taloudellisuutta ja ekologista kestävyyttä sekä eri väestöryhmien kannalta tasapainoista elinympäristöä koskevat sisältövaatimukset. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa esitetään vähittäiskaupan suuryksikön sijoittamista sekä palveluverkon suunnittelua koskevia periaatteita. Niiden mukaan erityisesti kaupunkiseuduilla tulee selvittää toimiva liikennejärjestelmä sekä palvelujen saatavuutta edistävä keskusjärjestelmä ja palveluverkko sekä sen yhteydessä vähittäiskaupan suuryksikön sijoittuminen. Alueidenkäytön suunnittelussa uusia huomattavia asuin-, työpaikka- tai palvelualueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Kaupan suuryksiköt tulee sijoittaa tukemaan nykyistä yhdyskuntarakennetta. Näistä tavoitteista voidaan poiketa vain, jos tarve- ja vaikutusselvityksiin perustuen pystytään osoittamaan, että rakentaminen on kestävän kehityksen mukaista Perusaineistot ja teemahaastattelut Tämä selvitys perustuu olemassa oleviin suunnitelmiin ja selvityksiin, tilasto- ja tutkimustietoihin sekä asiantuntija-arvioihin. Yksityiskohtainen luettelo selvityksessä käytetystä lähdemateriaalista on raportin lopussa. Selvityksessä on käytetty seuraavia perusaineistoja: Yhdyskuntarakenne - Joensuun seudun seutukaava - kuntien yleiskaavat Väestö - Tilastokeskuksen, Pohjois-Karjalan liiton ja kuntien tilastot ja ennusteet Kauppa - A.C.Nielsen Oy:n ylläpitämä myymälärekisteri kootut tiedot A.C.Nielsen Oy:n myymälärekistereistä 1980, 1990, 1995 ja tilastokeskuksen toimipaikkarekisteri kaupan asiantuntijoilta saadut tiedot Lähtötietoja ja eri tahojen näkemyksiä on selvitetty teemahaastattelujen avulla. Selvityksen yhteydessä on haastateltu seuraavia tahoja ja henkilöitä: Kuntien edustajat: - Joensuun kaupunki kaupunginjohtaja Juhani Meriläinen kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen liikenneinsinööri Martti Varis elinkeinojohtaja Petri Lintunen elinkeinosihteeri Marita Turpeinen - Kiihtelysvaaran kunta ympäristöjohtaja Aaro Piipponen - Kontiolahden kunta kaavoitusinsinööri Timo Lajunen - Liperin kunta maanmittausteknikko Vesa Huohvanainen - Pyhäselän kunta kaavoittaja Matti Moisala

8 6 Suunnittelukeskus Oy Kaupan edustajat: - Erikoiskaupan liitto toimitusjohtaja Tiina Oksala-Leino - Kesko Oyj (päivittäistavarat) kauppapaikkapäällikkö Leo Silvennoinen - Keswell Oy (kenkä, urheilu, kodinkone) kenttäpäällikkö Jorma Saari - Lidl Suomi Ky kiinteistöpäällikkö Kari Niskanen - Pohjois-Karjalan Osuuskauppa kaupallinen johtaja Tuomo Moilanen - Suomen Spar Oyj johtaja Pasi Heiskanen - Tokmanni Oy toimitusjohtaja Kyösti Kakkonen - Tradeka-yhtymä johtaja Reijo Kiukkonen kauppapaikkajohtaja Heikki Heinimäki - Wihuri Oy liikepaikkapäällikkö Patrik Skogster Muut tahot: - Joensuun kaupunkikeskustayhdistys toiminnanjohtaja Jouni Töyrylä - Joensuun yliopisto rehtori Perttu Vartiainen - Kilpailuvirasto apulaisjohtaja Riitta Ryhänen - Pohjois-Karjalan kauppakamari toimitusjohtaja Esa Komulainen - Pohjois-Karjalan liitto seutusuunnittelija Kari Riikonen - Pohjois-Karjalan ympäristökeskus maankäyttöpäällikkö Heli Ek - Savo-Karjalan tiepiiri ympäristösuunnittelija Airi Muhonen - Ympäristöministeriö ylitarkastaja Katri Tulkki 1.4 Aluejako Selvityksessä on käytetty pääosin tilastoalueisiin perustuvaa aluejakoa (kuva 1). Osa tiedoista on esitetty kuntakohtaisesti. Kuva 1. Selvityksessä käytetty aluejako (Lähde: Pohjois-Karjalan liitto/tilastokeskus).

9 Joensuun ydinkaupunkiseutu 7 KAUPPAPAIKKASELVITYS 1.5 Keskeiset käsitteet Kaupan yksiköiden ryhmittely ja suurmyymälän määrittely eivät ole yksiselitteisiä. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan vähittäiskaupan suuryksikkö on yli kerrosneliömetrin suuruinen myymälä, ei kuitenkaan paljon tilaa vaativa erikoismyymälä. (Ympäristöministeriö 2001). Vähittäiskaupan suurmyymälöitä ovat hypermarketit, tavaratalot, suuret supermarketit ja erikoiskaupan suurmyymälät (Ympäristöministeriö 2001): - Hypermarketit (myyntiala vähintään 2500 m 2 ) toimivat yleensä yhdessä tasossa ja sijoittuvat ydinkeskustan ulkoreunalle tai kokonaan sen ulkopuolelle hyvien liikenneyhteyksien varteen. Hypermarketin myyntialasta alle puolet on elintarvikkeita. - Tavaratalot (myyntiala vähintään 2500 m 2 ) toimivat yleensä monessa kerroksessa kaupungin ydinkeskustassa. - Suuret supermarketit (myyntiala vähintään 1000 m 2 ) saattavat olla kooltaan lähes yhtä suuria kuin hypermarketit. Hypermarketit ja supermarketit eroavat toisistaan lähinnä tavaravalikoimassa ja myyntipinta-alan jakautumisessa eri tuoteryhmien kesken. Supermarkettien myyntialasta yli puolet on elintarvikkeita. Kauppakeskukset luokitellaan usein suurmyymälöiksi, vaikka ne eivät ole sitä sanan varsinaisessa merkityksessä. Kauppakeskukset muodostuvat useista vähittäiskaupan eri toimialojen myymälöistä ja niissä toimii usein myös muita palvelualojen yrityksiä. Kauppakeskuksen kerrosala on vähintään 5000 m 2 ja niiden myymälätilat avautuvat yhteisiin sisätiloihin. Kauppakeskuksessa voi toimia yksi tai useampia suurmyymälätyyppejä, mutta minkään yksittäisen myymälän pinta-ala ei ylitä puolta keskuksen kokonaispinta-alasta. (Ympäristöministeriö 2001). Maankäyttö- ja rakennuslaissa ei esitetä yksiselitteistä määritelmää paljon tilaa vaativalle erikoiskaupalle. Ympäristöministeriö on laatinut suosituksen paljon tilaa vaativan erikoiskaupan tulkinnaksi. Kaupan ohjauksen piiriin kuuluvat sisustuskauppa (asumiseen liittyvä sisustus), urheilukauppa ja muu vähittäiskauppa. Suosituksen mukaan sellaisia lain tarkoittamia paljon tilaa vaativia erikoiskauppoja, jotka jäävät kauppaa koskevien säännösten ulkopuolelle ovat (Ympäristöministeriö 2001): - moottoriajoneuvojen kauppa, moottoriajoneuvojen varaosien ja tarvikkeiden kauppa, rengaskauppa, venekauppa, veneilytarvikkeiden kauppa ja matkailuvaunujen kauppa - huonekalukauppa - sisustustarvikekauppa (rakenteellinen sisustus), rautakauppa ja rakennustarvikekauppa - maatalouskauppa ja puutarha-alan kauppa - kodintekniikkakauppa A.C.Nielsenin myymälärekisterissä päivittäistavarakaupan myymälät jaetaan myymälätyyppeihin seuraavasti: - hypermarket; myyntiala vähintään 2500 m 2, päivittäistavaroiden osuus myynnistä alle 2/3 - tavaratalo; myyntiala vähintään 1000 m 2, päivittäistavaroiden osuus myynnistä alle 2/3 - supermarket, iso; myyntiala vähintään 1000 m 2, päivittäistavaroiden osuus myynnistä yli 2/3 - supermarket, pieni; myyntiala m 2, päivittäistavaroiden osuus myynnistä yli 2/3 - valintamyymälä, iso; myyntiala m 2 - valintamyymälä, pieni / pienmyymälä; myyntiala alle 200 m 2 - erikois- tai kauppahallimyymälä; myymälöissä vain osa päivittäistavaravalikoimasta

10 8 Suunnittelukeskus Oy Tässä selvityksessä käytettyjä käsitteitä: Tässä selvityksessä päivittäistavarakaupan myymälätyypeistä (hypermarket, supermarket jne.) on käytetty edellä esitettyjä Ympäristöministeriön ja A.C.Nielsenin käyttämiä luokituksia, jotka ovat yhtenevät myös kansainvälisten luokitusten kanssa. Hypermarket vastaa aikaisemmin käytössä ollutta automarket-käsitettä. Myymäläluokituksia on käytetty kuvattaessa Joensuun ydinkaupunkiseudun päivittäistavarakaupan kehitystä ja nykytilaa raportin kohdassa Päivittäistavarakaupan kehitysvaihtoehtoja tarkasteltaessa raportin luvuissa 3-6 hypermarkettermillä tarkoitetaan suurta kauppakeskustyyppistä kokonaisuutta, jossa hypermarketin lisäksi on useita erikoisliikkeitä. Tällaisen yksikön kokonaispinta-alaksi on oletettu m 2, josta hypermarket 9000 m 2 ja erikoisliikkeet 6000 m 2. Yksikkö vastaa nykyisten Pilkon Citymarketin ja Prisman suuruusluokkaa ja toimintaperiaatteita sekä Joensuun kaupunginvaltuuston vuonna 1995 tekemässään päätöksessä tarkoittamia kaupan suuryksiköitä. Yksikkö on myös maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittama vähittäiskaupan suuryksikkö. Päivittäistavarakaupan kehitysvaihtoehtoja tarkasteltaessa on käytetty termiä iso supermarket. Sillä tarkoitetaan alle 2000 k-m 2 :n (n k-m 2 ) päivittäistavaramyymälää. Kerrosalan jäädessä alle 2000 neliön se ei ole maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittama kaupan suuryksikkö. Erikoiskaupan kehitystä tarkasteltaessa on käytetty termiä Retail Park. Sillä tarkoitetaan tilaa vievän erikoiskaupan keskittymää, joka yleensä sijoittuu keskustojen ulkopuolelle hyvien liikenneyhteyksien varteen. Tällaisia keskittymiä on perustettu ja suunnitteilla suurille kaupunkiseuduille. Kokonaispinta-alaltaan Retail Parkit ovat vähintään m 2. Varsin usein niihin sijoittuu tilaa vievän erikoiskaupan lisäksi myös muuta erikoiskauppaa esim. urheiluliikkeitä. Muiden erikoisliikkeiden pinta-alat ovat kuitenkin yleensä alle 2000 k-m 2, joten keskittymät jäävät maakäyttö- ja rakennuslain kauppaa koskevien säännösten ulkopuolelle.

