Yhteisöllisyys Tekevän yhteisöllisyys tarkoittaa työyhteisön tukea yksilön menestykselle ja tukea hänen kaikkien voimavarojensa käyttöön saamiselle.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yhteisöllisyys Tekevän yhteisöllisyys tarkoittaa työyhteisön tukea yksilön menestykselle ja tukea hänen kaikkien voimavarojensa käyttöön saamiselle."

Transkriptio

1

2

3 TOIMINTA-AJATUS Tekevän tarkoituksena on yksilön työ- ja toimintakyvyn parantuminen työn avulla yksilön ja yhteiskunnan kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. VISIO Tekevä on yksi johtavista työn avulla tapahtuvan kuntoutumisen ja valmennuksen osaajista Suomessa sekä arvostettu sosiaalisen yritystoiminnan toteuttaja ja kehittäjä Jyväskylän alueella. PERUSTAJAT Invalidiliitto ry Jyvälän setlementti ry Jyväskylän Katulähetys ry Jyväskylän kaupunki Jyväskylän maalaiskunta Jyväskylän seudun mielenterveysseura ry Kuurojen Liitto ry Sininauhaliitto ry ARVOT Yhteisöllisyys Tekevän yhteisöllisyys tarkoittaa työyhteisön tukea yksilön menestykselle ja tukea hänen kaikkien voimavarojensa käyttöön saamiselle. Yksilöllisyys Yksilöllisyys on Tekevän kaiken toiminnan läpäisevä periaate, joka mahdollistaa yksilön tarpeista lähtevän valmennuksen ja tasaarvon. Monipuolisuus Monipuolisuus on kyky vastata erilaisiin tarpeisiin ja haasteisiin erilaisissa tilanteissa ja muuttuvassa toimintaympäristössä. Tavoitteellisuus Tavoitteellisuus on tietoista toimintaa kohti yhteisesti sovittuja päämääriä. Vastuullisuus Vastuullisuus on sisäistä vastuuta itsestämme, toisistamme ja työyhteisön hyvinvoinnista sekä ulkoista vastuuta toimintaedellytyksistä. Sisältö Toimitusjohtajan katsaus 4 Sosiaalisen eheyden yhteiskunta 5 Peruspalvelut ja kehittämistoiminta 12 Henkilöstötilinpäätös Tekniset asiat 19 Talouskatsaus vuodelta Yhteisövalmennus - jaettua ymmärrystä etsimässä Yhteistyössä on voimaa 25 Masennuksen alhosta ponnahdus Pompusta opiskelemaan - Leila Mustosen tarina 27 Petroskoin konservatoriosta Onkapannu 8:aan - Alexander Kallion tarina 29 Sattui Tekevällä Työvalmennussäätiö Tekevän hallitus ja valtuuskunta 33

4 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS VUOSI 2004 oiminnallisesti vuosi 2004 toteutui pääosin toimintasuunnitelman mukaisesti. Toimintaympäristössä merkittävää oli Jyväskylän työvoiman pal- Tvelukeskuksen perustaminen alkuvuodesta Palvelukeskuksen toiminnalle kohdistui ja kohdistuu edelleen suuria odotuksia. Sen moniammatillinen osaaminen ja mahdollisuus tehdä ostopalvelusopimuksia palvelutuottajien kanssa mahdollistaa myös valtion rahoituksen kasvun työllisyyden hoidossa Jyväskylän seudulla. Säätiölle palvelukeskus on tärkeä yhteistyökumppani. Uuden toimijan tulo vaikuttaa monella tavalla palvelujärjestelmän toimintaan. Tulevaisuudessa on tärkeätä, että kukin toimija löytää oman paikkansa ja roolinsa palvelujärjestelmässä. Seudullisen työllisyydenhoidon osalta kielteinen asia oli ESR -rahoituksen väheneminen. Säätiö pystyi Wire -projektin rahoituksella jatkamaan toimintaa Uuraisilla ja sekä aloittamaan työvalmennustoiminnan Petäjävedellä. Molemmat kunnat ovat olleet hyvin tyytyväisiä yhteistyöhön Tekevän kanssa. Loppuvuodesta tuli kuitenkin tieto, että vuodelle 2005 ei ESR -rahoitusta ollut enää mahdollista saada. Erityisesti pienten kuntien taloudelliset edellytykset työllisyyden hoidolle ilman ulkopuolista rahoitusta ovat hyvin rajalliset. Tältäkin osin katseet kohdistuvat ainakin osittain työvoiman palvelukeskuksen suuntaan. Vuoden 2004 alussa voimaan tullut laki sosiaalisista yrityksistä ei tuonut riittäviä edellytyksiä sosiaalisen yritystoiminnan käynnistämiselle. Toivottavaa olisi, että lakiin tehtäisiin pikaisesti muutoksia, jotta pitkään valmisteltu ja odotettu laki vastaisi sille asetettuihin odotuksiin nykyistä paremmin. Jyväskylän väkiluku kasvaa edelleen yli tuhannella henkilöllä vuodessa. Myös työpaikkojen määrä on ollut voimakkaassa kasvussa. Samaan aikaan työttömyys on pysynyt sitkeästi yli kymmenessä prosentissa. Erityisesti rakenteellinen työttömyys on yhä enem- män myös sosiaalinen ongelma. Markkinat eivät yksin kykene työttömyyttä oleellisesti vähentämään. Edelleen tarvitaan myös valtion, kuntien ja kolmannen sektorin mukanaoloa työllisyyden hoidossa. Jyväskylän seudulla on vahva yhteisen tekemisen perinne. Toivottavasti yhteistyö jatkuu ja kehittyy edelleen. Koko Jyväskylän seudun kattava työllisyysstrategia voisi olla seuraava vaihe. Lämpimät kiitokset kaikille yhteistyökumppaneille ja Tekevän henkilökunnalle kuluneesta toimintavuodesta. Harri Halttunen Toimitusjohtaja 4

5 SOSIAALISEN EHEYDEN YHTEISKUNTA Jorma Niemelä Työvalmennussäätiö Tekevän valtuuskunnan puheenjohta lemme luoneet henkisesti, sivistyksellisesti, sosiaalisesti, kansanterveydellisesti, taloudellisesti ja poliittisesti uskomattoman upean Suomen. Olem- Ome koolla kysymässä, mikä tämän Suomen suunta on tulevaisuudessa. Laman kurimus 1990-luvulla osoitti sen, että hyvinvointivaltiolla ei ole tulevaisuutta ilman dynaamista, innovatiivista ja yhä enemmän osaamiseen perustuvaa taloutta luvun alussa eli tällä vuosikymmenellä olemme uuden läksyn edessä. Hyvinvointivaltion vaikeimmat pulmat osoittavat, että me emme tule toimeen ilman elävää kansalaisyhteiskuntaa. Hyvinvointiyhteiskuntamme koostuu kolmesta ulottuvuudesta. Hyvinvointiyhteiskunnan syntymisen edellytys ja sen jatkon tae on elävä ja toimiva kansalaisyhteiskunta 1. On vaikea kuvitella pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaa ilman dynaamista taloutta. Kolmas kivijalka on uudistuva hyvinvointivaltio eli julkinen sektori, valtion ja kuntien toimintaa. Viime aikoina on kyetty myös osoittamaan, että talouselämä tarvitsee toimiakseen sosiaalista pääomaa. Luottamus, arvot ja vuorovaikutus viriävät ja elävät kansalaisyhteiskunnassa ja ihmisten välisessä kaikkinaisessa vuorovaikutuksessa. 2 Näillä kolmella on keskinäinen kohtalonyhteytensä; ne kaikki tarvitsevat toinen toisiaan. Ja edelleen: ne eivät voi korvata toisiaan. Hyvinvointivaltion on huolehdittava keskeisistä hyvinvointipalveluista. Kansalaisyhteiskunnan ja järjestöjen palveluilla ei niitä voida kattavasti ja pitävästi korvata, ei myöskään seurakuntien diakoniatyöllä. Perhe- ja sukuyhteydet ovat edelleen merkittäviä. Ihmisen keskeisin kasvun paikka on koti. Ihminen saa keskeisimmän tukensa sukuja perheyhteisöiltä siitäkin huolimatta, että julkinen puhe keskittyy ihmissuhteiden kipeyteen, eroihin, uusperheisiin ja sinkkuuteen. Tutkimusten mukaan valtaosa suomalaisista, kolme neljännestä, kokee saavansa edelleenkin tärkeimmän sosiaalisen tukensa suvulta ja perheeltä. 3 Hyvinvointivaltio tarvitsee perustaksi kansalaisyhteiskunnan etiikan Jossakin vaiheessa tuntui siltä, että yhteiskunnallisessa keskustelussa hyvinvointivaltion palveluja piti perustella sillä, että ne ovat välttämätön edellytys myös taloudelle. Väittämä on sinänsä totta, mutta keskinäisen riskinjakamisen yhteiskunta voidaan mielestäni pitää perustellusti arvona itsessään. Pohjoismainen hyvinvointivaltio syntyi protestanttisen kristillisyyden lähimmäisvastuun ja työväenliikkeen solidaarisuuden eetokselle. Ihmisten tasa-arvoa, kohtuullisen tasaista tulonjakoa ja universaaleja palveluita edustava hyvinvointivaltio tarvitsee tuekseen vankan moraalisen, eettisen ja poliittisen pohjan. Kristillisessä etiikassa asia kiteytetään kultaisessa säännössä: Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille (Matt. 7:12). Sääntö esiintyy eri muodoissaan eri kulttuureissa. Martti Luther kutsui sitä koko maailman laiksi. Kultaista sääntöä voi pitää etiikan ja yhtä lailla sosiaalipolitiikan yleisenä koetinkivenä: miltä tämä päätös tai ratkaisu minusta tuntuisi ja minulle merkitsisi, jos eläisin kyseisessä tilanteessa, esimerkiksi asunnottomana tai työttömänä? Kultaisen säännön noudattaminen rakentaa vastavuoroisuutta ja luottamusta. Se sitouttaa yksilöt, yhteisöt, yritykset ja julkisen sektorin yhteisvastuuseen. Hyvinvointivaltio tarvitsee tuekseen nyt ja sen tulevassa murroksessa yhteisvastuuta, lähimmäi- 5

