PUUMI -PUUMUOTOILULLA INNOVAATIOIHIN

Transkriptio

1 N E L K O J A K U N TA K A U P U N G I N A M M AT T I - D E S I G N O Y A U G U S T S A V O N K U O P I O N S O N K A J Ä R V E N K A U P U N K I A I K U I S O P I S T O J A T E R V E Y S K E S K U S S A V O N I A - A M M AT T I K O R K E A K O U L U Y K S I K K Ö S A V O N I A - A M M AT T I K O R K E A K O U L U L A I T O S / F Y S I O L O G I A N TA I D E T E O L L I S U U S O P P I L A I T O S A L A, O Y PUUMI -PUUMUOTOILULLA INNOVAATIOIHIN O Y S O S I A A L I - V I I L U T T U O T E E T I I S A L M E N S U O M E N O Y E S - P U U H E L M I - K A L U S T E / F R Ö B E R G A I R O PA J A E K O S I I L I T M I J A R I R Y R. K O R H O N E N P U R S I S E U R A PA R K E T T I A S E N N U S K U O P I O N O Y J A L I I K E N T E E N M U O T O I L U A K AT E M I A, O Y S A L U N D I E L E M E N C O K U O P I O N J A K Ä S I - B I O L Ä Ä K E T I E T E E N A I K U I S O P I S T O ISSN ISBN T E K N I I K A N I N G M A N I N J A Y L I O P I S T O, A M M AT T I - K U O P I O N S A V O N Julkaisussa esitellään Puumi-puumuotoilulla innovaatioihin hankkeen tuloksia ja toimintaa. Hankkeessa oli mukana vuosien aikana 22 erilaista puu-, rakennus- ja kalustealan yritystä tai organisaatiota. Hankkeessa luotiin Pohjois-Savon alueelle osaamispohjainen innovaatiotoiminnan verkosto palvelemaan puutuotealan yritystoimintaa. Hankkeessa syntyi yli 20 markkinoille kaupallistettavaa tuoteinnovaatiota. Puumi-hankkeen päärahoittaja oli ItäSuomen lääninhallituksen sivistysosasto.

2 PUUMI-PUUMUOTOILULLA INNOVAATIOIHIN

3 Taitemia 30 PUUMUOTOILULLA INNOVAATIOIHIN Kuopio 2007

4 4 5 Sisällysluettelo Kuopion Muotoiluakatemia Savonia-ammattikorkeakoulu PL Kuopio Puh. (017) Tekijät ja Kuopio Muotoiluakatemia Tekijät: Antti Kares, Raisa Leinonen, Heikki Nevalainen, Hannu Oksanen, Timo Sirviö ja Eija Vähälä Toimituskunta: Eija Vähälä, Raisa Leinonen, Heikki Nevalainen ja Timo Sirviö Kannen kuva: Timo Villanen Kuvat: Timo Villanen ja Studio Mäntyniemi. Mallinnuskuvat tekijöiden. Ulkoasu ja taitto: Paula Savolainen Taitemia 30 ISSN ISBN Kopijyvä Kuopio 2007 Johdanto Hankkeen esittely...9 Lähtökohdat ja tavoitteet...10 Hankkeen organisaatio...11 Yritykset ja organisaatiot...12 Innovaatioverkosto...15 Kuopion Muotoiluakatemia, Savonia-ammattikorkeakoulu...16 Savonia-ammattikorkeakoulu, Tekniikan ja liikenteen ala...19 Ingmanin käsi- ja taideteollisuusoppilaitos...20 Kuopion yliopisto...22 Savon ammatti- ja aikuisopisto...23 Toimintamallin esittely...24 Tuotekehitysprojektit...27 Nelko Oy...29 August Design...30 Savon ammatti- ja aikuisopisto...33 Kuopion kaupungin sosiaali- ja terveyskeskus...34 Sonkajärven kunta...37 Iisalmen kaupunki...38 Suomen Viilutuotteet Oy...41 Helmi-Kaluste Oy...42 Tmi Airopaja...45 Jari Fröberg...46 Parkettiasennus R. Korhonen Oy...49 Kuopion Pursiseura ry...50 Salundi Oy...53 Elemenco Oy...54 Ekosiili/ES-puu...57 Puumi-hankkeen vaikutus opetukseen ja oppimiseen...59 Kuopion Muotoiluakatemia, Savonia-ammattikorkeakoulu opinnäytetyöt...61 Savonia-ammattikorkeakoulu, Puutekniikan koulutusohjelma opinnäytetyöt...70 Puumi-hankkeen toteutuksen ja tulosten tarkastelua...73 Savon ammatti- ja aikuisopisto...78 Nelko Oy...80 Iisalmen kaupunki...82 Helmi-Kaluste Oy...83 Verkoston toiminta tarkastelluissa projekteissa...84 Tunnistetut innovaatiotoiminnan piirteet...90 Innovaatioverkoston malli...92 Lopuksi...94 Koulutukset ja seminaarit...95 Näyttely- ja messuosastot...96 Lähteet ja kirjallisuus...98

5 Puumi puumuotoilulla innovaatioihin Johdanto 7 Savonia-ammattikorkeakouluun kuuluva Kuopion Muotoiluakatemia toimii muotoilun alueella laajasti. Yksi muotoilun alue on puumateriaalin käyttö, kehittäminen ja toimijoiden yhteistyön kehittäminen. Koska Muotoiluakatemia on kokemuksellisen, toimivan ja visuaalisesti korkeatasoisen tuoteympäristön tutkiva kehittäjä ja erikoisosaaja, sen tehtävänä on koota ja koordinoida kehityshankkeita omilla toimialoillaan. Muotoiluakatemia oli mukana mm. valtakunnallisessa Puutuotealan osaamiskeskustoiminnassa Verkostoon kuului kymmenkunta korkeakoulua tai tutkimuslaitosta. Myös pienempiä puualan yritystoiminnan kehityshankkeita on toteutettu vuosien varrella. Opetusministeriö on julkaissut Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelman syksyllä Se luotsaa luovien alojen toimintaedellytysten kehittämistä ja luottaa luovien alojen kasvuun ja tämän kasvupotentiaalin hyödyntämiseen. Luovien alojen yritystoiminta on Suomessa keskeinen alueellisen kehittämisen voimavara. Työvoimaintensiiviset luovat alat ovat huomattavia työllistäjiä. Myös hallitusohjelmassa korostetaan alueiden kehittämisen roolia, jossa painopistealueita ovat mm. elinkeinoja yritystoiminta, osaaminen ja työvoima. Tutkimus- ja kehitystyö ammattikorkeakoulussa on toiminta-alueen elinkeinorakenteen huomioon ottavaa ja palvelevaa. Se on kiinnittänyt Muotoiluakatemian innovatiivisena kumppanina yhä tiiviimmin ympäristöönsä ja yhteistyöverkostoihin suomalaisten ja ulkomaisten korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän kanssa. Näiden kokemusten sekä tulevaisuuden haasteiden perusteella havaittiin, että verkostomuotoiselle osaamisrakenteelle on kysyntää. Mekaanisen puun jatkojalostuksen kehittäminen edellyttää, että yritystoiminnan kumppaniksi lähtee mukaan yhä laajempi ja syvempi osaajien joukko. Muotoiluakatemian tavoitteena on viedä erityisesti pk-yrityksiin muotoilun ilosanomaa, korostaa muotoilun merkitystä uusien innovaatioiden luomisessa ja tuotteistamisessa sekä olemassa olevien tuotteiden kilpailukyvyn parantamisessa. Muotoilun asema osana liiketoimintastrategiaa aletaan jo ymmärtää; muotoilu voi parhaimmillaan yhdistää tutkimus- ja kehitystoiminnan, tuotannon ja markkinat ja siten vahvistaa suomalaista innovaatioketjua sekä sen jatkuva käyttö parantaa yritysten kilpailukykyä. Muotoilun ja teknologian yhteensovittamisella saadaan aikaan uusia innovaatioita ja muotoilu on parhaimmillaan emotionaalinen innovaatio. Hankkeen tavoitteena oli, että alueella syntyy puutuotteiden suunnitteluun tai valmistusteknologioihin liittyviä innovaatioita uusimuotoisten tuotekehitysmenetelmien avulla. Yritysten yhteistyön tuloksena lähti liikkeelle ennakkoluulottomiakin ja syvää yhteistyötä toimijoiden kesken vaatineita tuotekehityshankkeita. Tällaisissa yhteistyöhankkeissa tuloksena on myös opiskelijoiden ja opetushenkilöstön oppimista Kiitän kaikkia Puumi-hankkeessa mukana olleita yhteistyöosapuolia aktiivisesta ja innostuneesta toiminnasta. Olen vakuuttunut, että yhteistyömme jatkuu, koska jo hankkeen aikana on noussut esille useita jatkotarpeita. Itä- Suomen lääninhallituksen tuki hankkeelle oli ehdoton edellytys. Tämän hankkeen toimijoilla on ollut todellinen halu kehittää itäsuomalista puualan yritystoimintaa, syventää muotoilun koulutuksen osaamisalueita, luoda uusia yhteistyöverkostoja ja olla osallisena yritysten tavoitteiden toteuttamisessa. Eija Vähälä Johtaja Kuopion Muotoiluakatemia / Savonia-ammattikorkeakoulu