11 Joensuun ydinkaupunkiseutu 9 KAUPPAPAIKKASELVITYS 2 NYKYTILANNE JA KEHITYSNÄKYMÄT 2.1 Väestö, kulutus ja ostovoima Väestökehitys vuoden 2000 lopussa Joensuun ydinkaupunkiseudulla asui noin asukasta, joista runsas puolet Joensuun kaupungin alueella. Seudun väestömäärä kasvoi 1980-luvulla 7500 asukkaalla (10 %) ja 1990-luvulla lähes 6000 asukkaalla (7 %). Joensuun ydinkaupunkiseudun kunnissa asui vuoden 2000 lopussa yhteensä asukasta. Kuntien kesken väkiluku jakautui taulukon 1 mukaisesti. Kuvassa 2 on esitetty väestön sijoittuminen neliökilometriruuduittain vuonna Kuva 2. Väestön sijoittuminen neliökilometriruuduittain vuonna 1998 (Lähde: Pohjois-Karjalan liitto/tilastokeskus). Taulukosta 1 ilmenee seudun väestökehitys vuosina luvulla seudun väestönkasvu oli yhteensä 7523 asukasta (10,5 %) luvulla väkiluku lisääntyi seudun kaikissa kunnissa luvulla koko seudun väestömäärä kasvoi 5784 asukkaalla (7,3 %). Kunnittain tarkasteltuna Joensuun, Kontiolahden ja Pyhäselän väestömäärä lisääntyi ja Kiihtelysvaaran ja Liperin väestömäärä väheni 1990-luvulla.

12 10 Suunnittelukeskus Oy Taulukko 1. Väestömäärä ja väestökehitys Joensuun ydinkaupunkiseudulla vuosina (Lähde: Tilastokeskus/Pohjois-Karjalan liitto/kunnat) Muutos Muutos % % Joensuu ,1% ,8 % Kiihtelysvaara ,6% -20-0,7 % Kontiolahti ,1% ,2 % Liperi ,1% -21-0,2 % Pyhäselkä ,5% 554 8,3 % Yhteensä ,5% ,3 % Kuvasta 3 ilmenee seudun väestömuutos tilastoalueittain vuosina Eniten ovat kasvaneet eräät Joensuun kaupungin osa-alueet sekä naapurikunnissa Joensuuhun rajautuvat osa-alueet: Heinävaara, Lehmo, Ylämylly ja Reijola. Kuva 3. Väestömuutos osa-alueittain (Lähde: Pohjois-Karjalan liitto/tilastokeskus) Väestöennusteet vuosina Joensuun ydinkaupunkiseudun väestömäärä kasvaa Tilastokeskuksen 1998 julkaiseman ennusteen mukaan noin 6000 asukkaalla ja seudun kuntien omien arvioiden mukaan noin 9000 asukkaalla. Tässä selvityksessä on käytetty Tilastokeskuksen 1998 julkaisemaa ennustetta.

13 Joensuun ydinkaupunkiseutu 11 KAUPPAPAIKKASELVITYS Taulukossa 2 on esitetty Tilastokeskuksen huhtikuussa 1998 julkaisema väestöennuste vuosille 2010 ja Ennusteen mukaan seudun väestömäärä kasvaa vuosina noin 6000 asukkaalla, joka on keskimäärin 300 asukasta vuodessa. Taulukossa 3 on esitetty kuntien omat väestömuutosarviot vuodelle Kuntien arvioiden mukaan koko seudun väestömäärä kasvaa vuosina noin 9000 asukkaalla eli keskimäärin 450 asukkaalla vuodessa. Kuvassa 4 on esitetty osa-alueittaiset väestömuutosarviot kunnilta saatujen tietojen pohjalta. Taulukko 2. Tilastokeskuksen väestöennuste, julkaistu huhtikuussa 1998 (Lähde: Tilastokeskus) Muutos % Joensuu % Kiihtelysvaara % Kontiolahti % Liperi % Pyhäselkä % Yhteensä % Taulukko 3. Kuntien väestöennuste/arvio (Lähde: Kunnat) Muutos % Joensuu % Kiihtelysvaara *) % Kontiolahti % Liperi % Pyhäselkä % Yhteensä % *) Tilastokeskuksen ennuste. Tilastokeskus julkaisi syyskuussa 2001 uuden väestöennusteen. Ennuste on esitetty taulukossa 4. Ennusteen mukaan Joensuun ydinkaupunkiseudun väestömäärä kasvaisi vuosina vain vajaalla 700 asukkaalla. Taulukko 4. Tilastokeskuksen väestöennuste, julkaistu syyskuussa 2001 (Lähde: Tilastokeskus) Muutos % Joensuu % Kiihtelysvaara % Kontiolahti % Liperi % Pyhäselkä % Yhteensä % Tässä selvityksessä ostovoiman kasvu on arvioitu käyttäen Tilastokeskuksen vuonna 1998 julkaisemaa väestöennustetta. Se vastaa paremmin alueen toimijoiden (mm. maakuntaliitto, kunnat, yliopisto) käsitystä seudun väestökehityksestä kuin Tilastokeskuksen syyskuussa 2001 julkaistu ennuste. Tilastokeskuksen ennuste on ns. trendiennuste, joka perustuu viime vuosien väestökehityksen perusteella laskettuihin syntyvyys-, kuolevuus- ja muuttokertoimiin. Ennuste ei ota huomioon taloudellisten, sosiaalipoliittisten, aluepoliittisten tms. tekijöiden vaikutusta väestökehitykseen.

14 12 Suunnittelukeskus Oy Kuva 4. Väestömuutosarvio osa-alueittain (Lähde: Kunnat). Pohjois-Karjalan liiton kuntakohtainen väestöennuste valmistuu keväällä Tällä hetkellä Pohjois- Karjalan liitto on aluerakennevaihtoehtoja koskevassa selvityksessä arvioinut väestökehitystä koko maakunnan tasolla. Kuvassa 5 on esitetty väkiluvun muutokset eri vaihtoehdoissa. Kuvaan on lisätty Tilastokeskuksen syyskuussa 2001 julkaistu väestöennuste. asukkaita Pohjois-Karjalan väkiluvun muutokset eri vaihtoehdoissa vaihtoehto tietoyhteiskunta ve minimi luonnonvara ve minimi vuosi tietoyhteiskunta ve maksimi luonnonvara ve maksimi kansainvälisyys ve maksimi kansainvälisyys ve minimi Tilastokeskuksen ennuste 1998 Tilastokeskuksen ennuste 2001 Kuva 5. Väkiluvun muutokset Pohjois-Karjalassa eri kehitysvaihtoehdoissa (Lähde: Pohjois-Karjalan liitto 2001).

15 Joensuun ydinkaupunkiseutu 13 KAUPPAPAIKKASELVITYS Kulutus ja ostovoima Päivittäistavaroiden ostovoiman arvioidaan kasvavan Joensuun ydinkaupunkiseudulla noin 180 milj.mk vuosina (kun kulutuksen kasvuarviona käytetään 0,5 %/vuosi ja väestöennusteena Tilastokeskuksen vuoden 1998 ennustetta). Erikoistavaroiden ostovoiman arvioidaan kasvavan Joensuun ydinkaupunkiseudulla noin 500 milj.mk vuosina (kun kulutuksen kasvuarviona käytetään 2 %/vuosi ja väestöennusteena Tilastokeskuksen vuoden 1998 ennustetta). Erikoistavaroiden ostovoiman kasvusta noin 300 milj.mk arvioidaan kohdistuvan tekstiili-, vaatetus- ja kenkäkauppaan sekä muuhun ns. keskustahakuiseen erikoiskauppaan ja noin 200 milj.mk huonekalu- ja sisustuskauppaan, kodintekniikkakauppaan sekä rautakauppaan, joihin sisältyy tilaa vievä erikoiskauppa. Ostovoima eli kysyntä on arvioitu väestömäärän ja kulutuslukujen perusteella. Vuoden 2000 kulutusluvut on laskettu Santasalon (1998) Vähittäiskauppa Suomessa selvityksessä esitettyjen Pohjois- Karjalan kulutuslukujen ja kaupan asiantuntijoilta saatujen tietojen pohjalta. Joensuun seudulla yksityinen kulutus henkeä kohti on jonkin verran alhaisempi kuin koko maassa keskimäärin. Seudun sisällä yksityinen kulutus vaihtelee siten, että se on suurin Kontiolahdella ja Joensuussa ja alhaisin Pyhäselän kunnassa. Ostovoiman kehitys on arvioitu väestöennusteiden ja yksityisen kulutuksen kasvuoletusten mukaan. Yksityisen kulutuksen kasvun oletetaan jatkuvan, joskin hitaampana kuin lamavuosien jälkeen luvun loppupuoliskolla. Tässä selvityksessä yksityisen kulutuksen kasvuarviona on käytetty päivittäistavaroissa 0,5 %/vuosi ja erikoistavaroissa 2,0 %/vuosi. Ostovoiman kehitysennuste on arvioitu Tilastokeskuksen vuonna 1998 julkaiseman väestöennusteen mukaan. Päivittäistavaroiden ostovoima Joensuun ydinkaupunkiseudun väestön päivittäistavaroiden ostovoiman arvioidaan vuosina kasvavan noin 180 milj.mk, joka on keskimäärin 9 milj.mk vuodessa. Kehitysarvio perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen (julkaistu 1998) ja 0,5 % vuotuiseen kulutuksen kasvuun. Taulukko 5. Päivittäistavaroiden ostovoiman kehitys Ostovoima, milj.mk Muutos Milj.mk Milj.euroa Joensuu ,5 Kiihtelysvaara ,2 Kontiolahti ,4 Liperi ,0 Pyhäselkä ,5 Yhteensä ,6 Erikoistavaroiden ostovoima Joensuun ydinkaupunkiseudun väestön erikoistavaroiden (vaatetus- ja tekstiilituotteet, kengät, kemikaliotuotteet, huonekalut, kodinkoneet ym. erikoistavarat) ostovoiman arvioidaan vuosina kasvavan yhteensä noin 500 milj.mk, joka on keskimäärin 25 milj.mk vuodessa. Kehitysarvio perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen (julkaistu 1998) ja kaikkien tavararyhmien 2,0 % vuotuiseen kulutuksen kasvuun. Erikoistavaroiden ostovoiman arvioitu kasvu, noin 500 milj.mk vuosina jakautuu eri tuoteryhmiin taulukon 7 mukaisesti.