6 senrakkautta, sosiaalisuutta ja solidaarisuutta korostavan kansalaisyhteiskunnan. Kysymys ei ole vain politiikasta, prosenteista ja paikkamääristä, vaan kaikessa kansassa ja elävässä elämässä toteutuvasta huolenpidon ja yhteisvastuun kulttuurista siis arvoista ja asenteista. Meidän on vahvistettava hyvinvointivaltion kansalaisyhteiskuntaperustaa. Hyvinvointivaltio luotiin ja se elää parhaiten solidaarisuuden ja lähimmäisvastuun yhteiskunnassa. Ongelmia syntyy, jos yritämme yhdistää itsekkään kulttuurin ja yhteisesti rakennetun hyvinvointivaltiojärjestelmän. Hyvinvointivaltio muuttuu saalistusvaltioksi, mikä repii sen sekä taloudellisesti että sisällöllisesti. Maapalloistuminen merkitsee myös sitä, että me joudumme entistä enemmän ottamaan huomioon myös taloudellisessa kilpailussa muut maat ja niiden kansalaiset. Muiden muassa reilut kansainvälisen kaupan pelisäännöt voivat joutua ristiriitaan omien hyvinvointitavoitteittemme kanssa. Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus Hyvinvointivaltiolla on laaja kannatus niin kansan, päättäjien kuin myös talouselämän parissa 4. Kysymykset koskettavat enemmänkin sitä, millaisten paineiden alla hyvinvointivaltio on tulevaisuudessa. Monet, ml. pääministeri Matti Vanhanen, ovat tiivistäneet haasteet kahteen: toinen on globalisaatio, toinen väestön ikääntyminen. Niin ikään yhteiskunnallisessa keskustelussa on ollut esillä kysymys hyvinvointivaltion rajoista: mikä on yksilön ja mikä julkisen vallan vastuulla. On myös esitetty, että sosiaaliturva passivoi siihen turvautuvat ihmiset ja sosiaaliturvaan tarvittavat verot passivoivat taas työssäkäyvät ihmiset yrittämästä ja että työvoimakustannukset kaikkine veroineen ja maksuineen ovat kestämättömät globaalissa kilpailussa. Vielä oleellisempi kysymys on se, millainen on unelmamme hyvinvointiyhteiskunnasta. Kiistämättä talouden merkitystä on kysyttävä, arvostammeko tasa-arvoa, sosiaalista turvallisuutta, keskinäistä luottamusta ja suvaitsevaisuutta. Onko meillä unelma sosiaalisesti eheästä yhteiskunnasta niin, että unelma perustuu arvoihin, ei sosiaalisen eheyden välineellisestä merkityksestä muille päämäärille? Mitkä voisivat olla suurimmat sosiaalisen eheyden uhkatekijät? Otan esille muutamia haasteita. Raha vai mammona? Elinkeinoelämä tarvitsee pääomahuoltonsa. Mitä enemmän talouselämästä päättää kasvoton ja isänmaaton mammona, sitä terävämmin katkeaa työtä tekevien ihmisten ja omistavan tahon yhteys. Rahalla on hyväksyttävä intressinsä taloudellinen voitto, mutta päätöksenteossa pitäisi tapahtua intressivertailu muiden intressien kanssa. Globalisaatio on aiheuttanut ja tulee jatkossakin aiheuttamaan työelämässä turvattomuutta. Mitä näkymättömimpien ja kasvottomimpien voimien uhrina työntekijät kokevat olevansa, sitä järjettömämmältä jotkut toimenpiteet tuntuvat esimerkiksi kannattavien tehtaiden lopettaminen. Hyvältä työltä riistetään arvo. Toinen tämän ajan riskeistä on se, että markkinoiden kieli hegemonisoi yhä useampia elämänalueita. Vika ei ole talouden. Kysymys on sivistyksemme vahvuudesta ja siitä, kykenevätkö politiikka, hallinto, kulttuuri, kirkko jne. jäsentämään omia maailmojaan yhtä vahvasti kuin talous omaansa. 6

7 Tavaratuotannon logiikka kädestä kiinni pitämiseen? Tutkimusten mukaan terveydenhuoltomme on kokonaisuutena teknisesti tehokasta, tuottavaa ja taloudellisia. Terveydenhuollon voimavarat suhteutettuna bruttokansantuotteeseen olivat vuonna 2002 runsaat seitsemän prosenttia eli huomattavasti vähemmän kuin vastaavissa vauraissa länsimaissa. Tuoreimmassa viidentoista vanhan EU-maan vertailututkimuksessa suomalaiset olivat kaikkein tyytyväisimpiä terveydenhuoltoonsa. Keskeisimmäksi ongelmaksi Suomessa nousevat poikkeuksellisen suuret terveyserot, jotka määräytyvät sosiaalisen aseman mukaan. Koulutuksella, elämäntavoilla ja monilla muilla taustatekijöillä on merkitystä terveydelle, mutta suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä erityisesti yksityislääkärijärjestelmän ja työterveyshuollon kautta suosii rikkaita tai hyvätuloisia. 5 Kiinnostavaa on myös se, että sosiaalihuollossa yleiskuva on jokseenkin samankaltainen. Suomen sosiaalimenot ovat hieman alle EU:n keskitason, tuloerot ovat kansainvälisissä vertailuissa pienet ja köyhyys vähäistä. Hyvinvointijärjestelmämme on siis kohtuullisen tehokas. Lähikuvassa paljastuu se, että meidän köyhämme ovat muiden Pohjoismaiden ja Manner-Euroopan maiden köyhiä köyhempiä: suomalaisen yhteiskunnan todellisia kipupisteitä ovat muun muassa pitkäaikaistyöttömien ja köyhien lapsiperheiden määrä ja asema. 6 Totta kai sekä sosiaali- että terveydenhuollon järjestelmästä löytyy paljon epätarkoituksenmukaisia ja tehottomia toimintoja. Niin ikään kuntatalouden ongelmat vaativat ratkaisua. Mielestäni on kuitenkin huolestuttavaa, jos kilpailutusta ja palveluiden markkinoistumista ajetaan yksisilmäisesti kaikkeen sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja sen kaikkien ongelmien ratkaisemiseen. On alueita, varsinkin palveluiden bulkkituotannon alueilla, joihin kilpailutus sopii. Mutta on myös alueita, joille kilpailutus ja tavaratuotannon logiikka sopivat huonosti tai ei ollenkaan. Näitä 7 ovat mm. 1. Palvelut, joissa on kyse elämän suunnasta 2. Palvelut, jotka perustuvat asiakkaan omaan osallistumiseen ja vuorovaikutukseen ja jossa prosessin kulkua ja päättymistä ei voida ennustaa 3. Palvelut, joiden tulee olla koko ikävaiheen kestäviä (esimerkiksi lasten ja nuorten ihmissuhteiden turvattomuudesta nousevia ongelmia ei tule hoitaa pätkäsijoituksilla kilpailutilanteen mukaan) 4. Palvelut, joissa on kyse kokonaisvaltaisesta ketjusta ja osaamisen hallinnasta (erityisesti pienille vammais- tai sairausryhmille vuosikymmenten varrella kehitetyt palvelut) 5. Palvelut, joihin oleellisesti liittyy vertaisryhmätuki ja identiteettityö 6. Palvelut, jotka voidaan toki tuotteistaa, mutta jossa tuotteistaminen trivialisoi tai banalisoi inhimillisen elämän (voisimmeko pitää huostaan otettua lasta kädestä kahdeksan minuutin sijasta viisi minuuttia?) Tuskin kukaan meistä haluaa palata elätehoidon eli huutolaistoiminnan aikoihin, mutta silti sosiaalihistoriallisesti elätehoidossa ja nykymenossa on hämmästyttävän paljon samoja piirteitä. 8 Yksityistä palvelutuotantoa, kustannustehokkuutta, oikeaa hinta-laatu-suhdetta ja kilpailutusta ei tule vierastaa, mutta markkinoistumista ei pidä nähdä kaikkia ongelmia ratkaisevana eikä kaikkiin toimintoihin soveltuvana. Yhteiskuntapoliittisesti on pidettävä myös huoli siitä, että sosiaali- ja terveyspalvelujen markkinoistuminen ei kasvata epätarkoituksenmukaisesti palveluja juuri siellä, mistä on saatavilla eniten taloudellista voittoa. Molemmilla puolin, sekä sosiaali- että 7