6 8 9 Hammaslääkäri- Julkisen tilan Auditorion kalusteet Pihakaluste- puutuoli Hammaslääkärin penkki Nyberg Tori- Veranta- Ulko- Pienesinesarja Apteekki- Ikäihmisten Kaareva Piharakennusjärjestelmä urheilulattia järjestelmä Parkettilattia Sisustuskonsepti Retrosisustus järjestelmä järjestelmä Aitajärjestelmä kalustesarja suunnittelua penkki KONSEPTIT Siirrettävä Nuorisokaluste- Tapahtumat Säilytyskaluste- Kaiutinsarja Toimisto- odotustila- Urheilukatsomon kalusteet rakennukset mallisto ovimallisto Terassikaluste kalustesarja kalusteet seinäelementti Airot Talopaketit Aluerakentamis- Korjauskohteerakennuskohteet Kunnat, Urheiluseurat Ikäihmiset Yksityiset Tilaustyöt kaupungit Kaupungit Omakotilalorakentajat Julkitilakalustajat Apteekit kauppiaat Projektikohteet Suoramyynti Taloyhtiöt Kunnat Verkkokauppa vuokrauspalvelu Veneilyharrastajat Korjausrakentajat rakentajat Kuntayhtymä Kansalaiset Urheiluseurat ASIAKKAAT Kuopion kaupunki/ Huonekalu- Kilpailukäyttö Rakennusliikkeet Kaupungit Tilan Talorakentajat Kotiteatterin Katsomorakentajat kauppiaat Torimyyjät Arkkitehtikohteet Parkettiasennus Kuopion Amphion Savon ammatti- ja Sosiaali- ja Kartaago Iisalmen kaupunki Diagowindows Oy Kotiovi.com Toimittaja Helmi-Kaluste Oy ES-PUU/Ekosiili Elemenco Oy Tmi Airopaja J. Fröberg R. Korhonen Salundi Oy Karelia Parketti Pursiseura ry Tristan Boats Oy Nelko Oy Loudspeakers Ltd Ipowood Oy aikuisopisto terveyskeskus Kerko Sport Oy PÄÄHANKKIJAT Suomen Kennoaihio- Suomen Kalusteovi- Hankkeen esittely Suomen Ruiskuvalaja ES-PUU J. Fröberg J. Fröberg Viilutuotteet Oy toimittaja Helmi-Kaluste Oy Kotiovi.com Viilutuotteet Oy toimittaja Liukuovitoimittaja Kotelotoimittaja Viilutuotteet Oy Runkotoimittaja JÄRJESTELMÄTOIMITTAJAT CNC-alihankkija Pakkaustoimittaja Jakelupalvelu Kalvotoimittaja Kiintokalustetoimittaja Pystytyspalvelu Parkettitoimittaja Pitopalvelu Komponenttitoimittajat Elementtitoimittaja Puutavaratoimittaja Pakkaustoimittaja Pinnankäsittely Reunanauhatoimittaja Sorvituotetoimittaja Viilutuottetoimittaja Rakennusurakointipalvelut Liimatoimittaja Panelitoimittaja Liimapuupalkkitoimittaja Jakelu Ääni- ja valopalvelut ALIHANKKIJAT Helatoimittaja Kuljetuspalvelu Metalliosatoimittaja Ikkunatoimittaja Viilutoimittaja Maalauspalvelu Puumi-puumuotoilulla innovaatioihin (ESR ) oli puu-, rakennus- ja kalusteteollisuusyritysten muotoiluvetoisen tuotekehityksen koulutus- ja kehittämishanke. Koulutukseen kytkeytyivät tiiviisti mukana olevien yritysten tuotekehityshankkeet. Innovaatioiden tuotteistamiseksi kehitettiin konkreettinen, oppilaitosten välinen toimintamalli.

7 10 11 Lähtökohdat ja tavoitteet Puumi-puumuotoilulla innovaatioihin hankkeen tavoitteena oli muotoilun käyttötapojen laajentaminen puutuotealan yrityksiin. Hankkeessa oli mukana yrityksiä, jotka halusivat kehittää käyttäjälähtöistä ja monialaista tuotekehitystä, modulaarista tuoteajattelua sekä uusien puumateriaalisovellusten käyttöä tuotteissaan. Käyttäjälähtöisyydellä tarkoitetaan tuotteiden loppukäyttäjiltä saatavan tuotteen käyttöön tai mielikuviin liittyvän tiedon kytkemistä tuotteiden suunnitteluprosessiin. Modulaarisessa tuoteajattelussa tai -hallinnassa tuote koostuu keskenään yhteensopivista elementeistä, joista voidaan koota erilaisia kokonaisuuksia. Monialaisuus konkretisoitui hankkeessa luodussa, puualan yrityksiä palvelevassa toimintamallissa, jossa yritykset ja puualan tuotekehitystä tukevat koulutus- ja tutkimusorganisaatiot muodostivat asiantuntija- ja tukiverkoston innovaatioiden tuotteistamiseen. Hankkeen juuret olivat monivuotisessa muotoilu- ja projektiyhteistyössä Kuopion Muotoiluakatemian ja lähiseudun puutuoteteollisuuden välillä. Esille nousseista yritysten kehittämistarpeista aloitettiin Puumi-hankkeen suunnittelu. Erityisesti huomiota haluttiin kiinnittää yritysten kilpailukyvyn parantamiseen kotimaisilla markkinoilla lisäämällä muotoilu tärkeäksi osaksi tuotekehitystä. Pohjois-Savossa on puualan toimijoita, mutta monialaisen tuotekehityksen ja eri tahojen välisessä toiminnassa on kehitettävää. Alueella ja Itä-Suomessa on ollut monia yksittäisiä hankkeita puuteollisuuden eri sektoreiden kehittämiseksi. Varsinaisesti tuotekehityksen kokonaisuuden hallintaan tai monialaiseen tuotekehitykseen liittyviä hankkeita ei ole ollut. Myös oppilaitokset omilla koulutusaloillaan toteuttavat puutuotekehitystä. Tästä syntyi ajatus eriasteisten ja eri koulutusaloja edustavien oppilaitosten yhteistyön kehittämiselle ja sitä kautta innovaatioyhteistyön luomiselle näiden välille. Hankkeen tavoitteena oli muodostaa Pohjois-Savoon liiketoiminta- ja innovaatioketjuja jotka pystyvät kehittämään nopeasti ja tehokkaasti kaupallisesti hyödynnettäviä tuotteita ja kokonaispalveluita. Laadukkaan tuotekehitys- ja innovaatiotoiminnan takaamiseksi tarvitaan monialaisia tiimejä, jotka edustavat eri osaamisalueita ja näkökulmia. Muotoilu on perusluonteeltaan monitieteinen, joten hanketta oli helppo lähteä muodostamaan sen ympärille; muotoilu yhdisti puutuotekehityksen osa-alueita ja toimijoita aina materiaalitoimittajista tuotantoon ja jakeluun saakka. Tätä tuki se, että yrityksissä oli jo koettu se, että tuotekehitystoimintaa ja tuotteita tuli uudistaa, jotta pärjääminen vaikeasti ennustettavilla markkinoilla onnistuisi. Ostovoiman lisääntyminen ja markkinoiden segmentoituminen on johtanut tilanteeseen, jossa eri kuluttajaryhmät on tunnistettava yhä paremmin. Tarjontaa on monipuolistettava ja tuotteiden on huomioitava yhä laaja-alaisempi kuluttajakunta. Samalla tuotteiden tulee erottua muista vastaavista ja kilpailijat on tunnettava yhä paremmin. Tästä seuraa väistämättä se, että tuotteiden kehittämisessäkin on opittava uusia toimintatapoja ja menetelmiä. Muotoilu muun muassa edustaa sellaista erikoisosaamista, jota hyödyntämällä tuotteiden yhä perustellumpi ja tarkempi kohdentaminen markkinoille onnistuu. ( Puumi-hankkeessa muotoilun erikoisosaamisella tarkoitettiin suunnittelutyön taustalla vaikuttavien käyttäjätiedon keräämistä eri menetelmin, jo olemassa olevan käyttäjätutkimuksen hyödyntämistä sekä erityisesti konseptimuotoilua. Konseptimuotoilulla etsitään mahdollisia ratkaisuja ja ehdotuksia, joilta kehittämällä pyritään löytämään ajatuksia uusien tuotteiden muotoiluun. Puumi-hankkeessa konsepteja työstettiin innovaatioverkostossa mallivaiheeseen saakka. Hankkeen organisaatio Puumi-hankkeen hallinnoinnista vastasi Kuopion Muotoiluakatemian Muotoilufoorumi-muotoiluinnovaatioiden tuotekehitys-, tutkimus- ja palvelukeskus. Yrityskohtaisista projekteista ja toimijoiden verkottamisesta vastasivat akatemian tila- ja kalustemuotoilun lehtori Heikki Nevalainen ja projektisuunnittelija Vesa Kervinen (helmikuu 2007 saakka). Hankkeen toiminnan ydintiimin Kuopion Muotoiluakatemiassa muodostivat edellisten lisäksi lehtorit Antti Kares, Hannu Oksanen, Jarmo Ruokonen sekä Muotoilufoorumin hankepäällikkö Raisa Leinonen, joka pääosin vastasi myös projektin hallinnoinnista. Muiden oppilaitosten edustajat hankkeessa olivat lehtorit Markku Oikarinen, Savonia-amk, Puutekniikan koulutusohjelma, Matti Pohjannoro, Ingmanin käsi- ja taideteollisuusoppilaitos, Esinesuunnittelun ja valmistuksen koulutusohjelma, Juha Kauppinen, Savon ammatti-ja aikuisopisto, Puusepän koulutusohjelma ja tutkija Reijo Koskelo, Kuopion yliopisto, Biolääketieteen laitos, Ergonomian yksikkö. Puumi-hankkeen päärahoittajana toimi Itä-Suomen lääninhallituksen Sivistysosasto. Projektia rahoittivat myös Kuopion ja Iisalmen kaupungit, Sonkajärven kunta sekä Kuopion Rouvasväenyhdistys ry. Ohjausryhmän kokoonpano Puheenjohtaja, tulosaluejohtaja Eija Vähälä, Kuopion Muotoiluakatemia. Varapuheenjohtaja, hankepäällikkö Raisa Leinonen, Kuopion Muotoiluakatemia. Sihteeri, projektisuunnittelija Vesa Kervinen Kuopion Muotoiluakatemia, (2/2007 saakka). Jäsen lehtori Heikki Nevalainen, Kuopion Muotoiluakatemia. Yritysjäsen, Jari Fröberg. Yritysjäsen, toimitusjohtaja Markku Savolainen Elemenco Oy. Lehtori Matti Pohjannoro, Ingmanin käsi- ja taideteollisuusoppilaitos. Yliopettaja Markku Oikarinen, Savonia-amk, Puutekniikka. Tutkija Reijo Koskelo, Kuopion yliopisto, Biolääketieteen laitos, Ergonomian yksikkö