16 14 Suunnittelukeskus Oy Taulukko 6. Erikoistavaroiden ostovoiman kehitys Ostovoima, milj.mk Muutos Milj.mk Milj.euroa Joensuu ,0 Kiihtelysvaara ,0 Kontiolahti ,5 Liperi ,7 Pyhäselkä ,6 Yhteensä ,8 Taulukko 7. ET-ostovoiman kasvu tuoteryhmittäin. Ostovoiman kasvu Milj.mk Milj.euroa Tekstiili, vaatetus ja kenkä ,2 Huonekalu- ja sisustuskauppa 42 7,1 Kodintekniikka- ja musiikkikauppa 51 8,6 Rautakauppa ,8 Muu erikoiskauppa 1) ,1 Yhteensä ,8 1) Muu erikoiskauppa: apteekki, kirjat, kukat, valokuvaus, optiikka, kellot ja korut, urheilu, veneet, tietokoneet, lemmikkieläimet, lastentarvikkeet, lahjatavarat ym.) 2.2 Maankäyttö ja yhdyskuntarakenne Joensuun ydinkaupunkiseutu muodostaa yhtenäisen työssäkäynti- ja asiointialueen. Ydinkaupunkiseudulle on muodostumassa myös yhtenäinen nauhamainen taajamarakenne. Seututasolla Joensuun ydinkeskusta on tärkein ja monipuolisin palvelukeskittymä. Se toimii paitsi Joensuun kaupungin ja kaupunkiseudun myös koko Pohjois-Karjalan merkittävimpänä kaupallisena, julkisena ja toiminnallisena palvelukeskittymänä. Joensuun naapurikunnissa kuntakeskukset ovat selvästi oman kuntansa voimakkaimpia palvelukeskittymiä. Merkittävimmät vuoteen 2020 mennessä toteutuviksi arvioidut uudet asuntoalueet sijoittuvat Joensuun kaupungin alueelle (Marjala, Penttilä, Rantakylä, Utra) ja naapurikunnissa Joensuuta lähimpänä oleviin taajamiin (Heinävaara, Lehmo, Onttola, Ylämylly, Reijola) Palveluverkko ja alakeskukset Pohjois-Karjalan liiton selvityksessä Palveluverkko ja alakeskukset Joensuun seudulla on selvitetty Joensuun kaupunkiseudun alakeskusten palveluvarustus ja keskusten asema kaupunkirakenteessa. Palveluverkko on selvityksessä jaoteltu seututasoon ja asuinaluetasoon. Seututason palvelujen vaikutusalueena on useissa tapauksissa koko maakunta. Asuinaluetason palvelut ja alakeskukset palvelevat pääasiassa omaa lähialuettaan.

17 Joensuun ydinkaupunkiseutu 15 KAUPPAPAIKKASELVITYS Seututason palvelukeskittymistä Joensuun ydinkeskusta on tärkein ja monipuolisin. Se toimii paitsi Joensuun kaupungin ja kaupunkiseudun, myös koko Pohjois-Karjalan merkittävimpänä kaupallisena, julkisena ja toiminnallisena palvelukeskittymänä. Verrattuna muihin maakuntien pääkaupunkeihin on Joensuu selkeästi markkina-alueensa merkittävin keskus eikä sillä ole lähistöllä yhtään samalla tarjonnan tasolla kilpailevaa kaupallista keskusta. Joensuun naapurikuntien kuntakeskukset ja alakeskukset lähinnä tukevat kaupan palveluverkkoa, eivät kilpaile Joensuun kanssa. (Pohjois-Karjalan liitto 2001 ja Joensuun kaupunki 1997). Asuinaluetason keskukset on Pohjois-Karjalan liiton selvityksessä (2001) luokiteltu palveluiden perusteella kuntakeskuksiin, monipuolisiin lähiökeskuksiin ja lähikeskuksiin. Kaikki Joensuun ydinkaupunkiseudun kuntien kuntakeskukset ovat selvästi oman kuntansa voimakkaimpia palvelukeskittymiä. Omien kuntakeskustensa kanssa vahvimmin palvelutasossa kilpailevat Lehmo ja Ylämylly. Joensuun naapurikuntien alakeskukset ovat seuraavat (Pohjois-Karjalan liitto 2001): Kunta Kuntakeskus Monipuolinen Lähikeskus lähiökeskus Kiihtelysvaara Kirkonkylä Heinävaara Huhtilampi Kontiolahti Kirkonkylä Lehmo Jakokoski Kulho Onttola Paihola Selkie Liperi Kirkonkylä Viinijärvi Ylämylly Ahonkylä Ristinkylä Salokylä Pyhäselkä Hammaslahti Reijola Kaavoitustilanne Joensuun seudun seutukaava Joensuun seudun seutukaavaa on tarkistettu 90-luvun lopulla. Pohjois-Karjalan maakuntavaltuusto on hyväksynyt seutukaavan tarkistuksen Ympäristöministeriö vahvisti kaavan Seutukaavan tarkistuksessa on lisätty taajamatoimintojen aluetta sekä muutettu niiden toteutumisjärjestystä. Seutukaavassa on varauduttu asukkaan sijoittumiseen alueelle (Luvuissa mukana myös Eno). Joensuun ydinkaupunkiseudun yleiskaavatilanne Joesuun seudun JYTY-kunnat ovat aloittaneet maankäytön yhteistyön Yhteistyön tavoitteena on luoda yhteinen näkemys Joensuun seudun tulevasta kehityksestä. Ensimmäinen konkreettinen hanke on alkanut Joensuun, Kontiolahden ja Liperin kesken Marjala-Onttola-Pilkon aluelle. Kaavayhteistyö tulee jatkossa entisestään tiivistämään kaupunkiseutua sekä yhtenäistämään kuntien raja-alueiden maankäyttöä. Joensuu Joensuun yleiskaavan tarkistuksen on kaupunginvaltuusto hyväksynyt Yleiskaavan tarkistuksella on tiivistetty kaupunkirakennetta kohdistamalla asuinrakentamista usealle pienemmällä nykyiseen taajamarakenteeseen kiinteästi liittyvälle uudisrakentamisalueelle. Uusista isoista taajamarakenteen ulkopuolella olevista rakentamisalueista on luovuttu. Uudet palveluiden alueet on osoitettu Teollisuuskadun ja Kajaanintien varteen sekä Pilkon alueelle. Uudet asuinrakentamisen alueet ovat yhtenevät 2020 rakentumaan esitettyjen alueiden kanssa. Alueet ilmenevät kohdan kuvasta 7.

18 16 Suunnittelukeskus Oy Joensuussa on useita alueita, joille on kaavassa määrätty elintarvikkeiden vähittäismyyntitilojen rakentamiskielto. Nämä alueet sijoittuvat pääosin Käpykankaan ja Raatekankaan teollisuusalueille sekä Teollisuuskadun varteen. Alueiden sijainti on esitetty kuvassa 6. Kuva 6. Elintarvikkeiden vähittäismyyntitilojen rakentamiskieltoalueet Joensuussa. Kiihtelysvaara Joensuun lähimpänä kylänä Heinävaara on ainut Kiihtelysvaaran alue, jossa asukkaiden määrä on kasvanut. Muilla alueilla asukasluku on vähentynyt. Heinävaaran osayleiskaavan on valtuusto hyväksynyt Rakentaminen alueella tapahtuu valtuuston hyväksymien palstoitussuunnitelmien mukaan sekä suunnittelemattomasti haja-asutusalueelle. Kontiolahti Kontiolahden suurimmat rakentamispaineet kohdistuvat Lehmon alueelle. Onttola ja Kontiolahden keskusta ovat myös kasvaneet, mutta huomattavasti hitaammin. Kunnalla on tavoitteena noin 1 % vuotuinen kasvu. Viime vuosina kasvu on ollut suurempaa, joten kunta pyrkii hillitsemään sitä. Lehmossa on valtuuston vuonna 1997 hyväksymä osayleiskaava, Kontiolahdella ympäristökeskuksen vuonna 1993 vahvistama osayleiskaava ja Onttolassa valtuuston vuonna 1989 hyväksymä osayleiskaava. Jatkossa rakentaminen lisääntyy myös Onttolan alueella kaavoituksen valmistuttua.

19 Joensuun ydinkaupunkiseutu 17 KAUPPAPAIKKASELVITYS Liperi Liperin kunnan kolmesta taajamasta ainoastaan Ylämylly kasvaa. Ylämyllyn osayleiskaava on hyväksytty kunnanvaltuustossa vuonna 1999 ja vahvistettu ympäristökeskuksessa vuonna Kaavasta on valitettu KHO:een. Ylämyllyn alueen osayleiskaavalla on varuskunta-alueelle osoitettu uutta asuntoaluetta noin 120 ha. Liperin kunnan asuntotuotanto tulee keskittymään seuraavien 20 vuoden aikana lähes täysin vanhalle varuskunta-alueelle. Liperin kirkonkylän osayleiskaava on vuodelta 1996 ja Viinijärven osayleiskaava vuodelta Pyhäselkä Pyhäselän kunnan kahdesta taajamasta Reijolan kasvu on huomattavasti suurempaa kuin Hammaslahden. Tonttikysyntä Reijolan alueella on suurempaa kuin, mitä kunta on voinut luovuttaa. Tulevina vuosina tarjontaa voidaan lisätä palveluiden valmistuttua. Reijolan alueen osayleiskaava on hyväksytty Pyhäselän valtuustossa 1999 ja vahvistettu ympäristökeskuksessa Valtaosa uusista asuntoalueista sijoittuu kaavan alueelle. Kaavassa on esitetty laaja keskustatoimintojen alue, jolle kunta toivoo sijoittuvan kaupan suuryksikön. Reijolan alueen asemakaava valmistuu keväällä Hammaslahden osayleiskaavatyö on käynnistynyt vuonna Arvio vuoteen 2020 mennessä rakentuvista alueista Arvio vuoteen 2020 mennessä rakentuvista asuntoalueista perustuu kunnilta saatuihin tietoihin. Kuvassa 7 on esitetty vuoteen 2020 mennessä rakentuviksi arvioidut uudet asuntoalueet. Niiden lisäksi monilla nykyisillä alueilla tapahtuu täydennysrakentamista. Kuva 7. Arvio vuoteen 2020 mennessä rakentuvista uusista asuntoalueista (Lähde: kunnat).