8 terveyspalveluissa, ongelmat kohdistuvat nimenomaan väestömme köyhimpiin. Ne palvelut eivät ole niitä seksikkäimpiä eikä siellä ole edes tungosta toimijoista. On myös arvioitava eettisesti se, saako ja jos saa niin kuinka pitkälle ja millä pelisäännöillä ihmisen hätää alistaa yksityiseen voitontavoitteluun. Tulevaisuudessa yksityinen palvelutuotanto tulee laajenemaan sosiaali- ja terveydenhuollossa. Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyön tulee perustua pitkäjänteiseen kumppanuuteen. Ihmisen ja hoivaprosessin kannalta kaikkein arimmilla alueilla tulisi neuvottelumenettelyä laajentaa nyt kun hankintalainsäädäntöä uudistetaan. Yhteiskunta tarjoaa monille niin sanotun viimesijaisen turvan paitsi joidenkin kaikkien verkkojen läpi putoavien kohdalla järjestöt 9. Laman aikana leikattiin kaikkien köyhimpien palveluista ja etuuksista. Yhteiskuntamme sosiaalisen eheyden kannalta ei ole kovinkaan mairittelevaa se, että järjestelmämme toimivan kaikkein huonoimmin kaikkein köyhimpien kohdalla. Siksi keskustelun sosiaali- ja terveydenhuollosta tulisi perustua oikeisiin lähtökohtatietoihin, oikeisiin ongelmien paikannuksiin ja myös sen alueen sisäisen logiikan tuntemukseen. Sosiaalinen syrjäytyminen Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton viime viikolla julkaisema Sosiaalibarometri paikansi suomalaisen yhteiskunnan kipupisteitä. Hyvinvoinnin kokonaistilanteen on arvioitu kohentuneen 1990-luvun loppupuolelta lähtien. Kehityksen kääntöpuoli on se, että pitkäaikaistyöttömien, mielenterveysongelmaisten ja päihdeongelmaisten tilanne on pysynyt huonona ja suhteellisesti ottaen heikentynyt verrattuna muuhun väestöön. 10 Eräs keskeinen kysymyksenasettelu on kosketta- nut hyvinvointivaltion rajoja. Kysymys on tiivistynyt siihen, mikä vastuu on yksilöllä ja mikä julkisella vallalla yksilön hyvinvoinnista. Kysymyksenasettelu ei ota huomioon ihmisten eriarvoisuutta resurssien ja mahdollisuuksien suhteen. Henkilöllä, joka pystyy vastaamaan omasta elämästään ja menestyksestään, on usein laaja sosiaalinen verkosto tukea antavasta perheestä ja suvusta lähtien. Monilla elämänhallintansa kanssa vaikeuksissa elävällä henkilöllä puolestaan ei ole juurikaan kannattelevia verkostoja tai pahimmillaan heillä on destruktiivisia, tuhoavia verkostoja. Hyvinvointivaltion palveluverkostot joutuvat sijaisverkostojen asemaan. Kun puhutaan sosiaalisen vastuun rajoista, saatetaan nämä ihmiset leimata vastuuttomiksi ja työhaluttomaksi, jotka kyllä voisivat elää toisin, jos vain päättäisivät. Sosiaalityön tavoitteena on yhä selkeämmin voimaannuttamisen funktio. Sosiaalinen kuntoutuminen elämänkriisien jälkeen onnistui aikaisemmin monien väestöryhmien kohdalla paremmin siksi, että työllistyminen oli työhaluiselle ihmiselle lähestulkoon aina mahdollista. Laajentunut ja pitkittynyt pitkäaikaistyöttömyys on yhteiskuntamme keskeisiä ongelmia. Kerran koetun työttömyyden on todettu laajoissa pitkäaikaistutkimuksissa iskevän ihmiseen syvät arvet, eivätkä yksilöt tahdo toipua työttömyyskokemuksistaan vaikka saisivatkin työtä. Kerran koettu työttömyys seuraa ihmisten mieltä ja alentaa psyykkistä hyvinvointia, niin ettei se palaa enää entiselle hyvinvoinnin tasolle vaikka yksilö työllistyisikin. Vain erittäin olennainen tulo- ja hyvinvointitason kasvu voi luoda korjaavan kokemuksen. 11 Viime vuosina on vaikeimpaan työttömyyteen vammaisten ja vajaakuntoisten kohdalla etsitty ratkaisua mm. sosiaalisista yrityksistä. Lain valmistelussa otettiin huomioon mahdollinen kilpailun vääristyminen. Koko keskustelussa mentiin väärään retoriikkaan. Lain perusteluissa olisi tullut ilmaista tasan 8

9 tarkkaan päinvastainen yhteiskunnallinen tavoite: sosiaalinen yritystoiminta ja siihen annettava tuki ovat pyrkimystä oikaista kilpailun vääristymiä yksilö- ja yritystasolla. Kysymys on yhteiskunnallisesta tasa-arvosta ja oikeudenmukaisuudesta. Vajaakuntoinen tai muutoin heikossa työmarkkina-asemassa olevat eivätkä heidän työyhteisönsä kykene kilpailemaan markkinoilla ilman erityistä, huomattavaa tukea. Kun lähdettiin ehkäisemään kilpailun vääristymiä eikä oikaisemaan kilpailun vääristymiä, laista ja sen toteutuksesta tuli torso. Uskon, että meillä olisi kosolti keinoja, joilla sekä sosiaalinen yritystoiminta aidosti mahdollistettaisiin että yhteiskuntavastuuta kantaville yrityksille annettaisiin mahdollisuus toimia sosiaalisesti. Voisimme esimerkiksi kokeilla palveluseteliä, jolla työntekijän vajaakuntoisuus kompensoitaisiin työnantajalle. Tämä olisi alueellisestikin tasa-arvoinen järjestelmä. Sivistyksellinen syrjäytyminen Suomi on luonut menestystarinan myös koulutuksessa. Se näkyy niin peruskoulutuksessa kuin myös korkeakoulujemme kohdalla. Aivan kuten sosiaalija terveydenhuollossa myös sivistyspuolella meillä on syrjäytyvien ongelma. Perustavanlaatuinen virhe hyvinvointivaltion rakentamisessa oli unohtaa, sivuuttaa tai jättää liian vähälle huomiolle se, että ihmisen käyttäytyminen perustuu ei vain talouteen ja palveluihin vaan myös elämää jäsentäviin merkitysrakenteisiin. Mitä vaikeimmista ja monimutkaisimmista sosiaalisista ongelmista on kyse, sitä useimmin palveluiden ja sosiaaliturvaetuuksien hyöty katoaa, jos nämä merkitysrakenteet eivät muutu. Ne itse asiassa ylläpitävät ongelmaa. Merkitysrakenteisiin vaikuttaminen on siinä mielessä pulmallista, että niihin ei onneksi voi vai- kuttaa hallinnollisilla määräyksillä, pakolla tai rangaistuksilla. Voidaan vain luoda edellytyksiä merkitysrakenteiden uudistumiselle ja kypsymiselle. Yhtä lailla kuin sosiaalinen ja terveydellinen syrjäytyminen on uhka yhteiskuntamme sosiaaliselle eheydelle, niin myös sivistyksellinen syrjäytyminen on otettava vakavasti. EU nostaa elinikäisen oppimisen tavoitteeksi personal fulfilment, active citizenship, social inclusion and employability, tässä järjestyksessä. Tästä voisimme ottaa oppia nyt laajemmin koulutuspolitiikassamme. Mielestäni rikkaasta, tasapainoisesta elämästä nousee aktiivinen kansalaisuus, yhteys ja osallisuus ja lopulta myös taloudellinen toimeliaisuus. Kulttuurillemme, nimettäköön sitä vaikka toiseksi moderniksi, on leimallista myös toivon katoaminen monien ihmisryhmien kohdalla. Osallisuus ja siitä nouseva luottamus virittävät toivon. Ulkopuolisuuden, osattomuuden ja kuulumattomuuden tunteet synnyttävät epätoivoa, kyynisyyttä ja välinpitämättömyyttä. Ne sulkevat tulevaisuushorisontin. Tätä ilmentävät mm. aika laajat masennuksesta kärsivien luvut tämän päivän Suomessa. 12 Kasvatustieteen professori Veli-Matti Värri on kiinnittänyt huomiota myös siihen, että ajallemme on leimallista myös transsendentin katoaminen. Olemme vailla toivon horisonttia on sitten kyse uskonnosta, politiikasta tai hyvän elämän ideasta, jos kaikessa viittaamme vain itseemme, taloudellisiin arvoihin ja tämänpuoliseen. 13 Peruskoulumme tarjoaa yhtäläiset mahdollisuudet, mutta sekään ei kykene tyystin poistamaan mm. perhetaustan ja sitä kautta monien ylisukupolvisten tekijöiden vaikutusta koulumenestykseen ja elämän rakentumiseen. Syrjäytymiskierteen katkaisemiseksi ei auta välttämättä pelkkä ammatillinen koulutus; pohjalle tarvitaan sivistys- ja tietoyhteiskunnan peruseväitä. 9

10 Kansalaisyhteiskunnan kehityssuunnat ja ongelmien yksilöllistyminen Vaikka meillä on maailman vankimpia poliittisia demokratioita ja vaikka olemme väittäneet olevamme järjestöjen luvattu maa, molemmilla alueilla on syytä huoleen. Poliittinen osallistuminen on vähäisempää ja suhtautuminen poliittiseen osallistumiseen kielteisempää meillä kuin muissa Pohjoismaissa. Äänestysprosentit ovat paitsi pohjoismaalaisittain, myös länsieurooppalaisittain matalia. Puoluejäseniä on noin kahdeksan prosenttia aikuisväestöstä, nuorista vain 2-3 prosenttia. Vain neljä prosenttia aikuisväestöstä on erittäin lähellä jotakin puoluetta. Aktiivisesti puolueissa toimivia 1-2 prosenttia. Luottamus puolueisiin on vähäistä, hyvin tai melko suurta se on vain kymmenellä prosentilla. 14 Sama koskee järjestötoiminnan tulevaisuutta. Suomalaisilla nuorilla on hyvät yhteiskunnalliset valmiudet tietojen ja taitojen osalta. Ne eivät johda kuitenkaan sellaisiin kansalaisasenteisiin, jotka kannustavat yhteiskunnallisen osallistumiseen ja toimintaan. Suomen nuoret ovat kaikkein vähiten kiinnostuneita politiikasta eivätkä korosta kansalaistoiminnan tärkeyttä. Yhteiskunnalliseen toimintaan Suomen nuoret ottavat osaa poikkeuksellisen vähän. Olemme kasvattaneet yhteiskunnallisesti valveutuneen nuorison, joka kuitenkin on haluton osallistumaan esimerkiksi sosiaaliseen vapaaehtoistoimintaan. 15 Suomen kouluissa ei ole kouluneuvostoja ja oppilaskuntatoimintaan otetaan vähän osaa. Yhteiskunnallista opetusta Suomessa annetaan erityisen vähän. Suomalaiset nuoret keskustelevat yhteiskunnallisista asioista silmiinpistävän vähän aikuisten kanssa, eivätkä opettajat korosta poliittiseen keskusteluun osallistumisen tärkeyttä. Kotipakkakuntien ongelmien ratkaisemiseen nuoret eivät osallistu. Ylipäätään nuorille annetaan hyvin vähän mahdollisuuksia muodostaa asioista omia perusteltuja mielipiteitään ja vaikuttaa päätöksentekoon. Samalla kyky sietää erilaisia mielipiteitä ja sovitella erilaisia näkemyksiä toisiinsa jää kehittymättä. 16 Olen henkeen ja vereen saakka järjestömies. Minua huolettaa kuitenkin se keskustelu, jossa vaaditaan suurempaa vastuuta kansalaisyhteiskunnalle. Sosiaalija terveysjärjestöjen tehtävä on rakentaa mosaiikki, jossa täsmäkohdennetaan toiminta ja puolesta puhuminen juuri siihen omaan, tiettyyn väestöryhmään. Juuri tässä on järjestöjen voima ja mahdollisuus. Ei järjestöjen tehtäväksi tule eikä voi antaa kokonaisvastuuta kaikesta kansasta. Hyvinvointivaltion tehtävä on huolehtia kattavasta freskosta, joka universaalisti huolehtii koko kansan sosiaaliturvasta ja palveluista. Mikäli sosiaalinen vastuuntunto edelleen heikkenee, kansalaisyhteiskunnan vastuunkanto on entistä heikommalla tolalla. Kun on tutkittu viimeaikaisia yhdistysten perustamisia, on paljastunut havahduttava seikka. Eriarvoisuutta ja erilaisia sosiaalisia ongelmia ei koeta enää niinkään yhteisöllisten tulkintojen kautta. Ne koetaan yksilön taakkana. Kulttuurimme individualisoituminen johtaa siihen, että selkeästi yhteiskunnalliset ja sosiaaliset ongelmat sälytetään yksilön harteille, yksilön ominaisuuksina. 17 Kuitenkin sosiaaliset ongelmat rakenteistuvat yksilön ja yhteiskunnan vuorovaikutuksessa. Tämä on johtanut siihen, että aktiivisesti ja kollektiivisesti sosiaalisiin asioihin vaikuttavia yhdistyksiä ei juuri enää perusteta. Sosiaalisesti eheä yhteiskunta Kirkon Sosiaalifoorumissa olemme visioineet sitä, että tavoitteena olisi maailma, jossa ihmisen keskeiset oikeudet toteutuvat kaikkien kohdalla. Valtio on meidän poliittisessa järjestelmässämme ensisijaisessa vastuussa siitä, että niin myös tapahtuu. 10