8 12 Puumi-hankkeeseen osallistui vuosien aikana noin 22 organisaatiota. Valtaosa osallistujista oli Kuopion lähialueiden pk-yrityksiä. Mukana oli myös kolme kuntaorganisaatiota sekä perustamisvaiheessa olevia yrityksiä. Hankkeen aikana perustettiinkin kaksi uutta yritystä ja vaikutettiin välillisesti kolmannen, kalustemateriaalia tuottavan yrityksen syntymiseen. Yritykset ja organisaatiot Hankkeessa oli mukana eri vaiheissa yhteensä 22 yritystä ja organisaatiota: tmi Airopaja, Amphion Loudspeakers Oy Ltd., August Design, Diago-Windows Oy, Ekosiili/ES-puu, Elemenco Oy, Finn Fani Oy, FinnWoodFloors Oy, Jari Fröberg, Helmi-Kaluste Oy, Iisalmen kaupunki, Iisalmen Sahat Oy, Kerko Sport Oy, Kuopion Pursiseura ry, Kuopion sosiaali- ja terveyskeskus / Hammashuolto, Nelko Oy, Parketti Korhonen Oy, Salundi Oy, Savon ammatti- ja aikuisopisto, Sonkajärven kunta, Suomen Viilutuotteet Oy ja Tristan Boats Oy.

9 15 Innovaatioverkosto Kuopion seudulla on useita koulutusja kehittämisorganisaatioita, jotka voivat palvella puu- ja rakennusteollisuuden yrityksiä. Puumi-hankkeen lähtökohtana oli koota yhteen ydintoimijoita, jotka voisivat palvella monialaisesti puualan tuotekehitystarpeita. Oppilaitosten toimintaan sijoitettuna verkosto pystyy kehittymään ja laajentumaan sekä tuottamaan uutta osaamista alueen käyttöön.

10 16 SAVON AMMATTI- JA AIKUISOPISTO KUOPION YLIOPISTO INGMANIN KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSOPPILAITOS TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA...KUOPION MUOTOILUAKATEMIA Kuopion Muotoiluakatemia Savonia-ammattikorkeakoulu Muotoilun asema on laajentunut yritysten liiketoiminnassa. Sen vaikutukset konkretisoituvat tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantumisena. Yksi keskeisimmistä muotoilun käytön motiiveista yrityksissä onkin erottautuminen kilpailijoista. Toisaalta, mitä enemmän yritys harjoittaa vientiä tai haluaisi laajentaa toimintaansa viennin suuntaan, sitä enemmän ollaan valmiita käyttämään muotoilua. Monissa, sittemmin Puumi-hankkeeseen tulleissa yrityksissä oli jo päädytty samoihin johtopäätelmiin. Hankkeen suunnittelulle tämän antoi hyvän lähtösysäyksen. Kun mukaan otettiin vielä modulaarista tuoteajattelua, testaustoimintaa ja uusien puumateriaalien soveltamista oli hankkeen aihealueet määritelty. Muotoilun avulla voitiin yhdistää erilliset teemat yhdeksi hankekokonaisuudeksi. Muotoiluakatemian rooli hankkeen vetovastuun ja verkottamisen lisäksi oli koordinoida ja mallittaa puutuotekehitykseen liittyvän innovaatioverkoston toimintaa, järjestää koulutustilaisuudet ja tiedottaa hankkeesta. Suurimman osuuden koko hankkeessa muodostivat yrityskohtaiset tuotekonseptointiprojektit sekä niiden läpivienti innovaatioverkostossa. Kuopion Muotoiluakatemia myös järjesti hankkeeseen liittyvät näyttelyt sekä teema- ja koulutuspäivät, joiden sisältö koostui yritysten tuotekehityshankkeissa esiin tulleista kysymyksistä.