20 18 Suunnittelukeskus Oy 2.3 Liikenne Joensuun liikenne-ennusteen mukaan automatkojen määrä kasvaa vuoteen 2020 mennessä keskimäärin 40 %. Kasvu painottuu pääteille (Kuopiontie, Kajaanintien ja Imatrantie) ja on vähäisempää alempiasteisella tieverkolla. Joensuun ydinkaupunkiseudulta löytyy useitakin liikenteen solmukohtia, jotka täyttävät autoliikennepainotteisen suuryksikön sijoitusedellytykset. Sen sijaan sijaintipaikkoja, joissa kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen osuus asiakasliikenteestä voisi nousta merkittäväksi, ei juurikaan ole. Joensuun ydinkaupunkiseudun päätieverkolla on vireillä useita parannushankkeita, joilla on vaikutuksia mahdollisten uusien kaupan suuryksiköiden liikenneyhteyksiin Liikenneverkko ja liikennemäärät Kaupallisten palvelujen ja erityisesti kaupan suuryksikköjen sijoitusta suunniteltaessa joudutaan yleensä tekemään valinta, halutaanko palvella erityisen hyvin autolla saapuvia asiakkaita vai myös jalan, polkupyörällä tai julkisella liikenteellä kulkevia. Kaupan suuryksikköjen sijoittamisessa korostetaan yleensä hyviä autoliikenneyhteyksiä ja sijoituspaikkoja etsitään mielellään pääliikenneverkon solmukohdista kuten pääteiden liittyminen lähistöltä. Tällöin oletetaan, että asiakkaat tekevät ostosmatkansa lähes yksinomaan henkilöautolla. Tämän tyyppisissä ratkaisuissa suuryksikön asiakkaista % on autolla liikkuvia. Joensuun seudun liikenneverkolta löytyy useitakin solmukohtia, jotka täyttävät autoliikennepainotteisen suuryksikön sijoituspaikan edellytykset. Yksinomaan henkilöautoliikenteeseen perustuvat kaupalliset palvelut voivat kuitenkin aiheuttaa liikennejärjestelmän kannalta erilaisia ongelmia ja viedä seudun liikenteen kehitystä epätoivottuun suuntaan. Haitallisia vaikutuksina voivat olla mm. seuraavat: - Liikenteellisesti sopivimmat suuryksikön sijoituspaikat ovat usein tiiveimmän taajamarakenteen ulkopuolella. Tällöin jalankulku- ja pyöräilyetäisyydellä ei välttämättä asu kovin suurta asiakaskuntaa ja tämä korostaa entisestään autolla tehtävien ostosmatkojen osuutta. - Edes välttävien joukkoliikenneyhteyksien järjestäminen voi olla vaikeaa taajaman ulkopuolelle tai reuna-alueelle sijoittuvissa suuryksiköissä. - Kaukana asutuksen painopisteestä sijaitseva suuryksikkö pidentää ostosmatkoja ja aiheuttaa "turhaa" ajosuoritetta ja sen myötä lisää autoliikenteen ympäristöhaittoja. Tämä on ristiriidassa esimerkiksi liikenteen päästöjen vähentämistavoitteiden kanssa. - Pääväylän liittymän yhteyteen sijoitetun suuryksikön henkilöautoliikenne voi aiheuttaa ongelmia muulle liikenteelle esimerkiksi ruuhkauttamalla tieosuuksia tai liittymiä, jotka on tarkoitettu palvelemaan myös valtakunnallista ja seudullista liikennettä sekä raskasta tavaraliikennettä. Haittoja voidaan vähentää sijoittamalla kaupan suuryksikkö mahdollisimman lähelle kaupungin keskustaa ja asutuksen painopistettä, jotta palveluja voivat myös käytännössä käyttää muutkin kuin autoilevat asiakkaat. Tällöin suhteellisen suuri osa asiakaista voi olla muitakin kuin autolla liikkuvia. Asutuksen keskelle sijoittuvissa hypermarketeissa autolla kulkevien asiakkaiden osuus on %.

21 Joensuun ydinkaupunkiseutu 19 KAUPPAPAIKKASELVITYS Joensuusta ei välttämättä löydy kaupan suuryksikölle sijoituspaikkoja, joissa kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen osuus asiakasliikenteestä voisi nousta merkittävän suureksi. Eri sijoituspaikkavaihtoehdoilla on kuitenkin keskinäisiä eroja esimerkiksi sen suhteen, kuinka suuri osa asiakaskunnasta asuu jalankulku- tai pyöräilyetäisyydellä ja sijoittuuko suuryksikkö alueelle, jonne on saatavissa myös toimivat bussiyhteydet. Joensuun ydinkaupunkiseudun päätieverkon rakenne ja liikennemäärät ilmenevät kuvasta 8. Kuva 8. Joensuun seudun päätieverkon liikennemäärät (Lähde: Savo-Karjalan tiepiiri, liikennemääräkartta 1998) Liikenneverkoston kehittämissuunnitelmat Joensuun seudun päätieverkolla on vireillä useita parannushankkeita, joilla on eräissä tapauksissa vaikutuksia mahdollisten uusien kaupan suuryksikköjen liikenneyhteyksiin. Savo-Karjalan tiepiirin toiminta- ja taloussuunnitelmaan sisältyy lähivuosina seuraavia hankkeita: - Siilaisten eritasoliittymän rakentaminen valtatiellä 17 ( ; 39 milj.mk) - Raatekankaantien liittymän parantaminen valtatiellä 6 (v. 2003; kustannusarvio 1,0 milj.mk) - Käpykankaan liittymän parantaminen valtatiellä 6 (v. 2004; 4,0 milj.mk) - Kantatie 74 Repokallio - Iiksenportti kevyen liikenteen väylä (2005; 1,6 milj.mk) - Valtatie 6, Niittylahti - Reijola, ohikulkutie ja liittymä (2005; 45,0 milj.mk) Pidemmällä aikavälillä on tavoitteena valtateiden 6 ja 17 parantaminen Joensuun kehätien osuudella osittain nelikaistaiseksi, Karjalankadun eritasoliittymän rakentaminen sekä mm. Kettuvaaran ja Repokallion liittymien parantaminen. Joensuun kaupunki on tutkinut vaihtoehtoisia ratkaisuja kaupungin keskustan liikenneyhteyksien kehittämisestä. Kaupan suuryksikköjen sijoittumisvaihtoehtojen vertailussa on otettava huomioon se, millainen keskustan liikenneverkkovaihtoehto tulee valituksi maankäytön ja liikennejärjestelmän kehittämisen pohjaksi ja rakennetaanko Pielisjoen yli suunniteltu uusi silta ja miten silta sijoittuu katuverkkoon.

22 20 Suunnittelukeskus Oy Suuryksikköjen sijoituspaikkoja arvioitaessa on otettava huomioon myös joukkoliikenteen kehittämissuunnitelmat ja seudullisen kevyen liikenteen verkoston kehittäminen. Myöhemmin esitetyissä vaikutusten arvioinneissa on otettu huomioon seudullisen kevyen liikenteen verkoston kehittäminen Savo- Karjalan tiepiirin vuonna 1999 laatiman kevyen liikenteen väylien tarveselvityksen mukaisesti Liikenne-ennusteet Joensuun kaupunki on tehnyt tie- ja katuverkon kehittämistarkasteluja varten liikenne-ennusteen vuonna Automatkojen määrän ennustetaan kasvavan vuoteen 2020 mennessä keskimäärin noin 40 %. Autoliikenteen kasvu ei ole tasaista koko tie- ja katuverkolla. Kasvu painottuu pääteille (Kuopiontie, Kajaanintie ja Imatrantie), varsinkin jos niiden kapasiteettia parannetaan suunnitellulla tavalla liikennekysynnän mukaan. Vastaavasti liikenteen kasvu on vähäisempää alempiasteisella tieverkolla ja ruuhkautuvilla väylillä. Päätieverkon nykyisiä liikennemääriä, liikenne-ennusteita sekä liikenne-ennustemallilla tehtyjä tarkasteluja suuryksiköiden vaikutuksesta liikenneverkon kuormittumiseen kuvataan tarkemmin jäljempänä kohdassa sekä liitetaulukossa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakaupan kehitys ja nykytila Joensuun ydinkaupunkiseudulla on ollut ja on edelleen käynnissä kaupan rakennemuutos luvulla päivittäistavaramyymälöiden määrä väheni 102:stä 69:ään (32 %). Samaan aikaan päivittäistavaramyynti kasvoi 34 % ja myyntipinta-ala 29 %. Eniten myyntiään ja myyntialaansa kasvattivat suuret yksiköt (hypermarketit ja isot supermarketit). Vuonna 2000 Joensuun ydinkaupunkiseudun päivittäistavarakaupan verkosto muodostui 69 myymälästä ja 74 muusta päivittäistavaroita myyvästä yksiköstä (kioskit, huoltoasemat, halpahallit, myymäläautot). Päivittäistavarakauppa on voimakkaasti keskittynyt: alueellisesti Joensuuhun, myymälätyypeittäin suuriin yksiköihin ja kaupparyhmittäin K- ja S-ryhmille. Päivittäistavarakaupan myyntiala/asukas oli Joensuun ydinkaupunkiseudulla jonkin verran suurempi kuin koko maassa keskimäärin ja päivittäistavaramyymälöiden myyntitehokkuus (mk/my-m 2 ) hieman alle maan keskiarvon. Vuonna 2000 päivittäistavarakaupan ostovoiman nettosiirtymä (myynti-ostovoima) oli Joensuun ydinkaupunkiseudulla noin 90 milj.mk. Nettosiirtymä oli Joensuussa positiivinen ja muissa kunnissa negatiivinen. Eniten ostovoimaansa menetti Kontiolahti. Päivittäistavarakaupan kehitystä ja nykytilaa kuvattaessa on myymälätyypeistä (hypermarket, supermarket jne.) käytetty aiemmin kohdassa 1.5 esitettyjä Ympäristöministeriön ja A.C.Nielsenin käyttämiä luokituksia. Hypermarketilla tarkoitetaan vähintään 2500 myynti-m 2 :n suuruista yksikköä, jossa päivittäistavaroiden osuus myynnistä on alle 2/3. Tällaisia yksiköitä on Joensuun seudulla 4: - Citymarket keskustassa (kokonaisala n k-m 2 ) - Citymarket Pilkossa (kokonaisala noin k-m 2, hypermarketin lisäksi myös erikoisliikkeitä) - Prisma Käpykankaalla (kokonaisala noin k-m 2, hypermarketin lisäksi myös erikoisliikkeitä) - Tokmanni Raatekankaalla (kokonaisala noin 4000 k-m 2 )