11 Se ei kuitenkaan tarkoita, että valtion pitäisi itse olla kaikessa toteuttajana. Valtio ja kunnat takaavat, että kansalaisten perusturvasta huolehditaan, mutta huolehtijoita olemme me kaikki. Olemme korostaneet sitä, että vaikka valtion on kannettava vastuunsa, se ei saa korvata keskinäistä huolenpitoa. Kirkon Sosiaalifoorumi korostaa, että sosiaalipolitiikan uudet tavoitteenasettelut ovat välttämättömiä talouden globalisaation paineessa. Uudistuksissa on pakko ottaa huomioon uudistusten vaikutukset kansainväliseen kilpailukykyyn, työllistymiseen, Euroopan integraatioon ja väestörakenteeseen. Sosiaalipolitiikan ensisijaisena tavoitteena on kuitenkin edelleen oltava kaikkien kansalaisten hyvinvoinnin turvaaminen. Arvot määrittävät suunnan sosiaalipolitiikan uudistamiselle. Lähtökohtana on se, että hyvinvoinnin moraalinen perusta rakentuu ihmisarvolle eikä ihmisen arvo määräydy hänen yhteiskunnalle tuottamansa hyödyn vaan hänen ihmisyytensä perusteella. Tässä korttelissa tätä läksyä on yritetty opetella 1800-luvulla ja sitä on yritetty opetella oikein olan takaa viimeisen vuoden aikana. Helsingin Diakonissalaitoksen projekteissa on kohdattu niitä ihmisiä, joille muut eivät enää mahda mitään tai joille häpeän stigman vuoksi muut ovat kääntäneet selkänsä. En sano tätä siksi, että olisimme kristillisessä palvelutoiminnassa tehneet kaikkemme. Haluan vain muistuttaa, että nämä keskustelemamme asiat ovat konkreettisia, ihmisten arkea ja ihmisiä itseään koskettavia asioita tässä ja nyt. Viitteet 1 Kansalaisyhteiskunnalla tarkoitan sitä toimintaa, joka on valtiosta vapaata (NGO), jota ohjaavat siihen osallistuvat ihmiset (autopoieettinen), jossa osallistuminen on vapaaehtoista (voluntary) ja joka ei pyri tuottamaan voittoa (non-profit). Kansalaisyhteiskunnan institutionaalinen ydin pohjoismaissa on yhdistys (järjestö). Kristillisillä kirkoilla on keskeinen osa kansalaisyhteiskunnassa. Kulttuuri ja aito hengenviljely elävät kansalaisyhteiskunnassa, vaikka perustaa niille luodaan osaltaan julkisessa opetus- ja sivistystoimessa. 2 Tarvitaan myös vahva usko ja luottamus omaan selviytymiskykyyn maailmalla. Jos luottamuspääoma murenee, ponnistelut ovat turhia, yhteiskunta hajoaa. Tässä vastuu on yhteinen, sanoo Tapani Ruokanen (2004, 115). 3 Kinnunen Julkinen sektori saa sen sijaan suomalaisten hyväksynnän. Sinänsä varsin vahva väittämä hyvinvointivaltiomme arvosta sen kustannuksista riippumatta saa tukea kahdeksalta vastaajalta kymmenestä (Torvi & Kiljunen 2005). 5 Teperi Kautto ja Heikkilä Valtonen (ks. Romppainen 2002), Niiranen 2001, Romppainen Niemelä Metteri Barometriin haastatellut hyvinvointipalvelujärjestelmän toimijat arvioivat olevansa vaikeuksissa sellaisten väestöryhmien tukemisessa, jotka tarvitsevat pitkäjänteisiä, räätälöityjä ja kohdennettuja toimia. Kaikille ihmisille suunnattu palvelujärjestelmämme on sen sijaan osoittanut toimintakykynsä laajamittaisen huono-osaisuuden ehkäisyssä. Eri väestöryhmistä arvioidaan parhaiten pystyttävän vastaamaan suurten väestöryhmien tuen tarpeisiin, joilla elämäntilanteessa ei ole erityisiä sosiaalisia tai terveydellisiä ongelmia. Käytännössä se tarkoittaa lasten, vanhusten ja vakaalla työuralla olevien ja perheiden hyvinvoinnin turvaamista. Heikoimmin pystytään turvaamaan erityisesti asunnottomien, ylivelkaantuneiden, päihdeongelmista kärsivien, prostituoitujen ja vankilasta vapautuneiden hyvinvointia sekä useista ongelmista samanaikaisesti kärsivien ihmisten hyvinvointia. Myös mielenterveysongelmaisten, pitkittyneesti työttömien, työkyvyttömien, omaishoitajien ja lastensuojeluasiakkaiden tukemismahdollisuudet ovat muuta väestöä heikommat. Näiden väestöryhmien hyvinvointi on myös arvioitu muita väestöryhmiä heikommaksi. (www.stkl.fi) 11 Lucas Värri Värri Borg Borg 2005, Suutarinen Siisäinen 2003 JORMA NIEMELÄ Yhteiskuntatieteiden tohtori Jorma Niemelä, 52, on valtakunnallisen, kahdeksalla paikkakunnalla toimivan Diakonia-ammattikorkeakoulun rehtori ja toimitusjohtaja sekä Jyväskylän yliopiston sosiaalityön dosentti. Diak on maan suurin sosiaalialan kouluttaja ja sillä on kansallinen erityistehtävä kirkon alan kouluttajana. Muina aloina ovat terveydenhuolto, mediakasvatus ja viittomakielen tulkkaus. Tullessaan Työvalmennussäätiön luottamushenkilöhallintoon hän oli kristillisten päihdejärjestöjen keskusliittona toimivan Sininauhaliiton toiminnanjohtaja ja pitkäaikainen liiton työntekijä. Keski-Suomessa liitolla on monta vahvaa päihdetyön toimijaa. Sininauhaliitto kokoaa yhteistoimintaan 90 järjestöä, joilla päihdehoidon ohella on mm. asumis-, päiväkeskus- ja työllistämispalveluita. Päivittäin asiakkaita on yli viisi tuhatta. Riihimäellä asuva ja Helsingissä työssä käyvä Jorma Niemelä on neljän jo aikuisen lapsen isä ja pienen jyväskyläläisen pikkumiehen isoisä. Harrastuksena on kirjallisuus laidasta laitaan. Vaimon kanssa harrastuksena on karavaanaritoiminta. Oheinen artikkeli on Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA:n ja Kirkon sosiaalifoorumin tapaamisessa pidetty luento. 11

12 PERUSPALVELUT JA KEHITTÄMISTOIMINTA yövalmennuspalvelujen tuottamisessa onnistuttiin monilta osin tavoitteiden mukaisesti. Savutettiin ostopalvelusopimusten mukaiset määrälliset Ttavoitteet, vaikka edelleenkin yhden vuoden mittaiset, vuosittain täsmättävät sopimukset vaikeuttivat palveluohjausta Tekevään. Kuukauden pituisesta palvelujen tuotannosta / jaksolaskutuksesta siirtyminen päiväkohtaiseen palvelutuotantoon / laskutukseen sujui suunnitelmien mukaisesti. Työvalmennuksen tukipalvelujen monipuolistuminen jatkui hygieniapassikoulutuksen käyttöönotolla. Työvalmennuksen ja raportoinnin tueksi ja välineeksi tarkoitettu Vasu - tietokantaohjelma otettiin käyttöön mutta varsinainen käytön opettelu jatkuu vuoden 2005 puolella. Myös atk-pohjainen valmentautujille Tekevästä pois lähtiessä suunnattu palautekysely otettiin käyttöön vuoden lopulla. Valmennuksen vaikuttavuudessa (37%) päästiin lähes asetettuun tavoitteeseen (40%). Nuorten osuus valmentautujista oli selvästi pienempi kuin koskaan, jopa heille suunnatussa ja velvoittavassa kuntouttavassa työtoiminnassa. Selkeitä yksittäisiä syitä ei tiedossa ole ja tämä aiheuttaakin laajempaa pohdintaa ja toimenpiteitä yhteistyöverkoston kanssa. Mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennusta tuotettiin 98 päivää enemmän kuin vuonna 2003, mutta loppuvuodesta valmentautujien määrä väheni. Tämäkin aiheuttaa arviointia, markkinointia ja muita toimenpiteitä yhteistyöverkostossa. Odotukset vuonna 2004 aloittaneen Työvoiman palvelukeskuksen kanssa tapahtuvalle yhteistyölle eivät kaikilta osin täyttyneet. Työvoiman palvelukeskus on merkittävä, moniammatillinen yhteistyökumppani Tekevään mutta vielä ensimmäisen toimintavuoden aikana palvelukeskus ei kohdentanut ostopalveluihin varattuja määrärahojaan Tekevän työvalmennuspalveluihin. Työ- ja yksilövalmentajien tehtäväkuvia avattiin. Työ jatkuu edelleen ja sitä tehdään samanaikaisesti opettelemalla yhdessä työ- ja yksilövalmennussuunnitelmien tekemistä. Tehtävää vaikeuttaa epäselvyys yhteistyöverkostossa: minkä tahon kuuluu resurssoida yhä haasteellisimmiksi käyvien valmentautujien puutteellisiin arjen hallinnan taitoihin. Arviointipalvelun ja sitä kautta työvalmennuksen kehittämiseksi Tekevä aloitti syksyllä vuotisen koulutusyhteistyön Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiön kanssa. Saksassa kehitetty Imba ja Melba arviointimenetelmät otetaan Suomessa käyttöön tukisäätiön organisoiman koulutuksen avulla. Työvalmennuspalveluja tuotettiin kokonaisuudessaan 1% yli suunnitellun määrän. Kuten aiemminkin, ostopalvelusopimuksien sisällä voitiin joustaa tuottamalla palveluja kysynnän, valmentautujien tarpeiden mukaisesti. Edellisvuosien tapaan eniten ennakkosuunnitelmista poikkesi kuntouttavan työtoiminnan palvelu. Tavoitetta oli aiempien vuosien liian suuriin tavoitteisiin verraten selkeästi laskettu ja niinpä nyt palvelua tuotettiin 55% suunniteltua enemmän. Valmennuspalvelut tuotettiin, pieniä hienosäätöjä lukuun ottamatta, edellisvuoden palvelusisältöjen mukaisesti. Työvalmennuspalveluja tuotettiin kahdeksan kunnan alueella asuville valmentautujille; Jyväskylä, Jyväskylän mlk, Petäjävesi, Uurainen, Laukaa, Muurame, Saarijärvi, Toivakka. Taulukko 1. Tuotetut valmennuspalvelut Kaavio 1. Työvalmennussuhde vuonna