11 SAVON AMMATTI- JA AIKUISOPISTO KUOPION YLIOPISTO INGMANIN KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSOPPILAITOS...TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA KUOPION MUOTOILUAKATEMIA 19 Savonia-ammattikorkeakoulu Tekniikan ja liikenteen ala Tekniikan erityinen vastuualue hankkeessa olivat Puutekniikan teknologiapalvelut. Ne käsittivät tutkimus-, testaus- ja suunnittelupalvelut kuten liimaus- ja pinnankäsittelytutkimus, olosuhdekestävyys- ja lujuustutkimus, puun palamiseen liittyvä tutkimus ja tuotantolinjojen suunnittelu. Puumi-hankkeen myötä olemme pystyneet lisäämään opetukseen todellisia yritys-caseja ja laajentamaan opetuksen sisältöä. Yritysprojektien avulla opiskelijat ovat päässeet osallistumaan yritysten tutkimus- ja kehityshankkeisiin ja näin syventämään ammattitietouttaan sekä parantamaan työelämäsuhteiden muodostumista. Yhteistyöprojektit insinööriopiskelijoiden, teollisuusyritysten ja muotoilualan opiskelijoiden kanssa ovat laajentaneet opetuksen sisältöä ja opiskelijat ovat oppineet oikeaan yhteistyöhön. Hanke on mahdollistanut oikeaa tekemistä yritysten kanssa. Vaikutukset opetukseen ja toimintamalleihin ovat konkretisoituneet projektiohjeistuksen kehittymisenä ja projektisuunnitelmien ja -työskentelyn täsmentymisenä. Myös tulosten dokumentointiin ja kokouskäytäntöihin on kiinnitetty aikaisempaa enemmän huomiota. Hankkeen myötä olemme lisänneet opetussuunnitelmaan projektinhallintaa ja projektien suorittamiseen liittyviä opintojaksoja. Yhteistyö mukana olevien oppilaitosten välillä on syventynyt ja on muodostunut valmiita käytänteitä. Puumi-hankkeessa syntyneet yrityskontaktit ovat säilyneet ja synnyttäneet uusia projekteja. Kaiken kaikkiaan olemme pystyneet kehittämään uuden puutekniikan liimaus- ja pinnankäsittelylaboratorin palvelutoimintaa Puumin yritysprojektien avulla. (Markku Oikarinen)

12 20 SAVON AMMATTI- JA AIKUISOPISTO KUOPION YLIOPISTO...INGMANIN KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSOPPILAITOS TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA KUOPION MUOTOILUAKATEMIA Ingmanin käsija taideteollisuusoppilaitos Oppilaitoksen vahvuudet olivat prototyyppien valmistamisessa, kädentaitojen sekä uusien ja vanhojen tekniikoiden hallinnasta. Osaamista oli monialaisissa tuotannollisesti suuntautuneissa puusepissä, jotka valmistivat tuotekonsepteista hahmomalleja, prototyyppejä sekä piensarjoja. Puumi-hanke on tuonut oppilaitokselle uusia yritys- ja asiantuntijayhteyksiä ja lisännyt oppilaitosten välistä yhteistyötä. Artesaaniopiskelijat ovat päässeet mukaan käytännön tuotekehitysprosessiin. He ovat olleet yritysten tuotekehityshankkeiden eri vaiheiden neuvotteluissa mallipuusepän roolissa, sekä valmistaneet hahmomalleja, prototyyppejä ja piensarjoja yhteistyössä valmistajayritysten tuotannon edustajien kanssa. Oppilaitoksen toiminta pitää olla kiinteästi mukana yritysten tuotekehitys- ja tuotantotoiminnassa. Juuri tätä on Puumi-hanke osaltaan lisännyt ja mahdollistanut yhteistyötä Ingmanin käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen, yritysten sekä oppilaitosten välillä. (Matti Pohjannoro)

13 SAVON AMMATTI- JA AIKUISOPISTO...KUOPION YLIOPISTO INGMANIN KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSOPPILAITOS TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA KUOPION MUOTOILUAKATEMIA SAVON AMMATTI- JA AIKUISOPISTO KUOPION YLIOPISTO INGMANIN KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSOPPILAITOS TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA KUOPION MUOTOILUAKATEMIA Kuopion yliopisto Biolääketieteen laitos, Fysiologian yksikkö Kuopion yliopisto oli hankkeessa mukana Biolääketieteen laitoksen, Fysiologian yksikön kautta. Sen rooli innovaatioverkostossa oli kalusteprotojen ergonomisissa mittauksissa. Ergonomian yksikön tutkimisosaaminen profiloituu työympäristöjen ja kalusteiden vaikutusten tutkimiseen. Puumin innovaatioketjun ansiosta yliopiston yhteistyö on lisääntynyt eri yritysten, oppilaitosten ja kuntien kanssa. Opetussuunnitelmissa on nyt huomioitu enemmän muotoiluergonomian hyötyä mm. uutena sisältönä muotoiluergonomian vaikutukset mittauksien fysiologisiin tekijöihin. (Reijo Koskelo) Savon ammattija aikuisopisto, Sakky Savon ammatti- ja aikuisopistolle konseptoitiin hankkeessa oppilaitoksen omaan käyttöön tuoli- ja toimistokalustesarjat. Sakkyn rooli puutuotekehityksen innovaatioverkostossa oli teollisen tuotannon asiantuntijuudessa ja mahdollisuudessa valmistuttaa sekä koe- että lopullisia tuotesarjoja. Puumissa toteutettiin oppilaitoksessa valmistetuille tuoliprototyypeille testaukset, joissa arvioitiin tuolien valmistettavuutta ja rakenteita. Projekti oli mielenkiintoinen ja siinä valmistuvaan tuotteeseen oltiin tyytyväisiä. Tuolin ja toimistokalustekonseptien ulkonäkö ja toimivuus oli onnistunut ja kun valmistajana pääsimme vaikuttamaan tuotteeseen suunnitteluvaiheessa, niin myös valmistettavuus oli meidän kannalta sopivan haastava. Tämä projekti rohkaisee myös jatkossa tämän tapaiseen yhteistyöhön suunnittelijan ja valmistajan välillä. (Juha Kauppinen)