23 Joensuun ydinkaupunkiseutu 21 KAUPPAPAIKKASELVITYS Myymälämäärän kehitys Vuoden 2000 lopussa Joensuun ydinkaupunkiseudulla toimi 69 päivittäistavaramyymälää, joista runsas puolet Joensuun kaupungin alueella. Kaupan rakennemuutos näkyy selkeästi myymälöiden määrän muutoksissa. Myymälöiden määrä on vähentynyt kaikissa kunnissa sekä 1980-luvulla että luvulla luvulla myymälämäärä on Joensuun ydinkaupunkiseudulla vähentynyt hitaammin ja 1990-luvulla nopeammin kuin maassa keskimäärin. Myymälätyypeittäin tarkasteltuna eniten ovat vähentyneet pienet ja keskisuuret myymälät, erityisesti pienet valintamyymälät. Suurten supermarkettien ja hypermarkettien määrä on lisääntynyt. Taulukko 8. Päivittäistavaramyymälöiden määrä kunnittain (Lähde: A.C.Nielsen) Muutos Muutos Joensuu % % Kiihtelysvaara % -2-22% Kontiolahti % -8-47% Liperi % -6-35% Pyhäselkä % -3-33% Yhteensä % % Koko maa % % Pyhäselkä Liperi Kontiolahti Kiihtelysvaara Joensuu Kuva 9. PT-myymälöiden määrän kehitys kunnittain (Lähde: A.C.Nielsen). Taulukko 9. Päivittäistavaramyymälöiden määrä myymälätyypeittäin (Lähde: A.C.Nielsen) Muutos Muutos Hypermarket % 2 100% Tavaratalo % -2-50% Supermarket / iso % 1 100% Supermarket / pieni % -3-19% Valintamyymälä, iso % 0 0% Valintamyymälä, pieni % % Pienmyymälä % -1-6% Muut *) % -5-42% Yhteensä % % *) erikoismyymälät ja kauppahallit

24 22 Suunnittelukeskus Oy Muut *) Pienmyymälä Valintamyymälä, pieni Valintamyymälä, iso Supermarket / pieni Supermarket / iso Tavaratalo Hyper/automarket Kuva 10. PT-myymälöiden määrän kehitys myymälätyypeittäin (Lähde: A.C.Nielsen). Päivittäistavaramyynnin kehitys Joensuun ydinkaupunkiseudun päivittäistavaramyynti on kasvanut 1990-luvulla noin 250 milj.mk. Kasvu on ollut suhteellisesti nopeampaa kuin koko maassa keskimäärin. Suhteellisesti eniten on kasvanut Joensuun ja Kiihtelysvaaran päivittäistavaramyynti luvulla ainoastaan Kontiolahden päivittäistavaramyynti on vähentynyt, mutta sekin vain hyvin vähän. Myymälätyypeittäin tarkasteltuna päivittäistavaramyynti on 1990-luvulla kasvanut erityisesti hypermarketeissa ja suurissa supermarketeissa. Myös tavarataloissa ja suurissa valintamyymälöissä myynti on kasvanut jonkin verran. Sen sijaan pienissä supermarketeissa ja pienissä valintamyymälöissä sekä pien- ja erikoismyymälöissä myynti on vähentynyt. Koska absoluuttisia myyntilukuja ei voida julkaista, on taulukoissa 10 ja 11 sekä kuvissa 11 ja 12 päivittäistavaramyynnin kehitys esitetty indeksoituna siten, että Joensuun ydinkaupunkiseudun päivittäistavaramyynti vuonna 1980 = 100. Taulukko 10. Päivittäistavaramyymälöiden myynti kunnittain (Lähde: A.C.Nielsen) Muutos Muutos Joensuu % 82 44% Kiihtelysvaara % 2 32% Kontiolahti % 0-2% Liperi % 1 2% Pyhäselkä % 1 5% Yhteensä % 85 34% Koko maa % 48 21% Pyhäselkä Liperi Kontiolahti Kiihtelysvaara Joensuu Kuva 11. PT-myymälöiden myynnin kehitys kunnittain (Lähde: A.C.Nielsen).

25 Joensuun ydinkaupunkiseutu 23 KAUPPAPAIKKASELVITYS Taulukko 11. Päivittäistavaramyymälöiden myynti myymälätyypeittäin (Lähde: A.C.Nielsen) Muutos Muutos Hypermarket % % Tavaratalo % -3-9% Supermarket / iso % % Supermarket / pieni % -2-3% Valintamyymälä, iso % 7 19% Valintamyymälä, pieni % % Pienmyymälä % -2-30% Muut *) % -2-30% Yhteensä % 85 34% *) erikoismyymälät ja kauppahallit Muut *) Pienmyymälä Valintamyymälä, pieni Valintamyymälä, iso Supermarket / pieni Supermarket / iso Tavaratalo Hyper/automarket Kuva 12. PT-myymälöiden myynnin kehitys myymälätyypeittäin (Lähde: A.C.Nielsen). Myyntipinta-alan kehitys Joensuun ydinkaupunkiseudun päivittäistavarakaupan myyntipinta-ala on 1990-luvulla kasvanut noin 6700 m 2. Myyntipinta-ala on kasvanut erityisesti Joensuussa, mutta myös Kiihtelysvaaran päivittäistavarakaupan myyntiala on kasvanut jonkin verran. Muissa kunnissa myyntiala on vähentynyt. Myymälätyypeittäin tarkasteltuna päivittäistavarakaupan myyntipinta-ala on 1990-luvulla kasvanut hypermarketeissa ja suurissa supermarketeissa. Myös tavarataloissa, suurissa valintamyymälöissä, pienmyymälöissä ja erikoismyymälöissä myyntiala on kasvanut jonkin verran. Sen sijaan pienissä supermarketeissa ja erityisesti pienissä valintamyymälöissä myyntiala on pienentynyt. Koska absoluuttisia myyntipinta-alalukuja ei voida julkaista, on taulukoissa 12 ja 13 sekä kuvissa 13 ja 14 myyntipinta-alan kehitys esitetty indeksoituna siten, että Joensuun ydinkaupunkiseudun päivittäistavaroiden myyntipinta-ala vuonna 1980 = 100.

26 24 Suunnittelukeskus Oy Taulukko 12. Päivittäistavarakaupan myyntipinta-ala kunnittain (Lähde: A.C.Nielsen) Muutos Muutos Joensuu % 41 52% Kiihtelysvaara % 0 5% Kontiolahti % -3-24% Liperi % -1-7% Pyhäselkä % -1-10% Yhteensä % 36 29% Pyhäselkä Liperi Kontiolahti Kiihtelysvaara Joensuu Kuva 13. PT-myyntialan kehitys kunnittain (Lähde: A.C.Nielsen). Taulukko 13. Päivittäistavarakaupan myyntipinta-ala myymälätyypeittäin (Lähde: A.C.Nielsen) Muutos Muutos Hypermarket % % Tavaratalo % 2 17% Supermarket / iso % 8 167% Supermarket / pieni % -1-2% Valintamyymälä, iso % 1 5% Valintamyymälä, pieni % % Pienmyymälä % 1 12% Muut *) % 1 81% Yhteensä % 36 29% *) erikoismyymälät ja kauppahallit Muut *) Pienmyymälä Valintamyymälä, pieni Valintamyymälä, iso Supermarket / pieni Supermarket / iso Tavaratalo Hyper/automarket Kuva 14. PT-myyntialan kehitys myymälätyypeittäin (Lähde: A.C.Nielsen).

27 Joensuun ydinkaupunkiseutu 25 KAUPPAPAIKKASELVITYS Päivittäistavarakaupan myymäläverkko ja rakenne vuonna 2000 Joensuun ydinkaupunkiseudun päivittäistavarakaupan myymäläverkosto muodostui vuoden 2000 lopussa 69 myymälästä. Päivittäistavaramyymälöiden sijainti on esitetty kuvassa 15. Kuvasta ilmenevät myymälät myymälätyypeittäin. A.C.Nielsenin myymälätyyppiluokituksen mukaan alueella toimi 4 hypermarkettia, 2 tavarataloa, 2 isoa supermarkettia, 13 pientä supermarkettia, 17 isoa valintamyymälää, 9 pientä valintamyymälää, 15 pienmyymälää, 6 erikoismyymälää ja yksi kauppahalli. Näistä 4 hypermarkettia ja 2 tavarataloa ovat maankäyttö- ja rakennuslain määrittelyn mukaisia vähittäiskaupan suuryksiköitä eli myymälöitä, joiden kerrosala on yli 2000 m 2. Kuva 15. Päivittäistavarakaupan myymäläverkko 2000 (Lähde: A.C.Nielsen). Joensuun ydinkaupunkiseudun päivittäistavarakauppa on usealla tavalla keskittynyt. Alueellisesti ptkauppa on keskittynyt Joensuun kaupungin alueelle. Päivittäistavaramyymälöistä runsas puolet toimii Joensuussa. Suuret yksiköt eli hypermarketit, tavaratalot ja isot supermarketit sijaitsevat kaikki Joensuun kaupungin alueella. Joensuun naapurikunnissa toimii pieniä supermarketteja sekä valinta- ja pienmyymälöitä. Alueellisen keskittymisen lisäksi päivittäistavarakauppa on keskittynyt myös myymälätyypeittäin ja kaupparyhmittäin. Vuonna 2000 Joensuun ydinkaupunkiseudun päivittäistavaramyymälöiden pt-myynnistä 81 % tapahtui Joensuussa. Muiden kuntien osuus myynnistä vaihteli Kiihtelysvaaran 2 %:sta Liperin 8 %:iin. Myymälätyypeittäin tarkasteltuna eniten myivät hypermarketit, joiden osuus myynnistä oli 44 %. Hypermarkettien, tavaratalojen ja isojen supermarkettien pt-myynnin osuus koko pt-myynnistä oli vuonna 2000 Joensuun ydinkaupunkiseudulla 61 %, kun se koko maassa oli 56 %.