13 Kaavio 2. Valmennuksen vaikuttavuus vuonna 2004 Valmennuspalvelujen ostajina toimivat Jyväskylä, Jyväskylän mlk, Uurainen, Petäjävesi, Toivakka, Kela, Kuhankosken erityisammattikoulu ja Wire - projekti. Vuoden 2004 alusta siirryttiin työvalmennus- ja arviointipalvelujen tuottamisessa / hinnoittelussa kuukauden jaksoista, päiväperusteiseen palvelutuotantoon. Työvalmennus- ja arviointipäiviä tuotettiin yhteensä päivää (Taulukko 1). Työvalmennuksen tukipalvelujen tuotantotavoitteena oli 4121 tukipalvelua. Palveluja tuotettiin 3204 kpl (78 %). Tavoite jäi saavuttamatta lähinnä sen vuoksi, että työturvallisuuskoulutusta ei saatu lainkaan käynnistettyä ja lupa hygieniapassikoulutukseen saatiin vasta kesällä. Vuonna 2004 työvalmennuspalveluihin osallistui yhteensä 487 eri henkilöä. Valmentautujamäärä oli edelleen pienessä laskussa johtuen lähinnä Tekevän sisäisistä valmennuspoluista. Määrä laski edellisvuoteen verrattuna 20 henkilöllä. Eri palveluissa osallistui 559 henkilöä, joten 72:lla on ollut Tekevässä polku palvelusta toiseen, yleisimmin työelämävalmennuksesta tukityöllistetyksi. Arviointipalvelun osuus (11 % ) suhteessa edellisvuoteen (6 %) kasvoi eniten, johtuen siitä, että sosiaalihuoltolain mukaisesti tulevat ovat ensin arviointipalvelussa. Arviointijakso selvittää aloitetaanko työvalmennus ja mille vahvuuksille vai ohjataanko henkilö muiden tuki- tai hoitopalvelujen piiriin Tekevän ulkopuolelle. Vaikka eri henkilöiden määrä kuntouttavassa työtoiminnassa ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennuksessa (Pomppu) laski selkeästi, työvalmennuspäivien määrä lisääntyi. Valmentautujat keskeyttivät harvemmin ja olivat pidempään. Työsopimussuhteessa oli 54% valmentautujista. Kasvu edellisvuoteen (49,5%) oli suunniteltua, sillä valmentautujat kokevat mielekkäämmäksi saada työstään palkkaa kuin päivärahaa ja / tai kulukorvausta. Sosiaalihuoltolain mukaan olleiden vajaakuntoisten osuus valmentautujista (14%), nousi edellisvuoden tasosta (10%) takaisin kohti alkuvuosien määrää. Valmentautujien sukupuolen mukainen jakautuminen on vakiintunut. Miehiä oli edelleen enemmistö 313 (64%) ja naisia 174 (36%). Valmentautujien keski-ikä kohosi edelleen, ollen vuonna ,8 v ja vuonna ,2 v. Naiset ovat keski-iältään vanhempia (39,5 v) kuin miehet (35 v). Nuorten osuus valmentautujista on huolestuttavasti vähentynyt, vuoden 2002 piikkiä lukuun ottamatta, jolloin alettiin tuottaa kuntouttavan työtoiminnan palvelua. Vuonna 2004 vain opetusautokorjaamo Kytkin ja työharjoittelu palveluina kohdentuivat nuorille. Kuntouttavassa työtoiminnassakin nuorten osuus oli vain 36%, kun se vielä edellisvuonna oli 66%. Valmentautujien keski-ikä ja nuorten (alle 25 v) osuus valmentautujista Valmentautujien tavoite Tekevään tulovaiheessa muuttui edellisvuoteen verrattuna selkeästi mielekäs elämä -tavoitteesta työelämätavoitteiseksi. Työelämätavoitteisia oli 76% (v %), koulutustavoitteisia 15% (18%) ja mielekäs elämä tavoitteella 9% (16%). Vuoden 2004 aikana poislähteneistä (287) pääsi työelämään 45 (16%), koulutukseen 22 (8%) ja omaan mielekäs elämä tavoitteeseensa 38 (13%). Kokonaisvaikuttavuus oli 37% mikä on täysin sama kuin edellisvuotena. Tuetun työnhakuvalmennuksen toinen vuosi toteutui lähes saman kaltaisena kuin vuosi Palvelua sai 54 eri valmentautujaa (vuonna ). Heistä Tekevän ulkopuolelle työllistyi 11 (11). Kovalla rahalla 6 (7), työllistämistukien turvin 3 (4) ja sosiaalihuoltolain 27 e :n mukaisesti 3. Lisäksi palvelun piirissä olleista 2 valmentautujaa ohjautui Tekevän ulkopuolelle työelämävalmen- 13

14 nukseen, 1 opiskelemaan ja 1 tavoitteensa muuttumisen vuoksi mielekäs elämä -tavoitteensa mukaisesti. Tuetun työnhakuvalmennuksen tuottamiseen osallistui 5 eri valmentajaa. Kehittämistoiminta Kehittämistoiminnassa jatkettiin uusien palvelujen kehittämistä sekä selvitettiin mahdollisuuksia sosiaalisen yritystoiminnan aloittamiseksi. Kehittämistoiminnan pääasiallinen rahoitus tapahtui Raha-automaattiyhdistyksen ja TE -keskuksen myöntämien avustusten turvin. Jo vuoden 2003 aikana käynnistynyt säätiön ja sen perustajajärjestöjen yhteistyön kehittäminen jatkui vuoden 2004 aikana. Yhteistyö tiivistyi yhteiseen projektihankkeeseen, johon haettiin rahoitusta Rahaautomaattiyhdistykseltä. Raha-automaattiyhdistys ei kuitenkaan ainakaan vielä myöntänyt hankkeelle rahoitusta. Jyvälän setlementti käynnisti KOULUTA -koulutushankkeen, jossa Tekevä oli Suomen Punaisen Ristin, Jyväskylän Katulähetys ry:n ja Jyväskylän työttömät ry:n kanssa aktiivisesti mukana. Vuoden 2003 lopussa päättyneen KIESO -projektin (kierrätys ja sosiaalinen työllistäminen) tuloksena EkoCenter -toiminta siirtyi uusiin tiloihin Seppälänkankaan teollisuusalueelle Hakkutie 9:ään. Samoihin tiloihin muuttivat myös verhoomon ja kutomon toiminnat Aholaidan toimipisteestä. MaMu -projektissa kehitettiin toimintamuotoja, joilla pyrittiin vastaamaan maahanmuuttajien erityistarpeisiin. Tärkeimmät painopisteet olivat maahanmuuttajien työmarkkinoille ohjaamisen eri muotojen kehittäminen, ammatilliseen jatkokoulutukseen ohjaaminen sekä aktivoiminen oman tulevaisuuden suunnitteluun. Toiminnan tavoitteena oli monipuolisen valmennuksen kautta edesauttaa maahanmuuttajia pääsemään suomalaiseen työelämään sekä kiinnittymään myös ympäröivään sosiaaliseen yhteisöön. MaMu -projektiin osallistui toimintavuoden aikana 33 eri henkilöä kymmenestä eri maasta. Heistä viisi työllistyi Tekevän ulkopuolelle, yksi pääsi suorittamaan ammatillista perustutkintoa oppisopimuskoulutuksena ja kahdeksan henkilöä pääsi työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen. Vuoden 2005 aikana jatketaan jo olemassa olevia keinoja maahanmuuttajille kohdennetun toimivan palvelupaketin luomiseksi. Päihdekuntoutusohjelman kehittämisprojektissa (PÄIHKE) pyrittiin edelleen kehittämään toiminnallisia keinoja siten, että päihdekuntoutujille voitaisiin tarjota työn ohella elämänhallintaa ja kuntoutumista edistäviä palveluja. Lisäksi koko Tekevän yhteisölle järjestettiin päihdekoulutus. Koulutuksen tavoitteena oli yhteisten päihdepelisääntöjen laatiminen. Päihdekoulutus toteutui hyvin. Koulutukseen osallistui yli 90% toimihenkilöitä ja valmentautujista. Varsinaisten päihdepelisääntöjen laatiminen siirtyi seuraavalle vuodelle. Sen sijaan päihdekuntoutujille tarkoitettujen palvelujen kehittäminen ei onnistunut suunnitellusti. Osittain se johtui kuntoutujien määrän vähäisyydestä. Näiltä osin tavoite siirtyi seuraavalle vuodelle. Sosiaalisen yritystoiminnan projektissa keskityttiin tilikauden aikana yhtiöoikeudellisten seikkojen ja erityisesti liiketaloudellisen kannattavuuden selvittämiseen ns. Kotivuokko -konseptin osalta. Selvitystyön osatuloksena säätiön hallitus hyväksyi joulukuussa periaateratkaisun, minkä mukaan sosiaalisen yrityksen juridinen perustaminen toteutetaan vasta, kun varsinaisen toiminnan kannattavuus kyetään riittävän riskittömänä osoittamaan. Tilikauden päättyessä tilanne tältä osin oli edelleen avoin. Toiminnan suunnittelua jatketaan tilikauden 2005 aikana. 14