14 24 25 Hammaslääkärikalusteet Nyberg Tori- Veranta- Ulko- Pienesinesarja Apteekki- Ikäihmisten Kaareva Piharakennus- Siirrettävä Nuorisokaluste- Tapahtumat Säilytyskaluste- Kaiutin- KONSEPTIT kalusteet rakennukset mallisto ovimallisto Terassikaluste kalustesarja kalusteet seinäelementti Airot järjestelmä urheilulattia järjestelmä Parkettilattia Sisustuskonsepti Retrosisustus järjestelmä järjestelmä Talopaketit Aluerakentamis- Korjauskohteerakennuskohteet Kunnat, Urheiluseurat Ikäihmiset Yksityiset Tilaustyöt kaupungit Kaupungit Omakotilalorakentajat Julkitilakalustajat Apteekit kauppiaat Projektikohteet Suoramyynti Taloyhtiöt Kunnat Verkkokauppa vuokrauspalvelu Veneilyharrastajat Korjausrakentajat rakentajat ASIAKKAAT Huonekalu- Kilpailukäyttö Rakennusliikkeet Kaupungit Tilan Talorakentajat Kotiteatterin kauppiaat Torimyyjät Arkkitehtikohteet Parkettiasennus Kuopion Amphion Kartaago Iisalmen kaupunki Diagowindows Oy Kotiovi.com Toimittaja Helmi-Kaluste Oy ES-PUU/Ekosiili Elemenco Oy Tmi Airopaja J. Fröberg R. Korhonen Salundi Oy Karelia Parketti Pursiseura ry Tristan Boats Oy Nelko Oy Loudspeakers Ltd PÄÄHANKKIJAT Suomen Kennoaihio- Suomen Kalusteovi- ES-PUU J. Fröberg J. Fröberg Viilutuotteet Oy toimittaja Helmi-Kaluste Oy Kotiovi.com Viilutuotteet Oy toimittaja JÄRJESTELMÄTOIMITTAJAT Liukuovitoimittaja Kotelotoimittaja CNC-alihankkija Pakkaustoimittaja Jakelupalvelu Kalvotoimittaja Kiintokalustetoimittaja Pystytyspalvelu Parkettitoimittaja Pitopalvelu Komponenttitoimittajat Elementtitoimittaja Puutavaratoimittaja Pakkaustoimittaja Pinnankäsittely Reunanauhatoimittaja Sorvituotetoimittaja Viilutuottetoimittaja Liimatoimittaja Panelitoimittaja Liimapuupalkkitoimittaja Jakelu Ääni- ja valopalvelut ALIHANKKIJAT Helatoimittaja Kuljetuspalvelu Metalliosatoimittaja Ikkunatoimittaja Viilutoimittaja Maalauspalvelu Pihakalustesarja Aitajärjestelmä Julkisen tilan puutuoli Toimistokalustesarja Hammaslääkärin odotustilasuunnittelua Auditorion penkki Urheilukatsomon penkki Katsomorakentajat Kuntayhtymä Kansalaiset Urheiluseurat Kuopion kaupunki/ Savon ammatti- ja Sosiaali- ja Ipowood Oy aikuisopisto terveyskeskus Kerko Sport Oy Suomen Ruiskuvalaja Viilutuotteet Oy Runkotoimittaja Rakennusurakointipalvelut Toimintamallin esittely Puumi-hankkeen kohderyhmä olivat pohjoissavolaiset puu-, kaluste- ja rakennusalan yritykset, jotka olivat halukkaita kokeilemaan toiminnassaan muotoiluvetoista kehitys-, tutkimus- ja tuotekehitystyötä. Tavoitteena oli kytkeä muotoilu osaksi puutuotteiden tuotekehitystyötä ja kouluttaa yrityksiä muotoilun ja käyttäjälähtöisten suunnittelu- ja testausmenetelmien käyttöön. Tavoitteena oli muodostaa Pohjois-Savoon liiketoiminta- ja innovaatioverkosto, jossa pystytään kehittämään kaupallisesti hyödynnettäviä tuotteita ja kokonaispalveluita kytkettynä oppilaitosten jokapäiväiseen toimintaan. Oppilaitosverkostossa luotiin toimintatapa, jossa oppilaitokset, yritykset ja asiantuntijat toimivat yhteistyössä osana innovaatiotoimintaa. Verkostossa yhdistyivät ammattikorkeakoulu-, yliopisto- ja ammatillisen tason koulutus-, sekä näiden tutkimus- ja kehitystoiminta. Toimintamallia kehitettiin ja testattiin konkreettisesti Puumi-yritysten tuotekehityshankkeiden avulla, joiden toteutuksessa opiskelijoilla oli merkittävä rooli. Yrityskohtaiset projektit aloitettiin aina tapaamisilla joissa oli paikalla kulloisenkin yrityksen tuotekehitysvastaavat ja innovaatioverkoston osapuolten edustus paikalla. Tapaamisissa esiteltiin Puumi-hankkeen sisältö sekä selvitettiin miten muotoilulla ja innovaatioverkoston toiminnalla voitaisiin vaikuttaa yrityksen tuotteisiin. Samalla myös kartoitettiin yritysten henkilöstön koulutustarpeita tuotekehitykseen liittyen. Hankkeen myöhemmässä vaiheessa selvitettiin vielä Puumi-hankkeen yritysten keskinäiset verkottumismahdollisuudet. Tapaamisten perusteella tehtiin alustava suunnitelma muotoiluvetoisen kehittämishankkeen tavoitteista. Tavoitteiden tarkennuttua, kehittämishankkeet vaiheistettiin ja aikataulutettiin noin kahden vuoden mittaisiksi yritysprojekteiksi. Samalla selvitettiin kuinka yritysprojektit tullaan viemään oppilaitosten opintojaksoilla läpi. Osasta voitiin jo tässä vaiheessa määritellä vaiheet aina opinnäytetöihin saakka. Innovaatioverkoston toimijat osallistuivat tuotekehityshankkeisiin aina tarpeen mukaan; eniten yhteistoimintaa oli muotoilualan ja puutekniikan välillä. Tuloksena syntyi paitsi lukuisia uusia tuotekonsepteja julkitilarakentamiseen, vapaa-aikaan sekä asuinrakentamiseen, myös kokemusta innovaatioverkostossa toimimisesta ja tietoa siitä miten muotoilua, tutkimus- ja testaustoimintaa ja käyttäjätietoa voidaan hyödyntää tuotekehityksessä ja muotoilutyössä. Pohjois-Savon alueelle syntyi toimintamalli. Yrityksiä tutustutettiin toisiinsa teema- ja koulutuspäivinä tavoitteena yritysten keskinäinen verkottuminen ja yritysten välistä verkottumista edistettiin myös yrityskohtaisten tapaamisten kautta. Puumissa selvitettiin hankkeessa mukana olleiden yritysten ja organisaatioiden verkottumismahdollisuuksia eri toiminnan alueilla. Pistekatkoviivalla kuvatut yritykset voisivat verkottua myöhemmin tai verkottuminen olisi mahdollista esimerkiksi alihankintatoiminnan kautta. Monet hankkeen yrityksistä tekivät jo yhteistyötä. Kuopion yliopisto Biolääketieteen laitos Fysiologian yksikkö Savonia-ammattikorkeakoulu Tekniikka Kuopio Puutekniikan koulutusohjelma Innovaatioverkosto Kuopion Muotoiluakatemia Savoniaammattikorkeakoulu Ingmanin käsi- ja taideteollisuusoppilaitos Toimeksiantaja, yritys Savon ammatti- ja aikuisopisto Omat verkostot Alihankkijat

15 26 27 Tuotekehitysprojektit Puumi-hankkeessa toteutettiin yritys- ja organisaatiokohtaiset tuotekonseptointiprojektit. Niissä osallistujat konkreettisesti oppivat kuinka muotoilua, protovalmistusta, tekniikkaa ja tutkimusta hyödyntävä monialainen tuotekehitys toimii. Jokaiselle konseptointityölle määriteltiin omat tavoitteet ja reunaehdot. Puumi-hankkeen aikana edettiin prototyyppi- ja testausvaiheeseen. Yritykset kehittivät tuotteet tuotantovalmiiksi omassa tuoteprosessissaan.

16 29 Nelko Oy Nelko Oy on Lapinlahdella toimiva perheyritys, joka valmistaa ja markkinoi kodin kiintokalusteita, kuten esimerkiksi keittiö- ja säilytyskalusteita. Kehitysprojektin tavoitteena oli kehittää Nelko Oy:lle säilytyskalusteita. Projektin aikana toteutettiin sekä uuden pukeutumistilan kalusteiden että eteis- ja makuuhuonekalusteiden konseptimuotoilu sekä tutkimus- ja tuotekehitystyö. Suunnittelutyössä etsittiin erityisesti uusia lähestymistapoja suunnitteluun ja ideointiin sekä standardimitoitukseen. Projektin aluksi Muotoiluakatemian opiskelijat Hanna Knuuti ja Elisa Ryhänen tutustuivat aihealueeseen, kalusteiden mitoitukseen sekä alalla yleisesti käytettyihin tekniikoihin ja ratkaisumalleihin. Tässä vaiheessa hyödynnettiin paljon kuva- ja esitemateriaalia, joka hankittiin Milanon kansainvälisiltä huonekalu- ja sisustusmessuilta sekä opinnäytetöitä joita oli tehty aihealueesta. Esiselvityksen pohjalta opiskelijat kirjoittivat tarkemman briefin, joka esiteltiin yritykselle ja siihen tehtiin tarvittavat tarkennukset. Toisessa vaiheessa Muotoiluakatemian opiskelijat Sari Savolainen ja Hanna Knuuti luonnostelivat useita eri tuotekonsepteja. Luonnoskatselmuksessa näistä tuotoksista valittiin parhaat ideat ja opiskelijat työstivät niitä eteenpäin kesäharjoittelussa Muotoiluakatemian muotoilufoorumissa. Tässä vaiheessa Anniina Ikäheimo korvasi työryhmässä Elisa Ryhäsen, Hanna Knuuti jatkoi jo vakiintuneena tuotekehitysryhmän jäsenenä. Anniina ja Hanna mallinsivat kalusteiden ideat 3D-muotoon, jolloin esityksistä pystyi näkemään niiden tyylin sekä käytetyt materiaalit. Myös osa teknisistä ratkaisuista oli tässä vaiheessa lyöty lukkoon, muun muassa seinäkiinnitys ja asennusperiaatteet olivat jo valmiina. Asiakkaalle luovutettiin katselmuksessa mallinnetut luonnokset, jotka sisälsivät alustavat luettelot materiaaleista ja osatoimittajista. Seuraavaksi opiskelijat suunnittelivat koehuoneen, johon sisällytettiin sekä olo- ja makuuhuoneen että eteisen kalustekokonaisuudet. Kaikki kalusteet olivat sijoitettu varsin pieneen tilaan. Tästä huolimatta opiskelijat onnistuivat luomaan varsin valmiin ja uskottavan kokonaisuuden. Koetilan kiinteiden rakenteiden valmistus kilpailutettiin ja teetettiin ulkopuolisilla urakoitsijoilla. Kalusteet valmisti Nelko omalla tehtaallaan. Huoneessa tehdyn katselmuksen perusteella opiskelijat laativat viimeiset muutokset konseptiinsa. Viimeisessä vaiheessa kalusteiden kiinnitysmekanismi koerasitettiin Savonia-ammattikorkeakoulun rakennustekniikan yksikön laboratoriossa opiskelijatyönä. Tämän jälkeen Nelko sovitti kalusteet tuotantoonsa ja kalusteita kuvattiin koehuoneessa esittely- ja markkinointimateriaalia varten.