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,

Lisätiedot

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 2 Palveluverkon kehittämisen lähtökohdat Kanta-Hämeen päivittäistavarakaupan myymäläverkko muodostui vuoden 2009 lopussa yhteensä

Lisätiedot

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset SEINÄJOEN KAUPUNKI Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P22981 Loppuraportti 1 (73) Sisällysluettelo 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 3 2 VÄHITTÄISKAUPAN KOKONAISMITOITUKSEN

Lisätiedot

Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa

Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa Heinolan strateginen yleiskaava 2035 Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa 3.9.2014 Strateginen yleiskaava Heinolan strategisessa yleiskaavassa 2035 kunnan kehitystä hahmotellaan yleispiirteisesti

Lisätiedot

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset SEINÄJOEN KAUPUNKI Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P22981 Loppuraportti 1 (73) Sisällysluettelo 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 3 2 VÄHITTÄISKAUPAN KOKONAISMITOITUKSEN

Lisätiedot

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Haukipudas Kiiminki Anne Leskinen, 27.1.2011 Hailuoto Oulunsalo Oulu Kempele Lumijoki Liminka Tyrnävä Muhos Kaupalliset selvitykset seudun yleiskaavan taustalla

Lisätiedot

Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys

Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys LIITE 6 PIRKKALAN KUNTA Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti Sisällysluettelo 1 Asemakaavamuutoksen sisältö... 2 2 Nykytilanne ja kehitysnäkymät...

Lisätiedot

FCG Suunnittelukeskus Oy. Porvoon kaupunki KUNINKAANPORTIN JA EESTINMÄEN ALUEEN KAUPALLISTEN RATKAISUJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

FCG Suunnittelukeskus Oy. Porvoon kaupunki KUNINKAANPORTIN JA EESTINMÄEN ALUEEN KAUPALLISTEN RATKAISUJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI FCG Suunnittelukeskus Oy Porvoon kaupunki KUNINKAANPORTIN JA EESTINMÄEN ALUEEN KAUPALLISTEN RATKAISUJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Loppuraportti 15.2.2008 Porvoon kaupunki Kuninkaanportti ja Eestinmäki - kaupallisten

Lisätiedot

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaava Valtuustoon 20.3, sitten vahvistettavaksi TEEMAT 1. Metropolialueen

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy

FCG Finnish Consulting Group Oy FCG Finnish Consulting Group Oy JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAURAMÄEN OSAYLEISKAAVA ETELÄPORTIN KAUPALLINEN SELVITYS RAPORTTI FCG Finnish Consulting Group Oy Eteläportin kaupallinen selvitys 2 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014 Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys Luonnos 31.3. 2014 LÄHTÖKOHTIA Kivistön kauppakeskuksen päämarkkina-alue on Kivistön suuralue. Muu lähimarkkina-alue kattaa seuraavat alueet: Myyrmäen

Lisätiedot

FCG Planeko Oy HANGON KAUPUNKI KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVA. Kaupan palveluverkkoselvitys

FCG Planeko Oy HANGON KAUPUNKI KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVA. Kaupan palveluverkkoselvitys FCG Planeko Oy HANGON KAUPUNKI KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVA Kaupan palveluverkkoselvitys 16.1.2009 FCG Planeko Oy KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS I PALVELUVERKKOSELVITYS - SISÄLLYSLUETTELO 1 ALKUSANAT... 1 2

Lisätiedot

MUSTASAAREN KUNTA. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti

MUSTASAAREN KUNTA. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti MUSTASAAREN KUNTA Kaupallinen selvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25031 Loppuraportti Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet... 1 1.2 Kaupan sijainninohjaus...

Lisätiedot

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Loppuraportti 2.7.2010

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Loppuraportti 2.7.2010 Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Loppuraportti 2.7.2010 2 Alkusanat Kanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen tavoitteena oli arvioida, miten vahvistetun maakuntakaavan ratkaisu vastaa

Lisätiedot

KUNINKAANPORTIN JA EESTINMÄEN ALUEEN KAUPALLISTEN RATKAISUJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN PÄIVITYS JA LISÄSELVITYS

KUNINKAANPORTIN JA EESTINMÄEN ALUEEN KAUPALLISTEN RATKAISUJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN PÄIVITYS JA LISÄSELVITYS Porvoon kaupunki KUNINKAANPORTIN JA EESTINMÄEN ALUEEN KAUPALLISTEN RATKAISUJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN PÄIVITYS JA LISÄSELVITYS Loppuraportti 2.12.2011 Porvoon kaupunki 1 ALKUSANAT Tässä selvityksessä

Lisätiedot

Lehdistötiedote Päivittäistavarakaupan myymälärekisteri 2012

Lehdistötiedote Päivittäistavarakaupan myymälärekisteri 2012 Lehdistötiedote Päivittäistavarakaupan myymälärekisteri 2012 JULKAISUVAPAA 27.3.2013 klo 11.00 LISÄTIEDOT: Maajohtaja Sanna Kotakorpi Sähköposti: sanna.kotakorpi@nielsen.com Puhelin: 09-4300 3239, 050

Lisätiedot

Ongelmanratkaisu. Kaupan suuryksiköt. 3.12.2008 Kestävä yhdyskunta -seminaari

Ongelmanratkaisu. Kaupan suuryksiköt. 3.12.2008 Kestävä yhdyskunta -seminaari Ongelmanratkaisu Kaupan suuryksiköt Ryhmä Oulun luonnonsuojeluyhdistys On koonnut taustamateriaalin On laatinut ongelmanratkaisun kysymykset Ryhmä Oulun seudun kunnallispoliitikkoja On laatinut vastaukset

Lisätiedot

METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kaupallisten vaikutusten arviointi

METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kaupallisten vaikutusten arviointi FCG Planeko Oy 25.9.2009 RAAHEN KAUPUNKI METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 147-D2758 FCG Planeko Oy 2 (17) RAAHEN KAUPUNKI METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN

Lisätiedot

SUOMEN PT-KAUPAN RYHMITTYMIEN MARKKINAOSUUDET 2014

SUOMEN PT-KAUPAN RYHMITTYMIEN MARKKINAOSUUDET 2014 Muut yksityiset S-ryhmä Stockmann M-ketju Minimani Tokmanni-konserni K-ryhmä Suomen Lähikauppa Oy Lidl SUOMEN PT-KAUPAN RYHMITTYMIEN MARKKINAOSUUDET 20 PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTI 16 705 MILJOONAA EUROA RYHMÄ

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Nivalan kaupunki NIVALAN YLEISKAAVA. Kaupallinen selvitys

FCG Finnish Consulting Group Oy. Nivalan kaupunki NIVALAN YLEISKAAVA. Kaupallinen selvitys FCG Finnish Consulting Group Oy Nivalan kaupunki NIVALAN YLEISKAAVA Kaupallinen selvitys FCG Finnish Consulting Group Oy Kaupallinen selvitys I SISÄLLYSLUETTELO 1 Selvityksen tausta ja tarkoitus... 1 2

Lisätiedot

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Loppuraportti 24.8.2010

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Loppuraportti 24.8.2010 Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Loppuraportti 24.8.2010 2 Alkusanat Kanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen tavoitteena oli arvioida, miten vahvistetun maakuntakaavan ratkaisu vastaa

Lisätiedot

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen 10.11.201 5 Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen Timo Korkalainen JOHDANTO ELY-keskus on laatinut vuoden 2015 aikana kuntakohtaiset yhdyskuntarakennekatsaukset Pohjois-Karjalan kunnista. Katsaukset

Lisätiedot

ETELÄ-TUUSULAN KAUPALLINEN SELVITYS

ETELÄ-TUUSULAN KAUPALLINEN SELVITYS FCG Planeko Oy Tuusulan kunta ETELÄ-TUUSULAN KAUPALLINEN SELVITYS 9.6.2009 www.aanekoski.fi www.aanekoski.fi Tuusulan kunta 1 FCG Planeko Oy ALKUSANAT Tehtävänä oli arvioida Focus-alueen osayleiskaavan

Lisätiedot

Kauhavan kaupan palveluverkkoselvitys. Mäki-Hannuksen alue

Kauhavan kaupan palveluverkkoselvitys. Mäki-Hannuksen alue Kauhavan kaupunki Kauhavan kaupan palveluverkkoselvitys Mäki-Hannuksen alue Yleiskaavaselostuksen liite SUUNNITTELUTOIMISTO ALUETEKNIIKKA OY Sivu 1/20 Johdanto Seuraavassa on tarkasteltu kaupan palveluverkkoa

Lisätiedot

1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA?

1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA? LEPPÄVIRRAN KUNTA LEPPÄVIRRAN KYLÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä riittävän

Lisätiedot

Kokkolan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys

Kokkolan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys KOKKOLAN KAUPUNKI Kokkolan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 1 (32) Sisällysluettelo 1 SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET... 2 2 KAUPAN PALVELUVERKON

Lisätiedot

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Mitoituksen päivitys 2013 1 Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Vuoreksen kaupunginosa on lähtenyt jo rakentumaan. Vuoreskeskus on ensimmäisiltä osiltaan rakentunut ja myös muita

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan kauppapaikkaselvitys

Pohjois-Karjalan kauppapaikkaselvitys POHJOIS-KARJALAN MAAKUNTALIITTO Pohjois-Karjalan kauppapaikkaselvitys Raporttiluonnos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LINEA KONSULTIT OY Raporttiluonnos 1 (126) Sisällysluettelo 1 TAVOITTEET JA YLEISET

Lisätiedot

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS Kuntakehityslautakunta 22.4.2015 KAAVALUONNOS KAAVAEHDOTUS 15.4.2014 PALAUTE OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA Nähtävillä 22.5. 27.6.2014 Lausuntoja 23 Muistutuksia 20 Pääasiat lausunnoissa

Lisätiedot

Savarin alueen laajentumisen asemakaavamuutos

Savarin alueen laajentumisen asemakaavamuutos 12.3.2009 Savarin alueen laajentumisen asemakaavamuutos Lausunto kaupallisista vaikutuksista 2 1. Kaavahanke Ylivieskan Savarin alueella on vireillä asemakaavan muutos- ja laajennushanke. Savarin alue