15 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2004 Asko Hiltunen ekevä-säätiön henkilöstötilinpäätös 2004 on tietosisällöltään jatkoa vuosien esitykselle. Kyseessä ei ole henkilöstöosaamisen arvon Tmäärittäminen vaan henkilöstöraportti, mikä sisältää henkilöstön määrää, -rakennetta, työajan käyttöä ja työntekijöiden työtyytyväisyyttä ja -hyvinvointia kuvaavia muuttujia. Varsinaisten henkilöstötulos tai -taselaskelmien sijaan analyysia tehdään vertailuna edellisvuosiin. Raportissa suluissa esitettävä luku viittaa vuoden 2003 vastaavaan arvoon ellei muuta esitetä. Henkilöstöä koskevat tiedot ovat pääosin saatu palkanlaskennan tilastoinnista. Lisäksi raportoinnissa käytetään v kokonaistuloksellisen arvioinnin henkilöstönäkökulmaan liittyvien mittareiden tuloksia, missä erityisen merkittävä menetelmäparannus koki työtyytyväisyyskyselyn systematisointia. Lisäksi sairastavuustilastoa on laajennettu If Vakuutusyhtiön tapaturmatilastoinnilla. Edellisvuosien tavoin henkilöstö jaetaan kahteen pääryhmään: toimihenkilöt ja työsuhteessa olevat palvelujen käyttäjäasiakkaat eli valmentautujat. Toimihenkilöiden kokonaisuuteen kuuluvat työvalmentajat ja varsinainen hallintohenkilöstö. Käyttäjäasiakkaiden pääryhmän muodostaa työllistetyt. Tarkastelun ulkopuolelle jää työharjoittelijat, -kokeilijat ja muut ei-palkkasuhteessa olleet palvelujen käyttäjäasiakkaat. ja edellisvuosiin verrattuna he jakaantuivat seuraavasti: Taulukko 1. Toimihenkilöt työsuhteen mukaan vuosina Taulukko 2. Käyttäjäasiakkaat työsuhteen mukaan vuosina Henkilöstön määrä ja rakenne Vuonna 2004 säätiö maksoi palkkaa tai työosuusrahaa yhteensä 431 henkilölle (398). Palkkaryhmittäin 15

16 Toimihenkilöiden osalta miesten osuus kasvoi vajaan kolme ja käyttäjäasiakkaiden osalta laski vajaan 5 % yksikköä. Toimihenkilöiden keski-ikä oli 44,9 (45,8) vuotta, missä miesten 44,3 ja naisten 45,9. Käyttäjäasiakkaiden vastaava luku oli 37,8 (40,4), missä miesten 37,3 ja naisten 38,5. Toimihenkilöiden ikäkeskiarvo laski lähinnä määräaikaisuuksista johtuen hivenen. Myös käyttäjäasiakkaiden ikäkeskiarvo laski edellisvuodesta. Työaikatilastoinnin mukaan edellisvuosien laskeva suunta poissaoloissa kääntyi lievään nousuun sekä toimihenkilöiden että valmentautujien osalta. Kokonaistyöajan jakauman muutos vuosina näyttää seuraavalta: Kaavio 1. Kokonaistyöaika vuosina Palkanlaskennassa toimihenkilöiden poissaoloja seurattiin lomapäivien, sairauspoissaolojen (oma ja lapsen sairastuminen), tapaturmien, koulutuspäivien *, vanhempainlomien sekä luvallisten ja luvattomien poissaolojen osalta. Keskimääräinen jakauma ja muutos edellisvuoteen on seuraava: Kaavio 2. Toimihenkilöiden keskimääräiset poissaolot vuosina 2003 ja 2004 Taulukko 3. Ikäjakauma vuonna Kokonaistyöaika ja tehty työaika Kokonaistyöajalla tarkoitetaan työehtosopimusten mukaista säännöllistä vuosityöaikaa, josta on vähennetty lauantait, sunnuntait ja arkipyhät. Vähentämällä kokonaistyöajasta kaikki poissaolot saadaan tehty työaika (nettotyöaika). Säätiön toimihenkilöiden kokonaistyöpäivämäärä oli v keskimäärin 228 (236) työpäivää. Poissaoloja (lomat, sairauspoissaolot jne.) kertyi keskimäärin 38 (36) työpäivää. Käyttäjäasiakkaille kokonaistyöpäiviä kertyi 99 (98) mikä vastaa reilun 4,5 kk:n työssäolojaksoa säätiön palveluksessa. Lomapäiviä, sairaus- ym. poissaoloja kertyi 17 (15) työpäivää per käyttäjäasiakas. * Koulutuspäiviin kuuluivat varsinaisten omaehtoisten ja työnantajan osoittamien koulutuksien lisäksi osallistumiset seminaareihin, opintopäiville, luennoille ym. tässä koulutuksiin rinnastettaviin tapahtumiin. 16

17 Käyttäjäasiakkaiden poissaolot jakaantuivat seuraavasti: Kaavio 3. Käyttäjäasiakkaiden keskimääräiset poissaolot vuosina 2003 ja 2004 Sairauspoissaoloja kertyi vajaat puolitoista työpäivää edellisvuotta enemmän valmentautujaa kohden. Toimihenkilöillä vastaava lisäys oli vajaat kaksi päivää. Positiivista oli valmentautujien luvattomien poissaolojen väheneminen reiluun puoleen edellisvuodesta. Tosin tätä kompensoi muiden poissaolojen lähes nelinkertaistuiminen ollen keskimäärin reilut kaksi työpäivää käyttäjäasiakasta kohden. Koulutuspäiviä kertyi toimihenkilöille reilut kahdeksan, missä vähennystä viiden päivän verran edellisvuoteen. Valmennuksellisesta palkkasuhteesta johtuen käyttäjäasiakkaiden koulutuspäiväkertymiä ei palkanlaskennassa seurattu. Yksikkökohtaisesti valmentautujien ja työvalmentajien käyttämän nettotyöajan suhde oli v seuraava: Taulukko 4. Yksikkökohtainen nettotyöaika vuonna 2004 Taulukosta nähdään, että esim. metallin yksikössä yhtä työvalmentajan nettotyöpäivää kohden toteutui v tosiasiallisesti 6,3 palkkasuhteisen käyttäjäasiakkaan työpäivää. Laskelmassa ei ole mukana työharjoittelijoita, joten työtuntien laskettu suhdeluku on todellisuudessa korkeampi. Yksikkökohtaisten vertailujen tekemisessä on huomioitava, että ei-palkkasuhteessa olevien määrävaihtelun lisäksi toimintokohtainen työajankäyttö on riippuvainen käyttäjäasiakastyypin, tuotantoprosessin ja myös työvalmentajan motivaation ja intressien suhteen. 3. Työhyvinvointi 3.1.Tapaturmat Vakuutusyhtiön tapaturmatilaston mukaan vuonna 2004 kertyi 137 päivärahamaksuun johtanutta korvauspäivää. Työtapaturmien ja korvauspäivien muutos vuosina on ollut seuraava: 2.1. Nettotyöaika yksiköittäin Kaavio 4. Työtapaturmat ja korvauspäivät vuosina Mitään erityistä poikkeamaa edellisvuosien keskiarvoon ei tilikaudella ilmennyt. 17

18 3.2. Työtyytyväisyys Vuoden 2004 aikana tehtiin toimihenkilöstölle työtyytyväisyyttä koskeva kartoitus, mihin 55 kyselyn saaneesta valmentajasta 49 vastasi. Kyselyssä työhyvinvoinnin eri osa-alueita koskevat kysymykset oli skaalattu 1-9, missä korkeampi arvosana osoitti asiaintilan paremmuutta. Allaolevaan taulukkoon on koottu osa-alueittaiset keskiarvotulokset. Taulukko 4. Työtyytyväisyyskyselyn tulokset kevät 2004 Työtyytyväisyyden kokonaiskeskiarvoksi saadaan 5,77, mitä voitaneen pitää tyydyttävänä. Vaikka tehty kysely poikkesi sekä menetelmällisesti että sisällöllisesti edellisvuosista, niin kuitenkin saadun palautteen päälinja pysytteli jokseenkin samana. Aikaisempien kyselyjen tavoin tässäkin palkkauksen ja palautejärjestelmien toimimattomuus nousivat painokkaammin esille. 4. Palkkaus Työllisyystöissä olevien käyttäjäasiakkaiden keskituntiansio oli 7,96 euroa. Miesten ansio oli keskimäärin 13 senttiä naisten ansiota pienempi (miehet 7,91 ja naiset 8,04). 5. Lopuksi Tekevä säätiön kuuden ensimmäisen toimintavuoden aikana ei henkilöstöraporteissa kuvattujen muuttujien osalta ole tapahtunut mitään radikaaleja muutoksia. Yleislinja niin määrän, rakenteen, työajan käytön kuin työtyytyväisyydenkin osalta on pysytellyt jokseenkin ennallaan. Päättyneen tilikauden osalta huomionarvoisinta ovat nettotyöajassa/poissaoloissa ja valmennussuhteessa tapahtuneet muutokset, vaikkakaan mitä merkittävää trendipoikkeamaa ei niissäkään ilmene. Henkilöstöraportointi täydentää luontevasti säätiön kokonaistuloksellista arviointia, missä tilikauden aikana jatkettiin tavoiteasettelu-, mittaus- ja arviointimenetelmien systematisointia. Palveluorganisaation kehittämisessä vasta näiden kautta saatujen tulosten analysointi ja erityisesti niistä johdetut toimenpiteet antavat merkityksen raportointijärjestelmille. Koulutuspäiviin kuuluivat varsinaisten omaehtoisten ja työnantajan osoittamien koulutuksien lisäksi osallistumiset seminaareihin, opintopäiville, luennoille ym. tässä koulutuksiin rinnastettaviin tapahtumiin. Toimihenkilöiden keskipalkka palvelusvuosilisineen oli vuoden päättyessä 1950 euroa kuukaudessa. Miesten keskipalkka oli vajaan 11 % naisten vastaavaa korkeampi, mikä selittyy säätiön hallintorakenteella. 18