17 30 August Design August Design -yritys perustettiin Puumi-hankkeen aikana. Yritykselle konseptoitiin tuoteperhe, joka sisälsi korkean tuolin, matalan tuolin (jakkara), lehtitelineen ja sivupöydän. Tuoteperheen tuli soveltua keskieurooppalaiseen kaluste- ja elämäntyyliin. Ensimmäisessä vaiheessa määriteltiin yhteisesti tavoitteita uudelle siirtomaatyyliselle kalustekokonaisuudelle. Toisessa vaiheessa lähdettiin toteuttamaan idealuonnoksia briefin pohjalta halutulle käyttäjäryhmälle. Haluttua tyylisuuntaa kartoitettiin kuvamateriaalilla, jonka avulla haettiin ja tarkennettiin haluttua tyyliä. Kuvamateriaalin avulla oli mahdollista tarkastaa että kaikki tuotekehitykseen osallistuvat ymmärtävät samalla tavalla halutun tyylisuunnan. Kuopion Muotoiluakatemian opiskelija Mari Pekkanen työsti kuvamateriaalin ja keskustelujen perusteella viisi erilaista konseptia, joissa oli kalusteita halutuista ryhmistä. Luonnosten perusteella valittiin 1:1 koossa lopullisista materiaaleista toteutettavat mallit. Ne valmisti Ingmanin käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen opiskelija kesätyönä Kuopion Muotoiluakatemian tiloissa. Malleissa kokeiltiin myös erilaisia pinnankäsittelysävyjä joista pystyttiin määrittelemään tavoiteltavaa värimaailmaa. Malleista valmistettiin Ingmanin käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa myöhemmin syksyllä toiset versiot, jossa oli huomioitu halutut muutokset. Seuraavassa vaiheessa kartoitettiin tuoteperheen mahdollisia loppukäyttäjiä tekemällä analyysi, jossa hyödynnettiin vahvasti kuvallista materiaalia. Kartoituksessa käytettiin lähtökohtana arvo- ja asennemaailman tutkija Martti Puohiniemen käyttäjien arvomaailmaa kuvaavaa menetelmää. Vaiheen tuloksena syntyi raportti, jossa esitellään käytetty kuvamateriaali ja analyysi mahdollisen käyttäjäryhmän elämänasenteesta. Kalustekonsepteista valmistettiin vielä lisää 1:1 malleja, joissa tehtiin aina pieniä muutoksia. Malleissa ei voitu toteuttaa lopullisesti kaikkia kalustesarjan rakenneratkaisuja esimerkiksi liitosten osalta, koska tässä vaiheessa ei ollut vielä tietoa kalusteiden alihankkijasta. Tarkoitus myös oli, että yritykset veisivät tuotteet itsenäisesti tuotantoon. Kalustekokonaisuuksista piirrettiin sellaiset projektiokuvat sekä periaateleikkaukset joiden avulla yritys pystyi tekemään tarjouspyyntöjä mahdollisesta valmistuksesta sekä lopullisista prototyypeistä. Malleista valmistettiin ruokapöytä 1600mm x 800mm, kaksi ruokapöydäntuolia, jakkara, CD-hylly ja matala jakkara.

18 Savon ammatti- ja aikuisopisto Savon koulutuskuntayhtymä ylläpitää Savon ammatti- ja aikuisopistoa kymmenellä eri paikkakunnalla. Hankkeessa tehtiin tuotekehitystä Kuopiossa toimivan puulinjan kanssa. Tavoitteena oli kehittää Savon ammatti- ja aikuisopistolle julkisen tilan tuolimalli sekä toteuttaa tuolimallin kehitysprosessista opetusmateriaalia innovaatioverkon ja ammattiopiston opetuskäyttöön. Tuotekehitysprojektin aikana toteutettiin uuden kokopuisen tuolimallin kehitystyö. Koko kehitystyöprosessi dokumentoitiin ja siitä muokattiin opetuksessa hyödynnettävä oppimateriaali. Hankkeessa syntyi siis uusi julkisen tilan tuolimalli sekä opetusmateriaali, jota voidaan hyödyntää hankkeessa mukana olleitten oppilaitosten opetuksessa. Projektin ensimmäisessä vaiheessa työn tilaaja ja toteuttajat määrittelivät julkisen tilan tuolille asetettuja ominaisuuksia ja tavoitteita. Tavoitteita olivat muun muassa pinottavuus ja ergonomia. Myös valmistustekniikan tuli olla sellainen, että puuseppäoppilailla on tuolin valmistuksessa sopivasti haastetta ja tekemistä. Määrittelyn pohjalta Kuopion Muotoiluakatemian tila- ja kalustepuolen opiskelija Antti Salo laati briefin ohjaamaan konseptimuotoilutyötä. Briefin pohjalta tuotettiin idealuonnoksia, jotka täyttivät edellä mainitut vaatimukset. Kahden katselmuksen perusteella tarkennettiin tavoitteita ja löydettiin jatkokehitettävät mallit. Seuraavassa vaiheessa Antti Salo ja innovaatioketjun muut toimijat jatkoivat suunnittelua, jossa täsmennettiin konsepteja. Tarkemmista 3D-mallinnuksista oli helppo löytää ratkaisut, joita kehitettiin sitten eteenpäin. Mukana jatkokehityksessä oli kolme toisistaan poikkeavaa mallia, jotka täyttivät halutut kriteerit. Konsepteista oli mahdollista arvioida ulkonäköä, rakenteen kestävyyttä sekä valmistettavuutta. Mallinnuksista voitiin tarkastella lisäksi esimerkiksi pinottavuutta ja säilytystä. Tavoitteena oli päästä yhteen tai kahteen konseptiin ja saattaa muotoilu niin pitkälle, että tehdystä mallinnuksista olisi mahdollista valmistaa lopullisten tuotteiden kokoiset mallit. Tämän jälkeen työn tilaaja teki lisäpäätöksiä tuotteen rakenteesta ja valmistusmenetelmistä sekä käytettävistä materiaaleista. Juha Kauppinen Savon ammatti- ja aikuisopistolta valmisti kesän aikana 1:1 hahmomallin yhdestä valitusta istuinkonseptista. Hahmomallista ilmeni muoto, ergonomia ja rakenne. Hahmomalli oli valmistettu istuttavaksi, jotta sen ergonomiaa päästiin arvioimaan ja antamaan siitä palautetta. Seuraavaksi tuolin jalkarakenteesta valmistettiin eri versioita, joista arvioitiin mekaanista kestävyyttä sekä valmistettavuutta. Mallien perusteella tehtiin samanlaisia jalkarakenteita useita, joissa vaihdeltiin liitos ratkaisuja. Mallien tarkastelun tuloksena päädyttiin yhteen malliin, jonka perusteella valmistettiin pieni sarja jalkamalleja, jotka koe rasitettiin lopullista julkitilatuolin testausta varten. Tuolin tuli kestää kertaa toistettuna tuolin etujalkojen nosto selkänojaa työntämällä. Istuin osalla oli testauksessa sadan kilon paino ja tuolia työnnettiin selkänojasta niin, että etujalat olivat kolmen sentin verran irti lattiapinnasta. Viimeisessä vaiheessa mallista valmistettiin muotti, jolla tehtiin koesarja tuolista. Jyrsittävän tiedoston mallinsi Muotoiluakatemian opiskelija Antti Salo ja se jyrsittiin Savon ammatti- ja aikuisopistolla. Muotilla valmistettiin koesarja, jonka avulla oli mahdollista testata mallin ergonomiaa ja kestävyyttä. Sarja testattiin ergonomian osalta Kuopion yliopistolla fysiologian laitoksella ja sen pohjalta laadittiin raportti tuolin ergonomiasta. Tuolille tehtiin myös julkitilan tuolin standardin mukainen testaus. Standardissa käytettiin tason neljä mukaisia testausmenetelmiä. Testauslaitos valittiin hintakilpailun perusteella ja valituksi tuli Seinäjoen ammattikorkeakoulun testausyksikkö. Tuolin kehitysprosessiin oltiin tyytyväisiä ja sen vuoksi työn alle otettiin myös toimistokalusteiden, työpöydän, säilytyskalusteiden ja tilanjakajasermin kehitystyö. 33