Lisätiedot

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Kuva: taiteilijan näkemys luonnosvaiheessa UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Perkkiöntie 7, Oulu Google, 2007 Tele Atlas VASARAPERÄN LIIKEALUE 2 VUOKRATAAN UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄSTÄ TONTTI-

Lisätiedot

Salon kaupunki SALON KAUPALLINEN SELVITYS

Salon kaupunki SALON KAUPALLINEN SELVITYS Salon kaupunki 15.4.2011 Pohjakartta-aineisto Logica Suomi Oy, Maanmittauslaitos 2011 sekä Salon kaupunki FCG Finnish Consulting Group Oy 1 ALKUSANAT Salossa on käynnissä Salon yleiskaavallisen ohjelman

Lisätiedot

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 24.3.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kirjaamo@kainuu.fi

Lisätiedot

Kaupan hankkeiden vaikutusten arviointi asemakaavoitusta varten 7.5.2013

Kaupan hankkeiden vaikutusten arviointi asemakaavoitusta varten 7.5.2013 Kaupan hankkeiden vaikutusten arviointi asemakaavoitusta varten 7.5.2013 Kaupan hankkeiden vaikutusten arviointi asemakaavoitusta varten 1 Sisältö Alkusanat... 2 1. Kaavoitustilanne... 3 Itä-Uudenmaan

Lisätiedot

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden

Lisätiedot

JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI TERHOLAN TAVARATALO KAUPALLISET VAIKUTUKSET

JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI TERHOLAN TAVARATALO KAUPALLISET VAIKUTUKSET JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI TERHOLAN TAVARATALO KAUPALLISET VAIKUTUKSET 30.6.2004 2 YHTEENVETO Pääkaupunkiseudun ja kehyskuntien väestömäärät ja kulutuskysyntä jatkavat kasvuaan. Ostovoiman kasvaessa kauppa vastaa

Lisätiedot

Raumalla 30.11.2003. www.tuomassantasalo.fi

Raumalla 30.11.2003. www.tuomassantasalo.fi RAUMAN VÄHITTÄISKAUPPASELVITYS 2003 RAUMAN KAUPPAKAMARI Raumalla 30.11.2003 TUOMAS SANTASALO Ky www.tuomassantasalo.fi Rauman vähittäiskauppa 2003 1 RAUMAN VÄHITTÄISKAUPPASELVITYS 2003 1 Kaupan toimipaikat

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys, Kajaanin täydennysosa

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys, Kajaanin täydennysosa KAJAANIN KAUPUNKI Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys, Kajaanin täydennysosa Loppuraportti 4.12.2013 Loppuraportti 4.12.2013 1 (39) Sisällysluettelo 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 2 2 KAUPAN PALVELUVERKON

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

OSA 1: KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN SELVITYS

OSA 1: KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN SELVITYS Jyväskylän kaupunki ja Keski-Suomen liitto OSA 1: KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN SELVITYS Loppuraportti 26.4.2010 1 ALKUSANAT Jyväskylän kaupunki ja Keski-Suomen liitto käynnistivät kesällä 2009 Jyväskylän

Lisätiedot

KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI FCG Planeko Oy Loimaan kaupunki KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Aleksis Kivenkadun alue Keskusta Loimaanportti Loimaan kaupunki Loppuraportti 27.8.2008 Loimaan kaupunki

Lisätiedot

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Kuva: taiteilijan näkemys luonnosvaiheessa UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Perkkiöntie 7, Oulu Google, 2007 Tele Atlas VASARAPERÄN LIIKEALUE 2 VUOKRATAAN UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄSTÄ TONTTI-

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys

Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys KESKI-POHJANMAAN LIITTO Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 1 (73) Sisällysluettelo 1 SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

LAHDESJÄRVEN TYÖPAIKKA- JA LIIKETOIMINTA-ALUEET

LAHDESJÄRVEN TYÖPAIKKA- JA LIIKETOIMINTA-ALUEET Lahdesjärven työpaikka-alue Vuores-projekti 1 LAHDESJÄRVEN TYÖPAIKKA- JA LIIKETOIMINTA-ALUEET Tarkastelun kohteena on Lahdesjärven tulevan työpaikka-alueen toiminnallinen sisältö. Tarkastelussa määritellään

Lisätiedot

KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS

KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS FCG Planeko Oy KUUMA-kunnat KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 26.2.2010 www.aanekoski.fi Kuuma-kunnat 1 FCG Planeko Oy ALKUSANAT Tehtävänä oli laatia KUUMA-kuntia koskeva kokonaisarvio maankäytön ja väestönkehityksen

Lisätiedot

Vähittäiskaupan suuryksiköt Kouvolassa selvitys

Vähittäiskaupan suuryksiköt Kouvolassa selvitys Kouvolan kaupunki Kaavaselostuksen liite 13 Vähittäiskaupan suuryksiköt Kouvolassa selvitys Kävelykatu, Kouvolan keskusta: Maakuntakaavan ja yleiskaavan keskusta aluetta kauppakeskus Valtari: Seudullisesti

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto Kankaanpään kaupunki Kulttuurikorttelin liikerakennushanke Lausunto 10.10.2014 Kankaanpään kulttuurikorttelin liikerakennushanke Kankaanpään ydinkeskustaan suunnitellaan Kulttuurikortteli 20:een liikerakennushanketta.

Lisätiedot

Liikenteellinen arviointi

Liikenteellinen arviointi Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan

Lisätiedot

Kainuun kaupan vaihemaakuntakaava

Kainuun kaupan vaihemaakuntakaava 1 Kainuun kaupan vaihemaakuntakaava Lähtökohdat ja tavoitteet, luonnos 31.10.2013 Kannen kuva: Kainuun liitto 2 3 Sisällys 1. Johdanto... 4 2. Lähtökohdat... 4 2.1. Alueiden käytön suunnittelujärjestelmä...

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 2 Julkaisun tekijä: FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Julkaisija: Kainuun liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Etukannen kuva: Kainuun liitto ISBN 978-952-6685-13-7 ISSN

Lisätiedot

OULUN SEUDUN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 2030

OULUN SEUDUN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 2030 Kysyntä ja tarjonta kohtaavat kestävästi... OULUN SEUDUN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 2030 Osa 1: Nykytila, kehitysnäkymät, vaihtoehdot ja vaikutusten arviointi Loppuraportti 24.6.2010 Pohjakartta-aineisto

Lisätiedot

Rauman tilaa vaativan kaupan alue. Kaupallinen selvitys 27.8.2012

Rauman tilaa vaativan kaupan alue. Kaupallinen selvitys 27.8.2012 Rauman tilaa vaativan kaupan alue Kaupallinen selvitys 27.8.2012 Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 Johdanto 2 2 Nykyinen kaupallinen rakenne Kairakadun - Metallitien alueella 3 3 Kaupan mitoitus

Lisätiedot

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen

Lisätiedot

YLÖJÄRVEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS. Ylöjärven kaupunki

YLÖJÄRVEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS. Ylöjärven kaupunki Ylöjärven kaupunki Loppuraportti 2.1.2012 Ylöjärven kaupunki, FCG Finnish Consulting Group Oy 3 ALKUSANAT Ylöjärven kaupan palveluverkkoselvitys on laadittu Ylöjärven kaupungin toimeksiannosta FCG Finnish

Lisätiedot

KAAVAHANKKEIDEN KAUPALLISET VAIKUTUKSET

KAAVAHANKKEIDEN KAUPALLISET VAIKUTUKSET Hollolan kunta KAAVAHANKKEIDEN KAUPALLISET VAIKUTUKSET Kuntakeskuksen liikekorttelit (Prisma) K-Citymarket ja Naisten pukutehdas Loppuraportti 4.4.2012 FCG Finnish Consulting Group Oy 2 (31) SISÄLTÖ 1

Lisätiedot

Kemiönsaaren kaupallisten palvelujen tarve ja mitoitus. FM, KTM Susanna Harvio, AIRIX Ympäristö Oy

Kemiönsaaren kaupallisten palvelujen tarve ja mitoitus. FM, KTM Susanna Harvio, AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren kaupallisten palvelujen tarve ja mitoitus FM, KTM Susanna Harvio, AIRIX Ympäristö Oy TAVOITE JA LÄHTÖKOHDAT 2 TAVOITE JA LÄHTÖKOHDAT SELVITYKSEN TAVOITE Tavoitteena on muodostaa arvio kaupan

Lisätiedot

Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava. Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus vuoteen 2025

Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava. Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus vuoteen 2025 Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus vuoteen 2025 Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 3 1.1 Selvityksen tavoite 3 1.2 Kauppaa

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys, Kuhmon täydennysosa

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys, Kuhmon täydennysosa KUHMON KAUPUNKI Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys, Kuhmon täydennysosa Loppuraportti 4.12.2013 Loppuraportti 4.12.2013 1 (30) Sisällysluettelo 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 2 2 KAUPAN PALVELUVERKON KEHITTÄMISEN

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA

KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA 26.11.2012 Yleiskaavan aloituspamaus 14.1.2013 Väestönkasvu 21.1.2013 Asuminen 4.2.2013 Liikenne 25.2.2013 Virkistys- ja vapaa-aika 4.3.2013 Elinkeinot ja kilpailukyky

Lisätiedot

E TELÄ-S AVON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS

E TELÄ-S AVON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS E T E L Ä - S A V O N M A A K U N T A K A A V A E TELÄ-S AVON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS E T E L Ä - S A V O N M A A K U N T A L I I T O N J U L K A I S U 7 3 : 2 0 0 6 ETELÄ-SAVON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS

Lisätiedot

Kaupan suuryksiköiden vaikutusten selvittäminen ja arviointi Kaupan suuryksiköiden vaikutusten selvittäminen ja arviointi

Kaupan suuryksiköiden vaikutusten selvittäminen ja arviointi Kaupan suuryksiköiden vaikutusten selvittäminen ja arviointi Kaupan suuryksiköiden vaikutusten selvittäminen ja arviointi 1 2 Esipuhe Tämä maankäyttö- ja rakennuslain soveltamista opastava julkaisu koskee vähittäiskaupan suuryksikön vaikutusten selvittämistä ja

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 2.6.2015 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN KAUPAN PALVELURAKENNESELVITYS