19 TEKNISET ASIAT Pertti Tawast A lkuvuodesta ryhdyttiin suunnittelemaan Hakkutieltä vuokratun kiinteistön tulevaa remonttia ja pyydettiin urakkatarjouksia eri yrityksiltä LVIS - töistä. Helmikuussa rakennuspalveluyksikkö aloitti rakennusteknisten muutostöiden teon Hakkutiellä. Saneeraus oli valmiina suunnitellusti huhtikuun lopussa. EkoCenter ja Kutomo/verhoomo muuttivat uusiin tiloihin huhti-toukokuun vaihteessa ja avajaiset pidettiin toukokuun 12. päivänä. Itä-Päijänteentien tiloista luovuttiin kesäkuun lopussa. Kevään aikana tehtiin investointeja eri yksiköihin suunnitelman mukaan, mm. uusia tietokoneita, pesulaan hankittiin kaksi uutta pesukonetta, opetusautokorjaamolle pakokaasujen poistoimuri ja Kilpivalmistukseen uusi tarratulostinleikkuri. Myös Tekevän puhelinjärjestelmää alettiin suunnitella uudenlaiseksi Kestel Oy:n kanssa.elokuun lopussa uusi puhelinjärjestelmä otettiin käyttöön. Tässä yhteydessä kaikki puhelinnumerot muuttuivat. Suurin osa henkilökunnasta siirtyi samalla pelkästään mobiilipuhelimien käyttäjiksi ja suurimmalta osalta poistuivat perinteiset lankapuhelimet työpöydiltä. Lankapuhelinominaisuudet siirtyivät myös matkapuhelimiin ja tällä muutoksella parannettiin tavoitettavuutta, sekä saatiin myös kustannussäästöjä. Syksyn aikana sovittiin Kestel Oy:n kanssa myös tietoliikennenopeuksien nostamisesta Tekevän eri toimipaikoissa. Syyskuussa aloitettiin suunnitella Kilpivalmistuksen muuttoa Aholaitaan, Einola-talon alakertaan. Tilapalvelun kanssa neuvoteltiin lattiaremontin teosta, joka toteutettiin syksyn aikana. Rakennuspalveluyksikkö aloitti Einola-talon alakerran rakennusteknisten muutostöiden teon marraskuun alussa. Tilaan rakennettiin väliseiniä sekä tehtiin pintaremonttia. Samoihin aikoihin pyydettiin tarjoukset ilmastointi- ja sähkötöistä urakoitsijalta. Remontti oli valmis joulukuun puolessavälissä ja Kilpivalmistus muutti Savelasta uusiin tiloihin ennen joulua. Samoihin aikoihin Kiinteistönhuolto muutti Halssilan Pesulan tiloista Einolan alakertaan, josta myös MaMu -projekti sai uusitut tilat. Savelan polkupyöräkorjaamo sai myös pitkään kaivattua lisätilaa Kilpivalmistuksen muutettua pois viereisestä tilasta. Joulukuun lopussa hankittiin Savelan kuljetusyksikölle uusi pakettiauto ja vanha siirrettiin Kiinteistöhuollon käyttöön Aholaitaan. 19

20 TALOUSKATSAUS VUODELTA 2004 äättyneen tilikauden tulosylijäämät osoittivat säätiön taloudenpidon toteutuneen jokseenkin budjetoidusti. Varsinaisen toiminnan tulojäämä oli Plievästi alle ja kokonaisylijäämä reilut euroa yli budjettitavoitteen. Kokonaisuudessaan näihin tuloksiin päädyttiin tuottokertymän kolmen prosentin tavoiteylityksen ja toimintakulujen 10 % säästöjen avulla, joilla kyettiin kattamaan sekä vuokra- että henkilöstömenojen reilun kuuden prosentin budjettiylitys. Varsinaisen toiminnan kokonaistuotto oli euroa, missä kasvua edellisvuodesta 3,9 %. Kokonaismenot kasvoivat reilut viisi prosentti euroon. Rahoitusja satunnaiserien jälkeen tilikauden ylijämää kertyi euroa. Tiukkenevasta taloudesta kertoi kuitenkin se, että tulosylijäämä supistui viidennekseen kahden edellisvuoden tasosta. Perinteiseen tapaan säätiön varsinaisen toiminnan tulorahoitus muodostui työvalmennuksen, tuotannollisen toiminnan ja muun toiminnan tuotoista. Työvalmennuksen ja kuntoutuksen sopimustuotot muodostivat totutusti suuriman kertymän ollen 67,5 % kokonaistuotoista, missä kasvua edellisvuoteen vajaat 4 %. Tuotannollisen toiminnan myynti ylitti eurokaudella ensimmäisen kerran miljoonan rajan, missä kasvua edellisvuoteen reilut kuusi ja budjettiylitystä vajaa kahdeksan prosenttia. Muut tuotot olivat jo vakiintuneesti reilut 11 % kokonaistuotoista. Menopuolen suurin erä ovat toiminnan luonteen mukaisesti henkilöstömenot, joiden nettoosuus tilikaudella 2004 oli 70,7 % kokonaisme- noista. Palkkasuhteessa säätiöön oli 435 työntekijää (388 vuonna 2003). Tuloslaskelmassa henkilöstömenojen oikaisuna käsiteltävää työllistämistukea kertyi runsaat euroa, mikä oli yli 14 % edellisvuotta enemmän. Keskeiset talouden tunnusluvut tilikausilta (1000 euroa): Tilikauden investoinneista merkittävin oli Eko- Centerin ja verhoomon uusien vuokratoimitilojen saneeraus- ja toiminnan käynnistämismenot. Näitä menoja aktivoitiin taseeseen euroa. Tämän lisäksi korvausinvestointeina hankittiin ohjelmalisenssejä, koneita, laitteita ja pakettiauto yhteensä vajaalla eurolla. Aktivoinneista kirjattiin poistoja euroa. Saneeraus- ja korvausinvestointien rahoitus toteutettiin kokonaisuudessaan omalla tulorahoituksella, mikä noudattaa valittua riskitöntä rahoituspolitiikkaa ja etukäteissäästämiseen perustuvaa investointien suunnittelua. Likvidien varojen sijoittamisessa suosittiin edelleen riskittömiä lyhyen koron rahastoja. Tilikauden 2005 keskeisenä taloudellisena haasteena on hoitaa käyttötalous ja korvausinvestoinnit niin, että taloudellinen asema säilyy suunnitellun mukaisena. Omarahoituksen tulee riittää tilikaudella sekä investointeihin että haluttuun kassareserviin. Merkillepantavaa kuitenkin on, että säätiön toiminnan käynnistämisen yhteydessä vastikkeetta saatu käyttöomaisuus on entistä enemmän taloudellisen käyttöikänsä lopussa, mistä johtuvat kone- ja laiteinvestoinnit heikentävät tulevien vuosien rahoitusasemaa. Kuluvana vuonna ei kuitenkaan ole tarvetta merkittäviin yksittäisiin investointeihin. Myöskään käyttötaloudessa ei ole näköpiirissä oleellisia muutoksia edellisvuosiin. 20

Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011

Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011 Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011 SOVATEK-SÄÄTIÖ julkisen ja kolmannen sektorin yhteistoimintaorganisaationa Toimitusjohtaja Jussi Suojasalmi SOVATEK-SÄÄTIÖ S osiaalipalvelu O sallistaminen, ohjauspalvelu

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9. Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.2014 Maailmalle olet vain joku, mutta jollekin voit olla koko maailma.

Lisätiedot

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Anu Muuri, VTT, dosentti THL 15.08.2013 Anu Muuri 1 Vammaispalvelulaki 1987 Lain tarkoitus, 1 : Edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? STTK:N TULEVAISUUSLUOTAIN Tavoitteena on hakea tuoreita näkemyksiä vuoden 2012 kunnallisvaalien ohjelmatyötä varten sekä omaan edunvalvontaan. Luotaus oli avoinna

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Sosiaalibarometri 2015. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen

Sosiaalibarometri 2015. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen Sosiaalibarometri 2015 Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen Aineisto Kysely tehtiin marras-joulukuussa 2014 Kokonaistutkimus Kolme vastaajatahoa: - Sosiaali- ja terveysjohtajat

Lisätiedot

Muuttuva hyvinvointijärjestelmä päihdehuollon etiikka? Jouko Karjalainen 23.9.2015

Muuttuva hyvinvointijärjestelmä päihdehuollon etiikka? Jouko Karjalainen 23.9.2015 Muuttuva hyvinvointijärjestelmä päihdehuollon etiikka? Jouko Karjalainen 23.9.2015 2.10.2015 Jouko Karjalainen 1 Iso kuva äärimmäinen köyhyys globaalisti vähentynyt lapsikuolleisuus puolittunut vuodesta

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Lähtökohdat Esitelmä perustuu tutkimukseen Ekholm E, Teittinen A. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi: Parhaillaan lausuntokierroksella 6.6.2014 asti

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuustoiminta Oulussa yhteistyöllä voimaa, työtä ja palveluita

Kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuustoiminta Oulussa yhteistyöllä voimaa, työtä ja palveluita 1 Kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuustoiminta Oulussa yhteistyöllä voimaa, työtä ja palveluita Jukka Lappalainen, Meriheinä ry:n puheenjohtaja Asukastupatoiminta Oulussa 16 suuraluetta, joissa on

Lisätiedot

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tampereen A-kilta ry:n 22 asunnon asumisyksikkö pitkäaikaisasunnottomille päihde- tai/ja mielenterveysongelmaisille henkilöille

Lisätiedot

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Yritetään ja työllistetään Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Oulu / Syyskuu 2013 Työttömien lukumäärä 18 000 16 000 14 000 12 000 13 226 Kaikki työttömät Yli 50- vuotiaat 14,4% 27,0% Henkilöä 10 000 8

Lisätiedot

Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.

Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3. Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.2013 Valtakunnallinen työpajayhdistys ry (TPY) Työpaja-ammattilaisten

Lisätiedot

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Sisällys LUKIJALLE... 11 PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Elätehoito, ruotuhoito ja vaivaistalot... 15 Perhehoito ja lastenkodit... 16 Perhehoitajalaki... 17 Perhehoito nykyisin...

Lisätiedot

Turun Ohjaamo 2015-2018

Turun Ohjaamo 2015-2018 Turun Ohjaamo 2015-2018 Toiminta ja ajatus 17.3.2015 MIKSI OHJAAMO? Nuorten palvelut ovat olleet hajanaisesti sijoittuneita ja huonosti nuorten löydettävissä. Tavoite: Nuorten palvelut yhdessä paikassa

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019?

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019? Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella -2019? KAKS - Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreimmassa vuoden Ilmapuntari-tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä siitä,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä http://www.yrittajat.fi/fi-fi/suomenyrittajat/tutkimustoiminta/ Koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Terveys 2011 -tutkimuksen perustulosten julkistamistilaisuus 21.11.2012 Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Seppo Koskinen Miksi tarvittiin Terveys 2011 -tutkimus? Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyky määräytyy suhteessa työhön Sopiva työ tukee kaikkien ihmisten hyvinvointia myös useimmista

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Yhteiset mahdollisuudet yhdessä oppien

Yhteiset mahdollisuudet yhdessä oppien Yhteiset mahdollisuudet yhdessä oppien Rehtori, Diakonia-ammattikorkeakoulu Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät, Tampere-talo Isot ajurit Kaksi isoa ajuria: kansantalous ja kunta- ja palvelurakenne

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä.

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Ammatillisen kuntoutuksen päivät Verve, Oulu 18.9. 2014 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Työurien pidentäminen

Lisätiedot

Kunnan rooli työllisyydenhoidon kentällä. Tommi Eskonen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Työtä tekijöille? seminaari, Rovaniemi 2.3.

Kunnan rooli työllisyydenhoidon kentällä. Tommi Eskonen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Työtä tekijöille? seminaari, Rovaniemi 2.3. Kunnan rooli työllisyydenhoidon kentällä Tommi Eskonen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Työtä seminaari, Rovaniemi Nykymuutokset haastavat - Kunnan työllistämisvastuu 2015 Työmarkkinatuen rahoitusvastuun

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen päivät 17.9.2014, Oulu, Verve Marketta Rajavaara

Ammatillisen kuntoutuksen päivät 17.9.2014, Oulu, Verve Marketta Rajavaara Ammatillisen kuntoutuksen päivät 17.9.2014, Oulu, Verve Marketta Rajavaara Sosiaalisen investoinnin idea? Ammatillinen kuntoutus sosiaalisen investoinnin näkökulmasta? Ylikansalliset organisaatiot OECD,

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten organisaatioissa tuettiin osatyökykyisten työllistymistä ja työssä jatkamista ja mitkä tekijät estivät tai edistivät sitä. Tutkimuskysymyksiä

Lisätiedot

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Alkoholin kulutus (100 % alkoholilitroina) henkeä kohti (THL) Toteutetun alkoholipolitiikan merkitys Vuoden -68 alkoholilain lähtökohta perustui virheelliseen näkemykseen

Lisätiedot

Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012

Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012 Sosiaali- ja terveysministeriö aktiivisena kumppanina kokeilussa Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012 Kokeilun lähtökohdat päävastuun

Lisätiedot

Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014

Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014 Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014 Toiminta-aika 1.4.2011-31.12.2014 4 palveluohjaajaa + projektipäällikkö Rahoitus ESR 85% ja kuntaosuus 15% mukana olevien kuntien mukaan asukasmäärien suhteessa:

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnallinen yritysyhdistää yksityissektorin liiketoimintataidot

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Vertaistoiminnan ikuisuusvastauksia? Marja Vuorinen Asiantuntija Espoon kaupunki, mielenterveys- ja päihdepalvelut

Vertaistoiminnan ikuisuusvastauksia? Marja Vuorinen Asiantuntija Espoon kaupunki, mielenterveys- ja päihdepalvelut Vertaistoiminnan ikuisuusvastauksia? Marja Vuorinen Asiantuntija Espoon kaupunki, mielenterveys- ja päihdepalvelut Vertaisuus ja kokemus = inhimillisen toiminnan perusasioita Hoito- ja kuntoutusjärjestelmissä

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Nuorten tuetut opinpolut -ohjelman esittely 9.12.2010 Verkatehdas, Hämeenlinna Esityksen sisältö

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Sosiaalibarometri 2014. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 23.4.2014, Säätytalo Anne Eronen

Sosiaalibarometri 2014. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 23.4.2014, Säätytalo Anne Eronen Sosiaalibarometri 2014 Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 23.4.2014, Säätytalo Anne Eronen Ajankohtaista tietoa paikallistason asiantuntijoilta Valtakunnallisesti kattava kokonaistutkimus Tehty vuosittain

Lisätiedot

Työhönvalmennus asiakkaiden ja palveluntuottajien näkökulmasta

Työhönvalmennus asiakkaiden ja palveluntuottajien näkökulmasta Työhönvalmennus asiakkaiden ja palveluntuottajien näkökulmasta Kristiina Härkäpää Lapin yliopisto Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto 2011 1 Työvalmennuksen nykytila ja kehittämistarpeet (2009-12) rahoittajina

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Tavoitteista käytäntöihin - esimiehistä ketteriä työhyvinvoinnin kehittäjiä Tampereen Yliopisto, Johtajuussymposium 2.9.2015

Tavoitteista käytäntöihin - esimiehistä ketteriä työhyvinvoinnin kehittäjiä Tampereen Yliopisto, Johtajuussymposium 2.9.2015 Tavoitteista käytäntöihin - esimiehistä ketteriä työhyvinvoinnin kehittäjiä Tampereen Yliopisto, Johtajuussymposium 2.9.2015 Espoon kaupunki, henkilöstöjohtaja Kimmo Sarekoski Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu,

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

VÄLITYÖMARKKINAT. Työtä ja sosiaalityötä

VÄLITYÖMARKKINAT. Työtä ja sosiaalityötä VÄLITYÖMARKKINAT Työtä ja sosiaalityötä Välityömarkkinoiden idea on tarjota työskentelymahdollisuuksia ihmisille, joiden on vaikea päästä avoimille työmarkkinoille. Rakennetyöttömyyden purku on pysyvää

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA toimintasuunnitelma 2008 Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTASUUNNITELMA 2008 sivu 1. JOHDANTO 3 2. PERUSTOIMINTA 3 3. PERUSTOIMINTAAN KUULUVAT

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

Työmarkkinoille kuntouttavien palvelujen kehittämistarpeet

Työmarkkinoille kuntouttavien palvelujen kehittämistarpeet Työmarkkinoille kuntouttavien palvelujen kehittämistarpeet Välityömarkkinat työpaja Messukeskus, Helsinki 26.10.2010 Markku Hassinen Sosiaalisen Työpajat työllistämisen tässä ja nyt toimiala Työelämään

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 1 Lähtökohta Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palvelut ja niiden kehittäminen Pitkäaikaistyöttömät Vammaiset

Lisätiedot

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi 11.3.2013 Tärkeimmät kehittämisideat Lääkinnällinen kuntoutus: Miten heidän kuntoutuksen rahoitus, jotka eivät täytä tiukkoja kriteereitä ja eivät täten

Lisätiedot

Muutos, kasvu, kuntoutuminen

Muutos, kasvu, kuntoutuminen P Ä Ä K I R J O I T U S Asko Apukka ja Veijo Notkola Muutos, kasvu, kuntoutuminen Lähes kaikissa kokouksissa ja seminaareissa pidetyissä puheenvuoroissa kuntoutukselta odotetaan tuloksia ja vaikuttavuutta.

Lisätiedot

18.4.2012 Eija Rissanen, Tukeva-työvalmennussäätiö Pirjo Oksanen, Kuopion kaupunki

18.4.2012 Eija Rissanen, Tukeva-työvalmennussäätiö Pirjo Oksanen, Kuopion kaupunki 18.4.2012 Eija Rissanen, Tukeva-työvalmennussäätiö Pirjo Oksanen, Kuopion kaupunki Vuodenvaihteessa - väkiluku 97 433 - Työttömyys 10,7 % (4 958 henkilöä) 2/12 10,5 % (4882 henkilöä) - Nuorisotyöttömyys

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: JOULUKUU 2013 puh. 029 504 8050 ja 029 504 8051 Julkistettavissa 21.1.2014 klo 9.00 www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 350 '000 300 250 200 (1)

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Työllisyys

Toimintaympäristö: Työllisyys Toimintaympäristö: Työllisyys Tampere 24.3.2009 Jenni Kallio Prosenttia 31.12. 14,0-19,4 (13) 11,0-13,9 (25) 8,0-10,9 (32) 6,0-7,9 (20) 3,6-5,9 (13) Työllisyys 2008 % 25,0 22,5 Työttömyys kääntyi nousuun

Lisätiedot

Tehkäämme enemmän vähemmällä politiikka

Tehkäämme enemmän vähemmällä politiikka Tehkäämme enemmän vähemmällä politiikka Eurooppalaisten yhteiskuntien sosiaalipolitiikka 2010- luvulla Briitta Koskiaho 20.11.2014 Toisin tekeminen Tausta hyvinvointivaltion rahoitus- ja byrokratiaongelmat

Lisätiedot

Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja

Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? 2014 Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja Käsitteistä Sosiaalinen kuntoutus Kuvaa toimintaa, joka edistää ihmisen toimintamahdollisuuksia.

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2015

Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2015 Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2015 Turun työttömyysaste oli heinäkuun lopussa 18,7 %, lisäystä edellisvuodesta 0,9 prosenttiyksikköä. Kasvu oli hieman pienempi kuin koko maan 1,1 prosenttiyksikköä. 10 suurimman

Lisätiedot

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Tavoitteena osallistaa kansalaiset palvelusetelin kehittämiseen Facebook/palveluseteli 1226 fania (2.10) Twitter/palveluseteli

Lisätiedot