19 34 Kuopion kaupungin sosiaali- ja terveyskeskus Kuopion kaupungin hammashuolto on osa sosiaali- ja terveyskeskuksen palvelua. Hammashuollon tilat sijaitsevat eri puolilla kaupunkia. Itse hankkeeseen liittyvät tilat ovat kaupungin keskustassa Tulliportinkadulla sekä neulamäen kaupungin osassa. Hammashuollon puolelta projektissa oli mukana osastonhoitaja Auli Lehtinen. Hankkeen tavoitteena oli kehittää Kuopion sosiaali- ja terveyskeskuksen hammashuollolle uusi hammaslääkärin odotustilan sisustuskonsepti. Hammashuolto oli tehnyt aikaisemmin asiakaskyselyn. Kyselyn perusteella oli huomattu, että muun muassa yli 35-vuotiaat miehet pelkäävän hammaslääkärissä käyntiä. Näin projektissa päätettiin kehittää palvelua odotustilojen osalta. Alustavissa keskusteluissa todettiin, että tilat voitaisiin suunnitella niin, että ne olisivat mahdollisimman matalaärsykkeisiä, jottei ainakaan tilat lisäisi hammaslääkäripelkoa. Tulliportinkadun odotustilojen suunnittelutyön aloittivat Kuopion muotoiluakatemian opiskelijat Sofia Mattila, Hanna Knuuti, Elisa Ryhänen, Irina Oksner, Riikka Kuosmanen ja Laura Holappa. Neulamäen odotustiloja ryhtyivät puolestaan suunnittelemaan Emilia Nuutinen, Stefanie Duschl sekä Hanna Nuopponen. Edellisten lisäksi Tulliportinkadulla sijaitsi yksi odotustila, jossa oli tapahtunut vesivahinko. Tämän tilan suunnitteli Pia Tolvanen ja Riikka Kyllönen opinnäytetyönään. Opiskelijat synnyttivät paitsi toteuttamiskelpoisia odotustilakonsepteja, myös uutta tietoa odotustilojen olosuhteista ja siitä kuinka matalaärsykkeinen odotustila tulisi suunnitella. Ensin opiskelijat toteuttivat analyysin sekä tarvekartoituksen odotustiloista. Kartoituksen pohjalta kaikki opiskelijat tekivät odotustiloista useita luonnoksia. Tämän jälkeen järjestetyn katselmuksen pohjalta luonnoksista valittiin kehityskelpoisimmat kokonaisuudet edelleen työstettäviksi. Katselmuksissa oli läsnä hammashuollon henkilökuntaa sekä Muotoiluakatemian tila- ja kalustesuunnittelun opiskelijoita. Tiedonhankinnan kautta sekä saadun palautteen avulla opiskelijat kokosivat teoriapohjan, jonka perusteella tehtiin kaksi opinnäytetyötä ja uuden odotustilan suunnitelma. Pia Tolvasen tekemän työn aihealueena olivat värit ja niiden kokeminen. Riikka Kyllösen työ käsitteli puolestaan valaistusta ja sen merkitystä. Korjausrakentamisen pääsuunnittelijana toimi Rakennussuunnittelutoimisto Turunen & Räisänen. Projektin viimeisessä vaiheessa toiset opiskelijat jatkoivat tiedon etsintää ja näin syntyi vielä kaksi opinnäytetyötä lisää. Hanna Nuopposen ja Riikka Kuosmasen kokosivat yhteen laajemman katsauksen keinoista, joilla voitaisiin säädellä ärsyketasoa odotustilassa. Näissä töissä esitellyille konsepteille ei tullut rajoitteita arkkitehtuurista, koska suunnitelmien pohjana ei käytetty rakennettuja tai olemassa olevia tilaratkaisuja. Näin syntyneet konseptit ja tiedot voivat toimia suunnittelun lähtökohtana tulevaisuudessa, kun rakennetaan uusia hammashuollon odotustiloja.

20 37 Sonkajärven kunta Sonkajärven kuntaan perustettavalle yritykselle konseptoitiin Puumi-hankkeessa ulko-ovimallisto. Hankkeessa toteutettiin uuden puisen ovimalliston kehitystyö sisältäen pääoven, sivuoven, varasto-oven ja kylmävarasto-oven. Kehitystyön lähtökohta oli tuotantolähtöinen. Kuopion Muotoiluakatemian opiskelijat Jenni Piirainen ja Jenni Salmi selvittivät, voidaanko suunnitelluilla tuotekonsepteilla ja tuotantotavalla saavuttaa haluttu osa alan markkinoista Suomessa. Hankkeessa syntyi uusi ovimallistokonsepti sekä suunnitelma siitä, kuinka tuotantolinja toimisi. Samalla tilaaja sai kokemusta siitä kuinka alkava yritys pystyi hyödyntämään muotoilun ja tekniikan menetelmiä kehitysprosessissaan. Työn ensimmäisessä vaiheessa määriteltiin yhteisesti tilaajan kanssa työn tavoitteet ja vaatimukset. Tässä vaiheessa työstettiin kattava määrä eri teeman mukaisia ovimalleja viivapiirrosmuodossa, jolloin esityksistä selvisi ovien muoto ja kuvioinnit sekä tarvittavat ikkuna- ja luukkuaukot. Seuraavaksi Savonia-ammattikorkeakoulun puuinsinööriopiskelijat perehtyivät ulko-oven rakenteeseen sekä oviteollisuuden käyttämiin liitosratkaisuihin ja liimoihin. Tässä vaiheessa tutkittiin rakennetasolla erään kilpailijan tuote ja tehtiin siitä tarvittavat analyysit. Tämä mahdollisti tuotannon simuloinnin sekä pystyttiin konkreettisesti kokeilemaan, oliko Tampereen teknillisessä yliopistossa kehitetty virtuaalitehtaan teoreettinen tuotantomalli mahdollinen. Tuotantoprosessia seuraamalla pystyttiin paikantamaan tuotannon ongelmapisteet ja löytämään parannettavat kohdat.

21 38 Iisalmen kaupunki Projektin tavoitteena oli kehittää Iisalmen kaupungille torikalusteita, sisältäen myyntikojun, opasteet, esityslavan ja myyntipöydät. Projektissa keskityttiin viemään eteenpäin torin kahvila ja grillirakennuksia, mutta myös torin esiintymislavasta tehtiin konsepti. Kalusteiden suunnittelusta päätettiin sen sijaan luopua, koska vanhat olivat hyvässä kunnossa ja ne saatiin huoltomaalattua. Aluksi Kuopion Muotoiluakatemian tila- ja kalustemuotoilun opiskelijat Taru Raatikainen, Iida Oksanen ja Katri Hartikainen määrittelivät työn tilaajan kanssa yhteisesti tavoitteita grillikahvion ja esiintymislavan konsepteille. Seuraavaksi opiskelijat tekivät muotoilu- ja suunnittelutyötä tukevaa selvitystyötä, sekä tutustuivat olemassa oleviin vastaaviin tuotteisiin ja markkinoilla oleviin malleihin. Määrittely- ja tutustumistyön pohjalta toteutettiin muotoilubrief, jonka pohjalta voitiin käynnistää varsinainen kehitystyö. Seuraavassa vaiheessa opiskelijat toteuttivat briefin pohjalta idealuonnoksia konseptimuotoiluperiaatteella. Opiskelijat tekivät luonnoksia grillikahviosta ja esiintymislavasta. Laadituista ehdotuksista järjestettiin katselmus Iisalmessa. Tämä tilaisuus tallennettiin nauhoittamalla, ja toisen vuosikurssin opiskelijat tekivät kommenttien pohjalta analyysin tutkivantoiminnan kurssille. Tämän vaiheen luonnoksista järjestettiin kaksi näyttelyä, yksi Iisalmen rakennusvirastossa ja toinen kaupungin kulttuurikeskuksessa. Näin kaupunkilaiset, jotka poikkesivat rakennusvirastossa tai kulttuurikeskuksessa, pystyivät tutustumaan sekä kommentoimaan laadittuja ehdotuksia, ja vaikuttamaan tätä kautta kotikaupunkinsa kaupunkikuvalliseen ilmeeseen. Saatujen kommenttien perusteella valittiin jatkokehitettävät aiheet ja Muotoiluakatemian opiskelijat jatkoivat suunnittelua. He laativat konsepteista uudet versiot ja ne esiteltiin Iisalmen kaupungin rakennusvirastolla. Katri Hartikainen teki esiintymislavasta opinnäytetyön ja Taru Raatikainen grillikahviosta. Näissä Kuopion Muotoiluakatemialle tehdyissä opinnäytetöissä muotoiluprosessia vietiin vielä pitemmälle ja suunnitelmissa huomioitiin parannusehdotukset. Järjestetyssä verkostoitumisseminaarissa haettiin yhteistyötahoja rakennusten valmistajaksi. Iisalmen kaupungilla on ajatuksena valmistuttaa rakennukset torin uusimisen yhteydessä kaupungin vuosijuhliin.