PÄIJÄT-HÄMEEN KAUPAN PALVELURAKENNESELVITYS Päijät-Hämeen liitto PÄIJÄT-HÄMEEN KAUPAN PALVELURAKENNESELVITYS Loppuraportti 26.4.2012 Pohjakartta-aineisto Maanmittauslaitos, lupanumero 290/MML/12 Karttojen kopiointi ilman Maanmittauslaitoksen lupaa

Lisätiedot

VALTATIEN 5 KEHITTÄMISVYÖHYKKEEN KAUPALLINEN SELVITYS

VALTATIEN 5 KEHITTÄMISVYÖHYKKEEN KAUPALLINEN SELVITYS Varkauden kaupunki VALTATIEN 5 KEHITTÄMISVYÖHYKKEEN KAUPALLINEN SELVITYS 23.12.2009 Varkauden kaupunki 1 FCG ALKUSANAT Tehtävänä oli selvittää valtatien 5 lähialueiden kehittämisen ja maankäytön tehostamisen

Lisätiedot

Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut

Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut Matti Keränen Trafix Oy 22.8.2011 Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut Tehtävän kuvaus Tässä muistiossa tarkastellaan Porvoon Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalueiden

Lisätiedot

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla kyse on kaupunkiseutujen

Lisätiedot

ITÄ-UUDENMAAN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS

ITÄ-UUDENMAAN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS ITÄ-UUDENMAAN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS Suunnittelukeskus Oy Itä-Uudenmaan liitto Myrskylän kunta Tradeka Oy Porvoon kaupunki Pernajan kunta Kesko Oyj Sipoon kunta Liljendalin kunta Osuuskauppa Osla

Lisätiedot

ALKON MYYMÄLÄN VAIKUTUS YMPÄRISTÖNSÄ PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTIIN 9.11.2005. A.C. Nielsen Finland Oy

ALKON MYYMÄLÄN VAIKUTUS YMPÄRISTÖNSÄ PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTIIN 9.11.2005. A.C. Nielsen Finland Oy ALKON MYYMÄLÄN VAIKUTUS YMPÄRISTÖNSÄ PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTIIN 9.11.2005 1(8) Alkon myymälän vaikutus ympäristönsä päivittäistavaramyyntiin: 1. Tutkimuksen tavoite 2. Menetelmä Tutkimuksen tavoitteena on

Lisätiedot

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011 RakennuskeskusCentra Hämeenlinna Kaupallinen selvitys 11.9.2011 Sijainti ja saavutettavuus Hämeenlinna on Etelä-Suomen läänin pääkaupunki, joka sijaitsee Kanta-Hämeessä, valtatie 3 :n (Helsinki - Tampere

Lisätiedot

Kaupallisten palveluiden verkosto

Kaupallisten palveluiden verkosto Kaupallisten palveluiden verkosto Keski-Suomi 2005 Pohjois-Savo 2006 Kaksi kaupallisen palveluverkon tutkimusta Sekä Keski-Suomen että Pohjois-Savon tutkimukset on tehnyt Tuomas Santasalo. 2005 ja 2006

Lisätiedot

Vähittäiskaupan kokonaismitoituksen määrittäminen Etelä-Savon maakuntaan

Vähittäiskaupan kokonaismitoituksen määrittäminen Etelä-Savon maakuntaan S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITTO Vähittäiskaupan kokonaismitoituksen määrittäminen Etelä-Savon maakuntaan LOPPURAPORTTI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4332-P21449 FCG

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan liitto POHJOIS-POHJANMAAN KAUPAN PALVELUVERKKO 2030

Pohjois-Pohjanmaan liitto POHJOIS-POHJANMAAN KAUPAN PALVELUVERKKO 2030 Pohjois-Pohjanmaan liitto POHJOIS-POHJANMAAN KAUPAN PALVELUVERKKO 2030 Loppuraportti FCG Finnish Consulting Group Oy Pohjois-Pohjanmaan kaupan palveluverkko I SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...1 1.1 Tausta

Lisätiedot

KUVA- JA TAULUKKOLUETTELO... 4 1 ESIPUHE... 6

KUVA- JA TAULUKKOLUETTELO... 4 1 ESIPUHE... 6 SISÄLLYSLUETTELO KUVA- JA TAULUKKOLUETTELO... 4 1 ESIPUHE... 6 2 JOHDANTO... 7 2.1 SELVITYKSEN TARKOITUS JA TAVOITTEET... 7 2.2 TARKASTELUALUE... 7 3 KAUPAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 10 3.1 KAUPAN RAKENNE...

Lisätiedot

REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA

REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Tekninen virasto Kaavoitus 19.05.2010 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Kuva 1. Suunnittelualue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Uuden rakennus- ja maankäyttölain

Lisätiedot

Liittyminen laajempaan kontekstiin

Liittyminen laajempaan kontekstiin Liittyminen laajempaan kontekstiin E-18 Yrityslohja Ympäristösi parhaat tekijät 2 Kartalle näkyviin myös meidän kohdeliittymät Pallukat eivät erotu ihan riittävästi taustakartasta. Lisää kontrastia. 3

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Nummi-Pusulan kunta Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan

Lisätiedot

Itäinen ohikulkutie ja keskeiset risteysalueet

Itäinen ohikulkutie ja keskeiset risteysalueet 17.7.2008 Itäinen ohikulkutie ja keskeiset risteysalueet Kaupan sijoittamisen mahdollisuudet 2 Sisältö Sisältö...2 Johdanto...3 Yhteenveto...4 1. Seinäjoki kaupan sijaintipaikkana...6 1.1. Seinäjoen markkina-alueen

Lisätiedot

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 2 (5) VT 6 TAAVETTI - LAPPEENRANTA TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE Yleistä Tiesuunnitelman liikenne-ennuste

Lisätiedot

JOENSUU: Kuntaliitokset, maankäyttö, tontinluovutus. Juha-Pekka Vartiainen 13.6.2011 juha-pekka.vartiainen@jns.fi www.jns.fi, www.joensuunseutu.

JOENSUU: Kuntaliitokset, maankäyttö, tontinluovutus. Juha-Pekka Vartiainen 13.6.2011 juha-pekka.vartiainen@jns.fi www.jns.fi, www.joensuunseutu. JOENSUU: Kuntaliitokset, maankäyttö, tontinluovutus Juha-Pekka Vartiainen 13.6.2011 juha-pekka.vartiainen@jns.fi www.jns.fi, www.joensuunseutu.fi VÄESTÖN SIJOITTUMINEN KAUPUNKISEUDULLA Asukasmäärä eri

Lisätiedot

EURAN KUNTA. Euran keskustan osayleiskaavan kaupallinen selvitys

EURAN KUNTA. Euran keskustan osayleiskaavan kaupallinen selvitys EURAN KUNTA Euran keskustan osayleiskaavan kaupallinen selvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19915 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet... 1 1.2 Kaupan sijainninohjaus...

Lisätiedot

Etelä-Savon palveluverkkoselvitys 01.04.2015

Etelä-Savon palveluverkkoselvitys 01.04.2015 Etelä-Savon palveluverkkoselvitys 01.04.2015 Päivitetty 01.06.2015 Julkaisutiedot Julkaisija: Etelä-Savon maakuntaliitto Mikonkatu 5, 50100 Mikkeli puhelin 015 321 130 email kirjaamo@esavo.fi faksi 015

Lisätiedot

JOENSUU: Pilkon selvittelyt. Juha-Pekka Vartiainen 4.12.2012 juha-pekka.vartiainen@jns.fi www.jns.fi, www.joensuunseutu.fi

JOENSUU: Pilkon selvittelyt. Juha-Pekka Vartiainen 4.12.2012 juha-pekka.vartiainen@jns.fi www.jns.fi, www.joensuunseutu.fi JOENSUU: Pilkon selvittelyt Juha-Pekka Vartiainen 4.12.2012 juha-pekka.vartiainen@jns.fi www.jns.fi, www.joensuunseutu.fi Joensuu seudun yleiskaava 2020:n alue YLEISKAAVA KOKO JOENSUUN ALUEELLA Joensuu

Lisätiedot

KAAVOITUSKATSAUS 2015

KAAVOITUSKATSAUS 2015 Rautalammin kunta KAAVOITUSKATSAUS 2015 Kaavoitusjaosto 30.7.2015, 16 1 YLEISTÄ Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013

Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013 Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013 Maanmittauspäivät 20. 21.3.2013 Seinäjoki Lainsäädäntöneuvos Jyrki Hurmeranta Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) toimivuutta on seurattu jatkuvasti

Lisätiedot

Virojoki-Vaalimaa osayleiskaavan muutos ja laajennus

Virojoki-Vaalimaa osayleiskaavan muutos ja laajennus VIROLAHDEN KUNTA Virojoki-Vaalimaa osayleiskaavan muutos ja laajennus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 707-P24767 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet... 1 1.2 Kaupan sijainninohjaus...

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014 viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen Pyhäjärven kaupunginvaltuusto hyväksynyt..2014 KAAVOITUSKATSAUS 2014 1.5.2014 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaisesti

Lisätiedot

NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008. Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky

NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008. Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008 Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky Nervanderinkatu 5 D 38, 00100 Helsinki www.s-kanava.net/sso www.tuomassantasalo.fi

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys

Tampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys Tampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys Samuli Alppi EDGE kaupunkitutkimuslaboratorio Tampereen teknillinen yliopisto 30.4.2009 Kaupunkirakenneselvitys Selvityksen tarkoituksena on tutkia kaupunkirakenteen

Lisätiedot

Rauman tilaa vaativan kaupan alueiden osayleiskaava

Rauman tilaa vaativan kaupan alueiden osayleiskaava Rauman tilaa vaativan kaupan alueiden osayleiskaava Seudullisuuden alaraja Autokauppa Huonekalukauppa Kodintekniikka Rautakauppa Puutarhakauppa Venekauppa 13.11.2013 Seudullisuuden alaraja 1 Sisällysluettelo

Lisätiedot

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT 2014 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI Kehitys noudattaa koko Suomen kasvua, alueen kunnat kuitenkin Suomen keskiarvon alapuolella. Heijastuu myös vähittäiskaupan kulutukseen, pienempi kulutus /asukas

Lisätiedot

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Sisältö 1 Kaupan nykytila 2 Väestö, ostovoima ja liiketilan laskennallinen lisätarve 3 Kaupan kehittämishankkeet

Lisätiedot

Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus

Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus Luonnos 30.11.2009 Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus Kaupalliset ja sosiaaliset vaikutukset 2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto...3 1. Selvityksen tavoite ja lähtökohdat...5 1.1. Selvityksen tavoite...

Lisätiedot