22 Suomen Viilutuotteet Oy Suomen Viilutuotteet Oy on pieksämäkeläinen perheyritys. Yritys koki hankkeen aikana sukupolvenvaihdoksen. Suomen Viilutuotteella on toimipisteet Pieksämäellä sekä Kirkkonummella. Pieksämäellä sijaitsevat tehtaan viilutuotanto sekä muotopuristustehdas. Yrityksellä on pitkät ja ansiokkaat perinteet suomalaisen sekä skandinaavisen huonekaluteollisuuden alihankkijana. Puumi-hankkeessa yritykselle kehitettiin terassikalustekonsepti sekä tehtiin tuotehakua uusille, muotopuristustekniikalla valmistettaville pienkalusteille ja sisutustuotteille. Terassikalustesarjaa lähti suunnittelemaan Kuopion Muotoiluakatemian opiskelija Nadja Travina ja pienkalusteita sekä sisustustuotteita Kristiina Suominen, Katri Pitkänen ja Kati Lehtoranta samasta oppilaitoksesta. Ensimmäisessä vaiheessa tutustuttiin tuotantotekniikkaan ja viilutuotteisiin sekä aloitettiin konseptointityö säilytys-, tarjoilu- ja lastenkalustekokonaisuuksista. Seuraavassa vaiheessa aloitettiin terassikalustesarjan muotoilutyö. Opiskelijat tuottivat runsaasti idealuonnoksia, joista tilaaja pystyi hyvin valitsemaan jatkokehitettävät ideat. Tämän jälkeen valittuja idealuonnoksia muotoiltiin eteenpäin. Konsepteista tehtiin 3D-mallinnuksia sekä tehtiin ehdotuksia tuotteiden yksityiskohdiksi ja rakenteiksi joilla oli merkitystä tuotteiden käytettävyyteen ja ulkonäköön. Tilaajalle esitellyistä mallinnuskuvista selvisivät tuotteiden pääasiallinen rakenne, muoto ja materiaalit. Seuraavissa kahdessa vaiheessa tuotteiden muotoilutyö eteni prototyyppivaiheeseen saakka. Siitä yritys pystyy jatkamaan tuotteidensa kehittämistä ja tuotantoon saattamista. Ensin opiskelijat valmistivat säilytys- ja tarjoilukalusteista sekä terassikalustekonsepteista 1:1 hahmomalleja. Mallien avulla oli mahdollista selvittää tuotteiden käytettävyyttä, ergonomiaa sekä valmistettavuutta. Pienesineiden hahmomallit valmistettiin Kuopion Muotoiluakatemiassa. Terassikalusteen mallit valmistettiin Suomen Viilutuotteet Oy:n Kirkkonummen ja Pieksämäen yksiköissä, joissa kalusteiden suunnittelija Nadja Travina suoritti työharjoittelunsa. Terassikalustemallien perusteella valittiin jatkoon menevät konseptit. Pienesineiden osalta tehtiin tarkemmat 3D-mallinnukset, joita tilaaja esitteli kansainvälisille yhteistyökumppaneilleen. Yritysprojektin päätteeksi terassikalustekonsepteista valmistettiin vielä prototyypit, jotka esiteltiin syksyllä 2007 Habitare huonekalu- ja sisustusmessuilla Helsingissä. Jo aiemmin tuolin rungosta oli valmistettu mallikappale. 41 Nyt materiaaleina käytettiin lopputuotteeseenkin tyypitettyä ruostumatonta terästä. Tuolien jalkarakenteet valmistettiin Kuopion Muotoiluakatemiassa ja pöytien jalkarakenne tilattiin valmiina. Messujen jälkeen tuotteet menivät vielä Savonia-ammattikorkeakoulun puutekniikan testauslaboratorioon säänkestotestaukseen. Sääkaappitestauksia tekivät Savonian insinööriopiskelijat Jaana Voutilainen ja Ossi Töllikkö. Pienesineiden osalta kehitystyö keskeytettiin ja jäätiin odottamaan mahdollisten ostajien kommentteja.

23 42 Helmi-Kaluste Oy Helmi-Kaluste Oy on leppävirtalainen keittiö- ja kodin kiintokalusteita valmistava yritys. Puumi-hankkeessa yritykselle kehitettiin uusia tuotekonsepteja apteekkikalusteiksi sekä hammashuollon kalustemallistoksi. Apteekkikalusteita suunnitteli Kuopion Muotoiluakatemian opiskelijat Teemu Natunen ja Jaakko Rautiainen. Hammaslääkärikalusteita muotoili puolestaan Tuuli Turunen, Timo Karvonen, Kati Hintsala sekä Nyyti Ahola. Kehitysprojektin aikana toteutettiin uuden, apteekkiin soveltuvan palvelutiski- ja myyntihyllyjärjestelmän konseptointityö sekä uuden hammashuoltotilan toimenpidehuoneen kiintokalusteiden konseptit. Projektin aluksi määriteltiin tavoitteet konseptointityölle sekä tutustuttiin yrityksen toimintatapaan ja kilpaileviin tuotteisiin. Toisessa vaiheessa Muotoiluakatemian opiskelijat ideoivat molemmista aihepiireistä neljä eri kokonaisuutta, jotka esiteltiin sitten työn tilaajalle. Suunnittelutyön tueksi tehtiin kyselytutkimus. Apteekkikalusteista tehtiin kysely Kuopion apteekkareille ja hammaslääkärikalusteista Kuopion kaupungin hammashuollon henkilökunnalle. Kyselyjen tulokset esiteltiin konseptien katselmustilaisuudessa, jotta saatiin mahdollisimman laaja käsitys jatkoon valittujen mallien ominaisuuksista. Kolmannessa vaiheessa suunnittelua jatkettiin ja täsmennettiin. Kaikki konseptimallit tehtiin 3D-muotoisiksi esityksiksi joissa kalusteita pystyi tarkastelemaan yksittäisinä kalusteina tai ne olivat sijoitettu kuvitteelliseen tilaan. Vaiheen päätteeksi valittiin edelleen kehiteltävät mallit. Seuraavassa vaiheessa työn tilaaja teki päätöksiä rakenteista ja tuotteiden valmistusmenetelmistä sekä käytettävistä materiaaleista. Tässä vaiheessa kalustekokonaisuuksista tehtiin lisää mallinnuskuvia, joita hyödynnettiin tuotteiden esittelymateriaaleissa. Muotoiluakatemian opiskelijat Reetta Saastamoinen ja Katri Pitkänen toteuttivat kalustekokonaisuuksista myös animaatiot. Niissä kalusteet on sijoitettu kokonaisuutena lopullista käyttötilannetta vastaaviin tiloihin. Helmikalusteen kalustekokonaisuudet olivat mielenkiintoinen oivallus valmistaa kyseisiin käyttötarkoituksiin mallistot, jolloin toimituksissa päästään soveltamaan yrityksen osaamista sarjatyönä valmistettavista kiintokalusteista. Tämän tyyppiset kalusteet valmistetaan usein puusepän uniikkityönä kohteeseen. Helmikalusteen uusissa kalustekonsepteissa huomioitiin tuotteiden modulaarisuus, eli osia yhdistelemällä tuotteita voidaan muunnella kohteen mukaan. Kalusteiden tuotekehityksessä on huomioitu myös niiden asennettavuus, käytettävyys sekä huolto. Tuotteet valmistetaan kennolevystä, joiden lujuusominaisuudet liitosten ja kasausjärjestelmien osalta täytyy vielä testata. Testaukset tullaan suorittamaan Savonia-ammattikorkeakoulun puutestauslaboratoriossa Kuopiossa. Puumihanke loi yritykseen toimintatavan, jossa testaustoiminta kytkeytyy tiiviisti yrityksen tuotekehitystoimintaan.